P-HämPiN PoHjaNtErvajaiSiSSa Musiikki Mode tietää, miten elämys
P-NEWS Finnparkin asiakasjulkaisu | nro 1 / 2011 | 11. vuosikerta Yhteistyökumppani P-Hämpin pohjantervajaisissa tunnelma oli korkealla 3D-kaavoitus on tätä päivää Musiikki Mode 1 tietää, miten elämys rakennetaan Palveluportaali vastaa pysäköintiasiakkaan tarpeeseen Tampereen keskustastako koko kaupungin olohuone? Pääkirjoitus: Pysäköinnissä näkyy ajan henki Parking reflects the spirit of the times 2 Both domestic and international development trends have been reflected in the vision and operations of Finnpark over the years: We have advanced one step at a time from being a car park developer to a company providing customer services and participating in urban planning. Car parks are no longer merely places to keep vehicles, but are being transformed into service centres that enable the unobstructed operation of other service providers. Continuous development and customer orientation are the key values of our services. It is no longer sufficient to have individual operators each serve a customer only in their own sector. Nevertheless, there is no need to reinvent the wheel, since added value appears to be created specifically by cooperation: Services form a chain. The positive thing is that this synergy benefits all: the companies, community and the end customer. Each link on the service chain that produces a successful customer experience must be recognised for its own role in creating added value. For consumer customers, inconspicuousness seems to represent added value when it comes to parking. Finnpark Administrative Director Mikko Paavola is right on the money when he compares parking to a classic English butler, who aims to ensure that everything runs smoothly while remaining unnoticed. Providing a smooth, fast, and flexible service is an interesting challenge to parking technology. Finnpark has taken on an active role in developing technology and operations models. Only by challenging ourselves and constantly developing improved solutions can we serve our customers and keep up with the modernisation of our city's infrastructure. The fact that other parking operators are able to benefit from our solutions is an added bonus. The greatest joy and benefit from development are created when as many people as possible can enjoy its fruits! Sekä suomalaisen että kansainvälisen kehityksen trendit ovat vuosien saatossa heijastuneet Finnparkin visioihin ja toimintaan varsin konkreettisesti: olemme askel kerrallaan edenneet autopaikkojen tekijästä asiakaspalvelijaksi ja yhdyskuntarakentajaksi. Pysäköintitalot ovat muuttumassa autojen sijoituspaikoista palvelukeskuksiksi, jotka mahdollistavat muiden palveluntarjoajien esteettömän toiminnan. Jatkuva kehittyminen ja asiakaslähtöisyys ovat palvelutoiminnan perusarvoja. Enää ei riitä, että yksittäiset toimijat palvelevat asiakasta kukin omalla sektorillaan. Pyörää ei kuitenkaan tarvitse keksiä uudelleen, sillä lisäarvo näyttäisi piilevän juuri yhteistyössä: palvelut ketjuuntuvat. Positiivista on, että synergiasta hyötyvät kaikki: yritykset, yhteiskunta ja loppuasiakas. Onnistuneen asiakaskokemuksen tuottaneen palveluketjun jokaisen lenkin tulee tunnistaa oma roolinsa kokonaislisäarvon tuottamisessa. Huomaamattomuus näyttäisi olevan pysäköinnin lisäarvo kuluttaja-asiakkaalle. Finnparkin hallintojohtaja Mikko Paavola osuukin asian ytimeen verratessaan pysäköintiä klassiseen englantilaiseen hovimestariin, joka pyrkii omalta osaltaan varmistamaan, että kaikki sujuu joustavasti ja lähes huomaamattomasti. Huomaamattoman, nopean ja joustavan palvelun tarjoaminen onkin mielenkiintoinen haaste pysäköinnin teknologialle. Finnpark on ottanut aktiivisen roolin pysäköinnin tekniikan ja toimintamallien kehityksessä. Vain haastamalla itsemme jatkuvasti kehittämään entistä parempia ratkaisuja, voimme palvella asiakkaitamme ja pysyä vahvasti mukana myös kaupunkimme infrastruktuurin modernisoitumisessa. Se, että ratkaisuistamme hyötyvät muutkin pysäköintiä rakentavat ja operoivat tahot, on lisäarvoa parhaimmillaan. Suurin ilo ja hyöty kehityksestä syntyy, kun mahdollisimman moni pääsee nauttimaan sen hedelmistä! Yhteistyöterveisin, Best regards, Markku Hiltunen Managing Director Finnpark Ltd. Markku Hiltunen Toimitusjohtaja Finnpark Oy P-news 1/2011 Tavaratalonjohtaja visioi kaupunkilaisten olohuoneen Jos Anttilan tavaratalonjohtaja Maarit Kurtén saisi päättää, Tampereen keskusta olisi kaikkien kaupunkilaisten avoin ja viihtyisä olohuone. Paikka, jonne tultaisiin viihtymään ja kuluttamaan pidemmänkin matkan takaa. ”Jotta tämä olisi mahdollista, keskustan tulee olla saavutet tavissa helposti kulkuneuvosta riippumatta”, Kurtén sanoo. Samaan aikaan kun Finnpark on rakentanut tulevaisuuden Tamperetta pysäköintihallihankkeillaan, Kurtén on istunut Tampere visio 2020 -työryhmän palavereissa. Noissa