3 Cabforcen kilpailukyky perustuu nopeuteen, teknologiaosaamiseen, globaaliuteen ja ketteryyteen. 11 Finnvera rahoittaa yrityksiä myös matalasuhdanteessa. nro 1 | 2014 Päättäjä | Tuula Teeri Rahan hankkiminen onnistuu, kun on riittävän hyvä idea ja kyky kaupallistaa se. 6 Vientikauppa | Picote Oy Picoten tuotekehitys on intohimon ja käytännön kokemuksen oiva yhdistelmä. 9 Mitä mieltä tästä lehdestä? Käy vastaamassa huomioarvotutkimukseen: www.finnvera.fi/lukijatutkimus. Voit voittaa Harri Koskisen suunnitteleman Block-valaisimen. Pääkirjoitus Suunnannäyttäjä Taksi odottaa Shanghain kentällä Uudistumisen aika Vuosi 2014 sai saatesanoja elinkeinoministeri Jan Vapaavuoren Selkärankaseminaarissa Helsingissä. Tilaisuudessa kuultiin osuvia ja värikkäitäkin puheenvuoroja teollisuutemme ja elinkeinoelämämme tilanteesta ja näkymistä. Yhteiskuntamme tehtävä on vastata ajan ja muuttuvan maailman haasteisiin siten, että se tarjoaa yrityksille kannustavan toimintaympäristön. Päätökset, millä tuotteilla ja palveluilla syntyy kilpailukykyistä liiketoimintaa sekä millä tämä rahoitetaan, tehdään yrityksissä. Selkärankaseminaarin sanoma oli, että Suomen ja yritysten on uudistuttava. Toimintaympäristö ja yritykset kehittyvät sitä paremmin, mitä enemmän aitoa vuoropuhelua osaamme käydä. Yhteinen tietoisuus kehittymistarpeista on hyvä alku, mutta sen lisäksi tarvitaan päätöksiä ja kykyä toteuttaa jo tehtyjä linjauksia. Kilpailukykyä voidaan hakea asiakaslähtöisistä innovaatioista, määrätietoisesta tuote- ja palvelukehityksestä sekä kustannustason hallinnasta. Seminaarissa yhtenä esimerkkinä mainittiin robotiikan vahvempi soveltaminen konepajoissa. Mistä kilpailukyky syntyy? Milloin ja miten on suunnattava kansainvälisille markkinoille ja miten se rahoitetaan? Miten julkisia palveluja – joita Finnveran ohella tarjoavat muun muassa Tekes, Finpro ja ELY-keskukset – voi hyödyntää ja miten niitä tulisi kehittää? Miten yrityksissä varmistetaan oikea osaaminen, jotta asetetut liiketoimintatavoitteet saavutetaan? Infomme käsittelee näitä kysymyksiä. Toivon tämän osaltaan tuovan yhden pienen nikaman toimintaympäristömme selkärankaan. Toivomme näkevämme huikeita uusia yritysten liiketoimintapäätöksiä! Espoolaisen startup-yrityksen Cabforcen liikeidea on juuri sellainen, josta voi kysyä: miksi kukaan ei ole keksinyt tätä aiemmin? Liikematkustaja voi tilata taksin ennakkoon esimerkiksi 62 eurooppalaisessa kaupungissa, Yhdysvalloissa ja Shanghaissa ja keskittyä olennaiseen. teksti Riitta Ekholm kuvat Miika Kainu ja Thinkstock K Pauli Heikkilä toimitusjohtaja, Finnvera Oyj 2 info Liikematkustaja voi tilata taksin ennakkoon esimerkiksi Shanghaissa. un espoolaisen startup-yrityksen, Cabforcen, perustaja Andreas Hansson oli työnsä puolesta milloin Euroopassa, milloin Aasiassa, hän törmäsi kerta toisensa jälkeen samaan asiaan: taksin saaminen oli usein kiven takana. Vaikka kyyti aina lopulta löytyi, luottokortti ei monessa eurooppalaisessakaan kaupungissa kelvannut maksuvälineeksi. Taksin ikkunassa saattoi olla tarrat, mutta se ei paljon auttanut, jos kuski