1. No category

Sunrise Avenuen Samu Haber
Seuraan
sydäntäni
2014
2
Musiikki auttaa muistisairauteen
Tekijänoikeus luo työpaikkoja
Pepe Willbergin vahva paluu
1
hän
pia viitanen
Syntyi 7.4.1967 Tampereella
Työura ja koulutus
Hallintotieteiden maisteri 1993.
Kansanedustaja vuodesta 1995.
Asunto- ja viestintäministeriksi 2013 ja
kulttuuri- ja asuntoministeriksi 4.4.2014.
SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja.
Työväen Sivistysliiton puheenjohtaja.
SDP:n varapuheenjohtaja 2005–2012.
Perhe ja harrastukset
Naimisissa. Puoliso Harri.
Perheessä myös kissa Tähti.
Ulkoilu, lukeminen ja elokuvat.
➤ Montako levyä osapuilleen omistat?
Reilut 200 CD:tä, vinyylilevyjä muutama
vanhempieni kotona.
➤ Mikä on yleisin tapasi kuunnella
musiikkia?
Kotisohvalla rentoutuen.
➤ Miten musiikki liittyy
teidän perheenne arkeen? Yhdessä kauppareissulla miehen kanssa lauantaisin Entisten nuorten sävellahja ilahduttaa
meitä entisiä nuoria.
➤ Millaisesta musiikista pidät?
Kaikesta missä on hyvä rytmi, olen aika kaikkiruokainen tässä suhteessa.
➤ Liittyykö johonkin kappaleeseen
vahvoja muistoja?
Moniin, erityisesti nuoruusajalta. Muun
muassa Juicen Syksyn sävel on tehnyt vaikutuksen.
➤ Entä tapahtumaan, jossa musiikilla
on vahva rooli?
Hanoi Rocksin keikat nuoruudesta vahvasti
muistissa. Tunnelma oli silloisen mittapuun
mukaan jo kansainvälistä. Suuri idoli, hyvä
meininki. Kuuntelen edelleenkin.
➤ Onko jonkun kappaleen sanoitus
erityisesti jäänyt mieleen?
Jos rakastat on yksi lempikappaleistani, paitsi
2
Haastattelu lauri kaira
Kuva laura kotila/
valtioneuvoston kanslia
Hyvä rytmi
Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen
tahtoo, että tekijänoikeudet ovat kunnossa
ja pitää musiikista, jossa on hyvä rytmi.
sävelen, niin varmasti juuri sanoituksen
vuoksi. Tekee vaikutuksen joka kerta. Sanoituksen kokonaisuus on viehättävä ja pidän
siitä (sävellys Kaj Chydenius, sanoitus Matti
Rossi).
➤ Mitä kansallinen ja omaleimainen
musiikkikulttuuri merkitsee
suomalaisten kannalta?
Vahvistaa identiteettiä. Suomalaiset
voivat olla ylpeitä kotimaisen musiikkikulttuurin monipuolisuudesta ja harrastuspohjan laajuudesta.
Suomalainen musiikki ja tekijät
ovat tulleet vuosi vuodelta tunnetummiksi kansainvälisestikin.
Kesä lähestyy. Musiikkifestivaalit
ja konsertit tarjoavat nautinnollisia hetkiä suomalaisille.
➤ Mitä tekijänoikeudet
merkitsevät sinulle?
Tekijän turva.
Oltava kunnossa.•
Pääkirjoitus
Päätoimittaja lauri kaira
Kuva: matti matikainen
Haloo Helsinki! 4
Suomen suvi soi
Softengine 19
M
usiikki kuuluu vahvasti suomalaiseen kesään.
Suomessa on satoja pienempiä ja suurempia festivaaleja.
Festivaalien kävijämäärät ovat viiden miljoonan asukaslukuumme nähden vaikuttavia. Vuonna 2013 kävijöitä oli kaksi
miljoonaa ja pääsylippuja myytiin 710 000.
Tutkimusten mukaan festivaaleista on suurta alueellista hyötyä. Ne tuovat
vireyttä, elämää, matkailijoita ja piristystä talouteen. Kulttuurimatkailijalle ne
voivat olla parhaita elämyksiä,
mitä Suomi tarjoaa.
Festivaaleja järjestetään niin
kauniissa luonnossa kuin urbaanien keskusten sykkeessä. Parhaissa tapahtumissa on tarjolla
huipputason taidetta, nimekkäitä esiintyjiä ulkomailta ja kotimaasta, toimiva infrastruktuuri
sekä hyvät kulkuyhteydet.
Festivaalien taustalla on aina
sekä innovatiivisia ideoita että
suuri määrä kansalaistoimintaa. Niihin liittyy suuri määrä vapaaehtoistyötä. Sen
lisäksi, että tästä syntyy yleisölle iloa ja elämyksiä, se kasvattaa yhteisöllisyyttä
paikkakunnalla.
Kesäfestivaalit ovat esimerkki siitä positiivisesta vaikutuksesta, joka kulttuurilla on alueellisesti ja taloudellisesti. Samasta asiasta kertoo myös tuore EUraportti.
Sen mukaan tekijänoikeus luo työpaikkoja Suomeen toiseksi eniten Euroopassa – peräti 4,3 prosenttia työpaikoistamme. Valtaosa näistä on luovilla aloilla,
kulttuurin, viihteen tai median piirissä.
Sen ohella, että luovat alat tuottavat iloa ja elämyksiä, ne tuottavat myös
kasvua ja työpaikkoja. Tämä tiedetään hyvin festivaalikaupungeissa.•
Festivaalikaupungeissa
tiedetään, että
luova ala luo kasvua
ja työpaikkoja.
Pepe Willberg 22
Kannessa Samu Haber
Kuva: Olof Heine
Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien
tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n asiakaslehti
Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki / [email protected], puh.
(09) 6803 400 / www.gramex.fi / Päätoimittaja Lauri Kaira / Toimitussihteeri Heikki Jokinen / Ulkoasu ja taitto Helena Kajander / Osoitteenmuutokset [email protected] / Ilmestyy 4 kertaa vuodessa / 25.
vuosikerta / Julkaisija Gramex ry / ISSN 0787-6564 / Painotyö Forssa
Print / Painos 48 000 kpl.
PS. Tekijänoikeusjärjestö Gramex toivottaa kaikille asiakkailleen hyvää kesää!
3
Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira
alkusoitto
.
Haloo Helsinki!
Vapaus käteen jää
vuoden radiohitti
Haloo Helsinki -yhtyeen kappale Vapaus käteen
jää soi viime vuonna eniten yksityisissä radioissa.
Sitä soitettiin yhteensä 6 383 kertaa. Biisin
takana ovat Rauli Eskolin, Jere Marttila,
Elli Haloo ja Gabi Hakanen. Toiseksi
soitetuin oli Aviciin Wake Me Up ja kolmantena
Passengerin Let Her Go. Neljäntenä oli Dafta
Punkin kappale Get Lucky ja viidentenä Anssi
Kela omalla kappaleellaan Levoton tyttö.
Anssi Kela
Soitetuimmat kappaleet
yksityisissä radioissa 2013
1. Vapaus käteen jää  Haloo Helsinki!  6 383
2. Wake Me Up  Avicii  5 737
3. Let Her Go  Passenger  5 724
4. Get Lucky  Daft Punk  5 545
5. Levoton tyttö  Anssi Kela  5 530
6. Just Give Me A Reason  Pink  5 436
7. Meripihkahuone  J. Karjalainen  5 384
8. When I Was Your Man  Bruno Mars  5 298
9. Tänään lähtee  Elokuu  5 140
10. Ei taida tietää tyttö  Erin  4 900
11. Locked Out Of Heaven  Bruno Mars  4 891
12. Säännöt rakkaudelle  Anna Puu  4 791
13. Näytän sulle rannan  Jesse Kaikuranta  4 711
14. Try  Pink  4 702
15. It’s A Beautiful Day  Michael Bublé  4 690
Tilasto: Kari niemelä / Gramex
4
Avicii
Bruno Mars
Elokuu
.
Passenger
Pink
Isac Elliot
suosittu Spotifyssa
Teinipoppari Isac Elliotin
New Way Home -kappaletta
on suoratoistettu Spotifyssa
yli 10 miljoonaa kertaa. Elliotia
ennen vastaavaan ovat suomalaisartisteista pystyneet vain Sunrise
Avenue ja Darude. Isac Elliotin
esikoisalbumi Wake Up World
on pysynyt Suomen virallisen
albumilistan kärkisijoilla jo
lähes vuoden verran ja kotimaansa lisäksi artisti on
herättänyt hysteriaa erityisesti
Norjassa ja Ruotsissa.
kuva: ville juurikkala
Etno-Espa
juhlii elokuussa
J. Karjalainen
Kuvalähteet:
haloo helsinki! / marek sabogal
Avicii / universal music
passenger / editor5807
Anssi Kela / Rami saaristo
pink / Andrew Macpherson
j. Karjalainen / warner music finland
Elokuu / jenni salonen
Bruno Mars / Kai z. Feng
Uuden kansanmusiikin näyteikkunaksi muodostunut Etno-Espa
-tapahtuma järjestetään elokuussa jo kymmenennen kerran (11.–
21.8.). Helsingissä Espan lavalla
järjestettävä tapahtuma tiivistyy
kaksiviikkoiseksi, mutta laajenee
ohjelmistoltaan.
Konsertteja kuullaan kaksi päivässä sekä Taiteiden yönä puolille öin saakka. Esiintyjien joukossa ovat muun muassa Pitkäsen
Matti, Herd & Timo Alakotila,
Niillas Holmberg & Roope Mäenpää ja Folkrörelsen.
Juhlavuoden oheisohjelmistona on klubi-iltoja, lastenkonsertteja sekä yhteistyössä Elvis ry:n
kanssa järjestetty runokilpailu,
jonka voittajaruno pääsee Pekko Käpin ja Risto Ylihärsilän
sävellettäväksi ja esitettäväksi
tapahtuman avajaisissa 11.8.
Matti Pitkänen.
kuva: eino manner
5
Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira
alkusoitto
Irina Björklund
käänsi itse levyn
sanoitukset
ranskaksi.
Irina Björklundin
Suomi-chanson-levy
Ranskaan
Ranskalainen Naïve-levy-yhtiö
julkaisi huhtikuussa näyttelijämuusikko Irina Björklundin levyn
La vie est une fête. Björklundin ranskaksi
kääntämät Suomi-iskelmät ja suomalaiset
pop-kappaleet ovat saaneet kiitettävästi
aikaa myös ranskalaisilla radiokanavilla. Suomessa levyn julkaisi
Kaiho Records.
kuva: richard Dumas
Kimmo Pohjonen
50 vuotta
Harmonikkataiteilija Kimmo Pohjonen täyttää elokuussa 50 vuotta.
Syntymäpäiviä juhlitaan näyttävästi kahdella konsertilla: 26. elokuuta
Huvila-teltassa osana Helsingin juhlaviikkojen ohjelmistoa ja 26. syyskuuta Tampere-talossa.
Juhlakonserteissa vierailee yhteistyökumppaneita vuosien varrelta: Huvila-teltassa kuullaan Pohjosta
yhdessä Samuli Kosmisen, Pekka Kuusiston ja Kronos Quartetin
kanssa.
Tampereen konsertissa painottuu
miehen poikkitaiteellinen puoli − lavalla nähdään muusikoiden (mm. Ismo Alanko, Heikki Laitinen) lisäksi
myös muun muassa Helsinki Nelsonin painijoita, Rämsöön moottorimiehet sekä tanssijat Minna Tervamäki
ja Reijo Kela.
6
kuva: marja seppälä
Rytmimanuaali
opastaa
musiikintekemiseen
ja bisnekseen
Seinäjoen Rytmi-instituutin lanseeraama verkko-opas Rytmimanuaali avautui maaliskuussa.
Sivusto kasaa yhteen tietoutta liittyen muun muassa musiikintekemiseen, keikkailuun, julkaisemiseen ja markkinointiin.
Sivustoa on tarkoitus kehittää
jatkuvasti niin aloittelevien muusikoiden kun ammattilaisten tarpeisiin.
Taina Pihlajarinne
tekijänoikeuden professoriksi
Helsingin yliopisto nimitti kauppaoikeuden dosentti, OTT, VT Taina
Pihlajarinteen oikeustieteellisen
tiedekunnan tekijänoikeuden professoriksi 1.4.2014 lukien. Pihlajarinne
on hoitanut tehtävää tammikuusta
2013 alkaen.
