1. No category

eX
Gram
press
2014
1
Haloo
Helsinki!
on vuoden yhtye
Anna Puu ja Arja Koriseva puhuvat laulamisesta
Pink oli vuoden radiotähti
Luova talous Suomen moottoriksi
1
hän
anni sinnemäki
Syntyi 20.7.1973 Helsingissä
Kuuntelen
mitä soitetaan
Työura ja koulutus
Humanististen tieteiden kandidaatti.
Kirjoittaja ja sanoittaja.
Juha Vainion sanoittajapalkinto 2002.
Julkaissut kaksi runokokoelmaa.
Kansanedustaja vuodesta 1999.
Työministeri 2009–2011.
Vihreän liiton puheenjohtaja 2009–2011.
Perhe ja harrastukset
Naimisissa, lapset Siiri (1990) ja
Rufus (2012). Harrastus kirjallisuus.
Haastattelu lauri kaira
Kuva heikki tuuli ©vihreät
Anni Sinnemäen mukaan tekijälle kuuluu
korvaus työnsä kaupallisesta käytöstä.
➤ Montako levyä osapuilleen omistat?
En kauhean montaa, en itse ole harrastanut
levyjen ostamista tai kartuttanut kokoelmaa
oikein koskaan. Olen yleensä elänyt perheessä, jossa mies vastaa musiikin hankkimisesta.
➤ Mikä on yleisin tapasi kuunnella
musiikkia?
Kotona kännykän kautta Spotifysta tai sitten keikoilla tai konserteissa. Viimeksi olin
kuuntelemassa Jenufaa Oopperassa, valtiopäivien avajaisten kunniaksi.
➤ Montako biisiä olet sanoittanut,
ja mistä pidät itse eniten?
Olen sanoittanut yli 50 kappaletta, luulisin,
mutta en tarkkaan muista monta. Se, mikä
teksteistä on ollut itselleni tärkein, on vaihdellut vuosien varrella. Pärnu ja Minä suojelen
sinua kaikelta ovat sellaisia jotka tuntuvat tärkeiltä ja läheisiltä vieläkin.
➤ Miten musiikki nykyisin liittyy
sinun ja perheesi arkeen?
Meillä kuunnellaan aika paljon musiikkia
kotona, minä itse en päätä mitä. Kuuntelen
sitä mitä soitetaan, pidän tällä hetkellä eniten
SMG:n uudesta levystä Terminal 2 ja Händelin
Messiahista.
➤ Millaisesta musiikista pidät?
Hmm, monenlaisesta, mutta en aina osaa etsiä sellaista uutta musiikkia joka koskettaisi
tai tuntuisi miltään. Pidän siitä kun Elizabeth Schwarzkopf laulaa, ja Terhi Kokkosen
laulusta pidän myös. Jos musiikki on suomenkielistä, sanat ovat tärkeitä, englanninkielisessä en välttämättä kuuntele niitä niin
tarkasti. Uudemmista jutuista pidän amerik2
kalaisesta Old Crow Medicine Show’sta,
vaikka ei sekään mikään ihan uusi ole. Olen
aina pitänyt Cardigansista, joten ehkä pitäisi
nyt kiinnostua Nina Perssonin soolourasta.
Kerkko Koskinen kollektiivin ensimmäinen
levy oli myös sellainen, josta pidin.
➤ Liittyykö johonkin musiikkiin
erityisiä muistoja?
Vahvimmat tunteet liittyvät pyörryttävään
jännitykseen UB:n ensimmäisten vuosien
Tavastian keikoilta. Sellainen jännitys, että ei
voi hengittää ja sitten jotenkin rentoutuminen, kun kuunteli yhdessä yleisön kanssa
omia tekstejä, ja ne tuntuivat samaan aikaan
omilta ja muiden omistamilta.
➤ Mitä kansallinen ja omaleimainen
musiikkikulttuuri merkitsee?
Musiikki parhaimmillaan parantaa ihmisen
oloa ja selvittää päätä. On mielestäni hyvä,
että meillä on elävä ja laaja klassisen musiikin
kulttuuri. On hienoa, että satoja vuosia sitten
sävellettyä taidemusiikkia soitetaan elävänä
Lappeenrannassa ja Tampereella. On myös
suomalaisten kannalta etuoikeus, että täällä
tehdään paljon suomeksi sanoitettua musiikkia.
➤ Mitä tekijänoikeudet
merkitsevät sinulle?
No lisätuloja kesäkuisin! Vakavasti: tekijän
moraalinen oikeus on tärkeä kuten myös sellainen järjestelmä, jossa tekijä saa korvausta
omasta työstään silloin kun sitä käytetään
kaupallisesti. Nykyinen järjestelmämme painottaa mielestäni liikaa pitkiä suoja-aikoja ja
liian vähän sitä, miten tekijät juuri nyt ja tässä
maailmassa saavat elannon tekemisestään.•
Pääkirjoitus
Päätoimittaja lauri kaira
S
uuret uutiset menestyjistä koskevat näinä kovina
aikoina yhä useammin luovien alojen yrityksiä.
Niko-porosta kertova Lentäjän poika -elokuva myytiin 118 maahan. Clash of Clans -pelistään tunnettu Supercell keräsi vuonna 2013
yhteensä 672 miljoonan euron liikevaihdon. Rovio tahkoaa
voittoja Angry Birds -pelillä ja hahmoilla. Muumi-kirjoja on
käännetty 44 kielelle. Sunrise Avenuen hitit soivat Saksassa
ja Ruotsissa ennätysmääriä.
Menestyjien listaa
voisi jatkaa Sofi Oksasella, Eino Juhani Rautavaaralla, klassisen musiikin
huippusolisteilla ja kapellimestareilla.
Suomessa osataan ja
tämä osaaminen pystytään muuttamaan työpaikoiksi ja kasvuksi.
Luova työ sekä henkinen omaisuus – ammattitermein
IPR – ovat nykyaikaa. Koko EU:n alueella puhutaan 510
miljardin euron toimialasta. EU:n tilastojen mukaan tekijänoikeusalat työllistävät 4,3 prosenttia Suomen työvoimasta
ja tuovat 4,8 prosenttia BKT:stämme. Pelkän musiikkialan
talous mitattiin Suomessa 837 miljoonan euron kokoiseksi
’’Luovan alan
edistämiskeskukset
rahoittaa usein
ala itse.’’
vuonna 2012. Vuosituhannen alkuun verrattuna musiikkivientimme on kaksinkertaistunut.
Luovalla alalla ja henkisessä omaisuudessa ovat kasvun
avaimet ja mahdollisuudet. Siksi on syytä pitää huolta näiden
toimintaedellytyksistä.
Suuri osa luovien alojen edistämistoimintaa tapahtuu
näiden alojen itse perustamien ja rahoittaminen edistämiskeskusten kautta. Hyvitysmaksun romahtaminen on tunnetusti heikentänyt näiden toimintaresursseja.
Siksi pitääkin kysyä, tekeekö julkinen valta riittävästi
luovien alojen toimintaedellytysten hyväksi? Vertailukohtana voi käyttää vaikkapa sitä, minkä
verran on panostettu muihin
kasvualoihin – esimerkkinä
vaikkapa TEKESin vuosien
mittaan jakamat tuet.
Toinen asia on tekijänoikeuksista huolehtiminen.
Koska näiden alojen kyky
työllistää nojaa liki sataprosenttisesti tekijänoikeuksiin, tekijänoikeuksista huolehtiminen on
työpaikoista ja kasvusta
huolehtimista.•
4
Sisältö
6
8 8
Gramexpress
Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien
tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n asiakaslehti
Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki
[email protected], puh. (09) 6803 400, www.gramex.fi
Päätoimittaja Lauri Kaira, toimitussihteeri Heikki Jokinen,
ulkoasu ja taitto Helena Kajander
Osoitteenmuutokset [email protected]
Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 25. vuosikerta, julkaisija Gramex ry
ISSN 0787-6564, Forssa Print 2014, painos 48 000 kpl
Kannessa Haloo Helsinki! Kannen kuva: Marek Sabogal
2
3
4
7
8
Hän / Anni Sinnemäki
Pääkirjoitus / Lauri Kaira
Alkusoitto
Johtosävel / Ilmo Laevuo
Anna Puu ja Arja Koriseva:
Laulaminen osa itseä lapsesta asti
13 Soolo / Hannu Saha
14 Haloo Helsinki! Sydän mukana keikkalavoille
17 Vuoden tähdet saivat Emmansa
19 Softengine edustaa Euroviisuissa
20 Välisoitto
20 Asiakasinfo
22 Gramex jakoi liki 19 miljoonaa musiikille
24 Luova talous Suomen moottoriksi
28 Olisiko sopimuslisenssi ratkaisu
verkkotallennuspalveluille?
29 Pykäläviidakko / Juhani Ala-Hannula
30 Messissä mukana
3
Kuva: saara vuorjoki
Luovalla alalla ovat kasvun avaimet
Haloo Helsinki!
Pink ja Haloo Helsinki!
vuoden radiotähtiä
Pink soi viime vuonna eniten Suomen
yksityisissä radioissa. Hänen esittämiään
kappaleita esitetttiin yhteensä 21 575 kertaa.
Soitetuin kotimainen ja kokonaislistan
kakkonen on Haloo Helsinki! 19 665
soittokerralla. Listan kolmas Madonna
19 347 soittokerralla. Kymmenen kärkeen
mahtui yhteensä viisi kotimaista. Haloo
Helsingin lisäksi kotimaisten kärkeen
kuuluivat J. Karjalainen, Erin, Jenni
Vartiainen ja Chisu. Tiedot perustuvat
Gramexin radioilta saamiin soittolistoihin.
Madonna
J. Karjalainen
kuva: PascalMannaerts / www.parcheminsdailleurs.com
Pink
kuva: Timo Kirves
Kuvat: pink / Andrew Macpherson. haloo helsinki! / marek sabogal.
Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira
alkusoitto
.
01. Pink  21 575
02. Haloo Helsinki!  19 665
03.Madonna  19 347
04. J. Karjalainen  19 085
05. Bruno Mars  18 818
06.Rihanna  17 295
07.Erin  16 725
08. Jenni Vartiainen  16 615
09. Chisu  15 794
10.Michael Jackson  15 698
11. Juha Tapio  15 698
12. Bruce Springsteen  14 833
13. Bon Jovi  14 239
14.Maroon 5  13 340
15. Anssi Kela  13 180
Tilasto: Kari Niemelä / Gramex
4
Bruno Mars
kuva: Kait Z Feng
Soitetuimmat esiintyjät
yksityisissä radioissa 2013
Folklandia Gaalassa soitti Vuoden
nuori pelimanni -palkinnon saanut
ilmajokelainen Arttu Rajala.
kuva: petri kivinen
Näin MES jakoi rahaa viime vuonna
Musiikin edistämissäätiö MES jakoi
tukea viime vuonna yhteensä 2,35
milj. euroa. Tämä oli sen ensimmäinen toimintavuosi.
Äänitetuotanto 366 450 euroa,
elävän musiikin hankkeet 708 085
euroa, kuoromatkat 75 000 euroa,
audiovisuaalinen musiikkituotanto
321 150 euroa, markkinointi- ja vienti
247 300 euroa, työskentely 564 300
euroa, koulutustoiminta 34 700 euroa, julkaisutoiminta 33 600 euroa ja
tutkimus 500 euroa. Kaikki yhteensä
2 351 085 euroa.
Elävän musiikin tuki sisältää opetus- ja kulttuuriministeriön VAKA-tuen
Vuoden Merilaulun
ei tarvitse enää olla
vesilaulu
Kotkassa järjestettävä Vuoden
Merilaulu -kilpailu toteutetaan
ensi kesänä uudella konseptilla.
Kotkan kulttuuriasiainkeskuksen sekä Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n lisäksi kilpailua
on järjestämässä Warner Music
Finland. Kilpailun sääntöihin on
tullut olennainen muutos: sanoitusten aihepiiriä ei enää rajoiteta
millään tavoin.
Kilpailuun voi lähettää kappaleita 28.4.2014 asti. Esa Niemisen johdolla toimiva esiraati valitsee finaaliin 10 laulua toukokuun
aikana.
osuuden 260 000 euroa. Kuoromatkatuki on rahoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella.
Hakemuksia säätiölle tuli kaikkiaan 3 071, joista myönteisen päätöksen sai 1 457 hakemusta.
Äänitetukea myönnettiin 286 uudelle kotimaiselle äänitteelle. Pääosa eli 75 prosenttia meni kevyelle
musiikille. Vakavan musiikin osuus
oli noin 25 prosenttia.
Elävän musiikin tukea myönnettiin
423 hankkeelle. Näistä 80 prosenttia toteutettiin kotimaassa, 20 prosenttia ulkomailla. Kevyen musiikin
osuus tuesta oli noin 70 prosenttia,
vakavan noin 30 prosenttia.
