Ministeri Paula Risikko - Suomen Laivanpäällystöliitto
SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart 2 15 ROBERT STRÖMBERG: Rikkidirektiivi on täällä s. 9 – 10 ROBERT STRÖMBERG: Svaveldirektivet blir av s. 11 – 12 J jäsentietoa J medlemsinfo J jäsentietoa J medlemsinfo J jäsentietoa SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart ILMESTYNYT VUODESTA 1917 UTKOMMIT SEDAN 1917 Tässä numerossa – I detta nummer J Paula Risikko: Lisää arvostusta merenkululle! J Paula Risikko: Mera respekt för sjöfarten! Pääkirjoitus 3 Ledare 4 Merenkulku terävämmin esiin 5 Sjöfarten måste lyftas fram mer 7 Ympäristöasiat eivät pelkkää puhetta 9 Miljöfrågor ä rmer än bara prat 11 Jäsentietoa / Medlemsinfo 13 – 39 Toimisto – Kansli 14 Piirit / Kretsarna 15 Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan 16 Om du blir arbetslös eller permiterad 18 Jäsenrekisterin tiedot ajan tasalle 20 Uppdatera dina uppgifter i medlemsregistret 21 Työttömyysturva / Utkomstskydd för arbetslösa 26 Eläkkeelle jääminen / När du går i pension 28 Jäsentuotteita / Medlemsprodukterna J Ympäristö sai palkinnon. J Miljön blev belönad. 34–35 Tulevan ystävyyden päivä / Inkommande vändag 39 Allasharjoittelu antaa vain viitteitä tositilanteesta 40 Toimeenpaneva valiokunta / Hallituksen kokous 42 Verkställande utskottet / Styrelsemötet 43 Merkkipäivät / Bemärkelsedagar 44 Pidä saaristo siistinä / Håll Skärgården Ren 45 Suomen Merenkulku on myös netissä www.seacommand.fi Seuraava numero ilmestyy Nästa nummer kommer ut J Tarvitsemmeko SeaFitiä? Aineisto viimeistään Materialet senast 26.6. 27.5. PÄ ÄKIRJOITUS Leudosta talvesta tuli sittenkin kova jäänmurtotalvi V uosi 2014 päättyi sekamiehitysneuvotteluihin, jotka jatkuivat joidenkin varustamoiden osalta tammikuussa ilman tulosta, eli asiat ovat vielä pitkälti auki. Eräät varustajat ovat tiedottaneet sekamiehityksistä työntekijöilleen jo sovittuna asiana, toiset uhanneet toteuttaa sekamiehityksen sopimatta siitä meidän kanssa. Toivon kuitenkin varustamoiden kunnioittavan lakeja ja asetuksia, jotta voimme löytää ratkaisun, jonka avulla meillä Suomessa vielä tulevaisuudessakin on merenkulkua, niin varustajia kuin merenkulkijoita. Helmikuussa alkoivat neuvottelut Arctia Shipping Oy:n kanssa koskien päättymässä olevaa kansipäällystön työehtosopimusta. Neuvotteluissa ei päästy tulokseen, joten ratkaisua jouduttiin hakemaan uuden valtakunnansovittelija Minna Helteen avulla lakkovaroituksen kautta. Lakkovaroitus jouduttiin antamaan helmikuun 13. päivä, koskien perinteisiä ja monitoimijäänmurtajia, myöhemmin vielä öljyntorjuntavalmiutta. Valtakunnansovittelijan esityksestä uhkaavaa lakkoa siirrettiin kahdella viikolla eteenpäin. Työnantajalla oli kova tahtotila saada sekamiehitystä myös jäänmurtajille sekä huomattavia palkanalennuksia varsinkin uusille työtekijöille, myös kokemuslisäjärjestelmään haluttiin huononnuksia. Suomen laivanpäällystöliitto oli hakemassa hyvin kohtuullista TYKA:n mukaista ratkaisua, toki oli joitakin parannusesityksiä laatuasioihin sekä ratkaisuja niihin tulkintaongelmiin, joita voimassa olevan TES-kauden aikana on tullut esiin. Valtakunnansovittelija teki sovintoesityksen neljän viikon neuvottelujen jälkeen, ja sen sekä hallituksemme että työnantaja hyväksyivät. Ratkaisu noudattaa TYKA:n mukaista linjaa 0,4 % palkankorotuksin. Todella suuri kiitos kaikille, jotka olivat neuvotteluissa mukana liittomme jäsenten edunvalvontaa varmistamassa. Kiitokset myös toimistomme henkilökunnalle, koska heidän ansiostaan toimisto palveli jäseniä neuvottelujen aikana normaalisti. Sekamiehityksen osalta liitolla on todella suuri huoli kansipäällystön työllistymisestä ja varsinkin saatavuudesta tulevaisuudessa. Varustamopuoli esittää, että sekamiehitys on käytössä kaikissa eurooppalaisissa merenkulkua harjoittavissa valtioissa, ja ihmettelee, miksei se käy meille, mutta Suomen osalta on hyvä muistaa laivojen määrä. Käsittääkseni suuret merenkulkuvaltiot ovat myös huolehtineet kansallisen kansipäällystön saatavuudesta tavalla tai toisella. Joka tapauksessa STCW-säännöt koulutuksesta ja pätevyyksistä ovat kaikille samat. Jos suomalaiset varustajat tulevaisuudessa oikeasti haluavat suomalaista seniori päällystöä, on myös junioripäällystölle löydyttävä työpaikkoja, koska vain tätä kautta koulutusjärjestelmä tuottaa merikapteenin ja yliperämiehen pätevyyskirjan omaavia henkilöitä. Tämän keskustelun aikana tulee myös ratkaista vihdoin koulutusasiat; varsinkin vahtiperämiesten suuri koulutusmäärä huolestuttaa liittoa. Käytännössä kahdeksan koulua kouluttaa vahtiperämiehiä. Koulut ovat panostaneet paljon koulutukseen ja ymmärrän hyvin, että niiden on vaikea vähentää vahtiperämieskoulutusta jo rahoituksenkin takia, mutta emme kai halua kouluttaa nuori työttömäksi. Toki merenkulun pätevyyskirjat ovat kansainvälisiä, mutta varsinkin vahtiperämieskirjalla on eritäin haastavaa hakeutua töihin ulkomaalaisiin varustamoihin ilman erikoisosaamista. Varmasti kaikkien kannalta on parasta, että löydämme ratkaisun, jonka kanssa kaikki voivat elää myös tulevaisuudessa. Hyvää keväänjatkoa kaikille ja muistakaa, yhteistyöllä pääsemme toivottuun tulokseen. • petri suominen Nopein tieto meistä netissä www.seacommand.fi JULKAISIJA – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENSADRESS: Hietalahden-ranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Petri Suominen, [email protected], 0400 596071 TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, [email protected], (09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, KÄÄNNÖKSET –ÖVERSÄTTNINGAR: LBS Scandinavia Oy OSOITTEENMUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: -Mirjam Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero – Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE – UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT – MATERIAL– MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, [email protected], 09 6122 440 ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Marjo Peurala 09) 6122 440 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) – ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) – ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD 1.950 e TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER 1.260 e 1/1 SIVU – SIDA – PAGE 1.200 e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ – MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND –FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS – UPPLAGA 3 000 TAITTO – LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO – TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 3 LEDARE Den milda vintern blev sen också en hård isbrytningsvinter Å ret 2014 avslutades med blandbesättningsförhandlingar som för vissa redares del fortsatte i januari som resultatlösa. Många saker är alltså öppna ännu. Vissa redare har meddelat om blandbesättning tills sin arbetstagare som en redan överenskommen sak, andra har hotat med att genomföra blandbesättning utan att komma överens om saken med oss. Jag hoppas ändå att redarna respekterar lagar och förordningar, så att vi kan hitta lösningar, med vars hjälp vi i Finland också i framtiden har sjöfart, både redare och sjöfarare. I februari började förhandlingarna med Arctias Shipping Oy gällande kollektivavtalet för däcksbefälet för deras kollektivavtal vars giltighetsperiod höll på att ta slut. Förhandlingarna ledde inte till resultat så man var tvungen att söka ett resultat via strejkvarsel samt förlikning hos den nya riksförlikningsmannen Minna Helle. Strejkvarsel gavs 13 februari gällande de traditionella- och kombiisbrytarna samt ännu lite senare gällande oljebekämpningsberedskapen. Efter Riksförlikningsmannens proposition flyttades strejken fram 2 veckor. Arbetsgivaren hade en kraftig avsikt att införa blandbesättning på isbrytarna samt kraftigt reducerade löner för speciellt nya arbetstagare. Också ville man försämradet nuvarande erfarenhetstilläggs systemet. Finlands skeppsbefälsförbund avsikt var att söka mycket moderata sysselsättnings- och tillväktavtals lösningar generellt. Det fanns också vissa förbättringsförslag till kvalitetssaker samt lösningar till tolkningstvister som har uppstått under kollektivavtalsperioden. Riksförlikningsmannen