Ministeri Paula Risikko - Suomen Laivanpäällystöliitto

SuomenMerenkulku
FinlandsSjöfart
2
15
ROBERT STRÖMBERG:
Rikkidirektiivi on täällä
s. 9 – 10
ROBERT STRÖMBERG:
Svaveldirektivet blir av
s. 11 – 12
J jäsentietoa J medlemsinfo J jäsentietoa J medlemsinfo J
jäsentietoa
SuomenMerenkulku
FinlandsSjöfart
ILMESTYNYT VUODESTA 1917
UTKOMMIT SEDAN 1917
Tässä numerossa – I detta nummer
J Paula Risikko: ­
Lisää arvostusta ­merenkululle!
J Paula Risikko:
Mera respekt för sjöfarten!
Pääkirjoitus 3
Ledare
4
Merenkulku terävämmin esiin
5
Sjöfarten måste lyftas fram mer
7
Ympäristöasiat eivät pelkkää puhetta
9
Miljöfrågor ä­ rmer än bara prat
11
Jäsentietoa / Medlemsinfo
13 – 39
Toimisto – Kansli
14
Piirit / Kretsarna
15
Jos jäät työttömäksi tai sinut lomautetaan
16
Om du blir arbetslös eller permiterad
18
Jäsenrekisterin tiedot ajan tasalle
20
Uppdatera dina uppgifter i medlemsregistret
21
Työttömyysturva / Utkomstskydd för arbetslösa
26
Eläkkeelle jääminen / När du går i pension
28
Jäsentuotteita / Medlemsprodukterna
J Ympäristö sai palkinnon.
J Miljön blev belönad.
34–35
Tulevan ystävyyden päivä / Inkommande vändag
39
Allasharjoittelu antaa vain viitteitä tositilanteesta
40
Toimeenpaneva valiokunta / Hallituksen kokous 42
Verkställande utskottet / Styrelsemötet
43
Merkkipäivät / Bemärkelsedagar
44
Pidä saaristo siistinä / Håll Skärgården Ren
45
Suomen Merenkulku on myös netissä www.seacommand.fi
Seuraava numero ilmestyy
Nästa nummer kommer ut
J Tarvitsemmeko SeaFitiä?
Aineisto viimeistään
Materialet senast
26.6.
27.5.
PÄ ÄKIRJOITUS
­
Leudosta talvesta tuli sittenkin kova jäänmurtotalvi
V
uosi 2014 päättyi sekamiehitysneuvotteluihin, jotka jatkuivat joidenkin varustamoiden osalta tammikuussa ilman tulosta, eli
asiat ovat vielä pitkälti auki. Eräät varustajat ovat tiedottaneet sekamiehityksistä työntekijöilleen jo sovittuna asiana, toiset uhanneet toteuttaa
sekamiehityksen sopimatta siitä meidän kanssa.
Toivon kuitenkin varustamoiden kunnioittavan lakeja
ja asetuksia, jotta voimme löytää ratkaisun, jonka
avulla meillä Suomessa vielä tulevaisuudessakin on
merenkulkua, niin varustajia kuin merenkulkijoita.
Helmikuussa alkoivat neuvottelut Arctia Shipping
Oy:n kanssa koskien päättymässä olevaa kansipäällystön työehtosopimusta. Neuvotteluissa ei päästy
tulokseen, joten ratkaisua jouduttiin hakemaan
uuden valtakunnansovittelija Minna Helteen avulla
lakkovaroituksen kautta. Lakkovaroitus jouduttiin
antamaan helmikuun 13. päivä, koskien perinteisiä ja
monitoimijäänmurtajia, myöhemmin vielä öljyntorjuntavalmiutta. Valtakunnansovittelijan esityksestä
uhkaavaa lakkoa siirrettiin kahdella viikolla eteenpäin.
Työnantajalla oli kova tahtotila saada sekamiehitystä myös jäänmurtajille sekä huomattavia palkanalennuksia varsinkin uusille työtekijöille, myös
kokemuslisäjärjestelmään haluttiin huononnuksia.
Suomen laivanpäällystöliitto oli hakemassa hyvin
kohtuullista TYKA:n mukaista ratkaisua, toki oli
joitakin parannusesityksiä laatuasioihin sekä
ratkaisuja niihin tulkintaongelmiin, joita voimassa
olevan TES-kauden aikana on tullut esiin. Valtakunnansovittelija teki sovintoesityksen neljän viikon
neuvottelujen jälkeen, ja sen sekä hallituksemme että
työnantaja hyväksyivät. Ratkaisu noudattaa TYKA:n
mukaista linjaa 0,4 % palkankorotuksin. Todella suuri
kiitos kaikille, jotka olivat neuvotteluissa mukana liittomme jäsenten edunvalvontaa varmistamassa.
Kiitokset myös toimistomme henkilökunnalle, koska
heidän ansiostaan toimisto palveli jäseniä neuvottelujen aikana normaalisti.
Sekamiehityksen osalta liitolla on todella suuri
huoli kansipäällystön työllistymisestä ja varsinkin
saatavuudesta tulevaisuudessa. Varustamopuoli esittää, että
sekamiehitys on
käytössä kaikissa
eurooppalaisissa
merenkulkua harjoittavissa valtioissa, ja
ihmettelee, miksei se
käy meille, mutta
Suomen osalta on hyvä
muistaa laivojen
määrä. Käsittääkseni
suuret merenkulkuvaltiot ovat myös huolehtineet
kansallisen kansipäällystön saatavuudesta tavalla tai
toisella. Joka tapauksessa STCW-säännöt koulutuksesta ja pätevyyksistä ovat kaikille samat.
Jos suomalaiset varustajat tulevaisuudessa
oikeasti haluavat suomalaista seniori päällystöä, on
myös junioripäällystölle löydyttävä työpaikkoja,
koska vain tätä kautta koulutusjärjestelmä tuottaa
merikapteenin ja yliperämiehen pätevyyskirjan
omaavia henkilöitä.
Tämän keskustelun aikana tulee myös ratkaista
vihdoin koulutusasiat; varsinkin vahtiperämiesten
suuri koulutusmäärä huolestuttaa liittoa. Käytännössä kahdeksan koulua kouluttaa vahtiperämiehiä.
Koulut ovat panostaneet paljon koulutukseen ja
ymmärrän hyvin, että niiden on vaikea vähentää
vahtiperämieskoulutusta jo rahoituksenkin takia,
mutta emme kai halua kouluttaa nuori työttömäksi.
Toki merenkulun pätevyyskirjat ovat kansainvälisiä,
mutta varsinkin vahtiperämieskirjalla on eritäin
haastavaa hakeutua töihin ulkomaalaisiin varustamoihin ilman erikoisosaamista. Varmasti kaikkien
kannalta on parasta, että löydämme ratkaisun, jonka
kanssa kaikki voivat elää myös tulevaisuudessa.
Hyvää keväänjatkoa kaikille ja muistakaa,
yhteistyöllä pääsemme toivottuun tulokseen. •
petri suominen
Nopein tieto meistä netissä www.seacommand.fi
JULKAISIJA – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENSADRESS: Hietalahden-ranta 15 A 3, 00180
Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Petri Suominen, [email protected], 0400 596071 TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, [email protected], (09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET:
Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, KÄÄNNÖKSET –ÖVERSÄTTNINGAR: LBS Scandinavia
Oy OSOITTEENMUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: -Mirjam Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero – Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE – UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT – MATERIAL– MATERIAL: Suomen
Laivanpäällystöliitto, [email protected], 09 6122 440 ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Marjo Peurala 09) 6122 440 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) – ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) – ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD 1.950 e TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER 1.260 e
1/1 SIVU – SIDA – PAGE 1.200 e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ – MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND –FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN,
PAINOS – UPPLAGA 3 000 TAITTO – LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO – TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 3
LEDARE
Den milda vintern blev sen också en hård isbrytningsvinter
­
Å
ret 2014 avslutades med blandbesättningsförhandlingar som för vissa redares
del fortsatte i januari som resultatlösa.
Många saker är alltså öppna ännu. Vissa
redare har meddelat om blandbesättning tills sin
arbetstagare som en redan överenskommen sak,
andra har hotat med att genomföra blandbesättning
utan att komma överens om saken med oss. Jag
hoppas ändå att redarna respekterar lagar och
förordningar, så att vi kan hitta lösningar, med vars
hjälp vi i Finland också i framtiden har sjöfart,
både redare och sjöfarare.
I februari började förhandlingarna med Arctias
Shipping Oy gällande kollektivavtalet för däcksbefälet för deras kollektivavtal vars giltighetsperiod
höll på att ta slut. Förhandlingarna ledde inte till
resultat så man var tvungen att söka ett resultat via
strejkvarsel samt förlikning hos den nya riksförlikningsmannen Minna Helle. Strejkvarsel gavs 13
februari gällande de traditionella- och kombiisbrytarna samt ännu lite senare gällande oljebekämpningsberedskapen. Efter Riksförlikningsmannens
proposition flyttades strejken fram 2 veckor.
Arbetsgivaren hade en kraftig avsikt att införa
blandbesättning på isbrytarna samt kraftigt
reducerade löner för speciellt nya arbetstagare.
Också ville man försämradet nuvarande erfarenhetstilläggs systemet. Finlands skeppsbefälsförbund avsikt var att söka mycket moderata sysselsättnings- och tillväktavtals lösningar generellt.
Det fanns också vissa förbättringsförslag till
kvalitetssaker samt lösningar till tolkningstvister
som har uppstått under kollektivavtalsperioden.
Riksförlikningsmannen gjorde ett förlikningsbud
efter 4 veckors förhandlingar, som både förbundets
styrelse och arbetsgivaren godkände. Lösningen
följer sysselsättnings- och tillväktavtals allmänna
linjen på 0,4% löneförhöjning. En mycket stor tack
till alla de som var med och förhandlade för att
säkerställa våra medlemmars intressebevakning.
