4| 2014 - Tietoasiantuntijat
4 2014 Suomi nousuun: Tieto on innovaatioiden raaka-ainetta s. 6 Millainen intranet parantaa organisaation kilpailukykyä? s. 8 Systemaattinen markkinatieto luo kilpailuetua s. 12 Bibliometriikan ja altmetriikan osaamiselle on kysyntää s. 18 – 22 kilpailukykyä tiedosta pääkirjoitus Oltaisiinko professiossa? Tehdäänkö teillä kilpailijaseurantaa? Hakeeko tuote kehitys uusia ideoita? Tarvitsetteko yritysten virallisia tietoja? Hae tiedot ja tilaa tutkimukset suoraan PrH:sta! PrH:n tieto- ja tutkimuspalvelut: www.prh.fi YritYstiedot iPr-tiedot Virre-tietopalvelu Kaupparekisteri-, säätiörekisteri- ja yrityskiinnitysrekisteritiedot sähköisesti netistä Virre-sovelluspalvelut Virren tiedot XML–rajapinnan kautta (palvelu sopimusasiakkaille) Ytj-tietopalvelu Perustiedot suomalaisista yrityksistä, yhteisöistä ja säätiöistä Virre- ja Ytj-poiminnat Poiminta ja tietojen päivitys päivittäin (palvelu sopimusasiakkaille) asiakirjatilaukset Viralliset asiakirjat tulostettuina postitse Patentin ja hyödyllisyysmallien tutkimuspalvelut ja tietokannat Tiedot kilpailijoista ja teknistä ratkaisuista Ideoita ja suuntaa omaan tuotekehitykseen Keksintöjen uutuuden selvitys tavaramerkkitietokannat ja tavaramerkkien ennakkotutkimukset Tiedot kilpailijoiden merkeistä ja varmuutta oman tavaramerkin suunnitteluun mallioikeustietokannat ja mallien ennakkotutkimukset Tiedot kilpailijoiden rekisteröimistä malleista ja suuntaviivat omalle muotoilulle www.prh.fi Jokin aika sitten katselin työssäni todella huonosti tehtyä asiakirjaa. Se oli asiakirja, joka täytti kaikki muodolliset vaatimukset, ja se oli sinällään hyvinkin uskottavan näköinen. Minun silmääni se taas oli täynnä ongelmia, koska aihe sattui osumaan juuri asiantuntemukseni ytimeen. Onneksi kansilehdellä ei ollut oman työnantajani nimi. Tuonkin asiakirjan joku oli kuitenkin ostanut. Päädyin pohtimaan, miten vaikea asiakkaan on arvioida abstraktin ajatustyön laatua. Sama ongelma on monilla tietoalan toimijoilla. Lopputuloksen perusteella ulkopuolisen on vaikea sanoa, onko työ tehty hyvin vai huonosti. Jos tietoasiat ovat tai eivät ole kunnossa, miten asiakas tai sisäinen asiakas voi sen tietää, ja mistä kilpailuetu on saatavissa myynnin suhteen? Ongelma on oikeastaan hyvinkin vanha ja yhdistin sen mielessäni profession käsitteeseen. Olen onnekseni harjoittanut hyvinkin perinteistä professiota lakimiehen ammatissa. Muita klassisia, jo antiikista periytyviä, professioita ovat esimerksiksi lääkärin ja papin tehtävät. Profession tunnusmerkkinä ja erona muusta ammatista on autonomia työssä ja luotettuna asiantuntijana toimiminen. Päämies luovuttaa päätösvallan tärkeistä asioistaan ammattilaiselle, jonka työsuoritusta ja teoreettista osaamista hän ei pysty arvioimaan. Suhde perustuu vahvaan luottamukseen. Yhä useammat tietoammatit ovat alkaneet lähestyä tätä roolia. Työn tulokset voivat olla yksinomaisena pohjana suurille päätöksille, mutta tietoa käyttävät eivät voi varmistaa itse hankitun tiedon luotettavuutta. Kukaan ei myöskään yleensä seiso tietoammattilaisen takana johtamassa ja opastamassa häntä työssään, vaan hän on omassa roolissaan ylin auktoriteetti. Vain perinteisten professioiden nauttima lain takaama monopoliasema puuttuu – tältä osin Tietoasiantuntijat ry:llä näyttää olevan vielä työnsarkaa jäljellä. Tiedon tarjoajan valinta on hankalaa. Pitkällä aikavälillä saadun tiedon oikeellisuus, voitetut jutut, parannetut sairaudet tai pelastetut sielut voitaisiin kenties yrittää laskea yhteen, alasta riippuen, mutta käytännössä oma ja organisaation erinomaisuus on saatava tuotua esiin muulla tavalla. Kuitenkin kaikilla näillä aloilla ovat tietyt yritykset ja persoonat kyenneet profiloimaan itsensä huipuiksi. Viime kädessä ongelma taitaa palautua viestintään. Vanhan viisauden mukaan Suomessa helpoin tie huippujuristiksi – ainakin lööpissä – on syyllistyä rikokseen tai päätyä avioon missin kanssa. En halua usuttaa ketään juuri näihin vaihtoehtoihin, mutta jotain opittavaa meillä tietoammattilaisillakin voisi tästä olla: näkyvyys on kaikki kaikessa! Saman teeman voi havaita toistuvan myös politiikassa, jossa tanssitaito saattaa olla huomattavasti tärkeämpää kuin poliittinen osaaminen. Jotta tieto voidaan muuttaa kilpailukyvyksi, pitää sen vähintäänkin olla muiden havaittavissa. Yritetään siis jokainen omalta osaltamme tuoda tietoamme esiin faktat tai viihde edellä. Tämä malli on kuitenkin osoittautunut toimivuutensa jo antiikista saakka. Sami Järvinen Tietoasiantuntijat ry:n hallituksen varapuheenjohtaja, Knowledge Management Specialist, Asianajotoimisto Krogerus 3 T i e to a s i a n tu n ti j a |4 | 2 0 14 Tietoasiantuntijat ry on eri tietoammateissa toimivien asiantuntijoiden yhdistys, joka edistää jäsentensä ammatillista osaamista ja yhteistyötä alan järjestöjen kesken. Tietoasiantuntijat ry kouluttaa Videotuotantoa Unigrafiasta Tietoasiantuntijat ry:n jäsenlehti Sisältö 4•2014 Unigrafia tarjoaa videointipalveluita opetuksen ja markkinoinnin tueksi. Tapahtumataltiointi ja lähetys, verkkovideointi Täsmätiedon aamupäivä 19.11.2014 klo 8.00–10.00 wG.W.Sundmans, Eteläranta 16, Helsinki uutispäällikkö Esa Mäkinen mm. näihin kysymyksiin saat vastauksia Kuinka dataa kerätään? Kuinka varmistetaan sen oikeellisuus? Mihin dataa käytetään? Ilmoittaudu: [email protected] Hinta: teema kilpailukykyä tiedosta 6 Ideasta liiketoimintaan – Suomi nousuun uusilla innovaatioilla Soile Ollila ja Risto Setälä 8 Intranet organisaation kilpailukyvyn lähteenä Jari Karjalainen 10 Organisaation muistia hyödyntämällä tehokkuutta ja kilpailukykyä Pentti Salmela Unigrafian videopalvelut teema 16 Tulevaisuudentutkimus ja ennakointi luovat mahdollisuuksia parempaan tulevaisuuteen Pia Adibe jäsenet 110 € tai KoKo-kortilla ei-jäsenet 210 € Lisätietoja: www.tietoasiantuntijat.fi Päätoimittaja Helena Berg [email protected] 3 Pääkirjoitus: Oltaisiinko professiossa? Sami Järvinen • tilaisuuksien, juhlien, vierailuluentojen, seminaarien yms. taltiointi ja striimaus tarvittaessa usealla kameralla kuvattuna ja leikattuna • sähköiset esitysmateriaalit lähetykseen mukaan • lähetyksissä korkea kuvan ja äänen laatu • tapahtumataltionti - ja lähetys • haastattelut ja ryhmähaastattelut • esittelyvideot • konseptinsuunnittelu • käsikirjoitus • kuvaus • grafiikat • tehosteet • editointi Datajournalismi, Case Sanoma 29. vuosikerta Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 1795–7338 [email protected] PUHEENVUORO 12 Market Intelligence kilpailukyvyn lähteenä Saku Oikarinen 14 18 Aivotutkimus nostaa ihmisen johtamisen keskiöön Pia Adibe Bibliometriikan osaamiselle kysyntää: Tutkijoiden rekrytoinnista koko yliopiston tutkimuksen arviointiin Maria Forsman 20 Altmetriikka kuvaa tieteellisen julkaisemisen digitaalisen jalanjäljen Anita Laamanen 22 Sanoma- ja aikakauslehdistä ei enää tarvitse etsiä mediaosumia manuaalisesti: Printtimedia siirtyi sähköiseen seurantaan Sari Keski-Heikkilä PUHEENVUORO 24 Tulevaisuuden osaaminen on toisen ihmisen kunnioittamista Maija Eklöf 25 Mitäs me mahdollistajat! Virpi Einola-Pekkinen 26 KOLUMNI Insinööriratkaisu Sari Järn Ti eto a s i an t un t i j a |4 | 2 0 14 4 Julkaisija Tietoasiantuntijat ry [email protected] Hallituskatu 2 B, 00170 Helsinki puh. (09) 5418 138, faksi (09) 5418 167 Ilmoitusmyynti Pirjo Kainu Tietoasiantuntijat ry Hallituskatu 2 B, 00170 Helsinki puh. (09) 5418 138, gsm 050 572 2779 pirjo.kainu(at)tietoasiantuntijat.fi Graafinen suunnittelu