gjorde ett förlikningsbud efter 4 veckors förhandlingar, som både förbundets styrelse och arbetsgivaren godkände. Lösningen följer sysselsättnings- och tillväktavtals allmänna linjen på 0,4% löneförhöjning. En mycket stor tack till alla de som var med och förhandlade för att säkerställa våra medlemmars intressebevakning. Tack också till vår kanslis personal, för med deras hjälp kunde man fortsättningsvis ge service åt medlemmarna under förhandlingarna normalt. Gällande blandbesättning så har förbundet en stor oro gällande däcksbefälets sysselsättning och speciellt tillgången till arbetskraft. Redarna lägger fram att blandbesättning är i bruk i alla sjöfartsdrivande europeiska stater, och de undrar, varför det inte går för oss, men gällande Finland bör man komma ihåg antalet fartyg. Enligt min uppfattning så har alla de stora sjöfartsdrivande nationerna också säkerställt att det finns också nationellt däcksbefäl tillgängligt på ett sätt eller annat. I alla fall så är ju STCW-reglerna samma för alla gällande skolning och behörigheter. Om de finländska redarna i framtiden på riktigt vill ha finskt seniorbefäl, så då måste man också hitta arbetsplatser för juniorbefäl, för endast på detta sätt kan skolningssystemet producera personer som har sjökaptens och överstyrmans behörighetsbrev. Under denna diskussion bör man också hitta en lösning till skolningssakerna; speciellt den stora utbildningsmängden vaktstyrmän oroar förbundet. I praktiken utbildar 8 skolor vaktstyrmän. Skolorna har satsat stora resurser på sin utbildning och jag förstår bra att de har svårt att minska på vaktstyrmansutbildningen redan pga. finansieringen, men vi vill inte att det skolas unga till att vara arbetslösa. Självklart är ju sjöfartens behörighetsbrev internationella, men med ett vaktstyrmansbrev är det mycket krävande att söka sig till utländska rederier utan specialkompetens. Säkert för allas bästa är att vi hittar en lösning som vi alla kan leva med i framtiden. God fortsättning på våren och kom ihåg, att med gott samarbete når vi ett önskat resultat. • petri suominen Snabbaste vägen till oss på internet www.seacommand.fi JULKAISIJA – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENSADRESS: Hietalahden-ranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Petri Suominen, [email protected], 0400 596071 TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, [email protected], (09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, KÄÄNNÖKSET –ÖVERSÄTTNINGAR: LBS Scandinavia Oy OSOITTEENMUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: -Mirjam Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero – Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE – UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT – MATERIAL– MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, [email protected], 09 6122 440 ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Marjo Peurala 09) 6122 440 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) – ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) – ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD 1.950 e TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER 1.260 e 1/1 SIVU – SIDA – PAGE 1.200 e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ – MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND –FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS – UPPLAGA 3 000 TAITTO – LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO – TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo 4 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Hilkka Kotkamaa Ministeri Paula Risikko: Merenkulku terävämmin esiin – Poliittisten päättäjien p uheenaiheena saisi merenkulku olla mielestäni enemmän esillä. Arvelenkin, että merenkulun merkitystä Suomelle, suomalaisille ja Suomen taloudelle ei ole tarpeeksi ymmärretty. Siksi pitää kerta toisensa jälkeen muistuttaa, että Suomen viennistä noin 90 prosenttia ja tuonnista 80 prosenttia kulkee meriteitse, sanoi liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko valaistessaan näkemyksiään merenkulusta Turun yliopiston järjestämillä merenkulkualan teemapäivillä. V oidaan sanoa, että Suomi on maantieteellisiltä olosuhteiltaan saarivaltio, jonka menestys ja hyvinvointi ovat riippuvaisia merestä ja merenkulusta. Meriliikenteen suuri osuus ulkomaankaupan kuljetuksista edellyttää sujuvia, luotettavia, turvallisia ja ympäristöä huomioivia meriyhteyksiä. Toimivat kuljetusreitit ovat Suomen elinkeinoelämän ja sitä kautta koko yhteiskunnan kilpailukyvyn elinehto. Suomi ja sen kansallinen menestys ja hyvinvointi ovat erittäin riippuvaisia merenkulusta. Siksi merenkululla on suuri merkitys Suomelle. Yksi laiva - 500 rekkaa – Muuttuvassa toimintaympäristössä meriliikenne säilyttää edelleen tärkeän asemansa kuljetuskapasiteettinsa ansiosta, eikä sille ole korvaavaa vaihtoehtoista liikennemuotoa suurien tavaramäärien kuljettamisessa. Esimerkiksi yhden 1000 konttia kuljettavan aluksen korvaamiseen tarvittaisiin maantiellä noin 500 rekka-autoa tai rautateillä noin 17 kotimaisen liikenteen junaa. Suuri kapasiteetti mahdollistaa myös kohtuulliset kuljetuskustannukset. On arvioitu, että meriliikenteen asema Suomen viennissä isoille kuljetusmäärille pysyy tulevaisuudessakin merkittävänä. Kukoistavat meriyhteydet Risikko painotti toki, ettei valtiovalta ole merenkulkua unohtanut. Siitä osoituksena A – Merenkululle on vaikea keksiä vaihtoehtoista liikennemuotoa suurien tavaramäärien kuljettamisessa. Esimerkiksi yhden 1000 konttia kuljettavan aluksen korvaamiseen tarvittaisiin maantiellä noin 500 rekka-autoa tai rautateillä noin 17 kotimaisen liikenteen junaa, sanoo liikenne ministeri Paula Risikko. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 5 on liikenne- ja viestintäministeriön johdolla ja tiiviissä yhteistyössä kaikkien merenkulkualan ja elinkeinon toimijoiden kanssa valmistelema meriliikennestrategia. Se valmistui täsmälleen vuosi sitten eli maaliskuussa 2014. – Meriliikennestrategialla on luotu kokonaisvaltainen Suomen taloutta, elinkeinoelämää ja työllisyyttä palveleva sekä uusia ympäristönormeja huomioon ottava näkemys vuoteen 2022. Strategiassa on analysoitu menneinä vuosina tapahtuneet muutokset, edessä olevat haasteet ja valmisteltu visio vuodelle 2030. Strategian keskeisenä tavoitteena on varmistaa Suomen merikuljetusten ja merellisten elinkeinojen toimintakyky. Siinä on otettu huomioon kansantalouden kilpailukyky sekä ympäristö- ja turvallisuuskysymykset otsikolla Kukoistava Suomi – fiksut meriyhteydet. – Strategian lähtökohta on, että Suomi, suomalainen elinkeinoelämä ja suomalaiset voivat hyvin ja maamme on kilpailukykyinen maailman markkinoilla. Tarkoitus on, että Itämeren laivaliikenne on turvallista ja ympäristöystävällistä ja erityisesti öljyonnettomuuksien riskit on minimoitu. – Strategian toteuttaminen on hyvässä vauhdissa. Sen valmisteluprosessi sitoutti kaikki mukana olleet tahot edistämään strategian toteuttamista, Risikko muistuttaa. Merenkulun haasteet Risikon mukaan Meriliikennestrategiassa merenkulun lähitulevaisuuden haasteina nähdään erityisesti globalisaatio ja painopisteen siirtyminen Aasiaan. Haasteisiin kuuluvat maailman talouden taantuma, ilmastonmuutos ja laivaliikenteen päästöt sekä energian tarpeen kasvu ja polttoaineiden hintojen nousu. – Tämän vuoden alussa Itämerellä ja muilla rikinoksidipäästöjen valvonta-alueilla voimaan tulleet merenkulun rikkipitoisuussäännökset on nähty suurena haasteena suomalaisen merenkulun tulevaisuudelle ja koko Suomen kilpailukyvylle. Rikkipäästörajojen tiukentumisen on arvioitu aiheuttavan kuljetuskustannusten nousua ja mahdollisesti myös joitakin muutoksia kuljetusvirtojen reititykseen. Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen ovat tulevaisuuden suurimpia haasteita maailmanlaajuisesti. Kattavat terminaaliverkko Paula Risikko kannattaa kattavaa terminaalisverkostoa. Suomessa on viime vuosina panostettu myös LNG-infran luomiseen, minkä toivotaan helpottavan vaihtoehtoisiin polttoaineisiin siirtymistä erityisesti merenkulkualalla. Hallitus sopi kehysriihessä keväällä 2013 yhteensä 123 miljoonan euron tuesta LNG-terminaaliverkoston rakentamiselle. Tuettavista terminaaleista tulee voida tarjota nesteytettyä maakaasua laivaliikenteen ja muun liikenteen polttoaineeksi. Työ- ja elinkeinoministeriö on kyseisen valtuuden nojalla myöntänyt investointitukea neljälle LNG-hankkeelle. Hankkeet sijoittuvat Tornioon, Poriin, Raumalle ja HaminaKotka satamaan. Tavoitteena on rakentaa kattava terminaaliverkosto Suomen rannikolle, joka luo vaihtoehtoisia hankintaväyliä meriliikenteelle ja kaasua käyttävälle teollisuudelle. 