Sekä Gramex että Teosto ovat
osallistuneet professorin tehtävän
hannu marttila
Gramexin toimitusjohtaja
Musiikin edistämissäätiön MES asiamies
rahoitukseen tekemällä lahjoitukset
Helsingin yliopiston Tulevaisuusrahastoon.
Pihlajarinne on tekijänoikeusneuvoston varapuheenjohtaja ja osallistunut muun muassa lainvalmisteluun
asiantuntijana sekä lainkäyttöön
markkinaoikeuden asiantuntijajäsenenä.
Verkkotallennuksesta
on sovittava
H
allitus esittää sopimuslisenssiä netti-PVR -palveluihin. Lyhenne tarkoittaa network personal video
recorder -palveluja. Niissä voi katsoa aikaisemmin
lähetettyjä televisio-ohjelmia ilman, että kuluttajan
on ohjelmia tarvinnut itse tallentaa. Palveluita tarjoavat lähinnä teleyritykset, eivät tv-yhtiöt.
Palveluiden tarjoajat ja oikeudenhaltijat – mukaan lukien tvyhtiöt – ovat erimielisiä palveluiden tekijänoikeudellisesta luonteesta. EU-komission hyvitysmaksua selvittäneessä Vitorinon
raportissa todetaan, että jotkut palveluntarjoajat ovat tulkinneet
yksityisen kopioinnin rajaa
liian laajasti. Yksityisen kopioinnin poikkeussäännös ei
voi mahdollistaa ulkopuolisten yritysten liiketoimintaa
ilman oikeuksien omistajilta
saatuja lupia.
Verkkotallennuspalveluiden tarjoajat eivät ole Suomessa hankkineet tarvittavia lupia. Palvelut ovat kuitenkin kuluttajille maksullisia. Ohjelmien tekijät ja tv-yhtiöt eivät ole saaneet
mitään korvauksia. Palveluiden jatkuminen on oikeudenhaltijoidenkin etu, mutta oikeustilan selventäminen ja tarvittavien
oikeuksien hankkiminen on välttämätöntä. Oikeuksien hankkimisen tulee perustua sopimiseen.
Hallitus esittää oikeuksien hankkimisen helpottamiseksi sopimuslisenssiä. Tekijänoikeusjärjestöjen kanssa tehdyt sopimukset
ulotettaisiin sopimuslisenssillä järjestöjen ulkopuolisiinkin oikeudenhaltijoihin.
Hallituksen esitysluonnokseen sisältyy
kuitenkin joitakin puutteita. Sopimuslisenssiin tulee – kuten yleensä on
tapana – sisällyttää oikeudenhaltijoille kielto-oikeus. Heidän tulisi
voida kieltää yksittäisten teosten tai
kaikkien teostensa käyttö.
Sopimuslisenssijärjestön on
myös edustettava kattavasti lisensioimiaan oikeuksia. Ei siis riitä,
että järjestö edustaa oikeudenhaltijoita yleisesti, vaan sillä
on oltava nimenomainen
valtuus lisensioida palvelun
oikeudet. Gramex on nyt ainoa
äänitteiden oikeudenhaltijoita
– muusikkoja ja tuottajia –
kattavasti edustava tekijänoikeusjärjestö Suomessa.•
’’Palveluiden
takaaminen
on oikeudenhaltioidenkin etu.’’
Musiikilla
vihapuhetta
vastaan.
Musiikkia hyvien asioiden puolesta
Ricky-Tick Big Band & Julkinen
Sana -kokoonpanon uusi musiikkivideo Mitä sä pelkäät? on tehty yhteistyössä Ei vihapuheelle
-liikkeen kanssa. Videolla esiintyy yhtyeessä räppäävien Tommy
Lindgrenin, Palefacen ja Redraman lisäksi kansalaisaktivisteja, jotka ottavat kantaa vihapuheeseen.
Tuomas Holopainen on puolestaan säveltänyt hyväntekeväisyyskappaleen Uusi Lastensairaala 2017 -hankkeen hyväksi.
Lohtu-kappaleen on sanoittanut
sekä sovittanut Simo Jurek Reunamäki yhdessä Holopaisen
kanssa.
Hankkeessa on mukana joukko kotimaisia artisteja, joita nähdään myös 6.6. Helsingin Olympiastadionilla järjestettävässä
Live Aid ULS2017 -konsertissa.
Esiintymässä ovat muun muassa
Cheek, Chisu, Jari Sillanpää,
Jenni Vartiainen, Lauri Tähkä,
Lauri Ylönen, Lilli Paasikivi,
Matti Salminen ja Samuli Edelmann.
kuva: ville juurikkala
7
Kuva: saara vuorjoki
-
Tahtipuikko
Teksti Heikki jokinen
Kuvat olof Heine, ville akseli juurikkala, anna äärelä
Sunrise Avenue
täyttää salit Euroopassa
Musiikissa on monta totuutta ja jokainen on
aina oikeassa, sanoo Sunrise Avenuen
Samu Haber. Ei musiikista kannata olla
mitään mieltä, tärkeintä on, että pitää siitä.
8
”Eurooppa on siisti mesta,
monta kulttuuria Kreikasta
Islantiin ja mukavia ihmisiä.”
Frankfurtin jättimäinen, 1909 valmistunut Festhalle pullisteli Sunrise Avenuen konsertissa helmikuussa 2014.
9
S
unrise Avenue on kenties
tämän hetken tunnetuin
suomalainen musiikkinimi
maailmalla. Samu Haber
on saavuttanut paljon: platinalevyjä, stadionkonsertteja, miljoonamyynnin ja
määrättömästi faneja.
Uran alku oli yhtä vaatimaton kuin useimmilla muillakin muusikoilla. Haber (s. 1976)
kiersi 1990-luvulla tekemässä akustisia keikkoja trubaduuri Jan Hohenthalin kanssa.
”Soitimme firmabileissä, häissä ja rippijuhlissa”, Samu Haber sanoo.
”Teimme sitä nälkäpalkalla, mutta se oli
kouluttavaa. Meidän oli pakko miettiä, miten
saada väki viihtymään, vaikka meillä oli vain
kaksi kitaraa.”
Muutaman Espanjassa vietetyn vuoden
jälkeen Haber tuli Suomeen vuonna 2001.
”Silloin päätin, että nyt yritän tehdä musiikkia täysillä. Annoin itselleni viisi vuotta aikaa
yrittää.”
Vuonna 2002 mukaan tuli lisää soittajia,
rumpali ja basisti. Sunrise Avenue oli syntynyt. Ensimmäisen levyn, vuonna 2006 julkaistun On the Way to the Wonderlandin tuotti
Jukka Backlund.
”Hän kävi keikallamme ja sanoi, että
show on surkea, mutta biiseistä voi saada hyviä kun rusikoi niitä isolla vasaralla.”
Kaikkiaan yhtyeessä on ollut vuosien
mittaan yhteensä 19 muusikkoa. Nyt sama
porukka on ollut koossa viisi vuotta. ”Ei tämä
ole yhden syksyn juttu, olemme tehneet pitkään töitä. Kun talossa on hyvä perusta, se
kestää kovankin talvimyrskyn.”
Ensilevy on kai myydyin suomalainen
debyyttialbumi, Haber arvelee. ”Toisella yritimme toistaa saman, se ei onnistunut. Silloin päätin, että tehdään omaa musiikkia, sitä
mitä itse haluan.”
Vihaan genrejä
Samu Haber määrittelee kirjoittamansa musiikin folk-rock-iskelmä-popiksi. ”Ei se ole
puhdasta rockia. Eija Kantola voisi mainiosti vetää Hollywood Hillsin eri sovituksella.”
Uusimmalla levyllä rock-elementit ovat
selvemmät, ”vahva kitara ja basso”.
”Vihaan genrejä. Ei saa miettiä, että pitää olla tiettyä tyyliä. Jos alkaa tehdä genre
eli kohderyhmä edellä, on se tosi kaupallista. Musiikin pitää olla sellaista, että tehdään
mitä itse halutaan.”
Yhtyeen kolmannen levyn Out of Style
nimi kertoo saman asian. ”Sain nimestä vision kerran ajaessani autolla: eihän meillä ole
mitään tyyliä. Siitä levylle nimi.”
Haber sanoo kuuntelevansa aika vähän
musiikkia. ”Viimeksi ostin Herra Ylpön sekä
Pete Parkkosen levyt sekä erittäin hyvän Ed
Sheeranin Plus-albumin.” Fiiliksen mukaan
soul ja jazz käyvät myös.
”Soft Enginestä tykkään tosi paljon, siinä on innostuneita nuoria jätkiä. Uskon, että
heistä tulee jotakin jos he jaksavat paahtaa.
He myös tekevät itse kaiken,”
Autossa Haber kuuntelee aina Yle puhe
-kanavaa. ”En tiedä olenko tullut vanhaksi,
mutta arvostan kunnon journalismia ja asioiden tutkimista, jotain muuta sisältöä kuin
kenellä on isot tissit.”
”Ylen ohjelmista tulevat mieleen lapsuuden kesät kun kuuntelin mökillä merisäätä.”
Uransa huipuksi Haber sanookin sen kun hän
kerran pääsi lukemaan merisäätä radioon.
Vaikka menestystä ei olisi tullutkaan,
Haber uskoisi silloinkin tekevänsä musiikkia.
Sitä hän on aina tehnyt. ”Halusin kokeilla
pop-rock -unelmaa. Moni pelkää, että siinä
menettää itsensä. Mutta kun musiikkia rakastaa, sitä tekee rehellisesti.”
Sadan visiitin jälkeen
Tie maailmalle oli pitkä ja mutkikas. Haber
kävi yli sata kertaa levy-yhtiöissä esittelemässä musiikkiaan ennen kuin Bonnier Amigo
Music teki pohjoismaat kattavan levytyssopimuksen. Albumi myi Suomessa platinaa.
Seuraavaksi oli hyvä suunnata Cannesiin
Midem-musiikkimessuille luomaan kontakteja. Siellä Haber tutustui ihmisiin, jotka
Unholy Groud -levyn lehdistökuvia varten yhtye kuvattiin Berliinissä.
Sunrise Avenue: Samu Haber laulu ja kitara, Sami Osala rummut, Riku Rajamaa kitara, Raul Ruutu basso.
Studiolevyt On the Way to Wonderland (2006), Popgasm (2009), Out of Style (2011), Unholy Ground (2013). Yhtye on kerännyt useita Emma-palkintoja.
Sen levyjä on myyty yli 1,5 miljoonaa. Niitä on yltänyt platinalevyksi Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Kultalevyjä on tullut muun muassa
Kreikasta, Itävallasta ja Sveitsistä. Yhtyeen Fairytale Gone Bad oli Saksassa viime vuosikymmenen eniten radiossa soitettu kappale.
10
Sunrise Avenue muutaman vuoden takaisessa kuosissa.
esittelivät hänet Saksan EMIn väelle. He
kiinnostuivat ja tulivat katsomaan yhtyeen
keikkaa Suomeen.
Sopimus syntyi ja yhtyeen katse suuntautui Keski-Eurooppaan. ”Soitimme joka nakkikioskilla ja ostarilla. Levy kuitenkin myi ja
lavat kasvoivat. Meillä oli todella paljon imua.
Me taas luotimme rehelliseen visioomme –
antaa mennä vain.”
”Sunrise Avenuesta tuli ilmiö. Uskalsin investoida bändiin ja samoin teki EMI.
Olemme soittaneet kaikkialla formulakisoista nyrkkeilykisoihin. Me olimme innoissamme ja levy-yhtiö tykkäsi kun toimme rahaa
kassaan.” Tänä vuonna yhtye konsertoi sinfoniaorkesterinkin kanssa.
Samu Haber sanoo ensimmäistä cd-levyä
hiukan aikuisille suuntautuneeksi, mutta
nuoretkin pitivät siitä. ”Nuorille yritetään
myydä vain teinitähtiä. Me olimme tavallisia
jätkiä, ei meikkiä eikä ketjuja, emme kuuluneet mihinkään heimoon.”
”Olen tosi tavallinen. Se on monista
vähän pelottavaa, mutta kun ei tarvitse olla
maskia, voi olla oma itsensä ilman, että täytyy
miettiä mitä voi sanoa.
Saksassahan on kivaa
Muutaman vuoden aherruksen jälkeen Sunrise Avenue oli kuuluisa Keski-Euroopassa.
”Eija Kantola voisi mainiosti vetää
Hollywood Hillsin eri sovituksella.”
”Saksa ja Itävalta ovat vähän kuin Suomi.
Kovaa työtä arvostetaan ja arvot ovat luterilaiset. Siellä on kivaa jengiä.”
