32
ILTA-SANOMAT LAUANTAINA 19. 1. 2013
33
ILTA-SANOMAT LAUANTAINA 19. 1. 2013
PS
PS
LEHTIKUVA
ERKKI LAINE
Tähti kiitää Espoossa
vuonna 1997.
Juha Flinck on valmentanut Leo-Pekka Tähteä kymmenen vuotta.
> ”Leo-Pekalta
vaaditaan enemmän”
PARALYMPIALAISET 2012
Leo-Pekka Tähti otti Lontoon paralympialalaisissa 2012 jo neljännen kultamitalinsa – ylivoimaisesti.
MIGUEL VERA
Suomen Urheilija!
URHEILU: Kun Leo-Pekka Tähteä ei valittu Vuoden urheilijaksi, syntyi
kohu. Millainen on tämä mies, jonka neljännen paralympiakullan kansa
valitsi vuoden sykähdyttävimmäksi urheiluhetkeksi?
PORILAISELLA Leo-Pekka
Tähdellä on synnynnäinen paraplegia. Hän on syntymästään asti
ollut alaraajahalvaantunut. Silti
hän ei ole elämässään suostunut
lannistumaan. Leo-Pekka on
urheillut pienestä pitäen, sillä hän
ymmärsi aikoinaan liikunnan
olleen hänelle ainoa elämäntapa.
Muita vaihtoehtoja ei ollut.
– Kasvoin siihen, että olen
pyörätuolissa heti elämäni alusta.
En siis ajatellut asiaa. Minulla oli
urheilu veressä ja tykkäsin todella
siitä. Lähdin myöhemmällä iällä
kavereideni kanssa urheilemaan.
Siellä olin muiden mukana pelaamassa eri lajeja, vaikka olin pyörätuolissa, Leo-Pekka Tähti kertoo.
Sisukas ja määrätietoinen
Leo-Pekka löysi koripallon kahdeksanvuotiaana. Ratakelaajaksi
hän ryhtyi 14–15-vuotiaana. LeoPekka kertoo saaneensa sysäyksen ratakelaukseen osallistuttuaan pyörätuolillaan puolimaratonille.
– Samassa kisassa oli maajoukkuetason pyörätuolikelaajia, jotka
ESKO SALA
olivat katselleet kisaamistani. He
soittivat seuraavana päivänä ja
kertoivat olevansa sitä mieltä, että
minulla on potentiaalia ratakelaajaksi. He kysyivät, kiinnostaako
minua kokeilla lajia. Kokeilin,
enkä ole katunut, Tähti muistelee.
Leo-Pekka painottaa, että ilman
perhettä menestyminen olisi ollut
vaikeampaa.
HÄN KEHUU yli kaiken isäänsä,
joka valmistaa hänelle pyörätuoleja, siskoaan ja äitiään. Heidän
panostuksensa on ollut mittaamattoman arvokas.
– He ovat isoin tukeni ikinä. Isä
on ollut tärkeä henkilö myös
”Voimistelunopettaja yritti
estää
osallistumiseni
urheilutunneille
kaikin keinoin.”
Leo-Pekka Tähti
– Kasvoin siihen, että olen pyörätuolissa heti elämäni alusta. En siis
ajatellut asiaa, Leo-Pekka Tähti kertoo. Kuva Porista 2004.
urheilun puolella. Vanhempien
tuki on kenelle tahansa urheilevalle lapselle tai nuorelle tärkeä.
On kuitenkin hyvä muistaa antaa
lapsen itse sitten päättää, haluaako hän urheilla. Minä olen tykännyt jokaisesta hetkestä, Tähti
kertoo.
Maanantaina Leo-Pekka kertoi
Suomen Urheiluareenalla Taistoprojektiin osallistuneille koululaisille, ettei päässyt nuorena vammautumisensa vuoksi edes koulun urheilutunneille.
– Voimistelunopettaja yritti
estää osallistumiseni urheilutunneille kaikin keinoin. Sitten fysioterapeuttini vaati, että pääsen
muiden mukaan ja sain lopulta
mahdollisuuden osallistua, LeoPekka kertoo.
– Osallistuinkin sitten kaikkiin
lajeihin ja sovelsin niitä itselleni
sopiviksi, hän kertoo.
Leo-Pekka Tähti on Suomen
kansalle vuosien varrella osoittanut, että hänellä riittää tahtoa ja
sisua. Espanjassa talvet asuva
Tähti kertoo harjoittelevansa
päivittäin huomioiden myös
lihashuollon. Tähti treenaa 15-20
tuntia viikossa. Harjoitteluun
kuuluu muun muassa 4-5 kertaa
kelaus, puntteja nostellaan kolmisen kertaa ja koripallotreenit ovat
neljä kertaa viikossa.
– Koripallo on hyvää vastapainoa ratakelaukselle, myös
uintia harrastava Tähti tietää.