Audiovisuaalisen musiikkituotannon tukea myönnettiin 219 musiikkivideolle ja 20 musiikkidokumentille
tai -ohjelmalle. Muita audiovisuaalisen alan tuotantojen tukia myönnettiin yhdeksälle hakijalle. Tuetut tuotannot liittyivät pääasiassa kevyeen
musiikkiin.
Markkinointi- ja vientitukea myönnettiin 75 musiikkialan markkinointi- ja vientihankkeelle. Ne edustivat
pääosin kevyttä musiikkia.
Työskentelytukia myönnettiin 338.
Ne olivat yleisimmin yhden kuukauden pituisia ja suurin osa liittyi kevyeen musiikkiin.
Koulutustukea sai 18 tapahtumaa,
joista 13 oli vakavan ja 5 kevyen musiikin hanketta.
Julkaisutukea jaettiin 31 nuottijulkaisulle sekä kahdelle muulle julkaisulle.
Tutkimustukea sai yksi hakija.
Lisätietoja: www.meripaivat.com
Tammikuussa folk-palkintosuma
Kansanmusiikin alalla jaettiin runsaasti palkintoja tammikuussa.
Moni niistä julkistettiin Folklandia-risteilyllä. Se järjestettiin tänä
vuonna ensimmäisen kerran Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä.
Alkuvuoden palkittuja ovat muun
muassa Pirulainen: Hurja Hehku
(Vuoden kansanmusiikkilevy 2013),
Arttu Rajala (Vuoden nuori peli-
manni 2014), Juha Kujanpää Ensemble (Kaustisen kansanmusiikkijuhlien vuoden yhtye 2014), Uma
(Kanteleliiton vuoden yhtye), Kaustisen kanteleet: Tapanin marssi
(Vuoden Kantelelevy 2013), Tauno
”Häynö” Häkkinen (Folklandian
vuoden tanssitekotunnustus) sekä
Hannu Syrjälahti (Kanteleliiton
Kultakantele-tunnustus).
Menosta Folklandialla vastasi myös Orkestar Bordurka, joka
soittaa Tintti-sarjakuvan kuvitteellisen Bordurian kansanmusiikkia.
kuva: petri kivinen
Stupido juhlii
Tallinnassa
Viime vuonna kriitikoiden Emman voittanut punk-bändi
Pää kii suuntaa myös Stupidon juhliin Tallinnaan.
kuva: jarkko tiitinen
25 vuotta täyttävä levy-yhtiö Stupido
Records juhlii syntymäpäiviään Helsingin lisäksi maaliskuisessa Tallinn
Music Week -tapahtumassa. Levyyhtiö avaa festivaalin klubilla Von
Krahlin baarissa ja teatterissa.
Lavalle nousevat Stupido Recordsin rakastetuimmat suomalaiset ja
virolaiset artistit. Suomesta festivaalille saapuu kaikkiaan 19 artistia, joukossa muun muassa Damn Seagulls,
Death Hawks, Elifantree, Gracias &
The Globe Band, Mirel Wagner, Pää
Kii ja Raoul Björkenheim Ecstasy.
Vuonna 1989 perustettu Stupido
Records on julkaissut vuosien varrella noin 200 äänitettä yli 50 artistilta.
Ensimmäinen levy-yhtiön julkaisema
single oli virolaisen J.M.K.E.:n Tere
Perestroika.
5
Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira
alkusoitto
Rumpali
Olavi Louhivuori
on Oddarrangin
perustaja.
Kotimaisia jazzjulkaisuja
kansainvälisillä listoilla
Kolme kotimaista jazzlevyä on huomioitu
kansainvälisillä vuoden 2013 parhaiden
jazzlevyjen listoilla. Parhaita eurooppalaisia
jazzlevyjä rankannut Marlbank.net nosti
listansa ykkössijalle Oddarrangin In Cinema
-albumin. Sijalla 15 on Alexi Tuomarila
trion Seven Hills. Arvostettu jazzlehti New York
City Jazz Record puolestaan valitsi vuoden
2013 parhaiden levyjen joukkoon saksofonisti
Esa Pietilän luotsaaman Liberty Ship
-yhtyeen debyytin Approaching.
kuva: tero ahonen
Pro Finlandia
kolmelle
muusikolle
Suomen Leijonan ritarikunnan
kunniamerkki Pro Finlandia myönnettiin joulukuussa 14 taiteilijalle.
Vuoden 2013 Pro Finlandian saajien joukossa olivat muusikot Iiro
Rantala, Camilla Nylund-Saris
sekä J. Karjalainen.
KUVA: Timo Kirves
Osmo Vänskä ja Ondine
palkittiin Grammyilla
Kapellimestari Osmo Vänskä ja
Minnesota Orchestra saivat tärkeän yhdysvaltalaisen Grammypalkinnon parhaasta esityksestä.
Palkitulla levyllä kuultiin Sibeliuksen ensimmäinen ja neljäs sinfonia.
Vänskän sopimus Minnesotassa päättyi viime lokakuussa. Hän
kuitenkin palaa sinne maaliskuun
lopussa johtamaan kaksi Sibeliuksen sinfoniaa Grammy-palkinnon
kunniaksi.
Parhaana klassisen musiikin kokoelmalevynä palkittiin suomalaisen
Ondinen Paul Hindemithin musiikkia sisältävä julkaisu. Musiikin
esitti hampurilainen NDR Sinfonieorchester. Solistina oli japanilainen
viulisti Midori.
Kohta 30 vuotta täyttävä Ondine
on saanut runsaasti muita palkintoja, mutta Grammy on sen ensimmäinen. Heti palkinnosta tiedottamisen jälkeen Japanista tuli 1 500
levyn lisätilaus, toimitusjohtaja
Reijo Kiilunen kertoi Ylen uutisille.
Palkinnot jaettiin tammikuun lopussa Los Angelesissa.
Kuvat: Midori / Timothy Greenfield-Sanders. Osmo Vänskä / Ann Marsden.
6
Ondinen palkitun levyn solisti
oli Midori ja kapellimestari
Osmo Vänskä.
Johtosävel
ilmo laevuo
Gramexin hallituksen puheenjohtaja
Tekijänoikeusaloite
tyrmättiin lähetekeskustelussa
Svart Recordsin
ja Warner Musicin
vinyyliuusinnat
Warner Music digitoi viime
vuonna vuosikymmenien varrella kerätyn nauha-arkistonsa.
Se avasi varastosta koostetun,
noin 5 000 kotimaista albumia
käsittävän Suomalaisen musiikin historia -palvelun Spotifyyn. Nyt katalogi saa vinyylimuotoista jatkoa yhteistyössä
pienlevy-yhtiö Svart Recordsin
kanssa.
Levy-yhtiöiden solmiman lisenssisopimuksen myötä Svart
julkaisee katalogista noin 50 nimikkeen sarjaa. Ensimmäiset
vinyylijulkaisut ilmestyvät kesällä 2014, ja valikoima koostuu pienemmistä ja isommista
kulttiklassikoista 1970-luvun
progesta 1980-luvun heviin.
aloitteen ehdotuksia, jotka tosiasiassa laillistaisivat nettipiratismin”, kertoi Mikaela Nylander (r).
Korkeatasoinen tekeminen loppuu maasta, jos ei siitä saa korvausta, sanoi Juho Eerola (ps).
Lisäksi pidettiin arveluttavana,
että aloitteen tiivistelmä ja mainonta
jakoivat väärää tietoa sekä nykylaista että aloitteen sisällöstä.
”Aloitteelle kerättiin tukea harhaanjohtavalla viestinnällä”, sanoi AinoKaisa Pekonen (vas).
”Aloite on vähän niin kuin entisen
oppilaan ylioppilasaine: otsikko ei
vastaa sisältöä”, arvioi Janne Sankelo (kok) ja aloitteelle arvosanaksi
improbaturin.
”Tähtäimenä ovatkin huomattavat
tekijänoikeuksien kavennukset, siis
kulttuurintekijöiden ja sisällöntuottajien aseman konkreettinen heikentäminen”, kritisoi Tuula Peltonen (sd).
”Susi lammasten vaatteissa”, kuvaili Mikko Alatalo (kesk).
Silvia Modig (vas) sai useaan
kertaan selventää lataamisen ja jakamisen eroa vertaisverkkopiratismissa.
Aloitteen mainonnassa väitettiin,
että lataamisesta saa kohtuuttomia
rangaistuksia. Tosiasiassa lataaminen ei ole edes rangaistavaa, jakaminen sen sijaan on.
Aloitetta puolustivat Oras Tynkkynen (vihr) ja James Hirvisaari
(m11). Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan, joka laatii siitä mietinnön.
Mirel Wagner
legendaariselle
Sub Popille
Suomalainen laulaja-lauluntekijä Mirel Wagner on kiinnitetty
amerikkalaisen Sub Pop -levyyhtiön artistirosteriin. Sub Popille
levyttäneitä artisteja ovat muun
muassa Nirvana, Soundgarden
ja Fleet Foxes. Wagnerin vuonna
2011 ilmestynyt debyytti (Kioski
Records) saa jatkoa loppukesästä 2014.
KUVA: aki roukala
Kansalaisten aloitteita
K
ansalaisten mahdollisuus saada eduskunnan käsiteltäväksi lainsäädännöllisiä aloitteitaan ohi poliittisen
lainvalmistelun säädettiin mahdolliseksi kaksi vuotta sitten. Ensimmäinen aloite jätettiin eduskunnalle
vuosi sitten.
Kansalaiset ovat ottaneet innolla vastaan mahdollisuuden
tarttua joukkovoimalla vallankahvaan. Aloitteita on laitettu vireille yli kaksisataa ja niiden kirjo kattaa koko inhimillisen elämän.
Energiajuomia, Euroopan unionia ja kesäaikaa on vastustettu.
Kansanedustajien laatua ja koulutusta on vaadittu kohennettavaksi.
Vapauttaa puolestaan on haluttu kannabis ja suojeluskunnat.
Kaikkia Gramexin oikeudenhaltijoita koskeva aloite
tekijänoikeuksien suojan
heikentämiseksi laitettiin
vireille runsas vuosi sitten.
Hankkeen taustalla on
tekijänoikeuksiin penseästi
suhtautunutta väkeä. Taktinen oivallus puuhamiehiltä
oli, että aloitetta ei lähdetty otsikoimaan piratismin puolesta tekijänoikeuksia vastaan.
Hankkeelle annettiin nimeksi ”Järkeä tekijänoikeuslakiin”.
Ovelasti susi puettiin lampaan vaatteisiin. On toki helppo lähteä
kannattamaan vaatimusta järjestä. Kukapa ei haluaisi enemmän
järkeä tähän hulluun maailmaan.
Aloite keräsi nipin napin eduskuntakäsittelyyn pääsemiseksi
vaaditut kannatusilmoitukset viimeisenä keräyspäivänään. Eduskunta keskusteli aloitteesta helmikuun alussa.
Luovaa työtä tekevät ovat kritisoineet voimakkaasti aloitteen
päämääriä ja ”järkeviksi” luonnehdittuja ratkaisumalleja. Esitystä
on moitittu värikkäästikin populistiseksi ja sen on syytetty sumuttavan omia allekirjoittajiaan.
Tekijänoikeusaloitteen
edetessä kohti yhä yksityiskohtaisempaa tarkastelua aloitteen
todelliset tarkoitusperät ja ristiriitaisuudet käyvät yhä selvemmiksi.
Hanke kaatunee omaan mahdottomuuteensa. Siitä huolimatta se
opettaa meille jotain kansanvallasta.
Harhaanjohtaminen
jopa lainsäädäntöhankkeen muodossa on
mahdollista. Toivottavasti tämä episodi ei
tarpeettomasti tahraa
koko kansalaisaloitejärjestelmää ja vie
siltä uskottavuutta.•
’’Kukapa ei haluaisi
enemmän järkeä
tähän hulluun
maailmaan.’’
7
Kuva: matti matikainen
Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloite torjuttiin valtaosassa lähetekeskustelussa pidetyistä 49 puheenvuoroista.
Kansanedustajien mielestä tekijöitä ja luovaa työtä pitää suojata
eikä piratismia ei saa esitetyllä tavalla tehdä lailliseksi.
”Ruotsalainen eduskuntaryhmä ei
missään nimessä voi hyväksyä niitä
Anna Puu ja Arja Koriseva:
Laulaminen
osa itseä lapsesta asti
8
Anna Puuta ja Arja Korisevaa
yhdistää se, että molempien
ammattilaisura alkoi laulukilpailusta. Vaikka he olivat
opiskelleet itselleen toisen
ammatin, laulaminen vei
siitä voiton. Esiintyminen
on tuttua: molemmat ovat
viihdyttäneet katsojia ja
kuulijoita pienestä pitäen.
Teksti mia hemming
Kuvat matti maitikainen
ja arja.koriseva.fi
9
’’Ei kannata yrittää
leikkiä mitään
muuta kuin olet.’’
