1. No category

ANSIOTURVAN ABC
Vakuuttava työttömyyskassa
Vakuuttava työttömyyskassa
Tämä on Ansioturvan ABC 2013, ole hyvä!
Maksoimme vuonna 2012 ansiopäivärahaa työttömille ja lomautetuille jäsenillemme noin 408 miljoonaa euroa.
Kuukausittain maksamme etuuksia 25.000 –30.000 jäsenelle. Työttömyys kohtaa nykyään yhä useamman palkansaajan jossakin työelämän vaiheessa. YTK:n päätehtävät ovat etuuksien maksaminen työttömille jäsenilleen sekä
jäsentensä asiantunteva ja ystävällinen palvelu työttömyysturva-asioissa. Tästä syystä meille on hyvin tärkeää palvelumme jatkuva kehittäminen. Tämä koskee niin työttömyysturvaan liittyvien asioiden tiedottamista kuin henkilökohtaista asiakaspalveluakin.
Teimme vuonna 2012 jäsentyytyväisyyskyselyn, jossa kysyimme muiden asioiden ohella jäsentemme tyytyväisyyttä Ansioturvan ABC –oppaaseen. Kyselyn tulosten mukaan te olette tyytyväisiä tähän oppaaseen. Vastaajista
33 prosenttia oli viimeisen vuoden aikana tutustunut Ansioturvan ABC:hen. Opasta arvioitiin tarpeellisuuden,
kattavuuden ja ymmärrettävyyden näkökulmasta. Tarpeellisuudesta opas sai korkeimman kouluarvosanan 8,99
ja ymmärrettävyydestä heikoimman, mutta sekin nousi arvosanaan 8,49. Kun oppaalle annettiin huono arvosana,
pyydettiin myös vapaata palautetta siitä, miksi arvosana jäi heikoksi. Näissä palautteissa tuli esille se, että opas on
hyvin kattava ja asiat on selitetty juurta jaksain, mutta tästä huolimatta ylimalkaisesti. Myös siitä saimme palautetta,
että esitteet on laadittu lain hengen mukaisesti ja kassan näkökulmasta, mutta jäsenen edun mukainen toimintaohjeistus on olematonta.
Olemme uusitussa ABC:ssa huomioineet saamamme palautteen ja pyrkineet kehittämään opasta niin, että ensimmäistä kertaa työttömänä oleva löytäisi siitä apua mahdollisimman helposti. Samaan aikaan olemme halunneet
pitää oppaan myös mahdollisimman kattavana käsikirjana ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Työttömyyskassat maksavat etuuksia työttömyysturvalakiin perustuen. Siten esitteetkin on laadittu lain hengen mukaisesti. Pyrimme kuitenkin entistä enemmän antamaan jäsenelle ohjeita siitä, miten hänen tulee etuutta hakiessaan toimia ja mitä liitteitä hakemuksen mukaan pitää liittää. Hakemuksen toimittaminen työttömyyskassalle oikein täydennettynä
ja oikeilla liitteillä nopeuttaa hakemuksen käsittelyä, joka on molempien – sekä jäsenen että kassan – etu.
YTK:n nettisivuilta www.ytk.fi löydät aina ajan tasalla olevan tiedon työttömyysturvasta. Tulemme tämän vuoden aikana kehittämään myös nettisivujamme entistä paremmin jäsenistöä palveleviksi. Tavoitteenamme on yksinkertaistaa sivuston rakennetta sekä koota sivustolla oleva tieto erikseen etuudenhakijoille sekä työssä oleville jäsenille tai jäseneksi aikoville.
Auli Hänninen
Toimitusjohtaja
2
Sisällysluettelo
YTK:n palvelut . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
Toimenpiteet työttömyyden kohdatessa . . . . . . . 6
Perustietoa ansiopäivärahasta . . . . . . . . . . . . 8
Päivärahaoikeuden esteet . . . . . . . . . . . . . 10
Työvoimapoliittiset edellytykset . . . . . . . . . . . 12
Päivärahan suuruus . . . . . . . . . . . . . . . . 13
Päivärahan kesto . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
Työllistymistä edistävät palvelut . . . . . . . . . . 16
Korotettu ansio-osa . . . . . . . . . . . . . . . . 17
Muutosturvan ansio-osa . . . . . . . . . . . . . . 17
Oikeus soviteltuun päivärahaan . . . . . . . . . . 18
Vuorotteluvapaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 21
Yrittäjien työttömyysturvasta . . . . . . . . . . . . 23
Ulkomailla työskentely ja työttömyysturva . . . . . . 24
Työttömyysturvatietoa . . . . . . . . . . . . . . . 27
Vinkkejä oikeudellista neuvontaa tarvitseville . . . . 29
Työttömyyskassan jäsenyydestä . . . . . . . . . . 30
3
YTK:N PALVELUT
Palvelemme työttömyysturvaan liittyvissä kysymyksissä monella eri kanavalla. Verkosta löydät meidät kotisivuiltamme
www.ytk.fi sekä Facebookista. Alla on kerrottu YTK:n palveluista verkossa ja henkilökohtaisesti.
•
YTK:n kotisivut
YTK:n nettisivuilla osoitteessa www.ytk.fi on laaja tietopaketti
työttömyysturvasta. Työttömyysturvan ABC –osiossa kerromme etuuden hakemiseen, maksamiseen ja tasoon liittyvistä asioista. Kehitämme vuoden 2013 aikana sivustoa niin, että etuudenhakijan olisi entistä helpompi löytää tarvitsemansa tieto
sivustolta. YTK:n nettisivut toimivat myös alustana monille
muille sähköisille palveluillemme. Täältä pääset YTK:n sähköiseen asiointiin OmaYTK –palveluun, antamaan palautetta meille, tulostamaan hakemuslomakkeita ja esitteitä, katsomaan video-ohjeita hakemusten ja liitteiden täyttämisestä sekä
lähettämään liitteitä kassaan sähköisesti.
•
•
•
joista toinen on kokonaan työttömän jakson jatkohakemus ja toinen sellaiselle jaksolle, jossa on ollut muitakin
päiviä kuin kokonaan työttömiä päiviä, esimerkiksi työpäiviä tai sairaspäiviä.
Maksaa vuosittaisen jäsenmaksusi sekä tarvittaessa tarkistaa, että jäsenmaksu on maksettu.
Tarkistaa ja tarvittaessa muuttaa yhteystietosi.
Tarkistaa päivärahan hakemisen ja maksamisen
tilannetiedot.
Esittää jäsenasioihin tai päivärahan maksamiseen liittyviä
kysymyksiä.
Oma YTK:hon pääset kirjautumaan sisään jäsennumerollasi, joka toimii myös käyttäjätunnuksena. Jäsennumeron näet
esimerkiksi jäsenmaksulaskusta. Ennen ensimmäistä kirjautumista sinun tulee tunnistautua verkkopankkitunnuksillasi tai
tilata tunnukset kirjeitse osoitteesta www.ytk.fi. Tunnistautumisen jälkeen palvelu antaa sinulle salasanan, jolla pääset kirjautumaan Oma YTK:hon. Kun olet kirjautunut ensimmäisen
kerran sisälle, voit vaihtaa salasanan haluamaksesi kohdassa
”Jäsentiedot ja salasanan vaihto”.
Suosittelemme käyttämään omaa asiaasi koskevissa kysymyksissä aina Oma YTK:ta, koska sen kautta viestit kulkevat
suojatussa yhteydessä. Vastaamme viestiisi viimeistään seuraavana arkipäivänä.
Video-ohjeet
Julkaisimme vuoden 2012 lopussa nettisivuillamme videoohjeita hakemusten ja liitteiden täyttämisestä sekä sähköisten
palveluiden käyttämisestä. Video-ohjeet löytyvät sivun oikeassa laidassa olevasta painikkeesta. Ohjeiden tarkoituksena on
auttaa sinua täyttämään etuushakemus tai siihen tarvittava liite. Lisäksi ohjeiden avulla pääset käyttämään sähköisiä
palveluitamme.
Automaattinen puhelinpalvelu
Henkilökohtainen puhelinneuvonta
Automaattinen puhelinpalvelu on käytössäsi, kun soitat YTK:n
päivärahaneuvontaan (02) 760 7620 ja valitset valikosta vaihtoehdon automaattinen puhelinpalvelu. Tämän jälkeen palvelu toimii puheella.
Palvelussa voit
• lähettää kokonaan työttömän tai lomautetun
jatkohakemuksen
• kuunnella kokonaan lomautetun tai kokonaan työttömän
hakuohjeet
• tilata kassan esitteitä työttömyysturvasta
• päivittää puhelinnumeron
• tarkistaa viimeisimmät maksatustiedot
Palvelun kautta lähetetty jatkohakemus maksetaan hakijan tilille yhtä nopeasti kuin kassaan Oma YTK:n kautta lähetetty
hakemus, eli pääsääntöisesti lähettämispäivää seuraavan kahden päivän sisällä. Hakemuksen lähettäminen sähköisesti on
entistä helpompaa, sillä nyt et tarvitse nettiyhteyttä ja tietokonetta, vaan asioimiseen riittää tavallinen puhelin.
Palvelemme sinua päiväraha-asioihin liittyvissä kysymyksissä numerossa (02) 7607 620. Palveluaikamme ovat seuraavat:
• maanantaisin klo 8–17
• tiistaista torstaihin klo 8–16
• perjantaisin klo 8–15.
Alkuvuonna puhelinyhteydenottojen määrä on selvästi suurempi kuin muuna aikana. Tästä syystä olemme pidentäneet
palveluaikaamme ajalla 7.1.2013 – 15.3.2013 seuraavasti:
• maanantaista torstaihin klo 8–18
• perjantaisin klo 8–15.
Sähköinen asiointi Oma YTK:ssa
OmaYTK on YTK:n jäsenten sähköinen asiointipalvelu. Tässä
palvelussa voit tehdä seuraavia asioita:
• Täyttää ja lähettää päivärahahakemuksen. Ohjelma ohjaa
sinua täyttämään hakemuksen siten, että hakemus tulisi
kassaan oikein täytettynä. Voit täyttää tässä palvelussa niin
ensimmäisen päivärahahakemuksen kuin jatkohakemuksenkin. Työttömyyspäivärahan jatkohakemuksia on kaksi,
4
Sähköinen palaute
Voit lähettää meille palautetta tai kysymyksiä nettisivuilla olevan palautteen kautta taikka sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Palaute-painikkeen löydät nettisivujen yläosasta
keskeltä. Kun lähetät kysymyksen palautteen kautta, se tulee
meille suojaamattomassa yhteydessä. Palautteeseen tai sähköpostiviestiin on syytä kirjoittaa yksilöintitiedoksi jäsennumero,
jotta viestisi voidaan käsitellä juuri sinun viestinäsi. Vastaamme palautteeseen viimeistään seuraavana arkipäivänä.
Liitteiden lähettäminen sähköisesti suojatussa
yhteydessä
Liitteiden lähettäminen sähköisesti YTK:lle onnistuu nettisivujemme Lähetä liitteet -painikkeesta. Liitteitä voi lähettää jäsen itse tai hänen työnantajansa. Lähetettävän liitteen pitää
olla pdf-, jpeg- tai tiff-tiedostotyyppiä. Katso tarvittaessa liitteiden lähettämisestä video-ohje osoitteesta http://www.ytk.fi/
fi/usein_kysyttya/video_ohjeet/.
YTK:n blogi ja Facebook
YTK:n nettisivuilta osoitteesta http://www.ytk.fi/fi/blogi/etusivu/ löydät blogimme. Haluamme kehittää palveluamme vuorovaikutuksessa jäsentemme kanssa sekä lisätä kassajärjestelmän
avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Blogin avulla voimme vaihtaa
lukijoidemme kanssa ajatuksia työttömyysturvasta ja siihen
liittyvistä asioista.
YTK:n Facebookista löydät ajankohtaista tietoa YTK:n palveluista ja työttömyysturvasta. Vuoden 2013 aikana tulemme
kehittämään Facebookia niin, että siitä tulee yksi asiakaspalvelukanava. Facebookissa on kuitenkin hyvä muistaa, että kysymykset ja vastaukset ovat kaikkien nähtävillä, joten henkilökohtaisia tietoja sisältävät kysymykset kannattaa kysyä
henkilökohtaisissa palvelukanavissa. Facebookin tarkoituksena on levittää tietoa niistä konkreettisista kysymyksistä, jotka
työttömyysturvaan liittyen askarruttavat.
5
TOIMENPITEET TYÖTTÖMYYDEN KOHDATESSA
Työttömyyden kohdatessa tulee hoidettavaksi monia asioita niin työvoimaviranomaisen kuin työttömyyskassan suuntaan. Alla on
muistilista siitä, mitä sinun pitää tehdä, jos jäät työttömäksi tai tulet lomautetuksi taikka työaikaasi lyhennetään. Työnhakijaksi
ilmoittautumista, hakemuksen täyttämistä ja tarvittavia liitteitä koskevia asioita on selitetty yksityiskohtaisemmin muistilistan
jälkeen olevien alaotsikoiden alla.
Sinut on lomautettu tai työaikaasi on
lyhennetty lomautuksella.
Työsuhteesi on irtisanottu tai
kokoaikainen työsuhteesi on osaaikaistettu.
Määräaikainen työsopimuksesi
päättyy.
Toimita jäljennös työsopimuksesta
hakemuksen liitteeksi.
Pyydä työnantajalta jäljennös
irtisanomisilmoituksesta hakemuksen
liitteeksi.
Toimita jäljennös työsopimuksesta
hakemuksen liitteksi.
Pyydä työnantajalta jäljennös
lomautusilmoituksesta hakemuksen
liitteeksi.
Pyydä työnantajalta palkkatodistus vähintään 34 työssäoloehdon täyttävältä viikolta hakemuksen liitteeksi
(työtä pääsääntöisesti vähintään 18 tuntia viikossa).
TE-toimisto
Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi oman paikkakuntasi TE-toimistoon.
TE-toimistosta saat myös ensimmäisen päivärahahakemuskaavakkeen.
Päivärahahakemus YTK:lle
Ensimmäisen päivärahahakemuksen voit täyttää kahden viikon työttömyyden jälkeen.
Tämän jälkeen voit toimittaa hakemuksen neljän kalenteriviikon tai kuukauden jaksoissa.
Muista kuitenkin hakea etuutta kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta.
Voit käyttää hakemuksen lähettämiseen OmaYTK-palvelua.
Jos sinulla on työtä hakujakson ajalla, toimita kassaan palkkalaskelma työssäoloajalta.
6
Työ- ja elinkeinotoimistoon (TE-toimisto)
ilmoittautuminen
Mikäli kaipaat apua hakemuksen täyttämiseen tai siihen,
mitä liitteitä laitat mukaan, voit olla yhteydessä puhelinneuvontaamme 02-7607 620 taikka kysyä neuvoa OmaYTK:n
kautta lähetettävällä viestillä.
Sinun pitää ilmoittautua oman paikkakuntasi TE-toimistoon
viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Oikeus työttömyyspäivärahaan voi alkaa aikaisintaan siitä päivästä, kun
olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon.
Työnhakijaksi voi ilmoittautua myös sähköisesti. Tästä sähköisestä ilmoittautumisesta löydät enemmän tietoa työvoimahallinnon sivuilta www.mol.fi. Työnhakijaksi ilmoittautumislomakkeella ei ole kuitenkaan mahdollista laittaa vireille
työttömyysturvaan liittyviä asioita, vaan se edellyttää aina henkilökohtaista käyntiä TE-toimistossa. Jos asioit TE-toimistossa henkilökohtaisesti vastaanottoilmoituksessa ilmoitettuun
päivämäärään mennessä, oikeus työttömyysturvaan voi alkaa
taannehtivasti jo sähköisen verkkolomakkeen lähettämispäivästä lukien. Verkkolomakkeen vastaanottoilmoituksessa näkyy tämä henkilökohtaisen asioinnin viimeinen pvm. Oman
alueesi TE-toimiston aukioloajat voit tarkistaa http://www.
mol.fi/ -sivustolta.
Jos kuulut muutosturvan toimintamallin piiriin, sinun on
hyvä ottaa henkilökohtaisesti yhteyttä TE-toimistoon heti irtisanomisilmoituksen saatuasi.
Tarvittavat liitteet
Hakemukseen tarvittavat liitteet vaihtelevat sen mukaan, oletko kokonaan työtön, lomautettu, lomautettu lyhennetylle työviikolle tai lyhennetylle työpäivälle, osa-aikatyöntekijä vai satunnaisesti työtä tekevä henkilö.
Ensimmäisen päivärahahakemuksen liitteeksi aina
palkkatodistus tai -laskelma
Päivärahan tason määrittelemiseksi pitää ensimmäisen päivärahahakemuksen liitteenä toimittaa kassalle palkkatodistus vähintään 34 kalenteriviikolta. Jos sinulla ei ole ollut vähintään 34
kalenteriviikon yhtenäistä työsuhdetta, sinun tulee toimittaa
kassalle kaikkien niiden työsuhteiden palkkatodistukset, joiden yhteenlasketut kalenteriviikot ovat yhteensä vähintään 34
viikkoa. Nämä 34 kalenteriviikkoa pitää kertyä 28 kuukauden
tarkastelujakson aikana. Lisäksi nämä viikot pitää olla sellaiselta ajalta, jolloin olet ollut työttömyyskassan jäsen. Päivärahahakemus
Palkkatodistuksessa pitää olla ainakin seuraavat tiedot:
• Palkat ansaintaperiaatteen mukaisesti, eli ilmoitettu ajanjakso ei saa sisältää muuna aikana tehtyjen töiden palkkoja, vaikka palkka olisikin maksettu palkkatodistuksen
ansainta-ajalla.
• Tieto palkanmaksuajankohdasta.
• Palkattomat poissaolot, joita voivat olla esimerkiksi sairausajat, opiskelu sekä äitiys- tai vanhempainloma.
• Lomakorvaus ja lomaraha. Lomakorvaus on työsuhteen
päättyessä pitämättä jääneestä lomasta maksettu korvaus.
Lomarahalla tarkoitetaan yleisesti sitä työehtosopimukseen perustuvaa suoritusta, joka maksetaan työntekijän
palatessa loman jälkeen työhön.
• Työnantajan yhteyshenkilön nimi ja puhelinnumero.
Huomaa, että työnantajan tai työnantajan yhteyshenkilön
on allekirjoitettava palkkatodistus.
Päivärahaa haetaan kirjallisesti. YTK:n jäsenenä haet työttömyyspäivärahaa YTK:lta. Voit täyttää päivärahahakemuksen
lomakkeelle, jonka saat TE-toimistosta tai YTK:n nettisivuilta
taikka voit täyttää hakemuksen YTK:n sähköisessä asioinnissa
OmaYTK:ssa. Jos käytät sähköistä palveluamme ensimmäistä kertaa, tulee sinun ensin tunnistautua pankkitunnuksillasi. Jos sen sijaan olet käyttänyt palvelua jo aiemmin, kirjaudu
sisään omalla käyttäjätunnuksellasi (jäsennumero) ja salasanallasi, jonka olet palvelussa luonut. Jos olet unohtanut salasanasi, mene palvelun etusivulle ja tilaa itsellesi uusi salasana
joko tekstiviestinä tai sähköpostilla. Voit katsoa tarkemmin
OmaYTK –palvelustamme tämän oppaan kohdasta OmaYTK.
