Avaa Keskisuomalaisen artikkeli

6 KESKISUOMALAINEN
PERJANTAINA 30.5.2014
Kotimaa
JYVÄSKYLÄ
VÄESTÖ
Lupiinin hävitystalkoot alkavat kesäkuun alussa
Jyväskylän kaupunki käynnistää
kesäkuun alussa lupiinin torjuntatalkoot. Voimakkaasti leviävää
kasvia hävitetään nyhtämällä ja
juurineen pois kaivamalla 1.–13.
kesäkuuta.
Talkoisiin voivat osallistua esimerkiksi vapaaehtoiset asukasyhdistykset, taloyhtiöt ja yksittäiset asukkaat. Kaupunki tarjoaa nyhtäjille kampanja-aikana
jätesäkit ja hanskat sekä nyh-
dettyjen haittakasvien poiskuljetuksen. Jätesäkkeihin pakatut
haittakasvit noudetaan pois jokaisen kampanjaviikon perjantaina paitsi juhannusviikolla
torstaina.
Kauniisti kukkiva lupiini luokitellaan vieraslajiksi, eli se on
levinnyt Suomen luontoon ihmisen toiminnan seurauksena
esimerkiksi puutarhakarkulaisena. Lupiinin kasvuvoima pe-
rustuu sen kykyyn sitoa typpeä
suoraan ilmasta juurinystyräbakteeriensa avulla.
Pahimmillaan lupiini ja
muut vieraslajit syrjäyttävät
tieltään paikallisia alkuperäislajeja aiheuttaen haittoja paitsi
luonnolle ja sen virkistyskäytölle
myös terveydelle ja maisemalle.
Vieraslajit ovat usein hyvin sitkeitä ja vaikeasti torjuttavia.
Lupiiniviikot käynnistävät sa-
Lapsiperheiden määrä
vähenee edelleen
malla kaupungin haittakasvikampanjan. Se jatkuu 11. heinäkuuta saakka. Kesäkuussa hävitetään lupiinia ja pujoa, heinäkuussa jättipalsamia.
Kampanjaan voi osallistua ilmoittautumalla JAPA ry:n toimistoon joko sähköisellä lomakkeella
osoitteessa www.japary.fi/haittakasvit tai puhelimella numeroon
045 320 6540 (toimisto on suljettu tänään perjantaina).
Lapsiperheiden määrä on vähentynyt entisestään. Suomessa oli viime vuoden lopussa 576"000 lapsiperhettä,
2"700 vähemmän kuin vuotta
aiemmin. Kolme viidestä lapsiperheestä on Tilastokeskuksen
mukaan yhä sellaisia, joissa
vanhemmat ovat avioliitossa.
Liki joka viidennessä lapsiper-
Innokkaana
Arkadianmäelle
MARKUS MAKKONEN
MIKAEL PALOLA
Varasijalta
kokoomuksen
kansanedustajaksi
■ SYNTYNYT: 13.1.1976 Kuusamossa, asunut nuoruudessaan
useilla paikkakunnilla.
■ KOULUTUS: Laskentatoimen merkonomi Mikkelin
kauppaopistosta 1995, yhteiskuntatieteiden maisteri Jyväskylän yliopistosta 2000.
Mikael Palola: Nousu vaalien
varasijalta eduskuntaan tuli Sotekuntayhtymän johtajalle yllätyksenä.
Sosiaali- ja terveysalan lisäksi nyt pitää
perehtyä lukuisiin muihinkin asioihin.
SAARIJÄRVI
Maarit Vaaherkumpu
Sote-kuntayhtymän johtajasta
Mikael Palolasta, 38, tulee heinäkuussa kokoomuksen ja Keski-Suomen uusi kansanedustaja, kun Henna Virkkunen (kok.)
lähtee Euroopan parlamenttiin.
Vuoden 2011 vaaleissa kokoomus sai Keski-Suomesta kaksi
eduskuntapaikkaa, jotka menivät Virkkuselle ja Sinuhe Wallinheimolle. Pitkän ja näkyvän
vaalikampanjan tehnyt Palola
keräsi yli 3"000 ääntä, mutta jäi
kolmanneksi.
–"Pettymys haihtui nopeasti,
kun keskityin työhöni. Ei tullut mieleenkään, että nousisin
varasijalta kesken kauden eduskuntaan, Palola kertoo.
