Lintti 15 2014 090114el.pdf

2014
LINTTI
15
Nuorissa on tulevaisuutemme
Heinosen sukuseura ry
1.1.2014
LINTTI 15/2014
Heinosen Sukuseura ry
Sisältö
3.
4.
5.1.
5.2.
6.
7.
8.
9.
10.
11-13.
14.
15-17.
18.
19.
20.
21.
Pääkirjoitus
Puheenjohtajan tervehdys
Sukulehden nimi
Ajatuksia…Anneli Aartola
Muistokirjoitus
Sukujuhla ja sukukokous
Sukujuhlan majoitus
Sukujuhlan ilmoittautumislomake
Tarina, Ossi Heinonen
Muistisairaus, Mikko Vehniäinen
Perheuutiset
Senjan muistelmat
Lisäyksiä ja korjauksia sukukirjaan
Uusien nimien aakkosellinen hakemisto
Sukuhaarat
Jäseninfoa
postios: Talviahteentie 35,
36270 Kangasala
kotisivut: www.heinosensukuseura.fi
Facebookissa: Heinosen sukuseura
pankki: Nordea; 115130 220 680,
IBAN FI57 1151 3000 2206 80
Puheenjohtaja
Kalervo Lehtovaara
p. 050 5122 211
[email protected]
Varapuheenjohtaja
Toivo Heinonen
p. 0400 162854
[email protected]
Huvitoimikunta
Kalevi Jokela,
p. 040 588 0544
[email protected]
Ohjelmatoimikunta
Jari Aartola
p. 040 3551 750
[email protected]
Muut jäsenet
Raili Hamari, Oulu
Einari Heinonen, Reisjärvi
Kalle Heinonen, Lempäälä
Kristiina Ruokoja, Jyväskylä
Mikko Vehniäinen, Kokkola
Raija Änäkkälä, Mänttä
Sihteeri/rahastonhoitaja
Jenni Lehtovaara-Niinimäki
p. 040 1244 491
[email protected]
Julkaisija:
Heinosen Sukuseura ry
Jakelu:
- sukuseuran jäsenmaksun maksaneet taloudet
- vapaajäsenet
- yhteistyökumppanit
- uudet sukutaloudet, joiden osoite tiedossa
Lintin päätoimittaja/tiedottaja
Eila Lehtovaara
p. 050 5122 213
[email protected]
Aineisto ja lisätiedot:
Eila Lehtovaara
s-posti; [email protected]
Tilintarkastajat
Raimo Rannikko (Turku)
Helena Heinonen (Lahti)
Varatilintarkastajat: Olavi Takala
(Lestijärvi)
Eila Saarikettu (Kaustinen)
Paino: Kopijyvä Oy, Tampere
Painomäärä:
350 kpl
2
Heinosen sukuseura ry
Pääkirjoitus
Tämän lehden tekeminen ja muutenkin sukuseuran asioiden hoitaminen on saanut minut
miettimään sukujuurien tärkeyttä. Mikä onkaan sukujuuriemme merkitys meille ihmisille?
Yht´äkkia ajatellen ei mikään, mutta silloin emme myöskään tiedä suvustamme mitään.
Vasta kun oppimme tietämään mistä olemme kotoisin, tunnemme itsemme.
Oman itsensä tunteminen lähtee ennen kaikkea sukujuurista, sieltähän me ammennamme
luonteemme ja sieltähän tulee osa geeneistämme.
Tämä suku; ”Heinosensuku”, tähän minulla ei ole suoranaisia juuria, koska olen tullut
sukuun avioliiton kautta. Tunnen kuitenkin kuuluvani joukkoonne, olen siitä kiitollinen ja
ylpeä.
Äitini suvun, joka on Ivalosta, olen kokenut sykähdyttävällä tavalla. Viime kesänä ollessamme Ivalossa sukujuhlissa, tunsin sen ihanan yhteenkuuluvaisuuden tunteen. Äitini
elää tällä hetkellä omissa muistoissaan, jos sielläkään. Hän on kuin perhonen, joka on jättänyt kuorensa ja lähtenyt lentoon. Hiuksen hienot säikeet pitävät häntä kuoressa kiinni,
muuta yhteyttä hänellä tähän maailman ei enää ole. Sukujuhlissa ollessamme useat siellä
olleet vanhemmat ihmiset muistivat äitini. He tulivat kyynelsilmin minua halaamaan ja
kertoivat minun olevan aivan äitini näköinen ja oloinen.
Tällaisia huippukokemuksia ja tuntoja saa, kun tutustuu sukulaisiinsa ja oppii tietämään
jotakin sukujuuristaan.
Heinosen sukuseura elää edelleen jonkinmoista ”sukupolvenvaihdosta”. Meillä on paljon
aktiivisia jäseniä, mutta niin kuin elämä meitä kuljettaa tietoisuudesta toiseen, jaksaminen
on rajallista. Se suuri työ, jonka Erkki ja muut aktiivit ovat tehneet, se ei saa mennä hukkaan. Pyrimme tekemään omalta osaltamme parhaamme ja toivotamme tervetulleeksi
aktiivisia apujoukkoja.
Nyt on hyvä tilaisuus tulla etsimään omia juuriaan kesällä Keuruulle. Lauantaina on ohjelmassa sukuryhmien esittely, jotta tiedämme mistä olemme kotoisin . Samasta aiheesta
tulee olemaan myös leikkimielinen tietokilpailu, unohtamatta tietenkään virallista vuosikokousta. Illansuun kruunaa yhteinen päivällinen sukujuhlamme merkeissä. Lapsilla on
myös Keuruulla jo ympäristönkin puitteissa paljon
kivaa ohjelmaa.
Sukuloimaan! Sukuloimaan!
Teidän tiedottajanne/sukulehden päätoimittaja,
Eila Lehtovaara
3
Heinosen sukuseura ry
Puheenjohtajan tervehdys
Hyvät sukulaiset!
Vuosi on taas vierähtänyt, mitenköhän tämä ajan kulku tällä tavalla nopeutuu mitä
vanhemmaksi tulee…
Joku joskus kertoi sen olevan yhteydessä kokemuspohjaan… voipi olla.
Nyt olemme taas kulkemassa kohti kevättä ja uutta valoa. Hiihtokausi on parhaimmillaan, nautitaan siitä, jos on lunta.
Sukuseuran toimintaa
Sukuseuran hallitus on kokoontunut yhden kerran järjestäytymiskokouksen jälkeen. Tällöin olimme katsastamassa seuraavan sukujuhlan pitopaikkaa Keuruulla ja
maistelemassa, onko ruoka tarpeeksi maukasta tarjottavaksi teille.
Olemme avanneet uudet kotisivut, jotka toimivat yhteistyössä jäsenrekisterimme
kanssa. Jatkossa toivoisin jäseniltämme aktiivisuutta omien tietojen päivityksessä,
jotta tietomme pysyvät ajan tasalla.
Työnalla on myös järjestelmä, jolla saisimme pidettyä niin syntyneet, vihityt kuin
poisnukkuneetkin rekisterissämme oikein. Ajatuksessa ja toivomuksessa on löytää
jokaisesta sukuhaarasta vastuuhenkilö, joka kerää nämä tiedot. Pyydän katselemaan sillä silmällä ympäristöä ja tekemään ehdotuksia.
Jäsenistö
Tällä hetkellä kaivataan nuoria perheitä mukaan toimintaan. Kesän sukujuhlan
ohjelma on myös mukautettu entistäkin enemmän nuorille perheille, jolloin viihtyvyys on taattu niin vanhemmalle kuin nuoremmille polville.
