Vientituote: peruskoulu Arabiemiraateissa testataan, miten paljon Suomen huipputasoisesta koulutusosaamisesta voi saada irti. Olisiko peruskoulusta vientituotteeksi? S [ t e k s t i J o h a n n a L ass y - M ä n t y vaa r a k u va t M i a K o t ak o r p i uomalaiset vientimarkkinat eivät tule ensimmäisenä mieleen keskellä kuivaa aavikkoa. Matkalla Arabiemiraattien itäreunaan Al Ainiin rannikon pilvenpiirtäjät jäävät nopeasti taakse ja vastaan tulee runsaasti hiekkaa sekä muutama kamelifarmi. Maisemasta on vaikea lukea sitä, että elämä aavikon kaupungeissa on muuttumassa. Öljyvarojen tilalle tarvitaan pian toisenlaista pääomaa, koulutettuja ihmisiä. Aavikolla saattaa piillä siemen Suomen uudelle vientimenestykselle. Al Raqiahin tyttökoulun pihalla 600 oppilasta ryhmittäytyy aamunavaukseen sinisissä univormuissaan. Aamu alkaa kansallislaululla, rumpujen pärinällä ja voimistelulla. Sen jälkeen koulun suomalainen rehtori Eija Valanne kertoo viikon kulusta, minkä jälkeen vararehtori Mouza Alkindi johdattaa supattelevat tyttöjonot rukoilemaan. Kuhinaa kaitsevat naisopettajat, joista lähes puolet on suomalaisia luokanopettajia. Al Ainin paahteessa toteutetaan käytännössä sitä, mikä Suomen hallitusohjelmaan on kirjattu periaatteen tasolla: kaupallisten mahdollisuuksien avaamista suomalaiselle koulutusosaamiselle. Vuonna 2010 laaditun koulutusvientistrategian tavoitteena on koulutusviennin merkittävä kasvattaminen vuoteen 2015 mennessä. ] suomalainen rehtori ja parikymmentä suomalaista opettajaa. Vuonna 2010 alkaneessa hankkeessa on lisäksi mukana suomalaisia rekrytointipalveluja, oppimateriaali- ja välinevalmistajia, tietojärjestelmien asiantuntijoita sekä koulukalustamiseen keskittyviä yrityksiä. ”Aloite Arabiemiraattien hankkeeseen tuli Adu Dhabin koulutustoimelta, joka oli aloittamassa isoa koulutuksen kehittämishanketta ja kiinnostui Suomen hyvästä menetyksestä PISA-tutkimuksessa”, kertoo EduClusterin projektipäällikkö Jussi Kainulainen. Kolmen vuoden välein toteutettava tutkimus tuottaa tietoa koulutuksen tilasta ja tuloksista OECD-maissa. Siinä mitataan perus- Suomen suurimpiin lukeutuvassa koulutus- vientihankkeessa Arabiemiraateissa on tänä vuonna kiinni noin 60 henkilötyövuotta suomalaista osaamista. Jyväskylän yliopiston konserniin kuuluva EduCluster Finland on myynyt Adu Dhabin koulutusyhtymälle ison kokonaisuuden, jossa suomalaisen peruskoulun käytäntöjä sekä suomalaista opettajankoulutusta hyödynnetään valtion kouluissa Al Ainissa ja Adu Dhabissa. Molemmissa kouluissa työskentelee viiden vuoden ajan 46 Optio koulun loppusuoralla olevien 15-vuotiaiden osaamista matematiikassa, luonnontieteissä ja lukemisessa. Vauras Arabiemiraatit, joka varautuu öljyvarojensa loppumiseen, on valmis investoimaan koulutukseen paljon. Osaamisesta on huutava pula maassa, jossa öljyvarat ovat vuosikymmeniä riittäneet hyvään elintasoon ja työvoima on voitu ostaa ulkomailta. ”Arabiemiraateissa satsataan paljon rahaa kouluihin, lapset aloittavat koulunkäynnin jo 5-vuotiaina ja koulupäivät ovat pitkiä. Oppimistulokset ovat silti huonoja”, Kainulainen taustoittaa. ”Suomessa koulu aloitetaan myöhään, koulupäivät ovat lyhyitä ja rahallinen panostus pieni. Täällä halutaan oppia, miksi oppimistuloksemme silti ovat maailman huippua. Miten vähemmän voi olla enemmän?” Arabiemiraattien tilanteen jakavat monet muutkin öljyvaltiot. Persianlahti on tällä hetkellä Suomen koulutusviennin tärkein markkina, arvioi Finpron koulutusvientiklusterin projektipäällikkö Eeva Nuutinen. ”Arabiemiraattien lisäksi erityisesti Saudi-Arabia investoi voimakkaasti koulutukseen ja on kiinnostunut suomalaisesta osaamisesta.” EduCluster ja niin ikään Jyväskylän yliopiston konserniin kuuluva Agoda Center ovat aloittaneet yhteistyön saudien isoimpiin yliopistoihin lukeutuvat Kind Abdullaziz -yliopiston kanssa. Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitos puolestaan solmi yhteistyösopimuksen Imam-yliopiston kanssa viime keväänä. Riadin isoilla koulutusmessuilla Suomi oli valittu teemamaaksi. Arabiemiraateissa Kovat haasteet. Eija Valanteen luotsauksessa Al Raqiah -koulun oppimistulokset ja suosio ovat nousseet kohisten. Luokanopettajamalli on ollut niin oppilaiden kuin vanhempienkin mieleen. suomalaisen koulutuksen vaikuttavuutta seurataan tiiviisti. Maassa järjestetään säännöllisesti valtakunnallisia kokeita, ja kouluissa suoritetaan arviointeja. Kodin ja koulun yhteistyötä arvioidaan lisäksi vanhemmille tehdyillä kyselyillä. » Sisääntuloaula. Al Ainissa sijaitsevassa Al Raqiahin koulussa opiskelee 600 tyttöä. Optio 47 Koulutusvienti voisi kasvaa miljardibisnekseksi EduCluster Finland Ltd Toimiala: EduCluster Finland on kehittämisen ja kouluttamisen asiantuntijaorganisaatio. Se tekee yhteistyötä yksityishenkilöiden ja organisaatioiden osaamisen kehittämiseksi ja koulutusosaamisen kasvattamiseksi. Perustettu: 2010 Jyväskylässä Liikevaihto: 2011: 2 963 371 euroa Omistajat: Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Henkilökunta: 25 Markkina-alueet: Suomi, Lähi-itä, Latinalainen Amerikka ja Itäja Kaakkois-Aasia Hyviä tuloksia. 600 oppilaan Al Raqiahin koulussa erityisesti englannin kielen, matematiikan ja tiedeaineiden oppimistulokset ovat kohentuneet suomalaisten ohjaksissa. » Tulospaineet tuntuvat, myöntää Eija Valanne, joka on ollut Al Ainin tyttökoulun rehtorina hankkeen alusta saakka. Hän lähti Arabiemiraatteihin Lapin yliopiston harjoittelukoulun rehtorin paikalta. Tähän mennessä raportteja ja käyriä on kelvannut lukea. Suomalaisissa ohjaksissa koulujen oppimistulokset ovat nousseet erityisesti englannin kielessä, matematiikassa ja tiedeaineissa. Palaute kodin ja koulun yhteistyöstä on ollut tässä valtion koulussa huomattavan positiivista. Koulun suosiokin kertoo omaa kieltään: oppilasmäärä kasvaa tasaisesti ja koulurakennusta on jo laajennettu. Syyt ovat hämmästyttävän yksinkertaisia. Suomessa kehitetyt menetelmät ja metodit vieraan kielen opettamiseen ovat ensinnäkin istuneet Arabiemiraattien systeemiin mainiosti. Maassa on perinteisesti käytetty 48 Optio englannin opetukseen natiiviopettajia, joilla ei välttämättä ole lainkaan kokemusta vieraan kielen opettamisesta. Suomalainen malli luokanopettajasta, joka vastaa itsenäisesti tuntien suunnittelusta, osallistuu opetuksen kehittämiseen ja kantaa lapsista kokonaisvaltaista vastuuta, on tuottanut Arabiemiraateissa hyviä tuloksia. Aiem min kouluissa työskenteli lähinnä aineenopettajia. Opettajien kouluttaminen on tärkeä osa Arabiemiraattien hanketta ja yksi Suomen parhaimmista myyntivalteista. ”Suomalainen malli, jossa opettajat koulutetaan korkeakouluissa, on maailmalla harvinainen ja herättää paljon kiinnostusta”, Jussi Kainulainen kertoo. ”Opettajankoulutuksella saavutetaan koulutusviennissä erittäin hyvä vaikuttavuus.” Arabiemiraattien hankkeessa 40 emiraattiopettajaa suorittaa pedagogiset opinnot. Osa heistä jatkaa opintojaan maisteriohjelmaan. Hanke on rakennettu niin, että jokaisella luokalla on oma luokanopettaja. Tästä muutoksesta tullut palaute on ollut suorastaan ylitsevuotavaa, Valanne naurahtaa. ”Olen saanut vanhemmilta tunnepitoisia viestejä siitä, kuinka onnellisia heidän lapsena ovat oman luokanopettajansa kanssa. Ja kuinka ihanaa on, kun opettaja oikeasti tuntee juuri heidän lapsensa ja välittää.” Suomalainen koulutusjärjestelmä ei itsessään kelpaa myyntituotteeksi. Sitä korostavat niin Kainulainen, Valanne kuin muutkin koulutusviennin toimijat. ”Kokonaista