Vaasa ja Vähäkyrö sopivat yhdistymisestä Vasa och Lillkyro kom
VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 5 6 ~ VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 3/2011 Uusi kaupunginjohtaja Den nya stadsdirektören Vaasa ja Vähäkyrö sopivat yhdistymisestä Vasa och Lillkyro kom överens om sammanslagning VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI ~ VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 3 Pääkirjoitus Ledare sai kunniamaininnan 4 Vaasa Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailusta Vasa fick hedersomnämnande i FM i kommunal marknadsföring kaupunginjohtaja luottaa Vaasan vahvuuksiin 5 Uusi Den nya stadsdirektören tror på Vasas styrkor ja Vähäkyrö sopivat yhdistymisestä 6 Vaasa Vasa och Lillkyro kom överens om sammanslagning asuttu, kaunis Vähäkyrö 8 Tiheästi Det tättbebodda, vackra Lillkyro kehitetään asukkaiden avustuksella 10 Palosaarta Brändö utvecklas med invånarnas hjälp netissä 12 Liikuntapaikkavaraustilanne Reserveringssituationen för idrottsplatser på nätet saapuivat kirjastoon 13 Sähkökirjat E-böckerna har kommit till biblioteket silmin – omahoitajuus päivähoidossa 14 Lapsen Med barnaögon – dagvårdens egenvårdarmodell tuli värikäs päiväkoti 15 Punahilkasta Rödluvan blev ett färgglatt daghem on useita vaihtoehtoja 16 Päivähoidolle Många alternativ för dagvården kielen välissä on usein kääntäjä 17 Kahden I skarven mellan två språk finns ofta översättaren perustutkinto Vaasaan 18 Puhdistuspalvelualan Grundexamen inom rengöringsbranschen i Vasa Toimitus | redaktion: Päätoimittaja/Chefredaktör: Maria Backman Toimituspäällikkö/ Redaktionschef: Jenni Tuliniemi Toimitussihteeri/ Redaktionssekreterare: Annika Haukkasalo Toimitusneuvosto | Redaktionsråd: Kaupungin johtoryhmä/ Stadens ledningsgrupp 3/2011 19 Energiatekniikka tutuksi lukiolaisille erbjuder kurser med kvalitet 20 Arbis Arbis tarjoaa laatukursseja tekniikan koulutuksen huippuyksikkö 21 Vaasaan En enhet på toppnivå inom teknikutbildning till Vasa 50 uutta yritystä Vaasassa tänä vuonna 22 JoRedan 50 nya företag i Vasa i år energiateknologia, onnellisuus ja luonto 23 Vahvuuksina Energiteknologi, lycklighet och natur som styrkor ateriat maistuvat kaikenikäisille 24 Ruokapalveluiden Matservicen erbjuder smakupplevelser för alla åldrar Vaasan keskustassa 26 Esteettömyys Tillgängligheten i Vasas centrum vaasalaisten 27 Mielenterveysstrategia hyvinvoinnin edistämiseksi Mentalvårdsstrategin ska främja Vasabornas välmående ja piristystä arkeen 28 Toimintaa Fart och inspiration i vardagen mukana ikääntyneiden arjessa 29 Aktivointi-TV Aktiverande TV med i seniorernas vardag 30 Tapahtumat Evenemang vastataan nuorten kysymyksiin 32 Reimarissa Vid Reimari svarar man på de ungas frågor Kielenkäännökset | Översättningar: Vaasan kaupungin kielenkääntämö/ Vasa stads översättningsbyrå Julkaisija ja kustantaja | Utgivare och förläggare: Vaasan kaupunki/Vasa stad PL/PB 3, 65101 Vaasa, Vasa Puh./Tfn (06) 325 1045 http://www.vaasa.fi Issn (painettu | tryckt): 1459-6016 Issn (verkkolehti | nättidningen): 1459-6032 Taitto | ombrytning: Vaasan kaupungin Graafiset palvelut / Vasa stads Grafiska tjänster: Mikael Matikainen Paino | tryck: UPC-Print Vaasa Painos | upplaga: 56 000/kpl/st. Seuraava tiedotuslehti ilmestyy | följande informationstidning utkommer: 24.2.2012 Kannen kuva | pärmbild: Mikko Lehtimäki Kuva/Bild: Pekka Mäkynen PÄÄKIRJOITUS LEDARE Vaasa ja Vähäkyrö näyttävät tietä Vasa och Lillkyro visar vägen Kunnat ovat olemassa asukkaitaan varten ja kantavat suuren vastuun järjestämistään palveluista. Siksi kuntien on seurattava aikaansa ja sopeuduttava muutoksiin. Nykyinen kuntajako on peräisin ajalta, jolloin palvelut olivat hoidettavissa pienillä resursseilla. Jatkossa tullaan tarvitsemaan yhä laajempaa väestöpohjaa ja enemmän taloudellisia resursseja. Kommunerna finns till för sina invånare och har ett stort ansvar för servicen. Därför bör de leva i tiden och anpassa sig till förändringar. Nuvarande kommunindelning härstammar från en tid då mycket kunde skötas med små resurser. I fortsättningen krävs allt större befolkningsunderlag och ekonomiska resurser. Vähänkyrön ja Vaasan valtuustot tekivät 27.6.2011 historiallisen päätöksen esittää valtioneuvostolle, että ministeriö määrää toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen. Tämä tarkoittaa, että kuntaliitos Vaasan ja Vähänkyrön kesken voisi toteutua 1.1.2013 alkaen. Lillkyros och Vasas fullmäktigeförsamlingar fattade 27.6.2011 ett historiskt beslut att framlägga för statsrådet att ministeriet förordnar att en särskild kommunindelningsutredning genomförs. Detta innebär att kommunsammanslagningen mellan Vasa och Lillkyro kunde förverkligas 1.1.2013. Se oli iso ja rohkea päätös. Olemme vakuuttuneita siitä, että valtuustot ajattelivat kuntalaisten parasta. Liitos Vaasan kanssa turvaa Vähänkyrön alueen palvelut ja niiden kehittämisen myös tulevaisuudessa. Det var ett stort och modigt beslut. Vi är övertygade om att fullmäktigeförsamlingarna tänkte på kommuninvånarnas bästa. Samgången med Vasa tryggar servicen i Lillkyroområdet och utvecklandet av den även i framtiden. Uskomme, että Vaasan ja Vähänkyrön kuntaliitos avaa solmun, joka on estänyt liitoksia Vaasanseudulla. Panostaminen suurempaan Vaasaan on seudun kaikkien asukkaiden etu! Kyse on kaupungin ja maaseudun voimavarojen yhdistämisestä. Vaasan vetovoimaa on vahvistettava. Meillä on menestystekijät, jos vain osaamme hyödyntää niitä. Vi tror att kommunsammanslagningen mellan Vasa och Lillkyro öppnar den knut, som har förhindrat sammanslagningar i Vasaregionen. Satsningar på ett större Vasa gynnar kommuninvånarna i hela regionen! Det gäller att förena stadens och landsbygdens styrkor. Vi har framgångsfaktorerna, bara vi kan utnyttja dem. Menkäämme siis luottavaisin mielin kohti tulevaisuutta! Låt oss därför gå mot framtiden med tillförsikt! Håkan Nordman Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vasa stadsfullmäktiges ordförande Anne-Marie Viinamäki Vähänkyrön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Lillkyro kommunfullmäktiges ordförande VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 3 Vaasa sai kunniamaininnan Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailusta Vasa fick hedersomnämnande i FM i kommunal marknadsföring Vaasan kaupunki osallistui seitsemällä eri työllä Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailun kaikkiin sarjoihin, joista myönnettiin Vaasan kilpailutöille erityiskunniamaininta. Vaasalla oli kilpailussa mukana uusi visuaalinen ilme sekä sen mukaiseksi kehitettyjä tuotteita, palveluita, tapahtumia ja julkaisuja. Kilpailun tuomariston arvion mukaan vaasalaisten kilpailutöiden punainen lanka on yhteistyö. ”Energiset aallot” yhdistävät eri toimijoita ja toimintoja saman brändin alle, joka luo yhtenäistä, positiivista ja tunnistettavaa kuvaa kaupungista. — Olemme tyytyväisiä tuomariston antamaan kauttaaltaan hyvään palautteeseen. Kilpailussa arvostettiin kekseliäitä ratkaisuja ja pieniä oivalluksia, joista sai kiitosta myös Vaasan nuorisovaltuuston huppari, iloitsee markkinointipäällikkö Rita Kuha. Ilmeen uudistamisen pitkäjänteinen työ Vaasan tunnuksessa sanat VAASA VASA muodostavat kirjainaallokon, joka viestii merellisyydestä. Uniikki muotoilu antaa katsojalle oivalluksen mahdollisuuden löytää nimet aallokon muodoista. Tunnuksen eläväinen väri viestii energiasta ja aurinkoisuudesta yhdistyen siten kaupungin vahvuuksiin. — Ennen ilmeen uudistusta kaupungin eri yksiköillä oli käytössä useita erilaisia ilmeitä, joten ilmeen yhtenäistäminen oli tarpeen. Tavoitteena oli luoda Vaasalle vahva, kaupungin vahvuuksia ilmentävä, tunnistettava ja persoonallinen ilme, kommentoi Kuha. Vasa stad deltog med sju olika tävlingsbidrag i samtliga kategorier i FM i kommunal marknadsföring, och för detta tilldelades Vasas tävlingsbidrag ett särskilt hedersomnämnande. Vasa deltog i tävlingen med sin nya visuella framtoning och produkter, tjänster, evenemang och publikationer som utvecklats utifrån framtoningen. Enligt juryns bedömning är samarbete den röda tråden i Vasas tävlingsbidrag. De ”Energiska vågorna” samlar olika aktörer och funktioner under samma brand, som skapar en enhetlig, positiv och identifierbar bild av staden. — Vi är nöjda med juryns genomgående fina respons. Juryn värdesatte uppfinningsrika lösningar och små aha-upplevelser, bland vilka Vasa ungdomsfullmäktiges ”huppare” fick beröm, vilket gläder marknadsföringschef Rita Kuha. Förnyandet av framtoningen ett långsiktigt arbete I Vasas logo bildar orden VASA VAASA bokstavsvågor som relaterar till stadens havsnära läge. Den unika designen ger betraktaren möjlighet till en aha-upplevelse, att hitta namnen i vågformerna. Logons livfulla färg signalerar energi och solighet och kombinerar på så sätt stadens styrkor. — Innan framtoningen förnyades använde stadens enheter flera olika logon, varför det var nödvändigt att göra framtoningen enhetlig. Målet var att skapa en stark logo som avspeglar stadens styrkor, känns igen och är personlig, kommenterar Kuha. Teksti/Text: Annika Haukkasalo 4 Kuva/Bild: Pekka Mäkynen Uusi kaupunginjohtaja luottaa Vaasan vahvuuksiin Den nya stadsdirektören tror på Vasas styrkor Vaasan uusi kaupunginjohtaja Tomas Häyry näkee Vaasalla paljon kasvupotentiaalia ja hyödyntää johtamisessaan hallintokuntien rajat ylittävää prosessiajattelua. Vasas nya stadsdirektör Tomas Häyry ser mycket tillväxtpotential i Vasa och utnyttjar i sitt ledarskap ett processtänkande som överskrider förvaltningsgränserna. Vaasa nyt ja tulevaisuudessa Vasa nu och i framtiden Vaasa on uuden kaupunginjohtajan silmin ainutlaatuinen paikka elää. — Vaasassa on Suomen parhaat edellytykset kehittää tätä kaupunkiseutua, sillä täällä on kaikki tarvittavat elementit. Vaasassa on tiivis yhteiskuntarakenne, äärimmäisen vahva elinkeinoelämä, hyvät koulutuspalvelut sekä loistava kulttuuri- ja vapaa-ajantarjonta. Meillä on hieno luonto ja kaunis meri. Täällä on kaikki, mitä ihminen tarvitsee ja lisäksi kaikki on lähellä, kiteyttää kaupunginjohtaja Tomas Häyry. Vasa är i den nya stadsdirektörens ögon en enastående plats att bo på. — Vasa har Finlands bästa förutsättningar att utveckla den här stadsregionen, eftersom här finns alla element som behövs. Vasa har en tät samhällsstruktur, ett ytterst starkt näringsliv, god utbildningsservice samt ett strålande kulturoch fritidsutbud. Vi har fin natur och vackert hav. Här finns allt som människan behöver och dessutom finns allt nära, sammanfattar stadsdirektör Tomas Häyry. Häyry näkee Vaasan etuna tuotteliaisuuden, joka nostaa kaupungin vetovoimaa. — Täällä tapahtuu paljon. Uusia työpaikkoja syntyy jatkuvasti ja ihmiset haluavat tulla