Jäsenmaksu Jäsenmaksu postitetaan tämän sukulehden mukana. Sukukokouksen vahvistama
jäsenmaksu on 15€/talous. Se on hetkessä tienattu takaisin vaikkapa tulemalla sukujuhlaan, jossa sukuseura tarjoaa maittavaa muonaa.
Sukujuhla
Perinteinen sukukokous kulkee nyt nimellä: sukujuhla. Sukujuhla pitää luonnollisesti sisällään virallisen sukukokouksen mutta painottuu myös ohjelmiin, jossa
olemme kaikki mukana.
Viimeistään nyt on havaittavissa se valtava työmäärä, jonka edellinen puheenjohtaja Erkki Heinonen on tehnyt. Pyrimme tekemään parhaamme, jotta asiat pysyvät
hallinnassa ja jotain uuttakin tuulahtaa myötätuulessa.
Hyvää kevättä kaikille ja muistakaa, että aktiivinen toiminta antaa arvostusta koko
suvulle ja jäsenistölle.
Teitä tervehtien,
Kalervo (Kale) Lehtovaara
4
Heinosen sukuseura ry
Sukulehden nimi
Lintti
Useita jäseniä on ihmetyttänyt, miksi sukulehden nimi on LINTTI ?
Tässä ote ensimmäisestä sukulehdestä 1/2000, joka kertoo asiasta.
Ajatuksia…
Anneli Aartola
Kiitän ja olen kiitollinen.
Mietin… kenen luona kävisin,
kiittämässä hyvistä asioista,
joita olen saanut.
Kiittäisin, kauniista menneestä kesästä,
ruskan värisestä syksystä.
Meitä jäi vielä kolme sisarusta
ja meidän elämä jatkuu…
Tulee talvi ja taas uusi kevät,
on aika olla kiitollinen,
luonto puhkeaa taas uuteen eloon,
kuten me ihmisetkin, ja me kiitämme.
Muistamme hakea joka päivä asian kiitokseen,
voimme kertoa näistä myös lähimmäisillemme.
Olemme tässä päivässä, tässä hetkessä,
- kiittäen!
Paljon on tällä välin tapahtunut.
Keväällä menetin Aile siskoni,
hänen pitkä sairautensa päättyi.
Hän pääsi taivaan kotiin.
Olenko kiitollinen? … olen, vaikka ikävöin.
5
Heinosen sukuseura ry
Muistokirjoitus
Tyyne Saima Salonen, os Niemi
SOUTH BESSEMER, Michigan, USA.
Tyyne Saima Salonen, Etelä-Bessemeristä nukkui hiljaisuudessa Herran käsiin sunnuntaina 27.11.2011.
Tyyneä ennen menehtyivät hänen vanhempansa,
hänen rakas miehensä Reino 1991, heidän kaksi poikaansa John varhaislapsuudessa ja Richard 2007 sekä
kuusi sisarta ja neljä veljeä.
Tyyne syntyi 20.2.1915 kaupungissa nimeltä Ironwood.
Hänen vanhempansa olivat Andrew ja Johanna (Purola) Niemi. (Sukukirjan mukaan sekä Johanna että Antti
syntyivät Lestijärvellä ja muuttivat 1900-luvun alussa
Amerikkaan, jossa menivät naimisiin. Amerikassa Antin
sukunimi Itäniemi lyhentyi Niemeksi).
Tyyne aloitti työuransa 14-vuotiaana lastenhoitajana ja
taloudenhoitajana asuen ja työskennellen paikallisissa
perheissä. Vuosien 1945 ja 1949 välillä hän vietti kesänsä kokkina lomakohteissa Boulder Junctionissa,
Wisconsinissa.
24.3.1932 Tyyne meni naimisiin Reino Salosen kanssa
ja he olivat naimisissa melkein 60
vuotta. Tyyne ja Reino asuivat Hardingissa, Bessemerin kaupungissa ja
saivat kuusi lasta.
Vuonna 1949 Tyyne aloitti 29-vuotisen uransa Bessemerin koulujen lämpimien aterioiden parissa.
Tyyneä jäivät kaipaamaan hänen
lapsensa Arne Salonen, Bessemer,
Dorothy Pakonen, Ironwood ja Hazel
Rourker, Grand Rapids,
Hänelle myönnettiin lukuisia kunnianosoituksia hänen elinikäisestä omistautumisestaan
erilaisille järjestöille ja tapahtumille, kuten
Harding Club, PTA, Home Extension, 4-H
kerho ja Gogebic Country Fair. Vuonna 2004
Tyyne sain kunnianmaininnan osallistumisestaan 75:lle Gogebic Countyn markkinoille.
hänen 14 lastenlastaan
Darcey Jean McGowen, Gary, Dale ja Bruce Johnson,
Janice Foley, Douglas ja Michael Pakonen,
Andrea Rasmussen, David ja Garrett Salonen,
Leana Davidson, Kristin Peterson, Penni
Young ja
Lysa Buchan
Hän ei ollut koskaan toimeton. Tyyne oli erinomainen
käsitöissä: ompelemisessa, tikkauksessa, neulomisessa, virkkauksessa ja kutomisessa. Hän kutoi ja virkkasi
viimeisiin päiviinsä saakka. Jokainen lapsi sai ainakin 3
tilkkutäkkiä ja jokainen lapsenlapsi 3 ( lapsikoko, 1
opiskeluaikana ja paripeite, kun meni naimisiin). Jokaisella on myös kudottu matto. Hän oli Jumalan palvelija
ja oli aktiivisesti mukana Luterilaisen kirkon toiminnassa koko elämänsä ajan.
sekä 18 lastenlastenlasta, viisi lastenlastenlastenlasta,
kaksi siskoa, veli, käly, monta rakastavaa siskon- ja
veljenlasta ja hyvin rakas ystävä Lempi Niemi.
6
Heinosen sukuseura ry
SUKUJUHLA JA HEINOSEN SUKUSEURA RY:N XII – SUKUKOKOUS
12. – 13.07.2014
Paikka: Hotelli Keurusselkä, osoite: Keurusseläntie 134, 42700 Keuruu
www. keurusselka.com
Ilmoittautuminen:
Ilmoittautuminen mielellään toukokuun loppuun mennessä, viimeistään 13.6.2014.
Ilmoittautuminen on pakollista, koska sukuseuran tarjoamat ruokailut laskutetaan ilmoittautuneiden mukaan.
Ilmoittautumislomakkeen löydät sivulta 9.
Voit kopioida tai leikata sen ja lähettää sihteerille, joko postitse tai s-postilla;
(Voit myös pyytää erikseen ilmoittautumislomakkeen, jonka laitamme paluupostissa.)
Jenni Lehtovaara-Niinimäki
Osoite: Järvitie 43, 36110 Ruutana
S-posti: [email protected]
Mahdolliset puh. tiedustelut; Eila Lehtovaara p. 050 5122 213, [email protected]
Ruokailut:
Sukuseura tarjoaa jäsenmaksunsa maksaneille jäsentalouksille lauantain lounaan,
iltapäiväkahvin/teen tai mehun.
Lauantaina sukujuhlan yhteydessä tarjottavan päivällisen (ei juomia)
sekä sunnuntain lähtölounaan.
Ohjelmat:
Virallisempien ohjelmien pääpaino sijoittuu sukujuhlamme yhteyteen, jolloin nautimme myös juhlapäivällisen.
Lauantaipäivällä aloitamme kuitenkin jo yhteisohjelmilla mm. sukuhaarojen esittelyllä
sekä samaan aiheeseen liittyvällä leikkimielisellä tietokilpailulla.
Lapsille on alueella monenmoista kivaa ja useat haluavat varmasti osallistua ohjelmiimmekin.
