suomalainen jäänmurto iskussa slagkraftig finsk isbrytning
SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart 1 14 SUOMALAINEN JÄÄNMURTO ISKUSSA SLAGKRAFTIG FINSK ISBRYTNING Jäänmurtajien päälliköt / Isbrytarnas befäl i bild: Toni Kovanen (Voima), Mikko J. Seppälä (Sisu), Christian Wennerstrand (Kontio), Timo Jeskanen (Urho), Matti Kuparinen (Otso) J jäsentietoa J medlemsinfo J jäsentietoa J medlemsinfo J jäsentieto SuomenMerenkulku FinlandsSjöfart ILMESTYNYT VUODESTA 1917 UTKOMMIT SEDAN 1917 Tässä numerossa – I detta nummer J Titanic-näyttely Tallinnassa J Titanicutställning i Tallinn J Jäänmurto menossa maailmalle J Isbrytningen går ut i världen Pääkirjoitus / Ledare 3 Puheenvuoro / Inlägg 4 Titanic-näyttely tuli Tallinnaan 5 Lennusadam – matka Viron merihistoriaan 7 Titanic-utställningen kom till Tallinn 9 Lennusadam – en resa i Estlands sjöhistoria 11 Valttina Suomen jäänmurto-osaaminen 12 Isbrytarkunnandet är Finlands trumf 14 Jäsentietoa / Medlemsinfo 15 – 34 • Toimisto – Kansli 16 • Piirit / Kretsarna 17 • Jäsenrekisterin tiedot ajan tasalle 18 • Uppdatera dina uppgifter i medlemsregistret 19 • Eläkkeelle jääminen / När du går i pension 21 • Työttömyysturva / Arbetslöshetskyddet 22 • Kun asut Suomessa ja työskentelet Ruotsin tai Tanskan lipun alla 24 • Då du bor i Finland och arbetar under svensk eller dansk flagg 24 • Jäsentuotetilaukset / Medlemsproduktbeställningar Nestes sjöpersonal donerade sin julpeng till barnsjukhuset 32 – 33 35 Nesteen merihenkilöstö lahjoitti joulurahansa lastensairaalalle 36 – 37 Lukuvinkki: Historian aroilla alueilla 38 – 39 Merkkipäivät / Bemärkelsedagar 42 Suomen Merenkulku on myös netissä www.seacommand.fi Seuraava numero ilmestyy Nästa nummer kommer ut J Merenkulkijat muistavat lapsia J Sjöfarare minns barnen Aineisto viimeistään Materialet senast 19.4. 21.3. PÄ ÄKIRJOITUS Suomen Merenkulku O tsikko ei tarkoita nyt varsinais ta, fyysistä merenkulkua, vaan liittomme lehteä. Lehti on ns. jäsenjulkaisu, jossa käsitellään päivän polttavia asioita; sopimusasioita, suomalaisia varustamoita, henkilöitä jotka toimivat merenkulun parissa jne. Mutta, mutta. Olisin varsin tyytyväinen jos lehteemme saataisiin artikkeleita jäseniltä heidän näkökulmistaan, kiinnostavista matkoista, laivoista, ihmisistä tai harrastuksista. Olemme myös pohtineet palstaa luottamusmiehil le sekä piiriasiamiehille, jossa he voisivat kertoa omien alueidensa asioista ja tapahtumista. Tehtäisiin lehti yhdessä ja saataisiin se näyttämään siltä, miltä sen pitäisikin näyttää eli jäsenistön näköi nen, ei toimituksen. Nyt vain tekstiä paperille tai koneelle, mielellään vielä kuvalla tai kuvilla höystettyinä. Tiedän että jäsenistössä on varsin monia, hyviä tekstinkirjoittajia. Eli lehti on tarkoitettu kaikille halukkail le jäsenille tietojen vaihtoon tai juttujen kerrontaan. Tekstit ja kuvat vain tänne lehden toimitukseen. • Juttuja odotellessa. Risto Blomquist Finlands Sjöfart R ubriken avser nu inte den egentliga, fysiska sjöfarten, utan förbundets tidskrift. Vår tidskrift är en sk. medlemspublikation, där dagsaktuella ärenden behandlas: avtalsfrågor, finländska rederier, personer som är aktiva inom sjöfarten osv. Men, men. Jag skulle bli väldigt nöjd om vi fick artiklar av medlemmarna till vår tidning med deras åsikter, intressanta resor, fartyg, människor eller hobbyn. Vi har också funderat på en spalt för förtroendemän nen och kretsombuds männen där de kan berätta om saker och händelser inom sitt eget område. Vi skall göra tidningen tillsammans och få den att se ut som den borde se ut, dvs. som medlemskåren och inte som redaktionen. Sätt nu bara text till pappers eller på datorn, gärna dessutom med bilder. Jag vet att det i medlemskåren finns väldigt många goda skribenter. Tidningen är alltså avsedd för alla intresserade medlemmar för informationsut byte eller historieberättning. Skicka bara in era texter och bilder hit till tidningsredaktionen. • I väntan på artiklar Risto Blomquist Nopein tieto meistä netissä www.seacommand.fi – UTGIVARE: Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund TOIMITUKSEN OSOITE – REDAKTIONENS ADRESS: Hietalahden ranta 15 A 3, 00180 Helsinki – Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors, (09) 6122 440 PÄÄTOIMITTAJA – CHEFREDAKTÖR: Risto Blomquist, [email protected], 050-3062 546 TOIMITUSSIHTEERI – REDAKTIONSSEKRETERARE: Hilkka Kotkamaa, [email protected] (09) 6122 440, 040 5405 224, TOIMITUSNEUVOSTO – REDAKTIONSRÅDET: Risto Blomquist, Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Petri Suominen, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa, OSOITTEENMUUTOKSET – ADRESSFÖRÄNDRINGAR: Mirjam Tuisku (09) 6122 440, TILAUKSET – PRENUMERATIONER: Harriet Björkqvist (09) 6122 440 TILAUSHINNAT – PRENUMERATIONSPRISER: 12 kk/mån: 44 e 6 kk/mån: 28 e Irtonumero – Lösnummer: 6 e ULKOMAILLE – UTLANDET 12 kk/mån: 50 e 6 kk/mån: 33 e AINEISTOT – MATERIAL– MATERIAL: Suomen Laivanpäällystöliitto, [email protected], 09 6122 440 ILMOITUS-MYYNTI – ANNONSFÖRSÄLJNING – ADVERTISEMENT: Meriko Oy, Juha Jokisalo, 050 321 8386 ILMOITUSHINNAT (MUSTAVALKOISET) – ANNONSPRISERNA (SVARTVITA) – ADVERTISEMENTS RATES (BLACK & WHITE) AUKEAMA – UPPSLAG – SPREAD 1.950 e TAKAKANSI – BAKPÄRM – BACK COVER 1.260 e 1/1 SIVU – SIDA – PAGE 1.200 e 1/2: 690 e 1/4: 350 e AIKAKAUSLEHTIEN LIITON JÄSEN, AMMATTILEHTIRYHMÄ – MEDLEM I TIDSKRIFTERNAS FÖRBUND – FACKTIDSKRIFTSGRUPPEN, PAINOS – UPPLAGA 3 000 TAITTO – LAYOUT: Hilda GS, Helsinki KIRJAPAINO – TRYCKERI: Kirjapaino Uusimaa, Porvoo JULKAISIJA FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 3 PUHEENVUORO / Inlägg Kuin villissä lännessä Vilda västern A Å hvenanmaan maakunta haluaa yksityistää kaikki vapaasti liikkuvat maakuntalaivat Ahvenanmaan saaristossa. Tavoite on oiva esimerkki siitä miten käy kun voimakas poliittinen tarkoitushakuisuus ohjaa päätöksiä hinnalla millä hyvänsä. Jäsentemme kannalta ensimmäisen laivan M/S Doppingenin yksityistäminen syksyllä 2012 tuntui menevän hyvin. Työntekijät seurasivat vanhoina työn tekijöinä ja vanha TES oli voimassa. Ongelmat alkoivat melkein välittömästi, kun uusi varustaja teki omat tulkintansa TES:istä. Palkka pieneni muutoksen takia yli kymmenen prosenttia. Jäsenemme puolustivat omaa oikeutettua kantaansa ja monen tuloksettoman neuvotte lun jälkeen työilmapiiri kiristyi. Erityisesti yksi päälliköis tä joutui varustamon hampaisiin ja hänelle alkoi sadella erilaisia kirjallisia varoituksia milloin mistäkin syystä ilman päteviä perusteita. Työnantaja antoi esimerkiksi asiattoman syytöksen kilpailevasta toiminnasta jne. Tilanne kärjistyi äärimmilleen, kun varustaja päätti purkaa päällikön työsopimuksen siltä istumalta syksyllä 2013. Asioita puidaan oikeudessa kohtapuoleen. Seuraava yksityistämisen kohde oli syksyllä 2013 M/S Skarven. Tällä kertaa varustaja oli toinen. Uusi varustamo halusi luoda ihan oman työsopimuksen. Alkusyksystä h e lopulta suostuivat TES-neuvotteluihin, jotka eivät kuiten kaan johtaneet tulokseen. Varustajan sopimus maakunta hallituksen kanssa velvoittaa varustajaa seuramaan vanhaa TES:iä, jos sopimusta ei synny liiton kanssa. Tähän varustaja ei kuitenkaan suostu. Nyt vallitsee pattitilanne, joka myös pitää selvittää oikeudessa. Liitto on lähestynyt maakuntahallitusta monta kertaa vaatien sitä valvomaan ja toimimaan ”villin lännen” lopettamiseksi. Maakuntahallitus on nostanut kädet ylös väittäen, ettei muka voi tehdä mitään. Poliittinen agenda on heillä niin vahva että tämän yksityistämishankkeen on pakko onnistua. Hankkeen käynnistyessä maakuntahallitus palkkasi varustamoalan eläkkeelle jääneen vanhan konkarin eturintamaan maakuntahallituksen puolesta,120 euron tuntipalkalla. Hänen on helppo toimia viikatemiehenä, koska mitään henkilökohtaista menetettävää ei enää ole. Nyt on epävarmaa koska seuraava laiva yksityistetään. Minkälainen varustaja tarttuu haasteeseen vai onko kyse vielä mukana olevista? Herää myös kysymys minkälaisten jekkujen kanssa joudumme seuraavaksi painimaan? Ammattiliittona meillä on velvollisuus tukea jäseniäm me ja valvoa työehtosopimuksien noudattamista. Meidän on myös taattava, että jäsenemme voivat hyvin työpaikoil laan ja että heillä on mahdollista työskennellä asiallisissa työoloissa. Maakuntahallitus ei tällä hetkellä välitä eduistamme eikä niitä valvo, ei edes omilla laivoillaan. Ikävä kyllä. Nostan hattua kaikille jäsenille, jotka uskaltavat ja jaksavat pitää puoliaan riita- asioissa. Liittona teemme parhaamme auttaaksemme kaikkia, mutta omaakin panosta tarvitaan. • Johan Ramsland, SLPL:n asiamies lands Landskapsregerings mål att privatisera landskapets alla frigående färjor är ett mycket gott exempel på när ett kraftigt politiskt beslut styr denna målsättning till vilket pris som helst. Ur våra medlemmars synpunkt verkade det första fartygets, M/S Doppingens, privatisering hösten 2012 att gå bra. Arbetstagarna följde med som gamla arbetstagare och det gamla kollektivavtalet var i kraft. Problemen började nästan genast när den nya arbetsgivaren gjorde sina egna tolkningar av kollektivavtalet. Lönen minskade med över en tiondedel på grund av detta. Våra medlem mar stod på sig i sina berättigade krav, och efter resultat lösa förhandlingar hårdnade arbetsmiljön. Speciellt den ena av befälhavarna hamnade i rederiets tänder och olika skriftliga varningar började regna på honom med den ena orsaken efter den andra, utan någon substans. Arbetsgi varen gav också en osaklig skriftlig anklagelse om konkurrerande verksamhet. Situationen eskalerade till topp när redaren beslöt häva befälhavarens arbetsavtal på stående fot hösten 2013. Saken kommer att behandlas i rätten i en nära framtid. Följande privatiseringsobjekt var M/S Skarven hösten 2013. En annan redare denna gång. Detta rederi ville först göra ett helt eget arbetsavtal. På förhösten gick de sedan med på kollektivavtalsförhandlingar. Dessa har varit resultatlösa. Rederiets avtal med Landskapsregeringen ålägger redaren att följa det gamla kollektivavtalet i detta fall när enighet inte kan nås om något annat, men till detta vägrar redaren. Ett dödläge som också måste behandlas i rätten. Förbundet har närmat sig Landskapsregeringen ett flertal gånger krävande att Landskapsregeringen överva kar och agerar så att denna ”vilda västern” skall ta slut. Landskapsregeringen viftar med sina händer och säger att inget kan göras. Den politiska agendan är så stark att detta privatiseringsprojekt måste lyckas till vilket pris som helst. När projektet startades anställde Landskaps regeringen en av rederibranschens gamla redan pensione rade ”strong man” för en moderat timlön av 120e för att fungera som lieman och frontman för Landskapsregerin gen. Lätt att agera när man själv inte har något att förlora. Osäkerheten är stor när följande fartyg skall privatise ras. Hurudan redare kommer då att pröva nya vågor, eller blir det någon av dem som redan är aktiva. Hurudana tricks kommer vi att måsta tampas med till följande? Som fackförbund är vi obligerade att stöda våra medlemmar och övervaka att kollektivavtal följs. Vi måste också garantera att våra medlemmar mår bra på sina arbetsplatser och att det är möjligt att arbeta under acceptabla förhållanden. Beklagligen gör inte Landskapsregeringen detta eller övervakar förhållandena, inte ens på sina egna fartyg. Jag lyfter på hatten för alla medlemmar som vågar och orkar stå på sin sak i tvistemål. Som förbund gör vi vårt bästa för att hjälpa alla, men det behövs också en egen insats. • Johan Ramsland, FSBF Ombudsman Titanic-näyttely tuli Tallinnaan Vielä ehtii käydä tutustumassa hienoon Titanic-näyttelyyn, joka on kiertänyt pääosin Amerikoissa laivan uppoamisen 100-vuotisjuhlan muistoksi. Hilkka Kotkamaa F Juuri tämän pikkupatsaan juurella tapasivat elokuvan rakastavaiset Kate Winslet ja Leonardo di Caprio. Y li kaksisataa hylyn ympäriltä löytynyt tä esinettä sisältävän näyttelyn on koonnut yhdysvaltalainen Premier Exhibition. Nyt näyttely on esillä myös Pohjois-Euroopassa, niinkin lähellä kun Tallin nassa kaupungin uuden karheassa merimuseossa Lennusadamissa. Vielä ehtii Vielä maaliskuun loppuun asti museon pintaalasta kolmannes kuuluu museon sisälle raken netulle Titanic-näyttelylle. Esillä on jäljennöksiä Titanicin hyteistä ja käytävistä ja sinne on rakennettu myös komea pääportaikko, juuri se jossa James Cameronin Titanic-elokuvan Kate Winslet ja Leonardo di Caprio tapasivat. Museokierrokselle kannattaa varata paljon aikaa, koska aineistoa on paljon ja mukana myös kohtalokkaaseen matkaan liittyviä tarinoita. Suomalaisia matkustajia oli Titanicin 1500 matkustajasta 63, joista 20 pelastui. Virolaisia oli mukana kaksi, joista toinen pelastui. A FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 5 G Tässä on aitoja neljän kilometrin syvyydestä nostettuja esineitä. Mukana on ehjänä säilyneitä lautasia joista Titanicin matkustajat söivät laivan ravintoloissa. F Liki 900 neliön näyttely vie noin kolmanneksen merimuseon vesitasohallin pinta-alasta. ympäri maailmaa Titanic-näyttelyssä. Osa esillä olevista esineistä on alkuperäisiä merenpohjasta nostettuja tavaroita, mutta näyttelyn mukana maailmaa kiertää myös kymmenkunta yhdysvaltalaista rakentajaa, jotka pystyttä vät näyttelyihin jäljennöksiä Titanicin osista. Näyttelyyn on sisällytetty paljon tietoa laivasta, onnettomuudesta ja saatu mukaan jopa tunnelmaa 101 vuotta sitten uponneesta laivasta. Laivan hylkyä tutkitaan edelleen sen uppoamispaikalla neljän kilometrin syvyydessä. • Tietoa ja tarinoita Näyttelyn tarinoihin kuuluu mm. nahkuri Irwin Howardin merkillinen kokemus. Hän aikoi päättää maailmanym pärysmatkansa Titanicilla, mutta ei koskaan ehtinyt laivaan, vain hänen matkalukkunmsa ehdittiin viedä sisälle. Nyt matkalaukku ja sen sisällä oleva huilu kiertää Museo on auki ti–su klo 10–19. Lennusadam, Vesilennuki 6. Titanic-näyttely on museossa maaliskuun loppuun. Titanic-näyttelyn tuominen Tallinnaan maksoi 400 000 euroa. Kirja Titanicin suomalaisista kohtaloista Kirja Titanic – suomalaisten siirtolaisten uponneet unelmat kertoo pohjoismaisista matkusta jista ja se antaa ainutlaatuista tietoa Titanicin suomalaisuhreis ta. Vuonna 1988 ruotsiksi ilmesty nyt Claes-Göran Wetterholmin teos on nyt saatavilla täydennet tynä ja suomenkielisenä versiona. Kirjan on kääntänyt Titanictutkija Juha Peltonen, joka on lisännyt siihen aineistoa, mm.Eino Leinon Titanic-kroni kan, mittavan Titanic-kirjalli suuden luettelon sekä 18-vuotiaa na Titanicista pelastuneen Anna Sofia Turjan haastatterlun, jonka hän antoi 81-vuotiaana. Muistoissaan hän kertoo pakokauhusta, jota voi vain kuvitella. Mitä tunsi viittä lastaan kaitseva Maria Panula tai neljän lapsensa kanssa matkannut Alma Pålsson, kun he 6 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART eivät ehtineet pelastusveneisiin? Mitä ajattelivat ne joille ei riittänyt pelastusliivejä. Tai ne joille liivejä riitti, ja he pysyivät pinnalla mutta paleltuivat hyiseen veteen. Miksi onnettomuuden jälkeisessä oikeudenkäynnissä pidettiin tärkeämpänä kunnioittaa brittiläistä merimieskunniaa kuin paljastaa onnettomuudessa tehtyjä räikeitä