nosteli olkapäitään ja pudisteli päätään. Ruotsissa ei aina tiennyt, paljonko taksi tulee maksamaan. Kantapään kautta Hansson oppi pitämään käteistä lompakossa. Aikataulu painoi päälle, ja turhaa energiaa kului siihen, ehtiikö Brysselissä palaveriin ajoissa. Vähänkään tuntemattomammassa kaupungissa ei koskaan voinut olla varma, ajaako taksi suorinta reittiä vai antaako kuski taksamittarin laulaa. Hanssonin päässä raksutti jatkuvasti, ettei tässä ollut mitään järkeä. Hän tiesi, ettei ole ongelmansa kanssa yksin. Liikematkustaja turhautuu epäolennaisten asioiden kanssa sähläämiseen, ja laskun maksaa loppupeleissä työnantaja. Niin kuin usein, myös Cabforcen tapauksessa kaikki alkoi oivalluksesta. Cabforce Oy • Perustettu vuonna 2009. • Toimintaa Euroopassa, Yhdysvalloissa, Aasiassa ja Lähi-idässä. • Henkilöstöä 15. Ulkoistetussa 24/7-asiakaspalvelussa 8–9 henkilöä. • Liikevaihto vuonna 2013 noin 0,5 miljoonaa euroa. • Tilausmäärien kasvu 250 prosenttia vuosina 2012–2013. • www.cabforce.com Oli vuosi 2009, kun perustajakolmikko istui alas ja ymmärsi, että käsissä on nyt puuttuva palikka, josta saattaisi syntyä bisnestä. Lentojen ja hotellien varaaminen etukäteen on ollut itsestään selvää, miksei sitten taksien. Hansson puhuu lämpimästi niin sanotusta autotallivaiheesta. Hänellä on vankka tausta prosessi- ja teknologiaosaamisesta. Tommi Holmgren tuntee matkailualan ja sen teknologiat hyvin Amadeuksen vuosiltaan. Kolmas yhtiökumppani Tuukka Ylilahti on ollut villi ideamoottori, ja hän oli myös yhtiön ensimmäinen työn- 1 | 2014 3 Suunnannäyttäjä Cabforcen tehtävä on saada sinut miettimään jo ennakkoon määränpääsi maakuljetusta. Tuskainen ja hikinen ensimmäinen vuosi takana: ensimmäiset prototyypit syntyvät. 2010 Cabforcella on taksiverkostoja 25–30 maassa, sanoo Andreas Hansson. 2011 Raju suunnanmuutos: Cabforce räjähti globaalisti. tekijä. Pisteenä iin päälle: Ylilahti ajoi taksia opiskeluvuosinaan. Hansson ja Holmgren puskivat alkuvaiheessa illat ja viikonloput idean eteen vakinaisten töidensä ohessa. Ovelta ovelle -paketti Vuosien aikana tekemisen ydin on kirkastunut. Yhtiö haluaa tarjota liikematkustajille mahdollisuuden tilata taksi ennakkoon. Palvelu on osa liikematkustamisen kokemusta, ei irrallisen taksimatkan myymistä. Hinta määräytyy aina etukäteen, ja se pysyy. Läpinäkyvyys on Hanssonin mukaan yhtiön vahvuus. Palvelu helpottaa yhtiöiden taloushallintoa, ja kuittiruljanssi vähenee. On kysymys myös turvallisuuden tunteesta. Mihin taksiin uskaltaa hypätä? Cabforcella on nyt taksiver- 4 info Suunnannäyttäjä Rahoittajien usko on vankka: Cabforce on saanut pääomasijoituksia reilut kolme miljoonaa euroa. Rahoittajien usko säilyy. ”Valmistaudumme skaalautumaan.” 