kokoontumisissa kymmenen tamperelaista vaikuttajaa on pohtinut sitä, miten kaupungin iso poten tiaali saataisiin valjastettua mahdollisimman hyvin. Vuoden asioita pyöritellyt ryhmä luovutti kansiin kootun vision ja ehdotuksen joulukuussa 2008 kaupungin johdolle. Monen vuosikymmenen yhteistyö Vuonna 1974 valmistunut P-Anttila on Tampereen vanhin pysäköintitalo. Tämä tarkoittaa sitä, että perinteikkään tavaratalon ja Finnparkin yhteistyö on jatkunut jo melkein neljä vuosikymmentä. ”Omasta puolestani voin sanoa, että yhteistyömme on ollut hyvää ja rakentavaa.” Kurtén kertoo, että Kuninkaankadun Anttilankaltaisten pienten kauppakeskuksien toiminnan edellytyksenä on se, että kauppakiinteistö on mahdollisimman toimiva niin henkilökunnan kuin asiakkaidenkin näkökulmasta. ”Kauppakiinteistöä täytyy pitää yllä ja kehittää. Pysäköintihalliin tehty laajennus tuli todella tarpeeseen.” Reilun puolen tuhannen autopaikan PAnttilassa on runsaasti kuukausisopimuksella pysäköiviä, sillä ydinkeskustassa on paljon työpaikkoja. Iso osuus P-Anttilan asiakkaista on kuitenkin myös niitä, jotka asioivat Anttilassa tai K-Supermarket Kuninkaankulmassa. ”Asiakkaalle on iso etu, että heillä on pysäköintitalo käytettävissään. Voisi sanoa, että pysäköinti on ostamisen helppoutta.” Elementit kasassa ”Voisi sanoa, että pysäköinti on ostamisen helppoutta.” Kurténin mielestä koko Tampereen alueen kehitys tulee nähdä ydinkeskustan kautta. Hän sanoo, että kunnioittamalla alueen historiaa ja monimuotoisuutta on mahdollisuus myös luoda uutta. ”Täällä on Finnlaysonin alue, Hämeenpuisto, Kuninkaankadun kävelykatu, Laukontori ja vaikka mitä. Alueet voisi yhdistää monimuotoiseksi hienoksi kehäksi, jossa riittäisinähtävää ja tehtävää”, Kurtén suunnittelee. Hän sanoo, että kaikki elementit ovat jo kasassa. On sitten eri juttu, mitä niistä tullaan kehittämään. ”Ei riitä, että Finnpark rakentaa maan alle tilaa autoille. Myös maanpäällinen puoli on saatava eläväksi. Autoilijat eivät tule tänne, jos ydinkeskusta ei ole elinvoimainen.” Iso olohuone ei synny helposti ja hetkessä, mutta jonain päivänä Tampere voi Kurténin mielestä päihittää kiinnostavuudessaan jopa Helsingin. 3 P-Innovaatiot: Palveluportaali tarvitsee toimiakseen pienen etumatkan Service portal slightly ahead of its time 4 “A service portal is no new invention, but ours will be an improved example,” says Tami Koivuniemi, ICT Director at Finnpark Ltd. The service portal is a versatile collection of online services which will make parking easier and more accessible to Finnpark customers. “When we’re able to predict the activity of our car parks, we can utilise their whole capacity,” Mr Koivuniemi explains. In practice, predicting and playing with probabilities mean that the data of anticipated behaviour of customers based on experience and statistics lets Finnpark keep track, at a given time, of the usage level of each car park. The aim is that the service portal will be fully operational when the P-Hämppi project is completed in autumn 2012. The service portal will then provide a wide selection of parking products from reserving a parking space to recharging the SESAM card. First tastes of the portal can be expected next autumn, when customers will be able to use it to apply for contract parking spaces. Mr Koivuniemi thinks that Tampere – 200,000 residents strong – is ideally sized for implementing and trying out different innovations. “Finnpark is considered an innovative operator. We’ve got the potential and resources to pilot even unorthodox ideas,” the enthusiastic ICT Director reveals. “The most important thing is to keep up with the times while also reaching towards the future”. Mitä yhteistä on shakilla ja Finnparkin tulevalla palveluportaali-innovaatiolla? Kummassakin on mentävä pari askelta edellä. On ennakoitava ja pelattava todennäköisyyksillä. Palveluportaali tarkoittaa internetissä olevaa monipuolista palvelukokonaisuutta, joka tulee tekemään pysäköinnin entistä helpommaksi ja saavutettavammaksi Finnparkin asiakkaille. ”Kun osaamme ennakoida parkkihallien toimintaa, saamme niiden koko kapasiteetin käyttöön”, ICT-johtaja Tami Koivuniemi kertoo. Käytännössä ennakointi ja todennäköisyyksillä pelaaminen tarkoittavat sitä, että kokemukseen ja tilastoihin perustuva tieto pysäköintiasiakkaiden odotettavasta käyttäytymisestä mahdollistaa sen, että Finnpark pysyy kartalla P-talojen kulloisestakin käyttöasteesta. Kuukausi- ja lyhytpysäköintiasiakkaiden tarpeiden väliin on mahdollista luoda dynaaminen kiintiö portaaliasiakkaille. Ajan hengessä, mutta ajatukset tulevassa Tavoitteena on, että palveluportaali saataisiin täysmääräisesti toimintaan P-Hämppi-hankkeen valmistumisen aikoihin syksyllä 2012. Silloin palveluportaalissa on tarjolla runsas valikoimapysäköinnin tuotteita paikanvaraamisesta Sesam-kortin lataamiseen. Maistiaisia portaalista saadaan