virheitä? Kirjassa on valaiseva ja hieno kuvitus. Siinä on myös runsaasti teknistä tietoa laivasta ja onnettomuuden jälkei sestä alukseen liittyvästä tutki mustyöstä. • G Titanic-näyttely antaa tietoa sen ajan merenkulusta, Titanicin onnettomuudesta, mutta myös tarinoita ihmisistä, jotka olivat mukana kohtalokkaalla merimatkalla. Lennusadam – matka Viron merihistoriaan Pohjois-Euroopan jännittävin merimuseo! Niin mainostetaan Viron merenkulkumuseota, Lennusadamaa, Lentosatamaa, joka avattiin pari vuotta sitten. Museon vetovoimasta kertoo se, että siitä on tullut Viron suosituin museo. Viime vuonna vierailijoita oli käynyt 230 000, mikä on yli puolet Tallinnan väkiluvusta. teksti Hilkka Kotkamaa • kuvat Anni Kotkamaa F Viron uusi merimuseo sijaitsee meren äärellä, kävelymatkan päässä laivasatamasta. Yhteispinta-alaltaan lähes 8000 neliön kokoiset museohallit poistettiin neuvostoaikana käytöstä. Romuvarastoina käytetyt hallit pääsivät vuosien saatossa rapistumaan pahoin. F Vesitasoja rakennettiin maailmassa 1915 tienoilla 900 kappaletta. Niistä ei ole jäljellä ainoatakaan. Museossa niistä on yksi tarkkaan rakennettu kopio koneesta, jolla on tehty maailman ensimmäinen iso ilmahyökkäys, ensimmäisessä maailmansodassa 1916. A FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 7 G Restaurointitöiden aikana hallien teräsbetonisista katto kupoleista ja rakenteista löytyi korjaamista vaativia halkeamia ja muita vaurioita niin, että korjausbudjettiarvio lähes kaksinkertaistui. Pelkkä säpäleiksi rikkoutuneiden kupolien korjaus kesti 2,5 vuotta. G Legendaarinen sukellusvene Lembit. Sukellusveneen sisätilojen kunnostuksen jälkeen vierailijalla on mahdollisuus tutustua miehistön elämään noin kahdeksankymmentä vuotta sitten – ympäristössä, joka on säilynyt lähes alkuperäisenä. M erimuseo sijaitsee kävelymatkan päässä matkustajalaivojen satamasta, vesilentokonehalleissa. Ne rakennettiin Pietari Suuren merilinnoitusvyöhyk keen Tallinnan–Porkkalan linnoitetun puolustus aseman osaksi vuosina 1916–1917. – Museohalli on rakennusteknisesti ainutlaa tuinen, koska se on ensimmäinen teräsbetoninen iso rakennus, joka kannattaa itseään ilman väliseiniä tai kannatinpaaluja. Samalla tekniikal la rakennettiin sittemmin myös Sidneyn ooppera talo ja Pekingin kansallisstadion. Näin kertoo oppaanamme Meeli Hein. Hän tietää Viron merenkulkuhistoriasta melkoisesti ja lisää saaneensa alan pohjakoulutusta mm. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Kiellettyä aluetta G Merimuseon Meeli Hein opas tuntee merenkulun historiaa, siihen kuuluvia tarinoita ja teknisiä yksityiskohtia. – Olemme nyt alueella, johon virolaisilla ei ollut pääsyä Neuvostoliiton aikana. Virolaisilla ei ollut lupaa mennä edes käymään neuvostomaan rannikolle eikä saaristoon. Eivätkä he saaneet omistaa venettä. Nämä museossa olevat veneet olemme saaneet lahjoituksina Ruotsista, johon niillä sodan aikana paettiin natsisaksalaisia ja neuvostomiehitystä. – Veneiden mukana saimme kuulla monia hyytäviä kertomuksia täpäristä pelastumisista. Yksikin venekunta oli viisilapsinen perhe, jonka saksalainen partioimassa ollut sukellusvene pysäytti heidän ollessa matkalla Gotlantiin 1943. Sotilaiden ohjeen mukaan pakolaiset oli ammut tava. Perheen isä osasi kuitenkin saksaa ja kertoi veneen olevan matkalla Saksaan. Heidän annettiin jatkaa matkaa. Tarinan kertoja, Helmi 8 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART niminen göteborgilaisrouva, oli itse mukana veneessä 7-vuotiaana. Monia harvinaisuuksia Meren äärellä sijaitsevassa museohallissa on esillä monia harvinaisuuksia. Sukellusvene Lembit oli maailman vanhin vesillä oleva sukellusvene vielä keväällä 2011. Se on ainoa ennallaan säilynyt sota-alus toista maailmanso taa edeltäneen ajan Viron laivastosta. Esillä on myös jäänmurtaja Suur Tõll, joka purjehti aikoinaan Suomen lipun alla nimellä Wäinämöinen. Laiva kaapattiin venäläisiltä Helsingin lähellä vuonna 1918 ja luovutettiin Suomesta Tarton rauhan ehtojen mukaisesti Viroon neljä vuotta myöhemmin. Yksi nähtävyyksistä on vesitaso Short 184. Se oli ensimmäisen maailmasodan aikana laajalti käytetty vesitaso, jolla tehtiin ensimmäinen torpedohyökkäys ilmasta. Vanha museokin jäljellä Museokäynnille kannattaa ottaa jälkikasvu mukaan sillä siellä voi mm. laskeutua sukellusve nesimulaattorilla meren syvyyksiin, uittaa altaassa laivojen pienoismalleja ja katsella erilaisia mereneläviä. Museolaivat ja muut näyttelyesineet sijaitsevat kolmessa tasossa: meren pohjassa, meren pinnalla ja ilmassa. Viron vanha merimuseo, Tallinnan vanhan kaupungin kupeessa, jatkaa edelleen toimintaan sa. Se kertookin enemmän kauppamerenkulun historiasta. Se on nimeltään Paksu Margareta ja käymisen arvoinen sekin. • Titanic-utställningen kom till Tallinn G Runt år 1915 byggdes i världen 900 sjöflygplan. Inte ett enda av dem finns kvar. På museet finns en exakt byggd kopia av planet med vilket världens första stora luftangrepp gjordes under första världskriget år 1916. Ännu hinner du besöka den fina Titanic-utställningen, som till 100-årsminnet av fartygets förlisning har cirkulerat främst i Amerika. U tställningen, omfattande över tvåhundra föremål som upphittats runt vraket, har sammanställts av Premier Exhibition i Förenta staterna. Nu har utställningen också kommit till Nordeuropa, så pass nära som till Tallinn, till stadens nya sjöfartsmuseum Lennusadam. Ännu hinner du Ända till slutet av mars upptas en tredjedel av museets yta av Titanic-utställningen som byggts upp inne i museet. På utställningen finns kopior av Titanics hytter och korridorer, och där har också byggts upp en ståtlig huvudtrappa, precis den trappa där Kate Winslet och Leonardo di Caprio träffades i James Camerons Titanic-film. Det lönar sig att reservera mycket tid för museirundan, eftersom det finns mycket material och också historier om den ödesdigra resan. Av Titanics 1500 passagerare var 63 finländare, och 20 av dem räddades. Två ester var med, av vilka den ena räddades. Info och historier Till utställningens berättelser hör bl.a. garvaren Irwin Howards märkliga upplevelser. Han ämnade avsluta sin världen runt-resa på Titanic, men hann aldrig till skeppet, endast hans bagage hann föras ombord. Nu cirkulerar hans kappsäck, innehållande hans flöjt, världen runt med Titanicutställningen. En del av de utställda föremålen är de ursprungliga upplyfta ur sjöbottnen, men kopior av Titanics olika delar byggs också upp på utställningen av ett tiotal byggare från Förenta staterna som reser världen runt med utställningen. Utställningen innehåller mycket information om skeppet och om olyckan, och man har också t.o.m. fått med stäm ningen som rådde på det för 101 år sedan sjunkna skeppet. Skeppets vrak undersöks fortfarande på dess förlisnings plats på fyra kilometers djup. • Museet är öppet ti-sö kl. 10-19. Lennusadam, Vesilennuki 6. Titanic-utställningen pågår till slutet av mars. Det kostade 400 000 euro att få Titanic-utställningen till Tallinn. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 9 A En bok om Titanics finländska öden Boken Titanic berättar om fartygets nordiska passagerare, och ger unik information om Titanics finländska offer. Denna bok av Claes-Göran Wetterholm, som utkom på svenska 1988, går nu att få som kompletterad finskspråkig version. Boken har översatts av Titanic-forskaren Juha Peltonen, som utökat materialet med bl.a. Eino Leinos Titanic-krönika, med en omfattande lista av Titanic-litteratur samt med en intervju med då 81-åriga Anna Sofia Turja, som 18 år gammal räddades från Titanic. I sina minnen berättar hon om paniken, som man bara kan föreställa sig. Vad kände Maria Panula som vaktade sina fem barn eller Alma Pålsson som reste med sina fyra barn, när de inte hann med i räddningsbåtarna? Vad tänkte de passagera re för vilka räddningsvästarna inte räckte till. Eller de som fick västar och hölls på ytan, men frös ihjäl i det iskalla vattnet. Varför ansåg man i rättegången efter olyckan att det var viktigare att bibehålla den brittiska sjömansäran än att avslöja de grava fel som gjordes i olyckan? Boken är belysan de och fint illustrerad. Där finns också gott om teknisk information om fartyget och om undersök ningsarbetet efter fartyg solyckan. • Lennusadam – en resa i Estlands sjöhistoria Nordeuropas mest spännande sjöfartsmuseum! Så lyder reklamen för Estlands sjöfartsmuseum, Lennusadam, Flyghamnen, som öppnades för ett par år sedan. Om museets dragningskraft berättar det att det har blivit Estlands populäraste museum. Ifjol var besökarantalet 230 000, vilket är över hälften av Tallinns befolkningsmängd. TEXT Hilkka Kotkamaa • BILD Anni Kotkamaa S jöfartsmuseet är beläget på gångavstånd från passagerar fartygshamnen, i sjöflygplanshallarna. Hallarna byggdes 1916-1917 som en del av Tallinn-Porkala befästa försvars station i Peter den stores havsbefästning. – Museihallen är byggnadstekniskt unik, eftersom den är den för sta stora byggnaden i stålbetong som bär upp sig själv utan mellan väggar eller stödpålar. Med samma teknik byggdes sedermera också operahuset i Sidney och nationalstadion i Peking. Det berättar vår guide Meeri Hein. Hon vet en hel del om Estlands sjöfartshistoria och tillägger att hon fått grundutbildning i branschen bl.a. vid yrkes högskolan i Seinäjoki. Förbjudet område – Vi är nu inne på ett område som esterna inte hade tillträde till under sovjettiden. Esterna hade inte ens lov att besöka Sovjets kust eller skärgård. Och inte fick de äga båtar. De här båtarna på museet har vi fått som donationer från Sverige och med dessa båtar flydde esterna under kriget från nazityskarna och sovjetbemanningen. – Med båtarna fick vi höra många gastkramande berättelser om räddningar som varit nära ögat. Ett båtlag bestod t.ex. av en familj med fem barn som stoppades av en tysk patrullerande u-båt då de 1943 var på väg till Gotland. Soldaterna hade order att skjuta flyk tingarna. Familjefadern kunde dock tyska och berättade att båten var på väg till Tyskland. De fick tillåtelse att fortsätta sin färd. Den som berättar historien är en göteborgsfru vid namn Helmi, som själv som 7-åring var med i båten. Många rariteter G Titanic-utställningen ger information om den tidens sjöfart, om Titanics förlisning, men också historier om människorna som var med på den ödesdigra sjöresan. 10 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART I museihallen vid havet är många rariteter utställda. U-båten Lembit var ännu våren 2011 världens äldsta u-båt i vatten. U-båten är det enda krigsskepp av Estlands förkrigstida flotta som bevarats i ursprungsskick. På utställningen finns också isbrytaren Suur Tõll, som i tiden seglade under finsk flagg under namnet Wäinämöinen. Fartyget kapades av ryssarna nära Helsingfors år 1918, och överläts fyra år senare från Finland till Estland enligt villkoren i Tarto-freden. En SATAMA- JA AHTAUSPALVELUA Hyvien moottoritieyhteyksien välittömässä läheisyydessä etelän ruuhka-Suomessa G Estlands nya sjöfartsmuseum, som öppnades i maj för två år sedan, ligger vid havet på gångavstånd från fartygshamnen. Museihallarna med en sammanlagd yta på nästan 8000 kvadratmeter togs ur bruk under sovjettiden. Hallarna användes som skrotlager och förföll illa under årens lopp. av sevärdheterna är sjöflygplanet Short 184. Det var ett sjöflygplan som användes mycket under första världskriget, och med det gjordes det första torpedanfallet från luften. Det gamla museet finns också kvar Det lönar sig att ta barnen med på museibesöket, eftersom man där t.ex. kan sänka sig i havets djup med en u-båtssimulator, köra miniatyrmodel ler av fartyg i bassängen och titta på olika havsdjur. Museiskeppen och andra utställningsföremål ligger på tre nivåer: havets botten, havets yta och luften. Verksamheten i Estlands gamla sjöfartsmuseum invid Tallinns gamla stad fortsätter också ännu. Där berättas det mera om handelssjöfartens historia. Museet heter Tjocka Margareta och är också värt ett besök. • - yksityinen yleinen kaupallinen satama syvällä sisämaassa - sijainti N 60 18´53,25´´E 23 02´02,22´´sisäänajo Hangosta - 4 metrin väylä, esitys 5,5 metrin meriväylästä tehty - entinen Sucroksen juurikas- ja kalkkikivisatama - kustannustehokas ja palveluiltaan hyvin joustava - väylän varrella Teijon Telakka (WSY Oy) ja viranomaisveneitä valmistava Marine Alutech - Bulk- ja kappaletavaralle kustannustehokas vaihtoehto - valmista varastokenttäaluetta noin 11.000 m2 ja mahdollisuus mittaviin laajennuksiin, satamassa valmis kunnallistekniikka - valmista katettua varastotilaa ja mahdollisuus rakentaa hyvin joustavasti varasto-, tuotanto-, huolto- ja toimistotiloja yrityskohtaisten tarpeiden mukaan räätälöitynä - mahdollisuus myös muuhun satamaliiketoimintaa tukevien yritystilojen rakentamiseen Satamakatu 8, 24100 Salo Merikulmantie 917, 24130 Salo (käyntiosoite) Puh. 044 7244 340 [email protected] www.saloseaport.fi SALO SEAPORT OY Port Of Salo G Den legendariska u-båten Lembit. Efter att u-båtens innandöme iståndsatts har besökaren möjlighet att bekanta sig med manskapets liv för ca åttio år sedan – i en miljö som bevarats nästintill i ursprungligt skick. Hilkka Kotkamaa Valttina Suomen jäänmurtoAnkara talvi on ollut 1996, keskimääräisiä 1988, 1998, 2004 ja talvi 2002 jäi leudoksi. Kuluva jäänmurtokausi alkoi poikkeuksellisen myöhään, mutta tammikuun vahva pakkasjakso toi mukanaan nopean jäänmuodostuksen. Arctian jäänmurtajista kauppalaivaston apuna ovat olleet Kontio ja Otso, jotka avustavat Perämeren liikennettä. Voima suuntasi itäiselle Suomenlahdelle. Kaluston tehokasta käyttöä – Jäänmurron päätehtävä on ennallaan: Suomen kauppamerenkulun talviliikenteen turvaaminen. Siihen kuuluu mm. kaluston tehokas käyttö ympäri vuoden mukaan lukien polaariset merialueet arktisilla ja antarktisten alueiden merenkulussa kuten tutkimusalusten avustami sessa. Toiminta-alueeseen kuuluu myös öljyntor juntavalmiuksien kehittäminen sekä uudet liiketoiminta-alueet, kuten satamajäänmurto. Palvelutaso on pidettävä hyvänä väylämaksujen kehityksestä huolimatta. Näin selvittää Arctia Shippingin toimitusjohtaja Tero Vauraste. G Arktisten alueiden kansainväliseen kilpailuun Suomi osallistuu hyvällä jäänmurto-osaamisella, sanoo Arctia Shippingin toimitusjohtaja Tero Vauraste. –K uluvasta talvesta on tilastojen valossa tulossa suunnilleen samanlainen kuin on ollut vuosina 1988, 1996, 1998, 2002 ja 2004, kertoo Jouni Vainio Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija. Vuodet eivät veljiä – Aina kun puhutaan jäätilanteesta on hyvä vertailla sitä tilastoihin, joita olemme pitäneet vuodesta 1985. Jo nyt voi sanoa, että vähemmän jäätä kuin nyt, on ollut peräti 15 talvena. Enemmän jäätä on ollut yhdeksänä talvena, joista viitenä vuotena jäät ovat olleet paksumpia kuin nyt, Vainio muistuttaa. – Paksuuksiltaan jäät ovat tänä vuonna suunnilleen samanlaisia kuin talvina 2005, 2007 ja 2008, jolloin jäätä oli kuitenkin selvästi vähemmän kuin tällä hetkellä. E – Käytän talven jäätilanteesta varoen sanoja poikkeuksellinen ja epätavallinen. Minä puhun mieluiten tilastoista, toteaa jääasiantuntija Jouni Vainio. 