Nuoren naisen monologi

Hämärä huone, jonka keskellä on sänky ja sivussa ovi. Sängyssä on pastellin väriset petivaatteet ja sänky on
petaamatta, vuodevaatteet myllättyinä. Huoneen päävalonlähde on karusellilamppu, joka piirtää seinille
hevosten ja kukkasten pyöriviä kuvia. Huoneen nurkassa on kokovartalopeili.
Huoneeseen saapuu tyttö reppu selässä. Hän on pukeutunut kevyeen mekkoon ja hänen hiuksensa ovat
huolettomalla ponnarilla. Tyttö laskee repun sängyn viereen, kaivaa sieltä läppärin ja peittelee ristityt
jalkansa vuodevaatepinolla. Hän avaa läppärin kannen.
Huoneen ulkopuolelta, näkymättömistä kuuluu huuto:
Äiti
Et kai sä nyt mennyt sinne koneelle? Mun pitää tehdä tää sun helvetan mekkos eikä siitä tuu
mitään, jos sä et oo tässä mallinukkena.
Katja
(pyöritteee silmiään ja näyttää ärsyyntyneeltä) Joo joo!
Äiti
Ei mitään JOO JOO kun nyt tuut tänne näin! Tätä täytyy sovittaa! Ja muutenkin, justhan sä
tulit kavereiden luota, tartteeko siellä nyt heti olla netissä notkumassa?
Katja
(kääntyy kohti ovea ja laittaa kädet äänitorveksi suunsa ympärille)
Äiti! Mä tuun IHAN JUST! Älä nyt sekoo, mä nopeesti vaan…
(laskee kätensä suultaan ja kääntyy takaisin kohden konettaan)
Näyttämön takaseinän yläosaan heijastuu FB-chatin (tms. pikaviestimen) ulkoasu. Avoinna on
keskusteluikkuna, jossa Katja keskustelee kaverinsa Jannikan kanssa. Ruudulla, ikkunassa näkyy edellistä,
eilettäin käytyä keskustelua jostain arkisesta, koeviikosta tai harrastuksista. Katja heiluttaa käsiään sormet
haralla ja alkaa näpyttää keskittyneesti, kasvot lähes kiinni tietokoneen hohkaavassa näytössä. Yleisö näkee
Katjan, kuulee voimistetun nakutuksen ja dialogi ilmestyy kankaalle siinä tahdissa, kun keskustelu ko.
medioissa etenee, noin repliikki per muutama sekunti.
Katja:
ooksä siä?
Jannika:
jooooooooooooooooo
morooo
mitä vosu
Katja:
mul sattu tänää yks juttu
tai siis sattu ja sattu :D
voiksä vaa kuunnella
evvarmaa saa sanottuu mitää jos et vaa kuuntele
Jannika:
:O :O :O
ok
Katja:
nokusiis
mä olin tänään Nikol
ja siis venasin sitä treeneist
ku sil menee aina myöhempään ku mitä se väittää
ENIVEIS
niinni sit venasin sitä siä niitten keittiössä
ja se sen faija oli himas
ja se siinä jotain sääti ympäriinsä
ja sitte
tai siis tietkö
ku oon puhunu siitä et se on vähän semmone kummalline
tai et oon saanu siitä semmoset vähän kummalliset fiilikset
sillon siäl mallorkallaki ku oltiin ni
se aina tarjos kaikkia juomii ja silleen että heitti jotain ihan outoo läppää niinku et
”aika kuuma meininki” ja jotain semmosta
mut mä olin vaan silleen et joo öhö öhö et ei täs mitää
ku se on kuiteski silleen tosi hyvä tyyppi
ihan eri levelil ku joku meen faija
niinnitota en sit välittäny siit sen kummempii tai silleen ja sitte
oon ehkä ollu vähän silleen ihastunukki siihen tai jotai
oonha mä siit sul jutellukki siis että
Ulkoa kuuluu jälleen huuto:
Äiti
Nyt Katja Eveliina Lahtinen tänne niinku olis jo, tai saat ite ommella tän mekkos! Mulla
menee niinku aivan nyt justiinsa hermo, lasken kymmeneen ja sit oot täällä tai loppuu koko
touhu!
