Yliopisto syyskuu 2012
sy ys K U U 2 0 1 2 9 H E L S I N G I N w w w. Y L I O P I S T O N h e l s i n k i . f i / T I E D E L E H T I y l i o p i s to Naaras ja uros Tunnistatko eläimen itsessäsi? sivu 18 26 | Kurjen syksy 52 | Ihmemaisteri sisältö YLIOPISTO nro 9 18 kuva / kannen kuva pauliina mäkelä tuoksut, vietit ja parit. 74 Jenny Vainio purkaa fysiikan ukkovaltaa. 32 kuva kuvaportti kuva veikko somerpuro 150 000 luontovierasta viikossa. 21.9.2012 ALKUSANAT ARTIKKELIT 18 kansi | Eläin meissä 25 Liiton hyötyhistoria 26 Kuka: Janne Kurki 32 Klikkaa luontoon 36 Köyhän lapsen opintie 38 Ihmissudokua 42 Mutkitellen tai suoraan 46 Ylkkäristä yrittäjäksi 48 Äly, voima ja teot 52 Maisteri vislaa 56 Essee: Kirkko gulagin jälkeen 56 Elina Kahla kuulee Pussy Riotin karjunnassa heleyttä. essee | PALSTAT 4 Pääluku 5 Alkuluvut 15 Mitä nyt! 16 Syyskuu 60 Kirjat 68 Kolumni 70 Survo 70 Puheenvuoro 72 Kolumn 72 Väitöksiä 74 Minä väitän 76 Tapahtuu 79 Tohtorin hatusta Nisäkkään toive Y liopistolla kuhisee. Uudet opiskelijat ovat saapuneet. Kaiken muun ohessa alkaa vilkas parinmuodostuksen aika. Opiskeluvuosina liikkeellä on paljon kiinnostavia ja kiinnostuneita kumppaniehdokkaita. Mutta millä perusteella parit muodostuvat, kun yhteiskunnallinen asema tai vanhempien toiveet eivät nykyään ole päällimmäisinä mielessä. Monet vetoavat rakastumiseen — mitä se sitten on? Sosiaalipsykologiaa? Kemiaa? Biologiaa? Tämän lehden pääjutussa Antti Kivimäki kirjoittaa parinvalinnan biologisesta perustasta (s. päätoimittaja 18). Olemmeko eläimarja pemberton mellisempiä kuin tajuammekaan tai tahdomme myöntää? Omia opiskeluaikojani ryyditti keskustelu tasa-arvosta. Kaihertamaan jäi se, että biologinen ihminen haluttiin kuopata ja kutistaa naisen ja miehen erot pelkäksi tekniikaksi. Tasa-arvo tuntui edellyttävän samanlaisuutta. Kaikki eivät sulata ajatusta ihmisen eläimellisistä puolista. Lisääntymiseen liittyvät vietit ovat kuitenkin niin voimakkaita, että minne evoluution muovaamat uros- ja naarasominaisuudet katoaisivat. Raskaus ja lapsesta huolehtiminen vaikuttavat erityisesti naisen elämään niin radikaalisti, että biologiaa on vaikea sysätä marginaaliin. Nisäkäs mikä nisäkäs. LEIJONAN TAVOIN | Vaikka kumppanin tuoksu huumaisi, paria valitessa kannattaisi kiinnittää huomio ihmismäisiin puoliin, että elämä olisi onneksi. Mutta kunpa meissä säilyisi sen verran eläintä, että huolehtisimme geeniemme kantajista, noista siloposkista, leijonaemon tavoin. Tulisimme ruokkimaan, emmekä jäisi keräämään vielä lisää ja lisää ja lisää. Olisimme kasvavan vieressä, opettaisimme pärjäämään, emme raiskaisi ja tappaisi. Ja jos joku sekoaisi, löytyisi ihminen avuksi. l YL IO PISTO 9|201 2 3 KOMMENTOI: www.helsinki.fi/yliopistolehti PÄÄLUKU Opetus arvoonsa REHTORI THOMAS WILHELMSSON ’’ Opetuksen parantaminen tuo uutta rahaa. 4 Y LI O P I STO 9 | 2 012 Vaikka Helsingin yliopiston menestystä kuvataan usein vahvan tutkimustoimintamme näkökulmasta, opetuksemmekin on korkeatasoista. Monelta kohdin toki löytyy myös parannettavaa. Strateginen pyrkimyksemme kuulua maailman 50 parhaan yliopiston joukkoon edellyttää panostamista opetukseen. Huippuyliopistossa tutkimuksen ja opetuksen laatu kulkee käsi kädessä. Opetuksen parantaminen voi lisäksi kaikkein helpoimmin tuoda Helsingin yliopistolle uutta rahaa opetusministeriön rahanjakomallin perusteella. Jo useampaan Helsingin yliopiston strategiaan on kirjattu tavoitteeksi opetuksen arvostuksen lisääminen. Yliopistojen opettajien pedagoginen koulutustaso ja sitoutuneisuus opetukseen ovat jatkuvasti nousseet. Silti vielä paljon on tehtävissä. Yliopiston lukuvuoden avajaispäivänä julkistettiin tieto siitä, että Helsingin yliopisto on — ensimmäisenä Suomessa — kansainvälisten huippuyliopistojen esimerkin mukaisesti päättänyt perustaa Opettajien akatemian. Akatemian tavoitteena on nimenomaan vahvistaa opetuksen arvostusta yliopistoyhteisössä sekä kohentaa opiskelijoiden oppimisen laatua ja tuloksia. Se tarjoaa opettajien parhaimmistolle monialaisen yhteisön, jonka kautta hyvät käytännöt voivat levitä yliopistolla. Kuluvan lukuvuoden aikana on tarkoitus valita Opettajien akatemian ensimmäiset 30 perustajajäsentä, jonka jälkeen mukaan voisi tulla 15–20 uutta opettajaa vuodessa. Också på många andra sätt söker och kan vi inom ramen för våra njugga resurser förbättra kvaliteten på vår undervisning. Genom det arbete som görs eller planeras vad beträffar breddandet av kandidatundervisningen på områden där det föreligger många små discipliner kan man såväl öka och förbättra undervisningen som ge studenterna en sådan bredare förståelse som dagens samhälle kräver. Likaså kan samarbetet med samhället omkring oss och med vår alumnorganisation bidra till att stärka kvaliteten på vår undervisning. Helsingfors universitet har markerat undervisningens betydelse genom att fastställa de etiska principer som ska iakttas i undervisningen och studierna. Principerna utgår från ett antal centrala ideal för undervisningen, i vilka den viktiga och värdefulla tanken på universitetet som ett samfund av lärare och studerande spelar en central roll. Vaikka yliopiston taloutta leimaa niukkuus, opetusta voi ja pitää kehittää. l alkuluvut SYYSKUU 2012 koonnut Mikko Pelttari kuva veikko somerpuro Vaarallinen ystävä aivoaineet | Oli se huikka, hatsi tai jotain muuta — kunhan vain humahtaa päähän. Päihteiden viettelevyys selittyy pitkälti aivojen neuronitoiminnan muutoksilla, tietää neurobiologian dosentti Petri Hyytiä, 56, biolääketieteen laitokselta. — Jotkut aineet kiihdyttävät hermovälitystä lisäämällä välittäjäaineen määrää synapsiraossa, toiset taas vaimentavat neuronien toimintaa. Yhteistä päihteiden välittömille vaikutuksille on se, että dopamiinia vapautuu oppimiseen ja motivaatioon osallistuvilla aivoalueilla. Hyytiä kollegoineen on mukana kansainvälisessä ERA-NET NEURON -hankkeessa, jossa tut- kitaan päihteiden pitkäaikaiskäytön vaikutuksia aivotoimintaan. Apuna käytetään koe-eläinten aivojen magneettiresonanssikuvantamista. Tulosten toivotaan muun muassa hyödyttävän lääkeaineisiin perustuvan päihdehoidon kehittämistä. Riippuvuuden syntyyn vaikuttaa paitsi perinnöllinen taipumus myös pitkäaikainen päihdealtistus, joka muiden vaikutusten ohella heikentää otsalohkon kykyä kontrolloida impu lsseja. Onko tieto vaikuttanut siihen, miten tutkija itse suhtautuu alkoholiin? — Lasken pedantisti promilleja, mutta en luovu kuitenkaan saunakaljasta, Hyytiä linjaa. l mar- ’’ ko leppänen Lasken promilleja, mutten luovu saunakaljasta. 2,60 euroa pulitetaan opiskelija-ateriasta tästedes, kun valtioneuvosto budjettiriihessään laski 1,45 miljoonaa euroa lisää opiskelijoiden ateriatukeen. Opiskelijahintaisen appeen hinta laski kymmenellä sentillä annosta kohden. Jos opiskelijakortin omistaja herkuttelee joka arkipäivä opiskelijaruokalassa, kymmenen sentin säästöjä kertyy parisenkymmentä kuussa. Kaksi euroa on reilu puoli prosenttia kuukausittaisesta opintorahasta. Opintorahasta puolikin prosenttia tulee eittämättä tarpeeseen. Opintotuki sidotaan indeksiin 1.9. 2014. LUKUPÄÄ yks Kake: Pääteokseni I–III ntamo, 2012 me oltiin hiljaa ja puhuttiin paradokseista. oliko se tuomas vai teijo, joka keksi, että se vasta paradoksi olisikin, jos olisi paradoksi, joka ei ole paradoksi. olisi myös luonnonlaeille alisteista metafysiikkaa ja me kirjoitettaisiin siitä runo. , ja sitten me pojat huudettiin! 6 Y LI OP I STO 9 | 2 012 Brittipsykologit kertovat PLOS ONE -lehdessä mallasjuoman hupenevan pyöreästä la kuva Lauri voutilainen alkuluvut ”Glass shape appears to influence the rate of drinking of alcoholic b Pyhä lehmä Liiallinen lihankulutus ei uhkaa ainoastaan ihmiskuntaa vaan koko maapalloa. BIOMASSA | Jos avaruusoliot tutkivat palloamme tällä hetkellä, he päätyvät viihdeteollisuuden hyvin tuntemaan tulokseen: maapallon valtias on lehmä. 1900-luvun aikana villieläinten määrä on romahtanut ja kotieläinten määrä kasvanut nopeasti. Karjan biomassa on tällä hetkellä paljon suurempi kuin ihmisen, toteaa professori Vaclav Smil Manitoban yliopistosta Kanadasta. Ihminen tarvitsee jatkuvasti lisää pinta-alaa viljelyyn, vaikka toisaalta ruokaa tuotetaan jo nyt liikaa. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan järjestämässä Food, Fibre or Fuel -seminaarissa pohdittiin maapallon suurimpia ongelmia: energia- ja ruokakriisiä. Vaikka monet asiat ovat tutkimuksen näkökulmasta epävarmoja, toiset eivät ole: — Euroopassa ja PohjoisAmerikassa me emme tarvitse enää yhtään mitään lisää, Smil sanoo. Euroopassa haaskataan ruokaa 15 000 kilokaloria henkeä kohden päivässä. Yhdysvalloissa tilanne on vielä pahempi. — Yhdysvallat, Brasilia ja Argentiina tuottavat koko ajan lisää ruokaa — eläimille. Me emme tarvitse enää lisää lihaa. Jopa Kiinassa ruuan ylituotanto alkaa olla ongelma. Ainoastaan Afrikassa tuotantoa pitäisi lisätä, Smil sanoo. Ruoka on World Vegetable Centerin pääjohtaja J.D.H. Keatinge mukaan liian halpaa. Sen hinnan voisi tuplata. Toisaalta vihannekset ja hedelmät ovat liian kalliita. — Ruokateollisuus käyttää mainostukseen moninkertaisen budjetin verrattuna siihen, mitä yhteiskunnat pystyvät käyttämään terveellisestä ravinnosta tiedottamiseen, pahoittelee Keatinge. l Heta muurinen beverages. This may represent a modifiable target for public health interventions.” asista 60 % nopeammin kuin suorasta tuopista: http://www.plosone.org/article/info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pone.0043007 Syöpälääke torjuu viruksia Lääkeaineet saattavat soveltua muihinkin vaivoihin kuin mihin ne on kehitetty. Näin lääkkeiden kehityskaari voi lyhetä vuosilla. ’’ Uuden polven lääkkeet estävät virusten leviämisen. kuva 123RF uusiokäyttö | Suomen molekyylilääketieteen instituutin (FIMM) tutkimusryhmä on kehittänyt yhteistyökumppaneidensa kanssa soluviljelymenetelmän, jolla voidaan löytää influenssaan tehoavia lääkeaineita. Tutkijat tunnistivat kaksi uutta influenssavirusta estävää lääkeainetta, obatoclaxin ja gemsitabiinin, ja todistivat aiemmin tunnistetun salifenyylihalamidin tehon. Tutkimustulokset julkaistiin Journal of Biological Chemistry -lehden online-versiossa. — Nämä lääkeaineet ovat jo hyväksyttyjä tai parhaillaan testattavia syöpälääkkeitä. Ne tehoavat influenssaan selvästi matalammilla pitoisuuksilla kuin mitä syöpäsolujen tuhoamiseen tarvitaan, to teaa ryhmän johtaja Denis Kainov. Influenssaan sairastuu vuosit- tain merkittävä osuus väestöstä. Käytössä on suoraan influenssavirukseen kohdistuvia rokotuksia ja lääkkeitä. Virukset ovat kuitenkin muuntautuvia ja pystyvät usein nopeasti kehittymään vastustuskykyiseksi perinteisille lääkkeille. Uudet viruslääkkeet pyritäänkin kohdentamaan isäntäsolun omia proteiineja vastaan. Tavoitteena on muuttaa tilapäisesti isäntäsolun toimintaa siten, että viruksen leviäminen elimistössä estyy. Tulokset auttavat uuden polven viruslääkkeiden kehittämistä. — Toivomme, että uudentyyppiset lääkkeet vahvistavat tulevaisuudessa influenssan vastaista lääkearsenaalia ja ihmiskunnan kykyä kontrolloida tulevien influenssaepidemioiden haitallisia vaikutuksia, FIMM:in johtaja Olli Kallioniemi sanoo. l PÄIVI LEHTINEN MADONLUVUT E-savuke | Nikotiinipitoista vesihöyryä tuottavasta sähkötupakasta tai ”e-savukkeesta” toivotaan ratkaisua tupakointisairauksiin. Tupakanmuotoinen sähkölaite auttaa tupakasta vierottautumisessa — tai jos ei autakaan, se on selvästi tavallista tupakkaa terveellisempi, koska höyry on haitattomampaa kuin savu. Lontoolaisen Queen Mary -yliopiston tutkija Hayden McRobbie hyökkäsi e-tupakan kansanterveydellisiä hyötyjä vastaan Euroopan tupakka- ja nikotiinitutkimusyhteisön 14. vuosikokouksessa Helsingin yliopistolla alkusyksyllä. — Tupakoijat, jotka olisivat muuten lopettaneet, ovat siirtyneet e-savukkeisiin. Riskinä on, että muuten savuttomat nuoret alkavatkin käyttää e-savukkeita, McRobbie latasi. E-savukkeisiin liitetty mielikuva ”turvallisesta tupakasta” vesittää helposti vuosikymmenten terveysvalistuksen. Julkisissa tiloissa saakin polttaa — e-savukkeita. — Teollisuuden viesti on, että taas saa pitää hauskaa, rajoituksetta, McRobbie sanoi. Kansainvälisen konferenssin valtavirta kuitenkin kannatti sähkötupakkaa perinteisessä haittojen vähentämisen eli harm reduction -politiikan hengessä. Tupakanvastaisen ASH-järjestön tutkimusjohtaja Martin Dockrell huomautti, etteivät Nancy Reagan -tyyliset ohjeet ”ei huumeita, viinaa tai esiaviollista seksiä” toimi tosielämässä. — Savuton nikotiini on tämän vuosikymmenen harm reduction -politiikkaa ja yhtä tuloksekasta kuin neulanvaihto 1980-luvulla tai turvaseksi 1990-luvulla, Dockrell sanoi. l Antti Kivimäki YL IO PISTO 9|201 2 7 alkuluvut ”Channel Two is putting on a Lord of the Rings marathon as part of t näyttävät useita länsimaisia elokuvia päivässä, jotta ihmiset pysyisivät pois kaduil TÄHTIVIERAS Suuttumus vie mennessään Kielentutkimus voi olla keino analysoida yhteisymmärryksen puutetta. ilkeys | Claudine Moïsella on tapana pyöräillä suurkaupunkien lähiöissä aineistoa keräämässä. Katu on optimaalinen paikka, koska sitä ylläpidetään verovaroin. Kadulla mikä hyvänsä kommentti äityy äkkiä ilmiriidaksi. Välillä hänen pitää laskeutua satulasta tekemään muistiinpanoja. —Se on muuten vaikeaa. On vaativaa keskittyä verbaaliseen väkivaltaan ja pysytellä järkiajatuksissa. Siihen se perustuukin. Jotta loukkaus olisi loukkaus, sen täytyy toimia. Se täytyy ymmärtää. Verbaalisesta väkivallasta on alettu huolestua viime vuosina. Moni valittaa, että elinympäristö on konfliktoitunut. Loukkaus Suunsoitto ja kirosanat ovat yleistyneet täytyy julkisissa tiloissa. Myös sähköisiä vies- ymmärtää, että se toimii. timiä käytetään ilkeilyyn. Moïselle kyseiset vuoropuhelun säröt ovat yhteiskunnallinen jatkumo, jonka hän ulottaa eurooppalaisen valtion syntyyn. Valtio yhdenmukaisti kielen ja tuotti vakioidut käytösmallit kaikille. Sanallinen väkivalta pilkkaa kanssaolijoita ja todistaa, kuinka sopimus sanojen merkityksistä ja luvallisuudesta rakoilee, ja tilaa ei olekaan kaikille. — Kysymys on kärsimyksestä, vaikka se on ehkä turhan juhlallinen sana. Sanojen näennäinen harmittomuus on osa tutkimusongelmaa. Moïse on valmistanut tutkijaryhmänsä kanssa ranskankielisessä maailmassa suositun opetus-DVD:n, jossa esitetään riitatilanteita, kuten vangin vartijalleen purkamaa pettymystä saamatta jääneestä tupakka-askista. Analyysiosassa puretaan riitapuheen elementtejä. — Olen tyytyväinen, kun pystyn paikantamaan yhteiskunnan ongelmia filologian avulla. l MAARIA YLÄNKÖ Claudine moïse on grenoblen yliopiston sosiolingvistiikan professori. 8 Y LI OP I STO 9 | 2 012 kuva saara vuorjoki ’’ the government’s efforts to restore peace.” Iranin televisiokanavat ta: http://www.time.com/time/world/article/0,8599,1906740,00.html Google tuo kaiken yhteen. Millä hinnalla? kuva 123rf siirto | On oikeastaan vaikea tajuta, että Google on vasta 14 vuotta vanha. Maailman suosituimmasta hakukoneesta on vaivihkaa kasvanut iso osa arkeamme. Sen tekemät kartat ja kuvaamat katunäkymät auttavat suunnistamaan ja ilmainen sähköposti tarjoaa helpon ratkaisun yhteydenpitoon. Seuraavana projektinaan Google pitää maailman kaikkien kirjojen digitoimista. Kunnianhimoinen hanke on jo käynnistynyt: koko Michiganin yliopiston kirjasto on nyt skannattu. Kuulostaako hienolta? Googlea tutkinut yhdysvaltalainen Siva Vaidhyanathan ei ole vakuuttunut yhtiön ottaman roolin hyvyydestä. — Kyseessä on kuitenkin yksityinen liikeyritys, pohjimmiltaan mainostoimisto. Onko hyvä asia, että yksi yhtiö ottaa hoitaakseen kulttuuriperinnön tallentamisen? Vaidhyanathan kysyi puhuessaan maailman kirjastojärjestöjen kon- ferenssissa IFLAssa elokuussa Helsingissä. Puheessaan hän vertasi kulttuuriperimän tallentamista ihmisen perimää selvittäneeseen Human Genome -projektiin. — Kun projekti käynnistyi, yksityinen yritys tarjoutui nopeuttamaan sitä, Vaidhyanathan kertoo. Vastikkeeksi yhtiö pyysi osuutta kaikista projektin tuottamista sovelluksista. Pyyntöön ei suostuttu. — Silloin katsottiin, että näin tärkeää asiaa ei voida myydä lyhyen aikavälin edun takia. Mutta olemmeko lyhytnäköisempiä, kun kyse on kulttuurista? Vaidhyanathanin ratkaisu olisi käynnistää oma digitointiprojekti, jota koordinoisivat kirjastot. — Se olisi varmasti hitaampi, mutta sitä ei omistaisi yritys. Lisäksi se voitaisiin tehdä ehdoilla, jotka parhaiten palvelevat yleisöä maksukyvystä tai mainosmarkkinoista riippumatta. l Juha merimaa Helsingin yliopiston kemian professori Markku Leskelälle on myönnetty kansainvälinen ALD-palkinto hänen ansioistaan ohutkalvojen tutkijana ja nanomateriaalitieteiden kehittäjänä. Palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa. Tarkemmin ALD-tekniikasta ja Leskelän tutkimuksesta kirjoitimme Yliopistolehdessä 1/2012. kuva VEIKKO SOMERPURO Google vs. kirjastot VÄ L KYT Helsingin yliopiston Radiokemian laboratorio täytti elokuussa 50 vuotta ja Tvärminnen eläintieteellinen tutkimusasema syyskuussa jo 110 vuotta. Yliopisto-lehti onnittelee. Valtion tiedonjulkistamispalkinnot jaettiin 12.9., ja Helsingin yliopistossa on aihetta juhlaan. Palkittujen joukossa oli ympäristöalaa laajasti käsittelevän Ihminen ja ympäristö -kirjan toimitus. Toimituskunnassa olivat muun muassa professori Jari niemelä ja tutkija Sanna sorvari Helsingin yliopistosta. Toinen palkinto meni tutkimusmatkailija Georg August Wallinin tutkimusaineiston saattamisesta julkaisukuntoon ja Wallinin elämäntyötä koskevan tiedon julkistamisesta tutkija Kai Öhrnbergille, tutkija Patricia Bergille ja egyptologi Sofia Häggmanille. Lisäksi taloushistorian professori Markku Kuisma sai raadilta elämäntyöpalkinnon taloushistorian alalla tehdystä tiedonjulkistamistyöstä. YL IO PISTO 9|201 2 9 alkuluvut 71,7 % ”Puolet vastanneista autoilijoista myönsi keskittymiskyvyn ajamise Saksalaisen Allianz-Gruppen Englannissa tekemä tutkimus sanoo, että klassinen on tu Hiili karkaa veteen Ilmastomallit tarkentuvat tutkimuksella. suomalaisista korkeakouluista vuosina 2009 ja 2010 valmistuneista ja suomeen jääneistä ulkomaalaisista on työllistynyt. työllistyineiden keskipalkka on kuitenkin jäänyt selvästi suomalaisten palkkauksen alle. syrjintää työhönotossa sanoi kokeneensa 32 % vastaajista. Kyselyyn vastasi 343 kansainvälistä korkekouluopiskelijaa. tutkimuksen teetti Helsingin yliopiston Valoahanke. Harvinainen kaksisiipi siivekäs | Luonnontieteellisen museon ja ympäristöhallinnon kaksisiipistyöryhmän jäsenet löysivät erittäin harvinaisen sorjapetokärpäsen elokuussa Pohjois-Savosta Maaningalta. Sorjapetokärpänen (Cyrtopogon pulchripes) tunnetaan Suomen lisäksi ainoastaan Venäjältä, Etelä-Koreasta ja Japanista. Aikaisempia kotimaisia löytöjä on vain kaksi: Maaningalta 1800-luvun puolivälistä ja Kuopiosta vuodelta 1916. Edellisestä havainnosta on lähes sata vuotta, vaikka kyse on helposti tunnistettavasta ja näkyvästä hyönteisestä. Tutkijoiden hämmästykseksi sorjapetokärpäsiä löydettiin peräti kolme kappaletta. Yksi yksilöistä pyydystettiin näytteeksi Luonnontieteellisen museon tieteelliseen eläinkokoelmaan. Tästä Maaningan näyteyksilöstä saatiin myös maailman ensimmäinen sorjapetokärpäsen DNA-näyte. l 10 YLI OP I STO 9 | 2 012 systeemit | Maapallon pinta- teemissä rajoitetta ei muodostu, alasta yli kaksi kolmannesta on sillä hiiltä saadaan yhteyttämisen veden peitossa. Vesillä on luultua lisäksi vesivirtojen ja sateiden mumerkittävämpi rooli hiilen kier- kana, Pumpanen selittää. — Tutkimuksen perusteella ei rossa myös ilmaston lämmetessä, voida sanoa, että sillä vesiekosyställainen ekosysteemit reagoivat teemien välinen lämpötilanmuuero varsinaisesti toksiin voimakHiilen kierto kaammin kuin ekosysteemeissä kiihdyttäisi ilmastonmuutosta. Hiimaaekosysteemit, täytyy tuntea. len kierto ekosysselviää Naturessa teemeissä täytyy 26.7. julkaistusta kansainvälisestä tutkimuksesta, kuitenkin tuntea ennusteiden jossa oli mukana myös Helsingin tarkkuuden vuoksi. Ilmastonmuutosennusteisyliopiston metsätieteiden ja fysiisa metsien hiilensidontakykyä on kan laitosten tutkijoita. Julkaisu on suurin erilaisten Pumpasen mukaan mahdollisesti ekosysteemien hiilenvaihtoa sel- yliarvioitu. — Maalta vesiekosysteemeihin vittänyt tutkimus. Aiemmin on keskitytty yhden ympäristön tut- siirtyvää hiiltä ei ole osattu ottaa riittävällä tavalla huomioon ilmaskimiseen kerrallaan. — Vasta viime vuosina on alet- tonmuutosta kuvaavissa malleistu ymmärtää kasvien, eläinten, sa. Yksittäin tarkasteltuna metsä pieneliöiden ja elottoman luon- vaikuttaa suuremmalta hiilinielulnon muodostamien ekosysteemi- ta kuin se todellisuudessa on, sillä en keskinäistä vuorovaikutusta vuositasolla jopa kymmenen prohiilen siirtymisessä, toteaa tutki- senttia metsään sitoutuvasta hiilimuksessa mukana ollut akatemia- varastosta voi siirtyä veden mukatutkija Jukka Pumpanen metsä- na vesiekosysteemeihin. Tutkijat mittasivat hiilidioktieteiden laitokselta. Myös lämpötilanvaihdokset sidin määrää ja lämpötilaa vuovaikuttavat hiilen kiertoon. Kas- den ajan ympäri maailmaa 373 vien yhteyttäminen sitoo hiilidi- tutkimuspaikalla, jotka luokiteloksidia ilmakehästä ja eliöiden tiin yhdeksään eri ekosysteemiin. hengitys vapauttaa sitä takaisin il- Suomesta mukana olivat Lapin ja makehään. Lämpötilan noustessa Pirkanmaan tutkimusasemat. Idea hengitys lisääntyy enemmän kuin tutkimuksesta lähti meribiologeilta Britanniasta ja Australiasta, joiyhteyttäminen. — Pitkällä aikavälillä yhteyttä- den lisäksi tutkimuksessa oli mumisessä sidottu hiilidioksidin mää- kana eri alojen tutkijoita Italiasta, rä rajoittaa eliöiden hengitystä Espanjasta, Tanskasta, Kanadasta maaekosysteemissä. Vesiekosys- ja Yhdysvalloista. l Saara Pietilä ’’ een herpaantuvan jazzin tai bluesin soidessa.” kuva lauri voutilainen urvallisinta: http://www.kauppalehti.fi/auto/uutiset/vaarallisin+automusa+selvisi/201209252919 Luonnollista puhdistusta Kasveille riittää töitä, Tshernobylissa ja muilla saastuneilla mailla. Hyötykasvit | Käytämme luonnonkasveja yleensä hyväksemme ruokalautasella tai rakennusmateriaaleissa. Harva kuitenkaan tietää, että kasvien avulla voidaan myös puhdistaa maaperää. Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava Petra Egilmez tutkii fytoremediaatiota eli kasvikunnostusta, jota voidaan hyödyntää niin maan kuin veden ja ilmankin puhdistamiseen. Tutkimusala on kansainvälisessä nosteessa ja syystä, tarvetta on. — Arvioiden mukaan jo pelkästään Suomessa on yli 20 000 mahdollisesti pilaantunutta maaaluetta. Kotimaisen maaperän pa- rantamiseen käytetään jopa 70 miljoonaa euroa vuosittain, Egilmez selventää. Egilmezin erikoisala on fytoekstraktio. Ilmiössä kasvin juuret siirtävät maaperän haitta-aineet maan pinnalle versoon, josta ne voidaan korjata talteen ja käsitellä. Toinen keino on ritsofiltraatio. Kasvit imevät itseensä haitta-aineet veden mukana, minkä jälkeen kasvi hävitetään juurineen. ’’ Suomessa on yli 20 000 pilaantunutta maa-aluetta. — Menetelmää on hyödynnetty jo parikymmentä vuotta Tshernobylin alueella, jossa radioaktiivisia aineksia kerätään auringonkukkien avulla, Egilmez havainnollistaa. Vaikka kasvikunnostus on hidasta ja sitä voidaan käyttää vain osittain pilaantuneilla alueilla, ovat hyödyt selviä. Kasvit tarjoavat ympäristöystävällisen ja taloudellisen keinon puhdistaa maaperää. Menetelmät sopivat siksi hyvin myös kehitysmaihin. Petra Egilmez esitelmöi kasvikunnostuksesta Helsingin yliopiston Tiedekulman sadonkorjuuviikolla 27.8. l ANTTI MÖLLER YL IO PISTO 9|201 2 11 alkuluvut ”Ajatuksena on kuitenkin, että asiantuntijaksi esitellyn ihmisen puhe Viestinnän professori Esa Väliverronen toivoisi medialta kriittisyyttä asiantuntijain v Nuuska korvaa tupakan? Norjalaiset tupakoitsijat nuuskaavat tupakoinnin vähentämiseksi. kaiskäyttö välivaihe tupakoinnin lopettamisessa vai jääkö se tavaksi. Rinnakkaiskäytössä savukkeita palaa kuitenkin vähemmän. Lundilta kysyttiin, pitäisikö nuuskan myynnin olla Suomessa laillista samoin kuin Norjassa. — Norjassa olemme saaneet nuuskasta lyhytaikaisia terveys- ’’ nuuskaa ei voi suositella suomeen. kuva 123rf nikotiini | Norjalaismiehet pääsevät nuuskan avulla todennäköisemmin irti tupakasta kuin lääketieteellisillä nikotiinivalmisteilla, Norjan alkoholi- ja tupakkatutkimusinstituutin Karl Erik Lund on havainnut. — Tyypilliset motiivit nuuskaamiseen ovat tupakoinnin vähentäminen ja lopetus, Lund sanoi Euroopan tupakka- ja nikotiinitutkimusyhteisön 14. vuosikokouksessa Helsingin yliopistolla. Siitä tosin ei koskaan tiedä, onko nuuskan ja tupakan rinnak- hyötyjä, mutta pitkäaikaisvaikutuksista ei vielä tiedetä. Tätä ei voi suositella vieraaseen kulttuuriin. Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitoksen tupakkatutkija Ari Haukkala luennoi omista kaksostutkimuksistaan. Niiden valossa nuuska tupakan rinnalla ei näyttäisi auttavan tupakan lopettamisessa suuntaan tai toiseen. — En näe nuuskaa Suomessa haittojen vähentämispolitiikan työkaluksi, Haukkala sanoi. Norjassa kiellettiin sisällä sauhuttelu vuonna 2004, minkä jälkeen nuorten miesten nuuskaus on yleistynyt. 16–30-vuotiaissa norjalaisissa on enemmän nuuskaajia kuin tupakoijia, Lund kertoi. Suomessakin 14–18-vuotiaiden pelkkä nuuskankäyttö on kasvussa, sanoo tupakkatutkija Arja Rimpelä Tampereen yliopistosta. Tyypillinen nuuskaava nuori on fyysistä joukkuelajia, kuten jääkiekkoa, harrastava poika. l antti kivimäki Operaatioista oppiva Eurooppa nuotilleen | Aleksanteri-instituutin tutkija Anna Halonen tutkii siviilikriisinhallintapolitiikkaa uudesta vinkkelistä — oppimisteorioiden näkökulmasta. Hänen lähtökohtiaan ovat esimerkiksi oppiminen sosiaalisena prosessina sekä se, miten oppimista tapahtuu politiikan käytännöissä. Oman haasteensa tuo se, että malleja tutkimuksen käytännöstä ei ole. Monia oppimisen käsitteitä voikin olla vaikea soveltaa empiiriseen tutkimukseen. Halonen keskittyy Bosnian ja Kosovon operaatioihin. — Nämä ovat EU:n merkittävimpiä siviilikriisinhallintaoperaatioita, koska alue on strategisesti tärkeä. Tämän vuoden keväällä päättynyt Bosnian operaatio oli EU:n ensimmäinen ja pitkäkestoisin 12 YLI O P I STO 9 | 2 012 siviilikriisinhallintaoperaatio. Tutkimus on alkuvaiheessa, joten konkreettisia esimerkkejä oppimisen vaikutuksesta ei vielä ole. Halosen olettaa oppimisen näkyvän muun muassa siinä, miten EU:n kriisinhallintapolitiikka on muuttunut monimuotoisemmaksi ja kokonaisvaltaisemmaksi kolmetoistavuotisen historiansa aikana. — EU:n ensimmäinen siviilikriisinhallintaoperaatio BosniaHerzegovinassa keskittyi vain poliisitoimiin. Vuonna 2008 aloitetuissa Kosovon oikeusvaltio-operaatioissa on myös oikeus-, rajavalvonta- ja tulliviranomaisiin kohdistuvia toimia. Anna Halonen esitteli tutkimustaan Eurooppa-tutkimuksen päivänä 30.8. Economicumissa. l Maria Niku eenvuoroilla olisi mitä tahansa kommentteja suurempi painoarvo.” valintaan: http://yle.fi/uutiset/asiantuntijaksi_paasee_heppoisin_keinoin/6258417 Läskistä lähtee viestejä HELMIÄ JA SIKOJA Kaljamaha kielii muustakin kuin elintavoista. rasva | Saksan diabeteskeskuk- osa kuuluu niin sanottuihin adiposen 15 vuoden tutkimustyö osoit- kiineihin. Löydettyjen viestimotaa sisäelinten läheisen rasvan lekyylien hurja määrä yllätti tutyhdeksi ihmiselimistön järeim- kijatkin: — Seuraavat vuodet voisi pymistä kemikaalitehtaista. Liiallisina määrinä se on omiaan sotke- hittää pelkkien adipokiinien ykmaan sisäelinten välistä viestintää. sityiskohtaiseen toimintaan Tämä altistaa verenkiertosairauk- tutustumiselle, Eckel huokaa kuulostaen väsyneen onnelliselta. sille ja tyypin II diabetekselle. Sydämen pinKun puhutaa verhoava rastaan rasvakudokvakudos näyttäisi sesta, paikalla on todellakin väliä. luonto hiljentää ansaitsevan eriPohjoismaiden ja imee, vaivihkaa. tyistä huomiota. Adipokiinien liifysiologiyhdistyksen kongressissa Meilahdessa kaeritys ei tee hyvää verenkiertoesitelmöinyt Jürgen Eckel kertoo elimistön lihassoluille. Rasvakudoksen viestit vaikuteräänlaisesta työnjaosta: — Sisäelinrasva on tärkeä elin- tavat myös luustolihasten sokeriten välisessä viestinnässä, ihon- aineenvaihduntaan. Länsimaissa alaisrasva toimii enemmänkin läskiä riittää tutkittavaksi ja salämpöeristeenä ja polttoaineva- malla kakkostyypin diabetes yleistyy nopeammin kuin koskaan. rastona. — Vuosikausia meillä oli lähinTieto täydentää kuvaa keskivartalolihavuuden eli tuttavalli- nä tilastoja lihavuuden ja tyypin II semmin kaljamahan pahuudesta. diabeteksen yhteydestä. Nyt alamRasvakudos syytää elimis- me ymmärtää mitä elimistössä totöön lähemmäs tuhatta erilais- della tapahtuu, Eckel toteaa. l Ismo ta viestimolekyyliä, joista suurin rautiainen ’’ ”Kun toisen tiedotusvälineen uutisesta pitäisi maksaa korvaus, mediat eivät enää toistaisi papukaijoina yhden uutisvälineen hankkimaa pikkuskuuppia, vaan tarjoaisivat omia uutisiaan. TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTUSOPIN VIERAILIJAPROFESSORI TUOMO PIETILLÄINEN MAISTELEE SKUUPPIKORVAUSTA, YLE.FI 5.9. ” Ison-Britannian julkisen terveydenhuoltojärjestelmän suunta muuttuu taikajuomien avulla. (––) Kuningaskunnan uusi terveysministeri Jeremy Hunt uskoo, että homeopatia toimii ja että sitä tulisi tukea. kuva 123rf NEWSCIENTIST.COM, 5.9. ” Kun nyt yliopistojen uusi rahoitusmalli kannustaa laatuun, indeksi tarvitaan turvaamaan toiminnan pitkäjännitteisyys? AALTO-YLIOPISTON REHTORI TUULA TEERI HALUAA YLIOPISTOJEN RAHOITUKSEN SIDOTTAVAKSI INDEKSIIN, HS 4.9. YL IO PISTO 9|201 2 13 dos. Läsnä | Pelit ja psykologia kuuluvat yhteen, vaikkei tehtäisikään aggressio- tai rippuvuustutkimuksia. Stanfordissa Kaliforniassa vieraileva tutkija Jari Takatalo on tutkinut läsnäolon psykologiaa peleissä jo kymmenen vuotta. — Nyt tutkin tulevaisuuden oppimisteknologioita ja niin sanottuja hyötypelejä. Työ jatkaa Takatalon aiempia tutkimuksia viihdepelaamisen psykologiasta. — Vanhan ystäväni Syad Shariqin kanssa mietimme juuri zen-munkki Thích Nhat Hanhin ajatusta: ”Jos emme ole läsnä, aamut toistavat itseään.” — Tämän lauseen ymmärtäminen tulee itse asiassa yllättävän likelle uusia vuorovaikutteisia teknologioita, Takatalo paljastaa tulevista tutkimuksistaan. Takatalo nimitettiin ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen psykologian dosentiksi 5.7. Lisää uusia dosentteja: www.helsinki.fi/hallinto/kansleri/dosentit. htm. l MIkko Pelttari *) ALAVIITE Linnut Mustarastaat käyvät kinaa pihassa. Marjoista vai muutosta? Osa muuttaa, osa jää. On vaikea tajuta taistoksi lintumaailman ellei maailman kau neinta liverrystä. Mutta halutessaan rastas matkii murto hälytintä, Nokia tunea ja moottorisahaa. Ei saa! Täällä on jo liikaa sellaisia, jotka tekevät niin. l arja tuusvuori 14 YLI O P I STO 9 | 2 012 Opiskelija ja toimittaja Emilia Kukkala oppii eniten kampuksen liepeiltä: pantterin.blogspot.fi -> 5.9. Kamppailu öljyä vastaan Itämerellä valmistauduttiin öljyturmaan. riskit | Elokuun lopulla Hel- peellisia, sanoo Itämeren suojesingin edustalla järjestettiin suuri lukomission HELCOM Responkansainvälinen Balex Delta -öljyn- se -ryhmän puheenjohtaja Bernt torjuntaharjoitus, jota tänä vuon- Stedt. Öljyntorna harjoitusta junta on taiskoordinoi Suotelua aikaa vasmen ympäristaan, sillä öljyn tökeskus SYKE. 70 eläinlajia on merestä kerääHarjoitus vaarassa hävitä. minen on huoskenaariossa 15 000 tonnia öljyä — jota simu- mattavasti tehokkaampaa ja halloitiin turpeella — oli valunut Suo- vempaa kuin rannikolta. Myös menlahteen Isosaaren tuntumaan. öljyn välivarastointi ja kuljetus Merellä ja rannikolla harjoiteltiin pois torjunta-aluksista operaatimuun muassa kartoitusta, öljy- on aikana on vaikeata. Kalastusbiologian professopuomitusta ja lintujen puhdisri Sakari Kuikka Helsingin ylitusta. Öljytuhoskenaario ei ole tuu- opistosta tehnyt riskianalyysejä lesta temmattu, suuren tapatur- öljyonnettomuuksien todennäköiman riski on olemassa. Itämerel- syydestä. Ennakointi on tärkeätä: lä kulkee vuosittain noin 100 000 noin 70 uhanalaista eläinlajia on alusta, joista joka viides on tankke- tapaturman sattuessa vaarassa häri. Yksi riskialueista on Tallinnan vitä lopullisesti. — Investointi ennaltaehkäija Helsingin välisen meriliikenteen linja, joka risteää Venäjän öl- syyn olisi viisaampaa kuin jäljysatamien tankkerireitin kanssa. kihoitoon panostaminen. Myös — Toinen merkittävä risteys- lainsäädännössä on puutteita. Torkohta on Gotlannin edustalla. juntaoperaatioiden tavoitteiden ja Vuosittaisissa harjoituksissa on prioriteettien tarkempi määrittely huomattu ongelmia viestinnässä, johtaisi parempiin tuloksiin, Kuikmutta siksi harjoitukset ovat tar- ka toteaa. l ANTTI MÖLLER ’’ kuva karin hannukainen alkuluvut ”Yliopistoni ei sijoitu yliopistolle.” Mitä nyt! ” Kirjoitustehtävää ei ole viisasta käyttää oppilaan rangaistuksena.” Koulukuri uusiksi? Millaisia lainmukaisia rangaistuskeinoja opettajalla on käytettävissään, hallintoneuvos Janne Öberg opetus- ja kulttuuriministeriöstä? — Varsinaisia rangaistuksia ovat kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen enintään kolmeksi kuukaudeksi. — Oppilasta voidaan ojentaa jälki-istunnon avulla, ja toisten oppilaiden rauha voidaan turvata poistamalla häiriköivä oppilas luokasta tai epäämällä häneltä opetus loppupäiväksi. Eikö jälki-istunnossa istuvalla oppilaalla saa teettää mitään hyödyllistä? — Kasvatuksellinen keskustelu ja kotitehtävien teko ovat sallittuja. Kouluissa saatetaan teettää pieniä järjestelytehtäviä, ja usein oppilaat suhtautuvat niihin myönteisesti. — Pakollisia työtehtäviä ei kuitenkaan voida kurinpitomielessä määrätä. Sopivatko oppimis- tai työtehtävät rangaistuskeinoiksi, Helsingin yliopiston kasvatustieteen professori, dekaani Patrik Scheinin? — Kirjoitustehtävää on epäviisasta käyttää rangaistuksena. Eri asia on, jos normaalin jälkiistunnon yhteydessä käydään opettava keskustelu tai pohditutetaan asiaa kirjallisesti. — Myös rangaistuksen muodossa teetettyjä töitä on syytä välttää. Työtä ei pitäisi oppia käsittämään pakollisena ja tuskallisena asiana, vaan olennaisena ja terveellisenä osana elämää. Miten uhmaavan teinin saa rauhoittumaan fiksusti? — Murrosikäisten yksi luonteenomainen piirre on auktoriteettien haastaminen. Auktoriteetin ei pitäisi perustua ajatukseen, että koska olen opettaja, sanani on laki. — Oppilaan on koettava, että opettaja tuntee asiat, ajattelee viisaasti ja ajaa yhteistä etua. On oltava linjakas kasvattaja ja tehtävä selväksi, että näin on menetelty kaikkien muidenkin kohdalla ja sovittu yhteiset pelisäännöt. Sääntöjen on oltava selkeät. Huumori auttaa. Miten koulussanne selvitetään häiriötilanteita, Helsingin normaalilyseon johtava rehtori, dosentti Markku Pyysiäinen? — Oppilaiden välisissä kiistoissa ja kiusaamistapauksissa otimme ensimmäisenä harjoittelukouluna käyttöön vertaissovittelun. Asianosaiset tekevät vanhempien sovittelijaoppilaiden läsnä ollessa sopimuksen, jonka pitävyyttä seurataan. — Olemme mukana Turun yliopistossa kehitetyssä Kiva koulu -hankkeessa kiusaamisen ehkäisemiseksi, ja meillä on aktiivinen oppilashuoltoryhmä. Rangaistusten ja jälki-istuntojen tarve on vähentynyt selvästi. l ELIAS KROHN YL IO PISTO 9|201 2 15 kuva Riikka kiema Sastamalalaiskoulun rehtori sai apulaisoikeuskanslerilta huomautuksen lain vastaisesta järjestyksenpidosta. syyskuu 16 YLI O P I STO 9 | 2 012 Uhripässi valittiin jo keväällä ja teurastettiin sadonkorjuun jälkeen. Aleks näytti vahvasti sen, että valtio ja oikeuslaitos eivät ole Venäjällä erilliset in santeri-instituutin tutkija Hanna Smith Pussy Riot -oikeudenkäynnistä (MTV3, 17.8.): " Oikeudenkäynti nstituutiot, vaan ovat kietoutuneet toisiinsa.”. | 30.9. mikkelinpäivä valokuvaaja heikki pölönen YL IO PISTO 9|201 2 17 ARTIKKELIT 18 kansi | Eläin meissä 18 YLI O P I STO 9 | 2 012 eläin meissä TEKSTI Antti Kivimäki kUVAT pauliina mäkelä kansi | Mikä kumppanissasi pysäytti, äly, silmät vai luonne? Vaiko sittenkin tuoksu? Eläimellisyys saattaa selittää käyttäytymistämme enemmän kuin tajuammekaan. E rilaisia ihmisyhteisöjä vertailemalla voi saada kuvan, että käytöksemme on vain kulttuurisidonnaista. — Jos ihmisestä zoomaa ulospäin kohti muita eläimiä, lajimme yhteiset biologiset piirteet näkyvät selvemmin, Australian kansallisyliopiston evoluutioekologian professori ja Helsingin yliopiston eläinekologian dosentti Hanna Kokko toteaa. Miehet ovat kuitenkin enemmän nuorten kuin vanhojen naisten perään, kun taas simpansseilla YL IO PISTO 9|201 2 19 asia on toisinpäin. Hyvä simpanssiäitiys on arvokas asia. — Simpansseilla ei ole vaihdevuosia, ja lisäksi nuoret naaraat voivat kokemattomuuttaan olla huonoja poikasten hoitajia. Vanhemmat simpanssinaaraat ovat tehokkaampia äitejä, joten koiraat kuolaavat niiden perään, Kokko kertoo. Ihmisen seksuaalivalinta voi kuulostaa oudolta tutkimuskohteelta, mutta maailmanlaajuisesti se on tunnustettu tutkimushaara. Spermakilpailusta, naisen orgasmin alkuperästä ja kainalotuoksuista on julkaistu kosolti tieteellisiä artikkeleita. Suomessa ihmisen parinvalinnan biologiaa on tutkittu etenkin Helsingin, Turun ja Jyväskylän yliopistoissa. TUOKSU JA ILMEET | Eläintarhassa jo lapsi nä- kee, kuinka kiimaisen paviaaninaaraan sukuelimet hohtavat punaisina. Biologisesti se on merkkivalo, joka kertoo sopivasta ajasta saattaa siementä sisään. Ihmisellä naisen ovulaatio eli kuukautiskierron hedelmällinen aikaikkuna on huomaamattomampi. Edes nainen itse ei sitä välttämättä tunnista kuin kalenterista laskemalla. Eläinkunnassa tällainen niin sanottu piilo-ovulaatio on harvinaisuus. Syistä on useita arvauksia. 20 YLI OP I STO 9 | 2 012 Suositun teorian mukaan piilo-ovulaatio kehittyi ihmisen esivanhempien aikaan naaraiden suojakeinoksi laumanjohtajakoiraiden tyranniaa vastaan. Johtava koiras halusi paritella yksinoikeu Uusi johtaja pyrki tappamaan edellisen poikaset. della kaikkien naaraiden kanssa, ja kun valta vaihtui, uusi johtaja pyrki tappamaan edellisen poikaset. Kun naaraat salasivat ovulaationsa ja olivat kaiken aikaa valmiita salaa parittelemaan kaikkien koiraiden kanssa, johtajakoiras ei enää pystynyt pitämään seksikontrollia yllä. Uusi johtajakoiras ei voinut olla varma, etteivätkö poikaset olisi hänen siittämiään, joten sen oli pakko jättää ne henkiin. — Viime vuosina tutkimus on paljastanut, ettei ovulaatio ole ihmiselle niin salainen, kuin on luultu. Vaikka miehet ja naiset eivät ovulaatiota tietoisesti tunnistaisikaan, he ottavat sen käytöksessään huomioon, Helsingin yliopiston riistaeläintieteen yliopistonlehtori Petri Nummi kertoo. Kokeissa on havaittu miesten pitävän naisten ääntä, kehon tuoksua ja kasvojen ilmeitä houkuttelevampina ovulaation aikaan. Tällöin miehet myös valvovat kumppaniaan mustasukkaisemmin. Naiset puolestaan ovat tutkitusti uskottomampia ovulaation aikaan, ja silloin heidän makunsa kallistuu fyysisesti vetävien, maskuliinisten miesten suuntaan. Eläinmaailmassa naaraan vaginassa tapahtuva siemennesteiden taisto on hyvin yleinen ilmiö. Spermakilpailua esiintyy ihmisilläkin. Tutkimusten mukaan joka kymmenes lapsi ei olekaan naisen varsinaisen kumppanin siittämä. — Toisinaan syntyy myös kaksosia, joilla on eri isät, Nummi sanoo. SPERMAKILPAILU | Naisen orgasmi on tieteel- le mysteeri, josta riittää eriseuraisia teorioita. Erään mukaan se on valinnan väline. Seksi mieluisen miehen kanssa tuottaa voimakkaan orgasmin, joka yhtä aikaa syöksee edellisten kumppaneiden siementä ulos ja imee juuri sisällä olevan siementä syvemmälle. Empiirinen tuki teorialle puuttuu, eikä ihme. Ihmisellä lisääntymisbiologiaa ja sen psykologisia vaikutuksia on vaikea kokeellisesti todentaa. Nummi on itsekin tutkinut spermakilpailun ja ovulaatiosyklin psykologisia vaikutuksia. Nummen ja Jani Pellikan tutkimus Heijastelevatko naisten seksifantasiat adaptaatioita spermakilpailuun? julkistettiin tänä vuonna. Nummi ja Pellikka olettivat, että naiset fantasioivat mieluummin monimiehisestä kuin moninaisisesta ryhmäseksistä ja että fantasiat monesta miehestä ovat runsaimmillaan ovulaatioaikaan. 119 suomalaisyliopistojen opiskelijoihin ja henkilökuntaan kuuluvan naisen vastausten valossa juuri näin näyttää olevan. — Tulokset ovat suuntaa-antavia, mutta ne ovat hyvin linjassa maailmanlaajuisesti saatujen vastaavansuuntaisten tulosten kanssa, Nummi sanoo. Yksi oletuksista kaatui. Nummi ja Pellikka olettivat, että alle 25-vuotiaat naiset suosisivat vanhempia naisia enemmän sellaisia ryhmäfanta- YL IO PISTO 9|201 2 21 sioita, joissa on myös muita naisia, koska nuorten naisten seksuaalinen markkina-arvo on kovempi. Tähän tilastoanalyysi ei kuitenkaan tuonut tulosta suuntaan tai toiseen. MUSTASUKKAISUUDEN BIOLOGIA | Char- les Darwin esitti jo 1800-luvulla evoluutioteoriassaan, että lajien kehitys kulkee kahta reittiä: luonnonvalinta karsii sopeutumattomat pois ja seksuaalivalinta päättää, ketkä pärjäävät lisääntymismarkkinoilla. Silti evoluutiobiologia keskittyi pitkälle 1900-luvun puoliväliin liki pelkästään luonnonvalintaan. Seksuaalivalintaa pidettiin sopimattomana. Mitä tulee ihmiseen, seksuaalivalinnan biologinen tutkimus on vieläkin punainen vaate monille sosiaalitieteilijöille. Syytökset sosiaalidarwinismista tai oikeistolaisuudesta elävät yhä. Hanna Kokon mukaan ristiriita kumpuaa osin väärinymmärryksestä erilaisten tieteellisten kulttuurien välillä. — Vaikka luonnonvalinta tai seksuaalivalinta harvinaisen uskollinen Gorillakoiras on tuplasti naaraan kokoinen, ja gorillalaumassa dominoiva uros parittelee yksinoikeudella kaikkien naaraiden kanssa. Johtavan gorillan valta on niin tiukassa, että 250-kiloisella gorillalla on pienemmät kivekset kuin Homo sapiens -koiraalla. Kun lihaksissa on riittävästi paukkuja, kiveksiä ei tarvitse varustaa spermakilpailua varten. — Ihmisillä sukupuolten kokoero viittaisi koiraan 1,3-vaimoisuuteen. Sehän tiedetään, ettei parisuhdeuskollisuus ihmisillä aina toteudu, Petri Nummi sanoo. Yksi tunnetusti uskollinen kotoinen eläin on kuikka. Eräässä tutkimuksessa kuikkapariskunnista nimenomaan etsittiin merkkejä vieraan koiraan jälkeläisistä, tuloksetta. — Muiden uskollisina pidettyjen lajien, kuten varpuslintujen ja joutsenten, on sen sijaan havaittu toisinaan käyvän vieraissa. 