2013 kostoja 25–30 maassa. Kumppanit on valittu huolella. – Aloimme yhdistellä paikallisia taksiyhtiöitä globaaliin kysyntään. Vaikka firmat olisivat miten ammattitaitoisia ja luotettavia, ne ovat aina paikallisia. Näemme itsemme globaalina matkailualan teknologiatoimittajana ja palveluntarjoajana, ikään kuin väliintulijana. Tällä hetkellä taksin voi tilata ennakkoon lähes sadassa kaupungissa, kun vielä kaksi vuotta sitten kohteita oli kymmenkunta. Maantieteellinen kattavuus ei ole enää ongelma. Eurooppa on hallussa, Yhdysvallat, Aasia ja Lähi-itä hyvässä vauhdissa, ja pian myös Australia. Cabforcen kasvutarinaa tukee myös se, että yhtiö on integroinut ratkaisunsa kahteen merkittävään matkailualan järjestelmään, Amadeukseen ja 2014 ”Liipasin on painettu! Voimakasta ketsuppivaikutusta odotellen.” Travelportiin. Niiden kautta varataan valtaosa maailman lentomatkoista. – Nyt pitää saada bisnesmatkaajien käyttäytymismalli muutettua, jotta he ymmärtäisivät tehdä matkustamisesta vaivatonta. Tämän viestiminen eri kanavien kautta on nyt se juttu, sanoo Hansson. Rahoittajat vakuuttuivat Tähän asti Cabforce on toiminut kuin mikä tahansa startup–yritys: kaikki ovat tehneet vähän kaikkea. Nyt roolit yhtiön sisällä on selkiytetty. Toimitusjohtajana Hansson pystyy yhdessä myyntitiimin kanssa keskittymään yhä enemmän myyntiin ja siihen, että sisältö näkyy oikeissa paikoissa. Yhtiö on hiljattain palkannut muutaman avainhenkilön lisää. – Strategian toteuttamiseksi pitää olla luotettava globaali taksiverkosto, 24/7-asiakaspalvelu ja liiketoimintamalli, jolla voidaan palvella matkatoimistoja ja jakelukanavia. Tekniset tuotteet mahdollistavat sen, että Cabforcen sisältö saadaan matkatoimistovirkailijoiden ja matkustajien tietoon, kun he suunnittelevat ja tilaavat matkansa, painottaa Hansson. Cabforcen liikeideaan uskovat myös rahoittajat. Yhtiö on saanut pääomasijoituksia reilut kolme miljoonaa euroa, josta suurin osa on kotimaisilta enkelisijoittajilta. Finnvera on mukana omistajana 10 prosentin osuudella. Myös Tekes on osallistunut vahvasti yrityksen tukemiseen. Cabforce elää nyt murrosvaihetta. Haasteena on, missä ajassa yhtiön palvelu iskostuu matkustajien mieliin. Säilyykö rahoittajien usko? Matkailuala käy tällä hetkellä kuumana erityisesti Yhdysvalloissa, jossa sotajalalla ovat perinteiset taksiyritykset ja niin sanottuja pikatilauksia tarjoavat yhtiöt, kuten Uber. Tähän mennessä Cabforce on saanut kaikessa rauhassa hioa globaalisti ainutlaatuista liikeideaansa. Hansson sanoo yhtiön kilpailukyvyn perustuvan nopeuteen, vahvaan teknologiaosaamiseen, globaaliuteen ja ketteryyteen. – Isolla toimialalla täytyy jaksaa olla kärsivällinen. Ihminen on hidas muuttamaan käyttäytymistään. Finnveran ja Tekesin avulla on päästy tähän vaiheeseen. Nyt edessä on skaalautuminen. Pääomamarkkinoilla valoa näkyvissä Kotimaisilla pääomamarkkinoilla on menossa kunnon pöhinä, josta vielä pari vuotta sitten ei osattu edes uneksia. Kansainväliset rahoittajat katsovat kiinnostuneina Pohjolan perukoiden suuntaan paljolti Rovion ja Supercellin ansiosta. Myös kotimaiset rahoituskanavat ovat monipuolistuneet. Ajattelumalli on mennyt uusiksi. Ennen startupit kilpailivat rahoituksesta verissä päin omia ideoitaan suojellen. Sosiaalisen median myötä pelikenttänä on nyt koko maailma. Siksi startupien on ollut pakkokin verkostoitua. Samalla puolella toimiminen tekee niistä vahvoja, mikä on selkeä kilpailuetu Suomelle. – Toiminta