Tack också till vår kanslis personal, för med deras
hjälp kunde man fortsättningsvis ge service åt medlemmarna under förhandlingarna normalt.
Gällande blandbesättning så har förbundet en
stor oro gällande
däcksbefälets sysselsättning och speciellt
tillgången till arbetskraft. Redarna lägger
fram att blandbesättning är i bruk i alla
sjöfartsdrivande
europeiska stater, och
de undrar, varför det
inte går för oss, men
gällande Finland bör
man komma ihåg
antalet fartyg. Enligt min uppfattning så har alla de
stora sjöfartsdrivande nationerna också säkerställt
att det finns också nationellt däcksbefäl tillgängligt
på ett sätt eller annat. I alla fall så är ju STCW-reglerna samma för alla gällande skolning och
behörigheter.
Om de finländska redarna i framtiden på riktigt
vill ha finskt seniorbefäl, så då måste man också
hitta arbetsplatser för juniorbefäl, för endast på
detta sätt kan skolningssystemet producera
personer som har sjökaptens och överstyrmans
behörighetsbrev.
Under denna diskussion bör man också hitta en
lösning till skolningssakerna; speciellt den stora
utbildningsmängden vaktstyrmän oroar förbundet.
I praktiken utbildar 8 skolor vaktstyrmän. Skolorna
har satsat stora resurser på sin utbildning och jag
förstår bra att de har svårt att minska på vaktstyrmansutbildningen redan pga. finansieringen, men
vi vill inte att det skolas unga till att vara arbetslösa. Självklart är ju sjöfartens behörighetsbrev
internationella, men med ett vaktstyrmansbrev är
det mycket krävande att söka sig till utländska
rederier utan specialkompetens. Säkert för allas
bästa är att vi hittar en lösning som vi alla kan leva
med i framtiden.
God fortsättning på våren och kom ihåg, att med
gott samarbete når vi ett önskat resultat. •
petri suominen
Snabbaste vägen till oss på internet www.seacommand.fi
JULKAISIJA – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENSADRESS: Hietalahden-ranta 15 A 3, 00180
Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Petri Suominen, [email protected], 0400 596071 TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, [email protected], (09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET:
Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, KÄÄNNÖKSET –ÖVERSÄTTNINGAR: LBS Scandinavia
Oy OSOITTEENMUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: -Mirjam Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Marjo Peurala (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero – Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE – UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT – MATERIAL– MATERIAL: Suomen
Laivanpäällystöliitto, [email protected], 09 6122 440 ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Marjo Peurala 09) 6122 440 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) – ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) – ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD 1.950 e TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER 1.260 e
1/1 SIVU – SIDA – PAGE 1.200 e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ – MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND –FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN,
PAINOS – UPPLAGA 3 000 TAITTO – LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO – TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo
4 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Hilkka Kotkamaa
Ministeri Paula Risikko:
Merenkulku terävämmin esiin
– Poliittisten päättäjien p­ uheenaiheena
saisi merenkulku olla mielestäni enemmän esillä. Arvelenkin, että merenkulun
merkitystä Suomelle, ­suomalaisille ja
Suomen taloudelle ei ole tarpeeksi
­ymmärretty. Siksi pitää kerta toisensa
jälkeen muistuttaa, ­­että Suomen
­viennistä noin 90
­­ prosenttia ja tuonnista
­80 prosenttia kulkee meri­teitse, sanoi
liikenne- ja kuntaministeri Paula
­Risikko valaistessaan näkemyksiään
merenkulusta Turun yliopiston järjestämillä merenkulkualan teemapäivillä.
V
oidaan sanoa, että Suomi on maantieteellisiltä olosuhteiltaan saarivaltio, jonka
menestys ja hyvinvointi ovat riippuvaisia
merestä ja merenkulusta. Meriliikenteen
suuri osuus ulkomaankaupan kuljetuksista edellyttää sujuvia, luotettavia, turvallisia ja ympäristöä
huomioivia meriyhteyksiä. Toimivat kuljetusreitit
ovat Suomen elinkeinoelämän ja sitä kautta koko
yhteiskunnan kilpailukyvyn elinehto. Suomi ja sen
kansallinen menestys ja hyvinvointi ovat erittäin
riippuvaisia merenkulusta. Siksi merenkululla on
suuri merkitys Suomelle.
Yksi laiva - 500 rekkaa
– Muuttuvassa toimintaympäristössä meriliikenne
säilyttää edelleen tärkeän asemansa kuljetuskapasiteettinsa ansiosta, eikä sille ole korvaavaa vaihtoehtoista liikennemuotoa suurien tavaramäärien
kuljettamisessa. Esimerkiksi yhden 1000 konttia
kuljettavan aluksen korvaamiseen tarvittaisiin
maantiellä noin 500 rekka-autoa tai rautateillä noin
17 kotimaisen liikenteen junaa. Suuri kapasiteetti
mahdollistaa myös kohtuulliset kuljetuskustannukset. On arvioitu, että meriliikenteen asema Suomen
viennissä isoille kuljetusmäärille pysyy tulevaisuudessakin merkittävänä.
Kukoistavat meriyhteydet
Risikko painotti toki, ettei valtiovalta ole
merenkulkua unohtanut. Siitä osoituksena
A
– Merenkululle on vaikea
keksiä vaihtoehtoista
liikennemuotoa suurien
tavaramäärien kuljettamisessa. Esimerkiksi yhden
1000 konttia kuljettavan
aluksen korvaamiseen
tarvittaisiin maantiellä
noin 500 rekka-autoa tai
rautateillä noin 17
kotimaisen liikenteen
junaa, sanoo liikenne­
ministeri Paula Risikko.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 5
on liikenne- ja viestintäministeriön johdolla ja tiiviissä
yhteistyössä kaikkien merenkulkualan ja elinkeinon
toimijoiden kanssa valmistelema meriliikennestrategia.
­Se valmistui täsmälleen vuosi sitten eli maaliskuussa
2014.
– Meriliikennestrategialla on luotu kokonaisvaltainen
Suomen taloutta, elinkeinoelämää ja työllisyyttä palveleva sekä uusia ympäristönormeja huomioon ottava
näkemys vuoteen 2022. Strategiassa on analysoitu
menneinä vuosina tapahtuneet muutokset, edessä olevat
haasteet ja valmisteltu visio vuodelle 2030. Strategian
keskeisenä tavoitteena on varmistaa Suomen merikuljetusten ja merellisten elinkeinojen toimintakyky. Siinä on
otettu huomioon kansantalouden kilpailukyky sekä
ympäristö- ja turvallisuuskysymykset otsikolla Kukoistava Suomi – fiksut meriyhteydet.
– Strategian lähtökohta on, että Suomi, suomalainen
elinkeinoelämä ja suomalaiset voivat hyvin ja maamme
on kilpailukykyinen maailman markkinoilla. Tarkoitus
on, että Itämeren laivaliikenne on turvallista ja ympäristöystävällistä ja erityisesti öljyonnettomuuksien riskit on
minimoitu.
– Strategian toteuttaminen on hyvässä vauhdissa. Sen
valmisteluprosessi sitoutti kaikki mukana olleet tahot
edistämään strategian toteuttamista, Risikko muistuttaa.
Merenkulun haasteet
Risikon mukaan Meriliikennestrategiassa merenkulun
lähitulevaisuuden haasteina nähdään erityisesti globalisaatio ja painopisteen siirtyminen Aasiaan. Haasteisiin
kuuluvat maailman talouden taantuma, ilmastonmuutos
ja laivaliikenteen päästöt sekä energian tarpeen kasvu ja
polttoaineiden hintojen nousu.
– Tämän vuoden alussa Itämerellä ja muilla rikinoksidipäästöjen valvonta-alueilla voimaan tulleet merenkulun rikkipitoisuussäännökset on nähty suurena haasteena suomalaisen merenkulun tulevaisuudelle ja koko
Suomen kilpailukyvylle. Rikkipäästörajojen tiukentumisen on arvioitu aiheuttavan kuljetuskustannusten
nousua ja mahdollisesti myös joitakin muutoksia
kuljetusvirtojen reititykseen. Ilmastonmuutos ja siihen
sopeutuminen ovat tulevaisuuden suurimpia haasteita
maailmanlaajuisesti.
Kattavat terminaaliverkko
Paula Risikko kannattaa kattavaa terminaalisverkostoa.
Suomessa on viime vuosina panostettu myös LNG-infran
luomiseen, minkä toivotaan helpottavan vaihtoehtoisiin
polttoaineisiin siirtymistä erityisesti merenkulkualalla.
Hallitus sopi kehysriihessä keväällä 2013 yhteensä 123
miljoonan euron tuesta LNG-terminaaliverkoston
rakentamiselle. Tuettavista terminaaleista tulee voida
tarjota nesteytettyä maakaasua laivaliikenteen ja muun
liikenteen polttoaineeksi. Työ- ja elinkeinoministeriö on
kyseisen valtuuden nojalla myöntänyt investointitukea
neljälle LNG-hankkeelle. Hankkeet sijoittuvat Tornioon,
Poriin, Raumalle ja HaminaKotka satamaan. Tavoitteena
on rakentaa kattava terminaaliverkosto Suomen rannikolle, joka luo vaihtoehtoisia hankintaväyliä meriliikenteelle ja kaasua käyttävälle teollisuudelle.
6 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Vaihtoehtoiset polttoaineet
– Samalla kun etsimme keinoja sopeutua uusiin ympäristövaatimuksiin, tulee meidän myös nähdä mahdollisuudet
uudessa puhtaassa teknologiassa ja vaihtoehtoisissa
polttoaineissa. Suomella on elinvoimainen meriklusteri ja
erittäin vahvaa teknologiaosaamista. Lisääntyvä ympäristösääntely onkin suomalaiselle merenkululle sekä haaste
että mahdollisuus. Keskeiseksi ratkaistavaksi teemaksi
nouseekin vaihtoehtoisten polttoaineiden kehittäminen ja
niiden käyttöönotto. Uuden teknologian ja innovaatioiden
kehittämisen tulisi olla Suomen uusia vientivaltteja.