”On siistiä olla suomalainen. Meidät on
koulutettu nöyriksi ja tekemään töitä. Voimme istua bäkkärillä Pietarista Brysseliin, missä
tahansa. Eurooppa on siisti mesta, monta kulttuuria Kreikasta Islantiin ja mukavia ihmisiä.”
Keikoilla käyminen saksankielisessä Euroopassa on mukavaa. ”Ihmiset käyttäytyvät paremmin kuin Suomessa. He katsovat
lämppäritkin eivätkä jää dokaamaan keikan
jälkeen.”
Yhtye ei ole soittanut siellä koskaan myöhään yöhön venynyttä keikkaa. ”Myöhäisyys
on soittajien omakin vika. Olemme aloittaneet Suomen keikatkin aikaisin, ja hyvin ne
ovat sujuneet.”
Muusikon kannalta saksankielinen Eurooppa on hyvä alue. Siellä maksetaan palkkiot ja korvaukset asiallisesti, festivaaleilla on
sponsoreita ja kaikki toimii. Markkinakin on
iso, eräs maailman suurimpia.
Suomalaisuudesta ei ole Haberin mukaan
sen kummempaa etua kuin haittaakaan. Maa
toki tunnetaan: saksalaistoimittajat kysyvät
aina istutteko vain juopottelemassa saunassa
ja katsomassa Kaurismäen elokuvia.
Kielipuoli tuomari
Vaikka Haberin isä on saksalainen, hän ei
osaa saksaa kuin sen ripauksen, minkä koulussa oppi. Levy-yhtiö kuitenkin sanoi, että
hänen olisi hyvä mennä isoja katsojamääriä
keräävään Voice of Germany -tv-ohjelmaan.
Hän vastasi ei, kielitaito ei riitä tuomarin hommaan. ”Kaikkivoipaisuudessani kuitenkin suostuin. Se oli aluksi raskasta, en
ymmärtänyt mitään.” Kahden viikon tiukka
saksan yksityisopetus auttoi hiukan.
”Minun oli pakko panna kroppa peliin,
mennä tunteella.” Tulosta voi katsoa Youtubesta, jossa on useita videoita Haberin
vauhdikkaasta esiintymisestä ohjelmassa.
”Lopuksi 70 prosenttia 10 miljoonasta ohjelmassa äänestäneestä piti minua sen parhaana
tuomarina.”
>>>
11
Hän on mukana seuraavallakin Voice of
Germanyn kierroksella. Sopimus on jo taskussa. ”Voicen jälkeen päätimme panna kaikki paukut saksankieliseen Eurooppaan. Se on
isompi markkina kuin Britannia.”
Moni maailmantähti on levyttänyt saksaksi. Englanniksi laulavan Haberin suunnitelmissa ei saksankielistä levyä ole. ”Biisi tai
kaksi jonakin tribuuttina voisi olla hauskaa.”
Muutoin kaiken maailman tarjouksia tulee paljon ja koko ajan. ”Minua on pyydetty
ihan kaikkeen, leffarooleihin tai maskotiksi
jonnekin. Näyttelemään en kuitenkaan ala.
Poliitikotkin haluavat mielellään poseerata
kanssani.”
Haber sanoo kääntäneensä kelkkansa
täysin Saksan suhteen. Siellä on sopivasti
actionia ja turvallista olla. ”Parin tunnin lennon ulottuvilla meistä on markkinoita, rahaa,
keikkoja ja toimiva homma.”
Ei hinkua rapakon taakse
Kuten niin monessa yhtyeessä, Sunrise Avenuessakin tuli jokin vuosi sitten kiistoja,
oikeusjuttukin. ”Se oli raskasta ja oli ehkä
elämäni inhottavin päätös erottaa bändin jäsen. Mutta hallituksen puheenjohtajan pitää
tehdä hankaliakin päätöksiä.”
Bändi on vaativa sosiaalinen yhteisö, Haber sanoo. Bändin lisäksi kaikilla muillakin
on omat intressinsä: levy-yhtiöillä, kustantajilla, medialla.
”Valta himottaa ja kaikki me olemme tässä ammatissa huomionkipeitä. Luulen, että
jokaisessa maailman menestyneessä bändissä
on vahva liideri.”
Klassiset virheetkin Haber kertoo tehneensä. Yksi niistä oli studion ostaminen
yhdessä Jukka Backlundin kanssa. ”Siihen
upposi yli kuusinumeroinen summa molemmilta – eikä ensimmäinen numero ollut ykkönen. Homma meni päin persettä.”
Keikkoja on riittänyt, viime aikoina
noin sata vuodessa. Viime vuosi oli raju:
satoja haastatteluja ja ahkeraa matkustamista. Tänä vuonna tahti rauhoittuu
noin 35 keikkaan. Se olisi sopiva määrä jatkossakin, Haber arvioi. ”Ei kulu
ihan loppuun, eivätkä vitsitkään.”
Puolet yhtyeen keikoista on
yleensä ollut Saksassa. Loput hajaantuvat moneen maahan, muun
muassa Itävalta, Sveitsi, Belgia,
Slovenia, Tsekki, Italia, Kreikka,
Venäjä, Latvia, Ukraina tai Valko-Venäjä. Suomessa keikkoja
on vain pari vuodessa.
Yhtye lähdössä maailmalle.
12
”Saksan ulkopuolella keikkaliksa putoaa
puoleen, esimerkiksi Puolassa. Suomessa se
putoaa kuudesosaan.”
Yhdysvaltain markkinoille Haber ei tunne
intoa pyrkiä. Siellä pitäisi jaksaa kiertää ahkerasti klubeja. Riski siitä, että ei onnistukaan,
on suuri. Jos tavoittelee maailmantähteyttä
Yhdysvalloissa, fokus Euroopassa voi unohtua.
”Kaikki tällä alalla ovat suuruudenhulluja. Silti luulen, että en pärjäisi Yhdysvalloissa.
Tiedän isojakin eurooppalaisia bändejä, jotka
eivät saa siellä tuottoa keikoistaan.”
Sunrise Avenuen kaltaisia bändejä on Yhdysvalloissa 14 tusinassa, Haber sanoo. ”Jos
Sunrise Avenue soittaisi Los Angelesissa,
olisi se kuin joku tulisi tänne pelaamaan lätkää jotenkuten hyvin – ei kiinnosta.”
”Iso hatunnosto niille, jotka siellä pärjäävät, esimerkiksi HIM. Värttinä, Childen of
Bodom ja Duudsonit ovat esimerkkejä originaaleista ideoista, jotka voivat menestyä.”
Musiikkipappa Haber
Sunrise Avenuen musiikin ja tekstin tekee
yleensä Samu Haber. Apua kavereilta löytyy
kun jokin asia jää jumiin. Haber sanoo pitävänsä co-writereistä, porukassa tekemisestä
’’Ehkä olen
joskus eurovaaliehdokkaana.’’
kun pari-kolme ihmistä sulkeutuu samaan
huoneeseen. Silloin on pakko saada jotain
aikaiseksi.
”En ole treenikämppähioja, minulla pitää
olla maali, johon edetään. Musiikin tekeminen ei ole demokratiaa. Seuraan vain omaa
sydäntäni vaikka olisi Max Martinin biisi.”
Parhaillaan Haber kirjoittaa kirjaa omasta tiestään, näin kaikki kävi. Kirja valmistuu
ensi kevääksi ja käännöksiäkin on jo luvassa.
”Kun alkaa kirjoittaa, muistaa arvostaa hienoja kokemuksiaan kun ne palaavat mieleen.
Samu Haber on perustanut porukan, joka
auttaa nuoria tekijöitä uran alkuun, niin musiikin kuin kirjojenkin tekemisessä. ”Saimme
juuri yhden yhtyeen Saksan Sonylle.”
Meillä on törkeän hieno melodiaperinne,
Haber sanoo. Osaamme käyttää slaavilaista
mollia tyylikkäästi, ja se on poikkeuksellista.
”Moni iso toimija on kiinnostunut siitä maailmalla.”
”Jos olisin mallifirman pyörittäjä, olisin
kai mallimamma. Nyt olen sitten musiikkipappa. On mahtava tunne kun voi auttaa
muita kokemaan unelmansa, vaikka pääsemään soittamaan Lontooseen.”
Muusikon uskontunnustus
Uutta studioalbumia ei Sunrise Avenuelta
ehkä pariin vuoteen nähdä. ”Levyn teko on
aina omanlaisensa projekti, pitää löytää virta
ja into.”
”Ensilevyllä saa kicksit kun saa tehdä levyn, toisella tulee kicksit kun se jatkuukin.
Nyt pitää keksiä uusi tulokulma. Pitää antaa
puun itää ja katsoa mihin se kasvaa.”
Viime vuoden rajun menon jälkeen Haberia kiinnostaa nyt eniten olla kotona ja
miettiä tyttöystävän kanssa mitä kukkaruukkuja ostetaan. Rauhallisempi aika sopii hyvin,
sillä oravanpyörään ei pidä lähteä, Haber korostaa.
Yhtyeen asioiden hoitaminenkin vie aikansa. Haber suhtautuu asioihinsa yrittäjämäisesti, pyörittää yhtiötään ja on muun
muassa neuvotellut levysopimukset.
Yhteiskunnalliset asiatkin kiinnostavat
kovasti. ”Ehkä olen joskus eurovaaliehdokkaana.”
Elämänohjetta ei tarvitse kaukaa etsiä.
Se on tatuoitu Haberin käsivarteen sanojen alkukirjaimin: Dream like a child,
Follow your heart, Be honest ja Work
hard.
”Siinä se on, luterilaisen pop-muusikon uskontunnustus.”•
soolo
Tällä palstalla musiikkia lähellä olevat henkilöt visioivat, urputtavat, räyhäävät ja pohtivat.
Ehdota
soli sti a!
Kenen ajatuksia
sinä haluaisit
lukea tältä sivulta?
Lähetä ehdotuksesi
osoitteeseen
[email protected].
Juha rantala luotsaa Rocket Recordsia.
Levy-yhtiö julkaisee laaja-alaisesti sekä
uutta musiikkia että cd-uusintapainoksia
vanhasta suomalaisesta populaarimusiikista.
kuva: jenni lahtinen
Katalogit hyötykäyttöön
V
uonna 2010 Suomen äänitemyynnin tuloista 60 prosenttia
kertyy download- ja streaming-kulutuksesta, ennusti suuren
levy-yhtiön johtaja keväällä 2008. Vuonna 2013 digimyynti
ylittää suomessa fyysisen levymyynnin, ennusti toisen suuren
levy-yhtiön johtaja syksyllä 2012.
Pieleen menivät molemmat ennustukset. Koska kolme suurinta levyyhtiötä hallitsee omilla ja jakelutuotteillaan yli 90 prosenttia Suomen äänitemarkkinoista, ovat johtajien pieleen menneetkin ennustukset merkittäviä. Heidän tulevaisuudenkäsityksensä määrittelevät pitkälle sen, mihin
suuntaan alan tuotetarjonta kehittyy.
Vaikka moni julistaa fyysisten levyjen kuuluvan menneisyyteen, ovat
ne edelleen äänitealan merkittävin
tulonlähde Suomessa. Viime vuonna
niiden osuus kokonaismarkkinoista
oli yli 64 prosenttia.
Miksi levymogulien ennustukset markkinakehityksestä sitten ovat
pettäneet pahemman kerran? Siksi, etteivät he ole ymmärtäneet eri
ikäluokkien erilaisia kulutustapoja. Siinä missä levyjen myyminen
1990-luvulla syntyneille käy päivä päivältä haastavammaksi, on fyysinen äänilevy edellisten sukupolvien merkittävälle osalle edelleenkin se
ainoa oikea albumin kuunteluformaatti.
Erityisesti 1960–1980-lukujen populaarimusiikilla on uudelleenjulkaisuina loistava tulevaisuus edessä, jos levytuottajat vain ovat valmiita
panostamaan fyysiseen tuotetarjontaan.
Äänitealalle on luotu itse aiheutettu lama, kun backkatalogien julkaisutoiminta on kuihdutettu olemattomiin.
Samaan aikaan levymyyntipisteiden määrä on laskenut
radikaalisti. Tästä huolimatta cd-myynti on edelleen
samalla tasolla kuin kaksikymmentä vuotta sitten.
Jos katalogeja hyödynnettäisiin aktiivisemmin,
olisi cd-myynnin lasku hillittävissä, ja kasvavista digimarkkinoista saataisiin alalle todellista kasvua. Nyt
ala tyytyy siihen, että kokonaismyynnin laskua saadaan jarrutettua.
