1. No category

Vastaanottaja
Loviisan kaupunki
Asiakirjatyyppi
Loppuraportti
Päivämäärä
21.5.2012
LOVIISAN KOULUVERKKOSELVITYS 2012
SISÄLTÖ
1.
Johdanto
1
1.1
Tiivistelmä
1
1.2
Raportin lukuohjeet
2
1.3
Oppilasmäärät ja kasvuennusteet
2
2.
Nykytilan kuvaus
5
2.1
Kouluverkko kokonaisuutena
5
2.1.1
Koulukohtaisen tarkastelun toimintatapa selvityksessä
6
2.2
Kouluverkon ideaalitila 2018
6
2.3
Arviointikriteerit ideaalitilan saavuttamiseksi
7
2.4
Yhteenveto
14
3.
Johtopäätökset ja Toimenpidesuositukset
15
3.1
Peruskoulut
15
3.2
Lukiot
17
3.3
Esiopetus
18
3.4
Muita kehittämisehdotuksia
18
3.5
Toimenpide-ehdotukset aikajanalla
19
LIITTEET
Liite 1: Nykyisten ja optimoitujen koulujen matkatuotokset
Liite 2: Uuden kouluverkon oppilasmääräennusteet vuonna 2018
Liite 3: Koulukohtaiset arviointikriteerit ja indikaattorit
Liite 4: Koulukohtaiset kriteerit, VALKON KOULU
Liite 5: Koulukohtaiset kriteerit, TEUTJÄRVen KOULU
Liite 6: Koulukohtaiset kriteerit, TESJOEN KOULU
Liite 7: Koulukohtaiset kriteerit, KOSKENKYLÄN KOULU
Liite 8: Koulukohtaiset kriteerit, KIRKONKYLÄN KOULU
Liite 9: Koulukohtaiset kriteerit, ISNÄSIN KOULU
Liite 10: Koulukohtaiset kriteerit, HARJUNTAUSTAN KOULU
Liite 11: Koulukohtaiset kriteerit, LÄNSIHARJUN KOULU
Liite 12: Koulukohtaiset kriteerit, FORSBY SKOLA
Liite 13: Koulukohtaiset kriteerit, GENERALSHAGENS SKOLA
Liite 14: Koulukohtaiset kriteerit, HADDOM SKOLA
Liite 15: Koulukohtaiset kriteerit, ISNÄS SKOLA
Liite 16: Koulukohtaiset kriteerit, KYRKOBY SKOLA
Liite 17: Koulukohtaiset kriteerit, PARKSKOLAN
Liite 18: Koulukohtaiset kriteerit, SÄVTRÄSK SKOLA
Liite 19: Koulukohtaiset kriteerit, TESSJÖ SKOLA
Liite 20: KUSTANNUKSET
1-1
1.
JOHDANTO
1.1
Tiivistelmä
Tämä Loviisan kouluverkkoselvitys on tehty tammi-huhtikuun välisenä aikana Ramboll Management Consulting Oy:n toimesta Loviisan kaupungin sivistyslautakunnan valitseman työryhmän
ohjauksessa. Työryhmään ovat kuuluneet: sivistyslautakunnan suomenkielisen jaoston puheenjohtaja Nina Pere, sivistyslautakunnan ruotsinkielisen jaoston puheenjohtaja Bo Lindfors, sivistyslautakunnan jäsen Lars Bäcklund, asiantuntijajäsen Jorma Törnroos, sivistysjohtaja Thomas
Grönholm, koulutuspäällikkö Timo Tenhunen sekä tilapäällikkö Antti Kinnunen.
Selvityksen tavoitteena on tuoda esiin vaihtoehtoisia ratkaisuja kunnan esi- ja perusopetuksen
sekä lukiokoulutuksen kouluverkon kehittämiseksi siten, että oppilaille, opettajille ja muulle henkilökunnalle voidaan tarjota hyvät työskentelyolosuhteet ja samalla luoda pedagogisesti, tilankäytöllisesti ja taloudellisesti mahdollisimman hyvin toimiva perusopetuksen kouluverkko. Selvitys on siten luonteeltaan monitahonäkökulmainen.
Tämä kouluverkkoselvityksen tarkastelu keskittyy erityisesti alakouluverkon tarkasteluun. Kouluverkon laadullisessa tarkastelussa sekä johtopäätöksissä käsitellään myös yläkouluja, lukioita sekä erityiskoulujen kehittämistarpeita.
Kouluverkkoselvityksen aineistoina on käytetty kouluille ja oppilaiden vanhemmille suunnattua
sähköistä kyselyä, nykyisten ja tulevien oppilaiden asuinpaikkatietoja, Loviisan kaavoitus- ka
kasvuennusteita, koulukohtaisia kustannustietoja, koulurakennusten kunto- ja tilatietoja sekä
koulukohtaisia tietoja perusopetuksen laatukriteereiden toteutumisesta.
Selvityksessä on hyödynnetty menetelminä mm. paikkatietopohjaisia optimointeja eri näkökulmista, laadullista analyysiä ja arviointia, itsearviointia, tilastollisia menetelmiä, ryhmäkeskusteluja ja fasilitointia.
Kouluverkkoselvityksen toimenpide-ehdotukset
Kouluverkkoselvityksen tulokset ja suositukset muutoksista vuoteen 2018 mennessä ovat tiivistetysti seuraavat:
 Koskenkylään rakennetaan kaupungin investointiohjelman mukaisesti 2016-2017 uusi suomenkielinen koulu, jossa huomioidaan myös kirjaston ja ruotsinkielisen perusopetuksen tarvitsemat lisätilat
 Haddom skola lakkautetaan syksyllä 2013 ja oppilaat siirretään Generalshagensin ja Sävträskin alakouluihin
 Kyrkoby skola lakkautetaan syksyllä 2015 ja oppilaat siirretään Generalshagensin ja Forsbyn
alakouluihin
 Parkskolanin 7-9 -luokkien oppilaat siirretään Lovisanejdens högstadiumiin siinä aikataulussa
kun lakkautettavat koulut kasvattavat Generalshagesin ja Parkskolanin oppilasmääriä
 Koulutuspalvelujen säilyminen Isnäsissä ja mahdollisesti myös Tesjoella pyritään turvaamaan
yhdistämällä Isnäsin koulu ja Isnäs skola hallinnollisesti kaksikieliseksi yksiköksi lukuvuosina
2013-16 sekä Tesjoen koulu ja Tesjö skola lukuvuosina 2014-16
 Teutjärven koulun jatko pyritään ensimmäisessä vaiheessa turvaamaan käynnistämällä ylikunnallinen yhteistyökokeilu Kouvolan kaupungin Ratulan koulun (Elimäki) kanssa
 Lukiokoulutuksen säilyminen ja kehittymisedellytykset pyritään turvaamaan muodostamalla
Loviisaan ensimmäisessä vaiheessa hallinnollisesti kaksikielinen lukio ja selvittämällä tiiviimmät yhteistyömahdollisuudet Lapinjärven Porlammin lukion (mahdollinen kuntaliitos), muiden
itäisimmän Uudenmaan lukioiden ja ammatillisen koulutuksen kanssa. Kaupungin molempien
lukioiden, mutta erityisesti Myllyharjun lukion houkuttelevuutta tulee myös parantaa merkittävästi.
 Esikoulut sijoitetaan koulujen yhteyteen syksyyn 2017 mennessä
Erillisinä hankekokonaisuuksina:
1-2

Selvitetään, miten koulujen johtamista voidaan kehittää aktiivisesti parin koulun osalta aluerehtorimallin käyttöönotolla sekä punnitsemalla johtamisjärjestelmän ja johtokuntien roolia
osana poliittista johtamista
Sijaisopettajien pooli käynnistetään vaiheittain kokeiluna