Tavoitteena on saada Suomen meriteollisuus edelläkävijäksi maailmassa LNG:tä polttoaineena käyttävien
laivojen suunnittelussa ja rakentamisessa sekä Itämerestä
LNG:n käytön edelläkävijä ja mallialue. Konkreettisena
esimerkkinä voidaan mainita Suomessa viime vuosina
rakennettu ja vuonna 2013 liikennöinnin aloittanut
maailmalla laajasti huomiota saanut LNG-käyttöinen
matkustajalaiva Viking Grace.
Suomi on toiminut aktiivisesti myös kansainvälisellä
tasolla LNG:n käytön edistämiseksi sekä kansainvälisessä
merenkulkujärjestö IMO:ssa että Itämeren alueella.
Meripolitiikan ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton edistäminen oli Itämeren valtioiden neuvostossa
Suomen puheenjohtajakauden yksi prioriteetti. Suomen ja
Ruotsin aloitteesta perustettiin HELCOMissa joulukuussa
2014 uusi yhteistyöryhmä Itämeren alueen julkisen ja
yksityisen sektorin vuoropuhelun edistämiseksi vihreän
teknologian ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöönoton vauhdittamiseksi.
Talous ja merenkulku
Risikko korostaa, ettemme ehkä ole tulleet ajatelleeksi,
että Suomi ja Viro ovat ainoita maita maailmassa, joiden
kaikki satamat jäätyvät normaaleina talvina. Siksi
meriliikenteen kustannukset vaikuttavat välillisesti
liikennesektorin lisäksi lukuisien muidenkin toimialojen
toimintaedellytyksiin.
Ympäristösääntelyn lisäksi globaali ja Euroopan
taloustilanne vaikuttavat suomalaiseen merenkulkuun
merkittävästi.
– Merikuljetusten kehitystä tulevat ratkaisevasti
ohjaamaan teollisuudessa sekä muussa elinkeino- ja
aluerakenteessa tapahtuvat muutokset. Yleisen taloustilanteen kehittyminen vauhdittaa rakennemuutosta ja sitä
kautta liikennevirroissa tapahtuvia muutoksia. Suomalainen tuotanto on viennin ohella riippuvaista myös tuonnista, Risikko lisää.
– Viime vuosien kehityksessä on ollut merkittävää, että
Suomen meriliikenteen kuljetusmäärät kääntyivät laskuun
talouden taantuman myötä vuonna 2009 ja elpyivät vasta
vuonna 2013. Ennusteiden mukaan maailmantalouden
kehitys tulee olemaan lähivuosina hidasta. Ennusteet ovat
kuitenkin hyvin epävarmoja ja myös maailmantalouden
epävarmuustekijät vaikeuttavat arviointia.
– Näkisin, että merenkulun tilanne on Suomessa
kuitenkin hyvä. Erityisesti tonnistoverolain muutos sekä
lastialuksia koskevien sekamiehityssopimusten solmiminen työmarkkinajärjestöjen kesken ovat tuoneet lisää
aluksia Suomen lipun alle. Tämä kehitys parantaa omalta
osaltaan myös suomalaisten merenkulkijoiden työllisyyttä, Risikko summasi. •
Minister Paula Risikko:
Sjöfarten måste lyftas fram mer
– Jag tycker att de politiska beslutsfattarna borde tala mer om sjöfarten. Jag skulle tro att
man inte riktigt förstår sjöfartens ­betydelse för Finland, finländarna och Finlands ekonomi.
Därför måste man gång på gång påminna att omkring 90 procent av ­Finlands export och
80 procent av importen sker till havs, sade trafik- och kommunminister Paula Risikko när
hon belyste sina åsikter kring sjöfarten på sjöfartsbranschens temadagar, som ­anordnades
av Åbo universitet.
M
an kan säga att Finland till sina geografiska
förhållanden är en östat vars framgång och
välmående är beroende av havet och sjöfarten.
Sjöfartens stora andel av utrikeshandelns
transporter förutsätter smidiga, pålitliga och säkra
havsförbindelser som tar hänsyn till miljön. Fungerande
transportrutter är ett levnadsvillkor för det finska näringslivets och därigenom hela samhällets konkurrensförmåga.
Finland och dess nationella framgång och välmående är
otroligt beroende av sjöfarten. Därför har sjöfarten stor
betydelse för Finland.
Ett fartyg – 500 lastbilar
– I en föränderlig verksamhetsmiljö behåller sjöfarten
fortfarande sin viktiga ställning tack vare sin transportkapacitet, och det finns ingen ersättande alternativ trafikform för transport av stora godsmängder. För att ersätta ­
t.ex. ett fartyg som transporterar 1 000 containrar skulle
det behövas omkring 500 lastbilar på landsvägarna eller
omkring 17 inrikeståg på järnvägarna. Den höga kapaciteten möjliggör också rimliga transportkostnader. Man har
uppskattat att sjöfarten kommer att ha en betydande
ställning inom Finlands export när det gäller stora
transportmängder även i framtiden.
– Det är svårt att hitta på
alternativa transportformer för sjöfarten för
transport av stora
godsmängder. För att
ersätta t.ex. ett fartyg
som transporterar 1 000
containrar skulle det
behövas omkring 500
lastbilar på landsvägen
eller omkring 17 inrikeståg på järnvägen, säger
trafikminister Paula
Risikko.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 7
A
Blomstrande havsförbindelser
Alternativa bränslen
Risikko betonade ändå att staten inte har glömt bort
sjöfarten. Ett tecken på det är sjöfartsstrategin som tagits
fram under kommunikationsministeriets ledning och i
nära samarbete med alla aktörer inom sjöfartssektorn och
näringslivet. Den blev klar för exakt ett år sedan, dvs. i
mars 2014.
– Med sjöfartsstrategin har man skapat en helhetsomfattande vision fram till 2022 som betjänar Finlands
ekonomi, näringsliv och sysselsättning och tar hänsyn till
nya miljönormer. I strategin har man analyserat förändringar från gångna år, kommande utmaningar och en
framtagen vision för 2030. Det centrala målet med strategin är att trygga konkurrensförmågan för Finlands
havstransporter och sjöfartsnäring. Den tar hänsyn till
nationalekonomins konkurrensförmåga och miljö- och
säkerhetsfrågor under rubriken Ett blomstrande Finland
– smarta havsförbindelser.
– Utgångspunkten för strategin är att Finland, det
finska näringslivet och finländarna ska må bra och att vårt
land ska vara konkurrenskraftigt på den globala marknaden. Syftet är att fartygstrafiken på Östersjön ska vara
säker och miljövänlig och framför allt att risken för
oljeolyckor minskar.
– Vi arbetar för fullt med att implementera strategin.
Förberedelseprocessen förband alla deltagande parter att
främja implementeringen av strategin, påminner Risikko.
– Samtidigt som vi letar efter sätt att anpassa oss till de
nya miljökraven ska vi också se möjligheterna hos ny, ren
teknologi och alternativa bränslen. Finland har ett
livskraftigt sjökluster och mycket starka teknologikunskaper. Den ökande miljöregleringen är både en utmaning och
en möjlighet för den finska sjöfarten. Det centrala,
avgörande temat är utvecklingen av alternativa bränslen
och ibruktagandet av dem. Utvecklingen av ny teknologi
och innovationer bör vara Finlands nya exporttrumfer.
Målet är att göra den finska havsindustrin till global
föregångare inom konstruktion och byggande av fartyg
som använder LNG som bränsle och göra Östersjön till
föregångare och exempelland inom användning av LNG.
Ett konkret exempel är det mycket uppmärksammade
LNG-drivna passagerarfartyget Viking Grace, som byggdes
i Finland de senaste åren och som började trafikera 2013.
Finland har arbetat aktivt även på internationell nivå i
såväl internationella sjöfartsorganisationen IMO som inom
Östersjöområdet för att främja användningen av LNG.
Främjandet av sjöfartspolitiken och ibruktagandet av
alternativa bränslen var en av prioriteringarna under
Finlands ordförandeskap i Östersjöstaternas råd. På initiativ från Finland och Sverige grundades en ny samarbetsgrupp i HELCOM i december 2014 för att främja dialogen
mellan den offentliga och privata sektorn inom Östersjöområdet för att påskynda ibruktagandet av grön teknologi
och alternativa bränslen.
Sjöfartens utmaningar
Enligt Risikko är den närmaste tidens utmaningar för
sjöfarten enligt Sjöfartsstrategin framför allt globaliseringen och överföringen av tyngdpunkten till Asien.
Utmaningarna innefattar en global ekonomisk recession,
klimatförändringar och utsläpp från fartygstrafiken samt
ett ökat energibehov och ökade bränslepriser.
– Svavelhaltsbestämmelserna för sjöfarten som trädde i
kraft på Östersjön och i andra kontrollområden för
svaveloxidutsläpp början av det här året har setts som en
stor utmaning för den finska sjöfartens framtid och hela
Finlands konkurrensförmåga. De strängare svavelutsläppsgränserna har bedömts orsaka stigande transportkostnader och eventuellt också några ändringar i dirigeringen av transportflödena. Klimatförändringen och
anpassningen till den är framtidens största utmaningar
globalt sett.
Täckande terminalnätverk
Paula Risikko stödjer ett täckande terminalnätverk. I
Finland har man de senaste åren också satsat på att skapa
en LNG-infrastruktur, vilket man hoppas ska underlätta
övergången till alternativa bränslen framför allt inom
sjöfartssektorn. Våren 2013 avtalade regeringen i en
ramria om ett stöd på totalt 123 miljoner euro för byggandet av ett LNG-terminalnätverk. De understödda terminalerna ska kunna erbjuda flytande naturgas som bränsle för
fartygstrafiken och annan trafik. Arbets- och näringsministeriet har med stöd av detta bemyndigande beviljat
investeringsstöd till fyra LNG-projekt. Projekten ligger i
Torneå, Björneborg, Raumo och FredrikshamnKotka
hamn. Målet är att bygga ett täckande terminalnätverk
längs Finlands kust som skapar alternativa inköpsleder
för havstrafiken och för industri som använder gas.
