1. No category

ANSIOTURVAN
Vakuuttava työttömyyskassa
Vakuuttava työttömyyskassa
Ansioturvan ABC 2014
Maksoimme vuonna 2013 ansiopäivärahaa työttömille ja lomautetuille jäsenillemme noin 500 miljoonaa euroa.
Kuukausittain maksamme etuuksia 27.000 –33.000 jäsenelle. Olemme vuodelle 2014 ennakoineet työttömyyden
vielä hiukan kasvavan vuodesta 2013. Tästä huolimatta YTK:n jäsenmaksu on edelleen 99 euroa kalenterivuodessa,
jo viidettä vuotta peräkkäin. Työttömyys kohtaa tällä hetkellä yhä useamman palkansaajan. Tämä opas lähetetään
automaattisesti jokaiselle sellaiselle YTK:n jäsenelle, joka on ilmoittaunut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi
tai vuorotteluvapaalle. Toivomme, että tästä oppaasta löytyy vastaus niihin kysymyksiin, jotka sinua askarruttavat,
kun haet etuutta työttömyyskassasta.
Olemme vuoden 2013 aikana rakentaneet uutta asiakaspalveluamme, jotta voimme neuvoa sinua entistä paremmin ja joutuisammin. Vuoden 2014 alkaessa saat apua kaikissa työttömyysturvaa koskevissa kysymyksissä yhdestä
palvelunumerosta 02-760 7620. Lisäksi palvelemme sähköisesti OmaYTK:sta tai osoitteella [email protected].
Olemme lisänneet asiakaspalvelussa työttömyysturvaneuvojiemme määrää, jotta pystymme entistä joutuisammin
vastaamaan yhteydenottoihin.
Päivärahahakemusten käsittely YTK:ssa hoidetaan viidessä maksuryhmässä yhteensä noin 60 etuuskäsittelijän voimin. Vaikka vuonna 2013 maksettujen etuuksien määrä kasvoi yli 20 prosentilla, pystyimme käsittelemään
hakemukset nopeammin kuin aikaisempina vuosina. Tähän on vaikuttanut myös se, että saamme yhä suuremman osan päivärahahakemuksista sähköisesti. Suosittelenkin lämpimästi käyttämään päivärahan hakemisessa
OmaYTK:n sähköisiä hakemuksia. Pääset palveluumme nettisivuiltamme www.ytk.fi. Kun täytät päivärahahakemuksen sähköisesti, ohjelma ohjaa sinua hakemuksen täyttämisessä ja näin hakemukseen ei erehdyksessä jää virheitä taikka puutteita.
Vuoden 2014 alussa työttömyysturvalakiin tulee monia muutoksia. Nämä muutokset on huomioitu tässä oppaassa. YTK:n nettisivuilta löydät aina ajantasaisimman tiedon työttömyysturvasta. Uudistimme sivustoa vuoden 2013
aikana, jotta eri tilanteessa olevien tiedon etsijöiden olisi mahdollisimman helppoa löytää sivustolta tarvitsemaansa
tietoa. Esimerkiksi työttömälle työnhakijalle on Jäsenpalvelut -osioon koottu kaikki palvelumme sekä ohjeet päivärahahakemuksen täyttämisestä ja tarvittavista liitteistä. Käy tutustumassa tämän oppaan lisäksi myös nettisivuihimme osoitteessa www.ytk.fi.
Auli Hänninen
Toimitusjohtaja
2
Sisällysluettelo
Jäsenpalvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
Jos jään työttömäksi tai minut lomautetaan . . . . . 6
Perustietoa ansiopäivärahasta . . . . . . . . . . . . 8
Työvoimapoliittiset edellytykset . . . . . . . . . . . 10
Päivärahaoikeuden esteet . . . . . . . . . . . . . 11
Päivärahan suuruus . . . . . . . . . . . . . . . . 13
Sosiaalietuuksien vaikutus päivärahaoikeuteen . . 15
Päivärahan kesto . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
Työllistymistä edistävät palvelut (TE-palvelut) . . . . 17
Oikeus soviteltuun päivärahaan . . . . . . . . . . 20
Vuorotteluvapaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 23
Yrittäjien työttömyysturvasta . . . . . . . . . . . . 24
Ulkomailla työskentely ja työttömyysturva . . . . . . 29
Työttömyysturvatietoa . . . . . . . . . . . . . . . 32
Vinkkejä oikeudellista neuvontaa tarvitseville . . . . 35
3
JÄSENPALVELUT
YTK:n nettisivut
Jos jään työttömäksi
YTK:n nettisivuilla osoitteessa www.ytk.fi on laaja tietopaketti työttömyysturvasta. Ylävalikosta löydät Ansioturvan ABC
-osion, jossa on koottuna tietoa ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan sekä vuorottelukorvaukseen liittyvistä kysymyksistä. Nettisivuilla Jäsenpalveluihin on kerätty kaikki jäsenten
palveluun ja neuvontaan liittyvät asiat. Näitä palveluita ovat
• Jos jään työttömäksi
• OmaYTK
• Päivärahalaskuri
• Hakemusten käsittelyaikataulu
• Liitteiden lähettäminen
• Esitteet
• Lomakkeet
• Video-ohjeet
• Viesti asiakaspalveluun
• Jäsenyyden päättyminen
• Usein kysyttyä.
Alla on kerrottu näistäkin palveluistamme tarkemmin.
Täältä löydät ohjeet, kun olet ensimmäistä kertaa päivärahan
hakijana ja tarvitset ohjeita hakemuksen täyttämiseen ja tarvittavien liitteiden keräämiseen.
Oma YTK
Pääset sähköiseen asiointipalveluumme OmaYTK -painikkeen kautta. Jos olet käyttänyt palvelua jo aikaisemmin, pääset
palveluun, kun painat Kirjaudu OmaYTK. Jos et ole aikaisemmin käyttänyt palvelua, sinun tulee rekisteröityä käyttäjäksi
Kirjaudu OmaYTK:n alapuolella olevasta Rekisteröidy käyttäjäksi -kohdasta. Rekisteröityminen tapahtuu pankkitunnuksilla taikka tilaamalla tunnukset postitse kotiin. Jos olet
unohtanut salasanasi, paina Unohtuiko salasana -painiketta ja saat tilattua itsellesi uuden salasanan joko sähköpostiisi
tai puhelimeesi.
Oma YTK:ssa voit hoitaa seuraavia asioita:
• täyttää ja lähettää päivärahahakemuksia,
• lähettää päivärahahakemuksen liitteitä,
• seurata hakemuksen käsittelyn etenemistä,
• tarkistaa ja muuttaa yhteystietojasi,
• maksaa jäsenmaksulaskun,
• muuttaa salasanan,
• laskea päivärahan tasoa eri palkkatuloilla,
• lähettää palautetta ja kysymyksiä suojatussa yhteydessä.
Asiakaspalvelu
Palvelemme kaikissa YTK:n jäsenyyteen ja ansioturvaan liittyvissä kysymyksissä yhdessä palvelunumerossa 02-760 7620.
Asiakaspalvelumme palvelee sinua maanantaisin klo 8–17 ja
tiistaista perjantaihin klo 8–16.
Palvelemme sinua myös paikan päällä Loimaalla osoitteessa Teollisuuskatu 4, 32200 Loimaa, jossa asiakaspalvelumme
on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8–16. Kesäaikana
aukioloajat kannattaa kuitenkin varmistaa nettisivuiltamme.
Löydät palvelusta myös seuraavat asiat:
• ennakonpidätyksessä käytettävät verotiedot
• annetut päätökset
• maksettujen etuuksien määrät
• maksettujen päivien lukumäärän
• työvoimapoliittiset lausunnot
• jäsenmaksuhistorian
• YTK-infon
Automaattinen puhelinneuvonta
Automaattinen puhelinneuvonta on käytössäsi, kun soitat
YTK:n puhelinasiakaspalveluun numeroon 02-760 7620 ja
valitset valikosta vaihtoehdon automaattinen puhelinneuvonta. Tämän jälkeen palvelu toimii puheella.
Päivärahalaskuri
Palvelussa voit
• lähettää kokonaan työttömän jatkohakemuksen
• kuunnella kokonaan työttömän tai kokonaan lomautetun
hakuohjeet
• tilata YTK:n esitteitä työttömyysturvasta
• päivittää puhelinnumerosi
• tarkistaa viimeisimmät maksatustietosi
Päivärahalaskurilla pystyt arvioimaan kuukausitulojesi perusteella määräytyvän ansiopäivärahasi tason. Valitse se päivärahan laji, jonka suuruuden haluat arvioida. YTK maksaa
ansioturvaa ja vuorottelukorvausta. Päivärahan suuruuteen
vaikuttaa myös lasten lukumäärä. Korotusta maksetaan enintään kolmesta lapsesta. Pitkän työuran perusteella taikka työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta sinulle voidaan
maksaa korotettua ansio-osaa, jolloin ansiopäivärahan määrä
on suurempi. Kun syötät laskuriin vielä ennakonpidätysprosenttisi, saat arvion myös sinulle maksettavan etuuden nettomäärästä. Huomaathan kuitenkin, että päivärahalaskuri antaa
vain arvion etuuden suuruudesta, eli se ei ole sitova lupaus
maksettavan etuuden määrästä. Päivärahasi taso määritellään
sitovasti lähettämäsi hakemuksen ja sen liitteenä olevien palkkatietojen perusteella.
Palvelun kautta lähetetty kokonaan työttömän jatkohakemus
käsitellään yhtä joutuisasti kuin OmaYTK:n kautta lähetetty
hakemuskin, eli pääsääntöisesti lähettämispäivää seuraavan
kahden päivän sisällä. Nyt voit siis lähettää sähköisen
hakemuksen puhelimella myös ilman nettiyhteyttä.
4
Hakemusten käsittelyaikataulu
•
•
•
•
•
Hakemusten käsittelyaikatauluista löydät käsittelyajat päivähakemusten käsittelyyn. Käsittelyaikataulu vaihtelee sen mukaan,
minkä tyyppisestä hakemuksesta on kysymys. Varaamme pisimmän käsittelyajan ensimmäiselle päivärahahakemukselle, koska
siinä tutkitaan hakijan oikeus päivärahaan sekä päivärahan taso.
Myös sovitellut ja liitteelliset päivärahahakemukset edellyttävät
etuuskäsittelijän toimenpiteitä, joten niihin joudumme myös varaamaan hiukan enemmän aikaa kuin taulukossa alimpana oleviin kokonaan työttömän jatkohakemuksiin.
Huomaathan, että käsittelyaika ja maksupäivä voidaan luvata
vain sellaisille hakemuksille, joissa sekä hakemus että sen liitteet
ovat kaikilta osin kunnossa. Jos hakemusta tai liitteitä pitää täydentää, emme pysty lupaamaan, että päivärahahakemus tulee
käsiteltyä alkuperäisen käsittelyaikataulun mukaisesti.
Palkkatodistus ja täyttöohjeet
Myyntivoiton selvityslomake
Eroilmoitus
Palkkatodistus pyydetyltä ajalta
Palkkatodistus vuorottelukorvaushakemuksen käsittelyä
varten
Nettisivuilla on käytettävissäsi myös kaksi sähköistä lomaketta,
liittymislomake ja eroilmoitus. Kun käytät näitä, tiedot siirtyvät suoraan meille.
Video-ohjeet
Olemme tehneet nettisivuille video-ohjeita, jos tarvitset apua
hakemuksen täyttämisessä taikka palveluidemme käyttämisessä. Video-ohjeissa on yhdistetty kuva ja ääni. Ohjeissa on
yksityiskohtaisesti neuvottu, miten kukin kohta hakemuksesta täytetään tai miten esimerkiksi pystyt lähettämään viestin
OmaYTK:n kautta.
Liitteiden lähettäminen
Otamme vastaan päivärahahakemuksen liitteitä myös sähköisesti. Palvelun kautta liitteitä pystyy lähettämään hakija itse sekä hänen työnantajansa. Lähettävä tiedosto voi olla suuruudeltaan maksimissaan 2 Mt. Lähetettävän liitetiedosto tyyppi voi
olla PDF (Adobe Acrobat -dokumentti), JPEG (kuvatiedosto),
TIFF (kuvatiedosto).
Viesti asiakaspalveluun
Nettisivujen palautteen kautta voit lähettää meille sähköpostiviestin suojatussa yhteydessä. Kun lähetät meille sähköpostia,
muista liittää viestiin jäsennumerosi, jotta pystymme huomioimaan vastauksessamme juuri sinun tilanteesi. Myös vastauksemme viestiisi lähetetään suojattuna.
Esitteet
Nettisivujen Esitteet -kohdassa voit avata ja tulostaa taikka tilata itsellesi postitse
• Jäsenyyden ABC:n, jossa kerrotaan työttömyyskassan jäsenyyteen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Lisäksi oppaassa kerrotaan lyhyesti päivärahan saamisen edellytyksistä. Oppaasta löydät myös YTK:n yhteystiedot.
• Yleinen työttömyyskassa YTK:n säännöt
• Ansioturvan ABC:n, jossa kerrotaan yksityiskohtaisesti
työttömyyskassan maksamista etuuksista, ansiopäivärahasta ja vuorottelukorvauksesta. Oppaasta löydät ohjeet
päivärahan hakemisesta ja tarvittavista liitteistä.
• Liittymislomakkeen, jonka voit täydentää ja toimittaa
meille postissa. Vaivattomin tapa liittyä on kuitenkin sähköisen liittymislomakkeen täydentäminen.
Jäsenyyden päättyminen
Voit erota työttömyyskassasta lähettämällä meille vapaamuotoisen eroilmoituksen. Ilmoita vapaamuotoisessa eroilmoituksessa nimesi ja jäsennumerosi tai syntymäaikasi. Voit lähettää
ilmoituksen postitse, faksilla, sähköpostitse tai nettisivuillamme kohdassa Eroilmoitus. Jäsenyyteen liittyvistä asioista on
kerrottu laajemmin Jäsenyyden ABC -oppaassa, nettisivuillamme sekä myöhemmin tässä oppaassa.
Usein kysyttyä
Nettisivuiltamme löytyy jokaisesta osiosta oma Usein kysyttyä
-valikko. Näihin on koottu kyseiseen osioon liittyvät useimmin esitetyt kysymykset.
Lomakkeet
YTK:n blogi ja Facebook
Nettisivujen lomakkeista löydät etuuden hakemiseen ja jäsenyyden päättämiseen liittyvät tulostettavat lomakkeet. Ne voi
täydentää näytöllä ja tulostaa, jonka jälkeen lomake toimitetaan kassaan joko postitse taikka sähköisesti edellä esitellyn
Lähetä liitteet -palvelun kautta.
YTK:n nettisivuilta osoitteesta www.ytk.fi löydät blogimme.
Blogin avulla voimme vaihtaa lukijoidemme kanssa ajatuksia
työttömyysturvasta ja siihen liittyvistä asioista.
YTK:n Facebookista löydät ajankohtaista tietoa YTK:n palveluista ja työttömyysturvasta. Facebookissa on hyvä muistaa,
että kysymykset ja vastaukset ovat kaikkien nähtävillä, joten
henkilökohtaisia tietoja sisältävät kysymykset kannattaa kysyä
henkilökohtaisissa palvelukanavissa. Facebookin tarkoituksena on levittää tietoa niistä konkreettisista kysymyksistä, jotka
työttömyysturvaan liittyen askarruttavat.
Tulostettavat lomakkeet
• Ansiopäivärahahakemus
• Liittymislomake
• Viikkotyötuntilista
• Vuorottelusopimus
• Vuorottelukorvaushakemus
5
JOS JÄÄN TYÖTTÖMÄKSI TAI MINUT LOMAUTETAAN
Työttömyyden kohdatessa tulee hoidettavaksi monia asioita niin työvoimaviranomaisen kuin työttömyyskassan suuntaan. Alla on
muistilista siitä, mitä sinun pitää tehdä, jos jäät työttömäksi tai tulet lomautetuksi taikka työaikaasi lyhennetään. Työnhakijaksi
ilmoittautumista, hakemuksen täyttämistä ja tarvittavia liitteitä koskevia asioita on selitetty yksityiskohtaisemmin muistilistan
jälkeen olevien alaotsikoiden alla.
Sinut on lomautettu tai työaikaasi on
lyhennetty lomautuksella.
Työsuhteesi on irtisanottu tai
kokoaikainen työsuhteesi on osaaikaistettu.
Määräaikainen työsopimuksesi
päättyy.
Toimita jäljennös työsopimuksesta
hakemuksen liitteeksi.
Pyydä työnantajalta jäljennös
irtisanomisilmoituksesta hakemuksen
liitteeksi.
Toimita jäljennös työsopimuksesta
hakemuksen liitteksi.
Pyydä työnantajalta jäljennös
lomautusilmoituksesta hakemuksen
liitteeksi.
Pyydä työnantajalta palkkatodistus vähintään 26 työssäoloehdon täyttävältä viikolta hakemuksen liitteeksi
(työtä pääsääntöisesti vähintään 18 tuntia viikossa). Jos sinulla ei ole ollut vähintään yhtä työssäoloehdon täyttävää työviikkoa
30.12.2013 alkaen, palkkatodistus pitää olla vähintään 34 kalenteriviikolta.
TE-toimisto
Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi oman alueesi TE-toimistoon.
TE-toimistosta saat myös ensimmäisen päivärahahakemuskaavakkeen.
Päivärahahakemus YTK:lle
Ensimmäisen päivärahahakemuksen voit täyttää kahden viikon työttömyyden jälkeen.
Tämän jälkeen voit toimittaa hakemuksen neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa.
Muista kuitenkin hakea etuutta kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta.
Voit käyttää hakemuksen lähettämiseen OmaYTK-palvelua.
Jos sinulla on työtä hakujakson ajalla, toimita työttömyyskassaan palkkalaskelma työssäoloajalta.
6
TE-toimistoon ilmoittautuminen
Hakemuksen liitteet
Sinun pitää ilmoittautua oman alueesi TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi. Oikeus työttömyyspäivärahaan voi alkaa aikaisintaan siitä päivästä, kun olet
ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. TEtoimisto antaa ilmoittautumisesi perusteella työttömyyskassalle työvoimapoliittisen lausunnon, joka on edellytyksenä työttömyysetuuden maksamiselle.
Työnhakijaksi voi ilmoittautua myös sähköisesti. Tästä sähköisestä ilmoittautumisesta löydät enemmän tietoa työvoimahallinnon sivuilta www.te-palvelut.fi. Työnhakijaksi ilmoittautumislomakkeella ei ole kuitenkaan mahdollista laittaa vireille
työttömyysturvaan liittyviä asioita, vaan se edellyttää aina henkilökohtaista käyntiä TE-toimistossa. Te-palvelut.fi -sivustolta
löydät myös paikallisen TE-toimistosi aukioloajat henkilökohtaista
käyntiäsi varten.
Sinun tulee toimittaa työttömyyskassalle päivärahahakemuksesi käsittelemiseksi tarvittavat liitteet. Tarvittavat liitteet vaihtelevat sen mukaan, oletko kokonaan työtön, lomautettu, lomautettu lyhennetylle työviikolle tai lyhennetylle työpäivälle,
osa-aikatyöntekijä vai satunnaisesti työtä tekevä henkilö.
Päivärahahakemuksen täyttäminen
Palkkatodistuksen tulee sisältää seuraavat tiedot:
• Kaikki palkkatodistuksen sisältämän ajanjakson aikana
ansaitsemasi palkat. Palkkatodistus ei saa sisältää palkkoja, jotka on ansaittu kyseisen ajanjakson ulkopuolella.
Tämä on huomioitava erityisesti tuotantopalkkioita, bonuksia ja muita vastaavia palkan eriä ilmoitettaessa. Jos
palkkatodistuksen ajanjaksolle on maksamattomia palkkoja, on tieto niistä merkittävä erikseen todistukseen.
• Tieto palkanmaksuajankohdasta.
• Palkattomat poissaolot. Tällaisia ilmoitettavia jaksoja
ovat esimerkiksi sairausajat, opiskelu sekä äitiys-, isyys- ja
vanhempainvapaa.
• Lomakorvaus ja lomaraha eriteltynä. Lomakorvaus maksetaan työsuhteen päättyessä korvauksena pitämättä jääneestä lomasta. Lomarahan maksaminen perustuu
työehtosopimukseen.
• Työnantajan yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero.
• Työnantajan yhteyshenkilön allekirjoitus.
Palkkatodistus- tai laskelma
Toimita hakemuksesi liitteenä palkkatodistus pääsääntöisesti
vähintään 26 kalenteriviikolta. Jos sinulla ei ole yhtään työssäoloehdon täyttävää työviikkoa 30.12.2013 alkaen, sinun pitää kuitenkin toimittaa palkat vähintään 34 kalenteriviikolta.
Jos sinulla on ollut työttömyyttäsi edeltävän 26 viikon aikana
useita työsuhteita, tulee sinun toimittaa palkkatodistus jokaisen työsuhteen osalta erikseen. Työskentelyn on oltava sellaista, joka voidaan lukea palkansaajan työssäoloehtoon.
YTK:n jäsenenä haet työttömyyspäivärahaa YTK:lta. Ansiopäivärahaa haetaan aina takautuvasti. Ensimmäisen päivärahahakemuksesi voit täyttää oltuasi kaksi viikkoa työttömänä.
Jatkossa voit toimittaa hakemuksen neljän kalenteriviikon,
kuukauden tai kalenterikuukauden jaksoissa.
Muista toimittaa päivärahahakemuksesi työttömyyskassaan
kolmen kuukauden kuluessa työttömyytesi alkamisesta. Päivärahaa ei ilman erityisen painavaa syytä myönnetä takautuvasti
pidemmältä kuin kolmen kuukauden ajalta ennen hakemuksen vireille tuloa. Päivärahahakemus tulee vireille sinä päivänä,
kun se on saapunut työttömyyskassalle. Jos esimerkiksi haet
päivärahaa 14.1.2014 alkaen, tulee sinun toimittaa hakemuksesi työttömyyskassaan viimeistään 14.4.2014. On tärkeää, että lähetät hakemuksen työttömyyskassalle määräajan kuluessa, vaikka jokin liite siitä vielä puuttuisikin. Puuttuvan liitteen
voit toimittaa myöhemmin.
Päivärahahakemuksen voit toimittaa meille kahdella eri tavalla:
1. Voit hakea päivärahaa sähköisesti OmaYTK-palvelumme kautta. Tarkempia tietoja sähköisestä asiointipalvelustamme löydät tämän oppaan sivulta 4 kohdasta OmaYTK
taikka nettisivujemme kohdasta Jäsenpalvelut.
2. Voit myös täyttää kirjallisen ansiopäivärahahakemuksen
ja toimittaa sen postitse osoitteeseen PL 100, 32201 Loimaa. Hakemuslomakkeen voit noutaa TE-toimistosta tai
tulostaa nettisivuiltamme.
Irtisanomisilmoitus
Toimita meille irtisanomisilmoitus, mikäli työsuhteesi on irtisanottu tai kokoaikainen työsuhteesi on osa-aikaistettu. Mikäli irtisanomisilmoitus on ollut suullinen, pyydä työnantajaltasi
kirjallisena selvitys työsuhteen päättymispäivästä ja irtisanomisen perusteista (Työsuhteen päättämisilmoitus). Irtisanomisaikasi selvittämiseksi työttömyyskassa tarvitsee tiedon
myös siitä, milloin työsopimus on irtisanottu.
Työsopimus
Täytä hakemukseen kaikki kalenteripäivät, myös viikonloput.
Jos olet ollut työssä, merkitse niiden päivien kohdalle ”työssä”
ja ilmoita työpäivän aikana tehdyt työtunnit.
Mikäli kaipaat apua hakemuksen täyttämiseen tai siihen,
mitä liitteitä laitat mukaan, voit olla yhteydessä asiakaspalveluumme 02-7607 620 taikka kysyä neuvoa OmaYTK:n kautta
lähetettävällä viestillä.
Toimita meille työsopimus ainakin silloin, jos määräaikainen
työsuhteesi on päättynyt tai jos sinut on lomautettu. Jos kirjallista työsopimusta ei ole tehty, toimita sen sijaan työnantajan laatima kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista.
Lomautusilmoitus
Jos sinut on lomautettu, toimita meille lomautusilmoitus. Työnantajan on työsopimuslain mukaan ilmoitettava lomauttamisesta
7
työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Ilmoitus voidaan antaa henkilökohtaisesti, kirjeitse tai sähköpostitse. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja kesto tai arvioitu kesto.