on jopa amerikkalaisempaa kuin Amerikassa. Yrittäjyys saattaa olla vaihtoehto heti valmistumisen jälkeen, sanoo Finnveran pääomasijoitustoiminnan manageri Keith Bonnici. Suomessa toimii saumaton yhteistyö julkisten ja yksityisten rahoittajien, korkeakoulujen sekä yliopistojen kesken. Bonnici puhuu Public Private -mallista, jota arvostetaan maailmallakin. Startupit ovat ottaneet käyttöön myös joukkorahoituksen. Hyvää on Bonnicin mukaan myös se, että Finnveran ja Tekesin roolit ovat selkiytyneet. Finnvera tekee edelleen aktiivisesti suoria sijoituksia. Vuonna 2013 sijoitusvolyymi Finnveran kohdeyhtiöihin oli lähes 60 miljoonaa euroa. Tästä yksityisen rahan osuus oli yli 40 miljoonaa euroa. Puhutaan siis erittäin merkittävästä panostuksesta suomalaisiin startup-yrityksiin. Hallituksella on suuri merkitys startupeissa. Jokaisessa kohdeyrityksessä Finnveralla on yksi hallituspaikka, jossa istuu joko Finnveran oma edustaja, enkelisijoittaja tai hiljaisen tiedon siirtäjä laajasta, kansainvälisen uran tehneestä verkostosta. –Jopa 80 prosenttia yrityksen menestyksestä tai menestymättömyydestä juontaa juurensa sisäisistä tekijöistä, lähinnä hallituksesta sekä operatiivisesta johdosta ja vain 20 prosenttia markkinoista. Hallitus vastaa siitä, osaatko tehdä oikeanlaisia tuotteita ja viedä ne markkinoille oikeaan aikaan. Kun hallitus ottaa vastuuta hallinnosta, toimitusjohtajalle jää aikaa keskittyä idean myyntiin. 1 | 2014 5 Päättäjä Päättäjä Yrittäjyys Aallon harjalla Jokainen Aalto-yliopiston opiskelija on valmistuessaan saanut yrittäjyyssuihkun, ja tietää, että myös yrittäjyys on ura. Yritysidean löytäneitä Aalto löylyttää Startup Saunassa, jonka valmennusohjelman ovat läpikäyneet jo sadat yritystiimit. Sanottua ”Kun Suomessa ei ole kuin puuta ja päätä, resurssimme ovat osaamisen varassa.” teksti Marita Kokko kuva Miika Kainu A alto-yliopiston työnimenä oli innovaatio. Rehtori Tuula Teeri korostaa, että Aallon kytkevät yhteiskuntaan ihmiset, jotka se kouluttaa. – Tuotamme tutkimusta ja koulutusta, jotka tuottavat lisäarvoa suomalaiselle yhteiskunnalle. Alamme – tekniikka, talous ja muotoilu – ovat lähtökohtaisesti käytännönläheisiä ja soveltavia. Koska kuitenkin olemme yliopisto, meidän on lähdettävä liikkeelle korkeatasoisesta perustutkimuksesta, jotta lisäarvon tuottaminen onnistuu. Yrittäjyysteema on Teerin mukaan lähtenyt vahvasti liikkeelle Aallossa, erityisesti juuri opiskelijoiden vetämänä. – Pidän todella tärkeänä, että yrittäjyyden ilmapiiri on muuttunut positiiviseksi. Pyrimme luomaan tietoja, joiden varaan uusia yrityksiä voidaan rakentaa ja joiden avulla nykyiset yritykset pystyvät uudistumaan. Hyvät löylyt Saunassa Aallon sylistä syntyneiden startupyritysten määrää ei Teerin mukaan voi laskea, sillä on vaikea määrittää, mikä on Aallon startup. – Sellainenko, jonka joku opiskelijamme on perustanut ennen kuin hän on valmistunut? Vai sellainen, jonka 6 info meillä opiskellut perustaa työskenneltyään ensin muualla? Startup Sauna -yrityskiihdyttämön saunojista vain osa on Aalto-lähtöisiä. Jopa 60 prosenttia