Rahoitusmarkkinat Rahatalouden perusasioita II Ekonomisti Pertti Pylkkönen Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Suomen Pankki Studia Monetaria 20.11.2012 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 1 Sisältö 1. 2. 3. 4. 20.11.2012 Rahoitusjärjestelmän rakenne ja tehtävät Eri rahoitusvaihtoehdot Rahoitusjärjestelmän vakaus ja kriisit Rahoitusmarkkinapolitiikka ja sääntely SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 2 Epäsymmetrinen informaatio rahoitusmarkkinoilla Lähtökohtaisesti investoijalla on parempi informaatio hankkeesta kuin rahoittajalla eli informaatio on epäsymmetristä. Piensäästäjän kannattaa antaa riskin arviointi siihen erikoistuneen tahon esim. pankin tehtäväksi, eli pankki ratkaisu epäsymmetrisen informaation ongelmaan Kokoaa talletukset ja lainaa ne useisiin kohteisiin: – Valikoi luottoasiakkaat ja hinnoittelee luotot Informaation avulla voidaan arvioida ja vähentää riskiä Informaation hankkiminen maksaa. Mitä vähemmän tai huonompaa informaatiota, sitä suurempi epävarmuus 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 3 Rahoitusjärjestelmän rakenne ja tehtävät Rakenne: – Rahoituksen jakautuminen suoraan ja epäsuoraan rahoitukseen sekä niihin liittyvät instituutiot Tehtäviä: – Säästöjen (pääomien) kanavoiminen rahoitusta tarvitseville alijäämäisille taloudenpitäjille ja – Sijoituskohteiden tarjoaminen – Riskien hallinta ja hajautus sekä investointien ohjaus – Yritysjohdon kontrolli (corporate governance) 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 4 Rahoitusjärjestelmän rakenne 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 5 Suora ja epäsuora rahoitus EPÄSUORA RAHOITUS SUORA RAHOITUS Välitetty rahoitus Ei yleensä jälkimarkkinoita Epäsuoran rahoituksen kanavat: Markkinaehtoinen rahoitus – Rahoituslaitokset • – Sijoitusrahastot • – – talletuspankit, investointipankit, rahoitusyhtiöt, erityisrahoituslaitokset – Suoraan rahoittajalta rahoitettavalle Ensi- ja jälkimarkkinat Suoran rahoituksen kanavat: – – – – Osakemarkkinat Rahamarkkinat Joukkovelkakirjamarkkinat (Johdannaismarkkinat) osakerahastot, lyhyen ja pitkän koron rahastot, yhdistelmärahastot Riskirahastot (hedge funds) ja pääomasijoittajat Vakuutusyhtiöt Esim. USA ja Iso-Britannia Esim. Suomi, Saksa ja Japani 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 6 Sijoituskohteiden tarjonta Sijoittaminen on varallisuuden säilyttämistä ja kasvattamista tuottoa tavoittelemalla. Rahoituksen tarjoajan - eli sijoittajan - varoilleen saama tuotto perustuu viime kädessä siihen, että varat ovat aktiivisesti investoitu taloudelliseen toimintaan. • Asuntorahoitukseen • Yritysten investointien rahoitukseen • Valtion joukkolainoihin 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 7 Epävarmuus ja riskien hajautus Säästöt ja sijoitukset pieninä osuuksina lukuisiin kohteisiin Rahasto-osuus lukuisiin osakkeisiin hajautetusta sijoitusrahastosta Pankkiriskiä lievennetään lainalle annettavalla vakuudella Pankkiluottojen paketoiminen ja myyminen eteenpäin (arvopaperistaminen) – Taseen arvopaperistaminen katetut jvk-lainat (asuntolainat) – Taseen ulkopuolinen arvopaperistaminen Epävarmuus ja riski kasvavat sitä enemmän mitä pitemmälle tulevaisuuteen tähdätään 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 8 Säästämis- ja sijoittamiskohteita Perinteinen sijoittaminen – – – – pankkitalletukset valtion obligaatiot reaaliomaisuus: asunnot, metsä, maaomaisuus arvoesineet, taide "Moderni sijoittaminen“ – – – – – – 20.11.2012 osakkeet rahastot (osake-, indeksi-, korko-, yhdistelmä-ja hedge-rahastot) vapaaehtoinen henki- ja eläkevakuutus kiinteistörahastot tai muu kiinteistösijoittaminen pääomasijoittaminen (business