Lasten ohjelmat ja muut ohjelmat määräytyvät myöhemmin. Ohjelmatoimikunnan vetäjänä toimii Jari Aartola.
Alustava aikataulu
Pe 11.07.2014
La 12.07.2014
klo 19
Hallituksen kokous
klo 11.30 - 13.00
klo 13.00 - 14.00
klo 14.00 - 15.00
klo 15.00 - 16.30
Ilmoittautuminen ja sukuseuran tarjoama lounas
Sukuhaarat esittäytyvät
Leikkimielinen tietokilpailu ja kahvi
Virallinen sukukokous
Vapaata
Sukujuhla ja sukuseuran tarjoama illallinen
klo 17.30 - 20.30
Su 13.07.2014
klo 8.00
klo 10.00
Aamusauna ja uinti, aamiainen.
Ohjelmaa…
Ulkopelejä, uintia ja alueen tarjoamia juttuja
Huoneiden luovutus
Sukuseuran tarjoama lähtölounas
klo 12 mennessä
klo 12 - 13
7
Heinosen sukuseura ry
Sukujuhlan majoitus:
Majoitus varataan suoraan hotelli Keurusselältä
(Majoitusvaihtoehdot löytyvät hotellin-, tai omilta kotisivuiltamme.)
s-posti [email protected] tai puh (014) 7510 500,
merkki: Heinosen sukuseura
Majoituskustannukset:
Sukuseura tulee osallistumaan majoituskustannuksiin myöhemmin ilmoittamallamme % - osuudella.
Sukuseuran majoitustuki maksetaan tapahtuman jälkeen laskua vastaan.
Alla on majoitusvaihtoehdot sekä ,-hinnat, jotka neuvoteltu hotellin kanssa.
Päähotelli
58€/henkilö/vrk päähotellin 2 hengen huoneessa
84€/henkilö/vrk päähotellin 1 hengen huoneessa
(osaan saa lisävuoteen 26€)
Lomahotelli
kahden hengen huoneessa 51€/hlö/vrk
yhden hengen huoneessa 74€/vrk
(osaan saa lisävuoteen 26€)
Loma-asunto 180€/loma-asunto/vrk, jossa tilaa 4-6 hengelle,
keittiö. oma sauna, vuodevaatteet. Lakanat ja pyyheliinat voi tuoda itseltä.
ei sis. aamiaista (aamiainen 9,50€/henk., lapset 4 – 14 v. 4,80€)
8
Heinosen sukuseura ry
ILMOITTAUTUMISLOMAKE
Heinosen sukuseuran sukujuhlat ja XII – sukukokous 12. - 13.7.2014
Ilmoittautuminen viimeistään 13.06.2014
Leikkaa tämä, ota kopio tai pyydä lomake sähköpostilla sihteeriltä. kts ilmoittautumisohjeet s. 7, ilmoittautuminen.
Sukunimi
Etunimi
ruoka-aine allergiat
Osoite
Sukuhaara (jos tiedossa)
(Sukuhaarat sivulla 20)
sähköpostiosoite
puhelinnumero
Puolison/Seuralaisen sukunimi
Puolison etunimi
ruoka-aine allergiat
Lapsen nimi
lapsen ikä
ruoka-aine allergiat
Lapsen nimi
lapsen ikä
ruoka-aine allergiat
Lapsen nimi
lapsen ikä
ruoka-aine allergiat
Lapsen nimi
lapsen ikä
ruoka-aine allergiat
Lapsen nimi
lapsen ikä
ruoka-aine allergiat
Sukuseuran tarjoamat ruokailut ja kahvit jäsentalouksille:
Perjantaina 11.7.2014 Hallitus
Aikuisia
henk.
Lapset 4 - 14v
lapset alle 4v
Lauantaina lounas
Aikuisia
henk.
Lapset 4 - 14v
lapset alle 4v
Lauantaina kahvi / tee/mehu
Aikuisia
henk.
Lapset 4 - 14v
lapset alle 4v
Lauantaina päivällinen
Aikuisia
henk.
Lapset 4 - 14v
lapset alle 4v
Aikuisia
henk.
Lapset 4 - 14v
lapset alle 4v
perjantain iltapala
Lauantaina 12.7
Sunnuntaina 13.7
Sunnuntain lähtölounas
Ilmoittauminen on pakollinen, koska hotelli laskuttaa sukuseuraa ilmoittautumisten mukaan.
Ilmoittaudu heti tai viimeistään 13.6.2014
Majoittautumisen ja huoneenvarauksen hoitaa jokainen itse 13.6.2014 mennessä kts edell.sivu nro 8.
9
Heinosen sukuseura ry
Tarina syyllisyydestä ja huolista
Ossi Heinonen
Elämänkumppanin kuoltua, jäljellejäävä pohtii mennyttä elämää…
Teinkö minä kaiken oikein vai väärin? Olinko minä kunnollinen aviopuoliso?
Näistä pohdinnoista syntyi alla oleva kirjoitukseni.
Olipa kerran mies nimeltään Ruskeasilmäinen. Hän eli rauhallista yksinäisen ihmisen
elämää ja asusteli erään pikkukaupungin laitamilla. Hän yritti opetella elämään tätä päivää, ilman syyllisyyttä menneestä ja tulevan
huolehtimisesta.
Nuoret saavat usein kotona kuulla vanhemmiltaan sanat: ”Olemme uhranneet paljon
elämästämme sinun hyväksesi.” Näin nuori
saadaan tuntemaan olemassa olollaan syyllisyyttä, tunne joka seuraa häntä läpi elämän.
Tiedämme, että syyllisyys ja huoli ovat yleisimmät ahdistuneisuuden ja masentuneisuuden syyt. Lähes jokainen ihminen on joskus
kokenut masennuksen tai ahdistuneisuuden
tunnetiloja.
Hän yritti vakuuttaa itselleen, että syyllisyyden tunteminen tai pitkään huolehtiminen ei
voi muuttaa menneitä tai tulevia tapahtumia.
Hän tiesi, että täytyisi elää jollain toisella planeetalla, jossa olisi erilainen todellisuus, jotta
näin voisi tapahtua.
Ruskeasilmäinen lähti kapuamaan uusien
ajatusten porrasaskelmia, jotka vievät hänet
elämään – tässä ja nyt Viikossa on kaksi päivää, joista hän ei koskaan
kanna huolta, nämä hän pitää täysin vapaina
huolista. Toinen näistä päivistä on eilinen ja
toinen päivä on huominen.
Omanarvontunne on myös tärkeä mittari,
mutta jos se on riippuvainen toisista ihmisistä, niin silloin ei olekaan kysymys hänen
omasta arvostaan.
Hän uskoo, että ensin täytyy osata rakastaa
itseään, tämän jälkeen pystyy rakastamaan
toista ihmistä.
Hän hukkasi aikaansa, miettimällä menneitä,
eikä keskittynyt elämään tätä päivää, joka on
tärkein päivä. Meidän kulttuurimme on urautunut siihen, että ihmisen pitää työuransa
loputtuakin pohtia valintojaan ja tekemisiään. Olisiko minun kuitenkin pitänyt lähteä
sille työuralle, joka minua jo lapsena kiinnosti? Niin tai näin… on turhaa tuntea syyllisyyttä ratkaisuista, joita on tehnyt nuoruudessa
vajavaisella elämänkokemuksellaan. Syyllisyys menneestä ja huoli tulevasta on kaikista
tunteista hyödyttömin.
Rakkaus on sitäkin, että voi ja haluaa antaa rakastamansa ihmisen olla oma itsensä ja elää omaa
elämäänsä, haluamallaan tavalla.
