1. No category

Kuudes
sukupuuttoaalto
http://www.takequickbreak.com/wp-content/uploads/2013/08/19-baby-tiger.jpg
Linda Heikkala
Linnea Pohjola
Kielilinja
Ranuan kr. Kansanopisto
2013 - 2014
Sisällysluettelo
1. Johdanto.....................................................................................................................1
2. Yleistä........................................................................................................................2
2.1 Mitä se on?............................................................................................................................................2
2.2 Uhanalaisuus..........................................................................................................................................3
Esimerkkilaji: Tiikeri....................................................................................................................4
2.3 Suomen tilanne.......................................................................................................................................6
3. Syitä............................................................................................................................8
3.1. Ilmastonmuutos.....................................................................................................................................8
3.2. Elinalueiden pieneneminen/häviäminen..............................................................................................10
3.3. Salametsästys......................................................................................................................................12
4. Suojelu.....................................................................................................................13
4.1. Yellowstone........................................................................................................................................13
4.2. WWF...................................................................................................................................................16
7. Toiminnallinen osuus...............................................................................................18
6. Itsearviointi..............................................................................................................19
6.1. Linnea Pohjola....................................................................................................................................19
6.2. Linda Heikkala....................................................................................................................................20
Lähteet:.........................................................................................................................23
1. Johdanto
Aihevalinta tuotti aluksi hankaluuksia, mutta päädyimme lopulta valitsemaan aiheen:
Kuudes sukupuuttoaalto. Melkein kaikki, jotka kysyivät aiheestamme, eivät tienneet
mitä se tarkoittaa ja halusivat kuulla siitä lisää. Meidänkin mielestämme aihe on
todella mielenkiintoinen ja ajankohtainen. Työn aikana meille selvisi, kuinka
vakavasta ongelmasta on kyse ja siksi haluamme muidenkin saavan tietää siitä.
Kuudes sukupuuttoaalto -nimi kertoo jo jotain aiheesta. Kaikki tietävät mitä
tarkoittaa sukupuutto. Sukupuuttoaalto on yksinkertaisesti selitettynä sitä, kun
eläinlajeja alkaa kuolla sukupuuttoon useita pienellä aikavälillä. Esimerkiksi
dinosaurusten häviäminen maapallolta oli sukupuuttoaalto. Tämä aalto liitukaudella
oli maapallon historian viides. Kuudes sukupuuttoaalto, josta kerromme työssämme,
on käynnissä juuri nyt. Eläinlajeja kuolee sukupuuttoon yhtä nopeaa, kuin
dinosauruslajeja 65 miljoonaa vuotta sitten.
Toivottavasti mielenkiintosi heräsi aivan kuin meilläkin työn alussa. Lisää voit
lukea, kun käännät sivua ja jatkat eteenpäin. Luvassa on mielenkiintoista ja ehkä
yllättävää
ja
järkyttävääkin
tietoa
muun
muuassa
sukupuuttoaalloista,
uhanalaisuudesta ja salametsästyksestä. Olemme itse oppineet todella paljon uutta
työn aikana ja toivomme, että saamme välitettyä tietomme työn avulla lukijoillekin.
2. Yleistä
2.1 Mitä se on?
Lajin elinikä, sen ilmaantumisesta sen häviämiseen, on noin 1-10 miljoonaa vuotta. 31
Näin on ollut lähes aina – noin 3,5 miljardia vuotta – niin kauan kuin maapallolla
uskotaan olleen elämää. Viisi kertaa maapallon historian aikana tämä keskimääräinen
elinikä on ollut poikkeuksellinen.
Ensimmäinen oli noin 500 miljoonaa vuotta sitten kambrikaudella. Silloin noin 2050% eläimistä kuoli sukupuuttoon.31 Toinen aalto oli noin 100 miljoonaa vuotta sen
jälkeen Devonikaudella. Tämä massasukupuutto ei ilmeisesti ole niin merkittävä, sillä
siitä ei löydy tietoa yhtä paljon kuin muista. Kuten ei neljännestäkään, joka oli
Triaskaudella yli 200 miljoonaa vuotta sitten.
Kolmas aalto Permikaudella oli maan historian suurin joukkotuho. Tuho kohdistui
pääasiassa merieläimiin, joista hävisi jopa 95%. Varmaa syytä sukupuuttoaalloille ei
tiedetä, mutta kolmanteen aaltoon arvellaan liittyneen ilmaston lämpeneminen ja
hapen määrän romahdus.39
Liitukauden joukkosukupuutosta ovat varmasti kuulleet kaikki. Tämä sukupuuttoaalto
tapahtui yli 65 miljoonaa vuotta sitten. Se ei ole yhtä suuri kuin ensimmäinen ja
kolmas, mutta se on kaikista aalloista tunnetuin. Tämän aallon sanotaan hävittäneen
dinosasurukset maan päältä. Syynä uskotaan olevan valtavan meteoriitin iskeytyminen
maahan ja siitä vapautunut energia.39
3,5 miljardissa vuodessa merkittäviä sukupuuttoaaltoja on siis ollut vain viisi. Me
elämme kuudennen aallon keskellä. Ensimmäiset merkit aallon alkamisesta näkyivät
jo parikymmentä vuotta sitten.1 Silloin ei vielä osattu kuvitellakkaan kuinka suureksi
se paisuu. Helsingin yliopiston ekologianprofessori Jari niemelä on sanonut nykyisen
sukupuuttoaallon olevan samaa luokkaa kuin viides aalto.1
Tutkijoiden mukaan lajeja kuolee 100-1000 kertaa nopeammin kuin normaalisti. 2 On
arvioitu, että tämän vuosisadan loppuun mennessä yli kymmenen prosenttia lajeista on
kuollut sukupuuttoon. Viidensadan vuoden aikana eläinlajeja on kuollut jo ainakin
1 000. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton arvion mukaan neljäsosa nisäkäslajeista
on vaarassa kuolla sukupuuttoon, jos sama tahti jatkuu. 17 Tähän mennessä tahtia ei ole
saatu hidastettua ollenkaan vaan järjestöjen yrityksistä huolimatta se vain kiihtyy koko
ajan. WWF on oikeassa sanoessaan että ”hälytyskello soi jo kovaa”.