22 YLI O P I STO 9 | 2 012 jotakin suosisikin, sen toteaminen ei ole moraalinen argumentti. Esimerkiksi seksuaalista mustasukkaisuutta esiintyy kaikissa kulttuureissa. Sen biologisen pohjan tunnustaminen ei tarkoita, etteikö mustasukkaisuusrikoksista pitäisi rangaista ja yrittää pyrkiä niistä eroon, Kokko sanoo. Mustasukkaisuus on resurssikysymys. Miehen kannattaa tehdä kaikkensa varmistuakseen, että Miehet laskevat lyhytsuhteissa rimaa huoletta. kantaa ruokaa omalle lapselleen. Naisenkin kannattaa katsoa miehen perään huolella, jotta tämä ei alkaisi käyttää energiaansa jossain muualla. Sen sijaan ahventen lahkoon kuuluvalla hietatokolla asia on päinvastoin. — Hietatokoilla koiraat hoitavat poikasia eli puolustavat niitä petoja vastaan. Koiraan on yhtä helppo puolustaa sataa kuin kymmentä penskaa, joten naaraan ei tarvitse välttää koirasta, jolla on jo poikasia. Päinvastoin niistä saattaa olla hyötyä. Koiras voi joutua syömään nälkäänsä omia poikasiaan, joten muiden naaraiden poikaset vähentävät riskiä, Kokko kertoo. LYHYT OPPIMÄÄRÄ | Evoluution saatossa mie- hen ja naisen on psykologisesti pitänyt sopeutua jotakuinkin samanlaisiin asioihin: pelätä petoja, käyttäytyä joviaalisti kanssaihmisiään kohtaan, viestiä järkevästi ja ratkoa älyllä pulmia. Seksuaalivalinnan osalta biologia kuitenkin asettaa sukupuolille varsin erilaiset haasteet. Mies pystyy tuottamaan pienellä vaivalla miljardeja siittiöitä, mutta ei helposti saa varmoja takeita, että lapsi on hänen. Naiselle puolestaan yksi yhdyntä voi johtaa valtavaan energia- ja aikataloudelliseen taakkaan: raskauteen, imetykseen ja yli vuosikymmenen huolenpitoon. lauman kiinnostavin Ihminen on sosiaalinen eläin, ja älymme on pitkälti kehittynyt monimutkaisen mutta tuloksekkaan laumaelämän tarpeisiin. Parinvalinnassakin haistelemme, kuinka suosittuna muut jotakuta pitävät. Petri Nummi ja Markku Milonoff havaitsivat tutkimuksessaan, että naiset pitivät kaveriporukassa kuvattuja miehiä viehättävämpinä kuin yksin kuvattuja miehiä. — Jotkut miesporukat hyödyntävät tietoa baarissa, kun haluavat naittaa sinkkukaverinsa. He käyttäytyvät niin kuin juuri tuo tyyppi olisi joukossa erityisen tärkeä ja hänen mielipiteensä erityisen kiinnostavia. Toisessa vastaavanlaisessa kokeessa on kuvattu miehiä erinäköisten naisten kanssa. Kuvia katsoneiden naisten arviot miehestä vaihtuivat sen mukaan, minkä näköisen naisen kanssa hän poseerasi. Sama ilmiö on havaittu teeren soitimella. Etenkin nuoret naaraat ovat huonoja valitsijoita, joten ne peesaavat vanhempien naaraiden valintoja. — Pitkää parisuhdetta ei kannattane matkimisen varaan perustaa. Mutta jos etsii lyhytsuhteita baarista, aikaa on vähän ja tieto on niukkaa. Silloin matkiminen voi olla ihan järkevä strategia, Nummi sanoo. YL IO PISTO 9|201 2 23 Pitkissä suhteissa niin naiset kuin miehetkin arvostavat luotettavuutta, älykkyyttä ja ystävällisyyttä. Lyhytsuhteissa sen sijaan kymmenet tutkimukset viime vuosikymmeninä ovat paljastaneet selviä eroja sukupuolten toiveissa. Miehet haluavat nopeammin seksiä useamman satunnaiskumppanin kanssa, eikä toisen vihkisormus häiritse heitä. Miehet laskevat lyhytsuhteissa rimaa, kun taas naiset jopa nostavat sen korkeammalle erityisesti fyysisen vetovoiman suhteen. — Ehkäisyn psykologinen vaikutus ei ehkä vielä pure. Naisella tykyttää takaraivossa, että tässä voi tulla raskaaksi, Nummi sanoo. NAARAAN VALINTA | Kokko muistuttaa, että tutkitut erot seksuaalivalinnassa ilmentävät eri sukupuolten mieltymysten keskiarvoja. — Yksilöissä variaatiota riittää joka suuntaan. Keskiarvoa ei tule lukea mittarina, jonka mukaan joku haluaisi toisten käyttäytyvän, Kokko sanoo. Myös naiset hakevat yhden illan suhteita, mut- 24 YLI OP I STO 9 | 2 012 ta heidän motiivinsa ovat usein toisenlaisia, kuten pyrkimys ponnistaa yhden illan jutusta pidempään parisuhteeseen. Joskus saatetaan hakea hyviä geenejä, vaikka oikeasti elämäntilanteeseen ei lainkaan sopisi tulla raskaaksi. — Jo Darwin esitti, että eläinnaaraat tekevät seksuaalisia valintoja, mutta viktoriaanisena aikana näkemystä paheksuttiin suuresti. Naaraiden strategiat ovat sangen kryptisiä. Vaikka moraalikontrolli sittemmin löystyi, naaraiden valinnat jäivät pitkään vähemmälle huomiolle. — Naaraiden kryptisiä strategioita on hyvin vaikea tutkia, Nummi tuumii. l Liiton hyötyhistoria TEKSTI HETA MUURINEN kuva pauliina mäkelä Vieteistä viis, parinvalinta on ollut länsimaissa järjen asia. Järjettömyydet ovat tulleet perhekuvaan vasta hiljattain. R akkautta pidettiin vuosisatojen ajan hyvin arveluttavana aviopuolisoa valitessa, kertoo perhehistoriaa tutkinut Kai Häggman. Sen sijaan rahvaan piirissä tärkeitä kriteereitä puolisossa olivat maaomaisuus, raha ja työkyky. Varakkaammille suvuille avioliitot olivat aina 1800-luvulle asti tärkeä tapa vahvistaa taloudellista ja poliittista valtaa. — Kauppiaiden ja porvariston välisistä monimutkaisista avioverkostoista on paljonkin tutkimusta. Sopivien avioliittojen kautta luotiin pysyviä suhteita liikekumppaneihin, rahoittajiin ja tietenkin paikallistasolla myös päättäjiin, Häggman sanoo. Vaikka avioliitot olivat usein järjestettyjä, pariskunta saattoi silti tuntea lämpimiä tunteita toisiaan kohtaan. Häggman korostaa, että 1800-luvun suomalaisen porvariston piirissä harvemmin pakotettiin ketään avioon. — Pikemminkin valittiin useiden sopivien joukosta se mieleisin. Säätyläisille keskeistä oli juuri sopivuus. Siipan piti olla samaa säätyä. — Säätyläismies saattoi joskus avioitua alaspäin, mutta säätyläisnainen ei voinut avioitua rahvaan miehen kanssa. IKÄ JA VAPAUS | Säätyläisvai- mon ei ollut sopivaa olla miestään vanhempi. Tällainen oli hyvin harvinaista. — Miehen piti ennen avioitumistaan hankkia ammatti ja tietty varallisuustaso. Usein säätyläismiehet olivat yli kolmenkymmenen, kun he saavuttivat nämä vaatimukset. Jos nainen ylitti 25 vuoden iän naimattomana, häntä pidettiin vanhanapiikana, jolla ei enää ollut arvoa avioliittomarkkinoilla. — Kun totuttiin siihen, että avioliitossa oli viiden, kuuden vuoden ikäero, siitä tuli normi. Naisten avioituminen nuorena oli myös hyödyllistä, sillä naimattomat tyttäret olivat perheille taloudellinen taakka. Rahvaankaan piirissä luokkajako ei ollut yhdentekevä. Jos renki tai piika avioitui talon tyttären tai pojan kanssa, sitä paheksuttiin. Vasta kaupungistuminen vapautti parisuhdevalinnat. — 1800-luvun kaupunkityöläiset olivat jo vapaita valitsemaan puolisonsa itse, Häggman toteaa. Syrjähyppyjä ja aviottomia lapsia on aina ollut. Paheksuminen hiipui vasta 1970-luvulla. Historian varrella ”äpärän” ja hänen äitinsä kohtalo yhteisössä on ollut kova. Siitä huolimatta vietit ovat toisinaan voittaneet. Eikä aina ole voinut valita osaansa. l YL IO PISTO 9|201 2 25 26 YLI O P I STO 9 | 2 012 26 Kuka: Janne Kurki Jääräpää TEKSTI MikkO Pelttari KUVAT wilma hurskainen Janne Kurki on lastenpsykiatri ja filosofi, kustantaja, isä, estetiikan dosentti ja kolmannen danin mustan vyön judoka. Janne Kurki on opiskellut Helsingin yliopistossa kuudessa eri tiedekunnassa ja työskennellyt miltei yhtä monessa. Tällä hetkellä hän erikoistuu lastenpsykiatriaan lääketieteellisessä. — Opintoviikkoja on kertynyt tänne noin 1300, aika monen tutkinnon verran. K oleana ja sateisena kesäpäivänä Vantaan HopLop-leikkipuistossa on hikistä ja elävää. Janne Kurki täyttää tänään 40 vuotta. Hän käy hupihallissa viisivuotiaan tyttärensä kanssa mielellään. Lapselle on paljon tekemistä, uusia kavereita. Olen lukenut joitakin Kurjen julkaisemia artikkeleita. Niissä filosofi puhuu suoraan. Kurki ei ole helppo kaveri, mutta moinen ei tunnu häntä haittaavan. Akateemisen filosofian piirit eivät ole hänen piirejään. Hetken päästä lapsetonkin tottuu HopLopin metakkaan ja vilskeeseen. Kurjen tytär on hieman ihmeissään, kun tällä kertaa joku on kilpailemassa isän huomiosta. Pian käy selväksi, että hyväntuulisen Janne Kurjen elämässä on nykyisin enimmäkseen kyse lapsista: omista ja muiden. Lääkäri kurki | Yläasteikäisenä Kurki ajatteli ryhtyvänsä lääkäriural- le. Nyt, muutamien mutkien kautta, hän on lääkärin ammatissa, lastenpsykiatrina. Kurki tarkkailee tyttärensä toimia samalla kun kertoo perheneuvolan arjesta. Asiakasperheitä on paljon, jonot ovat pitkiä ja pitkäjänteinen työ on vaikeaa. — Ruohonjuuritasolla työ on ankeaa. Yksi tai kaksi tapaamista vuodessa. Peruslääkärintyö on valitettavan paljon lastensuojeluilmoituksia, lausuntojen kirjoittamista, verkostoneuvotteluita ja viranomaisten kanssa asiointia, Kurki huokaa. Hän on kiinnostunut pidemmistä hoitoprosesseista, joilla on selkeä terapeuttinen päämäärä. Ensi keväänä hän valmistuukin perheterapeutiksi Suomen mielenterveysseurasta. — Perheterapiassa oppii ymmärtämään lapsia, heidän elämänsä aikuisia ja sitä painolastia, mikä siirtyy sukupolvelta toiselle. Se on todella jännittävä työ. Kurki sanoo, että lasten parissa työskentelevien pitäisi pitää enemmän ääntä siitä, kuinka huonosti suomalaiset lapset tänä päivänä voivat. Kiireelliset huostaanotot lisääntyvät, eikä ongelmiin voida vastata. YL IO PISTO 9|201 2 27 — Huostaanotettu ja sijoitettu lapsi joutuu selviämään koko elämänsä sijoituksen traumoista. Tilanteisiin pitäisi pyrkiä vaikuttamaan aiemmin. Lastenpsykiatri näkee työssään paljon. — Viime kevään aikana näin liian monta lasta, joista voin melkein sataprosenttisen varmasti sanoa, että he syrjäytyvät. Ainoa keino olisi antaa tehokasta tukea koko perheelle. Tähän ei kuitenkaan kunnilla ole rahaa. Kun teen filosofiaa, en missään nimessä tee tiedettä. — Ainoa, mitä lääkäri voi demokraattisessa yhteiskunnassa tehdä asian eteen, on vaikuttaa julkiseen mielipiteeseen ja luoda poliittista painetta. Filosofi kurki | Kurjen tytär huutelee meille, kun istumme matalilla pehmokuutioilla leikkialueen nurkassa. — Hei mä oon täällä hain suussa! Ennen kouluttautumistaan lapsuuden haaveammattiin Kurki lumoutui filosofiasta. Lukion ekaluokkalainen löysi Lappeenrannan kirjastosta uuden suunnan. — Luin Herbertin Dyyni-sarjaa innolla. Olin siinä jo pitkään katsellut, että tuo hyllyn seuraava rivi, Hesse, oli vielä pidempi kuin Herbert. Dyynien jälkeen Kurki luki Hessen Demianin. — Siitä se lähti, se oli kovaa kamaa siinä iässä. Kun Hesse viittasi Nietzscheen, Kurki alkoi lukea Nietzscheä. Muutaman vuoden kuluttua hän kirjoitti ylioppilaaksi Mäkelänrinteen urheilulukiosta. Armeijavuoden jälkeen Kurki pyrki opiskelemaan teoreettista filosofiaa. — Pääsykoekirja oli Oiva Ketosen Eurooppalaisen ihmisen maailmankatsomus. Osasin sen ulkoa. Se Yliopisto | Kurjen suhde Helsingin yliopistoon on kestänyt pian 20 vuotta. Yliopistopolku alkoi konfliktilla. Kurki jäi teoreettisen filosofi- 28 YLI O P I STO 9 | 2 012 an pääsykokeessa ensimmäiselle varasijalle. Hän meni pääsykokeen tarkistaneen S. Albert Kivisen luokse kysymään pisteytyksestä. — Sanoin, että jos tulkintani oli väärä, siitä pitää puhua akateemikko Ketosen eikä minun kanssani — vastasin kirjan mukaan. Alku oli heti riitaisa, Kurki naurahtaa. Kurjen korjauspyyntö hyväksyttiin ja nuori mies löysi itsensä Esa Saarisen opista. — Kun Saarinen lähti, yliopistolle jäi esanmentävä aukko. Teoreettisen filosofian laitos ei ollut enää Kurjen paikka. Ilkka Niiniluodon kanssa ei löytynyt yhteistä säveltä. Hän teki väitöskirjansa estetiikan puolelle Arto Haapalan ohjauksessa. — Hammasta siinäkin purtiin varmasti molemmin puolin. Humanistisista aloista Kurki puhuu kovin sanankääntein. Hän ei usko, että tieteellinen referoitujen artikkelien julkaisemisen malli sopii näille aloille. Julkaisemispakko johtaa Kurjen mukaan siihen, että aletaan tutkia asioita, joilla ei ole relevanssia vain siksi, että niitä ei kukaan ole ennen tutkinut. — Filosofia ei ole tiedettä. Enkä minä missään nimessä tee tiedettä. Näin tieteen tekemistä, kun tein Leena Peltonen-Palotien ryhmässä geenitutkimusta. Hetkinen, geenitutkimusta? — Niin, olin töissä ryhmässä, joka tutki dopamiini 2 -reseptorien vaikutusta temperamenttipiirteeseen nimeltä novelty seeking. Etsin markkereita DNA-ketjuista. Se oli sen asian aloittelevaa tutkimusta. Kyllä siinä paljon oppi tieteen tekemisestä. — Se oli pipetointia ja Excelin pyörittelyä. Ei se minun juttuni ollut, mutta sain siitä palkkaa. Kurki on joskus puolileikillään todennut, että talouslama saattaisi pelastaa filosofian yliopistosta. Yliopiston ulkopuolella koulukunnat ja hierarkiat häviäisivät. Filosofiasta tulisi avointa keskustelua, jossa jokainen saisi kuuntelemalla päättää mikä on totta. Filosofia ja klinikka | Jatko-opiskelujensa aikaan Kurki tunsi olevansa umpikujassa filoso fian puolella. Moni asia oli alkanut vetää häntä uuteen suuntaan. — Alun perinhän minusta piti jo tulla lääkäri. Sitten olin jo pitkään lukenut Jacques Lacania. Hän on psykoanalyytikko ja hänen teorioissaan kliinisen taustan ymmärtäminen on aivan keskeistä. Lacan tuntuu elävän humanistisen ja yhteiskunnallisen tutkimuksen piirissä renessanssia. Häntä luetaan ja hänestä keskustellaan. Kurkikin tutustui Lacaniin alunperin filosofisesta kulmasta. Esa Saarisen lähtö jätti yliopistolle esanmentävän aukon. — Lacan itse tekee selväksi, että vaikka hän käyttää kirjoituksissaan filosofiaa, hän ei tee filosofiaa. Toisaalta, kun Lacania lukee, tulee mieleen, että mikä nyt voisi olla enemmän filosofiaa kuin tämä. Lääketieteen puolella psykoanalyyttinen suuntautuminen on nuoren polven piirissä harvinaista. Vankkaa metateoreettista kehystä vaativa lacanilainen ajattelu ei käy ongelmitta yksiin vallalla olevan biologisen selitysmallin kanssa. Yksi syy Lacanin lisääntyvään suosioon lienee Slavoj Žižek. Slovenialainen filosofian rocktähti viittaa Lacaniin taajaan. Žižek kiinostaa myös Kurkea. — Preferoin filosofiassa Lacania ja Alain Badiouta, mutta jos heistä haluaa keskustella, pitää nykykeskustelussa ymmärtää, missä Žižek menee. Heikkouksineenkin. — Sitä paitsi kun nykyisin teen filosofiaa harrastuksena, niin pitäähän sen hauskaa olla. Ja Žižek on viihdyttävä. Kustantaja kurki | Vuonna 2004 Kurki piti taiteiden tutkimuksen laitoksella Lacan ja kirjallisuus -nimistä kurssia. Sopivaa oheislukemistoa ei tuntunut löytyvän, joten Kurki päätti kirjoittaa sen itse. — Selvittelin aikani, mitä vaatisi saada kirja kustannettua. Lopulta helpointa oli tehdä se itse. Kurjen Apeiron-kustantamon kirjat näyttävät ulospäin anteeksipyytelemättömiltä. Eivät ehkä esteetikon suunnittelemilta. Valkoisissa kansissa on mustalla tekstillä teoksen ja tekijän nimi. Fonttina surullisenkuuluisa Comic Sans. Kurkea naurattaa. — En ymmärrä, jos kirja ostetaan kannen perusteella. Ostaisi sitten taulun. Kirja pitää ostaa muista syistä. Kirjojen kustantaminen on Kurjelle myös tiedepoliittista toimintaa. Filosofiasta kiinnostunut nuori tarttuu sellaiseen kirjaan, joka on kirjastossa. Kirjastossa on puolestaan sellaista filosofiaa, joka on käännetty suomeksi. Kurki on julkaissut Žižekiä, Badiouta ja Jacques Rancièrea. Apeiron merkitsee Kurjelle vapautta marginaalissa. — Ideaali on taistella analyyttisen filosofian valtaa vastaan kustantamalla toisenlaista kirjallisuutta. On jo liian kauan keskusteltu vain yhden perinteen määräämistä kysymyksistä sen ehdoilla. Konstikkaat kompromissit | Keskustelun rivinväleistä alkaa käydä selväksi, että lääkäriKurki ja filosofi-Kurki ovat eri maata. Kompromissiton kirjoittaja on vastaanotollaan ymmärtävä ja joustava. Lääkärintyö vaatii kompromisseja. — Kliinikkona olen hyvin käytännöllinen. Tietyt eettiset rajat pitää olla, että lapsi ei joudu maksamaan. Jos pienin paha on se, että etsitään kompromissi, jolla päästään elämässä eteenpäin, niin sillä mennään. — En tosin tiedä, miksi filosofiassa pitäisi toimia näin. Kurki ei koskaan hylännyt filosofiaa, vaikka akateemisen filosofoinnin kanssa tulikin välirikko. Hän mainitsee haastattelun aikana useampaan otteeseen, että filosofian ei pitäisi olla ammatti. Eikä politiikankaan. — Kun joku maksaa palkkaa ajattelusta, ajattelu mukautuu väkisinkin toimeentuloon. Sama pätee politiikkaan. Kun minä elätän itseni poroporvarillisesti lääkärinä, minun ei tarvitse taipua. — Spinozakin elätti itsensä linssinhionnalla mieluummin kuin tinki filosofiastaan. Ja Sokrates osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun. Jos filosofiaa tekee filosofian piiristä, näkökulma voi hukkua, eikä enää ole mitään sanottavaa. YL IO PISTO 9|201 2 29 30 YLI OP I STO 9 | 2 012 Samoista syistä Kurki suhtautui alunperin epäilevästi myös Yliopisto-lehden haastattelupyyntöön. Kenen leipää syöt... — Kun Yliopisto ei ole suoraan Helsingin yliopiston tiedotus- tai PR-lehti, vaan ilmeeltään asiallinen ja neutraali tiedelehti, se edustaa yliopistoideologiaa ja luo yliopiston imagoa vielä tehokkaammin, salakavalasti. Rahoitus kuitenkin tulee yliopistolta ja jutut käsittelevät sitä. — Lastenpsykiatrina ja filosofina minulla on kuitenkin velvollisuus keskustella median kanssa. aikuisen VASTUU | Kurki tuntuu viihtyvän ny- kyisellä alallaan mainiosti. Ammatti-identiteettiäkin on, niin sujuvasti hän erittelee alansa piirteitä ja ongelmia. Vai lieneekö filosofikoulutuksen perua? Lastenpsykiatrit työskentelevät terveydenhuoltojärjestelmän ja yhteiskunnan rajalla. He liikkuvat usein alueella, jossa kaikki tapaukset eivät ole terveydenhoidon asioita. Kiireessä ja biologisen maailmankuvan ilmapiirissä lääkärillä ei aina ole eväitä katsoa tapauksia kokonaisuutena. — ADHD on yleinen ja hyvä esimerkki. Siihen kuuluu kimppu ominaisuuksia, jotka ovat olleet ihmisevoluutiossa korvaamattomia. Eräs kollega sanoi, että tuskin olisimme koskaan lähteneet Afrikasta, jos osa porukasta ei olisi halunnut uusia ärsykkeitä. Nykyinen istumakulttuuri on kuitenkin tuominnut fyysisen evoluution aarteita sairaudeksi. — Moni potilas hyötyy lääkkeistä. Mutta tilanteessa, jossa suuri osa lapsista alkaa syödä amfetamiinijohdannaisia, voisi alkaa miettiä, olisiko koulujärjestelmälle sitten kuitenkin tehtävä jotain. Kurjella on lääkärintyöhön selkeä tehtävä. — Lääkärin täytyy tarjota muuta apua kuin lääkkeitä aina kuin se on mahdollista. Jos lääkäri ei pura medikalisaatiota, kukaan ei tee sitä. Kurjen mukaan lapsilla itsellään ei useinkaan ole ylitsepääsemättömiä ongelmia. — Aikuiset heidän ympärillään vain käyttäytyvät niin, että kuka tahansa saisi oireita. Tatamiterapiaa | Kurki on nuorempana voit- tanut kertaalleen judossa miesten Pohjoismaiden mestaruuden ja Scandinavian Openin kahdesti. Nykyisin hän harjoittelee kerran viikossa, jos ehtii. Janne Kurki vetää myös muksujudoa. Näille tunneille aikuiset ja lapset tulevat tatamille yhdessä. — Ajattelen, että se on ehkäisevää nuorisotyötä. Kurki on kaavaillut kollegansa kanssa tekevänsä muksujudoon liittyvää tutkimusta. Asetelma olisi tieteellinen: puolelle erilaista terapiaa tarvitsevista lapsista annetaan normaalin hoidon lisäksi judointerventio. Elävä ja yksinkertainen esimerkki hoidosta, jossa ei tarvita diagnooseja ja lääkityksiä. — Erikoissairaanhoito tai perheneuvolat eivät pysty kaikkia tapauksia käsittelemään. Lievemmissä tapauksissa tarvitaan jotakin ei-terveydenhuollollista toimintaa. Muksujudossa tärkeätä on juuri lapsen ja aikuisen yhteinen peuhaaminen. — Judo ei leimaa kuten hoidossa käynti saattaa tehdä. Ja meidän seurassamme saa harrastaa vuoden yhden lääkärikäynnin hinnalla. Monen lapsen on paljon helpompi keskittyä, kun on ensin juossut kymmenen minuuttia itsensä läkähdyksiin. l ? KUKA Janne Kurki Syntynyt Hämeenlinnassa 1972. FT, LL, estetiikan dosentti. Kävi koulua lukion ensimmäiseen luokkaan asti Lappeenrannassa. Ylioppilas Mäkelänrinteen urheilulukiosta 1992. Judon entinen Pohjoismaiden mestari, 3. danin musta vyö. Työskentelee lastenpsykiatrina ja viettää enimmän osan ajastaan lasten kanssa kotona. Valmistuu perheterapeutiksi keväällä 2013. Harrastaa filosofiaa, kustannustoimintaa ja judoa minkä ehtii. "Urheilu-urani huippu oli, kun Jere Lehtinen nukkui armeijassa viereisessä punkassa." YL IO PISTO 9|201 2 31 Klikkaa TEKSTI MARKO LEPPÄNEN KUVAT luontoPORTTI L oppukesän ojanpiennarta koristaa violetti kukkanen. Mutta mikä? Jäipä vaivaamaan. Nykyajan ihme on nettiyhteys taskunpohjalla: haku ”kasvin