Rakasta lähimmäistäsi, niin kuin itseäsi ja elä TÄSSÄ ja NYT !
10
Heinosen sukuseura ry
MUISTISAIRAUS MUUTTAA ARKEA PYSYVÄSTI!
Mikko Vehniäinen
Elämässä kaikki näytti
olevan kohdallaan, jäin
Kemiralta eläkkeelle
v.2002 täytettyäni 60
vuotta. Vaimoni jäi
eläkkeelle 63 – vuotiaana v .2005. Samana
vuonna hänelle suoritettiin pallolaajennus,
josta hän toipui erittäin hyvin ja meillä meni useita vuosia elämässä mallikkaasti.
Minä kun olen luonteeltani ulospäin suuntautunut, olin mukana erilaisissa luottamustehtävissä mm. Kokkolan kaupungin
valtuustossa ja jonkin aikaa kaupungin hallituksessa. Sitten alkoi tuntumaan, että nyt
täytyy tehdä elämässä valintoja, aloin jättämään tarkoituksella osan luottamustehtävistä ja en lähtenyt enää ehdolle vaaleissa. Nyt olen vaan ”Takarivin Taavina”, vedän kahta eläkeläisjärjestöä, toinen on
Ykspihlajan eläkeläiset ja toinen on Kemiran eläkeläiset. Jälkimmäinen kokoontuu
kerran kuukaudessa, mutta Ykspihlajan
eläkeläiset kokoontuu joka keskiviikko.
Vuonna 2012 keväällä tuli elämään suuri
muutos. Toini vaimolla todettiin alkava
Alzheimerin tauti. Ensiksi taudin totesivat
lapseni. Järjestin 50- vuotishääpäivän
Härmän kylpylään ja sain sinne mukaani
kaikki kolme lastani perheineen. Meitä oli
20 hlöä. Siellä ihanat lapseni järjestivät
meille leikkimielisen kisailun, joka kohdistui pitkälle muistinvaraisuuteen, kuten lasten syntymäajat, hääpäivät ja paljon muuta
merkittävää mitä eletyn elämän varrella oli
sattunut. Tässä nousi esiin se seikka, että
vaimoni ei enään muistanut kuin joitakin
harvoja asioita. Lapset totesivat, että äiti
11
Heinosen sukuseura ry
on vietävä tutkimuksiin ja ellen minä tee
sitä, niin he aikovat sen tehdä. Kyllä minulla oli tieto, että vaimoni muisti on heikentynyt mutta pidin sitä normaalina vanhenemisen ensioireena. Tästä tapahtumasta aloin heti järjestämään Toini vaimolleni
aikaa, ensin muistineuvolaan ja sieltä välittömästi erikoislääkärin tutkimuksiin ja
kaikki tapahtui varsin nopealla aikataululla. Vaimollani todettiin selkeä alkava Alzheimerin tauti, hän sai siihen välittömästi
lääkityksen. Parantavaa lääkitystä tähän
tautiin ei vielä ole kehitetty, lääkitys ainoastaan hidastaa taudin etenemistä. Nyt
keväällä 2013 kutsuttuna kävimme kontrollissa samalla klinikalla ja sama lääkäri
sekä muistihoitaja tutkivat sekä testasivat
vaimoni ja diagnoosi oli, että tauti on edennyt keskivaikeaan tilanteeseen ja näin ollen
lääkitystä lisättiin.
Elokuussa v.-13 olimme vaimoni kanssa
viikon Omaishoitajien parikursseilla Peurungassa, Kelan lähettämänä. Helmikuussa -14 ja elokuussa on jatkokurssit, joissa
molemmille sekä omaishoitajille, että hoidettaville ohjeistetaan miten arjen kanssa
selvitään.
Olen pyrkinyt elämään mahdollisimman
tavanomaisesti ja luontevasti. Kaikin keinoin pyrin pitämään vaimoni mukana eläkeläisharrastuksissa ja niin että sosiaalinen
kanssakäyminen ystävien sekä laajan tuttavapiirin kesken olisi luontevaa. Taudin
kuvaan kuluu eristäytymistä ja eri ihmisillä
tauti etenee eri tavalla. Vaimoni muistaa
jonkin verran vanhoja asioita, nykyasiat
hän unohtaa.
Ennen sairastumistaan vaimoni oli erittäin
tarkka kodin siisteydestä ja hän hoiti kaikki
keittiössä tapahtuvat työt itsenäisesti. Nyt
ruoan valmistamme aina yhdessä, lääkkeet
ovat täydellisesti minun kontrollissa, jotka
annostelen hänelle. Samoin aamuisin diabetes pistoksen hän ottaa minun valvonnassa. Ainoa minkä hän vielä hoitaa itsenäisesti on pyykinpesu, oma hygienia sekä
pukeminen. TV:n kaukosäädin on erittäin
vaikea hallita, kellon ajasta ei enää tiedä
varmuutta. Hän ei osaa enää kauppojen
kassoilla suorittaa maksuja, eikä myös
pankkiautomaatilla osaa valita numeroita.
Vaimoni on ollut viime kesään saakka
oman 91 vuotiaan äitinsä edunvalvoja mutta nyt kun kävimme kontrollissa, lääkäri
totesi, että vaimo ei voi enää olla äitinsä
edunvalvojana, koska itse on vakavasti
muistisairas. Minä olen kyllä hoitanut ihanan anoppini kaikki kirjanpidon heti alusta
alkaen, mutta nyt olen tehnyt Maistraattiin
ilmoituksen, että vaimolleni myönnettäisiin
ero äitinsä edunvalvonnan tehtävästä. Saa
nyt sitten nähdä siirtääkö käräjäoikeus ko
tehtävän minulle?
Useasti päivisin pyrin luomaan hänelle turvallisuuden tunnetta, kertomalla hänelle,
että rakastan häntä aivan aidosti ja välitän
hänestä. Muistisairaalle on ensiarvoisen
tärkeää saada luoduksi turvallinen ilmapiiri ja tuttu ympäristö, joka antaa sille turvallisuuden tunnetta.
Olen liittynyt jäseneksi Kokkolanseudun
omaishoitajat ja Läheiset yhdistykseen ja
sieltä saan vertaistukea sekä opastusta.
Olemme vaimoni kanssa keskustelleet paljon hänen sairaudestaan ja olen häntä
lohduttanut, että maailmassa on melkoinen määrä erilaisia tauteja, joita ihmiset
sitten sairastaa ja tämä on vaan yksi niistä
ja olemmehan saaneet elää varsin pitkän
yhteiselon, jossa on paljon ihania muistoja
ja myöskin kasvattavia vastoinkäymisiä.
Olemme useasti keskustelleet vuosien saatossa esimerkiksi siitä ihanasta asiasta, kun
minun Jenny äiti asui meidän luona viimeiset elinvuotensa. Juuri ne vuodet kun omat
lapsemme olivat pieniä, niin siinä joskus
tuli erimielisyyttä lasten kasvatuksesta.
Vaimoni ei koskaan ei ensimmäistäkään
kertaa sanonut anopilleen pahaa sanaa,
vaan kätki ne sisäänsä ja iltaisin mennessämme nukkumaan, hän sitten kertoi mikäli jokin hänen mieltään vaivasi. Minä sitten
kerroin omalle äidilleni, että me hoidetaan
ja vastataan lasten kasvatuksesta. Jälkeenpäin kun äitini nukkui pois, mietimme ja
keskustelimme vaimoni kanssa siitä meidän yhteisestä ajasta. Tulimme siihen päätökseen, ettei mikään ole meitä niin paljon
kasvattanut ymmärtämään ja kunnioittamaan vanhempaa ihmistä kuin se aika, kun
minun äitini eli keskuudessamme.