12 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART www.trafi.fi osaaminen Kesätöitä Alaskassa Vauraste korostaa, että kaksi kulunut ta vuotta ovat olleet Arctica Shippingil le suotuisia. Hyvän tuloksen takana on monitoimimurtajien kohonnut käyttö aste, kuten kesätyöt Alaskassa. Niiden ansiosta yrityksellä on mahdollisuus uusiin investointeihin ja pitää henki löstön vahvuus nykyisessä 270:ssä. Fennica ja Nordica ovat olleet 2013 edelliskesän tapaan rahdattuna Alaskaan Shellille, vaikka varsinaisia koeporauksia ei viime kesänä ole tehty. Molemmat laivat suorittivat erilaisia valmistelutehtäviä kohdealueilla. – Fennica ja Nordica selviytyi tehtävästään hyvin, vaikka jäätilanne oli edellisvuotta vaikeampi. Vuonna 2012 oli avustettavia aluksia 46 ja vuonna 2013 niitä oli 71. Kovat odotukset Arktisen merenkulun tulevaisuuden odotukset ovat kovat. Suomen on pidettävä puoliaan sillä mukana kilpailussa on vahvoja maita kuten Venäjä, Norja, Kanada ja USA. Lisäksi mukaan ovat tulossa Kiina, Intia ja Korea, jotka ovat uusia jäseniä Arktisessa Neuvostossa. EU:ta ei hyväksytty jäseneksi, koska se ei hyväksy hylkeenpyyntiä. Neuvoston puheenjohtajuus siirtyi juuri Ruotsilta Kanadalle. Vuonna 2017 on puheenjohtajavuorossa 100-vuotias Suomi. – Pidän hyvänä kehityksenä sitä, että Arktisen Neuvoston neuvoa antava rooli on vahvistumassa mahdollisuuk siksi antaa määräyksiä ja pakotteita, Vauraste iloitsee. Arktisten alueiden kansainväliseen kilpailuun Suomi osallistuu hyvällä jäänmurto-osaamisella. Uusien aluksien hankkiminen riippuu asiak kaista sekä toimintaympäristöstä, joka voi olla jopa poliittinen kysymys. Rahoitusta kalustohankintoihin Tero Vauraste lupaa järjestyvän ilman, että käydään veronmaksajien kukkarolla. • Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kehittää aktiivisesti liikennejärjestelmän turvallisuutta ja edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä sekä vastaa liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä. Trafi osallistuu aktiivisesti alansa kansainväliseen yhteistyöhön. Trafi tuottaa laadukkaita palveluja kansalaisille ja yrityksille. Virastossa työskentelee n. 530 henkilöä. Trafissa avoimeksi tulevien tehtävien hakuilmoitukset julkaistaan www.valtiolla.fi -sivustolla. Haemme ylitarkastajaa Lappeenrantaan Työavain 450-121-13 Trafin turvallisuus- ja ympäristöluvat -yksikköön Lappeenrantaan haetaan ylitarkastajaa. Yksikkö myöntää turvallisuus- ja ympäristötodistuskirjat ja poikkeusluvat toiminnassa oleville aluksille sekä huolehtii satamien ja alusten ISPS -toiminnoista. Ylitarkastajan pääasiallinen tehtävä on vastata satamien ISPS -toiminnon ohjaamisesta sekä turva-arvioiden ja turvasuunnitelmien hyväksynnästä. Tehtävään kuuluu myös koulutusta ja asiakkaiden neuvontaa. Odotamme hakijalta soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa tai merikapteenin pätevyyttä. Odotamme lisäksi hyvää merenkulun ja satamatoimintojen sekä ISPS -toimintojen tuntemusta. Arvostamme aktiivista, itsenäistä ja kehittämissuuntautunutta työotetta, kykyä hallita monimutkaisia asiakokonaisuuksia, sujuvia yhteistyötaitoja sekä hyvää englannin ja ruotsinkielen taitoa. Alaan liittyvän säännöstön, ohjeiden ja kansainvälisten sopimusten tunteminen sekä hallinnon tuntemus katsotaan hakijalle eduksi. Virka on viraston yhteinen ja sen palkkaus perustuu tehtävän vaativuuteen ja henkilökohtaiseen suoriutumiseen. Lisätietoja tehtävistä antavat yksikönpäällikkö Kauko Lehtinen p. 029 534 7064 ja ylitarkastaja Ann-Christine Kivelä p. 029 534 6434. Liikenteen turvallisuusvirastolle osoitetut hakemukset palkkatoivomuksineen pyydetään toimittamaan 24.2.2014 klo 16.15 mennessä. Toivomme hakemuksia ensisijaisesti sähköisen rekrytointijärjestelmän www.valtiolle.fi kautta työavaimella 450-121-13. Työpaikkaa voi kuitenkin hakea myös toimittamalla hakemuksen osoitteeseen Liikenteen turvallisuusvirasto, PL 320, Kumpulantie 9, 00101 Helsinki. Sekä hakemuksessa että kirjekuoressa tulee mainita haettavan tehtävän työavain. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi PL 320, Kumpulantie 9, 00101 Helsinki • www.trafi.fi Isbrytarkunnandet är Finlands trumf havsområdena i de artiska och antarktiska områdenas sjöfart, t.ex. i assistansen av forsk ningsfartygen. Till verksamhetsområdet hör också att utveckla oljebekämpningsberedskapen samt vissa nya affärsverksamhetsområden, såsom hamnisbrytningen. Servicenivån måste hållas god, trots utvecklingen i farledsavgifterna. Det berättar Arctia Shippings verkställande direktör Tero Vauraste. Sommarjobb i Alaska G I de artiska områdenas internationella konkurrens deltar Finland med sitt goda isbrytarkunnande, säger Arctia Shippings verkställande direktör Tero Vauraste. –D en här vintern blir enligt statistiken ungefär likadan som vintrarna åren 1988, 1996, 1998, 2002 och 2004, berättar Jouni Vainio, isexpert på Meteorologiska institutet. Det ena året inte det andra likt – Alltid då man talar om isläget är det bra att jämföra med statistiken som vi hållit sedan år 1985. Redan nu kan man säga att det i hela 15 vintrar varit mindre is än nu. Mera is har det varit i nio vintrar, och i fem vintrar av dessa har isen varit tjockare än nu, påminner Vainio. – Till tjockleken är isen i år ungefär likadan som under vintrarna 2005, 2007 och 2008, då det dock fanns klart mindre is än för tillfället. År 1996 var en sträng vinter, medelstränga var 1988, 1998, 2004, och vintern 2002 blev mild. Den pågående isbrytarperioden inleddes exceptionellt sent, men den hårda köldperioden i januari förde med sig snabb isbildning. Av Arctias isbrytare har Kontio och Otso hjälpt handels sjöfarten och assisterat trafiken i Bottenviken. Voima styrde kosan mot östra Finska viken. Effektivt utnyttjande av fartygen – Isbrytningens huvuduppgift är den samma som tidigare: att trygga vintertrafiken för Finlands handelssjöfart. Till det hör bl.a. effektivt utnytt jande av utrustningen året runt, också i de polära 14 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Vauraste poängterar att de två gångna åren har varit gynnsamma för Arctia Shipping. Bakom det fina resultatet står kombiisbrytarnas höjda kapacitetsutnyttjande, såsom sommarjobben i Alaska. Tack vare dem har företaget möjlighet att göra nya investeringar och kan hålla personal styrkan vid nuvarande 270. Fennica och Nordica har under år 2013, liksom också föregående sommar, varit befraktade för Shell i Alaska, fastän inga egentliga provborrning ar gjordes i somras. Båda fartygen utförde olika förberedelseuppgifter i området. – Fennica och Nordica klarade uppgiften bra, fastän isläget var svårare än föregående år. År 2012 assisterades 46 fartyg och år 2013 var antalet 71. Höga förväntningar Förväntningarna på den arktiska sjöfartens framtid är höga. Finland måste hålla sig framme eftersom det finns starka länder med i konkur rensen såsom Ryssland, Norge, Kanada och USA. Med kommer dessutom Kina, Indien och Korea, som är nya medlemmar i Arktiska Rådet. EU godkändes inte som medlem eftersom Unionen inte godkänner säljakt. Sverige gav just över ordförandeskapet i Rådet till Kanada. År 2017 står 100-åriga Finland i tur att vara ordförande. – Jag anser det vara en bra utveckling att Arktiska Rådets rådgivande roll håller på att för stärkas och ge Rådet möjlighet att ge ut bestäm melser och sanktioner, gläder sig Vauraste. I de arktiska områdenas internationella konkurrens deltar Finland med sitt goda isbrytarkunnande. Anskaffningen av nya fartyg beror på kunderna och verksamhetsomgivningen och kan t.o.m. vara en politisk fråga. Tero Vauraste lovar att finan siering ordnas för materielanskaffning, utan att skattebetalarna belastas. • HYÖDYLLISTÄ TIETOA, OTA TALTEEN! *** NYTTIG INFORMATION, SPARA BILAGAN! Suomen Laivanpäällystöliitto – Finlands Skeppsbefälsförbund r.y. The Finnish Ship´s Ofcer´s Union Jäsentietoa – Medlemsinfo Hyödyllistä tietoa jäsenyydestä Nyttig information om medlemskapet www.seacommand. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 15 Toimisto – Kansli Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors Avoinna – Öppnat ma-to: 9.00 – 15.00, pe: 9.00 – 14.00 Vaihde/Växel 09 6122440 Sähkeosoite – Telegramadress SEACOMMAND [email protected] www.seacommand.fi Jäsenrekisteri/Medlemsregister Mirjam TUISKU 040 5124078 [email protected] Toiminnanjohtaja/Verksamhetsledare Risto BLOMQUIST 050 3062 546 [email protected] Varatoiminnanjohtaja/Vice verksamhetsledare Petri SUOMINEN 0400 5960 71 [email protected] Työttömyyskassa Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassa PL 115, Lastenkodinkatu 5 B, 00181 HELSINKI Puhelin 09 6866 340 Telefax 09 6866 3441 Sähköposti: [email protected] Internet: www.mmtk.fi Puhelinpäivystys ma-pe 9.00 – 11.00 Kassanjohtaja Anja Tikka 09 6866 3442 ETUUSKÄSITTELIJÄT: Puhelin 09 6866 3443 Aija Olin 09 6866 3446 Hanna Salmela 09 6866 3444 Soile Lindgren 09 6866 340 Jenni Laakso Toimistosihteeri/jäsenasiat Internet: www.mmtk.fi Taloussihteeri/Ekonomisekreterare Harriet BJÖRKQVIST [email protected] Arbetslöshetskassan Puheenjohtaja/Ordförande Kristian HEISKANEN 050 5845925 [email protected] Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa PL 115, Barnhemsgatan 5 B, 00181 HELSINGFORS Telefon 09 6866 340 Telefax 09 6866 3441 e-mail: [email protected] Internet: www.mmtk.fi Telefonjour må-fr 9.00 – 11.00 Kassachef Anja Tikka tel 09 6866 3442 Varapuheenjohtaja/Viceordförande Kai TERIMAA 0500 891918 [email protected] Suomen Merenkulku/Finlands Sjöfart Toimitussihteeri/Redaktionssekreterare Hilkka KOTKAMAA 040 5405 224 [email protected] Förmånshandläggare: Telefon 09 6866 3443 Aija Olin 09 6866 3446 Hanna Salmela 09 6866 3444 Soile Lindgren 09 6866 340 Jenni Laakso Byråsekreterare/Medlemsärenden Internet: www.mmtk.fi PäällystövälityksetBefälsförmedlingarna UUDENMAAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO MERIVÄLITYS Haapaniemenkatu 4 B, 00530 Helsinki [email protected] Puh. 0295 040152 taloushenkilökunta (mm. tarjoilijat, kokit, kylmäköt, siivoojat, tiskaajat) Puh. 0295 040832 kansi- ja konepäällystö sekä kansi- ja konemiehistö Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto Linnankatu 52 B, 20100 Turku [email protected] Puh. 0295 044683 Ålands arbets- och näringsbyrå Nygatan 5, 22100 Mariehamn [email protected] Tel. 018-25000 16 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART PIIRIT-KRETSARNA Piirikokoukset-Kretsmötena Piiriasiamiehet / Kretsombudsmännen Liiton piirikokoukset ovat avoimia tilaisuuksia kaikille liiton jäsenille. Tarkasta kokouspäivämäärä kotisivultamme: www.seacommand.fi Förbundets kretsmöten är öppna tillställningar för alla förbundsmedlemmar. Kontrollera mötesdatum på våra hemsidor: www.seacommand.fi Ahvenanmaa – Åland Tisdagen den 8.4.2014 kl.19:30 på Arkipelag Gemensamt Vårmöte med Ålands energioch sjöfartstekniska förening ÅESF r.f. Helsinki – Helsingfors Liiton toimisto – förbundets kansli klo/kl 17.00 ti 6.5.2014 kokouksen jälkeen Salve ti 16.9.2014 ti 18.11.2014 kokouksen jälkeen Salve Kotka avoin-öppen Oulu – Uleåborg 24.4.2014 M/S Oulu, Oulu klo 19.00 25.11.2014 J/M Sampo, Kemi vuosikokouksen jälkeen Rauma – Raumo avoin-öppen Ahvenanmaa – Åland Johan RAMSLAND 040 5018297 [email protected] Helsinki – Helsingfors Tapio GARDEMEISTER 040 722 6150 [email protected] Kotka Heli PALMU 020 7908 846 [email protected] Oulu – Uleåborg Paavo KETTUNEN 040 5038 715 [email protected] Oulun piirille on avattu sähköpostiosoite [email protected], jonka tarkoituksena on aktivoida jäsenistöä piirikokoustoimintaan. Sähköpostiin voi jättää viestin asiasta, jonka haluaisi käsiteltävän seuraavassa piirikokouksessa, vaikka olisi itse estynyt saapumasta. Rauma – Raumo Santtu HARJU 045 2348191 [email protected] Saimaa – Saimen Jukka RIIKONEN 0400 194 992 [email protected] Tampere – Tammerfors Kai TERIMAA 0500 891918 [email protected] Turku – Åbo Jussi MÄKITALO 040 7500 482 [email protected] Vaasa – Vasa Tuula FORSBLOM 050 9287 398 [email protected] [email protected] Saimaa – Saimen lauantai 3.5.2014 Varmaranta/Sulkava talkookokous klo 10.00 Mahdollisuus saunomiseen ja yöpymiseen Liiton kaikki jäsenet ovat tervetulleita! Ilmoittautumiset Jukka Riikoselle lauantai 29.11.2014 Spa hotelli Casino Savonlinna kokous alkaen klo 14.00 Joulusauna klo 16.00 Jouluateria klo 19.00 Ilmoittautumiset Jukka Riikoselle Tampere – Tammerfors avoin-öppen Vaasan piirille on avattu sähköpostiosoite [email protected], jonka tarkoituksena on aktivoida jäsenistöä piirikokoustoimintaan. Piiriasiamies toivoo yhteydenottoa ko. osoitteeseen ilmoittamalla siihen oma sähköpostiosoite, mikäli haluat infoa tulevista kokouksista tai vaikkapa STTK:n aluetoimikunnan asioista. Jäsenet voivat lähettää myös kommentteja ajankohtaisista asioista. Vasakretsen har öppnat en e-postadress [email protected], vars avsikt är att aktivera våra medlemmar i kretsmötesverksamheten. Kretsombudsmannen önskar att du tar kontakt med denna adress genom att meddela din egen e-postadress, ifall du vill ha info om kommande möten eller t.ex. STTK:s regionala verksamhet. Medlemmarna kan också skicka kommentarer om aktuella frågor. Jäsen! Kirjoita lehteesi! Turku – Åbo maanantai 10.3.2014 klo 18.00 S/S Bore [email protected] Vaasa – Vasa avoin-öppen Skriv till din tidning! Medlem! FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 17 JÄSENREKISTERIN TIEDOT AJAN TASALLE HYÖDYLLISTÄ TIETOA, OTA TALTEEN! JÄSENMAKSU Liiton jäsenmaksu on vuonna 2014 1,4% ennakonpidätyksen alaisista tuloista. Jäsenmaksuun sisältyy myös työttömyyskassamaksu. ITSEMAKSAVA JÄSEN Jos maksat jäsenmaksun itse voit tilata viitelistat tai viitepankkisiirrot Mirjam Tuiskulta [email protected] tai puh 09 6122 4413 *** NYTTIG INFORMATION, SPARA BILAGAN! Tai jos maksat ilman viitettä: • Tilinumero Danske Bank IBAN: FI 41 8000 1800 0688 93 (vain jäsenmaksuille) • Laita pankkisiirtoon nimi ja henkilötunnus (ilman henkilötunnusta maksu voi kirjautua eri henkilölle) • Merkitse ajanjakso, jota maksu koskee (ppkkvv-ppkkvv) Jäsenmaksu on maksettava kuukausittain. Maksun viivästyminen voi johtaa jäsensuhteen katkeamiseen sekä vaarantaa työttömyysturvan. Huomioi että ko. vuoden verotietoihin ilmoitetaan vain 31.12. mennessä maksetut jäsenmaksut. Säilytä kuitit, sillä suorituksesi ei näy liiton tilillä välittömästi. Maksa jäsenmaksusi ajallaan ja oikean prosentin mukaan, ettei päivärahaasi hylätä siksi, että olet laiminlyönyt jäsen maksusi maksamalla vähemmän kuin ansiosi edellyttäisivät. TYÖNANTAJAN PERIMÄ JÄSENMAKSU OMAAN LIITTOON Muistathan tarkistaa palkkakuitista, että jäsenmaksu 1,4 % on peritty palkastasi. Etenkin mikäli työskentelet muussa kuin päällystötehtävässä pitää sinun erikseen ilmoittaa palkanmaksajalle, että kuulut Suomen Laivanpäällystöliittoon ja että jäsenmaksu peritään Suomen Laivanpäällystöliittoon. JÄSENMAKSUVAPAUTUS Vapautusta jäsenmaksuista voidaan myöntää (enintään yhdeksi vuodeksi kerrallaan paitsi opiskelijat voivat anoa koko opiskelun ajaksi) seuraavin perustein: • opiskelet (koko opiskelun ajaksi):mikäli olet kuitenkin työssä opiskeluaikanasi, sinulta peritään jäsenmaksu veronalaisesta