1. No category

www.jarki.fi
Teeren soitimen parhaat kukot kannattaa säästää kannan
tulevaisuuden turvaamiseksi. Tutulla alueella metsästäjä tietää,
missä on soitimen keskus ja mahtikukon reviiri.
JAHTI ON JATKUVAA TYÖTÄ
>
<4
Parhaat päätökset kasvavat tiedosta ja tahdosta. Voi
Mieli tekee metsälle. Metsästäminen on tunnetta ja
arvioida, mikä laji kestää verottamisen ja miten paljon.
haastetta. Metsästys on luontoa ja elämyksiä. Se on
Vastuullinen metsästäjä on tehokas luontotyöläinen.
myös vastuuta ja huolenpitoa tulevaisuudesta.
Työtunnit tuottavat tuloksia. Talviruokinta, suolakiMetsästys on niin hieno juttu, että sen jatkuvuutta
ven kiikuttaminen metsään, riistapellot, suojavyökannattaa hoitaa.
hykkeet ja rakennetut kosteikot kasvattavat
Suomessa on noin 300 000 metsästäjää, joista
monimuotoisuutta.
vähän yli puolet kuuluu metsästysseuroihin.
Paikallisten kantojen hoito on välittämistä ja
Riistakannan eteen tehtyjen työtuntien
käytännön tekoja. Esimerkiksi metsäkanamäärä on valtava. Tosiharrastaja tietää,
lintujen suurimmat soitimet voi rauhoitettä tulevaisuuden turvaksi tarvitaan
taa vapaaehtoisin päätöksin. Huippujärkeviä tekoja.
RIISTAKOLMIO on
Tutussa metsästysmaastossa riistakukkoja säästämällä taataan hyvä
pysyvä metsäriistan
seurannan laskentareitti.
geeniperimä ja paikallisen kannan
kantojen ja niissä tapahtuvien
Laskentalinjan pituus on 12
muutosten seuraaminen sujuu.
säilyminen.
km. Talvilaskennoissa keskitytään
Vahva paikallistuntemus herätTekemistä riittää jahtikauden
riistanisäkkäiden
jälkiin
ja
kesälasulkopuolella. Seuranta, laskentää huomaamaan muutokset
kennassa kanalintuihin. Metsästysseurat
ta ja tilastoinnit rakentavat
ja hakemaan selityksiä. Sitä
vastaavat
kolmiolaskennasta. Yhdessä
pohjaa
riistanhoidolle.
kautta löytyy ratkaisuja.
saalistilastojen kanssa niistä saadaan hyvä
Kun eläimet ja niiden
Luontotyöläinen pitää
pohja metsästyksen suunnittelulle ja ekologiselle
tietonsa ajan tasalla.
käyttäytyminen
on
kestävyydelle. Laskentareiteillä kerätään tietoa riistalaHyvä
metsästäjä
tuttua,
näkee
jien määrästä, elinympäristöistä ja niiden muutoksista,
tunnistaa
lajit ja
nopeasti tekojen
kantojen vaihteluista, niiden syistä ja seurauksista.
vaikutukset.
osaa ampua.
• 1948 pysyvää reittiä
• kattavat koko maan
• lasketaan kaksi kertaa vuodessa
• tulokset: www.riistakolmiot.fi
>
km
km
Kuva ©Lasse Kylänpää
<4
Kuva: Gilbert Ludwig
JÄRKI-ISKU 11: Teerenpeliä
< 4 km >
RIISTARIKKAUSINDEKSI on monimuotoisuuden mittari. Mitä korkeampi arvo, sen
paremmin metsäluonto voi. Lasketaan koko maassa 50 x 50 km ruuduista, joita verrataan
naapuriruutujen tuloksiin. Mittalajit: metsäjänis, orava, susi, kettu, kärppä, saukko, näätä,
ahma, ilves, metsäkauris, hirvi, valkohäntäpeura, metsäpeura, riekko, pyy, teeri, metso.
JÄRKI-ISKU 11: Teerenpeliä
www.jarki.fi
3-5 V. KOIRAS
Teeri taistelee
reviirin
kerrallaan
3-5 V. KOIRAS
VANHA
MAHTIKUKKO
3-5 V. KOIRAS
NUORI
1-2 V.