Startup Saunan yrityksistä on hakeutunut hankkeeseen Suomen ulkopuolelta. Huippuyrityksiä syntyy samalla tavalla kuin huippu-urheilijoita. Moni pääsee kokeilemaan yrittäjyyttä ohjelman ansiosta, ja jotkut onnistuvat. Kun on volyymia, joukosta on mahdollista seuloutua Supercellin kaltaisia menestyksiä. Startup-vuosi 2013 huipentui Slush-tapahtumaan, jossa 1 200 startup-yritystä pääsi esittäytymään kansainvälisille sijoittajille. Slush keräsi 5 000 osanottajaa. – Slushin ansiota on, että yrittäjät pääsivät avaamaan ideansa sijoittajille ja loivat kontakteja. Osa johti sijoituksiin jo saman tien, osa myöhemmin. Teeri katsoo tapahtuman vahvistavan Suomen mainetta vireänä yrityskulttuurina, joka on saatu aikaan muutamassa vuodessa. Alkuvaiheen rahoitus yrityksille on jo hyvin mahdollista, mutta pullonkaulat tulevat, kun pitää löytää asiakkaita ja tehdä se kasvuun johtava hyppy. – Rahan hankkiminen onnistuu, kun on riittävän hyvä idea ja kyky kaupallistaa se. Pelkkä teknologia ei myy, vaan pitää osata arvonluonti. Yritysten ja yliopistojen yhteys Teeri korostaa yliopistojen ja yritysten kiinteää yhteyttä. Toimivista yhteyksistä hän kiittää Tekesiä. – Kansainvälisillä yliopistojen ranking-listoilla suomalaiset yliopistot ovat sadan paikkeilla. On kuitenkin yksi lista, jolla Aalto-yliopisto on kymmenen parhaan joukossa. Siinä mitataan sitä, kuinka suuren osan julkaisuista yliopistot tekevät yhdessä yritysten kanssa. Yliopiston ja yritysten yhteistyötä Teeri luonnehtii pitkäjänteiseksi, intiimiksi ja tiiviiksi. Sen ansiosta Suomi keikkuu innovaatiolistojen ykkösenä. Suomessa on aina arvostettu koulutusta ja osaamista. Siksi Teeriä huolestuttaa, ettei tässä taantumassa ole priorisoitu koulutusta samalla tavalla kuin viime lamassa. – Se on vaarallinen tie, sillä koulutuksen jatkuva takaaminen on kilpailukyvyn ehto. Jos koulutus putoaa liian pitkäksi aikaa ykkösprioriteetin paikalta, laatu rapautuu, kuten nyt on käymässä. Esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa investoidaan yliopistosektoriin, mutta Suomessa en näe sitoutumista yhtä vahvana. ”Luja usko siihen, että pystymme pärjäämään vain osaamisella, ei saa horjua. Sen varaan pärjääminen on rakennettu tähänkin saakka.” ”Aallon monitieteinen Design Factory toimii loistavasti. Siellä on vain sellaisia opiskelijoita, joiden silmät loistavat.” ”Yliopistoilla on aina ollut yhteinen kieli. Aiemmin se oli latina ja nyt englanti. Siksi opiskelijoillamme täytyy olla hyvät valmiudet toimia englanniksi. Eivät latinankaan aikana kansalliset kielet hävinneet. Meidän on viestittävä sekä suomeksi että ruotsiksi yhteiskunnalle, mitä hyötyä on tieteestä.” 1 | 2014 7 Pienrahoitus Vientikauppa Hyvä putki päällä Pienrahoitusta entistä joustavammin Porvoolaisesta pienyrityksestä on kasvanut alansa johtava toimija. Pitkä pohjatyö alkaa kantaa hedelmää myös kansainvälisillä saneeraus- ja laitemyyntimarkkinoilla. teksti Sami Turunen kuvat Miika Kainu teksti Terhi Kannisto kuva Thinkstock Finnveran pienrahoitus • Pienrahoituksella tarkoitetaan Finnveran myöntämää, enintään 35 000 euron lainaa tai 85 000 euron pientakausta. • Finnvera voi toimia yrityksen ainoana rahoittajana, kun rahoitus on korkeintaan 35 000 euroa. • Finnvera arvioi kaikissa tapauksissa yrityksen mahdollisuuksia menestyä ja edellyttää, että yrityksen liiketoiminta on kannattavaa. 