Koonnut: Marja Valtiala Green Office ympäristöohjelman suosio kasvaa Käytännönläheinen ja toteuttamistavaltaan kevyt ympäristöohjelma Green Office on saavuttanut kymmenessä vuodessa paljon suosiota. Suomessa on myönnetty Green Office -merkin käyttöoikeus jo 180 organisaatiolle tunnuksena ympäristöasioiden huomioimisesta työympäristössä. Mukana on sekä yksityisiä yrityksiä, järjestöjä että julkishallinnon kohteita. 14 N imensä mukaisesti Green Office (vihreä toimisto) on suunnattu toimistotiloissa työskentelevien käyttöön. Ohjelman tavoitteena on toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Tarkoitus on motivoida kaikki työntekijät osallistumaan ympäristötalkoisiin omalta osaltaan. Osallistuminen ei vaadi erikoistaitoja, aikaa tai suuria mullistuksia, vaan ehkä enemmänkin asennetta ajatusten suuntaamisessa erilaisiin ympäristöä suosiviin toimintatapoihin. Kuten valojen sammuttamiseen tiloista poistuttaessa, paperin säästämiseen ja jätteiden lajitteluun asianmukaisesti. Suuremmassa mittakaavassa Green Office kehottaa puuttumaan sähkön kulutukseen, lämmön kulutukseen, energiaa ja ilmastoa säästäviin tapoihin 1/2013 tulla työpaikalle ja tekemään ympäristömyötäisiä hankintoja. Miten päästä mukaan? Green Office -konseptille on laadittu kriteerit, jotka asiakkaan tulee täyttää. Taustajärjestön WWF:n puolesta yhteyshenkilönä on tarkastaja, joka käy läpi toimiston suunnitelmat yhteistyössä asiakkaan kanssa, ja kun kriteerit katsotaan täytetyiksi, tunnus myönnetään. Green Office -merkin käyttöoikeuden saamiseksi organisaation tulee: valita Green Office -vastaava ja nimetä Green Office Tiimi laatia käytännönläheinen ympäristöohjelma vähentää kasvihuonepäästöjään säästämällä energiaa vähentää jätettä sekä kierrättää ja lajitella jätteet paikallisten jätehuoltomääräysten mukaan huomioida hankinnoissa ympäristönäkökohdat tiedottaa ja valistaa henkilöstöä Green Office toimintatavoista tähdätä ympäristöasioissa jatkuvaan parantamiseen päivittää ympäristöohjelma vuosittain valita indikaattorit, asettaa niille numeeriset tavoitteet ja seurata tavoitteidensa toteutumista raportoida indikaattoritiedot vuosittain WWF:ään WWF:n Green Office -asiantuntija Mikko Kuiri kertoo lisää: - Kriteereissä on selkeät raamit, jotka velvoittavat kaikkia Green Office -toimistoja, mutta organisaatiot sovittavat toimintansa näiden raamien mukaiseksi. Joustavuutta järjestelmästä löytyy, kunhan kriteerit täyttyvät, ja jatkuvan parantamisen mallia noudatetaan. Toimistotarkastuksen yhteydessä viimeistellään, ja jotkut toimistot saavatkin kotiläksyä, ennen kuin merkin käyttöoikeus myönnetään. 1/2013 Alkuun verkkosivujen ohjeilla Perusohjeet ohjelman aloittamiseksi löytyvät verkkosivuilta wwf.fi/greenoffice. - Kun kiinnostusta ilmenee, kerromme lisää. Green Office -verkostoon liittyessään organisaatio saa käyttäjätunnukset intranettiimme, jossa on vielä yksityiskohtaisempaa opastusta ja sähköisiä työkaluja avuksi ympäristöohjelman rakentamiselle, Kuiri täsmentää. Kiinnostus ympäristöasioihin on kasvussa. Monissa organisaatioissa tulee asiaa koskevia aloitteita organisaation