Päivi Talonpoika-Ukkonen [email protected] Taitto Päivi Talonpoika-Ukkonen Kannen kuva: Shutterstock Painopaikka: Unigrafia Oy Painosmäärä: 1 000 kpl Tilaushinnat 2014 99 € Suomi ja Pohjoismaat 107 € muut maat Tietoasiantuntijat ry:n jäsenet saavat lehden jäsenmaksun vastikkeena. Tilaukset www.tietoasiantuntijat.fi/Tietoasiantuntija-lehti Osoitteenmuutokset [email protected] NÄKÖKULMA 27 Tietojohtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri: Rakenna tietoyhteiskuntaa, Toimituskunta Pia Adibe Hanna-Riina Aho Janika Asplund Helena Berg Virpi Einola-Pekkinen Sari Keski-Heikkilä Leena Kononen Olli Mäkinen Linda Tuominen Sari Järn, kolumnisti johda tietoa ja tiedolla sekä hyödynnä kokonaisarkkitehtuuri 5 Leena Kononen Mediakortti, ilmoitushinnat ja aineistovaatimukset: www.tietoasiantuntijat.fi T i e to a s i a n tu n ti j a |4 | 2 0 14 teema Teema teema Yritykset etenevät usein testaamalla uutta konseptia tai tuotetta ja keräävät palautetta potentiaalisilta asiakkailta. Kehitysprojektien Tekesin alkuvaiheessa rahoitusta voi käyttää myös markkinointistrategian kehittämiseen ja immateriaalioikeuksiin ja niiden suojaukseen liittyviin selvityksiin. Yritykset toteuttavat tutkimus- ja kehitysprojektinsa usein myös yhteistyössä toisen yrityksen, yliopiston tai tutkimuslaitoksen kanssa. Ideasta liiketoimintaan – Suomi nousuun uusilla innovaatioilla Teksti Soile Ollila ja Risto Setälä Suomi tarvitsee lisää uudistusvoimaa innovaatioista. Esimerkiksi digitaalisuuden hyödyntäminen eri toimialoilla on jäljessä monista kilpailijamaistamme. Tarvittaisiin rohkeampaa ideointia, nopeita kokeiluja ja kansainvälisen liiketoiminnan avauksia. Tekes pyrkii luomaan edellytyksiä yritysten ja organisaatioiden innovaatioille osana Suomen innovaatiojärjestelmää. I nnovaatiovetoinen talous on jo pitkään nähty suomalaisen yhteiskunnan vahvuutena ja se on mainittu jopa kansainvälisten luottoluokittajien vakioperusteena Suomen luottokelpoisuudelle. Tuudittautuminen uskoon jatkuvaan elinkeinoelämän uudistumiskykyyn ei pidemmän päälle kuitenkaan riitä. Jo jonkin aikaa on keskusteltu tarpeesta luoda suomalaiseen elinkeinoelämään lisää uudistusvoimaa disruptiivisista tai radikaaleista innovaatioista erotuksena ns. inkrementaaliseen eli vähittäiseen kehitystoimintaan. Radikaalit innovaatiot perustuvat usein olemassa olevaan tietoon ja teknologian uudenlaiseen yhdiste- Ti eto a s i an t un t i j a |4 | 2 0 14 lyyn sekä tutkimukseen. Riskit ovat suuret ja kaupallistaminen haasteellista mutta menestyessään tällaiset innovaatiot korvaavat tuotteita ja palveluita uudella tavalla ja luovat muille toimijoille uuden pelikentän ja uudet kilpailutekijät. Kansainvälisen kilpailun kiristyessä innovaatiotoiminnan laadulla on yhä enemmän merkitystä. Myös kansallinen kilpailukyky perustuu yhä enemmän innovaatiojärjestelmien kyvykkyyksien kilpailuun. Osaamista ja kyvykkyyksiä pitkällä tähtäimellä Yksi Tekesin toiminnan päämääristä on innovaatiotoiminnan kyvykkyyksien lisääntyminen. Osaamisen ja kyvykkyyksien jatkuva kehittäminen vaikuttaa kansantalouden tilaan ja luo pohjan yritysten menestymiselle. Näihin kyvykkyyksiin kuuluu erilaisen tiedon hyödyntäminen innovaatioprosessissa oli sitten kysymys start-up -yrityksestä, tuotteelleen uutta kansainvälistä kasvua hakevasta pk-yrityksestä tai monialaisesta suuryrityksestä. Tieto on raa- 6 ka-ainetta innovaatioille ja entistä tärkeämpi kilpailutekijä yritykselle sen liiketoiminnan elinkaaren kaikissa vaiheissa. Keskeistä on miettiä, mitä tietoa ja näkemystä yritys tarvitsee innovaatioprosessissaan ja miten tähän tarpeeseen voidaan vastata erilaisilla palveluilla ja rahoituksella. Miten innovaatiojärjestelmä voi tukea yritystä sen tuotteen tai palvelun kaupallistamisen eri vaiheissa? Tieto on raaka-ainetta innovaatioille ja entistä tärkeämpi kilpailutekijä yritykselle sen liiketoiminnan elinkaaren kaikissa vaiheissa. Karkeasti Tekesin osallistumismahdollisuudet yrityksen tutkimusja tuotekehitystoimintaan voidaan esittää kuvan 1. tavalla. Mikään merkittävä innovaatio ei yleensä synny ilman suurta määrää hyviä ideoita. Käytännössä innovatiivisuus toimii parhaiten pienempien parannusten ja erilaisten kokei- Digitaalisuus avaa mahdollisuuksia uusille liiketoiminnoille lujen jatkumona. Suuresta joukosta ideoita suodattuu elinkelpoisia innovaatioaihiota todennäköisemmin kuin kapeasta kokoelmasta. Tätä ideoiden ja näkemysten synnyttämistä palvelee erityisesti tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia luotaava tieto, jonka tähtäin ylettyy yli seuraavankin kvartaalin tai tilikauden. Tekesin koordinoima ja Team Finlandin yhteistyönä toteuttama Future Watch –palvelu tarjoaa yrityksille näkymiä kansainvälisiin liiketoimintamahdollisuuksiin pitkällä tähtäimellä. Puhutaan aikajänteestä yli kahden vuoden päähän. Käytännössä palvelu tarjoaa laajasti ennakointitapahtumia, selvityksiä, seminaareja ja sense-making –työpajoja yrityksille ja sidosryhmille. Tietoa siis tarjotaan, mutta tiedon jalostumiseen näkemykseksi tarvitaan yrityksen omaa panosta. Yritykset osallistuvat merkityksen siivilöimiseen omista lähtökohdistaan käsin. Tekes voi tarjota sparrausta ja asiantuntijatukea yritykselle jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Tekesin asiantuntijoiden tukena ovat laajat markkina- ja teknologiatiedon lähteet, joista myös asiakas hyötyy. Lisäksi Tekesin ohjelmatoiminta tuottaa erillisiä teknologia- ja markkinaselvityksiä. Tekesin tutkimus- ja kehitysrahoitusta voi käyttää sekä tuotteiden ja palvelujen että liiketoimintamallin, menetelmien ja osaamisen kehittämiseen. Tekesin rahoittamissa hankkeissa kannustetaan myös yhteistyöhön yritysten ja tut- Mikään merkittävä innovaatio ei yleensä synny ilman suurta määrää hyviä ideoita. kimuslaitosten välillä, jolloin yritys hyötyy laajasta tietopohjasta kehitystoimintansa tueksi. Uuden liiketoiminnan valmistelu ja kansainvälisen kasvun suunnittelu edellyttää kohdemarkkinoiden ja asiakastarpeiden hyvää ymmärtämistä. Tyypillisesti rahoitusta myönnetään projekteille, joissa yritys selvittää omat edellytyksensä nopeaan kansainväliseen kasvuun samalla vahvistaen markkinaymmärrystään ja varmistaen, että sillä on tähän sopivat resurssit ja erityisesti osaava tiimi. 7 Lähes kaikissa rahoitetuissa kehitysja tutkimusprojekteissa on mukana osuuksia, joissa tartutaan digitalisoituvan tiedon kautta avautuviin uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Älykkäiden laitteiden tuottaman datan määrä lisääntyy jatkuvasti ja verkon kautta tapahtuva vuorovaikutus käyttäjien kanssa on vahvassa kasvussa. Yritykset voivat uudistaa nykyisiä liiketoimintamallejaan ja luoda nykyisille tuotteilleen ja palveluille huomattavaa lisäarvoa kehittämällä tietoon ja tietoverkkoihin perustuvia palveluja. Keskeisiä teknologioita ja osaamisalueita ovat kehittyvät laitteet, algoritmit, laskenta ja ohjelmistot sekä käyttöliittymät ja käytettävyys. Kehityssuunta ei ole uusi ja yritys toisensa jälkeen on pystynyt jatkuvasti ammentamaan tästä läpileikkaavasta trendistä aineksia omien toimintaprosessien uudistamiseen ja jotkut jopa toimialoja uudistaviin hankkeisiin. Suomessa on huippuluokan tietoa ja osaamista ICTalalta. Digitaalisuuden hyödyntäminen eri toimialoilla on kuitenkin kokonaisuutena jäljessä monista kilpailijamaistamme. Tässä tarvittaisiin edelleen rohkeampaa ideointia, nopeita kokeiluja ja kansainvälisen liiketoiminnan avauksia. l Risto Setälä johtaa Tekesin kasvuryrityksiin