8 info Vuoden vaihteessa Finnveran pienrahoitukseen tuli muutoksia, kun korkotukien myöntämisestä luovuttiin ja niihin liittyvät rajoitteet poistuivat. Muutosten myötä esimerkiksi yrityksen henkilökunnan määrään liittyvä vaatimus poistui, sillä aiemmin tuotevalikoimassa ollut pienlaina soveltui enintään viisi henkilöä työllistäville yrityksille. Finnvera voi näin ollen rahoittaa pienrahoituksella myös hieman suurempia yhtiöitä. Tämän vuoden alusta Finnveran on ollut mahdollista rahoittaa enintään 35 000 euron lainalla myös sivutoimista yrittäjyyttä. Aiemmin käytössä ollut pienlaina edellytti yrittäjältä itsensä työllistämistä. Lisäksi rahoituksen laina-aika voidaan nykyisin suhteuttaa entistä paremmin hankkeen koon ja oletetun maksukyvyn mukaan. Muutosten myötä pienrahoituksen käyttömahdollisuudet ovat laajentuneet entistä joustavammiksi. Näin Finnvera voi olla mukana kehittämässä yritysten kilpailukykyä ja kasvua aiempaa monipuolisemmin. Asiantuntijana rahoitusneuvoja Sanni Helppolainen Finnveran Mikkelin-aluekonttori Sukitus on edullista, nopeaa ja siistiä, verrattuna perinteiseen putkisaneeraukseen. P ienessä demohuoneessa pörisee. Tallinnalaiset rakennusalan ammattilaiset seuraavat, kun toimitusjohtaja Mika Lokkinen opettaa haaraporan käyttöä. Muutaman päivän koulutukseen tulleet vieraat saavat kohta kokeilla itse, miten Picoten menestystuote toimii. Porvoolaisyrityksen tarina alkoi 1993, kun Mika ja Jutta Lokkinen perustivat Innotia Oy:n. Yritys aloitti rakennussaneerauksilla, mutta erikoistui pikkuhiljaa viemäreiden kunnostukseen. Yrityksen nimi vaihtui vuonna 2008 Picoteksi ja erityisosaaminen kiinteistöjen sisällä tapahtuvaksi viemäreiden sukittamiseksi. Sukituksessa tekstiilipohjainen putki kyllästetään epoksihartsilla ja sujutetaan korjattavaan viemäriin. Sen jälkeen sukka puhalletaan paineilmalla tiukasti viemärin seinämiin ja viemäri tukitaan ilmatiiviisti. – Hartsin kovettuessa muodostuu tasalaatuinen, sileä putki, Mika Lokkinen kuvaa menetelmää. Sukitus on tehokasta, nopeaa ja siistiä. Verrattuna perinteiseen, kaiken auki repivään putkisaneeraukseen, ajan ja kustannusten säästö on melkoinen. – Paikkoja ei tarvitse rikkoa ja pölyhaitoilta vältytään. Ihmiset eivät joudu evakkoon, vaan asuminen onnistuu pienillä järjestelyillä. Kustannussäästö on 30 prosentin luokkaa, kertoo kansainvälisestä myynnistä vastaava Picote UK:n toimitusjohtaja Katja Lindy-Wilkinson. Menetelmässä ainutlaatuista on itse Picote Oy & Picote UK Ltd. • Viemäriputkien sukitusurakoitsija ja sukituslaitteiden valmistaja. • Liikevaihto 5,2 miljoonaa euroa, tulos 150 000 euroa (2013). • Henkilöstöä 50, josta asennustoiminnassa noin 40. • www.picote.fi kehitetty, joustavan vaijerin päässä oleva haarapora. Sillä porataan auki sukitetut haarakohdat, joista viemäri jakautuu pienempiin