sisältä, yhteistyökumppaneilta tai asiakkailta. Jotkut yhteisöt lähtevät mukaan tutustumistilaisuuksien kautta, jotkut melko kylmiltään. Tuen tarve ja aika, joka tarvitaan tunnuksen saamiseen vaihtelevat paljon juuri lähtökohtien erilaisuudesta johtuen. Toimistotarkastus sinetöi onnistumisen Mikko Kuirin mukaan Green Office -ohjelma konkretisoituu toimistotarkastuksessa, jossa käydään paikan päällä kohteessa läpi tehtyjä toimenpiteitä. Esimerkiksi kuinka jätehuolto on hoidettu aina työhuoneen roskakoreista aina viimeiseen astiaan jätekatoksessa. Tarkastetaan energiansäästö- ja paperinsäästötoimenpiteet ja –mahdollisuudet , ympäristötiedotuskanavat, haastatellaan satunnaisia toimistotyöntekijöitä Green Office -käytännöistä ja tutustutaan mm. henkilöstöruokalan käytäntöihin. Myös hankintojen ympäristönäkökoh- dat tutkitaan kartoittamalla toimistotarvikkeet, tulostuspaperit ja puhdistusaineet. Koska siivouspalvelut ovat tärkeä osa ohjelman toteutumista, suositellaan, että siivoustoimen edustaja olisi mukana Green Office -tiimissä. Ohjelmassa mukana olevat Green Office -toimistot tarkastetaan Suomessa uudelleen joka kolmas vuosi. Tukea ja vinkkejä Maailman luonnonsäätiö WWF tukee toimistojen ympäristötyötä malleilla, neuvoilla ja työkaluilla sekä opastaa järjestelmän rakentamiseen ja kehittämiseen. Yleisimmät indikaattorit, joiden toteutumisesta raportoidaan, ovat toteutuneet sähkön ja lämmönkulutus, paperinkulutus, lento- ja autoilukilometrit sekä jätemäärät henkilöä kohden. Indikaattoreiksi on valittava kyseisen toimiston suurimmat ympäristövaikutuksen aiheuttajat. Indikaattorilukuja vuosittain seuraamalla ja niitä alentamalla vähennetään toimiston ympäristökuormitusta. Tukimuotoja ovat esimerkiksi vuosittaiset verkostotyöpajat Green Office -toimistojen edustajille, käytännönläheiset Green Office -vinkit (n. 20 kertaa vuodessa). Vinkkien aiheina ovat jatkuvasti muistutettavat asiat, kuten energiansäästövinkit ja kierrätys, ja ajankohtaiset kausivinkit, kuten muistuttaminen ekologisista matkustustavoista kesälomien lähestyessä. Viimeksi lähetetyssä vinkissä kehotettiin toimistoja käyttämään kierrätyskuidusta valmistettua paperia. Lisäksi toimistotarkastuksissa annetaan neuvoja järjestelmän rakentamisessa ja ohjelman kehittämisessä. Tukityökaluista mainittakoon Kompassi verkkotyökalu, josta saa eväitä itsearviointiin, pohjaa ympäristöohjelman rakentamiselle sekä tuoreimpia uutisia. Ilmastolaskurissa toimisto raportoi vuosittain seurantaluvut. Sen avulla arvioidaan esimerkiksi sähkön kulutuksesta, lämmönkulutuksesta, liikkumisesta, kuljetuksista ja paperinkulutuksesta syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Kulutustapamittarissa jokainen voi arvioida omien toimintatapojensa ympäristöystävällisyyttä vastaamalla verkossa esitettyihin kysymyksiin. Green Office -organisaatio saa merkin käyttöoikeuden läpäistyään tarkastukset ja suoritettuaan liittymismaksun (vuosimaksu). Pisimpään ohjelmaa toteuttaneet toimistot ovat olleet mukana yhtä kauan kuin tänä vuonna 10-vuotisjuhliaan viettävä Green Office -järjestelmä. 