Mini-VES 2014 - Suomen Medisiinariliitto ry
Työtä tarjolla Haluatko päivystää vai kiinnostaako kotisairaanhoito? Kirra tai sisätaudit? Vai oletko sisimmässäsi perhelääkäri? Kaikkea löytyy, tule ottamaan paikkasi osaajien joukossa. Kouvolan terveyspalvelut Ratamo tarjoaa monipuolisesti erilaisia lääkärintöitä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Avustamme myös asunnon löytämisessä. Lisätietoja ja hakemusten lähetys Ylilääkäri (vastaanottotoiminta) Mervi Lehtonen [email protected] Sairaalapalveluiden vastaava lääkäri Tero Tapiola [email protected] Ylilääkäri (ensiapu/päivystys) Kimmo Salmio [email protected] SML:n puheenjohtajan tervehdys Ensimmäinen kesä lääkärin sijaisena on jokaiselle medisiinarille jännitystä täynnä. 4. vuoden jälkeen mennään sairaalaan ja 5. vuonna, vaikka kokemusta onkin karttunut, tuntuu terveyskeskustyön aloittaminen jälleen äärimmäisen haastavalta. Sen lisäksi, että pitäisi osata hoitaa potilaita, vastaan tulevat monet arkityön haasteet, johon koulutus ei ole oikein osannut valmistaa. Tähän tulee lisäksi päälle vielä työn tekemiseen liittyvä byrokratia. On sovittava palkoista, päivystyksistä, toimenpiteistä, jne. Suomen Medisiinariliitto pyrkii tekemään työelämään siirtymisestä lääketieteen kandidaatille mahdollisimman helpon ja sujuvan kokemuksen. Se tarkoittaa yhteistyötä niin kandiseurojen kuin työpaikkojenkin kanssa. Töitä tehdään sen eteen, että tunnistettaisiin ne tekijät, joita nuori aloitteleva lääkäri työltään tarvitsee ja vietäisiin tätä tietoa työpaikoille. Yksi tätä parantavista seikoista tuleekin olemaan tänä vuonna lanseerattava Vuoden työpaikka -palkinto. Toivonkin, että kun olet kesällä töissä, mietit samalla mitkä ovat ne tekijät jotka tekevät työpaikastasi hyvän ja ilmoitat ne Medisiinariliitolle tulevana syksynä, kun palkittavia työpaikkoja etsitään. Näin voimme jakaa niitä menestystekijöitä, joita hyvillä työpaikoilla on muodostunut. Mini-VES helpottaa myös kandin siirtymistä opiskeluista työelämään. Siinä on tiiviisti koottuna virkaehtosopimuksesta ne tiedot, jotka erityisesti lääketieteen kandidaatin tulisi tietää omasta palkkauksestaan. Siitä on helppo tarkistaa miten päivystyspalkkiot tai toimenpiteet tulisi korvata. Siihen voi palkka-asioissa turvata. Välillä kuitenkin tulee tilanteita, joihin pelkät sovitut säännöt eivät tunnu soveltuvan. Varsinkin ylitöiden kohdalla voi helposti tuntua siltä, että niistä ei saa sopivaa korvausta sovittua ja kandi joutuu joustamaan loputtomiin. Kun tulee tilanne, jossa uskot, että kaikki ei aivan mene reilun pelin sääntöjen mukaan tai asiassa on muuten epäselvyyttä, muista että Medisiinariliittoon voi aina olla yhteydessä. Kandin ei tarvitse yksin lähteä työelämään ja kollegat – sekä nuoret että vanhat – ovat valmiita auttamaan pyydettäessä. Hyvää lomaa ja työn iloa toivottaen! Joel Holmén Suomen Medisiinariliiton puheenjohtaja Mini-VES 2014 3 Kesää kohti, kollegat! Kesä on jo melkein koittanut, lumikin sulaa kohta ja uudet lääkärin työt odottavat monia. Potilaiden hyvän hoitamisen ja osastojen tai terveyskeskusten tapojen oppimisen kanssa on varmasti vähintäänkin riittävästi työtä kesälle. Sen lisäksi kandin tai tuoreen lisensiaatin on hyvä kuitenkin tietää myös häntä koskevien sopimusten sisällöt, velvoitteet ja oikeudet. Mini-VES-oppaassa on tiivistettynä nuorta lääkäriä eniten koskettavat kohdat ns. lääkärisopimuksesta eli kunnallisesta virkaehtosopimuksesta (Lääkäri-VES). Monet lääkäreiden lisäksi kaikkia muitakin kuntatyönantajan palveluksessa olevia työntekijöitä koskevat sopimuskohdat löytyvät KV-TESistä eli kunnallisesta yleisestä työ- ja virkaehtosopimuksesta. Monisataasivuiset tekstit ovat raskasta sopimustekstiä eivätkä kosketa kovinkaan monilta osin kandidaatteja, joten siksi oleellisimmat kohdat on koottu tähän oppaaseen. Kokonaisuudessaan sopimukset löytyvät KT Kuntatyönantajien sivuilta osoitteista http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/sopimukset/laakarit/Sivut/default.aspx ja http://www.kuntatyonantajat.fi/fi/sopimukset/ kvtes/Sivut/default.aspx . Vaikka pelkässä työn sisällössä riittää mietittävää, myös sen reunaehdoista kannattaa olla tietoinen. Jos ei tiedä, miten paljon ja millä ehdoilla pitää esimerkiksi tehdä ylitöitä tai päivystyksiä, miten niistä sovitaan tai maksetaan palkkaa, voi huonon työnantajan kanssa joutua tekemään vasten tahtoaan, oikeuksiaan ja ilmaiseksi sellaista työtä, joka ei nuorelle lääkärille edes kuuluisi. Omien oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa tunteminen on tärkeä perusta oikeudenmukaisen kohtelun saamiselle. Se ei kuitenkaan vielä riitä, vaan joskus omasta edustaan on myös pidettävä itse kiinni, vaikka siinä joutuisikin kyseenalaistamaan tai olemaan eri mieltä. Sopimukset esimerkiksi juuri ylitöistä on kuitenkin rehellisesti yhdessä työnantaja- ja työntekijäosapuolen välillä pidettäväksi sovittu, eikä ole pitkässä juoksussa kenenkään etu, että työntekijät luopuvat heille kuuluvista oikeuksista ja heidän hyvinvointinsa kärsii. 4 Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund Oman työsuhteen tarkoista ehdoista kannattaa neuvotella kunnolla. Hyvä ohjaus ja seniorituki kuuluvat kesäkandille ja vastavalmistuneelle ja on hyvä varmistaa, että ne myös on hyvin järjestetty. Omista oikeuksista kiinnipitämisen lisäksi tietysti myös oma tontti lääkärinä täytyy hoitaa hyvin. Kesäkandin ei tarvitse yltää yli-inhimillisiin ihmetekoihin, vaan luotettava ja jämäkän hyvä perustyö riittää. Lopullinen vastuu omista päätöksistä on kuitenkin jo sinulla itselläsi! Toivottavasti kesänne on antoisa ja opettavainen ammatillisessa mielessä ja muutenkin! Kiitokset Lääkäriliiton lakimiehelle Laura Lindholmille Mini-VES-oppaan oikolukemisesta. Mini-VES:n taitosta kiitämme Ville Haaralaa. Mini-VES 2014 toimittajat, Pyry Hallamaa, Laura Uimonen, Hanna Knihtilä. Mini-VES 2014 5 Alavus, Kuortane ja Ähtäri Tule ja koe itse loistava työyhteisömme, jossa nuoret ovat viihtyneet! Meillä saat työskennellä rauhassa – normaalit vastaanottoaikamme ovat 30 min ja päivystysajat 20 min. Panostamme perehdytykseen ja kokeneet kollegat ovat vapaasti konsultoitavissa. Kannustamme kouluttautumaan. Talossamme on oma geriatri ja sisätautilääkäri. Radiologi käy viikoittain tekemässä UÄ-tutkimuksia ja KNK-lääkäri n. 2 kertaa kuukaudessa. Röntgenlausunnot saa 1-2 päivässä. Terveyskeskussairaalamme osastoilla toiminta on hyvin aktiivista ja potilasvaihto vilkasta. Ähtärin sairaalan erikoislääkärit ovat joustavasti konsultoitavissa ja yhteistyö Seinäjoen keskussairaalan kanssa sujuu mutkattomasti. Yöpäivystys on Seinäjoen keskussairaalassa ja viikonloppupäivystys on ulkoistettu, mutta myös omilla lääkäreillämme on mahdollisuus päivystää viikonloppuja. Palkkauksemme on kilpailukykyinen. Ota pikaisesti yhteyttä! Ylilääkäri Pauliina Kailajärvi Alavuden pääterveysasema Salmentie 10, Alavus 040 583 6525 [email protected] Apulaisylilääkäri Esa Ryösä Ähtärin pääterveysasema Sairaalantie 4, Ähtäri 06 415 7256 [email protected] Sisällysluettelo 1. AMANUENSSIT.................................................................................... 8 2. SAIRAALALÄÄKÄRIT.......................................................................... 8 2.1. Peruspalkka................................................................................................. 8 2.2. Lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot......................................................... 9 2.3. Kliininen lisätyö ja ylityö............................................................................. 9 2.4. Päivystys...................................................................................................... 9 2.4.1. Aktiivipäivystys............................................................................. 10 2.4.2. Muu työpaikkapäivystys ja vapaamuotoinen päivystys................... 11 3. TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRIT............................................................ 14 3.1. Ei-omalääkäri............................................................................................ 