6 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Vaihtoehtoiset polttoaineet – Samalla kun etsimme keinoja sopeutua uusiin ympäristövaatimuksiin, tulee meidän myös nähdä mahdollisuudet uudessa puhtaassa teknologiassa ja vaihtoehtoisissa polttoaineissa. Suomella on elinvoimainen meriklusteri ja erittäin vahvaa teknologiaosaamista. Lisääntyvä ympäristösääntely onkin suomalaiselle merenkululle sekä haaste että mahdollisuus. Keskeiseksi ratkaistavaksi teemaksi nouseekin vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittäminen ja niiden käyttöönotto. Uuden teknologian ja innovaatioiden kehittämisen tulisi olla Suomen uusia vientivaltteja. Tavoitteena on saada Suomen meriteollisuus edelläkävijäksi maailmassa LNG:tä polttoaineena käyttävien laivojen suunnittelussa ja rakentamisessa sekä Itämerestä LNG:n käytön edelläkävijä ja mallialue. Konkreettisena esimerkkinä voidaan mainita Suomessa viime vuosina rakennettu ja vuonna 2013 liikennöinnin aloittanut maailmalla laajasti huomiota saanut LNG-käyttöinen matkustajalaiva Viking Grace. Suomi on toiminut aktiivisesti myös kansainvälisellä tasolla LNG:n käytön edistämiseksi sekä kansainvälisessä merenkulkujärjestö IMO:ssa että Itämeren alueella. Meripolitiikan ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton edistäminen oli Itämeren valtioiden neuvostossa Suomen puheenjohtajakauden yksi prioriteetti. Suomen ja Ruotsin aloitteesta perustettiin HELCOMissa joulukuussa 2014 uusi yhteistyöryhmä Itämeren alueen julkisen ja yksityisen sektorin vuoropuhelun edistämiseksi vihreän teknologian ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton vauhdittamiseksi. Talous ja merenkulku Risikko korostaa, ettemme ehkä ole tulleet ajatelleeksi, että Suomi ja Viro ovat ainoita maita maailmassa, joiden kaikki satamat jäätyvät normaaleina talvina. Siksi meriliikenteen kustannukset vaikuttavat välillisesti liikennesektorin lisäksi lukuisien muidenkin toimialojen toimintaedellytyksiin. Ympäristösääntelyn lisäksi globaali ja Euroopan taloustilanne vaikuttavat suomalaiseen merenkulkuun merkittävästi. – Merikuljetusten kehitystä tulevat ratkaisevasti ohjaamaan teollisuudessa sekä muussa elinkeino- ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset. Yleisen taloustilanteen kehittyminen vauhdittaa rakennemuutosta ja sitä kautta liikennevirroissa tapahtuvia muutoksia. Suomalainen tuotanto on viennin ohella riippuvaista myös tuonnista, Risikko lisää. – Viime vuosien kehityksessä on ollut merkittävää, että Suomen meriliikenteen kuljetusmäärät kääntyivät laskuun talouden taantuman myötä vuonna 2009 ja elpyivät vasta vuonna 2013. Ennusteiden mukaan maailmantalouden kehitys tulee olemaan lähivuosina hidasta. Ennusteet ovat kuitenkin hyvin epävarmoja ja myös maailmantalouden epävarmuustekijät vaikeuttavat arviointia. – Näkisin, että merenkulun tilanne on Suomessa kuitenkin hyvä. Erityisesti tonnistoverolain muutos sekä lastialuksia koskevien sekamiehityssopimusten solmiminen työmarkkinajärjestöjen kesken ovat tuoneet lisää aluksia Suomen lipun alle. Tämä kehitys parantaa omalta osaltaan myös suomalaisten merenkulkijoiden työllisyyttä, Risikko summasi. • Minister Paula Risikko: Sjöfarten måste lyftas fram mer – Jag tycker att de politiska beslutsfattarna borde tala mer om sjöfarten. Jag skulle tro att man inte riktigt förstår sjöfartens betydelse för Finland, finländarna och Finlands ekonomi. Därför måste man gång på gång påminna att omkring 90 procent av Finlands export och 80 procent av importen sker till havs, sade trafik- och kommunminister Paula Risikko när hon belyste sina åsikter kring sjöfarten på sjöfartsbranschens temadagar, som anordnades av Åbo universitet. M an kan säga att Finland till sina geografiska förhållanden är en östat vars framgång och välmående är beroende av havet och sjöfarten. Sjöfartens stora andel av utrikeshandelns transporter förutsätter smidiga, pålitliga och säkra havsförbindelser som tar hänsyn till miljön. Fungerande transportrutter är ett levnadsvillkor för det finska näringslivets och därigenom hela samhällets konkurrensförmåga. Finland och dess nationella framgång och välmående är otroligt beroende av sjöfarten. Därför har sjöfarten stor betydelse för Finland. Ett fartyg – 500 lastbilar – I en föränderlig verksamhetsmiljö behåller sjöfarten fortfarande sin viktiga ställning tack vare sin transportkapacitet, och det finns ingen ersättande alternativ trafikform för transport av stora godsmängder. För att ersätta t.ex. ett fartyg som transporterar 1 000 containrar skulle det behövas omkring 500 lastbilar på landsvägarna eller omkring 17 inrikeståg på järnvägarna. Den höga kapaciteten möjliggör också rimliga transportkostnader. Man har uppskattat att sjöfarten kommer att ha en betydande ställning inom Finlands export när det gäller stora transportmängder även i framtiden. – Det är svårt att hitta på alternativa transportformer för sjöfarten för transport av stora godsmängder. För att ersätta t.ex. ett fartyg som transporterar 1 000 containrar skulle det behövas omkring 500 lastbilar på landsvägen eller omkring 17 inrikeståg på järnvägen, säger trafikminister Paula Risikko. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 7 A Blomstrande havsförbindelser Alternativa bränslen Risikko betonade ändå att staten inte har glömt bort sjöfarten. Ett tecken på det är sjöfartsstrategin som tagits fram under kommunikationsministeriets ledning och i nära samarbete med alla aktörer inom sjöfartssektorn och näringslivet. Den blev klar för exakt ett år sedan, dvs. i mars 2014. – Med sjöfartsstrategin har man skapat en helhetsomfattande vision fram till 2022 som betjänar Finlands ekonomi, näringsliv och sysselsättning och tar hänsyn till nya miljönormer. I strategin har man analyserat förändringar från gångna år, kommande utmaningar och en framtagen vision för 2030. Det centrala målet med strategin är att trygga konkurrensförmågan för Finlands havstransporter och sjöfartsnäring. Den tar hänsyn till nationalekonomins konkurrensförmåga och miljö- och säkerhetsfrågor under rubriken Ett blomstrande Finland – smarta havsförbindelser. – Utgångspunkten för strategin är att Finland, det finska näringslivet och finländarna ska må bra och att vårt land ska vara konkurrenskraftigt på den globala marknaden. Syftet är att fartygstrafiken på Östersjön ska vara säker och miljövänlig och framför allt att risken för oljeolyckor minskar. – Vi arbetar för fullt med att implementera strategin. Förberedelseprocessen förband alla deltagande parter att främja implementeringen av strategin, påminner Risikko. – Samtidigt som vi letar efter sätt att anpassa oss till de nya miljökraven ska vi också se möjligheterna hos ny, ren teknologi och alternativa bränslen. Finland har ett livskraftigt sjökluster och mycket starka teknologikunskaper. Den ökande miljöregleringen är både en utmaning och en möjlighet för den finska sjöfarten. Det centrala, avgörande temat är utvecklingen av alternativa bränslen och ibruktagandet av dem. Utvecklingen av ny teknologi och innovationer bör vara Finlands nya exporttrumfer. Målet är att göra den finska havsindustrin till global föregångare inom konstruktion och byggande av fartyg som använder LNG som bränsle och göra Östersjön till föregångare och exempelland inom användning av LNG. Ett konkret exempel är det mycket uppmärksammade LNG-drivna passagerarfartyget Viking Grace, som byggdes i Finland de senaste åren och som började trafikera 2013. Finland har arbetat aktivt även på internationell nivå i såväl internationella sjöfartsorganisationen IMO som inom Östersjöområdet för att främja användningen av LNG. Främjandet av sjöfartspolitiken och ibruktagandet av alternativa bränslen var en av prioriteringarna under Finlands ordförandeskap i Östersjöstaternas råd. På