Tulevaisuus huolestuttaa, kun tämä sairaus muuttaa ihmisen koko olemuksen. Tällä hetkellä olen vielä varsin optimistinen ja
luottavainen tulevaan elämääni. Kuinka
kauan jaksan vastata kaikesta ja vielä jos
tauti etenee siten, että mukaan tulee itsetuhoja sekä harhanäköjä, joita tuolla Peurungassa olevilla kursseilla eräillä aviopareilla jo oli ilmennyt vuosia. Olen päättänyt
ja lapsilleni luvannut, että hoidan lasteni
äidin niin pitkälle kuin vain voimavarani
antaa myöten. Kun eteen tulee arjessa vastoinkäymisiä, niin yritän kaikin keinoin
muistuttaa itseäni, että on kyseessä sairaus, ettei vaimoni aivan ilkeyttään toimi asioissa vasten minun ohjeitani .
12
Heinosen sukuseura ry
…Tällaisilla ajatuksilla täällä Kokkolassa jatketaan taivalta.
Vielä eräs seikka jonka haluaisin tuoda esiin;
Olen saanut elää ihanan turvallisen lapsuuden suuressa sisarusparvessa ja minua on onnistanut, minulla on ollut ihanat rakastavat vanhemmat; äiti Jenny sekä isä Ville ja isältä olen saanut ihanan perinnön; huumorin, joka kantaa monen vaikeuden yli.
-MikkoSponsoroitu:
www.lehtovaara.net
13
Heinosen sukuseura ry
Perheuutiset:
Kuvan läh. Raimo Rannikko
-Taulu 253Isä: 2) Lapsi; Janne
Äiti: Riikka
Tälle palstalle voi toimittaa tietoja/kuvia syntymäpäivistä, kastepäivistä ym perhetapahtumista.
-Taulu 9925) lapsi; Minja Liisa Fransiina Niinimäki, s. 07.06.2013
Kuvien lähettäjä Jari Aartola/ Donald Karasevic
-Taulu 199-Taulu 482- Karasevicz Diane, hänen puolisonsa Tom
2) Lapsi; Donald Karasevicz, hänen sisarensa Diane ja Dianen lapset
ja lapset; poika Trevor ja tytär April
14
Heinosen sukuseura ry
Senjan muistelmat.
Senja Siviä Lindeman
ent. Lehtovaara os. Näppi
Työt on tehty ja eläkkeellä elellään ja aika monia vuosia on kulunut näinkin.
Lapset kasvoivat ja lähtivät maailmalle. Lastenlapsia on 8, joista yksi on otettu
taivaankotiin. Lastenlastenlapsia on tällä hetkellä 14. Kiitos heistä kaikista.
Perhe on minulle kaikki mitä omistan, jos heillä menee hyvin, niin minullakin
menee hyvin. Olen kuin tiikeriemo puolustamassa lapsiani ja lasten jälkeläisiä.
Olen syntynyt Säkkijärvellä, nyk. Ylämaa, kirpun
kylässä, Kivelän talossa. (saunassa) 27.06.1926.
Äiti: Impi Ksenia, s. 1904 Amerikassa
Isä: Eino Bertil. s. 1903 Säkkijärvellä.
Olin runsaan 2 v. kun vanhemmat muuttivat Karjalasta Keski-Pohjanmaalle.
Karjalasta en vielä muista mitään olin niin pieni.
Meillä oli sisarusten välillä suuri ikäero. Olen paremminkin ollut aina vara-äiti sisarille. Kotini on
ollut aina myöhemminkin sisarieni toinen koti.
Äiti ja Isä olivat kovia tekemään töitä ja sitä he
meiltä lapsiltakin vaativat ja se piti tehdä hyvin.
Kuri oli myös kova, piiskaltakaan ei vältytty ja
tukkapöllyä saatiin.
Äitini meni 18 v. naimisiin Einari Kuivaniemen
kanssa.
Siitä liitosta syntyi poika Olavi v. 1921.
Viipurissa äiti tapasi toisen miehensä isäni Einon.
Vanhemmillani oli Syrinkylällä pieni torppa, jossa
oli vähän maata, 2 lehmää ja lampaita.
Elannon vanhemmat saivat lehmistä ja äiti kutoi
villavaatteita ja kävi taloissa auttamassa erilaisissa töissä. Isä oli metsätöissä, joskus pitkiäkin aikoja.
Napukka oli pieni paikka, 2 huoneen torppa. Ulkona oli navetta, lato ja sauna.
Siinä oppi pieni tyttö pienestä pitäen töihin ja
lapsenpiiaksi.
Olen tehnyt kaikenlaisia askareita siitä asti kun
olen kynnelle kyennyt. Alle 10 v. olin jo lapsenpiikana ja kun muutettiin 1937 Pohjanmaalta, kävin
syyslukukauden Kaarinassa koulussa ja aina välillä
olin lapsenlikkana. Silloin olin 11vuotias.
Muuttaessamme Raadelmaan kävin Rungon kansakoulua. Äiti oli navetassa tiskarina, oli paljon
kannuja ja pulloja, jotka täytyi pestä joka päivä.
Maitoa kuljetettiin Turkuun kauppoihin yksityisille asiakkaille. Sitten jouduinkin maitoauton juoksutytöksi, sainpa oikein kuukausipalkkaa 350
mk/kk (1 kengät ja työtakin sekä puolimilliä paperossia Klubi 77 ). Oli vaativaa työtä, silloin vielä
rahastuskin oli minun vastuulla. Tämä työ oli aamupäivisin, klo 6 lähdettiin ja puolen päivän jälkeen palattiin. Välillä istuimme pommisuojassa.
Oli nääs sota-aika. Talvisota 1939 – 40. Iltapuolisin piti joutua talon puolella pellolle tai puutarhaan kasvihuoneille töihin.
Vuonna 1937 oli kova pula-aika, ei ollut työtä.
Työtä piti lähteä hakemaan Etelä-Suomesta. Niinpä vanhemmat ottivat kimpsunsa, minut ja Ailen
ja muuttivat Turun puoleen Kaarinan Rauhanlinnaan, jossa asuimme 3 kk. Sieltä Piikkiön Raadelman kartanoon, jossa asuimme 13 v. aina siihen
saakka kun evakot muuttivat tänne Karjalasta
sotaa pakoon.
Eipä ole paljon voinut leikkiä nuorempien sisarusten kanssa, muistan olleeni pienestä pitäen aina
äidin apuna.
Rippikoulun kävin Piikkiössä. Olin nuorin, täytin
kesällä 15, kun helluntaina oli konfirmaatio. Rippikoulun jälkeen tein monenmoista; apuna kartanon töissä, papan kanssa kantoja raivaamassa,
kirjapainossa ja pyörätehtaallakin olin.
15
Heinosen sukuseura ry
Olisin halunnut käydä jotain koulua.
Olin haaveillut kampaajan tai kaupan ammatista.
Sitten vanhempani laittoivat minut Turun Kristilliseen kansanopistoon, olin siellä käsityö- ja kotitalouslinjalla. Päästessäni keväällä koulusta oli jo
työpaikkakin valmiina. Lohjalla Kirkalissa saaressa
arkkipiispa Johanssonin kesähuvilalla, pikkupiikana. Meitä oli lisäksi emäntä ja sisäkkö ja minä
”jokapaikanhöylänä”. Siinä meni se kesä ja syksyllä Pääskyvuorelle, siellä valmistettiin pommin
osia kallion sisällä. Silloin oli sota.