2.2 Uhanalaisuus
Uhanalaisuudesta puhutaan nykyään paljon ja syystäkin. Laji määritellään
uhanalaiseksi jos siihen kohdistuu häviämisen uhka mm. populaation koon,
levinneisyyden tai lisääntymiskyvyn
perusteella. 14 Uhanalaiset lajit luokitellaan
kolmeen pääluokkaan sen perusteella kuinka suuri vaara niillä on kuolla sukupuuttoon
tietyn ajan kuluessa.15 Uhanalaisia lajeja suojellaan niiden luokituksen mukaan.
Esimerkiksi metsästystä rajoitetaan tai se kielletään kokonaan ja esiintymispaikkaa
suojellaan, sitä ei saa hävittää eikä heikentää. Tarvittaessa ympäristöministerit tekevät
suojeluohjelman.21
Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto (IUCN) pitää luetteloa
uhanalaisista eläimistä. Sitä kutsutaan punaiseksi kirjaksi.22
http://www.iucnffsg.org/wp-content/uploads/2013/08/IUCN-Red-List.jpg
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/d6/Status_iucn3.1_EN_fi.svg
(EW: Luonnosta hävinnyt, NT: Silmälläpidettävä)
Vaarantunut (VU) eläin tarkoittaa lajin olevan vaarassa kuolla sukupuuttoon sadan
vuoden sisällä. Tällaisia eläimiä ovat esimerkiksi leijona ja jääkarhu.28
Jos laji on vaarassa hävitä maapallolta lähiaikoina, se luokitellaan erittäin
uhanalaiseksi (EN) lajiksi.29 Gorilla on erittäin uhanalainen laji.
Kolmas näistä uhanalaisuusluokista on äärimmäisen uhanalainen. (CR) Se tarkoittaa
lajin kannan olevan vaarassa pienentyä 80:llä prosentilla kolmen sukupolven tai
kymmenen vuoden aikana. Äärimmäistä uhanalaista eläinlajia paremmin voi erittäin
uhanalainen laji.30 Suomessa äärimmäisen uhanalainen laji on mm. ahma.
Esimerkkilaji: Tiikeri
Tiikeri on Panthera-sukuun kuuluva suuri uhanalainen kissaeläin, joka elää Itä-ja
Kaakkois-Aasiassa. Tiikerin ulkonäkö riippuu elinalueesta ja alalajista. Kaikkein
suurin tiikeri on siperiantiikeri joka voi saavuttaa 2.4 metrin pituuden (ilman häntää)
ja yli 300-kilon painon. Näin ollen se on myös nykymaailman suurin kissaeläin, ellei
tiikerin ja leijonan risteytystä liikeriä lasketa mukaan. Tiikeri on lihansyöjä eikä sillä
ole muita vihollisia kuin ihminen. Siperiantiikerit saalistavat jopa karhuja jotka ovat
ainoaita sitä suurempia maapeto eläimiä.37
Tiikerillä on yhdeksän alalajia, niistä kolme on kuollut jo sukupuuttoon 1900 luvulla.
Siitä voidaan jo päätellä että jäljellä olevat tiikerit ovat vakavasti uhanalaisia. 37
Balintitiikeri kuoli 1940-luvulla, Kaspiantiikeri 1970-luvulla ja jaavantiikeri 1980luvulla. Jäljellä olevat lajit kuuluvat siis äärimmäisen uhanalaisiin tai erittäin
uhanalaisiin. Alalajit jotka ovat vielä jäljellä on: amurin eli siperiantiikeri,
kiinantiikeri, indokiinantiikeri, sumatrantiikeri, bengalintiikeri eli intiantiikeri ja
malakantiikeri.37
Suurin syy lienee Kiinalainen lääketiede, joka edelleenkin suosii tiikerien
ruumiinosista tehtyjä lääkeaineita.50 Myös yksi iso syy tiikereiden uhanalaisuuteen on
salametsästys ja niitä salametsästetään koska, tiikerin lihan uskotaan kohottavan
elinvoimaa, aivojen auttavan velttouteen ja näppylöihin, veren lisäävän tahdonvoimaa
ja viiksikarvojen lievittävän hammassärkyä. Kauppa on sitä kannattavampaa mitä
harvinaisemmaksi ja halutummaksi laji käy.37
http://www.newsonair.nic.in/feature-image/save-tigers.jpg
Tiikereiden suojelemiseksi käynnistettiin maailmanlaajuinen keräyskampanja. Myös
eläinsuojeluliitto WWF tuli mukaan tiikerien suojeluhankkeeseen. Asiantuntijaryhmä
alkoi suunnitella tiikereille suojelualueita. Hankkeen nimi on tiikeriprojekti ja sen
toteuttaminen alkoi vuonna 1973, kun Intiaan perustettiin yhdeksän tiikerireservaattia.
Tiikerien lukumäärä oli romahtanut erittäin nopeasti 1900-luvun aikana. Joten
suojelutöillä alkoi olla kiire. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen yksilöitä oli jäljellä
vielä noin 100 000, mutta 1960-luvun lopulla kanta oli enään 2 500 yksilöä.
Suojelutyö tuotti kuitenkin tulosta ja vuonna 1984. Jo yksistään Bengalissa eli jo 4
000 tiikeriä.
WWF suojelee tiikereitä monipuolisin keinoin, esimerkiksi ehkäisee ihmisten ja
tiikereiden välisiä yhteen ottoja, valvoo ja ehkäisee laitonta kauppaa tiikereiden
ruumiinosilla ja estää tiikereiden salametsästystä mm. Salametsästyksen vastaisilla
joukoilla.40 WWF yrittää saada tiikereitten määrän kaksinkertaiseksi vuoteen 2022
mennessä.
2.3 Suomen tilanne
Kuudennen sukupuuttoaallon merkit näkyvät suomessakin. Erityisesti Suomen
vanhoista metsistä ja niiden eliölajeista ollaan huolissaan, sillä luonnontilaisia metsiä
on Euroopassa jäljellä hyvin vähän.6 Metsiä Suomessa kyllä riittää, mutta suurin osa
niistä on hoidettua talousmetsää. Tämä on yleisin uhanalaisuuden syy Suomessa.
Uhanalaisia eläimiä on täällä jo satoja, ehkä jopa tuhansia. Näiden lajien
turvaamiseksi Suomen metsistä vähintään 10 prosenttia pitäisi olla suojeltuna. Tällä
hetkellä suojelualueina on noin 5 prosenttia metsistä. 42 Erityisesti suurpetomme ilves,
ahma, karhu ja susi ovat riippuvaisia metsistämme.