Äänitealalla on edessä loistava tulevaisuus,
kunhan se muistaa, että kuluttaja on kuningas.
Levy-yhtiöiden tehtävä on tarjota asiakkaille
erilaisia kulutustapavaihtoehtoja, ei rajoittaa
niitä. Yleisölle jo valmiiksi tuttujen artistien
back-katalogien rikas nimiketarjonta digitaalisten julkaisujen lisäksi fyysisinä levyinä olisi
koko alan etu.
Se toisi vilskettä levykauppoihin ja loisi
lisääntyvänä myyntinä Record Store Day:n vuoden
jokaiselle päivälle. Asiallisesti re-masteroituna moni
vanha levytys saa uudelleenjulkaisun myötä uuden
elämän radioaalloilla sekä synnyttää tekijänoikeustuloja tuottajille, muusikoille ja lauluntekijöille.•
’’Edessä loistava
tulevaisuus.’’
13
’’Nyt jorataan’’
Kuntoutuksen lähihoitaja Susanna Kataja ohjaa Kontulan monipuolisen
palvelukeskuksen ryhmäkodin asukkaita jumpassa musiikin tahdissa.
14
N
yt jorataan”, sanoo helsinkiläisen Kontulan monipuolisen palvelukeskuksen asukas saapuessaan
muiden asukkaiden kanssa
aulatilaan. Vappu on tulossa, ja se sekä kevät ovat
kuntoutuksen lähihoitaja Susanna Katajan
päivän teemoja. Apuna on musiikki.
Musiikkia käytetään laajasti vanhustyössä. Musiikki heijastaa elettyä elämää ja ihmiset liittävät sen omaan elämäntarinaansa.
Rytmi tekee kuulijasta helposti osallistujan,
se liikuttaa meitä.
Jopa pahasti muistisairailla ihmisillä on
yleensä jokin suhde musiikkiin. Musiikki
vahvistaa tunteita, muistoja ja toimintoja.
Musiikki rakentaa identiteettiä ja edistää hyvää elämää.
Kontulan palvelukeskuksessa tiedetään,
että musiikki aktivoi muistia, tuo
positiivisia tunteita ja parantaa itsetuntoa.
Teksti heikki jokinen Kuvat matti matikainen
Musiikki vetoaa tunteisiin
On monia tapoja käyttää musiikkia vanhusten huollossa. Musiikkipajoilla voidaan tuoda
elävää musiikkia lähelle ja improvisoida itse.
Yhteislaulu tai nuoruuden musiikin kuuntelu
ja siitä keskustelu luovat yhteisöllisyyttä. Liikunnassa musiikki on iso apu.
Musiikkiterapeutit näkevät musiikin yhtenä lääkehoidon vaihtoehtona. Se luo ihmisille merkityksellisiä tilanteita, joihin lääkkeet eivät kykene. Se liittää meidät tunteisiimme ja elämämme kulkuun.
Musiikki vaikuttaa kehoomme. Tutkimukset ovat havainneet myönteisen vaikutuksen
stressitasoon, verenpaineeseen, immuniteettijärjestelmään ja sydämen sykkeeseen. Masennuksen hoidossakin on havaittu olevan
apua musiikista.
Musiikkia maun mukaan
Susanna Kataja ottaa esiin Suomessa kehitetyn Sävelsirkku-äänijärjestelmän ohjauslaitteen. Se näyttää hellyttävältä; yksinkertainen eikä lainkaan pelottava. Sen muutamaa
nappia painamalla löytää halutun ohjelman
ja musiikin.
Sävelsirkkuun kuuluu 5 000 ääniohjelman arkisto, laitteisto jolla niitä käytetään
sekä tietoverkon kautta toimiva suunnitteluohjelma päivityksineen.
Rinkiin kokoontuvassa ryhmässä on
muistisairaita, joilla osalla fyysinenkin kunto
on jo heikentynyt. Yhteisen hetken tarkoitus
on virkistää mieltä ja kehoa. >>>
15
>>>
Ensin etsitään oikeaa musiikkiohjelmaa.
Kaiuttimessa käväisevät Seitsemän kertaa seitsemän, Et itkeä saa Argentiina, Anttilan keväthuumaus ja vapun kunniaksi Ei tippa tapa.
Innokkain kuulija laulaa mukana kertosäettä.
Välillä kuuluu hetken Reijo Frankin
ääni: Maailman raatajat sorron kahleet pois.
Tämäkin vappulaulu saa erään asukkaan nostamaan kätensä pystyyn.
Jumppaa ja tietovisaa
Ohjelma alkaa jumpalla. Susanna Kataja ohjaa itse laatimansa jumpan mukaan liikuttamaan olkapäitä, polvia, käsivarsia ja jalkoja.
Tämä innostaa erään asukkaan laulamaan
itsekin Piiri pieni pyörii. Liikunta on ilmeisen
hauskaa.
Muistia verrytetään tietovisalla. Niitä on
valmiina eri aiheisina kuten lintujen äänet,
toukokuun päivät tai kaatumatapaturmat. Se
valitaan ja viiteen kysymykseen löytyy helposti oikeat vastaukset.
Laitetta ohjataan painamalla jotakin säätimen hyvin erottuvista näppäimistä. Haluamansa ohjelman saa painamalla sopivaa nappia monta kertaa – kuin mikroaaltouunin
käyttö kotonani.
Toiseen jumppaan ohjeet ja musiikki tulevat valmiina ohjelmistosta. Susanna Kataja
antaa lisäohjeita, kannustaa ja täydentää.
Lopuksi valitaan yhteislaulu, Rullati rullaati saa mukaansa lähes kaikki, sanat tulevat
hyvin mieleen.
Silmät syttyvät
Mihin käytät Sävelsirkkua, terapiassa työskentelevä kuntoutuksen lähihoitaja Susanna
Kataja? ”Ryhmän ohjaukseen, tuolijumppaan
ja virikeryhmänä, herättämään muistoja.”
”Käytän paljon musiikkia, johon luon itse
omat liikkeet.” Valikoimassa on valmiitakin
jumppaohjelmia, joita muukin kuin ammattilainen voi ohjata.
Musiikin vaikutusta ihmisiin ja tunnetiloihin on tutkittu paljon, Kataja kertoo. Hän
on omassa työssään havainnut musiikin vaikuttavan myönteisesti toimintakykyyn, ”ja
sitä haluamme täällä edistää”.
Kontulan asukkailla muisti saattaa olla
jo melko heikko. Nuoruuden muistot voivat
sen sijaan tulla mieleen kaukaakin.
Vuorovaikutustaidot alkavat huonontua
eikä keskustelu enää tahdo sujua. ”Silloin
keskustelun herättäminen ryhmässä luo kontaktia muihin.”
Laulun sanat saattavat tulla mieleen, vaikka muisti ei enää muutoin toimi. Näin hekin pystyvät osallistumaan. ”Olen nähnyt,
että pää kääntyy ja silmät syttyvät musiikin
soidessa.”
16
Sävelsirkussa on langaton kaukosäädin sekä yksi kaiutin.
Tarinoita ja yhteislaulua
”Musiikki ja rytmi voivat saada sängystä ylös.
Siksi käytämme paljon musiikkia kuntoutuksessa. Meillä on esimerkiksi Parkinsonin tautia sairastavia asukkaita, joilla on kävelyvaikeuksia, mutta tanssi käy helpommin.”
Susanna Kataja sanoo, ettei hän tunne
itse kovin hyvin vanhaa musiikkia, mutta
valmiiden ohjelmien avulla hän pystyy valitsemaan tai kokoamaan itse sopivia musiikkituokioita tai tarinoita menneistä ajoista.
”Olen itsekin oppinut paljon vanhasta
perinteestä. Asukkaatkin kertovat siitä minulle. Se nostattaa muistisairaan itsetuntoa
ja lisää tasavertaisuutta.”
Käytössä oleva musiikkivalikoima on
kattava, Kataja arvioi. Ikivihreitä, Nat King
Colea, Euroviisuja ja vaikka maakuntalauluja. ”Ne ovat suosittuja, harva täällä on paljasjalkainen helsinkiläinen.”
Kontulan monipuolisessa palvelukeskuksessa on 14 ryhmäkotia, joissa on 198 asiakaspaikkaa, kaksi päivätoimintayksikköä sekä
palvelukeskus. Sävelsirkku on käytössä talon
joka kerroksessa. ”Hoitajat käyttävät sitä paljon yhteislauluun. Moni asukas toivoo niitä ja
iäkkäämmät ovat tottuneet laulamaan.”
”Kuuntelemme ajankohtaisiakin asioita
kuten uutisia selkokielellä, emme vain vanhoja juttuja.”
Elvistä ja Olavi Virtaa
Sävelsirkun etuna Kataja pitää sen monipuolisuutta ja joustavuutta. Sisältö kattaa puhetta
ja musiikkia, jumppaa ja tietovisoja, uutisia
ja muistelmia. Sisältö uusiutuu koko ajan,
mukana on nyt tietoisuuden kehittämisen
mindfulness-ohjelmiakin.
Valmiita ohjelmia ei ole pakko käyttää.
”Tein oman musiikkiohjelman vain ryhmässäni olevien naisten nimistä.” Käytössä on
noin 500 valmista ohjelmakokonaisuutta,
joista puolet on Kontulan ohjaajien, terapeuttien ja hoitajien tekemiä.
Mitä musiikkia asukkaat toivovat? ”Suosikkeja ovat esimerkiksi Vieno Kekkonen,
Oi muistatko vielä sen virren, Olavi Virta,
Eino Grön ja nuoremmista Katri-Helena.”
Radiosuosikki Eppu Normaali ei vielä
ole yltänyt asukkaiden toiveisiin, mutta Elvisfaneja talossa jo on.•
Musiikki voimauttaa ja aktivoi
Suomalaiskeksintö tekee musiikin
terapiakäytön helpommaksi.
Teksti heikki jokinen Kuvat matti matikainen
M
usiikki on osoittautunut hyväksi avuksi
vanhusten hoidossa.
Se voimauttaa, nostaa mieleen jo kadonneiksi luultuja muistoja ja voi palauttaa
puhekyhekyvynkin.
Musiikki- ja ääniaineistoa hoitoon tarjoaa yhteistyössä Vanhustyön keskusliiton
kanssa kehitetty suomalaiskeksintö nimeltä
Sävelsirkku.
”Kaikki perustuu kuuntelemiseen”, sanoo Sävelsirkkua tuottavan nurmijärveläisen
Sentina Oy:n Eija Lämsä. Sitä kuunnellaan
ryhmässä, jolloin syntyy oma dynamiikkansa
ja vuorovaikutus.
Ääni tulee kaiuttimesta, mutta sitä ei tarvitse katsoa. ”Jos olisi kuva, se suuntaisi katseet eri lailla. Nyt ollaan kasvotusten ja jokaiselle nousee oma kuva kuulemastaan.”
Kyse on Suomessa keksitystä vanhustyössä käytettävästä palvelusta, joka perustuu
ääneen. Laitteisto on yksinkertainen: vain
kaiutin ja langaton kaukosäädin. Sen kautta
voidaan saada kuuluviin 5 000 eri ohjelmaa,
jotka on laadittu ikääntyneiden aktivointia
varten.
Käyttäjä voi itsekin koota omia ohjelmia
palvelun mukana seuraavalla tietokoneohjelmalla.
Musiikki sopii kaikille
Oleellinen osa konseptia on musiikki. Valittavissa on noin 2 000 musikkikappaletta.
Mukana on valmiita kokonaisuuksia, jotka
voivat perustua vuodenaikaan, laulajaan tai
johonkin muuhun teemaan.
Huhtikuulle koottiin seitsemän laulun
ohjelma huhtikuun lauluista ja vapuksi tehtiin työväenlaulujen kokoelma. Valmiita musiikkiohjelmia on muun muassa virsistä, maa-
kuntalauluista, sota-ajan musiikista tai euroviisuista.
”Musiikki aktivoi muistin alueita”, Eija
Lämsä sanoo. ”Musiikki liikkuu laajasti aivokuorella, se ei keskity vain johonkin lohkoon.
Jopa aivoinfarktin jälkeen musiikki voi kuntouttaa.”
Musiikin hyvää tekevästä vaikutuksesta
on useita eri tutkimuksia, myös Sävelsirkkuun liittyen. Käytäntökin on sen opettanut:
”Laulut ja runot voivat tulla niiltäkin, joita jo
luultiin puhumisen taidon menettäneiksi.”
sekä liitetään siihen, mikä on merkityksellistä.
