on vuoden yhtye
eX Gram press 2014 1 Haloo Helsinki! on vuoden yhtye Anna Puu ja Arja Koriseva puhuvat laulamisesta Pink oli vuoden radiotähti Luova talous Suomen moottoriksi 1 hän anni sinnemäki Syntyi 20.7.1973 Helsingissä Kuuntelen mitä soitetaan Työura ja koulutus Humanististen tieteiden kandidaatti. Kirjoittaja ja sanoittaja. Juha Vainion sanoittajapalkinto 2002. Julkaissut kaksi runokokoelmaa. Kansanedustaja vuodesta 1999. Työministeri 2009–2011. Vihreän liiton puheenjohtaja 2009–2011. Perhe ja harrastukset Naimisissa, lapset Siiri (1990) ja Rufus (2012). Harrastus kirjallisuus. Haastattelu lauri kaira Kuva heikki tuuli ©vihreät Anni Sinnemäen mukaan tekijälle kuuluu korvaus työnsä kaupallisesta käytöstä. ➤ Montako levyä osapuilleen omistat? En kauhean montaa, en itse ole harrastanut levyjen ostamista tai kartuttanut kokoelmaa oikein koskaan. Olen yleensä elänyt perheessä, jossa mies vastaa musiikin hankkimisesta. ➤ Mikä on yleisin tapasi kuunnella musiikkia? Kotona kännykän kautta Spotifysta tai sitten keikoilla tai konserteissa. Viimeksi olin kuuntelemassa Jenufaa Oopperassa, valtiopäivien avajaisten kunniaksi. ➤ Montako biisiä olet sanoittanut, ja mistä pidät itse eniten? Olen sanoittanut yli 50 kappaletta, luulisin, mutta en tarkkaan muista monta. Se, mikä teksteistä on ollut itselleni tärkein, on vaihdellut vuosien varrella. Pärnu ja Minä suojelen sinua kaikelta ovat sellaisia jotka tuntuvat tärkeiltä ja läheisiltä vieläkin. ➤ Miten musiikki nykyisin liittyy sinun ja perheesi arkeen? Meillä kuunnellaan aika paljon musiikkia kotona, minä itse en päätä mitä. Kuuntelen sitä mitä soitetaan, pidän tällä hetkellä eniten SMG:n uudesta levystä Terminal 2 ja Händelin Messiahista. ➤ Millaisesta musiikista pidät? Hmm, monenlaisesta, mutta en aina osaa etsiä sellaista uutta musiikkia joka koskettaisi tai tuntuisi miltään. Pidän siitä kun Elizabeth Schwarzkopf laulaa, ja Terhi Kokkosen laulusta pidän myös. Jos musiikki on suomenkielistä, sanat ovat tärkeitä, englanninkielisessä en välttämättä kuuntele niitä niin tarkasti. Uudemmista jutuista pidän amerik2 kalaisesta Old Crow Medicine Show’sta, vaikka ei sekään mikään ihan uusi ole. Olen aina pitänyt Cardigansista, joten ehkä pitäisi nyt kiinnostua Nina Perssonin soolourasta. Kerkko Koskinen kollektiivin ensimmäinen levy oli myös sellainen, josta pidin. ➤ Liittyykö johonkin musiikkiin erityisiä muistoja? Vahvimmat tunteet liittyvät pyörryttävään jännitykseen UB:n ensimmäisten vuosien Tavastian keikoilta. Sellainen jännitys, että ei voi hengittää ja sitten jotenkin rentoutuminen, kun kuunteli yhdessä yleisön kanssa omia tekstejä, ja ne tuntuivat samaan aikaan omilta ja muiden omistamilta. ➤ Mitä kansallinen ja omaleimainen musiikkikulttuuri merkitsee? Musiikki parhaimmillaan parantaa ihmisen oloa ja selvittää päätä. On mielestäni hyvä, että meillä on elävä ja laaja klassisen musiikin kulttuuri. On hienoa, että satoja vuosia sitten sävellettyä taidemusiikkia soitetaan elävänä Lappeenrannassa ja Tampereella. On myös suomalaisten kannalta etuoikeus, että täällä tehdään paljon suomeksi sanoitettua musiikkia. ➤ Mitä tekijänoikeudet merkitsevät sinulle? No lisätuloja kesäkuisin! Vakavasti: tekijän moraalinen oikeus on tärkeä kuten myös sellainen järjestelmä, jossa tekijä saa korvausta omasta työstään silloin kun sitä käytetään kaupallisesti. Nykyinen järjestelmämme painottaa mielestäni liikaa pitkiä suoja-aikoja ja liian vähän sitä, miten tekijät juuri nyt ja tässä maailmassa saavat elannon tekemisestään.• Pääkirjoitus Päätoimittaja lauri kaira S uuret uutiset menestyjistä koskevat näinä kovina aikoina yhä useammin luovien alojen yrityksiä. Niko-porosta kertova Lentäjän poika -elokuva myytiin 118 maahan. Clash of Clans -pelistään tunnettu Supercell keräsi vuonna 2013 yhteensä 672 miljoonan euron liikevaihdon. Rovio tahkoaa voittoja Angry Birds -pelillä ja hahmoilla. Muumi-kirjoja on käännetty 44 kielelle. Sunrise Avenuen hitit soivat Saksassa ja Ruotsissa ennätysmääriä. Menestyjien listaa voisi jatkaa Sofi Oksasella, Eino Juhani Rautavaaralla, klassisen musiikin huippusolisteilla ja kapellimestareilla. Suomessa osataan ja tämä osaaminen pystytään muuttamaan työpaikoiksi ja kasvuksi. Luova työ sekä henkinen omaisuus – ammattitermein IPR – ovat nykyaikaa. Koko EU:n alueella puhutaan 510 miljardin euron toimialasta. EU:n tilastojen mukaan tekijänoikeusalat työllistävät 4,3 prosenttia Suomen työvoimasta ja tuovat 4,8 prosenttia BKT:stämme. Pelkän musiikkialan talous mitattiin Suomessa 837 miljoonan euron kokoiseksi ’’Luovan alan edistämiskeskukset rahoittaa usein ala itse.’’ vuonna 2012. Vuosituhannen alkuun verrattuna musiikkivientimme on kaksinkertaistunut. Luovalla alalla ja henkisessä omaisuudessa ovat kasvun avaimet ja mahdollisuudet. Siksi on syytä pitää huolta näiden toimintaedellytyksistä. Suuri osa luovien alojen edistämistoimintaa tapahtuu näiden alojen itse perustamien ja rahoittaminen edistämiskeskusten kautta. Hyvitysmaksun romahtaminen on tunnetusti heikentänyt näiden toimintaresursseja. Siksi pitääkin kysyä, tekeekö julkinen valta riittävästi luovien alojen toimintaedellytysten hyväksi? Vertailukohtana voi käyttää vaikkapa sitä, minkä verran on panostettu muihin kasvualoihin – esimerkkinä vaikkapa TEKESin vuosien mittaan jakamat tuet. Toinen asia on tekijänoikeuksista huolehtiminen. Koska näiden alojen kyky työllistää nojaa liki sataprosenttisesti tekijänoikeuksiin, tekijänoikeuksista huolehtiminen on työpaikoista ja kasvusta huolehtimista.• 4 Sisältö 6 8 8 Gramexpress Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys Gramex ry:n asiakaslehti Pieni Roobertinkatu 16 A, 00120 Helsinki [email protected], puh. (09) 6803 400, www.gramex.fi Päätoimittaja Lauri Kaira, toimitussihteeri Heikki Jokinen, ulkoasu ja taitto Helena Kajander Osoitteenmuutokset [email protected] Ilmestyy 4 kertaa vuodessa, 25. vuosikerta, julkaisija Gramex ry ISSN 0787-6564, Forssa Print 2014, painos 48 000 kpl Kannessa Haloo Helsinki! Kannen kuva: Marek Sabogal 2 3 4 7 8 Hän / Anni Sinnemäki Pääkirjoitus / Lauri Kaira Alkusoitto Johtosävel / Ilmo Laevuo Anna Puu ja Arja Koriseva: Laulaminen osa itseä lapsesta asti 13 Soolo / Hannu Saha 14 Haloo Helsinki! Sydän mukana keikkalavoille 17 Vuoden tähdet saivat Emmansa 19 Softengine edustaa Euroviisuissa 20 Välisoitto 20 Asiakasinfo 22 Gramex jakoi liki 19 miljoonaa musiikille 24 Luova talous Suomen moottoriksi 28 Olisiko sopimuslisenssi ratkaisu verkkotallennuspalveluille? 29 Pykäläviidakko / Juhani Ala-Hannula 30 Messissä mukana 3 Kuva: saara vuorjoki Luovalla alalla ovat kasvun avaimet Haloo Helsinki! Pink ja Haloo Helsinki! vuoden radiotähtiä Pink soi viime vuonna eniten Suomen yksityisissä radioissa. Hänen esittämiään kappaleita esitetttiin yhteensä 21 575 kertaa. Soitetuin kotimainen ja kokonaislistan kakkonen on Haloo Helsinki! 19 665 soittokerralla. Listan kolmas Madonna 19 347 soittokerralla. Kymmenen kärkeen mahtui yhteensä viisi kotimaista. Haloo Helsingin lisäksi kotimaisten kärkeen kuuluivat J. Karjalainen, Erin, Jenni Vartiainen ja Chisu. Tiedot perustuvat Gramexin radioilta saamiin soittolistoihin. Madonna J. Karjalainen kuva: PascalMannaerts / www.parcheminsdailleurs.com Pink kuva: Timo Kirves Kuvat: pink / Andrew Macpherson. haloo helsinki! / marek sabogal. Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira alkusoitto . 01. Pink 21 575 02. Haloo Helsinki! 19 665 03.Madonna 19 347 04. J. Karjalainen 19 085 05. Bruno Mars 18 818 06.Rihanna 17 295 07.Erin 16 725 08. Jenni Vartiainen 16 615 09. Chisu 15 794 10.Michael Jackson 15 698 11. Juha Tapio 15 698 12. Bruce Springsteen 14 833 13. Bon Jovi 14 239 14.Maroon 5 13 340 15. Anssi Kela 13 180 Tilasto: Kari Niemelä / Gramex 4 Bruno Mars kuva: Kait Z Feng Soitetuimmat esiintyjät yksityisissä radioissa 2013 Folklandia Gaalassa soitti Vuoden nuori pelimanni -palkinnon saanut ilmajokelainen Arttu Rajala. kuva: petri kivinen Näin MES jakoi rahaa viime vuonna Musiikin edistämissäätiö MES jakoi tukea viime vuonna yhteensä 2,35 milj. euroa. Tämä oli sen ensimmäinen toimintavuosi. Äänitetuotanto 366 450 euroa, elävän musiikin hankkeet 708 085 euroa, kuoromatkat 75 000 euroa, audiovisuaalinen musiikkituotanto 321 150 euroa, markkinointi- ja vienti 247 300 euroa, työskentely 564 300 euroa, koulutustoiminta 34 700 euroa, julkaisutoiminta 33 600 euroa ja tutkimus 500 euroa. Kaikki yhteensä 2 351 085 euroa. Elävän musiikin tuki sisältää opetus- ja kulttuuriministeriön VAKA-tuen Vuoden Merilaulun ei tarvitse enää olla vesilaulu Kotkassa järjestettävä Vuoden Merilaulu -kilpailu toteutetaan ensi kesänä uudella konseptilla. Kotkan kulttuuriasiainkeskuksen sekä Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n lisäksi kilpailua on järjestämässä Warner Music Finland. Kilpailun sääntöihin on tullut olennainen muutos: sanoitusten aihepiiriä ei enää rajoiteta millään tavoin. Kilpailuun voi lähettää kappaleita 28.4.2014 asti. Esa Niemisen johdolla toimiva esiraati valitsee finaaliin 10 laulua toukokuun aikana. osuuden 260 000 euroa. Kuoromatkatuki on rahoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella. Hakemuksia säätiölle tuli kaikkiaan 3 071, joista myönteisen päätöksen sai 1 457 hakemusta. Äänitetukea myönnettiin 286 uudelle kotimaiselle äänitteelle. Pääosa eli 75 prosenttia meni kevyelle musiikille. Vakavan musiikin osuus oli noin 25 prosenttia. Elävän musiikin tukea myönnettiin 423 hankkeelle. Näistä 80 prosenttia toteutettiin kotimaassa, 20 prosenttia ulkomailla. Kevyen musiikin osuus tuesta oli noin 70 