Ilmastonmuutos vaikuttaa myös Suomen lajeihin, sillä monet niistä ovat esimerkiksi
riipppuvaisia lumesta. Saimaannorppa on maailman uhanalaisimpia hylkeitä, vaikka
WWF aloitti sen suojelutoiminnan jo vuonna 1979. Esimerkiksi nyt vuonna 2014
saimaannorppia uhkaa suuri katasrofi, sillä lumettomuuden takia ne eivät saa
rakennettua pesiä poikasille. Jos lunta ei tule ajoissa, tammikuun lopulla syntyvistä
poikasista yksikään ei jää eloon. Norpat eivät ole vaarassa hävitä, mutta jo valmiiksi
pieni kanta vähenisi reilusti.24
Suomessa on kuollut jo 200 eliölajia lopullisesti sukupuuttoon. Tosin iso osa niistä
on pikkuötököitä kuten hyönteisiä.1 Nämä eivät silti ole olleet mitään aivan mitättömiä
menetyksiä, sillä esimerkiksi pölyttäjien määrä on vähentynyt niin paljon, että niitä on
täytynyt korvata tarhatuilla mehiläisillä. Tämä on heti vaikuttanut muun muuassa
omenojen hintoihin.6
Suomeen leviää koko ajan uusia eliölajeja, ns. Tulokaslajeja. Ne usein alkavat
kilpailla elintilasta ja ravinnosta alkuperäisten lajien kanssa tai saalistaa niitä.
Tulokaslajit menestyvät usein alkuperäisiä lajeja paremmin, sillä niillä ei uusina
tulokkaina ole vihollisia kuten saalistajia tai loisia. Tulokaslajit vievät elintilaa
nykyisiltä eläimiltämme ja saattavat jopa aiheuttaa jonkin lajin sukupuuton.46
Suomen luonnonpäivä on Suomen luonnonsuojeluliiton, ympäristökeskuksen,
metsähallituksen luontopalvelujen sekä maantieteen ja biologian opettajien liiton
yhteishanke. Päivän tarkoitus on suunnata katseet kauniiseen suomalaiseen luontoon,
saada ihmiset liikkeelle ja jakamaan luontokokemuksiaan. Suomen luonnonpäivän
ajatuksena on juhlistaa Suomen luonnon terveyttä ja hyvinvointia sekä sen tuomaa
iloa. Suomen luonnonpäivä on virallinen liputuspäivä.36 Suomen luonnonpäivänä
järjestettiin retkiä luontoon ja tapahtumia eripuolille Suomea. Päivän päätapahtuma oli
luontokeskus Haltiassa Nuuksiossa. Luonnonpäivää vietetään myös muualla
maailmassa esimerkiksi Thaimaassa.36
http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite?
blobcol=urldata&blobkey=id&blobtable=MungoBlobs&blobwhere=1195997195370&ssbinary=true
3. Syitä
Kuudes sukupuuttoaalto alkoi siitä, kun ihminen metsästi monia suurikokoisia
eläimiä sukupuuttoon.35 Niiden mukana kuoli useita niistä jollakin lailla riippuvaisia
eläimiä. Tällaisia suuria eläimiä on vielä jäljellä, mutta nekin ovat vakavasti
uhanalaisia,
metsästyksen
takia.
Esimerkkinä
tiikeri,
norsu
ja
sarvikuono.
Maapallomme muttuu koko ajan, eivätkä kaikki lajit pysy muutoksessa mukana.
Ilmastossa tapahtuu tällä hetkellä suuria muutoksia. Tästä kärsivät monet eläimet
muun muuassa jääkarhut. Myös elinympäristön muutokset ovat vaarantaneet monen
eläinlajin säilymisen. Suurin osa elinympäristön muutoksista on ihmisten aiheuttamaa.
Pienempiä vaaroja ovat muun muuassa taudit ja ilmansaasteet sekä joillakin alueilla
tulokaslajit.
http://www.tekniikkatalous.fi/multimedia/archive/00065/j__nalle2_65281c.jpg
3.1. Ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos on yksi suurimpia eläinlajien vaaratekijöitä. Se saattaa aiheuttaa
tuhansien eläinlajien kuoleman seuraavan sadan vuoden aikana. Ilmastonmuutos eroaa
muista syistä siinä, että se on väistämätön. Ilmasto lämpenee global.finland sivun
mukaan 1.5 astetta, vaikka lopettaisimme kaikki päästöjen tuottamisen heti. 27 Ihminen
ei siis voi enää estää sitä. Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutukset eläimiin vahvistuvat
muiden muutosten kuten elinalueiden pienenemisen myötä.
Miten ilmastonmuutos sitten vaarantaa eläinten säilymisen? Yksi asia on tietenkin se,
etteivät kaikki eläimet kestä niin korkeita lämpötiloja, eivätkä kerkeä muuttamaan
elintapojaan
ilmastonlämpenemisen
vauhdissa.
Lämpötilojen
nousu
aiheuttaa
muutakin: vuoristojäätiköt sulavat, mikä voi muuttaa joidenkin suurien jokien
virtausta. Merenpintakin nousee, mikä pilaa pohjavettä ja valtaa maa-alueita27. Jo
pelkkä lämpötilojen vaihtelun lisääntyminen voi aiheuttaa jonkun lajin sukupuuton.
Sademäärien muuttuminen vaikeuttaa myös monien eläinten elämää. Kuivuus on
todella suuri ongelma monilla alueilla. Nämä eivät kuitenkaan ole ainoita vaaroja, sillä
ilmastonmuutoksen seuraamuksia ovat myös rankkasateiden, myrskyjen,
ja muiden ympäristökatasrofien lisääntyminen.
lisäksi ilmastonmuutos lisää maastopaloja, nostaa meren pintaa sekä helpottaa tautien
leviämistä.34
Ilmastonmuutos voi vaikuttaa eläimiin myös epäsuorasti. Se voi vähentää sellaisia
eläimiä, joista jokin toinen laji on riippuvainen. Esimerkiksi saaliseläinten
väheneminen vaarantaa petoeläinten hengissä säilymisen. Samalla tavalla loiseläimet
kärsivät, jos niiden isäntälajit kärsivät. Jotkut lait ovat riipppuvaisia niiden
elinympäristojen luojista tai niiden ravintokasvien pölyttäjistä.