15 Green Office Marja Valtiala Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö innolla mukaan ympäristötalkoisiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) Töölön toimipiste ja säätiön hallinto saivat viime joulukuussa Green Office -tunnuksen käyttöoikeuden. Koko vuoden kestäneen ekotyön tuloksena henkilöstö kiinnitti erityistä huomiota jätteiden parempaan kierrätykseen, paperin määrän vähentämiseen sekä henkilöstön liikennekäyttäytymiseen. T avalliseen toimistotilaan verrattuna YTHS:n toimipiste on varsin vaativa kohde, koska sen seinien sisäpuolelle sijoittuu toimistotilojen ohella lääkärien vastaanotto- ja toimenpidehuoneita, odotustiloja ja neuvontapisteitä. Lisäksi talossa kulkee jatkuvasti suuri asiakasvirta – satoja vastaanotoilla käyviä opiskelijoita päivittäin. YTHS:ssä on strategiana laadukas toiminta, jonka keskiössä on juuri asiakas. Organisaation arvot on haluttu tehdä näkyviksi ja on mietitty, miten asiakas ne kokee. Siksi ympäristöhankkeestakin tiedotettiin laajasti. - Nykyajan opiskelijat ovat hyvin kiinnostuneita vihreistä arvoista ja ovat omalta osaltaan sekä tukeneet tavoitteitamme että osallistuneet niiden saavuttamiseen, kertoo YTHS:n viestintäpäällikkö Sari Krappe, joka oman toimensa ohella toi16 mii myös organisaation Green Office-vastaavana. Hyvä motivaatio tuottaa ideoita Talon kaikki ammattiryhmät ovat olleet innolla mukana sekä toteuttamassa että kehittämässä Green Office-ohjelmaa. Sari Krappe pitää tärkeänä syynä hyvään vastaanottoon sitä, että ohjelmaa lähdettiin rakentamaan henkilökunnan omista ideoista käsin. Yleiset pelisäännöt luotiin, minkä jälkeen työntekijät täyttivät WWF:n sivuilla olevan kulutustapamittarin, jossa kysytään kysymyksiä kunkin omista käyttäytymismalleista. Se herätti ihmiset ajattelemaan ympäristöasioita positiivisessa valossa ja syntyi monenlaisia ajatuksia työyhteisössä toteutettaviksi. Monissa tapauksissa havahduttiin siihen, että ympäristöajattelun on lähdettävä liikkeelle jo tuotteiden ja pal- Sari Krappe ja Päivi Kyrö ovat ideoineet kehittämistoimenpiteitä YTHS:n Green Office ohjelmaan. velujen hankinnoista. Etenkin lääketieteellisten laitteiden ja hoitotyössä käytettävien tarvikkeiden osalta on pohdittu mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavien tuotesarjojen merkitystä, esimerkiksi pakkaustapojen ja –kokojen kautta. Ja kun tuotteiden käytön jälkeen on edessä käytöstä poistaminen jätteinä, lajittelu tai kierrätys, on oikeiden ja parhaiden tapojen löytämiseen nähty todella paljon vaivaa. Paperin hukkakäyttöönkin on paneuduttu tosissaan. Turhaa tulostamista vältetään kaikkialla, paperin molemmille puolille tulostamisesta on tullut tapa. Ja tulostimista ovat aktiiviset työntekijät löytäneet paperin, väriaineen ja sähkön kulutusta säätelevän ”ekoasennon”. Ekotsemppari auttaa Ekotsemppari oli YTHS:n oma keksintö. Kun ilmeni, että ihmisillä on päivittäin monenlaista kysyttävää kierrätyksestä ja lajittelusta, haettiin avuksi vapaaehtoisia. Mukaan ilmoittautui toista kymmentä halukasta niin, että nyt talon jokaisessa seitsemässä kerroksessa on kaksi ekotsempparia auttamassa jokapäiväisissä asioissa ja hakemassaan vastauksia pulmakysymyksiin. 