Pekka Palosaari Sodderin srk:n vanhempi pappi

Arvoisa Karjalan ystävä!
Joulukuu 2014
Millä sanoilla Jeesus tyynnytti myrskyn?
Järvel nouzi suuri bauhu, allot perrettihes (löivät)
veneheh, i se oli jo täüttümäs viel. A Iisus magai
venehen peräs, pielus piänpohjis. Opastujat nostatettih (herättivät) Händü i sanottih: ”Opastai,
etgo ni huoles ole, müö uppuommo!” Iisus nouzi,
kieldi tuuldu da sanoi järvele: ” Azetu, ole
hil’lah!”
1
Päivän opetusjaksojen jälkeen Jeesus on aivan uuvuksissa: hän
raahautuu takaisin veneeseen ensimmäisenä - jo ennen opetuslapsia. Hän ottaa tyynyn päänsä alle. Vene työnnetään irti rannasta. Jeesus nukahtaa sikeään uneen. Aallot keinuttavat suloisesti.
Minkälainen ilme Meidän Herrallamme mahtaa olla, kun opetuslapset - kauan epäröityään – vihdoinkin rohkenevat herättää
hänet, kesken ihanan, sikeän unen? Jos tilanteesta olisi saatu
valokuva, olisiko Jeesus siinä tukka kammattuna ja vienosti
hymyilevänä? Nostaisiko hän leukaansa tuulta kohti, heristelisi
vähän sormeaan ja sanoisi lempeän mairealla äänellä: ” [Voi
sinua tuulonen] vaikene, ole hiljaa [tuhma tuulenvire, hyi sinua]” [hakasulkeissa olevat sanat puuttuvat tunnetuista käsikirjoituksista] Voisiko hänen puhekuplaansa lisäksi piirtää kauniita kukkasia, liverteleviä lintusia ja söpöja namusia?
Jeesus puhuu arameaa. Mitä hän sikeästä unesta herätettynä
oikeasti mahtaa karjaista myrskylle? Arameankielinen evankelista Markus kirjoittaa kuitenkin kreikaksi. Tässä kreikankielisessä alkutekstissään hän käyttää sanaa ”fiimootheeti”. Kielioppimuodoltaan se on passiivin aoristin imperatiivi. Kirjaimellinen käännös suomeksi voisi olla:” Tule varustetuksi kuonokopalla!”
Ja minkälainen siis mahtaa olla unisen Jeesuksen ilme? Onko
tukka kammattu?
Pitäisikö meidänkin korottaa ääntämme?
Venäjän valtiossa puhaltavat kylmät tuulet yhä tuimemmin:
siellä lietsotaan sotaa. Minulle kerrottiin:” Ukrainassa 350
amerikkalaista tarkk’ampujaa ammuskelee venäjänkielisiä.
Kaksi miljoonaa ukrainalaista lähti pakoon jo puoli vuotta
2
sitten. Suomi ei suostu myymään juustoa Venäjälle. Amerikka
on tuonut Ukrainaan atomipommin. Suomessa valtio riistää
lapsia venäjänkielisiltä perheiltä.”
Riittääkö se, että mekin maireasti hymyillen, tukka kammattuna, kravatti suorassa, puhekupla täynnä kukkia ja karamelleja,
heristämme sormeamme itään päin ja sanomme:” Voi sinua
Venäjän televisio, kun et oikein jaksa joka hetki pysyä aivan
tarkasti totuudessa. Hyh hyh, sinä vähän tuhma.”
Tiedon luonne
Valtio valehtelee määrätietoisesti. Se ei ole pelkästään kuvottavaa. Se on pelottavaa. Venäjän kansaa valmistetaan, kypsytellään. Mihin valtio pyrkii? Mihin se lietsoo kansaa? Miksi valtio
valehtelee? Asia on vakava.
Informaation ja propagandan tarkoituksellinen sekoittaminen
alkaa jo vaikuttaa. Kansan syvät rivit alkavat lämmetä: ”Länsi
kohtelee meitä huonosti. Yhdysvallat on kaiken pahan alku ja
juuri. Me näytämme niille vielä. Krim on aina kuulunut Venäjälle.”
Mikä tässä tilanteessa on kristityn velvollisuus?