tänne elämään, asumaan ja tekemään töitä. Uusi johtamiskulttuuri Vaasan ylimmässä virkamiesjohdossa on tapahtunut suuria muutoksia ja nyt odotetaan uutta johtamiskulttuuria. Häyryn ratkaisu tähän on monialaisuuden hyödyntäminen. — Yritän tuoda mukaan yhä enemmän monialaisuutta. Sitä että asioita ja tarpeita tarkastettaisiin yli hallintokuntien. Tarvitaan enemmän sellaista prosessiajattelua, jossa katsotaan loppuasiakasta, eikä vain sitä, mitä omassa hallintokunnassa tehdään. Häyry anser en fördel med Vasa vara produktiviteten, vilken ökar stadens dragningskraft. — Här händer mycket. Nya arbetsplatser uppkommer kontinuerligt och människorna vill komma hit för att leva, bo och arbeta. En ny ledningskultur Det har skett stora förändringar i stadens högsta tjänstemannaledning och nu väntar man på en ny ledningskultur. Häyrys lösning på det här är att utnyttja de många olika branscherna. — Jag försöker få med allt mer branschövergripande tänkande. Att saker och behov granskas bortom förvaltningsgränserna. Vi behöver mer sådant processtänkande där man ser på den slutliga kunden, och inte bara på hur man gör i den egna förvaltningen. Teksti/Text: Annika Haukkasalo VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 5 Kuva/Bild: Jaakko J. Salo Vaasa ja Vähäkyrö sopivat yhdistymisestä Vaasan ja Vähänkyrön valtuustot päättivät 27.6.2011 kuntien yhdistymisestä. Vaasan kaupunginvaltuustossa päätös hyväksyttiin yksimielisesti ja Vähänkyrön kunnanvaltuustossa äänin 18–9. Syksyllä yhdistymisestä tehdään kuntajakolain mukainen erityinen kuntajakoselvitys. Uusi kunta voisi aloittaa toimintansa aikaisintaan 1.1.2013. nen lajissaan, sanoo Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry. — On hyvin epätodennäköistä, että liitos ei tapahtuisi. Vaasa ja Vähäkyrö täyttävät kirkkaasti kuntaliitoksen edellytykset, vaikka meillä ei ole yhteistä maarajaa. Tämän takia kuntaliitoksemme olisikin ensimmäi- — Selvityksessä otetaan kantaa siihen, voidaanko Vaasan, Mustasaaren ja Vähänkyrön kesken tehdä kokonaiskuntaliitos, osakuntaliitos vai voiko Vaasa ja Vähäkyrö yhdistyä ilman maarajaa, tiivistää Vähänkyrön 6 Valtiovarainministeriön kuntaosasto on nimennyt kuntajakoselvittäjäksi Harry Bondaksen. Bondas arvioi 15.9.2011 alkaen, onko Vaasalla ja Vähälläkyröllä edellytyksiä yhdistyä. Selvityksen tulee olla valmis viimeistään joulukuun puolessa välissä. kunnanjohtaja Jouni Haapaniemi. Positiivinen vastaanotto — Kuntaliitosuutiseen on suhtauduttu lähinnä positiivisesti. Varsinkin uuden hallituksen hallitusohjelman julkistaminen vahvisti tunnelmia. Hallitus haluaa juurikin työssäkäyntialueen kokoisia kuntia, kertoo Haapaniemi Muutospelkoa on Häyryn mukaan ollut hieman ilmassa, mutta se on näin suurissa asioissa hyvin normaalia. Kuntaliitos ei tule näkymään paljoakaan vaasalaisen tai vähäkyröläisen arjessa. Lähipalveluja ei tulla Vähästä- kyröstä poistamaan. — Vähäkyröläisille kuntaliitos ei tuo välittömästi juurikaan muutoksia elämään. Muun muassa koulut, kirjastot, terveys- ja sosiaalipalvelut säilyvät ennallaan, sanoo Haapaniemi. Yhdistymissopimus lupaakin vähäkyröläisille palveluiden parantumista. — Vähäkyrö on jo niin taajaan rakennettu kokonaisuus, ettei palveluiden karsiminen tai siirto ole järkevää. Ajatus on säilyttää entiset palvelut ja kehittää niitä edelleen. Vähäkyrö- läisille, jotka käyvät Vaasassa töissä asiat helpottuvat, koska asioita voi hoitaa myös Vaasan puolella, Häyry toteaa. vaikuttanut keskusteluilmapiiriin seudulla. Haapaniemi näkee, että se voi olla jopa lähtölaukaus muihin liitoksiin. Lyhyellä aikavälillä uusien investointien lisäksi Merikaartoon tulee todennäköisesti lisää asutusta ja julkinen liikenne paranee. Pidemmälle aikavälille Häyry povaa Tervajoen kehittymistä radanvarsipaikkana ja elinkeinoelämän monipuolistumista. — On rakennettava luottamusta ja yhteyttä muihin kuntiin, jotta asioissa päästään etenemään, sanoo puolestaan Häyry. Lähtölaukaus laajemmille liitoksille Solmittu yhdistymissopimus on jo Vähänkyrön neuvotteluasema ensimmäisenä Vaasaan liittyjänä on ollut hyvä, sillä kyse ei ole ollut vain Vähänkyrön siirtymisestä Vaasaan, vaan koko alueen kehittämisestä ja näin myös suurista investoinneista. Vasa och Lillkyro kom överens om sammanslagning Fullmäktige i Vasa och Lillkyro beslutade 27.6.2011 om en sammanslagning av kommunerna. I stadsfullmäktige i Vasa godkändes beslutet enhälligt och i kommunfullmäktige i Lillkyro med rösterna 18-9. Under hösten görs en särskild kommunindelningsutredning om sammanslagningen, vilket förutsätts i kommunallagen. Den nya kommunen skulle kunna inleda sin verksamhet tidigast 1.1.2013. — Det är mycket osannolikt att sammanslagningen inte skulle bli av. Vasa och Lillkyro uppfyller klart alla förutsättningar för en kommunsammanslagning, fastän vi inte har någon gemensam markgräns. Därför skulle också vår kommunsammanslagning vara den första i sitt slag, säger Vasas stadsdirektör Tomas Häyry. Finansministeriets kommunavdelning har utsett Harry Bondas till kommunindelningsutredare. Bondas bedömer från 15.9.2011 om Vasa och Lillkyro har förutsättningar för att sammanslås. Utredningen ska vara klar senast i mitten av december. — I utredningen tas ställning till om en övergripande kommunsammanslagning eller partiell sammanslagning kan göras mellan Vasa, Korsholm och Lillkyro eller om Vasa och Lillkyro kan sammanslås utan markgräns, sammanfattar Lillkyros kommundirektör Jouni Haapaniemi. Positivt mottagande — Nyheten om kommunsammanslagningen har närmast fått ett positivt mottagande. Speciellt publicerandet av den nya regeringens regeringsprogram förstärkte stämningarna. Regeringen vill just ha kommuner som omfattar pendlingsområdet, berättar Haapaniemi. En viss rädsla för förändringar har enligt Häyry legat i luften, men det är helt normalt i så här stora frågor. Kommunsammanslagningen kommer inte att synas så mycket i Vasa- eller Lillkyrobornas vardag. Närservice kommer inte att tas bort från Lillkyro. — För Lillkyroborna medför kommunsammanslagningen inte genast just några förändringar i livet. Bland annat skolor, bibliotek, social- och hälsovårdsservice bevaras som tidigare, säger Haapaniemi. Avtalet om sammanslagning utlovar också att servicen för Lillkyroborna ska bli bättre. — Lillkyro är en så tätt bebyggd helhet att det inte är förnuftigt att gallra i eller flytta servicen. Idén är att bevara den tidigare servicen och utveckla den ytterligare. För Lillkyroborna som jobbar i Vasa blir saker och ting enklare, eftersom ärenden kan skötas också på Vasasidan, konstaterar Häyry. På kort sikt kommer det förutom nya investeringar sannolikt att bli mera bebyggelse i Merikart och kollektivtrafiken förbättras. På längre sikt förutspår Häyry att Tervajoki utvecklas som en ort invid järnvägen och får ett mångsidigt näringsliv. Startskott för mer omfattande sammanslagningar Det avtal om sammanslagning som ingåtts har redan inverkat på diskussionsklimatet i regionen. Haapaniemi anser att det till och med kan vara startskottet till nya sammanslagningar. — Man måste bygga upp förtroendet och kontakterna till andra kommuner för att man ska kunna få saker att framskrida, säger Häyry för sin del. Lillkyros förhandlingsläge som den första kommun som ansluter sig till Vasa har varit gott, eftersom det inte bara har varit fråga om att Lillkyro överförs till Vasa, utan om utvecklande av hela området och på så sätt också om stora investeringar. Teksti/Text: Jenni Tuliniemi VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 7 Tiheästi asuttu, kaunis Vähäkyrö Det tättbebodda, vackra Lillkyro Vähäkyrö sijaitsee 20 kilometriä Vaasasta itään. Se on perustettu 1868 ja vuoden 2010 lopussa vähäkyröläisiä oli 4758. Vähänkyrön tiheä asutus on keskittynyt Kyrönjokivirran molemmin puolin. Lillkyro ligger 20 kilometer öster om Vasa. Det har grundats 1868 och i slutet av år 2010 fanns det 4758 Lillkyrobor. Den täta bebyggelsen i Lillkyro är koncentrerad till båda sidorna av Kyro älv. — Vähäkyrö on ihmisläheinen paikka, missä on kaunista maaseutua ja välittömät, suorat pohjalaiset ihmiset. Vähäkyrö antaa paljon lisäarvoa Vaasalle ja vaihtoehtoja nykyvaasalaiseen asumiseen ja elämänlaatuun, kuvailee Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry mielikuviaan Vähästäkyröstä. — Lillkyro är ett människonära ställe, där det finns vacker landsbygd och spontana, uppriktiga österbottningar. Lillkyro ger Vasa mycket mervärde och alternativ för den moderna Vasabons boende och livskvalitet, beskriver Vasas stadsdirektör Tomas Häyry sin uppfattning om Lillkyro. Elinkeinoelämän pääpaino on palveluissa sekä puu- ja metalliteollisuudessa. Tervajoen taajama on kuuluisa Pohjanmaan autokaupan keskus. Maataloutta harjoitetaan 8 Kuva/Bild: Juha Knaapi / Vaasan Sport Media Huvudvikten inom näringslivet ligger på service samt trä- och metallindustri. Tätorten Tervajoki är berömd som centrum för bilhandeln i Österbotten. Lantbruk bedrivs speciellt inom spannmålsodling och svinuppfödning. Lillkyro erityisesti viljanviljelyn ja sikatalouden parissa. Vähänkyrön kunnalla on töissä lähes 300 työntekijää. — Vähäkyrö on erittäin kaunis, viihtyisä ja luonnonläheinen paikka. Vähästäkyröstä tulee tiiviin asutuksensa takia hyvä kaupunginosa, joka monipuolistaa ja turvaa Vaasan kilpailukykyä muihin seutuihin nähden, kertoo Vähänkyrön kunnanjohtaja Jouni Haapaniemi. Vähäkyrö tunnetaan myös pläkkyrihistoriastaan ja erityisesti fyrrystä, pläkkipellistä tehdystä puhallettavasta lelusta. Vähäkyröön tutustuminen alkaa helposti ajamalla joen varren maantietä, jolta näkee 16 kunnan 18 kylästä. Piipahtaa kannattaa tehtaanmyymälöissä ja pläkkyri- ja kotiseutumuseoissa sekä pläkkyrin verstaassa. kommun har närmare 300 anställda. — Lillkyro är ett mycket vackert, trivsamt och naturnära ställe. Lillkyro blir på grund av sin täta bebyggelse en bra stadsdel, som gör Vasas konkurrenskraft mångsidigare och starkare i förhållande till övriga regioner, berättar Lillkyros kommundirektör Jouni Haapaniemi. Lillkyro är också känt för sin bleckslagarhistoria och speciellt för ”fyrry” som är en blåsleksak gjord av bleckplåt. Ett bra sätt att bekanta sig med Lillkyro är att ta landsvägen längs älven, där man ser 16 av kommunens 18 byar. Det lönar sig att sticka sig in i fabriksbutikerna och bleckslagar- och hembygdsmuseerna samt i bleckslagarens verkstad. Vähäkyrö • asukasluku (2010) 4 758 • kunnan perustamisvuosi on 1868 • vuonna 2011 tuloveroprosentti on 21 % • pinta-ala 178 km2, josta vettä 2 km2 • asukastiheys 27 asukasta/km2 • taajama-aste 83 % Lillkyro • invånarantal (2010) 4 758 • kommunen har grundats år 1868 • år 2011 är inkomstskattesatsen 21 % • arealen 178 km2, av vilket 2 km2 är vatten • invånartäthet 27 invånare/km2 • tätortsgrad 83 % Teksti/Text: Jenni Tuliniemi VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 9 Vaasa tutuksi Vasa presenteRar sig Palosaarta kehitetään asukkaiden avustuksella Brändö utvecklas med invånarnas hjälp Palosaarella on mielenkiintoinen historia, joka näkyy edelleen monin tavoin. Entinen satama- ja tehdasalue on nykyään täyttynyt opiskelijoista ja eri ammattikuntien edustajista. Palosaari muuttuu ja asukkaat huomioidaan muutoksen suunnassa. 