8 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Ekonomi och sjöfart
Risikko betonar att vi kanske inte har tänkt på att Finland
och Estland är de enda länderna i världen vars alla
hamnar fryser till is under normala vintrar. Därför har
sjöfartens kostnader en direkt effekt inte bara på trafiksektorns, utan även på flera andra branschers verksamhetsförutsättningar.
Förutom miljöregleringen har även den globala och
europeiska ekonomiska situationen stor inverkan på den
finska sjöfarten.
– Utvecklingen av havstransporter kommer på ett
avgörande sätt att styra förändringarna inom industrin
och i den övriga närings- och regionstrukturen. Utvecklingen av det allmänna ekonomiska läget påskyndar
omstruktureringen och därigenom förändringarna inom
trafikflödena. Den finska produktionen är förutom export
även beroende av import, tillägger Risikko.
– Anmärkningsvärt i de senaste årens utveckling har
varit att den finska sjöfartens transportmängder vände
nedåt i samband med den ekonomiska recessionen 2009
och återhämtade sig först 2013. Enligt prognoserna
kommer den globala ekonomiska utvecklingen att vara
långsam de närmaste åren. Prognoserna är dock mycket
osäkra, och osäkerhetsfaktorer inom den globala ekonomin försvårar också bedömningen.
– Jag skulle säga att läget inom sjöfarten ändå är bra i
Finland. Framför allt reformen av tonnageskattelagen och
arbetsmarknadsorganisationernas tecknande av ett
blandbesättningsavtal för lastfartyg har gett oss fler fartyg
under finsk flagg. Denna utveckling bidrar till att förbättra
sysselsättningen bland finska sjömän, sammanfattade
Risikko. •
Finlandian päällikkö Robert Strömberg
Ympäristöasiat eivät
pelkkää puhetta
Naantalissa ei paista aurinko, mutta
paksusta pilvipeitteestä huolimatta
työt korjaustelakalla ovat käynnissä
kuumeiseen tahtiin. Nyt ­on työn alla
Eckerö Linen Finlandia. Hilkka Kotkamaa
K
ahden viikon telakoinnin aikana laivassa
työskentelee lähes 300 henkeä: miehistöä, erilaisia korjaushenkilöitä ja
urakoitsijoita. Komentosillalla vetelee
langoista laivan päällikkönä toimiva Robert
Strömberg. – Valmistaudumme tulevaan sesonkiin ja rikkidirektiivin vaatimuksiin.
Korjaukset pinnalta ja sisältä
– Tärkeimmät korjaustyöt tehdään konehuoneeseen, jossa laiva saa uudet potkurit. Huolto on
aina paikallaan, mutta myös uudet säädökset on
otettava huomioon.
Muuten sisätiloihin tehdään remonttia, korjauksia ja laajennuksia. Marketissa on käynnissä
kasvojenkohotus ja parfymeriaa suurennetaan.
Uudisrakennuksista on suurin työ uusi konferenssitila ja baari. Lisäksi käynnissä on melkoinen
määrä pientä pintaremonttia, Strömberg esittelee
vielä sekaisessa tilassa olevaa valtakuntaansa.
Finlandian uudet potkurit ovat oikeastaan ne
samat jotka laivassa olivat alunperin kun laiva
tuotiin Suomeen Italiasta. Silloin, parivuotta sitten
niitä ei kelpuutettu, vaan ne vaihdettiin toisiin ns.
jääpotkureihin. Nyt perusteellisen korjauksen ja
jäävahvistuksen jälkeen alkuperäispotkurit on
palautettu käyttöön.
Tasaisempaa menoa
– Uusilla potkureilla on tarkoitus lisätä laivan
vauhtia ja poistaa tärinää, joka on matkustajaliikenteessä tärkeää. Samalla vähennämme polttoaineen kulutusta, jolla on taas merkitystä
sekä taloudellisesti että ympäristön
kannalta.
A
E – Uusilla potkureilla on tarkoitus lisätä laivan
vauhtia ja poistaa tärinää, joka on matkustaja­
liikenteessä tärkeää. Samalla vähennämme
poltto­aineen kulutusta, jolla on taas merkitystä
sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta,
sanoo Finlandian päällikkö Robert Strömberg.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 9
Rikkidirektiivi
tunnetaan hyvin
laivoilla
Laivojen rikkivalvonta käynnistyi vuodenvaihteessa tehotarkastuskampanjalla, jonka
aikana Trafi teki yhteensä 48 rikkitarkastusta
Suomen satamissa käyneille laivoille.
Tarkastusten yhteydessä otetuista näytteistä
vain yhdestä löytyi rikkipitoisuuden ylitys.
– Tehovalvonnan perusteella voi sanoa,
että rikkidirektiivin tuomat velvoitteet on
yleisesti ottaen omaksuttu hyvin merenkulun
toimijoiden piirissä ja tarkastetuilla aluksilla
oltiin hyvin tietoisia direktiivistä, Trafin
osastonjohtaja Juha-Matti Korsi kiittää.
Mikäli tarkastuksissa havaitaan rikkipitoisuuden ylityksiä, annetaan tapaukset
syyteharkintaan ja niistä informoidaan myös
aluksen lippuvaltion viranomaisia. Löydetyn
rikkipitoisuuden ylityksen lisäksi tehotarkastuskampanjan aikana annettiin myös
muutama lievä huomautus ja dokumentoinnissa oli havaittavissa pieniä, kokemattomuuteen liittyviä puutteita.
Trafi onkin jakanut kampanjan aikana
yhdessä Finnpilotin kanssa infolehtisiä
uusista määräyksistä ja niiden vaikutuksista
alusten henkilökunnalle.
– Nyt valvonnan käynnistymisvaiheessa
katsoimme huomautuksen riittävän, mutta
tulevaisuudessa tulemme kirjaamaan erittäin
herkästi pienemmätkin poikkeamat.
Valvonnan tarkoituksena on pitää tiukasti
kiinni siitä, että toimintaedellytykset ovat
kaikille samat eikä kilpailu vääristy, Korsi
muistuttaa.
Lisää rikkivalvontaa
Rikkivalvontatarkastuksia tehtiin sekä
satamavaltiotarkastusten yhteydessä että
alusprofiloinnin perusteella riskiperusteisesti
kohdistettuna. Muiden EU-maiden tarkastustahtiin verrattuna Suomessa tehtiin
määrällisesti alkuvuoden tehokampanjan
aikana esimerkillinen määrä tarkastuksia.
Alueellisesti tarkasteltuna tarkastuksia
suoritettiin läntisellä tarkastusalueella 22,
itäisellä 12, pohjoisella 8 ja eteläisellä 6.
Laivojen polttoainetta koskeva rikkipitoisuuksien valvonta alkoi vuodenvaihteessa.
Trafin tehtävänä on yhdessä Rajavartiolaitoksen kanssa valvoa rikkidirektiivin ja sen
taustalla olevan IMOn päätöksen noudattamista. Tarkastukset suorittavat Trafin
satamavaltiotarkastajat, jotka myös
koulutetaan ja valtuutetaan rikkidirektiivin
mukaiseen valvontaan. •
10 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Robert Strömberg on ollut sen verran kauan alalla,
että hän on kokenut ympäristöasioiden voimakkaan
esiinmarssin.
– Luontoystävällisyydestä puhutaan aika paljon,
mutta on siitä puhuttu jonkin verran ennenkin. Nyt
mielestäni asioille tehdään enemmän eikä vain puhuta.
Teknisesti ympäristöasiat otetaan joka vaiheessa
huomioon.
Pesurit vielä kalliita
Rikkidirektiivin astuessa voimaan vuodenvaihteessa
aluksissa oli kaksi vaihtoehtoa, joko asentaa rikkipesurit, skrubbersit, tai siirtyä vaatimukset täyttävään
polttoaineeseen. Kummastakin tulee lisäkustannuksia.
– Pesurit ovat kalliita ja vielä prototyyppejä, joten
harkitsemme vielä niitä. Nyt on kuitenkin hyvin tarjolla
Wärtsilän koneisiimme sopivaa polttoainetta, joten
toimimme sillä. Siirtymistä kalliimpaan polttoaineeseen
on helpottanut öljyn hinnan lasku, joka tuli sopivasti
avuksi ylimenovaiheessa. Saa nähdä mihin kehitys
kulkee, sitä seuraamme tarkasti. Nyt bunktraus tapahtuu Viron puolella, mutta tutkimme myös Helsinkiin
tullutta uutta tarjontaa.
Telakalla kahden vuoden välein
Kaikki laivat ovat telakalla noin kahden vuoden välein.
– Suomi ja eritoten Naantali on ollut hyvä korjaustelakka ja meille hyvä vaihtoehto, Strömberg kertoo. ­
– Laivan tullessa Italiasta se remontoitiin uuteen uskoon
Landskronan telakalla. Silloin oli kyse puolen vuoden
työstä, joten se ei olisi ollut mahdollista Naantalissa.
Täällä on vain yksi allas ja työt tehdään kiireellä, koska
alukset vaihtuvat tiuhaan. Matkustaja-aluksilla tela­
kointiaika on 10-15 päivää, rahtialuksilla jopa pari
kuukautta.
Robert Strömberg on työskennellyt Finlandialla kaksi
vuotta, siitä asti kun alus lähti Helsingin ja Tallinnan
väliseen liikenteeseen. Sitä ennen hän työskenteli
edeltäjällä Nordlandialla saman varustamon leivissä
vuodesta 1999.
– Tämä on mielenkiintoinen reitti, vaikka joku voisi
toisin luulla. Helsingin ja Tallinnan välillä tapahtuu koko
ajan. Päivät ovat täynnä touhua. Virossa olen ehtinyt
käydä turistina, muuten olemme satamassa vain tunnin,
joten kukaan miehistöstä ei ehdi nähdä Viroa kuin laivan
kannelta.