initiativ från Finland och Sverige grundades en ny samarbetsgrupp i HELCOM i december 2014 för att främja dialogen mellan den offentliga och privata sektorn inom Östersjöområdet för att påskynda ibruktagandet av grön teknologi och alternativa bränslen. Sjöfartens utmaningar Enligt Risikko är den närmaste tidens utmaningar för sjöfarten enligt Sjöfartsstrategin framför allt globaliseringen och överföringen av tyngdpunkten till Asien. Utmaningarna innefattar en global ekonomisk recession, klimatförändringar och utsläpp från fartygstrafiken samt ett ökat energibehov och ökade bränslepriser. – Svavelhaltsbestämmelserna för sjöfarten som trädde i kraft på Östersjön och i andra kontrollområden för svaveloxidutsläpp början av det här året har setts som en stor utmaning för den finska sjöfartens framtid och hela Finlands konkurrensförmåga. De strängare svavelutsläppsgränserna har bedömts orsaka stigande transportkostnader och eventuellt också några ändringar i dirigeringen av transportflödena. Klimatförändringen och anpassningen till den är framtidens största utmaningar globalt sett. Täckande terminalnätverk Paula Risikko stödjer ett täckande terminalnätverk. I Finland har man de senaste åren också satsat på att skapa en LNG-infrastruktur, vilket man hoppas ska underlätta övergången till alternativa bränslen framför allt inom sjöfartssektorn. Våren 2013 avtalade regeringen i en ramria om ett stöd på totalt 123 miljoner euro för byggandet av ett LNG-terminalnätverk. De understödda terminalerna ska kunna erbjuda flytande naturgas som bränsle för fartygstrafiken och annan trafik. Arbets- och näringsministeriet har med stöd av detta bemyndigande beviljat investeringsstöd till fyra LNG-projekt. Projekten ligger i Torneå, Björneborg, Raumo och FredrikshamnKotka hamn. Målet är att bygga ett täckande terminalnätverk längs Finlands kust som skapar alternativa inköpsleder för havstrafiken och för industri som använder gas. 8 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Ekonomi och sjöfart Risikko betonar att vi kanske inte har tänkt på att Finland och Estland är de enda länderna i världen vars alla hamnar fryser till is under normala vintrar. Därför har sjöfartens kostnader en direkt effekt inte bara på trafiksektorns, utan även på flera andra branschers verksamhetsförutsättningar. Förutom miljöregleringen har även den globala och europeiska ekonomiska situationen stor inverkan på den finska sjöfarten. – Utvecklingen av havstransporter kommer på ett avgörande sätt att styra förändringarna inom industrin och i den övriga närings- och regionstrukturen. Utvecklingen av det allmänna ekonomiska läget påskyndar omstruktureringen och därigenom förändringarna inom trafikflödena. Den finska produktionen är förutom export även beroende av import, tillägger Risikko. – Anmärkningsvärt i de senaste årens utveckling har varit att den finska sjöfartens transportmängder vände nedåt i samband med den ekonomiska recessionen 2009 och återhämtade sig först 2013. Enligt prognoserna kommer den globala ekonomiska utvecklingen att vara långsam de närmaste åren. Prognoserna är dock mycket osäkra, och osäkerhetsfaktorer inom den globala ekonomin försvårar också bedömningen. – Jag skulle säga att läget inom sjöfarten ändå är bra i Finland. Framför allt reformen av tonnageskattelagen och arbetsmarknadsorganisationernas tecknande av ett blandbesättningsavtal för lastfartyg har gett oss fler fartyg under finsk flagg. Denna utveckling bidrar till att förbättra sysselsättningen bland finska sjömän, sammanfattade Risikko. • Finlandian päällikkö Robert Strömberg Ympäristöasiat eivät pelkkää puhetta Naantalissa ei paista aurinko, mutta paksusta pilvipeitteestä huolimatta työt korjaustelakalla ovat käynnissä kuumeiseen tahtiin. Nyt on työn alla Eckerö Linen Finlandia. Hilkka Kotkamaa K ahden viikon telakoinnin aikana laivassa työskentelee lähes 300 henkeä: miehistöä, erilaisia korjaushenkilöitä ja urakoitsijoita. Komentosillalla vetelee langoista laivan päällikkönä toimiva Robert Strömberg. – Valmistaudumme tulevaan sesonkiin ja rikkidirektiivin vaatimuksiin. Korjaukset pinnalta ja sisältä – Tärkeimmät korjaustyöt tehdään konehuoneeseen, jossa laiva saa uudet potkurit. Huolto on aina paikallaan, mutta myös uudet säädökset on otettava huomioon. Muuten sisätiloihin tehdään remonttia, korjauksia ja laajennuksia. Marketissa on käynnissä kasvojenkohotus ja parfymeriaa suurennetaan. Uudisrakennuksista on suurin työ uusi konferenssitila ja baari. Lisäksi käynnissä on melkoinen määrä pientä pintaremonttia, Strömberg esittelee vielä sekaisessa tilassa olevaa valtakuntaansa. Finlandian uudet potkurit ovat oikeastaan ne samat jotka laivassa olivat alunperin kun laiva tuotiin Suomeen Italiasta. Silloin, parivuotta sitten niitä ei kelpuutettu, vaan ne vaihdettiin toisiin ns. jääpotkureihin. Nyt perusteellisen korjauksen ja jäävahvistuksen jälkeen alkuperäispotkurit on palautettu käyttöön. Tasaisempaa menoa – Uusilla potkureilla on tarkoitus lisätä laivan vauhtia ja poistaa tärinää, joka on matkustajaliikenteessä tärkeää. Samalla vähennämme polttoaineen kulutusta, jolla on taas merkitystä sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta. A E – Uusilla potkureilla on tarkoitus lisätä laivan vauhtia ja poistaa tärinää, joka on matkustaja liikenteessä tärkeää. Samalla vähennämme polttoaineen kulutusta, jolla on taas merkitystä sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta, sanoo Finlandian päällikkö Robert Strömberg. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 9 Rikkidirektiivi tunnetaan hyvin laivoilla Laivojen rikkivalvonta käynnistyi vuodenvaihteessa tehotarkastuskampanjalla, jonka aikana Trafi teki yhteensä 48 rikkitarkastusta Suomen satamissa käyneille laivoille. Tarkastusten yhteydessä otetuista näytteistä vain yhdestä löytyi rikkipitoisuuden ylitys. – Tehovalvonnan perusteella voi sanoa, että rikkidirektiivin tuomat velvoitteet on yleisesti ottaen omaksuttu hyvin merenkulun toimijoiden piirissä ja tarkastetuilla aluksilla oltiin hyvin tietoisia direktiivistä, Trafin osastonjohtaja Juha-Matti Korsi kiittää. Mikäli tarkastuksissa havaitaan rikkipitoisuuden ylityksiä, annetaan tapaukset syyteharkintaan ja niistä informoidaan myös aluksen lippuvaltion viranomaisia. Löydetyn rikkipitoisuuden ylityksen lisäksi tehotarkastuskampanjan aikana annettiin myös muutama lievä huomautus ja dokumentoinnissa oli havaittavissa pieniä, kokemattomuuteen liittyviä puutteita. Trafi onkin jakanut kampanjan aikana yhdessä Finnpilotin kanssa infolehtisiä uusista määräyksistä ja niiden vaikutuksista alusten henkilökunnalle. – Nyt valvonnan käynnistymisvaiheessa katsoimme huomautuksen riittävän, mutta tulevaisuudessa tulemme kirjaamaan erittäin herkästi pienemmätkin poikkeamat. Valvonnan tarkoituksena on pitää tiukasti kiinni siitä, että toimintaedellytykset ovat kaikille samat eikä kilpailu vääristy, Korsi muistuttaa. Lisää rikkivalvontaa Rikkivalvontatarkastuksia tehtiin sekä satamavaltiotarkastusten yhteydessä että alusprofiloinnin perusteella riskiperusteisesti kohdistettuna. Muiden EU-maiden tarkastustahtiin verrattuna Suomessa tehtiin määrällisesti alkuvuoden tehokampanjan aikana esimerkillinen määrä tarkastuksia. Alueellisesti tarkasteltuna tarkastuksia suoritettiin läntisellä tarkastusalueella 22, itäisellä 12, pohjoisella 8 ja eteläisellä 6. Laivojen polttoainetta koskeva rikkipitoisuuksien valvonta alkoi vuodenvaihteessa. Trafin tehtävänä on yhdessä Rajavartiolaitoksen kanssa valvoa rikkidirektiivin ja sen taustalla olevan IMOn päätöksen noudattamista. Tarkastukset suorittavat Trafin satamavaltiotarkastajat, jotka myös koulutetaan ja valtuutetaan rikkidirektiivin mukaiseen valvontaan. • 10 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Robert Strömberg on ollut sen verran kauan alalla, että hän on kokenut ympäristöasioiden voimakkaan esiinmarssin. – Luontoystävällisyydestä puhutaan aika paljon, mutta on siitä puhuttu jonkin verran ennenkin. Nyt mielestäni asioille tehdään enemmän eikä vain puhuta. Teknisesti ympäristöasiat otetaan joka vaiheessa huomioon. Pesurit vielä kalliita Rikkidirektiivin astuessa voimaan vuodenvaihteessa aluksissa oli kaksi vaihtoehtoa, joko asentaa