Lomautusilmoitusajan selvittämiseksi tarvitsemme myös tiedon
siitä, milloin lomautusilmoitus on annettu.
• Jos toimit sivutoimisesti yrittäjänä tai maatalousyrittäjänä, liitä hakemukseen tiedot viimeksi valmistuneesta
verotuksesta.
• Jos olet aloittanut sivutoimisen yritystoiminnan, liitä hakemukseen ennakkoverolippu.
• Jos sinulle tai perheellesi maksetaan alle 3-vuotiaan lapsen
kotihoidontukea, liitä päätöksen lisäksi mukaan tieto siitä,
kuka hoitaa lasta (selvitys lastenhoidon tuesta).
Verokortti
Saamme ennen kuluvaa vuotta liittyneiden jäsentemme verotiedot
suoraan verottajalta. Kesken vuotta liittyneiden jäsenten pitää
toimittaa meille verokortti alkuperäisenä. Oikean veroprosentin
varmistamiseksi sinun kannattaa kuitenkin aina pyytää verottajalta
muutosverokortti ansiopäivärahaa varten. Tällöin työttömyyskassa
käyttää verokortin mukaista ennakonpidätysprosenttia. Katso
ennakonpidätyksestä tarkemmin sivulta 32. Verokortti pitää
aina toimittaa työttömyyskassalle alkuperäisenä.
Viikkotuntilista Jos olet tehnyt kahta tai useampaa osa-aikatyötä, toimita tehdyistä työtunneista viikoittainen tuntilista, jossa työtuntisi on
eritelty. Työtuntilista tulee toimittaa meille jokaisen työantajan
osalta erikseen. Toimita viikkotuntilista meille myös silloin, jos
työaikasi on vaihdellut siten, että joinakin viikkoina työaikasi
on jäänyt alle 18 tunnin.
Selvitykset muista tuloista ja etuuksista
Sopimus lasten huollosta ja elatuksesta
Työttömyyspäivärahan hakijana sinun on viipymättä ilmoitettava sellainen olosuhteissasi tapahtunut muutos, joka saattaa
vaikuttaa oikeuteesi saada työttömyyspäivärahaa tai pienentää
maksettavan päivärahan määrää. Näitä olosuhteiden muutoksia ovat esimerkiksi seuraavat tilanteet:
• Jos sinulla on työttömyyden aikana tuloja tai olet esimerkiksi osa-aikatyössä, liitä hakemukseen todistus saamastasi palkasta.
• Jos saat sosiaalietuutta, liitä hakemukseen kopio viimeisimmästä etuutta koskevasta päätöksestä. Ilmoita hakemuksessasi aina myös eläkkeen hakemisesta tai eläkehakemusta koskevasta valituksesta.
Päivähahakemukseen tulee merkitä ne alle 18-vuotiaat lapset,
joista haetaan lapsikorotusta. Jos lasten huollosta ja elatuksesta on tehty sopimus, toimita sosiaalilautakunnan vahvistama
sopimus tai tuomioistuimen päätös työttömyyskassalle lapsikorotuksen maksamista varten.
Tiedot työttömyyttä edeltävältä ajalta
Jos olet ollut äitiyslomalla tai hoitovapaalla työttömyyttä edeltävällä ajalla ja sinulla on ollut palkkatuloa mainittuina aikoina, liitä hakemukseen tiedot työssäolosta sekä työnantajan laatima palkkatodistus.
PERUSTIETOA ANSIOPÄIVÄRAHASTA
Oikeus päivärahaan
työttömyyskassassa on kestänyt vähintään 26 viikkoa. Työssäoloehto puolestaan täyttyy, kun olet jäsenyysaikanasi työskennellyt vähintään 26 kalenteriviikkoa 28 kuukauden mittaisen
tarkastelujakson aikana.
Jos olet siirtynyt YTK:n jäseneksi toisesta palkansaajakassasta,
voidaan jäsenyysaikasi ja työssäolosi edellisen työttömyyskassan
jäsenyysaikana ottaa huomioon YTK:ssa, mikäli olet liittynyt
meille kuukauden kuluessa edellisestä kassasta eroamisesta.
Oma työ ei kerrytä palkansaajan työssäoloehtoa. Työssäoloehtoon voidaan lukea vain työ- tai virkasuhteessa tehty työ.
Oma työ on työtä, jota ei tehdä työ- tai virkasuhteessa, mutta
ei myöskään varsinaisesti yrittäjäasemassa. Yrityksiä tai osuuskuntia, jotka huolehtivat pelkästään työn suorittajan kirjanpidosta, laskutuksesta ja palkanmaksusta, ei voida pitää työn
suorittajan työnantajana. Työn suorittaja on tällaisissa tilanteissa omaa työtä tekevä henkilö.
Työssäolo- ja jäsenyysehdon pituutta on lyhennetty 1.1.2014
voimaantulleella työttömyysturvalain muutoksella 26 kalenteriviikkoon. Jos työssäoloehtoosi luetaan yksikin viikko
Työttömyyspäivärahalla turvataan työttömän työnhakijan perustoimeentulo työttömyyden aikana. Työttömyysturvalaissa
on säädetty työttömyysetuuksien maksamisesta ja kaikilla palkansaajilla on samat lakiin perustuvat oikeudet työttömyysetuuteen, joita ovat työmarkkinatuki, peruspäiväraha ja ansiopäiväraha. Vain työttömyyskassan jäsenille voidaan maksaa
ansiopäivärahaa.
YTK maksaa ansiopäivärahaa työttömyyden tai lomautuksen aikana YTK:n jäsenille seuraavin ehdoin:
• Olet työttömänä työnhakijana TE-toimistossa.
• Olet työkykyinen ja haet kokoaikatyötä.
• Olet ollut jäsenenä (vakuutettuna) työttömyyskassassa vähintään 26 viikkoa ennen työttömyytesi alkua.
• 26 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy jäsenyyden aikana.
Työssäoloehto ja jäsenyysehto
Ansiopäivärahan saaminen edellyttää jäsenyysehdon ja työssäoloehdon täyttämistä. Jäsenyysehto täyttyy, kun jäsenyysaikasi
8
29.12.2013 jälkeen, sovelletaan sinuun 26 viikon työssäoloehtoa. Jos työssäoloehtosi on täyttynyt kokonaisuudessaan ennen kyseistä päivämäärää, täyttyy työssäoloehto 34 viikon
työskentelyllä.
poikkeuksellisissa tilanteissa, joista on sovittu työpaikkakohtaisissa sopimuksissa. Nämä tilanteet liittyvät yleensä työaikapankista eroamiseen tai työsuhteen päättymiseen. Rahana nostettuja korvauksia vastaavaa aikaa ei lueta työssäoloehtoon. Jos
työaikapankista nostetaan rahakorvausta, tulee se jaksottaa lomautuksen ajalle. Korvausta vastaavaa aikaa tai jaksotusaikaa
ei lueta työssäoloehtoon. Sen sijaan esimerkiksi työaikapankin
säästöihin perustuva ennen lomautuksen alkua pidetty palkallinen vapaa tai kahden eri lomautusjakson väliin ajoittuva palkallinen vapaa, joista saatua palkkaa ei jaksoteta, ovat työssäoloehtoon luettavaa aikaa.
Tarkastelujakso
Tarkastelujakso on työttömyyttä edeltävä ajanjakso, jolta ajalta
työssäoloehtoon luettavat kalenteriviikot huomioidaan. Tarkastelujakso on 28 kuukautta. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella, jos hakija on estynyt
olemasta työmarkkinoilla muun muassa sairauden, laitoshoidon, kuntoutuksen, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, päätoimisten opintojen, työllistymistä edistävien palvelujen, lapsen syntymän tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoidon takia. Jos
olet työskennellyt sellaisena ajanjaksona, joka muuten olisi tarkastelujaksoa pidentävää aikaa (esim. hoitovapaan aikana), ei
kyseinen aika kuitenkaan pidennä tarkastelujaksoa.
Työehtosopimuksen mukainen palkka tai
palkkaminimin mukainen palkka
Työssäoloehtoon voidaan lukea vain vakuutuksenalaista työtä. Vakuutuksenalaisella työllä tarkoitetaan työtä, josta maksetusta palkasta on maksettu sosiaaliturvamaksut (kuten eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut) sekä toimitettu
ennakonpidätys.
Lisäksi työstä pitää maksaa vähintään työehtosopimuksen
mukaista palkkaa. Jos työalalla ei ole työehtosopimusta, on kokoaikatyön palkan oltava vuonna 2014 tehdystä työstä 1 154
euroa/kk (vuonna 2013 tehdystä työstä palkan on oltava vähintään 1 137 euroa/kk). Osa-aikatyössä ansaittu palkka suhteutetaan tehtyihin tunteihin.
Työaika
Palkansaajan työssäoloehto täyttyy pääsääntöisesti sellaisessa työssä, jossa työaika kunakin kalenteriviikkona on ollut
yhdessä tai useammassa työssä yhteensä vähintään 18 tuntia. Työaikalain mukaisessa jaksotyössä työaika täyttyy silloin, kun työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika on
tasoittumisjakson aikana ollut vähintään mainitut 18 tuntia
kalenteriviikossa.
Työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetulla asetuksella on säädetty poikkeuksia työaikaedellytykseen työaikajärjestelyltään epätavallisilla aloilla. Esimerkiksi opetusalan osalta on säädetty, että työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen
kalenteriviikko,
1. jona työaika on ollut vähintään puolet kysymyksessä olevan opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta työtuntimäärästä, jos opetusalalla on päätoimisia tuntiopettajia;
2. jona työaika on vähintään kahdeksan tuntia, jos opetusalalla ei ole päätoimisia tuntiopettajia.
Palkkatuettu työ
1.1.2014 voimaan tulleen työttömyysturvalain muutoksen
jälkeen työnantajasi saama palkkatuki ei enää vaikuta työssäoloehtosi kertymiseen. Muutos koskee 30.12.2013 alkaen tehtyä työtä. Ennen kyseistä päivämäärää tehdystä työstä
työssäoloehtoosi voidaan ottaa huomioon puolet niiden kalenteriviikkojen lukumäärästä, joilta työnantajasi on saanut
palkkakustannuksia varten korkeinta korotettua palkkatukea.
Työssäoloehdon täyttymisen tarkastelujaksoa pidennetään tällöin siltä osin, kun työtä ei voida lukea työssäoloehtoon.
Työssäoloehdon voimassaolo
Tarkista tarvittaessa yksityiskohdat työssäoloehtoon vaadittavasta viikkotuntimäärästä YTK:n asiakaspalvelusta
(02) 7607 620.
Voit menettää palkansaajakassan jäsenenä hankkimasi 26
kalenteriviikon työssäoloehdon seuraavissa tilanteissa:
1. Olet työskennellyt yrittäjänä yli 18 kuukautta. Sinulle ei
voida myöntää ansiopäivärahaa ennen kuin olet täyttänyt
työssäoloehdon yritystoiminnan jälkeen uudelleen.
2. Olet ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää
syytä yli kuusi kuukautta. Sinulle ei voida myöntää ansiopäivärahaa ennen kuin olet täyttänyt työssäoloehdon uudelleen poissaolon jälkeen.
3. Olet vaihtanut työttömyyskassaa, ja vanhasta työttömyyskassasta eroamisen ja uuteen liittymisen välinen aika on
yli kuukausi. Ansiopäivärahaa voidaan myöntää sinulle
vasta, kun olet täyttänyt työssäoloehdon uudelleen uudessa työttömyyskassassasi.
Työaikapankki
Työaikaa voidaan säästää työaikapankkiin, jos työpaikalla on
sovittu kirjallisesti työaikajärjestelyistä. Työaikapankkiin säästettyä työaikaa ei huomioida työssäoloehdon työaikaedellytysten täyttymistä selvitettäessä. Työaikapankista nostettu palkallinen vapaa-aika on normaalia työssäoloehtoon luettavaa
työaikaa samalla tavoin kuin esimerkiksi vuosiloma-aika. Jotta työaikapankkiin perustuva palkallinen vapaa-aika voitaisiin
lukea työssäoloehtoon, vapaa-ajalta saadun palkan on vastattava työajalta maksettavaa palkkaa.
Työaikapankista voidaan palkallisen vapaa-ajan lisäksi nostaa korvauksia rahana. Korvaus voidaan maksaa rahana vain
9
Päivärahan hakijan katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos hän
on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä, työllistynyt yritystoiminnassa tai omassa työssä, ollut työllistämistä edistävässä palvelussa tai työttömänä työnhakijana TE-toimistossa.
Hyväksyttäviä syitä työmarkkinoilta poissaololle ovat
• sairaus, laitoshoito tai kuntoutus,
• asevelvollisuus tai siviilipalvelus,
• päätoimiset opinnot,
• lapsen syntymä tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoito,
• apurahakausi tai
• muu näihin verrattava syy.
Tarkastelujaksoa pidennetään myös seuraavilla ajanjaksoilla:
• työ, jota olet tehnyt osasairauspäivärahaa saadessasi
• aika, jolta sinulle on maksettu työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella sairasajan palkkaa
• aika, jolloin olet ollut työllistämistä edistävässä palvelussa.
Työssäoloehdon menettäminen tarkoittaa sitä, että koko 26
kalenteriviikon työssäoloehto pitää kerätä uudelleen ennen
kuin sinulla on oikeus päivärahaan.
TYÖVOIMAPOLIITTISET EDELLYTYKSET
Saadaksesi ansiopäivärahaa tulee sinun ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Työttömyyskassa voi maksaa
päivärahaa aikaisintaan työnhakijaksi ilmoittautumispäivästä
lukien, mikäli työvoimapoliittista estettä etuuden maksamiselle ei ole. On siis tärkeää, että ilmoittaudut työnhakijaksi TE-toimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi.
TE-toimisto tutkii hakijan työvoimapoliittiset edellytykset etuuden saamiseksi, ja antaa niistä työttömyyskassalle lausunnon. Esteetön työvoimapoliittinen lausunto on edellytys
työttömyyspäivärahan maksamiselle. Te-toimisto tarvitsee
työsuhteesi päättymisestä selvityksen, josta käy ilmi työsuhteesi alkamis- ja päättymispäivä sekä päättymissyy.
Työvoimapoliittista lausuntoa antaessaan TE-toimisto tutkii muun muassa seuraavia asioita:
• Onko työnhakijalla esteitä työmarkkinoilla ololle? Näitä
esteitä ovat esimerkiksi asevelvollisuus, siviilipalvelus, vapausrangaistus, sairaalassa tapahtuva hoito tai muu vastaava laitoshoito.
• Työllistyykö työnhakija yritystoiminnassa? Jos hän työllistyy päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä, ei oikeutta
työttömyysetuuteen ole.
• Onko työnhakija päätoiminen opiskelija? Siltä ajalta, jona
hakija on päätoiminen opiskelija, ei oikeutta työttömyysetuuteen ole. Tämä koskee myös päätoimisen opiskelun
loma-aikoja.
• Onko työnhakija työmarkkinoiden käytettävissä? Jos
työnhakija itse asettaa sellaisia rajoituksia, jotka estävät
tarjotun työn vastaanottamisen yleisesti sovellettavin ehdoin tai osallistumisen koulutukseen, hän ei ole työmarkkinoiden käytettävissä.
• Onko työnhakija eronnut työstään ja onko sille ollut pätevä syy? Onko työnhakija erotettu työstään? Jos TE-toimisto katsoo, että työnhakija on päättänyt työsuhteen ilman
pätevää syytä, voidaan oikeus työttömyyspäivärahaan
evätä 30 tai 90 päivän määräajaksi (karenssi). Jos työstä
eroamiseen on ollut pätevä syy, tai työsopimus on päätetty
ilman omaa syytä, TE-toimisto voi antaa esteettömän työvoimapoliittisen lausunnon.
• Onko työnhakija kieltäytynyt työstä, koulutuksesta,
työllistymissuunnitelman laatimisesta tai työllistymistä
edistävästä palvelusta? Kieltäytyminen voi aiheuttaa ansiopäivärahan menettämisen tilanteesta riippuen joko 30
tai 60 päivän ajalta.
• Onko työnhakija laiminlyönyt työllistymissuunnitelmansa toteuttamisen? Työllistymissuunnitelman toteuttamisen laiminlyönnistä voi menettää oikeuden ansiopäivärahaan 60 päivän ajalta.
Työssäkäyntialue
Pääsääntöisesti et voi työnhakijana kieltäytyä työssäkäyntialueelta tarjotusta työstä työttömyysturvaa menettämättä.
Työssäkäyntialueesi on asuinpaikastasi 80 kilometrin etäisyydelle ulottuva alue. Tältä alueelta sinun on työttömänä työntekijänä lähtökohtaisesti oltava valmis ottamaan vastaan tarjottua työtä ja osallistumaan työllistymistä edistäviin palveluihin.
Lisätietoa asiasta löydät osoitteesta www.te-palvelut.fi.
Päätoiminen opiskelija
Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Opintojen aloittamisesta tulee siis aina ilmoittaa
TE-toimistoon.
Päätoimisena opiskeluna pidetään:
1. Opintoja, joiden tavoitteena on ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon taikka
yliopistossa suoritettavan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen;
2. lukio-opintoja, joiden oppimäärän mukainen laajuus
on yhteensä vähintään 75 kurssia; sisäoppilaitoksessa järjestetyt lukio-opinnot katsotaan kuitenkin aina
päätoimisiksi;
3. muita kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja opintoja, joiden
opintosuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin
vähintään viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa
opiskelukuukautta kohti; sekä
4. muita kuin 1–3 kohdassa tarkoitettuja opintoja, joiden
opetusohjelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia.
10
Työnhakijaa ei pidetä päätoimisena opiskelijana, jos opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella voidaan katsoa, ettei opiskelu ole esteenä
kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Vakintueena työskentelynä pidetään tässä suhteessa ainakin sellaista työtä, joka kestoltaan riittäisi täyttämään palkansaajan työssäoloehdon.
Kaikki muut opinnot, jotka eivät ole edellä esitetyllä tavalla
päätoimisia opintoja, ovat työttömyysturvan saamisen kannalta
sivutoimisia opintoja. Opiskelu on päätoimista siihen saakka,
kun opinnot ovat todisteellisesti päättyneet. Opiskelujen päättyminen tulee näyttää esittämällä tutkinto- tai muu todistus.
Opinnot katsotaan päättyneiksi myös silloin, jos ne ovat
olleet todisteellisesti keskeytyneenä vähintään vuoden, eli sinulla ei ole ollut opintosuorituksia vuoden ajalta etkä ole ottanut osaa opetukseen tai esimerkiksi valmistellut ohjatusti lopputyötäsi. Keskeyttämistä arvioidaan takautuvasti. Opintojen
keskeytyksen on tullut alkaa 1.1.2013 tai sen jälkeen. Opintosuoritusten puuttumisen voit osoittaa esimerkiksi opintosuoritusotteen avulla. Arviointiin ei vaikuta se, oletko ilmoittautunut oppilaitokseen läsnä- vai poissaolevaksi.
Sinulla voi tietyin edellytyksin olla oikeus työttömyysetuuteen omaehtoisen opiskelun ajalta. Tästä kerrotaan tarkemmin
kohdassa Työllistymistä edistävät palvelut.
kieltäytyä työstä, jota ei voida ammattitaitosi perusteella
pitää sinulle sopivana. Jos sen sijaan olet sopinut työnantajasi kanssa työnteon keskeyttämisestä tietyksi ajaksi (ns.
lepäävä työsuhde), ei sinulla ole tällä ajalla tätä samaa
ammattitaitosuojaa. Ammattitaitosuoja alkaa uudelleen
alusta, kun täytät työssäoloehdon uudelleen.
Kokoaikatyöstä ei voi kieltäytyä pelkästään palkkaa ja
päivärahaa vertailemalla. Työtön työnhakija voi kieltäytyä vain osa-aikatyöstä menettämättä päivärahaoikeuttaan (työaika on enintään 80 prosenttia kokoaikatyön
työajasta).
2. Olet omalla menettelylläsi olet aiheuttanut sen, ettei työsopimusta ole syntynyt. Tällöin karenssin pituus on 60
päivää, lyhyiden työsuhteiden (enintään viisi päivää)
kohdalla 30 päivää.
3. Olet kieltäytynyt osallistumasta työllistymissuunnitelman
laatimiseen, sen tarkistamiseen taikka kieltäytynyt työllistymissuunnitelmaan sisältyvästä palvelusta. Karenssin
pituus on 60 päivää kieltäytymisestä lukien.
Jos työnhakija kuuden kuukauden tarkastelujakson kuluessa
toistuvasti menettelee edellä kerrotuilla tavoilla työvoimapoliittisesti arvioituna moitittavasti, hänelle asetetaan työssäolovelvoite toistuvasta menettelystä lukien. Oikeus työttömyysetuuteen palautuu, kun työnhakija on yhteensä vähintään 12
kalenteriviikkoa:
1. ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä;
2. osallistunut muuhun työllistymistä edistävään palveluun
kuin työttömyysetuudella tuettuun omaehtoiseen opiskeluun tai kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettuun omaehtoiseen opiskeluun;
3. opiskellut omaehtoisesti päätoimisia opintoja; tai
4. työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa tai omassa työssä.
Työvoimapoliittinen karenssi
TE-toimisto voi asettaa sinulle karenssin, eli korvauksettoman
määräajan, jolta sinulla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.
Karenssi määrätään esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
1. Olet eronnut työstäsi ilman pätevää syytä tai olet itse aiheuttanut työsuhteesi päättymisen. Karenssin pituus on
tällöin yleensä 90 päivää. Lyhyiden työsuhteiden (enintään viisi päivää) kohdalla karenssin pituus on 30 päivää.
Kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana voit
PÄIVÄRAHAOIKEUDEN ESTEET
Työttömyyspäivärahaa ei makseta seuraavissa tapauksissa:
•
•
•
•
Saat vuosiloma-ajan palkkaa.
Olet työkyvytön.
Saat ansiopäivärahan saamisen estävää sosiaalietuutta.
Sellaisen työriidan (lakko/työsulku) osapuolille, joiden työsuhteen ehtoihin työriidalla on tarkoitus saada muutoksia.
• Sellaisen vapaan ajalta, joka perustuu lain tai työ- tai
virkaehtosopimuksen mukaiseen muuhun kuin lomautukseen tai osa-aikaistamiseen perustuvaan työajan
lyhentämiseen.
• Ansiopäivärahan enimmäismaksuajan alkaessa asetettavalta omavastuuajalta.
• Saat kahden kuukauden kuluessa ennen kokoaikaisen lomautuksen alkamista tai sen aikana työaikapankista maksettua rahakorvausta.
• Olet alle 17-vuotias.
• Olet täyttänyt 65 vuotta (sinulle voidaan kuitenkin maksaa ansiopäivärahaa 68-vuotiaaksi saakka, mikäli työntekosi on estynyt lomautuksen, sääesteen tai tietynlaisten
työtaistelutoimenpiteiden johdosta).
• Olet päätoiminen opiskelija.
• Olet äitiys-, vanhempain- tai hoitovapaalla.
• Olet kieltäytynyt työstä tai koulutuksesta tai eronnut työstä
ilman pätevää syytä.
• Työllistyt päätoimisesti yrittäjänä.
Katso tarkemmin sivulta 29.
• Saat tai sinulla on oikeus saada irtisanomisajan palkkaa
tai vastaavaa korvausta tai saat muuta taloudellista etuutta
työnantajalta.
11
Työriita
Irtisanomisaika
Työttömyyskassa ei voi työriidan ajalta maksaa sinulle päivärahaa, jos olet joutunut työttömäksi välittömästi lakon tai työsulun johdosta taikka jos on pääteltävissä, että lakon tai työsulun tarkoituksena on aikaansaada muutoksia myös sinun
työ- tai palkkaehtoihin.
Oikeus irtisanomisajan palkkaan estää työttömyyspäivärahan
saamisen. Irtisanomisajan palkkaa on se palkka, jonka työnantaja on lain, työ- tai virkaehtosopimuksen tai työsopimuksen
perustella velvollinen suorittamaan silloin, kun työsopimus
irtisanotaan. Jos luovut lain mukaan sinulle kuuluvasta irtisanomisajan palkasta, ei sinulla ole oikeutta työttömyyspäivärahaan työsopimuslain mukaiselta irtisanomisajalta.
Omavastuuaika
Ennen ansiopäivärahan maksamisen aloittamista sinulle asetetaan viittä (5) täyttä työpäivää vastaava omavastuuaika.