Päivärahaa haetaan aina jälkikäteen. Ensimmäisen hakemuksen voit täyttää kahden viikon työttömyyden jälkeen. Tämän jälkeen päivärahaa haetaan kuukauden, kalenterikuukauden tai neljän kalenteriviikon jaksoissa. Päivärahaa pitää
kuitenkin hakea kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä,
josta päivärahaa haetaan maksettavaksi. Määräajan pituus
lasketaan siis seuraavasti: Jos haet päivärahaa maksettavaksi
14.1.2013 alkaen, sinun pitää toimittaa hakemus työttömyyskassaan viimeistään 14.4.2013. Vain erityisen painavan syyn
perusteella päivärahaa voidaan maksaa pidemmältä ajalta.
Täytä hakemukseen kaikki kalenteripäivät, myös viikonloput. Jos olet ollut työssä, merkitse niiden päivien kohdalle
”työssä” ja ilmoita työpäivän aikana tehdyt työtunnit.
Jos toimitat hakemuksen postitse, toimita se osoitteella
PL 100, 32201 Loimaa.
Irtisanomisilmoitus
Irtisanomisilmoitus tarvitaan irtisanomisajan selvittämiseksi.
Työnantajan irtisanomisilmoitus voi olla suullinen tai kirjallinen, mutta työnantajan on työntekijän pyynnöstä ilmoitettava kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä ja irtisanomisen perusteet. Irtisanomisajan selvittämiseksi kassa
tarvitsee tiedon myös siitä, milloin työsopimus on irtisanottu.
Siltä ajalta, jolta työnantaja on velvollinen maksamaan irtisanomisajan palkkaa tai sitä vastaavaa korvausta, ei ole oikeutta
työttömyysetuuteen.
7
Työsopimus
Selvitykset muista tuloista ja etuuksista
Sinun tulee toimittaa kassalle työsopimus ainakin silloin, kun
määräaikainen työsuhteesi on päättynyt tai kun sinut on lomautettu. Jos kirjallista työsopimusta ei ole tehty, on kassalle
toimitettava työnantajan kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista.
Jos sinulla on työttömyyden aikana tuloja tai olet esimerkiksi
osa-aikatyössä, liitä hakemukseen todistus saamastasi palkasta. Jos toimit sivutoimisesti yrittäjänä tai maatalousyrittäjänä,
toimita kassaan tiedot viimeksi valmistuneesta verotuksesta.
Jos olet aloittanut sivutoimisen yritystoiminnan, toimita kassaan ennakkoverolippu.
Jos saat sosiaalietuutta, toimita kassalle kopio viimeisestä
päätöksestä. Ilmoita kassalle aina eläkkeen hakemisesta tai valituksesta. Jos sinulle tai perheellesi maksetaan alle 3-vuotiaan
lapsen kotihoidontukea, liitä päätöksen lisäksi mukaan tieto
siitä, hoitaako puolisosi lasta.
Lomautusilmoitus
Jos sinut on lomautettu, pitää kassalle toimittaa lomautusilmoitus. Työnantajan on työsopimuslain mukaan ilmoitettava lomauttamisesta työntekijälle henkilökohtaisesti viimeistään 14 päivää ennen lomautuksen alkamista. Ilmoitus voidaan
antaa henkilökohtaisesti, kirjeitse tai sähköpostitse. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste, sen alkamisaika ja
kesto tai arvioitu kesto. Lomautusilmoitusajan selvittämiseksi kassa tarvitsee myös tiedon siitä, milloin lomautusilmoitus
on annettu.
Viikkotuntilista Jos olet tehnyt kahta tai useampaa osa-aikatyötä, toimita tehdyistä työtunneista jokaiselta työnantajalta viikoittainen tuntilista, jossa työtuntisi on eritelty. Sinun pitää toimittaa viikkotyötuntilista kassaan myös silloin, jos työaikasi on vaihdellut
siten, että joinakin viikkoina työaikasi on ylittänyt 18 tuntia,
mutta joinakin viikkoina työaikasi on jäänyt alle 18 tunnin.
Verokortti
Kassa saa vanhojen jäsentensä verotiedot suoraan verottajalta.
Kesken vuotta liittyneiden jäsenten pitää toimittaa kassaan alkuperäinen verokortti. Oikean veroprosentin varmistamiseksi
sinun kannattaa kuitenkin aina pyytää verottajalta uusi verokortti ansiopäivärahaa varten. Tällöin työttömyyskassa käyttää verokortin mukaista ennakonpidätysprosenttia. Palkkaa
varten annettua verokorttia käytettäessä ennakonpidätys pitää tehdä aina vähintään 20 prosentin suuruisena. Lisäksi ennakonpidätysprosenttia joudutaan korottamaan kahdella tai
neljällä prosenttiyksiköllä. Päivärahaa varten haettu verokortti on laitettava alkuperäisenä päivärahahakemuksen liitteeksi.
Lapsikorotus
Kassa saa tiedot hakijan omista lapsista väestötietojärjestelmästä. Jos lasten huollosta ja elatuksesta on tehty sopimus,
toimita sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös kassaan.
Tiedot työttömyyttä edeltävältä ajalta
Jos olet ollut äitiyslomalla tai hoitovapaalla työttömyyttä edeltävällä ajalla ja sinulla on ollut palkkatuloa mainittuina aikoina, liitä hakemukseen tiedot työssäolosta sekä työnantajan laatima palkkatodistus.
PERUSTIETOA ANSIOPÄIVÄRAHASTA
Oikeus päivärahaan
Lain mukaan perusedellytys ansiopäivärahan saamiselle on
se, että olet työttömyyskassan jäsen. YTK maksaa siis ansiopäivärahaa työttömyyden tai lomautuksen aikana YTK:n jäsenille seuraavin ehdoin:
• Olet työttömänä työnhakijana TE-toimistossa.
• Olet työkykyinen ja haet kokoaikatyötä.
• Olet ollut jäsenenä (vakuutettuna) työttömyyskassassa vähintään 34 viikkoa ennen työttömyyden alkua.
• 34 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy ollessasi
vakuutettuna.
Työttömyyspäivärahalla turvataan työttömän työnhakijan perustoimeentulo työttömyyden aikana. Työttömyysturvasta on
säädetty työttömyysturvalaissa ja kaikilla suomalaisilla palkansaajilla on sama työttömyysturvalakiin perustuva oikeus saada
etuutta työttömyyden ajalta. Päivärahaa voidaan maksaa Suomessa asuvalle henkilölle. Koska pääsäännön mukaan henkilön tulee olla vakuutettu siinä maassa, missä hän työskentelee,
katsotaan Suomessa asuvaksi myös tänne muuttanut henkilö,
mikäli hän työskentelee Suomessa.
8
Työssäoloehto ja jäsenyysehto
1. jona työaika on ollut vähintään puolet kysymyksessä olevan opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta työtuntimäärästä, jos opetusalalla on päätoimisia tuntiopettajia;
2. jona työaika on vähintään kahdeksan tuntia, jos opetusalalla ei ole päätoimisia tuntiopettajia.
Ansiopäiväraha edellyttää työssäoloehdon täyttymistä vakuutettuna (kassan jäsenenä) ollessa. Työssäolo- ja jäsenyysehto
on vähintään 34 kalenteriviikkoa.
Palkansaajan on täytettävä 34 kalenteriviikon työssäoloehto
työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana.
Palkansaajan työssäoloehtoon voidaan lukea myös yrittäjäkassan jäsenenä hankittua työssäoloehtoa enintään 10 viikkoa.
Edellytyksenä muun muassa on, että kassasiirto yrittäjäkassasta palkansaajakassaan on tapahtunut yhden kuukauden kuluessa palkkatyön alkamisesta ja yrittäjäkassasta eroamisesta.
Jos palkansaaja ei ole työskennellyt vuonna 2010 tai sen jälkeen vähintään yhtä työssäoloehdon täyttävää viikkoa, tarkastellaan työssäoloehdon täyttymistä seuraavasti: ensimmäistä
kertaa työttömäksi tulevan henkilön on täytettävä 43 kalenteriviikon työssäoloehto ja 10 kuukauden jäsenyysehto työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden aikana. Sen sijaan henkilön,
joka on saanut päivärahaa 1.1.1997 jälkeen, on kerättävä työssäoloehtoa 34 kalenteriviikkoa 24 kuukauden aikana voidakseen palata uudelleen päivärahan saajaksi (paluuehto).
Tarkista tarvittaessa yksityiskohdat työssäoloehtoon vaadittavasta viikkotuntimäärästä YTK:n asiakaspalvelusta
(02) 7607 620.
Työaikapankki
Työaikaa voidaan säästää työaikapankkiin, jos työpaikalla on
sovittu kirjallisesti työaikajärjestelyistä. Työaikapankkiin säästettyä työaikaa ei huomioida työssäoloehdon työaikaedellytysten täyttymistä selvitettäessä. Työaikapankista nostettu palkallinen vapaa-aika on normaalia työssäoloehtoon luettavaa
työaikaa samalla tavoin kuin esimerkiksi vuosiloma-aika. Jotta työaikapankkiin perustuva palkallinen vapaa-aika voitaisiin
lukea työssäoloehtoon, vapaa-ajalta saadun palkan on vastattava työajalta maksettavaa palkkaa.
Työaikapankista voidaan palkallisen vapaa-ajan lisäksi nostaa korvauksia rahana. Korvaus voidaan maksaa rahana vain
poikkeuksellisissa tilanteissa, joista on sovittu työpaikkakohtaisissa sopimuksissa. Nämä tilanteet liittyvät yleensä työaikapankista eroamiseen tai työsuhteen päättymiseen. Rahana nostettuja korvauksia vastaavaa aikaa ei lueta työssäoloehtoon. Jos
työaikapankista nostetaan rahakorvausta, tulee se jaksottaa lomautuksen ajalle. Korvausta vastaavaa aikaa tai jaksotusaikaa
ei lueta työssäoloehtoon. Sen sijaan esimerkiksi työaikapankin
säästöihin perustuva ennen lomautuksen alkua pidetty palkallinen vapaa tai kahden eri lomautusjakson väliin ajoittuva palkallinen vapaa, joista saatua palkkaa ei jaksoteta, ovat työssäoloehtoon luettavaa aikaa.
Tarkastelujakso
Tarkastelujakso on työttömyyttä edeltävä ajanjakso, jolta ajalta
työssäoloehtoon luettavat kalenteriviikot huomioidaan. Tarkastelujakso on 28 kuukautta. Tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella, jos hakija on estynyt
olemasta työmarkkinoilla muun muassa sairauden, laitoshoidon, kuntoutuksen, asevelvollisuuden, siviilipalveluksen, päätoimisten opintojen, työllistymistä edistävien palvelujen, lapsen syntymän tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoidon takia. Jos
olet työskennellyt sellaisena ajanjaksona, joka muuten olisi tarkastelujaksoa pidentävää aikaa (esim. hoitovapaan aikana), ei
kyseinen aika kuitenkaan pidennä tarkastelujaksoa.
Työaika
Työehtosopimuksen mukainen palkka tai
palkkaminimin mukainen palkka
Palkansaajan työssäoloehto täyttyy pääsääntöisesti sellaisessa työssä, jossa työaika kunakin kalenteriviikkona on ollut
yhdessä tai useammassa työssä yhteensä vähintään 18 tuntia. Työaikalain mukaisessa jaksotyössä työaika täyttyy silloin, kun työsopimuksen mukainen säännöllinen työaika on
tasoittumisjakson aikana ollut vähintään mainitut 18 tuntia
kalenteriviikossa.
Etuudenhakijan kirjallisesta pyynnöstä voidaan työssäoloehtoon ottaa huomioon myös sellainen neljän peräkkäisen
kalenteriviikon ajanjakso, jossa työaika yhteensä on vähintään
80 tuntia ja työssäoloa on ollut jokaisena viikkona.
Työttömyysturvalain täytäntöönpanosta annetulla asetuksella on säädetty poikkeuksia työaikaedellytykseen työaikajärjestelyltään epätavallisilla aloilla. Esimerkiksi opetusalan osalta on säädetty, että työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen
kalenteriviikko,
Työssäoloehtoon voidaan lukea vain vakuutuksenalaista työtä. Vakuutuksenalaisella työllä tarkoitetaan työtä, josta maksetusta palkasta on maksettu sosiaaliturvamaksut (kuten eläkemaksut ja työttömyysvakuutusmaksut) sekä toimitettu
ennakonpidätys.
Työssäoloehto edellyttää lisäksi, että työstä on maksettu vähintään työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Jos työalalla ei
ole työehtosopimusta, on kokoaikatyön palkan oltava vuonna
2013 tehdystä työstä 1 137 €/kk (vuonna 2012 tehdystä työstä
palkan oltava vähintään 1 103 €/kk). Osa-aikatyössä ansaittu
palkka suhteutetaan tehtyihin tunteihin.
9
Palkkatuettu työ
tai omassa työssä, ollut työllistämistä edistävässä palvelussa tai
työttömänä työnhakijana TE-toimistossa.
Työssäoloehtoon huomioidaan puolet työskentelyajan kalenteriviikkojen lukumäärästä, jos työnantaja on saanut palkkakustannuksia varten korkeinta korotettua palkkatukea. Jos
työnantaja ei ole saanut korkeinta korotettua palkkatukea,
voidaan työssäoloehtoon hyväksyä työskentelyjakson kalenteriviikot, joina työtä on ollut vähintään 18 tuntia.
Hyväksyttäviä syitä työmarkkinoilta poissaololle ovat
• sairaus, laitoshoito tai kuntoutus,
• asevelvollisuus tai siviilipalvelus,
• päätoimiset opinnot,
• lapsen syntymä tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoito,
• apurahakausi tai
• muu näihin verrattava syy.
Työssäoloehdon voimassaolo
Palkansaajakassan jäsenenä hankitun 34 kalenteriviikon työssäoloehdon voi menettää työttömyysturvalain 5 luvun säännösten mukaan seuraavissa tilanteissa:
1. Jos jäsen on työskennellyt yrittäjänä yli 18 kuukautta, ansiopäivärahaa ei voida myöntää ennen kuin työssäoloehto
on täyttynyt yritystoiminnan jälkeen uudelleen.
2. Jos jäsen on ollut poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä yli kuusi kuukautta, ansiopäivärahaa ei voida
myöntää ennen kuin työssäoloehto on työmarkkinoilta
poissaolon jälkeen täyttynyt uudelleen.
3. Jos jäsen vaihtaa kassaa ja vanhasta kassasta eroamisen
ja uuteen kassaan liittymisen välinen aika on yli kuukausi, ansiopäivärahaa ei voida myöntää ennen kuin työssäoloehto on täyttynyt uudessa kassassa.
Tarkastelujaksoa pidennetään myös seuraavilla ajanjaksoilla:
• aika, jota ei lueta työssäoloehtoon, kun henkilö on ollut
palkkatuetussa työssä, johon työnantaja on saanut korkeinta korotettua palkkatukea
• työ, jota henkilö on tehnyt osasairauspäivärahaa
saadessaan
• aika, jolta henkilölle on maksettu työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella sairasajan palkkaa
• aika, jolloin henkilö on ollut työllistämistä edistävässä
palvelussa.
Työssäoloehdon menettäminen tarkoittaa sitä, että koko 34
kalenteriviikon työssäoloehto pitää kerätä uudelleen ennen
kuin palkansaajalla on oikeus päivärahaan.
Jäsenen katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos hän on ollut työssäoloehtoon luettavassa työssä, työllistynyt yritystoiminnassa
PÄIVÄRAHAOIKEUDEN ESTEET
Työttömyyspäivärahaa ei makseta seuraavissa tapauksissa:
• Sellaisen työriidan (lakko/työsulku) osapuolille, joiden työsuhteen ehtoihin työriidalla on tarkoitus saada muutoksia.
• Sellaisen vapaan ajalta, joka perustuu lain tai työ- tai
virkaehtosopimuksen mukaiseen muuhun kuin lomautukseen tai osa-aikaistamiseen perustuvaan työajan
lyhentämiseen.
• Omavastuuajalta.
• Olet alle 17-vuotias tai täyttänyt 65 vuotta (lomautetuille
ja sääestepäivillä oleville on 1.1.2005 alkaen voitu maksaa
työttömyyspäivärahaa 68-vuotiaaksi saakka).
• Olet päätoiminen opiskelija.
• Olet hoitovapaalla.
• Olet kieltäytynyt työstä tai koulutuksesta tai eronnut työstä
ilman pätevää syytä.
• Työllistyt omassa, puolison tai perheenjäsenen yrityksessä.
• Saat työvoimapoliittista aikuiskoulutustukea (ennen
1.1.2010 alkaneet koulutukset).
• Saat tai sinulla on oikeus saada irtisanomisajan palkkaa
tai vastaavaa korvausta tai saat muuta taloudellista etuutta
työnantajalta.
• Saat vuosiloma-ajan palkkaa.
• Olet työkyvytön.
Työriita
Työriidan aikana kassa ei saa maksaa päivärahaa jäsenelle, joka on joutunut työttömäksi välittömästi työlakon tai työsulun
johdosta. Sama koskee lakon tai työsulun välillistä vaikutusta,
jos on pääteltävissä, että työriidan tarkoituksena on aikaansaada muutoksia työ- ja palkkasuhteisiin.
Omavastuuaika
Omavastuuaika on seitsemän (7) täyttä työpäivää ja se asetetaan
kerran 500 päivän enimmäisaikaa kohti. Omavastuupäivien ei
10
tarvitse olla peräkkäisiä päiviä, mutta niiden tulee kertyä kahdeksan (8) peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuajan laskeminen voidaan aloittaa aikaisintaan siitä ajankohdasta, jolloin olet ilmoittautunut TE-toimistoon työnhakijaksi.
Omavastuupäivät eivät kulu mahdollisen rangaistuskarenssin
aikana.
Lyhennettyä työpäivää tai osa-aikatyötä tekevän omavastuuaika katsotaan hankituksi, kun työttömyysaikaa on kertynyt seitsemää täyttä työttömyyspäivää vastaava aika kahdeksan (8) peräkkäisen kalenteriviikon aikana.
Omavastuuaikaan luetaan myös ne päivät, joilta henkilölle
on maksettu työttömyysetuutta työllistämistä edistävien palveluiden ajalta. Etuutta maksetaan näissä tilanteissa omavastuuajan estämättä. Omavastuuaikaa ei aseteta palvelun päättymisen jälkeen siltä osin, kun se on kulunut palvelun aikana.
Omavastuuaikaa ei aseteta, kun työnteon estymisen syynä on työtaistelutoimenpide, jolla ei pyritä muuttamaan tai
vaikuttamaan päivärahaa hakevan henkilön työehtoihin tai
työoloihin. Tällöinkin on ilmoittauduttava työnhakijaksi TEtoimistoon. Päivärahan maksaminen voidaan aloittaa, kun
oikeus saada työnantajalta palkkaa työnteon estymisen ajalta
lakkaa. Omavastuuaika pidätetään, jos hakija jää työtaistelutoimenpiteen päättymisen jälkeen työttömäksi.
edellyttää kuitenkin, että henkilö on välittömästi ennen sairausvakuutuslain mukaisen omavastuuajan alkamista saanut työttömyysetuutta. Sairausvakuutuslain mukaan sairauspäivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden ajalta lukuun
ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää ja yhdeksää sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää.