rikkipesurit, skrubbersit, tai siirtyä vaatimukset täyttävään polttoaineeseen. Kummastakin tulee lisäkustannuksia. – Pesurit ovat kalliita ja vielä prototyyppejä, joten harkitsemme vielä niitä. Nyt on kuitenkin hyvin tarjolla Wärtsilän koneisiimme sopivaa polttoainetta, joten toimimme sillä. Siirtymistä kalliimpaan polttoaineeseen on helpottanut öljyn hinnan lasku, joka tuli sopivasti avuksi ylimenovaiheessa. Saa nähdä mihin kehitys kulkee, sitä seuraamme tarkasti. Nyt bunktraus tapahtuu Viron puolella, mutta tutkimme myös Helsinkiin tullutta uutta tarjontaa. Telakalla kahden vuoden välein Kaikki laivat ovat telakalla noin kahden vuoden välein. – Suomi ja eritoten Naantali on ollut hyvä korjaustelakka ja meille hyvä vaihtoehto, Strömberg kertoo. – Laivan tullessa Italiasta se remontoitiin uuteen uskoon Landskronan telakalla. Silloin oli kyse puolen vuoden työstä, joten se ei olisi ollut mahdollista Naantalissa. Täällä on vain yksi allas ja työt tehdään kiireellä, koska alukset vaihtuvat tiuhaan. Matkustaja-aluksilla tela kointiaika on 10-15 päivää, rahtialuksilla jopa pari kuukautta. Robert Strömberg on työskennellyt Finlandialla kaksi vuotta, siitä asti kun alus lähti Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen. Sitä ennen hän työskenteli edeltäjällä Nordlandialla saman varustamon leivissä vuodesta 1999. – Tämä on mielenkiintoinen reitti, vaikka joku voisi toisin luulla. Helsingin ja Tallinnan välillä tapahtuu koko ajan. Päivät ovat täynnä touhua. Virossa olen ehtinyt käydä turistina, muuten olemme satamassa vain tunnin, joten kukaan miehistöstä ei ehdi nähdä Viroa kuin laivan kannelta. Perhe veti banaanilaivoilta Robert Strömbergin koti on edelleen Paraisilla. Nuorena Turusta valmistuneensa merikapteeni hän oli muutaman vuoden Gustaf Erikson rahtilaivoissa kaukoliikenteessä. – Seilasimme ympäri maailmaan liikennöivillä ns. banaanilaivoilla. Kyse oli elintarvikkeista, hedelmiä, lihaa, kalaa jne. kylmäkuljetuksina. Kylmälaivojen työjaksot olivat usein kuusi kuukautta putkeen. Kun kuvaan tuli perhettä oli miellyttävä siirtyä viikon vuoroihin. – Aikoinaan valitsin meren elämänurakseni sattumalta, mutta valinta on osoittautunut oikeaksi. Töitä on riittänyt ja mielenkiinto on edelleen jäljellä, Robert Strömberg summaa ja häviää remonttiväen vilinään. • Finlandias befälhavare Robert Strömberg Miljöfrågor ärmer än bara prat Solen lyser inte i Nådendal, men trots det tjocka molntäcket är arbetet på reparationsvarvet i full gång. Nu är det Eckerö Lines Finlandias tur. Under den två veckor långa dockningen arbetar uppemot 300 personer på fartyget: besättning, olika reparatörer och entreprenörer. P å kommandobryggan drar fartygets befälhavare Robert Strömberg i trådarna. Vi förbereder oss inför den kommande säsongen och kraven i svaveldirektivet. Reparationer på ytan och inuti – De viktigaste reparationerna görs i maskinrummet, där fartyget får nya propellrar. Underhållet är alltid bra, men nya författningar måste också beaktas. I övrigt renoverar, reparerar och utökar man inomhusutrymmena. Market genomgår en ansiktslyftning och parfymeriet byggs ut. Den största delen av nybyggnationen är den nya konferenslokalen och baren. Dessutom pågår det ganska många små ytrenoveringar, säger Strömberg om sitt rike i det fortfarande röriga utrymmet. Finlandias nya propellrar är egentligen desamma som ursprungligen satt på fartyget när fartyget fraktades från Italien till Finland. Då, för ett par år sedan, godkändes de inte, utan byttes ut till andra s.k. ispropellrar. Efter en grundlig reparation och isförstärkning har originalpropellrarna nu tagits i bruk igen. – De nya propellrarna är tänkta att öka fartygets fart och ta bort vibrationerna, vilket är viktigt inom passagerartrafiken. Samtidigt minskar vi bränsleförbrukningen, som i sin tur är viktigt både ekonomiskt och miljömässigt, säger Finlandias befälhavare Robert Strömberg. Jämnare färd – De nya propellrarna är tänkta att öka fartygets fart och ta bort vibrationerna, vilket är viktigt inom passagerartrafiken. Samtidigt minskar vi bränsleförbrukningen, som i sin tur är viktigt både ekonomiskt och miljömässigt. Robert Strömberg har arbetat i branschen så pass länge att han har upplevt miljöfrågornas starka frammarsch. A FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 11 – Det talas ganska mycket om naturvänlighet, men det talades om det ganska mycket innan också. Nu tycker jag att man gör mer åt det istället för att bara prata. Tekniskt sett tar man hänsyn till miljön i varje skede. God kunskap om svaveldirektivet på fartygen Svavelövervakningen på fartyg inleddes vid årsskiftet med en intensivkontrollkampanj. Under kampanjen gjorde Trafi totalt 48 svavelkontroller på fartyg som besökte finska hamnar. Svavelhalten överskreds bara i ett av proverna som togs i samband med kontrollerna. – Utifrån intensivkontrollen kan man säga att sjöfartsaktörerna allmänt sett har tagit till sig skyldigheterna som svaveldirektivet medför väl och att man varit mycket medvetna om direktivet på de undersökta fartygen, säger Trafis avdelningschef Juha-Matti Korsi tacksamt. Om kontrollerna visar att svavelhalten överskridits överlämnas fallen för åtalsprövning och myndigheterna i fartygets flaggstat informeras också. Förutom att man hittade den överskridna svavelhalten gjorde man också några mindre anmärkningar under intensivkontrollkampanjen, och dokumentationen avslöjade små brister som kan knytas till oerfarenhet. Under kampanjen har Trafi tillsammans med Finnpilot delat ut informationsblad om de nya bestämmelserna och deras inverkan till fartygens personal. – Nu i startskedet av övervakningen ansåg vi att det räckte med en anmärkning, men i framtiden kommer vi att registrera även de minsta avvikelserna. Syftet med övervakningen är att se till att alla har samma verksamhetsförutsättningar och att inte konkurrensen förvrängs, påminner Korsi. Mer svavelövervakning Svavelövervakningskontroller gjordes både i samband med hamnstatskontrollerna och riskbaserat utifrån en fartygsprofilering. Jämfört med kontrolltakten i andra EU-länder utfördes ett exemplariskt antal kontroller i Finland under intensivkampanjen i början av året. Regionalt sett utfördes 22 kontroller i den västra kontrollregionen, tolv i den östra, åtta i den norra och sex i den södra. Övervakningen av svavelhalter i fartygens bränsle inleddes vid årsskiftet. Trafis uppgift är att tillsammans med Gränsbevakningsväsendet övervaka att svaveldirektivet och IMO:s beslut som ligger bakom det följs. Kontrollerna utförs av Trafik hamnstatskontrollanter, som också utbildas och befullmäktigas för övervakning enligt svaveldirektivet. • 12 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Tvättar fortfarande dyra När svaveldirektivet trädde i kraft vid årsskiftet hade fartygen två alternativ att välja mellan: installera svaveltvättar, s.k. scrubbers, eller byta till bränsle som uppfyller kraven. Båda innebär merkostnader. – Tvättarna är dyra och fortfarande bara prototyper, så vi överväger dem fortfarande. Nu finns det dock gott om bränsle som passar våra Wärtsilä-maskiner, så vi använder det. Övergången till ett dyrt bränsle har underlättats av sänkningen av oljepriset, som kom lämpligt vid övergångsskedet. Vi får se vart utvecklingen tar oss. Vi följer det noggrant. Nu bunkrar vi i Estland, men vi undersöker också det nya utbudet i Helsingfors. På varvet vartannat år Alla fartyg ligger på varv ungefär vartannat år. – Finland och speciellt Nådendal har varit ett bra reparationsvarv och ett bra alternativ för oss, berättar Strömberg. – När fartyget kom från Italien renoverades det helt på varvet i Landskrona. Då handlade det om ett halvårs arbete, varför det inte hade varit möjligt i Nådendal. Här finns det bara en bassäng, och arbetet är brådskande eftersom fartygen byts ut stup i kvarten. För passagerarfartyg är dockningstiden 10–15 dagar och för fraktfartyg upp till ett par månader. Robert Strömberg har arbetat på Finlandia i två år, ända sedan fartyget började trafikera mellan Helsingfors och Tallinn. Dessförinnan arbetade han på föregångaren Nordlandia för samma rederi sedan 1999. – Detta är en intressant rutt, även om man kanske inte skulle kunna tro det. Det händer hela tiden