Perhe veti banaanilaivoilta
Robert Strömbergin koti on edelleen Paraisilla. Nuorena
Turusta valmistuneensa merikapteeni hän oli muutaman
vuoden Gustaf Erikson rahtilaivoissa kaukoliikenteessä.
– Seilasimme ympäri maailmaan liikennöivillä ns.
banaanilaivoilla. Kyse oli elintarvikkeista, hedelmiä,
lihaa, kalaa jne. kylmäkuljetuksina. Kylmälaivojen
työjaksot olivat usein kuusi kuukautta putkeen. Kun
kuvaan tuli perhettä oli miellyttävä siirtyä viikon
vuoroihin.
– Aikoinaan valitsin meren elämänurakseni sattumalta, mutta valinta on osoittautunut oikeaksi. Töitä on
riittänyt ja mielenkiinto on edelleen jäljellä, Robert
Strömberg summaa ja häviää remonttiväen vilinään. •
Finlandias befälhavare Robert Strömberg
Miljöfrågor
­ärmer än bara prat
Solen lyser inte i Nådendal, men trots
det tjocka molntäcket är arbetet på
reparationsvarvet i full gång. Nu är
det Eckerö Lines Finlandias tur. ­Under
den två veckor långa dockningen
arbetar uppemot 300 personer på
fartyget: besättning, olika reparatörer
och entreprenörer.
P
å kommandobryggan drar fartygets
befälhavare ­Robert Strömberg i
trådarna. Vi förbereder oss inför den
kommande säsongen och kraven i
svaveldirektivet.
Reparationer på ytan och inuti
– De viktigaste reparationerna görs i maskinrummet, där fartyget får nya propellrar. Underhållet
är alltid bra, men nya författningar måste också
beaktas.
I övrigt renoverar, reparerar och utökar
man inomhusutrymmena. Market genomgår en
ansiktslyftning och parfymeriet byggs ut. Den
största delen av nybyggnationen är den nya konferenslokalen och baren. Dessutom pågår det ganska många små ytrenoveringar, säger Strömberg
om sitt rike i det fortfarande röriga utrymmet.
Finlandias nya propellrar är egentligen desamma som ursprungligen satt på fartyget när
fartyget fraktades från Italien till Finland. Då, för
ett par år sedan, godkändes de inte, utan byttes ut
till andra s.k. ispropellrar. Efter en grundlig reparation och isförstärkning har originalpropellrarna
nu tagits i bruk igen.
– De nya propellrarna är tänkta att
öka fartygets fart
och ta bort vibrationerna, vilket är
viktigt inom
passagerartrafiken.
Samtidigt minskar
vi bränsleförbrukningen, som i sin
tur är viktigt både
ekonomiskt och
miljömässigt, säger
Finlandias befälhavare Robert
Strömberg.
Jämnare färd
– De nya propellrarna är tänkta att öka fartygets
fart och ta bort vibrationerna, vilket är viktigt
inom passagerartrafiken. Samtidigt minskar vi
bränsleförbrukningen, som i sin tur är viktigt
både ekonomiskt och miljömässigt.
Robert Strömberg har arbetat i branschen så
pass länge att han har upplevt miljöfrågornas
starka frammarsch.
A
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 11
– Det talas ganska
mycket om naturvänlighet, men det talades
om det ganska mycket
innan också. Nu tycker
jag att man gör mer åt
det istället för att bara
prata. Tekniskt sett tar
man hänsyn till miljön
i varje skede.
God kunskap om
svaveldirektivet
på fartygen
Svavelövervakningen på fartyg inleddes vid
årsskiftet med en intensivkontrollkampanj. Under
kampanjen gjorde Trafi totalt 48 svavelkontroller
på fartyg som besökte finska hamnar. Svavelhalten överskreds bara i ett av proverna som togs i
samband med kontrollerna.
– Utifrån intensivkontrollen kan man säga att
sjöfartsaktörerna allmänt sett har tagit till sig
skyldigheterna som svaveldirektivet medför väl
och att man varit mycket medvetna om direktivet
på de undersökta fartygen, säger Trafis avdelningschef Juha-Matti Korsi tacksamt.
Om kontrollerna visar att svavelhalten
överskridits överlämnas fallen för åtalsprövning
och myndigheterna i fartygets flaggstat
informeras också. Förutom att man hittade den
överskridna svavelhalten gjorde man också några
mindre anmärkningar under intensivkontrollkampanjen, och dokumentationen avslöjade små
brister som kan knytas till oerfarenhet.
Under kampanjen har Trafi tillsammans med
Finnpilot delat ut informationsblad om de nya
bestämmelserna och deras inverkan till fartygens
personal.
– Nu i startskedet av övervakningen ansåg vi
att det räckte med en anmärkning, men i
framtiden kommer vi att registrera även de minsta
avvikelserna. Syftet med övervakningen är att se
till att alla har samma verksamhetsförutsättningar
och att inte konkurrensen förvrängs, påminner
Korsi.
Mer svavelövervakning
Svavelövervakningskontroller gjordes både i
samband med hamnstatskontrollerna och
riskbaserat utifrån en fartygsprofilering. Jämfört
med kontrolltakten i andra EU-länder utfördes ett
exemplariskt antal kontroller i Finland under
intensivkampanjen i början av året.
Regionalt sett utfördes 22 kontroller i den
västra kontrollregionen, tolv i den östra, åtta i den
norra och sex i den södra.
Övervakningen av svavelhalter i fartygens
bränsle inleddes vid årsskiftet. Trafis uppgift är
att tillsammans med Gränsbevakningsväsendet
övervaka att svaveldirektivet och IMO:s beslut
som ligger bakom det följs. Kontrollerna utförs av
Trafik hamnstatskontrollanter, som också utbildas
och befullmäktigas för övervakning enligt
svaveldirektivet. •
12 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Tvättar fortfarande
dyra
När svaveldirektivet
trädde i kraft vid årsskiftet hade fartygen
två alternativ att välja
mellan: installera svaveltvättar, s.k. scrubbers, eller byta till
bränsle som uppfyller
kraven. Båda innebär
merkostnader.
– Tvättarna är dyra
och fortfarande bara prototyper, så vi överväger dem fortfarande. Nu
finns det dock gott om bränsle som passar våra Wärtsilä-maskiner, så vi
använder det. Övergången till ett dyrt bränsle har underlättats av sänkningen av oljepriset, som kom lämpligt vid övergångsskedet. Vi får se
vart utvecklingen tar oss. Vi följer det noggrant. Nu bunkrar vi i Estland,
men vi undersöker också det nya utbudet i Helsingfors.
På varvet vartannat år
Alla fartyg ligger på varv ungefär vartannat år.
– Finland och speciellt Nådendal har varit ett bra reparationsvarv och
ett bra alternativ för oss, berättar Strömberg.
– När fartyget kom från Italien renoverades det helt på varvet i Landskrona. Då handlade det om ett halvårs arbete, varför det inte hade varit
möjligt i Nådendal. Här finns det bara en bassäng, och arbetet är brådskande eftersom fartygen byts ut stup i kvarten. För passagerarfartyg är
dockningstiden 10–15 dagar och för fraktfartyg upp till ett par månader.
Robert Strömberg har arbetat på Finlandia i två år, ända sedan
fartyget började trafikera mellan Helsingfors och Tallinn. Dessförinnan
arbetade han på föregångaren Nordlandia för samma rederi sedan 1999.
– Detta är en intressant rutt, även om man kanske inte skulle kunna
tro det. Det händer hela tiden något mellan Helsingfors och Tallinn.
Dagarna är fulla av bestyr. Jag har hunnit besöka Estland som turist, i
övrigt är vi bara i hamnen i en timme, så ingen ur besättningen hinner se
Estland annat än från däck.
Familjen lockade från bananbåtarna
Robert Strömbergs hem ligger fortfarande i Pargas. Som ung nyutexaminerad sjökapten från Åbo arbetade han i några år på Gustaf Eriksons
fraktfartyg i fjärrtrafik.
– Vi seglade runt jorden på s.k. bananbåtar. Det handlade om livsmedel, frukt, kött, fisk m.m. som kyltransport. Skiften på kylfartygen är ofta
sex månader långa. När familjen kom in i bilden kändes det bra att byta
till veckolånga skift.
– En gång i tiden valde jag havet till min livskarriär av en slump, men
det visade sig vara rätt val. Det har funnits gott om arbete och intresset
finns fortfarande kvar, sammanfattar Robert och försvinner in i renoveringsvimlet. •
Tulevan ystävyyden päivä
Perjantaina 13.02.2015 Suomen laivanpäällystöliitossa vietettiin tulevan ystävyyden päivää.
Kahville kerkisi SLPL jäseniä ,mutta myös yhteistyökumppaneita varustamoista, MEPASTA,
MEKISTÄ ja merimieskirkolta aina eduskuntaa myöten. Päivä sain hyvän vastaanoton, joten
tilaisuus varmasti järjestetään ensivuonnakin.
E Helsingin
piiri­kokous
luovuttu vuosikokouksen päättämän liittomme
kultaisen ansio­
merkin Erkki
Kotirannalle
10.02.2015.
Inkommande
vändag
Fredagen den 13.02.2015 firades den
inkommande Vändagen hos Finlands
Skeppsbefälsförbund. Till Kaffetillställningen han komma FSBF medlemmar,
men också samarbetspartners från
rederibranschen, Sjömansservicebyrån, Sjömanspensionskassan och
Sjömanskyrkan samt personer från
riksdagen. Tillställningen fick positiv
respons och kommer troligtvis att
arrangeras nästa år också.
***
E Helsingfors kret-
smöte överlåter,
enligt årsmötets
beslut, åt Erkki
Kotiranta förtjänsttecken i guld
10.02.2015.
G F Laivanpäällystö-liitossa
vietetiin tulevan ystävyyden ­
päivää 13.02.15.