prosenttia, vakavan noin 30 prosenttia. Audiovisuaalisen musiikkituotannon tukea myönnettiin 219 musiikkivideolle ja 20 musiikkidokumentille tai -ohjelmalle. Muita audiovisuaalisen alan tuotantojen tukia myönnettiin yhdeksälle hakijalle. Tuetut tuotannot liittyivät pääasiassa kevyeen musiikkiin. Markkinointi- ja vientitukea myönnettiin 75 musiikkialan markkinointi- ja vientihankkeelle. Ne edustivat pääosin kevyttä musiikkia. Työskentelytukia myönnettiin 338. Ne olivat yleisimmin yhden kuukauden pituisia ja suurin osa liittyi kevyeen musiikkiin. Koulutustukea sai 18 tapahtumaa, joista 13 oli vakavan ja 5 kevyen musiikin hanketta. Julkaisutukea jaettiin 31 nuottijulkaisulle sekä kahdelle muulle julkaisulle. Tutkimustukea sai yksi hakija. Lisätietoja: www.meripaivat.com Tammikuussa folk-palkintosuma Kansanmusiikin alalla jaettiin runsaasti palkintoja tammikuussa. Moni niistä julkistettiin Folklandia-risteilyllä. Se järjestettiin tänä vuonna ensimmäisen kerran Helsingin ja Tallinnan välisellä reitillä. Alkuvuoden palkittuja ovat muun muassa Pirulainen: Hurja Hehku (Vuoden kansanmusiikkilevy 2013), Arttu Rajala (Vuoden nuori peli- manni 2014), Juha Kujanpää Ensemble (Kaustisen kansanmusiikkijuhlien vuoden yhtye 2014), Uma (Kanteleliiton vuoden yhtye), Kaustisen kanteleet: Tapanin marssi (Vuoden Kantelelevy 2013), Tauno ”Häynö” Häkkinen (Folklandian vuoden tanssitekotunnustus) sekä Hannu Syrjälahti (Kanteleliiton Kultakantele-tunnustus). Menosta Folklandialla vastasi myös Orkestar Bordurka, joka soittaa Tintti-sarjakuvan kuvitteellisen Bordurian kansanmusiikkia. kuva: petri kivinen Stupido juhlii Tallinnassa Viime vuonna kriitikoiden Emman voittanut punk-bändi Pää kii suuntaa myös Stupidon juhliin Tallinnaan. kuva: jarkko tiitinen 25 vuotta täyttävä levy-yhtiö Stupido Records juhlii syntymäpäiviään Helsingin lisäksi maaliskuisessa Tallinn Music Week -tapahtumassa. Levyyhtiö avaa festivaalin klubilla Von Krahlin baarissa ja teatterissa. Lavalle nousevat Stupido Recordsin rakastetuimmat suomalaiset ja virolaiset artistit. Suomesta festivaalille saapuu kaikkiaan 19 artistia, joukossa muun muassa Damn Seagulls, Death Hawks, Elifantree, Gracias & The Globe Band, Mirel Wagner, Pää Kii ja Raoul Björkenheim Ecstasy. Vuonna 1989 perustettu Stupido Records on julkaissut vuosien varrella noin 200 äänitettä yli 50 artistilta. Ensimmäinen levy-yhtiön julkaisema single oli virolaisen J.M.K.E.:n Tere Perestroika. 5 Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira alkusoitto Rumpali Olavi Louhivuori on Oddarrangin perustaja. Kotimaisia jazzjulkaisuja kansainvälisillä listoilla Kolme kotimaista jazzlevyä on huomioitu kansainvälisillä vuoden 2013 parhaiden jazzlevyjen listoilla. Parhaita eurooppalaisia jazzlevyjä rankannut Marlbank.net nosti listansa ykkössijalle Oddarrangin In Cinema -albumin. Sijalla 15 on Alexi Tuomarila trion Seven Hills. Arvostettu jazzlehti New York City Jazz Record puolestaan valitsi vuoden 2013 parhaiden levyjen joukkoon saksofonisti Esa Pietilän luotsaaman Liberty Ship -yhtyeen debyytin Approaching. kuva: tero ahonen Pro Finlandia kolmelle muusikolle Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkki Pro Finlandia myönnettiin joulukuussa 14 taiteilijalle. Vuoden 2013 Pro Finlandian saajien joukossa olivat muusikot Iiro Rantala, Camilla Nylund-Saris sekä J. Karjalainen. KUVA: Timo Kirves Osmo Vänskä ja Ondine palkittiin Grammyilla Kapellimestari Osmo Vänskä ja Minnesota Orchestra saivat tärkeän yhdysvaltalaisen Grammypalkinnon parhaasta esityksestä. Palkitulla levyllä kuultiin Sibeliuksen ensimmäinen ja neljäs sinfonia. Vänskän sopimus Minnesotassa päättyi viime lokakuussa. Hän kuitenkin palaa sinne maaliskuun lopussa johtamaan kaksi Sibeliuksen sinfoniaa Grammy-palkinnon kunniaksi. Parhaana klassisen musiikin kokoelmalevynä palkittiin suomalaisen Ondinen Paul Hindemithin musiikkia sisältävä julkaisu. Musiikin esitti hampurilainen NDR Sinfonieorchester. Solistina oli japanilainen viulisti Midori. Kohta 30 vuotta täyttävä Ondine on saanut runsaasti muita palkintoja, mutta Grammy on sen ensimmäinen. Heti palkinnosta tiedottamisen jälkeen Japanista tuli 1 500 levyn lisätilaus, toimitusjohtaja Reijo Kiilunen kertoi Ylen uutisille. Palkinnot jaettiin tammikuun lopussa Los Angelesissa. Kuvat: Midori / Timothy Greenfield-Sanders. Osmo Vänskä / Ann Marsden. 6 Ondinen palkitun levyn solisti oli Midori ja kapellimestari Osmo Vänskä. Johtosävel ilmo laevuo Gramexin hallituksen puheenjohtaja Tekijänoikeusaloite tyrmättiin lähetekeskustelussa Svart Recordsin ja Warner Musicin vinyyliuusinnat Warner Music digitoi viime vuonna vuosikymmenien varrella kerätyn nauha-arkistonsa. Se avasi varastosta koostetun, noin 5 000 kotimaista albumia käsittävän Suomalaisen musiikin historia -palvelun Spotifyyn. Nyt katalogi saa vinyylimuotoista jatkoa yhteistyössä pienlevy-yhtiö Svart Recordsin kanssa. Levy-yhtiöiden solmiman lisenssisopimuksen myötä Svart julkaisee katalogista noin 50 nimikkeen sarjaa. Ensimmäiset vinyylijulkaisut ilmestyvät kesällä 2014, ja valikoima koostuu pienemmistä ja isommista kulttiklassikoista 1970-luvun progesta 1980-luvun heviin. aloitteen ehdotuksia, jotka tosiasiassa laillistaisivat nettipiratismin”, kertoi Mikaela Nylander (r). Korkeatasoinen tekeminen loppuu maasta, jos ei siitä saa korvausta, sanoi Juho Eerola (ps). Lisäksi pidettiin arveluttavana, että aloitteen tiivistelmä ja mainonta jakoivat väärää tietoa sekä nykylaista että aloitteen sisällöstä. ”Aloitteelle kerättiin tukea harhaanjohtavalla viestinnällä”, sanoi AinoKaisa Pekonen (vas). ”Aloite on vähän niin kuin entisen oppilaan ylioppilasaine: otsikko ei vastaa sisältöä”, arvioi Janne Sankelo (kok) ja aloitteelle arvosanaksi improbaturin. ”Tähtäimenä ovatkin huomattavat tekijänoikeuksien kavennukset, siis kulttuurintekijöiden ja sisällöntuottajien aseman konkreettinen heikentäminen”, kritisoi Tuula Peltonen (sd). ”Susi lammasten vaatteissa”, kuvaili Mikko Alatalo (kesk). Silvia Modig (vas) sai useaan kertaan selventää lataamisen ja jakamisen eroa vertaisverkkopiratismissa. Aloitteen mainonnassa väitettiin, että lataamisesta saa kohtuuttomia rangaistuksia. Tosiasiassa lataaminen ei ole edes rangaistavaa, jakaminen sen sijaan on. Aloitetta puolustivat Oras Tynkkynen (vihr) ja James Hirvisaari (m11). Asia lähetettiin sivistysvaliokuntaan, joka laatii siitä mietinnön. Mirel Wagner legendaariselle Sub Popille Suomalainen laulaja-lauluntekijä Mirel Wagner on kiinnitetty amerikkalaisen Sub Pop -levyyhtiön artistirosteriin. Sub Popille levyttäneitä artisteja ovat muun muassa Nirvana, Soundgarden ja Fleet Foxes. Wagnerin vuonna 2011 ilmestynyt debyytti (Kioski Records) saa jatkoa loppukesästä 2014. KUVA: aki roukala Kansalaisten aloitteita K ansalaisten mahdollisuus saada eduskunnan käsiteltäväksi lainsäädännöllisiä aloitteitaan ohi poliittisen lainvalmistelun säädettiin mahdolliseksi kaksi vuotta sitten. Ensimmäinen aloite jätettiin eduskunnalle vuosi sitten. Kansalaiset ovat ottaneet innolla vastaan mahdollisuuden tarttua joukkovoimalla vallankahvaan. Aloitteita on laitettu vireille yli kaksisataa ja niiden kirjo kattaa koko inhimillisen elämän. Energiajuomia, Euroopan unionia ja kesäaikaa on vastustettu. Kansanedustajien laatua ja koulutusta on vaadittu kohennettavaksi. Vapauttaa puolestaan on haluttu kannabis ja suojeluskunnat. Kaikkia Gramexin oikeudenhaltijoita koskeva aloite tekijänoikeuksien suojan heikentämiseksi laitettiin vireille runsas vuosi sitten. Hankkeen taustalla on tekijänoikeuksiin penseästi suhtautunutta väkeä. Taktinen oivallus puuhamiehiltä oli, että aloitetta ei lähdetty otsikoimaan piratismin puolesta tekijänoikeuksia vastaan. Hankkeelle annettiin nimeksi ”Järkeä tekijänoikeuslakiin”. Ovelasti susi puettiin lampaan vaatteisiin. On toki helppo lähteä kannattamaan vaatimusta järjestä. Kukapa ei haluaisi enemmän järkeä tähän hulluun maailmaan. Aloite keräsi nipin napin eduskuntakäsittelyyn pääsemiseksi vaaditut kannatusilmoitukset viimeisenä keräyspäivänään. Eduskunta keskusteli aloitteesta helmikuun alussa. Luovaa työtä tekevät ovat kritisoineet voimakkaasti aloitteen päämääriä ja ”järkeviksi” luonnehdittuja ratkaisumalleja. Esitystä on moitittu värikkäästikin populistiseksi ja sen on syytetty sumuttavan omia allekirjoittajiaan. Tekijänoikeusaloitteen edetessä kohti yhä yksityiskohtaisempaa tarkastelua aloitteen todelliset tarkoitusperät ja ristiriitaisuudet käyvät yhä selvemmiksi. Hanke kaatunee omaan mahdottomuuteensa. Siitä huolimatta se opettaa meille jotain kansanvallasta. Harhaanjohtaminen jopa lainsäädäntöhankkeen muodossa on mahdollista. Toivottavasti tämä episodi ei tarpeettomasti tahraa koko kansalaisaloitejärjestelmää ja vie siltä uskottavuutta.• ’’Kukapa ei haluaisi enemmän järkeä tähän hulluun maailmaan.’’ 7 Kuva: matti matikainen Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloite torjuttiin valtaosassa lähetekeskustelussa pidetyistä 49 puheenvuoroista. Kansanedustajien mielestä tekijöitä ja luovaa työtä pitää suojata eikä piratismia ei saa esitetyllä tavalla tehdä lailliseksi. ”Ruotsalainen eduskuntaryhmä ei missään nimessä voi hyväksyä niitä Anna Puu ja Arja Koriseva: Laulaminen osa itseä lapsesta asti 8 Anna Puuta ja Arja Korisevaa yhdistää se, että molempien ammattilaisura alkoi laulukilpailusta. Vaikka he olivat opiskelleet itselleen toisen ammatin, laulaminen vei siitä voiton. Esiintyminen on tuttua: molemmat ovat viihdyttäneet katsojia ja kuulijoita pienestä pitäen. Teksti mia hemming Kuvat matti maitikainen ja arja.koriseva.fi 9 ’’Ei kannata yrittää leikkiä mitään muuta kuin olet.’’ Anna Puu ja Aleksanterin teatteri, jossa hän kilpaili Idols-kilpailussa vuonna 2008. Viikonloppuna kilpailijat lauloivat yksin ja yhdessä, harjoittelivat öisin, heräsivät aikaisin, mokailivat, jännittivät, antoivat haastatteluja, odottivat. A nna Puustjärven eli taiteilijanimeltään Anna Puun varsinainen ura alkoi vuoden 2008 Suomen Idolslaulukilpailusta. Kilpailussa hän sijoittui toiseksi. ”Olin aiemmin ajatellut, etten ikinä voisi mennä Idolsiin. Olin vaihtoehtomusiikin esittäjä ja kuluttaja, jolloin en pitänyt perusvaltavirtapoppia edustavaa kilpailua minun areenanani.” ”Mutta sitten saavuin elämässäni risteykseen, jolloin minun piti valita joko ekonomiura tai musiikin tekeminen vakavissaan.” Idols-kilpailu ei ollut Puustjärven ensimmäinen kilpailu laulajana. Ollessaan yhdeksännellä luokalla hän osallistui vaihtoehtorokkia esittävän bändinsä kanssa lasten ja nuorten taidetapahtumaan. He sijoituivat jaetulle ensimmäiselle sijalle. ”Muuten Outokummussa ei ollut musiikkikilpailuja tarjolla nuorille kyvyille, mutta toki mahdollisuuksia harrastaa musiikkia.” Oman persoonansa mukaista musiikkia Puustjärvi kertoo esittäneensä jo 15-vuotiaana. Alakoulun soitin piano oli vaihtunut kitaraan. 10 ”Oma musiikkityyli näkyi yläasteella vaatetuksessanikin. Bändiviritykset tulivat silloin elämääni: esiinnyimme lähinnä koulun juhlissa. Aktiivinen musiikinopettaja järjesti musiikki-iltoja pari kertaa vuodessa, joissa musiikkia harrastavat oppilaat pääsivät esiintymään.” Alakoulussa Puustjärvi oli kuorossa ja lauloi mielellään soolo-osuudet. Hän ei arastellut esiintymistä. ”Olen ollut sellainen esiintyjätyyppi pienestä pitäen. Lauloin alakoululaisena yksin englantilaisen laulun joulukirkossa ja Tellervo Koivistolle neljännellä luokalla, kun hän vieraili Outokummussa.” ”Konservatorioon pääsin 6-vuotiaana luultavasti laulutaidolla, kun pääsykokeissa kysyin luvan laulaa soitettuani ensiksi vähän heikosti pianoa.” Harrastus muuttuu työksi Vaikka Anna Puustjärvi on laulanut pienestä pitäen, hän ei lapsena eikä opiskelijanakaan haaveillut urasta laulajana. Hän ei osannut ajatella laulamista tulevaisuuden ammattia, koska teki sitä koko ajan. ”Ajattelin myös, että pitäisi mennä musiikkikouluun, jos haluaa ammattilaiseksi. Minua ei kuitenkaan koskaan ole kiinnostanut teoretisointi musiikista ja sen pilkkominen atomeiksi”, Puustjärvi kertoo. Kipinä vakavammin laulamiseen alkoi tuntua vasta, kun Puustjärvi muutti Turusta Helsinkiin valmistuttuaan ekonomiksi. Turussakin Puustjärvellä oli kauppakorkeakoulun opiskelijoista koottu cover-bändi, joka soitti koulujen juhlissa. ”Aika nopeasti olen teini-ikäisestä lähtien aina löytänyt eri paikoissa ihmiset, joiden kanssa perustaa bändi.” Helsingissä Puustjärvi soitti ja lauloi ystävänsä kanssa sisäpihoilla ja erilaisissa bileissä. ”Laulaminen oli jo sellainen intohimo, että satunnainen keikkailu ei enää tuntunut riittävän. Valmistuttuani minun piti sitten valita lähdenkö ekonomin uralle vai seuraamaan sydämeni ääntä. Tunne siitä, että minun on katsottava tämä musiikkiasia loppuun asti, oli lopulta kirkas ja ehdoton.” Anna Puu sai Idols-kilpailun myötä levytyssopimuksen. Jukka Immonen ja Lasse Kurki tuottivat Anna Puun esikoisalbumin, Kurjen lisäksi Knipi sävelsi kappaleet. ”Yhteistyö tiimini kanssa oli luontevaa heti ensimmäisestä tapaamiskerrasta, ja nautin levyn teon joka hetkestä. Olin aina aamusta paikalla, vaikkei olisi tarvinnutkaan, sillä halusin olla mukana kaikessa ja kertoa mielipiteeni. Minulla oli selkeä visio levystäni, miltä haluan sen kuulostavan.” Albumi nousi ilmestymisviikollaan Suomen virallisen listan ensimmäiselle sijalle. Kolmen kuukauden kuluttua sen uutisoitiin ylittäneen platinalevyn rajan. Oppia kantapään kautta Anna Puu muistelee, että Idols-kilpailuun osallistumisessa häntä arvelutti julkisuuden pyöritykseen joutuminen. Hän kehitti itselleen selviytymisstrategian. ”En ota niin vakavasti kaikkea itsestäni sanottua enkä pyri korjaamaan jokaista väärää ilmaisua tai tietoa. En ota itseeni loukkaavia kommentteja enkä käy keskustelupalstoilla. ’’Tässä työssä tulee ajettua ammattiautoilijan verran.’’ En googleta itseäni”, Anna Puu luettelee. Ekonomina Anna Puu perusti heti läpimurtonsa jälkeen oman yrityksen, jonka kautta hän pyörittää taiteensa bisnespuolta. Se ei kuitenkaan tarkoita täydellistä itsemääräämisvaltaa, sillä levy-yhtiöt ovat levytyssopimuksissa melko määrääviä osapuolia. ”Ei ensimmäinen levytyssopimukseni ollut kaikkein paras, mutta hyväksyin sen – pääsinhän monen mielestä levyttämään niin helposti.” ”Mielestäni erityisesti aloittavien muusikoiden kannattaisi käyttää kaikki sopimuksensa itsensä valitsemalla asianajajalla. Kaikilla on siihen oikeus, vaikka muuta väitettäisiin tai painostettaisiin esimerkiksi kireällä aikataululla.” Anna Puun tyyli on vaihdellut vuosien varrella, mutta hän ei ole suostunut vieraisiin rooleihin. Hän neuvookin aloittelevia artisteja pysymään uskollisena itselleen myös julkisen imagon tasolla. ”Ei kannata yrittää leikkiä mitään muuta kuin olet. Jos olet tavallinen tyyppi, niin olet, eikä silloin ole järkevää pyrkiä kohahduttamaan edesottamuksilla julkisuudessa. Jos tykkäät olla kotona ja leipoa pullaa, se on myös hyvä imago.” Viime syksynä Anna Puu sanoitti Timo Lassyn säveltämän tunnuskappaleen Mielentilaa elokuvaan Ei kiitos. Anna Puu pitää sitä urallaan avauksena uusiin mahdollisuuksiin. ”Nyt uskallan tarttua tuon kaltaisiin mittatilaustyötarjouksiin ilman turhia epäröintejä.” Kesällä Anna Puu pitää lomaa keikkailusta. Silloin hän ryhtyy keräämiään muistiinpanoja työstämään lauluiksi. ”En osaa sanoa levyn ilmestymisajankohtaa, mutta pidän ripeästä tekemisestä. Ei sitä jäädä kahdeksi vuodeksi hiomaan, jollei ole kyse siitä, että kappaleet ovat keskeneräisiä.” Arja Koriseva kehottaa tarttumaan mahdollisuuksiin Arja Korisevalla on parhaillaan 25-vuotisjuhlavuosi laulajana. Suunnitellessaan juhlakiertuetta hän on muistellut uraansa ja kiitollisena todennut saaneensa monipuolisesti tehdä erilaisia asioita. Nyt 48-vuotiaana hän toivoo, että pystyisi vastedeskin tekemään monipuolisesti työtään. ”Haluan yhdistää kaikkia tekemisen tapojani, ja haaveilen vielä suurempien kokonaisuuksien tekemisestä. Olen edelleen valmis laittamaan itseni likoon uusiin haasteisiin”, Koriseva sanoo. >>> Arja Koriseva lähti ensimmäistä kertaa keikkailemaan orkesterin kanssa ollessaan 13-vuotias. Opettajaopintojen aikaan hän piti pari vuotta taukoa, kunnes perusti valmistumisvuotenaan Fortuna-orkesterinsa. 11 Toistakymmentä vuotta sitten Koriseva tarttui uuteen haasteeseen, mistä ratkaisusta hän vielä tänä päivänäkin saa nauttia. Silloin hän lähti mukaan Teatteri Eurooppa Neljän musikaaliin. ”Seuraavaksi minua pyydettiin Lahden kaupunginteatteriin Laulavat sadepisarat -musikaaliin. Musikaalimaailmaan sisään pääsemiseksi tuntemani ammattilaiset neuvoivat lähtemään rohkeasti mukaan omilta tuntuviin produktioihin. Nyt olen tehnyt yhdeksän erilaista musikaaliroolia, mikä on myös laajentanut kuulijakuntaani.” Varsinainen näytön paikka Korisevalle oli tangolaulukilpailu vuonna 1989, johon hän osallistui äitinsä ja naapurinsa ilmoittamana. Koriseva voitti kilpailun ylivoimaisesti. ”Ovista ja ikkunoista tulvi sitten työtarjouksia. Pääsin tutustumaan jo uran tehneisiin henkilöihin viihdemusiikkimaailmassa. Konkarit eivät pistäneet pahakseen noviisin kysymyksiä, ja hyvät neuvot olivat suureksi avuksi. Opin myös tuntemaan Suomea: paikkajuntakohtaisesti löytyy eroja esimerkiksi temperamentissa ja huumorissa.” Koriseva oli perustanut aiemmin Tangokuningatar-vuotenaan Fortuna-orkesterin, jonka nimisenä orkesterinsa edelleen tunnetaan. Sitä ennen hän keikkaili Kastanjabändin kanssa. ”Ja sitä ennen lauloin isosiskoni Eijan kanssa kokoonpanossa Jussi Heikkisen orkesteri, Eija ja Arja. Ensimmäinen orkesterini oli Peräkylän pojat, josta tuli minun ja Akateemiset ammatit jäivät kun Anna Puu ja Arja Koriseva ryhtyivät laulajiksi. Eijan myötä Siskokset ja Peräkylän pojat. Olin 13-vuotias, kun siihen lähdin mukaan, ja olin mukana neljä vuotta.” ”Tein koko ajan kuitenkin paljon töitä myös koulun eteen, ja pärjäsin hyvin.” Peräkylän pojat olivat siskokset huomanneet, sillä siskokset esiintyivät kylän, koulun ja monien yhteisöjen juhlissa. He kirjoittivat itse lisäksi musiikkiesityksiä, joita kävivät esittämässä myös omaa kylää kauempana. Nuorempi Koriseva osallistui vielä useisiin läänien välisiin taidetapahtumiin menestyksekkäästi. Viihdetaitelijalta vaaditaan lahjakkuutta ja ahkeruutta Ala-asteikäisenä Arja Koriseva esiintyi ahkerasti, mistä hän kiittää erityisesti Heiskan kyläkoulun opettajapariskuntaa. He kannustivat kaikkia oppilaita esiintymään ja laulamaan. ”Keikoilla harrastamani smalltalkin opin puolestaan äitini pitämässä kyläkaupassa, joka oli monen toiminnan Arja Koriseva on pienestä pitänyt halunnut viihdetaiteilijaksi, vaikka opiskelikin opettajaksi. 