Anna Puu ja Aleksanterin teatteri, jossa hän kilpaili Idols-kilpailussa vuonna 2008. Viikonloppuna kilpailijat lauloivat
yksin ja yhdessä, harjoittelivat öisin, heräsivät aikaisin, mokailivat, jännittivät, antoivat haastatteluja, odottivat.
A
nna Puustjärven eli taiteilijanimeltään Anna Puun
varsinainen ura alkoi vuoden 2008 Suomen Idolslaulukilpailusta. Kilpailussa hän sijoittui toiseksi.
”Olin aiemmin ajatellut,
etten ikinä voisi mennä Idolsiin. Olin vaihtoehtomusiikin esittäjä ja kuluttaja, jolloin en
pitänyt perusvaltavirtapoppia edustavaa kilpailua minun areenanani.”
”Mutta sitten saavuin elämässäni risteykseen, jolloin minun piti valita joko ekonomiura tai musiikin tekeminen vakavissaan.”
Idols-kilpailu ei ollut Puustjärven ensimmäinen kilpailu laulajana. Ollessaan yhdeksännellä luokalla hän osallistui vaihtoehtorokkia esittävän bändinsä kanssa lasten
ja nuorten taidetapahtumaan.
He sijoituivat jaetulle ensimmäiselle sijalle. ”Muuten Outokummussa ei ollut musiikkikilpailuja tarjolla nuorille kyvyille, mutta toki mahdollisuuksia harrastaa musiikkia.”
Oman persoonansa mukaista musiikkia
Puustjärvi kertoo esittäneensä jo 15-vuotiaana. Alakoulun soitin piano oli vaihtunut kitaraan.
10
”Oma musiikkityyli näkyi yläasteella vaatetuksessanikin. Bändiviritykset tulivat silloin
elämääni: esiinnyimme lähinnä koulun juhlissa. Aktiivinen musiikinopettaja järjesti musiikki-iltoja pari kertaa vuodessa, joissa musiikkia
harrastavat oppilaat pääsivät esiintymään.”
Alakoulussa Puustjärvi oli kuorossa ja
lauloi mielellään soolo-osuudet. Hän ei arastellut esiintymistä.
”Olen ollut sellainen esiintyjätyyppi pienestä pitäen. Lauloin alakoululaisena yksin
englantilaisen laulun joulukirkossa ja Tellervo
Koivistolle neljännellä luokalla, kun hän vieraili Outokummussa.”
”Konservatorioon pääsin 6-vuotiaana
luultavasti laulutaidolla, kun pääsykokeissa
kysyin luvan laulaa soitettuani ensiksi vähän
heikosti pianoa.”
Harrastus muuttuu työksi
Vaikka Anna Puustjärvi on laulanut pienestä
pitäen, hän ei lapsena eikä opiskelijanakaan
haaveillut urasta laulajana. Hän ei osannut
ajatella laulamista tulevaisuuden ammattia,
koska teki sitä koko ajan.
”Ajattelin myös, että pitäisi mennä musiikkikouluun, jos haluaa ammattilaiseksi.
Minua ei kuitenkaan koskaan ole kiinnostanut teoretisointi musiikista ja sen pilkkominen atomeiksi”, Puustjärvi kertoo.
Kipinä vakavammin laulamiseen alkoi
tuntua vasta, kun Puustjärvi muutti Turusta
Helsinkiin valmistuttuaan ekonomiksi. Turussakin Puustjärvellä oli kauppakorkeakoulun opiskelijoista koottu cover-bändi, joka
soitti koulujen juhlissa.
”Aika nopeasti olen teini-ikäisestä lähtien aina löytänyt eri paikoissa ihmiset, joiden kanssa perustaa bändi.”
Helsingissä Puustjärvi soitti ja lauloi ystävänsä kanssa sisäpihoilla ja erilaisissa bileissä.
”Laulaminen oli jo sellainen intohimo,
että satunnainen keikkailu ei enää tuntunut
riittävän. Valmistuttuani minun piti sitten
valita lähdenkö ekonomin uralle vai seuraamaan sydämeni ääntä. Tunne siitä, että minun on katsottava tämä musiikkiasia loppuun
asti, oli lopulta kirkas ja ehdoton.”
Anna Puu sai Idols-kilpailun myötä levytyssopimuksen. Jukka Immonen ja Lasse
Kurki tuottivat Anna Puun esikoisalbumin,
Kurjen lisäksi Knipi sävelsi kappaleet.
”Yhteistyö tiimini kanssa oli luontevaa
heti ensimmäisestä tapaamiskerrasta, ja nautin
levyn teon joka hetkestä. Olin aina aamusta
paikalla, vaikkei olisi tarvinnutkaan, sillä halusin olla mukana kaikessa ja kertoa mielipiteeni. Minulla oli selkeä visio levystäni,
miltä haluan sen kuulostavan.”
Albumi nousi ilmestymisviikollaan Suomen virallisen listan ensimmäiselle sijalle.
Kolmen kuukauden kuluttua sen uutisoitiin
ylittäneen platinalevyn rajan.
Oppia kantapään kautta
Anna Puu muistelee, että Idols-kilpailuun
osallistumisessa häntä arvelutti julkisuuden
pyöritykseen joutuminen. Hän kehitti itselleen selviytymisstrategian.
”En ota niin vakavasti kaikkea itsestäni
sanottua enkä pyri korjaamaan jokaista väärää
ilmaisua tai tietoa. En ota itseeni loukkaavia
kommentteja enkä käy keskustelupalstoilla.
’’Tässä työssä tulee
ajettua ammattiautoilijan verran.’’
En googleta itseäni”, Anna Puu luettelee.
Ekonomina Anna Puu perusti heti läpimurtonsa jälkeen oman yrityksen, jonka
kautta hän pyörittää taiteensa bisnespuolta.
Se ei kuitenkaan tarkoita täydellistä itsemääräämisvaltaa, sillä levy-yhtiöt ovat levytyssopimuksissa melko määrääviä osapuolia.
”Ei ensimmäinen levytyssopimukseni
ollut kaikkein paras, mutta hyväksyin sen –
pääsinhän monen mielestä levyttämään niin
helposti.”
”Mielestäni erityisesti aloittavien muusikoiden kannattaisi käyttää kaikki sopimuksensa itsensä valitsemalla asianajajalla.
Kaikilla on siihen oikeus, vaikka muuta väitettäisiin tai painostettaisiin esimerkiksi kireällä aikataululla.”
Anna Puun tyyli on vaihdellut vuosien
varrella, mutta hän ei ole suostunut vieraisiin rooleihin. Hän neuvookin aloittelevia
artisteja pysymään uskollisena itselleen myös
julkisen imagon tasolla.
”Ei kannata yrittää leikkiä mitään muuta kuin olet. Jos olet tavallinen tyyppi, niin
olet, eikä silloin ole järkevää pyrkiä kohahduttamaan edesottamuksilla julkisuudessa.
Jos tykkäät olla kotona ja leipoa pullaa, se on
myös hyvä imago.”
Viime syksynä Anna Puu sanoitti Timo
Lassyn säveltämän tunnuskappaleen Mielentilaa elokuvaan Ei kiitos. Anna Puu pitää sitä
urallaan avauksena uusiin mahdollisuuksiin.
”Nyt uskallan tarttua tuon kaltaisiin mittatilaustyötarjouksiin ilman turhia epäröintejä.”
Kesällä Anna Puu pitää lomaa keikkailusta. Silloin hän ryhtyy keräämiään muistiinpanoja työstämään lauluiksi.
”En osaa sanoa levyn ilmestymisajankohtaa, mutta pidän ripeästä tekemisestä. Ei sitä
jäädä kahdeksi vuodeksi hiomaan, jollei ole
kyse siitä, että kappaleet ovat keskeneräisiä.”
Arja Koriseva kehottaa
tarttumaan mahdollisuuksiin
Arja Korisevalla on parhaillaan 25-vuotisjuhlavuosi laulajana. Suunnitellessaan juhlakiertuetta hän on muistellut uraansa ja kiitollisena todennut saaneensa monipuolisesti
tehdä erilaisia asioita. Nyt 48-vuotiaana hän
toivoo, että pystyisi vastedeskin tekemään
monipuolisesti työtään.
”Haluan yhdistää kaikkia tekemisen
tapojani, ja haaveilen vielä suurempien kokonaisuuksien tekemisestä. Olen edelleen
valmis laittamaan itseni likoon uusiin haasteisiin”, Koriseva sanoo. >>>
Arja Koriseva lähti ensimmäistä kertaa keikkailemaan
orkesterin kanssa ollessaan 13-vuotias. Opettajaopintojen aikaan hän piti pari vuotta taukoa, kunnes
perusti valmistumisvuotenaan Fortuna-orkesterinsa.
11
Toistakymmentä vuotta sitten Koriseva
tarttui uuteen haasteeseen, mistä ratkaisusta
hän vielä tänä päivänäkin saa nauttia. Silloin
hän lähti mukaan Teatteri Eurooppa Neljän
musikaaliin.
”Seuraavaksi minua pyydettiin Lahden
kaupunginteatteriin Laulavat sadepisarat
-musikaaliin. Musikaalimaailmaan sisään
pääsemiseksi tuntemani ammattilaiset neuvoivat lähtemään rohkeasti mukaan omilta
tuntuviin produktioihin. Nyt olen tehnyt
yhdeksän erilaista musikaaliroolia, mikä on
myös laajentanut kuulijakuntaani.”
Varsinainen näytön paikka Korisevalle oli
tangolaulukilpailu vuonna 1989, johon hän
osallistui äitinsä ja naapurinsa ilmoittamana.
Koriseva voitti kilpailun ylivoimaisesti.
”Ovista ja ikkunoista tulvi sitten työtarjouksia. Pääsin tutustumaan jo uran tehneisiin henkilöihin viihdemusiikkimaailmassa.
Konkarit eivät pistäneet pahakseen noviisin
kysymyksiä, ja hyvät neuvot olivat suureksi
avuksi. Opin myös tuntemaan Suomea: paikkajuntakohtaisesti löytyy eroja esimerkiksi
temperamentissa ja huumorissa.”
Koriseva oli perustanut aiemmin Tangokuningatar-vuotenaan Fortuna-orkesterin,
jonka nimisenä orkesterinsa edelleen tunnetaan. Sitä ennen hän keikkaili Kastanjabändin kanssa.
”Ja sitä ennen lauloin isosiskoni Eijan
kanssa kokoonpanossa Jussi Heikkisen orkesteri, Eija ja Arja. Ensimmäinen orkesterini oli Peräkylän pojat, josta tuli minun ja
Akateemiset ammatit jäivät
kun Anna Puu ja Arja Koriseva
ryhtyivät laulajiksi.
Eijan myötä Siskokset ja Peräkylän pojat.
Olin 13-vuotias, kun siihen lähdin mukaan,
ja olin mukana neljä vuotta.”
”Tein koko ajan kuitenkin paljon töitä
myös koulun eteen, ja pärjäsin hyvin.”
Peräkylän pojat olivat siskokset
huomanneet, sillä siskokset esiintyivät
kylän, koulun ja monien yhteisöjen
juhlissa. He kirjoittivat itse lisäksi
musiikkiesityksiä, joita kävivät esittämässä myös omaa kylää kauempana.
Nuorempi Koriseva osallistui vielä
useisiin läänien välisiin taidetapahtumiin menestyksekkäästi.
Viihdetaitelijalta vaaditaan
lahjakkuutta ja ahkeruutta
Ala-asteikäisenä Arja Koriseva
esiintyi ahkerasti, mistä hän
kiittää erityisesti Heiskan
kyläkoulun opettajapariskuntaa. He kannustivat
kaikkia oppilaita esiintymään ja laulamaan.
”Keikoilla harrastamani
smalltalkin opin puolestaan
äitini pitämässä kyläkaupassa,
joka oli monen toiminnan
Arja Koriseva on
pienestä pitänyt halunnut
viihdetaiteilijaksi, vaikka
opiskelikin opettajaksi.
12
keskipiste. Isäni ajoi sen myymäläautoa, jossa
pääsin myös harjoittelemaan sosiaalista kanssakäymistä asiakkaita auttaessani”, Koriseva
mainitsee.
”En kuitenkaan unelmoinut kauppiasammatista, sillä minulla oli kutsumus saada
ihmiset hyvälle mielelle ja viihtymään. Minulla oli tunne, että löydän oman elämäntehtäväni laulamisesta.”
Korisevan vanhemmat olivat aktiivisia
kuorolaisia ja enonsa harmonikkataiteilija
Erkki Friman. Frimanin orkesteri majoittui
heillä usein, ja siskokset tutustuivat muusikoihin ja laulajiin, esimerkiksi Eija Sinikkaan.