14 3.1.1. Peruspalkka.................................................................................... 14 3.1.2. Toimenpidepalkkiot, todistus- ja lausuntopalkkiot........................ 15 3.1.3. Kliininen lisätyö ja ylityö............................................................... 16 3.2. Omalääkäri................................................................................................ 16 3.2.1. Väestöosa....................................................................................... 16 3.2.2. Käyntipalkkiot ja toimenpidepalkkiot........................................... 18 3.3. Päivystys.................................................................................................... 18 3.3.1. Aktiivipäivystys ............................................................................ 18 3.3.2. Muu työpaikkapäivystys ............................................................... 20 3.3.3. Vapaamuotoinen päivystys ............................................................ 22 3.4. Omalääkäri vai ei-omalääkäri?.................................................................. 24 3.5. Terveyskeskustyötä - firman kautta vai suoralla sopimuksella?...................................................................................... 25 3.5.1. Vastaanottotyö............................................................................... 27 3.5.2. Työpaikkapäivystys........................................................................ 28 4. TOIMENPIDELUOKITUKSET JA –PALKKIOT TK:SSA ................. 29 5. LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAN TOIMIMINEN LAILLISTETUN AMMATTIHENKILÖN TEHTÄVÄSSÄ – ASETUSMUUTOS 28.4.2011.................................... 38 Mini-VES 2014 7 1. AMANUENSSIT Amanuenssi on harjoittelija eikä häneen sovelleta Lääkärisopimuksen määräyksiä. Amanuenssin työehdot perustuvat KVTES:een. Amanuenssin työaika on 38,25 tuntia viikossa, ja esimerkiksi ruokatunti ei kuulu amanuenssin työaikaan, ellei paikallisesti ole muuta sovittu. Amanuenssin palkka on 1.3.2014 alkaen 1533,57 € ja 1.7.2014 alkaen 1553,57 €. Peruspalkan lisäksi amanuessuurista maksetaan lomakorvaus ja lomaraha KVTES:n mukaisesti (katso s. 27). 2. SAIRAALALÄÄKÄRIT 2.1. Peruspalkka Sairaalalääkärin työaika on 38,25 tuntia viikossa. 1.3.2014 alkaen • Kandidaatti • Laillistettu lääkäri • Laillistettu lääkäri, väh.3 vuotta laillistetun lääkärin tehtävässä/virassa 2446,08 € 3279,66 € 3757,02 € 1.1.2015 alkaen • Kandidaatti • Laillistettu lääkäri • Laillistettu lääkäri, väh.3 vuotta laillistetun lääkärin tehtävässä/virassa 2453,42 € 3289,50 € 3768,29 € Palvelusaika lasketaan KVTES:n työkokemuslisämääräysten mukaan. Hyväksytyksi palveluksi luetaan kuitenkin vain laillistettuna lääkärinä työskentely. Jo suoritetuista palveluista on esitettävä työtodistukset työnantajalle. Sairaalalääkäreille maksetaan lomakorvaus ja lomaraha KVTES:n mukaisesti (katso s. 27). 8 Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund 2.2. Lääkärintodistus- ja lausuntopalkkiot Lääkärille maksetaan palkkio sellaisista lääkärintodistuksista ja -lausunnoista, jotka eivät liity potilaan hoitoon. Todistus tai lausunto on potilaan hoitoon liittyvä (ei siis palkkioon oikeuttava), kun se annetaan hoidettavana tai tutkittavana olevalle potilaalle 1. työnantajalta haettavaa sairauslomaa varten, 2. toiseen sairaanhoitolaitokseen pääsemistä varten, 3. sairauden hoidon vuoksi tarpeellisen lääkinnällisen toimenpiteen suorittamista varten. Palkkion suuruus on 14,19 – 24,33 € riippuen todistuksen tai lausunnon luonteesta. Alan erikoislääkärille maksetaan palkkio 50 %:lla korotettuna. Kandeille ei makseta todistus- ja lausuntopalkkioita sairaalassa - tosin poikkeukset ovat mahdollisia! 2.3. Kliininen lisätyö ja ylityö Lisäksi sairaalassa on muita lisäpalkkausjärjestelmiä kuten kliininen lisätyö, mutta niitä ei kandeihin sovelleta. Jos haluat niistä lisätietoa, suosittelemme tutustumaan Lääkärisopimukseen tai ottamaan yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen. Jos joudut tekemään ylitöitä, kannattaa etukäteen selvittää, miten ylitöistä kyseisessä työpaikassa maksetaan. Lääkärisopimuksen mukaan korvattavaa ylityötä on työnantajan aloitteesta tehtävä normaalin työajan ylittävä työ, joka ei ole päivystystyötä eikä kliinistä lisätyötä. Ylityökorvauksena maksetaan kultakin ylityötunnilta 50 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika. Käytännössä ylitöiden maksaminen ei ole aina näin yksinkertaista, vaan epäselvyyttä voi olla esimerkiksi siitä, mikä määritellään työnantajan aloitteesta tehtäväksi työksi. Kannattaakin etukäteen selvittää, onko tehtävä työ ylityötä. Lähtökohtaisesti ylityön edellytys on kirjallinen, etukäteen annettu määräys. 2.4. Päivystys Selvitä, kuuluuko sinulle päivystysvelvollisuutta. Selvitä etukäteen myös, onko työnantajasi selvillä 1.6.2008 voimaan astuneen ja 1.1. muuttuvan kandien työskentelyä koskevan asetuksen kiemuroista ja täyttyvätkö asetuksen määräykset päivystyspisteessäsi. Ota tarvittaessa yhteyttä työpaikkasi luottamusmieheen. Sairaalapäivystys jaetaan kolmeen eri tyyppiin: Aktiivipäivystykseen, muuhun työpaikkapäivystykseen ja vapaamuotoiseen päivystykseen. Seuraavassa kuvataan kunkin ominaispiirteitä ja palkkausta. Mini-VES 2014 9 1.1.2015 alkaen tk-päivystys jakaantuu uudistetusti kolmeen eri tyyppiin: työpaikkapäivystykseen (entinen aktiivipäivystys), poikkeavaan työpaikkapäivystykseen (entinen muu työpaikkapäivystys) ja vapaamuotoiseen päivystykseen. Myös päivystyskorvausten laskutapa muuttuu. Lääkäriä ei pitäisi ilman suostumustaan velvoittaa päivystämään työpaikkapäivystyksenä yli 85 tuntia eikä yli viittä kertaa kuukaudessa eikä vapaamuotoisena päivystyksenä yli kuutta kertaa kuukaudessa (ellei tähän ole toimintojen ylläpitämisen edellyttämää välttämätöntä syytä). Lääkärisopimuksessa on määräys siitä, miten päivystysvuorokausi lasketaan. Lähtökohtana on se, että sama lääkäri päivystää enintään vuorokauden putkeen. 2.4.1. Aktiivipäivystys Aktiivipäivystyksellä tarkoitetaan ympäri- tai osavuorokautista päivystystä, jota lääkäri on määrätty suorittamaan työpaikalla. Yleensä suurin osa keskussairaaloiden päivystyksistä on aktiivipäivystystä. Jokaiselta aktiivipäivystystunnilta saa perustuntipalkan 1,55-kertaisesti. Perustuntipalkka lasketaan jakamalla varsinainen palkka (eli tehtäväkohtainen palkka ja henkilökohtaiset lisät) 163:lla. Lisäksi tulee ns. epämukavan työajan lisät. Iltatyöstä (klo 18-22) maksetaan 15 % korottamattomasta tuntipalkasta. Yötyön (klo 2207) lisäprosentti määräytyy päivystyksen keskimääräisten aktiivituntien mukaan (määritetään päivystyspistekohtaisesti vuosittain) ja on 30-100 %. Lauantaikorvausta maksetaan klo 6-18 välisenä aikana tehdystä työstä 20 % korottamattomasta tuntipalkasta. Sunnuntailta maksetaan 100 % korottamattomasta tuntipalkasta. Sunnuntaiksi lasketaan aika lauantai-illasta klo 18 eteenpäin. Sunnuntaikorvausten mukaan maksetaan juhlapyhistä itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, pitkäperjantai, toinen pääsiäispäivä, helatorstai, juhannuspäivä, pyhäinpäivä, uudenvuodenpäivä, joulupäivä, tapaninpäivä ja loppiainen. Aattokorvauksen suuruus on 100 %:a ja sitä maksetaan klo 00-18 pääsiäislauantailta, juhannusaatolta sekä jouluaatolta, joka ei ole sunnuntaipäivä. Sairaalassa päivystyskorvaukset maksetaan käytännössä automaattisesti kaikki rahana seuraavan kuukauden palkanmaksun yhteydessä. Lääkärisopimuksen työaikakorvaukset voidaan antaa myös vapaa-aikakorvauksena, mutta silloin pidetty päivystysvapaa vähennetään palkasta jälkeenpäin. 10 Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund Aktiivipäivystystä seuraava työpäivä on vapaata joko kokonaan tai osittain siten, että työpäivän pituus on enintään työtehtävien vaihtoon mahdollisesti kuluva aika (1/2 - 2 h). Tältä työpäivältä vähennetään vajaaksi jäävien tuntien palkka korottamattomana tuntipalkkana. Esimerkki Kaisa Kandin työpaikalla maksetaan kandeille VES:n määrittämää vähimmäispalkkaa eli 2446,08 euroa. Tästä laskettuna perustuntipalkka on 2446,08 €/ 163 = 15,01 €. Kaisa päivystää aktiivipäivystystä, jonka aktiivitunneiksi on määritelty 75 %. Tällöin yötyökorvaus on 60 %. Kaisa päivystää arkipäivänä klo 15-08. Päivystysajan tuntipalkka on siten 1,55x 15,01 € = 23,27 €. Kaisa päivystää siis 17 tunnin putken, joten päivystyskorvausta tulee 17 x 23,27 € = 395,59 €. Tämän lisäksi hän saa epämukavan työajan korvaukset: klo 18-22 15 % eli 0,15 x 15,01 €/h x 4h = 9,01€ ja klo 22-07 60 % eli 0,60 x 15,01 €/h x 8h = 72,05 €. Yhteensä siis Kaisa saa tästä päivystyksestä 395,59 € + 9,01 € + 72,05 €= 476,65 €. 