10 Brändö har en intressant historia, som fortfarande märks på många sätt. Det gamla hamn- och fabriksområdet fylls numera av studerande och representanter för olika yrkeskårer. Brändö ändras och invånarna beaktas då ändringsriktlinjerna planeras. Kuva/Bild: Jaakko J. Salo Palosaareen linkittyvät työläishistoria ja merenkulku Brändö förknippas med arbetarhistoria och sjöfart Työläishistoria ja merenkulku näkyvät monella tavoin kaupunginosassa edelleen mm. katujen ja paikkojen nimissä. Vanhat rakennukset, kuten suolamakasiini ja puuvillatehdas palvelevat nykyään uusissa tehtävissään, mutta henkivät silti samalla historiaansa. Vähitellen Palosaaren sosiaalinen rakenne on muuttunut työläiskaupunginosasta monimuotoisemmaksi. — Puuvillatehdas oli aikoinaan asukkaiden yhteinen nimittäjä, joka vaikutti jollain tapaa kaikkien palosaarelaisten elämään. Nykyään alueella asuu paljon eri ammattiryhmien edustajia ja opiskelijoita. Myös kansainvälisyys on lisääntynyt, toteaa Palosaaren asukasyhdistyksen puheenjohtaja Kari Laitala. Arbetarhistorien och sjöfarten syns på många sätt fortsättningsvis i stadsdelen, bl.a. i namnen på gator och platser. Gamla byggnader, såsom saltmagasinet och bomullsfabriken, betjänar numera i sina nya funktioner, men andas samtidigt historia. Den sociala strukturen har med tiden ändrats i Brändö och arbetarstadsdelen har blivit allt mångformigare. — Bomullsfabriken var i tiderna en gemensam nämnare för invånarna, som på något sätt inverkade på alla Brändöbors liv. Idag bor det på området representanter för många olika yrkesgrupper och studerande. Även internationalismen har ökat, konstaterar Brändö invånarförenings ordförande Kari Laitala. Opiskelijoiden Palosaari Studerandenas Brändö Palosaari on oikea opiskelijoiden keskus kolmella korkeakouluyksiköllään. Nykyisten opiskelumahdollisuuksien lisäksi Palosaarelle ollaan kehittämässä sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämisyksikköä. Ideaa kehittävän Medibothniahankkeen tavoitteena on luoda eläviä, moniammatillisia oppimisympäristöjä, jossa koulutus, tutkimus ja kehittäminen sekä käytännön toiminta ovat lähellä toisiaan. Brändö är ett verkligt centrum för studerande med sina tre högskolenheter. Utöver nuvarande studiemöjligheter håller man på och utvecklar en utbildnings-, forsknings- och utvecklingsenhet för social- och hälsovården i Brändö. Medibothnia-projektet som har utvecklat idén, har som mål att skapa levande, yrkesövergripande inlärningsmiljöer, där utbildning, forskning och utvecklande samt praktisk verksamhet hör nära ihop. Korkeakouluopinnot keskittyvät entistä vahvemmin Palosaarelle, kun Vaasan ammattikorkeakoulun VAMKin keskustan kampuksen toiminta Raastuvankadulta siirtyy Palosaarelle vuoden 2014 alkupuolella, jolloin koko VAMK toimii yhdellä kampuksella. Högskolestudierna kommer allt mer att koncentreras till Brändö, då Vasa yrkeshögskolas (VYH) campus i centrum flyttar från Rådhusgatan till Brändö i början av år 2014, då hela VYH kommer att finnas på samma campus. Asukkaat huomioidaan muutoksissa Invånarna beaktas då ändringar planeras Palosaari muuttuu ja uudistuksia on odotettavissa myös lähivuosille. Siksi onkin hyvä, että Palosaari on mukana valtakunnallisessa Uusi paikallisuus -hankkeessa, jonka tavoitteena on vahvistaa asukkaiden yhteisöllisyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia. Brändö ändras och förnyelser är att vänta även under de närmaste åren. Därför är det bra att Brändö är med i det riksomfattande projektet (Uusi paikallisuus) som fokuserar på en ny lokal aspekt. Syftet med projektet är att förstärka invånarnas samhörighet och påverkningsmöjligheter. Asukkaiden puheenaiheena on ollut jo pitkään Palosaaren salmen ja Mansikkasaaren alueen kohtalo. Alueen suunnittelusta on järjestetty ideakilpailu, jota asukkaat ovat saaneet kommentoida PehmoGis kyselyssä Sinun Vaasa -sivustolla. — Kilpailun palkintolautakunta päättää voittajatyön syyskuun aikana, jonka jälkeen sivuilla on mahdollisuus kuukauden ajan antaa palautetta voittajatyöstä, kommentoi Vaasan kaupungin kaavoitusarkkitehti Juhani Hallasmaa. Vikingan ja Onkilahdenrannan asemakaavamuutoksissa tarkoituksena on turvata alueen hallittu kehittäminen ja lisärakentaminen. Asukkailta on kysytty näkemyksiä asemakaavan muutoksesta ja kyselyn perusteella asukkaat arvostavat alueen perinteistä puukaupunkimiljöötä ja toivovat lisärakentamisen olevan maltillista. Samtalsämne bland invånarna har redan länge varit Brändö sund- och Smulteröområdets öde. För planeringen av området har arrangerats en idétävling, där invånarna har fått kommentera PehmoGis förfrågan på webbsidan Ditt Vasa. — Tävlingens jury beslutar om det vinnande förslaget i september och efter det kan man i en månads tid ge respons om förslaget, kommenterar Vasa stads planläggningsarkitekt Juhani Hallasmaa. I detaljplaneändringarna för Vikinga och Metviksstranden är syftet att säkerställa en behärskad utveckling samt tilläggsbyggandet i området. Man har frågat invånarna om deras synpunkter på detaljplaneändringen och enligt förfrågan värdesätter invånarna områdets traditionella trähusmiljö och önskar att tilläggsbyggandet ska vara rimligt. Teksti/Text: Annika Haukkasalo VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 11 Liikuntapaikkavaraustilanne jatkossa nähtävissä netissä Reserveringssituationen för idrottsplatser kan man i fortsättningen se på nätet Vaasan Vapaa-aikaviraston liikuntaosasto julkaisee liikuntatilojen varauskalenterinsa verkossa. Jatkossa asiakkaat voivat siis tarkkailla liikuntapaikkojen varaustilannetta kotikoneeltaan. Vasa fritidsverks idrottsavdelnings reserveringskalender för idrottsutrymmen finns nu på nätet. I fortsättningen kan kunderna alltså granska reserveringssituationen för idrottsplatser från hemdatorn. WebTimmi nimisessä varauskalenterissa voi selata kaupungin liikuntapaikkojen varaustilannetta. Varauksia siellä ei kuitenkaan voi tehdä. Varaukset hoidetaan puhelimitse tai sähköpostitse Vapaa-aikavirastoon. I reserveringskalendern WebTimmi kan man granska reserveringssituationen för stadens idrottsplatser. Men reserveringar kan man däremot inte göra på nätet. Reserveringarna görs per telefon eller e-post till Fritidsverket. Varauskalenteriin on eri värikoodein merkattu, minkälainen varaus on kyseessä. Kalenterista voi tarkistaa onko oma harjoitusvuoro mahdollisesti peruttu, tai mikä aika omalla varauksella olikaan. Mahdollisen vapaan ajan etsiminen helpottuu. Perutut vuorot ilmoitetaan edelleen entiseen tapaan myös seurojen yhteyshenkilöille, mutta WebTimmi toimii varmistuksena, josta seuran kaikki jäsenet näkevät varaustilanteen. I reserveringskalendern har med olika färgkoder märkts ut hurudan reservering det är fråga om. I kalendern kan man se efter om den egna träningsturen eventuellt är annullerad eller den egna reserverade exakta tiden. Det blir lättare att hitta en ledig tid. Om de turer som annulleras meddelas fortsättningsvis, liksom tidigare, också till föreningarnas kontaktpersoner, men WebTimmi fungerar som en bekräftelse, där föreningens alla medlemmar kan se reserveringssituationen. Tutustu varauskalenteriin osoitteessa www.vaasa.fi/webtimmi Bekanta dig med reserveringskalendern på adressen www.vasa.fi/webtimmi Teksti/Text: Minna Suihkonen 12 Sähkökirjat saapuivat kirjastoon E-böckerna har kommit till biblioteket Vaasan kaupunginkirjastosta voi nyt lainata sähkökirjoja eli e-kirjoja. Käytössä on kaksi e-kirjapalvelua, suomalainen Ellibs ja ruotsalainen Elib. E-kirja lainataan kirjastokortilla kirjaston kotisivujen kautta ja ladataan kotikoneelle. Lukemista varten tarvitaan erillinen lukuohjelma, jonka voi ladata ilmaiseksi verkosta. Vid stadsbiblioteket kan man nu låna elektroniska böcker, dvs. e-böcker. I användning finns två e-boktjänster, finska Ellibs och svenska Elib. E-böcker lånar man med bibliotekskortet via bibliotekets webbsida, och de laddas på hemdatorn. För läsning behövs ett separat läsprogram, som man kan ladda gratis från nätet. E-kirjoja voi lukea omalta kotikoneelta, älypuhelimella tai erillisellä lukulaitteella, joita myös voi lainata kirjastosta. Lainattavia lukulaitteita on yhteensä viisi, ja asiakkaat voivat ladata niihin kirjastosta lainaamiaan e-kirjoja. E-böcker kan man läsa från den egna datorn, med smarttelefon eller med en separat läsapparat, som man också kan låna från biblioteket. Det finns sammanlagt fem läsapparater som kunderna kan ladda sina lånade e-böcker på. Yli 3 000 kirjaa Över 3 000 böcker Lainattavissa on yhteensä noin 3 000 kirjaa; romaaneja ja tietokirjoja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kokoelmissa on myös sähköisiä äänikirjoja. Kaunokirjallisuutta on tällä hetkellä lainattavissa eniten ruotsinkielisenä, sillä suomenkielisen kaunokirjallisuuden tarjonta kirjastoille on vielä vähäistä. Det finns sammanlagt över 3 000 böcker som man kan låna; romaner och facklitteratur på finska, svenska och engelska. I samlingarna finns också elektroniska talböcker. Skönlitteratur finns det för tillfället mest att låna på svenska, utbudet på finskspråkig skönlitteratur för bibliotek är ännu litet. E-kirjaa ei tarvitse erikseen palauttaa, vaan laina-ajan päätyttyä kirjan käyttö asiakkaan koneella estyy automaattisesti ja kirja palautuu muiden lainattavaksi. E-kirjojen laina-aika on pääsääntöisesti 28 päivää. Tarkemmat tiedot ja ohjeet e-kirjojen lainauksesta löytyvät kirjaston kotisivuilta osoitteesta www.vaasa.fi/kirjasto E-böcker behöver inte returneras skilt, utan då lånetiden går ut förhindras kundens användning av e-boken på datorn automatiskt och den returneras så att andra kan låna boken. Utlåningstiden på e-böcker är i regel 28 dagar. Ytterligare uppgifter och anvisningar om utlåning av eböcker finns på bibliotekets webbsida www.vasa.fi/biblioteket Teksti/Text:Susanna Saari Kuva/Bild: Susanna Saari VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 13 Lapsen silmin – omahoitajuus päivähoidossa Med barnaögon – dagvårdens egenvårdarmodell Kuva/Bild: Mikko Lehtimäki Vaasassa päivähoidossa on otettu käyttöön Lapsen silmin -mallin mukainen omahoitajuus kaikissa alle kolmevuotiaiden ryhmissä sekä useissa muissa ryhmissä. Mallin ovat kehittäneet vaasalaissyntyiset psykologit