koulujärjestelmää ei voi viedä, eikä Arabiemiraattien kouluista pyritä te- kemään suomalaisia”, Kainulainen painottaa. ”Paikallisen kulttuurin kunnioittaminen on aina lähtökohta, ja toimimme kaikessa sen ehdoilla. Tuomme Suomessa hyväksi havaittuja käytäntöjä osaksi paikallista koulusysteemiä.” Tärkeä osa arabiemiraattien hanketta on mallintaa ja pilotoida käytäntöjä, joita voitaisiin viedä maailmalle jatkossakin. Tällaisia ovat esimerkiksi opetussuunnittelutyö, joka Suomessa jalkautetaan kuntiin ja opettajille. Arabiemiraateissa taas yksittäinen opettaja ei juurikaan tunne osallisuutta asiaan. ”Koulupäivän rytmitys ja rakenne, opetusmateriaalit ja -metodit, opettajan koulutuksen käytännöt”, Kainulainen listaa muita esimerkkejä mallinnettavista asioista. Hän ei kuitenkaan halua arvioida, miten suuria markkinoita hankkeessa mallinnet- taville asioille voisi syntyä. Koulutusviennin kasvuun Kainulainen kuitenkin uskoo, etenkin jos suomalaiset toimijat saavat yhteistyötään kehitettyä vielä pidemmälle. ”Suomalaisten tahojen on toimittava yhdessä, ei kilpailtava keskenään. Koulutusmarkkinoilla on niin isoja tekijöitä, että niille pääseminen vaatii osaamisen yhdistämistä.” Pikavoittoja ei voi toimialalta saada, Kainulainen vielä muistuttaa. Tähän sisältyy yksi koulutusviennin haasteista, joka on näkynyt myös Arabiemiraattien hankkeessa. ”Jäitä pitää olla hatussa koko ajan ja muistaa, että täällä koulutuksen kehittäminen on vasta alkanut, kun taas Suomessa se on ollut hyvässä vauhdissa jo parikymmentä vuotta. Hyväksi havaittuja käytäntöjä ei voi soveltaa käytäntöön nopeasti, vaikka meillä kuinka olisi siihen intoa ja tarmoa.”¢ Koulutuspalvelujen viennin arvon laskeminen on vaativa yhtälö. Koulutusviennistä ei kerry tulliasiakirjoja, eikä ole tarkemmin määritelty, mitä kaikkea koulutusvientiin lasketaan. ”Koko toimiala on Suomessa täysin uusi, käytäntöjä vasta luodaan”, selventää Finpron Future Learning Finland –hankkeen projektipäällikkö Eeva Nuutinen. Future Learning Finland on työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama sekä opetus- ja kulttuuriministeriön ja ulkoasiainministeriön tukema koulutusvientiklusteri, joka kokoaa yhteen alan toimijoita. Hanketta koordinoi Finpro. ”Jos esimerkiksi koulutusvientihankkeeseen kuuluu fyysinen koulurakennus, osa viennistä näkyy tullin asiakirjoissa. Mutta luetaanko vienti tältä osin rakennustoimialalle vai koulutusvienniksi, on epäselvää”. Sitäkään ei tiedetä, ovatko maailmalla toimivien suomalaisyritysten pitämät koulutukset tai konsultointi mukana koulutusviennin luvuissa. Nuutinen arvioi, että koulutusviennin tämänhetkinen arvo on karkeasti 100 miljoonaa euroa. Luku vastaa noin 0,7 prosenttia palvelujen kokonaisviennistä. Kasvu on ollut kovaa, sillä kaksi vuotta sitten, jolloin hallituksen koulutusvientistrategia laadittiin, puhuttiin 4 miljoonasta eurosta. Koulutusviennin kasvunäkymät ovat korkealla. Suomalaisten innovaatio-organisaatioiden kansainvälinen verkosto FinNode on arvioinut toimialan voivan kasvaa kymmenen vuoden sisällä jopa miljardiluokan toiminnaksi. Tämä edellyttää monenlaisia onnistumisia, selventää FinNoden Intian toimiston päällikkö Riku Mäkelä. ”On ihan realistista, että suomalaiset yritykset kehittäisivät esimerkiksi Angry Birdsin kaltaiseen räjähdysmäiseen levitykseen ja bränditunnettuuteen perustuvia oppimispelejä. Tai että Suomi saa läpi kymmenen isoa, useamman sadan miljoonan koulutoimitusta”, Mäkelä visioi. ”Isoja kasvumahdollisuuksia on ammatillisessakin koulutuksessa: sopimus sadantuhannen intialaisen sairaanhoitajan kouluttamisesta tai laaja lennonjohtajien koulutus jossain maailman kasvukeskuksessa lisäisivät koulutusvientiä sadoilla miljoonilla.” Optio 49