1.2
Raportin lukuohjeet
Luottamushenkilöt ja viranhaltijat
Selvityksen tulokset ja suositukset ovat kokonaisuus, jotka toteuttamalla Loviisan kouluverkko
kokonaisuutena kehittyy tilankäytön sekä pedagogisten ja toiminnallisten vaikutusten näkökulmasta. Mikäli jokin keskeinen suositus jätetään toteuttamatta, tulisi sen vaikutukset suhteessa
muihin suosituksiin tarkastella erikseen ja päivittää muu osa kouluverkkoselvitystä tämä muutos
huomioiden.
Opettajat ja koulujen henkilökunta
Selvitys tarjoaa suuntaa-antavia vihjeitä siitä, millaisia ovat kunkin koulun vahvuudet ja heikkoudet sekä haasteet tulevalle kehitykselle. Koulujen kehittämisen kannalta näiden huomiointi koulun itsearvioinnissa sekä muissa kehittämistoimenpiteissä auttaa kouluja kehittymään toimintaansa määrätietoisesti.
Oppilaiden huoltajat ja Loviisalaiset perheet
Selvitys edustaa nykyaikaista julkisten palvelujen avointa kehittämiskulttuuria, jossa avataan kehittämisen suuntaviivoja ennen päätösten tekemistä. Selvitys ei ole luonteeltaan ranking-lista
koulujen paremmuudesta, vaan tarjoaa suuntaa-antavia vihjeitä koulukohtaisista kehittämistarpeista jatkossa. Vanhemmat voivat tuoda oman panoksensa mukaan koulujen kehittämiseen ja
toimia halutessaan rakentavasti Loviisan kouluverkon kehittämisessä.
1.3
Oppilasmäärät ja kasvuennusteet
Tässä raportissa tehtävät ennusteet oppilasmäärien kehityksestä perustuvat Loviisan kaupungin
valmistella olevan strategian mukaisiin tavoitteisiin ja arvioihin. Alla olevassa taulukossa on esitetty sekä Loviisan kaupungin laatimat ennusteet, että valtakunnalliset SotkaNETistä otetut tilastot. Molempien ennusteiden mukaan sekä Loviisan väestö että peruskouluikäisten määrä tulee
kasvamaan maltillisesti tulevien vuosien aikana. Kaupungin oman ennusteen mukaan vuonna
2018 vuosiluokkien 1-9 oppilaita on Loviisassa 1 613, joka vastaa noin 9,5 % koko väestöstä.
2011
20181
2020
2030
2040
Väestö/väestöennuste
15 552
17 000
16 495
17 353
17 999
7-15 -vuotiaat, % väestöstä
Vuosiluokkien 1-9 ennuste
9,6
9,5
9,3
9,0
8,6
1 493
1 613
1 534
1 562
1 548
Taulukko 1: Väestö- ja oppilasmääräennusteet Loviisan kaupungissa. Lähteet: SotkaNet2 ja Loviisan kaupunki
1
Loviisan kaupungin valmisteilla olevan strategian mukainen tavoite
2
Indikaattoripankki SOTKAnet on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tietopalvelu, joka tarjoaa kaikista Suomen kunnista vii-
meisimpään voimassa olevaan kuntajakoon perustuen keskeisiä väestön hyvinvointia ja terveyttä koskevia tietoja. SOTKAnetin tiedot
perustuvat THL:n ja muiden sosiaali- ja terveysalan tietovarantoja ylläpitävien tahojen keräämiin tietoihin.
1-3
Vuoden 2018 lukeman taustalla on Loviisan alueellinen jaottelu, joka perustuu Loviisan kaupungin kaavoitus- ja kasvusuunnitelmiin. Tarkempi ikäluokittainen ja aluekohtainen jaottelu on esitetty alla. Sen mukaan peruskouluikäiset, 7-15-vuotiaat muodostavat noin 10 % Loviisan kaupungin tulevasta väestönkasvusta.
Väestönkasvusta
Asukasta
vl.1-6
vl.7-9
vl.1-9
Keskusta, Määrlahti ja
Harmaakallio
62 %
806
53
27
80
Tesjoki
29 %
377
25
13
38
Koskenkylä
9%
117
8
4
12
Yhteensä
100 %
1 300
86
44
130
Taulukko 2: Väestönkasvu alueittain sekä vaikutus vuosiluokkien 1-9 oppilasmääriin. Lähde: Loviisan
kaupunki
Koulukohtaiset oppilasennusteet perustuvat väestötiedoista saatuihin vuosien 2003–2011 syntyvyystietoihin sekä Loviisan kaupungin kaavoitus- ja kasvusuunnitelmiin (liite 2). Ennusteiden
mukaan vuonna 2018 ruotsinkielisissä alakouluissa olisi yhteensä 336 ja suomenkielisissä alakouluissa 543 oppilasta3. Suomenkielisen yläkoulun oppilasennuste on 271 ja ruotsinkielisen yläkoulun 201 oppilasta. Ennusteessa ei ole huomioitu suomenkielisten oppilaiden siirtymää ruotsinkielisiin kouluihin, joka tulee väistämättä vaikuttamaan aikanaan oppilasmäärien toteutumiin. Yhteensä vuosiluokkien 1-9 oppilasennusta on siten 1351 oppilasta. On huomioitava, että tämä
syntyvyystietojen pohjalta laskettu ennuste on 262 oppilasta vähemmän, kuin aiemmin esitelty
1613 oppilaan ennuste. Toteutuessaan 1351 oppilasta vastaisi 7,9% Loviisan tavoittelemasta
17 000 asukkaan väestöpohjasta.
Vuonna 2006 toteutetussa Kouluhallinnon ja -verkon rakenneselvityksessä4 arvioitiin, että lukuvuonna 2011–2012 suomenkielisiä peruskouluikäisiä olisi 802 ja ruotsinkielisiä noin 722. Oppilasennusteet vuoden 2006 raportissa ja toteutumat lukuvuodelle 2011–12 on vertailtu seuraavassa taulukossa.
Ennuste
Toteutunut
Ero
802
730
-72
722
753
+31
1524
1483
-41
Suomenkieliset
vuosiluokat 1-9
Ruotsinkieliset
vuosiluokat 1-9
Yhteensä
Taulukko 3: Ennustetut ja toteutuneet oppilasmäärät lukuvuonna 2011-2012. Lähde: Kouluhallinnon ja -verkon rakenneselvitys Loviisan seudulla 2006 sekä Loviisan kaupunki
Kuten aiemmasta ennusteesta voidaan nähdä, yliennusti se suomenkielisten oppilaiden määrän
(72 oppilasta) kun taas vastaavasti ruotsinkielisten peruskouluikäisten määrä olikin ennustetta
suurempi (31 oppilasta). Käytännössä tämä johtuu osittain siitä, että monet kaksikielisten per-
3
Sisältää Ratulan koulun 32 oppilasta.
4
Kouluhallinnon ja -verkon rakenneselvitys Loviisan seudulla 2006. Loviisan kaupunki, Lapinjärven kunta, Liljendalin kunta, Myrskylän
kunta, Pernajan kunta ja Ruotsinpyhtään kunta.
1-4
heiden lapset ovat väestötiedoissa suomenkielisiä, mutta lapset käyvät silti ruotsinkielisen koulun.
Keskimääräinen halukkuus omaan lukioon eli 9-luokkalaiset, jotka valitsevat joko Lovisa Gymnasiumin tai Myllyharjun lukion on laskettu keskiarvona kymmenen lukuvuoden väliseltä ajalta
(2002/03-2011/12). Lovisa Gymnasiumin keskiarvo on 46,2% ja Myllyharjun lukion 33,7%.
1-5
2.
NYKYTILAN KUVAUS
2.1
Kouluverkko kokonaisuutena
Tämän kouluverkkoselvityksen tarkasteltuun kouluverkkoon kuuluu yhteensä 18 peruskoulua ja
kaksi lukiota. Puolet kouluista on suomen- ja puolet ruotsinkielisiä.
Ruotsinkieliset
Suomenkieliset
Alakoulut
Forsby skola
Generalshagens skola
Haddom skola
Isnäs skola och förskola
Kyrkoby skola
Sävträsk skola
Tessjö skola
Isnäsin koulu ja esikoulu
Kirkonkylän koulu
Koskenkylän koulu
Länsiharjun koulu
Tesjoen koulu
Teutjärven koulu ja esikoulu
Valkon koulu
Erityiskoulut
Parkskolan
Harjuntaustan koulu
Yläkoulut
Lovisanejdens högstadium
Myllyharjun koulu
Lukiot
Lovisa gymnasium
Myllyharjun lukio
Edellisen kouluverkkoselvityksen5 perusteella kouluyksikön minimikooksi määriteltiin kolme opettajaa tai 40 oppilasta. Tällä hetkellä kolme suomenkielistä koulua (Kirkonkylä, Teutjärvi, Isnäs) ja
kaksi ruotsinkielistä koulua (Isnäs, Tessjö) eivät täytä näitä vaatimuksia.
Tällä hetkellä Loviisan 18 koulusta suurimpia ovat yläkoulut. Alakoulut ovat keskimäärin huomattavasti pienempiä. Suomenkielisistä kouluista oppilasmäärällä mitattuna pienin on Isnäsin koulu,
jossa on 27 oppilasta sekä Isnäs skola, jossa oppilaita on 25. Teutjärven koulussa oppilaita on
33.
Koulu
Ruotsinkieliset alakoulut
Forsby skola
Generalshagens skola
Haddom skola
Isnäs skola och förskola
Kyrkoby skola
Sävträsk skola
Tessjö skola
Suomenkieliset alakoulut
Isnäsin koulu ja esikoulu
Kirkonkylän koulu
Koskenkylän koulu
Länsiharjun koulu
Tesjoen koulu
Teutjärven koulu ja esikoulu
Valkon koulu
5
Luokka-aste
3
4
5
0
1
2
17
24
13
2
5
12
9
13
33
7
4
6
10
9
11
33
6
1
8
5
4
14
22
8
3
5
13
4
11
29
9
4
9
8
8
5
5
20
23
12
4
15
3
7
26
24
10
6
6
6
5
11
30
2
6
9
3
9
16
31
6
5
9
1
6
19
34
14
6
9
Kouluhallinnon ja -verkon rakenneselvitys Loviisan seudulla 2006.
6
7
8
9 Yhteensä
12
32
8
3
8
16
6
12
26
7
8
10
13
8
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
90
199
58
25
51
77
48
2
8
6
23
4
3
9
7
4
16
29
11
3
9
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
27
44
114
194
59
33
66
1-6
Erityiskoulut
Parkskolan
Harjuntaustan koulu
Yläkoulut
Lovisanejdens högstadium
Myllyharjun koulu
Yhteensä
1
1
0
0
168
0
0
5
5
6
3
4
7
3
6
7
11
10
11
9
8
3
10
48
62
0
0
0
0
0
0
80 61
99
0
0
0
0
0
0
65 68
83
164 147 157 178 149 181 166 146 195
240
216
1651
Taulukko 1: Oppilaslukumäärät lukuvuonna 2011–2012, lähde: Loviisan kaupunki
Ruotsinkielisistä kouluista erityisesti Tessjön ja Haddomin koulut olivat tilatarkastelun perusteella
huonoimmassa kunnossa. Tilatarkastelu perustuu Loviisan kaupungin aiempaan tilaselvitykseen
sekä sen osana tätä hanketta toteutettuun päivitykseen (Loviisan omana työnä). Osana tämän
selvityksen puitteissa luotua kriteeristöä on tarkasteltu kunkin koulun teknistä kuntoa sekä palvelutasoa. Koulukohtaiset tulokset sekä Loviisan kaupungin tilapalveluiden kokoamat koulukohtaiset tekniset tiedot ovat tämän selvityksen liitteinä.
2.1.1 Koulukohtaisen tarkastelun toimintatapa selvityksessä
Tässä selvityksessä haluttiin antaa mahdollisuus jokaiselle koululle olla mukana pohtimassa oppimisen edellytyksiä ja oppimisympäristöä sekä tulevaisuutta. Kouluvierailujen tuotoksena syntyi
koulukohtainen sivun mittainen raportti, jossa erityisesti koulun laadullisia kriteerejä optimisedellytyksille pohdittiin. Raporttiin on lisätty havainnollistamisen lisäämiseksi kriteerien tulkintaa liikennevaloina. Kyseiset koulukohtaiset raportit ovat tämän selvityksen liitteinä. Tunnelma koulukierroksilla oli pääosin innostunut ja utelias ja keskusteluun osallistuttiin aktiivisesti. Opettajat ja
opetushenkilöstö halusivat olla mukana kertomassa näkemyksiään oppimisesta ja opettamisesta
Loviisassa.
Saatua määrällistä aineistoa on tässä selvityksessä käytetty päätöksenteon tukena. Annetuissa
luvuissa on toimintaympäristön muutosten tai esimerkiksi muuton seurauksena mahdollista virhemarginaalia. Tällaiset marginaaliset oppilasmäärien muutokset eivät kuitenkaan keskeisesti
vaikuta tämän selvityksen lopussa muotoiltuihin toimenpidesuosituksiin.
2.2
Kouluverkon ideaalitila 2018
Ideaalin kouluverkon tunnuspiirteet, jotka luovat edellytykset menestyksekkäälle oppimiselle ja
hyvälle kasvulle ovat:







Turvallinen oppimisympäristö ja koulumatka
Sopiva sijainti, joka mahdollistaa myös ympäristön hyödyntämisen
Riittävät opetusresurssit ja ammattitaitoa tukevat opetustilat
Kustannustehokkuus ja laatu tasapainossa
Koulut toimivat yhteisöjen muinakin tapaamispaikkoina ja tiloja hyödynnetään monipuolisesti
Kouluverkossa panostetaan myös säilytettäviksi päätettyjen koulujen olosuhteisiin niiden
elinvoimaisuuden säilyttämiseksi, esimerkiksi monipalvelupisteinä
Kollegiaalinen tuki, pätevä opetushenkilö ja vuosiluokkatasoinen turvallinen opetus.
Ideaalitilasta voidaan johtaa realistisia tavoitteita siten, että mahdollisimman moni ideaalitilanteen kuvauksista toteutuisi. Taitava tavoitteenasetanta sisältää monitahonäkökulman, tasapainon
ja optimoinnin. Harvoin syntyy kouluverkko, jossa kaikki näkökulmat voidaan saavuttaa. Monitahonäkökulmalla tarkoitamme tilannetta, jossa on yhtäaikaisesti tasapainotettu omistajan näkökulmaa, asiakkaan ja kuntalaisen näkökulmaa, alueellista ja paikallista näkökulmaa sekä toimijan
näkökulmaa. Näiden keskinäinen tasapainottelu on tämänkin selvityksen ytimessä, jolloin pelkästään määrällisen tiedon tuomia yksioikoisia ratkaisuja ei ole.
1-7
2.3
Arviointikriteerit ideaalitilan saavuttamiseksi
Jotta kouluverkon tavoitteet voidaan saavuttaa, on kehittämistä arvioitu seuraavien kriteereiden
avulla. Kukin kriteeri saa koulukohtaisissa liitteenä olevissa korteissa liikennevalovärin kunkin kriteerin muodostamien indikaattoreiden perusteella. Seuraavassa on avattu tarkemmin arviointikriteereitä ja niiden sisältämiä indikaattoreita ja niiden määräytymisperusteita. Kunkin koulun jokainen arviointitulos on esitetty tämän selvityksen liitteissä.
Opetuksen ja oppimisen laatu
Kouluverkon kehittämisestä tulee arvioida Opetusministeriön kehittämien opetuksen laatukriteereiden näkökulmasta. Tämä tarkoittaa konkreettisesti sitä, että kouluyksiköissä voidaan opetus
tarjota mahdollisimman pitkälti vuosiluokittain muodostetuissa ryhmissä. Liian usean vuosiluokan
yhdistäminen opetusryhmäksi voidaan nähdä pedagogisena riskinä, jossa erityisesti vanhemmat
oppilaat joutuvat mukautuvaan nuorempien oppilaiden tieto- ja taitotasoon. Lisäksi ikätasoon
nähden liian itsenäisen työn määrä sekä odottamisen aika kasvaa. Yhdysluokat toimivat hyvin
kun oppilaat ovat erityisen lahjakkaita, kuitenkin kun opetusryhmissä on paljon erityistä tukea
tarvitsevia oppilaita, voi yhdistelmäluokkamalli jopa syrjäyttää. Opetuksen laatuun keskeisesti
vaikuttava asia on mahdollisuus opetuksen eriyttämiseen sekä tukipalveluiden saantiin. Opetuksen eriyttämisen mahdollisuudet käsitellään tarkemmin rakennusten ja tilojen yhteydessä. Voidaan myös perustellusti kyseenalaistaa, onko koulu oppilaiden työskentely-ympäristö vai päivähoitopaikka. Tällöin koulun perustehtävän tuntemus ja oppimis-/opetustehtävän arvostus ja tietoisuus sen rajoitteista ovat merkittäviä.
Koulukohtaisissa korteissa Hyvän oppimisen edellytyksiä on tarkasteltu kolmen eri indikaattorin
kautta.
1) Yhdysluokat
1 = yhdysluokkia (3 tai enemmän luokka-asteita)
3 = yhdysluokissa enintään 2 luokka-astetta
5= vähintään yksi "täysi" vuosiluokka, jonka lisäksi voi olla yhdysluokkia
2) Pätevien opettajien osuus kaikista opettajista
1 = alle 75 %
3 = 75–90 %
5 = yli 90 %
3) Oppilaiden lukumäärä
1 = alle 40 oppilasta
3 = 41–100 oppilasta
5 = Yli 100 oppilasta
4) Eriyttämistilat
1 = ei käytännössä lainkaan
3 = mahdollista soveltaen (esim. isot luokat ja auloja)
5 = erinomainen, erilliset tilat
Opetustilojen ja varustelun laatua tarkasteltiin yllä esitetyn kriteeristön mukaisesti sekä yhdysluokkien olemassaoloa ja laajuutta, opettajien pätevyyttä, koulun kokoa sekä eriyttämistilojen
olemassaoloa arvioiden. Parhaan arvosanan (5/3) saivat käytännössä suuret koulut, kuten Generalshagens, lukiot ja yläasteet sekä Sävträsk. Kaikkia vertailutietoja tietoja ei ollut saatavilla tä-
1-8
män raportin kirjoittamishetkellä kaikkien koulujen osalta, joten esimerkiksi Harjuntaustan koulun arvosana perustuu ainoastaan opettajien pätevyyteen sekä eriyttämistilojen puutteeseen. 6
Henkilöstön kehittäminen
Kouluyksikköjen tulisi mahdollistaa opettajien ja koko henkilöstön koulutus ja kehittyminen. Lähtökohtaisesti mitä useampiopettajaisesta koulusta on kyse, sen paremmat edellytykset ovat täydennyskoulutukselle ja johtamisosaamiselle. Suuremmat yksiköt helpottavat yleensä myös pätevän henkilöstön saantia ja varmistavat pysyvyyttä. Koulu on henkilöstön kehittämisen näkökulmasta erityinen yksikkö. Opettajan koulutukseen lähteminen vaatii aina sijaisen.
1) Sähköisen kyselyn kysymys rehtoreille ja koulujen johtokunnille: Henkilöstön työhyvinvointi on jatkuvan seurannan ja kehittämisen kohteena.
a. Itsearviointi asteikolla 1-5
2) Sähköisen kyselyn kysymys rehtoreille ja koulujen johtokunnille: Opettajilla on riittävästi
tiedollisia, taidollisia ja oppimisympäristöön liittyviä valmiuksia opettaa myös erityistä tukea tarvitsevia oppilaita.
a. Itsearviointi asteikolla 1-5
Henkilöstön kehittämisen kriteeri muodostui kahdesta sähköisen kyselyn avulla kerätystä indikaattorista. Sähköisessä kyselyssä koulujen rehtorit sekä johtokunnat antoivat arvionsa henkilöstön kehittämiskyvykkyydestä. Käytännössä kaikki koulut saivat itsearvioinnissa melko hyvät arviot.
Koulurakennus ja tilat
Koulurakennusten kunnolla ja tiloilla on merkittävä vaikutus oppimiseen, sekä työssä ja koulussa
viihtymiseen. Opetuksen eriyttäminen ja erityisaineiden (liikunta, käsityöt, taideaineet, sekä fysiikka/kemia) opettamiseen tarkoitettujen tilojen olemassaolo vaikuttaa näiden aineiden opetuksen laatuun eli käytännössä opetussuunnitelmien toteutumiseen.
Toinen merkittävä näkökulma rakennuksiin liittyen on kustannusnäkökulma. Kouluverkkoa tulisi
osaltaan tarkastella myös kustannusten kautta, jotta rakennusten ylläpidon kustannukset eivät
näyttele liian suurta osaa koulutuksen kokonaiskustannuksista. Vuoden 2006 selvityksessä opetuksen osuutta kokonaismenoista tavoiteltiin nousemaan 70 %:iin.
Loviisan kaupungin investointisuunnitelmissa on hyväksytty alla olevan taulukon mukaiset koulukohtaiset investointihankkeet vuoteen 2018 mennessä. Kustannusarvioon ei ole sisällytetty pieniä, alle 100 000 euron kuluja. Keskimäärin investointeja kertyy per vuosi noin 5 miljoonaa euroa.
SKKK
Harjuntaustan koulu
Länsiharjun koulu
Myllyharjun koulu
Koskenkylän koulu
Lovisa Gymnasium
Lovisanejdens högstadium
6
TA
TS
TS
Pidem. ajan suun.
2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018
8 540
100
580
300
10 600
Sisältö
Uudis-/
korjausrakennus,
sali
Uusi koulurakennus
Sadev.viemär.
+salaojat+akustointi
Sisätilojen peruskorj.
Länsiharjun ja Harjuntaustan kouluissa toimitaan tällä hetkellä korjaustöiden vuoksi tilaelementeissä. Tästä syystä koulurakennusten
osalta ei ollut saatavilla kaikkia em. tietoja ja arvioita.
1-9
Lovisanejdens högstadium
-hanke
Sävträsk skola
Valkon koulu
Yhteensä
8 700
350
320
10 190 t€
Veistosali+
keskuskeittiö
Ilmastointi
19 300 t€
Taulukko 2: Koulurakennuksiin kohdistuvat investointisuunnitelmat (1000 €) Lähde: Loviisan kaupunki
Koulurakennuksen ja tilojen arvosana muodostuu sekä Loviisan kaupungin olemassa olevista
koulujen yleisarviossa olevista arvioista tilojen teknisestä kunnosta sekä palvelutasosta, että siitä, onko koululla olemassa liikunta- ja teknisen työn tilat. Tilatietoja ei ollut saatavilla kaikkien
koulujen osalta mm. käynnissä olevien kunnostustöiden ja niihin liittyvien parakkijärjestelyiden
vuoksi.
1) Tekninen kunto
a. Arvio kunnosta asteikolla 1-5
2) Palvelutaso
a. Arvio palvelutasosta asteikolla 1-5
3) Teknisen työn tila
1 = ei
5= on
4) Liikuntatila
1 = ei
5 = on
Paikallisuus ja yhteisöllisyys
Erityisesti pienillä ”kyläkouluilla” on merkitystä elinvoimaisten kylien yhteisöllisyyden tukemisessa. Tällaisia kouluja tulisi voida käyttää kyliä palvelevina toimintakeskuksina yli hallinnonalarajojen. Yhteisöllisyyden merkitys tulee tiedostaa, mutta sen merkitystä ei saa korostaa liikaa, koska
koulun ja opetuksen ensisijaisen tehtävänä on opetussuunnitelmien toteuttaminen. Valitettavan
usein koulutiloja ei todellisuudessa käytetä iltaisin tai viikonloppuisin. Loviisassa sisäisten vuokrien toimintamallin ”keskeneräisyys” on myös estänyt koulutilojen aktiivista käyttöä.
1) Koulun rooli alueen vapaa-ajan toiminnassa
1 = ei merkittävä
3 = kohtalainen
5 = tärkeä
Paikallisuudesta ja yhteisöllisyydestä pisteitä jaettiin niille alakouluille, joilla on merkittävä rooli
oman kyläyhteisönsä tapaamispaikkana ja monitoimitilana. Lukioille ja yläasteille ko. pisteitä ei
jaettu. Käytännössä yhteisöllisyydestä sai pisteitä esimerkiksi kyläyhteisön aktiivisena toimintatilana toimiva Kyrkoby skola.
Sijainti ja taloudellisuus
Sijainnin ja taloudellisuuden tarkastelussa tarkastellaan sekä koulun oppilasmäärällä jaettuja
kustannuksia, että koulun nykyisen sijainnin ”oikeellisuutta” paikkatieto-optimointiohjelmalla
1-10
tehdyn tarkastelun kautta. Käytännössä nykyiset koulut sijoittuvat paikkatieto-ohjelmalla toteutettujen analyysien mukaan lähelle parasta mahdollista sijaintia.
Sijainti
Jäljempänä oleviin kuviin on sijoitettu alakoulut minimoimalla koulukohtaista matkatuotosta.
Matkatuotoksella tarkoitetaan kuhunkin kouluun kulkevien oppilaiden yhteenlaskettua koulumatkaa tieverkkoa pitkin. Ruotsin- ja suomenkielisille kouluille on laadittu erilliset skenaariot, sillä
käytännössä nykymallissa Loviisassa ei ole olemassa hallinnollisesti kaksikielisiä kouluja. Oppilasmäärissä on huomioitu sekä vuoteen 2011 mennessä syntyneet, että väestönkasvusuunnitelman mukaiset oppilasmäärät.
Paikkatietoanalyysissä ei ole asetettu koulumatkan maksimipituutta tai minimioppilasmäärää per
koulu, mutta koulujen lukumäärä pidettiin nykytilaa vastaavana eli 7+7 alakoulua. Käytännössä
sekä suomen- että ruotsinkieliset koulut sijoittuivat hyvin lähelle nykyisiä sijaintejaan. Ainoastaan
Haddom skola sekä Teutjärven/Kirkonkylän ja Koskenkylän koulut poikkesivat jonkin verran optimaalisista sijainneistaan. Värilliset alueet kartalla kuvaavat nykyisten koulujen palvelualueita.
1-11
Kuvio 3: Ruotsinkieliset alakoulut kartalla; sis. nykyiset alakoulut sekä paikkatieto-optimointiohjelman
asettamat koulut
Ruotsinkielisistä kouluista ainoastaan Haddom skola sijoittuu hiukan etäämmälle nykyisestä sijainnistaan. Optimoitujen koulujen osalta oppilaskohtainen matkatuotoksen mediaani lyheni 4,2
kilometristä 3,5 kilometriin.
1-12
Kuvio 4: Suomenkieliset alakoulut kartalla; sis. nykyiset alakoulut sekä paikkatieto-optimointiohjelman
asettamat koulut
Suomenkielisistä kouluista valtaosa sijoittuu paikoille, joihin myös paikkatieto-optimointi sijoittaisi ne. Kuitenkin koillisessa sijaitsevat kaksi koulua (Kirkonkylän koulu sekä Teutjärven koulu) optimointi korvaisi yhdellä, näiden kahden koulun väliin sijoittuvalla koululla. Sitä vastoin läntisessä
Loviisassa optimointi tuottaisi ruotsinkielisiä kouluja vastaavat sijainnit Koskenkylään (Forsby) ja
Pernajaan (Kyrkoby). Huomionarvoinen seikka optimoidun Koskenkylän koulun osalta oli oppilaskohtaisen mediaanimatkatuotoksen lyheneminen 9,4 kilometristä 3,1 kilometriin. Kaikkien suomenkielisten koulujen osalta oppilaskohtainen matkatuotoksen mediaani lyheni 3,6 kilometristä
3,1 kilometriin.
1-13
Taloudellisuus
Alla olevassa kuviossa on tarkasteltu oppilaskohtaisia kustannuksia (pois lukien kuljetuskustannukset) kouluittain. Käytännössä kuviosta voidaan nähdä, että suuremmat yksiköt ovat keskimäärin pieniä yksiköitä taloudellisempia. Korkeimmat kustannukset ovat erityiskouluista, joissa
toiminta ja siten myös kustannukset poikkeavat muista kouluista. Lisäksi yksikkökoot ovat melko
pieniä. Maltillisimmat kustannukset ovat alueen suurimmissa alakouluissa, joissa oppilaita on lähemmäs kaksi sataa. Taloudellisuuden kriteeristöä luotaessa parhaan mahdollisen arvosanan
(3/3) saivat ne koulua, joiden oppilaskohtaiset kustannukset kuuluivat alhaisimpaan kolmannekseen. (kts. liite 20).
Peruskoulujen kustannukset euroa/oppilas
12 000 €
12 000 €
10 000 €
10 000 €
8 000 €
8 000 €
6 000 €
6 000 €
4 000 €
4 000 €
2 000 €
2 000 €
Sekä esikoulu
että koulu
€
Valkon koulu
Tesjoen koulu
Länsiharjun koulu
Koskenkylän koulu
Kirkonkylän koulu
Tessjö skola
Sävträsk skola
Kyrkoby skola
Haddom skola
Generalshagens skola
Forsby skola
Teutjärven koulu ja esikoulu
Isnäsin koulu ja esikoulu
€
Isnäs skola och förskola
-
Alakoulu
Euroa / oppilas
Koulukuljetukset euroa/oppilas
Koko maan keskiarvo
Loviisan koulujen keskiarvo
Kuvio 5: Euromääräiset kustannukset per oppilas oppilaiden lukumäärän mukaan. Lähde: Loviisan kaupunki
Kokonaistaloudellisuutta on tarkasteltu siis kahden indikaattorin kautta, sekä paikkatietoanalyysin, että yleisen kustannustason mukaan. Yläasteet ja lukiot (merkitty tähdellä) eivät saaneet
pisteitä paikkatietoanalyysistä, sillä ne eivät olleet mukana analyysissä.
1) Sijainti paikkatietoanalyysin mukaan
1 = kaukana
3 = lähes oikeassa paikassa
5 = erinomainen
1-14
2) Kustannukset euroa per oppilas, pl. koulukuljetukset
1 = Kustannukset ylimmässä kolmanneksessa
3 = Kustannukset alimman ja ylimmän kolmanneksen välissä
5 = Kustannukset alimmassa kolmanneksessa
2.4
Yhteenveto
Laaditun kriteeristön perusteella annettujen pisteiden valossa koulujen välille ei saada suuriakaan
eroja. Tähän ovat osaltaan syynä myös osittain puutteelliset tiedot, jotka liittyvät kouluverkon
käynnissä oleviin uudistuksiin mm. suomenkielisen koulukeskuksen osalta. Tarkastelussa olleiden
alakoulujen osalta parhaat pisteet sai Forsby sekä heikoimmat Harjuntaustan ja Koskenkylän
koulut. Käytännössä alla oleva yhteenvetotaulukko ei kuitenkaan ole yksiselitteinen peruste päätöksenteolle. Sen sijaan se antaa suuntaa-antavia vihjeitä siitä, millaisia ovat kunkin koulun vahvuudet ja heikkoudet sekä haasteet tulevalle kehitykselle. Alla olevassa taulukon painotetuissa
yhteispisteissä on painotettu opetuksen ja oppimisen laatua sekä koulurakennus ja tilat sarakkeiden pisteitä kaksinkertaisella painoarvolla.
Koulu
Ruotsinkieliset alakoulut
Forsby skola
Generalshagens skola
Haddom skola
Isnäs skola
Kyrkoby skola
Sävträsk skola
Tessjö skola
Suomenkieliset alakoulut
Isnäsin koulu
Kirkonkylän koulu*
Koskenkylän koulu
Länsiharjun koulu*
Tesjoen koulu
Teutjärven koulu
Valkon koulu
Erityiskoulut
Parkskolan*
Harjuntaustan koulu*
Yläkoulut ja lukiot
Lovisanejdens högstadium
Myllyharjun koulu ja lukio
Lovisa Gymnasium
Opetuksen
ja oppimisen
laatu
Henkilöstö
n kehittämi
nen
Koulurakennus ja
tilat
Paikallisuus
ja yhteisölli
syys
Sijainti
ja taloudellisuus
Painotetut yhteispisteet
3
4
3
2
3
4
3
4
4
4
5
4
4
3
4
4
2
2
1
3
4
3
1
3
5
5
3
3
5
5
5
3
3
4
4
26
27
21
22
21
26
24
2
3
3
4
3
2
3
5
4
3
3
3
4
4
2
4
3
4
4
4
3
5
3
1
1
3
5
3
4
3
2
5
4
2
3
22
23
17
24
23
23
23
2
1
4
4
5
4
1
1
3
3
21
17
5
5
5
4
4
4
4
5
4
1
1
1
3
1
5
26
25
28
Taulukko 6: Koulukohtaiset pisteytykset (Yhteispisteissä on painotettu opetuksen ja oppimisen laatua
sekä koulurakennusta ja tiloja kaksinkertaisella painoarvolla)
1-15
3.
JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDESUOSITUKSET
Yllä esitettyihin kriteereihin sekä liitteenä olevien koulukohtaisten muistioihin ja sähköisen kyselyn tuloksiin perustuen ehdotamme kouluverkkoon tehtäväksi alla esitettyjä muutoksia. Muutosten on tarkoitus vahvistaa nykyistä kouluverkostoa siten, että sen kaikki palat täyttävät nykyiset
kouluille asetettavat menestyksekkään oppimisen minimivaatimukset. Säästöjä haetaan erityisesti tilakustannuksia karsimalla. Kouluverkon kehittämiseen liittyvät suositukset eivät aiheuta irtisanomisia.
3.1
Peruskoulut
Koskenkylään rakennetaan kaupungin investointiohjelman mukaisesti 2016-2017 uusi suomenkielinen koulu. Oppilasmäärältään kasvavaa ja epäkäytännöllistä koulurakennusta ei kannata pedagogisesta ja toiminnallisesta näkökulmasta kehittää, vaan rakentaa nykyaikainen koulurakennus. Uuden koulurakennuksen osalta vältytään erillisen liikuntasalin rakentamiselta lähistöllä olevan Agricolahallin ansiosta. Uudessa koulurakennuksessa tulee huomioida uudet tilat myös ruotsinkieliselle opetukselle (kts. Kyrkoby skola) ja kirjastolle.

Nykyisen koulurakennuksen kehittämistä ei nähdä perusteltuna syrjäisen sijainnin ja epäkäytännöllisten tilojen osalta. Koskenkylän koulun optimaaliseksi sijaintipaikaksi osoittautui Koskenkylän taajama, kun huomioidaan kaupungin tulevat kaavoitussuunnitelmat. Valtaosa nykyisistä koulukuljetustarpeista poistuisi keskeisemmän sijainnin ansiosta ja uusi Koskenkylän
koulu toimisi aitona ”lähikouluna” suurimmalle osalle oppilaista.

