1 Yhteenvetoa Vakivaltatyon Foorumista syksyn 2014 – Kokemusasiantuntija tyopajasta: Työpajassa nähtiin kokemusasiantuntijuus keskeisenä tekijänä oman työn kehittämisessä, osana ammatillisuutta. Työpajassa tuotettiin ideoita siitä, kuinka kokemusasiantuntijoita voisi käytännössä omassa työssä ottaa mukaan toimintaan: - Pohdittiin sitä, mistä kokemusasiantuntijoita saa? Kokemusasiantuntijuuden huomioiminen koulutuksissa. Kokemusasiantuntijuus hankkeiden ohjausryhmissä. Kokemusasiantuntijuus osana tiedottamista mm. radio-, tv- ja lehtihaastatteluissa. Kokemusasiantuntijuus osana ryhmänohjaamista ja vertaisohjaaminen. Osa pohti myös sitä, kuinka viedä kokemusasiantuntijuutta vielä eteenpäin? Lisäksi nähtiin mahdollisuus ottaa kokemusasiantuntijuus osaksi palvelumuotoilua. Työpajassa tuotettiin ideoita myös siitä, kuinka kokemusasiantuntijuutta voisi tulevaisuudessa hyödyntää omassa työssä: - Kuinka huomioida kokemusasiantuntijat riittävästi. Kokemusasiantuntijoiden kunnioittava kohtelu. Olisiko kokemusasiantuntija vierailija vai ohjaajan työpari? Miten saada lapset ja nuoret mukaan kokemusasiantuntijoina? Saumuri-hankkeen ja Väistö-hankkeen yhteistyöstä Vastauksena kysymykseen siitä, mistä kokemusasiantuntijoita saa, on se, että kokemusasiantuntijat ovat jo yhdistyksissä ja muissa yhteisöissä. VIOLA Väkivallasta Vapaaksi ry:ssä perusajatuksena on, että jokainen asiakas on oman kokemuksensa kokemusasiantuntija. VIOLA ry:ssä kokemusasiantuntijat ovat mukana toiminnassa työntekijöiden rinnalla työpareina esimerkiksi koulutuksissa. Lisäksi Saumuri-hankkeen myötä VIOLAssa on aloitettu syksyllä 2014 kehittäjäryhmä, jossa kokoontuvat kokemusasiantuntijat sekä ammattilaiset. Ryhmä on kaikille avoin ja siitä on informoitu mm. yhteistyöjärjestöjen tapaamisissa. Tarkoituksena on saada myös erityisryhmien edustus ryhmään. Ryhmässä pohditaan ja kehitetään lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden ihmisten palvelupolkuja. Ryhmän tarkoituksena on kansalaisten osallistaminen 2 palveluiden ja palveluprosessien suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Ryhmä osallistuu esimerkiksi tiedottamismateriaalien suunnitteluun, Avainhenkilökoulutuksiin kouluttajina, yhdessä Väistö-hankkeen kanssa. Itä-Suomen Väistö-hanke rakentaa palvelumallia julkisen puolen peruspalvelusektorille lähisuhdeväkivaltatyössä ja Saumuri-hanke toimii samaan tapaan järjestösektorilla tuoden mukaan lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden kansalaisten äänen. Hankkeiden malleja rakennetaan yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa ja tarkoituksena on saada näiden välinen yhteen sovitettu ja koordinoitu osaamiskeskusrakenne lähisuhdeväkivaltatyössä, Mikkelin Seutusoten alueella. Ulkopuolisesta osalliseksi kansalaiseksi Usein on niin, että lähisuhdeväkivaltaa kokeneet asiakkaat kokevat syvää ulkopuolisuutta ja osattomuutta perheeseen, yhteisöön ja yhteiskuntaan ja he ovat syrjäytyneet palvelujärjestelmän ulkopuolelle. Jämsen ja Pyykkönen (2014) puhuvat syrjäytyneistä ja syrjäytetyistä asiakkaista. Syrjäytyneet asiakkaat kokevat, että heitä ei ole kuultu, eikä heidän asioitaan huomioida riittävästi päätöksenteossa. He kokevat olevansa vaikuttamistoiminnan ulkopuolella. Taustalla voi olla esimerkiksi pelko hankalaksi asiakkaaksi leimautumisesta, mikäli tuo epäkohtia esiin. Muita syitä voivat olla mm. häpeä asiakkaana olemisesta ja luottamuspula yleistä politiikkaa kohtaan. Syrjäytetyt asiakkaat kokevat, että heidän ongelmaansa ei nähdä tai haluta nähdä yhteiskunnassa ja he joutuvat tyytymään siihen mitä heille annetaan. He