2.4.2. Muu työpaikkapäivystys ja vapaamuotoinen päivystys Muu työpaikkapäivystys tarkoittaa työpaikalla tehtävää päivystystä, mutta jossa aktiivityön määrä on vähäinen (noin 20 % – 40 %) Tällaisten päivystystehtävien määrä on vähenemään päin. Sairaaloissa muu työpaikkapäivystys tulee kysymykseen lähinnä silloin, kun työpaikan ulkopuolella tapahtuvaa vapaamuotoista päivystystä ei lainsäädännössä tai potilasturvallisuuden vuoksi katsota riittäväksi. Vapaamuotoisella päivystyksellä tarkoitetaan päivystystä, jota ei suoriteta työpaikalla eli toisin sanottuna päivystetään puhelimen päässä. Lääkäri on tällöin velvollinen tulemaan kutsuttuna työpaikalle työnantajan määrittelemän enimmäisajan kuluessa. Tätä käytetään esimerkiksi monien pienten erikoisalojen päivystyksissä. Peruskorvaus Muusta työpaikkapäivystyksestä ja vapaamuotoisesta päivystyksestä peruskorvauksen voi saada rahana ja/tai vapaa-aikana. Rahakorvauksen muodostuminen on esitetty alla olevassa taulukossa, ja se määräytyy varoajan ja päivystysajankohdan mukaan. Rahakorvaus lasketaan perustuntipalkasta. Peruskorvausprosentit eivät ole kiinteitä vaan vähimmäismääräyksiä. Lääkärisopimus ohjaa paikallisesti nostamaan prosenttia mm. varallaolon sitovuuden ja toistuvuuden perusteella. Käytännössä muussa työpaikkapäivystyksessä lääkärille määrätty valmiusaika on aina selvästi 30 minuuttia lyhyempi, mikä otetaan korottavana huomioon peruskorvauksen prosenttia määritettäessä. Mini-VES 2014 11 Viikonloppukorvaus maksetaan perjantaista/arkipyhää tai joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18 maanantaihin/ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8. Lisäksi vapaamuotoista päivystystä tekevälle lääkärille, joka joutuu saapumaan sairaalaan, korvataan matkakulut kotiosoitteesta sairaalaan (oma auto tai taksi).Muun työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen peruskorvauksen muodostuminen. Prosentit koskevat sekä raha- että vapaa-aikakorvausta Ajankohta Arkipäivä Viikonloppu Lääkärille määrätty valmiusaika Enintään 30 minuuttia > 25 % Yli 30 minuuttia > 19 % > 36 % > 26 % Aktiivityökorvaus Muun työpaikkapäivystyksen ja vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityötunneilta maksetaan ajankohtaa vastaavan tavanomaisen työpaikkapäivystyksen tuntipalkka tai annetaan vastaavasti korotettu vapaa-aika. Mikäli vapaamuotoisen päivystyksen aktiivityö kestää alle tunnin, suoritetaan aktiivityöstä aktiivityökorvaus yhdeltä tunnilta. Jos saman tunnin aikana on useampia aktiivityöpätkiä, maksetaan yhden tunnin korvaus. Saman tunnin tarkastelu tehdään kronologisessa järjestyksessä aktiivityörupeaman alkamisesta eteenpäin. Muun työpaikkapäivystyksen aktiivipäivystysaika alkaa siitä, kun päivystäjä kutsun saatuaan lähtee välittömästi työhön. Vapaamuotoisen päivystyksen aktiivipäivystysaika alkaa hetkestä, kun lääkäri saapuu päivystyspisteeseen. Aktiivipäivystysaika päättyy, kun työ on suoritettu. Puhelinkonsultaatiot Puhelinkonsultaatioon käytetty aika katsotaan aktiivityöajaksi todellisen keston mukaan. Päivystyksen peruskorvauksen lisäksi maksettava palkka määräytyy työpaikkapäivystyksen kertoimien mukaisesti, eli 1,55 - 3,55 x tuntipalkka x käytetty aika minuutteina /60. Puhelinkonsultaatiokorvausta ei erikseen makseta, mikäli saman tunnin aikana on aktiivityötä. 12 Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund Yli 60 000 asukkaan Seinäjoki on vain 1 t 6 min junamatkan päässä Tampereelta. Seinäjoen terveyskeskus hakee osaavaan joukkoomme lääkäreitä. Oletko se sinä? Ota yhteyttä: Tiina Perä johtava ylilääkäri p. 040 753 6487 [email protected] Tornion kaupunki tarjoaa sinulle hyvän työmahdollisuuden. Tornio on n. 22 500 asukkaan kasvava kaupunki, joka tarjoaa monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Terveyskeskuksessamme on johtavan lääkärin lisäksi 16 lääkärin virkaa. Lisäksi virka-aikaista päivystystä on hoitamassa ostopalvelulääkäri. Yö- ja viikonloppupäivystyksen hoitamista varten alueen kunnilla on yhteispäivystys, jonka toimipiste on Länsi-Pohjan keskussairaalassa. Terveyskeskus toimii tiloissa, joiden peruskorjaus on valmistunut vuonna 2009. Potilaiden tutkimusmahdollisuudet ovat erinomaiset. Seniorituki on sinua varten. Torniolla on koulutussopimus Oulun Yliopiston kanssa. DU KLARAR DIG BRA MED SKOLFINSKA! Vi har relativt hygglig läkarsituationen i vår hälsovårdscentral. Vi behöver dock tidvis kolleger för olika långa vikariater. Deltidsarbete kan komma ifråga. Innehållet i arbetet – rådgivningsbyråerna, akutpatienterna, diabetes osv – strävar vi efter att skräddarsy enligt dina önskemål. Vi understöder arbetsresorna och erbjuder vid behov språkkurser. Vi ordnar utbildning som baseras på Läkarförbundets rekommendationer samt ger arbetsplatsutbildning och tutorering. Vi erbjuder en mycket konkurrenskraftig lön. Ta kontakt med chefsläkare Anne Pietinalho tfn 019-289 2233, fornamn.efternamn(at)raseborg.fi. Läs även Raseborgs hemsidor (www.raseborg.fi). KOULURUOTSILLA PÄRJÄÄT HYVIN! Terveyskeskuksessamme on kohtalaisen hyvä lääkäritilanteemme. Tarvitsemme kuitenkin aika-ajoin sijaisia erimittaisiin sijaisuuksiin. Osapäivätyöskentelystä voidaan sopia. Työn sisältö – neuvolat, akuuttipotilaat, vuodeosasto, diabetes j.n.e. – pyritään räätälöimään toiveittesi mukaiseksi. Tuemme työmatkoja, tarjoamme tarvittaessa kielikurssitusta. Lääkäriliiton suositusten mukaiset koulutukset sekä toimipaikkakoulutus ja tutorointi toteutuvat. Tarjoamme varsin kilpailukykyisen palkan. Ota yhteyttä johtava lääkäri Anne Pietinalhooon, puh. 019-289 2233, etunimi.sukunimi(at)raasepori.fi. Lisäksi kannattaa tutustua Raaseporin kaupungin kotisivuihin (www.raasepori.fi). 3. TERVEYSKESKUSLÄÄKÄRIT 3.1. Ei-omalääkäri Useimmissa terveyskeskuksissa kandien palkkaus määräytyy ei-omalääkärien virkaehtosopimuksen mukaan. Puhutaan ns. tavallisesta tai vanhasta VES:sta. Omalääkäreillä on oma virkaehtosopimuksensa, joka poikkeaa edellä mainitusta monella tavalla (ks. 3.2). Kohdassa 3.4 vertaillaan ei-oma- ja omalääkäreiden palkkausta. Huomioithan, että missään ei kielletä maksamasta myös kandille väestövastuun mukaista palkkaa. Muista kysyä tästä mahdollisuudesta! 3.1.1. Peruspalkka • Terveyskeskuslääkärin työaika on 37 h /vko. • Minimikuukausipalkka on kaikkialla sama Ns. kaksoislaillistuksen poistumisen vuoksi terveyskeskuslääkärien palkkahinnoittelu uudistettiin uudessa 1.1.2012 voimaan tulleessa virkaehtosopimuksessa. Muutoksen jälkeen laillistetulla lääkärillä on kaksi hinnoitteluporrasta: laillistettu lääkäri ja laillistettu lääkäri, jolla on yleislääketieteen erityiskoulutus tai joka on toiminut vähintään 3 vuotta laillistetun lääkärin tehtävässä/virassa. Vuoden 2013 palkantarkistus toi palkkoihin 1,3 prosentin yleiskorotuksen. Lisäksi viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa/siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotettiin 2 prosenttia, jolloin korotusta tuli yhteensä 3,3 %. Seuraava 0,3 prosentin yleiskorotus tapahtuu 1.1.2015. 1.3.2014 alkaen • Kandidaatti • Laillistettu lääkäri • Laillistettu lääkäri; YEK tai väh. 3 vuotta laillistetun lääkärin tehtävässä/virassa 2487,46€ 3168,50€ 3637,31€ Palvelusaika lasketaan KVTES:n työkokemuslisämääräysten mukaan ja palvelusaikaan lasketaan myös toimiminen ns. osalaillistettuna (eurolääkärinä) ennen 1.5.2011. Palvelusajasta on toimitettava todistus työnantajalle. 