tunnistus” johtaa oitis LuontoPortin sivuille. Siellä on jäsennellyt tiedot ja hieno kuvavalikoima noin 1500 kasvi- ja eläinlajista. LuontoPorttia ei markkinoida, mutta sivustolla on 150 000 kävijää viikossa. Lukuun voisi luulla lipsahtaneen eräänkin ylimääräisen nollan, mutta palvelun tuottaja Eija Lehmuskallio selittää syyn suhinalle. — Sivuille tullaan latinankielisten nimien perusteella, joten suuri osa kävijöistä on ulkomailta. Heitä varten LuontoPortti toimii jopa kahdeksalla kielellä. Monilla lajeistamme on laaja levinneisyys, muistuttaa Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen professori Mauri Åhlberg. Hän Herukkaperhonen Polygonia c-album 32 YLI O P I STO 9 | 2 012 LuontoPortti ohjaa kädestä pitäen o vastaa LuontoPortin yliopistoyhteistyöstä ja on vertaillut yhdessä kasvatustieteilijä Arja Kaasisen kanssa peräti 675:tä biodiversiteetti-informaatiota tarjoavaa nettisivustoa. LuontoPorttia toimivampaa kokonaisuutta ei ole vielä löytynyt. Samaan näkemykseen päätyi Kalifornian tiedeakatemian biologi Brian Fisher, joka kehittää juuri LuontoPortin tekijöiden kanssa patentoitua tunnistustyökalua muurahaistutkimuksen avuksi. LINNUNLAULUA | LuontoPortilla on monta teki- jää, mutta suurin rooli on Eija ja Jouko Lehmuskalliolla. Luontoon perehtymisen he aloittivat 1990-luvun alussa tekemällä tv:n luontodokumentteja. Se tie vei mukanaan. Neljä Retkeilykasviota kului puhki lajistoa pähkäillessä. — Kun amatööri lähtee tunnistamaan lajeja ammattikirjasta, niin se on kyllä aika mahdoton Kissankello Campanula rotundifolia luontoon oppimaan lajistoa. Seuraavaksi nettihakemistoon lisätään sienet. suo. Siitä lähti idea, että täytyy kehittää jokin helpompi systeemi, Eija Lehmuskallio kertoo. Systeemi syntyi, sähköinen valikko, jossa tunnusmerkki tunnusmerkiltä rajataan mahdollisten lajien joukkoa. Kun jäljellä on muutama, voidaan Kaikki opettajatkaan eivät tunnistaneet männynkäpyä. lopullinen määritys tehdä kuvien avulla. Palvelu löytyy kukkakasveille, pensaille, puille, hyönteisille, linnuille ja kaloille. Useimmista lintulajeista löytyy myös ääninäyte. Lehmuskallio kertoo silmiä avaavasta kierroksestaan helsinkiläiskouluihin. Hänellä oli näytteet Turpa Leuciscus cephalus (L.) katajasta, puolukasta, mustikasta ja männynkävystä. Eipä vielä se mitään, etteivät kaikki oppilaat tunnistaneet metsän antimia, mutta kun eivät kaikki opettajatkaan. — Se oli järkyttävää. Siksi tahdon, että autamme ihmisiä tunnistamaan lajeja omatoimisesti, lukemaan luontoa. Siten herää myös herkemmin halu pitää ympäristöstä huolta. — LuontoPortin käyttöön perehdyttäminen on ollut vuodesta 2008 osa sekä luokanopettajien että biologian ja maantieteen opettajien koulutusta, Åhlberg lisää. VILLIVIHANNEKSIA LAUTASELLE | Lehmuskal- lio kiittää yliopistoa hyväksi partneriksi, joka on avannut ovia maailmalle. LuontoPortilla on muun muassa yhteistyösopimus pitkälti toistasataa pohjoisen vyöhykkeen yliopistoa yhdistävän University of Arctic -kattojärjestön kanssa. Merkittävä Vaahtera Acer platanoides YL IO PISTO 9|201 2 33 uusi kumppani on National Geographic sekä sen tukema Project Noah, jolta saataneen käyttöön karttapohja. LuontoPortissa esitetty tieto on asiantuntijoiden tarkistamaa ja myös yleisökysymyksiin vastataan. Kasvien osalta tätä on tehnyt dosentti Henry Väre Helsingin yliopistolta — talkoohengessä, vastapainona erilaisten luontohankkeiden ja -palveluiden supistuksille. — Kiinnostusta luontoon on aina suosittava, etenkin aikoina kun luonto ja sen turvaaminen tuleville sukupolville on vastatuulessa. LuontoPortin kaltainen verkkosivusto on tehokas tapa olla mukana. Samalla se hajauttaa kysymysten määrän eri tahoille, sillä niitä tulee Kasvimuseollekin koko lailla, Väre kertoo. Tänä syksynä mukaan tulevat uutena ryhmänä sienet. Jo aiemmin LuontoPortti on opastanut villivihannesten käyttöön. Huippukokki Sami Tallbergin kanssa syntyi myös englanniksi julkaistu Villiyrttikeittokirja. KARHU VAI SIKA? | Lehmuskalliot ovat juuri palanneet 3 500 kilometrin reissulta Lapista. Valokuvaukseen keskittynyt Jouko Lehmuskallio nauttii poutapäivästä maastossa. Kohde vain yllättää, Helsingin Keskuspuisto. Mutta eikös siinä toisaalta kiteydy palvelun ydinajatus: huomaa luonnon monimuotoisuus Isolepinkäinen Lanius excubitor 34 YLI O P I STO 9 | 2 012 lähelläsi! Useita erikoisempia kasveja ei olisi koskaan löydetty ilman intohimoisten harrastajien paikallistuntemusta ja halua esitellä seutunsa ylpeydet. Joskus retkiin liittyy adrenaliiniryöppy. Näin kävi luontoharrastajalle Lohjalla, kun hän törmäsi kalliolla takaapäin karhuun. — Toimin niin kuin ei pitäisi ja juoksin niin paljon kuin kintuista lähtee. Auton kohdalla en saanut jalkoja pysähtymään vaan juoksin sen ohi, Eija Lehmuskallio nauraa. Karhu osoittautui sittemmin tarhalta karanneeksi villisiaksi. Ja nyt viimein määritys sille polunvarren lilalle kukkaselle: rantakukkahan se. Olisi kuulemma erinomainen kotimainen vaihtoehto puutarhalammikoiden koristajaksi. l www.luontoportti.com Palkittu palvelu Kesällä 2008 avattu LuontoPortti on luonnon tuntemusta lisäämään tarkoitettu nettipalvelu. Sivustolla on verkkolehti ja infopaketit kaikkiaan noin 1500 kotimaisesta kasvi-, lintu-, perhos- ja kalalajista. Palvelu on maksuton, mutta tulossa olevasta opintomateriaalista kaavaillaan maksullista. Helsingin yliopisto on yksi LuontoPortin osakkaista. Yliopistoyhteistyöstä vastaa professori Mauri Åhlberg. Eija ja Jouko Lehmuskalliolle myönnettiin 12.9. tiedonjulkistamisen valtionpalkinto. LuontoPortti sai myös Vuoden laatuinnovaatio -palkinnon 2009. Sivustolla on käyty kaikkiaan yli 20 miljoonaa kertaa. l a Sanoma company + Hesari ja uusi iPad nyt pakettihintaan alk. 39,90 €/kk Hesaria voi lukea monella tavalla. Nyt saat Hesarin ja uuden iPadin samassa paketissa – 24 kuukauden korottomalla maksuajalla. Uudella iPadilla luet Hesarin, Nytin ja Kuukausiliitteen kätevästi missä liikutkin. Täydennä halutessasi tilaustasi kotiin kannetulla lehdellä – joka päivä tai viikonlopuksi. Tee tilaus osoitteessa HS.fi/ipadtilaus Esimerkkitilaus sisältää Helsingin Sanomat digilehtenä ja tilaukseen kuuluva iPad on uusi iPad 16 Gt Wi-Fi + 4 G. Tilauksen kokonaishinta on 957,60 – 1317,60 €, josta laitteen osuus on 599 €. Kaksi värivaihtoehtoa. Laite toimii Suomessa 3G-verkossa. Tilaus ei sisällä matkapuhelinoperaattorin liittymää eikä operaattorin perimiä maksuja. Tilaus on kahden vuoden määräaikainen sopimus valitsemallasi laskutusvälillä. Tilaus tehdään verkossa osoitteessa HS.fi/ipadtilaus ja tilaukseen kuuluva iPad noudetaan Humac People- tai 1store-myymälästä tai postiennakolla lähimmästä Postista. Postiennakkomaksu on 17,50 € ja se maksetaan laitetta noudettaessa. Köyhän lapsen opintie TEKSTI CLAUDIA GORR SUOMENTANUT TIINA OHINMAA KUVAT 123rf Kunnollinen koulutus on Yhdysvalloissa parempiosaisten herkkua. Köyhien perheiden nuorista kasvaa alisuoriutujia, koska heiltä ei odoteta mitään. K uvittele, että Suomi olisi kolmekymmentä kertaa suurempi ja suomalaisia olisi lähes kuusikymmentä kertaa enemmän kuin nyt. Kuvittele, että kansallisuusryhmiä olisi kolmisenkymmentä ja että joidenkin etnisten vähemmistöjen ansiot jäisivät alle puoleen keskitasosta. Kuvittele, että lähes joka viides suomalainen lapsi eläisi köyhyydessä. Yhdysvalloissa tämä on karua todellisuutta. Amerikkalaiset kaipaavat tasa-arvoista ja yhtäläistä peruskoulutusta, mutta 30 viime vuoden ajan maan koulujen vitsauksena ovat olleet heikot koetulokset, korkeat keskeyttämisluvut ja ennakkoluuloista johtuvat ongelmat. 36 YLI O P I STO 9 | 2 012 Harvardin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan dekaani Kathleen McCartney puurtaa työkseen amerikkalaisen varhaiskasvatuksen ja suurkaupunkien julkisen peruskoulutuksen parissa. — Yhdysvaltain köyhimmät etniset vähemmistöt pärjäävät lähes joka suhteessa heikommin kuin keskiluokkaan kuuluvat ikätoverinsa. Huonomman yhteiskunnallisen aseman ja heikomman koulumenestyksen välistä korrelaatiota selittää osaltaan se, ettei köyhemmillä vanhemmilla ole varaa lähettää lapsiaan arvostettuihin yksityiskouluihin. — Ainoa vaihtoehto on julkinen koulu, McCartney toteaa. — Suurkaupunkien köyhiä lapsia uhkaavat teiniraskaudet, väkivalta ja päihteet. Perheissä esiintyy usein sairauksia, rikollisuutta ja työttömyyttä. Miksi kunnollinen koulutus ei onnistu? Yksi suurimmista esteistä on pirstaleinen koulujärjestelmä. Yhdysvalloissa on 15 000 koulupiiriä, joissa sovelletaan kunkin rahoittajan mukaisia näkemyksiä. Yhtenäisiä opetusohjelmia ei juuri ole. Opettajat yrittävät parhaansa, mutta monet kokevat Opettajat vaihtuvat jatkuvasti. — Opettajat eivät edes odota julkisten koulujen oppilaiden pärjäävän opinnoissa, eivätkä oppilaat sitten pärjääkään, McCartney toteaa. Alisuoriutujat ansaitsevat vähemmän, sairastavat enemmän ja päätyvät todennäköisemmin vankilaan. Kaikki tämä maksaa yhteiskunnalle. — Koulutukseen liittyvät valintamme aiheuttavat maallemme isoja taloudellisia ongelmia. McCartney on taistellut tarmokkaasti varhaiskasvatuksen puolesta ja on hiljattain pannut alulle uuden kasvatusalan johtamiskoulutuksen. — Kurssi on suunnattu niille, joilla on kykyä johtaa amerikkalainen kouluopetus uusille urille — ja amerikkalaisesta käytännöstä poiketen se on opiskelijoille ilmainen. l Kathleen McCartney vieraili kesällä Harvard taistelun turhaksi. Alalla onkin suuri vaihtuvuus. Julkiset koulut joutuvat jatkuvasti palkkaamaan uutta väkeä — usein vasta-alkajia. Club of Finlandin 15-vuotisjuhlassa sekä Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa. TEKSTI ANU VALLINkOski Opettaa vai kasvattaa? S Hyvä opetus perustuu luottamukseen. uomalaisten mielestä opettajan ammatti on paitsi hyvä myös kunnioitettava. Meillä arvostetaan työtä ja opiskelua. Monille opettajuus on kutsumus, kasvatustieteen professori Kirsi Tirri arvioi. Hyvät opiskelijat ja laadukas koulutus selittävät Suomen PISA-menestystä. — Meillä satsataan siihen, ettei kukaan jää jälkeen toisista. Kansainväliset vieraat käyvät taajaan tutustumassa suomalaiseen koulujärjestelmään ja opettajankoulutukseen. Moni asia tulee yllätyksenä. — Suomalaisilla opettajilla on paljon ratkaisuvaltaa. Ulkomaalaisista on ihmeellistä, että ihminen, jota ei kontrolloida, hoitaa työnsä niin hyvin. Samoin opettajan luottamus oppilaisiin kummastuttaa. Opetusta räätälöidään: kun tehtävät vastaavat oppilaiden kykyjä, heikommatkin pysyvät mukana eivätkä lahjakkaat alisuoriudu tai ryhdy häiriköimään. Suomalaiskoululaiset tekevät paljon projektija ryhmätöitä. Luokassa saa liikkua, keskustella ja esittää kysymyksiä tai ehdotuksia. Opetus ei ole yksisuuntaista tiedonsiirtoa. — Tämä on kansainvälisesti poikkeuksellista. Meillä on rennompi ilmapiiri kuin muualla, mutta silti saadaan hyviä oppimistuloksia. Pelko ei ole kasvatuksellisesti hyvä keino. Oppilas saa alusta asti ottaa vastuuta omasta oppimisestaan ja elämästään, Tirri luonnehtii. Suomalainen opettaja on ensisijaisesti kasvattaja. — Hyvälle opettajalle opetus on kasvatustehtävä, jossa hän ohjaa oppilaita näkemään elämän tarkoituksen. l YL IO PISTO 9|201 2 37 T ämähän on melkein kuin sudokua. Pannaan vain numeroita paikoilleen: 4+4+5 on yhtä kuin 13 ja niin edelleen. Näin saatiin laskettua yhteenlaskettu tiheys, jonka röntgensäde kohtaa potilaan erilaisten kudosten läpi kulkiessaan. Tässä esimerkissä säteen tiellä on kolmenlaista kudosta. Röntgenkuvaan tarvitaan useita samansuuntaisia säteitä, ja näin taulukkoon tulee myös toinen ja kolmas rivi. 4 4 5 13 1 3 4 8 1 0 2 3 TEKSTI tuomo tamminen kuvat 123rf Kun röntgenlähdettä hieman liikutellaan, saadaan lisää arvoja ja niiden avulla kolmiulotteinen kuva potilaasta. Tätä menetelmää sanotaan röntgen- tai tietokonetomografiaksi, ja se antaa lääkärille luonnollisesti paljon kaksiulotteista kuvaa paremman näkymän ihmisen sisälle. 8√2 9√2 1√2 1√2 5√2 4 4 5 13 1 3 4 8 1 0 2 3 Kun elinten tiheydet ja muut ominaisuudet tunnetaan etukäteen, mittaustulosten laskemi- Ihmis Matematiikassa ihminenkin supistuu numeroiksi. Sitä ei kannata pe inversio neliöjuuri Inversio tarkoittaa päinvastoin kääntymistä ja ylösalaisin olemista. Lääketieteessä inversio on nurinkääntyneisyyttä tai normaalille vastakkaista sijaintia. Matematiikassa ratkotaan käänteisiä eli inversio-ongelmia, joissa tunnetaan seuraukset ennen syytä. Tehtävänä on siis ratkaista jokin parametri, kun tunnetaan toinen parametri ja näiden kahden suhde. Maallikolle tuttu inversioongelma saattaa olla Miinaharava-peli. Neliöjuuri luvusta x on se luku, joka itsellään kerrottuna on x, esimerkiksi √9=3. 38 YLI O P I STO 9 | 2 012 nen ei ole kummoinenkaan homma: koska neliön muotoisten ruutujen eli elinten läpi poikittain kulkeva säde kulkee pidemmän matkan kuin suoraan kulkeva säde, yhteenlaskettu tiheys täytyy vain kertoa neliöjuuri kahdella Pythagoraan lauseen mukaan. Kun nämä mittaustulokset syötetään oikein ohjelmoidulle tietokoneelle, saadaan kuva potilaan sisältä. Yksinkertaista? Ihminen ei ole neliö | Periaatteessa kyllä. Todellisuudessa tomografia ei onnistu ihan noin helposti, sillä lääketieteellisessä kuvantamisessa tarvittava tarkkuus vaatii yleensä tuhansia tai miljoonia mittaustuloksia tämän esimerkin 11 mit- tauksen sijaan. Ihminen ja hänen elimensä eivät myöskään ole neliönmuotoisia. — Ongelmat ovat periaatteessa yksinkertaisia, vaikkakin isoja. Niiden ratkaisemiseksi me yritämme löytää systemaattisia työkaluja, soveltavan matematiikan professori Matti Lassas kertoo. Tiedettä popularisoivia esimerkkejä tarvitaan, jotta matematiikasta voisi ylipäätään kertoa Kuinka moni muistaa kouluajoiltaan edes sitä, mikä on neliöjuuri? — Kaikki yhteydet reaalimaailmaan ovat suotavia, koska matematiikka luonteensa puolesta on helposti irrallaan todellisuudesta. Mutta koska matematiikalla on paljon käyttöä ja sanottavaa todellisuudenkin piirissä, tykkään pitää yhteyksiä ssudokua elätä, sillä oikeanlainen kaava voi pelastaa henkesi. röntgensäteily huippu Röntgensäteily on sähkömagneettisen säteily, jonka aallonpituus on noin 0,01–10 nanometriä. X-säteilyn löysi saksalainen Wilhelm Röntgen vuonna 1895. Hän totesi säteiden läpäisevän paperin, puun, käden ja jopa metallikalvon. Säteily jätti myös jälkiä filmiin. Röntgensäteilyä käytetään lääketieteessä, turvatarkastusten läpivalaisuissa ja rakenteiden mikrohalkeamien etsinnässä. Inversio-ongelmien huippuyksikkö sai toiminnalleen jatkokauden vuosiksi 2012– 2017. Kuuden yliopiston yhteistä tutkimusta vetää professori Lassi Päivärinta Helsingin yliopistosta. Huippuyksikössä tutkitaan vaikkapa mahdollisuutta ohjata tsunamiaaltoja tärkeiden kohteiden ohitse sekä koetetaan päätellä asteroidin muoto sen kirkkauden perusteella. YL IO PISTO 9|201 2 39 esillä, toteaa teollisuusmatematiikan professori Samuli Siltanen, Lassaksen kollega Kumpulasta. Molemmat ovat nelikymppisiä, sukkelia tutkijoita, joihin yksin kammiossaan yhtälöitä ratkovan erakkomatemaatikon stereotyyppi sopii huonosti. Inversiomatematiikan alalla tehdään paljon töitä porukalla. 9√2 1√2 9√2 1√2 Säästetään säteilyä | Alussa esitetty ongel- ma — röntgenkuvattavat elimet tunnetaan, mittaustuloksia ei — on vasta alkua. Siltasta ja Lassasta kiinnostavat suoria ongelmia enemmän käänteiset eli inversio-ongelmat. Mittaustulokset siis tunnetaan, muttei niiden kudosten rakennetta, joista tulokset on saatu. 5√2 9√2 8√2 1√2 1√2 13 8 3 Helpoiten ruudukko täytettäisiin, kun röntgenkuvia otettaisiin 180 eri suunnasta kuten perinteisessä tomografiassa. Ongelma on kuitenkin se, että näin suuret säteilyannokset vahingoittavat kudoksia, eikä potilasta kannata altistaa säteilylle esimerkiksi hammasistutteen asennuksen takia. Teknilliseen korkeakouluun 1999 tehdyn väitöskirjansa jälkeen Siltanen on työskennellyt puolet työurastaan teollisuudessa kehittämässä lääketieteellisiä kuvantamislaitteita. Erityisesti hän on tutkinut rajoitetun kulman tomografiaa, jossa röntgenkuvia otetaan huomattavasti tavallista tomografiaa vähemmän. Säteilyannos on rajoitetun kulman tomografiassa paljon pienempi, mutta silloin voi käydä näin: Calderón Calderónin ongelma on klassinen inversioongelma. Matematiikan luennolla kysytään vaikkapa näin: voidaanko kappaleen sähkönjohtavuus määrittää sen reunalla tehtävistä sähköisistä mittauksista? 40 YLI OP I STO 9 | 2 012 9√2 1√2 8√2 4 4 5 13 1 3 4 8 1 0 2 3 8√2 5 6 2 13 1 5 2 8 4 0 -1 3 8√2 9 1 3 13 1 0 7 8 3 0 0 3 Ratkaisuehdokkaita onkin monta. Yksinkertaistetusta esimerkistä voi käsin karsia pois toisen vaihtoehdon, koska arvo -1 tarkoittaisi sitä, että röntgensäde voimistuu kudoksen läpi kulkiessaan. Kolmas vaihtoehto taas voidaan sulkea pois katsomalla potilaan suuhun: jos siellä ei ole metallilevyä, tiheys ei voi olla niin suuri kuin 9. Todellisuudessa rajoitetun kulman kuvauksessa on 7 200 000 ruutua ja 2 100 000 mittausta. Jotta tietokone osaisi kaivaa tästä tietomäärästä parhaan kuvan, siihen on täytynyt ohjelmoida monimutkainen matemaattinen menetelmä. — Perinteisessä röntgentomografiassa monimutkainen matematiikka aiheuttaa sen, että pitää ottaa suuri määrä kuvia eri puolilta. Kun käytetään modernimpaa matematiikkaa, voidaan ottaa vähemmän kuvia, Lassas toteaa. Kun tomografialaitteen matematiikka on kunnossa, hammaslääkäri saa tarkan kuvan potilaansa leuasta ja näkee porata leukaluuhun sopivan syvyisen reiän. Jos reikä on liian matala, istute ei ole tukeva. — Ja jos porataan liian syvälle hermokanavaan asti, puolet kasvoista voi halvaantua, Siltanen varoittaa. tähdet ja valo | Kuvantamisen ohella Lassas ja Siltanen pohtivat työkseen vaikkapa näkymättömyysviittoja ja tsunamisuojia. — Matematiikka voi olla hyvin erilaisissa sovelluksissa ihan samaa, Lassas selittää. Esimerkiksi ilmakehän otsonikerrosta tutki- taan samalla sudoku-periaatteella kuin jutun esimerkissä leukaluuta. Euroopan avaruusjärjestön Envisat-satelliitti mittaa maapalloa kiertäessään tähtien valoa sekä ilmakehän yläpuolella että sen läpi suodattuneena. Tähtien valo toimii näin röntgensäteinä, jotka paljastavat otsonikerroksen paksuuden. Lassas ja Siltanen poimivat työkaluja sieltä täältä sen mukaan, mitä kulloinenkin ongelma vaatii. Usein täytyy kysyä neuvoa muilta. — Välillä näkee tekniikkaa, joka ei kuulu omaan asiantuntemukseen. Pitää vain etsiä joku, joka osaa. Tässä lyöttäydytään yhteen mitä erikoisimpien tiimien kanssa, Siltanen sanoo. Inversio-ongelmien huippuyksikössä kohtaavat niin teoreettisen matematiikan osaajat, fyysikot, tähtitieteilijät, laiterakentajat, tietokoneohjelmien kehittäjät kuin spin off -yrityksetkin. l Viitta? Näkymättömyys on yksi inversio-ongelmien tutkimuksen osa-alueista. Piilotettava kappale voidaan vuorata keinotekoisella metamateriaalilla, joka taivuttaisi valonsäteitä tai muita aaltoja kappaleen ympäri niin kuin välissä ei olisi mitään. syöpä ja sähköhattu Kaikkeen eivät röntgensäteetkään pysty, edes matematiikan avustuksella. Syöpäkudos ja terve kudos vaimentavat röntgensäteitä melkein saman verran, minkä takia kokeneilta radiologeiltakin voi jäädä rintasyöpäkasvain mammografiassa huomaamatta. Röntgensäteiden avuksi voidaan tulevaisuudessa kuitenkin ottaa sähkö. Samuli Siltanen kertoo, että professori David Isaacson Rensselaer Polytechnic Institutesta Yhdysvalloista on kehittämässä mammografialaitetta, jonka puristuslevyihin on liitetty elektrodeja, joista rintaan syötetään sähkövirtoja. Menetelmää kutsutaan sähkökuvantamiseksi eli impedanssitomografiaksi. Syöpäkudos johtaa sähköä tervettä kudosta neljä kertaa paremmin, mutta toisaalta sähkövirta levittäytyy elimistössä kaikkialle, toisin kuin suoraviivaiset röntgensäteet. Siltanen ja Matti Lassas ovat tutkineet keinoja, jolla sähkökuvantamisella saaduista mittauksista pystyttäisiin löytämään myös kohteen muodot. Kyseessä on tyypillinen inversio-ongelma: mittaustulokset tiedetään, mutta ei mitattavaa kohdetta. — Informaatio on kätkeytynyt hyvin epälineaarisella tavalla. Mutta käyttämällä ovelia temppuja — siis matematiikkaa — sitäkin voidaan käyttää, Siltanen kertoo. Impedanssitomografia saattaa auttaa myös epilepsian hoidossa. Epilepsian syitä selvitetään nykyisin pään magneettikuvauksella, mutta aina kuvaukset eivät kerro mitään. Impedanssitomografiaa hyödyntävää ”sähköhattua” olisi Siltasen mukaan teoriassa mahdollista pitää koko ajan päässä, jolloin tuloksia saataisiin myös epilepsiakohtauksen iskiessä. l YL IO PISTO 9|201 2 41 TEKSTI TIINA KIRKAS KUVAT ARI AALTO Mutkitellen tai suoraan Harva tietää vielä koulussa tahtovansa tutkijaksi. Kolme tutkijaa kertoo omasta ammatinvalinnastaan. V iiden laudaturin ylioppilas Heidi Anttila olisi hyvinkin voinut jatkaa lukiosta yliopistoon. Ajatus ei vain tullut hänen mieleensä. — Olin sukuni ensimmäinen ylioppilas, eikä minua mitenkään kannustettu eteenpäin. En edes tiennyt, mitä olisin halunnut tehdä. Helsinkiläinen Anttila matkusti Tanskaan. Siellä hän tiskasi ja siivosi, kävi kansankorkeakoulua ja oppi kankaanpainannan lisäksi hierontaa. Kolmen vuoden jälkeen Anttila palasi Suomeen ja opiskeli fysioterapeutiksi. — Halusin ymmärtää ihmistä kokonaisuutena. Koulutus oli kuitenkin pettymys. Siksi suoritin terveyskasvatuksen approbaturin Jyväskylän avoimessa yliopistossa. Lama-aikana nuorelle fysioterapeutille riitti vain huonosti palkattuja pätkätöitä. Kolme pientä lasta eivät kohentaneet työllistymismahdollisuuksia. Jyväskylän avoimesta yliopistosta tuli kuitenkin 1990-luvun lopussa postia, jossa tarjottiin mahdollisuutta jatkaa opintoja. — Päädyin opiskelijaksi, kun anoppi tarjosi apua lastenhoidossa. 