Se liittyy omaan ja yleiseen historiaan.
”Joillekuille voi olla vaikea hahmottaa,
mikä ero Sävelsirkulla on siihen, että hankkii cd-levyjä tai katsoo elokuvia televisiosta.
Mutta yhdessä tekeminen luo sosiaalista pääomaa. Se lisää yhteisymmärrystä ryhmässä ja
voi laajentaa tuntemisen alaa.”
Yhdessä vietetyn ajan tulisi aina olla vaikuttava, ei vain tarjota jotain tekemistä, Lämsä sanoo. ”On tärkeää, että musiikki ei muutu
äänisaasteeksi.”
Musiikki suunnitellaan hoidon osaksi.
Se motivoi hoitajiakin, he huomaavat
että kauan poissa ollut kyky onkin tallella.
Musiikki ja kuunteleminen sopii siksi huonokuntoisillekin vanhuksille ja kykenee aktivoimaan heitä.
”Tämä vahvistaa omanarvontuntoa. Monilla huonokuntoisilla vanhuksilla on vähän
jäljellä sellaista, mitä he voivat hallita. Musiikin myötä vanhus voi kertoa nuoremmille
hoitajille vaikka muistojaan Olavi Virrasta.
Se voimauttaa.”
Vanhan musiikin myötä ihmiset voivat
myös palauttaa mielensä aikaan, jolloin toimintakyky oli tallella, sekin voimauttaa.
Merikannosta Elvikseen
Valmiita musiikkiohjelmia on palvelussa nyt
tarjolla 200. Lisää tehdään koko ajan, tuoreimpia lisäyksiä ovat Oskar Merikanto ja
Elvis. ”Ikä ei määrää musiikkimakua”, Eija
Lämsä sanoo.
Valittu musiikki ei ole sattumanvaraista.
Se suunnitellaan hoidon osaksi ja sen tarkoitus on ilahduttaa ja voimauttaa. Musiikki ”reunustetaan” eli paketoidaan kokonaisuuksiksi
Musiikki voi tuoda ihmiselle paljon iloa
kun hän voi kuulla sellaista, mitä ei ole aikoihin kuullut. Tarjolla on 80 eri yhteislaulua.
Käyttäjä voi valita onko mukana esilaulaja vai
lauletaanko pelkän musiikin pohjalta.
Arvokkaita hetkiä
Äänen laatu on erittäin tärkeä, Eija Lämsä korostaa. Ääni kuuluu yhden kaiuttimen kautta ja sen on sovittava moneen eri tilaan sekä
huonokuuloisillekin. ”Kun ääni on huono,
sen vain kuulee. Kun se on hyvä, se vie tunnelmaan.” Laitteen kaiuttimet valmistaa suomalainen Olavi Räsänen Oy.
Kaikki käytettävä musiikki on Gramexin
ja Teoston lisensioimaa. Lämsä toimi aikaisemmin paikallisradion tuottajana, ja on tottunut Gramex-yhteyksiin. ”Musiikin oikeudet ovat liiketoiminnan edellytys.”
Eija Lämsä on työskennellyt Sävelsirkun
parissa alusta asti eli vuosituhannen taitteesta.
”Musiikki näkyy nopeasti jo ihmisen olemuksessa, silmiin syttyy ilme. Ne ovat arvokkaita
hetkiä.”•
17
Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira
välisoitto
Verneri Pohjola Edition Recordsille
Trumpetisti Verneri Pohjola on solminut
kolme levyä kattavan sopimuksen brittiläisen
levy-yhtiö Edition Recordsin kanssa.
Suomalaiskollegoista yhtiön rosterissa ovat
ennestään Oddarrang ja Alexi Tuomarila Trio.
Pohjolan edelliset albumit julkaisi saksalainen
ACT-levymerkki, ja ensimmäinen Editionin
julkaisema levy on luvassa keväälle 2015.
kuva: markku mattila
Taiteilija- ja
tuottaja-asiakas
Heikki Salmela ja Mikko Leppänen.
Uusia ihmisiä
Gramexissa
Gramex on lomalla
7.–20.7.2014
Mikko Leppänen on nimitetty
Gramexin IT-osastolle järjestelmäasiantuntijaksi. Ennen Gramexia Mikko on toiminut IT-tradenomiopintojensa ohella muun
muassa IT-vastaavana ja myyntitiimin vetäjänä.
Heikki Salmela on nimitetty
Gramexin tilitysosastolle International coordinator -tehtävään.
Heikki hoitaa ulkomaisen tilityksen tiimissä lähinnä järjestöjen
välisiin taiteilijatilityksiin liittyviä
tehtäviä.
Tällöin toimistomme
on suljettuna.
Paroni
Paakkunaiselle
Elvis ry:n
tunnustuspalkinto
18
info
Vuoden 2013 esityskorvausten tilityksesi erittelyn voit katsoa kotisivultamme e-palvelusta omilla
tunnuksillasi. Listalla näkyy missä radioissa omat äänitteesi ovat
soineet ja kuinka paljon niistä on
kertynyt korvauksia. Palveluun
pääsy edellyttää verkkopalvelusopimusta.
Mikäli et vielä ole tehnyt verkkopalvelusopimusta voit tulostaa
sen kotisivultamme www.gramex.fi tai voit tilata sopimuksen
asiakaspalvelustamme.
Esitysaikatilastoja vuoden
2013 radiosoitoistasi voit myös
tilata sähköpostitse tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
kuva: edition records
Musiikintekijöiden etujärjestö Säveltäjät ja Sanoittajat
Elvis ry:n hallinnoima Arthur Fuhrmannin
nimikkorahasto on myöntänyt 5 000
euron arvoisen tunnustuspalkinnon
Seppo ”Paroni” Paakkunaiselle. Yhä aktiivisesti säveltävä suomalaisen jazzin pioneeri on yli
50-vuotisella urallaan toiminut
niin muusikkona, säveltäjänä,
sovittajana kuin yhtyeenjohtajanakin kotimaassaan
sekä kansainvälisellä kentällä. Paronin yli tuhat teosta käsittävä tuotanto
on tyylillisesti rikasta ja
baritoni-saksofonisti tunnetaan erityisesti kansanmusiikki- ja maailmanmusiikkivaikutteistaan.
asiakas
kuvat: sari lindström
Kesäaika Gramexissa
20.6.–15.8.2014
Musiikin käyttäjien asiakaspalvelu on auki ma–pe klo 9–14
ja oikeudenhaltijoiden
asiakaspalvelu klo 9–15.
Toimistomme on avoinna
kesäaikana ma–to klo 9–16
ja perjantaisin klo 9–15.
Softengine esiintyi
näyttävästi ja
ammattitaitoisesti
kisa-areenalla.
Softengine
sijoittui hyvin
Asiakaspalvelupäällikkö Tarja Henriksson ja
toimitusjohtaja Hannu Marttila jakoivat yhtyeen jäsenille
Gramex-stipendit Kööpenhaminan matkaan
valmistauduttaessa.
Softengine menestyi komeasti Euroviisuissa.
Yhtyeen saama 11. sija on Suomen paras
sijoitus sitten Lordi-yhtyeen.
Teksti lauri kaira Kuvat andres putting (EBU), lauri kaira
T
ää yhdestoista sija on meille
kuin voitto! Kiitti kaikille
kannustuksesta ja tuesta. Oli
aivan mahtava keikka, vedettiin täysiä ja tuntui hienolta!
Tästä homma vasta alkaa, kesällä keikkaillaan ahkerasti ja
lähiaikoina julkaistaan toinen single”, laulaja
Topi Latukka sanoi urakan päätyttyä Ylelle.
Gramex tuki Suomen UMK-euroviisukisojen sponsorina yhtyeen osallistumista
Kööpenhaminan kisoihin.
Suomi sai pisteitä 16 maalta. Korkeimmat pisteet Softengine sai Norjalta, seitsemän. Yhteensä Suomi sai 72 pistettä.
Euroviisut on järjestetty joka vuosi vuodesta 1956 alkaen. Nyt kilpailua seurasi arviolta 180 miljoonaa ihmistä 45 maassa.
Yhtye kertoi aikovansa seuraavaksi julkaista jo valmiin singlensä. Sen jälkeen seuraa uuden levyn tekeminen ja keikkailu.
Keikkakutsuja on tullut niin paljon, että kesä
on täynnä. ”Ainakin Saksassa ollaan kiinnostuneita. Toivotaan, että sinne päästään.”
Suomessa yhtyeen jäsenillä alkaa myös
tavallinen arki. Pojilla siihen kuuluu niin
koulua, ylioppilasjuhlia kuin nyt tunnetuksi
nousseen yhtyeen keikkaohjelman suunnitteluakin.•
19
Tekijänoikeus
luo työpaikkoja
Puhemies Eero Heinäluoman mukaan tekijänoikeustyöpaikkojen
osuus on Suomessa toiseksi korkein Euroopassa.
Teksti Veikko rajantola Kuvat Matti matikainen
M
aailman henkisen
omaisuuden päivän
Suomen päätapahtumassa keskusteltiin
3D-tulostuksen ja
muodin IPR-kysymyksistä sekä tekijänoikeuden merkityksestä. Tapahtuman järjestivät IPR University Center sekä Luovan
työn tekijät ja yrittäjät LYHTY.
Tilaisuuden avasi Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Rauni Hagman ja
sen päätössanat käytti eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma.
Puhemies Heinäluoman siteeraaman
EU:n patenttitoimiston raportin mukaan
tekijänoikeuden työllistävä vaikutus Suomessa on aivan EU:n kärkeä. Sen mukaan
tekijänoikeusalat työllistävät 4,3 prosenttia
Suomen työvoimasta ja tuovat 4,8 prosenttia BKT:sta.
Raportin mukaan Suomi on tekijänoikeustyöpaikkojen osuudessa jaetulla toisella
sijalla ja BKT-osuudessa jaetulla kolmannella sijalla EU:ssa.
3D-tulostus
Muutosjohtaja Risto Linturi kuvasi 3Dtulostuksen tuomia mahdollisuuksia. ”Kun
yhä useampia tavaroita voidaan valmistaa
malleista napin painalluksella, ovat vaikutukset sekä luovaan työhön että teollisiin
rakenteisiin dramaattisia.”
”Tavaroita tullaan tulevaisuudessa valmistamaan kisälliajan tapaan jokaisessa kylässä ja niiden mallit leviävät tietoverkoissa”, Linturi sanoi.
Luovan työn tekijät ja yrittäjät LYHTYprojektin vetäjä Lauri Kaira käsitteli 3Dtulostuksen oikeudellisia ulottuvuuksia.
”Jos tutkijoiden ennusteet toteutuvat, 3Dtulostus tarjoaa useita kiinnostavia mahdollisuuksia: tuotteista voisi valmistaa pienempiä yksilöllisiä sarjoja ja niitä voisi räätälöidä
kuluttajan toiveiden tai mittojen mukaan.”
”Tunnettujen suunnittelijoiden designtuotteita voisi valmistaa etänä kuluttajan
lähellä ja autokorjaamokin voisi valmistaa
varaosat paikan päällä. Palvelu nopeutuisi
sekä varastointi- ja rahtikulut pienisivät”,
Kaira listasi.
Positiivisen kehityksen rinnalla näkyy
myös piratismin uhka. ”Jos ennusteet toteutuvat, voisimme tulevaisuudessa teettää
tutulta lainatuista esineistä kopioita 3Dkopiointilaitoksissa tai 3D-kotitulostimella.
Tällainen lähituotanto toisi uuden haasteen
fyysiseen piratismiin.”
Muodin pulmat
IPR University Centerin pääjohtaja MarjaLeena Mansala alusti muotiin liittyvistä
IPR-kysymyksistä. ”Valtioneuvoston periaatepäätöksessä aineettoman arvonluonnin
kehittämisohjelmasta muoti ja vaatesuunnittelu on liitetty mukaan luovaan talouteen.”