KOIRAS
NUORI
SYYSSOIDIN on reviiritaistelua.
1-2 V.
Naaraat seuraavat yhteenottoja
KOIRAS
ja katsastavat tulevien lastensa
isäehdokkaita. Samaan aikaan
syys-lokakuussa on käynnissä
teerenmetsästys, jossa myös soitimen mahtikukko on vaarassa. Teeret aloittavat parveutumisen
syyssoitimen jälkeen. Vanhat kanat saattavat kuitenkin pysyä omilla
pesäreviireillään tammikuuhun saakka. Talvisin teeriparvet ruokailevat yhdessä ja yöpyvät lumeen kaivetuissa kiepeissä.
3-5 V. KOIRAS
NUORI
1-2 V.
KOIRAS
3-5 V. KOIRAS
3-5 V. KOIRAS
NUORI
1-2 V.
KOIRAS
NUORI
1-2 V.
KOIRAS
20-100 m
KEVÄTSOIDIN on parittelua.
Naaraat suosivat komeita vanhoja kukkoja soitimien keskustoissa. Ne
valitsevat suurimmat soitimet, parittelevat yleensä mahtikukon kanssa
ja jäävät loppuiäkseen valitsemalleen pesimäpaikalle. Kanojen pesät
ovat parin kilometrin säteellä soitimesta.
TEERI PÄRJÄÄ PIENEMMÄLLÄ
Teeren reviiri on pieni verrattuna metsonsoitimen
hehtaareihin. Teerikukot raivaavat tietään kohti
keskiötä reviiri kerrallaan. Voittaja on usein 4-5 -vuotias vanha kukko. Kukkopojat joutuvat alkuun tyytymään reuna-alueisiin. Mahtikukko parittelee monen
naaraan kanssa ja on isä usean äidin jälkeläiselle. Se
jakaa hyviä geenejä jälkeläisilleen.
Teeren soidin kuuluu keväisin kauas. Teerikukot
pitävät reviirinsä lähes läpi vuoden. Ne poistuvat
sieltä ainoastaan kesällä sulkiakseen itsensä kuntoon
seuraavaa vuotta varten. Jopa 90 prosenttia kaikista
koiraista kuolee kesän aikana, soidinkukoista hävikki
on yli puolet.
Koirasjälkeläiset jäävät pesintäalueelle. Naarasjälkeläiset lähtevät muualle. Naaraatkin ovat toki paikkauskollisia. Ne asettuvat muutaman kymmenen kilometrin
säteelle synnyinreviireistään ja pysyvät siinä. Kun
uuden reviirin mahtikukko ei ole naaraan oma isä,
pidetään samalla huolta geeniperimän laadusta.
Teeren soidin on aukeilla paikoilla, kuten pelloilla,
kevätjäillä tai soilla. Metsot taas tarvitsevat metsää.
Ojitus ja avohakkuut rikkovat metsojen soidinhehtaareja. Metsokanta on tihein itäisen Suomen suurilla
yhtenäisillä metsäalueilla. Koirasmetso saattaa paritella myös teerinaaraan kanssa. Jälkeläistä kutsutaan
korpimetsoksi.
Metson soidin
kattaa
hehtaareja
n. 2 ha
Useita hehtaareja
KEVÄTSOIDIN vaatii metsää ja
tilaa. Hyvä metsonsoidin tarvitsee
jopa viisikymmentä hehtaaria.
Yhden kukon soidinreviiri kattaa pari
metsähehtaaria. Erämaiden lintu on
joutunut sopeutumaan. Soitimiseen
kelpaavat myös erämetsäalueiden
kyljissä
olevat
hyväkasvuiset
taimikot.
JÄRKI-ISKU 11: Teerenpeliä
IHMINEN VAI ILVES?
Tutkijat hakevat syitä metsäkanalintujen kantojen vaihteluille. Yksi syy
selittää ehkä yhden ongelman. Luonto ja ympäristö ovat useiden tekijöiden
monimutkainen kokonaisuus. Luonnon monimuotoisuus on jatkuvaa syyja seuraussuhteiden summaa. Kun ilveskanta lähti nousuun, tupsukorva
nostettiin syytettyjen aitioon. Ilves syö muun muassa metsäkauriita ja
teeriä. Siitä on päästävä eroon, että tulevaisuudessakin voisi metsästää.