Jotkut lajit saattavat taas hyötyä tällaisesta. Esimerkiksi petoeläimet voivat hyötyä,
jos niiden kilpaileva laji pienenee. Tällöin taas tämän petoeläimen saalislaji kärsii.
Jotkut lajit toimivat toistensa kanssa vuorovaikutuksessa niin, että molemmat
hyötyvät. Jos toinen laji joutuu muuttamaan toimintatapojaan tai esimerkiksi
siirtymään eli alueille ilmastonmuutoksen myötä, ne eivät enää voi toimia yhdessä.
Tämä voi vaikeuttaa niiden elämää paljonkin.
Ilmastonmuutos vaarantaa eniten pohjoisessa eläviä eläimiä, sillä lämpötila nousee
siellä eniten. Esimerkiksi arktisilla alueilla lämpötila nousee kaksi tai kolme kertaa
nopeammin kuin muualla. Monet pohjoisessa elävät eläimet ovat riiippuvaisia lumesta
tai muuten talvesta. Jääkarhu on suuressa vaarassa kadota maapallolta. Jos ilmasto
lämpenee niin paljon, että merijää katoaa kesäksi. Merijään katoaminen tarkoittaisi
sitä, etteivät jääkarhut pääsisi saalistamaan hylkeitä, jotka ovat niiden pääravintoa.
Jääkarhujen pitäisi muuttaa täysin elintapojaan, mutta lajien muutokset eivät tapahdu
niin nopeasti.51
Vielä ei ole todisteita siitä, että jokin laji olisi kuollut sukupuuttoon täysin
ilmastonmuutoksen takia. Kuitenkin löytyy satoja tapauksia, joissa jokin paikallinen
populaatio on kuollut ilmastonmuutoksen aiheuttamana. 34 Usein sukupuutoille ei
löydy edes mitään selkeää suurta syytä. Tai sitten syy voi olla jokin
ilmastonmuutoksen seuraus.
3.2. Elinalueiden pieneneminen/häviäminen
Eläinten elinalueiden pieneneminen on melkein kokonaan ihmisen aiheuttamaa.
Ihminen muokkaa ympäristöä jatkuvasti. Noin 20 prosenttia maapinta-alasta on jo
hävitetty ihmisen toimesta. Metsiä hakataan asutusalueita tai viljelymaita varten.
Teitä rakennetaan jatkuvasti lisää yhä isompia. Eläimiä kuolee jatkuvasti niiden
ylittäessä teitä. Joka vuosi Suomen teillä kuolee noin miljoona nisäkästä ja neljä
miljoonaa lintua. Tiet vievät valtavasti maapinta-alaa. Esimerkiksi USA:n pinta-alasta
viidesosan arvioidaan olevan teiden vaikutusaluetta. Vaikutusalueeseen kuuluu myös
reuna-alueet. Tieverkostot jakavat eläinten alueet osiin. Eläinlajit jakaantuvat yhä
pienempiin populaatioihin, jotka eivät ole yhteydessä toisiinsa, sillä ne eivät pääse
liikkumaan vapaasti. Niiden elinalueet ovat rajautuneet, joten ne eivät pääse
leviämään. Tämä ajaa ne lähemmäs sukupuuttoa. Eläimille suunnitellaan teiden ylitys
ja alituspaikkoja. Tämä ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa täysin, sillä tällaisia ei ole
mahdollista rakentaa kovin tiheään.
Sademetsien tuhoutuminen on yksi suurimmista ympäristöongelmista tällä hetkellä.
Sademetsien luonto on maailman monipuolisinta. Niissä elää kaksi kolmasosaa
maailman kasvi- ja eläinlajeista.43 Metsissä elää lajeja, joita ei ole missään muualla.
Ne ovat monien uhanalaisten lajien elinalueita. Nämä tärkeät alueet pienenevät
huimaa vauhtia. Samalla monien eläinlajien sukupuutto lähenee. Jo puolet maailman
alkuperäisistä sademetsistä on hävinnyt. Monilta alueilta sademetsät ovat hävinneet
kokonaan. Pelkästään Amazonin sademetsää hakataan noin 20 000 neliökilometriä
vuodessa. Tätä menoa 80-90 prosenttia sademetsistä on tuhoutunut vuoteen 2020
mennessä.44 Koko maapallon tasapaino järkkyy kun sademetsiä katoaa. 20 prosenttia
kasvihuonekaasuista
tulee
sademetsien
hakkaamisesta.
Lisäksi
luonnon
monimuotoisuuus katoaa.
Suurin syy sademetsien tuhoutumiseen on laittomat hakkuut. Rauhoitettujen
puulajien hakkaaminen, luonnonsuojelualueilla hakkaaminen ja muut luvattomat
hakkuut ovat laittomia. 80 prosenttia viimevuosina hakatuista sademetsistä on
laidunmaana ja lähes kaikki loput viljelymaana. Suurin osa viljelytuotteista on
tarkoitettu karjan rehuksi.45
http://www.theecologist.org/siteimage/scale/0/0/141944.jpg
http://wwf.fi/mediabank/3280_imagegallerydefault.image
3.3. Salametsästys
Salametsästys on sitä kun ihminen metsästää rauhoitettua lajia tai metsästää jotakin
lajia kiellettyyn aikaan tai kielletyllä alueella. Myös ansapyynti on salametsästystä.23
Salametsästys on hyvin vakava ongelma joidenkin lajien kohdalla. Esimerkiksi
sarvikuono on häviämässä ainoastaan salametsästyksen takia. Sillä ei ole muuta
vihollista kuin ihminen.
Lajeja salametsästetään usein niiden osien takia. Sarvikuonoja metsästetään sen
sarven takia, sillä siitä valmistetun jauheen uskotaan voivan parantaa jopa syövän.
Norsunluusta tehdään koruja tai huonekaluja ja tiikerin osien uskotaan tuovan onnea.
Suomessa saatetaan kaataa ahma tai susi salaa, jotta ne eivät vahingoittaisi poroja.
Karhuja on tapettu vain siksi, että ne ovat sattuneet tulemaan liian lähelle asutusta.