Nykyisen rakennuksen osittain epäkäytännölliset tilat olisivat haaste mahdollisessa koulurakennuksen laajentamisessa. Suurimman puutteen korjaaminen, eli liikuntasalin rakentaminen
ei riittäisi. Koulurakennuksesta puuttuvat nykyisellään kunnolliset opetusta tukevat jako/eriytystilat sekä riittävän suuri opettajainhuone sosiaalitiloineen.
Haddom skola lakkautetaan syksyllä 2013 ja sen oppilaat siirretään Sävträskin sekä Generalshagensin kouluihin.

Haddomin koulun oppilasmäärä jää ennusteen mukaan tulevaisuudessa alle tavoitellun 40
oppilaan. Alue ei ole myöskään Loviisan kasvualueita, jolloin odotettavissa ei ole kasvavia oppilasmääriä. Nykyisen koulurakennuksen hyödyntäminen tulevaisuudessa vaatisi mittavia investointeja sekä teknisen kunnon että palvelutason ollessa heikko.

Vapautuviin Haddomin koulun tiloihin voidaan siirtää alueen päiväkoti.
Kyrkoby skola lakkautetaan syksyllä 2015 ja sen oppilaat siirretään Generalshagensiin sekä
Forsbyn kouluihin

Kyrkobyn koulun oppilasmäärät jäävät ennusteen mukaan tulevaisuudessa reilusti alle tavoitellun 40 oppilaan. Nykyisen rakennuksen hyödyntäminen tulevaisuudessa koulurakennuksena vaatisi mittavia investointeja sekä teknisen kunnon että palvelutason ollessa heikko.

Kyrkobyn koulun tilanne voidaan tarvittaessa arvioida uudelleen vielä syksyllä 2014, jotta tiedot ovat käytössä Koskenkylän rakennushankkeen kanssa samanaikaisesti. Jos Kyrkoby halutaan säilyttää, se voisi profiloitua vaihtoehtokouluna. Näkemyksemme mukaan Kyrkoby on
yhteisöllisyydeltään ja pedagogisilta valmiuksiltaan erittäin vahva. Kyrkobyn säilymisen edellytyksenä pidetään sen pedagogisten edellytysten vahvistamista, mikä edellyttää esimerkiksi
liikuntasalin rakentamista. Kyrkoby on yhteisöllisyydeltään selkeästi muista erottuva kyläkeskus ja koulun tiloja käytetään aktiivisesti myös muina kuin kouluaikoina.
Parkskolanin 7-9 -luokkien oppilaat siirretään Lovisanejdens högstadiumiin, siinä aikataulussa
kuin lakkautettavat koulut kasvattavat Generalshagensin oppilasmääriä.
1-16
•
Parkskolanista tulee siirtää oppilaita muihin kouluihin Parkskolanin ja Generalshagensin oppilasmäärän kasvaessa liian suureksi muiden koulujen lakkautusten vuoksi. Generalshagens ja
Parkskolan toimivat tällä hetkellä samoissa tiloissa.
Kokeilu hallinnollisesti kaksikielisistä kouluista
Kaksikielisten koulujen perustaminen on haaste, mutta Loviisassa se on kokeilemisen arvoinen
asia. Kaksikielisillä kouluilla ei todennäköisesti saavuteta kustannussäästöjä, mutta ne pyrkivät
turvaaman muutaman pienen koulun tulevaisuuden ja mahdollistavat koulutuspalveluiden saatavuuden ja voi olla tärkeä esimerkki eteläisten ja muiden kuntien kehittämisessä. Tässä tapauksessa voidaan harkita myös kielikylpyratkaisua. Kaksikielisiä kouluja voisi selvityksen perusteella
kokeilla Isnäsissä ja mahdollisesti jatkossa Tesjoella. Hyvien kokemusten myötä kaksikielisyyden
teema voidaan huomioida myös Koskenkylän uuden koulurakennuksen suunnittelussa. Keskeistä
kaksikielisten koulujen kokeilussa ovat:
1) Mitattavissa olevien kriteerien määrittäminen ennen kaksikielisten koulujen kokeilun aloittamista. Myös kartoittavan taustakyselyn tekeminen ennen kokeilun aloittamista on suositeltavaa.
2) Koulujen toimintamallin ja johtamisjärjestelmän sekä sidosryhmäkumppanuuksien tai poikkihallinnollisten ratkaisujen huolellinen muotoilu ennen määräaikaisen kokeilun aloittamista.
3) Kokeilun määräaikaisuus (esim. kolme lukuvuotta: 2013-2014, 2014-2015 ja 2015-2016),
jonka jälkeen vasta päätetään toiminnan vakiinnuttamisesta. Kokeilun jälkeen tulee tehdä
analyyttinen arvio, onko alussa määritellyt kriteerit saavutettu. Kokeilulle kannattaa hakea lisärahoitusta.
4) Kaksikielisyyden kokeiluun liittyy myös opettajien ja koulunjohtajan rekrytointi, jotka pystyvät työskentelemään molemmilla kielillä.
Isnäsin osalta koulut jatkaisivat toimimista erillisissä koulurakennuksissa, koska kaikki oppilaat
eivät mahdu yhteen rakennukseen. Käytännössä hallinnollinen yhdistäminen toisi vain hyvin maltillisia säätöjä, kun molemmilla kouluilla olisi yhteinen rehtori. Oppilasmäärä jäisi yhdistämisestä
huolimatta alhaiseksi ja useiden ikäluokkien yhdysluokkia jouduttaisiin ylläpitämään myös jatkossa. Ennusteen mukaisilla oppilasmäärillä Isnäsin koulut eivät pysty tulevaisuudessakaan tarjoamaan eri-ikäisille oppilaille laadukasta opetusta järkevillä kustannuksilla.

Kaksikielisen koulun pedagogisten valmiuksien vahvistamiseksi voisi olla järkevää siten, että
alaluokat 1-4 säilyisivät Isnäsissä ja esimerkiksi 5-6 luokat siirtyvät Forsbyn ja Koskenkylän
kouluihin.

Mikäli kaksikielisellä koulukokeilulla Isnäsissä ei päästä asetettuihin tavoitteisiin, tulee molemmat Isnäsin koulut lakkauttaa ja oppilaat siirtää Forsbyn ja Koskenkylän kouluihin. Esiopetuksen jatkaminen Isnäsissä voisi olla perusteltua, mutta vaatisi aikanaan erillisen tarkastelun.
Tesjoella tulisi kehittää nykyistä suomenkielistä koulurakennusta ja pyrkiä sijoittamaan kaikki
oppilaat siihen. Ruotsinkielinen koulurakennus jäisi päiväkodin ja esikoulun käyttöön. Tämä ratkaisu edellyttänee Tesjoen koulun laajentamista opetus- ja eriyttämistilojen osalta. Samalla tulee
kehittää myös Tesjoen koulujen ja päiväkodin pihapiiristä turvallinen ja toimiva kokonaisuus, joka samalla tukee kaksikielisyyden ja kielikylpymäisyyden tavoitetta.

Tesjoen koulu ja Tessjö skola ovat oppilaskohtaisilta kustannuksiltaan ylimmässä kolmanneksessa. Oppilasmääriltään ne täyttävät elinovoimaisen koulujen tunnusmerkit, semminkin kun
Loviisan kasvusuunnitelman kasvattavat myös Tesjoen väestöä. Tesjoki sijaitsee myös ”harmittavan” lähellä keskustan kouluja, jolloin voisi olla perusteltua palvella myös Tesjoen asukkaita keskustan koulujen kautta.
1-17

Mikäli Tesjoella ei päästä kaksikieliselle koululle määriteltyihin tavoitteisiin, ehdotamme Tessjö skolan lakkauttamista ja oppilaiden sijoittamista lähinnä Generalshagensiin. Tesjoen alueelle jäisi tällöin suomenkielinen alakoulu sekä mahdollisesti esikoulut molemmilla kielillä.
Kokeilu Teutjärven ja Ratulan (Kouvola) koulujen välisestä yhteistyöstä
Teutjärven koulu itsessään on liian pieni säilytettäväksi erillisenä kouluna. Tapa, jolla Teutjärven
koulun elinaikaa voitaisiin jatkaa, olisi yhteistyön käynnistäminen läheisen Ratulan koulun kanssa. Molemmat koulut ovat kohtuullisessa kunnossa ja niistä löytyvät esim. tarvittavat teknisen
työn ja liikuntatilat, mutta ne ovat vain 2-opettajaisia kouluja. Tämä aiheuttaa pedagogisia haasteita, kun neljä vuosiluokkaa on yhdessä luokassa opetettavana. Vuoden 2018 kouluverkkokuvauksessa on Ratulan ja Teutjärven ennustetut oppilasmäärät yhdistetty, jotta nähdään kuinka suuri ”yhdistettynä kouluyksikkönä” siitä kokonaisuutena muodostuisi. Loviisan tulee käynnistää
neuvottelut Kouvolan kanssa seuraavanlaisen yhteistyömahdollisuuksien selvittämiseksi.

Teutajärven ja Ratulan koulujen oppilaaksiottoalue tulisi olla yksi yhtenäinen alue, joka on
sekä Kouvolan että Loviisan alueella. Tältä alueelta muodostuu yksi vuosiluokka, jota opetetaan jommassakummassa koulussa. Esim. v. 2013 kaikki 1-luokan aloittavat menevät Teutjärven kouluun ja vastaavasti 2014 1-luokka alkaa Ratulan koulussa. Oppilas kävisi koko alakoulunsa siinä koulussa, jossa on aloittanut. Toinen vaihtoehto on, että koulut erikoistuisivat
siten, että toinen huolehtii aina 1-3 luokkien opetuksesta ja toinen 4-6 luokista.