jo ensi syksynä, kun sen kautta on mahdollista jonottaa sopimuspysäköintipaikkoja. ”Palveluportaali vastaa kuluttaja-asiakkaan tarpeeseen. Pysäköiminen tulee integroitumaan primääripalveluun”, Koivuniemi maalailee. Primääripalveluilla tarkoitetaan erilaisia yrityksiä esimerkiksi tapahtumanjärjestäjiä. Koivuniemen mielestä reilun 200 000 asukkaan Tampere on juuri sopivankokoinen paikka toteuttaa ja kokeilla erilaisia innovaa tioita. ”Finnparkia pidetään innovatiivisena toimijana. Meillä on mahdollisuuksia ja resursseja pilotoida kummallisiakin juttuja,” innostunut ICT-johtaja paljastaa. ”Tärkeintä on pysyä ajan hengessä,mutta kurkottaa silti tulevaan”. Koivuniemi muistuttaa, että käyttäjien kokemus on ensisijaisen tärkeää, kun innovaatiolle paikannetaan tarve ja kysyntä. Kuluttajien tarve ja Finnparkin k yky tuotekehitykseen eivät kuitenkaan yksinään synnytä innovaatiota. Tässäkin tarvitaan siis annos pellepelottomuutta. ”On hyvä muistaa, ettäusein ne kaikista parhaat ideat ovat juuri niitä hulluimpia”, Koivuniemi naurahtaa. Suomen Pysäköintiyhdistyksen kanta yksityiseen pysäköinnin valvontaan Yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva lakiesitys valmisteltiin oikeusministeriössä vuonna 2010. Korkeimman oikeuden 16. 3. 2010 antama päätös nosti asian julkisuuteen. Suomen Pysäköintiyhdistys antoi lain valmisteluvaiheessa lausunnon ministeriölle 13. 1. 2010 ja eduskunnan lakivaliokunnalle 10. 12. 2010. Perustuslakivaliokunta käsitteli valmistuneen lakiesityksen ja hylkäsi sen maaliskuussa 2011 perustuslain vastaisena ja antoi asian uudelleen valmisteltavaksi oikeusministeriölle. Suomen Pysäköintiyhdistys pitää tärkeänä, että yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevat säännöt määritellään maassamme lain tasoisesti. Yhdistyksellä on rooli pysäköintitoimialalla ja sen tulee jäsenkuntansa kautta vaikuttaa alaa kehittävissä tärkeissä kysymyksissä. Suomen Pysäköintiyhdistyksen hallitus käsitteli 15. 3. 2010 valmisteltavana olevan yksityisten pysäköintivalvontayhteisöjen jäsen kysymysasian. Hallitus päätti siirtää asian valmistelun kunnes eduskunta on käsitellyt sitä koskevan lakiesityksen uudelleen. P-news 1/2011 Suomen lainsäädäntö ei tunne 3D-kaavoitusta Perinteinen 2D-kaavoitus määrittää kiinteistöjaotuksen maan pinnalla. Kuinka syvälle tai korkealle maan pinnasta yltää kiinteistön omistus? Esimerkiksi Kampin kauppakeskus Helsingissä ja P-Hämppi Tampereella osoittavat, että maanpinnan ylä- ja alapuolinen rakentaminen yleistyy Suomessa. Kuitenkaan 3D-kiinteistöjä koskevaa lainsäädäntöä maastamme ei löydy. Ruotsissa ja Norjassa 2D-kiinteistöjaotusta täydentävät lait ovat jo olemassa. Yksinkertaistettuna 2D-kiinteistöjaotus ei määrittele, mihin syvyyteen kiinteistön omistus maanpinnan alapuolella yltää ja kuinka korkealle se ulottuu maanpinnasta ylöspäin katsottaessa. Voiko kerrostalon alle muodostaa erillisen kiinteistön? Käytäntö on osoittanut, että esimerkiksi Tampereen keskustassa maanpäällinen tila on lopussa, ja vastaukset moniin kaupunkikehityksen haasteisiin löytyvät juuri 3D-kaavoituksesta. 3D-kiinteistö palvelee valikoitua tarvetta Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan siviilioikeuden professorin Jarno Teporan mukaan taaja-asutusalueelle sijoittuva iso rakentamishanke on tyypillinen tilanne, jossa 3D-kaavoitusta tarvitaan. Hän painot- taa, että 3D-kiinteistö tulisi olla muodostettavissa vain tilanteissa, joissa rakennustoiminnan tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää. Tyypillisiä tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi kauppakeskukset, pysäköintihallit, torien ja teiden sekä ratojen ylä- ja alapuoliset rakennushankkeet. 3D-kaavoitus ja maalämpöpumput Kiinnostavan lisän kaavoitushaasteeseen tuo yleistyvä maalämpöpumppujen rakentaminen keskusta-alueelle. Rakennusvalvontaa koskeva lainsäädäntö muuttui 1.5.2011 alkaen. Tepora kertoo: ”Maalämpökaivon rakentamiseen tarvitaan nyt toimenpidelupa ja normaalit naapurien kuulemiset. Asemakaava-alueella voidaan tietyillä perusteilla estää lämpökaivojen rakentaminen, esimerkiksi pohjavesialueella.” ”Myös on keskusteltu siitä, voitaisiinko lämpökaivojen rakentaminen estää sellaisella asemakaava-alueella, jossa on käytössä toimiva kaukolämpöverkko”, Tepora huomauttaa ja lisää: ”Kilpailuoikeudellisesti arvioituna näin kategorisena kieltona määräys olisi liioittelua. Onkin ajateltavissa, että rajoituksia voi- taisiin perustellusti asettaa vain sellaisille alueille, joiden kaavassa on varauduttu maanalaiseen rakentamiseen yhteiskunnan tarvitseman infran tai muun rakennushankkeen toteuttamiseksi tai aikanaan 3D-kiinteistöä koskevan lain tultua voimaan 3D-kaavan toteuttamiseksi.” Kaavoitus saatava kehityksen tasalle Teporan mukaan 3D-kiinteistöjen edut ovat huomattavia: ne tuovat uutta kiinteistövarallisuutta ja tarjoavat kiinteistö- ja rakennusalan toimijoille mielenkiintoisen ja räätälöidyn työkalun muodostaa päällekkäin itsenäisiä kiinteistöjä. Tepora huomauttaa, että 3D-kiinteistö uudistus tulisi toteuttaa pikaisesti täsmälainsäädäntönä, jotta suomalainen rakentaminen pysyisi mukana kehityksen junassa. lakimiehen kommentti Hallintojohtaja, varatuomari Mikko Paavola: “Näen 3D-lainsäädännön voimaan saattamisen Suomessa toivottavana ratkaisuna, joka helpottaisi taaja-asutusalueella kaavoittamista, tiivistysrakentamista ja maankäytön yleistä suunnittelua. 