Katri Kanninen ja Arja Sigfrids. Inom dagvården i Vasa har man tagit i bruk egenvårdarmodellen ”Med barnaögon” i alla grupper med barn under tre år samt i ett flertal andra grupper. Modellen har utvecklats av psykologerna Katri Kanninen och Arja Sigfrids, som härstammar från Vasa. — Tavoitteena on, että jokainen lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi ja että jokaiselle lapselle tarjotaan paras mahdollinen alku. Rakennamme sillan kodista päivähoitoon, niin että lapsen siirtyminen sujuu mahdollisimman lempeästi, kertoo varhaiskasvatusjohtaja Lillemor Gammelgård. — Målet är att se och lyssna på varje barn så att vart och ett av dem får en så bra start som möjligt. Vi bygger en bro från hemmet till dagvården för att övergången ska bli så skonsam som möjligt, berättar direktören för småbarnsfostran Lillemor Gammelgård. Käytännössä malli tarkoittaa sitä, että lapsilla on niin sanottu omahoitaja. Ennen kuin lapsi aloittaa päivähoidossa, omahoitaja tulee tutustumaan lapseen tämän omassa kodissa. Tällöin lasta odottaa päivähoidossa tuttu ihminen. Vanhemmat käyvät myös tutustumassa lapsen kanssa päivähoitoon ja opastavat lasta alkuun. Samalla he pääsevät seuraamaan, minkälainen päivähoitopaikka on ja mitä siellä tapahtuu päivän aikana. I praktiken innebär modellen att barnen har en s.k. egenvårdare. Innan dagvårdsstarten besöker egenvårdaren barnet i dess eget hem. På det här sättet väntar en bekant människa på barnet på vårdplatsen. Föräldrarna besöker även dagvårdsplatsen tillsammans med barnet och hjälper det till rätta. Samtidigt får föräldrarna komma underfund med hurdan vårdplatsen är och vad som sker där under en dag. Pienten lasten ryhmissä yhdellä hoitajalla on neljä omaa lasta. Tällöin hoitaja pystyy näkemään ja kuulemaan jokaista lasta ja antamaan huomiota, jota lapsi tarvitsee kehittyäkseen. Lapsen sosiaalisen kehityksen kannalta on tärkeää saada olla vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa, sillä suurin kehitys tapahtuu ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Kun lapselle annetaan hyvä alku, hän selviää elämässä paremmin muutoksista ja tietää voivansa luottaa ihmisiin. 14 I småbarnsgrupperna har en vårdare hand om fyra egna barn. På det här viset kan vårdaren se och lyssna på vart och ett av barnen och ge dem den uppmärksamhet som de behöver för att utvecklas. Med tanke på den sociala utvecklingen är det viktigt för barnet att det står i växelverkan med en vuxen, eftersom barn utvecklas mest innan de fyller två år. När barnen får en god start klarar de bättre av förändringar i livet och vet att de kan lita på andra människor. Teksti/Text: Maria Heikkola Punahilkasta tuli värikäs päiväkoti Rödluvan blev ett färgglatt daghem Korkeamäelle on elokuussa avattu upouusi päiväkoti. Siinä toimivat sekä Punahilkan vuorohoitoyksikkö että Lumikin päiväkoti, joissa yhteensä on yli 200 hoitopaikkaa lapsille. Lumikissa on viisi osastoa ja Punahilkassa seitsemän. Henkilökuntaa talossa on noin 60. På Högbacken har ett splitternytt daghem öppnats i augusti. Där har både Rödluvans enhet för skiftesvård och daghemmet Lumikki sin verksamhet och de har sammanlagt över 200 platser. Lumikki har fem avdelningar och Rödluvan sju. Husets personal består av ca 60 personer. Punahilkan päiväkoti tuo helpotusta Vaasan päivähoitotilanteeseen. Hoitopaikkojen, erityisesti vuorohoidon ja epäsäännöllisen hoidon tarve on kasvanut paljon viime vuosien aikana. Vuorohoitoa on järjestetty ympäri kaupunkia pienissä yksiköissä, mikä on ollut hankalaa. Uusi päiväkoti vaikuttaa päivähoitoon koko kaupungissa, sillä monia yksikköratkaisuja on muutettu ja useita väliaikaistiloja on voitu sulkea. Rödluvans daghem underlättar dagvårdssituationen i Vasa. Behovet av dagvårdsplatser, speciellt behovet av skiftesvård och oregelbunden vård, har ökat kraftigt under de senaste åren. Skiftesvården har ordnats i små enheter på olika ställen i staden, vilket har varit besvärligt. Det nya daghemmet inverkar på dagvården i hela staden, eftersom många lösningar inom enheterna har ändrats och flera tillfälliga utrymmen har kunnat stängas. Kodinomaisuutta ja mukavaa puuhaa Hemlikhet och trevliga sysselsättningar Uusien tilojen suunnittelussa on huomioitu erityisesti vuorohoidon tarpeet. Vuorohoidossa olevien lasten päivärytmi on erilainen kuin muiden, joten on tärkeää, että heillä on samanlaiset mahdollisuudet harrastaa kuin muillakin. Puuhastella voi muun muassa taidehuoneissa ja verstaissa, lasten omassa pikkukeittiössä, liikuntasalissa sekä vesileikkihuoneessa. Vid planeringen av de nya utrymmena har speciellt skiftesvårdens behov tagits i beaktande. De barn som är i skiftesvård har annorlunda dygnsrytm än andra och det är viktigt att de här barnen får samma möjligheter att delta i olika sysselsättningar som de övriga. Man kan syssla med olika aktiviteter bl.a. i konstrum och verkstäder, i barnens eget lilla kök, i gymnastiksalen och i vattenlekrummet. Punahilkan päiväkodissa toimitaan pienissä kotiyksiköissä, vaikka päiväkoti on suuri. Lapsilla on näin mahdollisimman tuttu ja turvallinen ympäristö. Henkilökunnan koulutuksessa on painotettu pienryhmätoimintaa ja päiväkodin fyysinen ympäristö tukee tätä pedagogista ajattelua. Viihtyvyys ja kodinomaisuus ovat etenkin vuorohoidossa tärkeitä. Rakennus onkin valoisa, ikkunoita on paljon ja seiniä koristavat värikkäät perhoset. I Rödluvans daghem sker verksamheten i små enheter även om daghemmet är stort. På det sättet är miljön så bekant och trygg som möjligt för barnen. Vid utbildningen av personalen har smågruppsverksamheten betonats och daghemmets fysiska miljö stöder det här pedagogiska tänkesättet. Speciellt inom skiftesvården är det viktigt med trivsel och hemlikhet. Byggnaden är mycket riktigt ljus, det finns många fönster och färgglada fjärilar pryder väggarna. Teksti/Text: Maria Heikkola Kuvat/Bilder: Jaakko J. Salo VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 15 Päivähoidolle on useita vaihtoehtoja Många alternativ för dagvården Vaasan kaupunki tarjoaa monia lisävaihtoehtoja päivähoidolle. Täsmälisän avulla pientä lasta voi hoitaa pidempään kotona. Alle kouluikäisille lapsille järjestetään leikkitoimintaa avoimissa päiväkodeissa ja leikkipuistoissa. Vasa stad erbjuder flera tilläggsalternativ för dagvården. Med det selektiva tillägget kan en förälder vara hemma och sköta sitt barn under längre tid. För barn under skolåldern ordnas lekverksamhet i öppna daghem och lekparker. Vaasan kaupungin täsmälisä on tarkoitettu perheille, jotka haluavat hoitaa alle kaksivuotiaita lapsiaan tai alle kouluikäisiä adoptiolapsia kotona. Lisää voidaan maksaa huoltajalle, joka vanhempainrahakauden jälkeen jää palkattomalle hoitovapaalle, hoitaa lapsensa itse ja jolle maksetaan lakisääteistä kotihoidontukea. Lisän suuruus on 200 euroa kuukaudessa. Tällä hetkellä täsmälisää saa Vaasassa noin 220 perhettä. Vasa stads selektiva tillägg är avsett för familjer som har barn under två år eller adoptivbarn under skolåldern och vill vara hemma och sköta dem. Tillägget kan betalas till en vårdnadshavare, som efter föräldraledighetsperioden stannar hemma på oavlönad vårdledighet och själv sköter sitt barn och får lagstadgat hemvårdsstöd. Tilläggets storlek är 200 euro i månaden. För närvarande får ca 220 familjer selektivt tillägg i Vasa. Vapaamuotoista leikkitoimintaa lapsille ja perheille Lekverksamhet under fria former för barn och familjer Avoimissa päiväkodeissa lapset ja aikuiset saavat mahdollisuuden leikkiä yhdessä sekä tutustua uusiin ihmisiin. Niissä esimerkiksi leikitään, askarrellaan, jumpataan ja keskustellaan. Osallistumiseen ei tarvita ennakkoilmoittautumista. Lisäksi avoimissa päiväkodeissa järjestetään kerhoja 3–5-vuotiaille lapsille kahdesti viikossa. I öppna daghem får barn och vuxna möjlighet att leka tillsammans och bekanta sig med nya människor. Lek, pyssel, gympa och diskussioner är exempel på aktiviteter i de öppna daghemmen. Någon förhandsanmälan behövs inte. De öppna daghemmen ordnar också klubbar för barn i åldern 3-5 år två gånger i veckan. Leikkipuistot tarjoavat valvottua toimintaa noin 2–6-vuotiaille lapsille ulko- ja sisätiloissa. Leikkipuistoon voi viedä lapsen ilman ennakkoilmoittautumista. Eväät on hyvä pakata mukaan. Vapaan leikin lisäksi puistoissa voidaan vaikka laulaa tai askarrella. Lekparkerna erbjuder övervakad verksamhet både utomhus och inomhus för barn i åldern 2-6 år. Barnen kan komma till lekparken utan förhandsanmälan. Matsäck är bra att ha med. Förutom fri lek erbjuder parkverksamheten t.ex. sång och pyssel. Katso lisää täsmälisästä ja leikkitoiminnasta: www.vaasa.fi/paivahoito Se mera om det selektiva tillägget och lekverksamheten: www.vasa.fi/dagvard Kuva/Bild: Pekka Mäkynen Teksti/Text: Maria Heikkola 16 Ammattitaidolla Vaasassa Yrkesskicklighet i Vasa Kuva/Bild: Jaakko J. Salo Kahden kielen välissä on usein kääntäjä I skarven mellan två språk finns ofta översättaren Kielenkääntäjän työ on yleissivistävää ja vauhdikasta. Vaasan kaupungin kielenkääntämöön tulee monen eri alan tekstejä ja tekstien määrä kasvaa jatkuvasti. Översättarens arbete är allmänbildande och fartfyllt. Vasa stads översättningsbyrå tar emot texter från många olika områden, och textmängden ökar hela tiden. Kielenkääntäjänä Vaasan kaupungilla 24 vuotta työskennellyt Maria Nygård kertoo työssään olevan parasta sen yleissivistävyys. Tosin vauhti on kova ja kiire tuttua. — Samaan aikaan tulee useita tekstejä kääntöön, joista kaikista tarvitaan käännös nyt heti, kuvailee Nygård. Maria Nygård, som har arbetat 24 år som översättare vid Vasa stad, tycker att det bästa med arbetet är att man blir allmänbildad. Tempot är ändå högt och det är nästan alltid bråttom. — Ofta kommer det samtidigt in flera texter som ska översättas genast, berättar Nygård. Käännös on pitkän taustatyön tulos Bakom översättningen ligger ett gediget bakgrundsarbete Aihealueet kaupungin kielenkääntämössä ovat monipuolisia ja tekstien tyyli vaihtelee rennosta viralliseen. Kääntäessä oppiikin koko ajan uusia sanoja ja asioita eri aloilta. — Kielenkääntäjän työ on muutakin kuin kääntämistä. Se on myös oikolukemista, eri alojen tekstien lukemista sekä muuta taustatyötä. Lisäksi on tärkeää seurata, mitä muutoksia kielessä tapahtuu, Nygård kertoo. Ämnesområdena vid stadens översättningsbyrå är många och stilen på texterna varierar från ledig till officiell. När man översätter lär man sig hela tiden nya ord och blir bekant med olika områden. — Arbetet handlar också om annat än bara översättning. Det innebär även att läsa korrektur och texter från olika områden samt annat bakgrundsarbete. Vidare är det viktigt att följa med hur språket förändras, säger Nygård. Vaasassa asiat toimivat