Estävät sosiaalietuudet
Seuraavat sosiaalietuudet estävät ansiopäivärahan
saamisen:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Työkyvyttömyys
Työttömyysturvalain mukaan henkilöllä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, jos hän saa sairauspäivärahaa, kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai jonkin muun lain
nojalla etuutta, joka myönnetään täyden työkyvyttömyyden
perusteella. Työkyvyttömyyden perusteella myönnetyn etuuden suuruudella ei ole merkitystä ratkaistaessa sitä, onko henkilöä pidettävä työkyvyttömänä. Tältä työkyvyttömyysajalta
haetaan ensisijaisesti työkyvyttömyyden perusteella myönnettäviä etuuksia. Päivärahahakemuksessa pitää ilmoittaa työkyvyttömyydestä, vaikka työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa etuutta ei olisi vielä myönnetty.
•
•
•
äitiys-, isyys- tai vanhempainraha
erityishoito- ja erityisäitiysraha
koulutustuki (ennen 1.1.2010 alkaneet koulutustuet)
työttömyyseläke
täysi työkyvyttömyyseläke
täysi vanhuuseläke (lukuun ottamatta valtion eläkelain
1295/2006 mukaista eläkettä)
varhennettu vanhuuseläke
yksilöllinen varhaiseläke
takuueläke eläkkeen täydennyksenä
eläketuki
sairausvakuutuslain mukainen päiväraha
tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha
liikennevakuutus- ja tapaturmavakuutuslain mukainen
ansionmenetyskorvaus
kuntoutusraha ja sitä vastaava ansionmenetyskorvaus
luopumistuki
sukupolvenvaihdoseläke
Vähentävät sosiaalietuudet
Seuraavat sosiaalietuudet vaikuttavat vähentävästi
päivärahan määrään:
• k ansaneläkelain 12 §:n 4 momentin mukainen
työkyvyttömyyseläke
• toisen valtion lainsäädännön mukainen
työkyvyttömyyseläke
• kotihoidon tuki (hoitoraha/hoitolisä)
• liikennevakuutuslain mukainen ansionmenetyskorvaus ja
työkyvyttömyyseläke (ei täysi työkyvyttömyys)
• luopumiseläke
• osa-aikaeläke
• osatyökyvyttömyyseläke
• sotilasvammalain mukainen päiväraha
• tapaturmavakuutuslain mukainen
• päiväraha ja tapaturmaeläke
• takuueläke
• tapaturmavakuutuslain mukaisen elinkoron täydennyskorkoa vastaava osa
• TEL 11 §:n mukainen rekisteröity lisäeläke työnantajan
rahoittama rekisteröimätön lisäeläke
Työnhakijalla, joka on
1. saanut sairauspäivärahaa enimmäisajan ja
2. jonka edelleen on katsottu olevan terveydellisistä syistä
kykenemätön työhönsä, on oikeus työttömyyspäivärahaan, jos
3. hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai
hylätty.
Kaikkien edellä mainittujen edellytysten tulee täyttyä. Työkyvyttömäksi katsotulla henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, joka
on lääkärinlausunnon mukaan työkyvytön.
Hakijalla on oikeus työttömyyspäivärahaan sairausvakuutuslain mukaiselta omavastuuajalta työkyvyttömyydestään huolimatta, vaikka hän ei sairautensa vuoksi olisi
työmarkkinoiden käytettävissä tai TE-toimistossa työnhakijana kyseisenä aikana. Työttömyysetuuden myöntäminen
11
Vaikutuksettomat etuudet
• sotilasvammalain mukainen elinkorko ja täydennyskorko
sekä erityiset kustannusten korvaukset
• tapaturmavakuutuslain mukaiset erityiset kustannusten
korvaukset
• tapaturmavakuutuslain mukainen haittaraha
• toimeentulotuki
• vammaistuki
• ylimääräiset sotaeläkkeet
• henkilön itselleen ottama vapaaehtoinen eläke
Seuraavilla etuuksilla ei ole vaikutusta
päivärahaoikeuteen tai päivärahan määrään:
•
•
•
•
•
asumistuki
kansaneläkelain mukainen hoitotuki
kunnan maksama omaishoidon tuki
lapsilisä
liikennevakuutuslain mukaiset erityiset kustannuksen
korvaukset
• perhe-eläkkeet, joina pidetään myös huolto- ja
lisähuoltoeläkkeitä
• perhehoitajalain mukaiset palkkiot
• sotilasavustus
Epäselvyyksien välttämiseksi ilmoita aina päivärahaa hakiessasi kaikki saamasi eläkkeet ja etuudet. Muista ilmoittaa kassalle myös ulkomailta saamasi eläkkeet ja etuudet.
TYÖVOIMAPOLIITTISET EDELLYTYKSET
Saadakseen päivärahaa työttömän työnhakijan pitää ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon. Päivärahaa
voidaan maksaa aikaisintaan siitä päivästä, kun hakija on ilmoittautunut TE-toimistoon. Lisäksi hakijan pitää olla työkykyinen sekä hakea kokoaikatyötä. Työvoimaviranomainen
tarvitsee työsuhteen päättymisestä selvityksen, jossa on työsuhteen alkamis- ja päättymispäivä sekä päättymisen syy.
Työvoimaviranomainen tutkii työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapoliittiset edellytykset. Jotta kassa voi maksaa
työttömyyspäivärahaa, pitää kassalla olla työvoimaviranomaisen antama esteetön lausunto.
• Kieltäytyminen työstä, koulutuksesta työnhakusuunnitelmasta taikka työllistymistä edistävästä toimenpiteestä.
• Työllistymistä edistävän toimenpiteen keskeyttäminen
taikka työnhakusuunnitelman toteuttamisen laiminlyönti.
Työssäkäyntialue
Pääsääntöisesti et voi työnhakijana kieltäytyä työssäkäyntialueelta tarjotusta työstä työttömyysturvaa menettämättä. Työvoimaviranomainen antaa työttömyyskassaa sitovan lausunnon asiasta. Työssäkäyntialueiden määritelmä on muuttunut
10.5.2010 lukien. Aiemmin käytössä olleista kuntapohjaisista
työssäkäyntialueista on luovuttu. Henkilön työssäkäyntialue
on 10.5.2010 lukien hänen asuinpaikastaan 80 kilometrin etäisyydelle ulottuva alue.
Työssäkäyntialueella tarkoitetaan aluetta, jolta työttömän
työnhakijan on lähtökohtaisesti oltava valmis ottamaan tarjottu työ vastaan ja osallistumaan työllistymistä edistäviin palveluihin. Lisätietoa asiasta löytyy osoitteesta www.mol.fi
• Onko hakijalla esteitä työmarkkinoilla ololle? Näitä esteitä ovat esimerkiksi asevelvollisuus, siviilipalvelus, vapausrangaistus, sairaalassa tapahtuva hoito tai muu vastaava
laitoshoito.
• Työllistyykö hakija yritystoiminnassa? Jos hän työllistyy
päätoimisesti yrittäjänä tai omassa työssä, ei oikeutta työttömyysetuuteen ole.
• Onko hakija päätoiminen opiskelija? Siltä ajalta, jona hakija on päätoiminen opiskelija, ei oikeutta työttömyysetuuteen ole. Tämä koskee myös päätoimisen opiskelun
loma-aikoja.
• Onko hakija työmarkkinoiden käytettävissä? Jos hakija itse asettaa sellaisia rajoituksia, jotka estävät tarjotun
työn vastaanottamisen yleisesti sovellettavin ehdoin tai
osallistumisen koulutukseen, hän ei ole työmarkkinoiden
käytettävissä.
• Työstä eroaminen ja erottaminen sekä pätevä syy työstä
eroamiseen. Jos hakijalla on ollut pätevä syy työstä eroamiseen taikka hänen työsopimuksensa on päätetty ilman
omaa syytä, työvoimaviranomainen antaa hakijalle esteettömän lausunnon.
Ulkomaanmatka
Ulkomaanmatkan ajalta voit saada työttömyyspäivärahaa seuraavin edellytyksin:
• Olet tavoitettavissa eli pidät yhteystietosi ajantasalla
TE-toimistossa matkasi ajalta.
• Kykenet kohtuullisessa ja tavanomaisessa ajassa ottamaan
vastaan työtä tai koulutusta.
Päätoiminen opiskelija
Päätoimisella opiskelijalla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Työvoimaviranomainen tutkii opiskelun luonteen ja antaa lausunnon päivärahan maksamisen edellytyksistä. Opintojen aloittamisesta tulee siis ilmoittaa TE-toimistoon.
12
Päätoimisema opiskeluna pidetään:
Työvoimaviranomaisen lausunnon perusteella
määrättävä määräaika eli karenssi
1. Opintoja, joiden tavoitteena on ammattikorkeakoulututkinnon, ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon taikka
yliopistossa suoritettavan alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen;
2. lukio-opintoja, joiden oppimäärän mukainen laajuus
on yhteensä vähintään 75 kurssia; sisäoppilaitoksessa järjestetyt lukio-opinnot katsotaan kuitenkin aina
päätoimisiksi;
3. muita kuin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja opintoja, joiden
opintosuunnitelman mukainen laajuus on keskimäärin
vähintään viisi opintopistettä tai kolme opintoviikkoa
opiskelukuukautta kohti; sekä
4. muita kuin 1–3 kohdassa tarkoitettuja opintoja, joiden
opetusohjelman mukainen laajuus on keskimäärin vähintään 25 viikkotuntia.
Työvoimaviranomainen asettaa erikseen määrätyissä tilanteissa määräajan eli karenssin. Tämän karenssin ajalta työttömällä
työnhakijalla ei ole oikeutta työttömyysetuuteen.
Karenssi määrätään seuraavissa tilanteissa:
• J os olet eronnut työstäsi ilman pätevää syytä tai olet itse
aiheuttanut työsuhteen päättymisen, sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan 90 päivän ajalta. Jos työ olisi
kestänyt enintään viisi päivää, et ole oikeutettu päivärahaan 30 päivän ajalta.
• Jos omalla menettelylläsi aiheutat sen, että työsopimusta
ei synny, sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan 60
päivältä. Jos työ olisi kestänyt enintään viisi päivää, et ole
oikeutettu työttömyyspäivärahaan 30 päivän ajalta.
Työnhakijaa ei pidetä päätoimisena opiskelijana, jos opiskeluaikaisen vakiintuneen työssäolon tai yritystoiminnan harjoittamisen perusteella voidaan katsoa, ettei opiskelu ole esteenä
kokoaikaisen työn vastaanottamiselle.
Ne opinnot, jotka eivät ole päätoimisia opintoja, ovat sivutoimisia opintoja. 1.1.2013 on kumottu säännös, jonka mukaan myös muut kuin säännöksessä luetellut opinnot on voitu
kokonaisharkinnan perusteella katsoa päätoimisiksi.
Opiskelu on päätoimista siihen saakka, kun opinnot ovat todisteellisesti päättyneet. Opiskelun päättymisestä tulee esittää
tutkinto- tai muu todistus. 1.1.2013 alkaen yliopisto-opiskelija
katsotaan päätoimiseksi opiskelijaksi myös opintojen keskeytyksen ajan.
Työtön henkilö on voinut 1.1.2010 alkaen opiskella omaehtoisesti tietyin edellytyksin menettämättä oikeuttaan ansiopäivärahaan. Lue lisää kohdasta ”Omaehtoinen opiskelu”
Päivärahaoikeutta menettämättä voit kolmen ensimmäisen
työttömyyskuukauden aikana kieltäytyä työstä, jota ei voida
ammattitaitosi perusteella pitää sinulle sopivana. Jos työnantaja ja työntekijä ovat sopineet työnteon keskeyttämisestä tietyksi ajaksi (ns. lepäävä työsuhde), ei työntekijällä ole tälle
ajalle ammattitaitosuojaa.
Kokoaikatyöstä ei voi kieltäytyä palkkaa ja päivärahaa vertailemalla. Työtön työnhakija voi kieltäytyä vain osa-aikatyöstä
menettämättä päivärahaoikeuttaan. Osa-aikatyö tarkoittaa työtä, jossa työaika on enintään 80 % kokoaikatyön työajasta.
Edellä esitettyjä periaatteita sovelletaan myös silloin, jos ilman pätevää syytä kieltäydyt sellaisesta työvoimaviranomaisten
osoittamasta koulutuksesta, jonka aikana oma ja huollettaviesi
toimeentulo on kohtuullisesti turvattu, tai jos ilman pätevää syytä olet eronnut tai joutunut eroamaan koulutuksesta.
Jos toistuvasti ilman pätevää syytä kieltäydyt vastaanottamasta työtä tai menemästä koulutukseen tai menettelystäsi muutoin voidaan päätellä, ettet halua vastaanottaa sinulle
sopivaksi katsottavaa työtä tai osallistua soveltuvaan koulutukseen, sinulla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, ennen kuin olet ollut työssä tai koulutuksessa vähintään kolme
kuukautta.
PÄIVÄRAHAN SUURUUS
Ansiopäiväraha lasketaan vakiintuneen palkkasi pohjalta. Vakiintuneena palkkatulona pidetään ennakonpidätyksen alaista palkkaa, josta vähennetään lomaraha tai lomaltapaluuraha
ja lomakorvaus.
Vakiintunut palkka lasketaan pääsääntöisesti työttömyyttä
edeltäneiden, työssäoloehtoon oikeuttavien 34 kalenteriviikon
palkan perusteella. Huomaa, että kahdesta tai useammasta
osa-aikatyöstä saatu palkka luetaan vakiintuneena pidettävään palkkatuloon alan enimmäistyöaikaan asti, korkeintaan
kuitenkin 40 viikkotuntiin saakka.
Jos työ ja siitä saatava palkkatulo on ollut kausiluonteista, päiväraha määräytyy vuositulon kuukautta kohti lasketusta määrästä. Vuositulon määrittäminen on poikkeussäännös
ja sen soveltaminen edellyttää työn kausiluonteisuuden lisäksi
sitä, että tehty työmäärä ja sitä kautta ansiot ovat olleet työjakson aikana huomattavasti tavanomaista korkeammat. Tällaisen työn tekijöitä voivat olla esim. asfalttimiehet ja matkailukeskusten työntekijät.
Päivärahan suuruus määritellään uudelleen aina, kun uusi
työssäoloehto on täyttynyt, jolloin päivärahan perusteena oleva palkka lasketaan näiden 34 kalenteriviikon ajalta. Uusien
13
Lapsikorotus
tulotietojen perusteella määräytyvä työttömyyspäiväraha on
kuitenkin aina vähintään 80 % (ns. suojasääntö) aiemmin
määritellystä päivärahasta edellyttäen, että uusi työssäoloehto on täyttynyt ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä.
Vertailu tehdään ilman lapsikorotusta. Päiväraha ei voi olla
pienempi kuin peruspäiväraha.
Jos saat päivärahaa ns. lisäpäiväoikeuden perusteella, päivärahaa ei kuitenkaan määritellä uudelleen, vaikka työssäoloehto täyttyisi.
Yrittäjänä työskentelyn vaikutusta päivärahaoikeuteen ja
päivärahan määrään on selostettu tarkemmin Yrittäjyys -kohdassa. Valtioneuvoston asetuksella on säädetty vakiintuneesta palkkatulosta ja siinä huomioon otettavista tuloista ja niiden selvittämisestä palkkatodistuksella tai verotustiedoin sekä
vuositulon määrittämisestä. Asetus löytyy YTK:n nettisivuilta, www.ytk.fi.
Ansiopäivärahaan voidaan maksaa korotusosia, joko korotettuna ansio-osana tai muutosturvan ansio-osana. Lue aiheesta lisää kohdista korotettu ansio-osa ja muutosturvan
ansio-osa.
Jos sinulla on huollettavana alle 18-vuotiaita lapsia, päiväraha maksetaan korotettuna lapsikorotuksella. Sen suuruus on
vuonna 2013 yhdestä lapsesta 5,24 €, kahdesta lapsesta yhteensä 7,69 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,92 €.
Oman päivärahasi suuruuden voit laskea kassan päivärahalaskurilla
(www.ytk.fi ).
Päivärahan laskenta
Ansiopäiväraha muodostuu voimassaolevan peruspäivärahan
suuruisesta perusosasta ja ansio-osasta. Kun palkka kuukaudessa on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, ansio-osa on
rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 20 prosenttia (kts. myös
korotettu ansio-osa ja muutosturvan ansio-osa).
Vuonna 2013 peruspäiväraha on 32,46 € ja ansio-osa 45
prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta.
Ansioon suhteutettu päiväraha voi lapsikorotuksineen olla
enintään 90 prosenttia vakuutetun päiväpalkasta ja vähintään
mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen.
Esimerkkejä päivärahan suuruudesta ilman lapsikorotuksia 1.1.2013 alkaen.
Palkka/kk
Palkka
-3,89 %
Ansiopäiväraha
€/päivä
Korotettuna maksettu
ansio-päiväraha
€/päivä
Muutosturvan
ansio-osalla maksettu
ansio-päiväraha
1 000,00
1 200,00
1 400,00
1 600,00
1 800,00
2 000,00
2 200,00
2 500,00
2 700,00
3 000,00
3 500,00
4 000,00
5 000,00
5 500,00
6 000,00
6 500,00
7 000,00
7 500,00
8 000,00
961,10
1 153,32
1 345,54
1 537,76
1 729,98
1 922,20
2 114,42
2 402,75
2 594,97
2 883,30
3 363,85
3 844,40
4 805,50
5 286,05
5 766,60
6 247,15
6 727,70
7 208,25
7 688,80
37,97
41,99
46,02
50,04
54,06
58,09
62,11
68,14
72,17
78,20
88,26
93,25
102,19
106,66
111,13
115,60
120,07
124,54
129,01
39,50
44,64
49,78
54,92
60,06
65,20
70,34
78,06
83,20
90,91
103,76
112,05
127,69
135,52
143,34
151,16
158,98
166,81
174,63
40,42
46,23
52,04
57,85
63,66
69,47
75,29
84,00
89,81
98,53
113,06
122,01
138,77
147,15
155,54
163,92
172,30
180,68
189,06
14
Ansiopäivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti työttömyyttä edeltäneiltä vähintään 34 kalenteriviikolta saadusta
vakiintuneena pidettävästä palkkatulosta. Keskimääräinen
päiväpalkka saadaan jakamalla palkkatulo ajanjaksoon sisältyvillä työpäivillä.
Niissä tapauksissa, joissa työssäoloehdon kertymisen tarkastelujaksoa on voitu pidentää hyväksyttävästä syystä (kts.
tarkastelujakson pidentäminen), tehdään ansaittuun palkkaan
TEL-eläkeindeksin mukainen tarkistus.
Kuukausipalkkasi perusteella laskien saat arvion ansiopäivärahasi määrästä seuraavasti: Vähennä ensin kuukausipalkastasi 3,89 % eläke- ja työttömyysvakuutusmaksua vastaavana
osuutena. Päiväpalkan saat jakamalla näin saamasi summan
21,5 päivällä. Vähennä sitten päiväpalkasta perusosa 32,46 €.
Ota erotuksesta 45 prosenttia ja lisää siihen perusosa 32,46 €.