14 Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund 3.1.2. Toimenpidepalkkiot, todistus- ja lausuntopalkkiot Peruspalkan lisäksi terveyskeskuksessa maksetaan tietyistä toimenpideluettelon toimenpiteistä niiden vaikeusasteesta riippuen taulukon 2 mukaan. Toimenpidepalkkiot maksetaan VES:n mukaisesti täysimääräisinä kaikille lääkäreille, myös kandeille! Lisäksi terveyskeskuksessa sovelletaan toimenpidepalkkiojärjestelmää: ks. luku 4 R II 201, 202, 203, 224 ja 225. TÄRKEÄÄ! • Tutustu toimenpideluetteloon etukäteen huolella (ks. oppaan luku 4). Esimerkiksi potilaan neurologisen statuksen selvittäminen on toimenpide, kun se tehdään epäiltäessä neurologista sairautta. Huomaa myös, että puhelinkonsultaatioon täytyy liittyä hoito-ohje – pelkkä potilaan vastaanotolle pyytäminen tai seuraavan ajan varaaminen eivät riitä. • Selvitä työpaikkasi paikallinen käytäntö toimenpidepalkkioiden suhteen. • Merkitse jokainen tekemäsi toimenpide itse ylös talon tavalla. Merkitse vastaavat tiedot myös omiin muistiinpanoihisi niin voit myöhemmin tarkistaa palkkakuittisi oikeellisuuden. Taulukko 2. Toimenpidepalkkiot 1.3.2014 alkaen (päivystysmuotojen kuvaus jäljempänä) Muu työpaikkapäivystys Säännöllinen AktiivityöToimenpiKliininen ja Toimenpidekuvaus työaika paikkapäivysderyhmä lisätyö vapaamuotoitys nen päivystys Esim. puhelinkonR0 2,65 3,00 2,65 3,00 sultaatio Esim. poskionteloRI punktio/ 7,19 8,13 7,19 8,13 huuhtelu R II Esim. resuskitaatio 10,85 13,44 10,85 13,44 Esim. infarktin R III 26,53 30,46 26,53 30,46 liuotushoito Mini-VES 2014 15 3.1.3. Kliininen lisätyö ja ylityö Kliininen lisätyö on muun kuin omalääkärin täyden työajan ulkopuolella tapahtuvaa vapaaehtoisuuteen perustuvaa työtä. Ei siis perustyötä, ei päivystystyötä, ei ylityötä. Kliinisen lisätyön pitää olla työnantajan kanssa etukäteen sovittua. Potilaan käynnistä lääkärin luona kliinisen lisätyön aikana maksetaan 10,41 €, toimenpidepalkkiot taulukon 2 mukaan. Palkkiot maksetaan täysimääräisinä myös lääketieteen kandidaateille. Jos joudut tekemään ylitöitä, kannattaa etukäteen selvittää, miten ylitöistä kyseisessä työpaikassa maksetaan. Lääkäri-VES:n mukaan korvattavaa ylityötä on työnantajan aloitteesta tehtävä normaalin työajan ylittävä työ, joka ei ole päivystystyötä eikä kliinistä lisätyötä. Ylityökorvauksena maksetaan kultakin ylityötunnilta 50 %:lla korotettu tuntipalkka tai annetaan vastaava vapaa-aika. Käytännössä ylitöiden maksaminen ei ole aina näin yksinkertaista vaan epäselvyyttä voi olla esimerkiksi siitä, mikä määritellään työnantajan aloitteesta tehtäväksi työksi. 3.2. Omalääkäri Omalääkäreillä on oma virkaehtosopimuksensa, ns. väestövastuu-VES. Se eroaa vanhasta sopimuksesta monella tavalla. Varsinaista työaikaa ei ole tunneissa määritelty ja palkka koostuu monista osista. Lisätietoa sopimusten eroista on kohdassa 3.4. Kandin palvelussuhteet määräytyvät yleisesti ei-omalääkäri-VES:n mukaan. Huomaa, että tällöin työaika on 37 h. Missään ei kielletä maksamasta myös kandille väestövastuupalkkaa. Muista kysyä! Omalääkärien palkkahinnoitteluun tehtiin vastaava hinnoittelurakenteen muutos kuin ei-omalääkärien palkkahinnoitteluun 1.1.2012 lukien ns. osalaillistuksen poistumisen vuoksi. Vuoden 2013 palkantarkistus toi palkkoihin 1,3 prosentin yleiskorotuksen. Lisäksi viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa/siihen rinnastettavaa kuukausipalkkaa korotettiin 2 prosenttia, jolloin korotusta tuli yhteensä 3,3 %. Seuraava 0,3 prosentin yleiskorotus tapahtuu 1.1.2015. Omalääkärin tehtäväkohtainen palkka 1.3.2014 lukien on vähintään: • Laillistettu lääkäri: YEK tai väh. 3 vuotta laillistetun lääkärin tehtävässä/virassa • Laillistettu lääkäri 2887,94€ 2768,75€ 3.2.1. Väestöosa Jokaiselle lääkärille on osoitettu kaupungista oma alueensa, jonka asukkaat muodostavat vastuuväestön. Ne vastuuväestöön kuuluvat potilaat, jotka käyvät vastaanotolla vähintään 3 kertaa vuodessa, muodostavat perusvastuuväestön. Jokaista perusvas- 16 Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund Kemin terveyskeskus Tarjolla erimittaisia sijaisuuksia, mahdollisuus YEK:n suorittamiseen. TK:ssa 18 lääkärinvirkaa, jotka kaikki hoidettuna. Työnkuva monipuolinen, tarjolla hyvä seniorituki. Mahdollisuus päivystää. Yhteyshenkilö: Mari Kärkkäinen 040-724 3861 [email protected] Mustijoen perusturva Mustijoen perusturva vastaa Mäntsälän (20 000 asukasta) ja Pornaisten (5000 asukasta) sosiaali- ja terveydenhuollosta. Olemme muutovoittoinen, elävä kunta hyvien liikenneyhteyksien varrella Helsingin ja Lahden puolivälissä. Tule terveyskeskuslääkäriksi mukavaan työyhteisöömme! (sopii myös YEK-vaiheen lääkäreille) Meillä on nuorekas työyhteisö. Vastaanotto- ja sektorityön painotuksesta voidaan sopia kiinnostuksesi mukaisesti. Tutortoiminta on järjestetty. Päivystysvelvollisuutta ei ole. Palkkaus ja muut palvelussuhteen ehdot määräytyvät KVTES:n mukaisesti, josta meillä on oma Mäntsälän palkkaporrasmalli. Ota yhteyttä, sovitaan sinulle sopiva tehtävänkuva! vt. avoterveydenhuollon ylilääkäri Riitta Karppi 040 314 5515, etunimi.sukunimi(at)mantsala.fi tuuväestön potilasta kohden maksetaan 1.3.2014 alkaen joka kuukausi 1,87 – 2,21€, riippuen mitä paikallisesti on työnantajan kanssa sovittu. Jos perusvastuuväestöön kuuluvan potilaan omalääkäri on vuosilomalla, päivystysvapaalla, virkavapaalla tai koulutukseen määrättynä, saa potilaan vastaanottava väestövastuulääkäri normaalin käyntipalkkion. Muuna aikana, eli jos potilaan omalääkäri ei ole poissa edellä mainituista syistä, vaan virantoimituksessa esim. virkamatkalla, ei vastaanottava väestövastuulääkäri saa käynnistä palkkiota. 3.2.2. Käyntipalkkiot ja toimenpidepalkkiot Niistä ihmisistä, jotka käyvät vastaanotolla vuodessa alle kolme kertaa, maksetaan lääkärille kertaluontoinen käyntipalkkio käynnistä. Summa vaihtelee välillä 5,26 €-6,24 €. Lisäksi maksetaan toimenpidepalkkiot taulukon 2 mukaan. 3.3. Päivystys Selvitä, kuuluuko sinulle päivystysvelvollisuutta. Terveyskeskuspäivystys jaetaan kolmeen eri tyyppiin: aktiivipäivystykseen, muuhun työpaikkapäivystykseen ja vapaamuotoiseen päivystykseen. Alla olevissa kohdissa kuvataan niiden ominaispiirteitä ja palkkausta. Ns.keikkapäivystystä ei enää ole olemassa, mutta vieläkin voi työnantajan kanssa sopia ns. könttäsummista. Työnantajan kanssa voidaan sopia peruskorvauksen rahakorvaus ja aktiviteetin korvaus. Lääkäriä ei tule ilman suostumustaan velvoittaa päivystämään yli kuutta, tai jos päivystys on yksinomaan aktiivipäivystystä, yli viittä päivystysvuorokautta kuukaudessa (ellei tähän ole toimintojen ylläpitämisen edellyttämää välttämätöntä syytä). Lääkärisopimuksessa on määräys siitä, miten päivystysvuorokausi lasketaan. Lähtökohtana on se, että sama lääkäri päivystää enintään vuorokauden putkeen. 1.1.2015 alkaen tk-päivystys jakaantuu uudistetusti kolmeen eri tyyppiin: työpaikkapäivystykseen (entinen aktiivipäivystys), poikkeavaan työpaikkapäivystykseen (entinen muu työpaikkapäivystys) ja vapaamuotoiseen päivystykseen. 3.3.1. Aktiivipäivystys Aktiivipäivystyksellä tarkoitetaan päivystystä, jota lääkäri on määrätty suorittamaan työpaikalla ja jossa aktiivityötä on keskimäärin vähintään 60% työtunneista (aktiivipäivystyspisteet määritetään paikallisesti vuosittain laskemalla jonkin sovitun ajanjakson keskiarvoja). Aktiivipäivystyspisteitä ovat usein vilkkaat isojen kaupunkien tk-päivystyspisteet. Aktiivipäivystyspisteissä päivystys on paikasta riippuen ympärivuorokautista (päivystys järjestetty illasta aamuun) tai yleisimmin osavuorokautista 18 Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund (illasta yöhön, kuitenkin vähintään klo 22 saakka). Aktiivipäivystyksen korvaus Aktiivipäivystyksen peruskorvaus voidaan antaa joko rahana tai vapaa-ajan muodossa. • Rahakorvaus kultakin päivystystunnilta on sama kuin korottamaton tuntipalkka. Se saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 160 ja on viikonpäivästä ja vuorokaudenajasta riippumatta aina sama. • Päivystyskorvaus voidaan ottaa myös vapaa-aikakorvauksena, jolloin aktiivivapaata saa yhden tunnin päivystettyä tuntia kohden (1:1). Vapaa annetaan säännöllisenä työaikana seuraavan kalenterivuosipuoliskon aikana. Käyntipalkkio Päivystävälle lääkärille maksetaan jokaisesta potilaasta käyntipalkkio, josta tarkempaa tietoa alla. - potilaan käynti lääkärin luona a) arkena klo 22-8, viikonloppuina (pe klo 18-ma klo 8) 8,25 € b) arkena klo 8-22 7,30 € a-kohdan mukaan toimitaan myös arkipyhinä ja joulu- ja juhannusaattoa edeltävästä arkipäivästä klo 18.00 ensiksi seuraavaan arkipäivään klo 8.00. - vuodeosastokäynti terveyskeskuksen vuodeosastolle, sairaalaan tai huoltolaitokseen riippuu työpaikkapäivystäjän päivystyspaikan etäisyydestä alle yksi kilometri a) yöaikana ja viikonloppuna 8,25 € b) muuna aikana 7,30 € yli yksi kilometri a) yöaikana ja viikonloppuna 15,74 € a1) seuraavat potilaat/sama käynti 8,25 € b) muuna aikana 11,85 € b1) seuraavat potilaat/sama käynti 7,30 € Mini-VES 2014 19 Esimerkki Kalle Kandin työpaikalla maksetaan kandeille VES:n määrittämää minimipalkkaa eli 2487,46€. Tästä laskettuna perustuntipalkka on 2487,46€/160 = 15,55 €. Kalle päivystää arkipäivänä klo 15-08. Kalle päivystää siis 17 tunnin putken, joten päivystyskorvausta tulee 17 x 15,55€=264,35€ tai vastaavasti 17 tuntia vapaata. Kalle vastaanottaa aikavälillä 15-22 15 potilasta ja aikavälillä 22-08 7 potilasta. Nuppitaksaa kertyy täten 15 x 7,30 € + 7 x 8,25 € = 167,25€. Yhteensä siis Kalle saa tästä päivystyksestä 264,35€ + 167,25€ = 431,60 € (peruskorvaus rahana) tai 17 h vapaata + 167,25€ (peruskorvaus vapaana). 