1/2013 GREEN OFFICE Valojen sammuttaminen säästää energiaa. Siivouksen parissa YTHS:n tiloissa työskentelee kuusi laitoshuoltajaa sekä heidän esimiehenään siivoustyönohjaaja Päivi Kyrö. Kun jossain ohjelman vaiheessa kyynisimmät alkoivat epäillä, että jätteiden lajittelu ei kannata, koska kaikki menee kuitenkin samaan autoon ja samaan paikkaan, otti Päivi asiakseen selvittää koko jätehuoltoketjun. YTHS on tiloissa vuokralaisena. Alun perin jätteiden nouto ja kuljetus sisältyi vuokraan. Sopimuksen mukaan jätehuoneen jäteastiat tyhjennettiin määrävälein, oli niissä tavaraa tai ei. Tästä tilanteesta käynnistyivät Päivin perinpohjaiset tutkimukset aiheesta. Hän kartoitti, millaista jätettä ja kuinka paljon talossa syntyy. Jätehuone järjestettiin uudelleen ja määriteltiin, mitä jakeita on järkevää kerätä. Vanha sopimus purettiin ja jätehuolto kilpailutettiin. Sen jälkeen panostettiin yhdessä viestintäpäällikön kanssa tiedottamiseen. Ihmisille kerrottiin mahdollisimman konkreettisesti, millainen polku kullakin jätejakeella on, kuka ne noutaa ja mihin ne päätyvät. Se lisäsi selkeästi halua lajitella jätteet huolella. Siivoustoimi on muutenkin ollut täysin rinnoin mukana hankkeessa. Laitoshuoltajat ovat olleet lajittelun asiantuntijoita ja kun he ovat tulleet tutummiksi, on kiinnostus siisteyttä kohtaan muutenkin lisääntynyt. Tätä kautta myös siivoustiheyksiä on voitu tarkistaa. Siivoustoimi on myös pitänyt silmänsä Energiajae kerätään oransseihin pusseihin. Yksinkertainen, mutta toimiva lajittelupatteri toimistossa. Siivoustoimi kunnostautui 1/2013 auki havainnut, että päivittäiset jätemäärät ovat vähentyneet säkkikaupalla kerrosta kohti. Laitoshuoltajat ovat paneutuneet myös omiin työtapoihinsa ympäristön näkökulmasta. Esimerkiksi pienistä, mutta havainnollisista yksityiskohdista voisi ottaa vaikka valot. Siivouspalveluissa oli vallalla sellainen käytäntö, että kun lääkärien vastaanottotilat tai muut työhuoneet oli siivottu, niihin jätettiin valot ikään kuin valmiiksi odottamaan tilan käyttäjää. Tästä luovuttiin energian säästämiseksi. Nyt tilan käyttäjä sytyttää valot itse vasta huoneeseen tultuaan. Suuret linjat Sellaiset suuret linjat, kuten energian ja veden kulutukseen vaikuttaminen syntyvät sekä yksittäisten työntekijöiden toimenpiteistä että rakennusteknisistä korjauksista. YTHS:n tilojen laajennusosa valmistui niinkin hiljattain kuin vuonna 2010. Uudisrakennuksessa on huomioitu energiaa säästävät ratkaisut sekä lämmityksessä, valaistuksessa että vedenkäytössä. Esimerkkeinä liiketunnistukseen perustuva valaistus ja automaattihanat, jotka säästävät energiankulutusta ilman, että tilan käyttäjien edes tarvitsee tehdä mitään erikoisempaa. Sellaistakin yksityiskohtaa kuin tietokoneiden näytön pimenemistä ja näytönsäästäjien käyttöä pohdittiin paljon. Toimistotyötä tekevän tarpeet ovat erilaiset kuin hoitotyötä tekevän. Lääkäri voi joutua katsomaan vastaanoton aikana monenlaisia tietoja näytöltään, vaikka ei varsinaisesti käytäkään tietokonetta kuin hetkittäin silloin tällöin. On kuitenkin työn kannalta tärkeää, että tiedot