3D-kiinteistö yksinkertaistaisi sopimusteknisiä ratkaisuja: P-Hämpin kaltaiset suuret pysäköintilaitokset sijoittuvat usein usean eri maanpäällisen kiinteistön alueelle ja näin rasite- ja vuokrasopimuksia joudutaan tekemään useita. Mikäli maanalainen tila voitaisiin muodostaa omaksi yksikökseen, helpottuisi erilaisten sopimusten tekeminen sekä niiden määrää voitaisiin vähentää. Suurimpana 3D-kiinteistön etuna näkisin sen rekisteröinti kelpoisuuden ja sitä kautta panttauskelpoisuuden. Suuria hankkeita rahoitettaessa yleisesti itse kiinteistöä (tai vuokraoikeutta siihen) sekä rakennettavaa laitosta voidaan käyttää vakuutena. Nykylainsäädännön aikana esim. P-Hämpin vakuusjärjestelyt on ollut pakko toteuttaa muulla tavoin. Lisäksi laitoksen muodostaminen omaksi kiinteistökseen vähintäänkin helpottaisi esimerkiksi eri kiinteistöjen kaavan ja rakennusluvan edellyttämien ns. velvoitepysäköintipaikkojen järjestelemistä, rekisteröintiä ja valvontaa.” Mikä on 3D-kiinteistö? • Itsenäinen, pysyvä kiinteistö maan ylä- tai alapuolella • Sen ulottuvuudet määritellään sekä pysty- että vaakasuunnassa • Omistuksen, vaihdannan ja panttauksen yksikkö • Omistusoikeuden näkökulmasta vastaa normaalia 2D-kiinteistöä 5 Pohjantervajaiset: P-Hämpin pohjaa tervattiin hernerokan voimin Celebration of work underground! 6 On an afternoon in February, the guests of honour were whisked to the P-Hämppi topping out (“tarring”) ceremony. When the cars arrived at the cave’s central square, the passengers were in awe. The underground building site had transformed into a stylish celebration venue. “What a festive day this is! Hardly two years ago we acquired the building permit – and look where we are now!” mused Pasi Nevalainen, Finnpark Ltd. Realty Maintenance Manager. In his opening address, Finnpark Managing Director Markku Hiltunen emphasised the importance of strong cooperation: “I am grateful to as well as proud of each employee involved in this project. This truly is a celebration of their work!” Speeches, toasts and tar The speeches following Mr Hiltunen’s also underlined how pleased all parties were with the project. The highlight of the celebrations took place after a traditional pea soup lunch, and then it was time to tar the cave floor. At the same time, Hiltunen and the chief design engineer, architect Timo Meuronen (Aihio Arkkitehdit) guided the guests through the various phases of the project. After the tarring, as the official section of the feast ended, the cheerful atmosphere was summed up in a message from the workers: “From the employee perspective, we feel privileged to have been part of this kind of undertaking. The client is clearly passionate about it, and we’ve caught the same enthusiasm. On our part, we wish to thank you: this has been an excellent project!” P-Hämppi-työmaa on edennyt suunnitelmien mukaan. Helmikuun 10. päivänä luolan keskusaukiolla vietettiin työn juhlaa riemukkaissa tunnelmissa. Talvisena iltapäivänä lämpömittari näytti vain hiukan alle 30 pakkasastetta, kun taksit kiidättivät P-Hämpin pohjantervajaisiin saapunutta juhlakansaa luolan syvyyksiin. Autojen kurvatessa luolan keskusaukiolle kyytiläiset haukkoivat henkeään. Maanalainen työmaa oli muuttunut tyylikkääksi juhlatilaksi henkeäsalpaavine valaistuksineen ja valkoisilla liinoilla katettuine pöytineen. ”Kyllä tämä on juhlava päivä! Vajaa kaksi vuotta sitten saimme rakennusluvan, ja nyt ollaan näin pitkällä!” myhäili Finnparkin kiinteistöpäällikkö Pasi Nevalainen maistellessaan höyryävää omenatotia. Avauspuheenvuorossaan Finnparkin toimitusjohtaja Markku Hiltunen korosti voimakkaan yhteistyön merkitystä: ”Olen kiitollinen ja ylpeä jokaisesta hankkeessa mukana olevasta työntekijästä. Tämä on todellinen työn juhla!” Puheita, maljoja ja tervaa Juhlan puheenvuoroista välittyi kaikkien tahojen tyytyväisyys hankkeen etenemiseen: apulaispormestari Timo Hanhilahti painotti, että P-Hämppi näyttää esimerkkiä Tampereen kaupungin tuleville maanalaisille rakennushankkeille. Lemminkäisen pääjohtaja Timo Kohtamäki oli samoilla linjoilla korostaessaan P-Hämpin merkitystä Tampereen kalliorakentamisen pioneerihankkeena. Finnparkin hallituksen puheenjohtaja Riitta Koskinen välitti Finnparkin hallituksen kiitokset ammattitaitoisille työntekijöille. Vastavuoroisesti työntekijöiden juhlatuulella olleet edustajat esittivät kiitoksensa