3.3.2. Muu työpaikkapäivystys Muulla työpaikkapäivystyksellä tarkoitetaan työpaikalla (päivystyspisteessä) suoritettavaksi määrättyä päivystystä ja jossa aktiivityön keskimääräinen osuus työtunneista jää alle 60 %:n (vrt. aktiivipäivystys kohta 3.3.1). Muu työpaikkapäivystys on yleisintä pienemmissä kunnissa sijaitsevissa terveyskeskuksissa. Mikäli lääkäri saa itse valita suorittaako päivystyksen työpaikkapäivystyksenä tai vapaamuotoisena päivystyksenä, päivystyskorvaukset maksetaan vapaamuotoista päivystystä koskevien määräysten mukaan. Tällainen tilanne voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun päivystys on määrätty vapaamuotoiseksi, mutta lääkäri asuu niin kaukana päivystyspisteestä, ettei vapaamuotoinen päivystys tosiasiassa ole mahdollista. Peruskorvaus Peruskorvauskäytäntö on samanlainen kuin sairaalan muussa työpaikkapäivystyksessä (ks. luku 2). Tarjolla kesällä 2014 lääkärinsijaisuuksia Nurmeksen terveyskeskuksessa. Hyvä palkka. Vastaanottotyötä ilman päivystysvelvoitetta. Myös pientoimenpiteitä. Kokenut kollega aina konsultoitavissa. Riittävän pitkät vastaanottoajat sovitaan. Halutessa mahdollisuus poikkeaviin työaikajärjestelyihin. Asunto järjestetään. Tiedustelut: ylilääkäri Jyri Ilen puh. 04010 40001 [email protected] 20 Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund Käyntipalkkio Päivystävälle lääkärille maksetaan jokaisesta potilaasta käyntipalkkio, josta tarkempaa tietoa alla. - potilaan käynti lääkärin luona a) arkena klo 22-8, viikonloppuina (pe klo 18-ma klo 8) 9,33 € b) arkena klo 8-22 7,88 € - vuodeosastokäynti tk:n vuodeosastolle, sairaalaan tai huoltolaitokseen riippuu työpaikkapäivystäjän päivystyspaikan etäisyydestä alle yksi kilometri a) yöaikana ja viikonloppuna 9,33 € b) muuna aikana 7,88 € yli yksi kilometri a) yöaikana ja viikonloppuna 17,30 € a1) seuraavat potilaat/sama käynti 9,33 € b) muuna aikana 13,29 € b1) seuraavat potilaat/sama käynti 7,88 € - päivystäjän erillinen käynti tk:seen, sen vuodeosastolle, sairaalaan tai huoltolaitokseen. Tässä matkalla ei ole merkitystä. Ennen klo 22.00 a) viikonloppuna 9,33 € b) muuna aikana 7,88 € Klo 22-8 välisenä aikana a) ensimmäinen potilas/käynti 17,30 € b) seuraavat potilaat/sama käynti 9,33 € Yli 45 minuuttia kestänyt potilaskäynti, lisäys alkavalta neljännestunnilta a) yöaikana ja viikonloppuna 5,33 € b) muuna aikana 4,56 € Mini-VES 2014 21 Toimenpidepalkkio Toimenpidepalkkiot maksetaan korotettuina kuten taulukossa 2 sarakkeessa muu työpaikkapäivystys. 3.3.3. Vapaamuotoinen päivystys Vapaamuotoisessa päivystyksessä lääkäri on päivystyspisteessä vain tarvittaessa. Lääkäri voi päivystää vaikka kotonaan, mutta on velvollinen olemaan tavoitettavissa esim. puhelimitse. Vapaamuotoista päivystystä on etenkin pienissä terveyskeskuksissa, joissa käyntimäärät ovat vähäiset etenkin öisin. Peruskorvaus Peruskorvauskäytäntö on samanlainen kuin sairaalan vapaamuotoisessa päivystyksessä (ks. luku 2). Käyntipalkkio ja toimenpidepalkkio Käyntipalkkiot ja toimenpiteet kuten edellä kohdassa muu työpaikkapäivystys. 22 Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund Tervetuloa Oulaisten terveyskeskukseen Kandin ja vastavalmistuneen unelmapaikka!! Oulaskankaan aluesairaalan erikoislääkärit seinän takana ja omat kokeneet lääkärit ovat aina tavoitettavissa. Toimimme yleislääketieteen erikoislääkäreiden koulutuspaikkana ja voimme osallistua aluesairaalan koulutuksiin. Yhteispäivystyksessä on mahdollisuus lisätulojen hankkimiseen. Sijaisemme kehuvat aina hyvä henkeä ja työn organisointia. Työ on monipuolista ja vaihtelevaa ja voi tutustua kaikkiin yleislääkärin työn osa-alueisiin ilman väestövastuuta. Ouluun on tunnin junamatka ja aikataulut sopivat työaikaan erinomaisesti. Monet kulkevat Oulusta myös kimppakyydillä. Tiedustelut johtavalta lääkäriltä 0444793462 Lisätietoja : http://www.oulainen.fi/terveyskeskus TERVETULOA ETELÄ-POHJANMAALLE… Tuotamme perusterveydenhuollon palvelut Kauhajoen, Teuvan, Isojoen ja Karijoen kunnille. - panostamme erityisesti koulutukseen ja konsultointiin - säännöllinen täydennyskoulutus - työajan voi valita elämäntilanteen mukaisesti -paikallissopimukset Tule tutustumaan sopimuksen mukaan!! Kirsti Kähärä, ylilääkäri (0400 495 435) [email protected] 3.4. Omalääkäri vai ei-omalääkäri? Terveyskeskuspuolen kaksi virkaehtosopimusta eroavat toisistaan huomattavasti. Molemmissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Omalääkärisopimus eli vanhalta nimeltään väestövastuusopimus on kehitetty luomaan kannustava palkkausjärjestelmä, jossa lääkäri sitoutuu tiettyyn väestöön. Pysyvä väestö ja sillä pysyvä lääkäri helpottavat sekä lääkärin työtä, kun potilaat ovat entuudestaan tuttuja, että potilaan yhteydenottoa, kun ei tarvitse selittää joka lääkärille sairaushistoriaansa uudelleen. Järjestelmä toimii hyvin silloin, kun väestöt ovat kyllin pieniä ja hoitamassa ovat pidempään samat lääkärit. Jos taas virkoja on liian vähän tai ne eivät ole täytettynä tai jostain muusta syystä väestöt ovat kasvaneet liian isoiksi, järjestelmä voi olla hyvinkin kuormittava niin lääkärille kuin potilaallekin. Perinteiseen tk-VES:een verrattuna palkka on yleensä parempi. Omalääkärisopimus on tavallaan urakkasopimus: saat hyvän palkan sitoutumalla tiettyyn urakkaan (tiettyyn väestöön), mutta työaikaa ei ole määritelty. Perinteisen eli ei-omalääkärisopimuksen tärkein etu on ehdottomasti säännöllinen työaika (tosin hyvin toimivassa omalääkärijärjestelmässäkin työpäivät voivat olla hyvin säännöllisen pituisia). VES:n mukainen minimipalkka häviää huomattavasti omalääkärisopimuksen minimipalkalle, mutta neuvotteluvaraa on ainakin vielä toistaiseksi ollut paljon. Kandille perinteinen VES on yleensä turvallisempi, koska työtahti ei välttämättä ole vielä kovin ripeä ja toisaalta työsopimukset ovat tavallisesti kovin lyhyitä, jolloin omalääkärisopimuksen edut eivät vielä oikein ehdi tulla näkyviin. Uusia palkkausmalleja kehitellään paraikaa innolla etenkin monen suuremman kaupungin terveyskeskuksissa. Näistä saat tarkempaa tietoa oman työpaikkasi luottamusmieheltä. Läkarstuderande! Vi behöver läkarvikarier till Närpes hälsovårdscentral i södra kustösterbotten. Vikariat för femte årets studerande finns för kortare och längre perioder. Intresserad? Ta kontakt med t.f. ledande läkare Gerd Kronlund, [email protected] eller ledande skötare Birgitta Udd, [email protected]. Tel. 06-2249511 (växel). 