”Vitsailimme, että Eija Sinikka on yhtä
kuin minä ja Eija. Eija on Eija Anita ja minä
olen Arja Sinikka – yhdessä olisimme Eija Sinikka!”
Koriseva kuitenkin varttui ajatellen, ettei laulaminen tai viihdyttäminen ole oikea
ammatti. Hän lähti opiskelemaan opettajaksi
Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitokseen.
”Tuolloinkin esiinnyin yksin tai kurssibändissä, johon kuului esimerkiksi Turkka
Mali, Timo Kahilainen ja Heikki Hela.
Opiskelin samalla klassista laulua KeskiSuomen konservatoriossa Jyväskylässä, jonne
olin päässyt 17-vuotiaana sisään, nuorimpana
joukosta.”
”Ravasin kahden kaupungin väliä sitkeästi neljä vuotta toisessa opiskellen laulua
ja toisessa opettajaksi. Päivääkään en kuitenkaan ole tehnyt opettajan töitä valmistuttuani, sillä laulajan ura aukesi Tangokuninkaallisuudesta.”
Korisevan halu harjoitella laulamista ja
kehittyä laulajana nuoresta pitäen ilmentävät hänen kunnianhimoista suhtautumistaan
työhönsä. Hän on pitänyt viihdetaiteilijan
työtä palveluammattina eikä tähteytenä.
”Tätä työtä tehdään ihmisille, herätetään
heitä iloitsemaan, viihtymään ja nauttimaan.
Viihdetaiteilijan työtä oppii parhaiten tekemällä ja tekemällä monipuolisesti. Monipuolinen tekeminen pitää myös sekä minut
että yleisöni virkeämpinä.”
Viihdetaiteilijalta vaaditaan Korisevan
mielestä lahjakkuuden, kunnianhimon ja ahkeruuden lisäksi ainakin pitkäpinnaisuutta.
Ja sosiaalisia taitoja, sillä jatkuvasti joutuu
uusiin tilanteisiin uusien ihmisten kanssa.
”Pitää myös tykätä autolla ajamisesta, sillä tässä työssä tulee ajettua ammattiautoilijan
verran.”
”Täytyy pitää lisäksi itsestään hyvää huolta – työvälineestään. Omaan persoonaansa
pitää myös luottaa niin, että uskaltaa tehdä
asioita omalla persoonallisella tyylillään. Ei
tarvitse kaikkeen lähteä mukaan, mikä ei
tunnu omalta.”•
FT, dosentti Hannu saha on muusikko, tutkija ja
sitoutumaton kulttuuripolitiikan aktiivi sekä Musiikin
edistämissäätiön hallituksen puheenjohtaja.
kuva: jazek walczak
Kansainvälinen kieli
Tällä palstalla musiikkia lähellä olevat henkilöt visioivat, urputtavat, räyhäävät ja pohtivat.
soolo
K
Eh dota
soli stia !
Kenen ajatuksia
sinä haluaisit
lukea tältä sivulta?
Lähetä ehdotuksesi
osoitteeseen
[email protected].
ansainvälistä yhteistyötä musiikin alueella
on ollut aina. Useita klassisen musiikin institutionaalisia rakenteitamme olivat luomassa
myös maahanmuuttajat. Muualta tulleet
toivat runsaasti vaikutteita ensimmäisiin populaarimusiikkimme ilmentymiin, kuten alan tutkimuksissa korostetaan. Taide on ollut aina kansainvälistä virtaa, jopa se
kaikkein vanhin ja ”suomalaisin” perinnemusiikkimme.
Edes kansallinen symbolimme kantele ei ole pelkästään suomalaisten omaisuutta. Kanteleensukuisia
soittimia ovat tutkineet suomalaisten lisäksi balttilaiset,
pohjoismaalaiset, amerikkalaiset,
englantilaiset, japanilaiset ja monet muut tutkijat. Kantelesäveltäjä on yhä useammin ulkomaalainen. Kanteleensoittajia on laajasti ympäri maailman:
korkeatasoisten taiteilijoiden levyjä on ilmestynyt Baltian ja Venäjän lisäksi muun muassa Yhdysvalloissa, Japanissa ja Norjassa. Kantele on globaali sekä historiansa
että nykyisyytensä osalta.
Olen usean vuoden ajan saanut olla tekemässä kulttuurista kehitysyhteistyötä Namibiassa, Sibelius-Akatemian ja Namibian yliopiston yhteishankkeena. Keskeisenä ideana on ollut auttaa namibialaisia luomaan
perinnemusiikin arkisto, joka olisi musiikinopiskelun
tukena sekä Namibiassa, Helsingissä että myöhemmin
netin kautta koko maailmassa.
Namibia-projektin työmuodoista keskeisin on
kenttätyö, paikallisen perinnemusiikin tallentaminen.
Lisäksi digitoidaan sikäläisen yleisradion perinnemusiikin arkistoja. Pidemmällä tähtäimellä toimitetaan
opetusmateriaalia ja tutkimusjulkaisuja koulutuksen tarpeisiin. Kansansoitinten rakennustoiminnan elvytystyö
on tärkeä osa hanketta, samoin käytännön musisoinnin
yhteistyö konsertein. Perinteisten namibialaissoittimien
elvyttämisessä hyödynnetään kokemuksia Kantele kouluun -hankkeesta.
Kun opiskelin musiikintutkimusta yliopistossa 1970luvun lopulla, vallalla oli etnomusikologinen totuus, että
musiikki ei ole kansanvälinen kieli. Opin mukaan näin
ei voi olla, koska vierasta kulttuuria ei voi ymmärtää sen
kulttuurikontekstia ja musiikkijärjestelmää tuntematta.
Olin jo silloin vastaan tuota tietämistä ja tiedostamista
ylikorostavaa oppitotuutta. Minusta esteettinen kokeminen ei välttämättä edellytä taiteen perus- eikä syventäviä opintoja. Riittää, jos ja kun nauttii. Musiikki
on kansainvälinen kieli – ja mitä hienoin tapa rakentaa
globaalia yhteisymmärrystä.•
’’Kantele on globaali.’’
13
Haloo
Helsinki!
Sydän mukana keikkalavoille
14
Haloo Helsinki!
sai tavoitellun
Vuoden yhtye
-Emman.
Haloo Helsinki! Perustettu vuonna 2006.
Elli laulu, Leo Hakanen kitara, Jere
Marttila kitara, Jukka Soldan rummut.
Julkaissut neljä levyä: Haloo Helsinki! (2008),
Enemmän kuin elää (2009), III (2011),
Maailma on tehty meitä varten (2013).
Haloo Helsinki!
on viime vuosien
todellinen ilmiö.
Keikat ovat loppuunmyytyjä, palkintoja
kertyy, levyt myyvät
huikeita määriä
ja yhtyeen musiikki
kuuluu kaikilla
radioaalloilla.
Miltä meno näyttää
yhtyeen itsensä
silmin?
Teksti heikki jokinen
Kuvat Marek Sabogal
15
S
ydän on oltava mukana
koko ajan, teeskennellä ei
voi, tiivistää yhtyeen kitaristi Leo Hakanen.
”Ihmiset maksavat keikalle, jotta näkisivät meidät. Haluamme antaa silloin kaikkemme. Studioon ja keikalle kun
pääsee, on hyvä ja innostunut fiilis. Nautimme tekemisestä, ja niin kauan kuin nauttii,
pitää tehdä.”
Vuonna 2006 perustettu ja kaksi vuotta
myöhemmin esikoislevynsä Haloo Helsinki!
julkaissut yhtye on ahkera keikkailija. Takana on nyt viitisensataa keikkaa. Viime vuonna
niitä kertyi mittavat 131.
”Reilut kaksi vuotta jokainen keikkamesta on ollut tupaten täynnä. Joka kerta kun
nousemme lavalle, teemme täysillä. Pate
Mustajärvikin kertoi fanittavansa meitä,
olemme hänen mukaansa ’raivoisa live-bändi’.
On hienoa kun muutkin muusikot pitävät
musiikistamme.”
”Radiosoitto tietysti auttaa musiikin tunnetuksi tekemisessä, mutta keikat ovat meidän juttu. Tässä on nyt paahdettu seitsemän
vuotta käytännössä ilman lomaa.”
Kesällä yhtye soitti lähes 50 festivaalilla.
”Se oli mahtavaa aikaa. Siinä on pakko pitää
kunnosta huolta vapaa-aikanakin. Keikka on
fyysisesti sama kuin tunnin kovatempoinen
lenkki. Tämä on ammattimaista hommaa.”
Leo Hakanen sanoo, että alun perin helsinkiläisyhtye halusi keikkailla siksi, että pääsee kotikaupungin ulkopuolellekin. Nyt sitä
ei tarvitse toivoa, kiertueet ulottuvat maamme jokaiseen niemeen ja notkelmaan.
Nimestään ja vankasta urbaanisuudestaan
huolimatta Haloo Helsinki! ei ole pelkkä
pääkaupunkilaisbändi. Suosio testataan kehä
III:n ulkopuolella, Hakanen määrittelee.
”Maakunnissakin keikat ovat loppuunmyytyjä. Olemme kaikki samanlaisia ja yhtä
arvokkaita ihan samalla lailla. Ei siinä kysellä
kuka on Pohjois-Karjalasta tai Pohjanmaalta.”
Musiikkiluokilta maailmalle
Haloo Helsinki! on nuori yhtye, sen jäsenet
ovat hiukan yli parikymppisiä. Taustalla ovat
helsinkiläisen Suutarilan koulun musiikkiluokat, joita kaikki nelihenkisestä yhtyeestä
kävivät.
”Kaikki yhtyeen jäsenet ovat yhä samoja
kuin syksyllä 2006. Jere Marttilalla ja minulla oli ala- ja ylä-asteella bändejä, mutta päätimme yrittää ihan tosissamme. Käänteentekevä juttu oli kun saimme laulajaksi Ellin.”
16
”Emme olleet edes ajatelleet naislaulajaa,
mutta hän vakuutti meidät. Levy-yhtiö näki
meissä potentiaalia, iso kiitos heille siitä.”
Elli sanoittaa yhtyeen kappaleet. Hänen
esikuviaan sanoittajina ovat Juice Leskinen
ja Junnu Vainio, Hakanen sanoo. Sävellykset tehdään yleensä yhdessä.
”Viime levyllä Maailma on tehty meitä
varten olin päävastuussa sävellyksistä, mutta
Jere Marttilakin säveltää. Ellikin on mukana
sävellyksissä, toimimme co-write -hengessä.”
”Se toimii hyvin. Kun Elli laulaa, hän
pystyy seisomaan biisin takana. Itse tein viime levylle yhden tekstin. Kimpassa tehtäessä
ideat lentävät.”
Yhtyeen neljästä levystä viime vuonna
julkaistu Maailma on tehty meitä varten on ensimmäinen, jolla kaikki luova työ on bändin
jäsenten omaa työtä. Joka levyllä on toki ollut
mukana bändin omaakin tuotantoa.
”Otimme tämän levyn myötä täyden
vastuun biiseistä. Sen mukana ura kääntyikin
nousuun. Tuottajat ovat kiinteästi mukana
levyn teossa, olemme oppineet siinä paljon.”
Suomi on kaunis kieli
Nyt tekeillä on viides levy, joka julkaistaan
loppuvuodesta. Ensin syntyvät sävellykset,
sitten Elli tekee tekstit. Tammikuussa yhtye
oli studiossa ja demot ovat olleet tosi hyviä,
Hakanen kertoo.
’’Nautimme tästä hommasta, ja
on hienoa, että ihmisetkin nauttivat.’’
”Kokonaisuus muokkaantuu työn myötä,
se on meille tärkeää. Mukana on oltava 10–
12 hyvää biisiä, jotta syntyy ehjä kokonaisuus. Olemme tehneet kappaleita koko viime
vuoden ajan, niitä on nyt noin 30.”
Tavoite on luoda levystä kokonaisuus. Se
näyttää myös toimivan: viime vuonna Maailma on tehty meitä varten oli Spotifyn kokonaisena kuunnelluin suomalainen levy.
”Levyn ehdokkuus Emma-palkinnolle
vuoden albumina on kunnianosoitus bändille. Se kertoo, että levyä on kuunneltu kokonaisena albumina.” Yhtye voitti vuoden popalbumin Emman.
Haloo Helsinki! on vankasti suomenkielinen yhtye. Musiikin tekeminen englanniksi
ei ole ollut sille koskaan vaihtoehto, Leo Hakanen sanoo.
”Elli sanoo, että suomi on haastava kieli.
Se on myös kaunis kieli sekä äidinkielemme.
Haluamme, että yleisö ymmärtää sanasta sanaan mitä haluamme sanoa.”
Vaikka yhtyeen musiikki on hyvin kansainvälistä, ulkomailla se ei ole liikkunut. Sen
facebook-sivuilla on faneja ympäri maailmaa
ja Tukholman suunnasta on tullut keikkapyyntöjä.