Katja
Vilkuilee ovea ja sitten taas näyttöä ja ovea ja näyttöä, naputtaa vastausta samaa aikaa kuin
vastaa:
Äiti okei okei okei venaa sekka mää tuun!
Katja:
äääääääääääääääääääääääääää mun täytyy mennä äiti jotain skitsoo ku se tekee mun
mekkoo brb
Katja poistuu huoneesta ovi paukkuen. Kuuluu joitakin kymmeniä sekunteja. Kankaalla näkyy, että Jannika
on nähnyt Katjan viestit.
Jannika:
?????????????????????????????
Kuluu vielä joitakin kymmeniä sekunteja. Katja palaa huoneeseen päällään puolivalmis vanhojentanssipuku.
Kangas kahisee ja puku yrittää pudota Katjan päältä. Tuttu huutoääni kuuluu huoneen ulkopuolelta:
Äiti
Mihin sä nyt menit? Voisitko sä nyt ees hetkeks keskittyä tähän hommaan.
Katja
(käännähtää ovelle ja huutaa takaisin) No siis joo joo! Mä vaan tulin tänne ku täällä on tää
ainoa hyvä kokovartalopeili!
Äiti
No älä peilaile kauaa!
Katja
No en!
Katja istahtaa sängylle, vetää koneen luokseen ja alkaa naputtaa.
Katja:
oke, tääl taas
niin siis
venasin tosissaan sitä nikoo ja sitte
no se Timo sitte
Katja heiluttaa käsiään sormet harallaan ja on selvästi innostuneen ahdistuneessa tilassa.
äääääääääääääää
vittu
mä nyt vaan kirjotan tän tähän
noni
Taukoa. Katja ei kirjoita mitään vaan hautaa kasvot käsiinsä. Lopulta hän sulkee silmänsä ja kääntää
kasvonsa puolittain pois näytöstä.
se vei mut niitten makkariin ja sit me pantiin
Katja kääntyy mykkyrälle, peittää käsillään koko päänsä ja ylävartalonsa ja hakkaa jaloillaan lattiaa. Sitten
jatkaa kirjoittamista.
MÄ PANIN VITTU NIKON FAIJAA
:D :D :D
en oikeen vieläkään tiä mitä silleen niinku tapahtu
se jotain siinä sääti ja sit mä vaan seurasin sitä ja sit me pantiin
se tuntu siltä niinku se ois kestäny ikuisuuden ja ihan vähän aikaa samaa aikaa
niinku joku uni tai jotai
sit se vaan oli ohi
ja mä venasin sitä nikoo
se tuli varmaan jonku vartin sen jälkeen
ku olin saanu vaatteet takas päälle
:D :D :D
mitä vittua Jannika oikeesti MITÄ VITTUA
me jotain jutskattiin hetki ja sit tulin kotiin
ja nyt sovitan jotain vitun tanssimekkoa mitä vittua
:D :D :D
jos joku olis tänä aamuna sanonu
et en oo illal enää neitsyt
ja et oon pannu mun poikakaverin faijaa
ni en kyl ois uskonu
:D :D :D
Katja taivuttaa päätään taaksepäin ja nauraa ontosti. Ulkoa kuuluu huutoa:
Äiti
Katja! Nyt tänne!
Katja
(Vastaa samalla, kun naputtaa viimeistä viestiä)
Joo äiti, tää on tosi hyvän näkönen, oota, mä tuun!
Katja:
äiti huutaa taas täytyy mennä
Katja laahustaa nopeasti pois huoneesta hame kahisten. Hän kannattelee sitä toisella kädellään ja
keimailee matkalla peilin edessä.
Katja
Äiti mä tuun!
Ruudulle jää loistamaan Jannikan vastaus:
Jannika:
vitun huora :D :D :D
Karusellilamppu pysähtyy.