P-Hämppiä eteenpäin vieville organisaatioille. Puheiden ja perinteisen hernekeittolounaan jälkeen oli vuorossa juhlan tähtihetki, kun siirryttiin tervaamaan luolan pohjaa Kohtamäen ja Hiltusen johdolla. Tervauksen aikana Hiltunen ja P-Hämpin pääsuunnittelija arkkitehti Timo Meuronen (Aihio Arkkitehdit) johdattivat vieraat kevyen historiikin avulla halki hankkeen vaiheiden. Lemminkäisen pääjohtaja Timo Kohtamäki ja Finnparkin toimitusjohtaja Markku Hiltunen tervaamassa. ”Maanalainen työmaa oli muuttunut tyylikkääksi juhlatilaksi henkeäsalpaavine valaistuksineen.” The pricing of our search engine optimization services is also noteworthy. Of course we will require adequate pay for our work, but we do offer quality and cheap SEO services to our clients. In any case the profit that you get from purchasing SEO, internet marketing and social media optimization services from us will surpass your expenses. You can request a quote for your online business right now from our website and get a rough idea of your SEO budget. Throughout our experience we determined that Organic Search Engine Optimization (Organic SEO) is the most cost effective way to promote your company. P-news 1/2011 aamu, jona tammelantorin akatemia meni aiheissaan tavallista syvemmälle Jos menet aamuvarhaisella Tammelantorille kahville ja kaipaat juttuseuraa, kysy voitko istahtaa Kahvikeitaan nurkkauksessa päivystävien pyöreän pöydän ritareiden seuraan. Luultavasti sinun ei tarvitse edes kysyä, sillä tilaa tehdään automaattisesti. Jokainen halukas saa kahvikuppinsa pöydän reunalle ja pääsee osalliseksi päivän keskusteluaiheista; politiikasta talouteen ja missikisoista urheilutuloksiin. Tällä tavalla Finnparkin toimitusjohtaja Markku Hiltunenkin löysi viitisen vuotta sitten aamukahviporukkansa. ”Hän huomasi, että tässä on tasokas ryhmä”, 50-luvulta lähtien Tammelantorilla viihtynyt Jukka Leino sanoo ja saa muut nauramaan. Porukan yhtenä mottona on että, joka leikistä suuttuu, siltä jotakin puuttuu. Vaikka aamukahvin äärellä vitsaillaan, jokaisella on oikeus olla eri mieltä asioista. Hyvä yhteishenki pitää huolen siitä, ettei touhu mene juoruiluksi jonkun puuttuessa kokoonpanosta. Yleensä Tammelantorille saapuu aamuseitsemän ja yhdeksän välillä kymmenkunta kahvittelijaa, ”eläkkeellä olevia yrittäjiä ja muita mersumiehiä, joiden keski-ikää voi kuvailla sanalla nuorekas”. Edustaja mukana tiedotustilaisuuksissa Myös Hämppi-parkin rakentaminen on ollut pitkään aihelistalla. ”Tämä porukka on seurannut projektin etenemistä siitä lähtien, kun ei meinattu saada rakennuslupaa, ja nyt kaikki sitten realisoituu”, Hiltunen sanoo. Virallisiksi avustajiksi itseään tituleeraava ryhmä kuuntelee kiinnostuneena, kun Hiltusen ja kahviseurueeseen liittyneen Lemminkäinen Infra Oy:n projekti-insinööri Jarkko Meriläisen puheessa vilisevät sanat koekairaus, vedenläpäisykyky, betoni ja injektointi. ”Me pidämme Hämppi-parkkia hyvänä hommana”, Matti Lassinaho sanoo. Tammelantorin kahviporukka on valtuuttanut joukon vanhimman Ask professionals from SeoinTrust.com for blog development or e-store creation at web solution page. They are best on it. 80-vuotiaan Pekka Heinivahon edustamaan heitä Finnparkin Tullikamarilla järjestämissä tiedotustilaisuuksissa. Heinivaho on sitten raportoinut muille tuoreeltaan P-Hämpin vaiheista, joten kaikki ovat voineet tentata Hiltusta hyvillä kysymyksillään. ”On etu, että olen saanut keskustella aiheesta näiden herrojen kanssa”, Hiltunen sanoo hymyillen ja jatkaa: ”Eiköhän siirrytä työmaalle kun kerran kahvit on jo juotu.” Retki Hämeenkadun alle Hetken päästä kävelykengät vaihtuvat kuraisiin saappaisiin ja siistit kevättakit korvataan oransseilla heijastinnauhoin kuorrutetuilla pusakoilla P-Hämpin työmaaparakissa Tullintorin kupeessa. Viereisellä rautatieasemalla junaa kuulutetaan lähteväksi kohti Turkua, mutta tämä joukko ottaa suunnakseen maanalaisen Hämeenkadun. Maa löllyy jalkojen alla, taskulamppujen valot risteilevät pitkin seinämiä. ”Enpä olisi arvannut, että tämä on näin iso”, joku huokaa. Projektiinsinööri Meriläinen johdattaa innostuneen joukon yhä syvemmälle uumeniin ja vastaa samalla kysymyksiin. Kun viralliset avustajat ehtivät Suomen Pankin aukion kohdalle, jonne rakennetaan P-Hämpin näyttävin sisäänkäynti, Heinivaho huokaa pilke silmäkulmassaan: ”Ei taideta päästä vielä kaljalle Paapan Kapakkaan”. Sen jälkeen kun maan alla on taivallettu 650 metriä pitkän tunnelin päästä päähän, noustaan takaisin kevätaurinkoon. ”Nyt minulla on täydellinen tuntemus siitä, miten tuota tunnelia rakennetaan”, Harri Niiranen iloitsee. Kun työmaavaatteet on vaihdettu omiin ja pölyt karisteltu, Matti Lassinaho kiittää Tammelantorin akatemian puolesta ekskursiosta: ”Seuraavalla kerralla me tulemme tänne sitten omilla autoilla”. Kuva (yllä) Matka Tampereen alle oli Matti Lassiahon (vas) ja Paavo Kymäläisen kevään kohokohtia. Keskellä Markku Hiltunen. Sivun kuvat: Petri Vanhanen Kuva (alla) Lemminkäinen Infran projekti-insinööri Jarkko Meriläinen (vas) liittyi Markku Hiltusen kanssa Harri Niirasen, Jukka Leinon ja muiden pyöreän pöydän ritareiden aamukahviseurueeseen. 