”Siellä voisi olla kivakin käydä, Tukholmassa asuu paljon suomalaisia.”
Vauhti ei hiljene
Miten Leo Hakanen itse määrittelisi yhtyeen
musiikin?
”Sanoisin sitä moderniksi poprockiksi.
Myös urbaanista poprockista voi puhua. Haluamme tehdä isoja soundeja ja kertosäkeet
Emma-palkitut 2013
Vuoden
tähdet
saivat
Emmansa
Emma Gaala oli
J. Karjalaisen, Haloo
Helsinki! -yhtyeen
ja Cheekin juhlaa.
Teksti lauri kaira
Haloo Helsinki alkoi keikkailla, jotta pääsee kotikaupungin ulkopuolellekin. Näin on käynyt.
ovat tärkeitä. Isot soundit tarkoittavat massiivista soundia rumpuineen ja taustoineen.
Se ei ole mitään minimalismia.”
”Biisit ovat pop-melodiavoittoisia, mutta
rock tuodaan niihin mukaan. Olemme nuori
trendikäs bändi, etsimme omaa soundia.”
Mistä bändin mittava suosio
voisi johtua?
”Kappaleet ja niiden tekstit koskettavat ihmisiä. Olemme kuulleet tarinoita kuinka ne
liittyvät eri elämäntilanteisiin. Ne ovat hyvä
pop-melodioita, joihin yritämme tehdä tinkimättömät soundit.”
Yhtyeen jäsenet kuuntelevat paljon musiikkia, niin koti- kuin ulkomaistakin. Suosikkien lista on laaja, sieltä löytyvät muun muassa
Neljä Ruusua ja Sir Elwoodin hiljaiset värit.
Ennen muita tulee kuitenkin Max Martin eli monelle maailman ykkösnimelle työs-
kennellyt ruotsalainen Martin Sandberg.
”Hän on maailman kovin biisin tekijä, joka
on tehnyt 20 vuotta huikeita hittejä.”
”Mutta kun kappale on hyvä, tekstissä on
tunnetta ja se sopii esiintyjän suuhun, silloin
musiikki toimii. Kaikkea musiikkia pitää arvostaa, jota muut tekevät sydämellään.”
Haloo Helsinki! on tehnyt kaksi omasta musiikistaan poikkevaa coveriakin: Eppu
Normaalin Puhtoinen lähiöni sekä Pelle Miljoonan Juokse villi lapsi. Kiva tehdä välillä
jotain muutakin, Hakanen sanoo.
Yhteen meno ei hiljene. Levy on tulossa
ja keikkailu jatkuu.
”Haluamme koko ajan kehittää itseämme
musiikin eri osa-alueilla, tuottamisesta musiikin tekoon. Nautimme tästä hommasta, ja
on hienoa, että ihmisetkin nauttivat. Meillä
on mahtavia faneja, me tykkäämme bändihommasta.”•
J
. Karjalainen, Haloo Helsinki!
ja Cheek menestyivät odotetusti Emma Gaalassa. Kaikki
kolme saivat useita Emmoja.
J. Karjalainen sai Emma-palkinnot vuoden albumista, vuoden rockalbumista ja vuoden biisistä.
Cheek sai Emma-palkinnot vuoden
miessolistina, vuoden hiphop-albumista
ja vuoden myydyimmästä albumista.
Haloo Helsinki! sai Emma-palkinnon vuoden yhtyeenä ja vuoden popalbumista.
Vuoden naissolistiksi nimettiin Sanni, vuoden tulokkaaksi Isac Elliot, vuoden iskelmäalbumiksi Juha Tapion Lapisatsulia ja vuoden tuottajaksi MGI eli
Henri Lanz.
Pekka Sipilä ja Sakari Kukko saivat
erikois-Emmat. Lehden painoon mennessä ei vielä ollut tietoa, kenelle yleisöäänestyksen perusteella jaettavat Emmat
menevät.•
>>>
17
Emma-palkitut 2013
Vuoden naissolisti
Sanni
Vuoden vienti-Emma
Sunrise Avenue
Vuoden miessolisti
Cheek
Kriitikoiden valinta
Risto
Vuoden yhtye
Haloo Helsinki!
Vuoden etnoalbumi
Pelimannit ja Hiljainen haltioituminen
Juuri & Juuri
Vuoden albumi
Et ole yksin J. Karjalainen
J. Karjalainen
Vuoden tulokas
Isac Elliot
Vuoden jazzalbumi
Kallio Dalindèo
Vuoden klassinen albumi
Bach – Eskelinen Ismo Eskelinen, kitara
Vuoden pop-albumi
Maailma on tehty meitä varten
Haloo Helsinki!
Erikois-Emmat
Pekka Sipilä ja Sakari Kakko
Vuoden rock-albumi
Et ole yksin J. Karjalainen
Vuoden metallialbumi
Halo of Blood Children of Bodom
Vuoden hiphop-albumi
Kuka muu muka Cheek
Isac Elliot
Vuoden iskelmäalbumi
Lapislatsulia Juha Tapio
Ismo Eskelinen
Cheek
Vuoden myydyin albumi
Kuka muu muka Cheek
Vuoden lastenalbumi
Ville & Valle UMO
Vuoden biisi
Mennyt mies J. Karjalainen
Vuoden tuottaja
MGI eli Henri Lanz
Juha Tapio
Sanni
Children of Bodom
Dalindèo
Näet loputkin palkitut osoitteessa www.emmagaala.fi
18
Kuvalähteet: Juha tapio / jere hietala. Sanni / warner music finalnd.
J. Karjalainen / warner music finland. Isac elliot / ville juurikkala.
Ismo eskelinen / maarit kytöharju. Children of bodom / jarmo katila.
Dalindèo / veikko kähkönen. Cheek / jere hietala.
Keski-iältään 18-vuotias yhtye pursuaa energiaa lavalla.
Softengine
edustaa Euroviisuissa
Nuorten miesten rockyhtye sai Gramex-kukkakimpun
ja lähtee vauhdilla Kööpenhaminaan.
Teksti lauri kaira Kuvat tomi mikkola/Yle Kuvapalvelu
S
einäjokelainen Softengine
voitti UMK-kilpailun kappaleellaan Something Better
ja edustaa Suomea toukokuussa Eurovision laulukilpailussa Kööpenhaminassa.
Voittaja sai Gramexilta tv-kameroiden edessä kimpun Gramexkukkia sekä apurahan tukemaan menestystä Kööpenhaminassa. Gramex on UMK:n
yhteistyökumppani, koska se tahtoo edistää
uusien kykyjen löytämistä ja menestystä.
Tiukka kisa
Kisa oli tiukka kärkikaksikon Mikko Pohjolan ja Softenginen välillä. Voittaja sai 10
pistettä Redramalta, 8 pistettä Toni Wirtaselta, 10 pistettä Aija Puurtiselta ja 10 pis-
tettä Tomi Saariselta. Kauas kaksikosta ei
myöskään jäänyt Miau.
Seinäjoella muutama vuosi sitten perustettu yhtye oli häkellyksestä lähes sanaton.
”Ens viikolla pitää kysyä tuota”, kuului vastaus UMKplussan Miltä nyt tuntuu -kysymykseen välittömästi TV-lähetyksen jälkeen.
Stadionrockia nuoruuden innolla
Softengine kertoo pyrkivänsä luomaan eeppistä omintakeista tyyliä sekoittaen siihen
esikuviaan Coldplaytä, Musea, Disco Ensembleä ja 30 Seconds To Marsia.
Keski-iältään 18-vuotiaaseen yhtyeeseen
kuuluvat Topi Latukka (laulu, kitara), Ossi
Mäkelä (kitara, syntetisaattori) Eero Keskinen (bassokitara), Henri Oskár (koskettimet) ja Tuomo Alarinta (rummut).
Vuonna 2012 julkaistu omakustannelevy,
hyvä menestys useassa bändikilpailussa ja pitkä keikkalista ovat valmistelleet yhtyeelle tietä UMK-voittoon. Uutta materiaalia on työn
alla ja innostus sekä odotukset ovat korkealla.
Yhtye teki levytyssopimuksen UMK-kisojen
aikana Sony Musicin kanssa.
”Pyrimme tempaisemaan kuulijan musiikkiimme sisään akustisia ja elektronisia elementtejä hyödyntäen. Vastakohtaiset teemat ja
ajatukset korostavat laulujemme mietteliäitä,
mutta energisiä ja räjähtäviä ulottuvuuksia.”
Euroviisujen finaali on lauantaina 10.5.
Softengine kisaa finaalipaikasta Kööpenhaminan viisulavalla toisessa semifinaalissa
torstaina 8.5.•
Seuraa yhtyettä ja sen kisavalmistautumista:
www.softengine.fi
19
Soittimet kiertämään
Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja useat suomalaiset
muusikot ovat yhdistäneet
voimansa hyvään tarkoitukseen.
Meidän soitin -projekti kerää ehjiä
ja toimivia bändisoittimia ja jakaa
niitä eniten tarvitseville. Projekti
kerää sekä soittimia että ehdotuksia
lahjoituskohteiksi ja ensimmäiset
soittimet jaettiin helmikuun alussa
Kulttuuriareena Gloriassa. Idean isä
on muusikko Mikko Kosonen.
asiakas
info
Kerro jos verotuksesi
muuttuu
kuva: Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus / Maarit Hohteri
Hakemuksen lahjoituksen kohteeksi voi täyttää osoitteessa
http://meidansoitin.munstadi.fi tai Facebookissa osoitteessa:
www.facebook.com/MeidanSoitin. Soitinlahjoituksia voi
ehdottaa osoitteeseen [email protected].
Kuvat: Matti matikainen
Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira
välisoitto
Anssi Kela esiintyi soitinten
jakotilaisuudessa. Hän oli myös
lahjoittanut omia soittimiaan.
Vuoden 2014 veroprosentit tulivat voimaan 1.2.2014. Gramex
saa suoraan Verohallitukselta
asiakkaittensa sivutuloprosentit.
Vuoden aikana tapahtuvista veroprosentin muutoksista emme
kuitenkaan saa verottajalta tietoja. Asiakkaan on itse toimitettava
Gramexille kopio muutosverokortista.
Eläkeläisen, koululaisen, opiskelijan tai Suomessa rajoitetusti
verovelvollisen tulee aina toimittaa erikseen verotustietonsa Gramexille. Näin varmistat oikean
verotuksen.
Ilmoittakaa äänitteet
ja musiikkivideot
Petri Kiiski, Marja Lempinen, Katja Pönkkä ja Katriina Värjölä.
Uusia ihmisiä Gramexissa
Gramexin uusi myynti- ja markkinointipäällikkö Petri Kiiski keskittyy
markkinoinnin suunnitteluun ja käytännön toteutukseen. Hänen alaansa
ovat myös yhteistyöasiat Teoston
kanssa sekä henkilökohtaiset asiakassuhteet.
Aiemmin Petri toimi reilut yhdeksän vuotta Teostossa useissa erilaisissa esimies- ja asiantuntijatehtävissä. Hänen tontillaan siellä oli
julkisen lisensioinnin ja tallennuksen
myynnin organisointia, kumppani- ja
jälleenmyyntitoimintaa, toimialasuhteita sekä pohjoismaista yhteistyötä.
20
Yli 20 vuotta taloushallinnossa
työskennellyt Marja Lempinen on
nyt Gramexin talouspäällikkö. Hän
on toiminut useissa yrityksissä kuten Bureau Veritas Finlandissa ja
mainostoimisto J. Walter Thompson
Finlandissa.
Musiikkibisnes on tullut tutuksi
Ondinen sekä Kulttuuritehdas korjaamon talouspäällikkönä sekä töistä Turun musiikkijuhlasäätiön Down
By The Laiturin ja Rumba-lehden taloushallinnoissa. Marja tuntee olonsa
kotoisaksi Gramexissa ja pitää sen
työtä tärkeänä.
Katja Pönkkä aloitti Gramexissa
tammikuussa IT- ja tilitysoperaattorina. Hän on opiskellut Helsingin
yliopistossa tietojenkäsittelyä sekä
taloustieteitä. Aiemmin hän on työskennellyt taloushallinnon töissä. Katja harrastaa joogaa, spinningiä sekä
matkailua aina kun mahdollista.
Katriina Värjölä on koulukseltaan
taan merkonomi ja aloitti työt Gramexin tilitysvalmistelijana helmikuussa. Edellinen työpaikka oli Jumbon
kauppakeskuksen Stadiumissa.
21-vuotias Katriina harrastaa ratsastusta ja tanssia.
Tuottajat, muistattehan että ääniteilmoitukset Gramexille pitää
toimittaa viimeistään julkaisukuukautta seuraavan kuukauden
loppuun mennessä. Näin voimme
varmistaa, että esityskorvausten maksatus tapahtuu ajallaan.
Myös kaikista singleistä ja radiopromoista tulisi tehdä ääniteilmoitukset.