***
G F På Skeppsbefälsförbundet
firas inkommande Vändagen
13.02.15.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 39
Allasharjoittelu antaa
vain viitteitä tositilanteesta
Bo Gyllenberg
osallistui SeaFit
hankkeen päätösseminaariin
18 maaliskuuta
2015. Seminaari
ja aiheesta tehty
raportti herättivät ajatuksia,
jotka ovat hyvin
ajankohtaisia
merenkulussa
lento-onnettomuuksien ympärillä käydyn
keskustelun
vauhdittamina.
L
aivaliikenteen turvallisuutta vahvistava SeaFit hanke, ja sen johdosta tehty
raportti, vaikuttavat hyvin läpiviedyltä ja tehty tutkimus on varsin laadukas. Siitä huolimatta vertaus vastaaviin
Fit-hankkeisiin esimerkiksi poliiseille ja
puolustusvoimille, on mielestäni yliampuvaa,
ja tutkimuksen toimeenpano varsin teatraalinen, Gyllenberg toteaa.
Hätätilanne on eri asia
– Olen itse merikapteeni, ja olen osallistunut
hätätilannekoulutukseen kouluttajana yli 20
vuotta, joten tiedän varsin hyvin vaikeudet
hätätilanteiden käsittelyssä. Hankkeen
lähtökohdat olivat ilmeisesti puhtaasti
fyysiset joten ne ovat hyvin rajalliset. Raportissa mainittu merenkulkijan selkeä ylipaino
vaikuttaa toimintakykyyn, mutta sen esilletuominen johtuu lähinnä siitä, että se on
helppo havaita ja mitata.
– Varsinainen hätätilanne muodostuu
ongelmaksi lähinnä koulutuksen ja harjoituksen puutteesta. Pikaista toimintaa vaativaan
tilanteeseen vaikuttavat myös ihmisen
psyykkinen kyky hoitaa tilannetta ja yhteinen
kieli. Ongelmia voi tulla hädän hetkellä
pelastusvälineistön puutteellisuudesta sekä
niinkin banaalisesta asiasta kuin merisairaudesta. Bo Gyllenberg painottaakin, että
harjoitukset altaassa hyvissä olosuhteissa
eivät anna kuin viitteellistä arvoa siitä, miten
joku yksilö suoriutuu hätätilanteesta.
Ei jatkoon
Näistä syistä Bo Gyllenberg kannattaa, että
SeaFit hanke ei saisi jatkoa.
– Mielestäni hankkeen arvo ei vastaa niitä
rahallisia uhrauksia, jotka siihen liittyvät.
Esitän että mahdollinen rahoitus sen sijaan
ohjataan vaikka Merimiespalvelutoimiston
järjestämiin laadukkaisiin liikuntahankkeisiin. Samalla voitaisiin velvoittaa varustamoita nykyistä enemmän panostamaan työterveyshuoltolain mukaiseen työterveyshuoltoon
niin, että se vastaa niitä arvoja, jonka takia se
on perustettu.
– Merenkulkijoiden työterveyshuollon
vaikuttavuutta ja laatua kannattaisi tarkastella tutkimalla nimenomaan merenkulkijoiden
mielipiteitä kyseisestä toiminnasta. Työssä
40 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
jaksaminen on tulevaisuudessa todella haastava
tehtävä. Jaksamiseen on kiinnitettävä huomiota
varsinkin rahtialuksilla, jossa henkilöstön määrä
on niin pieni. Siellä ei todellakaan ole mahdollisuutta harrastaa liikuntaa jo pelkästään ajanpuutteen takia, Gyllenberg painottaa. •
Bo Gyllenbergin näkemyksiä
SeaFit raportista:
– Mikäli laaditaan ohjeita merenkulkijan fyysisestä kunnosta, ne on laadittava niin, että
peruslääkäritodistuksessa on maininta siitä
mihin erityisiin hätätilannetehtäviin todistus
oikeuttaa.
1.Peruslääkärintodistuksella ei saa olla minkäänlaisia vaikutuksia
työntekijän ottamiseen toimeen, tai hänen irtisanomiseen aluksella.
Tästä on oltava maininta lainsäädännössä.
2.Hätätilannekoulutuksen yhteydessä on oltava mahdollisuus evätä
koulutus niiltä, joilta puuttuu kyky suoriutua koulutussisällöstä
kokonaisuudessa. Kuten yllä koulutuksen antamatta jättäminen ei saa
vaikuttaa työhönottoon.
3.Yhä enemmän tulisi pyrkiä katsomaan matkustaja-aluksilla myös
matkustajien mahdollisuutta selviytyä hätätilanteesta.
4.Aluksien henkilökunnalle tulee antaa mahdollisuus itse määritellä
hätätilanteen tehtäväjako keskenään.
5.En voi ymmärtää että jatkossa olisi fyysisiä ohjeita erikseen naisilla
ja miehillä. Ohjeet pitää olla yhteneväiset, ja tehtävät hätätilanteessa
sen mukaiset.
6.BMI:llä ei varsinaisesti ole mitään tekemistä hätätilanteessa
toimimisen kanssa. Eihän esimerkiksi maissa sairaanhoitohenkilökunnaltakaan vaadita tietyn rajan alittavaa BMI:tä. Siihen vaikuttavat
enemmänkin yllä mainittu merisairaus ja liian pitkistä työtuntimääristä
sekä liian lyhyestä lepoajasta johtuva väsymys. Tehtävästä selviytymiseen vaikuttaa lisäksi harjoituksen puute, joka johtuu liian pienestä
henkilökunnasta. Uupumuksen merkityksestä loogiseen ajatteluun ja
fyysiseen jaksamiseen löytyy useita kansainvälisiä tutkimuksia.
7.Työterveydenhoito lastialuksilla on tällä hetkellä muodollisuus.
Sairaita kyllä hoidetaan, mutta työhyvinvoinnin seuranta on lähes
olematonta. Työterveyshuolloissa merenkulun tuntemus rajoittuu
matkustajalauttaliikenteen työpaikkakäynteihin, jolloin esimerkiksi
merenkäynnin vaikutuksista työoloihin on vaikea saada tietoa tai
ymmärrystä. Lakisääteisiä vuorotyöhön liittyviä terveystarkastuksia ei
tietääkseni tehdä.
8.On muistettava, että lääkärintodistus meripalvelua varten annetaan
jotta merimies suoriutuisi työstään aluksella. Sen ei pidä sellaisenaan
ottaa kantaa siihen, pystyykö hän äärimmäisessä tilanteessa
suorittamaan tehtäviä, joilla ei ole merityön kanssa mitään tekemistä.
Eihän maissa lääkärinkään tarvitse suorittaa vastaavia hätätilannetehtäviä varten fyysisiä testejä.
Denna arkitel kommer på svenska i nästa nummer.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 41
• • • Toimeenpaneva valiokunta 10.2.2015
• • • Toimeenpaneva valiokunta 12.3.2015
Sopimusasiat
• Merkittiin tiedoksi yleinen markkinatilanne.
• Hyväksyttiin Priman sopimus sisäänliputuksesta ja
päätös viedään hallituksen vahvistettavaksi.
• Hyväksyttiin VG Shippingin sopimus sisään­
liputuksesta ja päätös viedään hallituksen
­vahvistettavaksi.
• Merkittiin tiedoksi, että luontaisedut nousivat 0,5 %.
• Hyväksyttiin Mikko Valopaasi Gaiamaren Oy:n
­uudeksi luottamusmieheksi.
• Päätettiin, että ollaan valmiita neuvottelemaan ­
Viking Linen avoimista sopimuksista.
• Päätettiin jatkaa rahtilaivavarustamoiden
­sekamiehitysneuvotteluja.
• Päätettiin antaa lakkovaroitus Arctia Shippingille
1.3.2015 alkaen.
• Merkittiin tiedoksi Turun satamavalvojien tilanne.
• Hyväksyttiin Ahvenanmaan MKHn vapaasti
­l iikkuvien lauttojen perämiesten sopimus ja viedään ­
se hallituksen vahvistettavaksi.
Muut asiat
• Hyväksyttiin jäsenasiat.
• Merkittiin tiedoksi Pohjoismaisen kokouksen
­k uulumiset Göteborgista.
• Päätettiin osallistua uuden keskusjärjestön
­selvitystyöhön.
• Merkittiin tiedoksi Suomen Laivanpäällystöliiton
toiminta STTK:n ja Pardian hallituksissa.
• Päätettiin laatia kirjelmä uuden työttömyyskassan
ruotsinkielisten nettisivujen puuttumisesta sekä
kirjautumisesta henkilötunnuksilla kassan palveluihin.
• Merkittiin tiedoksi Olarin liikehuoneiston myynti.
• Päätettiin, ettei MKK seminaaritukianomusta
hyväksytä.
• Hyväksyttiin tarjous liiton nettisivujen uusimisesta.
• Luettiin ja merkittiin tiedoksi Helsingin piirin
pöytäkirja.
42 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Sopimusasiat
• Merkittiin tiedoksi yleinen työmarkkinatilanne.
• Käytiin läpi sekamiehitystilanteet ja merkittiin tiedoksi.
• Päätettiin seurata Viking Linen tilannetta ja asetettiin
tavoitteeksi työsuhteiden vakinaistaminen ja laivojen
miehitystilanteen selvittäminen.
• Merkittiin tiedoksi Arctia Karhua koskeva
­t yötuomioistuimen päätös.
• Liitto ja työnantaja hyväksyivät sovitteluehdotuksen
koskien Arctia Shippingin tilannetta.
• Merkittiin tiedoksi OSM Ship Management Finland
hinaajien luotsauskorvaus.
• Päätettiin tehdä virallinen kysely Trafille Arctia ­
Karhin luotsausasiasta.
Muut asiat
• Merkittiin tiedoksi Suomen Merenkulun seuraavan
lehden sisältö.
• Päätettiin pitää syksyn luottamusmieskurssi
­Tampereella 28-30.9.2015.
• Hyväksyttiin jäsenasiat.