haaroihin. – Menetelmällä on kymmeniä patentteja ja mallisuojia. Sukitusmenetelmä on sinänsä vanha, mutta 1 | 2014 9 mana on myyntikonttori Englannissa, jossa Lindy-Wilkinson itsekin asuu. Keväällä avataan toimisto Yhdysvaltoihin, josta kansainvälistä markkinointia aletaan koordinoida. Jättiloikassa maailmalle on ollut vahvasti mukana Kasvuväylä, joka on työ- ja elinkeinoministeriön toimijoiden – muiden muassa Finnveran, ELY-keskusten, Finpron ja Tekesin – yhteinen palvelu. – Finnveralla on ollut erittäin pätevä ja palvelualtis yhteyshenkilö. Kasvuväylä ja Tekes ovat auttaneet meitä sekä tuotekehitysvaiheessa että nyt, kansainvälistymisen kynnyksellä, Lindy-Wilkinson kehuu. – Rahoitusta on saatu kansainvälistymiseen, tuotekehitykseen, prototyyppien valmistukseen ja tuotantoprosessien kehittämiseen. Kaikkea ei saa kuitenkaan rahalla, vaan tuotekehityksessä on oltava omaa intohimoa sekä käytännön työn tuomaa kokemusta. Nekin ovat kunnossa, vakuuttaa Mika Lokkinen. – Parasta tuotekehitystä on se, kun kentällä työskentelevät 40 asentajaa antavat koko ajan palautetta ja lisätietoa laitteiston toiminnasta. Vientikauppa Verrattuna perinteiseen remonttiin kustannussäästö on 30 prosentin luokkaa, sanovat Katja Lindy-Wilkinson ja Mika Lokkinen. meillä on nyt hyvä etumatka muihin toimijoihin, myhäilee Lokkinen. Mieli maailmalle Picoten tähtäin on vahvasti ulkomailla. Viime vuonna reilun viiden miljoonan liikevaihdosta neljännes tuli laitemyynnistä, ja siitä 90 prosenttia Suomen ulkopuolelta. Kartassa toimiston seinällä tököttää parikymmentä nuppineulaa myynnin maamerkkeinä. Erityisesti Skandinavia on vahvaa aluetta, Pohjois-Amerikka on kovassa kasvussa, ja neuloja löytyy Saksan, Englannin, Ranskan, Australian, Uuden-Seelannin ja Singaporen kohdilta. Kansainvälistyminen lähti liikkeelle luonnollista reittiä. Picote ostaa saneerauksessa tarvittavan sukan isolta saksalaisyritykseltä, Brawolinerilta. – Kun kehitimme haaraporaa, se alkoi toimia paremmin ja paremmin, ja tuntui tuotteelta, jonka voi kaupallistaa. Se esiteltiin saksalaisille, jotka innostuivat ja antoivat palautetta, Lokkinen kertaa. 10 info – Yhteistyö oli hyvää, ja saimme heiltä vetoapua kansainväliseen lanseeraukseen. Pora ilmoitettiin kansainväliseen kilpailuun, jossa se valittiin vuoden uudeksi tuotteeksi. Kun palkintoa haettiin Brasiliasta, saimme huikeaa näkyvyyttä, jatkaa Lindy-Wilkinson. Karttaan on odotettavissa lisää neuloja. – Aasian suunnalla Kiina ja Taiwan. Lähi-itä, Venäjä, Puola, Brasilia, Picoten johtohahmot visioivat vuoron perään. – Kun laitteita saadaan kaupaksi, tulee lisää urakoitsijoita koulutettaviksi. Sitä kautta laitteemme tulevat tutummiksi, ja taas myynti lisääntyy. Valttina oma osaaminen Picotea johdetaan hiljaiselta porvoolaiselta teollisuusalueelta. Muutaman rakennuksen vaatimattomassa kompleksissa on tuotekehitys, tuotanto ja asennustoiminta. Lisäksi laitteita rakennetaan Virossa. Kansainvälistymisen sillanpääase- Vastaajana liiketoimintajohtaja Annamarja Paloheimo Finnverasta Yritysrahoitus Monipuolista yritysrahoitusta myös