något mellan Helsingfors och Tallinn. Dagarna är fulla av bestyr. Jag har hunnit besöka Estland som turist, i övrigt är vi bara i hamnen i en timme, så ingen ur besättningen hinner se Estland annat än från däck. Familjen lockade från bananbåtarna Robert Strömbergs hem ligger fortfarande i Pargas. Som ung nyutexaminerad sjökapten från Åbo arbetade han i några år på Gustaf Eriksons fraktfartyg i fjärrtrafik. – Vi seglade runt jorden på s.k. bananbåtar. Det handlade om livsmedel, frukt, kött, fisk m.m. som kyltransport. Skiften på kylfartygen är ofta sex månader långa. När familjen kom in i bilden kändes det bra att byta till veckolånga skift. – En gång i tiden valde jag havet till min livskarriär av en slump, men det visade sig vara rätt val. Det har funnits gott om arbete och intresset finns fortfarande kvar, sammanfattar Robert och försvinner in i renoveringsvimlet. • Tulevan ystävyyden päivä Perjantaina 13.02.2015 Suomen laivanpäällystöliitossa vietettiin tulevan ystävyyden päivää. Kahville kerkisi SLPL jäseniä ,mutta myös yhteistyökumppaneita varustamoista, MEPASTA, MEKISTÄ ja merimieskirkolta aina eduskuntaa myöten. Päivä sain hyvän vastaanoton, joten tilaisuus varmasti järjestetään ensivuonnakin. E Helsingin piirikokous luovuttu vuosikokouksen päättämän liittomme kultaisen ansio merkin Erkki Kotirannalle 10.02.2015. Inkommande vändag Fredagen den 13.02.2015 firades den inkommande Vändagen hos Finlands Skeppsbefälsförbund. Till Kaffetillställningen han komma FSBF medlemmar, men också samarbetspartners från rederibranschen, Sjömansservicebyrån, Sjömanspensionskassan och Sjömanskyrkan samt personer från riksdagen. Tillställningen fick positiv respons och kommer troligtvis att arrangeras nästa år också. *** E Helsingfors kret- smöte överlåter, enligt årsmötets beslut, åt Erkki Kotiranta förtjänsttecken i guld 10.02.2015. G F Laivanpäällystö-liitossa vietetiin tulevan ystävyyden päivää 13.02.15. *** G F På Skeppsbefälsförbundet firas inkommande Vändagen 13.02.15. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 39 Allasharjoittelu antaa vain viitteitä tositilanteesta Bo Gyllenberg osallistui SeaFit hankkeen päätösseminaariin 18 maaliskuuta 2015. Seminaari ja aiheesta tehty raportti herättivät ajatuksia, jotka ovat hyvin ajankohtaisia merenkulussa lento-onnettomuuksien ympärillä käydyn keskustelun vauhdittamina. L aivaliikenteen turvallisuutta vahvistava SeaFit hanke, ja sen johdosta tehty raportti, vaikuttavat hyvin läpiviedyltä ja tehty tutkimus on varsin laadukas. Siitä huolimatta vertaus vastaaviin Fit-hankkeisiin esimerkiksi poliiseille ja puolustusvoimille, on mielestäni yliampuvaa, ja tutkimuksen toimeenpano varsin teatraalinen, Gyllenberg toteaa. Hätätilanne on eri asia – Olen itse merikapteeni, ja olen osallistunut hätätilannekoulutukseen kouluttajana yli 20 vuotta, joten tiedän varsin hyvin vaikeudet hätätilanteiden käsittelyssä. Hankkeen lähtökohdat olivat ilmeisesti puhtaasti fyysiset joten ne ovat hyvin rajalliset. Raportissa mainittu merenkulkijan selkeä ylipaino vaikuttaa toimintakykyyn, mutta sen esilletuominen johtuu lähinnä siitä, että se on helppo havaita ja mitata. – Varsinainen hätätilanne muodostuu ongelmaksi lähinnä koulutuksen ja harjoituksen puutteesta. Pikaista toimintaa vaativaan tilanteeseen vaikuttavat myös ihmisen psyykkinen kyky hoitaa tilannetta ja yhteinen kieli. Ongelmia voi tulla hädän hetkellä pelastusvälineistön puutteellisuudesta sekä niinkin banaalisesta asiasta kuin merisairaudesta. Bo Gyllenberg painottaakin, että harjoitukset altaassa hyvissä olosuhteissa eivät anna kuin viitteellistä arvoa siitä, miten joku yksilö suoriutuu hätätilanteesta. Ei jatkoon Näistä syistä Bo Gyllenberg kannattaa, että SeaFit hanke ei saisi jatkoa. – Mielestäni hankkeen arvo ei vastaa niitä rahallisia uhrauksia, jotka siihen liittyvät. Esitän että mahdollinen rahoitus sen sijaan ohjataan vaikka Merimiespalvelutoimiston järjestämiin laadukkaisiin liikuntahankkeisiin. Samalla voitaisiin velvoittaa varustamoita nykyistä enemmän panostamaan työterveyshuoltolain mukaiseen työterveyshuoltoon niin, että se vastaa niitä arvoja, jonka takia se on perustettu. – Merenkulkijoiden työterveyshuollon vaikuttavuutta ja laatua kannattaisi tarkastella tutkimalla nimenomaan merenkulkijoiden mielipiteitä kyseisestä toiminnasta. Työssä 40 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART jaksaminen on tulevaisuudessa todella haastava tehtävä. Jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota varsinkin rahtialuksilla, jossa henkilöstön määrä on niin pieni. Siellä ei todellakaan ole mahdollisuutta harrastaa liikuntaa jo pelkästään ajanpuutteen takia, Gyllenberg painottaa. • Bo Gyllenbergin näkemyksiä SeaFit raportista: – Mikäli laaditaan ohjeita merenkulkijan fyysisestä kunnosta, ne on laadittava niin, että peruslääkäritodistuksessa on maininta siitä mihin erityisiin hätätilannetehtäviin todistus oikeuttaa. 1.Peruslääkärintodistuksella ei saa olla minkäänlaisia vaikutuksia työntekijän ottamiseen toimeen, tai hänen irtisanomiseen aluksella. Tästä on oltava maininta lainsäädännössä. 2.Hätätilannekoulutuksen yhteydessä on oltava mahdollisuus evätä koulutus niiltä, joilta puuttuu kyky suoriutua koulutussisällöstä kokonaisuudessa. Kuten yllä koulutuksen antamatta jättäminen ei saa vaikuttaa työhönottoon. 3.Yhä enemmän tulisi pyrkiä katsomaan matkustaja-aluksilla myös matkustajien mahdollisuutta selviytyä hätätilanteesta. 4.Aluksien henkilökunnalle tulee antaa mahdollisuus itse määritellä hätätilanteen tehtäväjako keskenään. 5.En voi ymmärtää että jatkossa olisi fyysisiä ohjeita erikseen naisilla ja miehillä. Ohjeet pitää olla yhteneväiset, ja tehtävät hätätilanteessa sen mukaiset. 6.BMI:llä ei varsinaisesti ole mitään tekemistä hätätilanteessa toimimisen kanssa. Eihän esimerkiksi maissa sairaanhoitohenkilökunnaltakaan vaadita tietyn rajan alittavaa BMI:tä. Siihen vaikuttavat enemmänkin yllä mainittu merisairaus ja liian pitkistä työtuntimääristä sekä liian lyhyestä lepoajasta johtuva väsymys. Tehtävästä selviytymiseen vaikuttaa lisäksi harjoituksen puute, joka johtuu liian pienestä henkilökunnasta. Uupumuksen merkityksestä loogiseen ajatteluun ja fyysiseen jaksamiseen löytyy useita kansainvälisiä tutkimuksia. 7.Työterveydenhoito lastialuksilla on tällä hetkellä muodollisuus. Sairaita kyllä hoidetaan, mutta työhyvinvoinnin seuranta on lähes olematonta. Työterveyshuolloissa merenkulun tuntemus rajoittuu matkustajalauttaliikenteen työpaikkakäynteihin, jolloin esimerkiksi merenkäynnin vaikutuksista työoloihin on vaikea saada tietoa tai ymmärrystä. Lakisääteisiä vuorotyöhön liittyviä terveystarkastuksia ei tietääkseni tehdä. 8.On muistettava, että lääkärintodistus meripalvelua varten annetaan jotta merimies suoriutuisi työstään aluksella. Sen ei pidä sellaisenaan ottaa kantaa siihen, pystyykö hän äärimmäisessä tilanteessa suorittamaan tehtäviä, joilla ei ole merityön kanssa mitään tekemistä. Eihän maissa lääkärinkään tarvitse suorittaa vastaavia hätätilannetehtäviä varten fyysisiä testejä. Denna arkitel kommer på svenska i nästa nummer. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 41 • • • Toimeenpaneva valiokunta 10.2.2015 • • • Toimeenpaneva valiokunta 12.3.2015 Sopimusasiat • Merkittiin tiedoksi yleinen markkinatilanne. • Hyväksyttiin Priman sopimus sisäänliputuksesta ja päätös viedään hallituksen vahvistettavaksi. • Hyväksyttiin VG Shippingin sopimus sisään liputuksesta ja päätös viedään hallituksen vahvistettavaksi. • Merkittiin tiedoksi, että luontaisedut nousivat 0,5 %. • Hyväksyttiin Mikko Valopaasi Gaiamaren Oy:n uudeksi luottamusmieheksi. • Päätettiin, että ollaan valmiita neuvottelemaan Viking Linen avoimista sopimuksista. • Päätettiin jatkaa rahtilaivavarustamoiden sekamiehitysneuvotteluja. • Päätettiin antaa lakkovaroitus Arctia Shippingille 1.3.2015 alkaen. • Merkittiin tiedoksi Turun satamavalvojien tilanne. • Hyväksyttiin Ahvenanmaan MKHn vapaasti l iikkuvien lauttojen perämiesten sopimus ja viedään se hallituksen vahvistettavaksi. Muut asiat • Hyväksyttiin jäsenasiat. • Merkittiin tiedoksi Pohjoismaisen kokouksen k uulumiset Göteborgista. • Päätettiin osallistua uuden keskusjärjestön selvitystyöhön. • Merkittiin tiedoksi Suomen Laivanpäällystöliiton toiminta STTK:n ja Pardian hallituksissa. • Päätettiin laatia kirjelmä uuden työttömyyskassan ruotsinkielisten nettisivujen puuttumisesta sekä kirjautumisesta henkilötunnuksilla kassan palveluihin. • Merkittiin tiedoksi Olarin liikehuoneiston myynti. • Päätettiin, ettei MKK seminaaritukianomusta hyväksytä. • Hyväksyttiin tarjous liiton nettisivujen uusimisesta. • Luettiin ja merkittiin tiedoksi Helsingin piirin pöytäkirja. 