IHMINEN
Onko se muka näin yksioikoista?
Todellisuus on kaukana mustavalkoisesta. Metsäkanalinnut ja niiden poikaset ovat luonnon kokonaisuudessa
monen ruokaa. Kettu, näätä, kanahaukka ja monet varislinnut vierailevat samoilla apajilla ilveksen kanssa. Petokanta on vain yksi riistakannan vaihteluun vaikuttava
tekijä.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia kanalintukantoihin on
tutkittu. Aikaistuva kevät varhentaa myös soitimen ja
parittelun. Kevät lämpenee, mutta kesä voi silti käynnistyä
kylmänä. Kylmyyteen kuoriutuneet poikaset jäävät keskiMETSÄmääräistä heikommiksi ja pienemmiksi.
SUURPETO
KANALINTU
Maa- ja metsätalouden muutokset vaikuttavat luonnon
monimuotoisuuden kuvioihin. Metsojen soidinkuviot
kaatuvat reviirejä katkoviin avohakkuisiin ja ojituksiin.
Ajan kanssa voi löytyä eväitä sopeutumiseen.
PIENPETO
Avohakkuut heilauttavat alueellisia ekosysteemejä. Kun
myyräkanta kasvaa, se houkuttelee paikalle petolintuja,
kettuja ja muita myyränsyöjiä. Myyräkannan romahdettua ruoka on haettava muualta, vaikka teeren pesältä.
Metsäkanalintujen kantojen heilunnat ovat monimutkaisten tekijöid- Kuka aiheutti muutoksen? Ihminen vai myyrä?
en summa. Suurpetokantojen kasvu puhuttaa. Esimerkiksi ilves on Tutkijat ja vastuulliset metsästäjät ovat samaa mieltä siitä,
moniruokainen. Kettu on ilveksen kilpailija ruuanhakumarkkinoilla, ja että soitimen parhaat kukot pitää säästää. Soidinmenojen
samalla sen potentiaalinen ruoka. Ravintokehä pyörii. Ihminen on sen rasittamat mahtikukot ovat monen metsästäjän mielestä
jopa liian helppo saalis.
huipulla ja vaikuttaa toimillaan kaikkiin kantoihin.
227 pesän kertomaa:
• 971 poikasta.
• Pesueen keskiarvo 7,6.
• 70 % tunnettujen soidinkukkojen
jälkeläisiä.
• 3,8 % poikueista useamman isän
jälkeläisiä.
Lähde: Lebigre, C., Alatalo, R.V., Forss, H. & Siitari, H. 2007: Low
levels of relatedness on black grouse leks despite male
philopatry. Mol. Ecol. 16:4380-4389.
Teeren vuosi
Kevätsoidin maalis-huhtikuussa
Pariutuminen vapun tienoilla
Hautominen ja poikaskausi
kesä-heinäkuussa
Koiraan sulkasato kesä-elokuussa
Syyssoidin syys-lokakuussa
Parvielämä marras-maaliskuussa
Teerinaaras valitsee
Naaras tahtoo soitimen komeimman,
lihaksikkaimman ja usein myös vanhimman koiraan parittelukaverikseen.
Valinnalla on väliä. Halutuimmalla
uroksella on näyttävä lyyrapyrstö, tuuhea
hurmekulma ja kiiltävät sulat.
Kuva: Gilbert Ludwig
Kilpailija ja potentiaalinen ruoka
Kuva: Gilbert Ludwig
Kuvat: Gilbert Ludwig
www.jarki.fi
Kuva: Lasse Kylänpää
JÄRKI-ISKU 11: Teerenpeliä
www.jarki.fi
PÄÄTIMME RAUHOITTAA
- Metsästäjän pitää tuntea lajit ja
ympäristö. Riistanhoito on työtä
luonnon hyväksi, Metsästäjäliiton
Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja
Markku Kejonen sanoo.