angels, venture capital...) riskirahastot (hedge funds) tai muut “varjopankit” SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 9 Kotitalouksien rahoitusvarallisuus Suomessa 20.11.2012 Screen clipping taken: 15.11.2012; 13:09 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 10 Rahastopääoma rahastotyypeittäin ja nettomerkinnät Rahastopääoma rahastotyypeittäin jayhteensä nettomerkinnät yhteensä Osakerahastot Yhdistelmarahastot Hedgerahastot Nettomerkinnät (oikea asteikko) 80 Pitkän koron rahastot Kiinteistörahastot Rahamarkkinarahastot Mrd. euroa Mrd. euroa 8 60 6 40 4 20 2 0 0 -20 -2 2009 2010 2011 2012 Lähde: Suomen Pankki. 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 11 Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin arvopapereihin sektoreittain: kanta Suomalaisten sijoitukset ulkomaisiin arvopapereihin sektoreittain: kanta Työeläkelaitokset Kotitaloudet ja muut Suomen Pankki 240 Muut rahoituslaitokset Julkisyhteisöt Rahalaitokset Yritykset Mrd. euroa 200 160 120 80 40 0 2003 2005 2007 2009 Lähde: Suomen Pankki. 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 2011 15.11.2012 12 Kotitalouksien luottokanta Kotitalouksien luottokanta 120 Mrd. euroa % 18 3 100 14 5 2 80 10 60 6 1 40 2 4 20 -2 0 -6 1996 1998 2000 2002 2004 1 Pankit, asuntoluotot 3 Muut rahoituslaitokset 5 Vuotuinen %-muutos (oikea asteikko) 2006 2008 2010 2012 2 Pankit, muut luotot 4 Julkisyhteisöt Lähde: Tilastokeskus, luottokantatilasto. 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 13 Yritysrahoituksen muodot Yritysrahoituksen tärkein lähde on yrityksen tulorahoitus. Oma pääoma – osakepääoma – omistusoikeus, äänivalta – oikeus osinkoihin, mutta "saamisjärjestyksessä viimeinen” • suurin riski Vieras pääoma – pankkilainat, yritystodistukset, jvk-lainat, kauppaluotot, TyELlainat, lainaohjelmat (syndikoidut lainat) Välirahoitusmuodot – Pääomalainat, jotka voidaan osakepääomaksi ennalta sovituin ehdoin 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 14 Investointien tehokas ohjaus Sijoittajat ja näitä edustavat tahot vaativat sijoituksille hyvää tuottoa – Pakottaa yritykset kannattaviin investointeihin, jotta voidaan jakaa osinkoja ja maksaa korkoja. – Kannattamattomiksi arvioidut investoinnit eivät saa rahoitusta. – Yleensä kannattavuus korreloi taloudellisen kasvun kanssa. Arvopaperien hinnat reagoivat hyviin ja huonoihin uutisiin – Kannustaa yritysjohtoa järkeviin päätoksiin. – Saattaa toisaalta aiheuttaa lyhytjänteistä käyttäytymistä. 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 15 Yritysjohdon kontrolli (corporate governance) Aktiivinen omistaminen – Osakkeen omistajan oikeudet: äänivallan käyttö yhtiökokouksessa Johdon/työntekijöiden kannustinjärjestelmät – Henkilöstörahastot – Osakeomistus Yritysvaltaukset yleisillä ostotarjouksilla – Parhaimmillaan positiivinen asia piensijoittajan kannalta – Vihamieliset ostotarjoukset voivat pahimmillaan häiritä huomattavasti yrityksen toimintaa Hallitustyöskentely yrityksessä 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 16 Yritysten velkavelka Yritysten 140 % Mrd. euroa 120 5 120 100 100 80 80 4 60 3 6 60 40 2 40 1 20 20 0 0 1990 1 2 3 4 5 6 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012/q2 Talletuspankit Julkisyhteisöt (ml. työeläkelaitokset) Muut luottolaitokset Vakuutuslaitokset Ulkomainen velka* Ulkomaisen velan osuus koko velasta* (oik. ast.) * Lähde: Ulkomaisen velan viimeinen havainto 2008/Q2. Tilastokeskus. Lähde: Tilastokeskus, luottokantatilasto. 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 17 Velkaantumisaste Suomessa Velkaantumisaste sektoreittain Suomessa 100 % BKT:stä 80 1 60 2 3 40 20 0 1992 1994 1996 1998 2000 1 Yritykset pl. asuntoyhteisöt 2002 2004 2 Kotitaloudet 2006 2008 2010 2012 3 Valtio Lähteet: Tilastokeskus, Valtiokonttori ja Suomen Pankki. 