Ruokapulassa ihminen saattaa salametsästää myös lihan takia. Joitakin uhanalaisia
lajeja voi metsästää tietyllä alueella tai erityisluvan kanssa. Esimerkiksi norsuja ja
sarvikuonoja saa metsästää jossain päin Afrikkaa.13
Suomessa mm. hirville on määrätty kiintiö kuinka monta niistä saa tappaa vuodessa.
Lisäksi karhuja, ahmoja, ja susia saa tappaa luvan kanssa. Maa ja
metsätalousministeriö julkisti tammikuussa ajatuksen susien ja ahmojen tapporahasta.
Luonnonsuojeluliitto tyrmäsi ehdotuksen. ”Petojen kaatolupien lisääminen ei lopeta
salametsästystä, salametsästyksen ehkäisy ei ole perusteltu syy tappolupien
lisäämiselle” Sami Lyytinen sanoo.
4. Suojelu
Maailmassa on olemassa paljon
järjestöjä jotka suojelevat eläimiä erinlaisilta
vaaroilta. WWF on yksi suurimmista tällaisita järjestöistä ja muita WWF:n kaltaisia
järjestöjä ovat eläinsuojeluliito Animalia, Suomen eläinsuoeluliitto ry(REY).47
Jotkut luonnonsuojelujärjestöt kuten Greenpeace suojelee luonnon lisäksi myös
eläimiä. Greenpeace riippumaton ympäristöjärjestö. Järjestöllä on toimintoja yli 40
maassa. Greenpeace keskittyy maailmanlaajuisiin ypäristökysymyksiin, kuten
metsäkatoon, ilmastonmuutokseen, ja ympärsitömyrkkyihin, niiden tavoite on “
Varmistaa maapallon kyky ylläpitää elämää kaikessa monimuotoisuudessaan” 48
4.1. Yellowstone
Yksi tärkeä eläinten suojelun muoto on kansallispuistot ja luonnonsuojelualueet.
Yellowstonen kansallispuisto on maailman ensimmäinen, siis vanhin suojelualue. Se
perustettiin vuonna 1872 Idahon, Montanan ja Wyomingin alueelle Yhdysvaltoihin.
Yellowstonen pinta-ala on 8 983 neliökilometriä. Se on saanut nimensä
Yellowstonejoen mukaan, joka virtaa sen alueella. Puisto on tunnettu sen
monipuolisesta luonnosta. Alueella on paljon geysireitä ja kuumia lähteitä sekä
kanjoneita ja suuria vesiputouksia. Siellä sijaitsee mm. Grand Canyon sekä geysir Old
Faithful (Vanha Uskollinen). Alue on enimmäkseen vuoristoseutua ja 80% sen pintaalasta on metsää. Myös eläimiä siellä asuu hyvin monenlaisia, esimerkiksi karhuja,
biisoneita ja puumia. Ei ihme, että Yellowstone on yhdysvaltain suosituimpia
kansallispuistoja.
http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/ef/Bison_near_a_hot_spring_in_Yellowstone750p
x.JPG
Yellowstonen perustamisen alkuaikoina tärkeimpiä suojelukohteita olivat vulkaaniset
alueet sekä geysirit ja kuumat lähteet. Eläinten metsästys oli kyllä kielletty, mutta niitä
salametsästettiin paljon valvonnan puutteen takia. Eläinten suojelu alkoi vuonna 1886,
kun armeija saapui valvomaan alueita. Silloinkin suojelu oli todella tehotonta ja
turhaa. Vain tiettyjä lajeja suojeltiin ja esimerkiksi sudet hävitettiin kokonaan,
jotteivät ne vahingoittaisi kanadanhirvikantaa. Puistosta tehtiin turistikohde. Eläimiä
tuotiin näytille ja turistien annettiin ruokkia niitä. Vaaralliset eläimet vangittiin ja
luontoa tuhottiin teiden ja palvelujen takia. Vuonna 1918 hallinnon otti National Park
Service. Nykyisen tasoinen suojelu alkoi kuitenkin vasta 60-luvulla. Eläinten
vangitseminen ja esittely lopetettiin ja alueelle tuotiin susia. Kaikkia lajeja alettiin
suojella tasavertaisesti.
Yellowstonen eläinmaailma on hyvin rikasta. Siellä elää 67 erilaista nisäkäslajia.
Muun muuassa biisonien kannalta alueen suojelu on hyvin tärkeää. Biisonit tapettiin
1800-luvun puolessavälissä melkein sukupuuttoon. Armeijan valvonnan ansiosta
biisonit säilyivät. Vuonna 1902 niitä oli silti vain parikymmentä. Buffalo Ranchille
vietiin 21 biisonia, joista kasvoi yli tuhannen yksilön lauma. Nykyään Yellowstonessa
on jo noin 4 000 yksilöä. Muita suuria eläimiä Yellowstonen alueella ovat musta- ja
harmaakarhut, kanadanhirvet eli vapitit, ilvekset, puumat ja sudet. Eri lintulajeja
alueella on havaittu 330. Yellowstone on hyvä esimerkki siitä, kuinka paikallisella
tasolla on saatu eläinsuojelulla aikaan hyviä tuloksia
Yellowstonen kansallispuistossa on neljä vuodenaikaa. Kesäisin siellä on yleensä
noin 25 astetta lämmintä, mutta öisin lämpötila voi tippua jopa nollan alapuolelle,
korkeimmilla alueilla. Ukkosmyrskyt ovat yleisiä iltapäivisin. Talvisin lämpötila on
yleensä reilusti pakkasen puolella. Puistossa on ollut kylmimmillään -54 astetta.
Keväällä ja syksyllä siellä lämpötila vaihtelee nollan ja kahdenkymmenen välillä,
mutta yöllä voi olla jopa 20 astetta pakkasta.