Musiikkivideoistakin on tehtävä ilmoitukset Gramexille. Niistä
tulee Gramexin kautta esityskorvauksia videon tuottajalle sekä
kotimaisista videoista myös taiteilijoille.
Äänite- ja musiikkivideoilmoitukset löytyvät kotisivultamme
www.gramex.fi.
ILMOITUS
Vietävän
hyvää.
Sibeliuksesta se lähti, kotimaisen musiikin kansainvälinen
menestys. Silti kuljemme leuka rinnassa naapuria kadehtien.
Täysin syyttä. Suomalaisella musiikilla menee hyvin! Sitä viedään
ulkomaille menestyksekkäästi yhä enemmän. Kansainvälistymisessä
kumppaneina ovat alan kovimmat ammattilaiset,
Music Finlandin asiantuntijat.
Tutustu palveluihimme osoitteessa musicfinland.fi
Mentorointi
Viestintä
Tuet ja
tapahtumat
Tutkimukset
Nuotisto
21
Gramex jakoi liki
19 miljoonaa
Tekijänoikeusjärjestö Gramex jakoi viime
vuonna yhteensä 18,64 miljoonaa euroa
musiikille. Tästä taiteilijat saivat 8,7 miljoonaa
ja äänitteiden tuottajat 9,9 miljoonaa.
Teksti lauri kaira Kuva alenavlad
K
orvauksista meni kotimaiselle musiikille 11,9 miljoonaa euroa ja ulkomaiselle
musiikille 6,75 miljoonaa
euroa. Suuri osa ulkomaisen
musiikin tuottajakorvauksista maksetaan kansainvälisten levy-yhtiöiden Suomessa toimiville
tytäryhtiöille tai lisenssin haltijoille.
Korvauksensaajien määrät ja korvausten
tarkempi jakauma näkyvät viereisen sivun
taulukosta.
Mistä korvauksia kerättiin
Jaettu summa koostuu pääosin vuonna 2012
kerätyistä kotimaisista korvauksista. Lisäksi
jaettiin aiempien vuosien ulkomaisia korvauksia.
Gramex-korvauksia kerätään äänitteiden
käytöstä. Osa tulee radioilta, osa tiloista ja
tilaisuuksista, joissa soitetaan musiikkia sekä
osa korvauksina äänitteiden tallentamisesta.
Lisäksi Gramex kerää korvauksia ja myöntää
lupia musiikkivideoiden käyttöön.
Vuonna 2012 korvauksia kertyi 8,3 miljoonaa euroa äänitemusiikin käytöstä taustatai tanssimusiikkina muun muassa kaupoissa,
ravintoloissa ja kuntosaleissa.
Radio- ja televisioyhtiöiltä kertyi 7,3 miljoonaa, internet-verkkokäytöstä ja tallentamisesta yhteensä 2,7 miljoonaa ja ulkomailta
22
0,5 miljoonaa. Tämän lisäksi kertyi runsas
0,9 miljoonaa euroa yksityisen kopioinnin
hyvitysmaksuja.
Jako käyttömäärien mukaan
Kerätyistä korvauksista Gramex jakaa musiikille lähes yhdeksän kymmenesosaa. Loppu
kuluu korvaushallinnon kuluihin. Ne olivat
viime vuonna noin 13 prosenttia kerätyistä
korvauksista.
Tilityksen radiolista
Tilityksessä olivat mukana seuraavia radioiden ja TV-lähetystön vuodelta 2012 raportoidut soittotapahtumat:
Yle: Yle Radio 1, YleX, Radio Suomi,
Radio Vega, Radio Extrem, Yleisradion aluelähetykset ja Yleisradion tv-lähetykset.
Radio Nova.
Lähes valtakunnalliset radiot: City,
Radio Dei, NRJ, Iskelmäketjun radiot, Voice,
Gramexin kustannustehokkuus
on alan kansainvälistä kärkeä:
noin yhdeksän kymmenestä kerätystä
eurosta menee musiikille.
Taiteilijat ja tuottajat saavat korvauksensa
yksilöllisesti, musiikkikappaleittensa käyttömäärien mukaisesti. Korvaukset maksetaan
kertymävuoden jälkeen. Sitä ennen kappaleiden soittomäärät on selvitetty ja korvaukset
kohdistettu eri kappaleille.
Suuri osa esityskorvauksista jaetaan radiosoittojen suhteessa. Lisäksi korvausten jakoon vaikuttaa taustamusiikkioperaattoreilta
saatu tieto siitä, mitä kaupoissa, asiakaspalvelutiloissa ja ravintoloissa käytettiin.
Radio Rock, Radio Aalto ja SuomiPop.
Muut yksityiset radiot: Auran Aallot,
Jyväskylä, Kajaus, Metro FM, Mega, Pooki,
Nostalgia, Radio Pori, Radio Helsinki, Radio 957, Radio Voima, Ramona, Rex, Sata,
Sun FM ja Ålands Radio.
Muiden yksityisten radioiden korvaukset
tilitettiin edellä lueteltujen yksityisten radioiden soittojen suhteessa.•
musiikille
YLI 13 000 sai korvauksia Gramex jakoi tekijänoikeuskorvauksia viime vuonna 10 923 esittävälle taiteilijalle ja 2 180 äänitteen tuottajalle. Taiteilijat saivat yhteensä noin 8,7 miljoonaa ja tuottajat noin 9,9 miljoonaa.
• Korvaukset jaettiin yksilöllisesti suhteessa siihen, kuinka paljon kenenkin äänitteitä oli käytetty. • Taiteilijoiden
keskimääräinen korvaus oli 796 euroa vuodessa ja tuottajien 4 551 euroa vuodessa. • Alla olevasta taulukosta
näkee, miten korvaukset muutoin jakautuivat. Esimerkiksi 63 taiteilijaa sai yli 15 000 euroa vuodessa ja 62 taiteilijaa sai 10 000–15 000 euroa. Vastaavasti esimerkiksi 12 tuottajaa sai yli 100 000 euroa vuodessa ja yhdeksän sai 50 000–100 000 euroa.
Taiteilijoille maksetut korvaukset 2013
Euro-luku-
rajatmäärä
– 9 999 999
– 15 000
– 10 000
– 8 500
– 5 000
– 2 500
– 1 500
– 1 000
– 500
– 200
– 100
Yht.
yht.keskiarvo
(euroa)
(euroa)
63
62
34
149
316
362
332
668
1 278
1 267
6 385
10 923
8,7 milj.
796
Tuottajille maksetut korvaukset 2013
Euro-luku-
rajatmäärä
– 9 999 999
– 100 000
– 50 000
– 30 000
– 15 000
– 10 000
– 5 000
– 3 000
– 1 500
– 1000
– 500
– 200
– 100
12
9
8
17
11
36
33
79
52
140
292
296
1 195
Yht.
2 180
yht.
(euroa)
Keskiarvo
(euroa)
9,9 milj.
4 551
23
Luova talous
Suomen moottoriksi
Luova työ sekä tekijänoikeudet ja muut immateriaalioikeudet
nivoutuvat yhä laajemmin Suomenkin talouteen.
E
Teksti heikki jokinen
24
24
Poropoika Nikosta kertova
animaatioelokuva myytiin 118 maahan.
kuva: Anima Vitae
U:n patenttiviraston syksyllä
2013 julkaistun raportin mukaan tekijänoikeuteen nojautuvat alat työllistävät 4,3 prosenttia Suomen työvoimasta.
Bruttokansantuotteeseen ne
lisäävät 4,8 prosenttia. Nämä
ovat hieman EU-keskiarvoja korkeammalla.
Tekijänoikeusalat työllistävät koko Unionissa 9,4 miljoonaa ihmistä ja niiden vaikutus
bruttokansantuotteeseen on 4,2 prosenttia.
Rahassa se on 510 miljardia euroa.
Musiikkimaa Ruotsissa tekijänoikeusalojen osuus maan työllisyydestä on EU-maiden
korkein.
Kaikkiaan teollis- ja tekijänoikeusalat
luovat EU:n mukaan 26 prosenttia alueen
työpaikoista. Näitä aloja ovat tekijänoikeuden lisäksi patentit, tavaramerkit ja mallit.
Lisäksi niitä tukevia töitä tekee yhdeksän
prosenttia työllisistä.
Luovien alojen työllistävä vaikutus kasvaa.
Kataisen hallituksen ohjelman toimeenpanosuunnitelmakin tietää tämän. Siinä ”kulttuuriyrittäjyyttä ja luovien alojen työpaikkojen
syntymistä tuetaan” sekä ”kehitetään taide- ja
kulttuurilähtöisiä toimintamalleja ja palvelutuotteita työllistymiskyvyn vahvistamiseksi”.
TEM:n sekä opetus- ja kulttuuriministeriön muistossa Luovuudesta kasvua ja uudistumista (2012) todetaan, että ”Luovien alojen
osaamisen, tuotteiden ja palvelujen hyödyntämisestä muilla aloilla on tullut merkittävä
kilpailutekijä.” Tämä neljäs tuotannontekijä
on noussut perinteisten tuotannontekijöiden
työvoiman, pääoman ja tuotantovälineiden
rinnalle.
Turun Yliopiston kauppakorkeakoulun
tuore tutkimus laski festivaalien ja muiden
tapahtumien alueellista merkitystä. Musiikilla on niissä iso osuus.
Tänä vuonna on Tove Janssonin
syntymän satavuotisjuhlavuosi.
Kuvassa tekijä Muumi-hahmoineen.
Kuva: ©Moomin CharactersTM
edellisvuoteen. Vuosituhannen alkuun verrattuna luku on kaksinkertaistunut.
Musiikkitapahtumien työpaikkoja
ei voi ulkoistaa Kiinaan.
Tutkituilla alueilla eli Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Satakunnassa tapahtumaklusterit työllistävät jopa enemmän
kuin alueittensa keskeiset teollisuustoimialat. Näitä työpaikkoja ei voi siirtää ulkomaille kuten teollisuuden työpaikkoja.
Kulttuurimatkailu on vahvassa kasvussa.
Vaasan yliopisto julkaisi viime vuonna tutkimuksen museoiden talousvaikutuksista. Ne
loivat sijaintialueillaan 340–500 miljoonan
euron lisäkysynnän vuodessa. Kunnat satsaavat museoihinsa yhteensä 75 miljoonaa euroa. Viidesosa museotuotosta tuli ulkomailta.
Kohta miljardi musikkialalla?
Vuonna 2012 Suomen musiikkialan talouden
arvo oli 837,2 miljoonaa euroa, laski Music
Finland. Elävä musiikki haukkasi siitä 413,8
miljoonaa, eli noin puolet alan kokonaisarvosta. Tekijänoikeuskorvauksien arvo oli
79,6 miljoonaa ja äänitteiden vähittäismyynnin 67,9 miljoonaa.
Apurahat tuovat alalle 18,7 miljoonaa
euroa ja koulutuksen arvo on noin 270 miljoonaa euroa. Muu musiikkiala kuin koulutus
lisäksi kasvoi edellisvuodesta, vaikka maamme talous muutoin supistui.
Suomestakin nousee menestyvää musikkia. Sunrise Avenuen uusin levy Unholy
Ground napapsi alkuvuodesta nopeasti kultalevyn Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä.
Edellinen levy Out of Style on jo myynyt
platinalevyn verran Saksassa. Yhtyeen kappale Hollywood Hills saavutti suomalaiselle
niinkin epätodennäköisen kunnian kuin olla
Ruotsin kaupallisten radioiden soitetuin kappale loppuvuonna 2011.
Music Finland laski, että vuonna 2012
musiikkivienti toi Suomeen 35,8 miljoonaa
euroa. Siinä on kahdeksan prosentin kasvu
Poropoika lensi vauhdilla
Vienti auttaa pienen kielialueemme elokuva- ja tv-tuotantoakin. Audiovisuaalisen alan
järjestö Favex on selvittänyt alan kansainvälisiä rahavirtoja. Vuonna 2011 viennistä ja
kansainvälisestä tuesta kertyi 43,8 miljoonaa
euroa.
Animaation osuus kokonaispotista oli yllättävä 23,2 prosenttia. Se on selvästi enemmän kuin animaation osuus koko av-tuotannostamme. Vuotta aiemmin animaation osuus
kansainvälisistä tuloista oli 32 prosenttia.
Anima Vitae -studion Niko-porosta kertovat elokuvat ovat maamme menestyneimpiä elokuvia. Ensimmäinen osa myytiin 118
maahan ja keräsi teattereissa yli kolme miljoonaa katsojaa.
Futurecode-yhtiön animaatiosarja Dibidogs nousi Thaimaan suosituimmaksi lastenohjelmaksi. Kaikkiaan tv-animaatio on
kerännyt yli 50 miljoonaa katsojaa, lähinnä
Aasiassa.