”Kilpailukyky edellyttää luovuuden lisäksi IPR-järjestelmän tarjoamia keinoja,
joilla lopputulokset voidaan suojata kopiointia vastaan”, totesi Mansala.•
Tekijänoikeuspäivänä nähtiin elokuvia Juhlapäivä jalkautui suuren yleisön keskuuteen aiempien vuosien tapaan
Päivään sisältyi muun muassa 16 kaupunkiin ulottuva elokuvien koululaisnäytösten sarja yhTekijänoikeuspäivän nimellä.
teistyössä Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen kanssa. Elokuvana näytettiin Snapper Films Oy:n tarjoama Ella ja
kaverit, joka perustuu Timo Parvelan lastenkirjoihin. Näytöksiin osallistui yhteensä yli 4 000 oppilasta. ”Olemme mielellämme mukana tukemassa positiivista viestiä tekijänoikeuksista. Näin oppilaille välittyy monipuolinen kuva erilaisista luovista
Lisäksi radiossa ja eloammateista, joita elokuvatuotannossakin tarvitaan”, sanoi Juha Wuolijoki Snapper Films Oy:stä.
kuvateattereissa esitettiin tietoiskuja, joissa tunnetut taiteilijat Dome Karukoskesta Michael Monroeen kertovat tekijänoiTekijänoikeuspäivään liittyi aiempien vuosien tapaan myös leffaetukampanja. Siinä jaettiin 90 000
keuden merkityksestä.
tekijänoikeudesta kertovaa sarjakuvakorttia, joilla kaksi pääsi yhden hinnalla elokuviin.
•
•
•
•
20
Monisatapäinen yleisö kuunteli Patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtaja Rauni Hagmanin avaussanoja.
Risto Linturin mukaan 3D-tulostuksella on dramaattiset
vaikutukset sekä luovaan työhön että teollisiin rakenteisiin.
Muodista keskustelivat muotoilija Olli Sallinen,
pääsihteeri Marja-Leena Mansala, konsultti ja suunnittelija
Anne Linnonmaa, toimitusjohtaja Sanna Kantola sekä
IPR-lakimies Paula Sailas.
Puhemies Eero Heinäluoma
piti arvossa sitä, että maailman
henkisen omaisuuden
päivää ja sen osana olevaa
tekijänoikeuspäivää vietetään
Suomessa näkyvästi.
3D-paneelissa keskustelivat muutosjohtaja Risto Linturi,
tutkimusjohtaja Jukka Tuomi, projektinjohtaja Lauri Kaira,
dosentti Olli Pitkänen ja asianajaja Kaisu Korpua.
21
Elämän
paras keikka
edessä
Ilmaisuvoimaisen balladien tulkitsijan
tenoriääni on vuosikymmenten saatossa
vain syventynyt.
Teksti eeva mehto Kuvat Matti matikainen
P
epe Willbergin musiikkiura on kestänyt menestyksekkäästi jo 52 vuotta, eikä
loppu häämötä vieläkään.
Päinvastoin, uusi levy Pepe
& Saimaa ilmestyi toukokuussa 2014 ja levyn suuri
julkistamiskeikka on Helsingin juhlaviikoilla
elokuussa.
Pepe Willbergin olemuksessa ei näy häivääkään diivan elkeistä suuresta suosiosta ja
monipuolisesta musiikillisesta osaamisesta
huolimatta.
”Ei ollut koskaan itsestään selvää, että
minusta tulisi muusikko, eikä se vieläkään
sitä ole. En ole koskaan väkivaltaisesti pyrkinyt olemaan juuri mitään, enkä varsinkaan
tilastojen kärjessä tai suosion huipulla.”
22
”En ole myöskään haikaillut tähdeksi tulosta. Se tuntuu ajatuksenakin ahdistavalta.
Ymmärtääkseni sen eteen pitäisi sopeutua
lähes kaikkeen ja käyttämään jopa joskus kyseenalaisia keinoja.”
Musiikillisen lahjakkuuden ja intohimon
lisäksi keikkamuusikon työssä tarvitaan Willbergin mukaan hyviä hermoja.
”Mulla on järjettömän hyvät hermot
ja osaan suhtautua kanssaihmisiin mutkattomasti, sillä elämässä joutuu aika
ajoin ottamaan myös taka-askeleita.
Uskon, että minua on musiikkielämässä kantanut se itselleni
ominainen luonteenpiirre, että
olen osannut ottaa sen takaaskeleen juuri oikealla
hetkellä.” >>>
Pepe Willberg
nauttii edelleen
keikkamuusikon
työstä.
23
Lapsuus alkoi Turussa
Pertti Willbeg syntyi Turussa vuonna 1946.
Lempinimen, Pepe, äiti antoi pojalleen jo
lapsena.
”Mutsi oli yksinhuoltaja, vain 18-vuotias nuorikko kun synnyin. Asuttiin äidin
isän vanhempien luona. Olin ainoa lapsi 10
vuotta, sitten tuli pari pikkusiskoa.”
Kun Pepe oli yhdeksänvuotias, äiti ja
poika muuttivat Helsinkiin, ja Pepen persoonallinen Turun-murre vaihtui nopeasti
stadin slangiksi.
Pepe kuunteli äidin kolmea albumia:
Glenn Milleriä, Mario Lanzaa sekä Nat
King Colea ja Elviksen elokuvia nähtyään
alkoi harrastaa Elvis-imitointia.
Ӏiti oli varmaan musikaalinen, ainakin
kova tanssimaan. Sen seurauksena meikäläinenkin syntyi.”
Pepen laulunumero vaihteli koulussa viivan ja vitosen välillä, eikä koulunkäynti muutenkaan erityisemmin maistunut. Sen sijaan
Elvis ja Elviksen levyt alkoivat kiinnostaa.
”Kaveripiireissä joku sai aina jonkun levyn ja sitä käytiin porukalla kuuntelemassa.
Silloin istuttiin kuin kirkossa. Kiinnostus kitaraan syttyi kun näin kuvan Elviksestä kitara
sylissä. 13-vuotiaana sain akustisen kitaran ja
aloin harjoitella soittoa.”
Pepe kävi neljä vuotta oppikoulua, tuplasi neljännen ja sai tarpeekseen. Vuonna 1963
kaverukset perustivat Islanders-yhtyeen. Pepe
soitti komppikitaraa ja lauloi, aluksi kylläkin
kavereiden painostuksesta.
Kappaleet harjoiteltiin pääasiassa korvakuulolta levyjä kuunnellen ja keikoille matkustettiin HKL:n busseilla musiikkilaitteita
raahaten.
Vuonna 1963 bändi soitti jo koulubileissä ja suosio oli taattu, mutta kun ohjelmistoa
oli vielä vähän, samat kappaleet soitettiin yhä
uudestaan ja uudestaan.
”Lasken urani alkaneen 1962 syksyllä.
Silloin tajusin, että tämä on sitä, mitä olen jo
pitkään halunnut tehdä ja näköjään onnistun
siinä helposti.”
Ensimmäinen levy nosti suosioon
”Viimeisenä koulukeväänä meidän bänditouhut olivat päässeet jo niin pitkälle, että Danny halusi tulla mukaan. Danny treenasi samassa treenikämpässä ja sitä alkoi kiinnostaa
meidän bändi. Stig Selin soitti kitaraa, Hasse Walli rumpuja ja Kaj Wallin bassoa. East
Virginia -levytyksen ansiosta meidät otettiin
Leksa Heinosen kesäkiertueelle.”
East Virginia levytettiin 1964 sen maailman tapaan kerralla Scandian studiossa sisään.
Islandersin jälkeen Willbegin yhtye oli
Finnish Beatmakers, josta tuli Ruotsin kier24
tueen jälkeen Jormas. 1966 ilmestyi Pepe
Willbergin ensimmäinen soololevy, Saat
miehen kyyneliin, josta tuli heti suuri hitti.
1969 perustettiin Pepe & Paradise.
”Siinä kokoonpanossa olivat aluksi Jorma Kalenius, Erkki Lehtola ja Ande Päiväläinen. Urkurina oli hetken aikaa Marjukka Riihimäki, joka on sittemmin menestynyt
kuoronjohtajana. Hän kyllästyi kyllä nopeasti
meidän jätkälaumaan.”
Aamu sekä Elämältä kaiken sain olivat
Pepe & Paradisen suosituimmat hitit.
Pepe Willberg nauttii edelleen keikkamuusikon työstä ja etenkin siitä, että saa
työskennellä A1-luokan muusikkojen kanssa.
Musiikki luo onnea
”Nykyään minulla ei ole vakiobändiä. Muusikkokavereista kasataan kokoonpano aina
tilanteen mukaan. En kierrä enää tanssilavoja. Ne on ihan näiden tangokuninkaallisten
hallussa. Ei sinne meikäläisellä ole mitään
asiaa.”
”Mun keikat on konserttisaleissa, isommissa pubeissa, ravintoloissa ja kaikennäköisissä kissanristiäisissä.”
Pepe Willberg on aina viihtynyt muusikon työssä, siitä huolimatta, että muusikon
elämä on taloudellisesti epävarmaa. Ajoittain
on ollut pelko, että keikat loppuvat, mutta
aina jokin tilaus esiintymiseen on tullut juuri
kun epävarmuus on lähellä iskeä.
Vaikka Willberg on säveltänyt omia
kappaleita, hän ei mielellään niitä itse laula.
Muiden musiikkiin on kuulemma mielenkiintoisempaa tutustua, oma musiikki on itselle liian tuttua.
”Sitä paitsi maailmassa on niin paljon
hienoja kappaleita, että kynnys säveltää on
korkea.”
Nuorena oli suurta onnea kun Islanders
kehittyi ja Jormaksessa saatiin musiikki toi-
Pepe Willbergin ensimmäinen soololevy ilmestyi vuonna 1966.
Pepe Willberg on osallistunut Euroviisukarsintoihin sekä säveltäjänä että laulajana ja
useaan otteeseen Syksyn Sävel -kilpailuihin.
Hän on laulanut paljon taustakuoroissa, televisiossa sekä radiossa.
Willberg on toiminut laulusolistina ja kitaristina monissa Suomen menestyksekkäimmissä
orkestereissa vuosikymmenten ajan ja hänen
musiikkiaan on usein kuultu myös Seinäjoen
tangomarkkinoilla.
Suomen äänitearkisto listaa 47 Willbergin säveltämää kappaletta vuoteen 1999 asti. Hän on
säveltänyt muun muassa Joel Hallikaiselle,
Paula Koivuniemelle sekä Mika Pohjoselle.
Edesmenneen legendan, Otto Donnerin kokoonpanossa Pepe Willberg esiintyi Porin
Jazzeissa, teki levyn Johanna Iivanaisen
kanssa Tommy Tabermannin runoihin ja laulaa
edelleen joulukonserteissa kuorojen sekä lauluyhtyeiden kanssa.
Mestarit Areenalla -tupla-cd:tä on myyty jo yli
120 000 kappaletta ja kaikki Mestarit Areenalla -keikat myytiin loppuun Suomen suurimmissa
jäähalleissa sekä Helsingin Olympiastadionilla
1990-luvun lopulla. Pepe Willbegin lisäksi Mestareihin kuuluivat: Hector, Kirka sekä Pave
Maijanen.
2000-luvun alussa Fredi, Petri Laaksonen ja
Pepe Willberg, eli Poptenorit esiintyivät Suomen
suurimmissa konserttisaleissa ja 2011 Pepe
Willberg sai Iskelmä-Finlandia -palkinnon.
•
Jormas-yhtyeessä Pepe Willberg lauloi 1960-luvulla.
’’Pyrin koko ajan olemaan paras
mahdollinen Pepe Willberg.’’
mimaan. Soittaminen ja laulaminen antavat
Willbergille edelleen hyviä fiiliksiä.
”Vielä tänäkin päivänä koen suurta onnea, kun musiikki alkaa toimia ja svengata.
Ryhmän yhteistoiminnassa on jonkin asteista
rakkautta, kun toteutetaan musiikkia läheisten muusikkokavereitten kanssa.
Tuhovuodet takanapäin
Moni 68-vuotiaan Willbergin muusikkotovereista on jo ehtinyt kuolla.
”Itse pidän nykyään terveydestäni huolta.
Mullakin oli huono 1990-luku, jolloin yritin
tuhota terveyteni kaikin mahdollisin keinoin.”
Nykyterveydestään Willberg kiittää vaimoaan ja manageriaan, Pauliina VisuriWillbergiä.
”Kun Pauliina otti mua niskasta kiinni,
muutin elämäntapani aika radikaalisti. Lopetin muun muassa röökinpolton 13 vuotta
sitten ja ryyppäämiseni väheni murto-osaan
90-luvun ajoista. Käyn myös pari kertaa viikossa kuntonyrkkeilyssä, nyt jo kahdeksatta
vuotta.”
Pauliina on käytännössä Pepen ”personal
trainer”. Hän myös päättää, mitä Willbergin
perheessä syödään, eli kalaa kaksi, kolme kertaa viikossa.
”Pauliina yrittää myös syöttää mulle kaurapuuroa aamuisin, jota kylläkin vastustan.
Onneksi terveys on toistaiseksi hyvä, kop, kop.