12 keskipiste. Isäni ajoi sen myymäläautoa, jossa pääsin myös harjoittelemaan sosiaalista kanssakäymistä asiakkaita auttaessani”, Koriseva mainitsee. ”En kuitenkaan unelmoinut kauppiasammatista, sillä minulla oli kutsumus saada ihmiset hyvälle mielelle ja viihtymään. Minulla oli tunne, että löydän oman elämäntehtäväni laulamisesta.” Korisevan vanhemmat olivat aktiivisia kuorolaisia ja enonsa harmonikkataiteilija Erkki Friman. Frimanin orkesteri majoittui heillä usein, ja siskokset tutustuivat muusikoihin ja laulajiin, esimerkiksi Eija Sinikkaan. ”Vitsailimme, että Eija Sinikka on yhtä kuin minä ja Eija. Eija on Eija Anita ja minä olen Arja Sinikka – yhdessä olisimme Eija Sinikka!” Koriseva kuitenkin varttui ajatellen, ettei laulaminen tai viihdyttäminen ole oikea ammatti. Hän lähti opiskelemaan opettajaksi Hämeenlinnan opettajankoulutuslaitokseen. ”Tuolloinkin esiinnyin yksin tai kurssibändissä, johon kuului esimerkiksi Turkka Mali, Timo Kahilainen ja Heikki Hela. Opiskelin samalla klassista laulua KeskiSuomen konservatoriossa Jyväskylässä, jonne olin päässyt 17-vuotiaana sisään, nuorimpana joukosta.” ”Ravasin kahden kaupungin väliä sitkeästi neljä vuotta toisessa opiskellen laulua ja toisessa opettajaksi. Päivääkään en kuitenkaan ole tehnyt opettajan töitä valmistuttuani, sillä laulajan ura aukesi Tangokuninkaallisuudesta.” Korisevan halu harjoitella laulamista ja kehittyä laulajana nuoresta pitäen ilmentävät hänen kunnianhimoista suhtautumistaan työhönsä. Hän on pitänyt viihdetaiteilijan työtä palveluammattina eikä tähteytenä. ”Tätä työtä tehdään ihmisille, herätetään heitä iloitsemaan, viihtymään ja nauttimaan. Viihdetaiteilijan työtä oppii parhaiten tekemällä ja tekemällä monipuolisesti. Monipuolinen tekeminen pitää myös sekä minut että yleisöni virkeämpinä.” Viihdetaiteilijalta vaaditaan Korisevan mielestä lahjakkuuden, kunnianhimon ja ahkeruuden lisäksi ainakin pitkäpinnaisuutta. Ja sosiaalisia taitoja, sillä jatkuvasti joutuu uusiin tilanteisiin uusien ihmisten kanssa. ”Pitää myös tykätä autolla ajamisesta, sillä tässä työssä tulee ajettua ammattiautoilijan verran.” ”Täytyy pitää lisäksi itsestään hyvää huolta – työvälineestään. Omaan persoonaansa pitää myös luottaa niin, että uskaltaa tehdä asioita omalla persoonallisella tyylillään. Ei tarvitse kaikkeen lähteä mukaan, mikä ei tunnu omalta.”• FT, dosentti Hannu saha on muusikko, tutkija ja sitoutumaton kulttuuripolitiikan aktiivi sekä Musiikin edistämissäätiön hallituksen puheenjohtaja. kuva: jazek walczak Kansainvälinen kieli Tällä palstalla musiikkia lähellä olevat henkilöt visioivat, urputtavat, räyhäävät ja pohtivat. soolo K Eh dota soli stia ! Kenen ajatuksia sinä haluaisit lukea tältä sivulta? Lähetä ehdotuksesi osoitteeseen [email protected]. ansainvälistä yhteistyötä musiikin alueella on ollut aina. Useita klassisen musiikin institutionaalisia rakenteitamme olivat luomassa myös maahanmuuttajat. Muualta tulleet toivat runsaasti vaikutteita ensimmäisiin populaarimusiikkimme ilmentymiin, kuten alan tutkimuksissa korostetaan. Taide on ollut aina kansainvälistä virtaa, jopa se kaikkein vanhin ja ”suomalaisin” perinnemusiikkimme. Edes kansallinen symbolimme kantele ei ole pelkästään suomalaisten omaisuutta. Kanteleensukuisia soittimia ovat tutkineet suomalaisten lisäksi balttilaiset, pohjoismaalaiset, amerikkalaiset, englantilaiset, japanilaiset ja monet muut tutkijat. Kantelesäveltäjä on yhä useammin ulkomaalainen. Kanteleensoittajia on laajasti ympäri maailman: korkeatasoisten taiteilijoiden levyjä on ilmestynyt Baltian ja Venäjän lisäksi muun muassa Yhdysvalloissa, Japanissa ja Norjassa. Kantele on globaali sekä historiansa että nykyisyytensä osalta. Olen usean vuoden ajan saanut olla tekemässä kulttuurista kehitysyhteistyötä Namibiassa, Sibelius-Akatemian ja Namibian yliopiston yhteishankkeena. Keskeisenä ideana on ollut auttaa namibialaisia luomaan perinnemusiikin arkisto, joka olisi musiikinopiskelun tukena sekä Namibiassa, Helsingissä että myöhemmin netin kautta koko maailmassa. Namibia-projektin työmuodoista keskeisin on kenttätyö, paikallisen perinnemusiikin tallentaminen. Lisäksi digitoidaan sikäläisen yleisradion perinnemusiikin arkistoja. Pidemmällä tähtäimellä toimitetaan opetusmateriaalia ja tutkimusjulkaisuja koulutuksen tarpeisiin. Kansansoitinten rakennustoiminnan elvytystyö on tärkeä osa hanketta, samoin käytännön musisoinnin yhteistyö konsertein. Perinteisten namibialaissoittimien elvyttämisessä hyödynnetään kokemuksia Kantele kouluun -hankkeesta. Kun opiskelin musiikintutkimusta yliopistossa 1970luvun lopulla, vallalla oli etnomusikologinen totuus, että musiikki ei ole kansanvälinen kieli. Opin mukaan näin ei voi olla, koska vierasta kulttuuria ei voi ymmärtää sen kulttuurikontekstia ja musiikkijärjestelmää tuntematta. Olin jo silloin vastaan tuota tietämistä ja tiedostamista ylikorostavaa oppitotuutta. Minusta esteettinen kokeminen ei välttämättä edellytä taiteen perus- eikä syventäviä opintoja. Riittää, jos ja kun nauttii. Musiikki on kansainvälinen kieli – ja mitä hienoin tapa rakentaa globaalia yhteisymmärrystä.• ’’Kantele on globaali.’’ 13 Haloo Helsinki! Sydän mukana keikkalavoille 14 Haloo Helsinki! sai tavoitellun Vuoden yhtye -Emman. Haloo Helsinki! Perustettu vuonna 2006. Elli laulu, Leo Hakanen kitara, Jere Marttila kitara, Jukka Soldan rummut. Julkaissut neljä levyä: Haloo Helsinki! (2008), Enemmän kuin elää (2009), III (2011), Maailma on tehty meitä varten (2013). Haloo Helsinki! on viime vuosien todellinen ilmiö. Keikat ovat loppuunmyytyjä, palkintoja kertyy, levyt myyvät huikeita määriä ja yhtyeen musiikki kuuluu kaikilla radioaalloilla. Miltä meno näyttää yhtyeen itsensä silmin? Teksti heikki jokinen Kuvat Marek Sabogal 15 S ydän on oltava mukana koko ajan, teeskennellä ei voi, tiivistää yhtyeen kitaristi Leo Hakanen. ”Ihmiset maksavat keikalle, jotta näkisivät meidät. Haluamme antaa silloin kaikkemme. Studioon ja keikalle kun pääsee, on hyvä ja innostunut fiilis. Nautimme tekemisestä, ja niin kauan kuin nauttii, pitää tehdä.” Vuonna 2006 perustettu ja kaksi vuotta myöhemmin esikoislevynsä Haloo Helsinki! julkaissut yhtye on ahkera keikkailija. Takana on nyt viitisensataa keikkaa. Viime vuonna niitä kertyi mittavat 131. ”Reilut kaksi vuotta jokainen keikkamesta on ollut tupaten täynnä. Joka kerta kun nousemme lavalle, teemme täysillä. Pate Mustajärvikin kertoi fanittavansa meitä, olemme hänen mukaansa ’raivoisa live-bändi’. On hienoa kun muutkin muusikot pitävät musiikistamme.” ”Radiosoitto tietysti auttaa musiikin tunnetuksi tekemisessä, mutta keikat ovat meidän juttu. Tässä on nyt paahdettu seitsemän vuotta käytännössä ilman lomaa.” Kesällä yhtye soitti lähes 50 festivaalilla. ”Se oli mahtavaa aikaa. Siinä on pakko pitää kunnosta huolta vapaa-aikanakin. Keikka on fyysisesti sama kuin tunnin kovatempoinen lenkki. Tämä on ammattimaista hommaa.” Leo Hakanen sanoo, että alun perin helsinkiläisyhtye halusi keikkailla siksi, että pääsee kotikaupungin ulkopuolellekin. Nyt sitä ei tarvitse toivoa, kiertueet ulottuvat maamme jokaiseen niemeen ja notkelmaan. Nimestään ja vankasta urbaanisuudestaan huolimatta Haloo Helsinki! ei ole pelkkä pääkaupunkilaisbändi. Suosio testataan kehä III:n ulkopuolella, Hakanen määrittelee. ”Maakunnissakin keikat ovat loppuunmyytyjä. Olemme kaikki samanlaisia ja yhtä arvokkaita ihan samalla lailla. Ei siinä kysellä kuka on Pohjois-Karjalasta tai Pohjanmaalta.” Musiikkiluokilta maailmalle Haloo Helsinki! on nuori yhtye, sen jäsenet ovat hiukan yli parikymppisiä. Taustalla ovat helsinkiläisen Suutarilan koulun musiikkiluokat, joita kaikki nelihenkisestä yhtyeestä kävivät. ”Kaikki yhtyeen jäsenet ovat yhä samoja kuin syksyllä 2006. Jere Marttilalla ja minulla oli ala- ja ylä-asteella bändejä, mutta päätimme yrittää ihan tosissamme. Käänteentekevä juttu oli kun saimme laulajaksi Ellin.” 16 ”Emme olleet edes ajatelleet naislaulajaa, mutta hän vakuutti meidät. Levy-yhtiö näki meissä potentiaalia, iso kiitos heille siitä.” Elli sanoittaa yhtyeen kappaleet. Hänen esikuviaan sanoittajina ovat Juice Leskinen ja Junnu Vainio, Hakanen sanoo. Sävellykset tehdään yleensä yhdessä. ”Viime levyllä Maailma on tehty meitä varten olin päävastuussa sävellyksistä, mutta Jere Marttilakin säveltää. Ellikin on mukana sävellyksissä, toimimme co-write -hengessä.” ”Se toimii hyvin. Kun Elli laulaa, hän pystyy seisomaan biisin takana. Itse tein viime levylle yhden tekstin. Kimpassa tehtäessä ideat lentävät.” Yhtyeen neljästä levystä viime vuonna julkaistu Maailma on tehty meitä varten on ensimmäinen, jolla kaikki luova työ on bändin jäsenten omaa työtä. Joka levyllä on toki ollut mukana bändin omaakin tuotantoa. ”Otimme tämän levyn myötä täyden vastuun biiseistä. Sen mukana ura kääntyikin nousuun. Tuottajat ovat kiinteästi mukana levyn teossa, olemme oppineet siinä paljon.” Suomi on kaunis kieli Nyt tekeillä on viides levy, joka julkaistaan loppuvuodesta. Ensin syntyvät sävellykset, sitten Elli tekee tekstit. Tammikuussa yhtye oli studiossa ja demot ovat olleet tosi hyviä, Hakanen kertoo. ’’Nautimme tästä hommasta, ja on hienoa, että ihmisetkin nauttivat.’’ ”Kokonaisuus muokkaantuu työn myötä, se on meille tärkeää. Mukana on oltava 10– 12 hyvää biisiä, jotta syntyy ehjä kokonaisuus. Olemme tehneet kappaleita koko viime vuoden ajan, niitä on nyt noin 30.” Tavoite on luoda levystä kokonaisuus. Se näyttää myös toimivan: viime vuonna Maailma on tehty meitä varten oli Spotifyn kokonaisena kuunnelluin suomalainen levy. ”Levyn ehdokkuus Emma-palkinnolle vuoden albumina on kunnianosoitus bändille. Se kertoo, että levyä on kuunneltu kokonaisena albumina.” Yhtye voitti vuoden popalbumin Emman. Haloo Helsinki! on vankasti suomenkielinen yhtye. Musiikin tekeminen englanniksi ei ole ollut sille koskaan vaihtoehto, Leo Hakanen sanoo. ”Elli sanoo, että suomi on haastava kieli. Se on myös kaunis kieli sekä äidinkielemme. Haluamme, että yleisö ymmärtää sanasta sanaan mitä haluamme sanoa.” Vaikka yhtyeen musiikki on hyvin kansainvälistä, ulkomailla se ei ole liikkunut. Sen facebook-sivuilla on faneja ympäri maailmaa ja Tukholman suunnasta on tullut keikkapyyntöjä. ”Siellä voisi olla kivakin käydä, Tukholmassa asuu paljon suomalaisia.” Vauhti ei hiljene Miten Leo Hakanen itse määrittelisi yhtyeen musiikin? ”Sanoisin sitä moderniksi poprockiksi. Myös urbaanista poprockista voi puhua. Haluamme tehdä isoja soundeja ja kertosäkeet Emma-palkitut 2013 Vuoden tähdet saivat Emmansa Emma Gaala oli J. Karjalaisen, Haloo Helsinki! -yhtyeen ja Cheekin juhlaa. Teksti lauri kaira Haloo Helsinki alkoi keikkailla, jotta pääsee kotikaupungin ulkopuolellekin. Näin on käynyt. ovat tärkeitä. Isot soundit tarkoittavat massiivista soundia rumpuineen ja taustoineen. Se ei ole mitään minimalismia.” ”Biisit ovat pop-melodiavoittoisia, mutta rock tuodaan niihin mukaan. Olemme nuori trendikäs bändi, etsimme omaa soundia.” Mistä bändin mittava suosio voisi johtua? ”Kappaleet ja niiden tekstit koskettavat ihmisiä. Olemme kuulleet tarinoita kuinka ne liittyvät eri elämäntilanteisiin. Ne ovat hyvä pop-melodioita, joihin yritämme tehdä tinkimättömät soundit.” Yhtyeen jäsenet kuuntelevat paljon musiikkia, niin koti- kuin ulkomaistakin. Suosikkien lista on laaja, sieltä löytyvät muun muassa Neljä Ruusua ja Sir Elwoodin hiljaiset värit. Ennen muita tulee kuitenkin Max Martin eli monelle maailman ykkösnimelle työs- kennellyt ruotsalainen Martin Sandberg. ”Hän on maailman kovin biisin tekijä, joka on tehnyt 20 vuotta huikeita hittejä.” ”Mutta kun kappale on hyvä, tekstissä on tunnetta ja se sopii esiintyjän suuhun, silloin musiikki toimii. Kaikkea musiikkia pitää arvostaa, jota muut tekevät sydämellään.” Haloo Helsinki! on tehnyt kaksi omasta musiikistaan poikkevaa coveriakin: Eppu Normaalin Puhtoinen lähiöni sekä Pelle Miljoonan Juokse villi lapsi. Kiva tehdä välillä jotain muutakin, Hakanen sanoo. Yhteen meno ei hiljene. Levy on tulossa ja keikkailu jatkuu. ”Haluamme koko ajan kehittää itseämme musiikin eri osa-alueilla, tuottamisesta musiikin tekoon. Nautimme tästä hommasta, ja on hienoa, että ihmisetkin nauttivat. Meillä on mahtavia faneja, me tykkäämme bändihommasta.”• J . Karjalainen, Haloo Helsinki! ja Cheek menestyivät odotetusti Emma Gaalassa. Kaikki kolme saivat useita Emmoja. J. Karjalainen sai Emma-palkinnot vuoden albumista, vuoden rockalbumista ja vuoden biisistä. Cheek sai Emma-palkinnot vuoden miessolistina, vuoden hiphop-albumista ja vuoden myydyimmästä albumista. Haloo Helsinki! sai Emma-palkinnon vuoden yhtyeenä ja vuoden popalbumista. Vuoden naissolistiksi nimettiin Sanni, vuoden tulokkaaksi Isac Elliot, vuoden iskelmäalbumiksi Juha Tapion Lapisatsulia ja vuoden tuottajaksi MGI eli Henri Lanz. Pekka Sipilä ja Sakari Kukko saivat erikois-Emmat. Lehden painoon mennessä ei vielä ollut tietoa, kenelle yleisöäänestyksen perusteella jaettavat Emmat menevät.• >>> 17 Emma-palkitut 2013 Vuoden naissolisti Sanni Vuoden vienti-Emma Sunrise Avenue Vuoden miessolisti Cheek Kriitikoiden valinta Risto Vuoden yhtye Haloo Helsinki! Vuoden etnoalbumi Pelimannit ja Hiljainen haltioituminen Juuri & Juuri Vuoden albumi Et ole yksin J. Karjalainen J. Karjalainen Vuoden tulokas Isac Elliot Vuoden jazzalbumi Kallio Dalindèo Vuoden klassinen albumi Bach – Eskelinen Ismo Eskelinen, kitara Vuoden pop-albumi Maailma on tehty meitä varten Haloo Helsinki! Erikois-Emmat Pekka Sipilä ja Sakari Kakko Vuoden rock-albumi Et ole yksin J. Karjalainen Vuoden metallialbumi Halo of Blood Children of Bodom Vuoden hiphop-albumi Kuka muu muka Cheek Isac Elliot Vuoden iskelmäalbumi Lapislatsulia Juha Tapio Ismo Eskelinen Cheek Vuoden myydyin albumi Kuka muu muka Cheek Vuoden lastenalbumi Ville & Valle UMO Vuoden biisi Mennyt mies J. Karjalainen Vuoden tuottaja MGI eli Henri Lanz Juha Tapio Sanni Children of Bodom Dalindèo Näet loputkin palkitut osoitteessa www.emmagaala.fi 18 Kuvalähteet: Juha tapio / jere hietala. Sanni / warner music finalnd. J. Karjalainen / warner music finland. Isac elliot / ville juurikkala. Ismo eskelinen / maarit kytöharju. Children of bodom / jarmo katila. Dalindèo / veikko kähkönen. Cheek / jere hietala. Keski-iältään 18-vuotias yhtye pursuaa energiaa lavalla. Softengine edustaa Euroviisuissa Nuorten miesten rockyhtye sai Gramex-kukkakimpun ja lähtee vauhdilla Kööpenhaminaan. Teksti lauri kaira Kuvat tomi mikkola/Yle Kuvapalvelu S einäjokelainen Softengine voitti UMK-kilpailun kappaleellaan Something Better ja edustaa Suomea toukokuussa Eurovision laulukilpailussa Kööpenhaminassa. Voittaja sai Gramexilta tv-kameroiden edessä kimpun Gramexkukkia sekä apurahan tukemaan menestystä Kööpenhaminassa. Gramex on UMK:n yhteistyökumppani, koska se tahtoo edistää uusien kykyjen löytämistä ja menestystä. Tiukka kisa Kisa oli tiukka kärkikaksikon Mikko Pohjolan ja Softenginen välillä. Voittaja sai 10 pistettä Redramalta, 8 pistettä Toni Wirtaselta, 10 pistettä Aija Puurtiselta ja 10 pis- tettä Tomi Saariselta. Kauas kaksikosta ei myöskään jäänyt Miau. Seinäjoella muutama vuosi sitten perustettu yhtye oli häkellyksestä lähes sanaton. ”Ens viikolla pitää kysyä tuota”, kuului vastaus UMKplussan Miltä nyt tuntuu -kysymykseen välittömästi TV-lähetyksen jälkeen. Stadionrockia nuoruuden innolla Softengine kertoo pyrkivänsä luomaan eeppistä omintakeista tyyliä sekoittaen siihen esikuviaan Coldplaytä, Musea, Disco Ensembleä ja 30 Seconds To Marsia. Keski-iältään 18-vuotiaaseen yhtyeeseen kuuluvat Topi Latukka (laulu, kitara), Ossi Mäkelä (kitara, syntetisaattori) Eero Keskinen (bassokitara), Henri Oskár (koskettimet) ja Tuomo Alarinta (rummut). Vuonna 2012 julkaistu omakustannelevy, hyvä menestys useassa bändikilpailussa ja pitkä keikkalista ovat valmistelleet yhtyeelle tietä UMK-voittoon. Uutta materiaalia on työn alla ja innostus sekä odotukset ovat korkealla. Yhtye teki levytyssopimuksen UMK-kisojen aikana Sony Musicin kanssa. ”Pyrimme tempaisemaan kuulijan musiikkiimme sisään akustisia ja elektronisia elementtejä hyödyntäen. Vastakohtaiset teemat ja ajatukset korostavat laulujemme mietteliäitä, mutta energisiä ja räjähtäviä ulottuvuuksia.” Euroviisujen finaali on lauantaina 10.5. Softengine kisaa finaalipaikasta Kööpenhaminan viisulavalla toisessa semifinaalissa torstaina 8.5.• Seuraa yhtyettä ja sen kisavalmistautumista: www.softengine.fi 19 Soittimet kiertämään Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus ja useat suomalaiset muusikot ovat yhdistäneet voimansa hyvään tarkoitukseen. Meidän soitin -projekti kerää ehjiä ja toimivia bändisoittimia ja jakaa niitä eniten tarvitseville. Projekti kerää sekä soittimia että ehdotuksia lahjoituskohteiksi ja ensimmäiset soittimet jaettiin helmikuun alussa Kulttuuriareena Gloriassa. Idean isä on muusikko Mikko Kosonen. asiakas info Kerro jos verotuksesi muuttuu kuva: Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus / Maarit Hohteri Hakemuksen lahjoituksen kohteeksi voi täyttää osoitteessa http://meidansoitin.munstadi.fi tai Facebookissa osoitteessa: www.facebook.com/MeidanSoitin. Soitinlahjoituksia voi ehdottaa osoitteeseen [email protected]. Kuvat: Matti matikainen Toimittaneet Riikka Hiltunen, Heikki Jokinen ja Lauri Kaira välisoitto Anssi Kela esiintyi soitinten jakotilaisuudessa. Hän oli myös lahjoittanut omia soittimiaan. Vuoden 2014 veroprosentit tulivat voimaan 1.2.2014. Gramex saa suoraan Verohallitukselta asiakkaittensa sivutuloprosentit. Vuoden aikana tapahtuvista veroprosentin muutoksista emme kuitenkaan saa verottajalta tietoja. Asiakkaan on itse toimitettava Gramexille kopio muutosverokortista. Eläkeläisen, koululaisen, opiskelijan tai Suomessa rajoitetusti verovelvollisen tulee aina toimittaa erikseen verotustietonsa Gramexille. Näin varmistat oikean verotuksen. Ilmoittakaa äänitteet ja musiikkivideot Petri Kiiski, Marja Lempinen, Katja Pönkkä ja Katriina Värjölä. Uusia ihmisiä Gramexissa Gramexin uusi myynti- ja markkinointipäällikkö Petri Kiiski keskittyy markkinoinnin suunnitteluun ja käytännön toteutukseen. Hänen alaansa ovat myös yhteistyöasiat Teoston kanssa sekä henkilökohtaiset asiakassuhteet. Aiemmin Petri toimi reilut yhdeksän vuotta Teostossa useissa erilaisissa esimies- ja asiantuntijatehtävissä. Hänen tontillaan siellä oli julkisen lisensioinnin ja tallennuksen myynnin organisointia, kumppani- ja jälleenmyyntitoimintaa, toimialasuhteita sekä pohjoismaista yhteistyötä. 20 Yli 20 vuotta taloushallinnossa työskennellyt Marja Lempinen on nyt Gramexin talouspäällikkö. Hän on toiminut useissa yrityksissä kuten Bureau Veritas Finlandissa ja mainostoimisto J. Walter Thompson Finlandissa. Musiikkibisnes on tullut tutuksi Ondinen sekä Kulttuuritehdas korjaamon talouspäällikkönä sekä töistä Turun musiikkijuhlasäätiön Down By The Laiturin ja Rumba-lehden taloushallinnoissa. Marja tuntee olonsa kotoisaksi Gramexissa ja pitää sen työtä tärkeänä. Katja Pönkkä aloitti Gramexissa tammikuussa IT- ja tilitysoperaattorina. Hän on opiskellut Helsingin yliopistossa tietojenkäsittelyä sekä taloustieteitä. Aiemmin hän on työskennellyt taloushallinnon töissä. Katja harrastaa joogaa, spinningiä sekä matkailua aina kun mahdollista. Katriina Värjölä on koulukseltaan taan merkonomi ja aloitti työt Gramexin tilitysvalmistelijana helmikuussa. Edellinen työpaikka oli Jumbon kauppakeskuksen Stadiumissa. 