7 Kohde-esittely: P-Lääkärinkatu laittoi ruuhkalle laastarin Kun kolme–neljä tuhatta autoa yrittää ahtautua Tampereen yliopistollisen sairaalanja FinnMedin tiiviille alueelle, parkkipaikat täyttyvät nopeasti. Moni joutuu kääntymään pois ja viemään autonsa kauemmas sairaalasta. 8 Vuonna 2006 alkoi Finnparkin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyö, jonka tavoitteena on Taysin alueen pysäköinnin toimivuuden parantaminen. Ensimmäinen askel oli erottaa henkilökunnan ja yleisen liikenteen parkkipaikat toisistaan. Alueen pysäköintiä on kehitetty aste asteelta 2007–2011 välisenä aikana. Henkilökunnalle saatiin rajattua seitsemän puomitettua pysäköintialuetta. Tämän ansiosta yleisen pysäköin- ”Osa pysäköintipaikoista on jouduttu poistamaan rakentamisen tieltä.” nin toimintakapasiteetti lisääntyi. Tilanne parani sen verran, että normaaleina päivinä pysäköintipaikka on löytynyt alueelta jokaiselle sitä tarvitsevalle. Rakentaminen luo uutta tarvetta Taysin aluetta rakennetaan suurella volyymilla, ja siksi osa pysäköintipaikoista on jouduttu poistamaan rakentamisen tieltä. Esimerkiksi Silmäsairaala ja potilashotelli poistivat yli 200 autopaikkaa. Kun rakennukset valmistuvat, uusia pysäköintipaikkoja tarvitaan niiden henkilökunnalle ja asiakkaille. Sairaalan pääsisäänkäynnin eteen tullaan rakentamaan maanalainen noin 500 auton pysäköintitalo. Hanke on sairaanhoitopiirin itsensä toteuttama. Uuden pysäköintitalon rakentamisen aikana P-taloissa tapahtuu Finnparkin kohteissa on meneillään useita muutoksia. Finnpark Tekniikka Oy:n tekninen päällikkö Erik Fallström listaa viimeisimpiä ja tulevia uudistuksia: • P-Anttila päivitetään Abacus-perheeseen alkukesän aikana: sirukorttimaksamisen käyttöönotto, RFID-tunnistus sopimusasiakkaille, kassojen sijaintien optimointi. • Taysin alueen pysäköinti, P-Tullintori ja P-Duo päivitetään Abacus-perheeseen, ja sirukorttimaksaminen otetaan käyttöön kesän ja syksyn aikana. • Rekisterintunnistus otetaan käyttöön P-Tullissa, P-Frenckellissä ja P-Hämeen puistossa vuoden 2011 aikana. • Lyhytaikalipukkeisiin ja kuukausikortteihin on linkitetty tunnusluku, jolla saa jalankulkuovet auki. Samaan tarkoitukseen on tulossa sopimusasiakkaille oven avautuminen lyhyen kantaman RFID:llä (sopimuskortissa langaton tunniste). 011–2013 pysäköintipaikkojen tarve tulee 2 lisääntymään melkoisesti. Finnpark päätti rakentaa tarvetta helpottamaan Lääkärinkadun varteen 200 auton väliaikaisen pysäköintialueen nimeltään P-Lääkärinkatu. Tampereen kaupunki ymmärsi hyvin sairaala-alueen pysäköinnin kinkkisen tilanteen ja antoi Finnparkin käyttöön tontin. P-Lääkärinkatu palvelee pääasiassa Taysinhenkilökunnan pysäköintiä. Valaistu pysäköintialue on varustettu puomijärjestelmällä. Aluetta valvotaan oman kamerajärjestelmän kautta, ja puomilaitteista on puheyhteys operointivalvomoon. Maanpinta jäi kustannussyistä asfaltoi matta, sillä alue suunniteltiin tilapäiseksi muutaman vuotta palvelevaksi pysäköintialueeksi. P-news 1/2011 Finnparkin tarjoamat poikkeukselliset työtehtävät ovat Esa Teponojan mieleen. Yhteistyökumppani: Kadonneen soundin metsästäjä hioo tapahtumasta elämyksen Musiikki Moden toimitusjohtaja Esa Teponoja ei unohda Finnparkin väen juhlaesityksiä. Kun alkaa yhteistyöhön Finnparkin kanssa, saattaa joutua haukkomaan henkeään. Äänentoisto- ja valopalveluyritys Musiikki Moden toimitusjohtaja Esa Teponoja muistelee edellistä Finnparkin kanssa yhteistyössä toteutetun tapahtuman P-Hämpin pohjantervajaisten valmisteluita: ”Kun laskeuduimme maan alle, missä oli tietysti pimeää ja kylmän kosteaa, yksi meistä meinasi pyörtyä. Hetki siinä kesti, kun totuttelimme ilmanalaan, mutta lopulta kaikki sujui hyvin.” Teponoja loi kollegoidensa kanssa ainutlaatuisen valo- ja äänimaailman kallion sisään. ”Harva tulee ajatelleeksi, että parin tunnin juhlia rakennettiin maan alla kahdeksan henkilön voimin 14 tuntia ja purkamiseen kului päivä”, Teponoja ilmoittaa ja lisää, että pohjantervajaisten kaltaiset poikkeukselliset tehtävänannot ovat haasteista syttyvän Musiikki Moden väen mieleen. Hervotonta yhteistyötä Finnparkin ja Musiikki Moden yhteistyö on kestänyt jo vuosikymmenen. Musiikki Mode sai vuosia sitten ohjelmatoimiston kautta järjes- tettäväkseen Pysäköinti hallinnassa -seminaarin ja sen iltajuhlan. Siitä lähtien Pirkkalassa majaansa pitävä yritys on huolehtinut Finn parkin tapahtumien puitteista ja tekniikasta. Erityisen mukavia muistoja Teponojalle ovat olleet Finnparkin henkilökunnan järjestämät juhlaesitykset. Hervottomissa ohjelma numeroissa on esimerkiksi tunnelmoitu Elvis-kostyymeissa tai johdateltu naurusta