Kyllä sitä raitillekin vielä kerittiin. Asemalle nuoret kokoontuivat, sieltä tarttui yksi pitkä miehen
köriläs (Kaino Lehtovaara), joka vei vihille v. 1944.
Menin miniäksi pieneen maapaikkaan. Sain hyvän
anopin ja apen ja päälliskaupaksi maatalon työt.
Ensimmäinen tyttöni syntyi joulukuun 19 pnä
1944 mutta emme saaneet pitää häntä kuin va-
jaat 3 kk. Taivaan isä otti hänet luokseen. Se oli
kovaa aikaa.
Appivanhempani myivät paikkansa, kun appi alkoi
sairastaa. Mieheni Kaino kuoli uudenvuodenaattona 1945. Siinä sitä sitten oltiin ilman työtä,
ammattia, rahaa. Jäin raskaaksi ja poikani Kalervo
syntyi v.46. Oli siinä aikamoinen vuosi 45 – 46.
Minulla oli pöytä, tuoli, heteka, kaappi ja jotain
vaatteita. Kaikkein paras oli kuitenkin Kalervopoika. Oli terveet kädet ja kotoa saatu työtaito
jäljellä.
Työtä on riittänyt, en ole koskaan työpaikkaa
hakenut, aina se tuli jotenkin vastaan. Oli äiti ja
isä, heihin sai turvata ja sain apua pojan hoidossa.
Minulla oli sentään kutomakone. Aloin kutoa
ihmisille kaikenlaisia villavaatteita ja välillä olin
naapurissa auttamassa milloin navetassa ja milloin pelloilla.
Kulta-aikaa muistellen 1943–1946
Olin silloin nuori 19v. kun mieheni lähti. Orvoksi hän minut ja pojan pienen tänne silloin jätti.
Mietteissäni käyskentelen luokse muistomerkin, kummulle mä asettelen kukan mielin herkin.
Nuoruusmuiston mielessäni poistun kummun luota, ajattelen kulkeissani kulta-aikaa tuota.
Enkeli myös lapseni taivaan kotiin nouti. Tuonne ylös korkeuksiin valkosiivin sousi.
Onni
Onni on kultainen auringon säde. Oman kodin verhon raosta se tuikkii.
Se on sininen iltahetki, kun tupa tarinoi. Se on rauha ja rakkaus ja kodin tuntu
silloinkin, kun sitä ei tule sanotuksi.
Elämä jatkui…Pääsin töihin kartanon puutarhaan.
Olin myös Turun torilla myymässä vihanneksia ja
kasvihuoneilla puuhastelemassa. Äiti katsoi päivisin Kalervon perään. Poika oli tällöin kolmannella
vuodella.
Tapasin Paulin ja meidät vihittiin v.1948 Kiikulinnassa, rovasti Jaakkola Piikkiöstä oli vihkimässä.
Muutettiin Sillanpäähän Iso-isomummun torppaan. Pirjo syntyi v.1949, kasteen suoritti sama
pappi, joka meidät vihki. Keväällä vuokrattiin
tontti ja ruvettiin rakentamaan omaa taloa. Rakennusaineista oli kova pula. Kahdestaan me
tehtiin kaikki, paitsi palomuurin oli vieras tekemässä. Päivät Pauli oli töissä, Iltaisin ja viikonlop-
puisin rakennettiin taloa. Vihdoin pääsimme
muuttamaan omaan taloon, kun saimme keittiön
valmiiksi. Se oli onnellista aikaa päästä omaan
kotiin. Sain hyvän, käsistään etevän miehen, joka
rakasti perhettään ja oli lapsille hyvä isä. Ruoka
oli silloin piukassa, kasvatimme sikoja, oli lammas
ja kanoja, oli kasvimaa ja metsästä sienet ja marjat.
Pekka syntyi v.1953 Raisiossa. Olimme Raisiossa
Laineen puutarhassa töissä, oli jostain saatava
leipärahaa. Pauli oli kunnan kirvesmiehenä jonkun aikaa. Sitten meni Turkuun Ruolalle ja oli
siellä sairastumiseensa asti. Paulille tuli sydänvaivoja ja infarkti (46 vuotiaana)
16
Heinosen sukuseura ry
Vuonna 1954 jouduin kolmeksi kk sairaalaan. Siitä
sormi suuhun, mitä nyt? Lapset pieniä. Mies oli
maailmalla keikkatöissä Oulussa saakka. Paulin
äiti tuli hätiin otti lapset hoitoon. Oli se kamalaa,
itkin ja huusin yhden viikon, että miksi näin? Oli
lapsia kova ikävä. Ei sitä silloin tiennyt mitä tuleman pitää, kova lääkitys päälle ja valmisteltiin
leikkaukseen. Leikkauspäivänä isäni ja Pauli ilmoittivat olevansa leikkausta vastaan ja hyvä oli.
Silloin leikkaukset onnistuivat huonosti, eikä ole
tarvinnut jälkeenkään leikata. Siinäkin oli varmaan Taivaan Isän johdatusta, ymmärsin sen
silloin, kun anoppini sairastui ja minä sain olla
hoitamassa hänet loppuun sakka.
Anoppi haudattiin Paimion hautausmaalle.
Siitä lähdettiin eteenpäin, työtä tehtiin. Milloin
olin naapurissa auttamassa 7-henk. perhettä.
Leipomista, siivoamista, pyykinpesua ja välillä
peltotöissä niin kotona kuin kylilläkin. Kudoin
sukkia ja mattoja…
töihin TYKS:iin, eläinhoitajaksi v. 1963. Siellä olin
vuoteen 1970. Oli muuten kivaa työtä, josta pidin.
Tulipahan sitten hullunmielenhäiriö ja työ muuttui yksityisyrittäjäksi v. 1970 ja sitä kesti sairaseläkkeelle asti 1986 ja senkin jälkeen monta
vuotta tyttäreni apuna, joka jatkoi työtäni.
Aloin Kesoilin kahviosta, jota jatkui 1,5 v. Sitten
ostin Salvelan baarin rakennuksineen. Sitä kesti
3,5 v. Paulin sairastumiseen saakka. Paulille tuli
ensimmäinen sydäninfarkti.
Se pisti taas ajattelemaan mutta…mutta… Ostettiin Turusta yksi vanha kauppa, josta tehtiin kioski. En siinä oltu kauan, kun annettiin se vuokralle
ja taas vain Sampsankadulta pieni 19 paikkainen
ruokala. Sitä pidettiin yli 3 vuotta. Työvoimaa oli 3
henkilöä ja Pauli hoiti muut asiat. Sitten Piikkiön
Shellille haettiin ruokalanpitäjää ja kukas muu
kun minä sekopää taas sitä Paulin kanssa laittamaan. Se oli kyllä hyvä ruokapaikka. Ruokailijoita
40 – 100 henk. päivässä ja pankit vielä, johon
toimitimme lounaat. Työntekijöitä 4 – 5. Sen lisäksi oli vielä kioski vastapäätä ruokalaa. Työllistin itseni lisäksi 3 henk. Se loppui kun valtio teki
tien siihen. Kioski poistettiin ja kaikelle tuli lorun
loppu. Pauli sairastui ja hänen päivänsä päättyi
10.3.1979. Ihme oli kun jaksoi kaiken kestää.
Kioski myytiin pois. Ruokala oli myyty. Seurakunnassa olin ja kiinnitetty emännän tehtäviin. Siitä
seurasi myös pitopalveluhommia pitkin ja poikin.
Tämän jälkeenkin piti koettaa yhtä Kioskia KestiTupaa, mutta se ei ollut mielekästä, se oli huono
teko. Hullua touhua, siihenkin tuli loppu. Selkä
reistaili pahan kerran ja sairaseläkkeelle tuli lähtö.