42 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Sopimusasiat • Merkittiin tiedoksi yleinen työmarkkinatilanne. • Käytiin läpi sekamiehitystilanteet ja merkittiin tiedoksi. • Päätettiin seurata Viking Linen tilannetta ja asetettiin tavoitteeksi työsuhteiden vakinaistaminen ja laivojen miehitystilanteen selvittäminen. • Merkittiin tiedoksi Arctia Karhua koskeva t yötuomioistuimen päätös. • Liitto ja työnantaja hyväksyivät sovitteluehdotuksen koskien Arctia Shippingin tilannetta. • Merkittiin tiedoksi OSM Ship Management Finland hinaajien luotsauskorvaus. • Päätettiin tehdä virallinen kysely Trafille Arctia Karhin luotsausasiasta. Muut asiat • Merkittiin tiedoksi Suomen Merenkulun seuraavan lehden sisältö. • Päätettiin pitää syksyn luottamusmieskurssi Tampereella 28-30.9.2015. • Hyväksyttiin jäsenasiat. • Hyväksyttiin Patrik Barckin ero hallituksesta ja vietiin asia hallituksen vahvistettavaksi. • Hyväksyttiin Jukka Riikonen hallituksen jäseneksi ja päätös vietiin hallituksen vahvistettavaksi. • Merkittiin Olarin kiinteistön myynti tiedoksi. • Merkittiin liiton tavoite-ehdotukset (luottamusmiesten asemien parantaminen, työssä jaksaminen ja avoimuus) STTK:lle tiedoksi. • • • Hallituksen kokous 12.3.2015 Sopimusasiat • Vahvistettiin toimeenpanevan valiokunnan (TPV 2/15) päätös lakkovaroituksesta, joka annettiin Arctia Shipping Oylle 1.3.2015. • Hyväksyttiin lakkolupa sekä valtakunnansovittelijan sovintoesitys koskien Arctia Shipping Oyn perinteisiä- ja monitoimijäänmurtajia. • Hyväksyttiin EMSA (öljyntorjuntavalmius) lakkolupa sekä hyväksyttiin valtakunnansovittelijan sovintoesitys koskien EMSA sopimusta. • Tehtiin määräaikainen päätös maksaa lakkotukea lakossa oleville jäsenille maksimissaan kahdelta viikolta. • • • Verkställande utskottet 10.2.2015 • • • Verkställande utskottet 12.3.2015 Avtalsärenden Avtalsärenden • Antecknades till kännedom det allmänna a rbetsmarknadsläget. • Godkändes Primas avtal om inflaggning och det förs till styrelsen för fastställande. • Godkändes VG Shippings avtal om inflaggning och det förs till styrelsen för fastställande. • Antecknas till kännedom, att naturaförmånerna steg med 0,5 %. • Godkändes Mikko Valopaasi till Gaiamaren Oy:s nya förtroendeman. • Beslöts att man är redo att förhandla med Viking Lines avtal som är öppna. • Beslöts att man fortsätter att förhandla med fraktfartygsrederierna om blandbesättning. • Beslöts att ge strejkvarsel åt Arctia Shipping fr.o.m.1.3.2015. • Antecknades till kännedom Åbo hamnövervakarnas situation. • Godkändes avtalet för Ålands Landskapsregerings frigående färjors styrmäns avtal och det förs till styrelsen för att godkännas. • Antecknades till kännedom det allmänna a rbetsmarknadsläget. • Man gick igenom blandbesättningssituationen och den antecknades till kännedom • Beslöts att man följer upp Viking Lines situation och sattes som målsättning att få arbetsförhållandena till tills vidare och att reda ut bemanningssituationen. • Antecknas till kännedom domen från arbetsdomstolen gällande Arctia Karhu. • Förbundet och arbetsgivaren godkände förlikningsbudet gällande Arctia Shippings situation. • Antecknades till kännedom OSM Ship Management Finland:s bogserares lotsningsersättning. • Beslöts att man gör en officiell förfrågan till Trafi gällande Arctia Karhus lotsningsärende. Övriga ärenden • Godkändes de föreslagna medlemsärendena. • Antecknades till kännedom den NFBKs nyheter från Göteborg. • Beslöts att delta i den nya centralorganisationens utredningsarbete. • Antecknas till kännedom Finlands Skeppsbefälsförbunds verksamhet i STTK:s och Pardias styrelser. • Beslöts att göra en skrivelse till den nya arbetslös hetskassan om att det saknas svenskspråkiga sidor och om man måst logga in med sitt personnummer till kassans olika tjänster. • Antecknades till kännedom om försäljningen av affärsfastigheten i Olars. • Beslöts att man inte stöder sjöfartsbranschens utbildnings- och forskningscentral ansökan om bidrag för seminarium. • Godkändes offerten för att förnya förbundets internetsidor. • Upplästes och antecknades till kännedom Helsingforskretsens protokoll. Övriga ärenden • Antecknades till kännedom Finlands Sjöfarts nästa tidnings innehåll. • Beslöts att hålla höstens förtroendemannakurs i Tammerfors 28-39.9.2015. • Godkändes de föreslagna medlemsärendena. • Godkändes Patrik Barcks avgång från styrelsen och beslutet förs till styrelsens godkännande. • Godkändes Jukka Riikonen till styrelse medlem och beslutet förs till styrelsens godkännade • Antecknas till kännedom försäljningen av affärsfastigheten i Olars. • Antecknas till kännedom förbundets kvalitets förslag (förbättring av förtroendemännens ställning, att orka i arbetet samt öppenhet) för information till STTK. • • • Styrelse möte 12.3.2015 Avtalsärenden • Godkändes verkställande utskottets (VU 2/15) beslut om strejkvarsel, som gavs åt Arctia Shipping Oy 1.3.2015. • Godkändes strejkrätten samt riksförlikningsmannens förlikningsbud gällande Arctia Shipping Oy:s traditionella- samt kombiisbrytare. • Godkändes EMSA (oljebekämpningsberedskap) strejkvarsel samt godkändes riksförlikningsmannens förlikningsbud gällande EMSA avtalet. • Gjordes ett tidsbundet beslut att betala strejkstöd till strejk varande medlemmar för en maximal tid på 2 veckor. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 43 Merkkipäiviä / Bemärkelsedagar SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO TOIVOTTAA KAIKILLE HAUSKAA VAPPUA! TOUKOKUU - MAJ 90 vuotta/år sjökapten Levi Johannes Karlsson 16.05. Mariehamn 80 vuotta/år styrman Ingvar John Suominen 11.05. Norrskata 75 vuotta/år sjökapten Hans Viktor Matias Biskop 26.05. Karleby 70 vuotta/år merikapteeni Kalevi Erkki J. Muranen 27.05. Littilä perämies Jorma Juhani Nieminen 07.05. Heinola 60 vuotta/år merikapteeni Ove Charle Hagerlund 16.05. Vantaa merikapteeni Risto Kalevi Hirvonen 02.05. Kotka sjökapten Kjell Ove Nordin 26.05. Pargas 50 vuotta/år kassa Thomas Stig Arvid Börman 15.05. Västanfjärd merikapteeni Risto Tapani Lintunen 20.05. Raisio perämies Erkki Ilmari Niemelä 18.05. Pori FINLANDS SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND ÖNSKAR GLADA VAPPEN! KESÄKUU - JUNI 85 vuotta/år perämies Veikko Aaro Olavi Harjunen 16.06. Tammisaari 80 vuotta/år laivuri Pauli Kalervo Nyström 18.06. Mustiala 75 vuotta/år styrman Svante Karl-Jo Grönqvist 13.06. Vålax 70 vuotta/år perämies Keijo Antero Palkamo 17.06. Espoo 60 vuotta/år sjökapten Ralf Torbjörn Lindroos 14.06. Mariehamn merikapteeni Ossi Juhani Ollila 20.06. Kotka överstyrman Bengt Bernhard Ingemar Ostberg 14.06. Bergö 50 vuotta/år merikapteeni Seppo Ilmari Matilainen 10.06. Tampere In memoriam • Merikapteeni Mikko Eelis Aho on kuollut 9. maaliskuuta 2015. Hän oli syntynyt 28.7.1938. Tutkinto 1969. (Helsinki) • Merikapteeni Hannu Grön on kuollut 20.helmikuuta 2015. Hän oli syntynyt 2.6.1945. Tutkinto 1969. (Rauma) • Merikapteeni Kyösti Ilari Hult on kuollut 23. tammikuu 2015. Hän oli syntynyt 6.4.1958. (Lappeenranta) • Yliperämies Ossi Juhani Nikkinen on kuollut 11. tammikuuta 2015. Hän oli syntynyt 19.11.1952. Tutkinto 1994. (Kotka) • Merikapteeni Kalervo Armas Puskala on kuollut 12. helmikuuta 2015. Hän oli syntynyt 11.4.1945. Tutkinto 1976. (Harjavalta) 44 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Miten jäseneksi tullaan? Jäsenanomus tehdään kirjallisesti liiton hyväksymälle kaavakkeelle, joka samanaikaisesti sisältää anomuksen Julkis- ja yksityisalojen JYTK työttömyyskassan jäseneksi. Valtakirja on allekirjoitettava jäsenmaksun vähentämiseksi palkkatuloista ja työttömyyspäivärahasta. Muistathan, että jäsenmaksun maksaminen ei yksinään riitä liiton jäsenyyteen, vaan jäsenyyttä on erikseen haettava. Jäsenhakemuslomakkeita saa liiton kotisivulta www.seacommand.fi Hur