kouristelevayleisö miesvoimistelun saloihin. Teponojantehtävänä on ollut pitää tekniikka kunnossa,vaikka esiintyjillä lipsahtaisi improvisaationpuolelle. ”Finnparkilaiset haluavat, että kaikilla on hauskaa, ja he eivät pelkää heittää itseään peliin. Markku on tästä hyvä esimerkki”, Teponoja naurahtaa. Alkujaan liikunnanohjaajan koulutuksen hankkinut Teponoja päätyi musiikkibisnekseen aluksi harrastuksen kautta. Hän soitti bändeissä ja työskenteli 90-luvulla soitinliikkeessä, jossa oli myös äänilaitteiden vuokraustoimintaa. PA-laitteille riitti kysyntää, joten kadonneen soundin metsästäjäksi itseään pilke silmäkulmassa kutsuva Teponoja päätti unohtaa nuottitelineet ja bassot. Hän vaihtoi päivätyönsä äänentoistoon ja perusti kaverinsa Harri Riihimäen kanssa Musiikki Moden vuonna 1994. Yrityksen palkkalistoilla on tätä nykyä viisi vakituista työntekijää ja 25 freelanceria. ”Hommia on riittänyt pienistä puhetilaisuuksista satojen ihmisten yritysjuhliin ja seminaareihin.” Mies sloganin takana Paljastettakoon tässä, että Teponoja on mies muutaman vuoden takaisen Finnparkin ”Pysäköi mun sydämeen” -sloganin takaa. Iloinen porukka oli palaamassa bussikyydillä Finn parkin Mediapäivästä. Pilkkimisen ja muun toiminnan ohella oli ollut tarkoitus kehitellä ideoita, joilla ihmiset saataisiin kiinnostumaan silloin uudesta Frenckellin parkkitalosta. ”Jotkut nuoremmista päättivät lähteä Mediapäivästä vielä jatkoille yökerhoon. Annoin siinä sitten vinkkejä pojille, että kokeilkaa toimiiko vaikka pysäköi mun sydämeen iskurepliikkinä”, Teponoja muistelee hymyillen. Letkautus päätyi Finnparkin t-paitoihin ja julisteisiin, mutta tarina ei kerro oliko repliikillä menestystä Tampereen yöelämässä. 9 Sales Manager strives for customer satisfaction Electrical automation engineer Jyri Järvinen was appointed Sales Manager at Finnpark Technics Ltd. at the outset of the year. He previously worked there as a Project Planner. Järvinen has enjoyed his new position: “Meaningful tasks and a great team ensure that it’s a pleasure waking up each morning. It’s always nice to come to work,” Mr Järvinen says. The diverse job description of a Sales Manager includes selling, expert services, client meetings and project management, among other things. “My role is to communicate the innovations of Finnpark Technics to the world and offer comprehensive solutions to our customers,” Mr Järvinen explains, with a hint of pride in his voice. When an operational system that meets the needs of the client is delivered, his sense of enthusiasm turns to the thrill of success. “At the moment, for instance, things feel very good. We just completed a large project with strict conditions and a tight schedule. Everything fell into place and the end result was excellent.” Mr Järvinen knows that Finnpark’s inventions and new parking solutions are generating great interest: “We’re on the cutting edge of this technology. The future looks bright. We’ve got quite a number of things already planned,” he hints. 10 Asiakkaan ongelmat ratkeavat Jyri Järvisen käsissä yhtä näppärästi kuin työpisteen pulmapelit. Henkilökuva: Myyntipäällikkö Jyri Järviselle onnistuminen tarkoittaa asiakastyytyväisyyttä Joskus elämässä ikävät käänteet muuttuvat yllättäen iloisiksi uutisiksi. Kun Jyri Järvinen jäi rannalle edellisen työpaikkansa yt-neuvotteluissa vuonna 2009, sähköautomaatioinsinööri ei osannut aavistaa, että jo kuukauden päästä hän työskentelisi Finnpark Tekniikassa projektisuunnittelijana. ”Onko siitä tosiaan niin kauan?”, myyntipäällikön saappaisiin vuoden alussa hypännyt Järvinen ihmettelee. Ajan kuluminen on pakko tarkistaa tietokoneen kalenterista. Tovin kalenteria selattuaan Järvinen nyökkää ja päivittelee hymyillen: ”Aika vaan menee niin nopeasti.” Järvinen lisää heti perään, että työn mielekkyys ja mukava tiimi pitävät huolen siitä, etteivät aamuheräämiset ole ainakaan vielä olleet hankalia. Töihin on ollut aina mukava tulla. Innon kautta onnistumiseen Myyntipäällikön monipuoliseen työnkuvaan kuuluu muun muassa myyntitöitä, asiantuntijatehtäviä, asiakastapaamisia ja projektinjohtoa. ”Roolini on välittää Finnpark Tekniikan hienoja innovaatioita maailmalle ja tarjota asiakkaille kokonaisvaltaisia ratkaisuja”, Järvinen kertoo hiven ylpeyttä äänessään. Hän myöntää, että innostus uusien laitteiden ja järjestelmien kanssa saattaa joskus kasvaa niin isoksi, että hänen on pakko pistää jarru päälle ja toppuutella itseään. ”Emme me voi lähteä testaamaan tuotteita asiakkaalla. Kaiken pitää olla valmista ja kunnossa ennen kuin voin alkaa viedä tuotteita asiakkaille”. Kun asiakkaalle saadaan toimitettua tarpeita vastaava toimiva järjestelmä, innostumisen tunne vaihtuu Järvisellä onnistumisen riemuksi. ”Esimerkiksi tällä hetkellä tuntuu hyvältä. Saimme juuri päätökseensä yhden ison projektin, jossa oli tiukat ehdot ja kireä aikataulu. Kaikki meni nappiin, ja