Suurin haaste on kuntien välinen sopiminen uudentyyppisestä koulujen välisestä yhteistyöstä.
Jos kunnista löytyy tahtotila tällaisen kokeilun toteuttamiseen, on toinen haaste oppilaiden
vanhempien suhtautuminen. Ennen kokeilun aloittamista tulisi selvittää ovatko vanhemmat
valmiita siihen, että oman lapsen koulu alkaa naapurikunnan puolella? Vanhempien suhtautumiseen voi vaikuttaa myös, jos toinen lapsista kävisi Ratulan ja toinen Teutjärven koulua.
Jos vanhemmat päätyvätkin siihen, että anovat lapsen sijoittamista toiseen kouluun (Loviisassa Kirkonkylä ja Kouvolassa Kartanon koulu) ei yhteisestä koulupiiristä saada vastaavaa
synergiahyötyä.
Keskeistä koulujen yhteistyön kokeilussa ovat:
1) Mitattavissa olevien kriteerien määrittäminen ennen kokeilun aloittamista ja kartoitusselvityksen tekeminen. Alustava tunnustelu kuntien tahtotiloista tulisi tehdä jo syksyn 2012 aikana.
2) Koulujen yhteistyön toimintamallin ja johtamisjärjestelmän sekä sidosryhmäkumppanuuksien
tai poikkihallinnollisten ratkaisujen huolellinen muotoilu ennen määräaikaisen kokeilun aloittamista. Kokeilulle kannattaa hakea ulkopuolista rahoitusta.
3) Kokeilun määräaikaisuus (esim. 1.8.2013–30.5.2015), jonka jälkeen vasta päätetään toiminnan vakiinnuttamisesta. Kokeilun jälkeen tulee tehdä analyyttinen arvio, onko alussa määritellyt kriteerit saavutettu.
Mikäli yhteistyö kokeilua ei päästä käynnistämään tai kokeilu ei tuota sille asetettuja tavoitteita,
tulee Teutjärven koulu lakkauttaa ja oppilaat siirtää Kirkonkylän kouluun. Tässä vaihtoehdossa
esikoulun sijoittuminen tulee vielä arvioida erikseen.
3.2
Lukiot
Suomenkielisen lukion houkuttelevuuden kehittämiseksi tulee Loviisassa tehdä panostuksia tulevan oppilasmääräennusteen jäädessä aiempia vuosia alhaisemmaksi. Nykyään monet valitsevat
jo muun, kuin Myllyharjun lukion, eikä sinne ole ”imua”. Loviisan lukio on kooltaan pieni, eikä se
tule menestymään nykyisellä toimintatavalla vähenevien oppilasmäärien ja lukioiden välisessä
kasvavassa kilpailussa. Kehittämisen vaihtoehtojen päälinjat ovat seuraavat:
•
Yhteistyö Loviisan ruotsinkielisen lukion kanssa
1-18
•
•
•
Yhteistyö Porlammin lukion tai Porvoon lukioiden kanssa
Lukion ja ammatillisen koulutuksen välisen yhteistyön tarkastelu
Suomen- ja ruotsinkielisten lukioiden ja ammatillisen koulutuksen yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi.
Lukioiden osalta voidaan harkita Myllyharjun lukion sekä Lovisa Gymnasiumin hallinnollista yhdistämistä. Lisäksi suositellaan yhteistyömallien kartoittamista Lapinjärven kunnan Porlammin lukion sekä Porvoon kaupungin lukioiden välillä. Lukioikäisten kanssa kaksikielinen kokeilu voi onnistua kielen kehityksen näkökulmasta alakouluikäisiä paremmin.
3.3
Esiopetus
Esiopetus tulee sijoittaa pääsääntöisesti koulujen yhteyteen, mikä on vallitseva suuntaus myös
valtakunnan tasolla. Ehdotetaan laadittavaksi mallinnus, jossa tarkastellaan mahdollisuutta siirtää esikoulutoiminta koko kaupungin alueella fyysisesti koulujen yhteyteen ja hallinnollisesti sivistystoimen alaisuuteen. Koska toimenpide-ehdotukset sisältävät kokeiluja, tulee esiopetuksen
järjestämiseen liittyvät muutokset kiinnittää joustavasti näiden toteutusten yhteyteen. Muutoksissa on erityistä huomiota kiinnitettävää aamu- ja iltapäivähoitomahdollisuuksiin.
3.4
Muita kehittämisehdotuksia
Aluerehtorimalli
Kerätyn aineiston mukaan koulujen nykyisten rehtoreiden mahdollisuudet panostaa koulujen kehittämiseen tai esimiestyöhön ovat vähäiset ja johtamisresurssit ovat Loviisassa merkittävästi
maan keskiarvoa alhaisemmat. Aluerehtorimallissa useammalla koululla on yksi yhteinen rehtori,
jonka lisäksi kussakin koulussa on vähintään yksi opettajien lähiesimiehenä ja pedagogisena kehittäjän toimiva tiimiesimies. Aluerehtorin tehtäviin kuuluu pääasiassa hallinnollisena esimiehenä
toimiminen sekä juridinen osaaminen.
Aluerehtorimallin hyviä puolia ovat nykyistä paremmat urakehitysnäkymät, johtajuuden arvostuksen ja vaikuttavuuden parantaminen sekä uuden lastensuojelulain asettamien, lasten hyvinvointiin liittyvien vaatimusten täyttäminen. Aluerehtorimallin tavoitteena on ammattimaistaa koulujen johtamista sekä luoda johtamiskulttuuri, jossa johtamisen kehittäminen on yksinkertaisempaa ja tavoitteellisempaa.
Aluerehtorimalliin siirtyminen vaatisi hallintosäännön uudistamista ja suosittelemmekin aluerehtorimalliin liittyvien yksityiskohtien hienojakoisempaa tarkastelua sekä kustannus-hyöty analyysin toteuttamista. Kyseinen malli ja sen selvitys kannattaa toteuttaa kouluverkkouudistuksesta erillisenä selvityksenä. Malli koskisi noin 2-3 aluerehtoria ja noin 4-6 koulua.
Sijaispoolin käynnistäminen
Tällä hetkellä kukin Loviisan kouluista rekrytoi sijaisia kukin omalla tavallaan omista verkostoistaan. Sijaispoolin ajatuksena olisi koota Loviisassa toimivat sijaiset yhteen sijaispooliin, jolloin
esimerkiksi sairastuneen opettajan tilalle sijaisen hankkiminen toteutettaisiin keskitetysti.
Sijaispoolin tarkoituksena on vähentää sijaisten hankkimiseen tällä hetkellä yksittäisiltä kouluilta
kuluvaa aikaa ja koota alueen parhaat sijaiset yhteen. Sijaispoolin käytännön toteutukseen liittyvät vastuut ja työnjako tulee vielä täsmentää kaupungin omana työnä.
Sijaispoolilla varmistetaan pätevien opettajien houkutteleminen Loviisaan. Sijainen voi olla myös
vakituinen sijainen, vakituisessa työsuhteessa. Sijaispoolin muodostaminen toimii myös ennakoivana työn tulevaa eläköitymistä vastaan, josta on hyviä kokemuksia muista kunnista.
1-19
Johtamisjärjestelmän avaaminen ja johtokunnan rakenteen arviointi
Nykyisen johtamisjärjestelmän rakenteen katsotaan vääristävän johtamista ja heikentävän rehtorin asemaa ja johtamisvastuuta. Ehdotetaan johtamisjärjestelmän tarkempaa avaamista ja tarkastelua. Osana johtamisjärjestelmän avaamista suositellaan myös suoran demokratian keinojen
lisäämisen mahdollisuuksien tarkastelua.
3.5
Toimenpide-ehdotukset aikajanalla
Kuvio 7: ROAD MAP; Keskeiset toimenpide-ehdotukset aikajanalla 2012-2018
Seuraavalla kuvalla on pyritty havainnollistamaan vuoden 2018 Loviisan kouluverkkoa alakoulujen osalta, mikäli toimenpide-ehdotusten ensisijaiset vaihtoehdot toteutuvat. Kartalla on sekä
koulujen sijainnit, että ennustetut oppilaiden asuinpaikat. On huomattava, että osa kartalle sijoitetuista ruotsinkielisistä oppilaista on peittynyt suomenkielisten oppilaiden alle. Tämä johtuu tietojärjestelmän esitysteknisistä rajoitteista.
1-20
Kuvio 8: Mallinnus mahdollisesta tulevasta kouluverkosta
1-21
LIITE 1: NYKYISTEN JA OPTIMOITUJEN KOULUJEN MATKATUOTOKSET
Alakoulujen sijaintien optimoinnissa lähtökohtana on ollut tieverkkoa pitkin tapahtuvan kokonaismatkatuotoksen minimointi. Matkatuotos lasketaan siten, että jokainen oppilas kulkee kerran
asuinpaikastaan koululle ja takaisin. Matkatuotos yhteensä kuvaa yhden päivän aikana koulumatkoista syntyneet kilometrit. Keskimääräinen ja mediaani matkatuotos tarkoittavat yksittäisen oppilaan edestakaista koulumatkaa kilometreinä. Mediaani on keskiluku, joka ilmoittaa jakauman tyypillisen arvon.
Alakoululaiset
saavutettavuus-alueella
(1999-2004)
Alakoulu
Generalshagens skola
Keskimääräinen matkatuotos, km
Matkatuotos
yht., km
Mediaani matkatuotos, km
180
902
5,0
4,0
Savträsk skola, Liljendal
52
424
8,2
7,5
Forsby skola
50
299
6,0
4,3
Kyrkoby skola
32
118
3,7
1,9
Haddom skola
30
149
5,5
3,8
25*
243
9,3
3,3
20
435
16,1
6,1
390
2 684
6,7
4,2
Isnäs skola
Tessjö skola
Yhteensä*
*1 oppilas sijoittui nykytila-analyysissä Lapinjärven Kapellby skolan palvelualueille. Ko. oppilaan matka Lapinjärvelle on mukana Yhteensä -rivillä.
Taulukko 4: Ruotsinkielisen kouluverkon nykytilanne
Nimi
Lovisa Centrum
Matkatuotos
yht., km
Oppilaat 2018
Keskimääräinen
matkatuotos, km
Mediaani matkatuotos, km
146
676
4,7
3,4
Savträsk
34
199
5,8
5,1
Forsby
45
229
5,1
4,0
Kyrkoby
19
54
2,8
1,9
Haddom
26
203
7,8
8,4
Isnäs
21
165
7,8
3,5
Tessjö
47
397
8,4
3,0
338
1 923
5,7
3,5
Yhteensä
Taulukko 5: Optimoidut ruotsinkieliset koulut
1-22
Nimi
Alakoululaiset
saavutettavuus-alueella
(1999-2004)
Länsiharjun koulu
Matkatuotos
yht., km
Keskimääräinen matkatuotos, km
Mediaani
matkatuotos,
km
208
925
4,5
2,8
Koskenkylän koulu
96
1 085
11,4
9,4
Valkon koulu
54
135
2,5
1,2
Tesjoen koulu
Kirkonkylän koulu, Ruotsinpyhtää
52
231
4,2
1,8
38
184
4,7
3,1
Teutjärven koulu, Ruotsinkylä
23
247
10,7
11,1
Isnäsin koulu
20
194
9,7
3,5
510
3 291
6,5
3,6
Yhteensä*
*18 oppilasta sijoittui nykytila-analyysissä Lapinjärven ja Ilolan koulujen palvelualueille. Ko. oppilaiden matkat Lapinjärvelle
ja Ilolaan ovat mukana Yhteensä-rivillä.
Taulukko 6: Suomenkielisen kouluverkon nykytilanne
Nimi
Oppilaat 2018
Loviisa Keskusta
Keskimääräinen matkatuotos, km
Matkatuotos
yht., km
Mediaani matkatuotos, km
213
985
4,6
3,5
Koskenkylä
78
611
7,8
3,1
Valko
54
136
2,5
1,5
Tesjoki
Ruotsinpyhtää Pohjoinen
(=Kirkonkylän ja Teutjärven
yhdistynyt koulu)
70
197
2,8
2,8
49
463
9,5
7,7
Pernaja (=uusi koulu)
30
74
2,4
1,1
Isnäs
17
56
3,3
1,8
511
2 522
4,9
3,1
Yhteensä
Taulukko 7: Optimoidut suomenkieliset koulut
1-1
LIITE 2: UUDEN KOULUVERKON OPPILASMÄÄRÄENNUSTEET VUONNA 2018
On huomioitava, että tästä alla oleviin taulukoihin ei ole laskettu oppilasennuste erityiskouluille. Nykyisistä vuosiluokista 5-10% tarvitsee erityistä tukea oppimisessaan
ja on sijoitettuna erityiskouluun. Jatkossa näiden tukea tarvitsevien oppilaiden määrän oletetaan kasvavan.
Syntymävuosi
Vuosiluokka
- Generalshagens skola (syntyvyys)
- Generalshagens skola (kasvusuunnitelmat)
Generalshagens skola yhteensä
- Forsby skola (syntyvyys)
- Forsby skola (kasvusuunnitelmat)
Forsby skola yhteensä
Savträsk skola, Liljendal
Isnäs skola
- Tessjö skola (syntyvyys)
- Tessjö skola (kasvusuunnitelmat)
Tessjö skola yhteensä
Alakoulujen oppilasmäärä yhteensä
- Lovisanejdens högstadium (syntyvyys)
- Lovisanejdens högstadium (kasvusuunnitelmat)
Lovisanejdens högstadium yhteensä
Vuosiluokkien 1-9 oppilasmäärä yhteensä
2011
1
18
4
22
5
1
6
7
3
11
2
13
51
2010
2
21
4
25
11
1
12
9
2
2
2
4
52
2009
3
34
4
38
12
1
13
4
1
6
2
8
64
2008
4
29
4
33
9
2007
5
24
4
28
6
2006
6
27
3
30
13
9
7
4
5
2
7
60
6
7
6
4
2
6
53
13
6
4
2
1
3
56
2005
7
2004
8
2003
9
Koulu
yhteensä
153
23
176
56
3
59
40
20
30
11
41
336
59
6
65
66
7
73
57
6
63
182
19
201
537
1-2
Syntymävuosi
Vuosiluokka
- Länsiharjun koulu (syntyvyys)
- Länsiharjun koulu (kasvusuunnitelmat)
Länsiharjun koulu yhteensä
- Koskenkylän koulu (syntyvyys)
- Koskenkylän koulu (kasvusuunnitelmat)
Koskenkylän koulu yhteensä
Valkon koulu
Isnäsin koulu
Kirkonkylän koulu, Ruotsinpyhtää
- Teutjärven koulu (Loviisan alueen syntyvyys)
- Teutjärven koulu (Ratulan alueen syntyvyys)
Teutjärven/Ratulan koulut yhteensä
- Tesjoen koulu (syntyvyys)
- Tesjoen koulu (kasvusuunnitelmat)
Tesjoien koulu yhteensä
Alakoulujen oppilasmäärä yhteensä
- Myllyharjun koulu (syntyvyys)
- Myllyharjun koulus (kasvusuunnitelmat)
Myllyharjun koulu yhteensä
Vuosiluokkien 1-9 oppilasmäärä yhteensä
2011
1
26
5
31
8
1
9
11
4
1
2
2
4
2
2
4
64
2010
2
27
5
32
17
1
18
14
1
6
1
6
7
12
2
14
92
2009
3
32
5
37
19
19
6
3
6
2
4
6
8
3
11
88
2008
4
23
5
28
17
1
18
6
5
4
5
7
12
11
2
13
86
2007
5
36
5
41
17
1
18
3
3
8
5
7
12
15
2
17
102
2006
6
40
5
45
24
1
25
14
1
8
3
6
9
6
3
9
111
2005
7
2004
8
2003
9
Koulu
yhteensä
184
30
214
102
5
107
54
17
33
18
32
50
54
14
68
543
84
8
92
84
8
92
78
9
87
246
25
271
814
1-1
LIITE 3: KOULUKOHTAISET ARVIOINTIKRITEERIT JA INDIKAATTORIT
Arviointikriteeri:
Opetuksen ja oppimisen laatu
Paikallisuus
ja yhteisöllisyys
Henkilöstön kehittäminen Koulurakennus ja tilat
Indikaattori
Tekninen
kunto
Teknisen
Palve- työn tilutaso
la
Kustannukset
euroa per oppilas, pl. koulukuljetukset
Opettajien
pätevyys
Forsby
Generalshagens
2
5
3
2
4,0
3,7
3
3
5
5
3
5
5
5
5
5
2
3,0
4,3
3
4
5
5
1