24 Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund 3.5. Terveyskeskustyötä - firman kautta vai suoralla sopimuksella? Viisi vuotta opiskelleelle kandidaatille satelee työtarjouksia tk-työstä kiihtyvällä tahdilla. Ensimmäinen valinta tulee vastaan päätettäessä, työskennelläkö yrityksen kautta vai suoralla sopimuksella kuntaan. Vastaus on paitsi periaatteellinen, myös mitä suurimmassa määrin edunvalvonnallinen, sillä vertailu on vaikeaa. Seuraavassa sitä on yritetty tehdä hieman helpommaksi. Terveyskeskuslääkärin viransijaisen peruspalkka kandidaatille on LVES:n mukaan 2487,46 euroa kesällä 2014. Käytännössä LVES:n minimipalkalla työhön voi kandia tavoitella edelleen melko harva terveyskeskus, sillä reaalinen palkkataso on yleensä reilusti korkeampi. Työsopimuslakia muutettiin 1.3.2012 siten, että vuokratyöntekijöihin, jotka työskentelevät kuntasektorilla, tulee soveltaa vähintään samoja palvelussuhteen ehtoja kuin mitä esim. terveyskeskus soveltaa palveluksessaan oleviin lääkäreihin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kunnallinen lääkärisopimus määrittää myös vuokralääkärien palvelussuhteiden vähimmäisehdot. Muutos ei vaikuta palkkaukseen, sillä käytännössä maksetaan korkeampia palkkoja kuin mitä lääkärisopimuksen vähimmäispalkat ovat. Muutoksen myötä tulee maksuun lomakorvauksen lisäksi lomaraha, jonka suuruus lyhyissä työsuhteissa on 4 %:a. Myös palkalliset poissaolooikeudet paranevat . Yrityksen kanssa sopiessasi palkkasi määräytyy ainoastaan keskinäisellä sopimuksellanne, joten etuasi valvot sinä itse. Valitsetpa kumman työnantajan hyvänsä, olet aina neuvotteluasemissa. Käytä tämä mahdollisuus hyväksesi! Peruspalkka Kunnan palveluksessa työskennellessäsi palkka määräytyy omalääkäri-VES:n tai ei-omalääkäri-VES:n mukaan. Palkka koostuu siis tehtäväkohtaisesta palkasta ja omalääkärijärjestelmässä lisäksi ns. väestöosasta. Nämä järjestelmät on kuvattu tarkemmin sivulla 21, tutustu niiden määräytymiseen. Yritykset tarjoavat useimmiten tuntiperusteista korvausta, mutta myös kuukausipalkkaus tai ns. könttäkorvaus on mahdollinen. Pääsääntönä on, että yrityksen palkka sisältää kaikki lääkärin palkkaan muutoin lisättävät korvaukset, kuten toimenpiteet, käyntipalkkiot ja lomakorvaukset. Mini-VES 2014 25 Lomakorvaus Lomaa kertyy kaksi vuorokautta työssäolokuukautta kohti, mikä jää kandilta pitämättä ja näin ollen maksetaan työsuhteen päätyttyä. Vuosilomalain mukainen lomakorvaus on 9 % maksetuista palkoista, kun työsuhde on kestänyt alle vuoden. Työsopimuslakiin 1.3.2012 tulleen muutoksen jälkeen pitää lomakorvauksen lisäksi maksaa myös lomaraha, joka lyhyissä työsuhteissa on 4 %:a . Yrityksillä on tapana sisällyttää myös lomakorvaus tuntipalkkaan. Sairauspoissaolot Sairauspoissaoloa ei tule vähentää palkasta, vaan sairausajan palkka tulee työsuhteessakin maksaa suunnitellun työn mukaisesti. 3.5.1. Vastaanottotyö Työaika LVES:n mukainen työaika terveyskeskuksessa on 37 h/vko. Omalääkärijärjestelmässä työaikaa ei ole, mutta käytännössä väestöt on mitoitettu niin, että normaalityöaikana niistä selviää. Yrityksen kautta työaika on yleensä sovittavissa, mutta yleisimmin edellytetään kahdeksantuntista työpäivää, millä on merkitystä lähinnä kuukausipalkkalaiselle. Ota aina huomioon työskentelyjaksolta kertyvien työpäivien lukumäärä. Käyntipalkkiot Omalääkärijärjestelmässä olet avosairaanhoidon vastaanottokäynneillä (sekä neuvolan ja kouluterveydenhuollon sairaskäynnit) oikeutettu käyntipalkkioon jokaisesta potilaasta, joka ei kuulu perusvastuuväestöösi (s. 18). Käyntipalkkio on 5,26 – 6,24 e/ potilas. Jos katsot kollegan perusvastuuväestöön kuuluvia potilaita, saat tietyin edellytyksin palkkion (loma, koulutus, päivystysvapaa, virkavapaa). Yritykset eivät maksa yleensä käyntipalkkioita vastaanottotyössä. Mini-VES 2014 27 Toimenpidepalkkiot Julkisen työnantajan palveluksessa olet oikeutettu toimenpidepalkkioihin. Näiden kokonaissumma kuukaudessa nousee yleensä usein satoihin euroihin. Työpäivää kohden jo kolmekin ryhmän RI toimenpidettä (esim. sydänpotilas, neurologinen potilas, patin poisto) tekee kuukaudessa jo 475 e (7,19 e /toimenpide). Palkkiot ja tilastoinnin oppii nopeasti osana tietojärjestelmän käyttöä. Yritys ei korvaa yleensä korvaa toimenpiteitä, vaan ne sisältyvät tuntipalkkaasi. 3.5.2. Työpaikkapäivystys Peruskorvaus Päivystyksen peruskorvaus on tuntipalkka. Vaihtoehtoisesti sen voi ottaa vapaana. Näin ollen päivystyksen peruskorvaus on rahana melko pieni (tehtäväkohtainen palkka /160 = 2487,46 e/160 = 15,55 e. Suoralla sopimuksella päivystyksen palkka syntyykin pääosin käyntipalkkioista ja toimenpiteistä. Pitkässä työsuhteessa peruskorvaus kannattaa usein ottaa vapaana. Käyntipalkkiot Käyntipalkkion saa jokaisesta potilaasta päivystysaikana (klo 16:n jälkeen). Käyntipalkkio on 7,30 euroa iltaisin ja 8,25 e öisin ja viikonloppuisin. Päiväpäivystyksessä (arkisin klo 8-16) käyntipalkkiot määräytyvät kuten vastaanotollakin. Toimenpidepalkkiot Toimenpidepalkkiot määräytyvät kuten vastaanotollakin. TAKE HOME MESSAGE • Laske ja vertaa aina, onko sinulle tarjottu korvaus suhteessa potilasmäärään ja olosuhteisiin. • Päivystyskorvaus kasvaa usein LVES:n mukaisena kannattavammaksi, jos päivystyspiste on kiireinen. • Älä huumaannu könttäkorvauksista, vaan laske rauhassa. • Neuvottele aina palkastasi, vaikka olisitkin suoralla sopimuksella. Toni Seppälä Kirjoittaja on Lääkäriliiton valtuuskunnan jäsen 28 Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund 4. TOIMENPIDELUOKITUKSET JA –PALKKIOT TK:SSA • Peruspalkan lisäksi terveyskeskuksessa maksetaan tietyistä toimenpideluettelon mukaisista toimenpiteistä niiden vaikeusasteesta riippuen toimenpidepalkkio (katso taulukko 2). • Toimenpidepalkkiot maksetaan VES:n mukaan täysimääräisinä kaikille lääkäreille, myös kandeille. Selvitä työpaikkasi paikallinen käytäntö palkkioiden suhteen. • Toimenpidepalkkiot ovat osa palkkaasi, mutta sinun täytyy itse merkitä ylös jokainen tekemäsi toimenpide talon tavalla. Merkitse toimenpiteet myös omiin muistiinpanoihisi, jotta voit myöhemmin tarkistaa palkkakuitin oikeellisuuden. • Tutustu toimenpideluetteloon huolella. • Esimerkiksi potilaan neurologisen statuksen selvittäminen täyttää toimenpideluokituksen kriteerit, kun se tehdään epäiltäessä neurologista sairautta. • Huomaa myös, että puhelinkonsultaatioon täytyy liittyä hoito-ohje, pelkkä potilaan vastaanotolle pyytäminen tai seuraavan ajan varaaminen ei riitä. Konsultaatiopalkkiot edellyttävät myös dokumentointia sairaskertomukseen. • Terveyskeskuksissa otettiin käyttöön 1.1.2012 alkaen uusi korvattava toimenpide RI 151 ”Muistisairauslääkityksen aloittaminen muistisairaalle potilaalle”. Lisäksi toimenpideluettelosta poistettiin muutama vähällä käytöllä ollut toimenpide. • Toimenpide- ja käyntipalkkioita on korotettu yleiskorotuksella (1,3 %) 1.2.2013 lukien. • Myös tietyt terveyskeskuslääkärin suorittamat radiologiset tutkimukset (esimerkiksi ultraäänitutkimukset) ovat korvattavia, mutta nämä edellyttävät asiaankuuluvaa osaamista (Toimenpideryhmä RU I). Mini-VES 2014 29 R 0 Korvattavat toimenpiteet 001 Lääkärin potilaalle puhelimitse tai sähköisesti antama hoito-ohje, jonka lääkäri kirjaa sairauskertomusjärjestelmään. 102 Lääkärin suorittama kuulontutkimus äänirautakokeineen. Ei makseta, jos potilas tulee välittömästi soiton jälkeen hoitoon. Ei makseta, jos ohje annetaan toisen henkilön välityksellä, paitsi niissä tilanteissa, joissa potilas ei esim. ikänsä, ymmärryksensä, kieliongelmiensa tai vammaisuutensa perusteella pysty itse hoitamaan asiaansa. Tutkimuksella tarkoitetaan yleislääkäritasoista perusteellista kuulontutkimusta. Korvattava toimenpide vain silloin, kun se tehdään potilaan valittaessa kuulovikaan tai korvasairauteen liittyviä oireita. Tutkimus sisältää otologisen statuksen ja kuiskauskuulotutkimusen tai audiogrammin tulkinnan. 002 Lääkärin muulle terveydenhuollon ammattihenkilölle suorittama konsultointi, johon liittyy potilaan hoitoa koskeva sairauskertomusjärjestelmään kirjattava hoito-ohje. 103 Lääkärin suorittama perusteellinen neurologinen tutkimus. Toimenpide korvaa vastaanottokäynnin. Ei korvata, jos potilas tulee konsultoinnin seurauksena välittömästi konsultoivan lääkärin hoitoon. Sairauskertomuksesta tulee löytyä merkinnät konsultaatiovastauksesta sekä merkintä konsultaation antavasta lääkäristä. R I Korvattavat toimenpiteet 101 Lääkärin suorittama näöntutkimus silmänpohjatutkimuksineen. Tutkimus on korvattava toimenpide vain silloin, kun se tehdään potilaan valittaessa näkövikaan tai silmäsairauteen liittyviä oireita tai se muuten tehdään samalla perusteellisuudella esim. diabeetikolle vuositarkastuksen yhteydessä. 