silti pysyvät näkyvissä. Eri toimipisteissä tietokoneet säädettiin näiltä osin eri tavoin. Vedenkulutusta voidaan seurata vedenkulutusmittarista Green Office ohjelman myötä jätteiden määrä on vähentynyt selvästi. paremmin kuin ennen. Valaistusta on ajastettu muutenkin muun muassa siten, että valot sammuvat automaattisesti kaikista tiloista viikonloppuisin. Kertakäyttöastioista luovuttiin koko talossa. Projektissa on mukana myös henkilökuntaruokalan toimintaa ylläpitävä Palmia. Käytäntöön totuttiin nopeasti, joskin opiskelijoiden keskuudessa aiheutui vähäistä vastarintaa; pääkaupunkiseudun nuoret aikuiset ovat nimittäin tottuneet saamaan lattensa kannellisessa pahvimukissa ja siemailemaan sitä kadulla kulkiessaan. Kaiken kaikkiaan projekti on sujunut hyvin. Onnistumista on tukenut johdon mukana olo: ekotiimiin kuuluvat kaikki osastonhoitajat sekä terveyspalvelupäällikkö. Ekojoryyn, eli ympäristöratkaisujen rahaa vaativista toimenpiteistä päättävään toimielimeen kuuluu YTHS:n toimitusjohtaja, Helsinki-Espoon terveyspalveluyksikön johtaja sekä Sari itse. Asiat sujuvat, kun koko talo on motivoitunut, ja innokkuus jatkuvaan parantamiseen säilyy. 17 Green Office Marja Valtiala ISS:n päätoimipisteessä I SS Palvelut on saanut GreenOffice merkin käyttöönsä 30.3.2012. Suuressa 400500 työntekijän päätoimipisteessä järjestelmän kokonaisvaltainen haltuunotto on vaatinut selkeää näkemystä siitä, miten koko henkilökunta saadaan parhaiten mukaan. Osa päätoimipisteen henkilöstöstä on liikkuvaa väkeä, jonka työpäivistä suuri osa kuluu asiakaskohteissa, neuvotteluissa ja tapaamisissa talon ulkopuolella. Siksi työntekijämääräkään ei ole vakio, vaan työpisteiden ääressä olevien henkilöiden määrä vaihtelee. Green Office -ohjelman suhteen liikkeelle lähdettiin taustajärjestönä toimivan WWF:n ohjeiden mukaan tehdyllä alkukartoituksella. - Lähdimme miettimään, mitkä ovat yrityksemme kannalta tärkeimmät ympäristönäkökohdat ja miten niitä voisi lähteä ohjelmassa toteuttamaan, kiteyttää ISS:n Green Office vastaava Hanna Ruohonen. Perusajatuksena oli luoda sellainen toimintaympäristö, jossa jokaisen on mahdollista helposti toteuttaa konseptin periaatteita. Samalla panostettiin erityisen paljon viestintään, jossa kerrottiin, miten ja miksi konseptin mukaan kannattaa toimia. ”Motivoivien esimerkkien pitää olla hyvin konkreettisia”, Hanna Ruohonen toteaa. ”Paperinkulutuksen suhteen on paljon helpompi ymmärtää, montako puuta voitiin säästää paperinkulutusta vähentämällä, kuin perehtyä pelkästään kiloja ja tai tonneja kuvaaviin lukuihin.” Toimistossa on suureksi osaksi ns. mobiilit työpisteet. Toisin sanoen kiinteitä paikkoja ei ole kaikilla, vaan ne, joilla ei ole kiinteää työpistettä, menevät 18 vapaaseen työpisteeseen töihin tullessaan. Tällä tavoin on varmistettu työympäristön tehokkuus ja optimoitu tilantarve, mikä puolestaan vaikuttaa energiansäästöön. Ruohonen kertoo edelleen, että henkilökohtaisia jäteastioita ei ole, vaan kaikki jätteet toimitetaan keskitettyihin kierrätyspisteisiin. Myöskään työpistekohtaisia tulostimia ei ole, vaan keskitettyjä, jolloin koneita tarvitaan