Omavastuuaika asetetaan pääsääntöisesti kerran jokaista
ansiopäivärahan enimmäisaikaa kohti. Omavastuuaikaa ei
kuitenkaan aseteta, mikäli sinulle on asetettu omavastuuaika
edellisen enimmäisajan alkamisen yhteydessä, ja uusi enimmäisaikasi alkaa vuoden kuluessa tästä.
Omavastuupäivien ei tarvitse olla peräkkäisiä päiviä, mutta niiden tulee kertyä kahdeksan (8) peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuajan laskeminen voidaan aloittaa
aikaisintaan siitä ajankohdasta, josta olet ilmoittautunut TEtoimistoon työnhakijaksi.
Omavastuupäiväsi eivät kulu niiltä päiviltä, joilta sinulla ei ole oikeutta päivärahaan esimerkiksi työvoimapoliittisen karenssin tai taloudellisen etuuden jaksottamisen ajalta.
Jos teet lyhennettyä työviikkoa tai osa-aikatyötä, katsotaan
omavastuuaikasi kuluneeksi, kun sinulle on kertynyt viittä
työttömyyspäivää vastaava aika kahdeksan perättäisen kalenteriviikon aikana.
Omavastuuaikaasi luetaan myös ne päivät, joilta sinulle on
maksettu työttömyysetuutta työllistymistä edistävien palveluiden ajalta. Etuutta maksetaan näissä tilanteissa omavastuuajan estämättä. Omavastuuaikaa ei siis aseteta palvelun päättymisen jälkeen siltä osin, kun se on kulunut palvelun aikana.
Sinulle ei aseteta omavastuuaikaa, jos työntekosi estyy sellaisen työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole riippuvuussuhdetta omiin työehtoihisi tai työoloihisi. Tällöinkin sinun
on kuitenkin ilmoittauduttava työnhakijaksi TE-toimistoon.
Päivärahan maksaminen voidaan aloittaa, kun oikeutesi saada työnantajaltasi palkkaa työnteon estymisen ajalta lakkaa.
Omavastuuaika sinulta pidätetään vasta, jos jäät myös työtaistelutoimenpiteen päättymisen jälkeen työttömäksi.
Omavastuuaikaa on lyhennetty 1.1.2014 voimaantulleella
lain muutoksella viiteen päivään. Jos sinulle asetettava omavastuuaika alkaa ennen 1.1.2014, on omavastuuajan pituus
seitsemää (7) täyttä työpäivää vastaava aika.
Taloudellinen etuus
Työnantaja saattaa työsuhteen päättyessä maksaa työntekijälle
vapaaehtoisesti etuutta, jonka maksamiseen työnantajalla ei
lain tai työehtosopimuksen mukaan olisi velvollisuutta. Tällaisia
etuuksia kutsutaan yleisesti tukipaketiksi tai kultaiseksi kädenpuristukseksi tai erorahaksi. Etuuden maksamisesta ei välttämättä
tarvitse tehdä varsinaista sopimusta osapuolten kesken, vaan
maksaminen voi perustua esimerkiksi työnantajan päätökseen.
Sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan ajalta, jolle tällainen taloudellinen etuus jaksotetaan.
Työkyvyttömyys
Työkyvyttömällä henkilöllä ei ole oikeutta saada työttömyyspäivärahaa. Jos sinut on todettu sairausvakuutuslain tai kansaneläkelain mukaisesti työkyvyttömäksi, pidetään sinua työkyvyttömänä, vaikka sinulle ei olisi maksettu tai myönnetty
työkyvyttömyysetuutta.
Työkyvyttömyysajalta tulee ensisijaisesti hakea työkyvyttömyyden perusteella maksettavia etuuksia. Työkyvyttömyyden
perusteella myönnetyn etuuden suuruudella ei ole merkitystä
ratkaistaessa sitä, onko henkilöä pidettävä työkyvyttömänä.
Työttömyyspäivärahaa voidaan kuitenkin maksaa silloin, jos
saat täyden työkyvyttömyyden perusteella myönnettyä eläkettä jostain toisesta valtiosta. Toisesta valtiosta myönnetty täysi
työkyvyttömyyseläke vähennetään työttömyyspäivärahastasi.
Sinulla voi olla oikeus ansiopäivärahaan työkyvyttömyydestäsi huolimatta silloin, kun sairauspäivärahan 300 päivän
enimmäisaika on kohdallasi täyttynyt. Edellytyksenä ansiopäivärahaoikeudelle tällöin on se, että työhakemuksesi on
voimassa TE-toimistossa, työkyvyttömyytesi jatkuu ja työkyvyttömyyseläkehakemuksesi on joko vireillä tai hylätty. Jos
työsuhteesi on tällaisessa tilanteessa edelleen voimassa, tulee
sinun lisäksi esittää työnantajasi todistus siitä, ettei hänellä ole
tarjota sinulle työkykysi mukaista työtä.
Sinulla voi olla oikeus työttömyyspäivärahaan työkyvyttömyydestäsi huolimatta myös sairausvakuutuslain mukaiselta
omavastuuajalta, vaikka et työkyvyttömyytesi vuoksi olisikaan
työmarkkinoiden käytettävissä. Työttömyysetuuden myöntäminen edellyttää tällöin kuitenkin sitä, että olet välittömästi
ennen sairausvakuutuslainmukaisen omavastuuajan alkamista saanut työttömyysetuutta. Sairausvakuutuslain mukaan sairauspäivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden ajalta lukuunottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää, ja yhdeksää sitä
lähinnä seuraavaa arkipäivää.
Vuosiloma-ajan palkka
Jos sinulla on oikeus kokoaikaisen työn palkkaan perustuvaan
vuosiloma-ajan palkkaan, ei työttömyyspäivärahaa makseta
vuosiloman keston ajalta.
Lomautuksen ajalta sinulla ei ole loman ajalta lainkaan oikeutta työttömyyspäivärahaan, jos vuosiloma-ajan palkka perustuu kokoaikatyöhön palkkaan. Tästä syystä työttömyyskassa tarvitsee tiedon vuosiloman ajankohdasta.
12
PÄIVÄRAHAN SUURUUS
Ansiopäivärahan taso määräytyy työttömyyttä edeltäneiden
tulojesi mukaan. Ansiopäivärahasi koostuu perusosasta ja ansio-osasta. Ansiopäivärahan perusosa on 32,66 euroa eli peruspäivärahan suuruinen. Perusosan suuruus on kaikilla ansiosidonnaisen päivärahan saajilla sama. Päivärahan ansio-osa
puolestaan lasketaan omien palkkatulojesi perusteella. Puolison tulot eivät vaikuta päivärahan tasoon. Ansio-osa on 45
prosenttia päiväpalkan ja perusosan (eli peruspäivärahan) erotuksesta. Jos sinulla on huollettavanasi alle 18-vuotiaita lapsia,
maksetaan ansiopäivärahasi korotettuna lapsikorotuksella. Sinulla saattaa myös olla oikeus korotettuun työttömyyspäivärahaan, jolloin ansio-osasi on normaalitasoa suurempi. Suosittelemme kokeilemaan oman päivärahasi suuruuden laskemista
YTK:n päivärahalaskurilla osoitteessa www.ytk.fi.
pääsääntöisesti niiden työttömyyttäsi edeltäneiden 26 kalenteriviikon ajalta, joiden aikana olet täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon. Palkkatulot huomioidaan kuitenkin pidemmältä ajalta, jos tuo 26 kalenteriviikon ajanjakso sisältää
sellaisia kalenteriviikkoja, jotka eivät täytä työssäoloehtoa.
Tämä johtuu siitä, että työssäoloehtoa täyttämättömiä kalenteriviikkoja ei voida huomioida palkanmääritystä tehtäessä.
Palkka huomioidaan pääsääntöisesti ansaintaperiaatteen
mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että palkanmäärittelyjakson
aikana ansaitsemasi tulot huomioidaan siinäkin tapauksessa,
vaikka ne olisi maksettu palkanmäärittelyjakson ulkopuolella.
Vastaavasti palkanmäärittelyjakson kuluessa maksettua palkkaa ei voida huomioida päivärahan perusteena, jos palkka on
ansaittu palkanmäärittelyjakson ulkopuolella.
Päivärahan perusteena oleva palkka
Poikkeukset päivärahan perusteena olevaa palkkaa
määritettäessä
Ansiopäiväraha lasketaan vakiintuneen palkkasi pohjalta. Vakiintunutta palkkaa ovat muun muassa työstä maksettava peruspalkka, veronalaiset luontaisedut, irtisanomisajan palkka,
vuosilomapalkka, työajan lyhennyskorvaukset sekä erilaiset
lisät kuten esimerkiksi iltatyölisät, vuorotyölisät ja sunnuntailisät. Myös vuosiloma-ajat, palkalliset sairauslomat sekä palkallinen irtisanomisaika rinnastetaan työssäoloon ja otetaan
siten huomioon palkanmääritystä tehtäessä.
Huomaathan kuitenkin, että päivärahan perusteena oleva palkka on aina hieman pienempi kuin kuukausipalkkasi.
Tämä johtuu siitä, että perustepalkasta tehdään niin kutsuttu
tel-vähennys, jonka suuruus vuonna 2014 on 4,13 prosenttia
päivärahan perusteena olevasta palkasta. Tämän lisäksi palkkalaskelman palkkasummasta vähennetään vakiintuneeseen
palkkaan kuulumattomat erät. Näitä eriä ovat esimerkiksi lomaraha, lomakorvaus sekä työsuhteen päättyessä maksetut
korvaukset, kuten irtisanomisajan palkkaa vastaava korvaus
ja mahdollinen työnantajan maksama taloudellinen etuus. Siitä, mitä voidaan pitää vakiintuneena palkkatulona, säädetään
työttömyysetuutta määrättäessä huomioon otettavasta tulosta annetussa valtioneuvoston asetuksessa (30.12.2002/1332).
Asetuksen löydät YTK:n nettisivuilta, osoitteesta www.ytk.fi.
Palkkatulot voidaan huomioida vain siinä tapauksessa, että ne on saatu sellaisesta työskentelystä, joka kerryttää työssäoloehtoa. Jotta ansaitsemasi palkka voitaisiin huomioida päivärahan perusteena, täytyy seuraavien edellytysten täyttyä:
• Palkka on veronalaista tuloa, joka on ansaittu palkansaajana tehdystä työstä.
• Palkka on ansaittu työssäoloehdon täyttävässä työssä.
• Palkasta on pidätetty lakisääteiset vakuutusmaksut.
• Palkka on osa vakiintunutta palkkatuloasi ja korvausta
tehdystä työstä.
Jos työ tai siitä saatava palkkatulo on ollut kausiluonteista, lasketaan päivärahan suuruus vuositulosta. Vuositulomäärityksessä
tuloon luetaan työttömyyttä edeltäneiden 12 kuukauden ajalta saatu
palkkatulo ja siihen rinnastettava henkilökohtainen tulo sekä tietyt
sosiaalietuudet ja ansionmenetyskorvaukset sekä muut tuet, jos
ne ovat saajansa veronalaista tuloa. Työ on kausiluontoista, jos
työtä luonnonolosuhteiden vuoksi tai muusta vastaavasta syystä
voidaan tehdä vain tiettyyn aikaan vuodesta ja jos työmäärä sekä
työstä saatava palkkatulo ovat tästä syystä huomattavasti tavanomaista suuremmat. Kausiluontoista työtä tekevät esimerkiksi
asfalttimiehet ja matkailukeskusten työntekijät.
Poikkeuksen palkanmäärittelyysi muodostaa myös tilanne, jossa
• saat tai olet saanut osatyökyvyttömyyseläkettä tai
• saat tai olet saanut osa-aikaeläkettä taikka
• saat tai olet saanut vuorottelukorvausta taikka
• olet ollut osittaisella hoitovapaalla.
Jos et ole täyttänyt työssäoloehtoa kokonaisuudessaan uudestaan tällaisen tilanteen jälkeen, määritellään päivärahan perusteena oleva palkka eläkettä, vuorottelukorvausta tai hoitovapaata edeltävältä ajalta saamistasi tuloista. Ansiopäivärahan
taso ei siis määräydy esimerkiksi osa-aikaeläkkeen aikana osaaikatyöstä maksetun palkan perusteella. Päivärahan taso pysyy
tällaisessa tapauksessa ennallaan, vaikka täyttäisit työssäoloehdon uudelleen eläkkeellä, vuorotteluvapaalla tai hoitovapaalla
ollessasi. Päivärahan taso määräytyy edellä kuvatulla tavalla
niin kauan, kunnes täytät työssäoloehdon kokonaisuudessaan
uudelleen eläkkeen, vuorotteluvapaan tai hoitovapaan päättymisen jälkeen. Tätä poikkeusta voidaan soveltaa vain silloin,
jos olet ollut työttömyyskassan jäsen ja täyttänyt työssäoloehdon jo eläkkeen, vuorottelukorvauksen tai osittaisen hoitovapaan alkamishetkellä.
Ajanjakso, jolta palkat huomioidaan
Palkkatulot huomioidaan työttömyyskassalle toimittamasi
palkkatodistuksen perusteella. Palkkatulosi huomioidaan
13
Päivärahan perusteena olevan palkan
laskeminen
3. Jos työssäoloehtosi on täyttynyt uudelleen työssä, johon
sinut on työllistetty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain mukaisen velvoitteen perusteella (velvoitetyö). Uusi palkanmääritys tehdään kuitenkin siinä
tapauksessa, jos uusien tulotietojen perusteella määrätty
palkka olisi aiemmin määrättyä palkkaa suurempi.
Päivärahan perusteena olevaa palkkaa laskettaessa palkkatuloistasi vähennetään ensin vakiintuneeseen palkkaan kuulumattomat erät. Tämän jälkeen jäljelle jääneestä tulosta tehdään
vähennys, joka vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua
(tel-vähennys). Vähennyksen määrä on 4,13 prosenttia vuonna 2014. Päivärahan perusteena oleva päiväpalkka saadaan jakamalla näin saatu palkkatulo palkanmäärittelyajanjaksoon
sisältyvillä työpäivillä. Päivärahan perusteena olevan kuukausipalkan määrä saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 21,5.
Ansiopäivärahan taso muuttuu vuosittain, kun perusosaa tarkistetaan kansaneläkeindeksillä.
Jos ansiopäivärahan tason määrittely tapahtuu uudelleen
ennen päivärahakauden enimmäisajan täyttymistä, päivärahan tasoa suojaa niin sanottu 80 prosentin sääntö: Uusien tulotietojen perusteella määräytyvän työttömyyspäivärahan on
oltava tasoltaan vähintään 80 prosenttia sinulle aiemmin maksetusta päivärahasta.
Päivärahan suuruuteen vaikuttavat myös seuraavat säännökset:
1. Jos päivärahan perusteena oleva kuukausipalkkasi on
suurempi kuin 105-kertainen perusosa (105 X 32,66 =
3429,30 euroa), on ansio-osasi suuruus rajan ylittävältä osalta 20 prosenttia päivärahan perusteena olevasta
päiväpalkastasi.
2. 90 prosentin sääntö: Ansiopäivärahasi saa muodostua
enintään sen suuruiseksi, että se on enintään 90 prosenttia päivärahan perusteena olevasta päiväpalkastasi. Ansiopäivärahan enimmäissuuruutta laskettaessa otetaan
huomioon myös mahdolliset lapsikorotukset. Sinulla on
aina kuitenkin oikeus saada ansiopäivärahana vähintään
se, mitä saisit peruspäivärahana.
Oikeus korotettuun ansio-osaan
Sinulla voi olla oikeus korotettuun ansio-osaan kahdessa eri
tilanteessa.
Korotetun ansio-osan maksaminen pitkän työuran
päätyttyä
Pitkän työuran päättyessä maksettavan korotetun ansio-osan
saamisedellytykset ovat muuttuneet niiden päivärahan hakijoiden osalta, joiden työsuhde on päättynyt 1.1.2014 tai sen jälkeen. Uuden lain mukaan sinulla on oikeus korotettuun ansioosaan pitkän työurasi päättyessä yhteensä enintään 90 päivän
ajalta, jos täytät seuraavat edellytykset:
1. Työsuhteesi on päättynyt irtisanomiseen.
2. Työsopimuksen päättymisen ei katsota johtuneen sinusta. Työsopimuksen päättymisen katsotaan johtuneen sinusta, jos TE-toimisto on määrännyt sinulle korvauksettoman määräajan eli karenssin.
3. Sinulla on työsuhteen päättymiseen mennessä kerääntynyt eläkevakuutettua työssäoloaikaa yhteensä vähintään
20 vuotta.
4. Olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistossa 60 päivän kuluessa työsuhteesi päättymisestä.
5. Olet ollut jäsenenä jossain palkansaajakassassa yhteensä
vähintään viisi vuotta.
Lapsikorotus
Jos sinulla on huollettavanasi alle 18-vuotiaita lapsia, sinulle
maksetaan myös lapsikorotusta, jonka suuruus on vuonna 2014
• yhdestä lapsesta 5,27 euroa,
• kahdesta lapsesta yhteensä 7,74 euroa ja
• kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,98 euroa.
Lapsikorotusta haetaan ensimmäisen päivärahahakemuksen yhteydessä. Jos lapsien lukumäärä muuttuu, ilmoita siitä meille mahdollisimman pian esimerkiksi jatkohakemuksen
Lisätetoja-kohdassa.
Päivärahan uudelleen määrittely
Ansiopäivärahasi suuruus määritellään uudelleen, kun sinulla
täyttyy uudestaan 26 kalenteriviikon työssäoloehto. Päiväraha
määritellään uudestaan kuitenkin enintään kerran vuodessa.
Päivärahan suuruutta ei määritellä uudelleen silloin, kun päivärahan suuruus on määritelty edellisen päivärahakauden enimmäisajan alkaessa ja seuraava enimmäisaika alkaa vuoden kuluessa
tästä.
Myöskään seuraavissa tilanteissa päivärahaasi ei määritellä
uudelleen, vaikka uusi työssäoloehto täyttyisi:
1. Jos saat päivärahaa lisäpäiväoikeuden perusteella.
2. Jos täytät uuden työssäoloehdon työvoimakoulutuksen
tai työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun
aikana.
Korotetun ansio-osan maksaminen työllistymistä
edistävän palvelun ajalta
Sinulla saattaa olla oikeus korotettuun ansio-osaan osallistuessasi
johonkin työllistymistä edistävään palveluun, jos palveluun osallistumisesta on sovittu TE-toimiston kanssa työllistymissuunnitelmassa. Korotettua ansio-osaa voidaan maksaa koko palvelun
keston ajalta, vaikka palvelua ei järjestettäisikään viitenä päivänä
viikossa ja sitä voidaan maksaa myös palvelujen väliseltä ajalta,
jos tämä aika on enintään seitsemän kalenteripäivän mittainen.
Korotettua ansio-osaa voidaan maksaa enintään 200 päivältä.
14
Korotetun ansio-osan suuruus
105-kertainen perusosa (105 X 32,66 = 3 429,30 euroa ), on ansioosasi suuruus rajan ylittävältä osalta 37,5 prosenttia. Korotetun
ansiopäivärahan taso saa lapsikorotuksineen olla yhteensä enintään
päivärahan perusteena olevan päiväpalkan suuruinen.
Korotettu ansio-osa on 65 prosenttia päivärahan perusteena
olevasta päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos päivärahan
perusteena oleva kuukausipalkkasi on kuitenkin suurempi kuin
Esimerkkejä päivärahan suuruudesta ilman lapsikorotuksia 1.1.2014 alkaen.
Palkka/kk
Palkka
-4,13 %
Päiväpalkka
Ansiopäiväraha
euroa/päivä
Korotettu ansio-päiväraha
euroa/päivä
1 000,00
1 500,00
2 000,00
2 500,00
3 000,00
3 500,00
4 000,00
4 500,00
5 000,00
6 000,00
7 000,00
8 000,00
958,70
1 438,05
1 917,40
2 396,75
2 876,10
3 355,45
3 834,80
4 314,15
4 793,50
5 752,20
6 710,90
7 669,60
44,59
66,89
89,18
111,48
133,77
156,07
178,36
200,66
222,95
267,54
312,13
356,73
38,03
48,06
58,09
68,13
78,16
88,19
93,51
97,97
102,43
111,35
120,27
129,18
40,41
54,91
69,40
83,89
98,38
112,87
122,18
130,54
138,90
155,62
172,34
189,07
SOSIAALIETUUKSIEN VAIKUTUS PÄIVÄRAHAOIKEUTEEN
Seuraavat sosiaalietuudet vähentävät
ansiopäivärahan määrää:
Ilmoita päivärahaa hakiessasi kaikki sosiaalietuudet ja eläkkeet, joita saat tai joita olet hakenut. Myös ulkomailta maksettavat eläkkeet ja etuudet tulee ilmoittaa.
•
•
•
•
•
•
•
Seuraavat sosiaalietuudet estävät
ansiopäivärahan saamisen:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
äitiys-, isyys- tai vanhempainraha;
erityishoito- ja erityisäitiysraha;
koulutustuki (ennen 1.1.2010 alkaneet koulutustuet);
työttömyyseläke;
Suomesta myönnetty täysi työkyvyttömyyseläke;
täysi vanhuuseläke (lukuun ottamatta - valtion eläkelain
1295/2006 mukaista eläkettä);
varhennettu vanhuuseläke;
yksilöllinen varhaiseläke;
takuueläke eläkkeen täydennyksenä;
eläketuki;
sairausvakuutuslain mukainen päiväraha;
tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha;
liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain mukainen
ansionmenetyskorvaus;
kuntoutusraha ja sitä vastaava ansionmenetyskorvaus;
luopumistuki;
sukupolvenvaihdoseläke.
•
•
•
•
•
•
•
•
15
lasten kotihoidon tuki;
opintotuki;
osatyökyvyttömyyseläke;
toisesta valtiosta maksettava työkyvyttömyysetuus;
osaaikaeläke;
vanhuuseläke (ei täysi);
vanhuuseläke, jota ei ole myönnetty täysien palvelusvuosien perusteella;
työnantajan järjestämä lisäeläke;
luopumiseläke;
luopumiskorvaus;
liikennevakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus ja
työkyvyttömyyseläke, jota ei ole myönnetty täyden työkyvyttömyyden perusteella;
sotilasvammalain mukainen päiväraha, jota ei ole myönnetty täyden työkyvyttömyyden perusteella;
sotilastapaturmalain nojalla maksettava korvaus;
tapaturmavakuutuslain mukaisen elinkoron täydennyskorkoa vastaava osa, jota ei ole myönnetty täyden työkyvyttömyyden perusteella;
tapaturmaeläke, jota ei ole myönnetty täyden työkyvyttömyyden perusteella;
Seuraavat sosiaalietuudet eivät vähennä
ansiopäivärahan määrää:
• rikosvahinkolain mukainen ansionmenetyskorvaus;
• potilasvahinkolain mukainen korvaus työansion menetyksestä (eläke);
• takuueläke, jos se on myönnetty jonkin edellä mainitun
etuuden täydennykseksi.
• asumistukilain mukainen asumistuki;
• eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) mukainen asumistuki;
• lapsilisä;
• osittainen hoitoraha;
• kunnan järjestämä kotihoidon tuen kuntalisä;
• perhe-eläkkeet, joina pidetään myös huolto- ja
lisähuoltoeläkkeitä;
• kansaneläkelain mukainen hoitotuki;
• kunnan maksama omaishoidon tuki;
• perhehoitajalain mukaiset palkkiot;
• vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukainen
eläkettä saavan hoitotuki;
• sotilasvammalain mukainen elinkorko ja täydennyskorko;
• vammaisetuuksista annetun lain (571/2007) mukainen
vammaistuki;
• toimeentulotuki;
• sotilasavustuslain (781/1993) mukainen sotilasavustus;
• tapaturmavakuutuslain ja sotilasvammalain mukaiset erityisten kustannusten korvaukset;
• liikennevakuutuslain mukaiset erityiset kustannuksen
korvaukset;
• tapaturmavakuutuslain mukainen haittaraha;
• ylimääräiset sotaeläkkeet;
• henkilön itselleen ottama vapaaehtoinen eläke.
Lasten kotihoidon tuen vaikutuksesta
Lasten kotihoidon tuki vähennetään työttömyyspäivärahastasi, jos tuki maksetaan sinulle. Myös puolisollesi maksettava
kotihoidon tuki vähennetään lähtökohtaisesti sinulle maksettavasta päivärahasta. Puolison saamaa lasten kotihoidon tukea
ei kuitenkaan vähennetä seuraavissa tapauksissa:
• Puolisokin on työttömänä ja kotihoidon tuki maksetaan
puolisolle.