ansiotulostasi • maksat jäsenmaksut tilapäisesti toisen toimialan liittoon • maksat jäsenmaksut pohjoismaiseen päällystöliittoon • olet sairauslomalla tai saat kuntoutustukea • olet äitiys-, isyys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla • olet työtön Kelan peruspäivärahalla tai toimeentulotuella • suoritat varusmiespalvelua tai siviilipalvelua KANNATTAJAJÄSEN Kannattajajäsenyyttä voit anoa mm. seuraavin perustein: • siirryt eläkkeelle/ sairaseläkkeelle • toimit yrittäjänä • kuulut toiseen ammattiliittoon. Huom. Pelkkä toiseen työttömyyskassaan kuuluminen ei oikeuta kannattajajäsenyyteen. Kannattajajäsenmaksu on 70 e /kalenterivuosi. Kaikille kannattajajäsenille postitetaan viitepankkisiirto automaattisesti. Huom. Kannattajajäsenmaksu ei sisällä työttömyysturvamaksua. Työttömyyskassan jäsenenä voi olla Suomessa asuva palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta. HAKEMUKSET Jäsenhakemuksia, jäsenmaksuperintäsopimuskaavakkeita, kannattajajäsen- sekä jäsenmaksuvapautusanomuksia voit tilata liiton toimistosta tai tulostaa liiton kotisivuilta www.seacommand.fi. Kirjallisiin hakemuksiin tehtyihin päätöksiin vastataan jäsenelle aina kirjallisesti. Pelkkä jäsenkortti ei takaa jäsenyyttä. Myös jäsenmaksut on oltava suoritettuna tai jäsenmaksuista on myönnetty vapautus. Työttömyysturva ja muut jäsenedut ovat käytössäsi, kun jäsenyytesi on voimassa. Seuraa myös Suomen Merenkulku-lehden jäsenilmoituksia sekä liiton kotisivujen ilmoituksia. Kaikissa jäsenyyteen liittyvissä asioissa voit kääntyä liiton toimistonhoitajan Mirjam Tuiskun puoleen [email protected] puhelin 09 6122 4413 18 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART UPPDATERA DINA UPPGIFTER I MEDLEMSREGISTRET MEDLEMSAVGIFTEN Förbundets medlemsavgift år 2014 är 1,4 % av den beskattningsbara inkomsten. I medlemsavgiften ingår också avgiften till arbetslöshetskassan. MEDLEM SOM BETALAR SJÄLV Om du betalar din medlemsavgift själv kan du beställa referenslistor eller referensbankgiron av Mirjam Tuisku [email protected] eller tfn 09 6122 4413 Eller om du betalar utan referens: • Kontonummer Danske Bank IBAN: FI 41 8000 1800 0688 93 (endast för medlemsavgifter) • Anteckna på bankgirot namn och personsignum (utan personsignum kan betalningen registreras på fel person) • Anteckna tiden som betalningen gäller (ddmmåå-ddmmåå) Medlemsavgiften bör betalas månatligen. Försenad betalning kan leda till att medlemsförhållandet bryts och arbetslöshetsskyddet äventyras. Märk att i årets skatteuppgifter endast kommer med de medlemsavgifter som betalts senast 31.12. Spara kvittona eftersom din betalning inte genast syns på förbundets konto. Betala din medlemsavgift i tid och med rätt procent för att din dagpenning inte skall förkastas för att du försummat din medlemsavgift genom att betala mindre än dina förtjänster skulle förutsätta. MEDLEMSAVGIFT SOM ARBETSGIVAREN INKASSERAR TILL EGET FÖRBUND Kom ihåg att kontrollera på lönekvittot att medlemsavgiften på 1,4 % dragits av från lönen. Om du jobbar i andra uppgifter än befälsuppgifter bör du skilt meddela löneräknaren att du hör till Finlands Skeppsbe fälsförbund och att din medlemsavgift skall gå till Finlands Skeppsbefälsförbund. MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSE Medlemsavgiftsbefrielse kan beviljas (för högst ett år i gången, utom för studerande som kan anhålla för hela studietiden) på följande grunder: • du studerar (för hela studietiden). Ifall du ändå jobbar under studietiden bör medlemsavgift betalas på din beskattningsbara inkomst. • du betalar tillfälligt dina medlemsavgifter till ett annat förbund i branschen • du betalar dina medlemsavgifter till ett nordiskt befälsförbund • du är på sjukledigt eller får rehabiliteringsstöd • du är på moderskaps-, faderskaps- eller föräldraledigt eller vårdledigt • du är arbetslös på FPA:s grunddagpenning eller utkomststöd • du utför din värnplikt eller civiltjänstgöring UNDERSTÖDANDE MEDLEM Du kan anhålla om understödande medlemskap bl.a. på följande grunder: • du går i pension/ sjukpension • du är företagare • du hör till ett annat fackförbund. Observera att det inte berättigar till understödande medlemskap om du endast hör till en annan arbetslöshetskassa. Understödande medlemsavgift är 70 e /kalenderår. Till alla understödande medlemmar postas automatiskt ett referensbankgiro. Obs. Den understödande medlemsavgiften innehåller inte arbetslöshetskasseavgift. Förvärvsarbetare, som bor i Finland och som inte har fyllt 68 år, kan vara medlem i arbetslöshetskassan. ANSÖKNINGAR Blanketter för medlemsansökning, medlemsavgiftsinkassering, anhållande om understödande medlemskap eller medlemsavgiftsbefrielse kan beställas från förbundets kansli eller skrivas ut från förbundets hemsidor www.seacommand.fi. Beslut som gjorts på skriftliga ansökningar sänds alltid skriftligt till medlemmen. Enbart medlemskortet garanterar inte medlemskapet. Också medlemsavgifterna bör ha inbetalts eller befrielse från medlemsavgift beviljats. Arbetslöshetsskyddet och övriga medlemsförmåner står till ditt förfogande när ditt medlemskap är i kraft. Följ också med medlemsannonserna i tidskriften Finlands Sjöfart samt på förbundets hemsidor. I alla frågor gällande medlemskapet kan du vända dig till förbundets kanslist Mirjam Tuisku [email protected] telefon 09-6122 4413. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 19 JÄSENMAKSUVAPAUTUS HAKEMATTA? Jos palkanmaksusi on jostain syystä keskeytynyt, emme saa jäsenmaksurekisteriin selvitystä siitä, ellet itse ilmoita asiasta ja hae jäsenmaksuvapautusta. Jotta välttyisit turhilta maksutiedusteluilta, on tärkeää, että ilmoitat muutoksista. Jos olet unohtanut hakea jäsenmaksuvapautusta voit tehdä sen tällä lomakkeella. HAR DU GLÖMT ATT ANSÖKA OM MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSE? Om din löneutbetalning av någon anledning har avbrutits får vi inte information om det till medlemsregistret om du inte själv meddelar om saken och ansöker om medlemsavgiftsbefrielse. För att du skall undvika onödiga betalningsförfrågningar är det viktigt att du meddelar om eventuella förändringar. Om du har glömt att ansöka om medlemsavgiftsbefrielse kan du göra det med den här blanketten. NIMI / NAMN HENKILÖTUNNUS / PERSONSIGNUM LÄHIOSOITE / NÄRADRESS POSTITOIMIPAIKKA / POSTKONTOR SÄHKÖPOSTIOSOITE / E-MAILADRESS TYÖTÖN, SAAN TYÖTTÖMYYSKORVAUSTA KELALATA, AJANJAKSO / ARBETSLÖS, JAG FÅR ARBETSLÖSHETSERSÄTTNING FRÅN FPA, TID • Jos saat Maa- meri- ja metsäalojen Työttömyyskassasta työttömyyskorvausta, jäsenmaksuvapautusta ei tarvitse erikseen hakea, vaan kassa perii automaattisesti jäsenmaksun. • Om du får arbetslöshetsersättning från Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa behöver du inte skilt ansöka om medlemsavgiftsbefrielse, utan kassan drar automatisk av medlemsavgiften. OPISKELEN OPISTON NIMI / JAG STUDERAR LÄROINRÄTTNINGENS NAMN KOKO ARVIOITU OPISKELUAIKA / HELA DEN BERÄKNADE STUDIETIDEN VARUSMIES-/SIVIILIPALVELUS / MILITÄR-/CIVILTJÄNST, AJANJAKSO / TID PALKATON SAIRAUSLOMA TAI KUNTOUTUSTUKI / SJUKLEDIGHET UTAN LÖN REHABILITERINGSSTÖD AJANJAKSO / TID PALKATON ÄITIYS-/ISYYS-/VANHEMPAINLOMA / MODERSKAPS-/FADERSKAPS-/FÖRÄLDRALEDIGHET UTAN LÖN AJANJAKSO / TID HOITOVAPAA AJANJAKSO / VÅRDLEDIGHET TID OLEN JÄSENENÄ POHJOISMAISESSA PÄÄLLYSTÖLIITOSSA / JAG ÄR MEDLEM I ETT NORDISKT BEFÄLSFÖRBUND LIITON NIMI/ FÖRBUNDETS NAMNAJANJAKSO / TID MAKSAN JÄSENMAKSUT TILAPÄISESTI (korkeintaan yksi vuosi) TOISEN TOIMIALAN AMMATTILIITTOON / JAG BETALAR TILLFÄLLIGT (högst ett år) MINA MEDLEMSAVGIFTER TILL ETT FACKFÖRBUND INOM EN ANNAN BRANSCH LIITON NIMI/ FÖRBUNDETS NAMNAJANJAKSO / TID VIRKAVAPAA AJANJAKSO / TJÄNSTELEDIGHET, TID OMA LOMA AJANJAKSO / EGEN LEDIGHET UTAN LÖN , TID PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS / DATUM OCH UNDERSKRIFT • JÄSENMAKSUVAPAUTUS MYÖNNETÄÄN AINA MÄÄRÄAJAKSI JA SIKSI TARVITSEMME JÄSENMAKSUVAPAUTUKSELLE AINA ALKAMIS- JA PÄÄTTYMISPÄIVÄMÄÄRÄN. Jos et tiedä päättymisaikaa, arvioi se. • MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSEN BEVILJAS ALLTID FÖR VISS TID OCH DÄRFÖR BEHÖVER VI FÖR MEDLEMSAVGIFTSBEFRIELSEN ALLTID TIDEN NÄR DEN INLEDS OCH TAR SLUT. Om du inte vet när den tar slut, gör en bedömning. • LOMAKE PALAUTETAAN OSOITTEESEEN: Suomen Laivanpäällystöliitto ry, Mirjam Tuisku, Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki • BLANKETTEN RETURNERAS TILL ADRESSEN: Finlands Skeppsbefälsförbund, Mirjam Tuisku, Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors Eläkkeelle jääminen När du går i pension • Eläkeläiset voivat halutessaan jatkaa liiton kannattajajäseninä. • Kannattajajäsenmaksu on 70 e/kalenterivuosi. • Kannattajajäsenyyteen sisältyvät varsinaisille jäsenille kuuluvat edut kuten esimerkiksi: • Pensionärer kan om de så vill fortsätta som understödande medlemmar i förbundet. • Understödande medlemsavgiften är 70 e/kalenderår. • Suomen Merenkulku-lehti, jäsenkalenteri, IF-vakuutusyhtiön tapaturma- ja matkustajavakuutus sen vuoden loppuun kun jäsen täyttää 70 vuotta. • I understödande medlemskapet ingår de ordinarie medlemmarnas förmåner såsom t.ex.tidskriften Finlands Sjöfart, medlemskalendern samt försäkringsbolaget IF:s olycksfalls- och resenärförsäkring ända till slutet på det år då medlemmen fyller 70 år. • Liiton Sulkavan mökkien vuokraaminen. • Hyrandet av förbundet stugor i Sulkava. • Viking Linen, Eckerölinen ja Tallink Siljan jäsenedut. • Viking Lines, Eckerölines och Tallink Siljas medlemsförmåner. • Kannattajajäsenyys ei sisällä työttömyysturvaa, eikä äänioikeutta. • Understödande medlemskapet innehåller inte arbetslöshetsskydd eller rösträtt. • Kannattajajäsenyys on vapaaehtoinen ja sitä haetaan kirjallisesti: • Understödande medlemskapet är frivilligt och anhålles skriftligt. Nimi / Namn____________________________________________________________________________________ Henkilötunnus / Personsignum ________________________________________________________________________ Osoite / Adress__________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________________ Sähköposti / E-mail_______________________________________________________________________________ Haen eläkkeelle siirtymisen johdosta kannattajajäsenyyttä ______ /_____2014 alkaen Jag anhåller om understödande medlemskap p.g.a. pensionering fr.o.m Päiväys / Datum ________________________________________________________________________________ Allekirjoitus/ Underteckning_________________________________________________________________________ Hakemus postitetaan osoitteeseen: Suomen Laivanpäällystöliitto r.y./Jäsenasiat Hietalahdenranta 15 A 3 00180 HELSINKI Anhållan postas till adressen: Finlands Skeppsbefälsförbund/ Medlemsärenden Sandvikskajen 15 A 3 00180 Helsingfors Kannattajajäsenmaksu Understödande medlemsavgift Kaikille kannattajajäsenille postitetaan helmikuussa kannattajajäsenmaksu 70 e, joka erääntyy 3.3.2014. Vain maksettu kannattajajäsenmaksu oikeuttaa liiton jäsenyyteen ja jäsen-etuihin. I februari postas till alla understödande medlemmar den understödande medlemsavgiften på 70 e, som förfaller 3.3.2014. Endast en betald medlemsavgift berättigar till förbundets medlemskap och medlemsförmåner. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 21 Työttömyysturva uudistui vuoden alussa V uoden 2014 alusta astui voimaan uudistettu työttömyysturvalaki, joka poikkeaa monilta osin merkittävästi entisestä. Muutokset koskevat muun muassa ansiosidonnaisen päivärahakau den pituutta, omavastuuaikaa ja työssäoloehtoa. Tästä jutusta voit lukea keskeisimmistä päivärahanhakijoita koskevista muutoksista. Lisäpäiväoikeus Ansiosidonnaisen päivärahan kesto Korotettu päiväraha Tähän asti työttömyyskassa on maksanut päivärahaa ansio-osalla 500 päivän ajalta. Tästä lähtien henkilöillä, joiden työhistoria on alle kolme vuotta, ansio-osaa maksetaan nykyisen 500 päivän sijaan vain 400 päivältä. Ansio-osan maksaminen lyhenee 100 päivällä myös silloin, jos työnhakija kieltäytyy ilman pätevää syytä työllistymis tä edistävistä palveluista 250 ensimmäisen työttömyyspäi vän aikana. Päivärahan saamisen enimmäisaikana säilyy edelleen kaikilla 500 päivänä, mutta työttömyyskassa ei maksa viimeiseltä 100 päivältä ansio-osaa, vaan ansiopäiväraha maksetaan sen suuruisena kuin se maksettaisiin peruspäi värahana. Muutos koskee henkilöitä, joiden enimmäisaika 500 päivää alkaa 1.1.2014 tai sen jälkeen. Vanhalla lainsäädännöllä henkilöllä on ollut työllistymistä edistävien palveluiden ajalta mahdollista saada joko korotettua ansio-osaa tai muutosturvan ansio-osaa, joka on korotettua korkeampi. Näiden kahden sijaan korotettu ansio-osa on muutettu muutosturvan suuruiseksi, ja sitä maksetaan kaikille palveluihin osallistuville, ilman lisäehtoja. Lisäksi korotettua ansio-osaa ei enää makseta 20 ensimmäiseltä päivärahapäivältä ja pitkän työuran päättyessä maksettavan korotetun ansio-osan enimmäis maksuaika lyheni 100 päivästä 90 päivään. Lisätietoja lakimuutoksesta saat Maa- meri- ja metsä alojen työttömyyskassan nettisivuilta osoitteesta www.mmtk.fi ja Työttömyyskassojen Yhteisjärjestön nettisivuilta osoitteesta www.tyj.fi. • Ikääntyneillä pitkäaikaistyöttömillä on ollut oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin, jos he ovat täyttäneet 60 vuotta, kun ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäisaika tulee täyteen. Lisäpäiväoikeuden alaikäraja nostettiin vuoden alusta vuonna 1957 ja sen jälkeen syntyneillä 61 vuoteen. Hanna Salmela Omavastuuaika Ansiopäivärahaoikeuden alkaessa on aina asetettu omavastuuaika, jonka ajalta ei makseta päivärahaa. Vuoden alusta omavastuuaika lyhenee seitsemästä arkipäivästä viiteen arkipäivään. Omavastuu voidaan muutoksen myötä asettaa enintään kerran vuodessa. Työssäoloehto Työssäoloehto lyhenee palkansaajilla 34 työssäoloviikosta 26 viikkoon. Tämä tarkoittaa, että kassan jäsenelle voidaan maksaa ansiopäivärahaa 6 kuukauden jäsenyyden ja työskentelyn jälkeen. Päiväraha määritellään uudelleen aina kun työssä oloehto täyttyy, mutta kuitenkin enintään kerran vuodes sa. Ansiopäivärahan 500 päivän laskuri alkaa alusta aina, kun 26 viikon mittainen työssäoloehto täyttyy, myös silloin kun päivärahaa ei määritellä uudelleen. 300 euron suojaosa Jos henkilö saa työtuloa, päiväraha maksetaan soviteltu na. Tähän asti se on tarkoittanut sitä, että täydestä ansiopäivärahasta vähennetään puolet kaikesta ansaitusta työtulosta. Vuoden alussa on tullut voimaan 300 euron suojaosa, joka tarkoittaa, että alle 300 euron työtulot eivät vaikuta päivärahan suuruuteen. Silloin kun työtulo on suurempi kuin 300 euroa kuukaudessa, päivärahasta vähennetään puolet suojaosan ylittävästä työtulosta. Päivärahan ja työtulon yhteissumma voi olla korkein taan niin suuri, kuin päivärahan perusteena oleva palkka. Työtuloa ei kuitenkaan huomioida enimmäismäärässä, jos se jää alle suojaosan. 