”Täytyy olla moraalia, ajatusta ja välittämistä. Pitää olla kiinnostunut, ajatella kokonaisuuksia, ottaa selvää,
toimia vastuullisesti”, Metsästajäliiton Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Markku Kejonen sanoo.
Hän metsästää, kuuntelee ja toimii.
”Tieto on olennaista. Pitää varmuudella tunnistaa lajit
ja tuntea ympäristö. Parantamisen ja uuden oppimisen
varaa on aina. On hyvä kulkea metsällä. On mukava
saada saalista. Myös tulevaisuudessa. Metsästäjä on
koko ajan luontotöissä. Metsästäjien, paikallisten asukkaiden ja kaukaa viisastelevien näkemykset poikkeavat
joskus paljonkin toisistaan.”
KEINOJA?
”Me metsästäjät halusimme turvata teerenmetsästyksen tulevaisuuden alueellamme. Metsästysseuramme
päätyi rauhoittamaan ison teerensoitimen. Vapaaehtoinen rauhoittaminen on hyvä keino. Romahtanutta
kantaa lähdettiin pönkittämään rauhoittamalla viidenkymmenen hehtaarin syyssoidinalue. Tulokset näkyiVAPAAEHTOINEN RAUHOITUS
• Kontiorannan erän metsästysalue on 6500 ha.
• Vuosittain päätetään noin 50 hehtaarin
rauhoittamisesta teerenmetsästykseltä.
• Ensin rauhoitettiin soitimelta metsästäminen klo 6-12,
sitten kokonaan, ”ettei tartte kelloa katsella”.
• Ensimmäinen rauhoituspäätös 2009.
• Kukkojen määrä tuplaantunut viidessä vuodessa.
Lähteet mm: RKTL, Metsästäjäliitto,
Heli Siitari, Luonnon- ja riistanhoitosäätiö,
Gilbert Ludwig, Jyväskylän yliopisto.
vät jo muutaman vuoden rauhoituksen jälkeen kannan
kasvuna ja vahvistumisena.
Vastuullinen metsästäjä tekee paljon muutakin
metsässä ja luonnossa kuin tulee aseen kanssa metsästysaikaan paikalle ja korjaa saaliin talteen. Hän ruokkii
riistaa, pyytää sitä syöviä pienpetoja, seuraa ja laskee
riistakantaa. Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piiri
maksaa euron jokaisesta kaadetusta minkistä ja
supikoirasta. Vuodessa rahaa kuluu parin tonnin
verran. Riistan hyvät olosuhteet ovat ympäristön ja
siellä liikkuvan etu.”
MOTIVAATIO?
”On helppo toimia, kun asiat perustellaan ja tavoite on
selkeä. Teot vaikuttavat toisiinsa. Rauhoitustahto
jatkuu, kun tulokset näkyvät. Alueellamme on nyt
viitisensataa teertä. Niitä riittää jokaiselle metsästäjälle. Mahtikukkoa ei kannata ampua, vaikka se tuleekin
ensimmäisenä soidinpaikalle. Juuri sitä tarvitaan
hyvän kannan jatkamiseen. Sen ei kuulu päätyä
pataan.
Metsästys ei koskaan jämähdä paikalleen. Siksi on
tärkeä tuntea alue ja sillä liikkuva riista. Järkevillä
toimilla voidaan estää tuhoja ja taata metsästyksen
jatkuvuus. Metsän rauha kasvattaa hyviä ajatuksia. Sää
tuntuu sateessakin mukavalta.”
Lisätietoja mm. :
www.jarki.fi • www.luontojariista.fi • www.riista.fi •
www.kontiorannanera.fi • www.metsastajaliitto.fi
Järki on Baltic Sea Action Groupin ja Luonnon- ja riistanhoitosäätiön yhteinen hanke, jonka tavoitteena on maatalouden vesiensuojelun ja luonnon monimuotoisuuden järkevä edistäminen.
Hanketta rahoittavat mm. Sophie von Julinin säätiö, Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö,
Suomen Kulttuurirahasto sekä Ympäristöministeriö.
2013 Järki-hanke (www.jarki.fi)
Järki-iskun teksti Hia Sjöblom • Järki-iskun grafiikka & taitto Toinen Keksi Oy, Salo.