Venäjän Ortodoksisen kirkon harha
Sata vuotta sitten Venäjällä ei olisi tarvittu vallankumousta, jos
Ortodoksisella kirkolla silloin olisi ollut rohkeutta kertoa tsaarille, mitä 1900-luvun alun Venäjällä tarkoittaa se, että Herramme Jeesus pesi opetuslasten jalat – vieläpä viimeisenä iltana, testamenttina. Kristus ei komentele. Kristus ei pöyhkeile.
Kristus palvelee. Tsaarien tsaari palvelee. Hän palvelee orjan
lailla. Syvimmillään Hänen palveluksensa näkyy sovituksessa.
”Otapas Nikolai opiksesi! Ajattelepas Aleksanteri asioitasi!”
3
Kirkko ei kuitenkaan uskaltanut paljastaa valtion hallinnon
vinoutumia ja vääryyksiä. Kirkko ei rohjennut tuoda julkisuuteen ihmisten epäoikeudenmukaista kohtelua, rakkaudettomuutta, korruptiota, lahjontaa, hyväksikäyttöä, epätasa-arvoa,
riistoa.
Miksi kirkko ei puolustanut köyhiä? Pelkäsikö Venäjän Ortodoksinen kirkko (jo silloin), että kirkon valtiolta saamat edut
saattavat joutua uuteen harkintaan, jos tsaarin hännysteleminen
häiriintyy.
Niinpä sitten vallankumous tulikin - ja sen myötä ateismin opetus ja kristittyjen vainot. Oppiko Venäjän Ortodoksinen kirkko
noista ajoista mitään? Uskaltaako se nyt korottaa äänensä?
Luulisi, että enää 2000-luvulla ei tarvitsisi pelätä etujen menettämistä: tultiinhan sitä toimeen sen seitsemän vuosikymmentä
ateisminkin aikana. Nykyisin valtion päämiehet käyvät jouluna
ja pääsiäisenä jumalanpalveluksessa aivan julkisesti: kansa
katsoo liturgiaa televisiosta ja tunnistaa johtomiehiä kirkkokansan seasta – varsinkin edustavista lähikuvista. Luulisi, että piispojen ja ministereiden välillä on keskusteluyhteys: Venäjän
Ortodoksinen kirkkohan on onnistunut saamaan monenlaista
valtion suojelua. ”Vain ortodoksi voi olla kunnon venäläinen”.
Pelkääkö Venäjän Ortodoksinen kirkko etujensa menettämistä?
Onko pelko niin suurta, että nytkään ei tsaarille rohjeta saarnata
syntiä synniksi? Valtion vanha konsti on aloittaa sota, kun
kansan huomio tahdotaan suunnata pois huonosta sisäpolitiikasta – kuten nyt.
Ottaako kirkko valtiosta mallia? Kun pitäisi puhua sisäpolitiikasta, siis oman maan valtavista vääryyksistä, niin suunnataankin katse aivan muualle, vaikkapa…Suomeen ja homoihin.
Suomen kirkolliskokouksessa Turussa, nyt marraskuussa, puhuttiin Venäjän Ortodoksisen kirkon neuvoista Suomen Evan4
kelisluterilaiselle kirkolle. Venäjän ortodoksit neuvoivat meitä
homoasioissa.
Entäpä me suomalaiset
Pitääkö nyt meidän, suomalaisten kristittyjen, puolestamme
korottaa tässä myrskyssä äänemme? Taitaa langeta meidän
tehtäväksemme kiinnittää venäjän ortodoksien huomio tärkeämpään asiaan. Se on heitä paljon lähempänäkin.
Karjukaamme:” FIIMOOTHEETI! Julistakaa nyt te, hyvät Venäjän ortodoksiset kristiveljet ja –sisaret, oman maanne päättäjille Jumalan 10 käskyä. Kehottakaa heitä erityisesti noudattamaan viidettä, seitsemättä, kahdeksatta ja yhdeksättä käskyä.
Lopettakaa siis sotiminen: älkää tappako veljeskansaa. Älkää
tapattako omia nuoria asevelvollisianne – omienkin tapattaminen on Jumalan tahdon vastaista. Palauttakaa varastamanne
toisen valtion alueet. Puhukaa kansallenne totta TVuutisissanne.