30 Tätä toimenpidettä käytetään myös annettaessa dokumentoitu lausunto silmänpohjakuvista. Tarkoitetaan yleislääkärin suorittamaa perusteellista neurologista tutkimusta. Korvattava toimenpide vain silloin, kun se tehdään potilaan valittaessa neurologisia oireita tai on syytä epäillä, että oireiden takana voi olla neurologista selvittelyä vaativa syy tai tutkimus tehdään vastaavalla perusteellisuudella muusta syystä. Ei korvattava, kun tutkimus tehdään orientoivana neurologisena tutkimuksena esim. ajokorttitutkimuksen yhteydessä. 105 Kardiorespiratorinen kokonaisarvio laboratoriotutkimuksineen. Tutkimuksella tarkoitetaan esim. vuosittain tapahtuvaa, tavanomaista vastaanottokäyntiä perusteellisempaa sydän- tai keuhkosairauspotilaan tai verenpainepotilaan tutkimusta. Korvattava toimenpide vain, kun sen yhteydessä tulkitaan EKG, thorax-rtg, hengitysfunktiotutkimuksia Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund ja/tai laboratoriotutkimuksia. Lisäksi korvattava silloin, kun joudutaan tekemään akuuttissa vaiheessa perusteellinen sydän- ja keuhkosairauspotilaan kliininen tutkimus ja voidaan ottaa ja tulkita edellä mainittuja lisätutkimuksia. 106 Pinnalliset leikkaukset, haavojen revisio ja suturaatio. Arvio haavojen suturoimisessa toimenpide R I 106:n ja R II 206:n välillä tehdään tapauskohtaisesti ottaen huomioon ajankäyttö ja toimenpiteen vaativuus. Mikäli pinnalliset leikkaukset kohdistuvatselvästi eri asioihin ja niiden hoitamiseen kuluu huomattavasti aikaa ja potilas esim. joudutaan valmistelemaan kahdesti toimenpiteeseen, voidaan periä kaksi tämän ryhmän mukaista palkkiota. Tätä toimenpidettä käytetään myös esim. säärihaavapotilaan haavan revisiossa. 107 Incisiot, joissa puudutus. 108 Rikan poisto silmän puudutuksessa. 109 Korvakäytävän huuhtelu ja/tai imu. Tätä toimenpidettä käytetään myös vaikean externin otiitin imussa, huuhtelussa ja tamponaatiohoidossa. 110 Tärykalvopisto. Parasenteesi on yksi toimenpide, vaikka se tehtäisiin molempiin korviin. 111 Poskiontelopunktio/huuhtelu. Poskiontelopunktio on yksi toimenpide, vaikka se tehtäisiin molemmin puolin. Toimenpide on maksullinen myös silloin, kun on kyseessä antrostomiapotilas, jolle tehdään huuhtelu lavaatiokärjellä. 113 Kynsiin tai kynsivalleihin kohdistuvat leikkaukset, jotka tehdään puudutuksessa. 114 Injektiohoidot muualle kuin lihaksiin tai ihon alle. Esimerkiksi erilaiset niveliin kohdistuvat lääkeinjektiot. Mikäli reumapotilaalle laitetaan lääkettä useampiin pikkuniveliin samanaikaisesti, kyseessä vain yksi toimenpide. Myös pehmytkudosinjektiot, joiden tarkoituksena esimerkiksi tulehdusprosessin rauhoittaminen jännekiinnitysalueella ovat korvattavia toimenpiteitä. 116 Kipsaus. 117 Psykiatrisen tilan suunnitellut terapiakäynnit (esim. perheterapia). Tarkoitetaan käyntejä, jotka on etukäteen sovittu potilaan kanssa koskemaan tiettyä tavoitteellista hoitoa tai hoidon suunnittelua. 118 Lääkärin suorittama konsultointi, johon liittyy potilaan tutkiminen. Toimenpiteellä tarkoitetaan tilanteita, joissa esimerkiksi nuorempi tai kokemattomampi lääkäri kysyy kokeneemman kollegan mielipidettä potilaan hoidosta ja tämä konsultaation antava lääkäri suorittaa itse potilaan tutkimuksen. Mini-VES 2014 31 Sairauskertomuksesta tulee löytyä saatu konsultaatiovastaus sekä merkinnät konsultaation antavasta lääkäristä, jolle korvaus suoritetaan. 119 Lääkekapselin asettaminen ihon alle. Kyseeseen tulevat lähinnä ehkäisykapselit ja antabuskapselit. Tätä toimenpidettä käytetään myös poistettaessa esim. ehkäisykapseleita. 127 Äänihuulten tutkimus. Tarkoitetaan esimerkiksi epäsuorassa laryngoskopiassa tapahtuvaa äänihuulten asennon, liikkeiden ja rakenteen tutkimista. 128 Luxoituneen nivelen reponointi. 129 Kierukan asettaminen. 120 Suonensisäisen nestehoidon aloittaminen. 130 Tamponaatiohoidot (nenään tai korvaan). Päätös suonensisäisen nestehoidon aloittamisesta siihen liittyvine mahdollisine lääkehoitoineen. 131 Polyypin poisto. 121 Koagulaatiohoidot (nenän limakalvot, kohdunsuu, pinnalliset ihomuutokset). 123 Gynekologinen tutkimus ja siihen liittyvä irtosolunäytteen otto. Toimenpiteeseen kuuluvalla irtosolunäytteen otolla tarkoitetaan lähinnä PAPA-tutkimuksia. Joukkotutkimuksena otettuja irtosolunäytteitä ja äitiysneuvoloissa rutiininomaisesti otettuja irtosolunäytteitä ei kuitenkaan korvata toimenpiteinä. Korvattava myös silloin, kun lääkäri tekee sen GC-näytteen saamiseksi tapauksissa, joissa hän itse suorittaa myös näytteen mikroskopoinnin. 124 Akupunktiohoidot. 32 126 Silmänpaineen mittaus. 132 Vierasesineen poisto kehon luonnollisista aukoista ja onteloista. 133 Otomikroskopia korvamikroskooppia käyttäen. 134 Ohutneulabiopsia. 136 Rakkopunktio. 137 Nivelpunktio. 139 Karsastuksen perusteellinen tutkimus. 141 Peräpukamiin kohdistuva ei-leikkauksellinen toimenpide (ligaatio, kryokoagulaatio, trombosoivat injektiohoidot). 143 Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn selvittely, arviointi ja hoidon suunnittelu sekä hoitosuunnitelman laadinta. Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund Toimenpide edellyttää yleensä potilaan omakohtaista tutkimista. Toimenpide tulee kysymykseen esimerkiksi monisairaan potilaan lääke- ja muun hoidon kokonaisuutta arvioitaessa ja/tai suunniteltaessa, vanhuspotilaan hoitopaikkaa/ jatkohoitopaikkaa selviteltäessä ja/tai suunniteltaessa ja potilaslaissa tarkoitettua hoitosuunnitelmaa laadittaessa. Huom. 1.3.2014 alkaen toimenpide laajennettu koskemaan myös iäkkäiden henkilöiden laajennettua lääkärintarkastusta. Toimenpiteestä syntyy tarvittavat merkinnät sairauskertomukseen ja/tai syntyy erillinen todistus/lausunto. 145 Elävän henkilön kliininen (oikeuslääkeopillinen) tutkimus. Tulee kyseeseen esimerkiksi ulkoisten pahoinpitelyvammojen tutkimuksena. 146 Ensikäynti äitiysneuvolassa. Käyntiin liittyy aina asiakkaan terveydentilan arvio ja raskauden keston määritys. Lisäksi yleensä käyntiin liittyy yleinen raskauden riskien kartoitus, seulontavalistus, tupakka-alkoholi-valistus, ohjeet ravinnosta, liikunnasta jne. 147 Lapsille suoritettava viimeinen neuvolatarkastus ennen kouluun menoa. Tarkastus tehdään 4 vuoden iässä ja siihen kuuluu psyykkisen ja fyysisen kehitystason arviointi sekä sosiaalisten taitojen arviointi ja mahdollisesti tarvittavien tukitoimenpiteiden suunnittelu. Lapsen ja vanhempien suhdetta ja lasten itsenäistymistä tuetaan ja opastetaan ja ohjataan hoitoon kasvatusongelmissa. 148 Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon kuuluva tarkastus, jonka yhteydessä tehdään lausunto. Tarkastus tehdään koulun loppuvaiheessa ja sen yhteydessä voidaan tehdä perusteltuja kannanottoja tai lausuntoja oppilaan soveltuvuudesta suunnittelemiinsa ammatteihin tai tehdään ns. nuorison terveystodistus. 149 Hormonikorvaushoidon aloittaminen joko naiselle tai miehelle. Tarkoitetaan käyntiä, jonka yhteydessä tehdään kliininen tutkimus ja selvitetään mahdollisen hoidon edut ja haitat sekä suunnitellaan hoidon toteutus ja sovitaan jatkoseurannasta. 150 Verenkierron tutkiminen Doppler UÄ -laitteen avulla. Toimenpidettä käytetään tutkittaessa esimerkiksi diabeetikon valtimoverenkiertoa tai säärihaavojen etiologiaa. 151 Muistisairauslääkityksen aloittaminen muistisairaalle potilaalle. Toimenpiteellä tarkoitetaan käyntiä, jonka yhteydessä lääkkeillä hoidettavaa muistisairautta (Alzheimerin tauti, Parkinsonin tautiin liittyvä dementia) sairastavalle potilaalle tehdään kliininen tutkimus ja selvitetään lääkehoidon indikaatioiden olemassaolo, mahdollisen hoidon edut ja haitat, sekä suunnitellaan Mini-VES 2014 33 hoidon toteutus ja sovitaan jatkoseurannasta. Toimenpide on korvattava neurologian ja geriatrian alan erikoislääkärille lääkehoidon aloittamista koskevan päätöksenteon osalta. Toimenpidettä ei kuitenkaan käytetä, jos samassa yhteydessä tehdään lausunto lääkehoidon korvattavuudesta (R II 225). Lisäksi toimenpide on korvattava myös muille terveyskeskuksessa työskenteleville lääkäreille lääkehoidon muutosta koskevan arvion ja päätöksenteon yhteydessä (hoidon tehostaminen tai vaihtaminen, yhdistelmähoidon aloittaminen, tarpeettoman lääkehoidon lopettaminen). R II Korvattavat toimenpiteet 201 Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn laaja selvittely, arviointi ja hoidonsuunnittelu. Toimenpiteellä tarkoitetaan toimintakyvyn ja hoidontarpeen laajaa selvittelyä ja tähän liittyvää hoitosuunnitelman tekemistä. Toimenpidettä käytetään vastaavissa tilanteissa kuin R I 143 silloin, kun toimenpide vastaa ajankäytöltään ja vaativuudeltaan palkkioryhmän RII toimenpidettä. Toimenpidettä voidaan käyttää esimerkiksi harkittaessa M I lausunnon (tarkkailulähete M I) antamista tai arvioitaessa mahdollista lasten huostaanottoa. 