• Hyväksyttiin Patrik Barckin ero hallituksesta ja vietiin
asia hallituksen vahvistettavaksi.
• Hyväksyttiin Jukka Riikonen hallituksen jäseneksi ja
päätös vietiin hallituksen vahvistettavaksi.
• Merkittiin Olarin kiinteistön myynti tiedoksi.
• Merkittiin liiton tavoite-ehdotukset (luottamusmiesten
asemien parantaminen, työssä jaksaminen ja avoimuus)
STTK:lle tiedoksi.
• • • Hallituksen kokous 12.3.2015
Sopimusasiat
• Vahvistettiin toimeenpanevan valiokunnan (TPV 2/15)
päätös lakkovaroituksesta, joka annettiin Arctia Shipping
Oylle 1.3.2015.
• Hyväksyttiin lakkolupa sekä valtakunnansovittelijan
sovintoesitys koskien Arctia Shipping Oyn perinteisiä- ja
monitoimijäänmurtajia.
• Hyväksyttiin EMSA (öljyntorjuntavalmius) lakkolupa
sekä hyväksyttiin valtakunnansovittelijan sovintoesitys
koskien EMSA sopimusta.
• Tehtiin määräaikainen päätös maksaa lakkotukea
lakossa oleville jäsenille maksimissaan kahdelta viikolta.
• • • Verkställande utskottet 10.2.2015
• • • Verkställande utskottet 12.3.2015
Avtalsärenden
Avtalsärenden
• Antecknades till kännedom det allmänna
­a rbetsmarknadsläget.
• Godkändes Primas avtal om inflaggning och det förs ­
till styrelsen för fastställande.
• Godkändes VG Shippings avtal om inflaggning och ­
det förs till styrelsen för fastställande.
• Antecknas till kännedom, att naturaförmånerna ­
steg med 0,5 %.
• Godkändes Mikko Valopaasi till Gaiamaren Oy:s nya
förtroendeman.
• Beslöts att man är redo att förhandla med ­
Viking Lines avtal som är öppna.
• Beslöts att man fortsätter att förhandla med
fraktfartygsrederierna om blandbesättning.
• Beslöts att ge strejkvarsel åt Arctia Shipping
fr.o.m.1.3.2015.
• Antecknades till kännedom Åbo hamnövervakarnas
situation.
• Godkändes avtalet för Ålands Landskapsregerings
frigående färjors styrmäns avtal och det förs till styrelsen
för att godkännas.
• Antecknades till kännedom det allmänna
­a rbetsmarknadsläget.
• Man gick igenom blandbesättningssituationen och den
antecknades till kännedom
• Beslöts att man följer upp Viking Lines situation ­
och sattes som målsättning att få arbetsförhållandena till
tills vidare och att reda ut bemanningssituationen.
• Antecknas till kännedom domen från
arbetsdomstolen gällande Arctia Karhu.
• Förbundet och arbetsgivaren godkände
förlikningsbudet gällande Arctia Shippings situation.
• Antecknades till kännedom OSM Ship Management
Finland:s bogserares lotsningsersättning.
• Beslöts att man gör en officiell förfrågan till Trafi
gällande Arctia Karhus lotsningsärende.
Övriga ärenden
• Godkändes de föreslagna medlemsärendena.
• Antecknades till kännedom den NFBKs nyheter från
Göteborg.
• Beslöts att delta i den nya centralorganisationens
utredningsarbete.
• Antecknas till kännedom Finlands Skeppsbefälsförbunds verksamhet i STTK:s och Pardias styrelser.
• Beslöts att göra en skrivelse till den nya arbetslös­
hetskassan om att det saknas svenskspråkiga sidor och ­
om man måst logga in med sitt personnummer till kassans
olika tjänster.
• Antecknades till kännedom om försäljningen ­
av affärsfastigheten i Olars.
• Beslöts att man inte stöder sjöfartsbranschens ­
utbildnings- och forskningscentral ansökan om bidrag ­
för seminarium.
• Godkändes offerten för att förnya förbundets internetsidor.
• Upplästes och antecknades till kännedom
­Helsingforskretsens protokoll.
Övriga ärenden
• Antecknades till kännedom Finlands Sjöfarts nästa
tidnings innehåll.
• Beslöts att hålla höstens förtroendemannakurs ­
i Tammerfors 28-39.9.2015.
• Godkändes de föreslagna medlemsärendena.
• Godkändes Patrik Barcks avgång från styrelsen ­
och beslutet förs till styrelsens godkännande.
• Godkändes Jukka Riikonen till styrelse medlem och
beslutet förs till styrelsens godkännade
• Antecknas till kännedom försäljningen ­
av affärsfastigheten i Olars.
• Antecknas till kännedom förbundets kvalitets förslag
(förbättring av förtroendemännens ställning, att orka i
arbetet samt öppenhet) för information till STTK.
• • • Styrelse möte 12.3.2015
Avtalsärenden
• Godkändes verkställande utskottets (VU 2/15) beslut ­om
strejkvarsel, som gavs åt Arctia Shipping Oy 1.3.2015.
• Godkändes strejkrätten samt riksförlikningsmannens
förlikningsbud gällande Arctia Shipping Oy:s ­
traditionella- samt kombiisbrytare.
• Godkändes EMSA (oljebekämpningsberedskap)
strejkvarsel samt godkändes riksförlikningsmannens
förlikningsbud gällande EMSA avtalet.
• Gjordes ett tidsbundet beslut att betala strejkstöd till
strejk varande medlemmar för en maximal tid på 2 veckor.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 43
Merkkipäiviä / Bemärkelsedagar
SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO
TOIVOTTAA KAIKILLE
HAUSKAA VAPPUA!
TOUKOKUU - MAJ
90 vuotta/år
sjökapten
Levi Johannes Karlsson
16.05. Mariehamn
80 vuotta/år
styrman
Ingvar John Suominen
11.05. Norrskata
75 vuotta/år
sjökapten
Hans Viktor Matias Biskop
26.05. Karleby
70 vuotta/år
merikapteeni
Kalevi Erkki J. Muranen
27.05. Littilä
perämies
Jorma Juhani Nieminen
07.05. Heinola
60 vuotta/år
merikapteeni
Ove Charle Hagerlund
16.05. Vantaa
merikapteeni
Risto Kalevi Hirvonen
02.05. Kotka
sjökapten
Kjell Ove Nordin
26.05. Pargas
50 vuotta/år
kassa
Thomas Stig Arvid Börman
15.05. Västanfjärd
merikapteeni
Risto Tapani Lintunen
20.05. Raisio
perämies
Erkki Ilmari Niemelä
18.05. Pori
FINLANDS SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND
ÖNSKAR GLADA VAPPEN!
KESÄKUU - JUNI
85 vuotta/år
perämies
Veikko Aaro Olavi
Harjunen
16.06. Tammisaari
80 vuotta/år
laivuri
Pauli Kalervo Nyström
18.06. Mustiala
75 vuotta/år
styrman
Svante Karl-Jo Grönqvist
13.06. Vålax
70 vuotta/år
perämies
Keijo Antero Palkamo
17.06. Espoo
60 vuotta/år
sjökapten
Ralf Torbjörn Lindroos
14.06. Mariehamn
merikapteeni
Ossi Juhani Ollila
20.06. Kotka
överstyrman
Bengt Bernhard Ingemar
Ostberg
14.06. Bergö
50 vuotta/år
merikapteeni
Seppo Ilmari Matilainen
10.06. Tampere
In memoriam
• Merikapteeni Mikko Eelis Aho on kuollut 9. maaliskuuta 2015.
Hän oli syntynyt 28.7.1938. Tutkinto 1969. (Helsinki)
• Merikapteeni Hannu Grön on kuollut 20.helmikuuta 2015.
Hän oli syntynyt 2.6.1945. Tutkinto 1969. (Rauma)
• Merikapteeni Kyösti Ilari Hult on kuollut 23. tammikuu 2015.
Hän oli syntynyt 6.4.1958. (Lappeenranta)
• Yliperämies Ossi Juhani Nikkinen on kuollut 11. tammikuuta 2015.
Hän oli syntynyt 19.11.1952. Tutkinto 1994. (Kotka)
• Merikapteeni Kalervo Armas Puskala on kuollut 12. helmikuuta 2015.
Hän oli syntynyt 11.4.1945. Tutkinto 1976. (Harjavalta)
44 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Miten jäseneksi tullaan?
Jäsenanomus tehdään kirjallisesti liiton hyväksymälle kaavakkeelle, joka samanaikaisesti sisältää anomuksen Julkis- ja
yksityisalojen JYTK työttömyyskassan jäseneksi. Valtakirja on
allekirjoitettava jäsenmaksun vähentämiseksi palkkatuloista ja
työttömyyspäivä­rahasta.
Muistathan, että jäsenmaksun maksaminen ei yksinään riitä
liiton jäsenyyteen, vaan jäsenyyttä on erikseen haettava.
Jäsenhakemuslomakkeita saa liiton kotisivulta
www.seacommand.fi
Hur blir man medlem?
Medlemsansökan görs skriftligt på av förbundet godkänd
blankett, som samtidigt innehåller ansökan om medlemskap i
Offentliga- och privata sektorns arbetslöshetskassa -JYTK.
Fullmakt bör undertecknas för avdragande av medlemsavgift
från löneinkomster och arbetslöshetsdagpenning.
Du kommer väl ihåg att betalning av medlemsavgifterna
inte enbart räcker för medlemskapet i förbundet, utan
medlemskapet måste man skilt ansöka om. Ansöknings­
blanketter fås från www.seacommand.fi.
Pidä saaristo siistinä sai
ympäristöpalkinnon
Håll Skärgården Ren
blev belönad
Pidä saaristo siistinä yhdistyksen tavoite on ettei vesiämme liata minkäänlaisilla jätteillä. Siitä työtä se palkittiin
Viking Linen ympäristöpalkinnolla. Varustamo on kerännyt ympäristöystävällisillä muovikasseillaan hyväntekeväisyyteen yhteensä 50 000 euroa. Summa lahjoitettiin
saariston suojelutyöhön Suomessa ja Ruotsissa. Näin
laivamatkustajat ovat osallistuneet tax-free-myymälöissä
Itämeren alueen ympäristötyöhön.