kokevat, että eivät voi tehdä mitään tilanteensa muuttamiseksi. (Jämsen & Pyykkönen 2014, 16–17.) Jämsen ja Pyykkönen (2014) tuovatkin esille, että oSallisuushanke Sallin kenttäkierroksella suurella osalla haastattelemistaan kansalaisista oli toive: ”Pitäisi vaikuttaa kaikkeen sellaiseen toimintaan, jolla voidaan ehkäistä ihmisten syrjäytymistä ja eriarvoisuutta.” Saumuri-hankkeen lähtökohtana ovat asiakaslähtöisyys ja ajatus siitä, että asiakas on oman tilanteensa paras asiantuntija. Tämän vuoksi näemme lähisuhdeväkivaltatyön asiakkaalle suureksi hyödyksi kumppanuustyöskentelyn yhdessä viranomaisten kanssa. Asiantuntijan roolista kumppaniksi Kumppanuustyöskentelyn mahdollistajaksi Väistö-hanke ja Saumuri-hanke toimivat yhteistyössä lähisuhdeväkivaltatyön palveluiden saamiseksi palvelujärjestelmän sisälle rakenteisiin. Saumurihanke toimii tässä kouluttajan ominaisuudessa ja tuoden myös kokemusasiakkaiden äänen mukaan koulutuksiin. Ollaan luomassa Avainhenkilöjärjestelmää peruspalveluiden viranomaissektoreille. Avainhenkilö ottaa vastaan toimiyksikössään lähisuhdeväkivaltatyön asiakkuudet ja huolehtii asiakkaan saattamisesta hänen luonnollisiin auttamisverkostoihinsa. Asiakas on mukana palvelupolun suunnittelussa koko ajan. Kumppanuustyöskentelyllä tarkoitamme sitä, että avainhenkilö kulkee asiakkaan rinnalla tämän luonnollisissa viranomaisverkostoissa ja tiedottaa siellä lähisuhdeväkivaltailmiöstä, ja sen seurauksista juuri kyseiselle asiakkaalle. Avainhenkilö siirtää samalla osaamistaan laajemmalle verkostolle, jotta ammattilaiset voivat jatkossa auttaa vielä paremmin lähisuhdeväkivaltaa kokeneita. Asiakas on saattanut jo vuosia hakea palveluita eri viranomaissektoreilta ilman että 3 lähisuhdeväkivalta on tullut esille tai että sitä olisi suoraan kysytty. Jokaisen lähisuhdeväkivaltatyötä tekevän tavoitteena tulisi olla, että tiedonkulku verkostoissa toimii, ja asiakkaan turvallisuus voidaan taata, ja lähisuhdeväkivallan uusiutumisriski minimoida - myös sen jälkeen kun varsinaiset viranomaispalvelut päättyvät. Asiakkaan roolista kumppaniksi Mattila (2013) teoksessaan kertoo, että edellytyksenä asiakkaan tilanteen muuttumiselle on, että hän tulee kuulluksi. Päästäkseen tähän on työntekijän ehkä vaihdettava näkökulmaa asiantuntijan roolista kumppanin rooliin ja kuultava asiakkaan puheesta asiakkaan omat muutostoiveet ja palvelutarpeet – asiakas on omien lähisuhdeväkivaltakokemustensa paras asiantuntija. Meidän tuleekin ammattilaisina reflektoida omaa tapaamme toimia lähisuhdeväkivaltatyöntekijöinä, pohtia omia ennakkopäätelmiämme asioista ja ilmiöistä. Kohti yhteistä osaamiskeskusta Lähisuhdeväkivaltatyön avainhenkilöt olisivat keskeinen osa osaamiskeskusrakennetta, yhdessä muiden viranomaistoimijoiden ja järjestöjen edustajien kanssa. Osaamiskeskuksella tulee olla joku, joka koordinoi toimintaa. Avainhenkilöillä ja muilla lähisuhdeväkivaltatyötä tekevillä tulee olla mahdollisuus saada jatko- ja täydennyskoulutuksia, yhteisiä foorumeja, vertaistapaamisia, jotta toiminta pysyy mahdollisena ja mielekkäänä. Avainhenkilöiden ja muiden lähisuhdeväkivaltatyötä tekevien jaksamisesta ja työturvallisuudesta tulee myös huolehtia. 4 Lähteet: Jämsen, Arja & Pyykkönen, Anne (Toim.) (2014) oSallisuuden jäljillä. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. www.pksotu.fi ja www.jelli.fi/osallisuus Saarijärvi. Mattila, Antti (2011) Näkökulman vaihtamisen taito. WSOY. Väkivaltatyön Foorumi 18.–19.9.2014. Kokemusasiantuntija työpaja Birgitta Huisman-Laine / Hanketyöntekijä / Saumuri-hanke Puhelin: 050-4528396 email: [email protected]