• Puoliso saa kotihoidon tuen lisäksi äitiys-, isyys- tai
vanhempainrahaa.
• Puoliso hoitaa itse lasta eikä puolisolla tämän lapsenhoidon takia ole oikeutta työttömyysetuuteen.
Jos lapsenne on säännöllisesti osankin aikaa hoidossa kodin
ulkopuolella, vähennetään puolisollesi maksettava lasten kotihoidon tuki sinulle maksettavasta työttömyyspäivärahasta.
Pääsääntöisesti puolison opiskelu, vähäinenkin yritystoiminta tai osa-aikainen työskentely aiheuttaa sen, että
puolisolle myönnetty lasten kotihoidon tuki vähennetään
työttömyyspäivärahasta.
Työnantajan järjestämän lisäeläkkeen
vaikutuksesta
Työnantajan järjestämä lisäeläke vähentää päivärahan määrää.
Itselle ottamaasi vapaaehtoista eläkettä ei sen sijaan vähennetä
työttömyyspäivärahasta.
PÄIVÄRAHAN KESTO
Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan enintään 500 päivän
enimmäisajan. 1.1.2014 voimaan tulleella lainmuutoksella ansiopäivärahan ansio-osan kestoa lyhennetään 300 tai 400 päivään tiettyjen edellytysten täyttyessä. Ansiopäivärahan kestoa
lyhentävää säännöstä sovelletaan työnhakijaan, jonka päivärahakauden enimmäisaika alkaa 1.1.2014 tai sen jälkeen.
Sinulla on oikeus ansiopäivärahaan 500 päivältä, mikäli sinulla on työssäoloa yhteensä kolme vuotta. Työhistoriatiedot
selvitetään ensisijaisesti Eläketurvakeskuksen rekisteristä, josta käyvät ilmi kaikki eläkevakuutetut ansiosi. Työskentelyyn
rinnasteisia aikoja ei voida ottaa huomioon työhistoriaa laskettaessa. Toisaalta erilaisista vapaista, esimerkiksi perhevapaista
johtuvat työstä poissaolot luetaan työssäolovaatimukseen, jos
sinulla on poissaolojen aikana ollut voimassa oleva työsuhde.
Sinulla on oikeus ansiopäivärahan ansio-osaan 400 päivältä, mikäli sinulla on työssäoloa vähemmän kuin kolme vuotta. Työttömyyskassa maksaa sinulle kuitenkin päivärahaa
yhteensä 500 päivältä siten, että viimeiseltä 100 päivältä päivärahasi maksetaan peruspäivärahan suuruisena.
Ansiopäivärahan ansio-osan maksuaikaa lyhennetään tämän lisäksi 100 päivällä niiden päivärahan hakijoiden kohdalla, jotka ovat kieltäytyneet työllistymistä edistävästä palvelusta
tai keskeyttäneet palvelun ensimmäisen 250 päivärahapäivän
aikana. Näissä tilanteissa ansiopäivärahan ansio-osan enimmäisaika on 300 tai 400 päivää työssäoloedellytyksen täyttymisestä riippuen. Päivärahaa maksetaan kuitenkin yhteensä
500 päivältä siten, että viimeiseltä 100 tai 200 päivältä päiväraha maksetaan peruspäivärahan suuruisena. Ansiopäivärahan
ansio-osan enimmäisaikaa ei kuitenkaan lyhennetä, jos päivärahan hakijalle on maksettu tai maksetaan ensimmäisen 250
päivärahapäivän aikana korotettua ansio-osaa työllistymistä
edistävän palvelun ajalta vähintään 40 päivältä.
Päivärahaa maksetaan enintään viitenä päivänä kalenteriviikolta. Enimmäismaksuaikaan luetaan mukaan myös
työllistymistä edistävän palvelun aikana maksetut päivät.
16
Vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneelle henkilölle voidaan maksaa 500 päivän enimmäismaksuajan lisäksi ansiopäivärahaa 65vuotiaaksi asti, jos hän
Maksupäivät otetaan täysinäisinä huomioon, vaikka jokin
lakisääteinen sosiaalietuus on vähennetty maksettavasta päivärahasta. Soviteltuna maksettu ansiopäiväraha muunnetaan
vastaamaan täysiä työttömyyspäiviä. Vain nämä laskennalliset täydet korvauspäivät kerryttävät enimmäisaikaa. Vuorottelukorvausta ei oteta huomioon enimmäisaikaa laskettaessa.
Enimmäisaikaa kerryttävät myös sellaiset työttömyyspäivät,
joilta sinulle on maksettu työttömyysetuutta jostain toisesta EU- tai ETA-valtiosta taikka Sveitsistä. Korotetulla ansioosalla maksettu työttömyyspäiväraha kerryttää enimmäisaikaa jokaisella maksupäivällä. Soviteltuna maksettu korotettu
työttömyyspäiväraha muunnetaan kuitenkin ensin täysiksi
työttömyyspäivärahapäiviksi. Uusi enimmäismaksukausi alkaa aina, kun 26 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy päivärahan maksukauden alkamisen jälkeen. Työssäoloehdon tulee
kertyä 28 kuukauden aikana.
Enimmäisajan täytyttyä Kela voi maksaa työmarkkinatukea,
joka on peruspäivärahan suuruinen. Oikeus ansiopäivärahaan
alkaa vasta sen jälkeen, kun olet uudelleen täyttänyt työttömyysturvalain edellyttämän työssäoloehdon.
• täyttää 61 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä
• on työskennellyt vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden
aikana.
Työttömän henkilön oikeus vanhuuseläkkeeseen
jo 62-vuotiaana lisäpäivien perusteella
Vuoden 2012 helmikuun alusta pitkäaikaistyötön voi saada
vanhuuseläkkeen 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä.
Vanhuuseläke voi koostua työeläkkeestä ja kansaneläkkeestä.
Oikeus vanhuuseläkkeeseen on työttömällä, joka on
• syntynyt ennen vuotta 1958,
• täyttänyt 62 vuotta ja
• saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa lisäpäiviltä
eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä.
Tätä kyseistä vanhuuseläkettä on erikseen haettava. Hakemuslomakkeen saa työeläkelaitoksesta, Kelasta, Eläketurvakeskuksesta sekä edellä mainittujen tahojen internetsivuilta.
Hakemuksen voi jättää työeläkelaitokseen, Kelaan tai Eläketurvakeskukseen. Eläkkeenhakijan on lisäksi pyydettävä työttömyyskassalta todistus työttömyyspäivärahan saamisesta lisäpäiviltä. Tämä työttömyyskassan antama todistus tulee liittää
hakemukseen. Eläke voi alkaa hakemista seuraavan kalenterikuukauden alusta, eikä sitä saa takautuen.
Työtön henkilö voi itse valita, hakeeko hän vanhuuseläkettä 62-vuotiaana vai myöhemmin. Jos hän ei halua hakea sitä,
hänelle voidaan maksaa työttömyyspäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta.
Ennen vuotta 1950 syntyneillä työttömyyspäivärahaa saavilla pitkäaikaistyöttömillä säilyy edelleen oikeus työttömyyseläkkeeseen. Jos ennen vuotta 1950 syntynyt henkilö täyttää
työttömyyseläkkeen myöntämisen edellytykset 62-vuotiaana,
hänelle myönnetään kuitenkin työeläkelakien mukainen vanhuuseläke vähentämättömänä työttömyyseläkkeen sijaan. Kela
myöntää hänelle työttömyyseläkkeen, joka muuttuu vanhuuseläkkeeksi 65-vuotiaana.
Lisäpäiväoikeus
Ansiopäivärahaa voidaan maksaa tietyin edellytyksin enimmäisajan estämättä lisäpäiväoikeuden perusteella seuraavasti:
Vuosina 1950–1954 syntyneelle henkilölle voidaan maksaa
enimmäismaksuajan lisäksi ansiopäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 65 vuotta, jos hän
• täyttää 59 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä
• on työskennellyt vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden
aikana.
Vuosina 1955–1956 syntyneelle henkilölle voidaan maksaa 500 päivän enimmäismaksuajan lisäksi ansiopäivärahaa
65-vuotiaaksi asti, jos hän
• täyttää 60 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä, ja
• on työskennellyt vähintään 5 vuotta viimeisen 20 vuoden
aikana.
TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT (TE-PALVELUT)
TE-palvelujen ajalta voidaan maksaa ansiopäivärahaa, johon
henkilöllä olisi oikeus työttömänä ollessaan. Palvelun ajalta päiväraha voidaan tietyin edellytyksin maksaa korotetulla ansio-osalla korotettuna. Muutosturvan ansio-osan maksamisesta luovutaan 1.1.2014 lukien. Korotetun ansio-osan
määrä muuttuu samalla aiemman muutosturvan ansio-osan
suuruiseksi. TE-palvelujen ajalta maksettava ansiopäiväraha
kerryttää päivärahan maksulle asetettua enimmäismaksuaikaa. Työttömyyskassa maksaa palveluun osallistumisen ajalta myös kulukorvauksen. Palveluun osallistuessasi voit hakea
ansiopäivärahaa normaaliin tapaan päivärahahakemuksella.
Ansiopäivärahan saamiseksi sinun tulee
1. olla työnhakijana TE-toimistossa ja
2. täyttää 26 kalenteriviikon työssäolo- ja jäsenyysehto
työttömyyskassassa.
Korotetun ansio-osan maksaminen palveluun osallistumisen
perusteella edellyttää sitä, että siitä on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa. Suunnitelma
laaditaan TE-toimistossa työnhakijan haastattelun yhteydessä.
17
Muistathan pitää huolta siitä, että työnhakusi TE-toimistossa on voimassa. Työnhaun katketessa joudumme keskeyttämään päivärahan maksamisen.
Palveluista kieltäytyminen tai palvelun keskeyttäminen voivat johtaa päivärahaoikeuden menettämiseen sekä ansiopäivärahakauden enimmäismaksuajan lyhenemiseen 100 päivällä.
• Päätoimiselle yrittäjälle voidaan maksaa ansiopäivärahan
perusosaa.
• Työttömyysuhan alaiselle työntekijälle voidaan maksaa
ansiopäiväraha ansio-osineen.
Omaehtoinen opiskelu
TE-toimistot tarjoavat mahdollisuuden omaehtoiseen opiskeluun niille työnhakijoille, joilla on ammatillisen koulutuksen
tarve. Sinulla voi olla oikeus ansiopäivärahaan omaehtoisen
opiskelun ajalta, jos:
• olet työnhakijana TE-toimistossa,
• olet täyttänyt 25 vuotta opiskelun tukemisen alkaessa,
• sinulla on TE-toimiston toteama koulutustarve,
• TE-toimisto arvioi, että omaehtoisen opiskelun tukeminen on tarkoituksenmukaisin keino parantaa ammattitaitoasi ja mahdollisuuksiasi saada työtä tai säilyttää
työpaikka,
• opiskelun tukemisesta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunnitelmassa lähtökohtaisesti
ennen opintojen aloittamista ja
• työttömyysturvalaissa säädetyt edellytykset ansiopäivärahan maksamiselle täyttyvät.
Seuraavat palvelumuodot voivat tulla kysymykseen ansiopäivärahan saajien kohdalla:
1. Työnhakuvalmennus
2. Uravalmennus
3. Koulutuskokeilu
4. Työkokeilu
5. Työvoimakoulutus
6. Omaehtoinen opiskelu
7. Kuntouttava työtoiminta
Pääsääntöisesti sinulla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta, jos sinulla ei olisi oikeutta päivärahaan työttömänä ollessasi. Tämä tarkoittaa sitä, että ansiopäivärahan maksamisen esteet ja rajoitukset, kuten yli
kaksi viikon kestävän kokoaikatyön aloittaminen tai estävän
sosiaalietuuden saaminen, estävät päivärahan maksamisen
myös työllistymistä edistävän palvelun aikana.
Opintoja voidaan tukea yhteensä enintään 24 kuukauden ajalta yhtä opintokokonaisuutta kohden. Tukiaika kuluu siitä riippumatta, voidaanko päivärahaa maksaa jonkun esteen, kuten
esimerkiksi työnantajalta saadun tukipaketin jaksottamisen
vuoksi. Jos jatkat opintojasi yli 24 kuukauden ajan, saatetaan
sinut katsoa päätoimiseksi opiskelijaksi, jolloin sinulla ei ole
oikeutta työttömyyspäivärahaan. TE-toimisto seuraa opiskelun etenemistä ja 24 kuukauden enimmäisajan täyttymistä.
Jos opintojen jaksotuksesta on sovittu, kuluu opintojen
enimmäisaika (24 kk) vain sovittujen opintojaksojen aikana.
Jaksojen välinen aika ei ole opiskeluaikaa, ja tältä ajalta päivärahaa maksetaan mahdollisen työttömyyden perusteella.
Vain päätoimisia opintoja voidaan tukea työttömyyspäivärahalla. TE-toimisto tutkii asian. Päätoimisina pidetään:
• opintoja, joiden tavoitteena on alemman tai ylemmän
korkeakoulututkinnon suorittaminen,
• nuorille tarkoitettuja lukio-opintoja,
• opintoja, joiden laajuus on keskimäärin vähintään viisi
opintopistettä tai kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta
kohden tai, jos opintojen laajuutta ei ole määritelty opintoviikkoina tai opintopisteinä, 25 tuntia viikossa.
Palveluun osallistuessasi sinulla on kuitenkin poikkeuksellisesti oikeus päivärahaan seuraavissa tilanteissa:
1. Omavastuun ajalta.
2. TE-toimiston asettaman korvauksettoman määräajan
(karenssi) ajalta.
3. TE-toimiston asettaman työssäolovelvoitteen ajalta.
4. Alle 25-vuotias on oikeutettu päivärahaan, vaikka hän
on ilman pätevää syytä jättänyt hakematta koulutukseen,
kieltäytynyt koulutuksesta tai on omalla menettelyllään
aiheuttanut sen, ettei häntä valita koulutukseen.
Työvoimakoulutus
TE-toimistot tarjoavat työvoimakoulutusta niille työnhakijoille, joilla on ammatillisen koulutuksen tarve. Työvoimakoulutuksena tarjotaan ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta,
kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettua kotoutumiskoulutusta sekä aikuisten perusopetusta, jos perusopetuksen oppimäärän puuttuminen on esteenä ammatillisen
koulutuksen suorittamiselle.
Työvoimakoulutuksen ajalta voidaan maksaa ansiopäivärahaa, vaikka henkilö katsottaisiin päätoimiseksi yrittäjäksi tai
vaikka hän ei ole työtön tai kokonaan lomautettu, jos hän on
kuitenkin työttömyysuhan alainen. TE-toimisto arvioi sen,
onko kyseessä päätoiminen yrittäjä, sekä sen, voidaanko henkilöä pitää työttömyysuhan alaisena.
TE-toimisto päättää, voidaanko opintojasi tukea työttömyysetuudella. Työttömyysetuus ei ole opintotukea tai muita opintojen aikaisia tukimuotoja korvaava järjestelmä. Tämän vuoksi jo aiemmin aloitettuja opintoja tuetaan pääsääntöisesti vain
silloin, jos tarkoituksena on jatkaa vähintään yhden vuoden
keskeytyneinä olleita opintoja. Keskeytymisaika lasketaan lähtökohtaisesti opintosuoritusrekisteriotteeseen merkitystä viimeisestä opintosuorituksesta. Opinnot eivät ole olleet keskeytyneenä, jos olet vuoden aikana ottanut osaa opetukseen tai
18
esimerkiksi valmistellut ohjatusti lopputyötäsi. Vuoden keskeytystä ei edellytetä siinä tapauksessa, jos opinnot on aloitettu työsuhteen aikana, tai jos samoja opintoja on aikaisemmin harjoitettu työvoimakoulutuksena. Vain erityisestä
syystä voidaan kokonaan uusien yliopisto-opintojen aloittamista tukea työttömyyspäivärahalla. Lisätietoja kannattaa kysyä TE-toimistosta.
Ansiopäivärahaa saava nuori on tällöin samassa asemassa kuin
työmarkkinatukea saava nuori.
Koulutuspalvelujen tuottaja ei välttämättä seuraa työnhakijan läsnäoloa työvoimakoulutuksen ja omaehtoisen opiskelun
aikana. Tästä syystä kulukorvausta maksetaan näiden palveluiden ajalta aina viideltä päivältä kalenteriviikossa.Kulukorvausta ei makseta opintojen lomajaksoilta. Korvaus voidaan
kuitenkin maksaa, jos osallistut lomajakson aikana koulutukseen kuuluvaan työssä oppimiseen tai harjoitteluun. Valmennusten ja kokeilujen ajalta kulukorvausta maksetaan vain palveluun osallistumispäiviltä, koska vain näiltä päiviltä on kuluja
matkoista ja aterioinnista.
Työssäoloehdon täyttyminen työvoimakoulutuksen tai omaehtoisen koulutuksen aikana
Jos täytät uuden työssäoloehdon työvoimakoulutuksesi tai
opiskelusi aikana, ei uusi päivärahan enimmäisaika kuitenkaan
ala alusta. Uutta omavastuuaikaa ei määrätä eikä ansiopäivärahan
tasoa määritellä uudelleen. Jos enimmäisaika täyttyy koulutuksen
aikana, ei sinulla ole enää koulutuksen loppuajalta oikeutta
työttömyyskassan maksamaan päivärahaan. Tällaisessa tilanteessa saatat saada Kansaeläkelaitokselta työmarkkinatukea.
Kun koulutus loppuu, saattaa sinulla kuitenkin muiden edellytysten täyttyessä oikeus ansiopäivärahaan. Ansiopäivärahaoikeutesi perustuu tuolloin työvoimakoulutuksen tai omaehtoisten
opintojen aikana täyttyneeseen työssäoloehtoon. Enimmäismaksuaika alkaa tällöin alusta, ansiopäivärahasi taso määritellään
uudelleen ja sinulle asetetaan uusi omavastuuaika.
Poissaolo työllistämistä edistävästä palvelusta
Valmennuksiin, kokeiluihin ja kuntouttavaan työtoimintaan
osallistuvat henkilöt saavat päivärahaa työllistymistä edistävään palveluun osallistumisen perusteella. Ansiopäivärahaa
ei siksi voida maksaa palvelusta poissaolopäiviltä, ellei poissaolon syynä ole:
• työkyvyttömyys,
• alle 10-vuotiaan lapsen sairaus (enintään neljä työpäivää
kestävä), tai
• työhaastattelu tai siihen rinnastettava syy, joka liittyy työllistymiseen.
Kulukorvaus
Kulukorvausta maksetaan TE-palvelujen ajalta matka- ja muiden ylläpitokustannusten korvaukseksi. Korvaus on työssäkäyntialueellasi järjestettävssä palvelussa 9 euroa päivässä ja
sen ulkopuolella 18 euroa. Korotettuun kulukorvaukseen on
oikeus myös silloin, jos osallistut työssäkäyntialueella, mutta
oman kotikuntasi ulkopuolella järjestettävään koulutukseen,
ja osallistumisesta aiheutuu majoituskustannuksia. Tarvitsemme näistä kustannuksista selvityksen (vuokrasopimus taikka
kuitit hotellikustannuksista tai muusta majoittumisesta). Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalle ei makseta korotettua
kulukorvausta. Ulkomailla järjestettävään työvoimakoulutukseen osallistuvalla on oikeus saada kulukorvauksena 50 prosenttia kyseisessä maassa maksettavasta päivärahasta. Pohjoiskalotin koulutussäätiön järjestämään työvoimakoulutukseen
osallistuvalle maksetaan kulukorvausta 16,82 euroa pävässä.
Kulukorvausta maksetaan enintään viideltä päivältä kalenteriviikossa. Korvaus on verotonta tuloa ja se maksetaan siihen oikeutetulle ilman erillistä hakemista. Kulukorvausta maksetaan
vain, jos on oikeus ansiopäivärahaan. TE-toimisto voi kuitenkin joissain tilanteissa myöntää ja maksaa kulukorvausta myös
sellaiselle henkilölle, jolla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan.
Alle 25-vuotiaalle, ammatillista koulutusta vailla olevalle nuorelle ei makseta kulukorvausta työkokeilun ajalta.
Ilmoitathan työttömyyskassalle poissaoloajan pituuden sekä
sen syyn. Oma ilmoituksesi poissaolosta riittää, mikäli kyseessä on enintään kolme peräkkäistä päivää kestävä sairauspoissaolo. Yli kolme päivää kestävien sairauspoissaolojen osalta
tarvitsemme kuitenkin lääkärin- tai terveydenhoitajan todistuksen. Mikäli emme saa sinulta lääkärin- tai terveydenhoitajan todistusta, joudumme hylkäämään ansiopäivärahahakemuksesi neljännestä poissaolopäivästä lukien.
Silloin, kun kyse on poissaolosta alle 10-vuotiaan lapsen sairauden vuoksi, ei lääkärintodistusta pyydetä lainkaan. Lapsen
sairaus on hyväksyttävä syy poissaololle neljän perättäisen päivän ajan. Lapsen sairauden jatkuessa pidempään, joudumme
hylkäämään ansiopäivärahahakemuksesi viidennestä poissaolopäivästä lukien.
Edellä mainitut käytännöt noudattelevat hyvin pitkälti työelämän menettelytapoja sairauspoissaolojen osalta. Muistathan, että sinun vastuullasi on ilmoittaa työttömyyskassalle asianmukaisesti poissaolosi sekä sen syy jo päivärahaa hakiessasi.
TE-toimisto voi myös tehdä päätöksen palvelun keskeyttämistä luvattomien poissaolojen takia tai jos poissaoloja on muutoin niin paljon, etteivät palvelulle asetetut tavoitteet täyty.
19
OIKEUS SOVITELTUUN PÄIVÄRAHAAN
Sinulla saattaa olla oikeus soviteltuun ansiopäivärahaan tilanteessa, jossa sinulla on voimassa oleva työsuhde tai jos harjoitat yritystoimintaa. Edellytyksenä päivärahaoikeudelle on se,
että työskentelysi on osa-aikaista tai satunnaista taikka yritystoimintasi on sivutoimista. Sovitellun ansiopäivärahan myöntämistä koskevat muutoin samat edellytykset, joita edellytetään täyden ansiopäivärahankin kohdalla. Sinun tulee myös
ilmoittautua TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi.
Sinulla voi olla oikeus soviteltuun päivärahaan seuraavissa tilanteissa:
1. Teet osa-aikaista työtä. Osa-aikatyössä työaika on enintään 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen
työntekijän työajasta. Oikeutta päivärahaan ei kuitenkaan
ole, jos osa-aikaisuus perustuu omasta aloitteestasi tapahtuneeseen työajan lyhentämiseen.
2. Päivittäistä työaikaasi on lyhennetty lomautuksen johdosta. Jos lomautus sen sijaan toteutetaan kokoaikaisena
tai viikoittaista työaikaa lyhentämällä, on sinulla oikeus
täysimääräiseen ansiopäivärahaan lomautuspäiviltä. Jos
teet osa-aikatyötä ja sinut lomautetaan, maksetaan sinulle
kuitenkin soveltua päivärahaa.
3. Jos työntekosi on estynyt sellaisen työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole vaikutusta sinun työehtoihisi tai
työoloihisi.
4. Olet vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön. Jos vastaanottamasi työ kestää yli kaksi viikkoa, maksetaan sinulle täysimääräistä päivärahaa ennen
ja jälkeen työsuhteen eikä sinulla ole oikeutta soviteltuun
päivärahaan työssäoloajaltasi.
5. Sinulla on tuloa sivutoimisesta yritystoiminnasta tai
omasta työstä. Päätoimisella yrittäjällä ei ole lainkaan oikeutta ansiopäivärahaan. TE-toimisto ratkaisee sen, onko yrittäjyytesi päätoimista vai sivutoimista. Oma työ on
sellaista toimintaa, jota ei tehdä varsinaisesti yrittäjänä,
mutta ei myöskään työsuhteessa.
• Suojaosa on 300 euroa sovittelujakson ollessa kuukauden
pituinen tai käytettäessä laskennallista työtuloa erityisellä
sovittelujaksolla.
• Suojaosan suurus on 279 euroa sovittelujakson ollessa
neljän kalenteriviikon pituinen.