5
5
Haddom
Harjuntaustan
koulu
Isnäs
skola
Isnäsin
koulu
Kirkonkylä
Koskenkylän
koulu
1
5
3
2
3,7
4,3
2
1
3
1
3
5
5
1
3,0
4,5
3
3
3
5
1
5
1
Kyrkoby
Lovisa
Gymn.
1
Liikuntatila
Keskeinen
rooli alueen Sijainti paikkavapaa-ajan tietoanalyysin
toiminnassa
mukaan
Yhdysluokat
Koulu
Oppilaita Eriyttämisyli/alle 40
tilat
Henkilöstön
työhyvinvointi on
jatkuvan
seurannan
ja kehittämisen kohteena.
Opettajilla
on riittävästi tiedollisia, taidollisia ja oppimisympäristöön liittyviä valmiuksia
opettaa
myös erityistä tukea
tarvitsevia
oppilaita.
Sijainti ja taloudellisuus
1
5
1
2
4,5
4,5
2
1
5
1
5
5
1
1
5
1
2
4,5
4,5
1
1
5
1
5
5
3
2
5
2
4,3
3,3
2
3
5
5
3
3
3
2
5
5
1
2,3
3,3
2
2
5
1
1
3
1
2
5
3
2
4,0
4,3
2
1
1
1
5
5
1
5
5
3,8
3,6
2
5
5
5
1
5
1-2
Lovisanejdens
högstadium
Länsiharjun koulu
Myllyharjun koulu
ja lukio
Parkskolan
5
5
5
5
1
3,7
3,5
2
5
5
5
1
3,0
2,5
3
3
5
5
1
3
5
5
5
5
3,5
3,5
3
5
5
5
1
1
1
3
4,0
3,3
3
5
5
5
1
5
1
Sävträsk
4
5
3
5
4,5
3,0
2
1
5
5
3
5
3
Tesjoki
Tessjö
skola
2
5
3
2
2,0
3,0
2
3
5
5
3
5
3
4
5
3
1
2,5
4,0
3
1
5
5
3
5
3
Teutjärvi
Valkon
koulu
1
5
1
2
5,0
2,5
2
3
5
5
5
1
3
2
5
3
2
4,5
3,5
2
1
5
5
3
5
1
1 = yhdysluokkia (3
tai enemmän luokkaasteita)
3 = yhdysluokissa
(max. 2 luokkaastetta)
5 = vähintään yksi
"täysi" vuosiluokka,
jonka lisäksi
voi olla yhdysluokkia
1 = alle
75%
1 = alle 40
oppilasta
3 = 75-90% 3 = 41-100
oppilasta
5 = yli 90 % 5 = Yli 100
oppilasta
1 = ei
Itsearviointi asteikolla 1-5
käytännössä
lainkaan
3 = mahdollista soveltaen (esim.
isot luokat
ja auloja)
5 = erinomainen,
erilliset tilat
Arvio
teknisestä
kunnosta, 1-5
Arvio
1 = ei
palvelutasosta,
1-5
5 = on
1 = ei
1 = ei merkittävä
1=kaukana
5 = on
3 = kohtalainen
3=lähes oikeassa 3 = Kustannukpaikassa
set alimman ja
ylimmän kolmanneksen välissä
5=erinomainen
5 = Kustannukset alimmassa
kolmanneksessa
5 = tärkeä
1 = Kustannukset ylimmässä
kolmanneksessa
1-1
LIITE 4: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, VALKON KOULU
OPPILAAN KOHTAAMAN TOIMINNAN LAATU
RAKENTEIDEN
LAATU
Koulun opettajien, rehtorin ja johtokunnan näkemykset rakenteiden ja oppilaiden kohtaaman toiminnan laadusta
Johtaminen
•
•
Kiertävää kanslistia toivotaan
Koulun johtamiseen liittyviä tehtäviä lähes yhtä paljon
kuin virkarehtoreilla ja kuitenkin on myös oma opetettava luokka
Populus teettää paljon työtä
Sijaisten saaminen vaikeaa
Opetussuunnitelman
toteuttaminen
•
Tilat eivät ole este opetussuunnitelman toteutumiselle
Opetusjärjestelyt
•
•
Teknisen työn tila ja liikunta toteutuu monitoimitalossa
Musa/tekstiilityö voisivat olla myös erillisessä tilassa eikä ruokalassa; yläkerrassa tilaa, jos sen saisi koulun
käyttöön
Fys/kem: varustelu kohtuullinen
Kaikki rakennuksen tilat haluttaisiin koulun käyttöön
(Kansalaisopiston kudontapiiri häiritsee jonkin verran,
kolke kuuluu selkeästi esikoulutilaan)
Esiopetuksen tilat ahtaat, mutta sijainti koulun yhteydessä on hyvä asia (synergiaetua)
Välineitä toivotaan lisää (älytaulut, läppärit, jne)
Tukiopetusresursseja ei riittävästi
Terveydenhuoltaja käy vain 1krt/kk !!
Kuraattori 2.vkon välein
Psykologi oppilashuoltotyöryhmän kokouksissa (1krt/kk)
Korjaukset toteutuvat viiveellä
Lumieste pääoven lipassa puuttuu
•
•
•
•
Fyysinen oppimisympäristö
Oppimis-ympäristön
turvallisuus
•
•
•
•
•
•
•
•
2-2
LIITE 5: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, TEUTJÄRVEN KOULU
OPPILAAN KOHTAAMAN TOIMINNAN LAATU
RAKENTEIDEN
LAATU
Koulun opettajien, rehtorin ja johtokunnan näkemykset rakenteiden ja oppilaiden kohtaaman toiminnan laadusta
Johtaminen
•
•
Avoin ilmapiiri, tieto kulkee, viikoittaiset palaverit
Opetussuunnitelman
toteuttaminen
•
•
•
•
•
•
Koulutilat ovat riittävät:
Teknisen työn tila yläkerrassa
fysiikka/kemia ok
musiikki ok (bassokitara puuttuu)
kuvaamataito toteutuu normaaliluokassa
Toiminnassa painottuu ympäristötieto
Opetusjärjestelyt
•
Jakotuntien toteuttaminen on mahdollista. Sijaisuudet
hyvin järjestetty, kylältä löytyy potentiaalisia sijaisuuden
tekijöitä.
Esikoululaiset mukana 1-2:n luokassa. Matikka/äidinkieli
usein eriytetty.
Oppilashuoltoryhmä toimii ja tukenut koulua hyvin
(esim. pedadogisten arviointien tekemisessä)
•
•
Fyysinen oppimisympäristö
•
Alaluokan sisäilmamittaus osoitti liian pienen ilmanvaihdon. (korvat menee lukkoon)
Oppimis-ympäristön
turvallisuus
•
Hidasta kunnossapitoa esim. ikkunan rikkoutuessa,
välkkyvä lamppu, kierrätysastioita toivotaan (nyt kerätään vain sekajäte).
4-3
LIITE 6: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, TESJOEN KOULU
RAKENTEIDEN
LAATU
Koulun opettajien, rehtorin ja johtokunnan näkemykset rakenteiden ja oppilaiden kohtaaman toiminnan laadusta
Johtaminen
•
•
Opetussuunnitelman
toteuttaminen
OPPILAAN KOHTAAMAN TOIMINNAN LAATU
•
Pieni koulu, johtamiseen ei oikein ehdi keskittymään,
johtamista tehdään ”huvikseen”
Aluerehtori ei tunnu mielekkäältä, haluttaisiin esimiehen
olevan aina läsnä.
Populuksen käyttö keskeistä (kiertävä kanslisti olisi ratkaisu) eli kansliapalvelut tärkeää.
•
•
Fysiikka/kemia jää uupumaan
Tietotekniikka myös yksi haaste
Tekninen ja liikuntatila on (ruotsinkielinen käyttää
myös)
Musiikki/kuvis: ok
Fysiikka/kemia: keskitetty 5-6 luokkiin
Aiemmin kun tuntikehys ei riittänyt, on saatettu jäädä
suunnitelmista, mutta nyt on tilanne toinen.
Eriyttämismahdollisuudet paranevat kesällä tehtävän
remontin jälkeen.
Esiopetuksen sijoittumista kouluun pidetään parempana
vaihtoehtona, myös vanhemmat tätä mieltä.
Varastotilaa tarvitaan lisää
Mahdollisuutena yhteistyö ruotsinkielisen koulussa
Fyysinen oppimisympäristö
•
•
•
•
Valtatien turvallisuus paranee moottoritien tulon myötä.
Oppilashuoltoryhmä kerran kuussa (on riittävästi)
Psykologi on ehkä liian kuormitettu
Terveydenhoitaja joka toinen viikko
Oppimis-ympäristön
turvallisuus
•
Pihan turvallisuuden parantaminen: jäinen mäki, eskarien läsnäolo vaatisi muutoksia (nyt käytetään pk:n pihaa) (Tavoitteena kaikkien kolmen rakennuksen yhteinen pihasuunnitelma: pk/suomenk./ruotsink.)
•
•
•
•
•
•
Opetusjärjestelyt
•
•
5-4
LIITE 7: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, KOSKENKYLÄN KOULU
OPPILAAN KOHTAAMAN TOIMINNAN LAATU
RAKENTEIDEN
LAATU
Koulun opettajien, rehtorin ja johtokunnan näkemykset rakenteiden ja oppilaiden kohtaaman toiminnan laadusta
Johtaminen
•
•
•
Aluerehtorimalli nähdään mahdollisuutena, mutta kouluissa tarvitaan myös läsnäolevaa rehtoria
Kiertävä kanslisti olisi myös ok
Henkilökunnan tilat puutteelliset (sosiaalitilat, wc) opettajanhuoneeseen ei kaikki mahdu
Opetussuunnitelman
toteuttaminen
•
Erityisopetus toimii
Opetusjärjestelyt
•
Liikuntasali puuttuu Agricola hallissa 7krt/v, uinnit
4krt/v
Ruokala puuttuu
Teknisen työn tila on, mutta voisi olla nykyaikaisempi
Kuvataidevarustus ok
Tekstiilityö on ongelma
Eriyttämiselle ei tiloja (pienopetustilat puuttuvat, viereistä rakennusta hankala käyttää opetukseen
Ilmanvaihto on ongelma, ”ilma loppuu”, osalla henkilöstöä oireita
Toivomuksia: lentopalloverkko ja pituushyppypaikka,
talviliikuntapaikka: luistelukenttä (puuttuu kokonaan) ja
hiihtolatu
Sosiaalitoimi ei tue oppilashuoltoa (pari ongelmatapausta ollut syksyllä ja keväällä)
Koulukuljetusten odotusajat ovat pitkiä
Korjaus ja kunnossapito on koettu positiivisena
Pedagoginen ja hallinnollinen tuki ollut hyvää
•
•
•
•
•
Fyysinen oppimisympäristö
•
•
•
Oppimis-ympäristön
turvallisuus
•
•
•
6-5
LIITE 8: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, KIRKONKYLÄN KOULU
OPPILAAN KOHTAAMAN TOIMINNAN LAATU
RAKENTEIDEN
LAATU
Koulun opettajien, rehtorin ja johtokunnan näkemykset rakenteiden ja oppilaiden kohtaaman toiminnan laadusta
Johtaminen
•
•
Aluerehtorimalli ei tunnu mielekkäältä, rehtori pitää olla
paikan päällä.
Johtamiseen on riittävästi aikaa. Johtokunnan puheenjohtaja on haaste.
Opetussuunnitelman
toteuttaminen
•
•
•
Fysiikka/kemia on haaste.
Tekniseen työhön tarvittaisiin enemmän ryhmäjakoja.
Opetusjärjestelyt
•
Hyödynnetään pikkukoulua, käytäviä ja tulevaisuudessa
ruokalaa.
Esikoulu toimii päiväkodin yhteydessä hyvin, yhteistyö
toimii erittäin hyvin. (srk hoitaa ip-kerhon)
•
Fyysinen oppimisympäristö
•
Yksi opetuksessa käytettävä pientila poistuu remontin
yhteydessä.
Oppimis-ympäristön
turvallisuus
•
Kunnossapito tuntuu järjestelmällisemmältä, kuin aiemmin.
Turvallisuuspuutteita: Puulattiat (tulee tikkuja), ikkunanpokat
•
7-6
LIITE 9: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, ISNÄSIN KOULU
OPPILAAN KOHTAAMAN TOIMINNAN LAATU
RAKENTEIDEN
LAATU
Koulun opettajien, rehtorin ja johtokunnan näkemykset rakenteiden ja oppilaiden kohtaaman toiminnan laadusta
Johtaminen
•
•
Opetushenkilöstö priorisoi kaksikielistä koulua
Ei aluerehtorimallille, tarvitaan paikan päällä oleva ihminen
Opetussuunnitelman
toteuttaminen
•
Kyllä saavutetaan (liikunta vaatii joustavuutta ja luovuutta)
Ei liikuntatilaa (Potentiaali: Solbackan nuorisoseuran talon sali
Ruotsinkielisen kanssa yhteinen tekninen tila (suomenkielisessä koulussa)
fysiikka/kemia on haaste
musiikki ok
kuvis luokissa
tekstiilityö: ompelukoneita liian vähän
Eriyttäminen mahdollista suurin piirtein.
Esiopetus on pääasiassa mukana opetuksessa, nykytila
on hyvä.
•
•
Opetusjärjestelyt
•
•
•
•
•
•
Fyysinen oppimisympäristö
•
Toivotaan satsausta viihtyvyyden parantamiseen (esim.
seinien maalaus, pientä pintaremonttia.)
Oppimis-ympäristön
turvallisuus
•
•
Talonmies on hyvä, mutta varamies puuttuu.
Turvallisuuspuutteita: Vesirännit poikki
8-7
LIITE 10: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, HARJUNTAUSTAN KOULU
OPPILAAN KOHTAAMAN TOIMINNAN LAATU
RAKENTEIDEN
LAATU
Koulun opettajien, rehtorin ja johtokunnan näkemykset rakenteiden ja oppilaiden kohtaaman toiminnan laadusta
Johtaminen
•
•
Erityiskoululla pitäisi olla oma rehtori (ei apulaisrehtori)
Erityiskoulun rehtori tekee paljon hallinnollisia päätöksiä
Opetussuunnitelman
toteuttaminen
•
Vahvuus omassa koulussa
Opetusjärjestelyt
•
•
Eskari toimii koulun tiloissa
Resurssiopettaja on enemmän liikuteltavissa
Fyysinen oppimisympäristö
•
•
Eriyttämistilojen puute vaivaa
Aidat ovat ankeat
Oppimis-ympäristön
turvallisuus
•
Uuden koulun rakentamisvaihe huolettaa (ääni ja melusaaste)
Suojatie Harjulle olisi tärkeä (parantaa oppimisympäristön turvallisuutta)
Generalshagens skolan: parakki aitaus TOL-opetus
•
•
9-8
LIITE 11: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, LÄNSIHARJUN KOULU
OPPILAAN KOHTAAMAN TOIMINNAN LAATU
RAKENTEIDEN
LAATU
Koulun opettajien, rehtorin ja johtokunnan näkemykset rakenteiden ja oppilaiden kohtaaman toiminnan laadusta
Johtaminen
•
Aika ei riitä johtamiseen
Populus työllistää paljon, toiveena hallinnollisen taakan
keventäminen
Kansliapalveluja tarvitaan
Opetussuunnitelman
toteuttaminen
•
•
•
•
•
•
Liikunta: telinevoimistelu ja palloilu ovat haaste
Tekstiilityö: haaste
Kuvis: erillinen luokka, mutta myös omissa luokissa
Fys/kem: vesipisteiden puute rajoittaa
Musiikkiluokka on erikseen vieressä
Säilytystiloja liian vähän
Opetusjärjestelyt
•
•
Eriyttäminen ei toimi, yhdysluokalla erityinen haaste
Erityisopetus 24h/vko toimii nyt, mutta vain 16h/vko jää
länsiharjuun (jatko huolettaa tulevaa hallinnointi)
Oppilashuoltoryhmä kokoontuu viikoittain
•
•
•
Fyysinen oppimisympäristö
•
•
•
Sisäilmanvaihto toimii
Parakeissa oppimistulokset ovat jopa parantuneet
Kehittämiskohteet: piha, eriyttämisen tilat, kenkätelineet
Oppimis-ympäristön
turvallisuus
•
Lattian turvallisuus (oven kiinnittäminen ei kuulunut kenellekään, vahtimestaria kaivattaisiin)
Kiinteistönhuolto, siivous (huonontunut kilpailutuksen
jälkeen) ja lumenpudotus on hidasta (kestänyt 2 vkoa)!
•
10-9
LIITE 12: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, FORSBY SKOLA
VERKSAMHETSKVALITET SOM BERÖR ELEVEN
STRUKTURELL
KVALITET
Frågorna nedan besvaras på basen av den gemensamma diskussionen/grupparbetet
Ledarskap