21-vuotias Katriina harrastaa ratsastusta ja tanssia. Tuottajat, muistattehan että ääniteilmoitukset Gramexille pitää toimittaa viimeistään julkaisukuukautta seuraavan kuukauden loppuun mennessä. Näin voimme varmistaa, että esityskorvausten maksatus tapahtuu ajallaan. Myös kaikista singleistä ja radiopromoista tulisi tehdä ääniteilmoitukset. Musiikkivideoistakin on tehtävä ilmoitukset Gramexille. Niistä tulee Gramexin kautta esityskorvauksia videon tuottajalle sekä kotimaisista videoista myös taiteilijoille. Äänite- ja musiikkivideoilmoitukset löytyvät kotisivultamme www.gramex.fi. ILMOITUS Vietävän hyvää. Sibeliuksesta se lähti, kotimaisen musiikin kansainvälinen menestys. Silti kuljemme leuka rinnassa naapuria kadehtien. Täysin syyttä. Suomalaisella musiikilla menee hyvin! Sitä viedään ulkomaille menestyksekkäästi yhä enemmän. Kansainvälistymisessä kumppaneina ovat alan kovimmat ammattilaiset, Music Finlandin asiantuntijat. Tutustu palveluihimme osoitteessa musicfinland.fi Mentorointi Viestintä Tuet ja tapahtumat Tutkimukset Nuotisto 21 Gramex jakoi liki 19 miljoonaa Tekijänoikeusjärjestö Gramex jakoi viime vuonna yhteensä 18,64 miljoonaa euroa musiikille. Tästä taiteilijat saivat 8,7 miljoonaa ja äänitteiden tuottajat 9,9 miljoonaa. Teksti lauri kaira Kuva alenavlad K orvauksista meni kotimaiselle musiikille 11,9 miljoonaa euroa ja ulkomaiselle musiikille 6,75 miljoonaa euroa. Suuri osa ulkomaisen musiikin tuottajakorvauksista maksetaan kansainvälisten levy-yhtiöiden Suomessa toimiville tytäryhtiöille tai lisenssin haltijoille. Korvauksensaajien määrät ja korvausten tarkempi jakauma näkyvät viereisen sivun taulukosta. Mistä korvauksia kerättiin Jaettu summa koostuu pääosin vuonna 2012 kerätyistä kotimaisista korvauksista. Lisäksi jaettiin aiempien vuosien ulkomaisia korvauksia. Gramex-korvauksia kerätään äänitteiden käytöstä. Osa tulee radioilta, osa tiloista ja tilaisuuksista, joissa soitetaan musiikkia sekä osa korvauksina äänitteiden tallentamisesta. Lisäksi Gramex kerää korvauksia ja myöntää lupia musiikkivideoiden käyttöön. Vuonna 2012 korvauksia kertyi 8,3 miljoonaa euroa äänitemusiikin käytöstä taustatai tanssimusiikkina muun muassa kaupoissa, ravintoloissa ja kuntosaleissa. Radio- ja televisioyhtiöiltä kertyi 7,3 miljoonaa, internet-verkkokäytöstä ja tallentamisesta yhteensä 2,7 miljoonaa ja ulkomailta 22 0,5 miljoonaa. Tämän lisäksi kertyi runsas 0,9 miljoonaa euroa yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuja. Jako käyttömäärien mukaan Kerätyistä korvauksista Gramex jakaa musiikille lähes yhdeksän kymmenesosaa. Loppu kuluu korvaushallinnon kuluihin. Ne olivat viime vuonna noin 13 prosenttia kerätyistä korvauksista. Tilityksen radiolista Tilityksessä olivat mukana seuraavia radioiden ja TV-lähetystön vuodelta 2012 raportoidut soittotapahtumat: Yle: Yle Radio 1, YleX, Radio Suomi, Radio Vega, Radio Extrem, Yleisradion aluelähetykset ja Yleisradion tv-lähetykset. Radio Nova. Lähes valtakunnalliset radiot: City, Radio Dei, NRJ, Iskelmäketjun radiot, Voice, Gramexin kustannustehokkuus on alan kansainvälistä kärkeä: noin yhdeksän kymmenestä kerätystä eurosta menee musiikille. Taiteilijat ja tuottajat saavat korvauksensa yksilöllisesti, musiikkikappaleittensa käyttömäärien mukaisesti. Korvaukset maksetaan kertymävuoden jälkeen. Sitä ennen kappaleiden soittomäärät on selvitetty ja korvaukset kohdistettu eri kappaleille. Suuri osa esityskorvauksista jaetaan radiosoittojen suhteessa. Lisäksi korvausten jakoon vaikuttaa taustamusiikkioperaattoreilta saatu tieto siitä, mitä kaupoissa, asiakaspalvelutiloissa ja ravintoloissa käytettiin. Radio Rock, Radio Aalto ja SuomiPop. Muut yksityiset radiot: Auran Aallot, Jyväskylä, Kajaus, Metro FM, Mega, Pooki, Nostalgia, Radio Pori, Radio Helsinki, Radio 957, Radio Voima, Ramona, Rex, Sata, Sun FM ja Ålands Radio. Muiden yksityisten radioiden korvaukset tilitettiin edellä lueteltujen yksityisten radioiden soittojen suhteessa.• musiikille YLI 13 000 sai korvauksia Gramex jakoi tekijänoikeuskorvauksia viime vuonna 10 923 esittävälle taiteilijalle ja 2 180 äänitteen tuottajalle. Taiteilijat saivat yhteensä noin 8,7 miljoonaa ja tuottajat noin 9,9 miljoonaa. • Korvaukset jaettiin yksilöllisesti suhteessa siihen, kuinka paljon kenenkin äänitteitä oli käytetty. • Taiteilijoiden keskimääräinen korvaus oli 796 euroa vuodessa ja tuottajien 4 551 euroa vuodessa. • Alla olevasta taulukosta näkee, miten korvaukset muutoin jakautuivat. Esimerkiksi 63 taiteilijaa sai yli 15 000 euroa vuodessa ja 62 taiteilijaa sai 10 000–15 000 euroa. Vastaavasti esimerkiksi 12 tuottajaa sai yli 100 000 euroa vuodessa ja yhdeksän sai 50 000–100 000 euroa. Taiteilijoille maksetut korvaukset 2013 Euro-luku- rajatmäärä – 9 999 999 – 15 000 – 10 000 – 8 500 – 5 000 – 2 500 – 1 500 – 1 000 – 500 – 200 – 100 Yht. yht.keskiarvo (euroa) (euroa) 63 62 34 149 316 362 332 668 1 278 1 267 6 385 10 923 8,7 milj. 796 Tuottajille maksetut korvaukset 2013 Euro-luku- rajatmäärä – 9 999 999 – 100 000 – 50 000 – 30 000 – 15 000 – 10 000 – 5 000 – 3 000 – 1 500 – 1000 – 500 – 200 – 100 12 9 8 17 11 36 33 79 52 140 292 296 1 195 Yht. 2 180 yht. (euroa) Keskiarvo (euroa) 9,9 milj. 4 551 23 Luova talous Suomen moottoriksi Luova työ sekä tekijänoikeudet ja muut immateriaalioikeudet nivoutuvat yhä laajemmin Suomenkin talouteen. E Teksti heikki jokinen 24 24 Poropoika Nikosta kertova animaatioelokuva myytiin 118 maahan. kuva: Anima Vitae U:n patenttiviraston syksyllä 2013 julkaistun raportin mukaan tekijänoikeuteen nojautuvat alat työllistävät 4,3 prosenttia Suomen työvoimasta. Bruttokansantuotteeseen ne lisäävät 4,8 prosenttia. Nämä ovat hieman EU-keskiarvoja korkeammalla. Tekijänoikeusalat työllistävät koko Unionissa 9,4 miljoonaa ihmistä ja niiden vaikutus bruttokansantuotteeseen on 4,2 prosenttia. Rahassa se on 510 miljardia euroa. Musiikkimaa Ruotsissa tekijänoikeusalojen osuus maan työllisyydestä on EU-maiden korkein. Kaikkiaan teollis- ja tekijänoikeusalat luovat EU:n mukaan 26 prosenttia alueen työpaikoista. Näitä aloja ovat tekijänoikeuden lisäksi patentit, tavaramerkit ja mallit. Lisäksi niitä tukevia töitä tekee yhdeksän prosenttia työllisistä. Luovien alojen työllistävä vaikutus kasvaa. Kataisen hallituksen ohjelman toimeenpanosuunnitelmakin tietää tämän. Siinä ”kulttuuriyrittäjyyttä ja luovien alojen työpaikkojen syntymistä tuetaan” sekä ”kehitetään taide- ja kulttuurilähtöisiä toimintamalleja ja palvelutuotteita työllistymiskyvyn vahvistamiseksi”. TEM:n sekä opetus- ja kulttuuriministeriön muistossa Luovuudesta kasvua ja uudistumista (2012) todetaan, että ”Luovien alojen osaamisen, tuotteiden ja palvelujen hyödyntämisestä muilla aloilla on tullut merkittävä kilpailutekijä.” Tämä neljäs tuotannontekijä on noussut perinteisten tuotannontekijöiden työvoiman, pääoman ja tuotantovälineiden rinnalle. Turun Yliopiston kauppakorkeakoulun tuore tutkimus laski festivaalien ja muiden tapahtumien alueellista merkitystä. Musiikilla on niissä iso osuus. Tänä vuonna on Tove Janssonin syntymän satavuotisjuhlavuosi. Kuvassa tekijä Muumi-hahmoineen. Kuva: ©Moomin CharactersTM edellisvuoteen. Vuosituhannen alkuun verrattuna luku on kaksinkertaistunut. Musiikkitapahtumien työpaikkoja ei voi ulkoistaa Kiinaan. Tutkituilla alueilla eli Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Satakunnassa tapahtumaklusterit työllistävät jopa enemmän kuin alueittensa keskeiset teollisuustoimialat. Näitä työpaikkoja ei voi siirtää ulkomaille kuten teollisuuden työpaikkoja. Kulttuurimatkailu on vahvassa kasvussa. Vaasan yliopisto julkaisi viime vuonna tutkimuksen museoiden talousvaikutuksista. Ne loivat sijaintialueillaan 340–500 miljoonan euron lisäkysynnän vuodessa. Kunnat satsaavat museoihinsa yhteensä 75 miljoonaa euroa. Viidesosa museotuotosta tuli ulkomailta. Kohta miljardi musikkialalla? Vuonna 2012 Suomen musiikkialan talouden arvo oli 837,2 miljoonaa euroa, laski Music Finland. Elävä musiikki haukkasi siitä 413,8 miljoonaa, eli noin puolet alan kokonaisarvosta. Tekijänoikeuskorvauksien arvo oli 79,6 miljoonaa ja äänitteiden vähittäismyynnin 67,9 miljoonaa. Apurahat tuovat alalle 18,7 miljoonaa euroa ja koulutuksen arvo on noin 270 miljoonaa euroa. Muu musiikkiala kuin koulutus lisäksi kasvoi edellisvuodesta, vaikka maamme talous muutoin supistui. Suomestakin nousee menestyvää musikkia. Sunrise Avenuen uusin levy Unholy Ground napapsi alkuvuodesta nopeasti kultalevyn Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä. Edellinen levy Out of Style on jo myynyt platinalevyn verran Saksassa. Yhtyeen kappale Hollywood Hills saavutti suomalaiselle niinkin epätodennäköisen kunnian kuin olla Ruotsin kaupallisten radioiden soitetuin kappale loppuvuonna 2011. Music Finland laski, että vuonna 2012 musiikkivienti toi Suomeen 35,8 miljoonaa euroa. Siinä on kahdeksan prosentin kasvu Poropoika lensi vauhdilla Vienti auttaa pienen kielialueemme elokuva- ja tv-tuotantoakin. Audiovisuaalisen alan järjestö Favex on selvittänyt alan kansainvälisiä rahavirtoja. Vuonna 2011 viennistä ja kansainvälisestä tuesta kertyi 43,8 miljoonaa euroa. Animaation osuus kokonaispotista oli yllättävä 23,2 prosenttia. Se on selvästi enemmän kuin animaation osuus koko av-tuotannostamme. Vuotta aiemmin animaation osuus kansainvälisistä tuloista oli 32 prosenttia. Anima Vitae -studion Niko-porosta kertovat elokuvat ovat maamme menestyneimpiä elokuvia. Ensimmäinen osa myytiin 118 maahan ja keräsi teattereissa yli kolme miljoonaa katsojaa. Futurecode-yhtiön animaatiosarja Dibidogs nousi Thaimaan suosituimmaksi lastenohjelmaksi. Kaikkiaan tv-animaatio on kerännyt yli 50 miljoonaa katsojaa, lähinnä Aasiassa. Peliyhtiö Rovion animaatiostudiossa työskentelee noin 75 ihmistä. Tämä tekee siitä työntekijämäärältään nykyään erään Euroopan suurimmista animaatiostudioista, ellei suurimman. Clash of Clans -pelistään tunnettu Supercell keräsi vuonna 2013 yhteensä 672 