Kolesteroli oli vähän koholla, mutta verenpaine on kuin teini-ikäisellä, sanoi lääkäri.”
Vuonna 2012 ilmestyneessä elämänkertakirjassa Pepe Willberg – Kai vielä muistat sen,
Willberg kertoo elämästään ja musiikistaan.
Willberg on ollut kolme kertaa naimisissa.
Edellisestä avioliitosta lapsia on kolme, ensimmäisestä yksi sekä yksi kaverisuhteesta.
”Eli viisi lasta yhteensä. Ei voi silti tietää,
onko niitä enemmänkin”, Willberg nauraa.
Pepe Willberg sanoo olevansa ainakin
satunnaisesti onnellinen, vaikka lauloi juuri
levylle kappaleen, jossa on ajatus, että jos onnensa näyttää, sen myös menettää.
Ison orkesterin kanssa lavalle
Tehosekoitin-yhtyeestä tutun Matti Mikkolan säveltämä ja Timo Kiiskisen sanoittama
albumi Pepe & Saimaa ilmestyi toukokuussa 2014. Levyn julkistamiskeikka pidetään
Helsingin juhlaviikoilla 25.8.2014 Helsingin
Juhlaviikoilla.
Silloin lavalle nousevat Pepe Willbergin
kanssa Espoon laulajat, 40-henkinen kuoro
sekä Saimaa-orkesteri: tusina jousisoittajaa,
tusina puhallinsoittajaa, harpisti, patarumpali,
rumpali, perkussionisti, kaksi kosketinsoittajaa, basisti, sekä viiden kitaran rytmiryhmä.
”Se on kesäni ja ehkä koko urani kohokohta.”
Mikkolan ja Willbergin ensimmäinen
sinkku, 2011 julkaistu Lyhyenä hetkenä oli
vuonna 2012 Radio Suomen soitetuin kappale.
”Vaikka minulla ei ole koskaan ollut tarvetta olla tähti, se ei tarkoita sitä, ettei minulla olisi kunnianhimoa. Pyrin koko ajan
olemaan paras mahdollinen Pepe Willberg,
eli jokaisella keikalla niin hyvä kuin mahdollista.”
”Ja totta kai toivon, että edes osalle porukasta välittyy se energia, minkä siihen satsaan.”•
25
Euroopan unionin tuomioistuin sijaitsee Luxembourgissa. Kuvassa oikeuspalatsin
suuri istuntosali sekä tuomioistuimen käännöspalveluiden 24-kerroksiset tornitalot.
Käännöksiä tarvitaan, sillä tuomioistuin toimii EU:n 24 virallisella kielellä.
Oikeuskäytäntöä
Euroopasta
Euroopan unionin tuomioistuin on antanut
kaksi oikeuksien täytäntöönpanon
kannalta keskeistä ennakkoratkaisua.
Teksti jaana pihkala Kuvat G. Fessy / CJUE, Euroopan unionin tuomioistuin
26
E
uroopan unionin jäsenenä
Suomea sitovat monessa
asiassa EU:n säätämät lait.
Epäselvissä tapauksissa niitä
tulkitsee Luxembourgissa
sijaitseva Euroopan unionin
tuomioistuin. Sen tehtävänä
on huolehtia, että lakeja tulkitaan ja sovelletaan samalla tavalla kaikissa jäsenmaissa.
Myös yksittäinen ihminen tai yritys voi viedä
asioita tuomioistuimeen, mikäli katsoo jonkin EU-toimielimen rikkoneen oikeuksiaan.
1
Tuottaja voi hakea levityskieltoa
Eräät elokuvatuotantoyritykset saivat selville, että niiden elokuvia voitiin luvatta katsella
tai ladata Kino.to -nimiseltä internetsivustolta. Yritysten hakemuksesta tuomioistuimet
kielsivät UPC Telekabel Wien -teleoperaattoria tarjoamasta pääsyä sivustolle. Teleoperaattori riitautti asian ja Itävallan korkein oikeus esitti ennakkoratkaisupyynnön unionin
tuomioistuimelle.
Unionin tuomioistuin vastasi, että teleoperaattori on tekijänoikeusdirektiivissä tar-
koitettu välittäjä, jonka palveluja käytetään
tekijänoikeuden loukkaamiseen. Oikeudenhaltijat voivat hakea sille kieltomääräystä.
Tuomioistuin korosti, että direktiivi ei
edellytä oikeudenloukkaajan ja välittäjän välillä olevan asiakas- tai muuta erityistä suhdetta. Ei ole myöskään tarpeen osoittaa, että
välittäjän asiakkaat todella käyttävät saataville saatettua suojattua aineistoa. Direktiivin
tavoitteena on tekijänoikeuden loukkausten
lopettamisen lisäksi myös niiden estäminen
ennalta.
Tavoite on lopettaa ja estää
ennalta tekijänoikeusloukkaukset.
Näin tuomioistuin vahvistaa tekijänoikeusdirektiivin edellyttävän, että oikeudenhaltijat voivat hakea kieltomääräystä suoraan
teleoperaattoreita vastaan.
Perusoikeusväitteistä tuomioistuin totesi, että ristiriitatilanteissa on lain tulkinnassa
varmistettava perusoikeuksien välinen oikeudenmukainen tasapaino. Kieltomääräyksellä
ei puututa teleoperaattoreiden elinkeinovapauden keskeiseen sisältöön.
Tuomioistuimen mukaan perusoikeudet
eivät ole esteenä kieltomääräykselle, jos sillä
ei tarpeettomasti evätä käyttäjiltä mahdollisuutta saada tietoja laillisesti ja jos toimenpiteillä estetään tai huomattavasti vaikeutetaan
pääsyä luvattomaan aineistoon.
Suomessa Elisa, Sonera ja DNA on määrätty estämään asiakkaidensa pääsy The Pirate
Bay -sivustolle.•
UPC Telekabel Wien GmbH v Constantin Film Verleih GmbH ja Wega Filmproduktionsgesellschaft mbH (27.3.2014 annettu tuomio asiassa C-314/12)
2
Ei yksityistä kopiointia
laittomasta lähteestä
Thuiskopie-säätiö kantaa ja jakaa Alankomaissa tietovälineiden valmistajille ja maahantuojille asetetun hyvitysmaksun. Sen suuruuden vahvistaa SONT-säätiö, joka on huomioinut maksun määrässä laittomien lähteiden
kopioinnin aiheuttaman vahingon. Siksi
Alankomaissa yksityinen kopiointi on ollut
sallittua lähteen laillisuudesta riippumatta.
Kantajina olevat yritykset katsoivat, että
hyvitysmaksu on korvaus oikeudenhaltijoille
laillisesta yksityisestä kopioinnista. Sen määrässä ei saa ottaa huomioon laittomista lähteistä tehdyn kopioinnin tuomaa vahinkoa.
Alankomaiden korkein oikeus esitti asiassa ennakkoratkaisupyynnön unionin tuomioistuimelle.
Unionin tuomioistuimen mukaan sisämarkkinoiden asianmukainen toiminta häiriintyisi, jos jäsenvaltioilla olisi mahdollisuus
sallia laittomastakin lähteestä kopiointi. Ei
ole mahdollista suvaita sellaista kansallista
lainsäädäntöä, joka ei erottele yksityistä kopiointia laillisista ja laittomista lähteistä, tuomioistuin totesi.
Laittomasta lähteestä kopioinnin salliminen edistäisi laittomasti julkaistujen teosten
liikkuvuutta. Tämä leikkaisi laillisia liiketoimia tavalla, joka olisi ristiriidassa teosten
Osa päätösasioista käsitellään 28 tuomarin täysistunnon sijasta suppeammassa viiden tuomarin jaostossa.
Hyvitysmaksu
ei kata laitonta
kopiointia.
tavanomaisen hyödyntämisen kanssa. Lisäksi
se haittaisi kohtuuttomasti oikeudenhaltijoiden oikeutettuja etuja.
Tuomioistuin katsoi, että tekijänoikeusdirektiivin yksityisen kopioinnin poikkeusta
ja siitä suoritettavaa hyvitystä koskeva kohta ei kata yksityistä kopiointia laittomasta
lähteestä. Tuomion johdosta Alankomaiden
oikeusministeriö tiedotti, että laittomasta
lähteestä lataamista ei enää sallita.
Suomessa laittomasta lähteestä lataaminen on kielletty tekijänoikeuslailla. ”Järkeä
tekijänoikeuslakiin” -kansalaisaloitteessa laillisen lähteen vaatimus on vaadittu poistettavaksi. Tämän ratkaisun valossa se on EUoikeuden vastaista.•
ACI Adam BV ym. v Stichting de Thuiskopie (10.4.2014 annettu tuomio asiassa C-435/12)
27
Suomessa tehdään erinomaista musiikkia kaikissa genreissä ja sitä saa vaivattomammin kuin koskaan aikaisemmin, Lauri Rechardt sanoo.
Netissä kampanjoidaan
musiikin puolesta
Tuottajat, taitelijat ja äänitekauppiaat yhteistyössä.
Teksti Lauri kaira Kuva saara vuorjoki
Ä
änitealalla on menossa Musiikin puolesta -kampanja,
johon liittyy mainontaa ja
oma kotisivu.
”Kampanjalla halutaan
kertoa musiikin tekemisestä positiivisesti ja kannustaa
kuluttajia kokeilemaan digitaalisia musiikkipalveluita. Tutkimusten mukaan 70 prosenttia netinkäyttäjistä ei ole vielä kokeillut
maksullisia musiikkipalveluita”, kertoo Musiikkituottajien vetäjä Lauri Rechardt.
Rechardtin mukaan on vielä aikaista arvioida kampanjan menestystä.
”Mutta digitaalisten palveluiden suosio
on kasvanut voimakkaasti”, iloitsee Rechardt.
28
”Jokainen voi itse arvioida kampanjaa käymällä sivustolla www.musiikinpuolesta.fi.”
Kampanjasta vastaavat Musiikkituottajat
ja sen jäsenet, mutta yhteistyössä mukana on
ollut myös levykauppoja ja digitaalisia palveluita.
”Suuri joukko suomalaisia eturivin artisteja lähetti joulutervehdyksiä sivuston kautta
ja sivustolla nähtävällä videolla musiikin
tekemisestä kertovat Anssi Kela, Cheek,
Robin ja Jenni Vartiainen.”
”Sivustolla on myös eri artistien somefeedejä, joita seuraamalla voi seurata omien
suosikkiensa viimeisimpiä kuulumisia.”
Rechardtin mukaan sivustoa uudistetaan
ja uutta sisältöä on tulossa. ”Kannattaa lisätä
sivusto omiin suosikkeihin ja käydä joka päivä
katsomassa mitä uutta sieltä löytyy.”
Rechardtin mukaan elämme musiikin ystävien kulta-aikaa. ”Suomessa tehdään erinomaista musiikkia kaikissa genreissä ja sitä on
saatavilla monin eri tavoin, vaivattomammin
kuin koskaan aikaisemmin.”
”Musiikkituottajat haluaa kiittää kaikkia
niitä monia musiikin ystäviä, jotka kunnioittavat musiikintekijöiden työtä ja hankkivat
musiikkinsa laillisesti - levykaupoista, suoratoistopalveluista tai latauspalveluista.”
Kampanjan nettisivulta on linkki www.
laillisetpalvelut.fi -sivulle, joka on koko luovan alan yhteinen reitti laillisiin verkkopalveluihin.•
viidakko
pykälä
Kysymyksiä voi lähettää
osoitteella
[email protected]
1
Yksityistä kopiointia
koskeva poikkeus
Laki sallii yksityisen kopioinnin.
Mitä sillä tarkoitetaan?
Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaan julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Niitä ei ole lupa
käyttää muuhun tarkoitukseen, esimerkiksi esittää julkisesti tai myydä.
Kyse on rajoituksesta tekijän yksinoikeuteen eli poikkeuksesta pääsääntöön, jonka mukaan teoksen
kappaleen valmistaminen ja yleisön
saataville saattaminen edellyttää
aina oikeudenhaltijan lupaa. Yksityisen kopioinnin poikkeus ei koske
tietokonepelejä tai -ohjelmia, joista
saa ottaa vain varmuuskopion.
Siksi jokaisella on oikeus valmistaa laillisesta lähteestä peräisin olevasta teoksesta muutama kappale
yksityistä käyttöä varten, jollei sitä
ole sopimusehdoin tai teknisin suojauksin rajoitettu. Kappaleen valmistamista on muun muassa teoksen
lataaminen internetistä omalle tietokoneelle.