keskittynyttä yksikköä. Soile Ollila toimii tietojohtamisen asiantuntijana Tekesin Ohjelmatoiminnan strateginen tuki -yksikössä. T i e to a s i a n tu n ti j a |4 | 2 0 14 teema teema Panostukset haun toimivuuteen kannattavat. Intranet organisaation kilpailukyvyn lähteenä Intranet on sekä tiedon hyödyntämisen väline että strateginen palomuuri. Panostukset haun toimivuuteen kannattavat. Teksti Jari Karjalainen Tiedon hyödyntäminen päätöksenteossa on yksi menestyvän organisaation tunnusmerkeistä. Intranet on ehkä merkittävin yksittäinen työväline sekä organisaatioiden sisäisen että ulkoisen tiedon hyödyntämisessä. Millainen intranet parantaa organisaatioiden toimintaa ja kilpailukykyä? T ietämyksemme on vielä vähäinen siitä, mitkä kaikki tiedonhallinnan osa-alueet vaikuttavat kilpailukyvyn kehittymiseen. Organisaation intranetin rooli kilpailukyvyn taustalla jää usein kokonaisuutena vähälle huomiolle. Mitkä ovat intranetin osa-alueita, joilla tietotyöläiset voivat luoda kilpailuetua? Miten kilpailuetu määritellään intranetin kontekstissa? Tämä artikkeli perustuu paljolti kirjoittajan työnantajan ennakkoselvityksiin ja intranet-projektiin, joka valmistui toukokuussa 2014. 5 asiaa, jotka vaikuttavat kilpailuedun luomiseen intranetin avulla n Suunnittele intranetin informaatioarkkitehtuuri huo lellisesti. n Perustele selkeästi tavoitteet mitä informaatioarkki tehtuurilla saadaan. Esim. hakuun käytettävä aika puolitetaan. n Luo mittareita, joilla tehostunutta toimintaa voidaan mitata. Luo esimerkiksi malli tiedonhakututkimukselle, joka toteutetaan osana uuden intranetin suunnittelua ja voidaan toistaa intranetin julkaisun jälkeen. Näin voi daan mitata eri tekijöitä, kuten tiedonhakuun kulutettua aikaa, myös intranetin julkaisun jälkeen. n Laita haku & metadata palvelemaan käyttäjiä. n Kannusta jakamaan tietoa intranetissä ja opeta käyttäjiä hyödyntämään kaikkia ominaisuuksia. Kilpailuetu ja intranet Lappeenrannan teknillisen yliopiston professori Kalevi Kyläheiko puhuu artikkelissaan ”Miten kilpailuetu saavutetaan ja säilytetään tietointensiivisessä taloudessa” strategisesta palomuurista. Yksinkertaistettuna sillä tarkoitetaan organisaation kyvykkyyksiä, joita kilpailijat eivät ulkopuolelta seuraamalla pysty havaitsemaan. Intranet voidaan nähdä tällaisena strategisena palomuurina, koska siinä olevia tietoja ja varsinkaan informaatioarkkitehtuuria ei voida sellaisenaan kopioida. Intranetin merkitys kilpailuedun luomisessa perustuu sen asemaan organisaatioissa tiedonhallinTi eto a s i an t un t i j a |4 | 2 0 14 nan välineenä. Se on osa mekanismeja, joiden avulla ylläpidetään tietojohtamisen periaatteita. Yksi Tietoasiantuntijat ry:n tietojohtamisen dokumentin ydinlöydöksistä on: ”Tietojohtamisella varmistetaan, että tietoa hyödynnetään mahdollisimman hyvin kilpailu- ja uudistuskyvyn varmistamiseksi.” Intranet on sekä tiedon hyödyntämisen väline että strateginen palomuuri. Mitkä intranetin osa-alueet luovat kilpailuetua? Olipa kyseessä organisaation jo olemassa oleva intranet tai vasta suun- 8 nitteilla oleva, perustana on onnistunut informaatioarkkitehtuuri. Arkkitehtuurissa määritellään, miten ja missä organisaation menestykselle välttämättömät tiedot sijaitsevat intranetissä. Sisältösuunnittelun lisäksi esille voidaan nostaa erityisesti toimiva haku, systemaattiset metatiedot ja helpon tiedonjakamisen mahdollistavat sosiaalisen intranetin ratkaisut. Haku kuntoon – käyttäjä kiittää Organisaatiot voivat saavuttaa merkittävää kilpailuetua, jos ne pystyvät tarjoamaan henkilöstölleen toimivan sisäisen hakukoneen. Jos tieto ei löydy helposti, hienosta sisältösuunnittelustakaan ei ole pelastajaksi. Intranetin käyttäjät muodostavat usein kuvan koko intranetistä haun toimivuuden perusteella, joten panostukset haun toimivuuteen kannattavat. Suurissa organisaatioissa on usein käytössä intranetin alustana Microsoftin Sharepoint -tuote. Sharepointin 2013 -versioon on integroitu aiemmin Microsoftin hankkima Fast-hakuteknologia. Tämän seurauksena monet intranetin perustoiminnallisuuksista, kuten vaikkapa uutislistaukset, voidaan rakentaa hakuun perustuen. Hyvin suunniteltuna tämä voi olla suuri etu, mutta jos hakuun perustuvat toiminnot toteutetaan huonosti, voi helposti koko intranetin toiminta seisahtua. Metadata luo ryhtiä rakenteeseen Keskitetyn metadatan avulla luodaan termejä ja termijoukkoja, joilla voidaan ohjata käyttäjien toimin- taa intranetissä. Metadatan avulla tuodaan intranetiin rakenteita, joilla systematisoidaan näytettäviä tietoja selkeisiin kokonaisuuksiin. Metadataa voidaan käyttää esimerkiksi uutisten räätälöinnissä tai tuotettaessa henkilöön, paikkakuntaan tai toimipisteeseen liittyviä tietokokonaisuuksia. Jos organisaatiolla on käytössään toimiva asiasanasto tai jopa taksonomia, ollaan jo pitkällä kilpailuedun luomisessa. Metadata mahdollistaa perustan luomisen organisaation kyvykkyyksien paremmalle löytämiselle, mutta sen käyttö vaatii myös paljon osaamista. Jos intranet on tarkoitus uudistaa nopeasti, saattaa olla viisasta pysyä metadatan osalta perustasolla. #some #tiedonhaku #intranet Sosiaalisesta intranetistä on organisaatioiden osalta ollut paljon puhetta viime vuosina, mutta sen käytännön sovellukset ovat monelta osin jääneet vaillinaisiksi. Sosiaalista intranetiä ei tulisikaan nähdä liikaa keskustelukanavana, vaan tiedon jakamisen välineenä. Sen avulla voidaan seurata teemoja tai henkiöitä, jotka liittyvät olennaisesti omaan työnkuvaan. Tällöin oman osaamisen kehittämiseen tai vaikkapa toimintaympäristön seuraamiseen liittyvistä asioista on helpompaa saada tietoa kuin aikaisemmin. Monet intraneteissä käytettävistä sosiaalisen intranetin työkaluista häviävät vielä melkoisesti Facebookin tai Twitterin ominaisuuksille. Intranet on kuitenkin ollut aina tiedon jakamisen väline ja sosiaalisen intranetin kehitys organisaatioissa on kuitenkin vain ajan kysymys. Yksi osoitus tästä on Microsoftin Yammer-hankinta, jonka seurauksena Yammer tai ainakin sen ominaisuudet tullaan ottamaan osaksi Sharepoint-alustaa. Intranet on organisaation tiedonhallinnan väline Intranet on ehkä merkittävin yksittäinen työväline organisaatioiden sisäisen että ulkoisen tiedon hyödyn- 9 tämisessä. Professori Kyläheikon mukaan avainasemassa ovat mm. ”Uuden tiedon omaksumiskyky ja asiantuntemusta arvostava johtamiskulttuuri.” Juuri näihin tekijöihin intranet tuo paljon ratkaisuvaihtoehtoja. Tieto on jo nyt yksi organisaatioiden tärkeimmistä kilpailuedun lähteistä. Ilman toimivaa intranetiä on turha puhua tehokkaasta tietojohtamisesta ja kilpailuedun voi unohtaa kokonaan ainakin suuremmissa organisaatioissa. l Kirjoittaja toimii tietoasiantuntijana LähiTapiolassa. Lähteet Johtamisen käsikirjat: Tieto ja osaaminen kilpailuetuna, Kauppalehti. Tietoasiantuntijat: Tietojohtamisen ryhmä (Kulha, Neuvonen, Hautala, Stening) Mistä tietojohtamisessa oikeasti on kyse, versio 1.1.1. Tuoretta tutkimustietoa, Kianto, Vanhala, Raitala, Inkinen, Tietoasiantuntija 3/2014. Virtuaalifasilitaattorin käsikirja / Pepe Nummi. Oksaharju Capital Oy, 2013. 