Lakatkaa himoitsemasta toisten omaa. Hoitakaa tämä omien
päättäjienne kanssa kuntoon nyt heti. Tulkaa sitten juttelemaan
niistä homoista vaikka ensi vuonna. Tai joskus. Ja jos tulette,
niin ottakaa rautakanki mukaan. Käydään pyöräyttämässä sitä
Hakaniemen torin rauhanpatsasta 180 astetta. Niiden nyrkinheiluttajien oikea marssisuunta on kohti itää.”
Venäjän kansa Pietarista Vladivostokiin hyötyisi uskonpuhdistuksesta. Ortodoksisen kirkon tulisi ymmärtää pyytää Herraltamme hengellistä herätystä. Voisiko meidän luterilaisten esimerkki auttaa heitä alkuun?
Malka omassa silmässä?
Voi se kyllä vähän olla niinkin, että meidän suomalaisten tulisi
ensin itsemme herätä pohtimaan Jumalan tahdon toteutumista
omassa elämässämme - ennen kuin kelpaamme neuvomaan
naapurimaitamme.
5
Jatkakaamme
Jeesus vertasi opetuslastensa tehtävää taikinan hapatteeseen:
pieni määrä hapatetta nostattaa suuren taikinan. Omaa tehtäväämme voisi ymmärtää myös tästä näkökulmasta. Kaksi vuosikymmentä olemme jo vaikuttaneet Venäjällä. Olemme työskennelleet sekä ateismia opettaneiden että opetusta saaneiden
joukossa. Toimialueillamme monet aikaisemmin uskonasioista
välinpitämättömät ihmiset ovat alkaneet ratkaisuissaan ottaa
huomioon Jumalan: mitä Jeesus toivoisi minun tekevän?
Heidän pohdintojaan helpottaa:
jos he tuntevat Raamattua
jos rukoileminen tulee heille tutuksi
jos heille välitetään Jumalan rakkautta, diakoniaa
jos kirkkopolku ei pääse pahasti ruohottumaan.
Ymmärrän, että omakehu kyllä voi haista, mutta onko tosiasiain tarkastelu synti?
Uskaltakaamme nähdä jo saavuttamiamme tuloksia. Kyllä niistä saa iloita. Näin jaksamme jatkaa tehtävässämme. Seurakunta
on Kristuksen ruumis. Toimimme Hänen käsinään. Jo pienikin
apu vaikuttaa kauniisti. Lehmäkeräykseen osallistuttiin runsaskätisesti. Kuvassa ”Panja”, kummilehmämme!
Pekka Palosaari
Sodderin srk:n vanhempi pappi.
Suomen osoite: Maruntie 37 B,
03430 JOKIKUNTA
p. 09-54 15 610
6
Se lehmäkeräyksemme siis onnistui!
Rahaa tuli niin paljon, että
kun ensin maksettiin lehmä, niin sitten voitiin ostaa vielä 10 lampaan katras.
Suuret kiitokset hämmästyneiltä ja helpottuneilta Maksimilta, Lenalta, Ilmarilta, Katjalta
ja Anastasialta. Nyt joulun aikaan he voivat taas lypsää maitoa,
josta riittää naapureillekin joulupuuroon. Taas on heillä lampaita, joita paimentaa ja keritä. Taas tulee villaa karstattavaksi huovutukseen ja kehruuseen.
Voisiko tätä arvokasta lahjaanne jotenkin verrata siihen ihmeeseen, jonka paimenet kokivat jouluna? Elämään tuli toivoa. Lahjanne tuo tämänkin perheen joulun tunnelmaan hyvää mieltä,
kiitollisuutta. Arvaatte varmaankin, että minulle oli suurenmoinen etuoikeus saada viedä arvokas lahjanne perille.
Upea projekti! HYVÄÄ JOULUA!
Karjala-illat talvella 2015:
kuukauden 1. maanantaina kello 18 Suomen Raamattuopistolla Kauniaisissa, os. Helsingintie 10.
Tammikuun kokoontuminen jää pois vuodenvaihteen matkan
takia, helmikuussa 2.2., maaliskuussa 2.3. Itä-Karjalan Abuniekkain vuosikokous, huhtikuun kokous pääsiäisen takia jo maaliskuun puolella 30.3. hiljaisen viikon maanantaina.