Förverkligande av
läroplanen


Undervisningsarrangemang

Den fysiska inlärningsmiljön



Tryggheten i inlärningsmiljön


På vilket sätt borde skolans ledarskap stöda förverkligandet av den
grundläggande uppgiften?
Områdesrektor och pedagogist ledarskap, ev. dela på det administrativa
(kanslist) och pedagogiska ledarskapet
Väl grundad förändring, bör motiveras väl
Juridiska och administrativa kunskaper behövs av ledaren.
Inre arbets”kierto”, kontinuitet ändå bland lärarna.
Hurdana förutsättningar ger skolans utrymmen med tanke på att förverkliga läroplanen?Fysik och kemiutrummen (realistiskt?)behövs ev. i
samnband med handarbetssalen som bör förses med lavoar/diskbord.
Den kunde då också fungera som bildkonstsal ( €).
Kan läroplanens målsättningar uppnås i dessa utrymmen? Vad är minimikriterier för att man kalla ett hus en skola? ” En skola är av lämplig
skola då man inte behöver ha sammansatta klasser och klasser som
överstiger 20 elever”
Vilka är förutsättningarna för att differentiera? (Skolans utrymmen,
utrustning och skolmaterial) Vi är nu inte helt låsta, vi har möjlighet att
dela grupper ifall timresursen det medger
Ska förskolan förverkligas i skolan eller i daghemmet? Kan vara nära
men skall vara en egen lärare/grupp.
På vilket sätt borde den fysiska inlärningsmiljön utvecklas på kort sikt?
Nedslitna utrymmen bör saneras, lavoarer osv till klassrummen. Gårdsplanen dräneras;Klätterställning. Parkeringen bör ses över. Skolbyggnaderna bör målas, byggnaderna är visitkort för ev. nya invånare.
Vilka förbättringar borde göras på längre sikt? Kommer det mera elever
kunde bostaden tas i bruk.
Hur sköter utbildningsanordnaren om fastighetens och utrymmenas reparationer och skick? Snö på taket borde åtgärdas/säkerhetsrisk, snöhögarnas placering/ inte under elledning, sandningen är av stor betydelse eftersom elever/lärare bör förflytta sig mellan byggnaderna.
Upplever ni de nuvarande utrymmen som trygga? Ja
11-10
LIITE 13: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, GENERALSHAGENS SKOLA
Frågorna nedan besvaras på basen av den gemensamma diskussionen/grupparbetet



Rektorn ska inte utföra kansliarbete utan istället skall skolan ges
tillräckligt med resurs för kanslisten och således frigörs tid för
utvecklingsarbete o.dyl. för rektor
Ledningsgrupp/team
Varje skola borde ha en egen rektor
Tillräckligt stor nedsättning av usk för både rektor och biträdande
rektor för rektorsuppgifter (exempelvis I form av en pedagogisk
och administrativ rektor)
Skapa strukturer för specialundervisningen
Sammanslagning av Parkskolan och Generalshagens skola,
specialklasser ska kvarstå. Dubbeladministration för att de finns
två skolor nu.
En lärare sköter alla vikariearrangemang I både Parken, eftisen
och Gene t.ex. nedsättning av usk.
Inte områdesrektor-modell
Mentor I varje skola.



Bildningscentralen
resurser och möjligheter för lärare från olika skolor att samarbete
långsiktig planering
STRUKTURELL KVALITET






Ledarskap
Kommentarer 20.03
Stöd med uppfostransarbete och pedagogik. Hur att stöda lärare,
utbildning/fortbildning, regelbundna möten, lärarnas välmående.
Opartisk, egen linje utåt. Hålla egnas sida, att manblir hörd.
o Timo/TH kunde besöka
VERKSAMHETSKVALITET SOM BERÖR ELEVEN






Förverkligande
av läroplanen





Undervisningsarrangemang



Grupprum saknas!!!!!!
Osynlig gräns mellan park o gene för tillfället.
Kompanjonlärarskap. För sträng läseordning p.g.a. få lektioner i
smågruppen för tillfället
Sammanslagning av Park och Gene möjliggör en vettigare
användning av resurs, lättare att inkludera åt båda hållen,
gemensamt personalrum vilket möjliggör att ett personalrum
kunde tas I bruk som delningsutrymme
Kan läroplanens målsättningar uppnås i dessa utrymmen?
Ganska bra! Dokumentkamera, interaktiva tavlor, projektor skulle
behövas.
Parkskolans åk 7-9 till LNH; lugnare på gårdsplanen och I
korridorer, stöder åk 7-9 elevernas sociala utveckling samt frigör
utrymme
Grupprum saknas.
Sammanslagning av Parkskolan och Gene skulle ge mycket bättre
och smidigare möjligheter att differentiera.
Ska förskolan förverkligas i skolan eller i daghemmet?
I skolan. Kunde förskolebarnen stanna på eftermiddagen här på
skolan?
Kunde Parkens åk 7,8 och9 flytta över till LNH för att frigöra
utrymme för förskolorna.
11-11









Den fysiska inlärningsmiljön





Tryggheten i inlärningsmiljön
Musiksalens golv görs jämt (nu i bredatrappsteg) det fasta
arbetsbordet flyttas bort/nytt ställe
Lukten i elevvårdsutrymmena
Ljudisolerade dörrar och väggar till elevvårdsutrymmena
Inomhusluftens kvalitet utreds; luften tar slut i vissa klassrum
Akustikplattorna saknas , lovades att de kommer till sommaren.
Gymnastiksalen, omklädningsrummet (opraktiskt med genomgång
i pojkarnas omklädningsrum) renoveras; farligt p.g.a.
fönsterbräden och värmeelement
låsbara skåp för hela personalen saknas
stor diskbänk till fysiksalen
Utrymme för föräldrasamtal saknas
Gårdsplanen
Trafikarrangemangen med en liknande svängplats på andra sidan
huset som den som byggdes I höstas
Personalens parkeringsplats
Belysningen på gården på vintern
Gårdsplanen kunde göras trevligare med t.ex. sandlåda, flera
gungor o.s.v.








Vilka förbättringar borde göras på längre sikt ?
En LÅNGSIKTIG PLANERING av verksamheten i fastigheten viktig
Trapputgångar snyggas upp
Hiss
Fönster bytas ut / tätas
Kloaklukten utredas och åtgärdas
Matsalen är sliten
Tillbyggnad önskas med ändamålsenliga utrymmen









Se föregående
Upplever ni de nuvarande utrymmena som trygga?
Trappor I musikklassen är en säkerhetsrisk
bilar som svänger in på skolgården under raster och eftis
Värmeelementen och fönsterbräden I GY-salen är farliga
Slöjdsalens säkerhet (riskkartering gjord)
Stuprännorna sönder
Rappningen faller ner
Vattenäckagen vintertid
12-12
LIITE 14: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, HADDOM SKOLA
STRUKTURELL KVALITET
Frågorna nedan besvaras på basen av den gemensamma diskussionen/grupparbetet
Ledarskap





Förverkligande av
läroplanen




VERKSAMHETSKVALITET SOM BERÖR ELEVEN








Undervisningsarrangemang



Den fysiska inlärningsmiljön


Tryggheten i inlärningsmiljön


Pedagogiska linjer enligt läroplanen, administrativa ledarskap
kunde också vara samarbete? Gemensam kanslist (känner
programmen; primus osv.)?
Att kansliarbetet kunde vara mindre för att utveckla pedagogiken mera.
Roligt att bolla tillsammans ( tidbrist). Mera tid för utvecklingssamtal och handledning, pedagogiska diskussioner tillsammans I kollegiet eller andra enheters personal.
Stöda lärarbyte för ex. en dag
Jobba för att den fysiska miljön hålls i skick och att underhåll
och årsreparationer blir gjorda.
Sportplan, skidspår, rinken, liten gymnastiksal, omväxlande
miljö, myren, å, skog, lantgårdar, företag, Axxell utrymmen
nära.
Goda kontakter till lokala aktörer, utbyte av nytta
Eleverna övar också företagsamhet genom att delta i Hem
och skola- utskottets verksamhet
Goda möjligheter till uteundervisning/praktisk undervisning.
Textilutrymmena i lägenheten, samt ibland delade grupper.
Möjlighet att utnyttja Agricolahallen, skidspårena vid Idrottspaviljongen.
Slöjdsal ( i jumppasal) fattas.
ADB-utrustning i klasser och de flesta i åk 5-6.
Kan läroplanens målsättningar uppnås i dessa utrymmen?
Ja. Skolan har inte filmkamera, men kan ordnas genom temaveckor.
Miljövänlig skola - Grön Flagg ger stora möjligheter, kontakter utåt.
Satsningar på utvecklingen av elevvården och stödandet av
barn med behov av särskilt stöd har gjorts
Har en dokumentkamera. Inte så bra ljudanläggning med
högtalare, instrument (ukulelen finns). Johan ordnar (blåsintrument) på våren. Specialläraren och skolgångsbiträdet kan
gå skilt och jobba med enskild elev. Delade klasser i språk
ger möjligheter till intensiv övning.
Flexibilitet kring grupper, utrymmen och undervisningsarrangemang är vardag i skolan
Ska förskolan förverkligas i skolan eller i daghemmet ?
Kuggom daghem har ändamålsenliga utrymmen, material
och utrustning lämpliga för förskolan. Förskolan kan förverkligas i skolan om det finns bra utrymmen men förskolan bör
ha lite distans och inte tvingas in i samma lektionsrytm som
skolan. Nu är samarbetet gott då förskolan besöker skolan
regelbundet.
Slöjdsalen bort från jumpasalen. Ett ordentligt förvaringsutrymme för material inne. Delningsutrummen? Stora klassrum möjliggör mångsidigt utnyttjande av utrymmet (en lärare). Fysik och kemiutrymme i åk 5-6 klassrum.
Vilka förbättringar borde göras på längre sikt? Trafikarrangemang; cykelväg. Slöjdsal.
2/5. Lång lista väntar. Ingen sopar t.ex. trapporna. Belysning på gården ok.
MÖGELFRI SKOLA!
12-13







Upplever ni de nuvarande utrymmena som trygga? Jo.
Behörig personal som kan ta fram sina egna undervisnigsstyrkor skapar trygghet i skolan.
Eleverna känner sig trygga då de känner varandra.
Föräldrarna vågar ta saker till tals.
En trygg stark byskola vars verksamhetsområde utökades då
Hommansby skola drogs in
KiVa skola programmet används i mobbningsförebyggande
syfte
13-14
LIITE 15: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, ISNÄS SKOLA
STRUKTURELL
KVALITET
Frågorna nedan besvaras på basen av den gemensamma diskussionen/grupparbetet
Ledarskap




Förverkligande
av läroplanen





VERKSAMHETSKVALITET SOM BERÖR ELEVEN
Undervisningsarrangemang








Den fysiska inlärningsmiljön






Tryggheten i inlärningsmiljön











På vilket sätt borde skolans ledarskap stöda förverkligandet av
den grundläggande uppgiften?
Vara in i de andra klasserna och vara medveten av helhet.
Samarbete med tex. skolbyrån och tekniska. Bra samarbete med
gårskarlen.
Månatliga heminfon till föräldrarna.
Hurdana förutsättningar ger skolans utrymmen med tanke på att
förverkliga läroplanen?
Det flesta ok, slöjden är inte helt ok (saknas vissa maskiner;
svarv, pelarborrmaskin),
Jumppa (jumppasal saknas därmed också duschmöjligheter)
music ok (vissa instrument finns),
Positiva aspekter: närheten till naturen (havet, skogen, friluftsliv,
allemansrätt...), bra förutsättningar för utegymnastik (sportplan,
simstrand, orientering, skidspår, skridskoplan...), tillräckliga utrymmen/klasser för delningar och smågruppsundervisning
Kan läroplanens målsättningar uppnås i dessa utrymmen?
Jo, men inte slöjd och jumppa till 100%
Vilka är förutsättningarna för att differentiera? (Skolans utrymmen, utrustning och skolmaterial).
Bra, många olika rum. Avskärmat med en vägg/hylla. Ändrar lätt
dagsprogramm och kan vara flexibel.
Skolan är välutrustad enligt elevantalet (datorer, videokanon, tv
+ dvd...)
Skolmaterialet är uppdaterat.
Ska förskolan förverkligas i skolan eller i daghemmet?
Den får gärna vara i skolan, men då måste det vara en förskolelärare med dem. Det får inte bli en förvaringsplats.
På vilket sätt borde den fysiska inlärningsmiljön utvecklas på kort
sikt?
Skolan har luftiga stora klassrum. 2-3 tekniska poäng, väggytorna borde förnyas. Tillräckligt med olika rum. ( kunde rymmas 18
barn till.) Golven är förnyade.
Idrottssal fattas.
Skidbanan, sportplan och skridskobanan är nära.
Vilka förbättringar borde göras på längre sikt?
Utrymmena kunde användas av andra aktörer på kvällstid, problemet är hyran, små föreningars möten är inte möjliga.
Maten är bra!!
Klätterställning och andra utesaker saknas
Hur sköter utbildningsanordnaren om fastighetens och utrymmenas reparationer och skick ?
Gårdskarlen är bra.
Snöskottningen från taket borde skötas bättre.
Upplever ni de nuvarande utrymmena som trygga?
Ja.
10 elever (40 %) får skolskjuts. De flesta skolskjutsberättigade
eleverna kommer från Sarvsalö och Kabböle. De flesta övriga
elever har en trygg skolväg.
Övrigt:
Fungerande samarbete med finska skolan, bägge skolorna är
öppna för olika lösningar. Nu sker bl a simhallsresor, utfärder,
agricolahallsbesök tillsammans.
13-15



Isnäs en mycket levande by med många aktiva invånare.
Skolan har en fungerande gemensam föräldraförening tillsammans med den finska skolan.
Pga de små undervisningsgrupperna har lärarna en större möjlighet att se till de enskilda eleverna och deras behov.
14-16
LIITE 16: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, KYRKOBY SKOLA
Frågorna nedan besvaras på basen av den gemensamma diskussionen/grupparbetet
STRUKTURELL
KVALITET
Ledarskap

Förverkligande av
läroplanen
VERKSAMHETSKVALITET SOM BERÖR ELEVEN
På vilket sätt borde skolans ledarskap stöda förverkligandet av
den grundläggande uppgiften?
Hemskt mycket jobb med administrativt arbete och pappersarbete
 Samtalssamverkan/växelverkan är bra, teamarbete
 Ha mera tid för skolutveckling
 Utbildning inom ledarskap

Tid för reflektioner tid för ledarens eget välmående och ork.
Hurdana förutsättningar ger skolans utrymmen med tanke på att
förverkliga läroplanen? Jumpan och jumpasal. Agricolahallen används 3 gånger/vår eller höst.Men vi kan förverkliga alla aktiviteter inom gymnastiken som kan göras utomhus, typ, skidning,
skrinning, volleyboll, boboll, fotboll utomhus lekar m.m.