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 18 Rahoitusjärjestelmän valvonta Vakaa ja tehokas rahoitusjärjestelmä Rahoitusmarkkinoiden vakauden valvonta ja kriisien ehkäisy Rahoituskriisien hallinta 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 19 Rahoitusjärjestelmän valvonta Pankki-, vakuutus- ja arvopaperimarkkinoiden valvonta – Suomessa yhdessä: Finanssivalvonta – Useassa maassa pankki- ja vakuutusvalvonta erikseen – Yhteys keskuspankkiin (yhteistyössä tai erillinen valvoja) Pankkitoiminnan sääntely perustuu riskiperusteiseen vakavaraisuussääntelyyn ja talletussuojaan, mikä ei ulotu muihin rahoituslaitoksiin Sijoittajan / kuluttajansuoja Toimivat rahoitusmarkkinat tarvitsevat tuekseen sääntelyä ja valvontaa – Esimerkkejä valvonnan tarpeesta: subprime- ja pankkikriisit, palkkiorakenteet, kirjanpitoskandaalit, luottoluokituslaitokset…. 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 20 Miksi pankkeja pitää valvoa? Pankit ovat rahoitusjärjestelmän selkäranka – Talletukset ja luotot, kuluttajan suoja, maksujen välitys sekä rahapolitiikan välittyminen Suuret, systeemisesti merkittävät, pankkikonkurssit järkyttäisivät koko rahoitusjärjestelmän toimintaa ja veisivät helposti muun talouden lamaan. Historiassa ollut useita talletuspakoja (bank run). Esim. Yhdysvallat 1930-luvulla tai viimeisimpiä Northern Rock Iso-Britanniassa. Talletussuojan tarkoituksena on estää tallettajien paniikki. 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 21 Rahoitusjärjestelmän vakaus, tehokkuus ja kriisit Kehittynyt rahoitusjärjestelmä lisää talouskasvua – Sallii kasvun kannalta tehokkaan pääomien kohdentumisen. – Kehittynyt oikeusjärjestelmä ja sopimuuspitävyys ovat rahoitusjärjestelmän keskeiset tukipilarit. Vakaa rahoitusjärjestelmä välittää rahoitusta ja maksuja tehokkaasti ja häiriöittä ilman, että sen toimintaan tarvitsee puuttua – Rahoitusmarkkinoiden vakauden edistäminen on keskuspankin lakisääteinen tehtävä kaikissa eurojärjestelmän maissa Kuitenkin, rahoitusjärjestelmillä on taipumus ajautua kriiseihin ajoittain – Kriisien kustannukset voivat olla raskaita. 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 22 Tyypillinen rahoituskriisin kulku Riskinoton ja varallisuushintojen kasvu 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 23 V. 2008 alkanutta rahoituskriisiä seurasi julkisen talouden velkakriisi ja poliittinen kriisi Kriisin eri vaiheet Yksityinen velkakriisi • Kriisi yhdysvaltalaisella subprimemarkkinalla 2007-2008 • Velkaantuminen ja kiinteistöhintojen nousu voimakasta myös joissain Euroopan maissa Pankkikriisi • Systeeminen pankkikriisi leviää Yhdysvalloista Eurooppaan 2008 • Lisäpääomituksia, varainhankinnan takuita, stressitestejä Julkisen talouden velkakriisi Poliittinen kriisi • Pankkikriisi ja reaalitalouden taantuma heikentää valtiota • Taantuma vähentää verotuloja ja kasvunäkymät heikkenevät • Euroopan periferiamaiden velkaongelmat kärjistyvät • Monitahoiseen kriisiin on yhä haasteellisempaa löytää poliittisia ratkaisuja Lähde: IMF Global Financial Stability Report September 2011 ja Suomen Pankki 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 24 Kriisien ehkäisy Miksi rahoituskriisit toistavat itseään? – Tällä kertaa asiat ovat hallinnassa -ajattelu – Riskit kuitenkin kasvavat pinnan alla – Rahoitussektori näyttää vahvimmalta silloin kun se on heikoimmillaan – Laumakäyttäytyminen (sekä nousuissa että laskuissa) Edellisten kriisien analyysin tuloksena: – Osataan paremmin seurata mahdollisien riskien kehittymistä – Osataan paremmin varautua tarvittaviin