Peliyhtiö Rovion animaatiostudiossa
työskentelee noin 75 ihmistä. Tämä tekee
siitä työntekijämäärältään nykyään erään
Euroopan suurimmista animaatiostudioista,
ellei suurimman.
Clash of Clans -pelistään tunnettu Supercell keräsi vuonna 2013 yhteensä 672 miljoonan euron liikevaihdon. Liikevoiton osuus
siitä oli huikea 349 miljoonaa euroa.
Kun yhtiöllä oli keskimäärin sata työntekijää, voitto yhtä palkallista kohden oli noin
3,5 miljoonaa euroa. Tuotosta valtaosa tulee
maamme ulkopuolelta.
Angry Birds -pelin ja tuotemaailman kehittänyt Rovio on sekin menestynyt. Vuonna
2012 sen liikevaihto oli 152 miljoonaa euroa
ja voitto 77 miljoonaa. Roviolla on useita satoja työntekijöitä. Kaikkiaan peliala työllistää
Suomessa arviolta 2 500 ihmistä.
Muumit maailmalla
Vanhempiin, mutta aina yhtä ajankohtaisiin menestyjiin kuuluvat Tove Janssonin
1940-luvulla luomat Muumit. Tänä vuonna
vietetään Tove Janssonin syntymän satavuotisjuhlavuotta.
Muumi-tuotteita pyyhkeistä mukeihin
on runsaasti. Lontoon muodikkaassa Covent
Gardenissakin on oma Muumi-kauppa. Hiroshimassa olen asunut Muumi-teemahotellissa.
>>>
25
Muumi-kirjoja on käännetty 44 kielelle. Tove Janssonin aloittama ja hänen
veljensä Lars Janssonin jatkama Muumisarjakuva on jatkuvasti suosittu.
Se alkoi ilmestyä 1954 maailman silloin suurimmassa sanomalehdessä The
Evening Newsissä. Vuoteen 1974 jatkunut sarjakuva levisi yli 40 maahan.
Sarjakuvan uusi tuleminen alkoi 2006
kun kanadalainen Drawn&Quarterly julkaisi siitä kirjan Pohjois-Amerikan markkinoille. Se oli menestys ja nyttemmin
vastaavia kokoelmia julkaistaan monessa
maassa.
Luovan alan toimialaraportin laatinut
Timo Metsä-Tokela määrittelee luovan
alan auttavan kansatalouttamme kolmella
tavalla. Sen pohjalle syntyy uutta itsenäistä
liiketoimintaa.
Se auttaa muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan. Luovan
osaamisen parempi hyödyntäminen lisää
koko maan kilpailukykyä.•
Clash of Clans -pelin barbaari
tunnetaan joka puolella maailmaa.
kuva: Supercell
26
Luovan
talouden jäljillä
Mitä on luova talous? Kaikki siitä puhuvat,
mutta kuka sen on tavannut ja tuntee?
Teksti heikki jokinen
L
teenlaskettu liikevaihto oli noin 5,4 miljardia
euroa.
Tästä luvusta puuttuvat ilman yritystä
toimivat itsensä työllistäjät. Heitä on paljon
kulttuurialoilla, eikä vähiten muusikkojen
joukossa. Tilastokeskuksen helmikuussa julkistaman selvityksen mukaan itsensä työllistäjiä oli viime vuonna työelämässä noin 152 000
henkeä.
”Muotoilu tuo merkittävän lisäarvon,
mutta miten laskea Fiskarsin saksien hyvän
suunnittelun tuoma lisäarvo?”
Luovan alan toimialaraportti päätyy siihen, että luovilla aloilla toimii 37 789 ihmistä
yhteensä 11 661 toimipaikassa. Niiden yh-
Tartumme pullonkauloihin
Ministeriössä yritetään hahmottaa muuttuvaa työelämää, luovasta taloudesta TEM:ssä
vastaava Petra Tarjanne sanoo. Ohjelmia,
straegioita ja selvityksiä syntyy koko ajan.
”Yritämme tunnistaa luovan talouden
hyödyntämisen pullonkauloja ja tarttua niihin. Yksi esimerkki on tekijänoikeustulojen
verotus. Juristimme kirjoittaa parhaillaan esitystä uudeksi pykäläksi. Ajatus on, että nämä
voisi verottaa joko ansio- tai yhtiön tuloina.”
”Pyrimme näin tasavertaistamaan tilannetta. Esimerkiksi muusikot saavat tekijänoikeuskorvauksensa nyt henkilökohtaisena
tulona. Mietimme myös, että tulon jaksottaminen eri vuosille olisi oltava mahdollista.”
Nyt korvaus vuosien työn vaatineesta levystä
voi tulla tilille yhtenä vuonna ja nostaa rajusti
verotusta.
Tekijänoikeuksien merkitys liiketoiminnassa on selvästi kasvava, Tarjanne sanoo.
”Mikä tahansa alkaa kohta sisältää elementtejä, joissa on mukana tekijänoikeus.”
Digitaalinen jakelu vie uuteen tilanteeseen. Kun aiemmin määriteltiin territorio,
jolle oikeuksia myydään, nyt verkkojakelu on
periaatteessa globaalia. ”Rajoitukset ärsyttävät usein kuluttajia ja aiheuttavat laittomia
latauksia.”
On löydettävä sellainen jakeluympäristö,
jossa korvauksen saa se, jolle korvaus kuuluu,
eikä ”sen tule tukea vääriä toimintamalleja”.
Paljon tapahtuu rajojemme ulkopuolellakin.
”EU:n digitaalisella agendalla on valtava merkitys miten sisältöä saa käyttöön.”
uova talous on vaikea hahmottaa, tunnustaa teollisuus- ja
elinkeinoministeriö TEM:n
neuvotteleva virkamies Petra
Tarjanne. ”Sitä ei voi määritellä tavoilla, joilla taloutta on
perinteisesti arvioitu.”
Ministeriö määrittelee asian näin: ”Luovalla taloudella tarkoitetaan luovan osaamisen ja luovien alojen koko kansantalouteen
synnyttämää taloudellista lisäarvoa.” Mutta
miten sitä voi mitata? Eri puolilla nähnyt luvut ja tiedot näyttävät kovin erilaisilta.
Taloutemme tilastot luokittelevat luovaa
osaamista käyttävät yritykset hyvin erilaisiin toimialaluokkiin. ”Yritys voi
olla muotoiluintensiivinen, mutta ei luovan alan yritys, kuten
Iittala ja Marimekko.”
Angry Birds -pelistä kasvoi satojen oheistuotteiden kirjo.
kuva: Rovio
Raha on sirpaleina
Ministeriö seuraa myös musiikin alan tulonmuodostusta. ”Käykö niin, että äänilevyjen ja
digijakelun osuus tuloissa on pieni ja taloudellisia menestyjiä ovat ne muusikot, jotka
pystyvät rakentamaan brändin?”
Tällöin he voivat tarjota palveluja, kuten
musiikkia myymälöihin tai muualle vahvistamaan toisen toimijan brändiä. ”Monistettavan tuotannon historia ei ole kuin sata vuotta vanha. Onko se vain välivaihe siirryttäessä
uuteen malliin?”
Ennen virkamiesuraansa Petra Tarjanne
työskenteli tv-tuotantoyhtiön toimitusjohtajana. ”Jos tekijöiden kaikki oikeudet olisi
viety neuvottelematta, olisi se tehnyt koko
tuotantoprosessin jäykäksi. Mutta samoin
tuottajalla on oltava riittavät oikeudet myydä
valmista elokuvaa eteenpäin.”
”Raha on pieninä sirpaleina nykyisessä
maailmassa ja sirpaloituu lisää.” On kyettävä
sopimaan, jotta sen rahan voi poimia. ”Rahoittaminen ei saa olla liian monimutkaista.”
Kysymys on miten heavy-maineen voisi
hyödyntää ympäri vuoden: klubeja, teemaravintoloita, alan myymälöitä. Niitä voisi olla
enemmän. ”Pitäisi lähteä tekijöistä, saman
genren tekijät voisi toimia yhdessä. Hevisauruksen tapa monistaa konseptinsa kasvattaa
myös tuloja.”
Yrittäjyys on tyypillinen keino työllistyä,
Metsä-Tokila sanoo. Graafinen suunnittelu
on sellainen ala. ”Yritykset ymmärtävät, että
kaikkea ei kannata itse väsätä, sen voi ostaa
ulkoa. Ne tietävät, että luova työ tuo lisäarvoa
yritykseen ja se halutaan ostaa siltä, joka sen
todella osaa.”
Yrittäjyys on tyypillinen
tapa työllistyä
Luovat alat ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina, sanoo Turun yrityspalvelukeskuksen päällikkö Timo Metsä-Tokila. Hän
on laatinut luovan alan tuoreen toimialaraportin. Siinä selvitetään mikä alan merkitys
ja mittasuhde on.
Kehitys vaihtelee ammateittain. Työntekijöiden määrällä mitattuna ohjelmistojen
suunnittelu pelifirmoineen haukkaa valtaosan alasta. Kirjojen kustantaminen kutistuu ja elokuva-ala pysyy samassa. Graafinen
suunnittelu, esittävät taiteet ja taiteellinen
luominen kasvavat voimakkaasti – ne ovat
tosin verrattain pieniä aloja.
”Roviosta ja Supercellistä huolimatta
peliteollisuudessa on paljon pieniä yrityksiä.
Ala on erittäin kilpailtu, voi olla helpompi
päästä ammattiurheilijaksi kuin luoda menestyvä pelifirma. Ala vetää nuoria tekijöitä ja sijoittajia. Sillä on myös erittäin vahva
kulttuuri.”
Uusi asia viranomaisille
Luovan alan yrittäjyys on viranomaisille uusi
asia, Metsä-Tokila arvioi. ”Siinä on molemmin puolin tiedon jakamisen paikka.” Pulmia
on työllisyys- ja sosiaaaliturvassa. Luovan
alan osuuskuntien syntymistä Metsä-Tokila
pitää myönteisenä asiana.
Timo Metsä-Tokilalla on työnsä kautta
käytännön kokemusta uusista alalle tulijoista. ”Minulla on jonkun verran muusikkojakin
asiakkaina. Useimmiten he ovat tilanteessa,
jossa he haluavat siirtyä harrastajasta ammattilaiseksi.”
”He ovat yleensä rautaisia ammattilaisia.
Musiikki on kilpailtu ala, mutta meillä on
usein verkostot valmiina yritystoiminnan alkaessa. Musiikin alalla verkostoitumisen merkitys korostuu erityisesti.”
Entä luovan alan tulevaisuus? ”Alan
painoarvo lisääntyy koko ajan. Mahdollisia
tekijöitä on enemmän. Muuallakin nähdään
arvo, jonka he voivat tuoda yrityksille. Ala
kasvaa, tunnelin päässä on valoa. Yrittäjyys
lisääntyy ja kilpailu on kovaa.”•
Luovat yhteisöt voivat herättää
alueita henkiin.
Työtä maan eri osiin
Luovalla taloudella on merkitystä alueellisessakin taloudessa.
”Esimerkiksi Ruisrock, Pori Jazz tai Provinssirock eivät tuo vain parin päivän tuloa
alueelle, niillä on laajempi vaikutus. Seinäjoella on rytmimusiikin osaamista ja Logomolla, Kaapelilla tai Suvilahdella on aluetaloudellistakin merkitystä. Luovat yhteisöt
voivat herättää alueita henkiin – näin kävi
esimerkiksi Britannian Gatesheadissa.”
Kulttuurimatkailulla on kasvava merkitys, Petra Tarjanne uskoo. ”Meillä pitäisi
olla enemmän ymmärräystä mikä on meidän
vahvuutemme kohteena. Tuska-festivaali on
jo hyvä esimerkki, sinne tulee ulkomaisia
vieraita.”
Sunrise Avenue on erityisen suosittu
saksankielisessä Euroopassa.
kuva: Olaf Heine
27
Esityksen mukaan palvelut hankkisivat TV-yhtiöiden oikeudet suoraan näiltä ja ohjelmasisällön oikeudet tekijänoikeusjärjestöiltä.
Olisiko sopimuslisenssi ratkaisu
verkkotallennuspalveluille?
Sanoma Oy:n Marcus Wiklund toivoo lainsäätäjää apuun.
Teksti Lauri kaira Kuva matti matikainen
T
V-yhtiöt, teleoperaattorit ja
osa tekijänoikeusjärjestöistä
esittävät lakia, joka helpottaisi sopimista verkkotallennuspalveluista.
”Tavoitteena on, että kuluttajat voisivat tallentaa palveluihin kaikkia television vapaasti vastaanotettavilla kanavilla esitettäviä ohjelmia”,
sanoo Sanoma Media Finland Oy:n yhteiskuntasuhdejohtaja Marcus Wiklund.
Ehdotuksen mukaan verkkotallennuspalvelun tarjoaja sopisi ensin suoraan tv-yhtiöin
kanssa ehdoista käyttää niiden signaalia.