Täydellisesti urheiluun keskittyvä Tähti naurahtaakin, ettei
hänellä ole paljon vapaa-ajan
ongelmia. Sunnuntait ovat lepopäiviä, mutta jos arkipäivisin jää
vapaata, hän viettää aikaansa
ystävien seurassa ja puhuu kaikesta muusta paitsi urheilusta.
Tähti tykkää myös lukea.
HARVOIN Vuoden urheilija
-tittelistä nousee sellainen kohu,
kuin nyt nousi nelinkertaisen
paralympiavoittajan Leo-Pekka
Tähden sijoituttua kolmanneksi.
Suomen urheilutoimittajat antoivat tittelin Lontoon olympiahopeaa voittaneelle purjelautailijalle Tuuli Petäjä-Sirénille.
Leo-Pekka Tähti nappasi sadan
metrin kelauksesta taas kultaa ja
teki alkuerissä maailmanennätyksen.
Jo kymmenen vuotta Leo-Pekka
Tähteä valmentanut Juha Flinck
kehuu suojattiaan hienoksi urheilijaksi. Flinck muistelee, että alussa
Tähti oli harjoituksissa aina omissa
oloissaan, teki treeninsä ja lähti
pois.
– Leo-Pekka on muuttunut
ulospäin suuntautuneeksi mieheksi. Nyt juttua kyllä tulee.
– Alussa sain määrätä, miten
harjoittelemme. Nyt Leo-Pekka
ilmoittaa, miten hänen tulisi
treenata. Hyödynnämme hänen
ajatuksiaan valmentamisessa,
Juha Flinck kertoo.
TÄHDEN menestys ei ole tullut
helpolla.
– Leo-Pekalta vaaditaan paljon
enemmän kuin muilta urheilijoilta.
Olen valmentanut sekä olympiaettä paralympiaurheilijoita, joten
tiedän, miten paljon enemmän,
Flinck sanoo.
Juha Flinck on seurannut mielenkiinnolla Vuoden urheilija
-tittelin valintakohua – ja tavallaan
jopa ymmärtää lopputuloksen.
– Minäkin olisin ollut vielä
kymmenen vuotta sitten melko
tietämätön vammaisurheilusta ja
siitä, kuinka paljon menestykseen
vaaditaan terveitä urheilijoita
enemmän harjoittelua. Uskoisin,
ettei moni toimittaja tätä osaa
vielä ymmärtää, mutta sen aika
tulee.
– Vammaisurheilu on heterogeeninen alue, jossa on eritasoisia
luokkia. Leo-Pekka Tähden ratakelausluokka on maailman kovin,
Flinck muistuttaa.
– Leo-Pekka on huippu-urheilija – sanan täydessä merkityksessä.
IS / ANTTI HÄMÄLÄINEN
Arkiaskareissa kotona 2007.
– Tässä iässä ovat lähihistoriasta kertovat kirjat alkaneet kiinnostaa, 29-vuotias Tähti naurahtaa.
Huippu-urheilijalla on oltava
fysiikan ohessa myös henkinen
puoli kunnossa. Tähti painottaa,
ettei hänellä ole sen suhteen
ongelmaa.
– Yleensä vuosittain on jokin
arvokisa ja päämääräni on menestyä paremmin joka vuosi. Haluan
onnistua ja olen sen itselleni
henkisesti sisäistänyt, elämänmotostaan ”kehitys pysähtyy tyytyväisyyteen” tunnettu mies miettii.
– Arvokisoihin osallistuessani
olen realisti. En lähde tavoittelemaan kuuta taivaalta, mutta
yleensä minulla on ollut juuri
kisojen aikaan kunto kohdallaan.
Silloin olen tiennyt, että voitan ja
olenkin sanonut haastattelijoilleni
tavoittelevani vain voittoa. Suuri
kiitos kunnon oikeasta ajoituksesta kuuluu valmentajalleni Juha
Flinckille, Tähti huomauttaa.
Suomen kansan suosikki katsoo tulevaisuutta avarin silmin.
Tähti sanoo, että aktiiviuran
jälkeen elämä on mielenkiintoisesti avoin.
– Tietysti olen miettinyt, mitä
uran jälkeen tapahtuu. Suhtaudun
tulevaisuuteen luottavaisesti, hän
huomauttaa.
Tähti miettii, että tehtävät oman
lajin parissa olisivat ihanteellinen
vaihtoehto.
– Vammaishuippu-urheilun
parissa työskenteleminen kiinnostaa. Toivonkin, että urastani
on eväitä tulevaisuuden ammattiin, hän sanoo.
RITA
TAINOLA
rita.tainola@
iltasanomat.fi
Twitter: @ritatainola
Olympiamitali toi kutsun Linnan
juhliin. Urheilugaalassa mukana oli
mukana myös tyttöystävä Sandra
Ojalilli.