Summa muodostaa ansiopäivärahan. Huomaa siis, että palkastasi on vähennettävä 3,89 %. Puolison tulot eivät vaikuta
työttömyyskassan jäsenen ansiopäivärahaan.
Laskentaesimerkki (ilman lapsikorotuksia)
Kuukausipalkka 1.500 €
• vähennetään 3,89 % eläke- ja työttömyys-vakuutusmaksua
• päiväpalkka (1.441,65 : 21,5 pvä)
= 67,05 €/pvä
• peruspäiväraha 32,46 € + ansio-osa
[0,45 x (67,05 – 32,46)]
= päivärahan määrä 48,03 €
PÄIVÄRAHAN KESTO
Päivärahaa maksetaan enintään 500 työttömyyspäivältä. Työ-,
omavastuu- ja korvauspäivien määrä kunakin kalenteriviikkona saa olla enintään viisi. Enimmäismaksuaikaan luetaan myös
työllistymistä edistävän palvelun aikana maksetut päivät sekä
ns. sopimusvaltiossa maksetut työttömyyspäivät.
Uuden 500 päivän enimmäismaksuajan laskeminen alkaa
aina, kun 34 kalenteriviikon työssäoloehto täyttyy 28 kuukauden aikana päivärahan maksukauden alkamisen jälkeen. Tällöin sovelletaan ns. suojasääntöä, mikä merkitsee sitä, että uudelleen määritelty päiväraha on vähintään 80 % aikaisemmin
maksetusta ansiopäivärahasta. Ansiopäiväraha on vähintään
peruspäivärahan suuruinen.
Sen jälkeen kun 500 päivän enimmäismaksuaika on täyttynyt, ansiopäivärahaoikeus voi alkaa uudestaan 34 kalenteriviikon työssäoloehdon kertymisen jälkeen. Työssäoloehdon
tulee kertyä 28 kuukauden aikana ja siihen voidaan ottaa huomioon myös ennen 500 päivän täyttymistä tehty työ, jota ei
ole aikaisemmin luettu työssäoloehtoon. Tällöin ei sovelleta
ns. suojasäännöstä.
Enimmäisajan täytyttyä Kela voi maksaa työmarkkinatukea,
joka on peruspäivärahan suuruinen. Oikeus ansiopäivärahaan
alkaa vasta sen jälkeen, kun olet uudelleen täyttänyt työttömyysturvalain edellyttämän työssäoloehdon.
(20) vuoden aikana. Tällöin päivärahaa voidaan maksaa sen
kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta.
Vuoden 1955 jälkeen syntyneillä on oikeus lisäpäiviin, jos
henkilö täyttää 60 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä ja
hän on ollut työssä viisi (5) vuotta viimeisen kahdenkymmenen (20) vuoden aikana.
Ennen vuotta 1950 syntyneet
Jos vuonna 1949 tai aikaisemmin syntynyt henkilö täyttää
60 vuotta ennen enimmäisajan täyttymistä, maksetaan päivärahaa sen kuukauden loppuun, jolloin 500 päivän enimmäisaika täyttyy. Tämän jälkeen hänen on mahdollista hakea
työttömyyseläkettä.
Työttömän henkilön oikeus vanhuuseläkkeeseen
jo 62-vuotiaana lisäpäivien perusteella
Vuoden 2012 helmikuun alusta pitkäaikaistyötön voi saada
vanhuuseläkkeen 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä.
Vanhuuseläke voi koostua työeläkkeestä ja kansaneläkkeestä.
Oikeus vanhuuseläkkeeseen on työttömällä, joka on
• syntynyt ennen vuotta 1958,
• täyttänyt 62 vuotta ja
• saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa lisäpäiviltä
eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään
yhdeltä päivältä.
Lisäpäiväoikeus
Ansiopäivärahaa voidaan maksaa tietyin edellytyksin 500 päivän enimmäisajan estämättä ns. lisäpäiviltä seuraavasti:
Vuosina 1950–1954 syntyneiltä henkilöiltä edellytetään lisäpäiväoikeuden saamiseksi, että henkilö on täyttänyt 59 vuotta
ennen kuin 500 päivän enimmäismaksuaika on täyttynyt ja että
hän on ollut työssä viisi (5) vuotta viimeisen kahdenkymmenen
Tätä kyseistä vanhuuseläkettä on erikseen haettava. Hakemuslomakkeen saa työeläkelaitoksesta, Kelasta, Eläketurvakeskuksesta sekä edellä mainittujen tahojen internetsivuilta.
Hakemuksen voi jättää työeläkelaitokseen, Kelaan tai Eläketurvakeskukseen. Eläkkeenhakijan on lisäksi pyydettävä
15
työttömyyskassalta todistus työttömyyspäivärahan saamiselta
lisäpäiviltä. Kassan antama todistus tulee liittää hakemukseen.
Eläke voi alkaa hakemista seuraavan kalenterikuukauden alusta, eikä sitä saa takautuen.
Ennen vuotta 1950 syntyneillä työttömyyspäivärahaa saavilla pitkäaikaistyöttömillä säilyy edelleen oikeus työttömyyseläkkeeseen. Jos ennen vuotta 1950 syntynyt henkilö täyttää
työttömyyseläkkeen myöntämisen edellytykset 62-vuotiaana,
hänelle myönnetään kuitenkin työeläkelakien mukainen vanhuuseläke vähentämättömänä työttömyyseläkkeen sijaan. Kela
myöntää hänelle työttömyyseläkkeen, joka muuttuu vanhuuseläkkeeksi 65-vuotiaana.
Työtön henkilö voi itse valita, hakeeko hän vanhuuseläkettä
62-vuotiaana vai myöhemmin. Jos hän ei halua hakea sitä, hänelle voidaan maksaa työttömyyspäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta.
TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄT PALVELUT
Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetaan ansiopäivärahaa, johon henkilöllä olisi oikeus työttömänä ollessaan.
Lisäksi tältä ajalta voidaan maksaa korotettua ansio-osaa tai
muutosturvan ansio-osaa ja kulukorvausta.
Työllistymistä edistävästä palvelusta sovitaan TE-toimiston kanssa. Henkilön tulee hakea ansiopäivärahaa etuushakemuksella myös työllistymistä edistävien palvelujen ajalta ja
pitää työnhaku voimassa TE-toimistossa. Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta etuutta voidaan maksaa omavastuuaikaan, korvauksettoman määräaikaan, työssäolovelvoitteen
tarveharkintaan tai ammatilliseen koulutukseen liittyvistä rajoituksista huolimatta.
Työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksettava ansiopäiväraha kerryttää 500 päivän enimmäisaikaa.
tapahtuu työssäkäyntialueella, mutta kotikunnan ulkopuolella ja koulutuksesta aiheutuu majoituskustannuksia, joista on
esitetty luotettava selvitys, voidaan kulukorvaus maksaa myös
korotettuna. Kulukorvauksesta ei pidätetä ennakonpidätystä.
Kulukorvausta ei makseta työ- ja koulutuskokeilun ajoilta.
Alle 25-vuotiaalle työttömyyspäivärahaa saavalle ammatillista koulutusta vailla olevalle nuorelle ei makseta kulukorvausta työkokeilun ajalta.
Poissaolo työllistämistä edistävästä palvelusta
Työllistämistä edistävään palveluun osallistuvalle työttömälle
työnhakijalle maksetaan työttömyysetuutta palveluun osallistumisen perusteella. Ansiopäivärahaa ei siis makseta palvelusta poissaolopäiviltä, ellei poissaolon syynä ole työkyvyttömyys,
alle 10-vuotiaan lapsen sairaus (enintään neljä työpäivää), työhaastattelu tai siihen rinnastettava syy, joka liittyy työllistymiseen. Työvoimakoulutuksessa ja omaehtoisessa opiskelussa
päivärahaa voidaan kuitenkin maksaa myös poissaolopäiviltä.
Työttömyyskassa ei enää 1.1.2013 alkaen pyydä työvoimapoliittista lausuntoa työ -ja elinkeinotoimistolta silloin, kun
työnhakija on ollut poissa työllistymistä edistävästä palvelusta oman työkyvyttömyytensä tai alle 10-vuotiaan lapsen sairauden takia. Työttömyyskassalle riittää tällöin tieto poissaoloajan pituudesta sekä siitä, että syynä on työnhakijan oma
työkyvyttömyys tai alle 10-vuotiaan lapsen sairaus. Hakijan
oma ilmoitus poissaolosta riittää, mikäli kyseessä on enintään
3 peräkkäistä päivää kestävä sairauspoissaolo. Yli 3 päivää kestävien sairauspoissaolojen osalta tulee työttömyyskassalle toimittaa lääkärin- tai terveydenhoitajan todistus. Mikäli hakija ei pyynnöstä huolimatta toimita lääkärintodistusta, tulee
työttömyyskassan hylätä ansiopäiväraha neljännestä poissaolopäivästä lukien.
Silloin, kun kyse on poissaolosta alle 10-vuotiaan lapsen sairauden vuoksi, ei lääkärintodistusta pyydetä lainkaan. Lapsen sairaus on hyväksyttävä syy poissaololle neljän perättäisen
päivän ajan. Lapsen sairauden jatkuessa pidempään, voidaan
ansiopäiväraha hylätä viidennestä poissaolopäivästä lukien.
Edellä mainitut käytännöt noudattelevat hyvin pitkälti työelämän menettelytapoja sairauspoissaolojen osalta. Työnhakijan vastuulla on ilmoittaa asianmukaisesti poissaolonsa ja
sen syy työttömyyskassalle jo etuutta hakiessaan.
Työllistymistä edistäviä palveluja ovat:
•
•
•
•
•
Työnhaku- ja uravalmennus
Koulutuskokeilu ja työkokeilu
Työvoimakoulutus
Omaehtoinen opiskelu
Kotoutumistuella tuettu maahanmuuttajan omaehtoinen
opiskelu
• Kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettu kuntouttava työtoiminta
Omaehtoinen koulutus
Omaehtoinen opiskelu voidaan katsoa työllistymistä edistäväksi palveluksi seuraavilla edellytyksillä:
• Opiskelija on vähintään 25-vuotias
• TE-toimisto arvioi opiskelun tarkoituksenmukaiseksi
• Opiskelu parantaa olennaisesti mahdollisuuksia työllistyä
avoimilla markkinoilla
• Opiskelusta sovitaan työllistymissuunnitelmassa tai sitä
korvaavassa suunnitelmassa
• Etuutta voidaan maksaa enintään 24 kuukautta
Kulukorvaus
Kulukorvaus maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen
ajalta matka- ja muiden ylläpitokustannusten korvauksena.
Kulukorvaus on 9 euroa päivässä. Jos koulutus järjestetään
työssäkäyntialueen ulkopuolella, maksetaan kulukorvaus korotettuna, jolloin se on 18 euroa päivässä. Jos koulutus
16
KOROTETTU ANSIO-OSA
Sinulla voi olla oikeus korotettuun ansio-osaan kolmessa
tilanteessa:
päättymisperusteen, maksetaan korotettua ansio-osaa vasta,
kun asia on lopullisesti ratkaistu.
1. Työttömyyden alkaessa
3. Työllistymistä edistävien toimenpiteiden ajalta
Olet ollut työsuhteessa vähintään 3 vuotta yhden tai useamman työnantajan palveluksessa ennen työttömyyspäivärahaoikeuden alkamista.
Työttömyyspäivärahaa voidaan maksaa korotettuna työttömyyden alkaessa enintään 20 päivän ajan.
Korotettua ansio-osaa ei makseta tämän kohdan perusteella, jos henkilöllä on oikeus korotettuun ansio-osaan kohdan kaksi (pitkän työuran perusteella), ellei korotettua ansioosaa ole maksettu vähintään yhdeltä päivältä pitkän työuran
perusteella ja henkilö on tämän jälkeen täyttänyt uuden
työssäoloehdon.
Osallistut työllistymistä edistävään toimenpiteeseen, josta on
sovittu TE-toimiston laatimassa työllistymissuunnitelmassa
tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa, eikä sinulla ole oikeutta muutosturvan ansio-osaan. Korotettua
ansio-osaa voidaan maksaa myös palvelujen väliseltä ajalta, jos
palvelujen väli on enintään 7 kalenteripäivää. Korotettua ansio-osaa voidaan työllistymistä edistävän palvelun ajalta maksaa enintään 200 päivää.
Korotetun ansio-osan suuruus
Ansiopäivärahan korotettu ansio-osa on 57,5 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Kun palkka kuukaudessa
on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, korotettu ansioosa on rajan ylittävältä päiväpalkan osalta 35 prosenttia. Korotettuun ansio-osaan ei sovelleta ns. 90 prosentin sääntöä,
vaan ansiopäiväraha voi lapsikorotuksineen olla yhtä suuri
kuin ansiopäivärahan perusteena oleva päiväpalkka, kuitenkin vähintään mahdollisella lapsikorotuksella korotetun perusosan suuruinen.
2. Pitkän työuran päätyttyä
Olet menettänyt työsi taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla tai olet irtisanoutunut lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti yli 200 päivää ja sinulla on ennen työsuhteen päättymistä työssäoloaikaa yhteensä vähintään 20 vuotta ja kassan
jäsenyyttä vähintään 5 vuotta.
Korotettua ansio-osaa voidaan maksaa tällä perusteella enintään 100 päivää. Mikäli olet riitauttanut työsuhteesi
MUUTOSTURVAN ANSIO-OSA
Sinulla on oikeus muutosturvan ansio-osaan, kun
• t yösuhteesi on ollut määräaikainen ja sinulla on työssäoloaikaa samaan tai eri työnantajaan vähintään 5 vuotta
työsuhteen päättymistä edeltäneen 7 vuoden aikana, tai
• sinut lomautetaan vähintään 180 päiväksi ja sinulla on lomautusilmoituksen antohetkellä työssäoloaikaa vähintään
kolme vuotta, tai
• olet ollut yhdenjaksoisesti lomautettuna 180 päivää ja sinulla on työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta, tai
• olet lomautettuna itse irtisanoutunut lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää ja sinulla on
työssäoloaikaa vähintään kolme vuotta.
• kuulut muutosturvan piiriin
• sinulla on voimassa oleva työllistymissuunnitelma
• olet ollut työttömyyskassan jäsenenä vähintään 34 viikkoa, jonka aikana olet täyttänyt työssäoloehdon.
Muutosturvan ansio-osaa maksetaan työllistymissuunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta.
Muutosturvaan liittyvä työllistymissuunnitelma laaditaan TEtoimistossa yhdessä työnhakijan kanssa. Se voidaan laatia jo
irtisanomisaikana eli työsuhteen kestäessä.
TE-toimisto tutkii muutosturvan piiriin kuulumisen edellytykset työllistymissuunnitelman laatimisen tai tarkistamisen yhteydessä.
Muutosturvan ansio-osan suuruus ja kesto
Muutosturvan ansio-osa on 65 % päiväpalkan ja perusosan
erotuksesta. Jos palkka on suurempi kuin 105-kertainen perusosa, on lisän suuruus tämän rajan ylittävältä päiväpalkan
osalta 37,5 %.
Muutosturvan ansio-osaa voidaan maksaa enintään 200
päivältä. Muutosturvan ansio-osaa maksetaan myös työllistymissuunnitelmassa sovittujen palvelujen väliseltä ajalta,
jos palvelujen välinen aika on enintään seitsemän (7) kalenteripäivää. Muutosturvan ansio-osaa ei makseta kuitenkaan
henkilölle, joka saa päivärahaa lisäpäiviltä tai on päätoiminen yrittäjä.
Tällöin TE-toimisto tutkii seuraavia edellytyksiä:
• t yösuhteesi on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä ja sinulla on työssäoloaikaa vähintään kolme
vuotta, tai
• määräaikainen työsuhteesi samaan työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään kolme vuotta, tai
• olet ollut samaan työnantajaan määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä 36 kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana, tai
17
OIKEUS SOVITELTUUN PÄIVÄRAHAAN
Työttömyyskassan jäsenenä sinulla on oikeus soviteltuun päivärahaan seuraavissa tapauksissa:
1. Teet osa-aikaista työtä. Oikeutta ei kuitenkaan ole, jos
osa-aikaisuus perustuu sinun aloitteestasi tapahtuneeseen
työajan lyhentämiseen.
2. Päivittäistä työaikaasi on lyhennetty lomautuksen johdosta. Kun työaikaa lyhennetään lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla päivällä kalenteriviikossa, eikä
työaika ylitä 80 % kokoaikaisen työntekijän viikkotyöajasta, maksetaan työttömät päivät täyttä työttömyyspäivärahaa. Edellä mainittu koskee niitä lomautuksia, jotka
on toteutettu kokonaisia päiviä lomauttamalla.
3. Jos työntekosi on estynyt toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei kuitenkaan ole riippuvuussuhdetta sinun työehtoihisi tai työoloihisi.
4. Olet vastaanottanut enintään kaksi viikkoa kestävän
kokoaikatyön.
5. Sinulla on tuloa yritystoiminnasta tai omasta työstä.
Sovittelujakso
Pääsääntö on, että sovittelujaksona käytetään kuukautta, kalenterikuukautta tai neljää peräkkäistä kalenteriviikkoa (maanantaista sunnuntaihin) palkanmaksujaksosta riippuen. Tämä
on tavanomainen sovittelujakso.
Erityistä sovittelujaksoa, joka on aina tavanomaista sovittelujaksoa lyhyempi, käytetään silloin, kun edellä mainittuun
tavanomaiseen sovittelujaksoon sisältyy sellaisia aikoja, joilta
työnhakijalla on oikeus täyteen työttömyysetuuteen tai joilta
ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan (esim. omavastuuaika).
Erityinen sovittelujakso muodostetaan edellä mainituissa tapauksissa haku- ja maksujakson niistä osista, joilta on
oikeus saada työttömyyspäivärahaa. Jos työttömyyspäivärahan maksamisen esteenä on se, että työnhaku ei ole voimassa, käytetään kuitenkin tavanomaista sovittelujaksoa. Erityistä sovittelujaksoa voidaan käyttää yli neljä viikkoa kestävän
osa-aikatyön alkaessa, jotta sovittelujakso saadaan vastaamaan
palkanmaksujaksoa.
Vain edellä esitetyissä tapauksissa on kyse ns. sovittelu­-­­­
tilanteesta.
Työajan tarkastelujakso
Osa-aikatyöllä tarkoitetaan työsuhteessa tehtyä työtä, jossa
työaika on enintään 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Jos työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta yhdellä tai useammalla päivällä kalenteriviikossa, on työajan tarkastelu myös silloin
80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän
enimmäistyöajasta.
Lomautus tarkoittaa, että työsuhteen kestäessä työnantaja voi lomauttaa sinut tuotannollisista tai taloudellisista syistä. Lomautus voi toteutua viikoittaista tai päivittäistä työaikaa
lyhentämällä taikka lomautus voi olla kokoaikainen. Kokoaikaiseksi lomautukseksi katsotaan yhtäjaksoinen kalenteriviikon kestävä lomautus, jolloin olet kokonaan työtön. Päiväraha
maksetaan kokoaikaisen lomautuksen aikana täysimääräisenä.
Päiväraha voidaan maksaa täysimääräisenä myös ns. sääestepäiviltä rakennus- ja metsäaloilla.