Yellowstone sijaitsee aktiivisen supertulivuoren päällä, joka tunnetaan nimellä
Yellowstonen kaldera. Se on yksi kymmenestä supertulivuoresta maapallolla ja yksi
tunnetuimmista. Supertulivuoren purkaus johtaisi monta eläinlajia sukupuuttoon sekä
miljoonia ihmisiä kuolemaan. Lisäksi purkauksen nostattama pöly peittäisi auringon
ja Maapallolle tulisi ydintalvi. Tällaisia purkauksia sattuu noin kerran 50 000 - 100
000 vuodessa. Pienempiä purkauksia on kuitenkin useammin. Yellowstonen viimeisin
purkaus oli noin 13 000 vuotta sitten. Supertulivuoren purkausta on vaikea ennustaa,
sillä niistä tiedetään hyvin vähän. Purkauksen merkkejä ei kuitenkaan ole ollut
näkyvissä, joten syytä huoleen ei ole.38
4.2. WWF
WWF on ympäristöjärjestö joka tekee merkittävää työtä ympäristön eteen. Se on
perustettu jo vuonna 1961. Nykyään sillä on toimistoja yli 50 maassa ja toimintaa noin
sadassa maassa. WWF:n tavoitteena on estää luonnon tuhoutuminen. Yksi tärkeä
tehtävä on myös innostaa ihmisiä ja yhteisöjä toimimaan ympäristön hyväksi.
Erityisesti WWF suojelee pandoja ja siksi sen tunnuksenaan on panda-merkki.25
Pandat ovat erittäin uhanalaisia. Niitä elää Kiinan alueilla tällä hetkellä noin 1600
yksilöä. Pandojen uhkana on erityisesti salametsästys ja bambu-metsien hakkuut. Niitä
kuolee myös muille eläimille tarkoitettuihin ansoihin. Pandoja metsästetään niiden
upean mustavalkoisen turkin takia. WWF perustaa ja hallinnoi pandojen
suojelualueita, ehkäisee salametsästystä ja metsien laittomia hakkuita.16
Ympäristöjärjestön WWF:n mukaan salametsästys on lisääntynyt viime aikoina
hälyttävästi. Salametsästys on lisääntynyt etenkin Afrikassa. Varsinkin sarvikuonojen
salametsästyksen määrät ovat lisääntyneet.
WWF levittää ympäristö tietoa ja tukee metsänvartijoiden ja vapaaehtoisten
salametsästyksen vastaista partioiden koulutusta ja varustamista. Ehkäisee ihmisten
ja villieläinten välisiä yhteenottoja.13 Tekee yhteistyötä valtion kanssa.25 WWF yrittää
tehdä mahdollisimman hankalaksi kansainvälisissä CITES- neuvotteluissa tiikereiden
ja muiden villieläinten osista valmistettujen tuotteiden kauppaa ja kuljettamista rajojen
yli.
Mitä tiikereihin tulee niin WWF rahoittaa niiden kameraseurantaa ja tutkimusta sekä
kyläläisistä koostuvia salametsästyksen vastaisia partioita. Nämä partiot purkavat
tiikereille viritettyjä ansoja ja pidättävät salametsästäjiä.25
WWF Suomen perusti Pertti Salolainen vuonna 1972. Aluksi suojelutoiminta
keskittyi lähinnä suomen merikotkiin, muuttohaukkoihin ja metsäpeuroihin.
Myöhemmin perustettiin suojelutyöryhmät myös saimaannorpille, valkoselkätikoille,
merihylkeille ja kiljuhanhille. Esimerkiksi saimaannorpan kanta on noussut 150
yksilostä yli 220 000 yksilöön. Merikotkasta ja saimaannorpasta on tullut suomalaisen
luonnonsuojelun symboleja. Eläinten suojelun lisäksi yksi WWF:n tärkeimmistä
tehtävistä on Itä-meren suojeleminen. Sen eteen on tehty työtä Suomen WWF:n
perustamisesta asti. Siitä huolimatta rehevöityminen etenee ja sen seuraukset tuhoavat
vesi- ja rantaluonto. Suomen WWF:n aktiivisuuden ansiosta ja kansainvälisen WWF:n
tuella kansainvälinenen merenkulkujärsjestö IMO nimesi vuonna 2004 Itämeren
herkäksi merialueeksi.
http://www.repowermap.org/images/logo_wwf.jpg
7. Toiminnallinen osuus
Toiminnallisen osuuden keksiminen tuotti hankaluuksia. Aluksi aioimme tehdä
powerpoint-esityksen, mutta lopulta päätimme tehdä julisteen. Ajattelimme sen
tekemisen olevan mukavaa vaihtelua kirjoittamiseen, niinkuin se olikin. Julisteeseen
halusimme kirjoittaa joistain tietyistä eläimistä, ja päätimme valita tiikerin,
sarvikuonon ja norsun aiheeksemme, sillä niistä löytämämme tiedot järkyttivät meitä.
Tietoa etsimme eri nettisivuilta ja työstämme. Sarvikuonosta ja norsusta olimme
kirjoittaneet jo salametsästys-otsikon alle ja tiikeristä on projektissamme oma otsikko.
Teimme työtämme taidetalolla jossa oli tarvikkeita julistettamme varten. Julistetta
tehdessämme kiinnitimme huomiota selkeyteen ja hyvään ulkonäköön jotta
mahdollisimman moni kiinnittäisi siihen huomiota ja näin meidän aihe tulisi tutuksi
myös muille. Kun työmme oli valmis kävimme laittamassa sen käytävälle näkyvälle
paikalle. julisteen tekeminen oli todella mukavaa, sillä se oli niin erilaista kuin
tietokoneella kirjoittaminen.
6. Itsearviointi
6.1. Linnea Pohjola
Valitsimme
kuudennen
sukupuuttoaallon
aiheeksemme.
Kuulin
aiheesta
ensimmaisenä Lindalta. Kun kuulin sen nimen, se kuulosti mielenkiintoiselta, tartuin
heti sanaan ”kuudes” ja alkoi tekemään mieli tietää siitä enemmän, mutta Linda joutui
silti
houkuttelemaan
minua.
Mitä
enemmän
tutustuin
aiheeseen,
sitä
mielenkiintosemmaksi se tuli. Ennen en juurikaan kiinnitänyt luonnonsuojelu asioihin
huomiota. Esimerkiksi koulussa kun WWF:n työntekijät tulivat sinne, minulla meni
yli puolet ohi korvien, kun he selostivat asioitaan.
Tämän tehtävän ansiosta olen saanut paljon uutta tietoa. Varsinkin kun en alunperin
tienny tästä aiheesta juuri mitään. Tästä työstä jäi erityisesti minulle mieleen
salametsästys, uhanalaiset eläimet ja WWF:n toiminta. Suomen tilanteestakin tuli
luettua koska se oli mielenkiintosta ja opin esimerkiksi uusia lajeja, mitkä meidän
maassamme ovat uhanalaisia.