42 YLI O P I STO 9 | 2 012 OSAAN JA PÄRJÄÄN | Heidi Anttila valmistui maisteriksi vuonna 2001 ja sai samana vuonna viran Stakesista, jossa oli aloittanut korkeakouluharjoittelijana. Anttila viihtyi työssään menetelmien arviointiyksikössä. Esimies asetti riman sopivan korkealle. — Tutkimus tuntui hauskalta. Tajusin, että osaan ja pärjään. Anttila osallistui lukuisiin tutkimusprojekteihin ja väitteli joulukuussa 2008 filosofian tohtoriksi Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Nyt hän tutkii ja kehittää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa vammaisten palvelujärjestelmiä. Tutkimusprojekteissaan Anttila hyötyy myös muusta työkokemuksestaan. Paraikaa hän luo yhteistä oppimisverkostoa vammaisalan asiakkaille, tutkijoille, kehittäjille ja muille ammattilaisille. Tavoitteena on arvioida ja tutkia alan käytäntöjä entistä kunnianhimoisemmin. Vuosien varrella jotkut ovet ovat kuitenkin sulkeutuneet. — Nuorempana olisin lähtenyt ulkomaille vaihto-opiskelijaksi tasokkaisiin yliopistoihin. Nyt olen siihen liian vanha. Nuorena olisin voinut lähteä ulkomaille opiskelemaan. Nyt olen liian vanha, Heidi Anttila tuumii. Paras oppi tulee käytännön työn kautta, arvioi fyysikko Lauri Wendland. YTIMEEN | Lauri Wendland piti koulussa mate- käli mielii alalla menestyä. Niitä ei hevin korvata pelkillä luonnonlahjoilla, saati opinnoilla ja työkokemuksella. Voiko siis huippufyysikoksi pätevöityä muita reittejä? — Vierastan ajatusta, että vain paperit pätevöittävät. Pohjatiedot ovat tarpeen, mutta varsinainen oppiminen tapahtuu työn kautta, Wendland vastaa. Hiukkasfysiikan ytimeen pääsy vaatiikin työtä ja aikaa. Varhaisesta uran aloituksesta on hyötyä, koska sillä tavoin tutustuu heti alan huipputekijöihin. Silti myös uusia näkemyksiä tarvitaan, Wendland sanoo. Esimerkkinä hän mainitsee Aalto-yliopistosta valmistuneen diplomi-insinöörin, joka laatii väitöskirjaansa fysiikan laitoksella. Hänen tietotekniikan asiantuntemuksestaan on tutkimukselle valtavasti hyötyä. Myös CERNin tutkijajoukkoon mahtuu paljon ihmisiä eri taustoista. — Itse herään tarkastelemaan tutkimusta toisesta näkökulmasta, kun vastaan opiskelijoiden kysymyksiin luennoilla tai tapaan suurta yleisöä eri tilaisuuksissa. Se on aina hyvä kokemus, Wendland painottaa. matiikasta, tietotekniikasta ja fysiikasta — tässä järjestyksessä. Mieliaineiden paikka vaihtui, kun hän sai lukiossa fysiikan ansioistaan Lawrence Kraussin kirjan Oleta pyöreä lehmä. — Kiinnostuin hiukkasfysiikasta ja tähtitieteestä, siis pienistä ja suurista asioista. Mikrokosmos kuljetti kuopiolaispojan Helsingin yliopistoon kokeellista fysiikkaa lukemaan. Ensimmäisenä opiskeluvuotenaan Wendland pääsi tutkijankoulutusohjelmaan ja kesäharjoittelijaksi CERNin kiihdytinlaboratorioon. Muutaman vuosi sitten hän väitteli Higgsin bosonin havaitsemismahdollisuuksista. Nyt Wendlandilla on tutkijatohtorin pesti fysiikan tutkimuslaitoksessa Kumpulassa. CERNissä hän käy niin usein kuin pienten lastensa hoidolta ennättää. — Näin tämän piti mennä. En tiedä, mitä muutakaan olisin voinut tehdä. Ehkä olisin voinut toimia opettajana. YLEISÖ KYSYY | Matematiikkaan ja varsinkin fysiikkaan vihkiydytään jo varhain. Lukiossa on valittava pitkät kurssit kummastakin aineesta, mi- YL IO PISTO 9|201 2 43 Lauri Wendland pitää luennoista ja yleisötilaisuuksista. Hyvät kysymykset havahduttavat. En olisi kaksikymppisenä ymmärtänyt tutkimuskohteitani, Teemu Keskisarja epäilee. MYÖHÄÄN, ONNEKSI | Teemu Keskisarja lähti — Kävin rakennuksilla töissä. Laitoin Ladan parkkiin Senaatintorille, vaihdoin haalarit ja juoksin Topeliaan. Keskisarjan gradu käsitteli eläimiin sekaantumista 1700-luvun Suomessa. Aiheesta jalostui heti perään väitöskirja. Nykyään hän on Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian dosentti, taloushistorioitsija ja tietokirjailija. — Minun tapauksessani ammattihistorioitsijaksi tuleminen edellytti myöhään aloittamista. Mitä minä olisin kaksikymppisenä ymmärtänyt muinaisista seksuaalirikoksista? Pitkä työhistoria oli myös siedätyshoitoa nykyiseen yliopistoelämään. — Ei paina vähääkään, jos pitää valvoa yksi yö tai saada jotain aikaiseksi nopeasti. Akateemisen työyhteisön keskinäinen kampittaminen on myös mitätöntä verrattuna rakennustyömaiden joskus fyysisestikin vihamieliseen ilmapiiriin. Keskisarja tarkastelee maailmaa enemmän perusduunarien kuin vuorineuvosten vinkkelistä. — Minua kiinnostaa se, mitä tapahtui ja miksi. Liian syvälliset ajatukset keskeytän ja sanon, ettei tuo ketään kiinnosta. Myös tavallisen kadunkulkijan pitää ymmärtää, mistä puhumme. l heti lukion jälkeen vuodeksi kansanopistoon, sitten Turun yliopistoon historiaa lukemaan. Kymmenen vuotta kului kuitenkin pääosin töissä. — Ajoin kuorma-autoa ja työskentelin Pelastusarmeijassa, sitten asensin kalusteita rakennustyömailla. Laitoin Ladan parkkiin ja riisuin haalarit. Työ oli raskasta, ja alalla eteneminen olisi vaatinut lisäoppia. Keskisarja ajatteli, ettei enää kolmekymppisenä opi rakennuspiirustuksia lukemaan. Hän haki ja pääsi opiskelemaan historiaa Helsingin yliopistoon. — Ei minulla ollut erityistä tavoitetta valmistua, saati jatkaa eteenpäin. Jotenkin opinnot vain rullasivat. Maisterin paperit sain kahdessa vuodessa. Kiivas lukutahti karsi opiskelijariennot Keskisarjan elämästä. 44 YLI OP I STO 9 | 2 012 S U O M E N K U L T T U U R I R A H A S T O VUODEN 2013 A P U R A H AT Suomen Kulttuurirahaston apurahat myönnetään yksityishenkilöille, työryhmille ja yhteisöille suomalaisen kulttuurin edistämiseen. Apurahat on tarkoitettu jatko-opintoihin ja tutkimustyöhön kaikilla tieteen aloilla sekä taiteelliseen työskentelyyn, myös koko vuodeksi. Henkilökohtaista, kokovuotista apurahaa on mahdollista hakea myös kolmeksi vuodeksi. Suurempina erityisapurahoina myönnetään 1-2 apurahaa kaksivuotisiin Tieteen työpajoihin sekä 1-2 taiteen Katapultti-apurahaa. Lisäksi jaetaan yksi tai useampi Eminentia-apuraha. Kulttuurirahasto tukee myös kulttuuripoliittisesti merkittäviä hankkeita, jotka edellyttävät tavanomaista suurempaa rahoitusta. Apurahan hakeminen Kulttuurirahaston keskusrahaston apurahojen hakuaika on 1.-31.10.2012. Haku tapahtuu verkkopalvelussa osoitteessa www.skr.fi/apurahanhakija Käsiteltäväksi otetaan hakemukset, jotka on toimitettu ajoissa Kulttuurirahastoon sekä verkkopalvelussa että allekirjoitettuna paperitulosteena. Tietosisältöjen tulee olla yhdenmukaiset. Viimeisen hakupäivän kotimaan postileima hyväksytään. Ulkomailta tulevien hakemusten tulee olla Rahastossa viimeiseen hakupäivään mennessä. Hakemuksen voi myös toimittaa Kulttuurirahaston toimistoon, Bulevardi 5 A 13, 00120 Helsinki, viimeistään keskiviikkona 31.10. Käsiteltäväksi ei oteta faksilla tai sähköpostilla lähetettyjä hakemuksia. Apurahahakemusta tukevat lausunnot annetaan ensisijaisesti verkossa osoitteessa: www.skr.fi/lausunnonantaja Myönnetystä apurahasta ilmoitetaan saajalle helmikuun alussa. Apurahat julkistetaan vuosijuhlassa 27.2.2013, minkä jälkeen ne ovat nähtävissä Rahaston kotivuilla. Kulttuurirahasto ei perustele apurahapäätöksiä. Post doc -tutkimukseen ulkomailla haetaan apurahoja säätiöiden yhteisen apurahapoolin kautta. Lisätiedot: www.postdocpooli.fi Tervetuloa kuulemaan Kulttuurirahaston apurahoista Elokuvateatteri Orioniin (Eerikinkatu 15, Helsinki) 10.10.2012 klo 14-16. Lisätietoja www.skr.fi/apurahanhakija www.skr.fi/apurahat YL IO PISTO 9|201 2 45 P ätkätyöt, kutistuvat toimitukset ja mediaalan epävarmuus nousevat näinä aikoina esiin, kun toimittajat istuvat iltaa keskenään. Näitä puheenaiheita kieputeltiin myös tamperelaisessa opiskelijasolussa viime syksynä, kun Ylioppilaslehden toimittaja Maria Ruuska ja kolme muuta nuorta journalistia kävi läpi viime aikain kuulumisia. Illan edetessä voivottelu vaihtui innovointiin. Mitä Ylkkäristä yrittäjäksi TEKSTI JUHA MERIMAA kuva wilma hurskainen Ylioppilaslehden entinen veturi, Maria Ruuska, innostui yrittäjyydestä. 46 YLI OP I STO 9 | 2 012 jos perustettaisiin oma yritys ja yritettäisiin työllistyä pysyvämmin sen kautta, naiset pohdiskelivat. — Kysymys ei ollut pelkästä nousuhumalasta. Päätimme todella tarttua toimeen, Ruuska kertoo nyt, vuotta myöhemmin. Nelikko ilmoittautui mukaan uusia liikeideoita kehitteleville tarkoitettuun Peloton Innovation Campiin. Alkuperäinen idea oli perustaa oma kestävän kehityksen media. Pian ajatus kuitenkin hylättiin. — Aika ei oikein tue uusia mediahankkeita, Ruuska toteaa. Ryhmä ei kuitenkaan lannistunut, vaan jatkoi ideointia painoalan järjestämässä yrityskilpailussa. Kun Ylioppilaslehden päätoimittajaksi kohonnut Ruuska sai vuoden vaihteessa vihiä Helsingin yliopiston Tieteestä toimintaa -yrittäjyyspajasta, nelikko ilmoittautui heti mukaan. Nyt naisten liikeajatuksen lähtökohtana on tieteen popularisointi. — Tarkoituksena olisi hyödyntää journalistista osaamista laajemmin kuin yksittäisten lehtijuttujen muodossa. Mahdollinen työnkuva voisi olla useita tutkimusryhmiä yhdistävien projektien raporttien kirjoittaminen. — Havainnot hukkuvat, jos niitä ei osata nostaa esiin. Journalismin keinoin tutkimustulokset saisivat nykyistä enemmän huomiota — ja laajemman yleisön. ETEENPÄIN | Helsingin yliopiston ja Demos- ajatushautomon yhdessä järjestämä Tieteestä toimintaa on pitänyt kesän aikana muutamia workshoppeja. Niihin Ruuska ei ennättänyt mukaan, sillä hän työskenteli kesätoimittajana Aamulehdessä. Liikeidean hiominen jatkuu syksyllä. Tositoimiin olisi tarkoitus päästä ennen joulua. — Olemme varanneet aikaa innovointiin. Yksi jäsenistä ei enää pääse mukaan, mutta jatkamme kolmen hengen voimin. Ruuskan lisäksi mukana ovat Anniina Huhtala ja Liisa Mayow. Tieteestä toimintaa on suunnattu ennen muuta opiskelijoille, mutta Ruuska pääsi mukaan, vaikka valmistui sosiologiasta jo reilu vuosi sitten. Hän kertoo suhtautuvansa työpajaan kuin opintokokonaisuuteen. Yrittäjäkysymykset opettavat. — Kun valmistuin, en edes tiennyt, mikä on tase. Ruuska odottaa yritysyhteistyöltä uusia näkökulmia ja tuttavuuksia. Erityisesti lokakuussa käynnistyvä 20 hengen junamatka Kööpenhaminan kautta Amsterdamiin kiinnostaa. Opiskelijoiden matkan tarkoituksena on keskustella ideoista ja tutustua Tanskan ja Alankomaiden start up -kuvioihin. ERIT T S O P T ÄÄ VÄRIKK •Nopeastijavaivattomasti •Paperilletaikankaalle •Katsolisätiedotwww.unigrafia.fi-> painotuotteet->posterit Unigrafia on Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston oma graafisten palvelujen tuottaja •Painopalvelut •Graafinensuunnittelu •Pikapainopalvelut •Suurkuvatuotteet •Kansituksetjasidonnat •Digitaalisenmedianpalvelut www.unigrafia.fi Haluamme katsoa, mitä voisimme tehdä itse. ti. Tulevaisuudesta Ruuska puhuu varovaises- — Olisi hienoa, jos onnistuisimme luomaan yrityksen, jossa työllistäisimme itsemme mielekkäällä tavalla. Toisaalta yhdeksän kymmenestä liikeideasta kaatuu. Tärkeää on pyrkiä eteenpäin. — Työmarkkinoiden muuttuminen jättää monet marisemaan jatkoilla. Me emme halunneet vain valittaa vaan katsoa, mitä voisimme tehdä itse. l YL IO PISTO 9|201 2 47 H uutoahan siitä seurasi. Kehitysbiologian professori puhumassa Vatikaanin seminaarissa siitä, miten elämä alkaa ja että alun vaihtoehtoja on muitakin kuin hedelmöitys tai syntymä. Mitä muuta voi odottaa kuin huutoa? Swarthmoren yliopiston professori ja Helsingin yliopiston FiDiPro-professori Scott Gilbert on kirjoittanut kirjoja sekä kehitysbiologiasta että bioetiikasta. Vatikaanin kardinaalien sijaan eniten närkästyivät aborttia vastustavat lääkärit, jotka 48 YLI OP I STO 9 | 2 012 myös osallistuivat seminaariin. — Puhuin katumuspillereistä, jotka eivät mielestäni aiheuta aborttia. Se oli suora haaste, Gilbert myöntää. Gilbert opiskeli aikanaan yliopistossa paitsi biologiaa myös tieteen historiaa ja teologiaa. Tutkijoilla on tiedon tuomaa valtaa, ja siksi jo opiskelijoille pitäisi hänen mielestään puhua eettisistä kysymyksiä ja siitä, mitä tiede on maailmassa saanut aikaan. — Olen sitä sukupolvea, jolle Hämähäkkimiehen sanat ovat tärkeitä: suuri voima tuo suuren vastuun. Minua on aina kiinnostanut se, miten älykkäät ihmiset voivat ajatella eettisistä kysymyksistä niin monella eri tavalla. VAURAAT ROHMUT? | Akateeminen yhteisö on Gilbertin mukaan kantanut eettisen vastuunsa kohtuullisen hyvin. Tutkimus on läpinäkyvää ja ristiriidoista keskustellaan avoimesti. Suuri huoli tulee siitä, että yhä suurempi osa tutkimuksesta tehdään akateemisen yhteisön ulkopuolella yrityksissä tai sotilastutkimuslaitoksissa, salassa. — Niillä ei ole vastuuta muille kuin osakkeenomistajille, mikä on vaarallista. Professori ei vastusta sitä, että tutkimuksella tehdään tulosta, mutta pelkää, että tiede on jakamassa maailmaa oligopoleihin. — Kehitys johtaa lääke-, ruoka-, maatalousja energiateollisuuden suuyrityksiin. Kaikkien niiden toimintaa pohja tieteeseen. Esimerkkinä Gilbert käyttää maatalousjätti Monsantoa, jonka geenimanipuloidut soijapavut ovat vallanneet lähes monopolin Yhdysvalloissa ja Argentiinassa. Monien ympäristöjärjestöjen mukaan Monsanton patentoimat teknologiat sortavat tavallisia viljelijöitä ja uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. Äly, voima ja teot Tutkijoiden on ymmärrettävä tieteen heille antama valta. TEKSTI TUOMO TAMMINEN KUVAT VEIKKO SOMERPURO YL IO PISTO 9|201 2 49 Monsanton bioteknologian ohjelma perustettiin kuitenkin alun perin helpottamaan köyhyyttä ja auttamaan maatalouden aiheuttamien ongelmien korjaamisessa BISNES JA RAJAT | Yhdysvalloissa biologian kaupallistuminen käynnistyi toden teolla 1980-luvulla. Siihen vaikutti Bayh-Dole-laki, joka antoi yliopistoille ja muille tutkimuslaitoksille etuoikeuden valtion rahoituksella tehdyn tutkimuksen kaupallistamiseen. Älä tule kertomaan meille, miten kuuluu ajatella! Toinen tärkeä sysäys oli Korkeimman oikeuden päätös tapauksessa Diamond vs. Chakrabarty. Oikeus päätti, että geneettisesti muokatun organismin voi patentoida. 50 YLI O P I STO 9 | 2 012 — Minun sukupolvellani ei ollut niin monenlaisia rahoitusmahdollisuuksia kuin nyt. Tutkijat eivät aluksi edes ymmärtäneet, mitä päätökset tulisivat biologialle merkitsemään, mutta sitten yhtäkkiä biologit alkoivatkin perustaa firmoja. Eettiset kysymykset kyllä kiinnostavat biologeja. Monet välttävät silti ottamasta niihin kantaa, koska eettisistä valinnoista on vaikea puhua tieteen kielellä. — Osittain siksi kaikkein vaikeimpia kysymyksiä ei Yhdysvaltojen tiedeyhteisössä ole juuri käsitelty, Gilbert toteaa. ”Helppoja”, usein puhuttuja aiheita ovat esimerkiksi koe-eläinten kohtelu, seksuaalinen häirintä, ja plagiarismi. — Ne ovat kaikki tärkeitä asioita. Mutta milloin on oikein sanoa: minä en työskentele enää tässä projektissa, eikä kenenkään muunkaan pitäisi. Isoista valinnoista ei paljon puhuta. Gilbert ei ota kantaa siihen, millaisia eettisiä kysymyksiä suomalaiset kollegat puivat. — Luulen, että ihmiset eivät mielellään puhu näin herkistä asioista vieraalla kielellä. ANTI-INTELLEKTUELLIT | Yhdysvalloissa vitsaillaan, että amerikkalaiset eivät tee tiedettä. Vitsi on vakava: harva syntyperäinen yhdysvaltalainen opiskelee pääaineenaan luonnontieteitä. En työskentele enää tässä projektissa, eikä kenenkään muunkaan pitäisi. — Meillä on hienoja tutkijoita, mutta nuorin tutkijasukupolvi tulee joko Aasiasta tai entisen Neuvostoliiton alueelta tai tutkijat ovat ensimmäisen polven amerikkalaisia. Hyvin suuri osa yhdysvaltalaisista suhtautuu epäilevästi kaikkiin auktoriteetteihin, Scott Gilbert muistuttaa. Älä tule sanomaan meille, miten kuuluu ajatella! — Anti-intellektualismi on käynyt niin vahvaksi, että asiantuntija on heti epäiltyjen kirjoissa. Yhdysvalloissa kaikki saavat sanoa, mitä haluavat. — Olemme myös kansakunta, joka ei halua kuulla epämiellyttävää totuutta. On niitäkin tutkijoita, jotka eivät kaihda vaikeita kysymyksiä. Yleensä sillä ei vain ole merkitystä, mitä tutkija Yhdysvalloissa sanoo. — Tutkija voi osoittaa, että kemikaali on terveysriski ja tekee hirveitä asioita hiiren alkiolle. Kemianteollisuus vastaa kaikella vaikutusvallallaan, että ehkä voidaan osoittaa hiiren kärsivän, muttei sitä, että kemikaali olisi vaarallinen ihmiselle, Gilbert havainnollistaa. — Tiede voi sanoa, että kaivos saastuttaa järvet, aiheuttaa vaurioita sikiöille ja haisee pahalle, mutta se ei voi sanoa, että tämä on väärin ja kaivos pitää lopettaa, vaikka se tietäisi tuhansien työpaikkojen menetystä. Siksi tiede tarvitseekin tuekseen mielipidevaikuttajia, vaikkapa poliitikkoja — tai seurakuntia. Tiede ja uskonto nähdään usein toistensa vastakohtina, mutta niillä on paljon yhteistäkin. — Molempien perustana on maailman moni- muotoisuuden ihme. Molemmat myös haluavat pitää tuon ihmeen elossa. Niin kauan kuin tiede ja uskonto sotivat keskenään, talous voittaa. Appalakkien vuoristossa Länsi-Virginian ja Kentuckyn osavaltioissa kirkko ja tutkijat ovatkin viime vuosina löytäneet toisensa vastustaessaan vuorenhuippujen avolouhoksia. KUKA KUULEE? | Joskus yksittäinen tutkijakin voi kaikesta huolimatta osua tuotantokoneen hermoon ja osoittaa tieteellisesti, että muovien valmistuksessa käytettävä kemikaali altistaa eturauhassyövälle tai että torjunta-aine saa sammakot vaihtamaan sukupuoltaan tai että uusi lääke on haitallinen sikiöille. Esimerkit ovat todellisia. Ja tapaukset saivat myös aikaan tutkijoihin kohdistuneen lokakampanjan kemianteollisuuden puolelta. Gilbert itse ei ole joutunut vastaavan ryöpytyksen kohteeksi, vaikka monet hänen puheensa ja kirjoituksensa saattavat politiikan ja talouden valtaapitävät huonoon valoon. Tavallaan se turhauttaakin, ettei viesti mene kunnolla perille, hän myöntää. Tutkimus tarvitsee tuekseen mielipidevaikuttajia. — Mutta aktivistiksi minusta ei ole. Voin kirjoittaa ja pitää luentoja, mutta poliitikkoa minusta ei saa. Eläkkeellä tahtoisin kirjoittaa mielipidekirjoituksia ja puhua toimittajille tutkimuksen etiikasta. Oli kyse sitten epämiellyttävästä totuudesta tai kiusallisesta mielipiteestä, kaikki eivät suostu kuulemaan vastarannan ääniä. Vatikaanissakin korkeimmat kirkonmiehet pitivät omat puheensa ja poistuivat paikalta, ennen kuin Scott Gilbert pääsi ääneen. Reagoiminen jäi maallikoiden tehtäväksi. l SCOTT GILBERT ON SWARTHMOREN YLIOPISTON BIOLOGIAN PROFESSORI SEKÄ FIDIPRO-PROFSSORI HELSINGIN YLIOPISTON BIOTEKNIIKAN INSTITUUTISSA VIIKISSÄ. YL IO PISTO 9|201 2 51 — Minut tunnetaan nimeltä muuallakin kuin Suomessa, vaikka enhän minä mikään nobelisti ole. Mutta kiva, kun nimi ja naama tiedetään, Niclas Sandström tuumii. Maisteri 52 YLI OP I STO 9 | 2 012 TEKSTI MIRVA SJÖROOS KUVAT KONSTA LEPPÄNEN Niclas Sandström opiskelee sitä mikä kiinnostaa, ja moni asia kiinnostaa. Pian hänellä on kolme tutkintoa kolmesta tiedekunnasta. vislaa N iclas Sandström seuloo kirjalaarin alennusmyyntikirjoja varmoin ottein. Näyttävän ulkonäön perusteella voisi luulla, että nuori mies on taidealalla. Ostoskoriin päätyy lopulta bakterologiaa ja immunologiaa käsittelevä opus. Mutta hetkonen, miksi espanjan ja suomen kielen opettaja innostuu immunologiasta? — Minusta piti tulla biologi. Koetan edelleen seurata, mitä luonnontieteessä tapahtuu, Sandstörm selittää. Tiede alkoi kiinnostaa Sandströmiä jo yläasteella, kun TET-harjoittelu vei hänet Meilahteen biolääketieteen pariin. Kahden viikon tutustuminen venähti seitsemän vuoden pituiseksi retkeksi mikroskooppien maailmaan. Sandström sai luvan hengailla koulun jälkeen laboratoriossa iltakymmeneen eristämässä rna:ta ja dna:ta. — Lukioaikoina toiset tekivät teini-ikäisten juttuja. Minä pyörittelin koeputkia ja tutkin blymfosyyttejä. Lukion jälkeen Sandström haki Helsingin yliopistoon opiskelemaan biologiaa, pohjoismaisia kieliä ja espanjalaista filologiaa. Ensimmäisenä tärppäsi ennakko-odotuksista poiketen espanja. — Kovista tieteistä siirtyminen humanistiksi oli 180 asteen suunnanvaihto elämässäni. Espanja ei ole tullut Sandströmille verenperintönä, vaikka ulkonäön perusteella niin usein luullaankin. — Espanja oli äitini työkieli, ja vietimme äidin kanssa lomia Espanjassa. Kieltä aloin opiskella vasta lukiossa. RUOTSIA SUVUN KANSSA | Alkuvuodet yliopistossa Sandström jatkoi biologian parissa. Lopputuloksena syntyi Sandströmin ensimmäinen tieteellinen artikkeli, joka käsitteli munuaistutkimusta. Yhteistyönä tehty juttu voitti jaetun ensimmäisen sijan tiedejuttukilpailussa. Espanjan opintojen vuoro oli vasta siviilipalveluksen suorittamien jälkeen. Sandström sai tasokokeen kautta opinto-oikeuden myös pohjoismaisiin kieliin. Ruotsin taito on kaksikielisen suvun peruja. — Merimiesisäni kanssa puhuin suomea, mutta isän sukulaisten kanssa ruotsia. Sitten kielitiede veikin mennessään. Sitä Sandström opiskeli aluksi sivuaineena. Viestinnän hän aloitti avoimessa yliopistossa kesäopintoina, mutta päätyi tekemään maisterin tutkintoa valtiotieteelliseen. Samalla Sandström päätti aloittaa myös kasvatustieteiden opinnot. KREOLIA JA ELEKIELTÄ | Opintojensa ohessa Sandström on tehnyt englannin kielen käännöstöitä Marimekolle. Hän on työskennellyt myös Helsingin yliopiston espanjalaisen filologian dosentin ja Turun yliopiston professorin Angela Bartensin tutkimusassistenttina. — Kun Angela tutki kreolin kieltä, minun tehtäväni oli litteroida alkuperäisiä nauhoituksia. Olen tehnyt kaikkea, mitä kielen kanssa voi tehdä: kääntänyt, opettanut, litteroinut ja tehnyt perustutkimusta. Sandström kiinnostui aluksi kielen pienimmistä yksiköistä, merkeistä. Lipeäminen semiotiikan ja semantiikan puolelle tapahtui kuin itsestään. — Olen antautunut sille, että sanoman tai viestin lähettäjä ei voi tietää, miten vastaanottaja saYL IO PISTO 9|201 2 53 Humanistit tekevät liikaa asioita yksin. nomia tulkitsee tai millaisia johtopäätöksiä hän vaikkapa puhujan ulkonäöstä tekee. Sandström on itse sekä keskustakampuksen että koulun väriläiskä. Leipätyökseen hän nimittäin opettaa suomea ja espanjaa Mattlidens gymnasiumissa. Kun matinkyläläiset lukiolaiset esittivät penkkaripäivänään sketsejä opettajista, Sandströmiä näyttelevälle abille ei tahtonut löytyä tarpeeksi yliampuvaa rooliasua. Lopulta oppilaat turvautuivat Svenska Teaternin puvustamoon. — Pidin sketsin kimallehousuista niin paljon, että tahdoin esityksen jälkeen lunastaa ne itselleni. KARIBIALLE, TULEVAISUUTEEN | Graduvai- heessa Sandström paukutteli taas rajoja. Viime keväänä valmistunut espanjalaisen filologian tutkielma on ensimmäisiä humanistisessa tiedekunnassa tehtyjä monimuotograduja. Idea oli Sandströmin oma, mutta hän kehuu vuolaasti myös ohjaajaansa Bartensia. — Humanistit tekevät liian paljon asioita yksin. Angelan kanssa teimme yhteistyötä erittäin tiiviisti. En osaa kuvitella asioihin paremmin paneutuvaa ohjaajaa. Hän oli dynaaminen, tarkka ja aina käytettävissä. Bartens on tutustuttanut Sandströmin filologian tutkijapiireihin. Professori ja tutkimusassistentti ovat pitäneet yhteisesitelmiä kansainvälisissä seminaareissa muun muassa Karibialla ja Kap Verdellä. 