Virkkunen ilmoitti jo viime
tammikuussa asettuvansa eurovaaliehdokkaaksi, mutta Palolalle siirtyminen eduskuntaan
tuntui yhä kaukaiselta ajatukselta. Hän jatkoi Saarijärven seudun Sote-kuntayhtymän sekä
perusturvaliikelaitos Saarikan
johtamista täysillä ja suunnitteli siihen liittyviä aikataulujaan
myös syksylle.
– Eduskuntaan pääsyn vaihtoehto alkoi konkretisoitua mielessäni vasta ihan eurovaalien
edellä. Kun se varmistui ja olen
nyt ehtinyt asiaa makustella,
olen jo ihan innoissani lähdössä
kansanedustajaksi. Onhan tämä
hieno mahdollisuus.
Palola pyrki eduskuntaan, koska halusi vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä kuntakentän muutoksiin. Myös virkamiehenä hän on ollut soteuudistuksessa aktiivinen muun
muassa päättäjien suuntaan. Palola ehtii vielä osallistua sote- ja
kuntauudistusten päätöksentekoon eduskunnassa.
Puoluejohtajat ovat linjanneet,
että Suomi jaetaan viiteen alueeseen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä.
–"Mielestäni sote-alueille pitää antaa valta ja vastuu päättää,
millä perusteilla palveluja saa ja
ketkä niitä tuottavat. Jos tähän
ei luoteta vaan päätösvaltaa halutaan sittenkin moneen tasoon
maakuntiin ja kuntiin, puolueiden sopimuksesta pitäisi pakittaa, Palola sanoo.
Vaalikampanjansa aikana Palola huomasi, että ihmiset odottavat kansanedustajien hallitse-
Olen jo ihan
innoissani
lähdössä
kansanedustajaksi.
”
van elämän koko laajan kirjon.
Kansanedustajilla pitäisi myös
aina olla vahva mielipide asiasta
kuin asiasta.
–"On tässä nyt urakkaa päästä kärryille, mitä eduskunnassa on meneillään ja mitä asioita tulee syksyllä käsittelyyn.
Koen tärkeänä sen, että tuon
päätöksentekoon oman maakunnan tuntoja.
Mitä Palola aikoo eduskunnassa tehdä Keski-Suomen hyväksi?
–"Ammattipoliitikon pitäisi tietysti luetella vastaukseksi
työpaikkojen ja toimeentulon
turvaamisen ja paljon muuta.
Rehellisesti sanottuna en vielä ole asiaa juuri ehtinyt ajatella, mutta olen valmis kuuntelemaan ja viemään viestejä
eteenpäin. Otan siis mielelläni
vastaan kaikki lobbarit.
Palolan lapsuudenkoti ei ollut
erityisen poliittinen, mutta lapsia kannustettiin seuraamaan
uutisia. Isä työskenteli pappina
armeijan palveluksessa, ja kodin
perintönä Palola kasvoi vanhoillislestadiolaiseksi. Usko on ollut
aina osa Palolan elämää, joten
hänen on itse vaikea eritellä, miten se käytännössä näkyy.
■ TYÖURA: Kuntosaliyrittäjä Mikkelissä 1993–1995, myyjä Jyväskylän Minimanissa
1997–1999, Petri Neittaanmäen (kesk.) eduskunta-avustaja
ja Paavo Väyrysen (kesk.) EUavustaja 1999–2002, Korpilahden kunnan talous- ja henkilöstöpäällikkö 2002–2004
sekä Kyyjärven kunnanjohtaja 2004–2007. Joulukuussa
2007 aloitti terveydenhuollon
kuntayhtymän johtajana Saarijärven seudulla, valmisteli
siellä organisaatiomuutosta ja
siirtyi vuonna 2009 perustettujen Sote-kuntayhtymän ja
perusturvaliikelaitos Saarikan
johtajaksi.
–"Usko antaa perusluottamuksen ja myönteisen suhtautumisen elämään. Jos se jotenkin vaikuttaa toimintaani politiikassa,
niin ehkä perusarvojeni kautta.
Arvostan kotia, perhettä ja työtä, Palola sanoo.
Työn arvostaminen näkyy
myös Palolan omissa valinnoissa. Hän ryhtyi jo 17-vuotiaana
kauppaopistolaisena veljensä kanssa kuntosaliyrittäjäksi.
Opiskellessaan yliopistossa yhteiskuntatieteitä hän työskenteli
samalla täysipäiväisesti myyjänä
Jyväskylän Minimanissa.
Eduskunta on Palolalle tuttu
työpaikka vuosilta 1999–2002,
jolloin hän toimi silloisen kansanedustajan Petri Neittaanmäen (kesk.) eduskunta-avustajana sekä europarlamentaarikko Paavo Väyrysen (kesk.) EUavustajana.