Pidä saaristo siistinä ry. perustettiin Turun saaristoon
1969.
Skärgårds miljopris kom till Håll Skärgården Ren från
Viking Line. Föreningens mål är att inget avfall skall
komma till våra vattendrag.
Yhdistyksen toiminta:
Roska-Roope –jätepisteet ja veneiden käymäläjätevesien
imutyhjennyslaitteet. Saariston jätekeräykset kesä-, ja
kanta-asukkaille sekä kansainvälinen yhteistyö
Toimintaan kuuluvat ns. Roope-satamat, joihin kuuluvat veneilijöiden ympäristövalistus ja tiedotus ja veneilyn
ympäristönsuojelun kehittäminen.
Yhdistyksellä on Roope-jätepistettä ympäri Suomen.
Kuivakäymälät jätepisteiden yhteydessä. Mukana on myös
kelluvat imutyhjennysasemat
Roope-satamohjelma on lanseerattu vuonna 2010
suomalaisille venesatamille. Tavoitteena venesatamien
kehittäminen, ympäristön huomioivien toimintatapojen
edistäminen ja turvallisuuden lisääminen. Tällä hetkellä
satamia mukana reilut 40. Toiminnan tunnuksena Roopesatama-lippu. Projektipartnerina useissa kansainvälisissä
hankkeissa vuodesta 2002 on ollut muun muassa Viron
vierassatamien kehittäminen. Yhteys on myös järjestöihin:
Baltic SeaBreeze, BalticSeaNow.info, Baltic Marine Litter ,
Marlin ja ee Latvia •
H Viking Linen ympäristöpäällikkö Susanna Airola,
Gabriellan päällikkö Tapani Ikonen ojensivat ympäristöpalkinnon Pidä saaristo Siistinä ry:n pääsihteeri Aija
Kaskelle.
Föreningens verksamhet:
• Sop-Sälle stationer med avfallsstationer, torrdass etc.
• Båtarnas sugtömningsstationer
• Skärgårdens skrotinsamlingar
• Sälle-hamnprogram
• Internationellt samarbete
• Miljöinformation till alla som rör sig på sjöss
• Olika sätt att påverka till miljövänligt båtliv
Verksamhetsområden
• Skärgårdshavet
• Insjö-Finland (Saimen och Päijänne)
• Birkaland
• Östra Finska Viken
• Bottenviken
Ca. 200 Sop-Sälle stationer runt om i Finland
Torrdass i samband med Sop-Sälle Stationer
Flytande sugtömningsstationer
Sälle – miljöprogram för båthamnar
• Lanserad år 2010 för finländska båthamnar
• Som mål för programmet är att utveckla båthamnar på
många olika nivåer, men främst i miljötänkande och säkerhet
• ca 40 hamnar är med
• Sälle-flaggan vajar i alla Sälle-hamnar!
Projektpartner i flera EU-projekt sedan 2002, bl.a. utvecklingen av estniska gästhamnar samt samarvete mes Baltic
SeaBreeze, BalticSeaNow.info och Baltic Marine Litter –
Marlin. •
Håll Skärgården Ren
rf :s generalsekreterare Aija Kaski.
FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 45
SuomenMerenkulku
FinlandsSjöfart
PALVELUHAKEMISTO 2014 SUOSITTAA:
Ammattilaiset ammattilaisten palveluksessa
Proffs i proffsens tjänst
Sjöfartsutbildning / Merenkulkualan koulutus
Aboa Mare
Hertigs Johans parkgata 21 /
Juhana Herttuan puistokatu 21
20100 Åbo / Turku
RAAHE – BRAHESTAD
Raahen Satama Oy / Lapaluoto
www.portofraahe.fi
Tel. / puh. 02-432 3123
[email protected]
www.aboamare.fi
OMA PRONSSIVALIMO
Uudet valmiit potkurit
TERÄSAKSELIT –
POTKURIEN KORJAUKSET
Merikapteeni (AMK) • Merenkulkualan insinööri (AMK)
Logistiikka ja meriteknologia • samk.fi
x
x
x
x
x
x
●
•
•
•
•
•
•
Satamatoimisto……...........08 227 7555, 044 439 3930
Turvapäällikkö 24 h………........................040 135 6794
Tavaran vastaanotto / Ahtaustyönjohto..020 592 3898
Laivameklarit / Laivapalvelut …..............020 592 3890
Satamahinaaja m/s Isbjörn………...........0400 383 697
Taksi………….............................................0600 300 10
lapojen oikaisut
hitsaukset
koneistukset
nousunmuutokset
tasapainotukset
mittaukset
TEVO Oy, TURENKI
Puh: 08 2658 800
[email protected]
www.tevo.fi
Bore Ltd
Bulevardi 46
P.O. Box 115
FI-00120 Helsinki, Finland
Tel: +358 6188 3300
Myynti ja huolto
n
n
n
n
n
n
n
n
n
n
VIKING pelastuslautat ja evakuointijärjestelmät
VIKING pelastusliivit ja – puvut, SOLAS
VIKING palopuvut ja varusteet
VIKING DIVING sukelluspuvut
Pelastusveneiden ja taavettien huolto ja myynti
Laivojen hengenpelastuslaitteiden myynti (LSA)
Palo- ja pelastuskalusto
TRELLCHEM kemikaalisuojapuvut
CO2 hiilidioksidi kaasupullojen täyttö
Uutuus! VIKING laajentaa alusten
turvallisuuspalveluita. Uusi paloturvallisuuteen
keskittyvä huoltopiste avattu Helsingissä
Torggatan 14 B
AX-22100 Mariehamn, Åland
Tel: +358 18 16766
[email protected]
www.bore.eu
VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY
Pääskykalliontie 13 . 21420 LIETO
Puh. (02) 489 500 . Fax (02) 489 5011
E-mail: [email protected] . www.VIKING-life.com
MANAGING DIRECTOR +358 44 4691 361
TRAFFIC MANAGER
+358 44 4691 358
24 H SATAMAPALVELU /
PORT SERVICE
+358 400 798 698
[email protected]
www.portofkalajoki.fi
46 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART
Juhana Herttuan Puistokatu 21, 20100 Turku – Åbo
Puh./tel. + 358 2 2674 111
Fax + 358 2 2674 125
Email: [email protected]
Satamapalvelut – Hamnservice 24 h
Puh./tel. + 358 2 2674 122
Fax + 358 2 2674 124
Email: [email protected]
Tartu verkkoon
www.merimieselakekassa.fi
Merimieseläkekassan verkkosivuilla
ja Lokipalvelussa voit asioida silloin
kun sinulle parhaiten sopii.
Nappa tag i nätet
www.sjomanspensionskassan.fi
På Sjömanspensionskassans webbsajt
och Logg-tjänst kan du uträtta dina
ärenden precis när det passar dig.
Kutsu
Raumalta valmistuneillemerikapteeneille
ja heidän seuralaisilleen
Rauma Master Mariner Club
Ilmoittautumiset: 14.5.2015 mennessä
Muista ilmoittaa myös mahdolliset ruoka-aineallergiat.
Voi osallistua kaikkiin tapahtumiin tai vain iltatilaisuuteen
[email protected], 044 710 3674
Samassa tilaisuudessa on Rauman merikoulusta 1975 kippariluokalta
valmistuneiden 40v. tapaaminen.
Ilmoittautumiset tähän 40v juhlaan lisäksi:
Veikko Engren, 040 5414 468, [email protected]
tai
Niklas von Bruun-Riegels, 0400 444 219,
[email protected]
tai
Pekka Santala, 0400 527 343, [email protected]
Vuonna 1985 valmistuneet merikapteenit, ilmoittautuminen myös
Kaarlo Heikkinen, [email protected]
Tervetulomalja
ILLALLINEN NOUTOPÖYDÄSTÄ LINNAKKEEN EMÄNNÄN TAPAAN:
UUDENMAANKATU 16 A, 00120 HELSINKI
NYLANDSGATAN 16 A, 00120 HELSINGFORS
LAKIASIAT
- käytännöllisesti
Lakiasiaintsto Utilis Ky
Bulevardi 12 D
00120 Helsinki
OTL Petri Pulkkanen
gsm +358 (0)50 317 2344
[email protected]
SLPL-jäsenille - 20% ALE
www.utilis.fi
Runsas lajitelma erilaisia kaloja saaristolaisittain, salaattilajitelma,
erilaisia leikkeleitä, lämpimiä kasviksia, lihapullia, lämpimänä ylikypsää
possua viski-pippurikastikkeessa sekä kanaa ja hunajaista
rakuunakastiketta. Jälkihyväksi kahvi/tee ja tyrni-juustokakkua
HINTA 40€/HLÖ
Merikapteenien tapaaminen 23.5.2015 Raumalla (asu mukava ”kasarmi”)
14.00 kierros merimuseolla, vanhassa merikoululla,
kalliokatu 34 merikapteeni Hannu Vartiainen
17.00 kuljetus iltajuhlaan Kuuskajaskariin Poroholmasta,
Rauman saaristokuljetus
17.30 tutustumiskierros saarella
18.30 iltajuhla
23.00 kuljetus Poroholmaan
Mahdollinen tupamajoitus saarella armeijan malliin lisätietoja;
[email protected], 0503139160
ohjelmaa, arpajaiset, tanssia
Tervetuloa
Heikki Koivisto, RMMC / puheenjohtaja
Os. lähde: Suomen Laivapäällystöliiton osoiterekisteri
Suomen Merenkulku
Hietalahdenranta 15 A 3
00180 Helsinki
FINLAND
.KQ8 3
Exhibition, seminars and networking
Thursday 21 May 2015
Alandica kultur & kongress, Mariehamn
For updated information and registration
www.sjofart.ax
WELCOME!
www.sjofart.ax