22 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Arbetslöshetskyddet förnyades i början på året F r.o.m. 1.1.2014 trädde den förnyade lagen om utkomstskydd för arbetslösa i kraft. Den nya lagen skiljer sig till många delar från den gamla. Ändringarna gäller bland annat längden på dagpenningsperioden, arbetsvillkoren och självrisktiden. Nedan kan du läsa om de väsentligaste ändringarna. Längden på dagpenningsperioden Hittills har arbetslöshetskassan betalt dagpenning med förtjänstdel under maximalt 500 arbetslöshetsdagar. Till personer vars arbetshistoria är under tre år betalas härefter dagpenningens förtjänstdel för 400 dagar istället för 500 dagar. Utbetalandet av förtjänstdelen förkortas med 100 dagar också då arbetstagaren utan giltig orsak vägrar delta i sysselsättningsfrämjande tjänster under de första 250 arbetslöshetsdagarna. Den maximala tiden som dagpenning utbetalas kvarstår dock som 500 dagar för alla, men arbetslöshetskassan beta lar inte ut förtjänstdelen för de sista 100 dagarna, utan den inkomstrelaterade dagpenningen utbetalas i den storlek HYÖDYLLISTÄ TIETOA, OTA TALTEEN! *** NYTTIG INFORMATION, SPARA BILAGAN! som den skulle vara som grunddagpenning. Ändringen gäller per soner som uppnår 500 dagars maximala tid 1.1.2014 eller därefter. Självrisktid Självrisktid avser en period utan ersättning när arbetslösheten börjar eller arbetsvillkoret uppfylls. Från början av 2014 minskar självrisktiden från sju till fem vardagar. Självrisk kan enligt ändringen utgå högst en gång om året. Arbetsvillkor Arbetsvillkoret förkortas från 34 veckor i arbete till 26 veckor. Detta innebär att inkomstrelaterad dagpenning kan utbetalas till kassamedlem efter 6 månader som medlem och i arbete. Alltid när arbetsvillkoret på 26 kalenderveckor uppfylls fast ställs dagpenningen på nytt, men dock högst en gång om året. Den inkomstrelaterade dagpenningens 500-dagarsräknare börjar alltid från början då arbetsvillkoret på 26 veckor uppfylls, också då dagpenningen inte fastställs på nytt. Skyddsdel på 300 euro Om personen är delvis sysselsatt betalas jämkad inkomstrelate rad dagpenning. Hittills har det inneburit att hälften av hela arbetsinkomsten har dragits av från dagpenningen. Från början av året har en 300 euros skyddsdel tagits ibruk, vilket innebär att arbetsinkomst under 300 euro inte påverkar dagpenningens storlek. Då arbetsinkomsten är större än 300 euro i månaden, minskas dagpenningen med hälften av den arbetsin komst som överstiger skyddsdelen. Summan av dagpenningen och arbetsinkomsten kan vara högst lika stor som den lön som ligger som grund för dagpen ningen. Arbetsinkomsten beaktas dock inte i denna summa om den blir under skyddsdelen. JÄSENMAKSU OMAAN LIITTOON Jäsenmaksu pysyy ennallaan 1,4% vuonna 2014 ja kannattajajäsenmaksu 70 e€/kalenterivuosi. Mikäli työnantaja perii jäsenmaksun palkastasi: • Tarkista jäsenmaksusi palkkakuitistasi. • Onko palkastasi vähennetty jäsenmaksu? • Onko jäsenmaksu maksettu oikean suuruisena oikeaan liittoon? Pelkkä jäsenmaksun maksaminen ei riitä. Jäsenyyttä pitää hakea kirjallisesti. Työttömyysvakuutusmaksu ei ole liiton jäsenmaksu. Etenkin mikäli työskentelet muussa kuin päällystötehtävässä pitää sinun erikseen ilmoittaa palkanmaksajalle, että kuulut Suomen Laivan päällystöliittoon ja että jäsenmaksu peritään Suomen Laivanpäällystöliittoon. Jäsenyytesi ei ole ajan tasalla, mikäli esimerkiksi Suomen Merenkulku -lehti ei tule kotiosoitteeseen. Ota silloin yhteyttä jäsenrekisteriin [email protected]. MEDLEMSAVGIFTEN TILL EGET FÖRBUND År 2014 hålls medlemsavgiften oförändrad vid 1,4 % och understödande medlemsavgiften vid 70 e€/ kalenderår. Rätt till tilläggsdagar Äldre långtidsarbetslösa har haft rätt till tilläggsdagar inom utkomstskyddet för arbetslösa, om de har fyllt 60 år när maximi tiden för det inkomstrelaterade utkomstskyddet för arbetslösa uppnås. Den undre åldersgränsen för rätten till tilläggsdagar höjdes i början på året till 61 år för personer födda 1957 och senare. Ifall arbetsgivaren drar av medlemsavgiften från din lön: • Kontrollera din medlemsavgift på ditt lönekvitto. • Har medlemsavgiften dragits av från din lön? • Har rätt storleks medlemsavgift betalts till rätt förbund? Förhöjd dagpenning Enligt den gamla lagstiftningen hade person som deltagit i sysselsättningsfrämjande tjänster möjlighet att få antingen förhöjd förtjänstdel eller omställningsskyddets förtjänstdel, som är högre än den förhöjda förtjänstdelen. I stället för dessa två betalas till alla utan tilläggsvillkor förhöjd förtjänstdel till ett belopp som motsvarar omställningsskyddets förtjänstdel för den tid som de deltar i sysselsättningsfrämjande tjänster. Förhöjd förtjänstdel betalas inte längre för de första 20 da garna med arbetslöshetsdagpenning. Den förhöjda förtjänstdelen för personer med lång arbetshistoria förkortas också från 100 dagar till 90 dagar. Ytterligare information får du på Land- sjö- och skogssektorer nas arbetslöshetskassas webbsida www.mmtk.fi och Arbetslös hetskassornas Samorganisations webbsida www.tyj.fi. • Hanna Salmela Det räcker inte med att enbart betala medlemsavgiften. Medlemskapet måste ansökas skriftligen. Arbetslöshetsförsäkringsavgiften är inte förbundets medlemsavgift. Särskilt om du jobbar med annat än i befälsuppgifter bör du skilt meddela lönebetalaren att du hör till Finlands Skeppsbefälsförbund och att medlemsavgiften skall betalas till Finlands Skeppsbefälsförbund. Ditt medlemskap är inte i ordning, om du t.ex. inte får tidskriften Finlands Sjöfart på din hemadress. Ta då kontakt med medlemsregistret [email protected]. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 23 TYÖTTÖMYYSTURVA UTKOMSTSKYDD FÖR ARBETSLÖSA KUN ASUT SUOMESSA JA TYÖSKENTELET RUOTSIN TAI TANSKAN LIPUN ALLA DÅ DU BOR I FINLAND OCH ARBETAR UNDER SVENSK ELLER DANSK FLAGG Ruotsissa ja Tanskassa on, vastaavasti kuin Suomessa, vapaaehtoinen työttömyyskassan jäsenyys, joka on edellytys ansiosidonnaisen työttömyysetuuden saamiselle. Ruotsalaiseen/tanskalaiseen työttömyyskassaan on liityttävä mikäli työsuhde kestää yli 3 kuukautta, jotta työttömyysturva säilyy. I Sverige och Danmark är det frivilligt att vara medlem i en arbetslöshetskassa, på motsvarande sätt som i Finland. Medlemskapet är en förutsättning för att få inkomstrelaterad arbetslöshetsersättning. Ifall arbetsförhållandet räcker över 3 månader bör man ansluta sig till en svensk/dansk arbetslöshetskassa, för att bevara rätten till ersättning. Jäsenmaksu maksetaan työskentelymaahan. Ajalta, jolloin maksat jäsenmaksut työskentelymaahan, sinun tulee hakea jäsenmaksuvapautusta kirjallisesti Suomen Laivanpäällystöliitosta. Hakemuksia saa osoitteesta: www seacommand.fi. Mihin liittoon pitäisi kuulua? Suomen Laivanpäällystöliiton jäsenet, jotka työskentelevät Ruotsin lipun alla rekisteröidyissä aluksissa liittyvät Ruotsin vastaavaan päällystöliittoon Svensk Fartygsbefälsförening -liittoon. Vastaavasti Tanskan lipun alla työskentelevät liittyvät tanskalaiseen Dansk Navigatorforening -liittoon. Jos jäät kokonaan työttömäksi Ilmoittaudu Suomen työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Työttömyyspäiväraha haetaan Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassasta. Kassalle pitää toimittaa ansiopäivärahahakemus, palkkatodistus sekä työsopimus. Vakuutus- ja työskentelykausien ilmoittamiseen tarvitaan lisäksi SED-asiakirja, jonka kassa pyytää suoraan työskentelymaasta. KUN ASUT SUOMESSA JA TYÖSKENTELET NORJAN LIPUN ALLA Norjassa kuulutaan automaattisesti yleisen työttömyysvakuutuksen piiriin, joten työttömyyskassan jäsenyyttä ei tarvitse erikseen hakea. Mihin liittoon voi kuulua? Norjan lipun alla purjehtivat voivat halutessaan liittyä norjalaiseen Norsk Sjooffisersforbund liittoon. Jäsenmaksu maksetaan silloin Norjaan. Ajalta, jolloin maksat jäsenmaksut työskentelymaahan, sinun tulee hakea jäsenmaksuvapautusta kirjallisesti Suomen Laivanpäällystöliitosta. Hakemuksia saa osoitteesta: www seacommand.fi. Jos jäät kokonaan työttömäksi Ilmoittaudu Suomen työ- ja elinkeinotoimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Työttömyyspäiväraha haetaan Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassasta. Kassalle pitää toimittaa ansiopäivärahahakemus, palkkatodistus sekä työsopimus. Vakuutus- ja työskentelykausien ilmoittamiseen tarvitaan lisäksi E301-todistus, joka sinun tulee pyytää Norjan työvoimaviranomaisilta. Kun työskentelet toisen maan lipun alla ja olet epävarma omasta työttömyysturvastasi, ota yhteyttä Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassan asiantuntijoihin! HYÖDYLLISTÄ TIETOA, OTA TALTEEN! *** NYTTIG INFORMATION, SPARA BILAGAN! Medlemsavgiften betalas till det land man arbetar i. För den tiden, som du betalar medlemsavgiften till landet där du arbetar, skall du skriftligen ansöka om befrielse från medlemsavgift av Finlands Skeppsbefälsförbund. Blanketter finns under adressen: www.seacommand.fi. Vilket förbund skall man höra till? Medlemmar i Finlands Skeppsbefälsförbund, vilka arbetar på skepp som är registrerade under svensk flagg, ansluter sig till motsvarande befälsförbund - Sveriges Fartygsbefälsförening. På motsvarande sätt ansluter sig de som arbetar under dansk flagg till det danska förbundet Dansk Navigatorforening. Om du blir arbetslös på heltid Anmäl dig till Finlands arbets- och näringsbyrå som arbetslös arbetssökande. Arbetslöshetsersättning ansöks från Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa. Till kassan bör du sända ansökan om inkomstrelaterad dagpenning, löneintyget samt arbetskontraktet. För anmälan av försäkrings- och arbetsperioder behövs dessutom en SED-blankett, som kassan ber direkt av det land du jobbat i. DÅ DU BOR I FINLAND OCH ARBETAR UNDER NORSK FLAGG I Norge hör man automatiskt till den allmänna arbetslöshetsförsäkringskretsen och således behöver man inte skilt ansöka om medlemskap i en arbetslöshetskassa. Vilket förbund kan man höra till? De som seglar under norsk flagg kan ansluta sig till Norsk Sjooffisersforbund. Medlemsavgiften betalas då till Norge. För den tiden, som du betalar medlemsavgiften till landet där du arbetar, skall du skriftligen ansöka om befrielse från medlemsavgift av Finlands Skeppsbefälsförbund. Blanketter finns under adressen: www.seacommand.fi. Om du blir arbetslös på heltid Anmäl dig till Finlands arbets- och näringsbyrå som arbetslös arbetssökande. Arbetslöshetsunderstöd ansöks från Land- sjöoch skogssektorernas arbetslöshetskassa. Till kassan bör du sända ansökan om inkomstrelaterad dagpenning, löneintyget samt arbetskontraktet. För anmälan av försäkrings- och arbetsperioder behövs dessutom en E301-blankett, som du bör be av Norges arbetskraftsmyndighet. Då du jobbar under ett annat lands flagg och är osäker på utkomstskyddet, kontakta Land- sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassa! Hotelli Keurusselkä on ihanteellinen lomakohde Keski-Suomen kauniissa maisemissa. Keurusselän loistavat ulkoilumahdollisuudet kutsuvat sinua sauvakävelyreiteille, hiihtoladuille, frisbeegolfradalle tai vaikkapa sienimetsään. Rentouttavan hieronnan tai kylpylän jälkeen voit istahtaa maisemaravintolan pöytään nauttimaan herkullisesta päivällisestä ja viikonloppuisin pääset nauttimaan tanssin hurmasta parketilla. Keurusselässä voit antaa aikaa itsellesi ja päästä irti arjesta. HOTELLI KEURUSSELKÄ 2014 SUOMEN LAIVAPÄÄLLYSTÖLIITTO 7.1. – 1.6.2014 Hinnat 2.6. - 10.8.2014, ei juhannuksena 11.8. - 20.12.2014 huone / vrk Lomahotelli Päähotelli Lomahotelli Päähotelli 1 hh 60,00 € 68,00 € 65,00 € 77,00 € 2 hh 78,00 € 92,00 € 88,00 € 104,00 € Lisävuode 26,00 € 26,00 € 26,00 € 26,00 € Lapsi (4-14) 25,00 € 25,00 € 25,00 € 25,00 € Perhepaketti 110,00 € 117,00 € 113,00 € 129,00 € Kingsize 105,00 € 112,00 € 108,00 € 124,00 € Superior 1hh 78,00 € 87,00 € Superior 2 hh 112,00 € 124,00 € Hinnat sisältävät majoituksen, aamusaunan (to - su) ja -uinnin, aamiaisen, kylpylän ja tanssilipun tanssi-iltoihin. Alle 4 v. lapset veloituksetta. Varaukset Lomahotelliin ajalla 1.6.2014–30.9.2014 asunto/vrk LOMA-ASUNNOT 4-6 henkilöä 6.1–16.2, 10.3–1.6,11.8-20.12 17.2–9.3 2.6–10.8 su-pe 125,00 170,00 180,00 pe-su, juhlapäivinä 170,00 170,00 180,00 Lisäpalveluina: aamiainen 9,50€, lapset 4-14v -50%, liinavaatesetti 8,00 €, kylpylä 7€/4€ Lisätietoja ”Hyvän Olon-hoidoista ja ravintolan viihdeohjelmasta www.keurusselka.com. www.facebook.com/keurusselka Jäsenetuhinnan saat käyttöösi mainitsemalla jäsenyydestä varausta tehdessäsi ja esittämällä jäsenkorttisi hotelliin saapuessasi. Juhlapyhinä ja erikoistapahtumien jäsenetuhinnat eivät ole voimassa. Hotelli Keurusselkä Keurusseläntie 134, 42700 Keuruu [email protected] Puh 014 – 75100 www.keurusselka.com Suomen Laivanpäällystöliiton jäsenedut Viking Linella Punaiset laivat tarjoavat piristystä arkeen ja juhlaan. Risteilyedut on tarkoitettu Suomen Laivanpäällystöliitto ry:n jäsenten vapaa-ajan matkoille 23.12.2014 asti. Sydämellisesti tervetuloa! Helsinki–Tukholma-risteilyt Viking Gabriella/Mariella klo 17.30 15 %:n alennus päivän risteilyhinnasta Tuotetunnus FKKRY Vuorokauden risteily Turusta Tukholmaan Viking Amorella klo 8.45, Viking Grace klo 20.55 5–10 %:n alennus päivän risteilyhinnasta Tuotetunnus FKKRY Päiväristeilyt Helsingistä Tallinnaan Viking XPRS klo 11.30 15 %:n alennus päivän risteilyhinnasta Tuotetunnus FKKRYP Katso kaikki edut ja hinnat sekä varaa matkasi osoitteesta www.vikingline.fi/edut/slpl_ry Lisätiedot: vikingline.fi tai puh. 0600 41577 (1,75 a/vastattu puhelu + pvm/mpm). Paikkoja rajoitetusti. Pidätämme oikeuden muutoksiin. Finlands Skeppsbefälsförbunds medlemsförmåner på Viking Line De Röda båtarna erbjuder uppiggning till både vardag och fest. Förmånerna är avsedda för Finlands Skeppsbefälsförbund rf:s medlemmar t.o.m. 23.12.2014. Hjärtligt välkommen! Helsingfors–Stockholm-kryssningar Viking Gabriella och Mariella varannan dag kl. 17.30 15% rabatt på dagens ordinarie kryssningspris. Produktkod FKKRY Dygnskryssning från Åbo till Stockholm Viking Amorella kl. 8.45, Viking Grace kl. 20.55 5–10 % rabatt på dagens ordinarie kryssningspris. Produktkod FKKRY Dagskryssning från Helsingfors till Tallinn Viking XPRS kl. 11.30 15 % rabatt på dagens ordinarie kryssningspris. Produktkod FKKRYP Se alla förmåner och priser samt boka din resa på adressen www.vikingline.fi/edut/slpl_rf Tilläggsinformation: vikingline.fi eller tfn 0600 41577 (1,75 a/besvarat samtal + lna/msa). Begränsat antal platser. Förbehåll för åndringar. I T S A L TUP . Ä J Ö T H Ä L Ä PÄIV oit tenkin v lalla. Tie il i a tso t a ä K ll . lliin äivä öksi hote ne.fi isteilyt p y ir ä in d m ä jä in i ta roli en t u n n llinnassa sta ecke nyt kuud osoit tee äivän Ta p a a ä tk t ä a s t m t lu a a ie v .45. o d en ja vara edelleen 0 ja 18 toehdot r t t aa v u ia a .0 ih s t a 2 k s v u 1 y ia u il d n is te i oll lan uudet ris elsinki ä n ma h d si m/s Fin nasta H ä en em m uutena .30 lisäk n t iv i 8 u l ä l p U n . a ö a T d k ia s h – . Jo tok Aamulä 15.30 ös 15.30 ullisia os 8.30 ja innaa my tehdä ed ll ä a v ja T i i ä t in v h p y o k a dä h aan jok skaa, syö RISTEILYT JA Ta l l i n n ä pitää hau t s i g elsin H REITTIMATKA a i d n T la m /s Fin JÄSENETUHI NTAAN TUOTEKOODI LLA STTK. MATKAMYYNTI puh. 06000 4300 (1,75 €/puhelu+pvm/mpm) Bonusta matkoista ja laivaostoksista. eckeroline.fi N I M E S TÄ Ä N H U O L I M AT TA S U O M A L A I N E N Haluatko alennuksia, etuja ja tarjouksia? Entä bonuspisteitä laivamatkoistasi sekä bonusmatkoja? Liity Club One -kanta-asiakkaaksi! Vill du ha rabatter, förmåner och erbjudanden? Och hur är det med bonuspoäng på dina fartygsresor och bonusresor? Registrera dig som Club One-stamgäst! Laivanpäällystöliiton jäsenenä suoraan Silver-tasolle Laivanpäällystöliiton jäsenille liittyminen on maksutonta (norm. 12 €) ja pääset suoraan kantaasiakasohjelman keskimmäiselle, Silver-tasolle. Lue lisää clubista www.clubone.fi. Uusi asiakas: Liity veloituksetta osoitteessa www.clubone.fi/erikoisliittyminen. Mainitse liittyessäsi Suomen Laivanpäällystöliiton sopimusetunumero 40162. Bronze-tason Club One -kanta-asiakas: Ilmoita Club One -korttisi numero sekä Laivanpäällystöliiton sopimusnumero 40162 sähköpostitse [email protected]. Korotamme asiakkuutesi maksutta Silver-tasolle. Etu on henkilökohtainen ja kertaluonteinen. Silver-taso on voimassa 12 kk. Hintatiedot ja varaukset: Club One puh. 0600 152 68 ma–pe 8–21, la 9–18, su 10–18 (1,74 €/vastattu puhelu + aina pvm/mpm). Oikeudet muutoksiin pidätetään. Nå Silver-nivån direkt som medlem av Skeppsbefälsförbundet För medlemmar av Skeppsbefälsförbundet kostar det ingenting att ansluta sig (norm. 12 €) och du blir genast medlem på Silver-nivån som är den mellersta nivån i stamgästprogrammet. Läs mer om programmet på www.clubone.fi. Ny kund: Bli medlem gratis på adressen www.clubone.fi/erikoisliittyminen. Nämn Finlands Skeppsbefälsförbunds avtalsförmånsnummer 40162 då du ansluter dig. Club One medlem på Bronze-nivå: Uppge numret på ditt Club One-kort samt Skeppsbefälsförbundets avtalsnummer 40162 per e-post [email protected]. Vi uppgraderar ditt medlemskap till Silvernivån utan extra kostnad. Förmånen är personlig och en engångsförmån. Silver-nivån är i kraft 12 månader. Prisuppgifter och bokningar: Club One tfn 0600 152 68 mån–fre 8–21, lör 9–18, sön 10–18 (1,74 €/mottaget samtal + alltid lna/msa). Rätten till ändringar förbehålles. Mietipä hetki, KETÄ VARTEN HENKIVAKUUTUS HANKITAAN. Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tee laskelma osoitteessa henkivakuutuskuntoon.fi. Summat voivat yllättää. Tarkista samalla oletko sinäkin oikeutettu Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen*. Katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. HENKIVAKUUTUSKUNTOON.FI Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013 if.fi 010 19 19 19 TUNTUVA VAKUUTUSETU JÄSENILLE LIITTOVAKUUTUS VAPAA-AJAN TURVANA BETYDANDE FÖRSÄKRINGSFÖRMÅN FÖR MEDLEMMAR FÖRBUNDSFÖRSÄKRINGEN GER SKYDD PÅ FRITIDEN Vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus on rahanarvoinen jäsenetu Suomen Laivanpäällystöliiton jäsenille. Liittovakuutuksen piirin kuuluvat kaikki liiton alle 70-vuotiaat Suomessa asuvat jäsenet. Vakuutuksen myöntäjänä on If Vahinkovakuutusyhtiö Oy ja vakuutuksen numero on 201-2048837. Fritidsolycksfalls- och resenärförsäkringen är en värdefull medlemsförmån för medlemmarna i Finlands Skeppsbefälsförbund. Förbundsförsäkringen omfattar alla medlemmar i förbundet under 70 år som är bosatta i Finland. Försäkringen beviljas av If Skadeförsäkringsbolag Ab och försäkringens nummer är 201-2048837. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus Fritidsolycksfallsförsäkring Vapaa-ajan tapaturmavakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa silloin, kun et ole työmatkalla. Tapaturmavamman hoitokuluja korvataan 2 853 euroon asti vahinkotapausta kohden. Korvaus tapaturman aiheuttamasta pysyvästä haitasta on enintään 11 922 euroa. Vakuutus ei ole voimassa silloin, kun osallistut urheiluseuran tai -liiton järjestämiin otteluihin tai harjoituksiin. Fritidsolycksfallsförsäkringen gäller över allt i världen när du inte är på arbetsresa. Vårdkostnader till följd av olycksfall ersätts upp till 2 853 euro per skadefall. Ersättningen för bestående men till följd av olycksfall är högst 11 922 euro. Försäkringen gäller inte när du deltar i matcher eller träningar som ordnas av idrottsförbund eller -förening. Matkustajavakuutus Matkustajavakuutus on voimassa enintään 45 vuorokautta kestävillä vapaa-ajan ulko- tai kotimaan matkoilla silloin, kun matkustat päivittäisen elinympäristösi ulkopuolelle. Mukanasi matkustavat alle 20-vuotiaat lapsesi sisältyvät vakuutukseen. Matkustajavakuutuksesta korvataan ilman euromääräistä ylärajaa matkan aikana syntyneitä matkasairauden ja - tapaturman aiheuttamia hoitokuluja. Ulkomailla tavallisimmissa turistikohteissa saat maksuttoman hoidon näyttämällä SLPL:n jäsen/vakuutuskorttia. Kortti kannattaa säilyttää lompakossa kaikkialla liikuttaessa. Resenärförsäkring Resenärförsäkringen gäller på resor på fritiden som varar högst 45 dygn utomlands eller i hemlandet, då du reser utanför din dagliga livsmiljö. Dina barn under 20 år som reser tillsammans med dig ingår i försäkringen. Från resenärförsäkringen ersätts utan övre gräns i euro vårdkostnader till följd av sjukdom och olycksfall under resa. På de vanligaste turistorterna utomlands får du vård utan avgift genom att visa upp FSBF:s medlemskort/försäkringskort. Det lönar sig att alltid ha kortet med sig i plånboken. Ta en egen försäkring för resgodset Notera, att reseförsäkringen inte omfattar skydd för ditt resgods! Det lönar sig därför för dig att försäkra dem separat, antingen med en hemförsäkring eller med en separat resgodsförsäkring. Ota matkatavaroille oma vakuutus Huomaa, että matkavakuutus ei sisällä turvaa matkatavaroillesi! Ne sinun kannattaa vakuuttaa erikseen joko kotivakuutuksella tai erillisellä matkatavaravakuutuksella. Kysy lisätietoja Ifin yhteistyöjärjestön jäsenenä saat monia rahanarvoisia järjestö keskittäjäasiakkaan etuja ja alennuksia Ifistä. Mitä useampia Keskittäjän vakuutuksia perheelläsi on samassa If Sopimuksessa, sitä enemmän saat alennusta. Esimerkiksi kolmella Keskittäjän vakuutuksella saat alennusta 10 % ja kuudella 15 %. Ryhmäsampo Primus on Ifin yhteistyöjärjestöjen jäsenille tarkoitettu edullinen perusturva. Sen myöntää ryhmävakuutuksena Ifin yhteistoimintayhtiö Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Lisätietoja henkivakuutuskuntoon.fi Tarkempia tietoja saat liiton kotisivuilta seacommand.fi ja linkistä if.fi/slpl, missä voit hoitaa myös vahinkoasiasi. If Vakuutuspalvelu 010 19 19 19 ma–pe klo 8–20 If Korvauspalvelu ja vahinkoilmoitukset: If Kansio, if.fi tai 010 19 18 18 ma–pe klo 9–18 If Hätäpäivystys kiiretapauksissa 0800 1 3800 Fråga mer Som medlem i Ifs samarbetsorganisation får du många värdefulla helhetskundförmåner och rabatter för organisationsmedlemmar från If. Ju fler Helhetskundförsäkringar som din familj har i samma If Avtal, desto mer får du i rabatt. Exempelvis får du med tre Helhetskundförsäkringar 10 % rabatt och med sex försäkringar 15 % rabatt. Gruppsampo Primus är ett förmånligt grundskydd för medlemmarna i Ifs samarbetsorganisationer. Försäkringen beviljas i form av en gruppförsäkring av Ifs samarbetsbolag Ömsesidiga Försäkringsbolaget Kaleva. Närmare information henkivakuutuskuntoon.fi Närmare information hittar du på förbundets webbplats seacommand.fi och under länken if.fi/slpl, där du också kan sköta dina skadeärenden. If Försäkringstjänst 010 19 19 20 må–fr kl. 8–20 If Ersättningstjänst och skadeanmälningar: If Foldern, if.fi eller 010 19 18 18 må–fr kl. 9–18 If nödjour i brådskande fall: 0800 1 3800 övriga tider och veckoslut FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 31 • Jäsentuotteita • Medlemsprodukterna PINSSI Kullattu ja emaloitu merkki 13.5 mm grip kiinnityksellä ADRESSIT onnitteluadressi suruadressi 9e ADRESSER gratulationsadress kondoleansadress VENEVIIRI BÅTVIMPEL 8e 18 e PINS Förbundets förgyllda emaljerade logo 13,5mm med grip-fastsättning 17e KOKARDI Kullattu ja emaloitu 25 mm 18 e KOKARD Förgylld och emaljerad 25 mm SOLMIONEULA Kullatussa solmioneulassa (64 mm) on emaloitu liiton merkki Ø12 mm KRAVATTNÅL På den förgyllda kravttnålen (64 mm) finns förbundets emaljerade logo Ø 12 mm 12e 16e KÄSILAUKKUKOUKKU HANDVÄSKKROK HUOMIOLIIVI musta keltainen SKÄRMMÖSSAN med ankarmärke med bladdekor REFLEXVÄST svart gul koko storlek XXL PIKEE PAITA PIKÉSKJORTA 30 e BÄLTE Svart stiligt läderbälte sytt i Finland. Logon är emaljerad och förgylld samt fäst vid en förgylld platta. Spännet är förgyllt och försilvrat. MUISTITIKKU MINNESSTICKA 2 GB LIITON LIPPIS ankkurimerkillä lehvillä 15e 42e 16e 12e HUIVIN PIDIKE – SCARFHÅLLARE VYÖ Suomessa ommeltu musta tyylikäs nahkavyö. Logo emaloitu ja kullattu sekä kiinnitetty kullattuun laattaan. Solki kullattu ja hopeoitu. Ny t ot teita jäsentu aan ! tilaam Beställ k ter! s pr odu medlem MATKALAUKKUVYÖ liiton tunnuksilla kullanvärinen metalli-muovi solki. sininen, 170 cm. REM FÖR RESVÄSKA med förbundets logo. blå, 170 cm 7e 10e TEKNINEN URHEILUSUKKA Tummansininen, naisten koko 36-41,miesten koko 40 – 45 TEKNISK SPORTSOCKA Förbundets logo på skaftet, mörkblå, damstorlek 36-41, herrstorlek 40-45 3e JOUSIHEIJASTIN Pituus on 33 cm ja leveys 3 cm. ARMBANDSREFLEX Längd 33 cm och bredd 3 cm a • Jäsentuotteita • Medlemsprodukterna • Jäsentuotteita MERIKAPTEENISORMUS – SJÖKAPTENSRING LIITON SUUNNITTELEMA KULTASORMUS (14 KAR.), JONKA SISÄLLE KAIVERRETAAN SORMUKSEN NUMERO JA NIMIKIRJAIMET. SORMUSTA VÄLITETÄÄN AINOASTAAN SUOMESSA VALMISTUNEILLE MERIKAPTEENEILLE. GULDRING (14 KARAT) PLANERAD AV FÖRBUNDET, SOM FÅR INGRAVERING MED RINGENS NUMMER OCH INITIALERNA. RINGEN SÄLJES ENDAST TILL SJÖKAPTENER SOM BLIVIT UTEXAMINERADE I FINLAND. Toimitusaika on noin kuukausi - Leveranstiden sänds per postförskott Hinnat sisältävät postikulut – Priset inkluderar porto /Tilaukset toimitamme postiennakolla – Beställningarna sänds per postförskott TILAAN RASTITTAMANI TUOTTEET / JAG BESTÄLLER DE FÖRKRYSSADE PRODUKTERNA: Tuote / Produkt oMerikapteenisormus – Sjökaptensring / koko alle 22,0 /storlek under 22,0 oMerikapteenisormus – Sjökaptensring / koko 22,0 ja yli /storlek 22,0 och uppåt Hinta/ Pris 560 e 600 e Opisto / Läroanstalt Valmistumisvuosi / Examensår oSuomenkielinen onnitteluadressi o Suomenkielinen suruadressi 8e oSvenskspråkig gratulationsadress o Svenskspråkig kondoleansadress 8e Huivin pidike – Scarfhållare 16 e o oHuomioliivi, musta / svart reflexväst, koko/ storlek: XXL, 7e oHuomioliivi, keltainen / gul reflexväst, koko/ storlek: XXL 7e oKokardi – Kokard 18 e oKäsilaukkukoukku – Handväskkrok 12 e o Liiton lippis ANKKURIMERKILLÄ – Skärmmössa MED ANKARMÄRKE15 e o Liiton lippis LEHVILLÄ – Skärmmössa MED BLADDEKOR 15 e oMatkalaukkuvyö – Rem för resväska 170 cm16 e oPikeepaita – Pikéskjorta oS, oM, oL, 30 e oPinssi – Pins 9e oSolmioneula – Kravattnål 17 e oVeneviiri – Båtvimpel 18 e oVyö – Bälte ___110cm ___115cm ____120 cm ____125cm 42 e oMuistitikku – Minnessticka 12 e oTekninen urheilusukka / Teknisk sportsocka____kpl / naistenkoko 36-41 / damstorlek 36-41 10 e oTekninen urheilusukka / Teknisk sportsocka____kpl / miestenkoko 40-45 / herrstorlek 40-45 10 e oJousiheijastin / Armbandsreflex 3e Nimi / Namn___________________________________________________________________________ Lähiosoite / Näradress ___________________________________________________________________ Postinumero ja postitoimipaikka Postnummer och postanstalt___________________________________________________________________ Puhelin / Telefon ( ______ ) - ______________________________________________________________ Allekirjoitus / Underskrift _________________________________________________________________ Päiväys / Datum _______ / ______2014 _________ Paikka / Ort ___________________________________ Sähköposti / e-mejl________________________________________________________________________ SUOMEN LAIVANPÄÄLLYSTÖLIITTO, Hietalahdenranta 15 A 3, 00180 Helsinki tai [email protected] FINLANDS SKEPPSBEFÄLSFÖRBUND , Sandvikskajen 15 A 3, 00180 Helsingfors eller [email protected] Nettikaupasta kätevimmin - Bekvämast från webbutiken www.seacommand.fi Kuvat / Photos: Mirjam Tuisku SULKAVALLE – TILL SULKAVA Suomen Laivanpäällystöliiton mökit Sulkavalla VARMARANTA KAIKISSA MÖKEISSÄ SEURAAVAT VARUSTEET: • • • • • • • • • • • • • G Varmaranta • Saimaan rannalla • 73,5 m2 kaksi erillistä makuuhuonetta, joissa vuoteet 2:lle oleskelutilassa vuoteet 2:lle parvella vuoteet 5:lle • vesijohtovesi • WC ja suihku • mikroaaltouuni • sähköistetty grillikatos • sauna rannassa • sähkölämmitys • sähköpistoke autoa varten • valmistunut 1988 vuodevaatteet: patjat peitot tyynyt liinavaatteet ja pyyhkeet on itse tuotava ! tupakeittiö sähköt sähköliesi ja jääkaappi radio kahvinkeitin keittiövälineet astioineen viemäri ulkokäymälä puulämmitteinen sauna polttopuut Lemmikkieläinten vieminen mökeille on kielletty. SUVITUPA • • • • • • • • JAATILA • • • • • • G Jaatila Saimaan rannalla - lapsiystävällinen hyvä hiekkaranta 48 m2 vuoteet 4:lle sekä parvi 5-6 hengelle kaivovesi sauna mökin yhteydessä laituri - venepaikka remontoitu 1998 Saimaan rannalla 24,5 m2 vuodesohva 2:lle takkatupa ja sauna kaivovesi (Yhteinen kaivo Jaatilan kanssa) venelaituri telttapaikka asuntovaunupaikka mökki on valmistunut 1998 MYLLYJÄRVI • • • • • G Myllyjärvi Myllyjärven rannalla - kaunis, rauhallinen sijainti 49 m2 vuoteet 4:lle kaivovesi sähkölämmitys sähköpistoke autoa varten Hinta/viikko, ma-su Hinta/vecka, må-su • Allergiatapauksista johtuen Varmarantaan, Jaatilaan ja Suvitupaan ei saa viedä lemmikkieläimiä. • P.g.a. allergifall får inga keldjur tas med till förbundets stugor Varmaranta, Jaatila och Suvitupa. MYLLYJÄRVI VARMARANTA JAATILA SUVITUPA 186e 278e 253e 150e 35e /ensimmäinen vrk. 20e /lisävuorokausi 93e 169e Kesäkausi/ Sommarsäsongen 01.05 - 30.09 Talvikausi/ Vintersäsongen 01.10 - 30.04 ei talvikäytössä ej i vinterbruk ei talvikäytössä ej i vinterbruk Varaus alkaa maanantaina klo 12.00 ja päättyy sunnuntaina klo 16.00 G Suvitupa VARAUKSET Mirjam Tuisku (09) 61224413 [email protected] Sulkavan mökkien vuoden 2014 varaustoivomuksia voi lähettää kirjallisina liiton toimistoon. Önskemål om reservering av Sulkavastugorna år 2014 kan sändas skriftligt till förbundets kansli. Nimi/Namn_____________________________________________________________________________________________________________________________ Osoite/Adress_________________________________________________________________________________________________________________________________________ Puhelin/Telefons_______________________________________Sähköpostiosoite/E-mailadress_____________________________________________________________ Mökkitoivomukset: Stugönskemål: Myllyjärvi Varmaranta JaatilaSuvitupa Varaukset maanantaista sunnuntaihin: Reserveringar från måndag till söndag: En ole aikaisemmin lomaillut liiton mökeillä. Jag har inte tidigare semestrat på förbundets stugor 1)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2014 tai Vecka nr datum Olen lomaillut liiton mökin aikaisemmin: _________________(kuukausi/vuosi) Jag har tidigare semestrat på förbundets stugor: (månad/år) 2)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2014 tai Vecka nr datum ____/____20___________________________________________ päiväys/datumallekirjoitus/underskrift 3)Viikko nro:______ pvm____/____-____/____2014 Vecka nr datum Nestes sjöpersonal donerade sin julpeng till barnsjukhuset Barnens sak står sjöfararens hjärta nära D ala tuki yhdisty s 2017 ry – Vi uppskattar gåvor av alla storlekar. Förstås sätter miljondonationerna fart på vårt mål, men för oss är alla donationer som getts med varmt hjärta lika välkomna. Av många bäckar små blir det en stor å, säger projektets medelanskaffningschef Tuula Colliander. Colliander som är ”utlånad” av Röda Korset tackade vid överlåtningstillfället för sjöpersonalens donation. Hon var särskilt intresserad av oljetankerproffsens arbete och fina attityd, eftersom säkra oljetransporter också är en hjärte sak för henne som sommarbosatt på Emsalö. – Jag vill poängtera att barnsjukhuset inte bara är hu vudstadsregionens projekt, utan där ges krävande speci alsjukvård till barn från hela landet. Därför är det viktigt att byggnaden också har utrymmen för föräldrarna och en trivsam omgivning också för barnens långvariga vistelse. – Ofta är barnens sjukdomar så tunga att det är rimligt att erbjuda dem åtminstone en ordentlig vårdmiljö. Barnen och deras föräldrar måste få koncentrera sig på vården, som kan vara allt från organtransplantationer till cancer eller från hjärtkirurgi till olyckor. Det nya barnsjukhuset fungerar som huvudsjukhus i mera krävande specialvård av barn. – Det nya barnsjukhuset byggs Vanha på nuvarande Barnklinikens tomt, lastens alldeles invid Kvinnokliniken. hajoaa airaala Mången liten patient kommer till käsiin. sjukhuset just från Kvinnokli niken, så det underlättar också sjukhuspersonalens arbete. Tule m De minsta patienterna går uk talkois aan iin! inte till läkaren, utan läkaren kommer till dem, förklarar Col € LAHJOITA OMA SUMMA liander. Barnsjukhuset är avsett att 10 € LAHJOITA 10 €/KK /K K stå klart till det självständiga Finlands hundraårsjubileum år 2017. • Lastenk linikan pienet hoitava potilaat hu ja heitä sairaalan ipputaitava he koko syd nkilöku heti. Ta ämellää lkoot alk nta tarvit ennen n kuin uu si sairaa oivat nyt, eivätk sevat uuden la on va ä ne lop lmis. u ensaira Gåvor av alla storlekar välkomna Åtminstone bra vårdmiljö /24.1.13 , Uusi Last Gamla Barnkliniken i Helsingfors är i dåligt skick. De små barnpatienterna behöver snarast ett nytt sjukhus. Neste Shippings sjöfarare ville denna jul komma ihåg och stöda hemlandets små barnpatienter, och donerade de 1000 euro de erhållit av sin arbetsgivare till byggandet av det nya barnsjukhuset. Preliminärt har kostnaden för det nya sjukhuset upp skattats till 160 miljoner euro, men byggnadskostnader har en benägenhet att stiga. Staten har lovat 40 miljoner euro och Hus 40 miljoner euro. En del väntas av privata inves terare. Men ännu fattas det pengar. Därför började den år 2008 grundade stödstiftelsen med frivilliga krafter dra en insamlingskampanj. Kampanjledaren Anne Berner satte upp som mål att samla in 30 miljoner. Också barnens ålder, kön och etniska bakgrund beaktas i planerandet av vårdutrymmena. 12/3890 De små patienterna väntar redan G Neste Shippings sjöpersonal donerade tusen euro till byggandet av det nya barnsjukhuset. Harri Piispanen från Finlands Maskinbefälsförbund (t.v.), medelanskaffningschef Tuula Colliander, Kristian Heiskanen från Finlands Skeppsbefälsförbund och Olli Kauranen från Finlands Sjömans-Union överräckte en donation på 1000 euro till ett för dem viktigt ändamål – barnen. Keräyslu pa: POH A 2020/20 en gamla sanningen stämmer än: inget står närmare sjömannens hjärta än barnen. Neste Shippings sjöpersonals gåvopengar har redan i flera års tid gått till noga utvalda ställen. Tidigare år har donationen gått till t.ex. Kotka mödra- och skydds hemförening och till barncanceravdelningen vid Åbo universitetssjukhus. I tur står nu står det nya barnsjukhu set som, delvis med medel insamlade av folket, skall byggas i Helsingfors, Barnkliniken i Helsingfors, som är nedsliten och trång, har redan i åratal varit en skamfläck för vår hälsovård. Det är alltså hög tid att bygga ett nytt, modernt, tidsenligt, trivsamt och tekniskt högklassigt sjukhus, som på alla sätt är i världsklass. – För oss lämpar sig det här donationsprojektet bra, eftersom målet är inhemskt och sjukhuset byggs för en för oss viktig målgrupp, dvs. barn och unga. Våra donations objekt väljer vi också utgående från att pengarna verkligen går fram och att inte mellanhänderna tar en stor del. I den här insamlingen är administrationskostnaderna ca 1 procent. – Vi stöder också gärna objekt, där värdegrunden är stark och viktig för oss själva, berättar Kristian Heiskanen, Finlands Skeppsbefälsförbunds huvudförtroendeman vid Neste Shipping. Tilille: FI9 3 5541 2820 019 Uusi Las 9 67, tensairaa la tukiyh Viitenro: distys 20 2017024 17 ry. 0 Tekstaa SA numeroo IRAALAKK (10 €/kk)* n 16499 *Kuuka usilahjoit tajana saa t joka kuu n 2. päivä tekstivies tin, jolla teet 10 € lahjoituks en. Nu bygger vi tillsammans ett nytt barnsjukhus! I insamlingen kan du delta på adressen www.uusilastensairaala2017.fi FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 35 Nesteen merihenkilöstö lahjoitti joulurahansa lastensairaalalle H Kaikki kolme merenkulkijoiden ammattiliittoa luovuttivat yhteisvoimin Neste Shippingin merihenkilöstön joululahjarahat tulevalle Lastensairaalalle ja toivoivat tämän toimivan hyvänä starttina myös merihenkilöstön henkilökohtaisille jatko lahjoituksille. Lasten asia lähellä merenkulkijan sydäntä Vanha totuus pitää edelleen paikkansa: mikään ei ole lähempänä merimiehen sydäntä kuin lapset. Neste Shippingin merihenkilöstön lahjarahat ovat menneet jo useana vuotena tarkoin valittuihin kohteisiin. Takavuosina lahjoituksen ovat saaneet mm. Kotkan ensi- ja turvakoti yhdistys ja Turun yliopistollisen sairaalan lasten syöpäosasto. Nyt on vuorossa Helsinkiin tuleva uusi lastensairaala, jota rakennetaan osin kansalta kerätyin varoin. TEKSTI Hilkka Kotkamaa 36 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART E Neste Shippingin merihenkilöstö lahjoitti tuhat euroa uuden lastensairaalan rakentamiseen. Harri Piispanen Suomen Konepäällystöliitosta (vas.), varainhankintapäällikkö Tuula Colliander, Kristian Heiskanen Suomen Laivanpäällystöliitosta ja Olli Kauranen Suomen Merimies-Unionista luovuttivat 1000 euron lahjoituksen heille mieluisaan tarkoitukseen - lapsille. Pienet potilaat odottavat jo Helsingissä sijaitseva Vanha lastenklinikka on päässyt kurjaan kuntoon. Pienet lapsipotilaat tarvitsevat mitä pikimmin uuden sairaalan. Neste Shippingin merenkulki jat halusivat tänä jouluna muistaa ja tukea kotimaan pieniä lapsipotilaita ja he lahjoittivat työnantajaltaan saamansa 1 000 euroa uuden lastensairaalan rakentami seen. Alustavasti uuden sairaalan hinnaksi on arvioitu 160 miljoonaa euroa, mutta rakennuskustannukset tuppaavat nousta. Valtio on luvannut 40 miljoonaa euroa ja Hus 40 miljoonaa euroa. Osaa odotetaan yksityisiltä sijoittajilta. Mutta vielä puuttuu rahaa. Siksi vuonna 2008 perustettu tukisäätiö lähti vetämään keräyskampanjaa vapaaehtois voimin. Kampanjan johtaja Anne Berner asetti tavoit teeksi kerätä 30 miljoonaa. Kaikensuuruiset lahjat kelpaavat – Arvostamme kaikensuuruisia lahjoituksia. Tietysti miljoonalahjoitukset vauhdittavat päämääräämme, mutta meille kaikki lämpimällä mielellä annetut lahjoitukset ovat yhtä mieluisia. Pienistä puroista syntyy suuri virta, sanoo hankkeen varainhankintapäällikkö Tuula Colliander. Punaiselta Ristiltä ”lainassa” oleva Colliander kiitti luovutustilaisuudessa merihenkilöstön lahjoituksesta. Hän oli erityisen kiinnostunut öljytankkereiden ammatti laisten työstä ja hienosta asenteesta, koska hänelle Emäsalon kesämökkiläisenä turvallinen öljynkuljetus on niin ikään sydämenasia. – Haluan korostaa, että lastensairaala ei ole vain pääkaupunkiseudun hanke, vaan siellä annetaan vaativaa erikoissairaanhoitoa koko maan lapsille. Siksi on tärkeää, että rakennuksessa on tilaa myös vanhemmille ja viihtyisä ympäristö lasten pidempiaikaiseenkin oloon. Myös lasten ikä, sukupuoli ja etninen tausta otetaan hoitotilojen suunnittelussa huomioon. Edes hyvä hoitoympäristö – Usein lasten sairaudet ovat niin rankkoja, että on kohtuullista tarjota heille edes kunnon hoitoympäristö. Lasten ja heidän vanhempiensa on saatava keskittyä hoitoon, joka voi olla elintensiirrosta syöpään tai sydänki rurgiasta onnettomuuksiin. Uusi lastensairaala toimii pääsairaalana lasten vaativimmissa erikoishoidoissa. – Uusi lastensairaala rakennetaan nykyisen Lastenkli nikan tontille, aivan Naistenklinikan viereen. Moni pikku potilas tulee sairaalaan juuri Naistenklinikalta, joten se helpottaa myös sairaalahenkilöstön työtä. Pienimmät potilaat eivät mene lääkärin luo, vaan lääkärit tulevat heidän luokseen, Colliander selvittää. Lastensairaalan on tarkoitus olla valmis itsenäisen Suomen satavuotisjuhliin vuonna 2017. • Vanha lastensairaala hajoaa käsiin. Lastenklinikan pienet potilaat ja heitä koko sydämellään hoitava huipputaitava henkilökunta tarvitsevat uuden sairaalan heti. Talkoot alkoivat nyt, eivätkä ne lopu ennen kuin uusi sairaala on valmis. Keräyslupa: POHA 2020/2012/3890/24.1.13, Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry H elsingin rapistuva ja ahdas Lastenklinik ka on jo vuosia ollut terveydenhuoltom me häpeätahra. On siis korkea aika rakentaa uusi, moderni, ajanmukainen, viihtyisä ja teknisesti pätevä sairaala, joka on kaikin puolin maailman huippua. – Meille tämä lahjoitushanke sopi hyvin, koska kohde on kotimainen ja sairaala tulee meille mieluisalle kohde ryhmälle lapsille ja nuorille. Me valitsemme kohteet myös sen perusteella, että rahat menevät todella perille eivätkä välikädet haukkaa isoa osaa. Tässä keräyksessä ovat hallintokulut noin 1 prosenttia. – Me tuemme mielellämme myös kohteita, joissa arvopohja on vahva ja meille itsellemmekin tärkeä, kertoo Kristian Heiskanen, Neste Shippingin Suomen Laivan päällystöliiton pääluottamusmies. Tule mukaan talkoisiin! € LAHJOITA OMA SUMMA 10 € LAHJOITA 10 €/KK /KK Tilille: FI93 5541 2820 0199 67, Uusi Lastensairaala tukiyhdistys 2017 ry. Viitenro: 20170240 Tekstaa SAIRAALAKK numeroon 16499 (10 €/kk)* *Kuukausilahjoittajana saat joka kuun 2. päivä tekstiviestin, jolla teet 10 € lahjoituksen. Rakennetaan yhdessä uusi lastensairaala! Keräykseen voit osallistua osoitteessa: www.uusilastensairaala2017.fi FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 37 Hilkka Kotkamaa Lukuvinkki Historian aroilla alueilla Historiassa on monia aiheita, joista on kirjoitettu hyvin vähän niiden arkaluontoisuuden takia. Joihinkin kipukohtiin tarvitaan kokonaan uusi sukupolvi. Lukuvinkissä on koottuna pari vaietuista aiheista kirjoitettua tuoretta kirja. Murtuneet mielet –teoksessa kartoitetaan keitä nämä ”tärähtäneet” oikein olivat ja miksi heidän sotavammaansa suhtauduttiin eri tavoin kuin muihin haavoittuneisiin. Kirja kartoittaa myös sen ajan hoitokeinoja, joita olivat lähinnä työterapia ja sähköshokit. Tarinat pysäyttävät Murtuneet mielet ei perustu sotaveteraanien haastatteluihin monestakin syystä. Yksi ja tärkein on. ettei veteraaneja juuri ole kertojina ja haastattelujen tekeminen voisi olla vaikeaa. – On vaarana, että jos haastatteluissa vanha veteraani rupeaa kertomaan asioita, joista on vaiennut yli puoli vuosisa taa voisi tunnemyrsky voi olla sellainen, ettei historiantutki jan kyvyt riitä sen hallitsemiseen. Murtuneet mielet on sujuvasti kirjoitettu ja runsaasti kuvitettu kirja. Sen äärellä voi myös pohtia sitä miten syvältä väkivalta koskettaa ihmismieltä ja sota koko kansakuntaa. Kirja palkittiin Tieto-Finlandialla. F – Sotatraumoista löytyi parhaiten tietoa mielis airaaloiden potilaskertomuksista sodan ajalta. Ne ovat niin intiimiä aineistoa että muualta sellaista tuskin löytää, Kivimäki toteaa. Kun sota haavoitti mielen M eistä moni on varmaan kuullut tarinoita sotaveteraaneista, jotka heräilevät öisiin painajaisiinsa, käyvät taitelujaan yhä uudel leen. Olivatko he pettureita vai ihmisiä, joille kauheu det olivat yksinkertaisesti liikaa? Nyt aiheeseen on tarttunut historiantutkija Ville Kivimäki kirjalla Murtuneet mielet (Wsoy).Teos purkaa sankaruuden ylle sälytettyjä myyttejä sekä sukupolvia vaivanneita kansallisia traumoja. – Aluksi epäilin löytäisinkö aineistoa aiheeseen, joka on ollut lähes piilossa sodistamme saakka. Sairaaloiden psykiatriset potilaskertomukset sodan ajalta osoittautuivat hyväksi tietolähteeksi. Mielisai raalassa olleiden muistelmia on äärimmäisen vähän, vaikka sodasta on muuten kirjoitettu valtavasti. 38 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Suomensyöjälle vihdoin elämäkerta O n todella kummallista, että O W. Kuusinen on saanut kunnon elämäker ran vasta nyt 5 0 vuotta kuole mansa jälkeen. Antero Uitto on tarttunut uhkarohkeasti aiheeseen teoksella Suomen syöjä Otto Wille Kuusinen (Paasilinna). – Vieläkään ei ole yksimieli syyttä monista O. W. Kuusisen toimistaan, ei edes siitä onko hän sankari vai petturi. Enim mäkseen häntä voi pitää suomalaisen politiikan ikonina, joka on erittäin vihattu henkilö. Toki joidenkin mielestä hän on edelleenkin sinnikäs työväen puolustaja, jopa sankari. Enemmistön mielestä kuitenkin maanpetturi, suomensyöjä. Antero Uuton kirjassa Kuusisen elämä keskittyy vuosiin 1918 – 1947 kansalaisso dasta, vallankumouksesta ja aikaan Stalinin läheisenä ideologina. Suomensyöjän liikanimen hän ansaitsee eritoten 30-luvulla, jolloin hän salli vangita ja tapattaa maan miehiään Stalinin käskystä silmänkään räpäyttämättä. O W Kuusisesta kehittyi kyynikko, joka ei puolustanut maanmiehiään. Osin siihen on syynä kommunistien väliset ristiriidat, joita porukalla oli ollut ihan 20-luvulta lähtien. Stalinin Venäjällä tuhoutui noin 20 000 suomalaista, yhtä paljon kun oli suomalaisia kaatuneita talvisodassa. Suomalaisia oli loikannut itään 10 000 heti sisällissodan jälkeen, mutta 30-luvun alussa tuli uusi voimakas muuttoaalto, jolloin mukaan liittyi myös joukko amerikansuomalaisia. Vuonna 1934 alkaneet puhdis tukset tulivat suomalaisille täytenä yllätyksenä, koska useat olivat nimenomaan Stalinin ja sosialismin innokkaita kannat tajia. Yllätys oli myös että rangaistus koski koko perhettä kuolemantuomion tai vankileiri karkoituksen muodossa. Toiminta Terijoen hallituk sessa painaa kuitenkin Kuusi sen uralla pahiten, koska sen toiminta oli selkeästi Suomea vastaan ja se pilasi Kuusisen maineen. Kuusinen kuoli 1964. Onnek seen kuoli, koska Hrutsev syrjäytettiin viisi kuukautta sen jälkeen. Kuusinen haudattiin Kremlin muuriin huippujohtaji en joukkoon, mutta Hrutsevin ruumis vietiin Siperian syrjä seudulle. • G – On sanottu, että Stalin säilytti Kuusisen hengen, koska tarvitsi teoreetikkoa, joka selitti asiat hänelle selkeästi, kertoo elämäkerturi Antero Uitto. Hallitsemisen mahdoton tehtävä Y len toimittaja Anna-Lena Lauren muutti Mosko vaan 1990-luvun alussa Neuvostoliiton hajoamisti lanteessa. Nyt jo venäjäntaitoisena ja maassa pitkään asuneensa hän osaa analysoida, mitä entisissä neuvostomaissa oikein tapahtui. Lauren on kirjoittanut kirjan Kuinka kallis vapaus – väkivallankumouksista