SÄHKÖPOSTI: Kirjeemme ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Jos
tahdot näitä kirjeitä sähköpostina, ilmoittaudu:
[email protected]
7
KUMMIT: Jos tahdot lähettää joululahjan, tuo se vaikkapa Leppävaaraan Raitin Pysäkille 12.12. kello 13 – 16. Osoite on Konstaapelinkatu 1, Terveysasemaa vastapäätä.. Suositeltava paketin
maksimipaino on kilo.
JOULULAHJAT
Sodderin seurakunnan joulujuhliin koottiin alkuvuosina Raitin
pysäkillä talkoissa. Lahjoja pussitettiin satoja, tytöille punainen
ja pojille vihreä. Päälle merkittiin saajan ikä. Perillä sitten eri
kylien joulujuhlissa osallistujat hämmästyivät, kun saivat juuri
itsellensä sopivan lahjan.
Käytäntö oli hauska sekä Leppävaarassa pakettitalkoissa että
juhlissa Sodderissa. Ainoa, missä ei ollut hauskaa, oli Venäjän
tulli. Lahjakuormat olivat valtavia – pusseissa oli paljon ilmaa
mukana. Perinnettä on jouduttu muuttamaan siten, että nykyisin
keräämme lahjatarvikkeet Raitin Pysäkille, pakkaamme ne tiiviisti ja viemme perille. Pussitus tapahtuu paikan päällä Peskin
kirkolla. Samalla opitaan diakoniaa.
Jos tahdot osallistua lahjatalkoisiin, riittää, että tuot lahjatavaraa Raitin Pysäkille 12.12. kello 13 – 16.
Toivottaisiin pikkupojille autoja, koululaisille vihkoja, nuorisolle
hammasharjoja, miehille villasukkia naisillekin kyllä jotain, mutta niille on kyllä aina kauheen vaikee keksiä sopivaa. Paitsi että
saippuahan on aina hyvä.
Pehmoleluja on jo saatu tarpeeksi.
VAATEAPU:
Uskomattoman hyvin on nyt syksyllä saatu vaatetta perille:
satoja, satoja kiloja. Hyvin on tamineita kertynytkin: toista tonnia
pitkälti. Tonnihan on tuhat kiloa, kuten muistamme.
Kiitos lahjoittajille!
8
Tällä hetkellä kaikki varastotilamme ovat täpösen täynnä. Pulaa
ei ole mistään – voitko kuvitella. Hyvään tilanteeseen on useita
ymmärrettäviä syitä: Sodderin seurakunnassa on opittu kierrätystä. Seurakuntalaisten tuomia vaatelahjoituksia varten Esko
Vepsä rakensi tilavat kaapit kirkon ulkoeteiseen. Niihin kertyy
taminetta paikan päältä jatkuvasti.
Enää ei hamstrata itselle turhaa, vaan päinvastoin pannaan hyvä
kiertämään. Ikäluokat ovat myös pienentyneet. Kansan syvien
rivien elintaso on noussut. Jopa on arveltu tapahtuneen pientä
raitistumistakin. Monet pienet myönteiset seikat yhdessä ovat
saaneet aikaan sen, että Suomesta ei enää pyydetä yhtä paljon
diakonista apua kuin 20 vuotta sitten. Jos vain suinkin voit odottaa, niin tuo seuraavan kerran vaatetavaraa vasta huhtikuussa
2015.
Poikkeus:
Miesten talvikenkiä saa tuoda koko ajan.
Matkasuunnitelma talvella 2014 - 2015
Joulukuussa 3.12. – 11.12.
Tammikuussa
27.12.14 – 8.1.15
Helmikuussa
4.2. – 11.2. ja 16.2. – 23.2.
Maaliskuussa
4.3. – 11.3.
Huhtikuussa
1.4. – 8.4. pääsiäinen
IDÄNTYÖN PÄIVÄT
RYTTYLÄN KANSANLÄHETYSOPISTOSSA 13.3. -15.3.
************************************************************
9
Itä-Karjalan Abuniekat ry:n
Hallitus TIEDOTTAA
Rakkaat tukijat ja jäsenet
Kuluva vuosi lähestyy huipennustaan, Adventtia ja Joulun juhlaa.
Voimme katsoa taaksemme ja olla tyytyväisiä moniin asioihin,
joita olemme Abuniekkoina saaneet aikaan Jumalan Siunauksella
ja näin tukeneet seurakunnan ja kirkon rakentamista ItäKarjalan raukoille rajoille.