Havaitsin että näkemykseni muuttui aikalailla enkä enään aliarvioi niitä, jotka
hössöttävät ympäristömme ja uhanalaisten eläinten takia. Työn keskivaiheessa tuntui
että epätoivo nousee ja työ jää kokonaan kesken ja etten ehdi tekemään sitä edes
valmiiksi opistossa. Sitten loppua kohti aloimme täysillä tekemään työtä. Teimme
vapaa ajalla, kotona ja tunnilla ja saimme toiminnallisen työn valmiiksi. Olo tuntui jo
helpottuneelta eikä ollut enää niin epätoivonen olo kuin aikasemmin. Samalla kun olin
alkanut tekemään enemmän töitä tämän eteen olin unohtanut kirjoittaa päiväkirjaa.
Minulla alkoi pyöria mielessä että pitäisi sitä päiväkirjaakin kirjottaa.
Ristiriitaista tietoa oli yllättävän paljon. Melkeinpä joka sivustosta löytyi jotain
ristiriitaista tietoa ja sitten piti vaan miettiä, että minkä sivuston tieto oli kaikkein
vakuuttavin. Helpointa oli kirjoittaa jostain tietystä eläimestä: sen uhanalaisuudesta,
salametsästyksestä ja sen syistä, koska siinä ei ollut niin paljon sitä ristiriitaista tietoa.
WWF:llä oli luotettavaa tietoa, joten sen sivuilta oli kohtuu helppo kirjoittaa.
Työssä oppi etsimään tietoa monipuolisemmin. Etsin tietoa wikipediasta, blogeista,
iltalehestä, iltasanomista, Kalevasta, mielipidekirjoituksista,
kotisivuista, keskusteluista ja joidenkin lukiolaisten koulutehtävistä. Tietojen
hyödyntäminen tuntui välillä ongelmalliselta, koska asiaa oli niin paljon, ettei tiennyt
mistä aloittaa tai mitä kirjottaa. Joskus sitä oli niin niukasti, ettei oikeen tiennyt, mitä
lisäisi. Tekstit oli valmiiksi niin hyvin tiivistetty, että oli hankala tiivistää itse vielä
lisää.
Työn tekeminen kokonaisuudessaan oli paljon antavaa mutta myös välillä stressavaa
ja tylsää kun meinasi kyllästyttää. Nyt on vapautunut olo kun sai työn valmiiksi. Jos
minulle annetaan lukiossa samankaltainen työ, aloitan työn heti alusta asti yhtä
ahkerasti, kun teimme tätä työtä nyt lopussa. Neuvoisin niitä jotka aikovat ensi
vuonna tehdä tämän saman työn, että aloittaa heti alusta pitäen ahkerasti ja valitsee
työn joka kiinnostaa oikeasti.
6.2. Linda Heikkala
Olin jo ennen opistoa kuullut isosta työstä jonka kaikki kielilinjalaiset tekevät joka
vuosi, mutta en tiennyt oikeastaan siitä mitään. Kansainvälisyystiedosta en ollut
kuullut aikaisemmin enkä tiennyt mitä siellä tehdään. Ensimmäisellä tunnilla meille
kerrottiin jo mitä tulemme tekemään. Työ kuulosti hyvin mielenkiintoiselta ja odotin
jo sen aloittamista, vaikka pelkäsinkin ehdinkö saada sen valmiiksi, sillä usein tällaiset
isot työt jäävät minulla viimetippaan.
Päätimme heti Linnean kanssa tekevämme työn yhdessä. Aihevaihtoehtoja oli paljon,
emmekä heti meinanneet päästä yksimielisyyteen aiheesta. Halusin aluksi kirjoittaa
jostain lapsiin liittyvästä aiheesta. Ohjaajat sanoivat, että kannattaa valita aihe, johon
riittään kiinnostusta loppuun asti. Pidän paljon eläimistä ja siksi aloin miettiä eläimiin
liittyviä aiheita. Linneallakin oli paljon hyviä ehdotuksia, mutta lopulta hän taipui
minun aihe ehdotukseeni. Valitsimme siis aiheeksi sukupuuttoaallon, sillä mielestäni
se oli mielenkiintoinen ja hyvin ajankohtainen aihe. Halusin kuulla lisää aiheesta ja
ajattelin silloin, että haluan muidenkin tietävän siitä lisää. Ihmettelin, kun niin moni
kyseli työmme aikana mitä sukupuuttoaalto on, sillä luulin sen olevan lähes yhtä
tunnettu ongelma kuin ilmastonmuutos.
En edes muista miten olin itse kuullut sukupuutoaallosta. Työn alussa en ymmärtänyt
kuinka suppeat omat tietoni aiheesta olivat. Oikeastaan tiesin vain, että uhanalaisia
eläimiä on nykyään paljon ja monet niistä ovat aivan vähällä hävitä kokonaan. Työn
aikana minulle selvisi, kuinka isosta asiasta on kyse ja että nykyinen sukupuuttoaalto
on jo kuudes.
Tietoa tuntui aluksi löytyvän todella paljon ja innostuin kokoajan lisää saadessani
tietää aiheesta enemmän. Etsimme tietoa googlen avulla erilaisilla hakusanoilla.
Kirjoittaminen oli vain vaikea aloittaa, mutta jotenkin pääsimme kuitenkin alkuun.
Kun jokaisen otsikon alle oli kertynyt puolisen sivua tekstiä, kirjoittaminen alkoi
tökkiä. Tuntui että kaikki niiltä sivuilta mitä olimme löytäneet oli jo kirjoitettu.
Joillakin tunneilla sain kirjoitettua vain muutaman rivin. Vapaa-ajalla emme saaneet
aikaiseksi kirjoittaa. Joululomalla varsinkin kirjoittamisesta oli todella pitkä tauko,
eikä työhön meinannut päästä sen jälkeen kiinni lainkaan. Vasta vähän ennen
hiihtolomaa löysin pari uutta hyvää sivua netistä ja kirjoittaminen alkoi sujua niiden
pohjalta. Silti tuntui että työtä on vielä aivan valtavasti ja epäilin saammeko työtä
ikinä valmiiksi. Tekstimme oli hyvin rikkonaista, sillä tieto oli koottu niin monelta
sivulta. Varsinkin Mitä se on? -teksti oli vaikea kirjoittaa tästä syystä. Oli myös
hankalaa, kun eri sivuilla oli usein niin erilaista tietoa.