68 s. T i e to a s i a n tu n ti j a |4 | 2 0 14 teema teema Organisaation muistia hyödyntämällä tehokkuutta ja kilpailukykyä Päinvastoin kuin kuvassa on esitetty, tietoprosessit eivät ole irrallaan toisistaan, vaan ne vaihtavat jatkuvasti tietoa keskenään. Muun muassa nykytoiminnan prosessien tärkeä tehtävä on kerätä tietoa ulomman kerroksen kehittämistoiminnalle, ja päinvastoin kehittämisprosessit muuttavat nykytoiminnan prosesseja. Teksti Pentti Salmela Yhteenveto Miten ihmisen osaaminen ja tekniikka toimivat yhteen uuden tiedon tuottamisessa? Mikä on hiljaisen tiedon, innovaatiotoiminnan ja systeemityön välinen suhde? Miten organisaation hiljainen tieto saadaan talteen ja tuottamaan? Kysymykset liittyvät organisaation muistiin, jota oikein hyödyntämällä saadaan tehokkuutta ja lisää kilpailukykyä. Kuvaan 2 viitaten: • Esittämällä OM kaiken tiedon sisältävänä tietovarastona, jota eritasoiset tiedon jalostusprosessit pyörittävät, koko yritystoimintaa voidaan kuvata uudella tavalla. • OM:n liikkuminen on osoitus tehokkaasta toiminnasta. OM liikkuu tiedonjalostusprosessien vauhdittamana. • Materiaali ei liiku ilman tiedon liikkumista. Nykyisen toiminnan tukena käytetään enimmäkseen määrämuotoista rakenteellista tietoa. • Toiminnan kehittämisessä ja innovaatiotoiminnassa, kun organisaatiolle etsitään uutta kilpailukykyä, tiedon lähteet ovat OM:n äärilaidoilla. • Hiljainen tieto ja osaaminen ovat mukana yrityksen kaikessa toimin nassa, sen jokaisessa prosessissa.l Kuva 2. Organisaation muistia liikuttavat tiedonjalostusprosessit ja toiminnot O rganisaation muisti -käsite (OM) ulottuu 1950-luvulle. Enemmän sitä ryhdyttiin tutkimaan ja käyttämään 1980-luvulla, jolloin kiinnostuttiin informaation tallentamisesta organisaatioissa. OM on organisaation sekä yksilökeskeinen että jaettu järjestetty tietämys, menneisyyttä tallentava prosessi (Walsh & Ungson, 1991). Se vaikuttaa organisaation oppimiseen ja päätöksentekoon sekä kilpailukykyyn. Sitä voidaan tukea IT:lla. OM sisältää kaiken organisaatiossa olevan hiljaisen, puhutun, kirjoitetun ja IT:lla käsitellyn tiedon. Kuva 1 havainnollistaa OM:n sisältöä. Koska valtaosa tästä varas- tosta on hiljaista tietoa, on OM esitetty kärjellään seisovana kolmion muotoisena tietovarastona. Nonakan ja Takeuchin (1995) esille nostama implicit (hiljaisen tiedon) – explicit (rakenteellisen tiedon) tiedon akseli on jaettu kolmeen: • hiljaisen tiedon, • viestityn tiedon ja toiminnan sekä • tieto ja viestintätekniikan alueeseen. Organisaation tietojoukot on käsitemallin muodossa sijoitettu hiljaisen ja rakenteellisen tiedon akselille. Kuvassa on esitetty myös merkittävä organisaation muistin laajennus, se potentiaalinen tieto, jota saatetaan mahdollisesti joskus jossain tilanteessa tarvita. Se on sekä formaalia että informaalia Internettietoa. Tämä tieto on välittömästi käytettävissä joko sellaisenaan tai konvertoituna organisaatiossa käytettävään muotoon. Tämä vastaa Big Data -käsitettä. Organisaation muistia liikuttavat prosessit ja toiminnot Organisaation tai yrityksen toiminnan voi katsoa perustuvan organisaation muistin liikkumiseen. Mitä paremmin muisti liikkuu, sitä tehokkaampaa organisaation toiminta on ja sitä paremmin sen toiminta uudistuu. Kuva 1. Organisaation muistin (OM) sisältö Ti eto a s i an t un t i j a |4 | 2 0 14 10 Organisaation muistin liike tapahtuu kuvan 2 esittämän kolmen tasoisen sisäkkäisen tiedonjalostusprosessin vauhdittamana. • Sisin silmukka kuvaa organisaati- Tietoprosessit eivät ole irrallaan toisistaan, vaan ne vaihtavat jatkuvasti tietoa keskenään. on nykyistä toimintaa ja siihen sidoksissa olevaa tietoprosessia (sininen silmukka). Nämä operatiivisen toiminnan prosessit liikkuvat organisaation muistin sisällä. Niissä operoidaan pääasiassa nykyisiin tuotteisiin ja palveluihin liittyvällä rakenteellisella tiedolla. Kaksi ulointa silmukkaa kuvaa innovaatiotoimintaa. • Näistä sisempi silmukka kuvaa nykyisen toiminnan kehittämisen prosesseja. Tällöin operoidaan organisaation muistin sisällä, kuitenkin sen äärilaidoilla olevilla tiedoilla. • Uloin silmukka kuvaa uusille liiketoiminta-alueille suuntautuvaa kehittämistoimintaa, sen prosesseja. Tämä kehittäminen perustuu uudentyyppiseen osaamiseen, uu- siin asiakastarpeisiin tai uuden tekniikan käyttöön. Silmukka liikkuu pääasiassa organisaation muistin äärilaidoilla ja sen ulkopuolella. Radikaalit innovaatiot löytyvät tältä alueelta. Kukin prosessi muodostuu yhdestä tai useammasta kehittämiskierroksesta. Lisäksi jokaisessa prosessissa voidaan tunnistaa toimintoja, jotka ovat sen toimivuuden kannalta tärkeitä. Ståhlen ja Wileniuksen (2006) mukaan organisaation tiedonjalostusprosessi sisältää kolme kriittistä toimintoa: 1. Yrityksen tiedonjalostuksen ensimmäinen kriittinen piste on input, eli kyetäänkö ympäristöstä saamaan riittävästi informaatiota riittävän systemaattisesti. 2. Yrityksen tiedonjalostuksen toinen kriittinen piste on throughput, joka liittyy siihen, miten tietoa organisaatiossa tulkitaan. 3. Yrityksen tiedonjalostuksen kolmas kriittinen piste on output, eli kyetäänkö johtopäätökset viemään käytäntöön. Oppivan organisaation periaatteita seuraten hiljaisen tiedon alueelle pitää sijoittaa vielä neljäs kriittinen toiminto: 4. Renewing eli kykeneekö organisaatio oppimaan ja uudistumaan? 11 FM Pentti Salmela on työskennellyt IT-alan johto- ja asiantuntijatehtävissä suurissa suomalaisissa organisaatiossa, kuten Hartela Oy, Kemira Oy, Oy Lohja Ab, Alko-Yhtiöt Oy ja Työterveyslaitos. Artikkeli perustuu kirjoittajan juuri julkaisemaan kirjaan Hiljainen tieto, innovaatio ja IT. http://www.cxomentor.fi/ tuotteet.html?id=8/96 Lähteet Nonaka & Takeuchi 1995 Ikujiro Nonaka & Hirotaka Takeuchi: The Knowledge creating company. How Japanese Companies Create the Dynamics of Innovation. Oxford University Press, Oxford 1995. Salmela, P. (2014). Hiljainen tieto, innovaatio ja IT, Ketterät Kirjat Oy, Vantaa http://www.cxomentor.fi/tuotteet.html?id=8/96 Ståhle & Wilenius 2006 Pirjo Ståhle & Markku Wilenius: Luova tietopääoma, Tulevaisuuden kestävä kilpailuetu, Edita, Helsinki 2006. Walsh & Ungson 1991 James P. Walsh & Gerardo Rivera Ungson: Organizational Memory. Academy of Management Review,16 (1), 1991. T i e to a s i a n tu n ti j a |4 | 2 0 14 PUHEENVUORO Saku Oikarinen Global Intelligence Alliance Group Systemaattinen markkinatieto luo kilpailuetua ja auttaa välttämään sudenkuoppia Kilpailuetua tuova analyysi vaatii läpi organisaation menevää tiedolla johtamisen tahtotilaa. Lisäksi sisäistä tietoa tuottavan business intelligencen ja ulkoista tietoa tuottavan market intelligencen sekä strategiatiimin tulee tehdä tiivistä yhteistyötä. H yvin organisoidun ulkoisen markkinaympäristön, erityisesti kilpailijoiden ja asiakkaiden seurannan tulisi olla yksi tietojohtamisen kulmakivistä. Valitettavasti ajoittain kuitenkin näkee, että markkinaseuranta on toteutettu ”Laita rasti ruutuun, jos tällaista toimintaa on” -asenteella ilman, että seurannan rakentamiseen olisi pureuduttu pintaa syvemmälle. Tällöin seuranta tuottaa organisaatiolle enemmän tietoähkyä kuin johtamisen mahdollistavaa viisautta. Tukee strategiaa Markkinaseuranta ei ole pelkästään eri markkinatapahtumien listaamista, vaan tiedon soveltamista organisaation omaan ajattelumalliin ja johdon valitsemaan strategiaan. Soveltaminen tässä tarkoittaa, että ymmärretään markkinatapahtumien Ti eto a s i an t un t i j a |4 | 2 0 14 vaikutus yrityksen tai organisaation omaan toimintaan tulevaisuudessa. Juuri tulevaisuusnäkökulman tuominen mukaan seurantaan erottaa jyvät akanoista. Tulevaisuuskulmasta hyvänä esimerkkinä Applen syyskuun alussa tapahtunut kellotietokoneen julkistus. Monen yrityksen ”laita rasti ruutuun jos tällaista toimintaa on” -tasoinen seuranta tuottaa tiedon, että kas, nyt Apple julkaisi tällaisen. Hyvin organisoidun yrityksen seuranta