miljoonan euron liikevaihdon. Liikevoiton osuus siitä oli huikea 349 miljoonaa euroa. Kun yhtiöllä oli keskimäärin sata työntekijää, voitto yhtä palkallista kohden oli noin 3,5 miljoonaa euroa. Tuotosta valtaosa tulee maamme ulkopuolelta. Angry Birds -pelin ja tuotemaailman kehittänyt Rovio on sekin menestynyt. Vuonna 2012 sen liikevaihto oli 152 miljoonaa euroa ja voitto 77 miljoonaa. Roviolla on useita satoja työntekijöitä. Kaikkiaan peliala työllistää Suomessa arviolta 2 500 ihmistä. Muumit maailmalla Vanhempiin, mutta aina yhtä ajankohtaisiin menestyjiin kuuluvat Tove Janssonin 1940-luvulla luomat Muumit. Tänä vuonna vietetään Tove Janssonin syntymän satavuotisjuhlavuotta. Muumi-tuotteita pyyhkeistä mukeihin on runsaasti. Lontoon muodikkaassa Covent Gardenissakin on oma Muumi-kauppa. Hiroshimassa olen asunut Muumi-teemahotellissa. >>> 25 Muumi-kirjoja on käännetty 44 kielelle. Tove Janssonin aloittama ja hänen veljensä Lars Janssonin jatkama Muumisarjakuva on jatkuvasti suosittu. Se alkoi ilmestyä 1954 maailman silloin suurimmassa sanomalehdessä The Evening Newsissä. Vuoteen 1974 jatkunut sarjakuva levisi yli 40 maahan. Sarjakuvan uusi tuleminen alkoi 2006 kun kanadalainen Drawn&Quarterly julkaisi siitä kirjan Pohjois-Amerikan markkinoille. Se oli menestys ja nyttemmin vastaavia kokoelmia julkaistaan monessa maassa. Luovan alan toimialaraportin laatinut Timo Metsä-Tokela määrittelee luovan alan auttavan kansatalouttamme kolmella tavalla. Sen pohjalle syntyy uutta itsenäistä liiketoimintaa. Se auttaa muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan. Luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää koko maan kilpailukykyä.• Clash of Clans -pelin barbaari tunnetaan joka puolella maailmaa. kuva: Supercell 26 Luovan talouden jäljillä Mitä on luova talous? Kaikki siitä puhuvat, mutta kuka sen on tavannut ja tuntee? Teksti heikki jokinen L teenlaskettu liikevaihto oli noin 5,4 miljardia euroa. Tästä luvusta puuttuvat ilman yritystä toimivat itsensä työllistäjät. Heitä on paljon kulttuurialoilla, eikä vähiten muusikkojen joukossa. Tilastokeskuksen helmikuussa julkistaman selvityksen mukaan itsensä työllistäjiä oli viime vuonna työelämässä noin 152 000 henkeä. ”Muotoilu tuo merkittävän lisäarvon, mutta miten laskea Fiskarsin saksien hyvän suunnittelun tuoma lisäarvo?” Luovan alan toimialaraportti päätyy siihen, että luovilla aloilla toimii 37 789 ihmistä yhteensä 11 661 toimipaikassa. Niiden yh- Tartumme pullonkauloihin Ministeriössä yritetään hahmottaa muuttuvaa työelämää, luovasta taloudesta TEM:ssä vastaava Petra Tarjanne sanoo. Ohjelmia, straegioita ja selvityksiä syntyy koko ajan. ”Yritämme tunnistaa luovan talouden hyödyntämisen pullonkauloja ja tarttua niihin. Yksi esimerkki on tekijänoikeustulojen verotus. Juristimme kirjoittaa parhaillaan esitystä uudeksi pykäläksi. Ajatus on, että nämä voisi verottaa joko ansio- tai yhtiön tuloina.” ”Pyrimme näin tasavertaistamaan tilannetta. Esimerkiksi muusikot saavat tekijänoikeuskorvauksensa nyt henkilökohtaisena tulona. Mietimme myös, että tulon jaksottaminen eri vuosille olisi oltava mahdollista.” Nyt korvaus vuosien työn vaatineesta levystä voi tulla tilille yhtenä vuonna ja nostaa rajusti verotusta. Tekijänoikeuksien merkitys liiketoiminnassa on selvästi kasvava, Tarjanne sanoo. ”Mikä tahansa alkaa kohta sisältää elementtejä, joissa on mukana tekijänoikeus.” Digitaalinen jakelu vie uuteen tilanteeseen. Kun aiemmin määriteltiin territorio, jolle oikeuksia myydään, nyt verkkojakelu on periaatteessa globaalia. ”Rajoitukset ärsyttävät usein kuluttajia ja aiheuttavat laittomia latauksia.” On löydettävä sellainen jakeluympäristö, jossa korvauksen saa se, jolle korvaus kuuluu, eikä ”sen tule tukea vääriä toimintamalleja”. Paljon tapahtuu rajojemme ulkopuolellakin. ”EU:n digitaalisella agendalla on valtava merkitys miten sisältöä saa käyttöön.” uova talous on vaikea hahmottaa, tunnustaa teollisuus- ja elinkeinoministeriö TEM:n neuvotteleva virkamies Petra Tarjanne. ”Sitä ei voi määritellä tavoilla, joilla taloutta on perinteisesti arvioitu.” Ministeriö määrittelee asian näin: ”Luovalla taloudella tarkoitetaan luovan osaamisen ja luovien alojen koko kansantalouteen synnyttämää taloudellista lisäarvoa.” Mutta miten sitä voi mitata? Eri puolilla nähnyt luvut ja tiedot näyttävät kovin erilaisilta. Taloutemme tilastot luokittelevat luovaa osaamista käyttävät yritykset hyvin erilaisiin toimialaluokkiin. ”Yritys voi olla muotoiluintensiivinen, mutta ei luovan alan yritys, kuten Iittala ja Marimekko.” Angry Birds -pelistä kasvoi satojen oheistuotteiden kirjo. kuva: Rovio Raha on sirpaleina Ministeriö seuraa myös musiikin alan tulonmuodostusta. ”Käykö niin, että äänilevyjen ja digijakelun osuus tuloissa on pieni ja taloudellisia menestyjiä ovat ne muusikot, jotka pystyvät rakentamaan brändin?” Tällöin he voivat tarjota palveluja, kuten musiikkia myymälöihin tai muualle vahvistamaan toisen toimijan brändiä. ”Monistettavan tuotannon historia ei ole kuin sata vuotta vanha. Onko se vain välivaihe siirryttäessä uuteen malliin?” Ennen virkamiesuraansa Petra Tarjanne työskenteli tv-tuotantoyhtiön toimitusjohtajana. ”Jos tekijöiden kaikki oikeudet olisi viety neuvottelematta, olisi se tehnyt koko tuotantoprosessin jäykäksi. Mutta samoin tuottajalla on oltava riittavät oikeudet myydä valmista elokuvaa eteenpäin.” ”Raha on pieninä sirpaleina nykyisessä maailmassa ja sirpaloituu lisää.” On kyettävä sopimaan, jotta sen rahan voi poimia. ”Rahoittaminen ei saa olla liian monimutkaista.” Kysymys on miten heavy-maineen voisi hyödyntää ympäri vuoden: klubeja, teemaravintoloita, alan myymälöitä. Niitä voisi olla enemmän. ”Pitäisi lähteä tekijöistä, saman genren tekijät voisi toimia yhdessä. Hevisauruksen tapa monistaa konseptinsa kasvattaa myös tuloja.” Yrittäjyys on tyypillinen keino työllistyä, Metsä-Tokila sanoo. Graafinen suunnittelu on sellainen ala. ”Yritykset ymmärtävät, että kaikkea ei kannata itse väsätä, sen voi ostaa ulkoa. Ne tietävät, että luova työ tuo lisäarvoa yritykseen ja se halutaan ostaa siltä, joka sen todella osaa.” Yrittäjyys on tyypillinen tapa työllistyä Luovat alat ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina, sanoo Turun yrityspalvelukeskuksen päällikkö Timo Metsä-Tokila. Hän on laatinut luovan alan tuoreen toimialaraportin. Siinä selvitetään mikä alan merkitys ja mittasuhde on. Kehitys vaihtelee ammateittain. Työntekijöiden määrällä mitattuna ohjelmistojen suunnittelu pelifirmoineen haukkaa valtaosan alasta. Kirjojen kustantaminen kutistuu ja elokuva-ala pysyy samassa. Graafinen suunnittelu, esittävät taiteet ja taiteellinen luominen kasvavat voimakkaasti – ne ovat tosin verrattain pieniä aloja. ”Roviosta ja Supercellistä huolimatta peliteollisuudessa on paljon pieniä yrityksiä. Ala on erittäin kilpailtu, voi olla helpompi päästä ammattiurheilijaksi kuin luoda menestyvä pelifirma. Ala vetää nuoria tekijöitä ja sijoittajia. Sillä on myös erittäin vahva kulttuuri.” Uusi asia viranomaisille Luovan alan yrittäjyys on viranomaisille uusi asia, Metsä-Tokila arvioi. ”Siinä on molemmin puolin tiedon jakamisen paikka.” Pulmia on työllisyys- ja sosiaaaliturvassa. Luovan alan osuuskuntien syntymistä Metsä-Tokila pitää myönteisenä asiana. Timo Metsä-Tokilalla on työnsä kautta käytännön kokemusta uusista alalle tulijoista. ”Minulla on jonkun verran muusikkojakin asiakkaina. Useimmiten he ovat tilanteessa, jossa he haluavat siirtyä harrastajasta ammattilaiseksi.” ”He ovat yleensä rautaisia ammattilaisia. Musiikki on kilpailtu ala, mutta meillä on usein verkostot valmiina yritystoiminnan alkaessa. Musiikin alalla verkostoitumisen merkitys korostuu erityisesti.” Entä luovan alan tulevaisuus? ”Alan painoarvo lisääntyy koko ajan. Mahdollisia tekijöitä on enemmän. Muuallakin nähdään arvo, jonka he voivat tuoda yrityksille. Ala kasvaa, tunnelin päässä on valoa. Yrittäjyys lisääntyy ja kilpailu on kovaa.”• Luovat yhteisöt voivat herättää alueita henkiin. Työtä maan eri osiin Luovalla taloudella on merkitystä alueellisessakin taloudessa. ”Esimerkiksi Ruisrock, Pori Jazz tai Provinssirock eivät tuo vain parin päivän tuloa alueelle, niillä on laajempi vaikutus. Seinäjoella on rytmimusiikin osaamista ja Logomolla, Kaapelilla tai Suvilahdella on aluetaloudellistakin merkitystä. Luovat yhteisöt voivat herättää alueita henkiin – näin kävi esimerkiksi Britannian Gatesheadissa.” Kulttuurimatkailulla on kasvava merkitys, Petra Tarjanne uskoo. ”Meillä pitäisi olla enemmän ymmärräystä mikä on meidän vahvuutemme kohteena. Tuska-festivaali on jo hyvä esimerkki, sinne tulee ulkomaisia vieraita.” Sunrise Avenue on erityisen suosittu saksankielisessä Euroopassa. kuva: Olaf Heine 27 Esityksen mukaan palvelut hankkisivat TV-yhtiöiden oikeudet suoraan näiltä ja ohjelmasisällön oikeudet tekijänoikeusjärjestöiltä. Olisiko sopimuslisenssi ratkaisu verkkotallennuspalveluille? Sanoma Oy:n Marcus Wiklund toivoo lainsäätäjää apuun. Teksti Lauri kaira Kuva matti matikainen T V-yhtiöt, teleoperaattorit ja osa tekijänoikeusjärjestöistä esittävät lakia, joka helpottaisi sopimista verkkotallennuspalveluista. ”Tavoitteena on, että kuluttajat voisivat tallentaa palveluihin kaikkia television vapaasti vastaanotettavilla kanavilla esitettäviä ohjelmia”, sanoo Sanoma Media Finland Oy:n yhteiskuntasuhdejohtaja Marcus Wiklund. Ehdotuksen mukaan verkkotallennuspalvelun tarjoaja sopisi ensin suoraan tv-yhtiöin kanssa ehdoista käyttää niiden signaalia. ”Tämän jälkeen palveluntarjoaja sopisi tekijänoikeusjärjestöjen kanssa niiden