yleisesti ottaen sujuvasti kahdella kielellä. Aina käännökset eivät kuitenkaan ole kielenkääntäjän tekemiä ja käännösvirheitä saattaa eksyä moniin paikkoihin. — Vapaa-ajalla tulee myös seurattua käännöksiä vaistomaisesti, enkä aina haluaisi huomata käännösvirheitä, mutta tämä työ seuraa kotiin, Nygård naurahtaa. I Vasa fungerar saker och ting i allmänhet smidigt på båda inhemska språken. Alla översättningar är ändå inte gjorda av en översättare, och översättningsfel kan smyga sig in på många olika ställen. — Även på fritiden lägger jag märke till översatta texter och det är inte alltid jag skulle vilja upptäcka fel, men det här arbetet följer med en hem, skrattar Nygård. Teksti/Text: Annika Haukkasalo VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 17 Kuvat/Bilder: Jaakko J. Salo Puhdistuspalvelualan perustutkinto Vaasaan Grundexamen inom rengöringsbranschen i Vasa Koulutettujen puhdistuspalvelualan työntekijöiden tarve on kasvanut valtavasti. Vastauksena tähän tarpeeseen Vaasan ammattiopistoon suunnitellaan uutta puhdistuspalvelualan tutkintoa. Behovet av utbildade arbetstagare inom rengöringsbranschen har ökat kraftigt. Vid Vasa yrkesinstitut har man svarat på det här behovet genom att planera en ny examen inom rengöringsservicebranschen. Vaasassa puhdistuspalvelualan koulutus on painottunut tähän saakka aikuisopintoihin. Nyt tehostetaan nuorten puhdistuspalvelualan koulutusta. Vaasan lähikuntien siivousorganisaatioista on luotu 13 työnantajaedustajan yhteistyöverkosto. He markkinoivat puhdistuspalvelualaa esittelemällä ammattia ja toimivat koulutuksen tukena mm. harjoittelupaikkoja tarjoamalla. — Järjestämme 8-10-luokkalaisille tutustumispäiviä ja annamme tietoiskuja opettajille ja vanhemmille. Meidän nuoret työntekijämme esittelevät alaa muille nuorille, kertoo Vaasan siivouspalvelujohtaja Tiina Ojala-Paloposki. I Vasa har tyngdpunkten i utbildningen inom rengöringsbranschen hittills legat på vuxenstudier. Nu effektiveras utbildningen för ungdomar inom branschen. Städorganisationerna i Vasas närkommuner har skapat ett samarbetsnätverk, där 13 representanter för arbetsgivarna ingår. De marknadsför rengöringsbranschen genom att presentera yrket och fungerar bl.a. som stöd vid utbildningen genom att erbjuda praktikplatser. — Vi ordnar introduceringsdagar för elever i årskurs 8-10 och information för lärare och föräldrar. Våra unga arbetstagare presenterar branschen för andra unga, berättar Vasas städservicedirektör Tiina Ojala-Paloposki. Ammattitaitoiselle siivoojalle löytyy töitä Koulutus on määrä alkaa syksyllä 2012, jonka mukaan sen tulisi ehtiä kevään yhteishakuun. Opinnoissa on mahdollisuus erikoistua esimerkiksi tekstiilihuoltoon, jossa koulutus antaa eväät pesulatyöhön. Vaasassa jää eläkkeelle suuria määriä siivoojia ja uusia ammattitaitoisia työntekijöitä tarvitaan tilalle. Ala työllistää hyvin valmistumisen jälkeen. — Alalle tarvitaan koulutettuja työntekijöitä, sillä hoidamme kalliita kouluja ja tiloja. Puhdistuspalveluala on hyvä ammatti, josta on monilla vanhentunut kuva. Tämän kuvan aiomme nyt päivittää, Ojala-Paloposki lupaa. För en yrkeskunnig städare finns det arbete Utbildningen har planerats att börja hösten 2012, varför den borde hinna med i vårens gemensamma antagning. I studierna kan man specialisera sig exempelvis på textilvård, där utbildningen ger vägkost för tvätteriarbete. I Vasa går ett stort antal städare i pension och nya yrkeskunniga arbetstagare behövs i stället för dem. Sysselsättningsläget är bra i branschen efter att man har blivit färdig. — I branschen behövs utbildad personal, eftersom vi sköter om dyra skolor och utrymmen. Rengöringsbranschen är ett bra yrkesval som många har en föråldrad bild av. Den här bilden ska vi nu uppdatera, lovar Ojala-Paloposki. Teksti/Text: Annika Haukkasalo 18 Energiatekniikka tutuksi lukiolaisille Vaasan ammattikorkeakoulu VAMK järjesti alkukesästä lukiolaisille Energiatekniikan kurssin, jota olivat toivoneet Teknologiakeskus Merinova, Vaasan lyseon lukio sekä alueen teollisuus. Tavoitteena oli esitellä alueen vahvaa energiateollisuutta sekä houkutella alalle opiskelijoita erityisesti Vaasan omiin korkeakouluihin. — Jos haluatte jäädä alueelle töihin, töitä on takuuvarmasti tiedossa. Elinkeinoelämä täällä huutaa työvoimaa, motivoi VAMKin tekniikan toimialajohtaja Jorma Tuominen. Seudun energiakeskittymän yritykset työllistävät nyt 10 000 henkeä ja vuoteen 2020 mennessä työvoimatarpeen arvioidaan kasvavan edelleen peräti 10 000 hengellä. Tuominen pelkää aivovuotoa Vaasan alueelta ja toivoo hyvien opiskelumahdollisuuksien kiinnittävän nuoria paikkakunnalle. Ensimmäistä kertaa pidetyn kurssin laajuus oli 22 tuntia ja jos kurssille osallistunut aloittaa myöhemmin AMK-opinnot VAMKissa, hän saa siitä hyvityksiä suorituksiinsa. Robotit kiinnostavat Aleksi Hyyriö piti tekniikan opetus- ja tutkimuslaboratoriossa Technobotniassa pidetyn kurssin mielenkiintoisimpina harjoituksina robotin ohjaamista sekä diesel-moottorin koeajoa. Hän on todella kiinnostunut tekniikasta ja aikoo hakea VAMKin konetekniikan koulutusohjelmaan. Lukiolaiset pääsivät myös tutustumaan alan yrityksiin. Henkilöstöpäällikkö Katja Lassila kertoi, että Vacon palkkasi kesätyöntekijöitä noin 150. Neljä eritaustaista insinööriä esitteli nuorille työnkuvaansa. — Onko kemia tärkeää? Pärjääkö englannilla? Nämä olivat eräitä kysymyksiä, joihin insinöörit saivat vastata. Teksti/Text: Pia Liedes Toni Mäkelä tuli hakemaan Energiatekniikan kurssilta läheisempää näkökulmaa tekniikan opiskeluun. Kiinnostavalta vaikutti myös taajuusmuuttajan demonstraatio käytännössä. Hän on harkinnut Vaasan yliopistoon hakemista. — Matematiikka ja fysiikka ovat vahvuuksiani, Mäkelä kertoo. Miika Lehtimäki, Antti Hatanmaa ja Toni Mäkelä mittaavat Energiatekniikan kurssilla tilavuusvirtaa ja pumpun tehoa. Kuvat/Bilder: Pia Liedes Laboratorioinsinööri Mika Billing opettaa Aleksi Hyyriötä, Roope Hämäläistä ja Janne Kotosta ohjaamaan teollisuusrobottia Technobotniassa. VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 19 < Arbis erbjuder kurser med kvalitet Arbis tarjoaa laatukursseja Vasa Arbis har inlett sitt etthundrafemte verksamhetsår i en festlig stämning. Det kvalitetspris Vasa Arbis tilldelades av Undervisnings- och kulturministeriet har gett möjlighet till investeringar och ger personalen bekräftelse på att verksamheten är av god kvalitet. Vasa Arbis on aloittanut sadan viidennen toimintavuotensa juhlavissa tunnelmissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän laatupalkinnon ansiosta Vaasan Arbikselle on luotu mahdollisuuksia investointeihin ja se on antanut henkilökunnalle vahvistuksen siitä, että toiminta on hyvälaatuista. Vasaborna verkar också uppskatta sitt Arbis, då deltagarantalet växer och efterfrågan på kurser är stor. Glädjande är att också unga hittar till Arbis, år 2010 var ca 35 % av Arbis kursdeltagare under 30 år. Vaasalaisetkin vaikuttavat arvostavan Arbistaan, sillä osallistujamäärät kasvavat ja kurssien kysyntä on suurta. Hienoa on, että myös nuoret ovat löytäneet Arbiksen. Vuonna 2010 noin 35 % Arbiksen kurssilaisista oli alle 30-vuotiaita. Språkcafé på åtta språk ”Välkommen med, sätt dig ner och prata!” Den meningen uttalas på åtta olika språk på Arbis nya språkcafé i höst. Målsättningen är att deltagarna får öva sina muntliga språkfärdigheter i en naturlig cafémiljö, under ledning av en lärare. Caféet arrangeras i samarbete med Kulturskafferiet r.f. på Ritz, måndag kvällar kl. 17–18.30. Udda veckor finns det cafébord för grupper som talar finska, spanska, tyska eller ryska och jämna veckor talas svenska, franska, engelska och italienska. 20 Kielikahvila kahdeksalla eri kielellä ”Tervetuloa mukaan keskustelemaan!” -lause tullaan kuulemaan kahdeksalla eri kielellä Arbiksen tämän syksyn uudessa kielikahvilassa. Tavoitteena on, että osallistujat saavat harjoitella suullisia kielitaitojaan luonnollisessa kahvilaympäristössä opettajan johdolla. Kielikahvila järjestetään yhteistyössä Kulturskafferiet ry:n kanssa Ritzissä maanantaisin klo 17–18.30. Parittomina viikkoina löytyy kahvilapöytiä suomea, espanjaa, saksaa tai venäjää puhuville ryhmille ja parillisina viikkoina puhutaan ruotsia, ranskaa, englantia ja italiaa. Kursstart oktober - november • MUSIK Grundkurs i inspelning med dator (16 h) • SAMHÄLLE OCH DATA Folkkultur och tradition (12 h) Datasäkerhet och dataterminologi (3 h) Seniorbilist (8h) Släktforskning fortsättningskurs (57h) Stig in i teaterns värld (16h) • MAT, RÖRELSE OCH HÄLSA Matlagning för män (12 h) Kom i form (32h) Lediga platser på zumba och zumba gold • BILDKONST OCH HANTVERK Se och teckna (21 h) Handgjorda kort (9 h) • TILLSAMMANS Robotprogrammering Mindstorm (20 h) Tygtryck för barn och vuxna (3 h) VASA ARBIS Kyrkoesplanaden 15, 65100 Vasa www.vasa.fi/arbis tel. 06-325 3501 < Vaasaan tekniikan koulutuksen huippuyksikkö En enhet på toppnivå inom teknikutbildning till Vasa Monipuolisessa opetuskeskuksessa opiskelee päivittäin jopa 300 opiskelijaa. Vid det mångsidiga lärcentret studerar dagligen upp till 300 studerande. Vaasaan syntyi kesällä 2011 kansallisesti merkittävä tekniikan alan opetuskampus, kun Sepänkyläntie 16:een valmistuivat Vaasan ammattiopiston ja Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen yhteiset metalli- ja sähkötekniikan opetustilat. — Samoissa tiloissa annetaan nyt nuorten ja aikuisten perustutkinto-, ammattitutkinto- ja erikoisammattitutkintokoulutusta. Se on ainutlaatuista Suomessa, tekniikan toimialajohtaja Olavi Mäntylä Vakk:sta sanoo. I Vasa uppstod sommaren 2011 ett nationellt betydande undervisningscampus då de för Vasa yrkesinstitut och Vasa vuxenutbildningscenter gemensamma undervisningsutrymmena för metall- och elteknik färdigställdes vid Smedsbyvägen 16. — I samma utrymmen utbildas nu unga och vuxna till en grundexamen, yrkesexamen och specialyrkesexamen vilket är unikt i Finland, berättar branschchef Olavi Mäntylä från Vakk. Molemmilla oppilaitoksilla on Suomen Hitsausteknillisen yhdistyksen auditointi, joten Vaasassa voidaan antaa myös kansainvälistä hitsauskoulutusta (IIW). Suurimmat hyödyt yhteistyöstä syntyvät laitehankinnoissa. Kun koneet ovat molempien oppilaitosten käytössä, rahaa ei kulu päällekkäishankintoihin ja konekannasta saadaan monipuolinen. Konekantaa voidaan myös uudistaa säännöllisesti. — Näin meillä on käytössämme koko ajan nykyaikaiset ja työelämän vaatimuksia vastaavat opetusvälineet, VAO:n tekniikan koulutuspäällikkö Antti Koskimies kertoo. Vaasan metallitalossa opitaan esimerkiksi leikkaamaan metallia paitsi perinteisellä levyleikkurilla, myös laser-, plasma- ja vesileikkaustekniikalla. Båda läroanstalterna har audition av Finlands Svetstekniska Förening