54 YLI O P I STO 9 | 2 012 Sandström on päässyt reissaamaan muutenkin. Hän oli mukana viestinnän opiskelijoiden opintoretkellä Brysselissä perehtymässä EU-lobbauksen salaisuuksiin. Kotimaassakin on hyvä ylläpitää puhetaitojaan: treeniä on tullut vaikkapa semiotiikan Oskari-päivillä. Ensimmäisen maisterintutkinnon valmistumiseen meni kymmenisen vuotta, mutta nyt graduja ja lopputöitä valmistuu kuin liukuhihnalta. Kasvatustieteiden sivulaudatur on jo tarkastusvaiheessa, ja viimeistään ensi keväänä Sandström valmistuu valtiotieteellisestä tiedekunnasta. — Kun kirjoitetaan, niin sitten kirjoitetaan. Kirjoittaminen on minulle eräänlainen fetissi. Filologian gradu käsitteli kielen oppimista helpottavia diminutiivimuotoja, kasvatustieteen gradu pureutuu puolestaan vaikeuspuheen käsitteeseen. Koulumaailma on tärkeä tutkimuksen innoittaja. Tulevaisuudessa Sandström haaveilee paitsi koululaisten myös tulevien kasvattajien opettamisesta. — Kasvatuksen kautta vaikutetaan tulevaisuuteen. Kasvatustyöllä on äärimmäisen keskeinen rooli yhteisöissä ja organisaatioissa. SKUMPPAA GRILLILLÄ | Sandströmiin voi tör- mätä vaikka perulaisen korutaiteen näyttelyssä tai nykytanssiesityksen katsomossa. Musiikki on tärkeää. Sandström on laulanut Svenska oratoriekörenissä, ja viime aikoina hän on innostunut vihellyksestä. — Radio Helsinki äänitti minun ja ystäväni vihellysduettoa viime vuonna Sodankylän elokuvafestareilla. Kuntoaan Sandström hoitaa joka-aamuisella voimisteluohjelmalla ja hyötyliikunnalla. — Rakennan saaristomökilleni grilliä luonnonkivistä. Kivien kyörääminen käy treenistä. Skumppaa ei saa myöskään unohtaa, Sandström painottaa ja tunnustautuu myös retsinan ystäväksi. Yksi uusi alue houkuttaisi entisten tekemisten oheen, nimittäin valokuvaus. — Pimiö on vähän niin kuin laboratorio. Mitä Niclas Sandström tekisi toisin, jos aloittaisi opintonsa nyt? — Viettäisin enemmän aikaa toisten opiskelijoiden kanssa. Opiskelijarientoihin en ole juuri osallistunut. l LAHJOITA KURSSIKIRJA Kurssikirjojen saatavuus on ikivihreä murheenkryyni, sillä yliopiston kirjasto pystyy tarjoamaan kurssikirjat vain joka kolmannelle tarvitsijalle. Kirjojen jonotus hidastaa opintoja ja pidentää opiskeluaikoja. Nyt on oikea aika parantaa kurssikirjojen saatavuutta. Lahjoita kurssikirja tai koko kurssille kirjat ja tuet Helsingin yliopiston opiskelijoita. WWW.HELSINKI.FI/LAHJOITAKURSSIKIRJA YL IO PISTO 9|201 2 55 Kirkko gulagin jälkeen TEKSTI ELINA KAHLA KIRJOITTAJA ON VENÄJÄN KULTTUURIHISTORIAN DOSENTTI JA VENÄJÄN MODERNISAATION VALINNAT -HUIPPUYKSIKÖN TUTKIJA HELSInGIN YLIOPISTOSSA. 32 Klikkaa luontoon 36 Köyhän lapsen opintie 38 Ihmissudokua 42 Mutkitellen tai suoraan 46 Ylkkäristä yrittäjäksi 48 Äly, voima ja teot 52 Maisteri vislaa 56 Essee: Kirkko gulagin jälkeen 56 YLI OP I STO 9 | 2 012 H olokaustia on lännessä tulkittu siten, ettei se koskaan enää saa toistua eikä sen osapuolista saa vaieta. Jottei vastuu unohtuisi ja muuttuisi anonyymiksi, yhä oikeussaleihin työnnetään hauraita vanhuksia tuomiolle. Holokausti on mittakaavaltaan ja mekanismina verrannollinen neuvostoimperiumin puhdistuksille. Ilmiannot, pidätykset, kuulustelut kidutuksineen, teloitukset tai pitkät leirituomiot gulagiin jatkuivat tosin kauemmin, 1917 vallankumouksesta aina Stalinin kuolemaan asti. Vaikka kuristusote sittemmin höltyi, on menneisyydenhallinta idässä kangerrellut. Arkaluontoiset arkistot avattiin vasta 1980-luvun lopulla. Uusi tieto ei aina lääkinnyt, vaan toi uutta tuskaa. Akateemikko Dmitri Lihatšov kuvaili vuonna 1989 Solovetskin valta -dokumenttielokuvassa, miten erikoiselta tuntui nähdä vanhojen kiduttajiensa yhä kulkevan vapaina ja ilman syytteitä. Pitäisi päästä vääryyksien paljastamisen, sovituksen ja anteeksiannon tielle, mutta toisaalta ei saisi unohtaa. Tähän ristiriitaan ei venäläisortodoksisessa perinteessä ole haettu ratkaisua ensisijaisesti oikeusjärjestelmästä. Se ei yllätä. Kansalaisten luottamus instituutioita kohtaan ei ole häävi. Virallisen vallan ajatellaan turvaavan enemmistön etua. Kun yhteisen hyvän ensisijaisuus on sisäistetty ja yhteisö ymmärretään imperiumin itsesuojelun tarpeista käsin, ei yksilön kärsimyksellä ole itseisarvoa. Kärsimyksen syyt voidaan salata tai pitää salaamista jopa yhteisön sisäisen samastumisen ja jatkuvuuden kannalta välttämättömänä. Kun yksilön kärsimys ei ole instituutioiden asia, sitä on käsiteltävä vertauskuvin. Napaseuduille on viime vuosina tiuhaan pystytetty Kristuksen sovitusuhrista muistuttavia Golgatan ristejä. Osa risteistä on vailla selityksiä. Osassa on laattakirjoituksia kuten: ”Tällä paikalla kärsivät oikeauskoiset murmannien [norjalaisten] hyökkäyksessä vuonna 1419.” On siis sopivaa nimetä ulkoiset kärsimyksen aiheuttajat nimeltä, ”omia” sen sijaan ei. Heitä suojellaan. Perinteiden erot heijastuvat konflikteina. Kun Suomeen kotoutuva venäläinen huokaa: ”Täällä ihminen ei ollenkaan tarvitse sielua”, hän puhuu kuva Jussi KArjalainen Kansalaisten luottamus instituutioita kohtaan ei ole häävi. jostain, mille ei näe olevan välitöntä tarvetta. Kaivattu ulottuvuus on yhteisöllinen, mutta ytimeltään varjeltu ja ulkopuolisilta suljettu: usko tuonpuoliseen sielujen tuomariin, kaiken korruption tuolla puolen. U skonnon paluu Venäjällä on ollut teollisuusmaalle poikkeuksellinen. Sitä on selitetty muun muassa kommunismin jälkeisellä arvotyhjiöllä. Kyse on ennen kaikkea enemmistön identiteetin symboleista. Noin 80 prosenttia venäläisistä pitää itseään ortodokseina, jos kohta vain muutama prosentti heistä osallistuu säännöllisesti sakramentteihin, käyttää rukouskirjaa, paastoaa ja ymmärtää kirkkoslaavia. Loppuja kutsutaan kulttuuriortodokseiksi, joille perinne on yhteisön samastumisen, jatkuvuuden ja elinvoimaisuuden ehto. He ravitsevat sieluaan omaehtoisesti erilai- sin muistelumenoin ja aiemmin kielletyn kirjallisuuden avulla. Ortodoksisen kulttuurin voima on sen läpäisyssä: se puhuttelee niin massoja kuin eliittiä, liberaaleja ja fundamentalisteja. Se ulottuu niin sana- ja kuvataiteeseen kuin nykymusiikkiin. Myös keväällä suurta pahennusta herättänyt Pussy Riot -naisaktivistiryhmä pitää itseään ortodokseina. Ryhmä kehotti ”punk-rukouksessaan” Jumalanäitiä ryhtymään feministiksi ja ajamaan Putin ulos. Naiset puolustivat seksuaalivähemmistöjen oikeuksia, moittivat patriarkkaa KGB:n agentiksi, kehottivat häntä uskomaan mieluummin Jumalaan kuin Putiniin ja sanoivat Jumalanäidin olevan kanssaan mielenosoituksissa. Näin oltiin venäläisen kansalaistoiminnan ytimessä. Performanssi ei ollut mitään peukkutykkäämistä: osallistujille määrättiin vankeustuomio. Patriarkan vastatoimi oli pahaenteinen. Hän rinYL IO PISTO 9|201 2 57 Ironia osoittaa elinvoimansa Venäjällä. nasti performanssin bolsevikkien harjoittamaan uskonnon häpäisyyn ja marssitti Moskovan kaduille 65 000 ”mielensä pahoittanutta”. Vastamielenosoittajat oli tuotu paikalle busseilla. Kirkon politisoituminen on saanut monen jo kyllästymään. ”Älymystön ja kirkon tiet kohtasivat 1960–70-lukujen taitteessa, mutta erosivat pian”, sanoo pietarilaiskirjailija Jelena Tšižova. Hän on arvostellut kirkkoa romaanissaan Lavra. Toisaalta kirkon johto on oivaltanut uniikin tilaisuutensa. Ensi kertaa johdossa on Oxfordissa koulutettua, monipuolisesti lahjakasta väkeä. Ulkomaansuhteista vastaa metropoliitta Ilarion (Alfejev), joka tunnetaan myös säveltäjänä ja dokumentaristina. Ruohonjuuritasoa ilmentävät tuhannet luostarit ja yhteisöt. Niiden joukossa on turvasatamia päihdekuntoutujille ja syrjäytyneille, mutta myös luovan luokan ”aivokeskuksia.” Ne jakavat ihanteen osallisuudesta Kristuksen elävään ruumiiseen. Koska yhteisöllisyys mysteeriona ei voi mukautua valtiorakenteisiin, se pyrkii elämään niiden rinnalla mahdollisimman riippumattomana. Ikävä kyllä, juopa maallisen korruption ja kristillisen ihanteen välillä kasvaa. Se tarkoittaa sitä, että ekumeeniset aloitteet yhdistetään neuvostoajan ulkopolitiikkaan. Vielä nykyäänkin rahvas suhtautuu uskontojenväliseen dialogiin epäluuloisemmin kuin kirkon johto. E linvoiman merkkinä voi pitää ironian kestävyyttä. Uususkonnollisuutta kuvataan fiktiossa myös groteskisti Maija Kutšerskajan tai Ljudmila Ulitskajan tapaan. Igumeni Tihon (Ševkunov) on bestseller-kokoelmaansa ”epäpyhistä pyhistä” mahduttanut joukkoon aika veijareita. Leirimuistoissa tähdentyy se paradoksi, että 58 YLI OP I STO 9 | 2 012 Jumala oli läsnä juuri vaikeuksissa: ”Rakkauden paljoudessa paha unohtuu. Muistan vain, taivas on auki ja enkelit laulavat. Enää minulla ei ole samanlaista rukousta...” (isä Ioann Krestjankin). Salaisissa metsäjumalanpalveluksissa karpalomehu korvasi viinin, mustaa leipää oli helppoa hankkia. Ehtoollinen tulee sääntöjen mukaan pyhittää reliikki- eli antiminssiliinan päällä. Koska sellaista Solovetskin, ”Venäjän Golgatan” leirillä ei ollut, ”valitsimme papeista kaikkein leveäharteisimman, hän riisuutui vyötäröön asti, asettui makuulle ja niin toimitimme liturgian hänen rintansa päällä. Leirillä olimme kaikki marttyyreita ja tunnustajia, joka hetki valmiita kuolemaan Kristuksen puolesta.” H olokausti, gulag ja Golgata ovat kärsimyksen äärimittoja. Ne eivät ole tapahtuneet vain joskus kauan sitten, vaan toistuvat koko ajan jossain päin maailmaa. Myös Suomen lähihistorian koettelemuksia on kuvattu samastumisena Kristuksen sijaiskärsimykseen. Piispa Hermanin (Aav) Karjalan ortodoksiselle siirtoväelle 1950-luvulla kirjoittamissa paimenkirjeissä, Ahdistuksessa kärsivällisinä, Golgata ymmärretään sotakärsimyksenä, joka ennen pitkää kuitenkin vie ylösnousemukseen. Kun vertailen suomalaisia 60 vuoden takaisia ja venäläisiä nykyortodoksisia tekstejä keskenään, törmään yhteiskuntien eroihin. Meidän vahvuutenamme on ollut luottamuksen yhteiskunta, vähäiset ryhmien väliset erot, vähäinen tarve korostaa omaa uskonnollista erityisyyttä — mikä on toisaalta latistanut ja maallistanut olemistamme. Pussy Riotin tapainen karjunta voi merkitä päinvastaista kehitystä. Jumalansynnyttäjän suojelus ei ole passiivista demokratiaa, se auttaa niitä jotka sitä sitkeimmin anovat. l LUE VASTAPAINOA. Syksy 2012 PIRKKO MUIKKU-WERNER VASTAPAINO Anu Pylkkänen Pirkko Muikku-Werner Vaihtoehto avioliitolle Ilkeilyn kahdet kasvot 150 s. | 32 € | syyskuu 260 s. | 36 € | syyskuu Anja-Riitta Lahikainen, Eero Suoninen, Irmeli Järventie & Marko Salonen (toim.) Sosiaalipsykologian sukupolvet 300 s. | 36 € | lokakuu Miika Siironen Vapaussodan perintö 240 s. | 37 € | syyskuu Lennart Schön Göran Therborn Maailman taloushistoria – teollinen aika Maailma – Aloittelijan opas Marja Saarenheimo Rogers Brubaker Muistamisen vimma Etnisyys ilman ryhmiä 575s. | 38 € | marraskuu 300 s. | 38 € | lokakuu 150 s. | 33 € | syyskuu 280 s. | 36 € | marraskuu Osuuskunta Vastapaino Yliopistonkatu 60 A puh. (03) 3141 3501 33100 Tampere [email protected] L I I T Y J Ä S E N E K S I – W W W. V A S T A P A I N O . F I kirjat Valikoima tietokirjallisuutta. koonnut Arja Tuusvuori Väkivallan oppitunti Slavoj Žižek avaa väkivallan käsitettä niin Muhammedkuvien kuin Pariisin lähiömellakoiden kautta. T ämän hetken nimekkäin filosofi Slavoj Žižek tunnetaan raflaavuudestaan. Uudessa suomennoksessa vasta raflaava aihe onkin: väkivalta. Henkinen väkivalta voi olla järjestäytynyttä, esimerkkinä vaikkapa uskonnollinen fundamentalismi. Hallitseva liberaali näkökanta vastustaa luonnollisesti kaikkia väkivallan muotoja. Jos väkivaltaa haluaa kuitenkin ymmärtää, tuomitseva suhtautuminen ei johda mihinkään. On otettava askel taaksepäin. Subjektiivisen, tunnistettavan tekijän aiheuttaman väkivallan lisäksi tai pohjalla on objektiivista väkivaltaa: toisaalta kieleen liittyvää symbolista, toisaalta järjestelmään itseensä sisältyvää väkivaltaa. Jälkimmäinen ilmenee esimerkiksi poliittisen tai taloudellisen järjestelmän sivutuotteena. Se näyttää sujuvalta toimivuudelta, mutta tosiasiassa sillä voi olla katastrofaalisia seurauksia. Žižek valaisee tätä näkymätöntä väkivaltaa. Katsotaanpa Abu Ghraibin kidutustapauksia. Niitä ei voi typistää yksittäisten sotilaiden sadistisiksi päähänpistoiksi, mutta sotilaille ei annettu myöskään kidutuskäskyjä. He vain noudattivat yhteisöllisyyttä tukevaa koodia. Objektiivinen väkivalta toimii kuin varkain. Analyysi läpsii lukijaa kasvoihin. Objektiivista, systeemistä väkivaltaa voi vastustaa. Jotkut itäblokin toisinajattelijat suhtautuivat vallitsevaan ideologiaan strategisesti liian tosissaan: ”Haluatte meidän harjoittavan sosialistista demokratiaa? Tääl- Slavoj Žižek Väkivalta Suomentanut Janne Porttikivi Nemo, 2012 261 s, 24 e 60 YLI O P I STO 9 | 2 012 tä pesee!” Kun epätoivoiset puoluevirkailijat vihjailivat, etteivät asiat oikeasti toimi näin, vihjailut sivuutettiin kylmästi. Žižek osoittaa niin liberaalihumanistisen kuin oikeistopopulistisen ajattelun umpikujia ja miettii uuden vasemmistolaisen vaihtoehdon mahdollisuutta. Sellainen voisi olla Walter Benjaminin hahmottelema ”jumalallinen väkivalta”, joka tarkoittaa inhimilliset lait ylittävää oikeutta ja julmaa väliintuloa maailmaan. Sillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä islamistiterroristien kanssa. Ihmiskunnan historia voidaan nähdä epäoikeudenmukaisuuden lisääntyvänä normalisoitumisena, miljoonien ihmisten nimettömänä kärsimyksenä, Žižek kirjoittaa. ”Jumalallisen piirissä” nämä vääryydet on pantu merkille. Aika ajoin jumalallinen väkivalta purkautuu kostonhimoisena ja tuhoisana raivona. Näin tapahtui esimerkiksi Ranskan vallankumouksen terrorin vuosina 1792–1794 sekä punaisen terrorin vuotena 1919. Moderni vasemmistolainen projekti on omaksunut maallistuneessa muodossa idean viimeisestä tuomiosta, jolloin erääntyneet velat maksetaan ta- Joskus sekin tepsii, ettei tee mitään. Jos väkivalta käsitetään perustavien yhteiskunnallisten suhteiden radikaalina mullistukseksena, silloin, niin mauttomalta kuin se kuulostaakin, hirmuhallitsijoiden ongelma on Žižekin mukaan se, että he eivät olleet tarpeeksi väkivaltaisia. Žižek ei kaipaa lisää verta historiaan, vaan tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Hitlerillä ei ollut rohkeutta häiritä halveksimaansa porvarillista järjestystä. Joskus sekin tepsii, ettei tee mitään. Tämän takia Žižek pitää Gandhia Hitleriä väkivaltaisempana. Toiminnasta pidättäytyminen onkin toinen mahdollinen vasemmistolainen taktiikka. Žižek ei näe uhkaa passiivisuudessa, vaan pseudoaktiivisuudessa. Juuri vallassa olevat pitävät ”kriittistä” osallistumista, vuoropuhelua, parempana kuin hiljaisuutta. Aktiivisuuden vaatimukset kätkevät kuitenkin sen tosiseikan, että mitään oikeasti suurta ei tapahdu. Mies itse ei vaikene. Ja toivotaan, ettei vaikenekaan niin kauan kuin hän kirjoittaa Väkivallan kaltaisia analyysejä, jotka läpsivät lukijaa kasvoihin. l HERMAN RAIVIO KIRJOITTAJA ON FILOSOFIAN MAISTERI JA VAPAA KIRJOITTAJA, JOKA EI KUVITTELE OLEVANSA VAPAA VÄLTTÄMÄTTÖMYYDESTÄ. YL IO PISTO 9|201 2 61 kuva VEIKKO sOMERPURO kaisin ja paikoiltaan pois joutunut maailma saatetaan takaisin raiteilleen. Tuomion täytäntöön panija ei ole kuitenkaan Jumala, vaan kansa. Ei ole sattumaa, että Žižek käyttää esimerkkinä juuri vallankumouksia. Viime aikoina hän on kirjoittanut esipuheet muun muassa Maximilien Robespierren ja Lev Trotskin kirjoituksiin. Vallankumousinnossa näkyy myös Žižekin arvostaman kollegan, maolaisen filosofin Alain Badioun vaikutus. Väkivallan ei tarvitse aina olla näyttävää tehdäkseen vaikutuksen, Žižek muistuttaa. Sama teko voi olla väkivaltainen tai väkivallaton kontekstista riippuen: joskus kohtelias hymy voi iskeä kovempaa kuin raaka purkaus. kirjat Björn Wahlroos Markkinat ja demokratia Otava, 2012 399 s, 28 e Vuoden väärinymmärretyin kirja Pidät nettijuoruista ja isoista lööpeistä. Älä vaivaudu lukemaan Björn Wahlroosin kirjaa. Olet kiinnostunut sota-, kirkko- ja taloushistoriasta etkä vierasta vuosilukuja tai pitkiä analyyseja. Lue Björn Wahlroosin kirja. Jos et jaa miehen mielipiteitä, unohda ne hetkeksi. Kirja sisältää pääosin muuta kuin kärjekkäitä väitteitä. Wahlroos on taustaltaan professori. Se näkyy. Teos on 400-sivuinen tiiliskivi, täynnä pientä pränttiä, alaviitteitä ja vakuuttavaa lähdeluetteloa. Wahlroos odottaa lukijaltaan paljon. Ei ehkä riitä, että muistaa lukion kursseista Magna Chartan tai Hamiltonin periaatteen. Wahlroosin argumentoinnista saa eniten irti, jos on kahlannut peruskurssit valtio-opista ja kansantaloustieteestä. Vaikka Wahlroos kirjoittaa elävästi, hän ei tankkaa asioita alusta asti. Hän puhuttelee lukijaa kuin luennoitsija, joka luottaa siihen, että opiskelijan motiivi ja pohjatiedot riittävät asioiden läpikäymiseen. Wahlroos määrittelee käsitteet tarkkaan ja rajaa niiden kulloisenkin pätevyysalueen. Jos niitä ei lue, lopputuleman ymmärtää väärin. Hän pohtii, mikä 62 YLI O P I STO 2 9 | 2 012 keino yhteiskunnan voimavarojen jakamiseen toimii parhaiten: markkinat, käskyvalta vai demokratia. Ei ole yllätys, että Wahlroos antaisi kilpailulle nykyistä enemmän sijaa. Moni voi silti yllättyä siitä, miten paljon varauksia hän päätelmälleen esittää. Wahlroos perustelee omistusoikeuden merkityksen yhteiskunnan kehitykselle — osin samoin argumentein kuin muutamat sosiologian klassikot. l maI ALLO Wahlroos luottaa lukijaan. Marko Lamberg Päätön ritari. Keskiajan kauhutarinoita SKS, 2012 328 s, 26 e Haamulinna huraa! Kauhu viipyilee nykykulttuurin mielikuvituksessa. Jos pimeässä ei vaani vampyyri, nurkan takana vuottaa vesurivaanija, ekokatastrofista ja muista persoonattomammista surman suista nyt puhumattakaan. Keskiaika on tarjonnut kulissit niin suurelle osalle länsimaisen hengenviljelyn kauhistuk- Vesurivaanija vuottaa. sista, että on paikallaan tutustua myös aikakauden aitoon kertomaperinteseen. Päätön ritari annostelee tarinastoa isolla kauhalla, suurpiirteisyydellä ja tyylillä. Mutta kirjan vahvuus on samalla heikkous. Kirjalliselta tasoltaan tai kulttuurihistorialliselta arvoltaan tarinat eivät ole niin ylivetoja, että niiden esitteleminen tässä mitassa olisi perusteltua. Niiden taustan esittelemiselle sen sijaan olisi suonut kirjassa enemmän tilaa. Vaaka ei ole tasapainossa, jos metatason teksti on varsinaista aineistoa kiintoisampaa. Voisi sitä paitsi väittää, etteivät useimmat kirjan kertomuksista ole kauhutarinoita. Keskiajalta kootut tarinat kertovat nimittäin maailmasta, jossa vallitsee järjestys. Hirvittävät tapahtumat saavat moraliteetin muodon ja päätyvät antamaan opetuksia. Tarinat kertovat maailman perimmäisestä hallittavuudesta, eivät siitä, miten ihminen yrittää hahmottaa olemassaolonsa ymmärrettäväksi voidakseen puolustautua maailman kaoottisuutta vastaan. Ilman tuota itsepetosta kauhistuttavuus olisi maailmakokemuksen pysyvä piirre. Näin Päättömään ritariin kootut tarinat paljastuvat kauhun asemesta lohdutukseksi. Conradin kuvaama pimeyden sydän jää niiltä tavoittamattomiin. l TAPANI KILPELÄINEN 1.9.