Juhlavuosi
Seurakuntatyö täytti 20 vuotta. Niin pitkä aika on todellakin kulunut siitä, kun Leppävaaran seurakunnasta lähdettiin katsomaan, millaista oli elämä Neuvostoliiton sortumisen jälkeisessä
Karjalassa elävien heimo- ja uskonveljiemme ja sisartemme maailmassa.
Paljon on tehty, mutta paljon on työtä yhä tehtävä. Tänään meillä
on toimiva seurakunta työntekijöineen ja vapaaehtoisineen kantamassa vastuuta käytännön työstä. Taloudellista omavaraisuutta ei seurakunta vielä pitkään aikaan kykene saavuttamaan, joten
kansan karttuisaa kättä tarvitaan edelleen ja eräällä tavalla jopa
enemmän kuin ennen.
Talouden tilanne
Rahan kulku Espoon seurakuntayhtymältä Kansanlähetyksen
kautta on loppunut. Leppävaaran kanssa on keskusteltu tuen
suuntaamisesta Abuniekkojen kautta, tuloksetta.
Nyt joutuvat Abuniekat paikkaamaan Leppävaaran jättämän
aukon. Se ei vanhoilla resursseilla aivan onnistu. Kuluneen
vuoden tilinpäätös tulee näyttämään usean tuhannen euron
alijäämää juuri tästä syystä.
10
Tiukalla ollaan
Tukijamme ovat kasvattaneet tukeaan, mutta tuon aukon paikkaamiseen olisi tarvittu reilun kolmanneksen nousu eikä sellainen ole ollut mahdollista. Syömme siis varantojamme.
Emme hylkää lastamme
Tuen karsiminen on kuin heittäisi juuri jaloilleen päässeen lapsensa kadulle.” Mene ja koeta elättää itsesi. ” Hallitus tekee kaikkensa ratkaisun löytämiseen virallisen tuen saamiseksi uudelleen Sodderin työlle. Jäsenkunnalle ja kannattajille jää kuitenkin
vielä iso kakku koottavaksi.
Hallitus toivottaa Siunausta Jouluun ja Uuteen Vuoteen 2015
ja antoisaa mieltä sekä auttavaa kättä seurakuntamme tukemiseen.
KUTSU
VUOSIKOKOUS PIDETÄÄN 02.03.2015
Karjala-illan yhteydessä. Käsitellään
sääntöjen määräämät asiat.
Hallitus
Tässä vielä viitenumerot lahjoituksille:
1025
Yleinen tuki työlle
1054
Merkkipäiväonnittelut
1106
Kummirahat kummilapsille
1119
Koulutus- ja opintotuki
1122
Toimitilojen kustannukset
1135
Muualla Karjalassa tehtävä työ
1151
Pyhäkoulutyö
1164
Diakoniatyö ja –apu
1177
Lapsityö
13
Henkilöjäsenen jäsenmaksu
Pankkitilimme on:
FI70 5305 0020 0151 04
11
Itä-Karjalan Abuniekat ry
Venäjän Karjalassa tehtävän seurakuntatyön ja lähetystoiminnan tukiyhdistys, joka kerää varoja ja aineellista apua
pääasiassa Sodderin Seurakunnan tukemiseksi.
Sodderin evankelisluterilainen seurakunta toimii Inkerin
Kirkon seurakuntana Jessoilassa, Novye Peskissä,
Sodderissa, Metsälässä ja Veskelyksessä
Hallitus
Puheenjohtaja
Olli Alaranta
Varapuheenjohtaja
Jukka Kivimäki
Sihteeri
Esko Vepsä
Rahastonhoitaja
Seija Konttinen
Jäsenet
Eija Seuna
Ilkka Heinonen
Esko Vähätalo
Yhdistyksen osoite
Tullivuorentie 13B, 00700 Helsinki
[email protected]
Yhdistyksen talous
Yhdistyksen talous on vapaaehtoisten lahjoitusten varassa. Varainkeräys suoritetaan Poliisin antamalla luvalla 2020/2013/4277 ja on voimassa koko maassa
paitsi Ahvenanmaalla 7.4.2016 saakka
Keräystili on: FI70 5305 0020 0151 04
TESTAMENTTILAHJOITUKSET
Pyydämme ottamaan yhteyttä sihteeriin. KIITOS!
12