hommasta jäi hyvä fiilis. Nyt voisi varmaan nostaa jalat pöydälle”, Järvinen naurahtaa. Jalat pysyvät kuitenkin pöydän alla ainakin jonkin aikaa, sillä Järviseltä eivät hommat lopu. Jotain tuoreen myyntipäällikön työtahdista ja innokkuudesta kertoo myös se, että hän uppoutuu puhelimessa hiomaan kauppaa kesken haastattelun. Järvinen tietää, että Finnparkin keksinnöt ja uudet pysäköintiratkaisut kiinnostavat: ”Menemme tekniikan kärjessä. Tulevaisuus näyttää valoisalta. Meillä on mietittynä jo vaikka mitä uutta”, hän vihjaa. Vapaa-aikanaan jääkiekkokentillä tuomarin raitapaidassa ja golfviheriöillä ruutushortseissa viihtyvä Järvinen paljastaa, että on sen verran syvällä työssään, että siitä on vaikea irrottautua täysin vapaallakaan. Jos myyntipäällikkö esimerkiksi saa töihin liittyvän idean vapaa-aikana, hän naputtelee kännykällään viestin ja lähettää sen työsähköpostiin. ”Koskatykkään todella paljon työstäni, minua ei haittaa vaikka asiat pyörivät päässä vapaa-ajallakin.” nimityksiä FINNPARK tekniikka OY Teknologia-asiantuntija Ali Lattunen 01. 01. 2011 FINNPARK tekniikka OY Tekninen asiantuntija Sami Huvinen 31. 01. 2011 FINNPARK OY Huoltomies Rami Kiuru 14. 03. 2011 FINNPARK tekniikka OY Projekti-insinööri Katja Tuomisto 02. 05. 2011 FINNPARK tekniikka OY Myyntipäällikkö Jyri Järvinen 10. 05. 2011 P-news 1/2011 Mediapäivässä viiletettiin pitkin jäätä Finnparkin perinteinen Mediapäivä järjestettiin 9. maaliskuuta Luvialla, Porin naapurissa. Finnparkin väki oli kutsunut talvisiin maisemiin yhteistyökumppaneita puhumaan yrityksen tulevista kuvioista ja nauttimaan leppoisasta yhdessäolosta Pirskerin entiselle merivartioasemalle. Pirskerin saari on viimeisimpiä saaria ennen avomerta. Merivartioasemalle päästäkseen oli viiletettävä moottorikelkan vetämän reen kyydissä Luvian Laitakarista noin viiden merimailin pituinen matka. ”Kyllä tällä tavalla työpäivänsä voisi viettää useamminkin,” totesivat Roihun copywriterit Janiina Ojanen ja Lena Nelskylä, mutta eivät kehdanneet pyytää uusintakierrosta. Tänäkin vuonna Mediapäivä huipentui pilkkikisaan. Jäälle lähdettiin innokkaina toppahousut suhisten, mutta valitettavasti saalis jäi ensimmäistä kertaa Mediapäivien historiassa olemattomaksi. Kokeneetkin kalamiehet joutuivat palaamaan pilkkireissulta tyhjin käsin. ”Emme ilmeisesti osanneet riittävästi kalastaa, ja kalat eivät ymmärtäneet meidän laitteidemme päälle”, Hiltunen pohti huonon kalaonnen syytä. Kuvassa myyntisihteeri Sirpa Halkonen ja Ryöväskerin isäntä, todellinen erämies Leo Tarkkanen. Huomisen pysäköijät saivat lelunsa Finnpark lahjoitti viime syksynä osan joulumuistamisvaroistaan Vauvajengille. Nuoria perheitä tukeva ryhmä sai myös Parkkipaikassa järjestetyllä hyväntekeväisyystempauksella kerätyt lelut. ”Kun vanhemmiksi tullaan nuorena, voi arki olla vaikeaa”, kertoo Pia Huhtajärvi, yksi järjestäytymättömän toimintaryhmän vetäjistä, ja lisää: ”Vauvajengissä autamme ryhmäläisiä vertais tuen, mallioppimisen, virkistystoiminnan sekä yksilö- ja ryhmätyön keinoin. Tuemme myös nuortemme opiskelua.” Finnparkin rahalahjoitus käytettiin joulun ruoka-avustuspaketteihin. ”Toimintamme alkuaikoina kuuntelin, kun nuori äiti ihmetteli,millä hän ottaa joulun vastaan, kun hänellä on vain 20 markkaa rahaa. Ajattelin, että jotain on tehtävä. Niin syntyi joulun ruoka-avustuspakettien perinne, joka jatkuu yhä”, muistelee Seppo Rantanen, joka on yksi ryhmän avain henkilöitä. ”Leluista osa menee ryhmämme kokoontumisiin ja osa kesäleirille. Kaikilla ryhmän perheillä ei ole mahdollisuutta järjestää lapsilleen syntymäpäiviä, ja siksi olemme pyrkineet järjestämään näille lapsille pienet juhlat. Osa leluista menee siis syntymäpäivälahjoiksi”, kertoo Huhtajärvi. Finnparkin asiakaspalvelupäällikkö JohannaLehtinen on tyytyväinen: ”On ilo nähdä, kun apu menee suoraan perille!” ”Onpa näitä paljon!” riemuitsivat Vauvajengin Marja Einola ja Marika ”Tiltu” Vähäaho. Pilkkimisen jälkeen kokoonnuttiin lämmittelemään rantakivetykselle pystytetyn nuotion äärelle, missä moni nautti grillikauden ensimmäisen makkaransa ja hörppäsi kuumaa juomaa. Mediasignal Communicationsin Tuomas Paukkeri on Mediapäivien ensikertalaisia. Graafisena suunnittelijana työskentelevä Paukkeri kertoo lähteneensä Mediapäiville mielenkiinnosta: ”Ajattelin, että on mukavaa nähdä, minkälainen tapahtuma tämä on. Mukavan rennolta meiningiltä tämä vaikuttaa.” 11 12 tulevia tapahtumia Ti 27.09.2011 Pysäköinti hallinnassa -seminaari Ti 04.10.2011 Johdon seminaari – Ideasta pysäköintitaloksi Hilton Helsinki Kalastajatorppa, Helsinki Hangaslahti, Tampere www.finnpark.fi Finnpark Oy PL 15 / P. O. Box 15 (Åkerlundinkatu 4) FI-33211 Tampere Tel. +358 3 387 800 www.finnpark.fi P-news on Finnparkin asiakasjulkaisu. Päätoimittaja Markku Hiltunen / Finnpark Oy Toimitus Roihu Creative Oy Ulkoasu Roihu Creative Oy Paino Kirjapaino Öhrling Oy
© Copyright 2024