Kokoaikatyöllä tarkoitetaan työsuhteessa tehtyä työtä, jossa työaika ylittää 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Jos työsuhde kestää yli
kaksi viikkoa, ei työssäoloajalta ole oikeutta soviteltuun päivärahaan. Sivutoimisesta yritystoiminnasta tai omasta työstä
työttömyyden aikana saatu tulo otetaan huomioon päivärahaa maksettaessa. Päätoimisella yrittäjällä ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. TE-toimisto ratkaisee, onko yrittäjyys
päätoimista vai sivutoimista. Oma työ on ansiotarkoituksessa harjoitettua toimintaa, jota ei yleisesti tehdä yrittäjänä eikä työsuhteessa. Esimerkiksi erilaisista toimeksiantosuhteista saatuja palkkioita ja tekijänoikeuskorvauksia voidaan pitää
omasta työstä saatuna tulona.
Osa-aikatyössä ja satunnaisessa työssä työaikaa tarkastellaan
sovittelujaksoittain. Jos työaikaasi on lyhennetty lomautuksen
johdosta, työajan tarkastelujakso on kalenteriviikko.
Siinä tapauksessa, että osa-aikatyössä tai satunnaisessa työssä käytetään tavanomaista kuukauden tai neljän peräkkäisen
kalenteriviikon sovittelujaksoa, työajan tarkastelujaksonakin
käytetään tätä jaksoa. Jos käytetään lyhyempää eli erityistä sovittelujaksoa, myös työaikaa tarkastellaan tältä lyhyemmältä
jaksolta.
Oikeutta soviteltuun työttömyyspäivärahaan ei ole, jos työaika työajan tarkastelujakson aikana ylittää 80 prosenttia alalla
sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Lyhennetylle työviikolle lomautetulla työntekijällä (työntekijä on lomautettu kokonaisiksi työpäiviksi) ei ole oikeutta päivärahaan,
jos työaika kalenteriviikossa ylittää 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta kalenteriviikossa.
Työaikaa laskettaessa otetaan huomioon todelliset työtunnit ja
niitä verrataan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöaikaan.
Jos alalla ei ole työehtosopimusta, vertailu tehdään työaikalain
mukaiseen säännölliseen työaikaan.
Sovittelussa huomioon otettava tulo
Sovittelussa otetaan huomioon sovittelujaksolta saatu palkka
tai muu työn perusteella saatu ansiotulo. Soviteltavaa tuloa
ovat siten esimerkiksi työstä saatu peruspalkka, erilaiset korvaukset ja lisät kuten ylityökorvaus, varallaolokorvaus, iltalisä,
yötyölisä, provisiot, lomaraha, lomakorvaus palkkaan rinnastettavat palkkiot jne.
Tulot osoitetaan työnantajan laatimalla palkkatodistuksella tai palkanmaksujaksolta saadulla palkkalaskelmalla.
18
Päivärahahakemuksessa pitää ilmoittaa hakujaksolla tehdyt
työtunnit ja niiden tulee vastata palkkalaskelman tietoja.
Kun käytetään erityistä sovittelujaksoa (=alle kuukausi tai
neljä peräkkäistä kalenteriviikkoa), soviteltava tulo muutetaan
laskennallisesti vastaamaan kuukausituloa.
Laskennallinen työtulo saadaan kertomalla päiväpalkka luvulla 21,5. Päiväpalkka saadaan jakamalla työstä saatu tulo sovittelujaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien määrällä siten, että kalenteriviikossa on viisi laskennallista työpäivää
Yritystoiminnan tulot voidaan sovitella verotustietojen tai
muun luotettavan selvityksen perusteella. Työttömyyskassa
käyttää yritystulon sovittelussa huomioon otettavien tulojen
arvioinnissa verotuksen tietoja aina, kun se on mahdollista.
Vahvistetun verotuksen tietoja ei voida käyttää, kun kysymys
on aloittavasta yritystoiminnasta tai kun yritystoiminta on verotuksen vahvistamisen jälkeen muuttunut oleellisesti. Kun
työttömyyskassa ei voi käyttää tulojen arvioinnissa verotuksen
tietoja, arvioidaan tuloja kuitenkin mahdollisimman pitkälle
verotuksen sääntöjen mukaan.
Kaikki liike- ja ammattitoiminnan harjoittajat ovat kirjanpitovelvollisia, jolloin tulojen arviointi perustuu esitettyihin
tuloslaskelmiin. Jos kysymys on sovittelun piirissä olevasta
omasta työstä, joka on niin pienimuotoista, että sitä voidaan
pitää vain itsenäisenä tulonhankkimistoimintana (pääsääntöisesti erilaiset verkostomarkkinointityöt), on toiminnan harjoittajan pidettävä toiminnastaan niin sanottua muistiinpanokirjaa, johon aikajärjestyksessä merkitään tulot ja menot.
Sovittelussa huomioon otettavien tulojen arviointi perustuu
näissä tilanteissa muistiinpanokirjaan merkittyihin tulo- ja
menotietoihin, joita arvioidaan verotuksen sääntöjen mukaan.
voidaan maksaa enintään niin paljon, että se yhdessä huomioon otettavan työtulon kanssa voi olla korkeintaan ansiopäivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Sovitellun
työttömyyspäivärahan määrä lasketaan tällöin vähentämällä
päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta huomioon otettava työtulo (laskennallinen päiväpalkka).
Laskentaesimerkkejä
Sovittelu pääsäännön mukaan:
Osa-aikatyössä oleva henkilö on hakenut ansiopäivärahaa
1.–31.1.2013 väliseltä ajalta. Palkkatodistuksen mukaan hän
on saanut palkkaa edellä mainitulta ajalta 250,00 euroa.
Osa-aikatyön perusteella hakijalla on oikeus saada soviteltua
ansiopäivärahaa ja sovittelujaksona voidaan käyttää päivärahan
hakujaksoa. Hakijan ansiopäivärahan perusteena olevaksi päiväpalkaksi on määritelty 53,09 euroa. Päiväpalkan perusteella
ansiopäivärahan määräksi on laskettu 40,20 euroa.
Sovitellun ansiopäivärahan määrää laskettaessa otetaan
huomioon puolet (50 %) sovittelujakson aikana saadusta työtulosta. Tässä tapauksessa 250,00 euroa kuukaudessa, joka muutetaan päiväkohtaiseksi käyttämällä jakajaa 21,5. Päiväpalkka
on ollut 11,63 euroa, josta sovittelussa otetaan huomioon puolet eli 5,82 euroa päivässä. Täysimääräisestä ansiopäivärahasta
(40,20 euroa) vähennetään sovittelussa huomioon otettava tulo 5,82 euroa. Soviteltua ansiopäivärahaa voidaan maksaa 1.–
31.1.2013 väliseltä ajalta 34,38 euroa päivässä. Hakija saa soviteltua ansiopäivärahaa yhteensä 721,98 euroa (21 x 34,38). Kun
otetaan huomioon työstä saatu palkka, hakijan kokonaistulot
1.–31.1.2013 väliseltä ajalta ovat yhteensä 971,98 euroa (250,00
+ 721,98). Mikäli hakija olisi ollut kokonaan työtön, hän olisi
ansainnut kyseiseltä ajalta 844,20 euroa (21 x 40,20).
Päivärahan suuruus
Sovittelussa käytetty ns. 90 prosentin sääntöä / vertailusääntöä
Sovitellun päivärahan suuruus määräytyy hakijan normaalin
päivärahan pohjalta. Jos päiväraha on myönnetty korotetulla ansio-osalla tai muutosturvan ansio-osalla, myös soviteltua
päivärahaa maksetaan korotettuna.
Sovitellun päivärahan määrä lasketaan siten, että puolet
(50 %) sovittelujakson aikana saadusta tulosta vähennetään
täysimääräisestä päivärahasta. Soviteltu päiväraha ja puolet
saadusta tulosta voivat yhteensä nousta määrään, joka olisi
muutoin voitu maksaa päivärahana. Soviteltu päiväraha lapsikorotuksineen voi kuitenkin yhdessä tulojen kanssa olla enintään 90 % päivärahan perusteena olevasta päiväpalkasta. Tämä
on ns. 90 prosentin sääntö. Jos edellä mainittua 90 prosentin
sääntöä noudatettaessa soviteltua päivärahaa jäisi maksettavaksi vähemmän kuin soviteltuna peruspäivärahana olisi voitu maksaa, maksetaan päiväraha sovitellun peruspäivärahan
suuruisena. Tätä sanotaan vertailusäännöksi.
Silloin, kun henkilöllä on oikeus työttömyysturvalain 6 luvun 2 §:ssä tarkoitettuun korotettuun päivärahaan, tarkastellaan sovitellun päivärahan määrää niin sanotun 100 %:n
säännön perusteella. Tällöin soviteltua työttömyyspäivärahaa
•
•
•
•
•
•
•
•
•
perustepalkka kuukaudessa . . . . . . . . . . . . . 2400 €
palkasta tehtävä tel-vähennys . . . . . . . . . . . 3,89 %
päivärahan perusteena oleva palkka . . . 107,28 €/pv
työstä saatu tulo kuukaudessa . . . . . . . . 1.182,50 €
työstä saatu tulo päivässä . . . . . . . . . . . . . . 55,00 €/pv
ansiopäivärahan suuruus . . . . . . . . . . . . . . 66,13 €/pv
lapsikorotus kahdesta lapsesta . . . . . . . . . . 7,69 €/pv
sovittelussa huomioon 50 % . . . . . . . . . . . 27,50 €/pv
soviteltu päiväraha
ilman 90 %:n sääntöä . . . . . . . . . . . . . . . . . 46,32 €
• 90 % päivärahasi perusteena
olevasta palkasta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 96,55 €/pv
• ansiopäiväraha lapsikorotuksineen ja
sovittelujakson tulo yhteensä . . . . . . . . . 100,32 €
• ansiopäiväraha kun 90 %:n
sääntöä sovelletaan . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 41,55 €
19
Laskenta pääsäännön mukaan
73,82 €/pv
27,50 €/pv
46,32 €/pv
L askenta 90 % säännön mukaan
96,55 €/pv
55,00 €/pv
41,55 €/pv
L askenta vertailusäännön mukaan 40,15 €/pv
27,50 €/pv
12,65 €/pv
Seuranta tärkeää
Pätkätöille ominaiset lyhyet työsuhteet edellyttävät työssäoloehtoon oikeuttavan työn seurantaa. Tämä helpottaa mahdollisen päivärahahakemuksesi käsittelyä, ja toisaalta kassa saa
tehdyksi rekistereihin lain edellyttämät seurantatiedot.
Kassan tarvitsemat tiedot
Toimita kassalle päivärahahakemuksen yhteydessä palkka- ja
työtodistus, josta käyvät ilmi työnantajan yhteystiedot, työsuhteen kesto, maksettu palkka ja työsuhteen päättymisen syy
(esim. määräaikaisuus tai irtisanominen). Mikäli sinut on irtisanottu, kassa tarvitsee myös irtisanomisilmoituksen. Edellä
mainittujen tietojen perusteella kassa voi tarkistaa mm. työssäoloehdon ja palkkaminimin täyttymisen. Muistathan pyytää tarvittavat todistukset aina työn päättyessä, niin vältytään
”vanhojen asioiden” muistelemiselta.
Kassa tarvitsee myös tiedot viikoittain tehdyistä työtunneista. Ellei niistä ole mainintaa palkkatodistuksessa, ne voi
ilmoittaa helposti työtuntilistan mukaan, jonka työnantaja
allekirjoittaa. On oman etusi mukaista, että kassa saa tarvitsemansa selvityksen työssäoloehtoon oikeuttavista työviikon
tunneista.
Ole itsekin tarkkana, että verot ja muut ns. lakisääteiset
maksut otetaan huomioon palkkaa maksettaessa, ja vaadi selvitys niistä. Näin vältytään yllättäviltä tilanteilta laskettaessa
työssäoloehtoa kerryttävää työtä.
Vaikutus 500 päivän kertymään
Soviteltuna maksettu päiväraha kerryttää päivärahan enimmäismaksuaikaa siten, että se muunnetaan täysiksi työttömyyspäivärahapäiviksi. Muuntaminen tehdään niin, että
sovittelujaksolta maksettu soviteltu päiväraha jaetaan täysimääräisellä päivärahalla (vrt. esimerkki). Myös mahdollisesti
korotettuna maksettu soviteltu päiväraha kerryttää enimmäisaikaa samalla tavoin kuin korottamaton päiväraha eli korotusta ei tässä oteta huomioon.
Esimerkki: Hakijan päiväraha on 42,05 €/pv ja ansio sovit-
telujaksolla 336,00 €, josta 50 % vaikuttaa maksettavan päivärahan määrään. Hakijan päiväpalkka on siis ollut 15,63 €,
josta sovittelussa otetaan huomioon puolet eli 7,82 €. Sovitellun päivärahan määrä on siis ollut 34,23 €/ pv. Maksettavien
päivien lukumäärä on kuukaudessa ollut 23, jolloin hakijalle
maksetaan etuutta 787,29 € (23 x 34,23 €). Vaikutus 500 päivän kertymään on 19 päivää (787,29 : 42,05).
Päivärahan ennakkomaksu
Työttömyyskassa voi maksaa päivärahaan ennakkomaksuna
ilman päätöstä, jos hakijalla on työvoimapoliittinen lausunto tai hänet on lomautettu tarkistusilmoituksella ja hakijalla on todennäköisesti oikeus ansiopäivärahaan. Lain mukaan
työttömyyskassalla on aina oikeus päättää, maksaako se ennakkoa ja kuinka paljon ennakkoa maksetaan. Ennakkoa voidaan maksaa enintään kahdelta kuukaudelta ja sitä maksetaan
ilman päätöstä. Etuudesta annetaan päätös vasta varsinaisen
hakemuksen käsittelyn yhteydessä ja maksettu ennakko kuitataan maksettavaksi tulevasta päivärahasta.
Työssäoloehdon kertyminen
Työssäoloehtoa on käsitelty ansiosidonnaisen päivärahan yhteydessä. Kassa on velvollinen seuraamaan jatkuvasti uuden
työssäoloehdon kertymistä.
Työssäoloehtoa kertyy, kun kalenteriviikoittainen työaika
yhdessä tai useammassa työssä on vähintään 18 tuntia ja palkka työehtosopimuksen mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta, kokoaikatyön palkan on oltava vuonna 2013 vähintään
1134 €/kk (vuonna 2012 palkan oltava vähintään 1103 €/kk).
Tätä määrää korotetaan työntekijäin eläkelaissa tarkoitetulla
palkkakertoimella.
Jos teet työtä vain osa-aikaisesti, palkka voidaan suhteuttaa tehtyyn työaikaan. Lisäksi edellytetään, että palkasta suoritetaan asianmukaisesti verot ja muut ns. lakisääteiset maksut.
20
VUOROTTELUVAPAA
Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan työntekijän ja työnantajan vapaaehtoiseen sopimiseen perustuvaa järjestelyä, jossa
työntekijä vuorottelusopimuksen mukaisesti määräaikaisesti
vapautuu palvelussuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta. Työnantajan on samalla sitouduttava vastaavaksi ajaksi
palkkaamaan TE-toimistossa työttömänä työnhakijana oleva
henkilö.
ajanjaksoon voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuvat poissaolot
rinnastetaan työssäoloon.
Lisäksi edellytetään, että edellä mainittu työ on ollut kokoaikatyötä, mikä tarkoittaa, että työaikasi on tullut olla yli 75
prosenttia kokoaikatyöntekijän työajasta.
Työhistoriaedellytys
Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 90 kalenteripäivää yhdenjakoisesti ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaa voidaan sopia pidettäväksi useammassa jaksossa,
mutta tällöinkin kunkin jakson tulee olla vähintään 90 kalenteripäivän pituinen. Vuorotteluvapaan jaksottamisesta on
sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista.
Vuorotteluvapaan pidentämisestä on sovittava kaksi kuukautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä. Vuorotteluvapaa on kuitenkin pidettävä kokonaisuudessaan kahden
vuoden kuluessa sen alkamisesta, eikä sen yhteenlaskettu kesto saa ylittää vuorotteluvapaan enimmäiskestoa. Vuorotteluvapaalle voit päästä uudelleen, kun edellisen vuorotteluvapaan
päättymisen jälkeen on kertynyt työeläkelakien mukaista työhistoriaa viisi (5) vuotta.
Vuorotteluvapaan kesto
Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että olet tehnyt työeläkelakien mukaista työtä 10 vuotta ja/tai 1.1.2007 alkaen sinulla
on työeläkkeeseen oikeuttavia ansioita yhteensä 10 vuoden
ajalta. Myös yrittäjänä tehty työ luetaan työhistoriaan. Työntekoon voidaan rinnastaa myös muuta kuin em. työeläkelakien
mukaista aikaa kuten perhevapaa-aikaa, asevelvollisuusaikaa,
siviilipalvelusaikaa ja työsopimuslakiin tai työ- ja virkaehtosopimukseen perustuvaa hoitovapaa-aikaa. Enintään neljännes
ajasta voi olla tällaista rinnastettavaa aikaa.
Työssäoloedellytys
Vuorotteluvapaan edellytyksenä on lisäksi, että olet työskennellyt saman työnantajan palveluksessa yhtäjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän
Vuorottelukorvauksen
määrä vuonna 2013.
Palkka/kk
Ansiopäiväraha
€/päivä
Vuorottelukorvaus €/päivä
(70 %)
Vuorottelu-korvaus
€/päivä
(80 %)
1 000,00
1 200,00
1 400,00
1 600,00
1 800,00
2 000,00
2 200,00
2 500,00
2 700,00
3 000,00
3 500,00
4 000,00
5 000,00
5 500,00
6 000,00
6 500,00
7 000,00
7 500,00
8 000,00
37,97
41,99
46,02
50,04
54,06
58,09
62,11
68,14
72,17
78,20
88,26
93,25
102,19
106,66
111,13
115,60
120,07
124,54
129,01
26,58
29,39
32,21
35,03
37,84
40,66
43,48
47,70
50,52
54,74
61,78
65,27
71,53
74,66
77,79
80,92
84,05
87,18
90,31
30,38
33,59
36,81
40,03
43,25
46,47
49,69
54,51
57,73
62,56
70,61
74,60
81,75
85,33
88,90
92,48
96,05
99,63
103,21
21
Vuorottelusopimus
Rajoitukset
Työnantajan tulee tehdä vuorottelijan kanssa kirjallinen vuorottelusopimus, jossa työnantaja sitoutuu palkkaamaan sijaisen. Tämä sopimus sekä työsopimus tai muu luotettava selvitys
siitä, että sijainen on palkattu vuorotteluvapaan ajaksi, on toimitettava TE-toimistolle ennen vuorotteluvapaan alkamista.
Oikeutta vuorottelukorvaukseen ei ole ajalta, jolta saat työnantajaltasi palkkaa, olet kokoaikatyössä yli kaksi viikkoa toisen
työnantajan palveluksessa, saat sairauspäivärahaa tai täyden
työkyvyttömyyden perusteella maksettavaa muuta etuutta tai
äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa. Vuorotteluvapaan aikana
saatu palkka ja muu työtulo sekä eräät lakisääteiset etuudet
otetaan huomioon vuorottelukorvauksen määrää laskettaessa
samoin kuin työttömyysturvalaissa säädetään sovitellun päivärahan maksamisesta.