hallinnoimien oikeuksien käytöstä.” Tätä helpottamaan säädettäisiin uusi 28 ”tarkkarajainen sektorikohtainen sopimuslisenssi”. Sopimuslisenssi antaa tiettyä oikeudenhaltijajoukkoa laajasti edustavalle tekijänoikeusjärjestölle luvan sopia kaikkien kyseisen sektorin oikeudenhaltijoiden puolesta, elleivät nämä käytä veto-oikeutta. Wiklundin mukaan operaattorit ovat toivoneet sopimiselle yhden luukun periaatetta Esitystä on ollut valmistelemassa muunmuassa av-tuottajien, näyttelijöiden ja säveltäjien edustajia. On yhä auki, miten musiikin tuottajien ja muusikoiden oikeuksista sovittaisiin. Wiklundin mukaan televisioyhtiöt saisivat korvauksen signaalin käytön oikeudesta mainonnan muodossa. ”Tekninen ratkaisu olisi sellainen, jossa myös kauan sitten tallenne- tuissa ohjelmissa esitettäisiin tuoretta ja katsojille relevanttia mainontaa. Tallenteet voisivat säilyä palvelussa enintään kaksi vuotta.” ”Ratkaisun piirissä olisi nykyisiä kotitallentimia mukailevat toteutukset. Yksi edellytys olisi, että käyttäjän tulisi valita tallennettava ohjelma ennen niiden varsinaista lähettämistä. Ratkaisu ei pitäisi sisällään kaikkien ohjelmien ja kaikkien kanavien automaattitallennusta.” ”Toimijoiden toiveena on, että esitys tekijänoikeuslakiin lisättävästä säännöksestä annettaisiin eduskunnalle tämän kevätistuntokauden aikana ja että laki saataisiin voimaan mahdollisimman pian.” Suomessa toimii kolmisenkymmentä verkkotallennuspalvelua. Tiettävästi ne eivät nyt maksa käyttämistään tv-ohjelmista.• viidakko pykälä Kysymyksiä voi lähettää osoitteella [email protected] Lukijoiden tekijänoikeusaiheisiin kysymyksiin vastaa tässä lehdessä Gramexin medialisensointipäällikkö juhani ala-hannula. Tämän palstan tarkoituksena on selventää maallikoille tekijänoikeuslakia esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksien osalta. Palstan tarkoitus ei ole antaa oikeudellisia neuvoja. Laki muuttui – mikä siis muuttui? 1 Suoja-aika piteni Kuulin, että tekijänoikeuslakia muutettiin marraskuussa 2013. Mitä muutoksia siihen tehtiin? Tekijänoikeuslakia tosiaan muutettiin viime vuoden marraskuussa. Muutokset hyväksyttiin eduskunnassa 5. marraskuuta ja tasavallan presidentti vahvisti muutokset 8. marraskuuta 2013. Muutokset tulivat pääosin voimaan 15. marraskuuta 2013. Gramexin asiakkaiden kannalta merkittävin muutos oli äänitteen suoja-ajan pidentäminen 50 vuodesta 70 vuoteen. Suoja-ajan pidennys ei vaikuta takautuvasti, vaan se pitenee ”vuosi vuodelta” kunnes 70 vuotta tulee täyteen. Suoja-ajan alkamisajankohta pysyy siis vuoden 1963 alussa aina vuoden 2034 alkuun saakka. Tämän lisäksi tekijänoikeuslakiin lisättiin säädökset esittävän taiteilijan mahdollisuudesta irtisanoa äänitallenteen oikeuksien luovutussopimus tietyin edellytyksin. Sen voi tehdä kun 50 vuotta on kulunut äänitallenteen julkaisemisesta tai äänitallenteen saattamisesta laillisesti yleisön saataviin muutoin kuin tallenteen kappaleita levittämällä, jos tuottaja ei tarjoa äänitallenteen kappaleita myyntiin tai välitä äänitallennetta yleisölle. Samalla lainauskorvausta koskevaa tekijänoikeuslain pykälää täsmennettiin niin, että korvausta voi saada vain teoksen alkuperäinen tekijä tai hänen perillisensä. ’’Äänitteen suoja-aika pidentyi 50 vuodesta 70 vuoteen.’’ 2 3 Mitä tarkoittaa esiintyjille tullut uusi mahdollisuus lisäkorvaukseen? Tekijänoikeuslain muutoksen yhteydessä säädettiin myös uusi laki orpoteosten käyttämisestä. Mistä siinä on kyse? Soittajille kenties lisäkorvaus Äänilevyllä esiintyvien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien oikeuksiin vaikuttava lakimuutos liittyy lisäkorvaukseen, mikäli esittävä taiteilija on luovuttanut oikeutensa tuottajalle kertakorvauksella. Tämä tarkoittaa esimerkiksi muusikkoa, joka on saanut tuntikorvauksen studiokeikasta. Tällaisella muusikolla on oikeus saada tietty osuus 20 vuoden ”jatko-ajalla” mahdollisesti kertyvästä tuotosta. Tässä puhutaan siis tuotosta, jota kertyy sen jälkeen, kun 50 vuotta on kulunut äänitallenteen julkaisemista tai saattamisesta laillisesti yleisön saataviin muutoin kuin tallenteen kappaleita levittämällä. Direktiivin valmistelun yhteydessä tästä puhuttiin eräänlaisena rahastona. Laissa säädetyn järjestelmän mukaisesti käytännössä Gramex ryhtyisi hallinnoimaan lisäkorvauksen tilitystä muusikoille. Orpoteoksen valssi Laissa orpoteosten käyttämisestä säädetään niiden käytöstä yleisölle avoimissa kirjastoissa, museoissa ja koulutusorganisaatioissa, arkistoissa, elokuva- ja ääniarkistoissa sekä julkisen palvelun televisio- ja radioyrityksissä. Lain tarkoittamia orpoteoksia ovat teokset, joiden kaikkia tekijöitä ei tiedetä, tunnisteta tai voida tavoittaa, vaikka tietyt selvitykset on tehty. Orpoteoslaki säätää miten orpoteos määritellään, miten oikeudenhaltijoista tehdään huolellinen selvitys ja miten selvityksen tulokset kirjataan. Laissa on myös säännökset orpoteosten käyttämisestä ja maksettavasta hyvityksestä jos tekijä ilmoittautuu tai muuten osoittautuu teoksen tekijäksi. • 29 Messissä mukana Musiikin edistämissäätiö MES tukee musiikkia Jonne, Mikko ja Kie von Hertzen ovat lähdössä toiselle Britannian kiertueelleen. kuva: vonhertzenbrothers.com Veljesten voimin Britanniaa kohti Von Hertzen Brothers -yhtyeellä on takana pitkä keikkaputki. Viiden miehen yhtye kiersi Suomea ja Britanniaa elokuulta joulukuulle. ”Teimme uuden levyn myötä kiertueen ja mukana oli kahdeksan keikkaa Britannian suurissa kaupungeissa. Laskin, että teimme tämän bändin kanssa viime vuonna noin 70 keikkaa”, sanoo yhtyeen laulaja-kitaristi Mikko von Hertzen. ”Bändin juuret ovat vahvasti anglo-amerikkalaisessa musiikissa ja progressiviisessa rockissa. Siksi on hyvä aloittaa ulkomaiset keikat Britanniassa, ehkä tämä voi levitä sieltä muuallekin.” 30 Yhtyeellä on vain tietty määrä pelimerkkejä, von Hertzen muistuttaa. ”Parasta toimia siellä, missä meitä on jo kuultu. Jokainen bändi haluaa brittimarkkinoille, siellä on kova kilpailu.” Tämä ei yhtyettä pelota. Huhtikuussa se lähtee jälleen kiertämään Britanniaa, tällä kertaa Wildhearts-yhtyeen lämmittelybändinä. ”Bändin laulaja Ginger on ollut fanimme jo pitkään. Hän ehdotti kiertuetta meille keikkamyyjänsä kautta. Ehdolla oli muitakin bändejä, mutta onneksi aikataulu oli meille sopiva.” Von Hertzen Brothers on saanut Britanniaan edustajakseen aiem- min Nirvanallekin työskennelleen radiopluggarin. Pluggarin työ on esitellä yhtyeen musiikkia radio- ja tv-asemille. ”Hän piti musiikistamme ja otti meidät tarkoin valitulle listalleen.” Toukokuuksi yhtye on varannut studion – tekeillä on uusi levy. Se julkaistaan ensi vuoden maaliskuussa. ”Pääsemme siitä kevätrundille ja festareille”, Mikko von Hertzen laskee. ”Näissä hommissa ei voi olla liian boheemi. On oltava suunnitelma 18 kuukautta tästä päivästä eteenpäin, jotta yhteistyökumppanit tietävät mitä on tulossa. Impulsiivisuus näkyy sitten muissa asioissa, esimerkiksi yllätyskeikoissa.” Yhtye on saanut kansainvälistymistukea Musiikin edistämissäätiöltä. ”Ilman sitä moni juttu olisi jäänyt tekemättä. Viiden miehen bändi kamoineen ja teknikoineen on kallis liikuttaa.” ”Meidän on paljon vaikeampi tehdä mieleenpainuvia keikkoja kuin läppärin kanssa yksin kulkevan dj:n. Meiltä kuluu paljon rahaa, jotta saamme keikasta sen tasoisen kuin siitä haluamme.” ”Säätiön systeemi on erittäin tärkeä siihen asti kun kassavirta kääntyy bändiä kohti, ei siitä poispäin. Kulttuurin tuki kaikessa monimuotoisuudessaan on upeaa.”• Heikki Jokinen Musiikin edistämissäätiön MES:n päätöksiä 1.11.–31.12.2013 Äänitetuotantotuki 75 450 euroa, saajia 60 AV-tuotantotuki 63 050 euroa, saajia 55 Elävän musiikin tuki 147 050 euroa, saajia 99 Markkinointi- ja vientituki 68 000 euroa, saajia 27 Työskentelytuki 155 100 euroa, saajia 92 Kuva: saara vuorjoki Saajia yhteensä 333, 508 650 euroa Tiedot hakuajoista ja ohjeet: www. musiikinedistamissaatio.fi Säätiön ensimmäinen vuosi onnistui: rahat saatiin jaetuksi niitä tarvitseville. Rahaa saavat ne, jotka sitä hakevat ”Meillä ei ole painopisteitä rahan jaossa, vastaamme kentältä tuleviin huutoihin”, sanoo Musiikin edistämissäätiön pääsihteeri Leena Hirvonen. ”Keskeiset jakoperusteemme ovat hakemuksen laadulliset ja tasokriteerit. Jos se täyttää ne, menemme hakemusten mukaan.” Säätiöllä ei ole etukäteen päätettyä jakoa millaiselle musiikille tai mihin toimintaan sitä annetaan. Jaettavat varat on budjetoitu eri alueille, kuten esimerkiksi elävän musiikin tuki, äänite- tai koulutustuki. Niiden sisällä rahat jaetaan kuitenkin vapaasti. Pääperiaate on selkeä ja reilu: tukea myönnetään niille, jotka sitä ovat hakeneet ja joilla on parhaat hakemukset. Säätiön ensimmäinen toimintavuosi on nyt takana. Kokemukset ovat myönteiset. Erityisen ilahtunut Leena Hirvonen on uusien hakijoiden määrän selvästä kasvusta. Uusia ihmisiä on tavoitettu, vaikka säätiöllä ei ollut sen kummempaa kampanjointia. ”Ehkä sosiaalinen media on auttanut, siellä on liikkunut tietoa tuestamme.” Säätiö jakoi viime vuonna tukea musiikille yhteensä 2,35 miljoonaa euroa. Eräillä tukialueilla jäi hiukan rahaa jakamatta. Se ei kuitenkaan häviä minnekään, vaan siirtyy tänä vuonna jaettavaksi. ”Joillakin aloilla emme saaneet riittävästi hakemuksia. Ehkä olimme myös alussa hiukan varovaisella tukilinjalla. Koska meillä on neljä jakokertaa vuodessa, ei ole helppoa jaksottaa rahoja oikein.” Hakijat ovat kiittäneet sähköisen hakujärjestelmän toimivuutta. Vuosi oli kaikkiaan onnistunut, Leena Hirvonen arvelee. ”Pääsimme eroon rahasta suunnilleen siten kuin aiommekin. Heikki Jokinen • 31 32
© Copyright 2024