Lukijoiden tekijänoikeusaiheisiin kysymyksiin vastaa tässä lehdessä
Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskuksen apulaisjohtaja
Jaana PIHKALA. Tämän palstan tarkoituksena on selventää
maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden
tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa
oikeudellisia neuvoja.
Yksityinen kopiointi
Yksityisen käytön piiriin kuuluvat
oma käyttö, perhe ja lähin ystäväpiiri; tällöinkin teoksen kopiointi on rajoitettu muutamaan kappaleeseen.
Lain sallima yksityinen kopiointi ei
siis tarkoita yksityishenkilöiden suorittamaa kaikkea kopiointia.
Yksityisen kopioinnin laillisuus
on merkittävä etu kuluttajille. EU:n
tekijänoikeusdirektiivin mukaan jäsenvaltioilla on oikeus säätää tällaisia poikkeuksia tai rajoituksia
tekijänoikeuteen mikäli oikeudenhaltijat saavat sopivan hyvityksen
tästä rajoituksesta aiheutuvan haitan korvaamiseksi. Suomessa – kuten valtaosassa EU-maita – asia on
järjestetty hyvitysmaksulla. Sitä peritään tallennusalustoista ja laitteista,
joita käytetään merkittävässä määrin
teosten yksityiseen kopiointiin.
2
Laillinen lähde
Mistä tietää, onko lähde laillinen
vai laiton?
Yksityiseen käyttöön voi kopioida
vain laillisesta lähteestä. Kopioitavan teoksen on oltava aito ja laillinen: esimerkiksi ostettu, lainattu tai
lahjaksi saatu äänite. Mikäli teos on
internetissä oikeudenhaltijan luvalla, on kyseessä laillinen lähde. Tällöinkin kopiointia on voitu rajoittaa
teknisellä suojauksella tai sopimusehdoin. Epäselvissä tilanteissa kannattaakin tutustua käytetyn palvelun
käyttöehtoihin.
Suomessa tällä hetkellä toimivat lailliset verkkokaupat on listattu
osoitteessa www.laillisetpalvelut.fi.
Oikeudenhaltijoilta itseltään tai näi-
tä edustavilta yhdistyksiltä voi myös
kysyä neuvoa lähteen laillisuudesta.
Mikäli oikeudenhaltija ei ole antanut lupaa teoksen jakamiseen internetissä, on kyseessä laiton lähde.
Teoksen hinnasta voi usein päätellä
lähteen laillisuuden. Mikäli joku muu
kuin oikeudenhaltija jakaa kaupassa myynnissä olevaa teosta internetissä ilmaiseksi tai poikkeuksellisen edullisesti, kyse todennäköisesti
laittomasta lähteestä.
3
Seuraamukset
musiikin lataamisesta
Mitä seuraamuksia voi musiikin
lataamisesta pahimmillaan tulla?
Laillisesta lähteestä saa ladata yksityiseen käyttöön ilman lupaa tai hyvitysvelvollisuutta oikeudenhaltijalle. Laittomasta lähteestä kopiointi
Tietoverkossa tehty oikeudenloukkaus voidaan katsoa rikokseksi, mikäli teko on ollut tahallinen ja
omiaan aiheuttamaan huomattavaa
haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle. Enimmäisrangaistus
tekijänoikeusrikoksesta on kaksi
vuotta vankeutta.
Ankarin Suomessa langetettu tuomio nettipiratismista on ollut 6 kuukautta ehdollista vankeutta niin sanottujen huippusivustojen ylläpitäjille.
Yksittäisiä vertaisverkkokäyttäjiä on
tuomittu tekijänoikeusrikoksesta tai
rikkomuksesta sakkoihin.
Teoksen luvattomasta käytöstä
on aina suoritettava oikeudenhaltijalle kohtuullinen hyvitys. Hyvityksen
suuruuteen vaikuttaa esimerkiksi se,
kuinka paljon ja millaisia teoksia on
ollut jaossa sekä kuinka laajasti niitä on jaettu. Tahallisesta oikeudenloukkauksesta voidaan vaatia vahingonkorvausta.
Mikäli oikeudenloukkaus selvitetään oikeudessa, voivat hävinneen osapuolen maksettavaksi tulla
myös oikeudenkäyntikulut. Lisäksi
voidaan tuomita menettämisseuraamuksia, kuten luvattomien teos-
Omaan käyttöön saa
kopioida laillisesta lähteestä.
omaan yksityiseenkin käyttöön on
tekijänoikeuslain vastaista eli laitonta. Pelkkää omaan käyttöön lataamista ei kuitenkaan ole sanktioitu,
mutta siitäkin voi seurata hyvitysvelvollisuus oikeudenhaltijalle.
Muille jakaminen sen sijaan on rikosoikeudellisesti rangaistavaa. Käytännössä vertaisverkot toimivat teknisesti siten, ettei ole mahdollista vain
ladata itselleen. Kun lataat itsellesi
tiedostoa, jaat sitä samalla muille.
kopioiden hävittäminen tai rikoksentekovälineen menettäminen.
TTVK ry:n edustamat oikeudenhaltijat pyrkivät ensisijaisesti aina
sopimaan yksittäiset oikeudenloukkaukset. Lisäksi oikeudenhaltijat
ovat toivoneet jo pitkään huomautuskirjemenettelyä, jolloin laiton toiminta olisi mahdollista lopettaa ilman seuraamuksia.
•
29
Messissä mukana
Musiikin edistämissäätiö MES tukee musiikkia
Putoavien
levymyyntien
aika
Ondine on julkaissut laulaja Soile Isokoskenkin levyjä.
kuva: matti matikainen
Emme enää tee niin kalliita levyjä kuin ennen, sanoo klassiseen
musiikkiin erikoistuneen Ondinelevy-yhtiön toimitusjohtaja Reijo
Kiilunen. Taiteilijat ja orkesterit
osallistuvat entistä enemmän kustannuksiin.
Tämä heijastuu tukihakemuksiin.
Ondine hakee Musiikin edistämissäätiöstä pienempiä summia kuin
aikaisemmin. ”Tuki on kuitenkin
yhä äärimmäisen tärkeä, olkoon
pienikin.”
Levyjen myyntimäärät ovat laskeneet voimakkaasti, erityisesti
Suomessa. ”Karita Mattilan levy
myi aikaisemmin 40 – 50 000 kappaletta. Pystyimme rahoittamaan
muita levyjä sen kaltaisilla hittituotteilla. Nyt on vaikea myydä
mitä tahansa ja 3 000 myytyä levyä on jo iso määrä.”
Omien tuotantojen sijaan Ondinen on nykyään lisensioitava entistä enemmän valmiita mastereita. ”Joka produktio on katsottava
erikseen ja sen on tuotava kulunsa
takaisin. Kotimaasta ei enää tule
myyntihittejä.”
Ulkomainen myynti on ollut aina
Ondinelle tärkeää, ja se on vähentynyt kotimaista myyntiä vähemmän. ”Siitä saatava kate on kuitenkin pieni.”
Digitaalinen myynti kasvaa,
mutta ei korvaa levymyynnin pudotusta. ”Tuottomme Spotifystä
ovat satasia kuukaudessa.”
Entä jos levyyn haettu avustus
jää saamatta? ”Puremme hammasta ja teemme levyn. Osaan
arvioida aika hyvin millä on tukimahdollisuuksia ja millä ei. Joskus
sekin vaikuttaa, tuleeko tukea tuhat euroa vai kolme tuhatta. Tuki
voi jäädä niin pieneksi, että levy
tuottaa tappiota.”
Reijo Kiilunen ei kuitenkaan
usko, että myynnin heikentyessäkään valta julkaisemisesta siirtyy
levy-yhtiöiltä avustusten jakajille.
”Levy-yhtöillä on intressi julkaista
haluamansa levyt.”•
Heikki Jokinen
30
Musiikin edistämissäätiöön
tuli viime vuonna 3 071 apurahahakemusta. Mitä hakemukselle tapahtuu
sen jälkeen kun se säätiöön tulee?
”Tietokantaamme tuleva hakemus
ohjautuu suoraan oman alansa toimikuntaan”, sanoo MES:n hallintosihteeri Ulla Haukatsalo. Hän tarkistaa, että hakemukset tulevat ajoissa
ja tiedot ovat kohdallaan.
Säätiöllä on yhdeksän asiantuntijatoimikuntaa. Niiden jäsenet saavat
alkuperäiset hakemukset etukäteen
pdf-tiedostoina.
Toimikuntien jäsenillä on verkkotunnus MES:n tietojärjestelmään.
Näin he pääsevät kuuntelemaan hakemuksien liitteinä lähetettyjä mp3muotoisia musiikkinäytteitä. Tiedostot ovat käytössä vielä kokousten
jälkeenkin tarkistuksia varten.
”Hienoa, että saamme liitteetkin
kulkemaan sähköisinä hakemusten
mukana. Ennen kaikki tehtiin paperilla, käsin ja postin kautta. Silloin
valmisteluun kului kaksikin viikkoa.”
Nyt toimikunnat saavat lisäksi nopeasti sähköisen yhteenvedon hakemusten pääkohdista.
Eniten hakemuksia tulee työskentelytukeen ja sen jälkeen elävän musiikin sekä äänitetuotannon tukeen.
Toimikunnat avainasemassa
”Toimikuntien kokoukset ovat pitkiä,
kuten arvata saattaa”, Haukatsalo
kertoo. ”Jäsenet joutuvat todella si-
Musiikin edistämissäätiön
MES:n päätöksiä
1.1.–30.4.2014
Audiovisuaalinen tuotanto
97 000 euroa, saajia 70
Elävän musiikin tuki
267 200 euroa, saajia 149
Julkaisutuki
16 200 euroa, saajia 19
Koulutustuki
27 000 euroa, saajia 14
Markkinointi- ja vientituki
137 400 euroa, saajia 23
Työskentelytuki
163 350 euroa, saajia 98
Äänitetuotantotuki
73 650 euroa, saajia 68
Saajia yhteensä
441 kappaletta,
781 850 euroa
Tiedot hakuajoista ja ohjeet:
www.musiikinedistamissaatio.fi
Kuva: matti matikainen
Mitä apurahahakemukselle
tapahtuu säätiössä?
MES:n apurahajärjestelmän sujuvuus saa
kiitosta hakijoilta, sanoo hallintosihteeri
Ulla Haukatasalo.
toutumaan käsittelyprosessiin ja antamaan aikaansa säätiölle.”
Toimikunnilta tulee oman alansa
päätösehdotus. Ne viedään tietojärjestelmään ja lähetetään säätiön
hallitukselle vahvistettaviksi. Hallitus pääsee lisäksi tutustumaan alkuperäisiin hakemuksiin liitteineen
ja näytteineen.
Hallituksen luottamus toimikuntiin
on suuri. ”Yleensä se ei muuta esityksiä. Toimikunnat ovat oman alansa asiantuntijoita ja punnitsevat huolellisesti ehdotuksensa.”
Säätiön toimisto kirjaa päätökset
tietojärjestelmäänsä. ”Saamme yhdellä napin painalluksella tulostettua
räätälöidyn päätöksen kaikille, oli se
sitten kielteinen tai myönteinen.”
Nopeaa ja helppoa
MES on nopea rahanjakaja. Päätökset tulevat jo 4–6 viikon kuluessa kunkin haun päättymisestä. Viime
vuonna tukea sai 1 457 hakijaa.
Apurahan saajille menevä kirje sisältää ohjeet miten toimia. Hankkeen
toteuduttua siitä on esitettävä säätiölle talous- ja tapahtumaraportti.
Raha maksetaan raporttia vastaan.
Työskentelyapuraha on poikkeus, se
maksetaan ilman etukäteisraporttia.
”Kun jokin asia askarruttaa oman
hankkeen tai myönnetyn apurahan
kohdalla, kannattaa soittaa ja tarkistaa miten toimia.”
Ulla Haukatsalo sanoo, että säätiön tietojärjestelmä saa erittäin hyvää palautetta. Hakijat ovat sanoneet
sitä helpoksi käyttää sekä vihjanneet, että monella muulla olisi siitä oppimista. ”Se lämmittää mieltä.
Mutta aina on varaa parantaa ja kaikki palaute käydään läpi.”
Heikki Jokinen
•
31
Kesäaika Gramexissa: Toimistomme on suljettuna 7.–20.7.
Muuten kesäkaudella eli 20.6.–15.8 musiikin käyttäjien asiakaspalvelu on auki ma–pe klo 9–14 ja oikeudenhaltijoiden asiakaspalvelu klo 9–15.
32