varför man också kan ge internationell svetsutbildning i Vasa (IIW). De största fördelarna uppstår vid anläggningsanskaffningarna. Då maskinerna används av båda läroanstalterna blir kostnaderna inte dubbla för anskaffningar och maskinparken blir mångsidig och kan också regelbundet förnyas. — På detta sätt finns fortgående modern undervisningsutrustning, som motsvarar arbetslivets krav, till vårt förfogande berättar Antti Koskimies utbildningschef för enheten för teknik vid VYI. I metallhuset i Vasa lär man sig t.ex. att klippa metall, inte enbart med den traditionella skärmaskinen utan också med laser- plasma och vattenskärteknik. Vakk:n Olavi Mäntylä ja VAO:n Antti Koskimies esittelevät yhtä metallitalon ylpeydenaihetta: 5-akselista CNC-työstökeskusta. Olavi Mäntylä vid Vakk och Antti Koskimies vid VYI presenterar den 5 axlade CNC bearbetningsmaskinen, en av metallhusets orsaker till stolthet. VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 21 Kuva/Bild: Pekka Mäkynen Raine Vasanoja Jo 50 uutta yritystä Vaasassa tänä vuonna Redan 50 nya företag i Vasa i år Vuoden ensimmäisellä puoliskolla Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startiassa kävi 94 uutta vaasalaisasiakasta keskustelemassa yritysideoistaan ja saamassa oppia yrityksen perustamiseen. Uusia yrityksiä tammi-kesäkuussa Vaasassa perustettiin Startian avulla 50, ja uusia työpaikkoja näissä on 66. Under årets första hälft besökte 94 nya kunder från Vasa Vasaregionens Nyföretagscentrum Startia för att diskutera sina företagsidéer och lära sig hur man grundar ett företag. I januari-juni grundades 50 nya företag i Vasa med hjälp av Startia, vilket innebar 66 nya arbetsplatser. — Viime vuodesta luvut ovat hieman laskeneet, mihin suurin syy on seudun hyvä työllisyystilanne, kertoo Startian johtaja Tommi Virkama. Lisäksi olemme Startian toimintaa organisoimalla pystyneet kehittämään neuvontapalveluamme. Asiakas pääsee yritysneuvojalle pääasiassa viikon sisällä. — Siffrorna har sjunkit något från i fjol, och största orsaken är det goda sysselsättningsläget i regionen, berättar Startias direktör Tommi Virkama. Vi har också kunnat utveckla vår rådgivningstjänst genom att omorganisera Startias verksamhet. I huvudsak får kunden tid till en företagsrådgivare inom en vecka. Jo toiminnassa olevien vaasalaisten yritysten ensikontakti VASEKin tarjoamiin palveluihin on yritysneuvoja Raine Vasanoja. Myös muiden VASEKin henkilökunnan jäsenten erityisosaaminen on kaikkien yritysten käytettävissä. Yritysneuvojat auttavat yrityksen perustamisessa ja kehittämisessä, esimerkiksi investointi- ja rahoituskysymyksissä, koulutusasioissa, verkostoitumisessa ja kansainvälistymisessä, sekä kertovat haettavissa olevista yritystuista ja avustavat hakemusten tekemisessä yritysten tarpeiden mukaan. För redan verksamma företag är den första kontakten till VASEKs tjänster företagsrådgivare Raine Vasanoja. Även specialkompetens hos VASEKs övriga personal står till förfogande. Företagsrådgivarna hjälper till med att grunda och utveckla företag. Exempelvis ger de råd i investerings- och finansieringsfrågor, utbildningar, nätverkande och internationalisering. Vidare informerar de om vilka företagsstöd man kan ansöka om och hjälper till med att fylla i ansökningarna efter företagets behov. Erityisen tiivistä neuvonta-apua tarjotaan yhdestä kolmeen vuotta toiminnassa olleille yrityksille Kakkosvaihdehankkeessa. Näiden yritysten liiketoimintasuunnitelma päivitetään ja kasvun edellyttämät rahoitusmahdollisuudet selvitetään yhteistyössä yritysneuvojan kanssa. 22 Inom ramen för projektet Kakkosvaihde erbjuds speciellt intensiv rådgivning för företag som varit verksamma i 1–3 år. Företagens affärsverksamhetsplaner uppdateras i samarbete med företagsrådgivare som också klargör möjligheterna för den finansiering som tillväxten förutsätter. Ota yhteyttä! Kontakta oss! Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia p. 06 317 7600 tai verkossa www.vasek.fi/varaa-aika-startiaan/ www.vasek.fi/aloittavalle-yrittajalle-startia/ Vasaregionens Nyföretagscentrum Startia tfn 06 317 7600 eller på www.vasek.fi/boka-tid-for-radgivning/ www.vasek.fi/starta-eget Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK p. 06 317 7600 / [email protected] www.vasek.fi | Seuraa meitä Facebookissa! Vasaregionens Utveckling Ab VASEK tfn 06 317 7600 / [email protected] www.vasek.fi | Följ oss på Facebook Vahvuuksina energiateknologia, onnellisuus ja luonto Energiteknologi, lycklighet och natur som styrkor Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK, jonka perustehtäviin kuuluu seutuviestinnän koordinaatio, on työstänyt seutuviestinnän strategian, jossa esitellään alueen vahvuudet, seutuviestinnän tavoitteet ja ydinviestit. Vaasan seudun viestinnällä on kaksi päätavoitetta: vakioida seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen sekä kryptiseltä kuulostava numerosarja ”202020”. — ”202020” tarkoittaa, että seudun energia-alan keskittymässä on 20 000 työpaikkaa vuonna 2020. Eli 10 000 uutta työpaikkaa seuraavien 10 vuoden aikana, selventää toimitusjohtaja Pekka Haapanen VASEKilta. — Pyrimme myös sijoittamaan Vaasan seudun selkeästi kartalle ihmisten mielikuvissa ja saamaan mielikuvat vastaamaan todellisia vahvuuksia, Haapanen jatkaa. Strategiassa seudulle on määritelty kolme keskeisintä vahvuutta: energiateknologia, onnellisuus ja luonto. Seudulla on Pohjoismaiden merkittävin energiateknologian keskittymä, jolle mikään ongelma ei ole liian kimurantti ratkaistavaksi. Seutu on myös todennetusti maailman parhaan maan paras seutu. Lisäksi meillä on Merenkurkun karu saaristo, Suomen ainoa UNESCOn maailman luonnonperintökohde. — Viime talven ja kevään aikana toteutimme yhteistyössä eri organisaatioiden kanssa jo muutamia viestintäja markkinointitoimenpiteitä, vaikka strategiatyö olikin kesken. Esimerkiksi Eloa ja Iloa -joulukalenteri sekä koko sivun rekrytointimainokset keväällä useassa eri lehdessä olivat vain esimakua tulevasta, Haapanen kertoo. Tutustu seutuviestintästrategiaan osoitteessa www.vasek.fi/vaasan-seutu/ En av Vasaregionens Utveckling Ab VASEKs huvuduppgifter är att koordinera den regionala kommunikationen. Bolaget har utarbetat en kommunikationsstrategi för Vasaregionen, i vilken man presenterar regionens styrkor och den regionala kommunikationens målsättningar och kärnbudskap. Kommunikationen har två huvudmål: att säkra regionens image bland Finlands topp 6 regioner, och att förverkliga den aningen kryptiska sifferkombinationen ”202020”. — Med ”202020” avses att det år 2020 kommer att finnas 20 000 arbetsplatser inom regionens koncentration av energiteknologi. Det vill säga 10 000 nya arbetsplatser på 10 år, förklarar VASEKs verkställande direktör Pekka Haapanen. — Vi strävar efter att kunna placera Vasaregionen på kartan och att få människornas föreställningar att motsvara regionens verkliga styrkor, fortsätter Haapanen. I strategin har man definierat regionens tre viktigaste styrkor: energiteknologi, lycklighet och natur. I regionen finns Nordens ledande koncentration av energiteknologi, för vilken inget problem är för knepigt att lösa. Det är också verifierat att regionen är en av de bästa regionerna i världens bästa land. Dessutom har vi Kvarkens karga skärgård som är Finlands första och enda Unesco världsnaturarv. — I vintras och våras genomförde vi i samarbete med olika organisationer ett par kommunikations- och marknadsföringsåtgärder, även om strategiarbetet ännu inte var klart. Julkalendern Liv och Lust och några helsides rekryteringsannonser i tidningar i våras gav bara en försmak av vad som komma skall, berättar Haapanen. Bekanta dig med regionens kommunikationsstrategi på www.vasek.fi/vasaregionen/ VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 23 Kuva/Bild: Maria Heikkola Pirjo Raito ruokailee mielellään Ruukinkartanolla. Pirjo Raito äter gärna på Bruksgården. Ruokapalveluiden ateriat maistuvat kaikenikäisille Matservicen erbjuder smakupplevelser för alla åldrar Vaasan Ruokapalvelut tarjoaa kaupunkilaisille maittavaa ja terveellistä ruokaa, joka valmistuu osaavien ammattilaisten käsissä. Palvelun lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet ja ruokaa on tarjolla moneen makuun. 24 Vasa Matservice erbjuder stadsborna smaklig och hälsosam mat som produceras av skickliga experter. Utgångspunkten för servicen är kundernas behov, och den mat som serveras tillfredsställer många smaker. Ruokaa valmistetaan pääasiassa 20 valmistus- ja aluekeittiössä. Niistä ruoka kuljetetaan palvelukeittiöihin, jotka valmistavat myös itse osan ruoasta. Ruokalistojen suunnittelu perustuu valtakunnallisiin ravitsemussuosituksiin sekä eri ryhmien erityistarpeisiin. Lisäksi elintarvikkeiden hankinnassa huomioidaan ruoan laadulle asetetut ravitsemukselliset kriteerit. Tarjontaa kehitetään myös saadun asiakaspalautteen perusteella. Säännöllisillä kyselyillä seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä ja toiveita. Maten produceras huvudsakligen i 20 tillrednings- och områdeskök. Från dem transporteras maten till servicekök som även själva producerar en del av maten. Matsedlarna planeras utgående från nationella kostrekommendationer och olika gruppers specialbehov. I anskaffningen av livsmedel beaktar man dessutom de näringskriterier som gäller för matkvaliteten. Utbudet utvecklas även på basis av kundresponsen. Genom regelbundna enkäter följer man med kundernas belåtenhet och önskemål. Monipuolisia aterioita yli 65-vuotiaille Mångsidiga måltider för personer över 65 år Ruokapalveluiden senioritiimi vastaa palvelukeskuksien ruokailusta ja toimittaa ateriapalveluita kotiin. Ruukinkartanolle, Vuorikodille ja viikonloppuisin myös pääterveysasemalle voi tulla sekä talon sisältä että ulkopuolelta ruokailemaan ja seurustelemaan. Päivittäin senioritiimin valmistaman lounaan nauttii 900 asiakasta. Matservicens seniorteam ansvarar för servicecentrens måltider och ordnar med hemleveranser. Till Bruksgården, Berghemmet och under veckosluten även till huvudhälsocentralen kan både husens invånare och utomstående komma för att äta och umgås. Dagligen avnjuter 900 personer den lunch som seniorteamet tillreder. Ruokalistakierto on viisi viikkoa, mutta lempiruokia tarjotaan useamminkin. Palvelupäällikkö Tuija Willman kertoo, että suosikkeja ovat erilaiset puurot, keitot ja laatikot – ykkössuosikkina riisipuuro, joka kruunaa etenkin juhlapyhät. Haasteita ruokalistan suunnitteluun tuo suuri asiakaskunta. Asiakkaita on 65-vuotiaista yli satavuotiaisiin ja osalle asiakkaista ruoka täytyy tarjota rakennemuunnettuna: soseena tai nestemäisenä. Matsedeln byts ut var femte vecka, men favoriträtter serveras oftare än så. Servicechef Tuija Willman