Hiihtolomalla kirjoitin ensimmäistä kertaa vapaa-ajalla. Kirjoitin silloin Yellowstone
tekstin. Se oli ehkä helpoin aihe, sillä melkein kaikki tieto löytyi yhdeltä sivulta.
Silloin kirjoittaminen sujui muutenkin nopeasti ja innostukseni työtä kohtaan nousi.
Tajusin ettei tilanne ole niin toivoton kuin olin luullut. Aloimme hiihtoloman jälkeen
kirjoittaa opistollakin ahkerasti. Monina iltoina kirjoitimme monta tuntia ja tekstiä tuli
sen mukaisesti.
Nyt kun työmme on valmis, olo on helpottunut ja vapautunut. Vaikka työtä oli
varsinkin loppuvaiheessa mukava tehdä, olen iloinen ettei enää tarvitse viettää montaa
tuntia atk-luokassa tietokoneen ääressä. Jos teen vielä joskus samankaltaisen työn, se
edistyy varmasti nopeammin ja helpommin, sillä olen oppinut niin paljon uutta mm.
Tiedonhankinnasta. Neuvoisin niitä, jotka ovat juuri aloittamassa työn, pyytämään
apua jos työ etenee hitaasti, ettei mene niin paljon tunteja hukkaan niinkuin meillä
meni.
Lähteet:
1. http://yle.fi/uutiset/kuudes_sukupuuttoaalto_uhkaa_maapallon_kasvi-
_ja_elainlajeja/5639513
2. http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Lajeja+kuolee+enn
%C3%A4tystahtia+sukupuuttoon/1135260990027
3. http://yle.fi/uutiset/tutkijat_ymparisto_voi_romahtaa_jo_seuraavina_vuosikymmenina
/6168655
4. http://w3.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/1.syyskuu/wwf23500.htm
5. http://www02.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/maantieto/ge3/monimuo.html
6. http://takku.net/article.php/20070124173503113
7. http://takku.net/forum/viewtopic.php?showtopic=3212
8. http://www.vihreat.fi/node/5986
9. http://www.helsinki.fi/~ihanski/Articles/Natura_0309.pdf
10. http://www.syke.fi/fi-FI
11. http://wwf.fi/mediabank/1113.pdf
12. http://wwf.fi/jarjesto/tietoja/kansainvalinen/Kansainvalisen-WWF-n-historia-1009.a
13. http://wwf.fi/jarjesto/viestinta/usein-kysyttya/salametsastyksen-vastainen-kampanja/
14. http://fi.wikipedia.org/wiki/Uhanalaisuus
15. http://fi.wikipedia.org/wiki/Uhanalaisuusluokitus
16. http://wwf.fi/maapallomme/uhanalaiset/ulkomaiset/panda/
17. http://www.geo-lehti.fi/luonto/neljaennestae-nisaekaeslajeista-uhkaa-sukupuutto
http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/uhex/
http://www.rktl.fi/riista/uhanalaisuus/
http://www.suurpedot.fi/www/fi/suojelu_ja_metsastys/suojelu/uhanalaisuus.php
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit
http://www.iucnredlist.org
http://fi.wikipedia.org/wiki/Salamets%C3%A4stys
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014011117918736_uu.shtml
http://wwf.fi/jarjesto/tietoja/kansainvalinen/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sukupuutto
http://global.finland.fi/public/default.aspx?
nodeid=41973&contentlan=1&HYPERLINK
"http://global.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=41973&contentlan=1&culture=fiFI&gclid=CK_uk9nak7wCFYxQ3godaDEAIw"culture=fiFI
&gclid=CK_uk9nak7wCFYxQ3godaDEAIw
28. http://fi.wikipedia.org/wiki/Vaarantunut_laji
29. http://fi.wikipedia.org/wiki/Eritt%C3%A4in_uhanalainen_laji
18.
19.
20.
21.
22.
23.
24.
25.
26.
27.
30.
31.
32.
33.
34.
35.
36.
37.
38.
39.
40.
41.
42.
43.
44.
http://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84%C3%A4rimm%C3%A4isen_uhanalainen_laji
http://www.mustekala.info/node/3906
http://www02.oph.fi/etalukio/biologia/kurssi1/massasukupuutot.html
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288653174446.html
http://ilmastotieto.wordpress.com/2013/02/04/ilmastonmuutos-lajien-sukupuuttojenaiheuttajana/
http://www.tiede.fi/artikkeli/uutiset/kuudes_sukupuuttoaalto_on_menossa
http://suomenluonnonpaiva.fi/14-2/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tiikeri
http://fi.wikipedia.org/wiki/Yellowstonen_kansallispuisto
http://fi.wikipedia.org/wiki/Joukkosukupuutto
http://wwf.fi/maapallomme/uhanalaiset/ulkomaiset/tiikeri/
http://www.hs.fi/tiede/a1386925327366
http://www.greenpeace.org/finland/fi/kampanjat/metsa/suomen-metsat/
http://wwf.fi/maapallomme/metsat/sademetsat/wwf-sademetsissa/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Trooppinen_sademets
%C3%A4#Sademetsien_tuhoaminen
45. http://wwf.fi/maapallomme/metsat/sademetsat/uhat/Laittomat-hakkuut-927.a
46. http://www.sll.fi/mita-me-teemme/lajit/vieraslajit
47. http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_el%C3%A4insuojeluj
%C3%A4rjest%C3%B6t
48. http://fi.wikipedia.org/wiki/Greenpeace#Toiminnan_laajentaminen
49. http://www.helsinki.fi/metsatieteet/tutkimus/hankkeet/riistahankkeet/pdf/SR53_
89103.pdf
50. http://www.tiikoni.net/kissalaakso/uhanalaisuus/
51. http://www.arcticcentre.org/Suomeksi/TIEDEVIESTINTA/Arktinenalue/Ilmastonmuutos-ja-siihen-sopeutuminen
Kuudes sukupuuttoaalto
29.08.2013-26.03.2014
Linnea pohjola 16v.
Rokkarannantie 9
91300 Ylikiiminki
Puh: 040 4873307
Linda Heikkala 17v.
Takalontie 5b
93999 Kuusamo
Puh: 040 9627079
Ranuan kr. Kansanopisto
Kielilinja
Ohjaajat:
Annikki Häkkinen ja Daniel Waaraniemi