Vuorottelukorvauksen suuruus
Vuorottelukorvauksen täysi määrä on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta ilman korotusosia, johon olisit oikeutettu
työttömäksi jäädessäsi. Korvaus on 80 prosenttia työttömyyspäivärahasta, jos olet ollut vähintään 25 vuotta työssäoloedellytykset täyttävässä työssä. Lapsikorotuksia eikä muita korotusosia oteta huomioon.
Korvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan vuorottelijan vähintään 52 viikon ajalta saamasta palkkatulosta, joka on vuorotteluvapaata edeltäviltä täysiltä palkanmaksukausilta. Palkkatuloihin ei lueta niitä luontaisetuja,
joiden saaminen vuorottelusopimuksen mukaan jatkuu vuorotteluvapaa aikana.
Hakeminen
Vuorottelukorvausta haetaan erillisellä lomakkeella, jota on
saatavana TE-toimistoista. Vuorotteluvapaasta saa lisätietoja
TE-toimistoista tai työvoimahallinnon kotisivuilta www.mol.
fi. Vuorottelukorvauksen suuruuden voit laskea kassan kotisivuilla olevalla päivärahalaskurilla
.
22
YRITTÄJIEN TYÖTTÖMYYSTURVASTA
Yrittäjien työttömyysturva yrittäjäkassoista
Palkansaajasta yrittäjäksi
Sinut katsotaan työttömyysturvassa yrittäjäksi, jos olet YELtai MYEL-vakuutusvelvollinen päätointasi varten.
Henkilö voi pääsääntöisesti työskennellä yrittäjänä 18 kuukautta menettämättä oikeuttaan palkansaajan ansiopäivärahaan. Jos henkilö on kuitenkin yrittäjäksi ryhdyttyään liittynyt
heti yrittäjäkassaan ja täyttänyt yrittäjäkassan jäsenenä yrittäjän työssäoloehdon, hän menettää myös oikeutensa palkansaajan ansiopäivärahaan. Jos palkansaajakassasta yrittäjäkassaan
siirtynyt jää työttömäksi ennen kuin hän on täyttänyt yrittäjän
työssäoloehdon, hänellä on oikeus siihen työttömyyspäivärahaan, joka hänelle maksettaisiin, jos hän olisi edelleen palkansaajakassan jäsen. Edellä tarkoitettua jälkisuojaa sovelletaan, jos henkilö on palkansaajakassasta erottuaan kuukauden
kuluessa liittynyt yrittäjäkassaan. Yrittäjäksi siirtynyt henkilö
voi siis 18 kuukauden ajan valita, onko hän palkansaaja- vai
yrittäjäkassan jäsen ja tänä jälkisuoja-aikana työttömäksi jäädessään hänelle maksetaan palkansaajan ansiopäiväraha siitä
kassasta, jonka jäsen hän on.
Yrittäjän työssäoloehto täyttyy kuitenkin vain yrittäjäkassan
jäsenyyden aikana tehdystä yrittäjätyöstä, jolloin mahdollinen
18 kuukauden yrittäjätyö palkansaajakassan jäsenenä ei kerrytä yrittäjän työssäoloehtoa.
Sinut katsotaan yrittäjäksi myös muun
eläkevakuutuksen piiriin kuuluessasi, jos
1. työskentelet johtavassa asemassa yrityksessä, josta omistat yksin vähintään 15 % taikka jos omistat yhdessä perheesi kanssa tai sinun perheesi omistaa vähintään 30 %
yhtiöstä
2. työskentelet yrityksessä, josta omistat yksin taikka yhdessä perheesi kanssa tai perheesi omistaa vähintään 50 %
yhtiöstä
3. työskentelet muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa sinulla tai perheenjäsenilläsi tai sinulla yhdessä perheenjäsentesi kanssa on vastaava määräämisvalta.
Omistusosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös välillinen toisten yritysten ja yhteisöjen kautta tapahtuva omistaminen, jos sinä tai perheenjäsenesi tai yhdessä perheenjäsentesi kanssa omistat väliyhteisöstä vähintään puolet tai teillä on
vastaava määräämisvalta.
Olet johtavassa asemassa, jos olet osakeyhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen tai jos olet osakeyhtiössä tai muussa
yrityksessä tai yhteisössä vastaavassa asemassa.
Perheenjäseneksi katsotaan henkilön kanssa samassa taloudessa asuva puoliso, lapset ja vanhemmat.
Huomaa, että pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen
ei tee sinusta yrittäjää. Olennaista on, että myös työskentelet
yrityksessä edellä mainitulla tavalla.
Yrittäjien työttömyysturvasta huolehtivat Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT), puh. (09) 622 4830 ja Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien työttömyyskassa (AYT), puh. (09)
2535 3100.
Yrittäjäkassaan voi liittyä Suomessa vakinaisesti asuva yrittäjä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta ja jolla on vähintään 8.520
euron vuosituloon perustuva lakisääteinen eläkevakuutus.
Aikaisemmin palkansaajana ollut henkilö voi yritystoiminnan aloittaessaan säilyttää palkansaajakassan jäsenyyden enintään 18 kuukautta. Palkansaajakassan jäsenenä ei kuitenkaan
voi kerätä yrittäjän työssäoloehtoon vaadittavaa yrittäjätyötä, joten sen keräämiseksi pitää siirtyä yrittäjäkassaan. Mikäli
yrittäjäksi siirtyvä palkansaajakassan jäsen siirtyy yrittäjäkassaan kuukauden kuluessa yrittäjäksi ryhtymisestä ja palkkatyön lopettamisesta, voi hän saada palkansaajakassasta mukaansa enintään 6 kuukautta yrittäjän työssäoloehtoon hyväksi
luettavaa aikaa.
Yrittäjästä palkansaajaksi
Jos yrittäjän työssäoloehdon yrittäjäkassan jäsenenä täyttänyt
henkilö siirtyy palkansaajakassan jäseneksi, hänen oikeutensa
yrittäjän työttömyyspäivärahaan päättyy, kun hän täyttää palkansaajakassan jäsenenä palkansaajan työssäoloehdon. Yrittäjä, joka aloittaa palkkatyön ja siirtyy kuukauden kuluessa
yrittäjäkassan jäsenyyden päättymisestä ja palkkatyön aloittamisesta palkansaajakassaan, saa tuoda mukanaan 10 kalenteriviikkoa vakuutus- ja työssäoloaikaa palkansaajakassaan.
Yrittäjästä palkansaajaksi ryhtynyt henkilö voi siis täyttää palkansaajan työssäoloehdon jo 24 kalenteriviikon palkkatyön
jälkeen.
Jos yrittäjäkassasta palkansaajakassaan siirtynyt jää työttömäksi ennen kuin hän on täyttänyt palkansaajan työssäoloehdon, hänellä on oikeus siihen työttömyyspäivärahaan,
joka hänelle maksettaisiin, jos hän olisi edelleen yrittäjäkassan jäsen. Edellä tarkoitettua jälkisuojaa sovelletaan, jos henkilö on yrittäjäkassasta erottuaan kuukauden kuluessa liittynyt
palkansaajakassaan.
23
ULKOMAILLA TYÖSKENTELY JA TYÖTTÖMYYSTURVA
Ulkomailla työskentelyn jälkeen työttömyysturva voi olla erilainen riippuen siitä, missä asemassa henkilö on lähtenyt ulkomaille ja mihin hän on lähtenyt.
Työssäoloehtoon Suomessa hyväksytään
• Suomessa tehty työ
• EU/ETA-maassa tehty työ
• lähetettynä työntekijänä tehty työ
Tilanteet voidaan jakaa seuraaviin neljään ryhmään:
1. Työskentely lähetettynä työntekijänä
a. EU/ETA-maassa, jolloin Eläketurvakeskus (ETK) antaa todistuksen lähetetyn työntekijän asemasta
b.Ei-sopimusmaassa, jolloin KELA antaa todistuksen lähetetyn työntekijän asemasta
2. Työskentely EU/ETA-maassa ei-lähetettynä työntekijänä,
eli paikallisen työnantajan palveluksessa
3. Työskentely muussa sopimusmaassa
ei-lähetettynä työntekijänä
4. Työskentely muussa kuin sopimusmaassa
ei-lähetettynä työntekijänä
Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa on vapaaehtoinen työttömyyskassojen hoitama työttömyysvakuutusjärjestelmä. Näissä
maissa työntekijän pitää hakeutua työttömyyskassan jäseneksi, jotta pääsee ansioturvan piiriin. Muissa maissa on yleinen
työttömyysvakuutus, jolloin työssä olevat ovat automaattisesti sen piirissä.
EU-maita ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso- Britannia ja Pohjois-Irlanti (lukuun ottamatta Kanaalisaaria), Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua,
Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tsekin tasavalta,
Unkari ja Viro. ETA-maita ovat Islanti, Liechtenstein ja Norja.
Sveitsi ei ole EU/ETA-maa, mutta sen kanssa Suomella on ollut voimassa sopimus vapaasta liikkumisesta 1.6.2002 lähtien.
Kun henkilö palaa työskentelyn jälkeen takaisin Suomeen, EU/ ETA-maassa hankitut vakuutus- ja työskentelykaudet voidaan lukea Suomessa työssäoloehtoon, mikäli
palkka- ja työtodistusten lisäksi kassalle toimitetaan U1lomake työskentelymaan viranomaiselta. Lisäksi edellytetään, että henkilö on liittynyt Suomessa työttömyyskassaan
kuukauden kuluessa siitä, kun hän lakkasi olemasta työskentelymaan työttömyysturvan piirissä. Tästä syystä ulkomailta palatessa työttömyyskassan jäseneksi voi liittyä myös
työttömänä ollessa.
Työttömyyspäivärahan saamisen edellytyksenä on lisäksi yleensä se, että henkilö on tietyn ajan työskennellyt siinä
maassa, josta hän hakee työttömyysturvaa. EU/ETA-maat
voivat itse määritellä, kuinka pitkä tämän työskentelyjakson pitää olla. Suomessa edellytetään neljän viikon työskentelyä, eli henkilön on työskenneltävä Suomessa vähintään
neljän viikon ajan sellaisessa työssä, joka kerää työssäoloehtoa, jonka jälkeen työssäoloehdossa huomioidaan EU/ETAmaassa tehty työ. Ansiosidonnaisen päivärahan perusteena
oleva palkka kuitenkin määritellään tästä Suomessa tehdystä vähintään neljän viikon työstä. Jos EU/ETA-maassa
työskentely on kestänyt alle vuoden, ei tätä neljän viikon
työskentelyä kuitenkaan edellytetä. Tällöin ansiosidonnaisen päivärahan perusteena oleva palkka määritellään ulkomailla tehdystä työstä.
Lähetetty työntekijä
Kun henkilö lähtee lähetettynä työntekijänä töihin joko sopimusmaahan tai ei-sopimusmaahan, ulkomailla tehty työ otetaan huomioon työssäoloehdossa, kuten otetaan Suomessakin
tehty työ. Työnantajan pitää maksaa pakolliset työantajamaksut Suomeen ja suomalaisen kassan jäsenyys pitää säilyttää. Jos
ulkomailla työskentelyn jälkeen jää työttömäksi, kassalle pitää
toimittaa palkkatodistus tästä ulkomaan työstä sekä ETK:n tai
KELA:n todistus siitä, että on ollut lähetetty työntekijä.
Lähetetyksi työntekijäksi katsotaan henkilö, joka tekee
palkkatyötä ja jonka työnantaja Suomessa lähettää hänet
työhön ulkomaille ja maksaa palkan tämän ulkomaan työskentelyn ajan. Henkilön tulee kuulua lähtömaan eli Suomen
sosiaaliturvajärjestelmänpiiriin.
Ulkomaan työskentely saa kestää enintään vuoden, mutta
aikaa voidaan hakemuksesta pidentää pääsääntöisesti enintään viiteen vuoteen saakka. ETK antaa todistuksen niiden
maiden osalta, joiden kanssa Suomella on joko monenvälinen
tai kahdenkeskinen sosiaaliturvasopimus. KELA antaa todistuksen kolmansien maiden osalta, joiden kanssa Suomella ei
ole sosiaaliturvasopimusta. Mikäli työskentely ulkomailla kestää yli viisi vuotta, pitää Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumista hakea uudelleen.
Työ EU- tai ETA-maassa
Työntekijän on työttömyysturvan saamiseksi oltava vakuutettu
pääsääntöisesti siinä maassa, jossa hän työskentelee. Kun työntekijä lähtee työhön toiseen EU/ETA-maahan, kuuluu hän ensisijaisesti työskentelymaan työttömyysvakuutuksen piiriin. Jos
työntekijä työskentelee ulkomailla, hänen on pääsääntöisesti
hankittava työttömyysvakuutus työskentelymaassa.
24
Eräistä työntekijäryhmistä on erityismääräyksiä.
Tällaisia ryhmiä ovat:
Vakuutus- ja työskentelykausien siirto
Työskentelykausien siirtäminen Suomeen edellyttää, että Suomessa työttömyyskassan jäseneksi liitytään kuukauden kuluessa siitä, kun työskentelymaan työttömyysturvajärjestelmään
kuuluminen päättyi. Pohjoismaiden välillä tämä siirtymäaika
on kahdeksan viikkoa, jos on pohjoismainen paluumuuttaja.
Jos liittyminen tapahtuu myöhemmin, ei työssäoloehtoon voida lukea toisessa maassa tehtyä työtä. Koska siirtymäaika on
näin lyhyt, voi ulkomailta tullessa kassaan liittyä myös työttömänä ollessaan.
Työssäolokaudet hyväksytään Suomessa työssäoloehtoon
vain, kun työskentelykausista esitetään sen maan viranomaisen antama U1 -lomake (EU-maat) tai E301-todistus (ETAmaat), jossa työtä on tehty. Lomake on aina työskentelymaan
viranomaisen kielellä annettu ja se on kaikissa EU/ETA-maissa ulkonäöltään samanlainen, eli tarvittavat tiedot ovat aina
samassa paikassa. Ruotsissa ja Tanskassa työttömyyskassa antaa todistuksen. Norjassa todistusten antaminen on keskitetty
Grense tjänsten i Morokulien Infocenter -toimistolle. Muissa
Euroopan maissa paikallinen työvoimaviranomainen antaa todistuksen. Todistus voidaan antaa toiseen EU/ETA-maahan
työhön lähdettäessä tai se voidaan pyytää tarvittaessa myöhemminkin. Yleensä todistusta tarvitaan vasta, jos kohdemaassa jäädään työttömäksi, eikä siellä ole työskennelty työssäoloehtoon vaadittavaa aikaa.
Jos Suomeen palaava työnhakija on jo saanut toisessa EU/
ETA-maassa päivärahaa, lasketaan ne Suomessa työttömyysturvalain mukaiseen 500 päivän enimmäismaksuaikaan. Toisessa maassa otettu omavastuuaika siirtyy myös, vaikka se olisi
ollut lyhyempi kuin Suomessa vaadittava omavastuuaika. Toisessa maassa hankitut työskentelykaudet otetaan huomioon
myös silloin, kun tarkistetaan, onko työssäoloehto täyttynyt
uudelleen, jolloin päivärahan perusteena oleva palkka määritellään uudestaan ja enimmäismaksuaika aloitetaan alusta.
• kuljetusyritysten matkustava henkilökunta, johon sovelletaan yleensä kuljetusyritysten kotimaan lainsäädäntöä
• laivalla työskentelevät henkilöt, joihin sovelletaan pääsääntöisesti sen EU-maan lainsäädäntöä, jonka lippua
alus käyttää
• julkisyhteisöjen palveluksessa olevat lähetetyt työntekijät, jotka kuuluvat ilman aikarajoitusta työnantajan kotivaltion sosiaaliturvan piiriin työskennellessään toisessa
EU-maassa.
Pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa on sovittu paluuoikeudesta, joka parantaa henkilöiden asemaa työttömyysturvan osalta, jos he ovat pohjoismaisia paluumuuttajia. Sopimuksen mukaan henkilöltä ei edellytetä neljän viikon
työskentelyä ennen päivärahaoikeuden saamista, jos hän on
viiden vuoden kuluessa ollut työttömyyskassan jäsen, työskennellyt vähintään yhden viikon ajan palkansaajana tai vähintään yhden jakson yrittäjän työssäoloehtoa kerryttävässä
työssä taikka saanut työttömyysetuuksia, joihin ei lueta työmarkkinatukea. Työnhakijalla on siis oikeus ansiopäivärahaan
muiden edellytysten täyttyessä heti palatessaan työstä muusta
Pohjoismaasta, jos hän on ns. paluumuuttaja.
Ruotsissa ja Tanskassa on samanlainen kassajärjestelmään
perustuva työttömyysvakuutus kuin Suomessa. Näissä maissa
tehdystä työstä työssäoloehtoon hyväksytään siis vain kassan
jäsenenä tehty työ. Muiden Pohjoismaiden osalta hyväksytään
kaikki työssäoloehdon täyttävä työ. Pohjoismaasta toiseen siirtyessä tulee uuden maan kassaan liittyä kahdeksan viikon kuluessa, jos on ns. paluumuuttaja, muussa tapauksessa liittymisen on tapahduttava kuukauden kuluessa.
Työ muussa kuin sopimusmaassa
Kun henkilö on ollut työssä ns. kolmansissa maissa paikallisen työnantajan palveluksessa, hänen pitää Suomeen palattuaan tarkistaa, pidetäänkö häntä ulkomaan työskentelyn aikana
Suomessa asuvana henkilönä. KELA tekee päätöksen siitä, pidetäänkö henkilöä Suomessa asuvana. Jos ulkomailla työskentely on kestänyt yli vuoden, ei henkilöä pääsääntöisesti pidetä
Suomessa asuvana. Tällöin hän tulee oikeutetuksi työttömyyspäivärahaan vasta, kun on täyttänyt uudelleen työssäoloehdon.
Jos taas henkilö saa Suomeen palatessaan KELA:n todistuksen
siitä, että häntä pidetään edelleen Suomessa asuvana, kassa voi
maksaa päivärahaa seuraavien edellytysten täyttyessä:
• työskentely ulkomailla on kestänyt enintään vuoden
• hakija on säilyttänyt kassajäsenyyden Suomessa
• työssäoloehto on täyttynyt ennen ulkomaille lähtöä
Päivärahan perusteena oleva tulo
Työttömyyspäivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti niistä
ansioista, jotka on ansaittu siinä valtiossa, joka vastaa etuuden
myöntämisestä. Päivärahan suuruus määrätään siten Suomessa ansaittujen tulojen perusteella, kun työskentely Suomessa
on kestänyt vähintään neljä viikkoa. Alle vuoden EU/ETAmaassa kestäneen työskentelyn jälkeen ei vaadita neljän viikon työskentelyä Suomessa, joten palkka määritellään ulkomaan työn tulosta.
Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen mukaan henkilöllä
on viiden vuoden paluumuutto-oikeus, joten toisesta Pohjoismaasta palatessa palkka määritellään tästä toisessa Pohjoismaassa ansaitusta tulosta. Kun palkka määritellään ulkomaan
työn tulosta, muunnetaan ulkomaille ansaittu tulo hakemuksen käsittelypäivänä voimassa olevalla kurssilla Suomen viralliseksi valuutaksi. Vaihtokurssi määritellään EU:n Virallisessa
lehdessä kolmen kuukauden välein.