Keskustapoliitikkojen luottomies loikkasi virkamiesvuosiensa jälkeen kuitenkin kokoomuksen kansanedustajaehdokkaaksi. Palola ei osaa nimetä tähän
yksittäisiä syitä.
–"Jotenkin kokoomuksen tapa käsitellä esimerkiksi kuntatai sote-asioita tuntui itselleni
tutummalta. Myös kokoomuksen ilmapiirillä ja puoluejohtaja
Jyrki Kataisella oli iso merkitys. Paikalliset kokoomuslaiset
pyysivät minua ehdokkaaksi jo
edellisissä eduskuntavaaleissa.
Palola korostaa, ettei hän virkamiehenä osallistunut minkään puolueen toimintaan
ennen viime eduskuntavaaleja. Hän on työskennellyt talous- ja henkilöstöpäällikkönä
Korpilahdella, Kyyjärven kunnanjohtajana sekä joulukuusta 2007 lähtien kuntayhtymän
johtajana Saarijärven seudulla.
Saarijärvellä Palola on saanut rakentaa ja johtaa viiden
kunnan Sote-kuntayhtymää ja
perusturvaliikelaitos Saarikkaa.
Kuntien toiveiden ja talouspaineiden yhteen sovittaminen ei
■ ASUU: Asuu Jyväskylän Haapaniemessä rivitalossa, jonne muutti Saarijärveltä kesällä 2012.
■ PERHE: Vaimo tuotantotalouden diplomi-insinööri Mea
Palola, joka työskentelee konsulttitehtävissä. Ei lapsia.
■ USKONTO: Kuuluu vanhoillislestadiolaiseen herätysliikkeeseen, joka toimii evankelisluterilaisen kirkon sisällä.
■ SOTILASARVO: Reservin yliluuntnantti.
■ HARRASTUKSET: Lenkkei-
ly ja kuntosalilla käynti. Mökkeilee vaimonsa kanssa Kuusamossa ja liikkuu siellä luonnossa.
Eurovaalit
muuttivat
tilanteen. Nyt
ehdokkuus on
houkutteleva
vaihtoehto.
”
Mikael Palola (kok.), 38, ei ole vielä miettinyt, mitä hän haluaa tehdä eduskunnassa Keski-Suomen hyväksi. Kotikonnuillaan Jyväskylän Vaajakoskella yksi hänen lempipaikoistaan on Naissaaren kahvila.
aina ole todellakaan helppoa.
–"Säästöpaineet ja -listat eivät Saarikasta häviä minnekään, vaikka minä täältä hetkeksi pois lähdenkin.
Hetkeksikö vain Palola aikoo
eduskuntaan? Seuraavat eduskuntavaalit ovat ensi vuoden
huhtikuussa, ja istuvan kansanedustajan odotetaan var-
masti pyrkivän jatkokaudelle.
–"Olin jo ehtinyt kallistua sille kannalle, etten lähtisi ehdokkaaksi uudelleen. Oma työni oli
niin mielenkiintoista. Sunnun-
tain eurovaalit muuttivat tilanteen, koska ne merkitsivät minulle kansanedustajan pestiä.
Nyt ehdokkuus on houkutteleva
vaihtoehto.
Hedelmämyyjästä kansanedustajaksi
Neljä uutta ja yksi uusvanha kansanedustaja
HELSINKI
Saila Kiuttu / STT
Kansanedustajat Merja Kyllönen (vas.), Jussi Halla-aho (ps.), Miapetra Kumpula-Natri (sd.), Henna Virkkunen (kok.)
ja Alexander Stubb (kok.) valittiin EU-vaaleissa europarlamentaarikoiksi. Heidän tilalleen ovat nousemassa nämä
viime eduskuntavaaleissa varasijoille jääneet ehdokkaat.
Katja Hänninen, 34, on juuri
ilmoittanut, ettei palaa kesälomansa jälkeen työpaikalleen.
Työ vaihtuu Raahen Prisman
myyjästä vasemmistoliiton kansanedustajaksi.
–"Alkuviikosta ovat kovasti puhelimet soineet ja ihmiset onnitelleet, hän kertoo.
Raahelaista on tituleerattu jo
kansanedustajaksi, vaikka virallisesti hänestä tulee kansanedustaja heinäkuussa. Myös paikalliset lobbaajat ovat heränneet.
–"Ensi- ja turvakotiyhdistyksestä muistutettiin jo yhdistykselle tärkeistä asioista.