vähemmän ja energiankulutus on pienempi. - Konseptiin lähdettäessä uusimme jätteiden kierrätyspisteet tavoitteena järjestää mahdollisuus vaivatta kierrättää kaikki ne jätejakeet, joita toimistolla syntyy. Tämä on osa helposti toteutettavaa ohjelmaa. Muita tärkeitä jokaista työntekijää koskettavia kohtia ovat mm. paperin säästäminen ja valojen sammuttaminen työtiloista lähtiessä. Kertakäyttöiset kahvimukit on korvattu posliinimukeilla, jotka voivat olla toimipaikan kuppeja tai henkilökunnan omia. Joissakin tiloissa on myös liiketunnistimella toimiva valaistus, joka syttyy tiloihin tultaessa ja sammuu automaattisesti sieltä poistuttaessa. Siivouspalvelu on Ruohosen mukaan tiiviissä yhteydessä ympäristöohjelmaan. Siivoustoimen itsessään pitää olla ympäristömyötäistä, mitä tulee työskentelytapoihin, materiaalien ja kemikaalien käyttöön. Tämän lisäksi siivoojat ovat toimitilojen silmät ja korvat. He liikkuvat kaikkialla päivittäin, näkevät, miten jätettä syntyy ja myös, onnistuuko lajittelu oikein. He voivat havainnoida, mihin jää valoja sammuttamatta ynnä muuta sellaista. Siivoojien näkemykset antavat suoria vinkkejä siihen, mistä tiloissa työskenteleviä tulee kenties muistuttaa ja mihin suuntaan kannustaa. Kaikki työntekijät saavat ympäristöverkkokoulutuksen, mikä auttaa työskentelemistä ympäristöpäämäärien mukaan. - Ympäristöasiat tahtovat olla sellaisia, mihin innostutaan helposti, mutta jotka myös saattavat haihtua mielestä arjen aherruksen alle, Ruohonen summaa. ISS:n Green Office -tiimi seuraa valppaasti ohjelman kehittymistä. Hanna Ruohonen kertoo, että ISS yrityksenä osallistuu muutaman kerran vuodessa kampanjoihin, kuten Motivan energiansäästöviikkoihin ja WWF:n Earth Hour -kampanjaan. Näillä kampanjoilla muistutetaan samalla henkilöstöäkin ympäristöteemojen tärkeydestä. 1/2013 GREEN OFFICE Marja Valtiala Lassila & Tikanoja on tehnyt perinteisesti paljon työtä jätteiden lajittelun ja kierrätyksen hyväksi ja on saanut ensimmäisenä Suomessa siivouspalvelulleen Joutsen ympäristömerkin (L&T ®Ekosiivous). Niinpä ei olekaan ihme, että yritys on lähtenyt mukaan myös Green Office -ohjelmaan. G reen Office -järjestelmää toteutetaan Lassila & Tikanojan pääkonttorilla tavallaan jo toista kertaa. - Ehdimme saada tunnuksen käyttöoikeuden jo vanhalle pääkonttorillemme vuonna 2011. Sitten tuli muutto uusiin tiloihin. Koska meillä oli jo ohjelma valmiiksi mietittynä, saimme sen aika nopeasti käyntiin uusissa tiloissamme, joihin saimme Green Office -sinetin lopulta joulukuussa 2012, kuvaa tilannetta Green Office -tiimin vetäjä Katja Laitinen Lassila & Tikanojalta. Lassila & Tikanojan pääkonttorilla työskentelee n. 350 henkilöä: kiinteistöpalvelut, myynti, palkanlasku, henkilöstöosasto, IT- osasto ja yrityksen johto. Osa henkilöistä on paikalla kiinteämmin, osa liikkuu paljon talon ulkopuolella. Liikkeelle lähdettiin WWF:n oheistuksen mukaan; ensimmäiseksi koottiin Green Office -tiimi, johon kuuluu jäseniä eri henkilöstöryhmistä. Yhdessä määriteltiin ympäristöindikaattorit, joita seurataan; keskeiset asiat ovat energia, vesi ja paperi. Katja Laitinen kuvaa Lassila & Tikanojan tilannetta monelta osin helpoksi siksi, että ympä1/2013 ristönhuoltopalvelut ovat yrityksen ominta toimialaa. Lajitteluja jätteenkäsittely- ohjeet, astiat ja järjestelmät saatiin ”omasta talosta”. Yrityksen palveluihin kuuluu koulutus ympäristöasioista ja tiedottaminen asiakkaille, mutta myös sisäisesti, joten tämäkin puoli asiasta oli jo valmiina käyttöön otettavaksi. Green Office -järjestelmän toteuttaminen arjen työympäristössä kohdistui tilojen käyttäjiin: huomiota kiinnitettiin jätteiden oikeisiin lajittelu- ja kierrätystapoihin, koneiden ja valojen sammuttamiseen työpäivän päätteeksi tai tiloista poistuttaessa, paperinkäytön hallintaan ja muihin helposti toteutettaviin jokapäiväisiin asioihin. Energian säästöön antaa oman panoksensa kiinteistöä huoltava Lassila & Tikanojan L&T® Ekohuolto, joka on energiatehokkaan kiinteistönhoidon edelläkävijä. Siivous on ekotehokkaan toimistoympäristön tärkeä tuki, sillä siivoushenkilöstö kulkee kiinteistössä kaikkialla, näkee materiaali- ja jätevirtojen kulun ja osaa auttaa asiakkaita esimerkiksi lajitteluasioissa. Siivouksesta Green Office -ohjelmaa noudattavalla pääkonttorilla vastaa yrityksen oma joutsenmerkitty L&T ®Ekosiivous-pal- Kuva: Lassila & Tikanoja Lassila & Tikanojan uusissa tiloissa Yrityksen arvoja kunnioittaen, pääkonttorin tiloissa on hyödynnetty käytettyjä, ja kunnostettuja kalusteita. velu, joka osaa toimia kaikissa siivoukseen liittyvissä asioissa ympäristömyötäisesti. - Siivouksella on suuri merkitys ympäristöasioiden toteuttamisen tukemisessa. Monissa Green Office -ohjelmaa toteuttavissa asiakaskohteissamme joku, erityisesti siivouspalvelun työntekijöistä on myös asiakkaan Green Office -tiimin jäsen. Yhteistyö siivouspalvelun kanssa on todella tiivistä, Katja Laitinen kuvailee. Energiatehokkuuden seuraaminen on Laitisen mukaan iso asia sekä yrityksen pääkonttorilla että asiakaskohteissa. Se voi tuntua niin suurelta kokonaisuudelta, ettei siivoustoimella ole vaikutuskeinoja. Mutta monissa yksityiskohdissaan energiaankin liittyy paljon aivan tavallisia ja jokapäiväisiä asioita. Siivoushenkilöstö voi havaita palamaan jääneiden valojen ohella paljon muutakin energian käyttöön liittyvää, kuten auki jääneet ikkunat, väärät tuuletustavat, huoneiden lämpötilan tai vedon. Koulutuksen avulla tämäntyyppisistä asioita voi rapor- Koska monet nauttivat taukotilassa lounaakseen omia eväitä, on siellä tavanomaisten jätejakeiden ohella ottaa talteen myös lasia ja pienmetallia. toida ja niiden hoito voidaan ohjata asianmukaisille tahoille. Koulutusasioihin liittyen Katja Laitinen kertoo vielä, että kaikki Joutsenmerkittyä siivousta toteuttavat työntekijät käyvät Ympäristöpassi® koulutuksen. Ympäristöpassi® koulutus on L&T itsensä kehittämä koulutusmalli, jonka tavoitteena on, että siivooja pystyy opastamaan omassa asiakaskohteessaan käyttäjiä lajittelussa ja osaa antaa palautetta lajittelun onnistumisesta. Jätelajittelu saadaan jo kohteessa toimimaan oikein, jolloin virheellisiä keräyseriä päätyy vähemmän käsittelylaitoksiin. Asiakkaan jätehuoltokustannukset pysyvät kurissa. 19
© Copyright 2024