”Tämän jälkeen palveluntarjoaja sopisi tekijänoikeusjärjestöjen kanssa niiden hallinnoimien oikeuksien käytöstä.”
Tätä helpottamaan säädettäisiin uusi
28
”tarkkarajainen sektorikohtainen sopimuslisenssi”.
Sopimuslisenssi antaa tiettyä oikeudenhaltijajoukkoa laajasti edustavalle tekijänoikeusjärjestölle luvan sopia kaikkien kyseisen
sektorin oikeudenhaltijoiden puolesta, elleivät nämä käytä veto-oikeutta.
Wiklundin mukaan operaattorit ovat toivoneet sopimiselle yhden luukun periaatetta
Esitystä on ollut valmistelemassa muunmuassa av-tuottajien, näyttelijöiden ja säveltäjien edustajia. On yhä auki, miten musiikin
tuottajien ja muusikoiden oikeuksista sovittaisiin.
Wiklundin mukaan televisioyhtiöt saisivat
korvauksen signaalin käytön oikeudesta mainonnan muodossa. ”Tekninen ratkaisu olisi
sellainen, jossa myös kauan sitten tallenne-
tuissa ohjelmissa esitettäisiin tuoretta ja katsojille relevanttia mainontaa. Tallenteet voisivat säilyä palvelussa enintään kaksi vuotta.”
”Ratkaisun piirissä olisi nykyisiä kotitallentimia mukailevat toteutukset. Yksi
edellytys olisi, että käyttäjän tulisi valita tallennettava ohjelma ennen niiden varsinaista lähettämistä. Ratkaisu ei pitäisi sisällään
kaikkien ohjelmien ja kaikkien kanavien automaattitallennusta.”
”Toimijoiden toiveena on, että esitys
tekijänoikeuslakiin lisättävästä säännöksestä
annettaisiin eduskunnalle tämän kevätistuntokauden aikana ja että laki saataisiin voimaan
mahdollisimman pian.”
Suomessa toimii kolmisenkymmentä
verkkotallennuspalvelua. Tiettävästi ne eivät
nyt maksa käyttämistään tv-ohjelmista.•
viidakko
pykälä
Kysymyksiä voi lähettää
osoitteella
[email protected]
Lukijoiden tekijänoikeusaiheisiin kysymyksiin vastaa
tässä lehdessä Gramexin medialisensointipäällikkö
juhani ala-hannula. Tämän palstan tarkoituksena
on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien
taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta.
Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja.
Laki muuttui
– mikä siis muuttui?
1
Suoja-aika piteni
Kuulin, että tekijänoikeuslakia
muutettiin marraskuussa 2013.
Mitä muutoksia siihen tehtiin?
Tekijänoikeuslakia tosiaan muutettiin
viime vuoden marraskuussa. Muutokset hyväksyttiin eduskunnassa 5.
marraskuuta ja tasavallan presidentti vahvisti muutokset 8. marraskuuta
2013. Muutokset tulivat pääosin voimaan 15. marraskuuta 2013.
Gramexin asiakkaiden kannalta
merkittävin muutos oli äänitteen suoja-ajan pidentäminen 50 vuodesta 70
vuoteen. Suoja-ajan pidennys ei vaikuta takautuvasti, vaan se pitenee
”vuosi vuodelta” kunnes 70 vuotta
tulee täyteen. Suoja-ajan alkamisajankohta pysyy siis vuoden 1963
alussa aina vuoden 2034 alkuun
saakka.
Tämän lisäksi tekijänoikeuslakiin
lisättiin säädökset esittävän taiteilijan mahdollisuudesta irtisanoa äänitallenteen oikeuksien luovutussopimus tietyin edellytyksin.
Sen voi tehdä kun 50 vuotta on
kulunut äänitallenteen julkaisemisesta tai äänitallenteen saattamisesta laillisesti yleisön saataviin muutoin
kuin tallenteen kappaleita levittämällä, jos tuottaja ei tarjoa äänitallenteen kappaleita myyntiin tai välitä
äänitallennetta yleisölle.
Samalla lainauskorvausta koskevaa tekijänoikeuslain pykälää täsmennettiin niin, että korvausta voi
saada vain teoksen alkuperäinen tekijä tai hänen perillisensä.
’’Äänitteen suoja-aika pidentyi
50 vuodesta 70 vuoteen.’’
2
3
Mitä tarkoittaa esiintyjille tullut
uusi mahdollisuus lisäkorvaukseen?
Tekijänoikeuslain muutoksen
yhteydessä säädettiin myös uusi
laki orpoteosten käyttämisestä.
Mistä siinä on kyse?
Soittajille kenties
lisäkorvaus
Äänilevyllä esiintyvien taiteilijoiden
ja äänitteiden tuottajien oikeuksiin
vaikuttava lakimuutos liittyy lisäkorvaukseen, mikäli esittävä taiteilija on
luovuttanut oikeutensa tuottajalle
kertakorvauksella. Tämä tarkoittaa
esimerkiksi muusikkoa, joka on saanut tuntikorvauksen studiokeikasta.
Tällaisella muusikolla on oikeus
saada tietty osuus 20 vuoden ”jatko-ajalla” mahdollisesti kertyvästä
tuotosta. Tässä puhutaan siis tuotosta, jota kertyy sen jälkeen, kun
50 vuotta on kulunut äänitallenteen
julkaisemista tai saattamisesta laillisesti yleisön saataviin muutoin kuin
tallenteen kappaleita levittämällä.
Direktiivin valmistelun yhteydessä
tästä puhuttiin eräänlaisena rahastona. Laissa säädetyn järjestelmän
mukaisesti käytännössä Gramex
ryhtyisi hallinnoimaan lisäkorvauksen tilitystä muusikoille.
Orpoteoksen
valssi
Laissa orpoteosten käyttämisestä
säädetään niiden käytöstä yleisölle
avoimissa kirjastoissa, museoissa ja
koulutusorganisaatioissa, arkistoissa, elokuva- ja ääniarkistoissa sekä
julkisen palvelun televisio- ja radioyrityksissä. Lain tarkoittamia orpoteoksia ovat teokset, joiden kaikkia
tekijöitä ei tiedetä, tunnisteta tai voida tavoittaa, vaikka tietyt selvitykset
on tehty.
Orpoteoslaki säätää miten orpoteos määritellään, miten oikeudenhaltijoista tehdään huolellinen selvitys ja miten selvityksen tulokset
kirjataan. Laissa on myös säännökset orpoteosten käyttämisestä ja
maksettavasta hyvityksestä jos tekijä ilmoittautuu tai muuten osoittautuu teoksen tekijäksi.
•
29
Messissä mukana
Musiikin edistämissäätiö MES tukee musiikkia
Jonne, Mikko ja Kie von Hertzen ovat
lähdössä toiselle Britannian kiertueelleen.
kuva: vonhertzenbrothers.com
Veljesten voimin
Britanniaa kohti
Von Hertzen Brothers
-yhtyeellä on takana pitkä keikkaputki. Viiden miehen yhtye kiersi
Suomea ja Britanniaa elokuulta
joulukuulle.
”Teimme uuden levyn myötä
kiertueen ja mukana oli kahdeksan keikkaa Britannian suurissa
kaupungeissa. Laskin, että teimme tämän bändin kanssa viime
vuonna noin 70 keikkaa”, sanoo
yhtyeen laulaja-kitaristi Mikko
von Hertzen.
”Bändin juuret ovat vahvasti
anglo-amerikkalaisessa musiikissa ja progressiviisessa rockissa.
Siksi on hyvä aloittaa ulkomaiset
keikat Britanniassa, ehkä tämä voi
levitä sieltä muuallekin.”
30
Yhtyeellä on vain tietty määrä
pelimerkkejä, von Hertzen muistuttaa. ”Parasta toimia siellä, missä meitä on jo kuultu. Jokainen
bändi haluaa brittimarkkinoille,
siellä on kova kilpailu.”
Tämä ei yhtyettä pelota. Huhtikuussa se lähtee jälleen kiertämään Britanniaa, tällä kertaa
Wildhearts-yhtyeen lämmittelybändinä.
”Bändin laulaja Ginger on ollut
fanimme jo pitkään. Hän ehdotti
kiertuetta meille keikkamyyjänsä
kautta. Ehdolla oli muitakin bändejä, mutta onneksi aikataulu oli
meille sopiva.”
Von Hertzen Brothers on saanut
Britanniaan edustajakseen aiem-
min Nirvanallekin työskennelleen
radiopluggarin. Pluggarin työ on
esitellä yhtyeen musiikkia radio- ja
tv-asemille. ”Hän piti musiikistamme ja otti meidät tarkoin valitulle
listalleen.”
Toukokuuksi yhtye on varannut
studion – tekeillä on uusi levy. Se
julkaistaan ensi vuoden maaliskuussa. ”Pääsemme siitä kevätrundille ja festareille”, Mikko von
Hertzen laskee.
”Näissä hommissa ei voi olla liian
boheemi. On oltava suunnitelma
18 kuukautta tästä päivästä eteenpäin, jotta yhteistyökumppanit tietävät mitä on tulossa. Impulsiivisuus näkyy sitten muissa asioissa,
esimerkiksi yllätyskeikoissa.”
Yhtye on saanut kansainvälistymistukea Musiikin edistämissäätiöltä. ”Ilman sitä moni juttu olisi
jäänyt tekemättä. Viiden miehen
bändi kamoineen ja teknikoineen
on kallis liikuttaa.”
”Meidän on paljon vaikeampi
tehdä mieleenpainuvia keikkoja
kuin läppärin kanssa yksin kulkevan dj:n. Meiltä kuluu paljon rahaa, jotta saamme keikasta sen
tasoisen kuin siitä haluamme.”
”Säätiön systeemi on erittäin
tärkeä siihen asti kun kassavirta
kääntyy bändiä kohti, ei siitä poispäin. Kulttuurin tuki kaikessa monimuotoisuudessaan on upeaa.”•
Heikki Jokinen
Musiikin
edistämissäätiön
MES:n päätöksiä
1.11.–31.12.2013
Äänitetuotantotuki
75 450 euroa, saajia 60
AV-tuotantotuki
63 050 euroa, saajia 55
Elävän musiikin tuki
147 050 euroa, saajia 99
Markkinointi- ja vientituki
68 000 euroa, saajia 27
Työskentelytuki
155 100 euroa, saajia 92
Kuva: saara vuorjoki
Saajia yhteensä 333,
508 650 euroa
Tiedot hakuajoista
ja ohjeet: www.
musiikinedistamissaatio.fi
Säätiön ensimmäinen vuosi onnistui:
rahat saatiin jaetuksi niitä tarvitseville.
Rahaa saavat ne,
jotka sitä hakevat
”Meillä ei ole painopisteitä
rahan jaossa, vastaamme kentältä
tuleviin huutoihin”, sanoo Musiikin
edistämissäätiön pääsihteeri Leena
Hirvonen. ”Keskeiset jakoperusteemme ovat hakemuksen laadulliset ja tasokriteerit. Jos se täyttää ne,
menemme hakemusten mukaan.”
Säätiöllä ei ole etukäteen päätettyä jakoa millaiselle musiikille tai mihin toimintaan sitä annetaan. Jaettavat varat on budjetoitu eri alueille,
kuten esimerkiksi elävän musiikin
tuki, äänite- tai koulutustuki.
Niiden sisällä rahat jaetaan kuitenkin vapaasti. Pääperiaate on selkeä ja reilu: tukea myönnetään niille,
jotka sitä ovat hakeneet ja joilla on
parhaat hakemukset.
Säätiön ensimmäinen toimintavuosi on nyt takana. Kokemukset
ovat myönteiset. Erityisen ilahtunut
Leena Hirvonen on uusien hakijoiden
määrän selvästä kasvusta.
Uusia ihmisiä on tavoitettu, vaikka säätiöllä ei ollut sen kummempaa
kampanjointia. ”Ehkä sosiaalinen
media on auttanut, siellä on liikkunut
tietoa tuestamme.”
Säätiö jakoi viime vuonna tukea
musiikille yhteensä 2,35 miljoonaa
euroa. Eräillä tukialueilla jäi hiukan
rahaa jakamatta. Se ei kuitenkaan
häviä minnekään, vaan siirtyy tänä
vuonna jaettavaksi.
”Joillakin aloilla emme saaneet
riittävästi hakemuksia. Ehkä olimme
myös alussa hiukan varovaisella tukilinjalla. Koska meillä on neljä jakokertaa vuodessa, ei ole helppoa jaksottaa rahoja oikein.”
Hakijat ovat kiittäneet sähköisen
hakujärjestelmän toimivuutta. Vuosi
oli kaikkiaan onnistunut, Leena Hirvonen arvelee. ”Pääsimme eroon
rahasta suunnilleen siten kuin aiommekin.
Heikki Jokinen
•
31
32