berättar att favoriträtterna är olika slags grötsorter, såser och lådor - den absoluta favoriten är risgrynsgröt som är höjdpunkten särskilt under helgdagar. En utmaning i planeringen av matsedeln är det stora klientelet. Kunderna är i åldern 65 till över 100 år, och en del av dem behöver konsistensanpassad mat, t.ex. som puré eller i flytande form. Ravitsemus vaikuttaa ihmiseen fyysisesti, psyykkisesti ja sosiaalisesti – myös ruokailuseura piristää. Vajaaravitsemusta pyritään ennaltaehkäisemään monipuolisella ruoalla, ja sopivalla ateriarytmillä vältetään liian pitkiä yöllisiä paastoja. Hyvä ravitsemustila vähentää myös muistihäiriöitä ja lääkityksen tarvetta. Kosten påverkar en människa på det fysiska, psykiska och sociala planet – och även gemenskap vid måltiderna piggar upp. Man försöker förhindra näringsbrist genom att servera mångsidig mat, och med en lämplig måltidsrytm undviker man alltför långa nattfastor. Ett gott näringstillstånd minskar även minnesstörningarna och behovet av medicinering. Vahvaa osaamista Omfattande kunnande Ruokapalveluissa on 150 vakinaista työntekijää, joista kolmannes työskentelee senioritiimissä. Työntekijät ovat alansa ammattilaisia ja ammattitaitoa myös ylläpidetään aktiivisella kouluttamisella. Henkilökunnan on pysyttävä aina ajan tasalla, sillä sekä teknologia että asiakaskunnan tarpeet muuttuvat. Tietotekniikan lisääntynyt käyttö tilausten tekemisessä parantaa myös yksilöllisen palvelun mahdollisuuksia. Matservicen har 150 ordinarie arbetstagare, av vilka en tredjedel arbetar i seniorteamet. Arbetstagarna är experter inom sitt område och yrkeskunskapen upprätthålls genom att man deltar aktivt i utbildningar. Det är viktigt att personalen är up-to- date eftersom såväl teknologin som kundernas behov förändras. Det faktum att datateknik utnyttjas allt mer när man gör beställningar ger även bättre möjligheter till individuell service. Teksti/Text: Maria Heikkola Kuva/Bild: Jaakko J. Salo VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 25 Esteettömyys Tillgänglighet Esteettömyys Vaasan keskustassa Tillgängligheten i Vasas centrum Kuva/Bild: Jaakko J. Salo Esteettömyys ei liity ainoastaan liikkumiseen. Mahdollisimman monelle soveltuvia ympäristöjä saadaan aikaan ottamalla suunnittelussa huomioon myös näkemiseen, kuulemiseen, kommunikaatioon ja aistimiseen liittyvät näkökulmat. Tillgänglighet hör inte bara ihop med rörlighet. Miljöer som lämpar sig för så många som möjligt får man, om man i planeringen beaktar även aspekter som ansluter sig till det som man kan se, höra, kommunicera och förnimma. Esteettömyyttä säätelevät määräykset ja ohjeet, ja esteettömyyskartoituksen avulla selvitetään, miten hyvin esteettömyysvaatimukset täyttyvät. Ympäristöinsinööri (AMK) Salla-Maija Vainio on päivittänyt Vaasan kaupungin keskusta-alueen esteettömyyskartoituksen. Edellinen kartoitus on tehty vuonna 2002. Tillgängligheten regleras av bestämmelser och anvisningar och med hjälp av en tillgänglighetskartläggning utreds hur bra kraven på tillgänglighet uppfylls. Miljöingenjör (YHS) Salla Maija Vainio har uppdaterat kartläggningen av tillgängligheten i Vasa stads centrum. Föregående kartläggning gjordes år 2002. Päivitetyssä kartoituksessa tarkasteltu alue rajautuu Raastuvankadun, Rauhankadun, Klemetinkadun, Ratakadun ja Hietasaarenkadun alueeseen. Tarkastelun kohteena olivat alueen kevyen liikenteen reitit. Keskusta-alueen esteettömyyttä on tarkasteltu myös palveluiden osalta. Esteettömyyskartoituksia voi tarkastella osoitteessa www.vaasa.fi/esteettomyyskartoitus. I den uppdaterade kartläggningen avgränsade det granskade området av Rådhusgatan, Fredsgatan, Klemetsögatan, Bangatan och Sandögatan. Objekt för granskningen har varit områdets lättrafikleder. Tillgängligheten i centrum har också granskats för servicens del. Tillgänglighetsgranskningar kan man bekanta sig med på adressen www.vasa.fi/tillganglighetskartlaggning. Yrittäjät mukaan Företagarna med Esteettömyyttä kehitetään ja valmistumassa olevassa Vaasan kaupungin esteettömyyssuunnitelmassa tullaan antamaan ohjeet rakentamisen ja tiedottamisen esteettömyydestä. Keskustan esteettömyyden toteuttamiseksi halutaan haastaa alueella olevat yrittäjät esteettömien palvelujen tuottamiseen. Myös kokemuskäyttäjiä haastetaan tekemään esteettömyyskartoituksia. Yritys, joka täyttää liikuntaesteettömyyden vaatimukset, voi saada kansainvälisen liikkumisesteisen symbolin, ISA -tunnuksen, käyttöönsä. Man förbättrar tillgängligheten och i Vasa stads tillgänglighetsplan, som snart blir färdig kommer man att ge anvisningar för byggande samt information om tillgänglighet. För förverkligandet av tillgängligheten i centrum vill man utmana områdets företagare att producera tillgängliga tjänster. Man kommer också att utmana erfarna användare att göra tillgänglighetskartläggningar. Ett företag som uppfyller tillgänglighetskraven, kan få det internationella tillgänglighetsbeteckningen ISA i sin användning. Teksti/Text: Vammais- ja esteettömyysasiamies/Handikapp- och tillgänglighetsombudet Tiina Mäki 26 Mielenterveysstrategia vaasalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi Mentalvårdsstrategin ska främja Vasabornas välmående Vaasan kaupungin ensimmäinen mielenterveysstrategia on valmistunut kevään aikana. Sen tavoitteena on parantaa vaasalaisten hyvinvointia mielenterveysnäkökulmasta. Vasa stads första mentalvårdsstrategi blev klar under våren. Strategins mål är att förbättra Vasabornas välmående ur den mentala hälsans perspektiv. Vaasan sairaanhoitopiirin väestö on tilastojen mukaan keskimääräistä terveempää, mutta puutteitakin palvelutarjonnasta löytyy. — Mielenterveysasiat ovat olleet kehittymättömät ja useista toiminnoista on pulaa. Mielenterveystyötä kuitenkin kehitetään jatkuvasti. Nyt on vahvistettu kaksi uutta psykiatrin virkaa ja strategia tulee poikimaan uusia esityksiä budjetin kautta, kertoo terveyspalveluiden johtava ylilääkäri Markku Sirviö. Befolkningen i Vasa sjukvårdsdistrikt är enligt statistiska uppgifter friskare än i genomsnitt, men även brister finns i serviceutbudet. — Mentalvårdsfrågorna har varit outvecklade och det råder brist på flera verksamheter. Emellertid fortsätter man utveckla mentalvårdsarbetet. Nu har man fått två nya psykiatertjänster, och strategin kommer att ge upphov till nya förslag genom budgeten, berättar ledande överläkaren för hälso- och sjukvårdsservicen Markku Sirviö. Mielenterveyspalvelut järjestetään yhteistyöllä Mentalvårdsservicen ordnas i samarbete Strategiaan on laadittu isot matriisit konkreettisia toimenpiteitä, miten toimintaa tulisi kehittää. Toimenpideehdotuksissa korostuvat mielenterveyden edistäminen, häiriöiden ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen, hoito sekä asiakaslähtöinen kuntoutus. Strategin innehåller omfattande matriser om konkreta åtgärder för hur verksamheten borde utvecklas. I förslagen betonas åtgärder som främjar den mentala hälsan, förebygger störningar, främjar tidigt ingripande, vård och klientfokuserad rehabilitering. Mielenterveysasioiden hoitaminen on laajaa yhteistyötä. Strategiaa on ollut luomassa kattava edustus mielenterveystyön toimijoita. — Mielenterveyspalvelut ovat aina henkilökohtaisiksi räätälöityjä. Potilaalle mietitään tarpeen mukainen hoito tai palvelu. Apua saa hakeutumalla ensin matalan kynnyksen palveluihin, joita edustaa mm. nuorille tarkoitettu Klaara, Sirviö opastaa. Skötseln av mentalvården innebär ett omfattande samarbete. Strategin har utarbetats av en mångsidig samling aktörer inom mentalvårdsarbetet. — Mentalvårdstjänsterna är alltid skräddarsydda för individen. För patienten görs en plan för vård eller service som svara mot behovet. Hjälp kan man få genom att först söka sig till tjänster med låg tröskel, såsom Klaara för unga personer, instruerar Sirviö. Mielenterveysstrategia löytyy kaupungin nettisivuilta: www.vaasa.fi/julkaisut Mentalvårdsstrategin finns på stadens webbplats: www.vasa.fi/publikationer Teksti/Text: Annika Haukkasalo Kuva/Bild: Mikko Lehtimäki VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 27 Toimintaa ja piristystä arkeen Fart och inspiration i vardagen Jos kiinnostuitte viriketoiminnasta, niin soittakaa vastaavalle viriketoiminnan ohjaajalle numeroon 040 868 4602 (s-posti: [email protected]). Om Ni blev intresserade av rekreationsverksamheten så slå en signal till ansvarige rekreationsledaren på nummer 040 868 4602 (e-mail: [email protected]). Monesti sanotaan, että kun ihminen jää eläkkeelle, niin hänen meno jalkansa vauhti vain kasvaa. Tukkahulmuten viiletetään paikasta toiseen. Meno saattaa olla vauhdikkaampaa mitä työelämässä. Osittain tämä varmaan pitää paikkansa. Jos jossain vaiheessa tulee tunne, että haluaisi jutella, tutustua uusiin ihmisiin ja ehkä tehdäkinsiinä sivussa käsillä jotain, niin siinä tilanteessa voi kääntyä Ikäkeskuksen viriketoiminnan puoleen. Ikäkeskus järjestää 65 vuotta täyttäneille vaasalaisille virikkeellistä toimintaa mm. Vuorikeskuksessa (Vuorikatu 2-4) ja Ruukinkartanossa. Toiminta on jalkautunut myös asuinalueille korttelikerhojen muodossa. Kerhoja on tällä hetkellä Gerbyssä, Asevelikylässä, Ristinummella sekä Suvilahdessa. Keskustan ruotsinkielinen korttelikerho aloittaa syksyllä toimintansa Arbiksen tiloissa. Kuvassa iloisia Gerbyn korttelikerholaisia Glada damer från kvartersklubben i Gerby Kuva/Bild: Katharina Wikholm 28 Många gånger sägs att det blir mer och mer att göra när man går i pension. Med håret på ända flänger man från en plats till en annan och takten kan vara mer fartfylld än i arbetslivet. Till viss del kan detta säkert vara sant. Om man i något skede önskar träffa nya människor, prata bort en stund och samtidigt kanske göra något med händerna, kan man vända sig till Seniorcentrets rekreationsverksamhet. För 65 år fyllda Vasabor ordnar Seniorcentret rekreationsverksamhet vid bla Bergcentret (Berggatan 2-4) och Bruksgården. Verksamheten finns även i bostadsområden i form av kvartersklubbar. I nuläget finns kvartesklubbar i Gerby, Vapenbrödrabyn, Korsnäståget och Sunnanvik. Under hösten startar en ny svenskspråkig kvartersklubb i Arbis utrymmen. Teksti/Text:Laura Pasma & Kati Norrgrann Aktivointi-TV mukana ikääntyneiden ja heidän omaisten arjessa Aktiverande TV med i seniorernas och deras anhörigas vardag Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoito, Vaasan ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novian ovat käynnistäneet 1.4.2011 kaksivuotisen teknologiahankkeen, missä kehitetään TV:n tai tietokoneen kautta toimivia sähköisiä palveluja ikäihmisille. Projektissa tuotetaan uudenlaisia hyvinvointia lisääviä palveluja kotona ja palvelutaloissa asuville ikäihmisille. Pohjanmaan liitto on myöntänyt