202 Kokonaisvaltainen kuntoutusarviointi. 34 Tarkoitetaan laajaa toimintakyvyn arviointia, johon yleensä liittyy kuntoutussuunnitelman tekeminen käyttäen esimerkiksi muuta kuntoutushenkilökuntaa apuna. Veteraanikuntoutusta varten tarvittavat tutkimukset ja lausun- not katsotaan tämän ryhmän mukaisiksi, mikäli ne tehdään viranomaisen asiasta antamien ohjeiden perusteella ja veteraanikuntoutuksen valinnan kriteerit ovat ensisijaisesti lääketieteelliset. Mikäli näin ei ole, käytetään toimenpidettä R I 143. 203 Työkyvyn arviointi. Tarkoitetaan laajaa, perusteellisesta työkyvyn arviointia riippumatta siitä, mikä on lopputulos. Toimenpide ei tule kyseeseen määrättäessä lyhytaikaista sairauslomaa esimerkiksi SVA-lomakkeella. Rutiininomainen työhöntulotarkastus ei myöskään ole tässä tarkoitettu toimenpide. Toimenpiteeksi ei lueta esimerkiksi asevelvollisten palvelukelpoisuuden selvittämiseksi tehtyjä tarkastuksia tai tavanomaisen T-lausunnon tekemistä. E-lausunnolla ilmaistu työkyvyn arvio on tässä tarkoitettu toimenpide vain, mikäli työkykyä joudutaan laajemmin tutkimaan ja perustelemaan. 204 Leikkauskelpoisuuden arviointi. Tulee kysymykseen esimerkiksi tilanteissa, joissa terveyskeskuslääkäriltä etukäteen pyydetään arviota leikkauskelpoisuudesta silmäleikkauksia varten. 206 Suurten haavojen hoito. Tarkoittaa tilanteita, joissa on kyseessä haavojen hoito, johon liittyy esimerkiksi vaikeita ja työläitä reviisioita sekä syvempien kudosten kerroksittaista suturointia tai haavojen hoito vie huomattavasti aikaa. 207 Syvät koepalat ja ihonalaiset operaatiot. Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund Toimenpidettä voidaan käyttää esimerkiksi poistettaessa ihonalaisia kasvaimia tai tehtäessä esimerkiksi imu- tai koekaavintoja, jos niitä ei tehdä selvästi leikkaussaliolosuhteissa, jolloin käytetään toimenpidettä R III 301. 208 Rasitus-EKG. Rasitusergometria luetaan tässä tarkoitetuksi toimenpiteeksi tilanteissa, joissa lääkäri itse valvoo ja tulkitsee tutkimuksen. 210 Allergiatestaus. Lääkärin suorittama allergiatestauksen arviointi jatkohoitosuosituksin. 211 Luuydinpunktio. 212 Kehon ontelon tyhjennys (keuhkot, vatsa). 216 Resuskitaatiohoito. Toimenpide on korvattava kaikille elvytykseen osallistuneille lääkäreille, kunhan asiapapereista, vähintään elvytyskertomuksesta, löytyy merkintä lääkärin osallistumisesta elvytykseen. Tätä toimenpidettä käytetään myös sähköisen rytminsiirron yhteydessä. 217 Ihonsiirto. 219 Tympanostomiaputken asennus. 222 Perkutaanisen rakkokatetrin asettaminen. 223 Parafimoosin reponointi. 224 Kuolinsyyn selvittäminen. Toimenpide ei tarkoita pelkästään kuolintodistuksen allekirjoittamista, vaan ohjeitten ja määräysten mukaista kuolinsyyn selvittelyä. Toimenpiteen korvaus ei tule kysymykseen esimerkiksi syöpäpotilaiden terminaalivaiheessa, jolloin kuolinsyy on etukäteen tiedossa ja kuolema on odotettavissa. 225 Arvio jatkuvan lääkityksen tarpeesta lausuntoineen. Tulee kyseeseen tehtäessä arviota ja kirjoitettaessa lausuntoa kokonaan tai osittain korvattavien lääkkeiden osalta. 226 Huume-/humalatilatutkimus. Tarkoitetaan kliinistä tutkimusta joko humalatilan tai huumeiden vaikutuksen selvittämiseksi. Mikäli kliinistä tutkimusta ei tehdä, vaan otetaan ainoastaan verinäyte, käytetään toimenpidettä R I 120. Mikäli tehdään sekä kliininen humalatilatutkimus että otetaan verinäyte, korvataan vain tämän ryhmän mukaisena toimenpiteenä. 227 Endoskopiatutkimukset. Tarkoitetaan esimerkiksi gastroskopiaa, rektoskopiaa, rektosigmoideoskopiaa ja kolonoskopiaa. Pelkkä proktoskopia on korvattava vain, mikäli tutkimus on vaativuudeltaan ja ajankäytöltään RII:n tasoa vastaava. 228 Takatamponaatio nenäverenvuodon hoitona. Tulee korvattavaksi riippumatta siitä, onko teknisenä suorituksena harsosykeröillä tai pallokatetrilla tapahtuva toimenpide. Mini-VES 2014 35 230 Kyynelteiden sondeeraus. RU I Korvattavat toimenpiteet 231 Murtumareponointi ja kipsaus. 233 Keskuslaskimokanylointi. (muihin terveyskeskusten lääkäreihin kuin röntgenerikoislääkäreihin sovellettavat radiologiset toimenpiteet). R III Korvattavat toimenpiteet 101 Ylävatsan yleistutkimus. 301 *) Leikkaussaliolosuhteissa tehtävät leikkaukset ja vastaavat toimenpiteet, jotka vaativat joko sentraalista johtopuudutusta, rektaalista, intramuskulaari- tai intravenöösianestesiaa tai lyhyttä inhalaatioanestesiaa tai laajaa infiltraatiopuudutusta. 102 Alavatsan yleistutkimus. 303 Saattohoidon kotikäynti. 106 Yksittäinen mittakontrolli. 103 Jäännösvirtsan tutkimus. 104 Ehkäisykierukan paikantaminen. 105 Varhaisraskauden toteaminen. Tarkoitetaan vaikeasti sairaan terminaalivaiheen hoitoon liittyvää lääkärin kotikäyntiä. Tämän toimenpiteen lisäksi ei makseta määrättyjä käyntipalkkioita. 304 Lääkärin läsnäoloa vaativa sairaankuljetus. Tarkoitetaan tilanteita, joissa lääkäri joutuu potilaan tilan vakavuuden takia saattamaan tämän seuraavaan hoitopaikkaan. 305 Infarktin liuotushoito. Tarkoittaa terveyskeskuksessa diagnosoitua sydäninfarktia, sen liuotushoidon aloittamista ja toteuttamista. *) Tutkimusten lisäksi maksetaan terveyskeskuksen lääkärille palkkiot ultraäänitutkimuksesta. 36 Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund 5. LÄÄKETIETEEN OPISKELIJAN TOIMIMINEN LAILLISTETUN AMMATTIHENKILÖN TEHTÄVÄSSÄ – ASETUSMUUTOS 28.4.2011 Valtioneuvosto on sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä päättänyt terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen muuttamisesta liittyen opiskelijoiden toimintaan laillistetun ammattihenkilön tehtävässä. Keskeiset seikat asetuksessa ovat: • Pääsääntöisesti lääketieteen opiskelija voi toimia tilapäisesti lääkärin tehtävissä perusterveydenhuollossa ja päivystyksessä, mikäli hän on suorittanut hyväksytysti vähintään 5 ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja hänellä on riittävät edellytykset asianomaisen tehtävän hoitamiseen. • Erikoissairaanhoidon toimintayksiköissä tai terveyskeskuksen vuodeosastolla lääketieteen opiskelija voi toimia tilapäisesti lääkärin sijaisena suoritettuaan vähintään 4 ensimmäiseen opintovuoteen kuuluvat opinnot ja saavutettuaan riittävät edellytykset asianomaisen tehtävän hoitamiseen. Näissä tapauksissa hänen pitää olla suorittanut kyseisen erikoisalan osalta lääkärin peruskoulutukseen kuuluvat opintojaksot, joita toimessa tarvitaan, eli ne opintojaksot, minkä erikoisalaan kuuluvissa tehtävissä hän aikoo toimia. • Ulkomailla lääketiedettä opiskelevan säännöt määritetään pääsääntöisesti samojen periaatteiden mukaisesti kun hän on suorittanut asianmukaisesti neljännen tai viidennen vuoden opinnot sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston mahdollisesti määräämät muut opinnot ja harjoittelun. • Lääkärin tehtävässä toimivalle opiskelijasijaiselle tulee nimetä ohjaaja, joka on oikeutettu itsenäisesti harjoittamaan lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Opiskelijan toimiessa päivystävänä lääkärinä on hänelle nimettävä takapäivystäjä, joka on itsenäisesti ammattiaan harjoittamaan oikeutettu lääkäri. • Takapäivystäjän pitää olla viivytyksettä tavoitettavissa ja tarvittaessa hänen on saavuttava toimintayksikköön opiskelijan tueksi, takapäivystäjällä on vastuu opiskelijan toiminnasta. • 4 vuotta opiskellut voi toimia päivystävän lääkärin tehtävissä erikoissairaanhoidossa ja terveyskeskuksen vuodeosastolla, mutta ainoastaan täyslaillistetun lääkärin välittömän johdon ja valvonnan alaisena. • Asetusmuutokset voimassa 28.4.2011 lähtien. 38 Suomen Medisiinariliitto - Finlands Medicinarförbund SAARIKKAAN TÖIHIN! Monipuolista terveystyötä perusturvaliikelaitos Saarikassa (Saarijärvi, Karstula, Kannonkoski, Kivijärvi, Kyyjärvi). Hei Sin ä HUOM! 3 VIIKKOTUNNIT VOIT TEHDÄ JOPA :SSA Lisätietoja: www.saarikka.fi sieeä!
© Copyright 2024