tuotti saman tiedon viimeistään kaksi kuukautta aiemmin, heinäkuun alussa, seuraamalla rekrytointiuutisista, että Apple palkkasi luksuskellovalmistaja Tag Heuerin avainjohtajan. Parhaat organisaatiot olisivat lisäksi linkittäneet tämän tiedon ymmärrykseen tulevasta tuotejulkaisusta itselle aiheutuviin riskeihin tai mahdollisuuksiin. Asian 12 ollessa erityisen tärkeä, olisi markkinaseurantaa tekevät järjestäneet asiasta war game –tyyppisen työpajan ylimmälle johdolle heinäkuun loppuun mennessä ja myyntiorganisaatiolla olisi ollut käytössä myyntiar- Tulevaisuusnäkökulman tuominen mukaan seurantaan erottaa jyvät akanoista. gumentointi / markkinoinnillinen vastakampanja elokuussa. Otan vielä kaksi muuta esimerkkiä siitä, mitä edistykselliset organisaatiot tekevät markkinaseurannan saralla sekä yhden esimerkin siitä, mitä huonosti toteutettu asiakasseuranta voi pahimmillaan tarkoittaa. • Suuria, paljon teknologiaa sisältäviä laitteita valmistavassa yrityk- sessä toteutetaan systemaattista patenttiseurantaa kilpailijoiden hakemista patenteista. Erityisesti näitä tarkastellaan, mikäli ne osuvat yritykselle strategisesti tärkeimmän teknologian alueelle. Viimeisen 6 kuukauden aikana yrityksen keskeinen kilpailija, joka ei ole aiemmin toiminut kyseisellä teknologialla, on hakenut tälle alueelle noin 7 kertaa enemmän patentteja kuin edellisenä vuonna yhteensä. Tämän tiedon avulla yritys kykenee hyvissä ajoin valmistautumaan kilpailijan todennäköiseen tuloon tälle tuotesegmentille sekä suojaamaan omaa patenttisalkkuaan. • HR palveluita kansainvälisesti tarjoavassa yrityksessä valjastettiin sosiaalisen median seuranta kattamaan keskeisten kilpailijoiden johtohenkilöiden näkyvyys eri sosiaalisen median kanavissa, erityisesti Twitterissä. Pian erään kilpailijan keskeisen johtajan nähtiin twiiteissään usein kommentoivan erään tietyn pikaruokalan lounastarjontaa. Ravintola sijaitsi toisen kilpailijan pääkonttorin vieressä, jonka seurauksena yritykses- sä pääteltiin näiden kahden kilpailijan lähentävän yhteistyötään. Muutaman kuukauden päästä kilpailijat julkaisivat fuusioituvansa, johon oli seurantaa tehneessä yrityksessä jo varauduttu. • Eräässä organisaatiossa ei toteutettu systemaattista tietojohtamisen strategiaa. Organisaatio investoi kansainväliseen kasvuun erään Aasian maan aktiivisen ”invest in here” -mainonnan ja ministerin vetämän myyntidelegaation vie- Tiedon avulla yritys kykenee hyvissä ajoin valmistautumaan kilpailijan todennäköiseen tuloon tälle tuotesegmentille sekä suojaamaan omaa patenttisalkkuaan. railun perusteella. Organisaatio oppi myöhemmin, että suurin osa heille potentiaalisista asiakkaista sijaitsi yli 2 500 kilometrin päässä tästä uudesta toimipisteestä, täysin 13 eri maassa. Vajaakäytössä olevan toimipisteen kohtaloa pohditaan parhaillaan. Kilpailuetua luova analyysi vaatii läpi organisaation menevää tiedolla johtamisen tahtotilaa sekä muutamien toimintojen – kuten sisäisen tiedon tuottavan business intelligencen, ulkoisen tiedon tuottavan market intelligencen ja esim. strategiatiimin – yhteistyötä. Itse asiassa, viimeisen tutkimuksemme mukaan 64% yrityksistä on seuraavien vuosien aikana integroimassa market intelligence toimintaa yhä tiiviimmin muiden tietovaltaisten toimintojen kanssa. Olemalla mukana tässä kehityksessä voi organisaatio saavuttaa ennakoivan reaktiokyvyn ja kilpailuetua markkinoilla. l Kirjoittaja toimii Intelligence Best Practices osaamisalueesta sekä kansainvälisistä asiakastoiminnoista ja markkinoinnista vastaavana johtajana Global Intleligence Alliance Groupissa (GIA). GIA on osa M-Brain konsernia. www.globalintelligence.com / www.m-brain.com T i e to a s i a n tu n ti j a |4 | 2 0 14 teema teema Aivotutkimus nostaa ihmisen johtamisen keskiöön Teksti Pia Adibe Monessa työyhteisössä vallitseva kulttuuri – hierarkiat ja siilot, kilpailu ja yksilökeskeinen palkitseminen heikentävät ihmisten yhteistyötä, motivaatiota ja ongelmanratkaisukykyä. Mihin huomiota suunnataan – ohjaako toimintaa ratkaisukeskeinen ajattelu vai asioiden selittäminen? N äin kysyy NeuroLeadership Groupin Eeva-Maria Kytönen. Monessa yrityksessä käytetään yksilökohtaisia tavoitteita ja bonuksia, kun samaan aikaan halutaan lisää yhteistyötä ja vähemmän siiloutumista. – Ruuvia hakataan vasaralla, Kytönen karrikoi. Onkin syytä pysähtyä pohtimaan, mistä syntyy aito motivaatio ja mikä saa ihmiset suoriutumaan työssään hyvin. vuus, lisääntynyt stressi, luottamuksen puute, heikko oppiminen, huomion kiinnittyminen organisaation toimintoihin asiakkaan sijaan, epäterve kilpailu, huono laatu ja yhteistyö kertovat karua kieltään. Perinteinen tehostamisajattelu on viety loppuun. – Mailaa lujemmin puristamalla ei tehdä lisää maaleja, sanoo Miekkavaara. Tuottavan työn toimintalogiikan päivitys – Leadership 2.0 Globaalissa, monimutkaisessa ja alati muuttuvassa maailmassa oma tieto ei riitä ja jatkuva muutos aiheuttaa epävarmuutta. Aivotutkimuksesta ammentava johtaminen pyrkii suuntaamaan huomiota oikeiden asioiden tekemiseen, edistymiseen ja oppimiseen. Yksi tapa päästä tähän on kehittää arjen keskustelujen laatua ja siten muovata uutta, itseohjautuvaa ja ratkaisukeskeistä kulttuuria. – Sen sijaan, että arvioimme yksilöä, meidän kannattaa keskittyä varmistamaan, että yhteispeli on mahdollisimman sujuvaa, toteavat Kytönen ja Miekkavaara. Jokainen haluaa käyttää omia vahvuuksiaan ja osaamistaan, tehdä hyvää työtä. – Nyt tarvitsemme uutta ajattelua. Ilman ymmärrystä siitä, mikä saa ihmiset ”tikittämään”, emme voi onnistua johtamisessa. Kun aidosti uskomme, että ihmiset ovat haluk- NeuroLeadership Groupin EevaMaria Kytönen ja Arto Miekkavaara uskovat, että ihmisiä johdetaan ja toimintaa tehostetaan yrityksissä vilpittömästi parhaalla tahdolla. Tästä huolimatta johtajuus on kriisissä monessa organisaatiossa. Hyvin aikomuksin suunnitellut henkilöstöjohtamisen prosessit tai suorituksen mittaaminen eivät tuota luovia ja innostuneita, yhteen hiileen puhaltavia ihmisiä verkottuneessa asiantuntijatyössä, jossa toimintalogiikka tuottavalle työlle on aivan erilainen nyt kuin 10 vuotta sitten. Mekaaninen maailmankuva, jossa tehokkuus kumpuaa ajattelun ja tekemisen eriyttämisestä ja jossa rikki menneen koneen osan – tai ihmisen – voi helposti korvata uudella, on vallinnut teollista aikakautta. Työntekijöiden vaihtuTi eto a s i an t un t i j a |4 | 2 0 14 Brain-based Coaching opettaa kysymään oikein Yksilön kirittämistä vai yhdessä onnistumista? 