Ilmoita päivärahahakemuksessasi kaikki hakujakson aikana
tekemäsi työtunnit. Tämän lisäksi tarvitsemme selvityksen
sinun työ- tai yritystoiminnan tuloista. Tästä syystä tarvitsemme hakemuksen liitteeksi työnantajan laatiman palkkatodistuksen tai palkkalaskelman hakujakson ajalta. Tarkista
päivärahahakemuksesta ja palkkalaskelmasta, että hakemuksessa ilmoittamasi työtunnit vastaavat palkkalaskelman tietoja.
Sovittelujakson valinta
Sovitellun päivärahan suuruus määräytyy sovittelujakson kuluessa ansaitun työtulon perusteella siten, että suojaosan ylittävä sovittelujakson aikana ansaittu tulo vähentää tuolta ajalta
maksettavan ansiopäivärahan määrää. Tavallisesti sovittelujaksona käytetään kuukautta tai neljää peräkkäistä kalenteriviikkoa. Sovittelujakson valinta riippuu palkanmaksujaksosta. Kuukautta tai neljää kalenteriviikkoa lyhyempää, erityistä
sovittelujaksoa pitää käyttää silloin,
• jos sovittelujaksoon sisältyy sellaisia aikoja, joilta sinulla
on oikeus täyteen ansiopäivärahaan tai
• jos sovittelujaksoon sisältyy sellaisia aikoja, joilta sinulla
ei ole lainkaan oikeutta päivärahaan.
Sinulla ei ole oikeutta päivärahaan silloin, kun sovittelujakson ajalle kohdistuu jokin päivärahan maksamisen este. Sovittelussa ei oteta huomioon niitä tuloja, jotka olet ansainnut
esteen voimassaoloaikana. Erityistä sovittelujaksoa käytetään
esimerkiksi silloin, jos sovittelujakson aikana kuluu omavastuuaika. Jos päivärahan maksamisen esteenä on se, että työnhaku ei ole voimassa, käytetään sovittelussa kuitenkin tavanomaista sovittelujaksoa. Lisäksi tavanomaista sovittelujaksoa
voidaan lyhentää silloin, kun aloitat yli neljä viikkoa kestävän
osa-aikatyön.
Erityinen sovittelujakso muodostetaan hakujaksosi niistä
osista, joilta sinulla on oikeus saada soviteltua päivärahaa. Erityistä sovittelujaksoa käytettäessä suojaosan ylittävältä osalta
ansaitsemasi palkka tai muu tulo muunnetaan laskennallisesti vastaamaan kuukausituloa. Laskennallinen työtulo saadaan
kertomalla päiväpalkka luvulla 21,5. Päiväpalkka saadaan jakamalla työstä saatu tulo sovittelujaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien määrällä siten, että kalenteriviikossa on
viisi laskennallista työpäivää.
Sovittelussa otetaan huomioon sovittelujakson aikana ansaittu palkka tai muu tulo. Soviteltu päiväraha maksetaan kaikilta sovittelujaksoon sisältyviltä päiviltä samansuuruisena.
Päivärahaa voidaan maksaa enintään viideltä päivältä viikossa. Soviteltuna maksettu ansiopäiväraha kerryttää päivärahan
enimmäismaksuaikaa siten, että soviteltuna maksettu ansiopäiväraha muunnetaan enimmäismaksuaikaa laskettaessa laskennallisesti vastaamaan täysiä päivärahapäiviä.
Sovitellun päivärahan suuruus määräytyy täyden ansiopäivärahan pohjalta. 1.1.2014 alkaen päivärahan sovittelussa otetaan käyttöön 300/279 euron suojaosa. Suojaosasta johtuen
tulot vaikuttavat ansiopäivärahasi määrää vähentävästi vasta
suojaosan ylittyessä. Sovitellun päivärahan määrä lasketaan
siten, että puolet (50 prosenttia) sovittelujakson aikana ansaitsemastasi suojaosan ylittävästä tulosta vähennetään täysimääräisestä päivärahasta.
20
Sovittelussa huomioon otettava tulo
Työajan tarkastelu
Sovittelussa otetaan huomioon sovittelujakson aikana ansaittu
palkka tai muu tulo. Soviteltavaa tuloa ovat siten esimerkiksi:
• Työstä saatu peruspalkka;
• Erilaiset korvaukset ja lisät kuten ylityökorvaus, varallaolokorvaus, iltalisä, yötyölisä, provisiot ja palkkaan rinnastettavat palkkiot;
• Yritystoiminnasta ja omasta työstä saadut ansiotulot. Pääomatuloja ei huomioida.
Sinulla ei ole oikeutta soviteltuun ansiopäivärahaan, jos työaikasi
ylittää 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän
työajasta. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, vertailu tehdään
työaikalain mukaiseen säännölliseen työaikaan, joka on enintään
kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Osa-aikatyössä työaikaasi tarkastellaan sovittelujaksoittain. Jos työaikaasi
on lyhennetty lomautuksen johdosta, tarkastellaan työaikaasi
kalenteriviikoittain. Työaikaa laskettaessa otetaan huomioon
todelliset työtunnit, joita verrataan kokoaikaisen työntekijän
enimmäistyöaikaan. Jaksotyössä työajan tarkastelujaksona on
periodi. Jos sinulla on useampia sovittelun piirissä olevia työsuhteita, lasketaan näiden työsuhteiden työaika yhteen.
Sinulla ei ole oikeutta soviteltuun työttömyyspäivärahaan
myöskään silloin, jos työnantajallasi ei ole mahdollisuutta valvoa työaikaasi. Työajan tarkastelua ei kuitenkaan vaadita silloin, kun sovittelu perustuu sivutoimiseen yritystoimintaan
tai omaan työhön.
Sovitteluajankohta
Pääsääntöisesti sovittelussa huomioidaan sovittelujakson aikana ansaitut, 300/279 euron suojaosuuden ylittävät tulot. Maksuajankohdalla ei yleensä ole sovittelun kannalta merkitystä.
Poikkeuksellisesti tulo voidaan kuitenkin huomioida myös ansaintajakson ulkopuolella seuraavissa tilanteissa:
• Yritystoiminnasta tai omasta työstä saatu tulo voidaan
sovitella myös toiminnan harjoittamisen lakattua, jos toiminnasta kertyy vielä tuloa jälkikäteen. Tällaisia tuloja
ovat esimerkiksi tekijänoikeuskorvaukset, lisenssimaksut,
rojaltit ja käyttökorvaukset. Tällainen jälkikäteen kertyvä
tulo sovitellaan maksamisajankohdan mukaan sille ajalle,
jolla korvauksen katsotaan vaikuttavan tulotasoosi.
• Joillakin aloilla edellisen palkanmaksukauden lisät maksetaan jälkikäteen peruspalkan yhteydessä. Tällaisilla
aloilla pyrimme tekemään sovittelun maksuperusteisesti,
mikä tarkoittaa sitä, että kullakin sovittelujaksolla sovitellaan sen sovittelujakson aikana maksettu tulo. Toimimme
näin, jottei ansiopäivärahan maksaminen viivästyisi.
• Lomaraha ja lomakorvaus otetaan huomioon sen sovittelujakson tulona, jonka aikana se on maksettu.
• Työaikapankkiin säästetty ansio otetaan huomioon silloin, kun se siirretään työaikapankkiin. Työaikapankista
nostettu ansio otetaan huomioon silloin, kun sitä vastaava
vapaa pidetään. Jos vapaata ei pidetä, niin ansio huomioidaan silloin, kun se on nostettu työaikapankista.
• Tulospalkkiot voidaan sovittelussa kohdentaa niiden
maksamisajankohdasta eteenpäin sille ajanjaksolle, joka
kuluu seuraavan tulospalkkion maksamiseen. Samalla tavoin toimimme palvelusvuosipalkkioita soviteltaessa.
Vuosiloma
Sinulla ei ole vuosilomasi ajalta lainkaan oikeutta ansiopäivärahaan, jos vuosiloma-ajan palkka perustuu kokoaikatyön
palkkaan.
Esimerkki 1: Maija on tehnyt usean vuoden ajan osa-aikatyötä
ja saanut soviteltua päivärahaa. Nyt hän on vuosilomalla kolme viikkoa. Sovitellun työttömyyspäivärahan maksamista jatketaan loma-ajan, sillä hänen vuosiloma-ajan palkkansa perustuu osa-aikatyön palkkaan.
Esimerkki 2: Matti on ollut pitkään osa-aikatyössä. Hän sol-
mii saman työnantajan kanssa määräaikaisen kokoaikatyösuhteen ajalle 1.5. – 31.8.2013, josta ajasta hän on koko heinäkuun
vuosilomalla. Työnantaja maksaa Matille vuosiloman ajalta
kokoaikatyön palkkaa. Matilla ei ole oikeutta soviteltuun työttömyyspäivärahaan lomansa aikana, koska hän on kokoaikatyössä myös loman aikana.
Sovitellun päivärahan määrä
Sovitellun päivärahan suuruus määräytyy täyden ansiopäivärahan pohjalta. Jos päivärahaasi on myönnetty korotettu ansio-osa, maksetaan myös soviteltu ansiopäiväraha korotettuna
korotetulla ansio-osalla. Sovitellun päivärahan määrä lasketaan siten, että puolet (50 prosenttia) sovittelujakson aikana
saadusta suojaosuuden (300/279 euroa) ylittävästä tulosta vähennetään täysimääräisestä päivärahasta.
Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa enintään niin paljon, että se yhdessä huomioon otettavan työtulon kanssa voi
olla korkeintaan ansiopäivärahan perusteena olevan palkan
suuruinen (100 prosentin sääntö). Tätä 100 prosentin säännön mukaista sovitellun päivärahan enimmäismäärää laskettaessa huomioidaan koko sovittelujakson aikana ansaittu tulo (myös suojaosuus). Sovitellun päivärahan määrä saadaan
Sovitellun päivärahan maksamisen esteet
Ajat, joilta oikeutta soviteltuun päivärahaan ei ole:
• Aika, jona työllistyt yli kaksi viikkoa kestävässä
kokoaikatyössä.
• Aika, jona työllistyt päätoimisena yrittäjänä.
• Aika, jona opiskelet päätoimisesti.
• Sairausaika.
• Äitiys- tai isyysloma sekä vanhempainvapaa.
• Omavastuuaika.
• Aika, jolta 80 prosentin työaikaraja ylittyy.
21
vähentämällä päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta
sovittelujakson aikana ansaittu laskennallinen päiväpalkka.
Näin laskettu enimmäismäärä sisältää myös lapsikorotuksen.
Sinulla on kuitenkin aina oikeus sen suuruiseen soviteltuun
päivärahaan, jonka saisit peruspäivärahana.
päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta (115,12 euroa).
Päiväkohtainen palkka saadaan jakamalla huomioitava työtulo
(1.750,82 euroa) jakajalla 21,5. Vähennyksen (115,12 – 81,43 =
33,69) jälkeen sovitellun päivärahan määräksi jää 33,69 euroa.
Päivärahan enimmäismaksuajan kuluminen
soviteltua päivärahaa maksettaessa
Esimerkkejä sovitellun päivärahan laskemisesta
Sovittelu pääsäännön mukaan:
Soviteltuna maksettu päiväraha kerryttää päivärahan enimmäismaksuaikaa siten, että se muunnetaan täysiksi työttömyyspäivärahapäiviksi. Muuntaminen tehdään niin, että
sovittelujaksolta maksettu soviteltu päiväraha jaetaan täysimääräisellä päivärahalla. Myös mahdollisesti korotettuna
maksettu soviteltu päiväraha kerryttää enimmäisaikaa samalla
tavoin kuin korottamaton ansiopäiväraha eli korotusta ei tässä
kohtaa oteta huomioon.
Maija työskentelee osa-aikaisesti. Hän on hakenut ansiopäivärahaa 1.–31.1.2014 väliseltä ajalta. Hakemuksen liitteenä olevan palkkalaskelman mukaan hän on ansainnut palkkaa edellä
mainitulta ajalta 550,00 euroa. Työttömyyskassa on määritellyt Maijan päivärahan perusteena olevaksi päiväpalkaksi 53,09
euroa. Jos Maija saisi täysimääräistä ansiopäivärahaa, olisi päivärahan määrä 40,20 euroa.
Maijan saama 300 euron suojaosuuden ylittävä työtulo
(250,00 euroa) voidaan sovitella pääsäännön mukaisesti tavanomaista sovittelujaksoa käyttäen. Sovittelujaksona voidaan
käyttää päivärahan hakujaksoa 1.-31.1.2014. Sovitellun päivärahan määrä lasketaan siten, että puolet (50 prosenttia) sovittelujakson aikana saadusta tulosta vähennetään täysimääräisestä päivärahasta. Huomioitava työtulo (125,00 euroa)
muunnetaan laskennallisesti päiväkohtaiseksi palkaksi käyttämällä jakajaa 21,5. Näin saadaan Maijan päiväkohtaiseksi
palkaksi 5,81 euroa. Kun Maijan täysimääräisestä ansiopäivärahasta (40,20) vähennetään huomioon otettava työtulo (5,81
euroa) saadaan sovitellun ansiopäivärahan määräksi 34,39 euroa päivässä.
Maijalle voidaan maksaa soviteltua päivärahaa 1.-31.1.2014
väliseltä ajalta 34,39 euroa päivässä. Hän saa soviteltua ansiopäivärahaa yhteensä 790,97 euroa (23 X 34,39). Kun otetaan
huomioon Maijan työstään ansaitsema palkka, ovat hänen kokonaistulonsa 1.–31.1.2014 väliseltä ajalta yhteensä 1.340,97
euroa (550,00 + 790,97). Mikäli Maija olisi ollut kokonaan
työtön, olisi hän saanut päivärahaa kyseiseltä ajalta 924,60 euroa (23 x 40,20).
Esimerkki: Maijalle on maksettu soviteltua päivärahaa 23 päi-
vältä. Hänen täysimääräinen ansiopäivärahansa on 42,05 euroa. Hän on ansainnut sovittelujakson kuluessa 636,00 euroa
palkkaa, josta 300 euron suojaosuuden vähentämisen jälkeen
puolet (168,00 euroa) otetaan sovittelussa huomioon. Maijan
päiväpalkka on saatu jakamalla huomioitava työtulo luvulla
21,5 (168,00 : 21.5 = 7,81). Sovitellun päivärahan määräksi
on muodostunut 34,24 euroa, kun päiväpalkka on vähennetty täysimääräisestä ansiopäivärahasta (42,05 – 7,81 = 34,24).
Maijalle on maksettu soviteltua päivärahaa 23 päivältä yhteensä 787,52 euroa.
Vaikutus 500 päivän kertymään: Kun sovittelujaksolta maksettu
päiväraha jaetaan täysimääräisellä päivärahalla (787,52 : 42,05
= 18,73) saadaan kertymään luettavien päivien lukumääräksi
18. Maijalle on maksettu soviteltua päivärahaa 23 päivältä.
Maksetut päivät kerryttävät 500 päivän kertymää 18 päivällä.
Sovitellun päivärahan hakeminen
Ilmoita päivärahahakemuksessasi hakujakson aikana tekemäsi
työtunnit ja toimita hakemuksen liitteenä aina vähintään palkkalaskelma. Työsuhteen päättyessä tarvitsemme myös palkkaja työtodistuksen, josta käyvät ilmi
• työnantajan yhteystiedot,
• työsuhteen kesto,
• maksettu palkka ja viikoittaiset työtunnit sekä
• työsuhteen päättymisen syy (esimerkiksi työsuhteen
määräaikaisuus).
Sovittelu 100 prosentin sääntöä sovellettaessa:
Matti on hakenut soviteltua päivärahaa ajalta 1.1.–31.1.2014.
Hakemuksen liitteenä olevan palkkalaskelman mukaan hänen
ennakonpidätyksen alainen työtulonsa tuolta ajalta on ollut
1.750,82 euroa. Työtulosta huomioidaan 300 euron suojaosuuden
ylittävä osa 1.450,82 euroa. Työttömyyskassa on määritellyt Matin
päivärahan perusteena olevaksi päiväpalkaksi 115,12 euroa.
Normaalisti sovitellun päivärahan määrä laskettaisiin siten,
että puolet (50 prosenttia) sovittelujakson aikana saadusta 300
euron suojaosuuden ylittävästä tulosta vähennettäisiin täysimääräisestä päivärahasta. Matin kohdalla soviteltu päiväraha yhdessä
tulojen kanssa olisi kuitenkin näin laskettuna ylittänyt hänen
ansiopäivärahansa perusteena olevan palkan suuruuden.
Matin päivärahaa laskettaessa sovelletaan 100 prosentin sääntöä. Sovitellun päivärahan määrä saadaan vähentämällä laskennallinen päiväkohtainen palkka (81,43 euroa)
Mikäli työsuhteesi on päättynyt irtisanomiseen, tarvitsemme
irtisanomisilmoituksen. Seuraamme uuden työssäoloehtosi kertymistä ilmoitettujen työtuntien ja palkkatietojen perusteella.
Yritystoiminnan tulot huomioidaan verotustietojen tai
muun luotettavan selvityksen perusteella. Käytämme tulojen arvioinnissa verotuksen tietoja aina silloin, kun se on
mahdollista. Vahvistetun verotuksen tietoja ei kuitenkaan
voida käyttää siinä tapauksessa, jos kysymys on aloittavasta
22
yritystoiminnasta tai kun yritystoiminta on verotuksen vahvistamisen jälkeen muuttunut oleellisesti.
Jos emme voi käyttää tulojen arvioinnissa verotuksen tietoja, arvioimme tuloja kuitenkin mahdollisimman pitkälle verotuksen sääntöjen mukaan.
Jos kysymys on sovittelun piirissä olevasta omasta työstä, joka on niin pienimuotoista, että sitä voidaan pitää vain
itsenäisenä tulonhankkimistoimintana (pääsääntöisesti erilaiset verkostomarkkinointityöt), on toiminnan harjoittajan pidettävä toiminnastaan niin sanottua muistiinpanokirjaa, johon aikajärjestyksessä merkitään tulot ja menot. Sovittelussa
huomioon otettavien tulojen arviointi perustuu näissä tilanteissa muistiinpanokirjaan merkittyihin tulo- ja menotietoihin, joita arvioidaan verotuksen sääntöjen mukaan.
VUOROTTELUVAPAA
Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan työntekijän ja työnantajan vapaaehtoiseen sopimiseen perustuvaa järjestelyä, jossa työntekijä
vuorottelusopimuksen mukaisesti määräaikaisesti vapautuu
palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta. Työnantajan on samalla sitouduttava vastaavaksi ajaksi palkkaamaan
TE-toimistossa työttömänä työnhakijana oleva henkilö.
vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista.
Tähän ajanjaksoon voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää
palkatonta poissaoloa. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuvat
poissaolot rinnastetaan työssäoloon.
Lisäksi edellytetään, että edellä mainittu työ on ollut kokoaikatyötä, mikä tarkoittaa, että työaikasi on tullut olla yli 75
prosenttia kokoaikatyöntekijän työajasta.
Työhistoriaedellytys
Vuorotteluvapaan kesto
Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että olet tehnyt työeläkelakien
mukaista työtä 10 vuotta ja/tai 1.1.2007 alkaen sinulla on työeläkkeeseen oikeuttavia ansioita yhteensä 10 vuoden ajalta. Myös
yrittäjänä tehty työ luetaan työhistoriaan. Työntekoon voidaan
rinnastaa myös muuta kuin em. työeläkelakien mukaista aikaa
kuten perhevapaa-aikaa, asevelvollisuusaikaa, siviilipalvelusaikaa
ja työsopimuslakiin tai työ- ja virkaehtosopimukseen perustuvaa
hoitovapaa-aikaa. Enintään neljännes ajasta voi olla tällaista rinnastettavaa aikaa. Työssäoloon rinnasteisia aikoja laskettaessa
otetaan huomioon vain täydet kalenterikuukaudet.
Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 90 ja enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaa voidaan sopia pidettäväksi useammassa jaksossa, mutta tällöinkin kunkin jakson tulee olla vähintään 90 kalenteripäivää. Vapaan jaksottamisesta on
sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista.
Vuorotteluvapaan pidentämisestä on sovittava kaksi kuukautta ennen sovitun vapaan päättymistä. Vuorotteluvapaa on
kuitenkin pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta, eikä sen yhteenlaskettu kesto saa ylittää
vapaan enimmäiskestoa. Vuorotteluvapaalle voit päästä uudelleen, kun edellisen vapaan päättymisen jälkeen olet kerännyt
työeläkelakien mukaista työhistoriaa viisi (5) vuotta.
Työssäoloedellytys
Vuorotteluvapaan edellytyksenä on lisäksi, että olet työskennellyt saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti
Vuorottelukorvauksen
määrä vuonna 2014.
Palkka/kk
Palkka -4,13 %
Vuorottelukorvaus
70 %
euroa / päivä
1 000,00
1 500,00
2 000,00
2 500,00
3 000,00
3 500,00
4 000,00
4 500,00
5 000,00
6 000,00
7 000,00
8 000,00
958,70
1 438,05
1 917,40
2 396,75
2 876,10
3 355,45
3 834,80
4 314,15
4 793,50
5 752,20
6 710,90
7 669,60
26,62
33,64
40,67
47,69
54,71
61,74
65,46
68,58
71,70
77,94
84,19
90,43
23
Vuorottelukorvaus
80 %
euroa / päivä
30,42
38,45
46,48
54,50
62,53
70,55
74,81
78,38
81,94
89,08
96,21
103,35
Vuorottelusopimus
joiden saaminen vuorottelusopimuksen mukaan jatkuu vapaan aikana. Muilta osin vuorottelukorvauksen perusteena
oleva palkka määritellään vastaavin perustein kuin ansiopäivärahan perustepalkka. Voit lukea tästä tarkemmin kohdasta
Päivärahan suuruus (s. 15).
Työnantajan tulee tehdä vuorottelijan kanssa kirjallinen vuorottelusopimus, jossa työnantaja sitoutuu palkkaamaan sijaisen. Tämä sopimus sekä työsopimus tai muu luotettava selvitys
siitä, että sijainen on palkattu vuorotteluvapaan ajaksi, on toimitettava TE-toimistolle ennen vuorotteluvapaan alkamista.
Rajoitukset
Vuorottelukorvauksen hakeminen
Sinulla ei ole oikeutta vuorottelukorvaukseen ajalta, jolta saat
työnantajaltasi palkkaa, tai olet toisen työnantajan palveluksessa kokoaikatyössä yli kahden viikon ajan. Vuorottelukorvaukseen ei ole oikeutta myöskään silloin, jos saat sairauspäivärahaa, täyden työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa
muuta etuutta tai äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Vuorottelukorvauksen määrää laskettaessa otetaan vuorotteluvapaan
aikana saamasi palkka, muu työtulo sekä eräät lakisääteiset
etuudet huomioon työttömyysturvalain sovitellun päivärahan
maksamista koskevien säännösten mukaisesti. Lue sovitellusta päivärahasta tarkemmin kohdasta Oikeus soviteltuun päivärahaan (s. 24).
Jos olet ollut 26 viikkoa työttömyyskassan jäsenenä välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista, korvaus lasketaan
ansiosidonnaisesta päivärahasta ja korvauksen maksaa työttömyyskassa. Muissa tapauksissa korvaus lasketaan peruspäivärahasta ja korvauksen maksaa Kansaneläkelaitos. Jos sinulla ei ole yhtään työssäoloehdon täyttävää viikkoa 30.12.2013
alkaen, pitää jäsenyysaikasi olla vähintään 34 viikkoa.
Vuorottelukorvauksen suuruus
Vuorottelukorvauksen määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta ilman korotusosia, johon olisit oikeutettu
työttömäksi jäädessäsi. Mikäli sinulla on vähintään 25 vuotta työssäoloaikaa, on korvauksen määrä 80 prosenttia työttömyyspäivärahasta. Lapsikorotuksia tai korotettua ansio-osaa
ei oteta huomioon vuorottelukorvauksen määrää laskettaessa.
Korvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan vuorottelijan vähintään 52 viikon ajalta saamasta palkkatulosta, joka on vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta. Palkkatuloihin ei lueta niitä luontaisetuja,
Hakeminen
Vuorottelukorvausta haetaan erillisellä lomakkeella, jota on
saatavana TE-toimistoista. Vuorotteluvapaasta saa lisätietoja TE-toimistoista tai työvoimahallinnon kotisivuilta www.
te-palvelut.fi. Vuorottelukorvauksen suuruuden voit laskea
YTK:n nettisivuilla olevalla päivärahalaskurilla
.
YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSTURVASTA
Yleinen työttömyyskassa YTK on palkansaajien työttömyyskassa.
Mikäli olet yrittäjä, voit vakuuttaa itsesi työttömyyden varalta
yrittäjäkassassa. Suomessa on kaksi yrittäjille tarkoitettua työttömyyskassaa; Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT) sekä
Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa (AYT).
Seuraavilla sivuilla kerromme tarkemmin yrittäjien työttömyysturvasta. Näiltä sivuilta löydät tietoa seuraavista asioista:
• Yrittäjän määrittely työttömyysturvassa,
• Päätoiminen ja sivutoiminen yritystoiminta,
• Yrittäjäkassaan liittyminen,
• Jälkisuojaoikeus,
• Siirtyminen palkansaajasta yrittäjäksi ja yrittäjästä
palkansaajaksi,
• Yritystoiminnan päättäminen ja lopettaminen sekä
• Perheenjäsenen työllistyminen yritystoiminnassa.
työnantajayrityksessä ei ole merkitystä, jos olet päätointasi
varten YEL- tai MYEL-velvollinen.
Sinua voidaan pitää työttömyysturvassa yrittäjänä myös
omistuksen, määräysvallan tai perheenjäsenyyden perusteella, vaikka itse kuuluisitkin muun eläkevakuutuksen piiriin.
Yrittäjäaseman arviointi tapahtuu tällöin sekä henkilökohtaisen omistusosuutesi että perheesi omistuksen, ja toisaalta sen
perusteella, työskenteletkö yrityksessä johtavassa asemassa.
Johtavassa asemassa olevaksi sinut katsotaan silloin, jos olet
yrityksen toimitusjohtaja, hallituksen jäsen tai muussa vastaavassa asemassa. Perheenjäseneksi työttömyysturvalain tarkoittamassa merkityksessä katsotaan henkilön kanssa samassa
taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja lastenlapset sekä vanhemmat ja isovanhemmat.
Sinut katsotaan työttömyysturvassa yrittäjäksi eri yritysmuotojen osalta seuraavasti:
Yrittäjän määrittely työttömyysturvan kannalta
Osakeyhtiö
Työttömyysturvassa sinut määritellään yrittäjäksi ensinnäkin aina silloin, jos olet velvollinen järjestämään oman työeläketurvasi joko yrittäjän eläkelain (YEL) tai maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että
olet velvollinen ottamaan päätointasi varten YEL- tai MYEL-vakuutuksen. Muodollisella asemallasi tai omistuksellasi
Osakeyhtiömuotoista yritystoimintaa harjoittaessasi olet työttömyysturvassa aina yrittäjä silloin, kun olet velvollinen ottamaan YEL- tai MYEL-vakuutuksen kyseistä toimintaa
varten. Lisäksi sinut voidaan katsoa työttömyysturvassa yrittäjäksi myös omistusosuutesi perusteella. Pelkkä osakeyhtiön
24
Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö
osakkeiden omistaminen ei tee sinusta työttömyysturvassa
yrittäjää, vaan sinun tulee myös työskennellä omistamassasi
yrityksessä.
Avoimen yhtiön yhtiömiehenä tai kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä olet aina yrittäjä, ellei yhtiösopimuksessa määräysvaltaasi yhtiömiehenä ole olennaisesti rajoitettu. Myös tällaisen yhtiömiehen samassa taloudessa
asuva puoliso tai perheenjäsen katsotaan yrittäjäksi, mikäli tämä työskentelee kyseisessä yrityksessä. Kommandiittiyhtiön
äänetön yhtiömies ei ole työttömyysturvan kannalta yrittäjä.
Yrittäjäksi sinut katsotaan osaomistajana, jos
1. työskentelet johtavassa asemassa osakeyhtiössä, josta
a. omistat yksin vähintään 15 prosenttia,
b.omistat yhdessä perheesi kanssa vähintään 30 prosenttia, tai
c. perheesi omistaa vähintään 30 prosenttia
2. työskentelet osakeyhtiössä, josta
a. omistat yksin vähintään 50 prosenttia,
b.omistat yhdessä perheesi kanssa vähintään 50 prosenttia, tai
c. perheesi omistaa vähintään 50 prosenttia yhtiöstä.
Osuuskunta
Osuuskunnassa tarvittava määräysvalta perustuu osuuskunnan jäsenyyteen. Työttömyysturvassa sinua pidetään yrittäjänä silloin, kun olet jäsenenä osuuskunnassa jossa on yhteensä
enintään kuusi (6) jäsentä. Edellytyksenä on tämän lisäksi se,
että kaikkien jäsenten äänimäärä on yhtä suuri. Yli kuusihenkisten osuuskuntien kohdalla määräysvaltaasi ja johtavaa asemaasi arvioidaan kuten osakeyhtiön kohdalla edellä on esitetty. Tällöin myös perheenjäsenesi määräysvalta ja omistajuus
huomioidaan vastaavasti.
Osakeyhtiössä, jossa omistajia on 2–4 henkilöä tasaosuuksin,
ovat kaikki osakkaat yrittäjiä työttömyysturvan kannalta. Sellaisten osakeyhtiöiden kohdalla, joissa tasaosuuksin omistavia
henkilöitä on viisi (5), tutkitaan yrittäjyys aina tapauskohtaisesti. Osakas katsotaan tällöin yrittäjäksi, jos yhtiössä työskentelee ainoastaan osakkaita, tai jos yrityksen johdosta tosiasiallisesti vastaavat kaikki osakkaat yhdessä.
Huomaa, että omistusosuuttasi laskettaessa huomioidaan
myös välillinen, eli toisten yritysten ja yhteisöjen kautta tapahtuva omistaminen. Välillinen omistajuus huomioidaan,
jos sinä tai perheenjäsenesi, tai sinä yhdessä perheenjäsentesi
kanssa omistat tällaisesta ns. väliyhteisöstä vähintään puolet, tai teillä on siinä vastaava määräysvalta muulla tavoin.
Yksityinen elinkeinonharjoittaja (esimerkiksi toiminimi)
Yksityinen elinkeinonharjoittaja on työttömyysturvassa aina
itse yrittäjä. Myös samassa taloudessa asuva yksityisen elinkeinonharjoittajan perheenjäsen katsotaan yrittäjäksi, mikäli
tämä työskentelee elinkeinonharjoittajan palveluksessa.
Maatalousyrittäjä
keista Maija omistaa 10 prosenttia. Hän on myös A Oy:n hallituksen varsinainen jäsen. Hänen samassa taloudessa asuva puolisonsa Matti omistaa A Oy:stä 20 prosenttia. Maija
omistaa siten yhdessä perheensä kanssa yhtiöstä 30 prosenttia (Maija 10 prosenttia + Matti 20 prosenttia), ja Maijan katsotaan olevan A Oy:ssä johtavassa asemassa toimiessaan hallituksen jäsenenä. Maija on siten työttömyysturvan kannalta
yrittäjä.
Maataloustoimintaa harjoittaessasi olet työttömyysturvassa yrittäjä silloin, kun olet velvollinen ottamaan MYELvakuutuksen kyseistä päätointasi varten. Jos olet maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitettu apurahansaaja, sinua
ei kuitenkaan pidetä työttömyysturvassa yrittäjänä MYEL-vakuutuksesta huolimatta. MYEL-vakuutus on pakollinen sellaiselle maatilatalouden harjoittajalle, jolla on
maatalousmaata vähintään viisi hehtaaria, ja jonka vuotuinen MYEL-työtulo on vähintään 3 652 euroa. Myös sellaiset maatilatalouden harjoittajan perhejäsenet, jotka asuvat tilalla ja työskentelevät siellä palkkaa vastaan, ovat
MYEL-vakuutusvelvollisia.
Esimerkki 2: Matti toimii osakeyhtiön A toimitusjohtajana ja
Päätoiminen yritystoiminta
Esimerkki 1: Maija työskentelee osakeyhtiössä A, jonka osak-
omistaa samalla A Oy:stä 5 prosenttia. Vaikka Matti on siis A
Oy:ssä johtavassa asemassa, hänen suora omistusosuutensa
yhtiössä jää alle 15 prosentin, joten tällä perusteella häntä ei
katsottaisi työttömyysturvassa yrittäjäksi. Matti omistaa kuitenkin myös C Oy:stä 50 prosentin osuuden, ja C Oy omistaa
puolestaan A Oy:stä 10 prosenttia. C Oy:n 10 prosentin omistusosuus tulee siten välillisen omistajuuden kautta huomioiduksi myös Matin omistusosuutta A Oy:ssä laskettaessa. Matin omistusosuus A Oy:stä on työttömyysturvan näkökulmasta
yhteensä 15 prosenttia, ja koska hän työskentelee yhtiössä johtavassa asemassa, on hän työttömyysturvan kannalta yrittäjä.
YTK on palkansaajien työttömyyskassa, joten yrittäjänä et voi
liittyä YTK:n jäseneksi. Voit kuitenkin olla tilanteessa, jossa
olet liittynyt YTK:hon ollessasi palkkatyössä, ja aloittanut jäsenenä ollessasi yritystoiminnan. Sinulla ei tällöin ole oikeutta
ansiopäivärahaan, jos sinun katsotaan työllistyvän päätoimisesti yritystoiminnassasi. Päätöksen työnhakijan yritystoiminnan päätoimisuudesta tekee aina TE-toimisto. Päätoimisuutta
arvioitaessa ratkaisevaa on toiminnan vaatima työmäärä. Yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi, jos sen vaatima työmäärä
on niin suuri, että se on esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Jos aloitat työttömänä yritystoiminnan, katsoo TEtoimisto yritystoiminnan yleensä päätoimiseksi.
25
Tarvittaessa sinun tulee ajankäyttösi perusteella pystyä
näyttämään, ettei kysymys ole päätoimisesta yritystoiminnasta. Voit osoittaa yritystoimintasi sivutoimiseksi olemalla
palkansaajana kokoaikatyössä vähintään 6 kuukauden ajan.
Verkostomarkkinointityöt ovat merkittävin poikkeus päätoimisuuslähtökohdasta. Niiden vaatima työmäärä arvioidaan
useimmiten sellaiseksi, etteivät ne ole esteenä kokopäiväisen
työn vastaanottamiselle.
osuus on sen sijaan ansiotuloa ja se otetaan huomioon soviteltavana tulona.
Hankintatyöllä tarkoitetaan myyntituloverotuksessa hankintakaupan tai muun siihen verrattavan myynnin yhteydessä tehtyä puutavaran valmistus- tai kuljetustyötä. Tämän hankintatyön arvo katsotaan verolliseksi kokonaisuudessaan, jos
kysymys on muusta kuin maatilan metsästä tehdystä hankintatyön arvosta. Jos kysymys on maatilan metsästä, verollista on
se hankintatyön osuus, joka ylittää valmistetun tai kuljetetun
puun määrän osalta 125 kuutiometriä.
Verovapaus on maatilakohtainen ja hankintatyön veronalainen osuus jaetaan työn tehneiden ansiotuloksi heidän työpanostensa suhteessa.
Sivutoiminen yritystoiminta
TE-toimisto antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon siitä,
työllistyykö hakija yritystoiminnassa ja onko yritystoimintaa
pidettävä päätoimisena vai sivutoimisena. TE-toimisto arvioi
yrittäjyyden laatua aina työmäärän perusteella, eli yritystoiminnasta saatujen tulojen määrällä ei ole tässä arvioinnissa
merkitystä. Yritystoiminnan kannattamattomuutta ei siis voida kompensoida työttömyysturvalla. Toisaalta kannattavaakaan yritystoimintaa ei katsota päätoimiseksi, ellei TE-toimisto arvioi sen vaatimaa työmäärää niin suureksi, että se on
esteenä kokopäiväisen työn vastaanottamiselle.
Sinulle voidaan maksaa soviteltua päivärahaa, mikäli TEtoimisto katsoo sinut sivutoimiseksi yrittäjäksi. Sovittelussa
yritystoiminnan tulot huomioidaan lähtökohtaisesti verotietojesi mukaan. Jos kyseessä on aloittava yritystoiminta, ei vahvistetun verotuksen tietoja voida kuitenkaan käyttää. Sama tilanne on silloin, kun yritystoiminta on verotuksen vahvistamisen
jälkeen muuttunut oleellisesti. Jos YTK ei voi käyttää tulojen
arvioinnissa verotuksen tietoja, pyritään tulot silti arvioimaan
mahdollisimman pitkälle verotuksen sääntöjen mukaisesti.
Kaikki liike- ja ammattitoiminnan harjoittajat ovat toiminnastaan kirjanpitovelvollisia. Tulojen arviointi ilman verotuksen
tietoja perustuukin lähtökohtaisesti esitettyihin tuloslaskelmiin.
Myös sovittelun piirissä olevasta pienimuotoisesta tulonhankkimistoiminnasta (esimerkiksi verkostomarkkinointityöt) on pidettävä niin sanottua muistiinpanokirjaa, johon aikajärjestyksessä merkitään tulot ja menot. Tulojen arviointi perustuu näissä
tilanteissa muistiinpanokirjaan merkittyihin tietoihin, joita arvioidaan verotuksen sääntöjen mukaan.
Yrittäjäkassaan liittyminen ja jälkisuojaoikeus
Yrittäjäkassaan voi liittyä Suomessa vakinaisesti asuva yrittäjä,
joka ei ole täyttänyt 68 vuotta ja jolla on vähintään 8.520 euron
vuosituloon perustuva lakisääteinen eläkevakuutus (YEL, MYEL). Yrittäjien työttömyyskassoja on Suomessa kaksi, Suomen
Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT), puh. 09 622 4830 sekä Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa (AYT), puh.
0800 9 0888.Jos olet aikaisemmin ollut palkansaaja ja aloitat
yritystoiminnan, voit säilyttää jäsenyytesi palkansaajakassassa
enintään 18 kuukauden ajan yritystoiminnan aloittamisesta.
Tällöin puhutaan niin sanotusta jälkisuoja-ajasta. Jälkisuojalla
tarkoitetaan työttömyysturvassa siis sitä aikaa, jona
1. palkansaajasta yrittäjäksi ryhtynyt ja työttömäksi jäänyt
henkilö on oikeutettu saamaan työttömyyspäivärahaa
yrittäjyyttä edeltäneen palkkatyön tulojen perusteella
2. yrittäjästä palkansaajaksi siirtynyt ja työttömäksi jäänyt
henkilö on oikeutettu saamaan työttömyyspäivärahaa
palkkatyötä edeltäneen yrittäjätulon perusteella.
Suosittelemme kuitenkin siirtymistä yrittäjäkassaan heti,
kun aloitat päätoimisen yritystoiminnan. Palkansaajakassan jäsenenä et voi kerätä yrittäjän työssäoloehtoon vaadittavaa yrittäjätyötä, vaan sen kerryttämiseksi sinun tulee liittyä
yrittäjäkassaan. Vain yrittäjäkassan jäsenenä harjoitettu yritystoiminta varmistaa sinulle ansioturvan, jos yritystoimintasi
päättyy. 31.12.2013 saakka voimassa olleen työttömyysturvalain säännöksen mukaan on palkansaajakassasta yrittäjäkassaan siirtynyt henkilö voinut tietyin edellytyksin saada palkansaajakassasta mukaansa enintään 6 kuukautta yrittäjän
työssäoloehtoon luettavaa aikaa. Tämä säännös on 1.1.2014
voimaantulleella lakimuutoksella poistettu, eli vuoden 2014
alusta alkaen kyseistä hyväksilukemista ei enää voida tehdä.
Palkansaajakassassa kerättyä työssäoloehtoa ei siten enää huomioida yrittäjän työssäoloehdon kertymistä laskettaessa.
Maatalouden tulot
Maatalouden verovuoden puhdas tulo on maataloudesta rahana tai rahanarvoisena etuutena verovuonna saatujen tulojen ja
tulon hankkimisesta tai säilyttämisestä aiheutuneiden menojen
erotus. Maatalouden tulo jaetaan pääomatuloon ja ansiotuloon,
joista vain ansiotulo-osuus on sovittelussa huomioonotettavaa
tuloa. Mikäli sinulla on maatalouden tuloa, näkyy verotustiedoissasi eriteltyinä pääomatulo-osuus ja ansiotulo-osuus.
Metsätalouden tulot
Palkansaajasta yrittäjäksi
Metsätalouden tulojen verotuksessa siirryttiin vuoden 2006
alusta lukien myyntituloverotukseen. Tässä verotustavassa
puun myynnistä saamasi tulot ovat aina pääomatuloa, eikä niitä siis oteta huomioon sovittelussa. Hankintatyön verollinen
Jos aloitat yritystoiminnan, voit halutessasi säilyttää palkansaajakassan jäsenyyden korkeintaan 18 kuukauden ajan. Tätä oikeutta kutsutaan jälkisuojaoikeudeksi ja siitä on kerrottu
26
edellä. Mikäli yritystoimintasi jatkuu yli 18 kuukauden ajan,
tulee sinun viimeistään erota palkansaajakassasta.
Ellei muuhun arvioon ole aihetta, yritystoiminta katsotaan
aloitetuksi, kun yritys on:
1. aloittanut varsinaisen tuotannollisen tai taloudellisen
toiminnan;
2. merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin;
3. merkitty ennakkoperintärekisteriin; tai
4. merkitty Verohallinnon työnantajarekisteriin.
• Kaupparekisterimerkinnällä ei ole vaikutusta.
Sivutoimisena yrittäjänä sinun ei katsota työllistyvän yritystoiminnassasi, joten et ole tällöin työttömyysturvalaissa tarkoitetulla tavalla työmarkkinoilla. Jos olet poissa työmarkkinoilta
ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, menetät aiemmin hankkimasi työssäoloehdon ja oikeutesi päivärahaan.
Henkilön katsotaan olevan työmarkkinoilla silloin, kun hän
työskentelee työssäoloehtoon luettavassa työssä, työllistyy yritystoiminnassa tai omassa työssään tai on työttömänä työnhakijana TE-toimistossa.
Yritystoimintaa harjoittaessasi olet työttömyysturvassa tarkoitetulla tavalla työmarkkinoilla, eli työllistyt yritystoiminnassasi silloin, kun yritystoimintasi on laajuudeltaan olennaista tai kun yrittäjyytesi on päätoimista. Yritystoimintasi
on laajuudeltaan olennaista silloin, kun se keräisi yrittäjäkassassa ollessasi yrittäjän työssäoloehtoa. Päätoimista yrittäjyys
puolestaan on silloin, kun sen vaatima työmäärä on niin suurta, että et kyseisen yritystoiminnan vuoksi voisi vastaanottaa
muuta kokoaikatyötä.
Mikäli aloittamasi yritystoiminta ei täytä edellä mainittuja olennaisuuden tai päätoimisuuden edellytyksiä, saatat siis
menettää aikaisemmin YTK:n jäsenenä keräämäsi työssäoloehdon jo kuudessa kuukaudessa palkkatyösi päättymisestä lukien. Yritystoimintaa aloittaessasi sinun kannattaakin olla
välittömästi yhteydessä TE-toimistoon, ja kertoa mahdollisimman nopeasti myös YTK:lle yritystoiminnan aloittamisesta.
Jos olet työskennellyt yrittäjänä yli 18 kuukauden ajan, ja olet
pysynyt YTK:n jäsenenä, ei sinulle voida maksaa palkansaajan
työttömyyspäivärahaa ennen kuin olet täyttänyt uudelleen palkansaajan työssäoloehdon (Ansiopäivärahan saamisen edellytykset). Yrittäjän työssäoloehtoa kerrytät vain yrittäjäkassan
jäsenenä. Siten mahdollinen 18 kuukauden yrittäjätyö palkansaajakassan jäsenenä ei kerrytä myöskään yrittäjän työssäoloehtoa. Jos liityt yrittäjäkassaan aloittaessasi yritystoiminnan, pitää sinun lähettää meille eroilmoitus.
Saatat joutua tilanteeseen, jossa jäät työttömäksi yritystoiminnastasi ennen kuin olet ehtinyt täyttää yrittäjän työssäoloehdon yrittäjäkassan jäsenenä. Tällöin voit kuitenkin hakea sitä palkansaajan ansiopäivärahaa yrittäjäkassasta, johon
sinulla olisi oikeus jäädessäsi työttömäksi palkansaajakassassa.
Tässä tapauksessa siirtymisesi palkansaajakassasta yrittäjäkassaan on kuitenkin tullut tapahtua kuukauden kuluessa siitä,
kun jäsenyytesi palkansaajakassassa on päättynyt.
Yritystoiminnan lopettaminen
Päätoimisesti yrittäjänä toimivalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen. Jos olet työllistynyt yritystoiminnassasi päätoimisesti,
edellyttää työttömyysetuuden saaminen joko oman työskentelyn
päättymistä yrityksessä tai koko yritystoiminnan lopettamista.
Yrittäjästä palkansaajaksi
Jos olet täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon yrittäjäkasassa ja
siirryt palkansaajakassan jäseneksi, oikeutesi yrittäjän päivärahaan päättyy, kun täytät palkansaajakassan jäsenenä palkansaajan työssäoloehdon. Palkansaajan työssäoloehto täyttyy aikaisintaan 26 kalenteriviikon työskentelyllä. Voit myös
joutua tilanteeseen, jossa jäät työttömäksi palkkatyöstäsi ennen kuin olet ehtinyt täyttää palkansaajan työssäoloehdon
jäsenyysaikanasi YTK:ssa. Tällöin voit kuitenkin hakea sitä
yrittäjän ansiopäivärahaa YTK:sta, johon sinulla olisi oikeus
jäädessäsi työttömäksi yrittäjäkassassa. Tässä tapauksessa siirtymisesi yrittäjäkassasta YTK:hon on kuitenkin pitänyt tapahtua kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenyytesi yrittäjäkassassa
on päättynyt.
Yrityksessä työskentelyn päättyminen
Työllistyminen yritystoiminnassa on päättynyt ensinnäkin silloin, jos henkilön työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti siten, että hän on saanut enimmäisajan sairauspäivärahaa
ja on edelleen työkyvytön. Lisäksi edellytetään, että työkyvyttömyyseläkehakemus on vireillä tai hylätty.
• Henkilö voi tämän jälkeenkin osallistua vähäisiin hallinnollisiin tehtäviin.
• Sen sijaan vähäinenkin osallistuminen tuotannolliseen ja taloudelliseen toimintaan on esteenä päivärahan
maksamiselle.
Palkansaajan työssäoloehdon voimassaolo
Toiseksi työllistymisen katsotaan päättyneen silloin, kun henkilö on palkansaajaan rinnastettava yrittäjä, joka esittää selvityksen toimeksiantosuhteen päättymisestä ja jonka ei katsota
työllistyvän päätoimisesti mahdollisten muiden toimeksiantojen tekemiseksi. Päivärahaa voitaisiin siis maksaa jo heti toimeksiantosuhteen päätyttyä.
• Palkansaajaan rinnastettavalla yrittäjällä tarkoitetaan yrittäjää, joka itse osallistuu työsuoritukseen toimeksiantajan
määräämällä tavalla, on toimeksiantosuhteessa samoihin harvalukuisiin toimeksiantajiin ja jolla ei ole kiinteää
Mikäli päätät jäädä YTK:n jäseneksi aloittaessasi yritystoiminnan, on sinun tärkeää huomioida työttömyysturvalain säännökset palkansaajan työssäoloehdon voimassaolosta. Kuten
edellä kohdassa palkansaajasta yrittäjäksi on selitetty, yli 18
kuukauden yrittäjyyden jälkeen et voi saada palkansaajakassasta työttömyyspäivärahaa ennen kuin olet täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon uudelleen.
Sivutoimisen yrittäjän, joka ei työllisty palkkatyössä, kannattaa ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistossa.
27
osto- tai myyntipaikkaa tai vastaavaa toimipaikkaa toiminnan harjoittamista varten. Lisäksi edellytetään, että
hänellä ei ole viimeksi kuluneen vuoden (työnhakijaksi ilmoittautumisesta lukien) aikana ollut edellä tarkoitettujen
työsuoritusten tekemiseksi palveluksessaan työsuhteessa
olevia työntekijöitä, muutoin kuin satunnaisesti.
• Perheyrityksessä työskennellyttä perheenjäsentä ei voida
koskaan katsoa palkansaajaan rinnastettavaksi yrittäjäksi.
tuotannollisista syistä vuoden tarkastelujakson aikana
vähintään yksi työntekijä, joka ei ole yrittäjän perheenjäsen. Perheenjäsen ei tässä tapauksessa saa olla YEL/
MYEL-vakuutettu.