Kaikesta on selvitty ja näin on hyvä.
Koulu-, ja työmatkat olivat silloin hankalia. Linjaauto vuorot olivat harvassa. Ruvettiin sitten ajattelemaan muuttoa parempien kulkuyhteyksien
vuoksi. Torppa myytiin, se oli kova paikka, kun
olimme sen kahdestaan itse rakentaneet mutta ei
auttanut. Perheen hyvinvointi ajoi edelle kaikessa. Niin siinä kävi, että muutto tuli Piikkiöön 1962
lokakuussa. Edelleen asustan samassa talossa.
Hyvä paikka edelleen.
Elämä alkoi sujua. Lapset kävivät koulua ja mies
Turussa töissä.
Minä hoidin perheen lisäksi 2 hoitolasta ja kudoin
myyntiin villavaatteita, kunnes siirryin Turkuun
Kiitos taivaanisälle näistä kaikista mitä on tapahtunut ja kiitos koko elämälle.
Jokainen päivä on uusi alku.
Ilot ja vastoinkäymiset kuuluvat elämään ja niiden voittaminen.
Kirjoitti Eila Lehtovaara, Senjan lauserakenteita ja ajatuksia kunnioittaen.
17
Heinosen sukuseura ry
LISÄYKSIÄ JA KORJAUKSIA n:o 16, Uusin painos: ”LESTIJÄRVEN HEINOSIA JÄLKIPOLVINEEN III”
(ilmestynyt 2010)
Taulu 114
Taulu 144
Taulu 178
Taulu 209
Taulu 246
Taulu 253
Taulu 254
Taulu 335
Taulu 481
Taulu 482
Taulu 492
Taulu 536
Taulu 572
Taulu 578
Taulu 599
Taulu 600
Taulu 602
Taulu 618
Taulu 620
Taulu 629
Taulu 992
Taulu 993
Taulu 995
Taulu 996
Taulu 1128
Ensimmäinen lapsi, Aila Änäkkälä (e.Jokela) s. 23.07.1932, kuollut 20.03.2013
Kolmas lapsi, Aino Unelma Ojala, s. 13.01.1929, kuollut 08.08.2013
Puoliso; Saimi Selinda, kuollut 21.05.2002 Lestijärvi
Kolmas lapsi; Arja Tuula Kaarina Joki-Tokola, os Muhola, vihitty 28.12.1974, plso Pauli Antero Joki-Tokola s. 07.06.1950, Kannus
1)
Mervi Tuulikki Hillukkala os Joki-Tokola, s. 27.06.1978 Kannus, vihitty 31.07.1999, as Oulu
plso Tomi Seppo Hillukka. s. 11.03.1976 Oulainen, as Oulu
1)
Lauri Tomi Johannes, s. 03.12.2001 Oulu, as Oulu
2)
Martta Kaisa Tuulikki, s. 01.03.2004 Oulu, as Oulu
3)
Venla Mervi Alina, s. 12.07.2009 Oulu, as Oulu
2)
Päivi Kaarina Joki-Tokola, s. 08.11.1982 Kannus, vihitty 15.06.2007, as Oulu
plso Rami Antero Tervo, s.09.06.1982, Pelkosenniemi, as. Oulu
Neljäs lapsi; Raija Anna-Maija Moilanen os Muhola, s.08.04.1955, plso Matti Moilanen s. 22.02.1953 eronneet 10.09.2008
1) Mirja Marjaana Moilanen, s. 06.07.1988 Kaarina, as. Turku
Viides lapsi; Arto Kari Matias Muhola, plso Eleonora Muhola, s. 30.12.1961, Kantalahti, eronneet
1) Noora Karoliina Muhola, s. 02.05.1993 Riihimäki, as. Helsinki
Puoliso; Heinonen Rauni Matilda, os Konttaniemi, s. 06.02.1928, kuollut 17.11.2013
Jalo Aile Inkeri, os Näppi, kuollut 10.05.2013
Toinen lapsi, Rannikko Janne Juhani ja plso Riikka saaneet lapsen:
1) Helmi Liisa, s. 17.07.2013
Ensimmäinen lapsi, Anna Herbst on ottanut miehensä sukunimen Neulitz
Puoliso; Ring Elsa, os. Saarela, s. 12.06.1935, kuollut 22.04.2013
Karasevicz Mark ja Laurien
Toinen lapsi, Adam ja Kristin on vihitty 02.02.2013 ja he ovat saaneet lapsen:
1) Riely, s. 24.09.2011 Connecticut USA
2) Aidan John, s. 15.07.2013 Connecticut USA
Karasevicz Dianen ”Tytön” nimi ja toinen lapsi
1) Abril, s. 18.02.1998, Alpine NY USA
2) Trevors , s. ?
Alpine NY USA
Ensimmäinen lapsi; Kari Tapani Salmi, vihitty 02.10.2013, puoliso Marika Salmi os. Nurmela
Ensimmäinen lapsi; Maria Karoliina, vihitty 20.03.2004, Bryssel, Belgia, puoliso Umut Yamaner, s. 04.02.1974, Istanbul, Turkki
Toinen lapsi; Aunola Markus Tapani ja puoliso Anna Kaisa Koskinen, s. 22.11.1981 ovat saaneet lapsen
1) Rasmus Emil Tapani, s.16.03.2012
Kolmas lapsi; Noora Anneka ja Tero Hynynen ovat saaneet lapsen
1) Lassi Pekka Johannes Hynynen, s. 25.12.2012
Ensimmäinen lapsi; Jenny Vilhelmiina Harrintytär Salo, vihitty 18.08.2012, plso Bill Kola
Etholèn Pirjo Irmeli, os.Lindeman, puoliso Kari Etholèn, eronneet 2013
3) Lapsi Katri Pauliina Kalajainen, os. Lindeman, vihitty 22.10.2011, puoliso Ari Kalajainen
Katri ja Ari Kalajainen ovat saaneet lapsen
1)
Tuure Pekka Kalajainen, s. 12.03.2012
Ensimmäinen lapsi; Katja Johanna Nordanberg os. Vornanen vihitty 05.07.2013, plso Timo Kristian Nordanberg, s. 15.05.1968
Ala-Kopsala Atso ja Marjo ovat saaneet kolmannen lapsen, Elina Hilja Helena, s. 26.07.2012
Janne ja Minna Luoman toinen lapsi on nimeltään Paavo Sakari
Jonna Susanna Heinonen, plso 2) Juha-Pekka Mikael Jolkkonen, s 17.04.1981 Viinijärvi
1) Joose Aleksis Jolkkonen s. 19.11.2012 Joensuu
Lehtovaara-Niinimäki Jenni ja Niinimäki Marko ovat saaneet lapsen.