14 lillä, vahvistaen aiempia käsityksiämme tai luoden uutta ymmärrystä. Neuroplastisuus eli aivojen muovautuvuus mahdollistaa aivojemme jatkuvan uusiutumisen. Mitä enemmän aivojamme käytämme tietyn taidon opetteluun, sitä paremmin sen opimme. Näin suuria tietomääriä vaativa ymmärrys, kuten esimerkiksi systeemiajattelussa vaadittava poikkitieteellinen ajattelu ja kokonaisuuksien ymmärtäminen sekä eri asioiden välisten yhteyksien löytäminen helpottuu iän myötä. Nykyajan teknologian mahdollistama nopeasti kehittyvä aivotutkimus antaa myös lisää toivoa erilaisten muistisairauksien hoitoon tulevaisuudessa. Mielestä ja sen hyvinvoinnista on tullut yhä kasvavaa liiketoimintaa viimeisen vuosikymmenen aikana. Brain-based Coaching on sosiaalis-kognitiiviseen neurotieteeseen perustuvaa valmennusta, jonka avulla voi syventää ymmärrystä aivojen sosiaalisesta luonteesta ja parantaa siten vuorovaikutustaitoja. Valmennus lisää itsetuntemusta, parantaa päätöksentekoa ja ongelmien ratkaisua, paineenhallinta- ja yhteistyökykyä sekä auttaa muutoksen johtamista opastaen valmentavalla otteella tapahtuvaan kanssakäymiseen. Lähde: http://www.neuroleadershipgroup.fi/ kaita ja kykeneviä kehittämään itseään ja työtään, toimiva johtaminen onkin kepin ja porkkanan annostelun sijaan onnistumisen edellytysten luomista, Kytönen vakuuttaa. Solumme uudistuvat koko ajan – kuinka on ajattelumme laita? Aivomme muodostavat jatkuvasti uusia kytköksiä hermosolujen vä- Lukemalla voi oppia paljon, mutta ohjattua harjoittelua valmentavaan kuunteluun, kysymyksiin, ajatusten ja fokuksen suuntaamiseen tai onnistumisen kokemusta ei lukemalla saa. Omien motiivien tarkastelussa ja ajattelumallien havaitsemisessa taitavasta valmentajasta on paljon hyötyä. Sain mahdollisuuden osallistua NeuroLeadership Groupin järjestämään intro-kurssiin energisen ja innostavan Helen Blässarin ohjauksessa elokuussa. Pieni, kansainvälinen ryhmä mahdollisti intensiivisen, ajatuksia herättävän kokemuksen ja pienen ryhmäkoon ansiosta myös vuorovaikutteisia harjoitteita oli mahdollista kokeilla käytännössä. Toimivan coachingtyöskentelyn keskiössä on hyvä vuorovaikutus, jossa SCARF-mallin osa-alueet tulevat huomioiduiksi. Ajattelun laatu vaikuttaa stressin määrään NeuroLeadership Groupin perustaja, David Rock on sanoittanut aivotutkimusta helposti lähestyttävään muotoon. Kiteyttämällä neurotieteen perusasioita yksinkertaisiksi malleiksi, hän on luonut työkaluja auttamaan ja jäsentämään ajattelua David Rockin SCARF-malli STATUS – sosiaalinen nokkimisjärjestys, näkemys omasta paikastamme suhteessa muihin. Oleellista on oma kokemus siitä, nouseeko vai laskeeko statukseni. CERTAINTY – ennustettavuus, kyky ennakoida tulevaa. Aivot rakastavat ennustettavuutta. Koettu epävarmuus heikentää muistia, haittaa suorituskykyä ja vaikuttaa epäsuotuisasti kykyyn olla läsnä tässä hetkessä. AUTONOMY – autonomia. Tunne siitä, että voimme vaikuttaa asioihin, tehdä valintoja. Ihmiset, joilla on hallinnan tunne, stressaantuvat samassa tilanteessa huomattavasti vähemmän kuin ihmiset, jotka kokevat etteivät voi vaikuttaa asioihin. RELATEDNESS – yhteenkuuluvuus. Turvallinen yhteys ympärillä oleviin ihmisiin; olemmeko tekemisissä ystävien vai vihollisten kanssa. Aivoissamme aktivoituvat fyysisesti eri osat riippuen siitä, olemmeko tekemisissä mielestämme samaan vai eri ryhmään kuuluvien ihmisen kanssa. Sosiaalinen kipu, kuten ulkopuolelle jäämisen tunne, aktivoi samat aivoalueet kuin fyysinen kipu. FAIRNESS – oikeudenmukaisuus. Haluamme tulla kohdelluksi oikeudenmukaisesti. Kun koem me epäoikeudenmukaisuutta, saatamme hyvinkin toimia oman etumme vastaisesti. Epäoikeu denmukaisuuden kokemus aktivoi samat aivoalueet kuin fyysinen kuvotus. Lähde: http://www.neuroleadershipgroup.fi/ toimintamme taustalla. Rockin mukaan pyrimme luontaisesti poispäin pelosta kohti mielihyvää. Evoluutio on muovannut aivojamme henkiinjäämisen varmistamiseksi. Siksi on luonnollista, että stressaavassa tilanteessa aivomme ja autonominen hermostomme reagoi vaaraan tuottaen kehossamme varoittavia signaaleja. Veri sakenee ja sydän pumppaa verta normaalia nopeammin. Pitkittyessään tämä ”pakenemisvalmiustila” aiheuttaa pysyviä muutoksia ja sairauksia, joiden avulla keho viestii vakavista vaikeuksis- ” Pyrimme luontaisesti poispäin pelosta kohti mielihyvää.” ta. Lajimme säilymisen kannalta on ollut tarkoituksenmukaista, että kielteiset asiat saavat jakamattoman huomiomme. Samalla kuitenkin mm. kykymme hahmottaa kokonaisuuksia heikkenee. Tietoisuus näistä tiedonkäsittelymme rajoituksista kertoo, mihin on hyvä kiinnittää huomiota, kun haluamme parantaa ajattelumme laatua. Voimme yksin tai osaavan keskustelukumppanin tukemana pyrkiä tarkastelemaan tilannetta tavoitteen tai ratkaisun näkökulmasta. Jo tämä auttaa vähentämään hyvää ajattel- 15 ua lamaannuttavaa, ongelmien vatvomisesta johtuvaa stressireaktiota. Tehokkuus ja tuottavuus 2020-luvulla Moniko meistä on istunut kokouksessa tarkistaen sähköpostejaan ja tekstiviestejään? Vanhentuneet kokous- tai kehityskeskustelukäytännöt ovat aikaa vieviä ja turhauttauttaviakin. Aito, keskittynyt läsnäolo, oikea kysymysten asettelu ja arvostavan kuuntelun seurauksena syntyvä kuulluksi tulemisen kokemus tekevät kohtaamisista tuloksellisempia. Tulevaisuuteen suuntautuneen ajattelun ja onnellisuuden lisääntyessä voimme paremmin ja pidempään. Tulemalla tietoisiksi tavastamme ajatella, voimme korvata vanhoja ajattelumalleja uusilla, paremmin toimivilla.l Kirjoittaja on Tietoasiantuntija-lehden toimituskunnan jäsen. LISÄLUKEMISTA David Rock (2009). Your Brain at Work. Strategies for Overcoming Distraction, Regaining Focus and Working Smarter All Day Long. David Rock (2006). Quiet Leadership. Six Steps to Transforming Performance at Work. Lauri Järvilehto. Miten tieto kasvaa? Ajattelun ammattilainen –blogi, 22.2.2012. http://ajattelunammattilainen.fi/tag/aivot/ Robert Paris. We need a management revolution. Cllbr, 18.9.2014. http://www.cllbr.com/en/post/we-need-a-managementrevolution/426/#.VCWX__mSxQi T i e to a s i a n tu n ti j a |4 | 2 0 14 teema teema Tulevaisuudentutkimus ja ennakointi luovat mahdollisuuksia parempaan tulevaisuuteen hittämishaluisten ihmisten kanssa. Saan hyviä ”kicksejä” jaetun asiantuntijuuden kokemuksista, Hakala sanoo. Epävarmuuden ja kaaoksen sietämisen lisäksi on haastavaa työskennellä tulevaisuuteen, jolloin tulokset eivät olekaan heti käsillä. Miten saada siis onnistumisen kokemuksia työstä, jonka tulokset ovat odotettavissa ja mitattavissa ehkä vasta vuosien päästä? Yhteisen, jaetun ymmärryksen saavuttaminen on myös työlästä. Visualisointi on auttanut Hakalaa pelkistämään kokonaiskuvan tilanteesta yhteen kuvaan. – Se avasi muiden silmät asialle ja sain palkkioksi lisää resurssia tulevaisuustyölle, Hakala kertoo onnistumiskokemuksestaan. Teksti Pia Adibe Futuristit ja tiedemiehet ympäri maailman etsivät keinoja ja ratkaisuja puhtaaseen ympäristöön, parempaan terveyteen ja ihmisarvoiseen, hyvään elämään. Jokainen meistä pohtii samoja asioita, mutta hieman eri fokuksella. Future Infinite -tapahtuma kokosi alan kansainvälisiä asiantuntijoita ja vaikuttajia Helsinkiin. Myös Tietoasiantuntija-lehti oli paikalla. kijoiden ja opiskelijoiden kanssa. Maailmankuuluina puhujina olivat mm. kansainvälisen ilmastopaneelin johtaja R.K. Pachauri, professori Sohail Inayatullah, Tamkang University, Electroluxin futuristi Clive van Heerden, synteettisen biologian asiantuntija Anthony Evans Glowing Plant -projektista ja professori Paul Verschure The Robot Companions for Citizens -projektista. Kuultavana oli myös tunnettuja suomalaisia ajattelijoita ja poliitikkoja. Valaisevia kasveja ja kompostoivia seinärakenteita Kestävä kehitys on olennainen osa tulevaisuusajattelua. Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa yhteisulevaisuudentutkimuksesta työssä järjestetyssä kolmipäiväiseson kehittynyt tärkeä tieteen- sä konferenssissa kuultiin ja keskusala ja ennakointitaidot ovat teltiin lukuisista tulevaisuuksiin liitosaamisalue, jota tarvitaan yhä tyvistä mahdollisuuksista ja ajatteluuseammassa työssä. Tulevaisuuden tapojen muutoksesta niin liike-elätrendien tuntemus ja toimintaym- män kuin yhteiskunnallisen kehipäristön seuranta nähdään yhä tär- tyksenkin näkökulmasta. Alf Rehn keämpänä osana yritysten strate- kutsui keski-iän ylittäneen, varakgiatyöskentelyä. Maailmanlaajuiset kaan väestön kuluttajakäyttäytymimegatrendit vaikuttavat jokaisen sen olevan vaikutukseltaan ”läheselämään – elämme suurten muu- tyvä tsunami”, joka palvelu- ja tuotetosten aikakautta taloudellisesti, kehittelijöiltä on jäänyt huomaamatyhteiskunnallisesti, ekologisesti, ta. Jopa kielenkäyttömme on jäänyt poliittisesti ja teknologisesti. jälkeen – aktiiviset, elämästä nauttivat, työssäkäyvät eläkeläiset eivät Tulevaisuusajattelijoiden ja vastaa käsityksiämme ikääntyvästä -tutkijoiden kohtaaminen väestönosasta. Futuristi Elina Hiltusen johdolla Futuristisimmat puheenvuojärjestetty kansainvälinen Future rot jopa hätkähdyttivät. Anthony Infinite -konferenssi toi ilmaston- Evansiin esittelemät valaisevat, synmuutoksen ja tulevaisuudentut- teettisen biologian avulla manipukimuksen vaikuttajat ja ajattelijat loidut, valoa hehkuvat kasvit saattamaailmalta yhteen suomalaisten en- vat osittain korvata katuvalaistuksen nakointiasiantuntijoiden, liike-elä- tulevaisuudessa. Clive van Heerden män sekä akateemisen väen – tut- Electroluxilta esitteli ravintoa, vettä T Ti eto a s i an t un t i j a |4 | 2 0 14 16 ja energiaa säästäviä asuntoja, ”The Kitchen of the Future”, joissa kotitalouden ruoantähteitä voisi kierrättää asuntojen seinissä tuottaen lämpöä ja jopa uusiutuvaa ravintoa ruoanlaittoa varten. Robottien oikeudet ja henkisyyden nousu Henkisyyden, arvojen ja merkitysten luonnin nousu on myös todella tärkeä trendi, jota tarinatulevaisuus Sohail Inayatullahin mukaan tukee. Hän havainnollisti erilaisten ajattelutapojen muuttamisen välttämättömyyttä. Myös Paul Verschuren esitys tietoisuuden tutkimisesta osana inhimilliseen vuorovaikutukseen kykenevien palvelurobottien kehittämistä oli huikea. SelvitämLisää toivoa mekö tietoisuuden salaitulevaisuuden suuden vielä elinaikanammahdollisuuksien me? Nykyajan teknologian hyödyntämisestä mahdollistama nopeasti keantaa kasvava hittyvä aivotutkimus antaa kiinnostus myös lisää toivoa erilaisten ennakointiin ja muistisairauksien hoitoon tulevaisuustyöhön. tulevaisuudessa. Lisää toivoa tulevaisuuden mahdollisuuksien hyödyntämisestä antaa myös kasvava kiinnostus ennakointiin ja tulevaisuustyöhön. Tulevaisuustyöstä on tullut seksikäs ala Konferenssiin osallistunut ennakointiasiantuntija Anne Hakala työskentelee Jyväskylän ammattikorkeakoulussa (JAMK) koulutuksen kehittämispalveluissa suunnittelijana. Työssä häntä koukuttaa luovuus ja kaaos, joka ajoittain järjestyy palkitsevasti joksikin ymmärrettäväksi oivallukseksi. – On mahtavaa työskennellä innostuneiden ja ke- Tulevaisuus ja tietojohtaminen Ennakoinnin ja innovoinnin viitekehys Ennakointiasiantuntija, suunnittelija Anne Hakala: ”Tehtävänäni on tuoda tulevaisuusnäkökulmaa JAMKin kehittämisprosesseihin työelämäläheisesti alueellinen vaikuttavuus huomioiden. Tuen ja oh jaan JAMKin henkilöstöä ennakoinnin ja tulevai suusajattelun osallistavien menetelmien hallintaan. Autan löytämään ja hyödyntämään ennakointitie don jalostamisen työkaluja. Minut voi myös tilata fasilitoimaan ryhmien tulevaisuusorientoitunutta työskentelyä tulevaisuustyöpajoissa. Tavoitteenani on JAMKin ennakoinnin systematisointi osaksi koulutuksemme kehittämistä niin, että jokainen JAMKilainen kokee ennakoinnin osaksi työtään.” Esimerkkejä työtehtävistäni: Tulevaisuustiedon, heikkojen signaalien yms. seuranta ja niiden houkutteleva tarjoileminen henkilöstöllemme – keskeisenä kanavana intranettimme. Käytän myös paljon sosiaalista mediaa: Twitter, Facebookin ryhmät, blogi (joka on ollut lepäämässä tänä vuonna) Työssäni on paljon kuuntelemista, havainnointia, tutkimista, lukemista, kirjoitta mista, piirtämistä, analysointia = yhteisen ymmärryksen rakentamista ja koko naisuuksien hahmottamista – tulevaisuudesta tietenkin. Ja ammattikorkeakoulun näkökulmasta. Tulevaisuustyön ja työelämäyhteistyön asiantuntijana toimiminen eri prosesseissa: OPS-työssä, koulutuksen kehittämisessä, hankkeissa, koulutuksissa Tulevaisuusajatteluun herättelevät alustukset/luennot sekä henkilöstölle että opiskelijoille Tulevaisuustyöpajafasilitoinnit Tulevaisuustyöpajojen tulosten analysointi ja hyödyntämisen tuki -julkaisut Verkoston huolintaa: tapaamisia ja kokouksia sidosryhmien edustajien kanssa Maakunnallisen tulevaisuusryhmän jäsenenä toimiminen 17 Elämme suurten murrosten aikakautta ja muutosvauhti tavassamme toimia, niin työssämme kuin yksityiselämässämmekin, vain kasvaa teknologian kehittymisen myötä. Tiedostammeko muutoksen laajuuden ja vauhdin, entä koemmeko pystyvämme vaikuttamaan sen suuntaan? Kuinka toimia kestävällä tavalla ja mitä tietoa ja osaamista tarvitaan? Ennakointi ja tietojohtaminen tarjoavat meille työkaluja, joiden avulla lisäämme ymmärrystä ja mahdollisuuden vaikuttaa työmme organisoitiin, tiedon kulkuun, jakamiseen ja hyödyntämiseen nyt, tulevaisuutta varten. Kirjoittaja on Tietoasiantuntija-lehden toimituskunnan jäsen. Lisälukemista The Glowing Plant Project, http://www.glowingplant.com/ Inspiration Green, The Kitchen of the Future by Philips, http://www.inspirationgreen.com/philips-kitchen-of-the-future. html?start=20 Paul Verschure, Robot Companions Blog, http://www.robotcompanions.eu/blog/tag/paul-verschure/ Anne Hakala, Innovoimaa-blogi, http://blogit.jamk.fi/innovoimaa/ Elina Hiltunen, 10 käytännön vinkkiä yrityksille ennakointiin http://blog.kauppalehti.fi/puheenvuoroja-tulevaisuudesta/ tulevaisuus-siita-kannattaa-kiinnostua What’s Next Consulting Oy, http://www.whatsnext.fi/ T i e to a s i a n tu n ti j a |4 | 2 0 14 teema teema Bibliometriikan osaamiselle kysyntää: sina englanninkielisten aikakauslehtiartikkeleiTieteentekijöiden liitto valitsi Maria Forsmanin vuonna 2013 den määrä on lisääntyVuoden tieteentekijäksi. Tämä oli nyt ja niitä julkaisevia toinen kerta, kun tämä tunnustus lehtiä on ns. SSH-aloilta annettiin kirjasto- ja tietopalvelu hyväksytty aiempaa alalla työskentelevälle. Edellisen enemmän myös viitkerran Vuoden tieteentekijäksi taustietokantoihin, silti valittiin kirjastonhoitaja Marjatta Jokinen Turun kauppakorkea monet suomalaiset tutkoulun kirjastosta vuonna 2003. kijat kirjoittavat kirjoja – Olen henkilökohtaisesti yhdessä tai parin kaveerittäin iloinen saamastani rinsa kanssa suomen tunnustuksesta. Samalla näen, kielellä. Ja saksalaiset että se on tunnustus kirjasto- ja tietopalvelualalle ja sille työlle, tutkijat kirjoittavat kirjota teemme kehittäessämme joja saksaksi ja murehuusia tutkimuksen tukipalveluja tivat sitä, että eivät ole ja yhteistyötä tiedeyhteisön riittävän kansainvälisiä kanssa. saadakseen näkyvyyttä tieteen maailmassa. Tieteen kieli on englanti ja tärkein julkaisumuoto on tieteellinen aikakauslehtiartikkeli. Tutkijoiden rekrytoinnista koko yliopiston tutkimuksen arviointiin teksti Maria Forsman kuvat Veikko Somerpuro Entä tutkimuksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus? Tutkimuksen arviointi on viime vuosina noussut vahvasti esiin yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Julkaisu on konkreettinen tieteellisen tutkimuksen tuotos ja julkaisuja on eri näkökulmista käytetty tutkimuksen arvioinnissa. Bibliometriselle osaamiselle on nyt sosiaalinen tilaus yliopistokirjastoissa. Tätä osaamista kannattaa lisätä, jotta tietoasiantuntijat voisivat lunastaa heihin kohdistuvat odotukset. Y liopistokirjastoissa on kehi telty bibliometrisia palveluja erityis esti 2010-luvulla, jolloin tutkimuksen arviointi on noussut tärkeäksi. Tieteellisten julkai sujen määrä ja laat u vaik uttavat aiempaa enemm än tutkimusrahoitukseen, ja siksi on tärkeää, että yliopist oissa on tietoa ja ymmärrystä