–31.10.2012 BMW ART CARS / la 6.10. ja 27.10. klo 14–16 AVOIMET PAJAT Toteuta oma taideautoavaimenperä Art Carsien hengessä. su 30.9.2012 klo 11-16 TAIDERALLI Koko perheen tapahtumapäivä TI, TO, PE 11-18, KE 11-20, LA, SU 11-17 AHERTAJANTIE 5, TAPIOLA PUH. (09) 8165 7512 WWW.EMMA.MUSEUM KAMPISTA BUSSIT 106 JA 110 BMW AG Jane ja Aatos Erkon säätiö on perustettu vuonna 2002. Säätiö myöntää avustuksia ja apurahoja tekniikan, talouden ja lääketieteen tutkimuksiin sekä tukee taidetta ja kulttuuria. Toiminnan painopiste on kansainvälisesti korkeatasoisen tieteellisen tutkimustyön tukemisessa. Matka-apurahat eivät kuulu säätiön tuen piiriin. Apurahat ovat haettavissa jatkuvan haun periaatteella. Käsiteltäväksi otetaan hakemukset, jotka on toimitettu Jane ja Aatos Erkon säätiölle sähköisesti sekä allekirjoitettuna postitse. Sähköinen hakujärjestelmä löytyy säätiön kotisivuilta www.jaes.fi. Lisätietoja antaa säätiön asiamies Marja Leskinen, puh.09-6120 6210, sähköposti: [email protected]. YL IO PISTO 9|201 2 63 SFSedu on myös Facebookissa: www.facebook.com/SFSedu edu.fi Standarditietoa opiskeluun ja opetukseen Oppilaitosportaalista www.SFSedu.fi saat luotettavaa tietoa standardisoinnista ja standardeista opiskelun ja opetuksen tueksi. SFSedu tarjoaa yhden osoitteen, johon ovat koottuna › kaikki standardisointialueet › luentoaineistoja › oppilaitostilaisuudet › tiedot standardijulkaisuista. Klikkaa www.SFSedu.fi ja pääset standardeja koskevan tiedon lähteille! Verkkosivuston ovat tehneet SFS ja sen toimialayhteisöt. SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Malminkatu 34, PL 130, 00101 Helsinki Puh. 09 1499 3353 (myynti), faksi 09 146 4914 Internet www.sfs.fi, sähköposti [email protected] 64 YLI OP I STO 9 | 2 012 kirjat Liisa Karvinen Riisiä tiskin alta. Tarinoita nousevan auringon maasta Gummerus, 2012 250 s, 19 e Rento idänreissu Liisa Karvisen Riisiä tiskin alta on kiehtova sukellus Japanin ja japanilaisten historiaan ja nykyhetkeen. Kirja keskittyy Tokioon, jota tutkitaan kaupunginosa kerrallaan, mutta samalla tullaan esitelleeksi maata laajemminkin. Karvinen käsittelee omiin kokemuksiinsa perustuen maan ruoka-, tapa- ja työkulttuuria, skandaaleilla kuorrutettua politiikkaa, haastavia luonnonoloja maanjäristyksineen ja tsunameineen sekä kieltä, koulutusta ja uskontoja. Raapaisuja tehdään monilta elämänalueilta, mutta silti teksti ei tunnu kokoelmalta irrallisia havaintoja. Aiheesta toiseen siirrytään hämmästyttävän notkeasti, ja historiatieto nivoutuu taustaksi luontevasti. Japani-kliseiden avaaminen ja analysoiminen on kiinnostavaa. Esimerkiksi uutterina työmuurahaisina pidetyt japanilaiset eivät Karvisen mukaan välttämättä ole sellaisia. Päivät ovat kyllä pitkiä, mutta toimistotyöntekijät — salariimanit ja offi- Japanilainen uinuu konttorissaan. celadyt — voivat tuhrata työaikaa vaikkapa univelkojen kuittaamiseen. Kirjoittaja on Yleisradion ulkomaantoimittaja, mikä tuntuu tekstissä hyvällä tavalla. Karvinen lennättää lukijan suoraan paikan päälle käyttämällä preesensmuotoa, kuvailemalla tapahtumia ja poimimalla ilmeikkäitä yksityiskohtia. Läsnäolon tuntu on vahva ja välillä melkein unohtaa, ettei katselekaan laadukasta televisioraporttia, vaan lukee kirjaa. Teos ei ole matkaopas, mutta sivuilta voi halutessaan napata myös vinkkejä ruokapaikoista tai ostoskaduista. Kirjoittajan rento, humoristinen ja kainostelematon ote viihdyttää erinomaisesti myös nojatuolireissaajaa. l MARJO JÄÄSKÄ Timo Hännikäinen ja Tommi Melender Liberalismin petos, esseistinen pamfletti WSOY, 2012 136 s, 20,90 e Konservatiivinen silmäys Suomessa harvemmin kukaan painottaa olevansa konservatiivi. Tähän saatiin nyt pientä muutosta, kun WSOY julkaisi Timo Hännikäisen ja Tommi Melenderin kulttuurikonservatismia julistavan esseistisen pamfletin, jossa kritiikin kohteeksi otetaan Esseisteillä on monta maalitaulua. liberaaliuden ilmentymät sekä oikeistolaisissa että vasemmistolaisissa muodoissaan. Verbaalista sakinhivutusta on siis luvassa city-vihreiden lisäksi esimerkiksi talousliberalismin ja positiivisuus-ajattelun edustajille, joista paras esimerkki lienee ministeri Alexander Stubb. Kirjan poleemisuutta pehmentää ehkä se, että kirjoittajilla on niin monia maalitauluja, että jokaisella lienee heidän kanssaan yhteisiä vihollisia. Kirjoittajien teesi kuuluu, että konservatismi-liberalismijako on jäänyt pahasti oikeistovasemmisto-jaottelun jalkoihin, vaikka se on samalla tavoin pysyvänä jännitteenä läsnä politiikassa. Kirja varmasti edustaakin monen kansalaisen tuntoja sellaisessa tyylitellyssä kirjallisessa muodossa, jossa niitä harvemmin Suomessa tarjoillaan. Epäilemättä osa kirjan kritiikistä voi vaikuttaa liberaalista lukijasta väkinäiseltä. Tyyliin kuuluu, että monimutkaisiin kysymyksiin käydään kiinni julistaen eikä tutkijan otteella. Silti kirjoittajat onnistuvat ajatusten herättelyssä. Esille nostetaan esimerkiksi eettisen kuluttamisen syvin olemus. Englannin taannoisista mellakoista kirjoittaessa pohditaan, johtuuko kaikki sittenkään epätasa-arvosta vai voisiko esimerkiksi kulttuurinen YL IO PISTO 9|201 2 65 Apurahatyöstä eläkettä ja tapaturmaturva ! • Taiteen ja tieteen alojen apurahansaajat vakuuttaa Mela. • Vakuuttamisen edellytyksenä on Suomesta vähintään neljäksi kuukaudeksi myönnetty apuraha, jonka määrä on vähintään 300 euroa kuukaudessa. KiinnostuitKo asiasta? • www.mela.fi • asiakaspalvelu 029 435 2650 • [email protected] 66 YLI O P I STO 9 | 2 012 kirjat asennemuutos selittää ilmiöstä jotakin. Suvaitsevaisuuden ja vapauden keskinäinen suhde nostetaan esille jo kirjan alussa. Individualismin kritiikki ei ole kovin yllättävää, mutta ainakin se voi herätellä pohdintoja siitä, miten kulttuuriimme pesiytynyt yksilöllisyyden ylivalta suhtautuu nykyiseen sosiaalipoliittiseen ja erityisesti sosiaalidemokraattien ajatteluun. Kirja toiminee myös eräänlaisena testinä: jos löytää ideologisista karikatyyreistä itsensä tahi pitää tekstiä liian provosoivana, edessä saattaa olla itsetutkiskelun paikka. l JARI SIHVOLA Pertti Lassila Metsän autuus. Luonto suomalaisessa kirjallisuudessa 1700–1950 SKS, 2011 260 s, 35 e Aatteet kaikuvat metsässä Miksi kotoinen, kesäinen järvimaisema saa natiivin isänmaalliseksi — vaikka siellä on hyttysiä ja kylmää? Tunteesta saa kiittää vaikkapa Zachris Topeliusta, joka iskosti hartaan ja patrioottisen maisemanihailun kansaamme. Teoksessaan Metsän autuus dosentti Pertti Lassila esittelee patriotismin lisäksi muitakin keskeisiä aatteita ja käsityksiä, Usko haltioihin katoaa. joita luontoon on kirjallisuudessamme heijastettu. Luontoa ihailtiin pitkään Jumalan kädenjälkenä. Vielä Runebergille luonto oli raamatunveroista Jumalan kirjoitusta ihmiselle. Silti jo 1700-luvulta löytyy maallistuneita luonnonkuvauksia, kuten G. P. Creutzin eroottissävyiset rokokoorunot. 1800-luvun taitteessa runoilija F. M. Franzén taas etsi luontosuhteeseensa aineksia tunteikkaan kristillisyyden lisäksi rousseaulaisuudesta. Luontokäsitysten tutkiminen avaa kiinnostavia näkökulmia tuttuihinkin teoksiin. Seitsemän veljestä -romaanin Lassila osoittaa sijoittuvan murrosvaiheeseen, jossa rationalismi voittaa maagisen suhtautumisen metsään. Romaanin kertoja ei enää usko haltioihin, mutta veljeksille metsä vielä aluksi on henkiolentojen ja rajattoman vapauden tila johon paeta kulttuuria. Laurin ketunrautakohtauksessa metsän maagisuus hyvästellään lopullisesti. Lauri hämmästyy miehen askeljälkien vaihtumista hangessa ketunjäljiksi. Kun hän tajuaa metsästäjän käyttäneen ketunkäpäläisiä puujalkoja, rauha palaa hänen mieleensä. Lopussa veljekset kaskeavat itsensä peruuttamattomasti kulttuurin pariin. 1950-luvun jälkeen ihmi- nen on valloittanut ja kesyttänyt luonnon kirjallisuudessakin. Salaperäinen, pyhä ja myyttinen pakopaikka on muuttunut suojelukohteeksi. l TAPIO OLLIKAINEN Janne Viljamaa Käytä kiukkuasi. Aggression hyötykäyttö WSOY, 2012 196 s, 21,90 e Rakenna, älä riko Niin työuralla kuin kassajonossakin saattaa edetä parhaiten etuilemalla ja muista vähät välittämällä. Monet pitävät aggressiivisuutta luotaantyöntävänä ja omaksuvat mieluummin kiltin myötäilijän roolin kuin asettuvat aggressiivista ihmistä vastaan. Sosiaalipsykologi Janne Viljamaan mielestä tämä on suuri virhe. Aggressiivisuus on eri asia kuin väkivalta. Siinä ei aina ole kysymys toisen alistamisesta. Päinvastoin, tiedostettu ja oikein kanavoitu aggressiivisuus tarkoittaa voimaa ja tahtoa puolustaa heikompaa tai sanoa jämäkästi EI, kun joku yrittää työntää omat työnsä kuuliaisen kollegansa harteille. Aggressiivisuus kasvaa Viljamaan mukaan kieroon kehnon kasvatuksen takia. Kierre katkaistaan, kun tämä alitajuntaan upotettu ruutitynnyri tiedostetaan ja sen räjähdysvoima kanavoidaan luovalla tavalla. YL IO PISTO 9|201 2 67 kirjat Ylikiltteys vaarantaa yhteiskunnan. Aggressiivisuuden hyvien puolien esiin tuominen on tärkeää sen vuoksi, että jos hyväntahtoiset ihmiset kieltäytyvät aggressiivisuudesta tyystin, he antavat väkivaltaisille kanssaeläjilleen lisää valtaa, kunnes yhteiskunnasta on jäljellä enää vain savuavat rauniot. Oikealla tavalla kanavoitua aggressiivisuutta tarvitsee myös kirjallisuuskritiikki, jossa usein sorrutaan kriitikon egoa pönkittävään teilaamiseen. Käytä kiukkuasi -kirjasta viisastuneena voin todeta, että tärkeällä kirjalla on myös huonot puolensa. Kirjassa kerrataan kirjakaupalla vatvottuja onnellisuutta ja masennusta, joiden yhteys pääaiheeseen jää ohueksi. Näiden sijaan olisi voinut analysoida aggressiivisuuden ilmenemistä netin vihapuheissa ja pohtia, miten ääriryhmien kylvämä viha voitaisiin kanavoida rakentavammin, ennen kuin se sananmukaisesti räjähtää silmille. l PEKKA WAHLSTEDT Senaatintorin Antikvariaatti OSTAA kirjoja ma-pe klo 10-17 Sofiankatu 8 puh. 044 366 2300. 68 YLI O P I STO 9 | 2 012 KOLUMNI Kirpputoritavaraa ”M iehet joihin luotetaan tietävät: North State on täyttä tupakkaa”. Kuvassa on majakka ja sen vartijan jykevä koura, siinä norttiaski, muutama savuke kutsuvas- ti esillä. Se toinen mies johon luotettiin taisi olla jäänmurtajan kapteeni, norttimiehiä hänkin, kuinkas muuten. Nortti pelastaa laivoja, tai ainakin pelasti joskus 1960-luvulla. Olen kehystänyt lehdestä irti repäisemäni majakka-mainoksen, nyt se roikkuu seinällä työhuoneeni oven vieressä, kappale mennyttä, lähes käsittämättömän erilaista maailmaa. Kaipaan sitä, koska se on mennyttä eikä sitä voi saada takaisin. Naurettavaa ja järjetöntä. Olen auttamattomasti romanttinen nostalgikko tai nostalginen romantikko, miten vain. Kiertelen kirpputoreilla, katselen ja koskettelen, fiilistelen. Eiväthän ne tavarat ja huonekalut omia ole, mutta ihan samanlaisia, juuri sellaisten keskellä kasvoin. Kun selailen 45 vuotta vanhaa Suomen Kuvalehteä tai hypistelen Beatlesin johannes enroth vinyylisingleä, en ole siinä missä seison vaan aivan muualla, päässäni pyörii kuVanhat tavarat ovat via siitä toisesta maailmasta, joka on pala palalta hajoaitseni sirpaleita. massa ja katoamassa. Kuvat tosin ovat hiukan epäselviä ja pakenevia, ehkä väärin päin, peilikuvia, kuin camera obscuran heijastamia. Nämä hetket ovat hyvin tärkeitä. Jollakin metafyysisellä tavalla tuntuu, että vanhat tavarat ovat itseni sirpaleita sieltä jostakin. Sirpaleita, joihin saattaa kätkeytyä suuria salaisuuksia. Niiden avulla voin kurkottaa kauas ja ehkä koskettaa kevyesti sitä kymmenvuotiasta poikaa, joka istui lattialla ja katseli televisiossa mustavalkoisena häilyvää Louvren kummitusta pelokkaan lumoutuneena. Samassa huoneessa oli muitakin ihmisiä, heidän ääniään, mutta he eivät olleet pojan kanssa. Keitä he oikein olivat? Miksi he olivat samassa huoneessa ja missä he ovat nyt, vai ovatko missään? Ovatko useimmat heistä vain — aivan, kirpputoritavaraa, hajonneen ja katoavan maailman sirpaleita? l ’’ KIRJOITTAJA ON KASVIBIOLOGIAN YLIOPISTONLEHTORI HELSINGIN YLIOPISTON BIOTIETEIDEN LAITOKSELLA. ruOKa Ja elÄMÄ TorsTaisin klo 17.00–19.00 PorThania, sali Pi (YlioPisTonkaTu 3) Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen: www.helsinki.fi/videot 11.10. raVitSeMuKSen PeruSteet Dosentti Kirsi Pietiläinen: Aineenvaihdunnan ABC – kalorit, kilot ja karppaus Professori Marina Heinonen: Terveysvaikutteinen ruoka – lisää vitamiineja, antioksidantteja ja probiootteja? Tilaisuuden puheenjohtaja: Vararehtori Kimmo Kontula 18.10. SYÖMiSen eVOluutiO Professori ilkka Hanski: Mitä eläimet syövät? Professori Mikael Fogelholm: Pitäisikö meidän syödä kuin kivikaudella? Tilaisuuden puheenjohtaja: Dosentti antti arjava 25.10. KeinOteKOiSta Vai luOnnOnMuKaiSta? Professori teemu teeri: Geenimuunneltu ruoka Professori Juha Helenius: Luomussako Suomen tulevaisuus? Tilaisuuden puheenjohtaja: Professori Maija aksela 1.11. riittÄÄKÖ ruOKa, riittÄÄKÖ VeSi? Professori Jari Valkonen: Riittääkö ruoka vielä vuonna 2025? Professori Markku löytönen: Vettä on vähän. Tilaisuuden puheenjohtaja: Professori Sari lindblom-Ylänne 8.11. MaKuJa Ja arVOJa Professori Hely tuorila: Miksi, miltä ja kenelle ruoka maistuu? Dosentti Maiju lehmijoki-Gardner: Pyhä ruoka Tilaisuuden puheenjohtaja: Dosentti teija tiilikainen 15.11. ruOan MOnet MerKitYKSet Aiheesta keskustelevat professori, sisätautiopin erikoislääkäri aila rissanen, ravitsemusfysiologian professori riitta Korpela, kotitalouspedagogiikan professori Päivi Palojoki ja sosiaalipsykologian professori anna-Maija Pirttilä-Backman. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Luentosarja on kaikille avoin ja maksuton. Järjestää: Helsingin yliopiston Avoin yliopisto yhteistyössä Helsingin yliopiston Tietotekniikkakeskuksen kanssa. Lisätietoja: www.helsinki.fi/avoin/studiageneralia. Tervetuloa! Studia Generalia YL IO PISTO 9|201 2 69 puheenvuoro Yliopisto ja maanpetos Lehtitietojen mukaan Tanskassa vakoilusta tuomittu Timo Kivimäki on nimitetty Helsingin Yliopistossa yliopistonlehtorin virkaan. Kivimäki sai Tanskassa vakoilusta ehdottoman viiden kuukauden tuomion, jota vielä ei ole pantu täytäntöön. Helsingin Yliopiston menettely tuntuu suoraan sanoen järjettömältä. Inhottavaksi Kivimäen toiminnan tekee, että hän on ottanut rahaa ”palveluksistaan” kokonaista 16 000 euroa. Valtiotieteellisen tiedekunnan dekaani Liisa Laakso on tiettävästi ollut innokkaimpia Kivimäen tekojen puolustajia. Mitä on maanpetos? Sitä, että tositilanteessa se aiheuttaa useita hehtaareja tarpeetonta sankarihautaa. Kyse ei ole vähäisestä asiasta. ANTTI PEKOLA PORI Pätevin valittiin Olen todennut julkisuudessa, että rauhantutkijan työhön ja rauhanvälityksen tunnusteluun liittyy yhteydenpitoa konfliktien osapuoliin ja että Timo Kivimäen tapaus on herättänyt tutkijoiden keskuudessa huolta siitä, kuinka viranomaiset tällaiseen yhtey denpitoon suhtautuvat. Syytehän koski ulkomaisten vakoojiksi epäiltyjen henkilöiden työn helpottamista, ei luottamuksellisten tietojen luovuttamista. Jos 70 YLI O P I STO 9 | 2 012 Lähetä enintään 2 000 merkin pituiset mielipiteet sähköpostitse: [email protected] konsulttitoiminnasta maksetaan palkkioita yliopistolle, tutkimusryhmälle tai tutkijalle itselleen, ne tulisi tietenkin hoitaa asianmukaisesti. Päätös Kivimäen ottamisesta yliopistonlehtorin sijaisuuteen on tehty politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella. Hän oli hakijoista selvästi ansioitunein sekä opetus- ja ohjauskokemuksen että tieteellisen tuotantonsa osalta. Kyseessä on vaativa tehtävä, johon laitos tarvitsee pätevän osaajan. LIISA LAAKSO VALTIOTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN DEKAANI YLIOPISTO AIKATAULU 2012 NumeroAineisto toimituksessa 10/2012 24.9. 11/2012 29.10. 12/2012 23.11. Ilmestyy 19.10. 23.11. 21.12. Lähetä aineisto Tapahtuuja Puheenvuoro-palstoille: [email protected] Tapahtumat myös: www.helsinki.fi/kalenteri Survo ristikko 116 SSurvo U R V--Oristikko R I S T116 IKKO nro 116 / 2012 AA BB CC DD HELSINGIN YLIOPISTO 11 16 16 22 24 24 Poikkeuksellisen ylivoimainen 33 38 38 Timo Kivimäki oli ylivoimaisesti pätevin hakija yliopistonlehtorin sijaisuuteen kaikilla akateemisilla mittareilla mitattuna. Näihin seikkoihin rekrytointimme perustui. Emme katsoneet, että Tanskan poliisin ja viranomaisten näkemykset olisivat niin ratkaisevan tärkeitä, että niiden perusteella olisimme olleet valmiita sivuuttamaan selkeän, kaikilla akateemisilla kriteereillä mitatun ylivoiman. Tanskassa annettu muutaman kuukauden tuomio ei leimaa ihmistä loppuiäksi. Ratkaisu Ratkaisuja jajaohjeet: ohjeet ohjeetsivulla sivulla Ratkaisu www.survo.fi/ristikot/yliopisto www.survo.fi/ristikot/yliopisto www.survo.fi/ristikot/yliopisto 17 17 31 31 20 20 10 10 S.Mustonen S.Mustonen www.survo.fi/ristikot www.survo.fi/ristikot JUSSI PAKKASVIRTA PROFESSORI, POLITIIKAN JA TALOUDEN TUTKIMUKSEN LAITOKSEN JOHTAJA, HELSINGIN YLIOPISTO www.kirjansitomovkjokinen.fi Varaa oma uniikki tilaisuutesi. www.finlandiatalo.fi YL IO PISTO 9|201 2 71 KOLUMN Ett 40-årsjubileum V i älskar jubileer. För 60 år sedan hölls OS i Helsingfors, kom Coca-Cola till Finland, blev Elizabeth II drottning, grundades New Musical Express, och föddes jag. För 100 år sedan föddes Armi Ratia. För 40 år sedan startade Interrail och grundskolan. Det finns också mindre älskade jubileer. Säg mig vad FYTT är, och jag ska säga dig vem du är. FYTT (fonetiskt ”vytt” på finska) står för ”Kommittén för filosofiska och samhällsvetenskapliga examina”. Dess tjocka betänkande från 1972 är alla examensreformers moder. Den s.k. progressiva studentrörelsen mottog det med entusiasm och ägnade en massa seminarier och annan möda åt att utveckla dess finesser. Det tycktes som om man nu i ett slag kunde få ”allt gott”. Examina skulle bli mer samhällsrelevanta, flexiblare, och bättre följa den moderna vetenskapens utveckling. Undervisningen skulle skaka av sig hundratals år av pedagogiskt damm. Reformen omtalades av bakåtsträvande profesKristian Donner sorer som ”reformationen” (tutkinnonuudistus / uskonpuhdistus), vilket för studenterna var ett gott tecken. Vi har upplevt Vad blev det? Bestående flera fantastiska spår är begreppen grundstureformer. dier, ämnesstudier och fördjupade studier och räknandet av studiepoäng (då eufemistiskt ”studieveckor”). Men vi som var med lärde oss framför allt mycket annat, bl.a. att uppifrån styrda reformer följer en annan logik än man försöker intala dem som ska göra allt extrajobb på verkstadsgolvet. Hegel menade att stora historiska fenomen tycks utspela sig två gånger, och Marx tillade: första gången som tragedi, andra gången som fars. Inom universitetsförvaltningen kan saker upprepas hur många gånger som helst, oftast som fars. Vi har sedermera upplevt flera nya fantastiska examensreformer, för att inte tala om ännu mer fantastiska administrativa reformer. Om man härdad av detta uttrycker en viss kritisk skepticism, kallas det numera förändringsmotstånd. l ’’ SKRIBENTEN ÄN PROFESSOR I ZOOFYSIOLOGI VID UNIVERSITETES BIO- OCH MILJÖVETENSKAPLIGA FAKULTET. 