Kolmannessa maassa työskentely voi siis pidentää tarkastelujaksoa, jos työtä on tehty siinä määrin ja palkkaa maksettu niin paljon, että vastaava työ Suomessa tehtynä keräisi
työssäoloehtoa.
25
täyttänyt työssäoloehdon uudelleen. Siten esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa aviopuolisot muuttavat yhdessä ulkomaille
ja vain toinen puoliso työllistyy siellä, ei mukana muuttaneella puolisolla ole oikeutta työttömyyspäivärahaan kotimaahan
paluun jälkeen, jos ulkomailla oleskelu on kestänyt yli kuusi
Työnhaku EU- tai ETA maassa
Kokonaan työttömänä työnhakijana voi lähteä toiseen EUmaahan työhakuun lähtömaan kustantamalla työttömyysturvalla, jos
• on ollut työttömänä työnhakijana neljä viikkoa ennen
lähtöä,
• ei ole työvoimapoliittisessa karenssissa ja
• rekisteröityy työnhakijaksi seitsemän päivän kuluessa siinä jäsenvaltiossa, johon muuttaa.
kuukautta. Jos työmarkkinoilta poissaololle on puolison osalta
henkilökohtainen hyväksyttävä syy, esimerkiksi alle 3-vuotiaan lapsen hoito tai opiskelu, ei uuden työssäoloehdon täyttämistä edellytetä.
Rajatyöntekijä
Oikeus etuuksiin jatkuu enintään kolme kuukautta, ellei lähtömaan enimmäisaika täyty ennen tätä. Päivärahan saamiseksi
tarvitaan lähtömaan viranomaisen antaman U2-lomake, josta
ilmenevät mm. päivä, josta lähtien henkilö ei enää ole lähtömaan työmarkkinoiden käytettävissä ja määräaika työnhakijaksi ilmoittautumiselle kohdemaassa sekä etuuden maksamisen enimmäisaika.
Suomessa työttömyyskassa antaa U2-lomakkeen omille jäsenilleen. Toisessa EU-maassa työskenneltyään työhakija voi
myös Suomeen palatessaan käyttää työnhakumahdollisuutta
hyväksi. Esimerkiksi, jos työskenneltyään toisessa EU-maassa
yli vuoden ja jäätyään siellä työttömäksi, työnhakija voi neljän viikon työttömyyden jälkeen tulla Suomeen työnhakuun
kolmeksi kuukaudeksi, jonka kuluessa pyrkii keräämään Suomessa neljän viikon työssäolon. Tämän neljän viikon työssäolon keräämisen jälkeen työnhakija on oikeutettu työttömyysturvaan Suomessa.
Työnhakija voi työnhakumatkan aikana myös siirtyä halutessaan maasta toiseen. Tällöin oikeus työttömyysetuuteen
ratkaistaan Euroopan parlamentin ja neuvoston antamien
asetusten mukaisesti riippuen siitä, mihin maahan työnhakija kulloinkin siirtyy. Oleellista työnhakijan kannalta on tällöin noudattaa kunkin työnhakumaan kansallisia säännöksiä
työnhakuun liittyen.
Jos työnhakija ei saa työtä toisesta EU-maasta, on hänen
palattava Suomeen ja ilmoittauduttava TE-toimistoon U2-lomakkeen voimassaoloajan kuluessa, jotta oikeus työttömyyspäivärahaan säilyy keskeytyksettä. Mikäli TE-toimistoon ilmoittautuminen tapahtuu vasta lomakkeen voimassaolon
päätyttyä, päivärahaa ei makseta, ennen kuin työnhakija on
ollut työssä tai koulutuksessa neljä viikkoa.
Ulkomailla oleskelu ilman työttömyysturvalain tarkoittamaa hyväksyttävää syytä on aina rinnastettava kotimaassa
tapahtuvaan ilman hyväksyttävää syytä tapahtuneeseen työmarkkinoilta poissaoloon. Jos henkilö on yli kuusi kuukautta poissa työmarkkinoilta ilman hyväksyttävää syytä, ei hänellä ole oikeutta työttömyyspäivärahaan ennen kuin hän on
Rajatyöntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka työskentelee yhdessä maassa ja asuu muussa maassa, johon hän palaa
yleensä päivittäin tai vähintään kerran viikossa. Rajatyöntekijä on vakuutettu siinä maassa, jossa hän työskentelee. Jos
rajatyöntekijä jää osittain työttömäksi tai lomautetaan, hänen
pitää hakea työttömyysetuutta työskentelymaasta. Jos hän jää
kokonaan työttömäksi, maksetaan työttömyysetuutta kotimaasta ilman neljän viikon työskentelyedellytystä.
Kansainväliset järjestöt
Kansainvälisten järjestöjen palveluksessa tehtyä työtä ei hyväksytä työssäoloehtoon. Poikkeuksena tästä on YK:n rauhanturvaajana tehty työ, joka siis hyväksytään työssäoloehdon täyttäväksi työksi. Se aika, jonka henkilö on työskennellyt
sellaisten kansainvälisten järjestöjen palveluksessa, joihin Suomi valtiona osallistuu, pidentää henkilön työssäoloehdon tarkastelujaksoa. Se siis pidentää sitä 28 kuukauden tarkastelujaksoa, jonka aikana henkilön pitää täyttää 34 kalenteriviikon
työssäoloehto. Tarkastelujaksoa voidaan enimmillään pidentää seitsemän vuotta. Tällaisia järjestöjä on esimerkiksi YK ja
sen erityisjärjestöt. Sen sijaan esimerkiksi Punainen Risti ja
erilaiset ystävyysseurat eivät ole valtioiden välisiä järjestöjä,
joten työskentely näissä ei pidennä tarkastelujaksoa.
Palkkaturva
Jos työsuhteesta on työnantajan konkurssin tai muun maksukyvyttömyyden vuoksi jäänyt saamatta työsuhteesta johtuvia
saatavia, voi niitä hakea tietyin edellytyksin palkkaturvasta.
Saatavan tulee olla selvä ja riidaton. Palkkaturvana voidaan maksaa vain sellainen saaminen, jota koskeva hakemus
on jätetty kolmen (3) kuukauden kuluessa saamisen erääntymisestä. Hakemuslomakkeen ja lisätietoja palkkaturvasta saat
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten palkkaturvahenkilöstöltä (www.ely-keskus.fi). Myös työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta www.mol.fi löydät tietoa palkkaturvasta.
26
TYÖTTÖMYYSTURVATIETOA
Hyvä muistaa
Työttömyyskassalla on oikeus luovuttaa salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä
tehtävässään haltuunsa saamiaan tietoja TE-toimistoon työttömyyspäivärahan saamisen työvoimapoliittisiin edellytyksiin
vaikuttavista seikoista. Salassapitosäännösten estämättä voidaan edellä mainittuja tietoja luovuttaa edelleen asianomaiselle viranomaiselle rikkomusten ja rikosten selvittämistä ja
syytteeseen panoa varten.
Työttömyyskassalla on oikeus sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa ministeriölle, verohallinnolle ja
lakisääteistä sosiaaliturvajärjestelmää hoitavalle laitokselle tai
yhteisölle, jonka hoidettavaksi kuuluvaan sosiaaliturvaetuuteen työttömyysturvalain mukainen etuus vaikuttaa, työttömyysturvalain mukaista etuutta tai korvausta saaneen henkilön henkilötunnus ja muut yksilöintitiedot, tiedot maksetuista
etuuksista ja korvauksista sekä muut näihin rinnastettavat tiedot, jotka ovat välttämättömiä sosiaaliturvaan kohdistuvien
rikosten ja väärinkäytösten selvittämiseksi suoritettavaa henkilötietojen yhdistämistä ja muuta kertaluonteista valvontatointa varten sekä poliisi- ja syyttäjäviranomaiselle edellä
mainitut tiedot, jotka ovat välttämättömiä rikosten selvittämiseksi ja syytteeseen panoa varten. Työttömyyskassat luovuttavat Kelalle ja työvoimaviranomaiselle sähköisesti tietoja
maksamistaan etuuksista siltä osin, kun niillä saattaa olla vaikutusta Kelan tai maksamiin etuuksiin tai työvoimaviranomaisen vastuulla oleviin toimiin. Terveydentilaa koskevia tietoja
tai tietoja, jotka on tarkoitettu kuvaamaan henkilön sosiaalihuollon perusteita, ei kuitenkaan saa luovuttaa. (Työttömyysturvalaki 13 luku.)
Osa-aikatyö, lyhennetty työpäivä sekä työttömänä vastaanotettu enintään kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö maksetaan
ns. soviteltuna päivärahana, jota on käsitelty tarkemmin oman
otsikon yhteydessä.
Jos työttömänä ollessaan sairastuu, voi ansiopäivärahaa saada sairasajan omavastuuajalta, mikäli on ollut päivärahan saajana välittömästi ennen sairastumista. Jos kysymys on lyhennetystä työajasta, ilmoitetaan kassalle työnantajan maksamat
sairaspäivät. Päivärahahakemukseen liitetään mukaan kopio
Kelan sairauspäivärahapäätöksestä tai mikäli sairaus on kestänyt enintään omavastuuajan, kopio lääkärintodistuksesta.
Muista pitää työhakemuksesi voimassa
TE-toimistossa. Ota itsellesi kopio
päivärahahakemuksesta.
Saapuvat päivärahahakemukset rekisteröidään päivittäin. Hakemuksen saapumisen voi tarkistaa Oma YTK:sta osoitteesta
www.ytk.fi. Kassa maksaa ansiopäivärahat tileille joka arkipäivä. Mahdolliset jäsenmaksurästit voidaan vähentää päivärahaa maksettaessa.
Työttömyyskassan oikeus tietojen saamiseen ja
luovuttamiseen
Työttömyyskassalla on oikeus saada salassapitosäännösten ja
muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista tai muiden sille säädettyjen tehtävien toimeenpanemista varten välttämättömät tiedot valtion ja kunnan viranomaiselta sekä muulta
julkisoikeudelliselta yhteisöltä, eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitokselta sekä eläkesäätiöltä, työnantajalta,
työttömyyskassalta, työpaikkakassalta sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetulta koulutuspalvelujen tuottajalta ja muulta oppilaitokselta. Työttömyyskassa saa
sähköisesti tiedot Kelan maksamista etuuksista siltä osin, kun
niillä saattaa olla vaikutusta kassan maksamiin etuuksiin.
Työttömyyskassalla on oikeus saada maksutta tehtäviensä
hoitamista varten TE-toimistolta työttömyyskassaa sitova työvoimapoliittinen lausunto työttömyysetuudensaamisen työvoimapoliittisista edellytyksistä sekä rangaistuslaitokselta ja
vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain 1 §:ssä
tarkoitetulta pakkolaitokselta tiedot rangaistuksen alkamisesta ja päättymisestä. Rangaistuslaitoksen ja pakkolaitoksen on
annettava tiedot välittömästi, kun henkilö otetaan rangaistustai pakkolaitokseen. Työttömyyskassa saa työvoimapoliittiset
lausunnot sähköisesti työvoimahallinnolta.
Kelan on ilmoitettava asianomaiselle työttömyyskassalle, jos
ansiopäivärahan saajalle tai tämän puolisolle myönnetään lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain mukainen kotihoidon tuki.
Päivärahan hakijan velvollisuus tietojen
antamiseen
Työttömyysetuuden hakijan on annettava työttömyyskassalle etuuden myöntämiseksi ja maksamiseksi tarvittavat tiedot.
Jos etuuden saajan olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos,
joka saattaa vaikuttaa oikeuteen saada etuutta tai pienentää
etuuden määrää, hänen tulee viipymättä ilmoittaa muutoksesta työttömyysetuuden maksajalle. (Työttömyysturvalaki
11 luku 2 §)
Muutoksenhaku työttömyyskassan päätöksestä
Jos hakija on tyytymätön kassan päätökseen, hän voi hakea
siihen muutosta työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalta kirjallisella valituksella viimeistään 30. päivänä sen jälkeen, kun hän on saanut tiedon kassan kirjallisesta päätöksestä. Valituskirjelmään pitää liittää se kassan päätös, johon
valitus kohdistuu.
27
Valittajan katsotaan saaneen tiedon kassan päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettu ilmoitetulla osoitteella, jollei muuta näytetä.
Valituksentekijän pitää toimittaa valitus työttömyyskassaan. Kassan on 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä
lähetettävä valituskirjelmä ja asian käsittelyssä kertyneet asiakirjat lausuntoineen työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnalle. Jos hakija on tyytymätön työttömyysturvan muutoksenlautakunnan päätökseen, siihen voi hakea muutosta
vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätöksestä ei saa
hakea muutosta valittamalla.
takaisin. Vilpillisyys voi johtaa kassasta erottamiseen ja mainittuun tutkintapyynnön tekemiseen poliisiviranomaisille.
Työttömyysetuuksien verotus
Verohallituksen päätöksen mukaan työttömyysturvaetuuksista ennakonpidätykset on tehtävä seuraavasti:
Ansiopäivärahasta ennakonpidätys toimitetaan ennakkoperintäasetuksen palkkaa varten määrättyjen pidätysprosenttien
mukaan korotettuna kahdella (2) prosenttiyksiköllä kuitenkin
vähintään 20 prosentin suuruisena. Jos ansiopäiväraha maksetaan korotetulla ansio-osalla tai muutosturvan ansio-osalla
korotettuna, toimitetaan ennakonpidätys palkkaa varten määrättyjen pidätysprosenttien mukaan korotettuna neljällä (4)
prosenttiyksiköllä kuitenkin vähintään 20 prosentin suuruisena. Jos suorituksen saajalla on portaikkoverokortti, ei ennakonpidätysprosenttia koroteta 2 tai 4 prosenttiyksiköllä, vaan
ennakonpidätys toimitetaan vähintään 20 prosentin suuruisena. Verotoimiston etuutta varten antaman muutosverokortin
pidätysprosenttia ei koroteta.
Jos suorituksen maksaja ei ole saanut ennakkoperintälain
10 §:ssä tarkoitetulla tavalla pidätyksen toimittamista varten
tarvittavia tietoja eikä verovelvollinen esitä maksajalle verokorttia, ennakonpidätys toimitetaan seuraavasti:
Työttömyysturvan väärinkäytökset
Työttömyysturvaa maksetaan työttömän työnhakijan toimeentulon turvaamiseksi ja työttömyydestä aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaamiseksi tai lieventämiseksi.
Jos työttömyyspäivärahaa hakiessa jättää ilmoittamatta saamaansa tuloa työnteosta, sosiaalietuudesta, yritystoiminnasta
tai muusta, saattaa syyllistyä työttömyysturvarikkomukseen.
Työttömyyskassojen velvollisuus on ilmoittaa kaikki tahalliset etuuksien väärinkäytökset poliisille. Tämän vuoksi on tärkeää, että päivärahahakemus täytetään huolellisesti ja työttömyystilanteessa tapahtuneet muutokset muistetaan ilmoittaa.
Työttömältä edellytetään huolellisuutta ja etuudenhakijalla on
velvollisuus selvittää työttömyysetuuden saamiseen liittyvät
rajoitukset.
Työttömyysturvalain mukainen korvaus
ja sitä vastaava ennakonpidätysprosentti
Maksetun etuuden takaisinperintä
Työttömyysturvalain mukaan väärin perustein maksetut päivärahat on perittävä takaisin. Kassa on lisäksi tilivelvollinen
etuuksina maksamistaan varoista.
Yleisimpiä väärinkäsityksiä ovat aiheuttaneet esim. satunnaisten palkkatulojen, saadun sosiaalietuuden tai lomautuksen aikana saadun lomapalkan ilmoittamatta jättäminen.
Jos taas työttömyyspäivärahaa on myönnetty samalta ajalta, jolta myönnetään takautuvasti eläkettä tai muita aiemmin
lueteltuja etuuksia, työttömyyskassa saa periä perusteettomasti
maksetun työttömyyspäivärahan eläke- tai vakuutuslaitoksen
myöntämästä takautuvasta suorituksesta. Tällaisia eläkkeitä
ja etuuksia ovat muun muassa kansaneläke, eläke työ- ja virkasuhteen tai yrittäjätoiminnan perusteella, tapaturmaeläke,
luopumiskorvaus, luopumistuki, kuntoutusraha ja sairausvakuutus- tai tapaturmavakuutuslain mukainen päiväraha.
Mikäli takautuvasti myönnettävä eläke tai etuus on pienempi kuin jo maksettu työttömyyspäiväraha, saattaa olla mahdollista, että tietyin edellytyksin voidaan luopua takaisinperinnästä siltä osin kuin sitä ei saada perittyä em. etuudesta.
Päivärahahakemuksessa pitää ilmoittaa kaikki työssäolojaksot, myös lyhyet, sairaspäivät, lomapäivät, ulkomaanmatkapäivät, sosiaalietuuksiin tulleet muutokset ym. päivärahaoikeuteen vaikuttavat tekijät. Väärin perustein maksetut etuudet
peritään työttömyysturvalain ja kassan sääntöjen mukaisesti
euroa/päivä %
0,17 – 26,00
26,01 – 39,00
39,01 – 51,00
51,01 – 66,00
66,01 – 100,00
100,01 – 156,00
156,01 – 20
25
30
35
40
45
50
Huomaathan, että työttömyyskassa ilmoittaa suoraan verottajalle verovuoden aikana maksetut etuudet ja niistä suoritetut
ennakonpidätykset. Myös maksetusta jäsenmaksusta menee
tieto suoraan verottajalle.
28
VINKKEJÄ OIKEUDELLISTA NEUVONTAA TARVITSEVILLE
Mikäli tarvitset työsuhteesta johtuvaa oikeudellista neuvontaa,
tässä muutama hyödyllinen vinkki.
Neuvonta ei ole työttömyyskassan palvelua. Asianajajat ovat
itsenäisiä ja riippumattomia lakimiehiä, jotka toimivat tiukkojen normien mukaan aina asiakkaalle lojaalina. Kokemus on
osoittanut, että jäsenet ovat saaneet hyvät neuvot ongelmiinsa
tämän verkoston kautta.
Aluehallintoviraston työsuojeluvastuualue
neuvoo
Työsuojeluviranomaiselta saa tietoa mm. työsuhdelainsäädännöstä, työsopimuksen tekemisestä, palkoista ja irtisanomisasioista, työajoista ja ylitöistä, työelämän tietosuojasta, vuosiloma-asioista, työehtosopimuksista tai työsuhteen päättymiseen
liittyvistä asioista. Työsuojeluviranomaisten vastuualueet on
jaettu seuraavasti:
Suomen Asianajajaliiton maksuton neuvonta
Asianajajien järjestämässä päivystyksessä noin 20 paikkakunnalla ympäri Suomea saa maksutonta neuvontaa kaikissa oikeudellisissa asioissa. Asianajaja kertoo, onko asiassa tarpeen
hakea oikeudellista asiantuntija-apua ja ohjaa tarvittaessa asiaan perehtyneen asianajajan tai oikean viranomaisen puoleen.
Päivystyksen aikana ei voida laatia asiakirjoja eikä hoitaa
laajempia toimeksiantoja. Päivystyksessä käydyt keskustelut ovat aina luottamuksellisia. Ajanvarausta päivystykseen
ei yleensä voi tehdä eikä neuvontaa voida antaa puhelimitse.