7. Hänen työntekonsa ja palkanmaksu on keskeytynyt kokonaan esimerkiksi tulipalon tai poikkeuksellisen luonnontapahtuman seurauksena, ja yrityksessä on myös
vähintään yksi muu työntekijä, joka ei ole yrittäjän perheenjäsen, ja jonka työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet samasta syystä. Perheenjäsen ei tässäkään tapauksessa saa olla YEL/MYEL-vakuutettu.
8. Hänen työskentelynsä on loppunut yritystoiminnan edellytysten pysyväisluonteisen heikentymisen johdosta, ja
yritystoiminnasta siinä työskentelevää henkilöä kohti
syntyvä tulo on vähemmän kuin työttömyysturvalaissa
tarkoitettu, yritystoiminnan olennaisuutta osoittava työtulon määrä (710 e/kk), eikä yrityksessä työskentele muita kuin yrittäjän perheenjäseniä.
Kolmanneksi työllistymisen voidaan katsoa päättyneen silloin,
kun yritystoimintaa on pidettävä kausiluontoisena ja toimintakausi on päättynyt.
• Kausiluontoisena pidetään sellaista yritystoimintaa, jota
on normaaleiden luonnonolosuhteiden vuoksi mahdollista harjoittaa keskimäärin yhteensä enintään 6 kuukauden
ajan vuodessa.
• Yritystoiminnasta saatavilla tuloilla ja siten sen kannattavuudella ei ole merkitystä, sillä olennaista on yrityksen
toiminnan estyminen.
Yritystoiminnan lopettaminen
Perheyrityksessä päätoimisesti työllistynyt
perheenjäsen
Ellei muuhun arvioon ole aihetta, yritystoiminta katsotaan lopetetuksi, jos:
1. tuomioistuin on velallisen tai velkojan aloitteesta tehnyt
päätöksen konkurssiin asettamisesta;
2. osakeyhtiö tai osuuskunta on asetettu selvitystilaan;
3. muun yhtiön kuin osakeyhtiön purkamisesta on tehty
kaikkien yhtiömiesten kesken sopimus;
4. tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja
henkilö on:
a. luopunut YEL/MYEL-vakuutuksesta;
b.jättänyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakkoperintärekisteristä;
c. jättänyt verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi työnantajarekisteristä; ja
d.jättänyt verohallinnolle joko ilmoituksen yrityksen
poistamiseksi arvonlisäverovelvollisten rekisteristä tai
yritystoiminnan keskeytymisestä; tai
5. muiden 1–4 kohdassa mainittuihin verrattavien seikkojen perusteella on ilmeistä, että tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on kokonaan päättynyt.
Joissain tilanteissa perheyrityksessä päätoimisesti työllistyneelle yrittäjän perheenjäsenelle voidaan maksaa työttömyysetuutta perheenjäsenen oman työskentelyn päätyttyä,
vaikka yritys muutoin jatkaisi toimintaansa. Mahdollisuus
koskee ainoastaan sellaista perheenjäsentä, jolla itsellään ei
ole, eikä kahden edellisen vuoden aikana ole ollut, vähintään
15 prosenttia osakeyhtiön osakepääomasta tai osakkeiden
tuottamasta äänivallasta, eikä muussa yrityksessä vastaavaa
määräysvaltaa.
Yrittäjän perheenjäsenen työllistyminen on päättynyt, jos:
1. Hänen työkykynsä on alentunut pysyvästi ja olennaisesti.
2. Kausiluontoisen yritystoiminnan toimintakausi on
päättynyt.
3. Hänen työskentelynsä yrityksessä on päättynyt, ja hän on
työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa vain satunnaisesti (enintään kuuden (6) kuukauden ajan kahden (2)
vuoden tarkastelujakson aikana).
4. Hänen työskentelynsä yrityksessä on päättynyt, ja työskentely on johtunut yksinomaan työllistymistä edistävään
palveluun osallistumisesta, tai muihin omaehtoisiin opintoihin liittyvästä harjoittelusta.
5. Hänen työnsä on loppunut tuotantosuunnan lopettamisen tai vastaavan syyn johdosta.
6. Hänet on lomautettu kokoaikaisesti, ja yrityksestä on lomautettu taikka irtisanottu taloudellisista tai
Yritysomaisuuden myyntivoittolaskelman jättämisellä ei ole
yritystoiminnan lopettamisen arvioinnin kannalta merkitystä.
Myöskään yrityksen toimitiloista luopumista ei edellytetä, jos
lopettamisen edellytykset muilta osin täyttyvät. Lisäksi yritys
voidaan jättää kaupparekisteriin ilman, että sillä olisi vaikutusta lopettamista arvioitaessa.
28
ULKOMAILLA TYÖSKENTELY JA TYÖTTÖMYYSTURVA
Ulkomailla työskentely saattaa vaikuttaa oikeuteesi saada työttömyysturvaa Suomesta. Ulkomailla työskennellessäsi kuulut
pääsääntöisesti työskentelymaasi työttömyysturvan piiriin.
Suomalaisen työttömyysvakuutuksen piiriin kuulut ulkomailla
työskennellessäsi ainoastaan seuraavissa tilanteissa:
• Olet Suomesta lähetetty työntekijä.
• Työskentelet Suomen valtion palveluksessa Suomen ulkomaan edustustossa joko lähetettyyn henkilöstöön kuuluvana tai sellaisena paikalta palkattuna henkilönä, johon
välittömästi ennen palvelusuhteen alkamista sovellettiin
Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä.
• Toimit virkamiehenä suomalaisen hallinnon alaisuudessa.
• Työskentelet Suomen asevoimien palveluksessa/siviilipalveluksessa ulkomailla.
• Työskentelet toimihenkilönä EU:n palveluksessa ja olet
työsopimuksesi tekohetkellä valinnut kuuluvasi edelleen
suomalaisen työttömyysturvan piiriin myös ulkomailla
työskennellessäsi.
• Työskentelet jonkin EU/ETA-maan tai Sveitsin lipun alla
purjehtivalla aluksella ja asut itse Suomessa, jossa myös
työnantajallasi on kotipaikka ja josta palkkasi maksetaan.
• Työskentelet suomalaisella aluksella merimieslain mukaisessa palvelussuhteessa.
• Työskentelet ulkomaisessa ulkomaanliikenteeseen käytettävässä kauppa-aluksessa ja sinulla on työttömyysturvalain mukainen merialan lisävakuutus.
• Kuulut lentohenkilökuntaan, jonka kotiasema sijaitsee
Suomessa.
• Asut Suomessa ja teet työtä kahden tai useamman
maan alueella siten, että huomattava osa työskentelystäsi (25 prosenttia tai enemmän) tapahtuu Suomessa. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi kuljetusyrityksen matkustava henkilökunta (lentohenkilökunta ja
rekka-autonkuljettajat).
• Asut Suomessa ja työskentelet useamman työnantajan
palveluksessa, joista ainakin kahden työnantajan koti- tai
liiketoimipaikka sijaitsee eri jäsenvaltiossa eikä yhdenkään työnantajan koti- tai liiketoimipaikka sijaitse asuinmaassasi Suomessa.
• Asut Suomessa ja harjoitat palkkatyötä kahdessa tai useammassa EU/ETA-maassa tai Sveitsissä sellaisen työnantajan lukuun, joka on sijoittautunut EU:n ulkopuolelle.
suomalaisen sosiaaliturvan ja työttömyysvakuutuksen piiriin
ulkomailla työskennellessäsi. Työskentely ulkomailla otetaan
huomioon työssäoloehdossa aivan samaan tapaan, kuin jos
kyseessä olisi Suomessa tehty työ. Edellytyksenä työskentelyn
huomioimiselle on kuitenkin se, että olet säilyttänyt jäsenyytesi suomalaisessa työttömyyskassassa.
EU/ETA-maista, Sveitsistä, USA:sta, Kanadasta, Quebecistä, Israelista, Chilestä ja Australiasta palatessasi pyydämme
sinulta Eläketurvakeskuksen A1-todistuksen. Eläketurvakeskus ratkaisee sen, kuulutko suomalaisen sosiaaliturvan piiriin
ulkomaan komennuksesi aikana. Työttömyyskassassa tarvitsemme todistuksen, jotta voimme todeta työskentelyn kerryttävän työssäoloehtoasi.
Muista kuin yllä mainituista maista palatessasi pyydämme
sinulta Kansaneläkelaitoksen päätöksen siitä, että olet kuulunut Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan ulkomailla työskentelysi ajan.
Työnhaku EU/ETA-maissa tai Sveitsissä
Jos olet kokonaan työtön, voit tietyin edellytyksin lähteä työnhakuun toiseen EU/ETA-maahan tai Sveitsiin ja säilyttää edelleen oikeutesi saada työttömyyspäivärahaa Suomesta. Kokonaan työttömällä tarkoitetaan henkilöä, jolla ei ole voimassa
olevaa kokoaikaista tai osa-aikaista työsuhdetta. Työnhaku ei
siis tule kysymykseen esimerkiksi lomautettujen henkilöiden
kohdalla. TE-toimisto ratkaisee sen, voidaanko sinua pitää kokonaan työttömänä. Jos sinulla ei kuitenkaan ole oikeutta ansiopäivärahaan Suomessa, ei sinulle voida tältä samalta ajalta maksaa ansiopäivärahaa toisessa maassa tapahtuvan työnhaunkaan
perusteella. Voimme pääsääntöisesti maksaa ansiopäivärahaa
työnhakusi ajalta, jos:
1. olet ollut ennen lähtöäsi työttömänä työnhakijana Suomessa vähintään neljä viikkoa;
2. olet pyytänyt meiltä asiakirjan (PD U2) sekä
3. olet rekisteröitynyt työnhakumaassa työnhakijaksi seitsemän päivän kuluessa siitä, kun lakkasit olemasta työmarkkinoiden käytettävissä Suomessa.
Työnhaun enimmäisaika
Ansiopäivärahaa ja/tai peruspäivärahaa voidaan maksaa enintään kolmen kuukauden ajan, ellei 500 päivän enimmäismaksuaika täyty ennen tätä. Kolmen kuukauden enimmäismaksuaikaa ei voida pidentää. Työnhakuaika voi koostua myös
useammasta lyhyestä jaksosta esimerkiksi työskentelykausien välissä. Työnhakujaksojen yhteenlaskettu kokonaiskesto voi olla enintään kolme kuukautta. Voit siis lähteä uudelleen työnhakuun ilman neljän viikon työnhakuedellytystä, jos
edellinen työnhakujaksosi on kestänyt alle kolme kuukautta.
Annamme sinulle jokaisesta uudesta työnhakujaksosta uuden
PD U2-asiakirjan. Jokaisen uuden työnhakujakson alkaessa
sinulla on seitsemän päivää aikaa rekisteröityä työnhakijaksi
työnhakumaassa.
Jäädessäsi kokonaan työttömäksi työsuhteesi päätyttyä, kuulut asuinmaasi työttömyysturvan piiriin. Asuinmaaksesi katsotaan se valtio, jonka alueella asut vakinaisesti. Jos et
kuitenkaan enää palaa asuinmaahasi, voit hakea työttömyyspäivärahaa viimeisimmästä työskentelymaastasi.
Suomesta lähetetty työntekijä
Suomalainen työnantaja lähettää sinut työhön toiseen maahan. Työttömyysvakuutusmaksut ja työttömyyskassan jäsenmaksut maksetaan edelleen Suomeen. Kuulut siten edelleen
29
Työnhakumaan vaihtaminen
Paluu Suomeen
Voit myös vaihtaa työnhakumaata kesken kolmen kuukauden
työnhakuajan palaamatta välillä Suomeen. Siinä tapauksessa sinun tulee ilmoittautua uuden työnhakumaan viranomaisessa
samana tai seuraavana päivänä, kun lakkasit olemasta työnhakijana edellisessä työnhakumaassa. Seitsemän päivän ilmoittautumisaika ei siis koske näitä tilanteita.
Säilytät oikeutesi päivärahaan, jos palaat Suomeen kolmen
kuukauden kuluessa. Suomeen palatessasi sinun tulee rekisteröityä työttömäksi työnhakijaksi sinulle PD U2-lomakkeessa
asetetun määräajan kuluessa.
Jos et palaa takaisin Suomeen kolmen kuukauden kuluessa
työnhakuun lähtemisestä, voidaan sinulle maksaa päivärahaa
vasta sen jälkeen, kun olet ollut työssä tai koulutuksessa neljä viikkoa. Kolmen kuukauden määräaikaa voidaan pidentää
ainoastaan ylivoimaisen esteen (kuten lakko tai tuhkapilvi)
vuoksi.
Työnhakua koskeva edellytys
Ennen lähtöäsi sinun on pääsääntöisesti oltava vähintään neljä
viikkoa työttömänä työnhakijana Suomessa. TE-toimisto voi
kuitenkin perustellusta syystä myöntää poikkeuksen tämän
edellytyksen osalta.
Mahdollisuus lähteä työnhakuun uudelleen
Jos olet jo ollut työnhaussa yhteensä kolmen kuukauden ajan,
voit lähteä uudelleen työnhakuun vasta sen jälkeen, kun olet
ennen lähtöäsi ollut työssä vähintään yhden työssäoloehtoon
luettavan viikon ajan (työssäoloedellytys) ja neljä viikkoa työttömänä työnhakijana TE-toimistossa (työnhakuedellytys).
TE-toimisto ratkaisee neljän viikon työnhakijana olemista
koskevan asian ja työttömyyskassa päättää työssäoloedellytyksen täyttymisestä.
Työnhakijaksi rekisteröityminen
työnhakumaassa
Sinun tulee pääsääntöisesti rekisteröityä työttömäksi työnhakijaksi työnhakumaassa seitsemän päivän kuluessa siitä, kun
lakkasit olemasta työmarkkinoiden käytettävissä Suomessa.
Seitsemän päivän määräaikaa voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti pidentää esimerkiksi äkillisen sairastumisen tai muun
ylivoimaisen esteen (kuten lakko tai tuhkapilvi) vuoksi. Työttömyyskassa tekee päätöksen määräajan pidentämisestä. Jos
rekisteröidyt määräajassa, on sinulla katkeamaton oikeus päivärahaan Suomesta. Jos et ole rekisteröitynyt määräajassa, alkaa oikeutesi päivärahaan vasta rekisteröitymispäivästä lukien.
Työnhakijan muistilista
1. Ilmoita työnhakuun lähdöstäsi TE-toimistolle.
2. Pyydä ennen työnhakuun lähtöäsi työttömyyskassalta
asiakirja PD U2.
3. Rekisteröidy työttömäksi työnhakijaksi työnhakumaassa seitsemän päivän kuluessa siitä, kun lakkasit olemasta
työmarkkinoiden käytettävissä Suomessa.
4. Toimita meille ansiopäivärahahakemus sen jälkeen, kun
olet ollut työttömänä työnhakijana työnhakumaassa vähintään 4 viikkoa. Jos olet työskennellyt hakujakson kuluessa, toimita hakemuksen liitteinä työsopimus sekä
palkkatiedot hakujakson ajalta. (Lähetämme kirjeen liitteenä jatkohakemuksia. Voit myös täyttää jatkohakemuksen sähköisesti Oma YTK-palvelumme kautta osoitteessa
www.ytk.fi.)
5. Rekisteröidy palatessasi työttömäksi työnhakijaksi sinulle
asetetun määräajan kuluessa.
Työnhakumaassa työllistyminen
Jos saat työnhakumaasta töitä, katsotaan sinun työnhakujaksosi päätyttyä siirtyneen työskentelemään kyseisen maan
työmarkkinoille. Suomalaista työttömyysturvalainsäädäntöä
sinuun sovelletaan vain kolmen kuukauden työnhakuajan
kuluessa. Kolmen kuukauden työnhakujakson aikana työttömyyspäiväraha maksetaan kuitenkin suomalaisesta työttömyyskassasta myös siinä tapauksessa, jos työllistyt osa-aikaisesti työnhakumaassa.
Suomeen palatessasi olet oikeutettu työttömyyspäivärahaan suomalaisen työttömyyskassan maksamana, jos täytät
yleiset ansiopäivärahan maksamisen edellytykset. Kun palaat
työskentelyn jälkeen takaisin Suomeen, voidaan toisessa EU/
ETA -maassa tai Sveitsissä hankitut vakuutus- ja työskentelykaudet tietyin edellytyksin lukea työssäoloehtoosi Suomessa.
Työskentelyn hyväksilukemisen edellytyksistä voit lukea tarkemmin kohdasta: Työskentely EU/ETA-maissa tai Sveitsissä.
30
Työskentely EU/ETA-maissa tai Sveitsissä
Pohjoismainen paluumuuttaja
Useimmissa EU/ETA-maissa on yleinen työttömyysvakuutus, jolloin olet jo työskentelysi perusteella automaattisesti
työttömyysvakuutettu kyseisessä maassa. Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa on vapaaehtoinen työttömyyskassojen hoitama työttömyysvakuutusjärjestelmä. Näissä maissa työntekijän pitää hakeutua työttömyyskassan jäseneksi, jotta pääsisi
ansioturvan piiriin. Sinun kannattaa liittyä ruotsalaiseen tai
tanskalaiseen työttömyyskassaan heti työskentelyn alkaessa.
Säilytä jäsenyytesi myös suomalaisessa työttömyyskassassa siihen asti, kunnes sinut on hyväksytty työskentelymaan työttömyyskassan jäseneksi.
Kun palaat työskentelyn jälkeen takaisin Suomeen, toisessa
EU/ ETA -maassa tai Sveitsissä hankitut vakuutus- ja työskentelykaudet voidaan tietyin edellytyksin lukea työssäoloehtoosi Suomessa. Pääsääntöisesti palkanmääritys tehdään kuitenkin aina Suomesta saaduista työtuloista riippumatta siitä, että
työssäoloehtoon on mahdollisesti tuotu työskentelykausia jostain toisesta EU/ETA-maasta tai Sveitsistä.
Työn hyväksilukeminen Suomen ansioturvajärjestelmässä
edellyttää kuitenkin seuraavien ehtojen täyttymistä:
1. Työssäolovaatimus. Työskentelyn hyväksyminen edellyttää neljän viikon työskentelyä Suomessa työssäoloehdon täyttävässä työssä välittömästi ennen työttömyyttäsi.
Työskentelyn ei tarvitse olla yhdenjaksoista. Työssäoloehtoon luettavan työskentelyn sekä neljän viikon työssäolovaatimuksen on kuitenkin mahduttava saman 28 kuukauden tarkastelujakson sisälle.
2. Työttömyysvakuutuksen siirrolle on asetettu määräaika.
Työskentelykausien hyväksilukeminen edellyttää sitä, että olet liittynyt suomalaisen työttömyyskassan jäseneksi kuukauden kuluessa siitä, kun työttömyysvakuutuksesi
työskentelymaassa on päättynyt.
3. Lisäksi edellytetään sitä, että toimitat suomalaiselle työttömyyskassalle PD U1 -lomakkeen. Sinun tulee pyytää
lomake mukaasi työskentelymaan viranomaiselta.
4. Työskentely Ruotsissa ja Tanskassa voidaan pääsääntöisesti huomioida vain siinä tapauksessa, että olet työskentelysi aikana ollut paikallisen vapaaehtoisen työttömyyskassan jäsen ja maksanut vapaaehtoista työttömyyskassan
jäsenmaksua.
Pohjoismaista Suomeen palatessasi olet paluuoikeuden piirissä, mikäli olet paluutasi edeltävän viiden vuoden kuluessa
kuulunut suomalaisen työttömyysturvalainsäädännön piiriin
(eli olet työskennellyt Suomessa tai saanut Suomesta työttömyysetuuksia). Pohjoismaisen paluumuuttajan kohdalla työskentely voidaan lukea työssäoloehtoon ilman neljän viikon
työssäolovaatimusta. Pohjoismaisiin paluumuuttajiin sovelletaan myös pidempää, kahdeksan viikon määräaikaa, työttömyysvakuutusta maasta toiseen siirrettäessä.
Työskentely EU/ETA-maiden ja Sveitsin
ulkopuolella
EU/ETA-maiden ulkopuolella tehtyä työtä ei voida lukea työssäoloehtoon Suomessa. Poikkeuksen tästä muodostaa suomalaisen työnantajan palveluksessa lähetettynä työntekijänä tehty työ. Palatessasi Suomeen saatat kuitenkin olla oikeutettu
suomalaisen työttömyyskassan maksamaan ansiopäivärahaan,
mikäli olet jo ennen lähtöäsi täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon Suomessa tapahtuneen työskentelyn perusteella. Tämän lisäksi edellytetään sitä, että:
1. Olet säilyttänyt suomalaisen työttömyyskassan jäsenyyden ulkomailla työskentelysi ajan.
2. Asut Suomessa ja täytät muutenkin työttömyysturvalain
mukaiset päivärahan maksamisen edellytykset. Tarvittaessa pyydämme Kansaneläkelaitokselta päätöstä Suomessa
asumisesta.
Työskentely kansainvälisessä järjestössä
Työskentely sellaisten kansainvälisten järjestöjen palveluksessa, joihin Suomi valtiona osallistuu, pidentää työssäoloehdon
tarkastelujaksoa. Tällaisia järjestöjä ovat esimerkiksi YK (ja sen
alajärjestöt ILO, UNESCO ja UNICEF) sekä muut valtioiden
väliset organisaatiot kuten EU, OECD, WTO, Maailmanpankki,
Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Pohjoismaiden neuvosto.
Muu ulkomailla oleskelu
Suomessa työttömäksi työnhakijaksi rekisteröityneen henkilön ei tarvitse jatkuvasti oleilla Suomessa. Työnhakijana ollessasi voit siis tehdä ulkomaanmatkan menettämättä oikeuttasi
työttömyysetuuteen. Edellytyksenä on kuitenkin se, että haet
työtä Suomesta myös ulkomaan matkasi ajalta ja olet jatkuvasti
valmis ottamaan vastaan työtä Suomesta.
Jos et ole rekisteröitynyt työnhakijaksi Suomessa, kannattaa
sinun huomioida seuraava: Jos olet ollut yli kuusi kuukautta
poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä, ei sinulla
ole oikeutta työttömyyspäivärahaan ennen kuin olet täyttänyt
työssäoloehdon kokonaisuudessaan uudelleen.
Neljän viikon työssäolovaatimusta ei edellytetä lähetetyiltä
työntekijöiltä, pohjoismaisilta paluumuuttajilta eikä niiltä kokonaan työttömiltä työntekijöiltä, jotka eivät ole asuneet viimeisimmässä työskentelyvaltiossaan.
31
TYÖTTÖMYYSTURVATIETOA
Työttömyyskassan oikeus tietojen saamiseen ja
luovuttamiseen
viimeistään 30. päivänä sen jälkeen, kun hän on saanut tiedon työttömyyskassan kirjallisesta päätöksestä. Valituskirjelmään pitää liittää se päätös, johon valitus kohdistuu.
Valittajan katsotaan saaneen tiedon työttömyyskassan päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on
postitettu ilmoitetulla osoitteella, jollei muuta näytetä.
Valituksentekijän pitää toimittaa valitus työttömyyskassaan,
jonka on 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä lähetettävä valituskirjelmä ja asian käsittelyssä kertyneet asiakirjat
lausuntoineen työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle. Jos muutoksenhakija on tyytymätön työttömyysturvan
muutoksenlautakunnan päätökseen, siihen voi hakea muutosta vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa
hakea muutosta valittamalla.
Työttömyyskassalla on oikeus saada TE-toimistolta työttömyyskassaa sitova työvoimapoliittinen lausunto työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä sekä
rangaistuslaitokselta ja vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain 1 §:ssä tarkoitetulta pakkolaitokselta tiedot
rangaistuksen alkamisesta ja päättymisestä. Työttömyyskassa
saa työvoimapoliittiset lausunnot sähköisesti TE-toimistoilta.
Rangaistuslaitoksen ja pakkolaitoksen on annettava tiedot välittömästi, kun henkilö otetaan rangaistus-tai pakkolaitokseen.
Kelan on ilmoitettava työttömyyskassalle, jos ansiopäivärahan saajalle tai tämän puolisolle myönnetään lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukainen kotihoidon tuki.
Työttömyyskassalla on oikeus luovuttaa tehtävässään haltuunsa saamiaan tietoja TE-toimistolle työttömyyspäivärahan
saamisen työvoimapoliittisiin edellytyksiin vaikuttavista seikoista. Edellä mainittuja tietoja voidaan luovuttaa edelleen asianomaiselle viranomaiselle rikkomusten ja rikosten selvittämistä ja syytteeseen panoa varten.