72 YLI OP I STO 8 9 | 2 011 012 väitöksiä BIO- JA YMPÄRISTÖTIETEELLINEN TIEDEKUNTA FM Paula Peltopuro väitteli 31.8. perinnöllisyystieteen alalta aiheesta Transcriptional Regulation of GABAergic neuron differentiation in the developing diencephalon, midbrain and anterior hindbrain. Vastaväittäjä: professori Kerstin Krieglstein, Universität Freiburg, Saksa. FM Teemu Smura väitteli 5.9. fysiologian alalta aiheesta Uusien enterovirustyyppien EV-94, EV96 ja EV-97 evoluutio. Vastaväittäjä: professori Olli Vapalahti, Helsingin yliopisto. ELÄINLÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA M.Sc. Manuel Gonzalez väitteli 14.9. eläinlääketieteen alalta aiheesta Characterization of Campylobacter jejuni strains from different hosts and modelling the survival of C. jejuni in chicken meat and in water. Vastaväittäjä: professori Sonja Smole Mozina, Univerza v Ljubljani, Slovenia. FARMASIAN TIEDEKUNTA FM Alexandros Kiriazis väitteli 14.9. farmaseuttisen kemian alalta aiheesta Synthesis of SixMembered Rings and Inhibitors of Protein Kinases. Vastaväittäjä: professori Peter Goekjian, Université de Lyon, Ranska. HUMANISTINEN TIEDEKUNTA FM Tiina Vainiomäki väitteli 8.9. musiikkitieteen alalta aiheesta The Musical Realism of Leoš Janáček: From Speech Melodies to a Theory of Composition. Vas- elektroniset julkaisut ja väitöstiivistelmät: www.helsinki.fi/tutkimus/ ja http://ethesis.helsinki.fi taväittäjä: professori Michael Beckerman, New York University, USA. FM Samuli Salmi väitteli 15.9. teoreettisen filosofian alalta aiheesta Carnap ja tieteiden ykseys. Vastaväittäjä: professori Friedrich Stadler, Universität Wien, Itävalta. KÄYTTÄYTYMISTIETEELLINEN TIEDEKUNTA Jenny Vainio väitteli 8.9. kasvatustieteen alalta aiheesta Hegemony, contradiction, and gender in the context of Finnish university physics. Vastaväittäjä: professori Tara Fenwick, University of Stirling, Iso-Britannia. LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA FM Pia Isoaho väitteli 7.9. logopedian alalta aiheesta Kielellinen erityisvaikeus (SLI) ja sen kehitys ensimmäisinä kouluvuosina. Vastaväittäjä: professori Timo Ahonen, Jyväskylän yliopisto. M.Sc. Paulina Skrobuk väitteli 7.9. lääketieteen alalta aiheesta Glucose and lipid metabolism in human skeletal muscle. Vastaväittäjö: dosentti Michael Gaster, Odense Universitetshospital, Tanska. M.Med.Sc. Jussi Sane väit- teli 8.9. virologian alalta aiheesta Sindbis virus as a human pathogen: Epidemiology, virology, genetic susceptibility and pathogenesis. Vastaväittäjä: professori Martin Pfeffer, Universität Leipzig, Saksa. FM Henrik Edgren väitteli 14.9. bioinformatiikan alalta aiheesta Bioinformatic Identi- LL Noora Louhelainen väitteli 14.9. lääketieteen alalta aiheesta Non-invasive biomarkers of oxidative stress and cell defence in COPD and asthma; specific emphasis on smoking cessation. Vastaväittäjä: dosentti Tuula Vasankari, FILHA. FM Mervi Kuronen väittelee 28.9. klo 12.00 neurobiologi- VÄITÄN VASTAA N Anne Määtän väitös ”Perusturva ja poiskäännyttäminen”. ”Puheet sosiaaliturvan epäkohdista ovat vahva osa suomalaista kansanperinnettä. Anne Määttä pyrkii väitöksessään systemaattisesti selvittämään perusturvan ongelmakohtia asiakkaiden näkökulmasta. Väitöstilaisuudessa selviää, miten hyvin kunnianhimoinen yritys on onnistunut.” Vastaväittäjä, tutkimusprofessori heikki hiilamo, KELA. fication of Genomic Alterations in Breast Cancer. Vastaväittäjä: professori Zoltan Szallasi, Danmarks Tekniske Universitet, Tanska. LL Eeva-Maria Laitinen väitteli 14.9. lääketieteen alalta aiheesta Kallmann Syndrome: Clinical and molecular genetic features in Finland. Vastaväittäjä: dosentti Päivi Tapanainen, Oulun yliopisto. KUSTOKSEN VINKKI Pia Isoaho väitteli kielellisistä vaikeuksista kouluvuosien alussa. ”kielellisten erityisvaikeuksien tutkimus Suomessa on ollut vähäistä, vaikka kielelliset vaikeudet ovat usein suurin syy siihen, miksi kouluopetuksessa joudutaan järjestämään erityistä tukea.” professori johan eriksson, väitöksen kustos. an alalta aiheesta Neuronaalisten seroidilipofuskinoosien CLN8 ja CLN10 tautimekanismien tutkimus hiiri- ja Drosophilamalleissa. Folkhälsan, auditorio Arenan, Topeliuksenkatu 20. Vastaväittäjä: professori Frances Platt, University of Oxford, Iso-Britannia. FM Marko Laakso väittelee 28.9. klo 12.00 systeemibiologian alalta aiheesta Aineistojen yhdistämismenetelmiä genominlaajuisten syöpäaineistojen tulkintaan. Päärakennus, auditorium XII, Unioninkatu 34. Vastaväittäjä: professori Hannu Toivonen, Helsingin yliopisto. MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA MMM Kyle Eyvindson väitteli 31.8. metsätieteiden alalta aiheesta Integration of preference elicitation and the development of YL IO PISTO 9|201 2 73 väitöksiä elektroniset julkaisut ja väitöstiivistelmät: www.helsinki.fi/tutkimus/ ja http://ethesis.helsinki.fi MINÄ VÄITÄN Onko ihannefyysikko mies? J o kasvatustieteen fuksina vuonna 1995 Jenny Vainio ihmetteli yhtä asiaa. Vaikka uusien opiskelijoiden joukko oli naisvaltainen, professorit olivat pääosin miehiä. — Ihmettelin, että miten he olivat sinne päätyneet? Opintojen edetessä Vainion vaihtoi kasvatustieteistä teolo giaan, mutta tasa-arvonäkökulma jäi mietityttämään. Vuonna 2006 hän liittyikin väitöskirjantekijäksi laajaan EUtutkimukseen, jossa selvitettiin naisten asemaa miesvaltaisilla aloilla. Hänen tutkimusaineistonsa koski Helsingin yliopiston miesvaltaisinta yksikköä, fysiikan laitosta. — Vuonna 2006 laitoksella prosessoreista oli naisia vain 10 prosenttia, Vainio kuvaa tilannetta. Vainio päättelee yksioikoisen käsityksen tutkijan ihanne ominaisuuksista syyksi naisten vähyyteen. Tätä käsitystä Vainio kutsuu hegemoniaksi. — Tutkijan mallina nähtiin työlleen omistautunut henkilö, joka työskentelee yksin ja osallistuu mielellään akateemiseen kilpailuun. Nämä ominaisuudet ovat tyypillisempiä miehissä. Esimerkiksi työn asettaminen perheen edelle onnistuu helpommin miehiltä kuin naisilta. Mutta eikö työlleen elävä fyysikko ole ihanteellinen tutkija? — Uskon, että toimiva tutkijayhteisö tarvitsee erilaisia ihmisiä. Osa voi olla kammioihinsa sulkeutuvia puurtajia, mutta erilaisuus lisää ideoiden määrää. Varsinaisessa työssään Vainio toimii Jyväskylän ammattiopiston oppilaitospappina. Vieläkö opiskelijoiden keskuudessa on nähtävissä vastaavia sukupuolittuneita hegemonioita? — Olen vasta aloittanut, mutta näppituntuma on, että teknisillä aloilla on entistä enemmän naisopiskelijoita. Eli siinä on tapahtunut muutosta. Hoiva-aloilla miesopiskelija on kuitenkin edelleen harvinaisuus. l JUHA MERIMAA Jenny Vainio väitteli 8.9. käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa aiheesta ”Hegemony, contradiction, kuva veikko somerpuro and gender in the context of Finnish university physicS”. alternative forest plans: focusing on the requirements of the decision maker. Vastaväittäjä: professori Ljusk Ola Eriksson, Svensk Landbruks Universitet, Ruotsi. 74 YLI O P I STO 9 | 2 012 MMM Miia Jauni väitteli 31.8. agroekologian alalta aiheesta Plant invasions in boreal agricultural habitats: the effects of environmental conditions, species traits and the impact on native diversity. Vastaväittäjä: dosentti Marko Hyvärinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsingin yliopisto. VALTIOTIETEELLINEN TIEDEKUNTA VTM Anne Määttä väitteli 14.9. yhteiskuntapolitiikan alalta aiheesta Perusturva ja poiskäännyttäminen. Vastaväittäjä: tutkimusprofessori Heikki Hiilamo, KELA. M.Soc.Sci Fidelis Landy väittelee 5.10. klo 12.00 kansantalo- kulttuurien tutkimuksen ja kirjallisuuden •kokoelmat •kirjasto •verkkoaineistot humanististenalojen tieto-jatiedekirjat TEOLOGINEN TIEDEKUNTA TM Paula Närhi väitteli 14.9. kirkkososiologian alalta aiheesta Nainen, pappeus ja ristiriita?: Haastattelututkimus papin sukupuoleen liittyvien näkemyserojen aiheuttamista ristiriidoista Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Vastaväittäjä: dosentti Kimmo Kääriäinen, Helsingin yliopisto. Opiskelijalle ◀ FL Jukka Rautiainen väittelee 21.9. klo 12.00 kemian alalta aiheesta Kehittämistutkimus: Ongelmalähtöinen kokeellinen korkeakouluopetus. Kemian laitos, sali A110, A.I. Virtasen aukio 1. Vastaväittäjä: dosentti Ari Lehtonen, Turun yliopisto. ustieteen alalta aiheesta Essays on Strategic Trade Policy, Multinational Enterprises and Vertically Related Industries. Arkadiankatu 7, luentosali. Vastaväittäjä: professori Johan Willner, Åbo Akademi. ◀ MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA H I H AT HEILUMAAN www.finlit.fi Loman jälkeen sen yleensä saa, sanoi työterveyslääkäri. Selän välilevymuljauksen tai -pullistuman. Kroppa ei ole istumatyössä varautunut siihen, mihin loma innostaa — esimerkiksi kiipeämään puuhun. Puusta kavunneelle tuli viikon sairausloma ja monta viikkoa kivuliasta köpökävelyä. Liika istuminen rasittaa erityisesti välilevyjä, valistaa Selkäliitto. Onko konttorihommaa pakko tehdä 90 asteen kulmassa istuen? Riippukeinu konttoriin, kaveriksi säkkituoli, keinutuoli ja jumppapallo. Kokouksia tatamilla tai kävellen. Uusi asento, uudet ajatukset? l marja pemberton TÄLLÄ PALSTALLA JAAMME TYÖSSÄ OPPIMIAMME KÄYTÄNNÖN NEUVOJA. VINKEILLÄ SAATTAA OLLA KYTKY TIETEESEEN. GARDENIA-SALI Ikimuistoiset juhlat ja illalliset trooppisessa puutarhassa: karonkat, synttärit, pikkujouluruokailut... ERIKOISTARJOUS MA–KE-ILTOIHIN: –30 % tilavuokrasta ennen puoltayötä (voimassa toistaiseksi, ei juhlapyhinä eikä niiden aattoina) Gardenia-Helsinki Koetilantie 1, Viikki, Helsinki syystarjous sKs:n kirjamyymälästä 1kirja/opiskelija-50% 31.10.saakka Mariankatu 7, Helsinki ma,ti,to,pe11–17 ke11–18 Opiskelijakortilla-20% Kirjatmyösverkosta www.finlit.fi/kirjat p. (09) 3478 4050 WWW.GARDENIA-HELSINKI.FI YL IO PISTO 9|201 2 75 tapahtuu 22.9. –19.10. Käsinpoimittuja menovinkkejä tiete Tapahtumat ovat kaikille avoimia. kuva lauri voutilainen YLIOPISTO ISTUU | Millaisilla palleilla yliopistolla on istuttu ja kuinka mukavasti? Näyttely esittelee arvostettujen suunnittelijoiden istuimia ja sisustuksia kaikilta yliopiston neljältä kampukselta, tarinoita unohtamatta. Myös vierailuja tiloihin, joihin yleensä ei pääse. Yliopisto istuu — 200 vuotta designia yliopiston arjessa -näyttely 31.12.2012 asti. Yliopiston päärakennus, Fabianinkatu 33. Järjestäjä: Helsingin yliopiston tila- ja kiinteistökeskus. LAUANTAI 22.9. TVÄRMINNE | Yliopiston 110-vuotias eläintieteellinen asema avaa ovensa joka viides vuosi. Tapaa tutkijoita ja näe akvaariot, veneet ja näytteenottovälineet kello 11–17. Kalakeittoa, kahvia, T-paitoja. J.A. Palmenin tie 260, Hanko. Järjestäjä: Tvärminnen eläintieteellinen asema. TIISTAI 25.9. AAMIAINEN IP | Kristiinan ystävät -aamiainen kello 13. Tule keskustelemaan ajankohtaisista tai muuten inspiroivista aiheista. Kahvila Krulla, Lönnrotinkatu 13. Järjestäjä: Alumniyhdistys. KESKIVIIKKO 26.9. PROVINSSI | Kauhua maaseudulla! Aapo Jumppanen luennoi Seinäjoen kirjaston Jaaksi-salissa kello 18–19. Tietoprovinssi-tapahtuma esittelee tutkimusta Seinäjoella kello 11–20 neljässä pisteessä. Järjestäjät: Ruralia-instituutti ja joukko paikallisia organisaatiota. VOX | Uusi talous on VOX-ta- 76 YLI O P I STO 9 | 2 012 pahtuman aiheena kello 19. Yliopiston juhlasali, Fabianinkatu 33. Järjestäjä: Helsingin yliopisto ja Helsingin Sanomat. TORSTAI 27.9. SLANGI | Kaksi gradua esittelyssä: Laura Paananen kertoo slangista ja uskonnollisesta sanastosta ja Maija Sartjärvi kahden etunimityypin suosionvaihtelusta kello 18.15–19.45. Tieteiden talo, sali 505, Kirkkokatu 6. Järjestäjä: Kotikielen Seura. Tieteiden talo, sali 104, Kirkkokatu 6. Järjestäjä: Skepsis. TORSTAI 4.10. KYBERSOTA | Visiting Fellows Research -seminaari kello 14.15. Robert Kaiser, USA: Estonia and the Birth of Cyberwar. Aleksanteri-instituutti, 2. kerros, käynti sisäpihalta, Unioninkatu 33. Järjestäjä: Aleksanteri-instituutti. TIISTAI 2.10. HARASOO | Kouvolan alumniklubi keskustelee Venäjästä kello 17–19, alustajana Aleksanteriinstituutin johtaja Markku Kivinen. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, Paraatikenttä 7. Järjestäjä: Alumniyhdistys. PERJANTAI 5.10. AVARUUSREKKA | Kiertävä avaruustutkimusta esittelevä näyttely Narinkkatorilla, viikonloppuna Heurekassa mukana myös astronautti Paolo Nespoli. Lisää osoitteessa www.avaruusrekka.fi. Järjestäjät: Euroopan avaruusjärjestö ESA ja suomalaiset avaruustutkimustahot. KESKIVIIKKO 3.10. VASTUSTUSKYKY | Rokottamisen perusasioista kertoo terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rokotusohjelmayksikön päällikkö Hanna Nohynek kello 18–20. MAANANTAI 8.10. KIRJAPIIRI | Mitä uutta Veikko Huovisesta, kertoo Panu Rajala kello 17–19. Päärakennus, Runeberg-sali, Fabianinkatu 33, 2. krs. Järjestäjä: Alumniyhdistys. en liepeiltä. Lisää tapahtumia: www.helsinki.fi/kalenteri. TORSTAI 11.10. RUOKAKURSSI | Studia Generalia -luento kello 17–19. Aineenvaihdunnan perusasiat kertaa dosentti Kirsi Pietiläinen, ja terveysvaikutteisesta ruuasta puhuu professori Marina Heinonen. Puheenjohtaja: vararehtori Kimmo Kontula. Porthania, luentosali PI, Yliopistonkatu 3. Järjestäjä: Avoin yliopisto. PERJANTAI 12.10. HEI4U | Millaisia nimiä internet-yhteisöjen rekisteröityjät käyttävät, kertoo Lasse Hämäläinen kello 14.10. Nimistöseminaari kello 10–17, ilmoittaudu viimeistään 5.10. (terhi.ainiala@ helsinki.fi). Päärakennus, sali 10, 3. Kerros. Järjestäjä: Suomen kielen, suomalais-ugrilaisten ja pohjoismaisten kielten ja kirjallisuuksien laitos. TORSTAI 18.10. KIVIKAUDELTA | Studia Generalia -luento kello 17–19. Professori Ilkka Hanski kertoo, mitä eläimet syövät, ja professori Mikael Fogelholm pohtii, pitäisikö meidän syödä kuin kivikaudella. Puheenjohtaja: dosentti Antti Arjava. Porthania, luentosali PI, Yliopistonkatu 3. Järjestäjä: Avoin yliopisto. PERJANTAI 19.10. HOMO COOPERANS | Onko yrityksen menestystekijä homo oeconomicus vai homo cooperans, pohtii professori Isabelle Schulte-Tenckhoff kello 11.15– 12. Ilmoittaudu osuustoimintaseminaariin 11.10. mennessä. Päärakennus, Pieni juhlasali, Fabianinkatu 33. Järjestäjä: Ruralia-instituutti. kuva AXEL NELSON Tiedettä katutasolla — Helsingin yliopiston tutkimus esittäytyy. Katso koko ohjelma verkosta! HELSINKI – PÄÄKAUPUNKI TUTKIMUSKOHTEENA MAANANTAI 24.9. Sveaborg roar sig – kahvia, leivonnaisia, pelejä ja huvittelua linnoituskaupungissa 1700-luvulla | FM Juha-Matti Granqvist ja FM Sofia Gustafsson | klo 12 TIISTAI 25.9. 21 videota Unioninkadusta 8 kielellä | Tutkija John Grönvall ja lehtori John Calton | klo 13 KESKIVIIKKO 26.9. Kysy mitä vaan Helsingin historiasta, päivystävät dosentit vastaavat | Dosentti Anja Kervanto Nevanlinna ja professori Laura Kolbe | klo 10 TORSTAI 27.9. Helsingin sotasurmat 1914–1918 -hankkeen esittely ja kävelykierros sisällissodan taistelupaikoille Helsingin keskustassa | Hankkeen johtaja Jarmo Nieminen ja tutkija Samu Nyström | klo 13.30 Tiede ja Helsingin turvallisuus | Keskustelemassa pelastus komentaja (evp) Kari Lehtokangas, HYKS Ensihoidon vastuuylilääkäri Markku Kuisma ja FT Outi Ampuja | klo 16 PERJANTAI 28.9. Helsinkiläisnuoret ja vapaa-aika. | Tutkija Vesa Keskinen |klo 14 KULTTUURIEN KIRJO Keltit, Lähi-idän perintö, intiaanimielikuvia ja kulttuurimakupaloja Kiinasta 1.-12.10. NÄYTTELY Viapori ja Helsinki 1700-luvulla -julistenäyttely. Axel Nelsonin visioita kaupungin historiasta Kontti-galleriassa 24.–28.9. Tiedekulma, Aleksanterinkatu 7, Helsinki. ma–pe 10–20, la 11–16. www.helsinki.fi/tiedekulma YL IO PISTO 9|201 2 77 TILAA LAHJAKSI! ajatuksia läheisillesi – tilaa Yliopisto-lehti abille, isälle tai kummitädille! Tilaa verkossa www.helsinki.fi/yliopistolehti tai oheisella palvelukortilla. Samalla osallistut 500 euron matkalahjakortin arvontaan. PALVELUKORTTI tilaus | osoitteenmuutos | peruutus | lahjatilaus Julkaisija Helsingin yliopisto Yhteystiedot PL 33 (Fabianinkatu 18) 00014 Helsingin yliopisto [email protected] [email protected] http://www.helsinki.fi/yliopistolehti Toimitus Päätoimittaja Marja Pemberton p. 09 191 22329 Toimitussihteeri Arja Tuusvuori p. 09 191 22371 Toimittaja Mikko Pelttari p. 09 191 22114 Toimittaja Virve Pohjanpalo p. 09 191 22972 Graafikko Maisa Puranen p. 09 191 23019 Ilmoitusmyynti Varparus Oy / Esko Vartiainen (09) 6823 711 ja 0400 508 450 [email protected] Paino Tilaan Yliopisto-lehden Tutustumistilauksena 15 e / 5 lehteä. Tilaus jatkuu kestotilauksena. Kestotilauksena 45 e/12 kk. Määräaikaistilauksena 50 e /12 kk. Lahjatilauksena 20 e / 6 lehteä. Opiskelijan kestotilauksena 22 e/12 kk. Peruutan tilaukseni maksetun jakson loppuun. Lehden saaja / Osoitteenmuutoksissa vanha osoite: Suku- ja etunimi Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin ja sähköposti Lahjatilauksen maksaja / Osoitteenmuutoksissa uusi osoite: Suku- ja etunimi Unigrafia, Helsinki 2012 59. vuosikerta ISSN 0355-6328 Painos 46 000 kpl Yliopiston sisäinen jakelu Yliopistopainon lähettämö p. 09 7010 2334 [email protected] Tilausehdot Yliopisto-lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Kestotilauksen hinta on 45 e (12 kk) ja määräaikaistilauksen hinta 50 e (12 kk). Kestotilaus jatkuu ilman erillistä uudistamista ellei tilaaja peruuta tilaustaan tai muuta sitä määräaikaiseksi. Mikäli peruutat tilauksesi, tilaus päättyy maksetun jakson loppuun. Jos uutta alkanutta jaksoa ei ole maksettu, veloitamme asiakkaalle toimitettujen lehtien hinnan. Tilaukset ja osoitteenmuutokset Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin ja sähköposti Kirjepostimerkki YAP/ Tilaajapalvelu Äyritie 8 E 01510 Vantaa p. 0303 9778/ YAP:n tilaajapalvelu ma–pe klo 7–21 sähköpostilla [email protected] otsikoksi Yliopisto-lehti oheisella palvelukortilla alumniyhdistyksen jäsenet: [email protected] 441-697 Painotuote 78 YLI O P I STO 9 | 2 012 TOHTORIN HATUSTA teksti Tuomo Tamminen | kuva Riikka Kiema Häntä heiluttaa poliitikkoja Lemmikit ovat mukana vaalitaistelussa Yhdysvalloissa, mutta myös menneet hallitsijat ovat pitäneet eläimistä. Mistä kaikki alkoi, Kreikan kirjallisuuden dosentti Tua Korhonen? — Jo Rooman keisarien elämäkerroissa mainitaan monia eläimiä. Esimerkiksi Caracallasta kerrotaan, että hän ruokki leijonaa ruokapöydästään kuten koiraa. Afrikasta tuodut suurpedot olivat imagon rakentamista. Joukosta poikkeaa keisari Honorius, jolla oli kana nimeltä Rooma. — Aleksanteri Suuri puolestaan omisti useita kaupunkeja hevoselleen Bukefalokselle. Myös hänen koiransa Peritaksen mukaan nimettiin kaupunki. Miksi melkein kaikilla Yhdysvaltain presidenteillä on ollut koira, yleisen valtioopin lehtori Erkki Berndtson? — Tapa alkoi jo 1700-luvulla presidentti George Washingtonista, jolla oli kolmisenkymmentä metsästyskoiraa. Kyse on osittain perinteestä, mutta koirien avulla voi myös luoda sympaattista kuvaa itsestään. Sekin on mahdollista, että jotkut oikeasti pitävät koirista. Onko lemmikistä ollut oikeasti hyötyä jonkun poliittisella uralla? — Richard Nixon oli Eisenhowerin varapresidenttiehdokkaana, kun häntä syytettiin hämäristä lahjoituksista. Nixon piti maksetun puolen tunnin tv- ja radiopuheen, jossa puolusti itseään tunteikkaasti. Puheessaan hän sanoi, että yhdestä lahjoituksesta hän ei tule luopumaan, kannattajilta saadusta Checkers-koirasta, johon hänen lapsensa olivat hyvin kiintyneitä. On väitetty, että puheen ansiosta Nixon piti asemansa varapresidenttiehdokkaana. Joskus lemmikeistä on tainnut olla harmiakin, Tua Korhonen? — Keisari Tiberiuksella oli käärmeitä. Kun käärmeet kuolivat ja hyönteiset söivät ne, Ti- berius päätteli, että hänellä on sama kohtalo, koska eläimiä käytettiin laajalti tulevaisuuden ennustamisessa. — Kristinuskon kirkkoisät kritisoivat sitä, että eläimiin uhrattiin niin paljon rahaa ja tunnetta, vaikka voitaisiin auttaa köyhiä. Yhdysvalloissa lemmikkejä on yritetty käyttää isäntiään vastaan, vai kuinka, Erkki Berndtson? — Kyllä. Kun Franklin D. Roosevelt pyrki neljännelle kaudelleen, republikaanit syyttivät häntä liittovaltion varojen väärinkäytöstä. Hän oli huhujen mukaan unohtanut koiransa Aleuttien saarille ja lähettänyt laivaston etsimään tätä. — Roosevelt piti radiossa puheen, jossa kertoi skotlanninterrierinsä Falan rehellisen skotlantilaisen sielun raivostuneen valheellisista syytöksistä. — Puheen on sanottu keränneen niin paljon sympatiaa, että Roosevelt voitti vaalit. l YL IO PISTO 9|201 2 79 Vastuullista hyyn liiketoimintaa. Tutustu verkossa syksyn 2012 uutuuksiin. Olemme aktiivisia myös Facebookissa! POK I R A K NA! . ILM 12 / 9 0 . ILM 2 1 / 10 . ILM 2 1 / 09 Pauliina Raento (toim.) Johanna Kantola ym. (toim.) Tuija Mononen ym. (toim.) Rahapelaaminen Suomessa Tasa-arvo toisin nähtynä Hyvä ja paha ruoka . ILM 2 1 / 10 . ILM 2 1 / 09 Aristoteles Pilvi Torsti Teokset I-IX Suomalaiset ja historia Kevyt kosketus venäjän kieleen Arto Mustajoki Annamari Vänskä Muodikas lapsuus Kaupungin kirjakauppatarjonnassa kääntyi uusi sivu, kun Gaudeamus Kirja & Kahvi aloitti toimintansa Helsingin yliopiston uuden pääkirjaston tiloissa. Annamari Vänskä Helsingin yliopiston opiskelijana ja työntekijänä olet oikeutettu 20% alennukseen Gaudeamuksen omasta tuotannosta ja saat alennuksiamyös osasta muuta valikoimaa. Nouda lisätietoa kaupasta. Tervetuloa viihtymään tiedon ja herkkujen parissa! Gaudeamus Kirja & Kahvi Kaisa-talo, Vuorikatu 7, 00100 Helsinki Muodikas lapsuus Miten kuvien edessä tunnettu huoli lasten hyväksikäytöstä on syntynyt historiallisesti? Miten lasten viattomuuden ja seksuaalisuuden välinen ambivalenssi on ymmärrettävä? · www.gaudeamus.fi · Tiedon puolella.
© Copyright 2024