Lähinnä omaa asuinpaikkaa olevan asianajajapäivystyspaikan ja päivystysajat saa vaivattomasti selville sivuilta
www.asianajajaliitto.fi/asianajotoiminta/asianajajapaivystys
Etelä-Suomen aluehallintovirasto
(vaihde 0295 016 000)
Lounais-Suomen aluehallintovirasto
(vaihde 0295 018 000 )
Itä-Suomen aluehallintovirasto
(vaihde 0295 016 800)
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto
(vaihde 0295 018 450 )
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto
(vaihde 0295 017 500)
Valtion oikeusaputoimistot – julkiset
oikeusavustajat
Valtion ylläpitämistä oikeusaputoimistoista voi myös saada
neuvontaa ja oikeusapua. Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi perhe- ja
perintöoikeuden alaan, sopimus- ja velkasuhteisiin, kaupankäyntiin, vuokrasuhteisiin, oikeudenkäynteihin, rikosasioihin, työoikeuden alaan tai sosiaalilainsäädäntöön liittyvät
asiat. Työsuhteisiin liittyvistä asiakokonaisuuksista voidaan
esimerkkeinä mainita, työsopimuksen purkuun tai irtisanomiseen, vuosilomaan, työaikaan, työehtojen muuttamiseen tai
palkkasaataviin liittyvät asiat. Oikeusapua voi saada joko korvauksetta tai vain omavastuuosuutta vastaan. Oikeusapua haetaan oikeusaputoimistosta. Perittävät kulut määräytyvät hakijan tulojen, menojen, varallisuuden ja elatusvelvollisuuden
perusteella. Oikeusapua ei anneta, jos asianosaisella on asian
käsittelyn kattava oikeusturvavakuutus.
Valtakunnalliseen Oikeusapuohjaus-puhelinnumeroon
0100 86200 soittamalla pääsee parhaiten eteenpäin. Numerossa palvellaan maanantaista keskiviikkoon sekä perjantaisin
klo 13.30 – 15.00 ja torstaisin klo 9.00 – 11.00.
OPUSLEX-toimistot antavat neuvontaa
palvelupuhelimessa
Opuslex-palvelupuhelin palvelee arkisin klo 9 – 17 numerossa
0600 19933. Tietoa löytyy myös www.opuslex.fi -osoitteesta.
Opuslex on runsaan kahdenkymmenen Suomen Asianajajaliittoon kuuluvan asianajotoimiston muodostama valtakunnallinen verkosto, jossa on noin 50 lakimiestä. Neuvonnan
piiriin kuuluvat kaikki riita-asiat, myös työsuhteen ongelmat.
Neuvoja voi saada lakien ja yleisten periaatteiden sisällöstä.
Tällaisia ovat mm. työehtojen muuttaminen, työsopimuksen
irtisanominen tai purkaminen, vuosiloma, työaika, tasa-arvo, syrjintä ja tietysti niihin liittyvät korvausasiat. Sen sijaan
työehtosopimusten sisältöön (esim. palkkataulukot, minimipalkat, pekkaset tai erilaiset lisät) liittyvissä asioissa kannattaa kääntyä esim. aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueen
puoleen. Huomaa, että useimmat työehtosopimukset löytyvät
valtion säädöstietopankista, osoitteesta www.finlex.fi.
OpusLex-asiantuntijat antavat palvelunumerossa neuvoja
myös muissa lakiasioissasi, kuten avioero-, testamentti-, perinnönjako- tai elatusapuriidoissa, rikosasioissa, vahingonkorvausriidoissa tai asunto- ja kiinteistökauppariidoissa. OpusLexin kotisivuilla www.opuslex.fi löytyy laaja artikkelikirjasto ja
tuomioistuimen toimintaa esittelevä sivu. Kartasta näet miten
verkosto kattaa Suomen eri talousalueet. Klikkaamalla kaupunkia pääsee lähimmän kaupungin toimiston kotisivuille,
josta saa tarkempaa tietoa toimiston osaamisesta.
29
TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENYYDESTÄ
Yleistä
kun olet esim. opiskelemassa, äitiys- tai hoitovapaalla taikka
varusmiespalveluksessa.
Liittymistä seuraavana vuonna ja sen jälkeen jäsenmaksulasku postitetaan sinulle automaattisesti alkuvuoden aikana.
YTK:n jäsenmaksulasku on mahdollista vastaanottaa myös
sähköisesti. Saat sähköisen laskun suoraan joko verkkopankkiisi tai Itellan ylläpitämään Netposti-palveluun. Verkkolaskun
voi ottaa käyttöön joko laskua maksaessa tai erikseen. Maksaessasi paperilaskua verkkopankissasi saat maksun yhteydessä
tiedon mahdollisuudesta tilata lasku jatkossa suoraan verkkopankkiisi. Toiminnot vaihtelevat pankista riippuen. Valitsemalla verkkolaskun verkkopankissasi, saat vuoden 2013 jäsenmaksulaskun sähköisesti. Mikäli et tee verkkolaskutilausta
paperilaskua maksaessasi, voit tehdä sen myöhemmin verkkopankissasi. Tällöin tarvitset viimeisestä jäsenmaksulaskusta
viitenumeron ja jäsennumeron. Kirjaudu omaan verkkopankkiisi ja valitse verkkolaskujen tilauskohta. Toimintatavat vaihtelevat pankeittain. Lisätietoa saat omasta pankistasi.
Netposti on Postin tarjoama maksuton sähköinen vaihtoehto postilaatikolle ja mappiarkistolle. Netpostiin saat sähköisesti samoja kirjeitä, joita muuten saisit paperisina. Netpostiin
tulevat kirjeet voivat olla laskuja, palkkalaskelmia tai viranomaiskirjeitä. Netpostissa lasku näyttää samalta kuin tavallinen paperinen lasku. Netpostissa kirje säilyy varmassa tallessa
ja on helppo arkistoida. Lisätietoa Netpostista ja sen käyttöönotosta löytyy postin sivuilta www.posti.fi/netposti/esittely/
Kassan jäsenmaksu voidaan periä myös maksetusta
etuudesta.
Jäsenellä on oma-aloitteinen velvollisuus pitää yhteystietonsa ajan tasalla. Muista ilmoittaa osoitteenmuutokset, nimenmuutokset tai vaikkapa sähköpostiosoitteen muutos
työttömyyskassaan. Helpoiten se käy osoitteessa www.ytk.fi.
Tietojesi muutoksista voit ilmoittaa myös sähköpostitse tai
puhelimitse. Työpaikan tai palkkauksen muutoksista ei tarvitse ilmoittaa.
Vain siinä tapauksessa, että olet toiminut yrittäjänä yli 18
kuukautta, sinun tulee erota kassasta. Yrittäjäksi ryhtyessäsi
sinulla on kaksi vaihtoehtoa. Joko siirryt heti yrittäjäkassan jäseneksi tai voit säilyttää kassan jäsenyyden enintään tuon puolentoista vuoden ajan. Tällöin kyseessä on ns. jälkisuoja-aika
(katso tarkemmin kohdasta Yrittäjyys) Jos haluat päättää jäsenyytesi, sinun on lähetettävä kassalle kirjallinen eroilmoitus.
Puhelimitse jäsenyyttä ei voi päättää. Ilmoituksen voi lähettää kotisivujemme kautta, sähköpostilla, postitse tai faksilla.
Työttömyysturvalain mukaan maassamme on kaksi päivärahajärjestelmää. Kela maksaa peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea. Työttömyyskassat puolestaan maksavat ansiosidonnaisia
etuuksia, joita ovat työttömyyspäiväraha ja vuorottelukorvaus.
Työttömyyskassa on julkista tehtävää hoitava, keskinäisen
vastuun perusteella toimiva yhteisö. Maassamme on 32 palkansaajille tarkoitettua työttömyyskassaa ja kaksi yrittäjäkassaa. Työttömyyskassojen toimintaa valvoo Finanssivalvonta.
Kaikista kassoista saa samansuuruisen päivärahan samansuuruisesta palkasta, sillä päiväraharatkaisut perustuvat
lainsäädäntöön ja valvovan viranomaisen antamaan ohjeistukseen. Lisäksi lainsäädäntö edellyttää kassan jäsenten yhdenvertaista kohtelua.
Keskeisimpiä lakeja, joita työttömyyskassat soveltavat,
ovat työttömyyskassalaki, työttömyysturvalaki ja vuorotteluvapaata koskevat lait, niitä täydentävät asetukset sekä
palkanmääritysasetus. Niin ikään työsopimuslain ja työehtosopimusten tunteminen on välttämätöntä. Kassojen
toimintaan sovelletaan hallintolakia. Kotimaisen lainsäädännön lisäksi kassat soveltavat Euroopan parlamentin ja
neuvoston asetuksia liittyen työttömyysturvaan.
Työttömyyskassan jäsenmaksun suuruuden vahvistaa Finanssivalvonta ottaen huomioon kassan maksamat etuudet,
hallintokulut sekä tasoitusrahaston suuruuden. Näin ollen
mm. kassan vakavaraisuus ja jäsenten työttömyysaste vaikuttavat jäsenmaksun määräytymiseen.
Jäsenyydestä
YTK on palkansaajakassa, joten on välttämätöntä, että jäsenyyttä hakeva henkilö on työssä palkansaajana ja saa palkkaa.
Näin ollen esim. toimeksiantosopimuksin tehtävä työ, ammatinharjoittajana tehty työ tai toimiminen yrittäjänä estävät jäseneksi hakeutumisen Yleiseen työttömyyskassaan. Myöskään
työttömänä tai kokoaikaisesti lomautettuna ei voi hakea jäsenyyttä lukuun ottamatta tietyin rajoituksin ulkomailta Suomen työmarkkinoille palaavia henkilöitä.
Jäsenyyden säilyttäminen ja eroaminen
Kassan jäsenen tärkein velvollisuus on huolehtia vuotuisen
jäsenmaksun maksamisesta ajallaan. Vain maksamalla jäsenmaksun säilytät jäsenyytesi ja oikeutesi työttömyysturvaan. Se
on ehdoton edellytys. Yleisen työttömyyskassan jäsenmaksu
on kiinteä, kalenterivuodeksi vahvistettu jäsenmaksu. Jäsenmaksun vahvistaa vuosittain Finanssivalvonta. Koska kyseessä on kalenterivuosikohtainen jäsenmaksu, se maksetaan täysimääräisenä, vaikka Yleiseen työttömyyskassaan liittyminen
tai Yleisestä työttömyyskassasta eroaminen tapahtuisi kesken
vuotta. Muista, että jäsenmaksu tulee maksaa myös silloin,
30
Kassasta erottaminen
Työttömyyskassan jäsenen oikeuksista
Mikäli jäsenmaksun maksaminen laiminlyödään, kassa voi
erottaa jäsenen. Käytännössä erottaminen tapahtuu seuraavan vuoden aikana taannehtivasti siitä ajankohdasta, josta jäsenmaksu on maksamatta. Maksumuistutuksessa on kerrottu,
mihin jäsenmaksun laiminlyönti johtaa.
Muut perusteet erottamiselle ovat yli 18 kuukauden ajan
harjoitettu yritystoiminta sekä syyllistyminen työttömyyskassalain 4 §:n mukaiseen väärinkäytökseen. Jäsenen kuulemisen
jälkeen kassa voi erottaa jäsenen. Erottamisen ajankohdaksi tulee tällöin päätöksen tekoajankohta. Edellä mainittuihin
päätöksiin on muutoksenhakuoikeus.
Yleinen työttömyyskassa YTK:n kotisivuilla www.ytk.fi on
runsaasti keskeisintä tietoa työttömyysturvan saamisen edellytyksistä ja ohjeita, miten työttömäksi joutuneen henkilön
tulee menetellä. Kotisivuilla on luettavissa myös yleistä tietoa
maamme työttömyyskassajärjestelmästä. Työttömyyskassojen
yhteisjärjestön sivuilla www.tyj.fi on niin ikään monenlaista
tietoa näistä asioista.
On tärkeää huomata, että työttömyyskassan jäsenyydellä ei
ratkaista työttömäksi jääneen henkilön oikeutta päivärahaan,
vaan oikeus tulee ratkaistavaksi vasta vakuutustapahtuman hetkellä eli käytännössä työttömyyden alkaessa. Keskeisin asia on
muistaa, että sekä irtisanotun että lomautetun henkilön oikeus
työttömyyspäivärahaan ei koskaan ala ennen TE-toimistoon ilmoittautumista. Lisäksi edellytetään aina, että jäsenyysehto ja
työssäoloehto ovat täyttyneet. Näiden ja muidenkin edellytysten
täyttyessä on oikeus saada työttömyyskassoista ansiosidonnaista
työttömyyspäivärahaa tai vuorottelukorvausta.
Siirtyminen kassasta toiseen
Työttömyyskassan vaihtaminen on mahdollista. Tällöin on
syytä lähettää ensin jäsenhakemus uuteen työttömyyskassaan.
Kun uuden työttömyyskassan jäsenyydestä on tullut varmistus, pitää edelliseen kassaan toimittaa eroilmoitus, sillä kahden kassan jäsen ei voi olla. Näin työttömyysturva jatkuu katkoksitta, ja siirtyminen kassasta toiseen tapahtuu ns. vanhana
jäsenenä. Tällöin myös aikaisemman kassan jäsenyysaikana
hankittu työssäoloaika ja jäsenenä oloaika säilyvät ja siirtyvät
mukana. Mikäli et itse halua hoitaa edellisestä kassasta eroamista, liittymislomakkeessa on kohta, jossa voit valtuuttaa
YTK:n hoitamaan eroamisen puolestasi.
Kassasiirron yrittäjäkassasta palkansaajakassaan tulee tapahtua yhden kuukauden kuluessa palkkatyön alkamisesta.
Tällöin palkansaajan työssäoloehtoon voi lukea yrittäjäkassassa hankittua työssäoloehtoa enintään 10 viikkoa.
Mikäli kassaa vaihtava henkilö on jo ehtinyt erota entisestä
työttömyyskassasta, työssäoloaika ja jäsenyys edellisessä kassassa voidaan laskea hyväksi vain, jos uuteen kassaan liitytään
yhden kuukauden kuluessa edellisestä kassasta eroamisesta.
Jos kuukauden siirtymäaika ylittyy, uuteen kassaan liittyminen tapahtuu ns. uutena jäsenenä, jolloin työssäoloehtoon
vaadittavien työssäoloviikkojen kerääminen alkaa alusta eikä
kyseessä ole kassasiirto. On myös muistettava, että vanhasta
kassasta eroamisen ja uuteen liittymisen väliin mahdollisesti
jäävä työssäoloaika, jolloin ei ole kummankaan työttömyyskassan jäsen, ei ole vakuutettuna oloaikaa eikä siten kerrytä
työttömyysturvalain mukaista työssäoloehtoa. Tämän vuoksi
suositellaan menettelytapaa, joka edellä on ensin esitetty. Joka
tapauksessa on välttämätöntä huolehtia siitä, että asianmukaiset velvoitteet edelliseen työttömyyskassaan on hoidettu eroamisajankohtaan asti.
Työttömyysetuuksien rahoitusosuudet
Työttömyysetuuksien rahoituksesta on olemassa sekä laki
että asetus. Niiden mukaan valtio vastaa työttömyyspäivärahojen, vuorottelukorvauksien perusturvaksi katsottavasta osuudesta. Vuonna 2013 tämä osuus on 32,46 €/pv. Työttömyyskassat rahoittavat kassan jäsenmaksutuloilla noin
5,5 % etuusmenoista.
Työttömyysvakuutusrahasto huolehtii yllä mainittujen
etuuksien rahoituksesta niiltä osin kuin valtio tai työttömyyskassa ei niistä vastaa. Työttömyysvakuutusrahasto hallinnoi
työnantajilta ja työntekijöiltä kerättyjä työttömyysvakuutusmaksuja. Tämä tarkoittaa vuonna 2013 sitä, että irtisanotun
henkilön työttömyyspäivärahasta valtio maksaa 32,46 euroa,
työttömyyskassa 5,5 % ja loppuosasta vastaa Työttömyysvakuutusrahasto. Valtio ei osallistu lainkaan lapsikorotusten eikä
ns. lisäpäivien rahoitukseen. Tämä merkitsee sitä, että työttömyyskassa vastaa 5,5 % osuudesta ja työttömyysvakuutusrahasto 94,5 % osuudesta esim. lisäpäivillä olevan henkilön päivärahan rahoituksesta.
31
YLEINEN TYÖTTÖMYYSKASSA YTK
YTK on kaikkien palkansaajien työttömyyskassa. Jäseniä on jo yli 325.000 ja YTK onkin Suomen
suurin työttömyyskassa. YTK toimii Loimaalla, missä noin 110 ansioturvan ammattilaista hoitaa
jäsenten etuuksien maksamiseen ja työttömyysturvanneuvontaan liittyviä asioita. YTK maksoi
etuuksia vuonna 2012 noin 405 miljoonaa euroa. YTK on keskinäisen vastuun yhteisö, joka
ei jaa voittoa, vaan se rahastoidaan tasoitusrahastoon. Tasoitusrahaston tarkoituksena on
varmistaa kassan vakavaraisuus etuusmenojen heilahtelusta huolimatta.
YTK tarjoaa jäsenilleen ansioturvan työttömyyden varalle sekä vuorottelukorvauksen
vuorotteluvapaan ajalle. Tämä tarkoittaa, että YTK:n jäsenenä sinulla on oikeus työttömyyden
aikana ansiosidonnaiseen päivärahaan ja työnantajan kanssa sovitun vuorotteluvapaan aikana
ansiosidonnaiseen vuorottelukorvaukseen. Jos et ole minkään työttömyyskassan jäsen, saat
Kelasta peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea taikka vuorottelukorvausta, joka on 70 prosenttia
peruspäivärahasta.
YTK:n toimipiste sijaitsee Loimaalla, josta hoidetaan kaikki palvelut. YTK:n johtoryhmään
kuuluvat toimitusjohtaja Auli Hänninen, talous-ja hallintojohtaja Antti Jokinen sekä palvelujohtaja
Saara Perho. Etuuksien maksamisesta huolehtii viisi maksuryhmää. Asiakaspalvelu hoidetaan
YTK:n maksamiin etuuksiin liittyvissä kysymyksissä puhelinpalvelussa ja jäsenasioihin liittyvissä
kysymyksissä jäsenryhmässä. Nämä ryhmät hoitavat myös sähköisen palautteen. Saapuneen
postin käsittelyn ja sähköisen arkistoinnin hoitaa kassan sisäinen palvelu. Lisäksi YTK:ssa
on pienempiä yksiköitä, joiden tehtäviin kuuluvat esimerkiksi talousasiat, henkilöstöhallinto,
tietohallinto, takaisinperintä ja valitusasioiden käsittely. Jokaista ryhmää johtaa palveluesimies.
Postiosoite
PL 100, 32201 LOIMAA
Käyntiosoite
Teollisuuskatu 4, 32200 LOIMAA
Vaihde (02) 760 7600
Fax (02) 762 4917
Vakuuttava työttömyyskassa
Päiväraha-asiat
(Päivärahoja ja maksatuksia koskevat tiedustelut)
(02) 760 7620
[email protected]
Jäsenasiat
(Jäsenyysehdot, jäsenmaksuasiat)
(02) 760 7630
[email protected]