Undervisningsarrangemang
Kan läroplanens målsättningar uppnås i dessa utrymmen?
Nästan i allt. Samarbete med åldringshemmet, …. osv. Vi har
under många år samarbetat med åldringshemmet Hemgården, åk 6 läser dagstidningar, böcker och annat 1 h / veckan. Alla skolans elever uppträder på åldringshemmet med
olika tema framträdanden.
Vilka är föutsättningarna för att differentiera? (Skolans utrymmen, utrustning och skolmaterial)Ganska bra, olika utrymmen.
Delar klasser. Secialläraren kommer och enligt behov flyttar undervisningsgrupper på sig.

Den fysiska inlärningsmiljön
Ska förskolan förverkligas i skolan eller i daghemmet? Inte i
skolan. Det ryms inte. Beror på många saker. Förskolans
elever behöver få vara “ små” och inte starta I skolan för tidigt.
På vilket sätt borde den fysiska inlärningsmiljön utvecklas på
kort sikt? Vinden i skick. Gården i skick. Gärna ca 50-60 kvadrat
skola till !

Tryggheten i inlärningsmiljön
Vilka förbättringar borde göras på längre sikt? Väggen mellan två klassrum( nu dörren emellan) fixas. Vinden i skick.
Ytorna uppsnyggas på vinden, ett litet jobb, billigt att utföra
men skulle göra mycket för trivsel och annat.
Hur sköter utbildningsanordnaren om fastighetens och utrymmenas reparationer och skick? Det finns inte gårdkarl, han har
så mycket att göra visar sig ibland. Reparationer sköts inte
tillräckligt effektivt.

Upplever ni de nuvarande utrymmena som trygga? Jo.
15-17
LIITE 17: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, PARKSKOLAN
Frågorna nedan besvaras på basen av den gemensamma diskussionen/grupparbetet
Ledarskap
På vilket sätt borde skolans ledarskap stöda förverkligandet av
den grundläggande uppgiften ?
STRUKTURELL KVALITET

Utmaningar:
rektor har ej tid för skolutveckling
vikariearrangemangen tar mycket av rektorns tid
behov av regelbunden “arbetshandledning” för
assistenter
tid för pedagogiskt ledarskap
Förslag på lösning:

Förverkligande av
läroplanen
Ledningsgrupp/team med både assistent och lärare för
Parkskolan, ej gemensam med Gene.

Regelbundna eftermiddagar då assistenterna får prata av
sig.

Regelbunden arbetshandledning för hela personalen.

För hela staden gemensam pedagogisk mentor, handledare
eller koordinator

En person sköter alla vikariearrangemang I både Gene och
Parken.

En anställd assistentvikarie I huset.

En vikariepool.
Introduktionsdag för vikarier
Utmaningar:
VERKSAMHETSKVALITET SOM BERÖR ELEVEN


differentierings- och delningsutrmmen saknas
förvaringsutrymmen saknas
Lösningar:


Undervisningsarrangemang
Museet och turistbyrån tömmer källarutrymmena, som
tas I bruk som Genes och Parkens förvaringsutrymme.

Först då “lediga” utrymmen finns I huset kan en
förskolgrupp flytta till Gene/Parken.

Renovering av GY-sal (värmeelementen, fönsterbräden,
målning).

Två små grupprum byggs (med skjutdörr) I Genes
bibliotek.

Kan en kombinerad bildkonst- och träslöjdssal byggas I
nuvarande slöjdsal (skivor på hyvelbänkarna)???

Utreda möjligheterna till var delningsutrymmen med
skjutdörr kunde byggas.
STORT BEHOV av delningsutrymme (både för enskild elev
och mindre grupper)

Vilka är föutsättningarna för att differentiera? (Skolans
utrymmen, utrustning och skolmaterial)

Hurdana strukturer borde vi ha som helhet i staden för
elever i behov av stöd .

Tillräcklig kompetens hos personalen (bård erfarenhet
och teori) och möjlighet till handledning för personalen.

Strukturerna (vilka olika typer av klasser som ska finnas
allmän, special, smågrupp, för elever med
känslomässiga och sociala svårigheter) borde slås fast
innan beslut om utrymmen och fastigheter fattas.

Ska förskolan förverkligas i skolan eller i daghemmet ?

Båda går, men ett enhetligt system för förskolan.
15-18
Den fysiska inlärningsmiljön
På vilket sätt borde den fysiska inlärningsmiljön utvecklas på
kort sikt ?










Tryggheten i inlärningsmiljön
Akustikplattor i alla klassrum
Konstig lukt i hälsovårdarens nuvarande utrymmen, bör
utredas.
Väggar och dörrar till elevvårdsutrymmen borde
ljudisoleras.
Målsättning är en projektor, dokumentkamera och
fungerande dator samt fungerande nät I alla klassrum.
Gemensamt materialrum för Gene och Parken där det
också finns tillgång till kopieringsapparat och arbetsbord.
Utreda möjligheter att inkludera vissa elever I Genes
grupper då det är ändamålsenligt.
Vilka förbättringar borde göras på längre sikt?
Tillbyggnad, där eventuellt även MI kunde placeras.
Tekniskas program på reparationer borde uppgöras och
följas.
Handikappanpassat och hiss till nuvarande fastighet.
Hur sköter utbildningsanordnaren om fastighetens och utrymmenas reparationer och skick?








Man kan skicka e-mail 6 gånger och ingen svarar.
Servicekultur.
Upplever ni de nuvarande utrymmena som trygga?
Bilar som kör över gården är en säkerhetsrisk.
Gårdsbelysning saknas.
Biltrafik på skolgården (även under rast och under eftis).
Nu bärs rullstolar och elever i trapporna.
Körarrangemangen (likadan ”rundel” på andra sidan
skolhuset som gjordes nu på hösten samt parkering med
värmestolparför personalen) kunde göras tryggare
Kortsystemet för kvällsanvändarna är en stor räkerhetsrisk.
Ledarna låser upp ytterdörren och vem som helst kan ta sig
in.
0-19
LIITE 18: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, SÄVTRÄSK SKOLA
STRUKTURELL
KVALITET
Frågorna nedan besvaras på basen av den gemensamma diskussionen/grupparbetet
Ledarskap
På vilket sätt borde skolan ledarskap stöda förverkligandet av
den grundläggande uppgiften?
 Borde tänka på framtiden och pedagogiska saker inte bara
om praktiska saker.
 Man kunde dra administrativa sidan annanstans och sedan
utveckla mera pedagogiska metoder inom skolan

Ge respons för ledaren.
Förverkligande av
läroplanen
Hurdana förutsättningar ger skolans utrymmen med tanke på att
förverkliga läroplanen?
 Ganska bra utrymmen och omgivning, kompakt ( 2/5 tekniskt skick, inneluften i tiderna, toaletterna är hemska och
ytorna., lås och handtag,…)
 ADB- salen är stökig och funkar inte som den ska (datorer).

Kan läroplanens målsättningar uppnås i dessa utrymmen?
Jo. Kärra för tv. Video, dvd etc.)
Vilka är förutsättningarna för att differentiera? (Skolans utrymmen, utrustning och skolmaterial)
 Ska förskolan förverkligas i skolan eller i daghemmet? Bra
att förskolan är i skolan. Enda som är inte bra när de skall
efter skolan till daghemmet (de stör?). Eftermiddagsverksamheten kunde vara bättre (personal/barngruppen). Känner människorna i förhand.
 Vi är en skola för alla. Vi har flera integrerade elever i skolan
och som stöd för inlärningen har vi skolgångsbiträden.
 Vi försöker jobba med aktuella teman, t.ex. KiVa-skola, Grön
Flagg. Vi är mycket flexibla och kan anpassa oss efter vad
olika situationer kräver.
 Vi integrerar skolan i samhället och i närmiljön. T.ex. besök
till brandkåren, ”Tänk på varandra den andra i andra”, diktcafé.

Varje lärare och skolgångsbiträde har som uppgift att stödja
elevernas personliga utveckling och förebygga uppkomsten
av problem.
På vilket sätt borde den fysiska inlärningsmiljön utvecklas på
kort sikt?

Nya bord till handarbetssalen, nya bord till matsalen. Frysboxarna bort från matsalen. Sällan kvällsaktiviteter.
 Vilka förbättringar borde göras på längre sikt? Trådlösa datasystem. Rullstolen borde alltid kunna komma in, skenor.

En soffa skulle vara bra att ha där elever kunde vila om de
t.ex. stött sig eller mår dåligt och väntar på de skall upphämtas.
Hur sköter utbildningsanordnaren om fastighetens och utrymmenas reparationer och skick?
 Mats kommer nog (när man berömmer). ( 4/5)
 Upplever ni de nuvarande utrymmena som trygga? Att städa
efter veckoslutet före (ölflaskor) måndagen och eleverna
kommer. Nu finns det kameror, bra. Jo.
VERKSAMHETSKVALITET SOM BERÖR ELEVEN
Undervisningsarrangemang
Den fysiska inlärningsmiljön
Tryggheten i inlärningsmiljön
17-20
LIITE 19: KOULUKOHTAISET KRITEERIT, TESSJÖ SKOLA
STRUKTURELL KVALITET
Frågorna nedan besvaras på basen av den gemensamma diskussionen/grupparbetet
Ledarskap
Förverkligande av
läroplanen
På vilket sätt borde skolan ledarskap stöda förverkligandet av
den grundläggande uppgiften ?
 Johanna har tagit fast i föräldrakontakten.
 Delegera mera. Brist på tiden.
 Ännu bättre gemensam medvetenhet.
 Liten är stark, alla elever blir sedda.
 Gemensam kanslist kunde vara möjligt

Bra öppenhet nuförtiden
Hurdana förutsättningar ger skolans utrymmen med tanke på att
förverkliga läroplanen?
VERKSAMHETSKVALITET SOM BERÖR ELEVEN

Undervisningsarrangemang
Specialutrymmen fattas ( jumpasal, slöjdsal,…) vilket i för sig
ger möjlighet till kreativa lösningar som t ex användningen
av skolgård och natur i undervsningen. Vi använder gymnastiksal och slöjdsal i Tesjoen koulu.
 Kan läroplanens målsättningar uppnås i dessa utrymmen?
 Klassrummen lämpar sig väl för undervisning, ljusa och luftiga utrymmen.

Simundervisningen blir dyr och är svår att förverkliga.
Vilka är föutsättningarna för att differentiera? (Skolans utrymmen, utrustning och skolmaterial)

Den fysiska inlärningsmiljön
Genom att använda sysal, kansli eller matsal, hjälp av assistent.
 Ska förskolan förverkligas i skolan eller i daghemmet?

Förskolan fungerar bra i skolans utrymmen, eleverna redan
vana med inlärningsmiljön då de börjar i åk 1. Men förskolebarn bör inte integreras i åk 1-2.
På vilket sätt borde den fysiska inlärningsmiljön utvecklas på
kort sikt?

Tryggheten i inlärningsmiljön
Möjligheten att använda närmiljön i olika ämnen under alla
årstider. Eleverna är mycket ute.
 Vilka förbättringar borde göras på längre sikt?
 9,8 m2, i mitten av helheten ( 4,3 m2 = Ubs) skolelever 39
+
 förskolelever 9 lå 2011-2012, 10 lå 2012-2013

Skolhusets skick = 3/5 ( kloak , taket)
Hur sköter utbildningsanordnaren om fastighetens och utrymmenas reparationer och skick ?

Vaktmästeriet kunde förbättras, (sandning av hala gångar,
snösopning av trappor, byte av lysrör etc.)
Upplever ni de nuvarande utrymmena som trygga?
18-21
LIITE 20: KUSTANNUKSET
Kustannustiedot perustuvat 22.2.2011 kirjanpitotilanteeseen ja ovat vertailukelpoisia toisiinsa
nähden. Kustannuksiin sisältyvät kaikki opetukseen liittyvät ja kouluille suoraan kohdistetut kustannukset:
•
henkilöstön palkkakustannukset sivukuluineen, opettajien koulutuskustannukset
•
oppikirjat, koulutarvikkeet (myös teknisen työn, käsityön ja opetuskeittiöiden tarvikkeet),
opetusvälineet, kalusto,
•
ruokailu- ja siivouskustannukset
•
sisäiset ATK-kustannukset
•
oppilaskuljetukset koulun ja kodin välillä sekä muut kuljetukset
•
kiinteistökustannukset
•
johtokuntien kokouskustannukset
•
oppilasvakuutusmaksut .
Kustannuksiin eivät sisälly:
•
koulujen osuudet kaupungin sisäisistä menoista kuten, osuudet talous- ja henkilöstöhallinnosta, vahtimestaripalveluista, puhelinvaihteesta, viestinnästä ja arkistosta.