projektille EAKR- ja valtionrahoitusta. Aktivointi-TV:n sisällöntuottamiseen osallistuvat ammattikorkeakoulujen opiskelijat, opettajat ja Ikäkeskuksen työntekijät. Sisältö rakentuu neljästä osa-alueesta; terveys, liikunta, kulttuuri ja harrasteet sekä neuvonta. Ikäihmiset voivat osallistua esimerkiksi ohjattuihin keskusteluryhmiin, katsoa erilaisista tilaisuuksista tallennettuja videoita sekä keskustella läheisten kanssa facebook-sovelluksessa. Ikääntyneitä kuntalaisia otetaan mukaan toiminnan kehittämiseen jo heti hankkeen alkuvaiheessa. Mielipiteitä ja ajatuksia kerätään sekä käyttäjiltä että myös ikääntyneiltä kokemuskertojilta sekä hankkeeseen osallistuvilta toimijoilta. Hankeajan kokemuksia tullaan kertomaan syksyllä 2011 aikana avattavien nettisivustojen ja avointen tiedotustilaisuuksien kautta. Vasa stads hem- och anstaltsvård, Vasa yrkeshögskola och Yrkeshögskolan Novia har 1.4.2011 inlett ett två-årigt teknologiprojekt, där man utvecklar elektronisk service som fungerar genom TV:n eller datorn för seniorerna. Med projektet utvecklar man teknologin som ökar välfärden i vardagen hos de seniorer som bor hemma och i servicehus. Österbottens förbund finansierar projektet genom ERUFoch statsfinansiering. De anställda inom Seniorcentret tillsammans med studerande och föreläsare från yrkeshögskolorna deltar i produktionen av innehållet i Aktiverande TV. Innehållet uppbyggs av fyra delområden; hälsa, motion, kultur och hobbyn samt rådgivning. Seniorerna kan exempelvis delta i ledda diskussionsgrupper, se på inspelade videoklipp från olika evenemang samt diskutera med sina anhöriga i en applikation som liknar facebook. Äldre kommuninvånare tas med i utvecklingen av verksamheten genast från början av projektet. Åsikter och tankar samlas in såväl från användarna som från äldre erfarenhetsberättare samt från de aktörer som deltar i projektet. Erfarenheterna från projekttiden kommer även att delas ut genom den webbplats som skall öppnas under hösten 2011 och genom öppna informationstillfällen. Teksti/Text: Projektipäällikkö, Ikäkeskuksen johtaja/Projektchef, Chef för Seniorcenter Hannele Laaksonen Projektityöntekijä/Projektledare Sonja Sulkakoski VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 29 TAPAHTUMAT ˜ EVENEMANG LOKAKUU | OKTOBER 1.10. Maaria Niemi, Kotimaisen nykytaiteen ilmentymiä: esimerkkinä Pohjalainen taiteilijaliitto, Kuntsi 1.10. U.D.O., Royal Night 1.10. KOM-teatteri esittää: Kone, Vaasan kaupunginteatteri 1.10. Hemsång, urpremiär, Wasa Teater 1.–2.10. Vaasan Antiikki-keräilymessut | Vasa antik- och samlarmässa, Vaasan ammattiopisto | Vasa yrkesinstitut 3.10. Senioreiden hyvinvointipäivä, Botniahalli | Seniorernas friskvårdsdag, Botniahallen 2.–30.10. Sunnuntain tähtinäytökset, Meteoriihen observatorio | Söndagens stjärnförevisningar, Meteorians observatorium 4.10. Jan Hästbacka, Carola Seittu & Anne-Riitta Nelimarkka, avajaiset | vernissage, Ateljé Torni 5.10. Författar besök: Ulla-Lena Lundberg, Jägarens leende, Vasa Arbis 5.10. Sport – KooKoo, Vaasa Areena (muut ottelut www.vaasansport.fi) 6.10. Kullervo, Vaasan kaupunginorkesteri, kaupungintalo | Vasa stadsorkester, stadshuset 6.–8.10. Vaasa Fashion Weekend 8.10. Tikanojan taidekodin ystävien 10-vuotisjuhla, Kuntsi 8.10. Valkoinen kaupunki, kantaesitys, Vaasan kaupunginteatteri 11.10. Teatersamtal 3, Vasa Arbis & Wasa Teater 13.10. VPS – I FK Mariehamn, Hietalahden jalkapallostadion | Sandvikens fotbollsstadion 15.10. Luolamies, uusintaensi-ilta, Vaasan kaupunginteatteri 19.10. Liian lyhyt hame – Sofi Oksanen & Maija Kaunismaa, Vaasan kaupunginteatteri 20.10.–20.11. Hannele Fors – Minun mereni | Havet i mig, Ibis 22.10. PLEPPO LIVE! – Välkomna till mommos! urpremiär, Wasa Teater 23.10.–20.11. Vaasan Taidegraafikkojen juhlanäyttely, Vaasan taidehalli | Vasa Konstgrafikers jubileumsutställning, Vasa konsthall 25.10. Mia Karppinen, Enja Karppinen & Ritva Karlsson, avajaiset | vernissage, Ateljé Torni 27.10. Eroica, Vaasan kaupunginorkesteri, kaupungintalo | Vasa stadsorkester, stadshuset 28.–30.10. Vasara Pohjanmaan Rakennusmessut, Botniahalli | Österbottens Byggmässa, Botniahallen 30.10. Polkuja, Vaasan kamarimuusikot, kaupungintalo | Vasa kammarmusiker, stadshuset MARRASKUU | NOVEMBER 3.11. Taidetreffit, Tikanojan taidekoti | Konstträff, Tikanojas konsthem 3.11. Vad tusan äter vi? Vasa Arbis och Marthaförbundet 8.11. Säveliä Länsirannalta, Vaasan kaupunginorkesteri, kaupungintalo | Melodier från västra stranden, Vasa stadsorkester, stadshuset 8.11. Teatersamtal 4, Vasa Arbis 11.–12.11. Vaasa LittFest Vasa, Vaasan kaupunginkirjasto | Vasa stadsbibliotek 17.11. Vuorion Säätiön konsertti, Vaasan kaupunginorkesteri, kaupungintalo | Vuorios Stiftelses konsert, Vasa stadsorkester, stadshuset 19.11. Flyktingar i eget land, Vasa Arbis www.vaasa.fi MARRASKUU | NOVEMBER 20.11. Joulunavaus, Vaasan tori | Julöppning, Vasa torg 21.11. Tanssin voimaa 2011 -festivaali, Watt, Vaasan kaupunginteatteri 23.11. Författar besök: Claes Andersson, Vasa Arbis 23.–24.11. Knowhow koulutus-, työelämä- ja rekrytointimessut, Botniahalli | Knowhow utbildnings-, arbetslivs- och rekryteringsmässa, Botniahallen 27.11. Perinteiset joulumarkkinat | Traditionell julmarknad, Stundars 27.11.–26.2. Nándor Mikolan 100-vuotisjuhlanäyttely, Tikanojan taidekoti | Nándor Mikolas 100-årsjubileumsutställning, Tikanojas konsthem JOULUKUU | DECEMBER 1.12. Talven Tuiskuja, Vaasan kaupunginorkesteri, kaupungintalo | Vasa stadsorkester, stadshuset 1.–31.12. Pekka Mäkynen – Kuvia lapsenlapsesta | Bilder av ett barnbarn, Ibis 2.12.–31.1. Platform: To have - to own, Kuntsi 3.12. Nonens 20-årsjubileumskonsert på Ritz, Vasa Arbis 3.–31.12. Vaasan taidekerho, Vaasan taidehalli | Vasa konstklubb, Vasa konsthall 10.12. Maaria Niemi, Kansainväliset nykytaiteen muuntuneet muodot: Projektit ja Platform, Kuntsi 13.12. Med Lucia mot julen på Carl & Carolina, Vasa Arbis 15.12. Joulukonsertti, Vaasan kaupunginorkesteri, Mustasaaren kirkko | Julkonsert, Vasa Stadsorkester, Korsholms kyrka 15.12. Jul-allsång i Gerby skola, Vasa Arbis 16.-17.12. Joulukonsertti, Wasa Sångargille, Vaasan Kirkko | Julkonsert, Wasa Sångargille, Trefaldighetskyrkan 16.12.–1.4. Pohjalainen 1600-luku, Pohjanmaan museo | Österbottniskt 1600-tal, Österbottens museum Tapahtumia Vaasassa löydät osoitteesta events.vaasa.fi | Evenemang i Vasa finns på adressen events.vaasa.fi Huom! Pidätämme oikeudet muutoksiin aikatauluissa. Obs! Vi förebehåller oss rättigheterna till ändringar i tidtabellerna. 003891 UpCode™ ohjeet: Avaa mobiilisi web-selain ja lataa UpCode ohjelma osoitteesta www.upcode.fi. Käynnistä UpCode ohjelma puhelimesi valikosta. Tähtää kameralla UpCode -koodia kunnes sovellus automaattisesti ottaa kuvan tai paina "Kuvaa" näppäintä kun koodi näkyy. Jos puhelimeesi aukeaa tyhjä kenttä kameran sijasta, kirjoita siihen UpCode koodin numero ja paina "go". Palvelut ovat käyttäjille maksuttomia lukuun ottamatta tiedonsiirtomaksuja. UpCode™ instruktioner: Starta din mobiltelefons inbyggda internetbrowser och ladda ner UpCode-programmet från www.upcode.fi. Starta UpCode från menyn. Rikta kameran mot UpCode-koden och låt programmet skanna koden eller tryck på ”Ta bild”. Om ett tomt fält öppnas i din telefon i stället för kameran, skriv då in numret som finns under koden och välj "go". Tjänsten är kostnadsfri för användaren med undantag av normal dataöverföringsavgift. Julkinen tiedote, jaetaan kaikkiin talouksiin. Offentligt meddelande, delas ut till alla hushåll. Kuvat/Bilder: Valonkaappaajat / Hannu Perälä Reimarissa vastataan nuorten kysymyksiin Vid Reimari svarar man på de ungas frågor Reimari on yli 13-vuotiaille Vaasan seudun nuorille ja nuorille aikuisille suunnattu tieto- ja neuvontapalvelu. Se sijaitsee Nuorten Kulttuuritalo Kultsan 2. kerroksessa Raastuvankadulla. Reimari är en informations- och rådgivningspunkt för ungdomar över 13 år och unga vuxna i Vasaområdet. Den finns på 2 våningen i Ungdomarnas Kulturhus Kultsa på Rådhusgatan. Reimarin toiminta-ajatuksena on tarjota apua nuorten erilaisiin ongelmiin ja kysymyksiin. — Olemme ikään kuin nivelvaihe siinä. Harvemmin pystymme täällä itse ratkaisemaan ongelmaa, sillä kysyjä voi tarvita jotakin erityisapua lääkäriltä, psykologilta tai vaikka lakimieheltä. Tällöin ohjaamme paikkaan, jossa ongelman voi ratkaista, kertoo Reimarin nuorisotiedottaja ja hankekoordinaattori Hanna-Maria Parviainen. Reimaris verksamhetsidé är att erbjuda ungdomarna hjälp med deras olika frågor och problem. — Vi fungerar som ett mellanled. Det är mera sällan som vi kan lösa problemet här, eftersom den som söker hjälp kan behöva någon form av specialhjälp av läkare, psykolog eller t.ex. jurist. I sådana fall hänvisar vi dem till något ställe där man kan lösa problemet, berättar Reimaris ungdomsinformatör och projektkoordinator Hanna-Maria Parviainen. Toimintamuoto on kehittynyt muutaman vuoden aikana ja Reimarin kaltaisia palveluita on perustettu ympäri Suomea. Verksamhetsformen har utvecklats under några års tid och liknande punkter som Reimari har grundats runt om i Finland. Verkkosivut toiminnan perustana Webbsidor som grund för verksamheten Reimarin verkkosivusto www.reimari.info uudistettiin viime syksynä ja kävijöitä on nyt tuhansia kuukaudessa. Sivusto on laaja ja sieltä saa monenlaista tietoa nopeasti. Kysymyspalsta on hyvä palvelu, jos mielessä on jokin arkaluontoinen asia, sillä sen kautta kysymyksen voi lähettää anonyymisti. Sivut käännetään myös ruotsiksi ja englanniksi. Reimaris webbplats www.reimari.info förnyades förra hösten och har nu tusentals besökare i månaden. Webbplatsen är omfattande och där får man snabbt en mängd information. Frågespalten är en bra serviceform om man har någon känslig fråga, eftersom man kan sända frågan anonymt. Sidorna översätts också till svenska och engelska. Koulukiertue starttaa syksyllä En skolturné startar på hösten Syksyllä kaupungin nuoriso-osasto lähtee Vaasassa koulukiertueelle Reimarin, Rokkikoulun ja nuorisovaltuuston voimin. — Ideana on päästä näkemään oppilaita ja kertoa meidän toiminnasta. Rokkikoululta otamme bändin mukaan soittamaan. Haaveena on ehtiä kiertämään talven aikana suomen- ja ruotsinkieliset yläkoulut, lukiot, Vaasan ammattiopisto ja Yrkesakademin, Parviainen kertoo. På hösten inleder stadens ungdomsavdelning en skolturné i Vasa med uppbackning av Reimari, Rockskolan och ungdomsfullmäktige. — Idén är att få träffa elever och berätta om vår verksamhet. Från Rockskolan tar vi med ett band som ska spela. Vi hoppas hinna besöka de finsk- och svenskspråkiga högstadierna, gymnasierna, Vasa yrkesinstitut och Yrkesakademin under vinterns lopp, berättar Parviainen. Teksti/Text: Maria Heikkola
© Copyright 2024