matalasuhdanteessa Vaikka Finnveran tuotevalikoimaan ei enää kuulu varsinaista suhdannerahoitusta, on yhtiöllä hyvät mahdollisuudet rahoittaa yrityksiä myös taantumassa. teksti Terhi Kannisto kuva Kreetta Järvenpää Katso video osoitteessa: www.finnvera.fi Ratkaisu • Kasvuväylä on palvelumalli nopeaa kasvua ja kansainvälistymistä tavoitteleville pk-yrityksille. Kasvuväylään valitulle yritykselle nimetään Kasvuluotsi, joka etsii yritykselle sopivimmat julkiset rahoitus- ja asiantuntijapalvelut. Kasvuluotsi koordinoi myös eri toimijoiden välistä yhteistyötä. • Kasvuväylä-palvelu auttaa yritystä saavuttamaan kasvuun ja kansainvälistymiseen liittyvät tavoitteensa. Suomen taloudessa ei ole juuri näkynyt merkkejä paremmasta. Miten Finnvera voi auttaa yrityksiä pääsemään suhdannekuopan yli? Annamarja Paloheimo: Finnvera voi olla mukana rahoittamassa pk-yrityksiä monissa eri tilanteissa, myös esimerkiksi suhdannekuopasta johtuvassa käyttöpääoman tarpeessa. Finnveralla on hyvät mahdollisuudet rahoittaa yrityksiä matalasuhdanteenkin aikana. Mielestämme on erittäin tärkeää, että myös taloudellisessa taantumassa yritykset rohkaistuvat investoimaan ja kehittämään toimintaansa entistä kilpailukykyisemmäksi. Finnvera voi olla mukana rahoittamassa yrityksen investointeja ja kilpailukykyä parantavia kehityshankkeita. Mitä rahoitusta hakevalta yritykseltä odotetaan? AP: Yrityksen pitää kuvata rahoitustarve, toimittaa tilinpäätöstiedot sekä ennusteet seuraavalle kolmelle vuodelle. Ennusteiden avulla pyritään yhdessä asiakkaan kanssa varmistamaan, että yrityksellä on suhdannekuopasta huolimatta edellytykset kannattavaan liiketoimintaan tulevaisuudessa ja siten kyky hoitaa velvoitteensa. Finnveran lisäksi yrityksen rahoituksesta on huolehtimassa pankki, joten asiakkaan tulee myös kartoittaa pankin rahoitusmahdollisuudet. Yleensä paras rahoitusratkaisu löytyy kolmikantaneuvotteluissa, joihin osallistuvat asiakas, asiakkaan pankki ja Finnvera. Finnveran rahoitus toteutuu tyypillisesti takauksena pankkilainalle tai esimerkiksi shekkitililimiitille. Voiko Finnvera olla yrityksen ainoa rahoittaja? AP: Finnvera voi olla yrityksen ainoa rahoittaja vain, jos rahoitustarve on korkeintaan 35 000 euroa. Sitä suurempiin rahoitustarpeisiin tarvitaan lisäksi muita rahoittajia sekä riittävä omarahoitusosuus. Lisätietoja Finnveran rahoituksesta: www.finnvera.fi > Kasvu ja kilpailukyky 1 | 2014 11 Rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Vaihde 029 460 11 Puhelinpalvelu 029 460 2580 Sähköposti [email protected] Pääkonttorit • Helsinki • Kuopio Aluekonttorit • Helsinki • Joensuu • Jyväskylä • Kajaani • Kuopio • Lahti • Lappeenranta • Mikkeli • Oulu • Pori • Rovaniemi • Seinäjoki • Tampere • Turku • Vaasa Edustusto • Pietari Julkaisija: Finnvera Oyj, Eteläesplanadi 8 (PL 1010), 00101 Helsinki Toimitus: Tuula Surkka, puh. 029 460 2423 Osoitteenmuutokset: [email protected] Taitto: Alma 360 Painopaikka: Erweko Oy Jakelu: Yritykset ja sidosryhmät Finnveran Vientikaupan rahoitus -ohjelman hakuaika päättyy 28.3.2014. Tutustu ohjelmaan: www.finnvera.fi/vkr