blir man medlem? Medlemsansökan görs skriftligt på av förbundet godkänd blankett, som samtidigt innehåller ansökan om medlemskap i Offentliga- och privata sektorns arbetslöshetskassa -JYTK. Fullmakt bör undertecknas för avdragande av medlemsavgift från löneinkomster och arbetslöshetsdagpenning. Du kommer väl ihåg att betalning av medlemsavgifterna inte enbart räcker för medlemskapet i förbundet, utan medlemskapet måste man skilt ansöka om. Ansöknings blanketter fås från www.seacommand.fi. Pidä saaristo siistinä sai ympäristöpalkinnon Håll Skärgården Ren blev belönad Pidä saaristo siistinä yhdistyksen tavoite on ettei vesiämme liata minkäänlaisilla jätteillä. Siitä työtä se palkittiin Viking Linen ympäristöpalkinnolla. Varustamo on kerännyt ympäristöystävällisillä muovikasseillaan hyväntekeväisyyteen yhteensä 50 000 euroa. Summa lahjoitettiin saariston suojelutyöhön Suomessa ja Ruotsissa. Näin laivamatkustajat ovat osallistuneet tax-free-myymälöissä Itämeren alueen ympäristötyöhön. Pidä saaristo siistinä ry. perustettiin Turun saaristoon 1969. Skärgårds miljopris kom till Håll Skärgården Ren från Viking Line. Föreningens mål är att inget avfall skall komma till våra vattendrag. Yhdistyksen toiminta: Roska-Roope –jätepisteet ja veneiden käymäläjätevesien imutyhjennyslaitteet. Saariston jätekeräykset kesä-, ja kanta-asukkaille sekä kansainvälinen yhteistyö Toimintaan kuuluvat ns. Roope-satamat, joihin kuuluvat veneilijöiden ympäristövalistus ja tiedotus ja veneilyn ympäristönsuojelun kehittäminen. Yhdistyksellä on Roope-jätepistettä ympäri Suomen. Kuivakäymälät jätepisteiden yhteydessä. Mukana on myös kelluvat imutyhjennysasemat Roope-satamohjelma on lanseerattu vuonna 2010 suomalaisille venesatamille. Tavoitteena venesatamien kehittäminen, ympäristön huomioivien toimintatapojen edistäminen ja turvallisuuden lisääminen. Tällä hetkellä satamia mukana reilut 40. Toiminnan tunnuksena Roopesatama-lippu. Projektipartnerina useissa kansainvälisissä hankkeissa vuodesta 2002 on ollut muun muassa Viron vierassatamien kehittäminen. Yhteys on myös järjestöihin: Baltic SeaBreeze, BalticSeaNow.info, Baltic Marine Litter , Marlin ja ee Latvia • H Viking Linen ympäristöpäällikkö Susanna Airola, Gabriellan päällikkö Tapani Ikonen ojensivat ympäristöpalkinnon Pidä saaristo Siistinä ry:n pääsihteeri Aija Kaskelle. Föreningens verksamhet: • Sop-Sälle stationer med avfallsstationer, torrdass etc. • Båtarnas sugtömningsstationer • Skärgårdens skrotinsamlingar • Sälle-hamnprogram • Internationellt samarbete • Miljöinformation till alla som rör sig på sjöss • Olika sätt att påverka till miljövänligt båtliv Verksamhetsområden • Skärgårdshavet • Insjö-Finland (Saimen och Päijänne) • Birkaland • Östra Finska Viken • Bottenviken Ca. 200 Sop-Sälle stationer runt om i Finland Torrdass i samband med Sop-Sälle Stationer Flytande sugtömningsstationer Sälle – miljöprogram för båthamnar • Lanserad år 2010 för finländska båthamnar • Som mål för programmet är att utveckla båthamnar på många olika nivåer, men främst i miljötänkande och säkerhet • ca 40 hamnar är med • Sälle-flaggan vajar i alla Sälle-hamnar! Projektpartner i flera EU-projekt sedan 2002, bl.a. utvecklingen av estniska gästhamnar samt samarvete mes Baltic SeaBreeze, BalticSeaNow.info och Baltic Marine Litter – Marlin. • Håll Skärgården Ren rf :s generalsekreterare Aija Kaski. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 45 SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart PALVELUHAKEMISTO 2014 SUOSITTAA: Ammattilaiset ammattilaisten palveluksessa Proffs i proffsens tjänst Sjöfartsutbildning / Merenkulkualan koulutus Aboa Mare Hertigs Johans parkgata 21 / Juhana Herttuan puistokatu 21 20100 Åbo / Turku RAAHE – BRAHESTAD Raahen Satama Oy / Lapaluoto www.portofraahe.fi Tel. / puh. 02-432 3123 [email protected] www.aboamare.fi OMA PRONSSIVALIMO Uudet valmiit potkurit TERÄSAKSELIT – POTKURIEN KORJAUKSET Merikapteeni (AMK) • Merenkulkualan insinööri (AMK) Logistiikka ja meriteknologia • samk.fi x x x x x x ● • • • • • • Satamatoimisto……...........08 227 7555, 044 439 3930 Turvapäällikkö 24 h………........................040 135 6794 Tavaran vastaanotto / Ahtaustyönjohto..020 592 3898 Laivameklarit / Laivapalvelut …..............020 592 3890 Satamahinaaja m/s Isbjörn………...........0400 383 697 Taksi………….............................................0600 300 10 lapojen oikaisut hitsaukset koneistukset nousunmuutokset tasapainotukset mittaukset TEVO Oy, TURENKI Puh: 08 2658 800 [email protected] www.tevo.fi Bore Ltd Bulevardi 46 P.O. Box 115 FI-00120 Helsinki, Finland Tel: +358 6188 3300 Myynti ja huolto n n n n n n n n n n VIKING pelastuslautat ja evakuointijärjestelmät VIKING pelastusliivit ja – puvut, SOLAS VIKING palopuvut ja varusteet VIKING DIVING sukelluspuvut Pelastusveneiden ja taavettien huolto ja myynti Laivojen hengenpelastuslaitteiden myynti (LSA) Palo- ja pelastuskalusto TRELLCHEM kemikaalisuojapuvut CO2 hiilidioksidi kaasupullojen täyttö Uutuus! VIKING laajentaa alusten turvallisuuspalveluita. Uusi paloturvallisuuteen keskittyvä huoltopiste avattu Helsingissä Torggatan 14 B AX-22100 Mariehamn, Åland Tel: +358 18 16766 [email protected] www.bore.eu VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY Pääskykalliontie 13 . 21420 LIETO Puh. (02) 489 500 . Fax (02) 489 5011 E-mail: [email protected] . www.VIKING-life.com MANAGING DIRECTOR +358 44 4691 361 TRAFFIC MANAGER +358 44 4691 358 24 H SATAMAPALVELU / PORT SERVICE +358 400 798 698 [email protected] www.portofkalajoki.fi 46 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Juhana Herttuan Puistokatu 21, 20100 Turku – Åbo Puh./tel. + 358 2 2674 111 Fax + 358 2 2674 125 Email: [email protected] Satamapalvelut – Hamnservice 24 h Puh./tel. + 358 2 2674 122 Fax + 358 2 2674 124 Email: [email protected] Tartu verkkoon www.merimieselakekassa.fi Merimieseläkekassan verkkosivuilla ja Lokipalvelussa voit asioida silloin kun sinulle parhaiten sopii. Nappa tag i nätet www.sjomanspensionskassan.fi På Sjömanspensionskassans webbsajt och Logg-tjänst kan du uträtta dina ärenden precis när det passar dig. Kutsu Raumalta valmistuneillemerikapteeneille ja heidän seuralaisilleen Rauma Master Mariner Club Ilmoittautumiset: 14.5.2015 mennessä Muista ilmoittaa myös mahdolliset ruoka-aineallergiat. Voi osallistua kaikkiin tapahtumiin tai vain iltatilaisuuteen [email protected], 044 710 3674 Samassa tilaisuudessa on Rauman merikoulusta 1975 kippariluokalta valmistuneiden 40v. tapaaminen. Ilmoittautumiset tähän 40v juhlaan lisäksi: Veikko Engren, 040 5414 468, [email protected] tai Niklas von Bruun-Riegels, 0400 444 219, [email protected] tai Pekka Santala, 0400 527 343, [email protected] Vuonna 1985 valmistuneet merikapteenit, ilmoittautuminen myös Kaarlo Heikkinen, [email protected] Tervetulomalja ILLALLINEN NOUTOPÖYDÄSTÄ LINNAKKEEN EMÄNNÄN TAPAAN: UUDENMAANKATU 16 A, 00120 HELSINKI NYLANDSGATAN 16 A, 00120 HELSINGFORS LAKIASIAT - käytännöllisesti Lakiasiaintsto Utilis Ky Bulevardi 12 D 00120 Helsinki OTL Petri Pulkkanen gsm +358 (0)50 317 2344 [email protected] SLPL-jäsenille - 20% ALE www.utilis.fi Runsas lajitelma erilaisia kaloja saaristolaisittain, salaattilajitelma, erilaisia leikkeleitä, lämpimiä kasviksia, lihapullia, lämpimänä ylikypsää possua viski-pippurikastikkeessa sekä kanaa ja hunajaista rakuunakastiketta. Jälkihyväksi kahvi/tee ja tyrni-juustokakkua HINTA 40€/HLÖ Merikapteenien tapaaminen 23.5.2015 Raumalla (asu mukava ”kasarmi”) 14.00 kierros merimuseolla, vanhassa merikoululla, kalliokatu 34 merikapteeni Hannu Vartiainen 17.00 kuljetus iltajuhlaan Kuuskajaskariin Poroholmasta, Rauman saaristokuljetus 17.30 tutustumiskierros saarella 18.30 iltajuhla 23.00 kuljetus Poroholmaan Mahdollinen tupamajoitus saarella armeijan malliin lisätietoja; [email protected], 0503139160 ohjelmaa, arpajaiset, tanssia Tervetuloa Heikki Koivisto, RMMC / puheenjohtaja Os. lähde: Suomen Laivapäällystöliiton osoiterekisteri Suomen Merenkulku Hietalahdenranta 15 A 3 00180 Helsinki FINLAND .KQ8 3 Exhibition, seminars and networking Thursday 21 May 2015 Alandica kultur & kongress, Mariehamn For updated information and registration www.sjofart.ax WELCOME! www.sjofart.ax
© Copyright 2024