5)
Minja Liisa Fransiina, s. 07.06.2013
Ikonen Riikka ja Anssi ovat saaneet lapsen
2) Maija Senja Maria s. 03.01.2011
3) Hilma
s. 24.10.2013
Erkkilä Janne Tapio; lisätty tyttö
4) Neela Ida Veronika Erkkilä, s. 26.10.2009, Kokkola
Björklund Hanna-Mari; perheeseen lisätty poika
5) Oliver Emil Samuel, s. 17.05.2009, Kokkola
Nikula Toni ja Jeronen Kati ovat saaneet toisen lapsen
2) Aatu Oskari Nikula, s. 16.07.2012, Kaustinen
HEINOSEN SUKUKIRJAAN 1.12.2012 JÄLKEEN TULLEIDEN UUSIEN NIMIEN
AAKKOSELLINEN HAKEMISTO: 31.12.2013 SAAKKA
Ala-Kopsala,
Aunola,
Björklund,
Erkkilä,
Hillukka,
Elina Hilja Helena, s. 26.07.2012
Rasmus Emil Tapani, s. 16.03.2012
Oliver Emil Samuel, s. 17.05.2009
Neela Ida Veronika, s. 26.10.2009
Mervi Tuulikki, s.27.06.1978
178/lisä
Tomi Seppo, s. 11.03.1976
178/lisä
Lauri Tomi Johannes, s. 03.12.2001
Martta Kaisa Tuulikki, s. 01.03.2004
Venla Mervi Alina, s. 12.07.2009
Hynynen,
Lassi Pekka Johannes, s. 25.12.2012
Ikonen,
Maija Senja Maria, s. 03.01.2011
Hilma, s. 24.10.2013
Jolkkonen, Joose Aleksis, s. 09.11.2012
Kalajainen, Tuure Pekka, s. 12.03.2012
Karasevicz,
Adam
Kristin
Aidan John, s. 15.07.2013
Riely, s. 24.09.2011
Karasevicz, Abril, 18.02.1998
Trevors
Luoma,
Paavo Sakari, s. 06.11.2011
Moilanen,
Raija Anna-Maija, os. Muhola, s.08.04.1955 178/lisä
Mirja Marjaana, 06.07.1988
Muhola,
Noora Karoliina, s. 02.05.1993
Neulitz,
Anna, os. Herbst,s. 28.03.1983
Niinimäki,
Minja Liisa Fransiina, s. 07.06.2013
Nikula,
Aatu Oskari, s. 16.07.2012
Nordanberg, Katja Johanna, os Vornanen
Timo Kristian, s. 15.5.1968
Rannikko,
Helmi Liisa, s. 17.07.2013
Salmi,
Marika
Tervo,
Päivi Kaarina, os. Joki-Tokola, s.08.11.1982 178/lisä
Rami Antero, s. 09.06.1982
178/lisä
19
Heinosen sukuseura ry
618/lisä
536/lisä
996/lisä
995/lisä
178/lisä
178/lisä
178/lisä
572/lisä
993/lisä
993/lisä
629/lisä
600/lisä
481/lisä
481/lisä
481/lisä
481/korj
482/lisä
482/lisä
620/korj
178/lisä
178/lisä
254/lisä
992/lisä
1128/lisä
602/lisä
602/lisä
253/lisä
492/lisä
HEINOSEN SUKUSEURA RY:n (jäsenten) SUKUHAARAT. (aj.kohta n. 1800-1900 vaihde)
TAULU 16 / Erkki Heinonen (e. Niemi) 1816-1898
Taulu 37.
”RIIKKA” SIMILÄ 1848-1924
Taulu 38.
ERKKI HEINONEN 1858-1939
Taulu 39.
MATTI HEINONEN 1863-1946
Taulu 40.
JOHANNA TIKKA 1866-1913
Taulu 41.
MARIANA JYLHÄ (e. NIEMI) 1869-1940
Taulu 43.
KALLE HEINONEN 1875-1946
TAULU 19 / LEENA KAISA NIEMI (e. HOTAKAINEN / HEINONEN) 1829-1899
Taulu 49.
ERKKI ERKKILÄ (e. Heinonen)
Taulu 50.
LOVISA LAPPI 1849-1916
Taulu 51.
”TILTA” ASIAINEN 1852 - ?
1848-1919
TAULU 13 / JAAKKO NIEMI (e. Riutta) 1806-1890
Taulu 25.
JAAKKO JAAKONPOIKA NIEMI 1831-1902
Taulu 26.
ANANIAS HEINONEN (e. Niemi) 1834 - 1903
Taulu 30.
JOHANNA HEINONEN (o.s. Niemi) 1844 - 1913
TAULU 14/ BRITA NIEMI 1818-1906
Taulu 32.
MARIA JOKELA/MUHOLA
1843-1922
TAULU 18 / BRITA JOKELA (o.s. Niemi) 1820 - 1892
Taulu 47.
ANTTI JOKELA 1856-1921
Taulu 48.
MARIA MÖTTÖNEN
1861-1931
TAULU 5 JAAKKO VILJAKKALA (e. Mattila) 1754Taulu 12.
ABRAHAM ”Aapa” HUUKI
1787-?
TAULU X, ei yhteyttä edellisiin tauluihin mutta Heinosen sukuun kuuluvia
Taulu x.
20
Heinosen sukuseura ry
Heinosen sukuseura ry:n jäseninfoa:
Jäsen
Varsinaisena jäsenenä käsitellään sukuun kuuluva, myös hänen puolisonsa ja lapsensa
kuuluvat jäsenmaksun talouspiiriin. Jäsenmaksu vahvistetaan virallisessa sukukokouksessa, ollen tällä hetkellä 15€/jäsentalous.
18 v täyttänyt ja omaan talouteen muuttanut henkilö muodostaa oman jäsenperheen
liittymällä uudeksi jäseneksi.
80 v täyttänyt jäsen siirtyy vapaajäseneksi. Tällöin hän voi toimia edelleen sukuseurassa
ja osallistua tilaisuuksiin, mutta on vapautettu jäsenmaksusta.
Jäseneksi voi liittyä:
1. maksamalla jäsenmaksun 15€ tilille: FI57 115 3000 2206 80. Suorituksen tultua seuran tilille,
otamme yhteyttä, jotta saamme tietosi päivitettyä oikeaan sukuhaaraan. Laita mukaan yhteystietosi!
2. Täyttämällä ”liity jäseneksi kaavakkeen” – os. www.heinosensukuseura.fi,
jolloin jäsenmaksu laskutetaan myöhemmin.
3. Lähettämällä vapaamuotoisen kirjeen, sihteerille tai puheenjohtajalle.
Kotisivut
Uudet kotisivut on avattu osoitteessa: www.heinosensukuseura.fi.
Kotisivujen kautta pidetään myös yllä jäsenrekisteriä.
Jäsenrekisterissä voi jokainen päivittää omia tietojaan. Käyttäjätunnuksena toimii
sähköpostiosoite.
Ellei sinulla vielä ole käyttäjätunnusta ja salasanaa, niin lähetä sihteerille tai
tiedottajalle sähköpostiviesti, niin pääset päivittämään tietosi ja laittamaan itsellesi salasanan,
jolla pääset myös vain jäsenille tarkoitetuille sivuille.
Ei haittaa, jos et käytä tietokonetta tai sinulla ei ole käytössä sähköpostia.
Sukuseuran asiat toimivat edelleen myös ”vanhalla tavalla” ja lehti ilmestyy paperiversiona,
kuten ennenkin.
Facebook-sivut -Heinosen sukuseura1.
Fb-ryhmään voi pyytää liittymistä jokainen sukuun kuuluva menemällä sivulle:
"Heinosen sukuseura" ja klikkaamalla oikealla ”Liity ryhmään”-kenttää.
Ei velvoita jäseneksi liittymistä.
Ryhmän ylläpitäjät liittävät uudet jäsenet havaittuaan pyynnön.
2. Ryhmässä jo oleva jäsen voi lisätä omista Fb-kavereistaan muita sukulaisia ryhmään.
Fb-ryhmämme on hyvä ikkuna tarkastella mitä milloinkin tapahtuu.
21
Heinosen sukuseura ry
Sponsoroidut:
Rautia Kangasala
Kauppias: Marko Oksanen
Puusepäntie 44, 36200 Kangasala, Puhelin: 020 7630 800
www.rautia.fi
22
Heinosen sukuseura ry
www.lehtovaara.net
23
Heinosen sukuseura ry
24
Heinosen sukuseura ry