toimenpiteisiin Kuitenkin pidettävä mielessä, että kriisi yleensä yllättää (“Kenraalit sotivat edellistä sotaa”) 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 25 Rahoitusvalvojat ja keskuspankit keskeisissä rooleissa Rahoitusvalvojat valvovat rahoitus- ja vakuutuslaitosten riskinottoa ja säännösten noudattamista (= instituutiovalvonta, mikrovalvonta) – Ennalta ehkäisevät toimet mahdollisia instituutiotasolla Arvopaperimarkkinoiden valvonta (mikrovalvonta) – Sijoittajansuoja, menettelytavat jne. Finanssikriisin opetus: Valvonnassa ei kiinnitetty riittävästi huomiota koko rahoitusjärjestelmän vakautta uhkaaviin riskeihin (makrovalvonta) – ”Ei nähty metsää puilta” – Ei ollut myöskään riittävästi työkaluja puuttua uhkaaviin riskeihin 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 26 Järjestelmäriski Koko rahoitusmarkkinoita koskeva riski, joka toteutuessaan voi vaurioittaa koko järjestelmän, vaikka yksittäiset rahoituslaitokset olisivatkin hyvässä kunnossa Järjestelmäriski voi syntyä – – – – Rahoituslaitokset altistuu samalle riskille Rahoituslaitosten omat toimet (esim. operatiivinen riski: ATK) Rahoituslaitosten keskinäiset kytkennät (tartuntavaikutukset) Rahoitusjärjestelmän keskinäiset kytkennät (varallisuuhintojen, luotonannon ja sijoitustoiminnan kytkennät, jotka voimistavat suhdanteita) Viranomaisten työkaluissa ja mandaateissa puutteita, mutta kaikkia tartuntakanavia ei tunnistettu (Lehman Bros) 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 27 Keskuspankit ja makrovakausvalvonta Keskuspankit yhdistävät tietoa reaalitalouden kehityksestä ja uhkista: – Suhdannenäkymät, maailmankaupan vajeet, valuuttakurssit, velkaantuminen …sekä rahoitusjärjestelmän kehityksestä ja uhkista – Varallisuushintakuplat, liiallinen riskinotto, pankkitoiminnan kannattavuus ja riskit, pankkien taseen ulkopuoliset riskit, sääntelyn ja valvonnan puutteet, kriisinhallinnan keinojen riittävyys …jotta tunnistaisivat vaaralliset ns. systeemiset riskit, – jotka vaurioittaisivat koko rahoitusjärjestelmän toimintaa – joilla olisi suuria haitallisia vaikutuksia tuotantoon, työllisyyteen, kotitalouksiin, yrityksiin, julkiseen talouteen 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 28 Euroopan finanssivalvonnan vahvistaminen Keskeisiä elementtejä – Uusi järjestelmäriskikomitea (ESRB) aloittanut toimintansa EKP:n yhteydessä. • Seuraa ja analysoi rahoitusjärjestelmän kokonaisriskejä • Antaa toimenpidesuosituksia ja riskivaroituksia – Uudet sektorikohtaiset EU-tason valvontaviranomaiset ja kansallisten valvojien yhteistyön tehostaminen – Yhteinen euroalueen pankkivalvoja rakenteilla Tiedonvaihto ja yhteistyön lisääminen (mikrovalvonta / makrovalvonta) 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 29 Rahoitusjärjestelmän valvonnan vahvistaminen Euroopan finanssivalvojien järjestelmä Euroopan järjestelmäriskikomitea (European Systemic Risk Board, ESRB) Ohjauskomitea Neuvoa-antava tekninen komitea (ATC) Neuvoa-antava tieteellinen komitea (ASC) Hallintoneuvosto Sihteeristö Euroopan valvontaviranomaiset (European Supervisory Authorities, ESA) Yhteiskomitea 20.11.2012 Euroopan pankkiviranomainen (EBA) Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EIOPA) Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (ESMA) Kansalliset valvontaviranomaiset Kansalliset valvontaviranomaiset Kansalliset valvontaviranomaiset SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 30 Kriisinhallinta ... , jos kriisiä ei ole onnistuttu ehkäisemään ennalta. Pyritään toimimaan siten, että keskeiset pankkitoiminnat jatkuvat mahdollisimman häiriöttömästi: – Pankki- ja maksupalvelut – Tallettajat Suomessa hallituksella ja Finanssivalvonnalla on