Georgiassa, Ukrainassa ja Kirgisiassa (Teos). Hajonneen neuvostovallan etniset konfliktit ja Georgi F Anna-Lena Lauren on tehnyt lukuisia matkoja entisiin neuvostomaihin. – Näiden maiden johtajat valitaan aina suuressa huumassa ja heitetään pois karvaassa pettymyksessä. an sota 2008 ovat pitäneet uutistoimittajan liukkaassa liikkeessä. Hänen on ollut pakko tutustua levottomuuksi en ja väkivallan taustoihin. Georgian alueen eri kansan ryhmien väliset kiistat johtuvat osin Stalinin määräämäs tä neuvostoaikaisesta asuttamispolitiikasta, jossa mm. sadat tuhannet georgialaiset siirrettiin Abhasiaan. Demokratia ei tahdo onnistua myöskään Ukrainassa tai Kirgisiassa – usein historiallisista syistä. Sananvapauden ja ihmisoikeuksien loukkaukset ovat arkipäivää eikä korruptiosta pääse eroon millään ilveellä. – Ihmiset yksinkertaisesti luulevat, että köyhyydestä on oikotie hyvinvointiin. Neuvostoajan mustavalkoinen perintö on tehnyt mahdottomaksi valtion johtamisen kansaa tyydyttävällä tavalla. Pelkään pahoin, että maiden johtajat valitaan suuressa huumassa, joka päättyy pettymykseen, Lauren summaa. • FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 39 • • • Hallitus 12.12.2013 • • • Hallituksen kokous 14.1.2014 Henkilövalinnat Sopimusasiat Kokous oli uuden hallituksen järjestäytymiskokous jossa tehtiin seuraavat henkilövalinnat: Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Kristian Heiskanen ja varapuheenjohtajaksi Kai Terimaa. Hallituksen toimeenpanevaan valiokuntaan valittiin Kristian Heiskanen, Kai Terimaa, Markku Kettunen, Heidi Tauriainen, Niclas Seligson ja Santeri Lunkka. • Merkittiin tiedoksi yleinen työmarkkinatilanne. • Käytiin läpi Suomen Varustamot ry:n kanssa avoinna olevat erimielisyydet ja merkittiin ne tiedoksi. • Merkittiin tiedoksi esitys työehtosopimukseksi ja jatketaan neuvotteluja sen pohjalta. • Hyväksyttiin Eckerö Shippingin kanssa saavutettu neuvottelutulos. • Merkittiin tiedoksi selvitys Neste Shippingin tilanteesta. • Merkittiin tiedoksi Viking Linen tilanne. • Merkittiin tiedoksi hyttien siivousongelma ESL Shippingillä ja Finnlinesillä. • Merkittiin tiedoksi Godby Shippingin tilanne. • Merkittiin tiedoksi Kristina Cruisesin tilanne. • Merkittiin tiedoksi Nesteen hinaajasopimuksen tilanne. • Merkittiin tiedoksi tilanne koskien henkilöstön siirtoa Hangon Satama Oy:lle. • Merkittiin tiedoksi Arctia Karhun tilanne. • Merkittiin tiedoksi selvitys Ahvenanmaan maakunta hallituksen, Skarvenin ja Doppingenin tilanteesta. • Päätettiin että ajalla 14.1.-11.3.2014, jolloin hallituksen jäsen Johan Ramsland toimii liiton asiamiehenä ja siten on estynyt toimimasta hallituksen jäsenenä, hänen tilalleen hallitukseen nousee vaalituloksen perusteella Heli Palmu. Vahvistettiin johtoryhmän kokoonpano joka on: toiminnanjohtaja, varatoiminnanjohtaja, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Vahvistettiin TES-ryhmän kokoonpanoksi: Petri Suominen (varalla Risto Blomquist), Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Johan Ramsland ja Niclas Seligson. Vahvistettiin henkilöstötyöryhmän kokoonpanoksi: Petri Suominen, Patrik Barck, Harriet Björkqvist, Kenneth Granell, Kai Terimaa ja Kristian Heiskanen. Sopimusasiat • Merkittiin tiedoksi selvitys yleisestä t yömarkkinatilanteesta. • Käytiin läpi kaikki Suomen Varustamoiden kanssa avoinna olevat asiat. • Hyväksyttiin sopimus Eckerö Shippingin kanssa Välimeren osalta muutamalla tekstitarkennuksella. • Merkittiin tiedoksi selvitys Neste Shippingin tilanteesta. • Keskusteltiin luottamusmiehen asemasta ESL- Shippingillä ja todettiin että yhteistoi-mintasopimusta on noudatettava. • Hyväksyttiin sopimus ESL Shippingin m/s Credo alukselle. • Merkittiin tiedoksi selvitys Kristina Cruisesin tilanteesta. • Hyväksyttiin Finferriersin yhteysalusten TES-sopimus muutamalla teknisellä korjauksella. • Merkittiin tiedoksi selvitys Skarven- ja Doppingenalusten tilanteesta. • Hyväksyttiin ja allekirjoitettiin Mopro Oy:n kanssa saavutettu sopimus. Muut asiat • Hyväksyttiin ilmoitushankintasopimus Meriko ry:n kanssa. • Nimettiin Johan Ramsland ja Kristian Heiskanen liiton edustajiksi NFBK:n kokouk-seen Bergenissä. • Nimettiin liiton edustajaksi STTK:n edustajistoon Kristian Heiskanen ja varalle Kai Terimaa ja Johan Ramsland. • Merkittiin tiedoksi että yksi liiton omistamista l iikehuoneistoista Olarissa on laitettu myyntiin. Kokoukseen osallistuivat seuraavat hallituksen jäsenet: Kenneth Granell, Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Ulf-Peter Lindström, Santeri Lunkka, Matleena Mäkelä, Johan Ramsland, Niclas Seligson ja Kai Terimaa. Piiriasiamiehistä osallistui Paavo Kettunen Oulun piiristä. Muut asiat • Merkittiin tiedoksi että varatoiminnanjohtaja Petri Suominen on sairauslomalla ja käytiin läpi sen aiheuttamat toimenpiteet. • Merkittiin tiedoksi selvitys henkilöstötyöryhmän tähänastisesta työstä. Kokouksessa olivat läsnä seuraavat hallituksen jäsenet: Patrik Barck, Martin Björkell, Kenneth G ranell, Kristian Heiskanen, Ulf-Peter Lindström, Santeri Lunkka, Heli Palmu, Johan Ramsland, Niclas Seligson, Dan Stenbäck, Heidi Tauriainen ja Kai Terimaa. Piiriasiamiehistä oli paikalla Jussi Mäkitalo Turun piiristä ja Heli Palmu Kotkan piiristä. • • • Toimeenpaneva valiokunta 14.1.2014 Sopimusasiat • Merkittiin tiedoksi Viking Gracen ja Rosellan tilanne. • Merkittiin tiedoksi selvitys Frida II/Ansgard-tilanteesta. Muut asiat • Hyväksyttiin esitetyt jäsenasiat. • Käytiin läpi piirin pöytäkirjat ja vahvistettiin kokouksissa tehdyt henkilövalinnat. • Myönnettiin Oulun piirille 800 euron toimintaraha. • Merkittiin tiedoksi henkilöstötyöryhmässä tehdyt päätökset. Kokouksessa olivat läsnä seuraavat TPV:n jäsenet: Kristian Heiskanen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa ja Risto Blomquist. 40 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART • • • Styrelsen 12.12.2013 • • • Styrelsens möte 14.1.2014 Personval Avtalsärenden Mötet var den nya styrelsens konstituerande möte och följande personval gjordes: Till styrelsens ordförande valdes Kristian Heiskanen och till viceordförande Kai Terimaa. I styrelsens verkställande utskott invaldes Kristian Heiskanen, Kai Terimaa, Markku Kettunen, Heidi Tauriainen, Niclas Seligson och Santeri Lunkka. • Antecknades till kännedom det allmänna arbetsmarknadsläget. • Gicks igenom tvistefrågorna som ännu är öppna med Rederierna i Finland och antecknades dem till kännedom. • Antecknades till kännedom förslaget till kollektivavtal och förhandlingarna fortsätter utgående från det. • Godkändes förhandlingsresultatet som uppnåtts med Eckerö Shipping. • Antecknades till kännedom redogörelsen för läget på Neste Shipping. • Antecknades till kännedom läget för Viking Line. • Antecknades till kännedom hyttstädproblemet på ESL Shipping och Finnlines. • Antecknades till kännedom läget för Godby Shipping. • Antecknades till kännedom läget för Kristina Cruises. • Antecknades till kännedom avtalsläget för Nestes bogserbåtar. • Antecknades till kännedom läget angående personalens överflyttning till Hangö Hamn Ab. • Antecknades till kännedom läget för Arctia Karhu. • Antecknades till kännedom redogörelsen för läget på Ålands Landskapsregering och på Skarven och Doppingen. • Beslöts att Heli Palmu på basis av valresultatet blir styrelse medlem under tiden 14.1.-11.3.2014 då styrelsemedlemmen Johan Ramsland fungerar som förbundets ombudsman och således är förhindrad att fungera som styrelsemedlem. Fastställdes ledningsgruppens sammansättning som är: verksamhetsledaren, vice verksamhetsledaren, ordförande och viceordförande. Fastställdes TES-gruppen sammansättning: Petri Suominen (suppleant Risto Blomquist), Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Johan Ramsland och Niclas Seligson. Fastställdes personalarbetsgruppens sammansättning: Petri Suominen, Patrik Barck, Harriet Björkqvist, Kenneth Granell, Kai Terimaa och Kristian Heiskanen. Avtalsärenden • Antecknades till kännedom redogörelsen för det allmänna arbetsmarknadsläget. • Gicks igenom alla frågor som är öppna med Rederierna i Finland. • Godkändes avtalet med Eckerö Shipping gällande Medelhavet med vissa textjusteringar. • Antecknades till kännedom redogörelsen för situationen på Neste Shipping. • Diskuterades förtroendemannens ställning på ESL-Ship ping och konstaterades att samarbetslagen måste följas. • Godkändes avtalet för ESL Shippings fartyg Credo. • Antecknades till kännedom redogörelsen för situationen på Kristina Cruises. • Godkändes kollektivavtalet för Finferriers förbindelsefartyg med några tekniska korri-geringar. • Antecknades till kännedom redogörelsen för situationen för fartygen Skarven och Doppingen. • Godkändes och undertecknades avtalet som uppnåtts med Mopro Oy. Övriga ärenden • Antecknades till kännedom att vice verksamhetsledare Petri Suominen är sjukskriven och man gick igenom de åtgärder detta leder till. • Antecknades till kännedom redogörelsen för personalarbetsgruppens arbete. I mötet deltog följande styrelsemedlemmar: Patrik Barck, Martin Björkell, Kenneth Granell, Kristian Heiskanen, Ulf-Peter Lindström, Santeri Lunkka, Heli Palmu, Johan Ramsland, Niclas Seligson, Dan Stenbäck, Heidi Tauriainen och Kai Terimaa. Av kretsombudsmännen deltog Jussi Mäkitalo från Åbokretsen och Heli Palmu från Kotkakretsen. Övriga ärenden • Godkändes annonsanskaffningsavtalet med Meriko ry. • Utsågs Johan Ramsland och Kristian Heiskanen till förbundets representanter vid NFBK:n möte i Bergen. • Utsågs Kristian Heiskanen till förbundets representant i STTK:s representantskap och Kai Terimaa och Johan Ramsland till suppleanter. • Antecknades till kännedom att en av förbundets a ffärslägenheter i Olarsby skall säljas. Verkställande utskottet 14.1.2014 Avtalsärenden • Antecknades till kännedom situationen för Viking Grace och Rosella. • Antecknades till kännedom redogörelsen för läget på Frida II/ Ansgard. I mötet deltog följande styrelsenmedlemmar: Övriga ärenden Kenneth Granell, Kristian Heiskanen, Markku Kettunen, Ulf-Peter Lindström, Santeri Lunkka, Matleena Mäkelä, Johan Ramsland, Niclas Seligson och Kai Terimaa. Av kretsombudsmännen deltog Paavo Kettunen från Uleåborgskretsen. • Godkändes de föreslagna medlemsärendena. • Kretsprotokollen gicks igenom och fastställdes personvalen som gjorts vid mötena. • Uleåborgskretsen beviljades 800 euro i verksamhetsunderstöd. • Antecknades till kännedom personalarbetsgruppens beslut. Vid mötet var följande VU-medlemmar närvarande: Kristian Heiskanen, Santeri Lunkka, Niclas Seligson, Heidi Tauriainen, Kai Terimaa och Risto Blomquist. FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 41 Merkkipäiviä / Bemärkelsedagar KOKOUSKUTSU Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassan sääntömääräinen kevätkokous pidetään 23.4.2014 klo 11.00 Radisson Blu Seaside Hotel, Ruoholahdenranta 3, 00180 Helsinki MAALISKUU 2014 MARS 75 vuotta/år yliperämies Esko Päiviö Nygren 03.03. Helsinki merikapteeni Antero Sala 06.03. Huutjärvi 70 vuotta/år förare Svante Johannes Andersson 07.04. Iniö sjökapten Magnus Helge Slotte 17.04. Pudasjärvi 60 vuotta/år sjökapten Stig Johan Biskop 22.04. Kronoby 70 vuotta/år skeppare Åke Lindroth 28.03. Borgå sjökapten Stig Arvid Åke Mattsson 03.03. Hammarland 60 vuotta/år sjökapten Lars Karl-Gunna Berthen 06.03. Mariehamn vahtiperämies Ossi Heinikoski 17.04. Tornio merikapteeni Matti Juhani Karlsson 12.04. Masku sjökapten Lars Göran Liljeström 06.04. Åbo merikapteeni Raimo Juhani Laakso 04.03. Helsinki merikapteeni Kai Erik Peussa 01.04. Pori merikapteeni Olli Antero Lommi 08.03. Kotka yliperämies Merja Tellervo Rantanen 13.04. Lahti 50 vuotta/år hälsovårdare Sonja Elisabet Grönqvist 28.03. Marmaverken vahtikonemestari Tapani Antero Turunen 06.04. Kuopio terveydenhoitaja Kari Aatos Hannula 25.03. Vesilahti sjökapten L. Roger V Wickholm 11.04. Kalkstrand merikapteeni Jari-Pekka Mäkinen 25.03. Rauma 50 vuotta/år sjökapten Karl Mats H. Johansson 27.04. Mariehamn HUHTIKUU 2014 APRIL vahtiperämies/päällikkö Esa Tapani Lehti 27.04. Houtskari 80 vuotta/år merikapteeni Tuure Arvid Jokinen 05.04. Säkylä merikapteeni Jukka Olavi Uusitalo 16.04. Helsinki Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:ssä mainitut asiat sekä Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassan sulautuminen Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassaan. Helsingissä 14.1.2014 KASSAN HALLITUS Kassan toimistossa ovat nähtävissä ajalla 10. - 16.4.2014 seuraavat asiakirjat: 1. Kassan tilinpäätöstä koskevat asiakirjat 2. Hallituksen selostus sulautumishankkeesta 3. Tilintarkastajien lausunto 4. Sulautumissopimus Lastenkodinkatu 5 B, 00180 Helsinki/yhteyshenkilö Anja Tikka MÖTESKALLELSE Land- Sjö- och skogssektorernas Arbetslöshetskassa håller sitt ordinarie möte 23.4.2014 kl. 11.00 Radisson Blu Seaside Hotel, Gräsviksstranden 3, 00180 Helsingfors På mötet behandlas ärenden enligt § 13, samt fusion av Land- Sjö- och skogssektorernas arbetslöshetskassan till Offentliga och privata sektorns arbetslöshetskassa Helsingfors 14.1.2014 STYRELSEN FÖR ARBETSLÖSHETSKASSAN På arbetslöshetskassans kontor är följande dokument till påseende 10. – 16.4.2014 In memoriam • Vahtiperämies Raimo Herkko Vilhelm Keto on kuollut 26. joulukuuta 2013. Hän oli syntynyt 10.04.1941. (Kokkola) Laivanpäällystöliiton toimisto on avoinna Skeppsbefälsförbundets kansli är öppet ma-to, må-to 9-15 / pe/fr 9-14 42 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART 1. Bokslutsdokumenten för kassan 2. Styrelsens utlåtanden om fusionen 3. Revisorernas berättelse 4. Fusionsavtalet Adress där dokumenten finns: Barnhemsgatan 5 B, 00180 Helsingfors / Anja Tikka 44 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART OMA PRONSSIVALIMO Uudet valmiit potkurit Myynti ja huolto VIKING LIFE-SAVING EQUIPMENT OY Pääskykalliontie 13 . 21420 LIETO Puh. (02) 489 500 . Fax (02) 489 5011 E-mail: [email protected] www.VIKING-life.com TERÄSAKSELIT – POTKURIEN KORJAUKSET x x x x x x VIKING pelastuslautat ja evakuointijärjestelmät VIKING pelastusliivit ja – puvut, SOLAS VIKING palopuvut ja varusteet VIKING DIVING sukelluspuvut Pelastusveneiden ja taavettien huolto ja myynti Laivojen hengenpelastuslaitteiden myynti (LSA) Palo- ja pelastuskalusto ● TRELLCHEM kemikaalisuojapuvut CO2 hiilidioksidi kaasupullojen täyttö • • • • • • n n n n n n n n n lapojen oikaisut hitsaukset koneistukset nousunmuutokset tasapainotukset mittaukset TEVO Oy, TURENKI Puh: 08 2658 800 [email protected] www.tevo.fi FINL ANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 45 46 SUOMEN MERENKULKU J FINL ANDS SJÖFART Tartu verkkoon www.merimieselakekassa.fi Merimieseläkekassan verkkosivuilla ja Lokipalvelussa voit asioida silloin kun sinulle parhaiten sopii. Nappa tag i nätet www.sjomanspensionskassan.fi På Sjömanspensionskassans webbsajt och Logg-tjänst kan du uträtta dina ärenden precis när det passar dig. UUDENMAANKATU 16 A, 00120 HELSINKI NYLANDSGATAN 16 A, 00120 HELSINGFORS Os. lähde: Suomen Laivapäällystöliiton osoiterekisteri Suomen Merenkulku Hietalahdenranta 15 A 3 00180 Helsinki FINLAND .KQ8 3
© Copyright 2024