Työttömyyskassalla on oikeus antaa ministeriölle, verohallinnolle ja lakisääteistä sosiaaliturvajärjestelmää hoitavalle laitokselle tai yhteisölle, jonka hoidettavaksi kuuluvaan sosiaaliturvaetuuteen työttömyysturvalain mukainen etuus vaikuttaa,
työttömyysturvalain mukaista etuutta tai korvausta saaneen
henkilön henkilötunnus ja muut yksilöintitiedot, tiedot maksetuista etuuksista ja korvauksista sekä muut näihin rinnastettavat tiedot. Työttömyyskassat luovuttavat Kelalle ja työvoimaviranomaiselle sähköisesti tietoja maksamistaan etuuksista
siltä osin, kun niillä saattaa olla vaikutusta Kelan maksamiin
etuuksiin tai työvoimaviranomaisen vastuulla oleviin toimiin.
Työttömyysturvan väärinkäytökset
Työttömyysturvaa maksetaan työttömän työnhakijan toimeentulon turvaamiseksi ja työttömyydestä aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaamiseksi tai lieventämiseksi.
Jos työttömyyspäivärahaa hakiessa jättää ilmoittamatta saamaansa tuloa työnteosta, sosiaalietuudesta, yritystoiminnasta
tai muusta, saattaa syyllistyä työttömyysturvarikkomukseen.
Työttömyyskassojen velvollisuus on ilmoittaa kaikki tahalliset etuuksien väärinkäytökset poliisille. Tämän vuoksi on tärkeää, että päivärahahakemus täytetään huolellisesti ja työttömyystilanteessa tapahtuneet muutokset muistetaan ilmoittaa.
Maksetun etuuden takaisinperintä
Työttömyysturvalain mukaan väärin perustein maksetut päivärahat
on perittävä takaisin. Yleisimmin takaisinperintätilanteita aiheuttavat satunnaisten palkkatulojen, sosiaalietuuden tai lomautuksen
aikana maksetun lomapalkan ilmoittamatta jättäminen.
Jos työttömyyspäivärahaa on myönnetty samalta ajalta, jolta myönnetään takautuvasti eläkettä, työttömyyskassa saa periä maksetun työttömyyspäivärahan eläke- tai vakuutuslaitoksen myöntämästä takautuvasta suorituksesta. Näitä eläkkeitä
ja etuuksia ovat muun muassa kansaneläke, eläke työ- ja virkasuhteen tai yrittäjätoiminnan perusteella, tapaturmaeläke,
luopumiskorvaus, luopumistuki, kuntoutusraha ja sairausvakuutus- tai tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha.
Mikäli takautuvasti myönnettävä eläke tai etuus on pienempi kuin jo maksettu työttömyyspäiväraha, saattaa olla mahdollista, että takaisinperinnästä voidaan luopua siltä osin kuin sitä
ei saada perittyä edellä mainitusta etuudesta.
Päivärahan maksaminen
Maksamme päivärahat tileille jokaisena arkipäivänä. Päivärahaa voidaan maksaa sekä Suomessa toimivan että EU-maassa
toimivan pankin tilille.
Päivärahan hakijan velvollisuus tietojen
antamiseen
Työttömyysetuuden hakijan on annettava työttömyyskassalle etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot.
Jos etuuden saajan olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos,
joka saattaa vaikuttaa oikeuteen saada etuutta tai pienentää
etuuden määrää, hänen tulee viipymättä ilmoittaa muutoksesta työttömyysetuuden maksajalle.
Työttömyysetuuksien verotus
Muutoksenhaku työttömyyskassan päätöksestä
Veroprosentin määräytyminen
Jos päivärahan hakija on tyytymätön työttömyyskassan päätökseen, hän voi hakea siihen muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta kirjallisella valituksella
Työttömyyskassan maksamat etuudet ovat ennakonpidätyksen alaisia etuuksia. Ennakonpidätyksessä voidaan käyttää
palkkaa varten määrättyä verokorttia, portaikkoverokorttia
32
Jäsenkelpoisuus YTK:ssa
tai ansiopäivärahaa varten haettua muutosverokorttia. Verohallituksen päätöksen mukaan ansiopäivärahan verotus tapahtuu aina vähintään 20 prosentin suuruisena, jos ennakonpidätys suoritetaan palkkaa varten annetun verokortin perusteella.
Lisäksi palkkaverokortin prosenttia korotetaan kahdella prosenttiyksiköllä, kun maksetaan normaalisuuruista ansiopäivärahaa ja neljällä prosenttiyksiköllä, jos maksetaan korotettua ansio-osaa.
Vuorottelukorvauksen ennakonpidätys toimitetaan kolme
prosenttiyksikköä alemmalla tasolla kuin verokorttiin merkityt perus- ja lisäprosentit.
Ennen kuluvaa vuotta liittyneiden jäsentemme verotiedot
saamme suoraan verottajalta. Jos olet liittynyt YTK:hon kuluvana vuonna, tulee sinun toimittaa meille alkuperäinen verokortti ennakonpidätystä varten.
YTK:n jäseneksi pääsee jokainen työttömyysturvalain soveltamisalaan kuuluva palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68
vuotta. Palkkatyöntekijänä pidetään sellaista palkansaajaa,
jonka toimeentulo perustuu toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon.
Yrittäjät eivät siis voi vakuuttaa itseään YTK:ssa. Lue tarkemmin yritystoiminnan vaikutuksesta työttömyysturvaan
kohdasta Yrittäjien työttömyysturva sivulta XX alkaen. Myöskään työttömänä tai kokoaikaisesti lomautettuna et voi hakea jäsenyyttä lukuun ottamatta tietyin rajoituksin ulkomailta
Suomen työmarkkinoille palaavia henkilöitä.
YTK:n jäseneksi voivat liittyä myös osakeyhtiöiden ja
osuuskuntien toimitusjohtajat. Tällöin oikeus päivärahaan
on rajoitetumpi kuin työntekijäasemassa olevan jäsenen. Toimitusjohtajalla on työttömänä ollessaan oikeus ansiopäivärahaan mutta lomautuksen ajalta oikeutta päivärahaan ei ole.
Työvoimaa välittävän osuuskunnan tai yrityksen kautta
työskentelevän henkilön katsotaan eräissä tapauksissa työllistyvän omassa työssään, eikä sellaisessa palkkatyössä, jonka perusteella olisi oikeus liittyä palkansaajakassaan. Jos työvoimaa
välittävä yhteisö toimii vain työkorvauksen laskuttajan asemassa eikä itse varsinaisesti harjoita minkäänlaista toimintaa
kyseisellä toiminta-alalla, ei osuuskuntaa tai yritystä voida pitää työnantajana työsopimuslain tarkoittamassa merkityksessä, eikä työntekijällä tämän työn perusteella ole oikeutta liittyä
palkansaajan työttömyyskassaan. Jos työskentelet työvoimaa
välittävän yhteisön kautta ja haluaisit liittyä työttömyyskassaan, suosittelemme olemaan yhteydessä asiakaspalveluumme, jotta voimme varmistaa oikeutesi liittyä.
Mikäli et täytä jäsenehtoja eikä YTK hyväksy sinua jäseneksi,
annamme siitä työttömyyskassalain 4 §:n edellyttämällä tavalla
kirjallinen päätös perusteluineen. Tähän päätökseen voi hakea
muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta.
Verokortti ansiopäivärahaa varten
Päivärahan saajana sinun kannattaa hakea ansiopäivärahaasi
varten muutosverokortti. Ennakonpidätys tehdään silloin tämän veroprosentin mukaisesti. Samalla varmistat myös sen,
että veroprosenttisi on oikea tulotasoosi nähden.
Toimita muutosverokorttisi YTK:lle alkuperäisenä, koska
näitä tietoja emme saa suoraan verottajalta.
Ennakonpidätys takautuvan taulukon mukaisena
Jos YTK:lla ei ole lainkaan verotietojasi, toimitetaan sinulle
maksettavasta etuudesta ennakonpidätys takautuvan taulukon
mukaisena seuraavasti:
------------ T AULUKKO----------------
Työttömyysturvalain mukainen korvaus
ja sitä vastaava ennakonpidätysprosentti
euroa/päivä %
0,17 – 26,00
26,01 – 39,00
39,01 – 51,00
51,01 – 66,00
66,01 – 100,00
100,01 – 156,00
156,01 – 20
25
30
35
40
45
50
Jäsenen oikeudet ja velvollisuudet
Vain työttömyyskassan jäsenellä voi olla oikeus ansiopäivärahaan. Jäsenen tärkein velvollisuus on vuotuisen jäsenmaksun
maksaminen ajallaan. Vain jäsenmaksun maksamalla jäsenyys
ja oikeus työttömyysturvaan säilyvät. Pelkästään työttömyyskassan jäsenyys ei kuitenkaan ratkaise työttömäksi jääneen
henkilön oikeutta ansiopäivärahaan. Jäsenyys- ja työssäoloehdon sekä muiden edellytysten täyttyessä jäsenellä on oikeus
saada työttömänä ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa sekä
vuorotteluvapaan ajalta ansiosidonnaista vuorottelukorvausta.
Irtisanotun ja lomautetun henkilön oikeus työttömyyspäivärahaan voi alkaa aikaisintaan siitä päivästä, kun hän on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon.
Huomaathan, että työttömyyskassa ilmoittaa suoraan verottajalle verovuoden aikana maksetut etuudet ja niistä suoritetut
ennakonpidätykset. Myös maksetusta jäsenmaksusta menee
tieto suoraan verottajalle.
33
Jäsenmaksun maksamisen lisäksi jäsenen pitää ilmoittaa
osoitteen- ja nimenmuutokset sekä sähköpostiosoitteen muutos työttömyyskassaan. Muuttuneiden tietojen ilmoittaminen
onnistuu parhaiten sähköisen asiointipalvelun OmaYTK:n
kautta. YTK on kaikkien palkansaajien työttömyyskassa ja
jäsenmaksu on palkan suuruudesta riippumatta samansuuruinen. Siten meille ei tarvitse ilmoittaa työpaikan tai palkkauksen muutoksista.
jäsenyysaikana hankkimasi työssäoloaika ja jäsenyysaika säilyvät ja siirtyvät mukanasi.
Voit antaa liittymislomakkeessa meille valtuutuksen siihen, että hoidamme puolestasi edellisen työttömyyskassan
jäsenyyden päättämisen. Kun päätämme aikaisemman työttömyyskassan jäsenyyden puolestasi, pyydämme päättämään
jäsenyytesi edellisessä työttömyyskassassa meille liittymistä
edeltävään päivään. Mahdollinen ammattiliiton jäsenyys sinun pitää päättää itse. Mikäli edellisen työttömyyskassan jäsenmaksu on peritty palkastasi, ilmoita myös palkanlaskijalle työttömyyskassan vaihdosta. YTK:n jäsenmaksua ei peritä
suoraan palkasta, vaan se maksetaan itse laskun perusteella.
Toimitamme laskun noin kahden viikon kuluessa liittymisestä
ja tämän jälkeen vuosittain alkuvuoden aikana.
Voit myös erota vanhasta työttömyyskassasta ennen uuteen
työttömyyskassaan liittymistä. Tämä ei kuitenkaan ole suositeltavaa, koska silloin voi olla vaarana keräämäsi työssäoloehdon menettäminen. Työssäoloaika ja jäsenyys edellisessä työttömyyskassassa voidaan laskea hyväksesi vain, jos liityt uuteen
työttömyyskassaan yhden kuukauden kuluessa siitä, kun olet
eronnut edellisestä työttömyyskassasta. Vanhasta työttömyyskassasta eroamisen ja uuteen liittymisen väliin mahdollisesti
jäävä työssäoloaika, jolloin et ole kummankaan työttömyyskassan jäsen, ei kerrytä työttömyysturvalain mukaista työssäoloehtoa. Asianmukaiset velvoitteet (jäsenmaksu) edelliseen
työttömyyskassaan pitää hoitaa eroamisajankohtaan asti.
Jäsenmaksu
Finanssivalvonta vahvistaa työttömyyskassojen jäsenmaksujen
suuruuden niiden esitysten pohjalta. Jäsenmaksun pitää olla
niin suuri, että sen arvioidaan riittävän kassan hallintokulujen
ja etuusmenojen suorittamiseksi. Jäsenmaksua vahvistettaessa huomioidaan myös tasoitusrahastoa koskevat säännökset.
Työttömyyskassoilla tulee lain mukaan olla tasoitusrahasto, johon vuotuinen ylijäämä siirretään. Kassan rahoituksen
ja maksuvalmiuden turvaamiseksi tasoitusrahastossa on oltava Finanssivalvonnan vahvistama vähimmäismäärä (100 prosenttia), mikä tarkoittaa, että työttömyyskassa selviytyy hallintokuluistaan sekä omalla vastuullaan olevista etuusmenoistaan
vuoden ajan ilman uutta jäsenmaksutuloa. Taloudellisista suhdanteista johtuvien jäsenmaksuvaihteluiden tasaamiseksi työttömyyskassa voi lisäksi kerätä tasoitusrahastoa enintään 400
prosenttia.
Työttömyysetuuksien rahoitusosuudet
Työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukaan
työttömyysturvalain mukaiset työttömyyspäivärahat ja vuorotteluvapaalain mukaiset vuorottelukorvaukset rahoitetaan
perusturvaosuutta vastaavalla valtionosuudella, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain mukaisilla työttömyysvakuutusmaksuilla ja työnantajan omavastuumaksuilla (omavastuumaksu) sekä työttömyyskassalain mukaisilla
jäsenmaksuilla.
Työnantajat maksavat työnantajan työttömyysvakuutusmaksua ja työntekijät palkansaajan työttömyysvakuutusmaksua etuuksien rahoituksesta annetun lain mukaan.
Säännösten mukaan valtio maksaa kustakin ansiopäivärahasta pääsääntöisesti peruspäivärahaa vastaavan osuuden. Vuonna 2014 tämä osuus on 32,66 euroa/päivä. Työttömyyskassat rahoittavat jäsenmaksutuloilla noin 5,5 prosenttia
etuusmenoista. Loppuosa maksetaan Työttömyysvakuutusrahaston osuutena.
YTK:sta eroaminen
Työttömyyskassan vaihtaminen
Jäsenen tärkein velvollisuus on jäsenmaksun maksaminen.
Mikäli jäsen jättää jäsenmaksunsa maksamatta, hänet erotetaan YTK:n jäsenyydestä takautuvasti sen kalenterivuoden
alusta, josta alkaen jäsenmaksu on maksamatta.
Lähetämme maksamattomasta jäsenmaksusta maksumuistutuksen. Tämä on samalla työttömyyskassalain tarkoittama
kuuleminen, jossa kerrotaan jäsenmaksun laiminlyönnin
seuraamukset.
Voit erota YTK:sta lähettämällä vapaamuotoisen eroilmoituksen. Ilmoita vapaamuotoisessa eroilmoituksessa nimesi ja jäsennumerosi tai syntymäaikasi. Voit lähettää ilmoituksen postitse, faksilla, sähköpostitse tai nettisivujemme kautta.
Jos aloitat yritystoiminnan, voit halutessasi säilyttää palkansaajakassan jäsenyyden korkeintaan 18 kuukauden ajan.
Suosittelemme kuitenkin liittymään yrittäjäkassaan heti,
kun aloitat yritystoiminnan, koska vain yrittäjäkassan jäsenenä kerrytät yrittäjän työssäoloehtoa. Jos liityt yrittäjäkassaan, kun aloitat yritystoiminnan, sinun pitää lähettää meille
eroilmoitus.
Mikäli olet aloittamassa yritystoimintaa tai harkitset asiaa, sinun kannattaa olla yhteydessä asiakaspalveluumme, jotta
saat oikean tiedon oikeuksistasi ja mahdollisuuksistasi työttömyysturvan suhteen.
Jäsenen erottaminen
Työttömyyskassan vaihtaminen on mahdollista. Vaihtaminen kannattaa tehdä niin, että lähetät ensin jäsenhakemuksen meille. Kun olet saanut varmistuksen jäsenyytesi hyväksymisestä, toimita eroilmoitus vanhaan työttömyyskassaan. Lain
mukaan et voi olla kahden työttömyyskassan jäsen. Kun hoidat
liittymisen ja eroamisen tässä järjestyksessä, työttömyysturvasi jatkuu katkoksitta. Näin aikaisemman työttömyyskassan
34
Työttömyyskassalain 4 §:n mukaan työttömyyskassa voi jäsentä kuultuaan erottaa myös jäsenen,
• joka on jäseneksi liittyessään antanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja,
• joka on vilpillisesti ilmoittanut väärin tai salannut jonkin päivärahan saantiin tai sen suuruuteen vaikuttavan
seikan,
• joka kieltäytyy noudattamasta kassan sääntöjä tai kassan
hallituksen antamia ohjeita.
Olemme palkansaajien työttömyyskassa, joten vain palkansaaja voi olla meillä jäsenenä. Yrittäjäksi siirtynyt jäsen voi säilyttää jäsenyytensä meillä korkeintaan puolentoista vuoden ajan
yritystoiminnan aloittamisesta lukien. Tämän jälkeen erotamme jäsenen, mikäli yritystoiminta on tiedossamme..
Jäsenyyshakemuksen hylkäämiseen tai jäsenen erottamiseen voi hakea muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta.
VINKKEJÄ OIKEUDELLISTA NEUVONTAA TARVITSEVILLE
Mikäli tarvitset työsuhteesta johtuvaa oikeudellista neuvontaa,
tässä muutama hyödyllinen vinkki.
työsuojeluvastuualueen puoleen. Useimmat työehtosopimukset löytyvät osoitteesta www.finlex.fi.
OpusLexin kotisivuilla www.opuslex.fi löytyy kaikkien verkostoon kuuluvien asianajotoimistojen yhteystiedot.
Neuvonta ei ole työttömyyskassan palvelua. Asianajajat ovat
itsenäisiä ja riippumattomia lakimiehiä, jotka toimivat tiukkojen normien mukaan aina asiakkaalle lojaalina.
Aluehallintoviraston työsuojeluvastuualue
neuvoo
Työsuojeluviranomaiselta saa tietoa mm. työsuhdelainsäädännöstä, työsopimuksen tekemisestä, palkoista ja irtisanomisasioista, työajoista ja ylitöistä, työelämän tietosuojasta, vuosiloma-asioista, työehtosopimuksista tai työsuhteen päättymiseen
liittyvistä asioista. Työsuojeluviranomaisten vastuualueet on
jaettu seuraavasti:
Suomen Asianajajaliiton maksuton neuvonta
Asianajajien järjestämässä päivystyksessä noin kymmenellä paikkakunnalla ympäri Suomea saa maksutonta neuvontaa kaikissa oikeudellisissa asioissa. Asianajaja kertoo, onko
asiassa tarpeen hakea oikeudellista asiantuntija-apua ja ohjaa
tarvittaessa asiaan perehtyneen asianajajan tai oikean viranomaisen puoleen.
Päivystyksessä ei laadita asiakirjoja tai hoideta muita toimeksiantoja. Lakimiehen kanssa päivystyksessä käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Ajanvarausta päivystykseen ei yleensä voi tehdä eikä neuvontaa voida antaa
puhelimitse.
Lisätietoja, paikkakuntakohtaiset yhteystiedot ja päivystysajat löydät osoitteesta www.asianajajaliitto.fi/asianajajaliitto/
vapaaehtoistyo/asianajajapaivystys.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
(vaihde 0295 016 000)
Lounais-Suomen aluehallintovirasto
(vaihde 0295 018 000 )
Itä-Suomen aluehallintovirasto
(vaihde 0295 016 800)
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
(vaihde 0295 018 450 )
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
(vaihde 0295 017 500)
Lapin aluenhallintovirasto
(vaihde 0295 017 300)
Valtion oikeusaputoimistot – julkiset
oikeusavustajat
OPUSLEX-toimistot antavat neuvontaa
palvelupuhelimessa
Valtion oikeusaputoimistoissa annetaan oikeusapuun oikeutetuille kaikenlaisia asianajopalveluja. Asianajotehtäviä suorittaessaan oikeusaputoimistojen julkiset oikeusavustajat ovat
itsenäisiä ja riippumattomia. Oikeusaputoimistoja on 34 ja ne
sijaitsevat yleensä käräjäoikeuspaikkakunnilla.
Oikeusapua voivat saada Suomessa asuvat henkilöt.Oikeusapua voidaan myöntään oikeudenkäyntiasioihin sekä muihin
asianajopalveluihin. Työsuhteisiin liittyvistä asioista voidaan
mainita esimerkkinä työsopimukseen purkuun tai irtisanomiseen, vuosilomaan, työaikaan tai palkkasaataviin liittyvät asiat.
Lisätietoa oikeusavusta sekä oikeusaputoimistojen yhteystiedot ovat osoitteessa www.oikeus.fi.
Opuslex-palvelupuhelin palvelee arkisin klo 9 – 17 numerossa
0600 19933. Tietoa löytyy myös www.opuslex.fi -osoitteesta.
Opuslex on runsaan kahdenkymmenen Suomen Asianajajaliittoon kuuluvan asianajotoimiston muodostama valtakunnallinen verkosto, jossa on noin 50 lakimiestä. OpusLex
-asianajotoimistojen painopistealueita ovat yrityksen ja perheen lakiasiat, myös työsuhteeseen liittyvät ongelmat. Neuvoja
voi saada esimerkiksi työehtojen muuttamiseen, työsopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen, vuosilomaan, työaikaan
liittyvissä kysymyksissä. Työehtosopimusten sisältöön (esim.
palkkataulukot, minimipalkat, pekkaset tai erilaiset lisät) liittyvissä asioissa kannattaa kääntyä esim. aluehallintoviraston
35
YLEINEN TYÖTTÖMYYSKASSA YTK
YTK on kaikkien palkansaajien työttömyyskassa. Jäseniä meillä on jo yli 335.000 ja YTK
onkin Suomen suurin työttömyyskassa. YTK toimii Loimaalla, missä noin 120 ansioturvan
ammattilaista hoitaa jäsenten etuuksien maksamiseen ja työttömyysturvanneuvontaan liittyviä
asioita. YTK maksoi etuuksia vuonna 2013 noin 500 miljoonaa euroa. YTK on keskinäisen
vastuun yhteisö, joka ei jaa voittoa, vaan se rahastoidaan tasoitusrahastoon. Tasoitusrahaston
tarkoituksena on varmistaa työttömyyskassan vakavaraisuus etuusmenojen heilahtelusta
huolimatta.
YTK tarjoaa jäsenilleen ansioturvan työttömyyden varalle sekä vuorottelukorvauksen
vuorotteluvapaan ajalle. Tämä tarkoittaa, että YTK:n jäsenenä sinulla on oikeus työttömyyden
aikana ansiosidonnaiseen päivärahaan ja työnantajan kanssa sovitun vuorotteluvapaan aikana
ansiosidonnaiseen vuorottelukorvaukseen. Jos et ole minkään työttömyyskassan jäsen, saat
Kelasta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea taikka vuorottelukorvausta, joka on 70 prosenttia
peruspäivärahasta.
YTK:n toimipiste sijaitsee Loimaalla, josta hoidamme kaikki palvelut. YTK:n johtoryhmään
kuuluvat toimitusjohtaja Auli Hänninen, talous-ja hallintojohtaja Antti Jokinen sekä palvelujohtaja
Saara Perho. Etuuksien maksamisesta huolehtii viisi maksuryhmää. YTK:n asiakaspalvelu
neuvoo sinua kaikissa työttömyysturva-asiossa. Neuvoa voit kysyä puhelimitse, sähköisesti
taikka paikan päällä. Saapuneen postin käsittelyn ja sähköisen arkistoinnin hoitaa YTK:n
sisäinen palvelu. Lisäksi YTK:ssa on pienempiä yksiköitä, joiden tehtäviin kuuluvat esimerkiksi
talousasiat, henkilöstöhallinto, tietohallinto, takaisinperintä ja valitusasioiden käsittely. Jokaista
ryhmää johtaa ryhmäesimies.
Postiosoite
PL 100, 32201 LOIMAA
Käyntiosoite
Teollisuuskatu 4, 32200 LOIMAA
Vaihde (02) 760 7600
Fax (02) 762 4917
Vakuuttava työttömyyskassa
Asiakaspalvelu
(02) 760 7620
[email protected]