toimivaltaa lainsäädännön puitteissa. – Fiva: vakavaraisuusvaatimusten kiristäminen, toimiluvan peruutus – Valtion vakuusrahasto: ääritapauksessa pankin osakkeiden lunastus – Suomen Pankki: Lender of last resort 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 31 EU:ssa luodaan uutta kriisinhallintakehikkoa Uusi kriisinhallintakehikko on kehitteillä EU:ssa. Tavoite: uuden kriisinhallintakehikon myötä kriisipankkien uudelleenjärjestelyt helpottuvat ja kustannukset veronmaksajille pienenevät. Tavoite: tulevaisuudessa mikään pankki ei saisi olla liian suuri menemään konkurssiin ja pankkeja ei tulisi pelastaa yhteiskunnan varoilla. (Pankkiunioni: yhteinen valvoja, talletussuoja, kriisien hallinta) Kriisinhallintakehikon merkittävimpiä muutosehdotuksia Ennaltaehkäisevät toimenpiteet • Omaisuuden siirrot • Luotonannon tai toiminnan rajoittaminen 20.11.2012 Varhainen väliintulo • Operatiivisen johdon vaihtaminen Toiminnan alasajo tai uudelleenjärjestely • Terveiden osien irrottaminen • Uudelleenjärjestelylainat (bail-in) SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 32 Rahoitusjärjestelmäpolitiikka ja sääntely Rahoitusjärjestelmäpolitiikkaa kehitetään Tiukentuva sääntely Tärkeimmät sääntelyhankkeet 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 33 Rahoitusjärjestelmäpolitiikka Kehittämishankkeita on voimistettu kriisien tuloksena. Rahoitusjärjestelmäpolitiikan keinoin pyritään tunnistamaan järjestelmäriskit, jotta voitaisiin puuttua niihin ajoissa tehokkailla toimenpiteillä: – Tärkeimmällä osa-alueella, makrovakauspolitiikalla pyritään ehkäisemään järjestelmäriskejä, joiden toteutumisella olisi vakavia reaalitaloudellisia haittavaikutuksia. – Toinen keskeinen rahoitusjärjestelmän osa-alue on kriisinhallinta 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 34 Makrovakauspolitiikka Olemassa olevien sääntelykeinojen puitteissa torjutaan rahoitusmarkkinoiden järjestelmäriskien toteutumista. Tähän tarvitaan pelkän makrovakausvalvonnan lisäksi myös makrovakaustyökaluja, jotka yleensä ovat luonteeltaan vastasyklisiä: – Pysyviä työkaluja: • Dynaamiset luottotappiovaraukset • Vastasykliset pääomapuskurit (sääntöperusteinen) • Vähimmäisomavaraisuusaste – Harkinnanvaraisia työkaluja: • Maksimiluototusaste (luotto/vakuus) • Vastasykliset pääomapuskurit (harkintaperusteinen) 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 35 Sääntelyä tiukennetaan Viime aikaiset kriisit ovat lisänneet vaatimuksia rahoitusmarkkinoiden sääntelyn tiukentamisesta. Sen lisäksi, että valvonnan ja toimenpiteiden avulla voidaan pyrkiä ennalta ehkäisemään kriisejä, on hyvä myös säännöksin koettaa lisätä rahoitusmarkkinoiden vakautta: – Pankkien ja vakuutusyhtiöiden sääntely (Basel III ja Solvenssi II) – Rahoitustoiminnan myötäsyklisyys Debatti tiukennusten puolesta ja vastaan: – Puolesta: kriisit vähenevät ja talouskasvu lisääntyy keskimäärin, kun syvät lamat harvenevat – Vastaan: rahoituskustannukset lisääntyvät, joka vähentää investointeja ja kasvua (pankkien edustajat) 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 36 Rahoitussääntelyä uudistetaan useilla osa-alueilla Ensisijaiset tavoitteet Tärkeimmät sääntelyhankkeet Pankkien vakavaraisuus ja likviditeetti Systeemisesti merkittävät rahoituslaitokset Varjopankkitoiminta Parantaa kriisinsietokykyä Vaimentaa luottosykliä Hillitä riskinottoa ja lyhytjänteisyyttä ● ● ● ● ● ● ● ● ● Kaupankäynti ja markkinaosapuolet Palkitseminen, hallintotavat ja riskienhallinta 20.11.2012 ● Lisätä läpinäkyvyyttä Hallita monimutkaisuutta ja kytköksiä ● ● ● ● ● SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 37 Kiitos! 20.11.2012 SUOMEN PANKKI | FINLANDS BANK | BANK OF FINLAND 38
© Copyright 2024