Hänninen on työskennellyt
osa-aikaisena tavaratalon vihannes- ja hedelmäosastolla.
Keskiviikkona hän tarjosi työpaikallaan täytekakkukahvit.
Hän nousee eduskuntaan varasijalta, kun Merja Kyllönen
(vas.) valittiin europarlamenttiin. Hänninen saa todennäköisesti myös Kyllösen asunnon.
–"Jos vuokranantaja suostuu,
muutan siihen.
Perhe jää Raaheen, koska
Hänninen epäilee, että hänen
aikansa kansanedustajana on
kortilla.
Kokoomuksen ministerin Alexander Stubbin tilalle nouseva
Elina Lepomäki, 32, ei vaikuta
yhtä innostuneelta.
–"Ihan mielenkiintoista, hän
tyytyy sanomaan.
Hän korostaa, että nouseminen eduskuntaan ei ole vielä aivan varmaa. Mikäli Stubb vali-
taan parin viikon päästä kokoomuksen puheenjohtajaksi, hän
jäänee eduskuntaan.
Espoolainen Lepomäki aikoo
joka tapauksessa jatkaa työtään
enkelisijoittajana. Hänellä on
oma sijoitusyhtiö, ja lisäksi hän
toimii osakkaana ja hallituksen
puheenjohtajana kotimaisessa
Transfluentissa.
–"Sijoittaminen tuo sopivaa
perspektiiviä siihen, mistä talouskasvu oikeasti syntyy.
Lepomäki osasi varautua siihen, että eduskuntapaikka aukeaa, joten hän on jättänyt uudet ja pitkät projektit ottamatta.
Eduskuntaan on nousemassa
viisi henkilöä. He jäivät europarlamenttiin päässeen kansanedustajan kanssa samasta vaalipiiristä varasijalle eduskuntavaaleissa 2011.
heessä vanhemmat ovat avoliitossa, ja äidin ja jälkikasvun
muodostamia perheitä on yhtä
paljon. Isän ja lasten muodostamia perheitä oli viime vuonna alle kolme prosenttia kaikista lapsiperheistä.
Samaa sukupuolta oleva rekisteröity pari on vanhempina
hieman yli 400 lapsiperheessä.
KANSANEDUSTAJAT
Varasijalta
vaikeaa
kieltäytyä
■ Varasijalle jäänyt ei lähtökohtaisesti voi kieltäytyä
eduskunnasta vapautuvasta kansanedustajan paikasta.
Käytäntö ei ole yksiselitteinen,
sillä ennakkotapausta ei ainakaan lähimenneisyydestä ole.
■ Jo eduskunnassa istuva voi
erota, jos hänellä on hyväksyttävä syy. Esimerkiksi vuonna 2010 Liisa Hyssälä (kesk.)
sai lähteä Kelan pääjohtajaksi
ja Matti Vanhanen (kesk.) Perheyritysten liiton toimitusjohtajaksi.
Katja Hänninen
Mika Raatikainen
Harry Wallin
Mikael Palola
Elina Lepomäki
Ikä: 34
Asuinpaikka: Raahe
Puolue: vasemmistoliitto
Ammatti: tavaratalon myyjä
Kritisoi päätöksiä kaventaa
oikeutta subjektiiviseen
päivähoitoon ja leikata
lapsilisiä.
Ikä: 52
Asuinkunta: Helsinki
Puolue: perussuomalaiset
Ammatti: poliisi
Haluaisi poliiseille ja
pelastustoimelle lisää
rahaa.
Ikä: 61
Asuinkunta: Seinäjoki
Puolue: SDP
Ammatti: ex-kansanedustaja, eläkeläinen
Hyvinvointia saadaan vain
työllisyyden parantamisen
kautta.
Ikä: 38
Asuinkunta: Jyväskylä
Puolue: kokoomus
Ammatti: kuntayhtymän
johtaja
Toivoo, että sote-uudistus
saadaan vietyä nopeasti läpi.
Ikä: 32
Asuinkunta: Espoo
Puolue: kokoomus
Ammatti: sijoittaja
Kannattaa ennenaikaisia
vaaleja, sillä nyt ei ole
varaa toimia vielä vuotta
rammalla hallituksella.
STT, koonnut: Saila Kiuttu, grafiikka: Matti Kiipula, kuvat: Lehtikuva
■ EU-vaaleissa europarlamenttiin nousevien tilalle on tulossa viisi uutta kansanedustajaa.
Virallisesti heistä tulee kansanedustajia heinäkuun alussa, kun he saavat valtakirjan.
Lähde: Eduskuntatiedotus