julkaisutoiminnasta. Aiemmin bibliometriset palvelut ovat olleet pitkälti viittausanalyysejä, joita on tehty tutkijoille, tiedekunnille ja laitoksille. Erityisesti lääketieteellisissä kirjastoissa viittausanalyysejä on tehty jo 1970-luvulla. Usein ne ovat liittyneet vakanssien täyttöön. Kun tutkijoita on asetettu rekrytoinneissa järjestykseen, yksi tekijä valinnassa on saattanut olla Ti eto a s i an t un t i j a |4 | 2 0 14 julkaisujen määrä ja julkaisujen saamien viittausten määrä. On ajateltu, että ne kertovat tutkijan tuotteliaisuudesta ja näkyvyydestä. Englanninkielisiä artikkeleita kansainvälisissä lehdissä Kaikilla tieteenaloilla viittaukset eivät kerro koko totuutta tutkimuksen laadusta tai näkyvyydestä. Viittauksia voidaan käyttää hyväksi niillä tieteenaloilla, joilla julkaistaan englanninkielisiä artikkeleita korkeatasoisissa kansainvälisissä lehdissä ja jotka sisältyvät viittaustietokantoihin. Viittaukset ovat tietokantojen sisäisiä, kuten kaikki tietoasiantuntijat tietävät. Niissä lehdissä tai kirjoissa olevia viittauksia ei tunneta, jotka eivät 18 sisälly Web of Science- tai Scopustietokantaan. Ongelmallista onkin se, miten kohdella tasapuolisesti eri tieteenaloja, kun arvioidaan tutkimuksen näkyvyyttä ja tutkimustiedon leviämistä. Useat luonnontieteet ja lääketiede ovat vahvoilla, koska niiden alojen arvostetut lehdet sisältyvät em. viittaustietokantoihin. Mutta ne tieteet, joissa tuoreinta tutkimustietoa välittyy konferensseissa ja joissa konferenssijulkaisut ovat tärkein julkaisumuoto, kärsivät. Tekniset tieteet ja tietojenkäsittelytiede ovat tästä esimerkkeinä. Viittaustietokannoissa niitä on satunnaisesti, konferenssien nimet voivat olla eri tavoin kirjoitettuja. Tieteellisten seurain valtuuskunnan Julkaisufoorumi-hankkeessa (http:// www.tsv.fi/julkaisufoorumi/haku. php?lang= ) tosin asiantuntijat ovat antaneet konferensseille luokituksia, mutta nekään eivät aina toimi, koska konferenssijulkaisutietojen kuvailussa on monenlaista käytäntöä. Humanistiset ja yhteiskuntatieteet ovat aina vain suurelta osin kirjavaltaisia tieteitä. Vaikka viime vuo- Onko muulla kuin englanninkielisellä tieteellisellä tekstillä merkitystä? Entä jos yhteiskunnallinen vaikuttaminen nostetaankin tärkeäksi kriteeriksi tutkimuksen arvioin nissa? Kuinka monta oppikirjaa luonnontieteilijä on kirjoittanut? Onko niitä kirjoja otettu koulukirjoiksi tai yliopistoissa perusopintojen kurssikirjoiksi? Onko lääketieteilijä kirjoittanut viime aikoina tutkimustensa pohjalta Suomen lääkärilehteen tai Duodecimiin kansantajuisen artikkelin, josta terveyskeskuslääkäri voi nopeasti ja helposti saada uutta tietoa tai oivalluksia työhönsä? Kirjoittaako sosiologi innostavan artikkelin Yhteiskuntapolitiikka-lehteen, jota sosiaalialalla toimivat lukevat? Sitä on vaikea sanoa, miten julkaisut todella vaikuttavat lukijaansa, mutta on olemassa sellainen mahdollisuus, että jotain uusia ajatuksia tai käytäntöjä voi niiden pohjalta syntyä. Omalla äidinkielellä on usein helpompi omaksua ja ymmärtää tieteellistäkin tietoa. Mutta voidaanko sitä mitata? Kirjojen näkyvyyttä voidaan arvioida mm. sen perusteella, miten ne on huomioitu mediassa. Onko kirjoitettu kirja-arvosteluja tieteellisiin lehtiin tai ammatillisiin lehtiin? Onko sosiaalisessa mediassa nostettu niitä esiin? Vinkkaako joku Facebookissa kavereilleen hyvästä kirjasta? Bibliometriikan uusiin suuntauksiin kuuluva altmetriikka keskittyykin tieteellisen tutkimuksen näkyvyyteen digitaalisessa maailmassa ja erityisesti sosiaalisessa mediassa. Tieteellisen tiedon leviämistä tieteenalojen välillä voidaan arvioida mm. niin, että seurataan sitä, arvioidaanko politiikan tutkimuksen alaan kuuluva kirja kasvatustieteen alan lehdessä tai esitelläänkö uusi terveystieteisiin kuuluva kirja sosiaalitieteellisessä lehdessä. Tieteidenvälisyys onkin kansainvälisyyden ohella yksi tekijä, jota arvostetaan tieteessä, mutta jonka tutkiminen voi olla joskus aika vaikeaa. Tieteidenvälisiä tutkijaryhmiä on olemassa, mutta ovatko niiden tuotokset aidosti tieteidenvälisiä? Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittäminen Julkaisuihin perustuva tutkimuksen arviointi on tullut viime vuosina aiempaa tärkeämmäksi ja siinä käy- Bibliometriikan uusiin suuntauksiin kuuluva altmetriikka keskittyykin tieteellisen tutkimuksen näkyvyyteen digitaalisessa maailmassa. tettävien bibliometristen analyysien pohjana olevat julkaisu- ja viittaustietokannat ovat saaneet erityistä merkitystä. Bibliometriikkaan, tietokantoihin ja julkaisuihin liittyvää tietoa ja taitoa on kirjastonhoitajilla ja tietoasiantuntijoilla. Näin myös kirjastot ja niihin kätkeytynyt osaaminen on saanut uudenlaista merkitystä. Tähän on syytä tarttua, tätä osaamista kannattaa lisätä ja sitä kannattaa pitää esillä. Osaamista kehittäessä on muo dostunut uusia verkostoja ja yhteis työmuotoja. Verkostossa voi olla uudenlaista vuorovaikutusta, joka kartuttaa osaamista. Yksi toimija tällä saralla on Suomen yliopistokir- 19 jastojen neuvoston perustama Tutkimuksen tuen verkosto, jossa eri yliopistojen asiantuntijoiden osaamista on jaettu mm. kahdessa bibliometriikkaa ja yhdessä tutkimusdataa käsittelevässä koulutustilaisuudessa. Yliopistokirjastoissa tehdään julkaisuanalyysejä ja kehitetään bibliometrisia palveluja. Kun toimitaan tiedeyhteisössä, on tärkeää olla perillä eri tieteenalojen toimintakulttuurista. On myös hyvä tietää siitä, mitä tieteessä oikeastaan tapahtuu ja mihin kansallisilla tiedepoliittisilla ratkaisuilla pyritään ja päästään. Myös kansainvälistä keskustelua kannattaa seurata mm. Internetin keskustelupalstojen, sosiaalisen median ja konferenssien avulla. Esimerkiksi tänä vuonna Espoossa järjestetyssä IATUL-konferenssissa yhtenä teemana oli bibliometriikka ja pääpuhujana Rafael Ball, joka pohti bibliometriikan, skientometriikan ja altmetriikan suhteita. (http://web.lib.aalto.fi/ iatul2014/?page_id=524) Suomen yliopistokirjastojen neuvoston (SYN) tutkimuksen tuen ohjausryhmä teki elokuussa 2014 bibliometrisia palveluja kartoittavan kyselyn yliopistokirjastoille. Kyselyn tuloksia esiteltiin 7.10.2014 pidettyssä seminaarissa ”Bibliometriikka ja tutkimuksen arviointi”. (https://confluence. csc.fi/display/tutki/Bibliome triikka+ja+tutkimuksen+arv iointi+-seminaari+7.10.2014) Kyselyn vastaukset kertovat sen, että kaikissa yliopistokirjastoissa tarjotaan bibliometrisia palveluja. Bibliometriselle osaamiselle on yliopistokirjastoissa nyt sosiaalinen tilaus. Erilaisten täsmäkurssien, seminaarien ja koulutustilaisuuksien lisäksi olisi tärkeää saada yliopistojen informaatiotutkimusta opettavissa yksiköissä bibliometriikan perusopinnot järjestettyä ajan vaatimusten mukaisiksi. Näin ammattikuntamme voisi lunastaa ne toiveet, joita muu tiedeyhteisö meille on asettanut.l Kirjoittaja on johtava tietoasiantuntija Helsingin yliopiston kirjastossa. T i e to a s i a n tu n ti j a |4 | 2 0 14 teema teema PLOS Article Level Metrics Altmetriikka tarjoaa uuden näkökulman tutkimuksen vaikuttavuuden arviointiin. Teksti Anita Laamanen Altmetriikka kuvaa tieteellisen julkaisemisen digitaalisen jalanjäljen Sosiaalisen median välineiden kasvanut käyttö tieteellisessä viestinnässä on tuonut mukanaan uuden tavan mitata tieteellisen artikkelin näkyvyyttä. Tätä kutsutaan altmetriikaksi. Sitä voidaan käyttää perinteisten bibliometristen mittareiden rinnalla. T utkijat ovat omaksuneet elektronisten tietolähteiden, kuten lehtien ja kirjojen, käytön. Tämän vuoksi heidän on ollut luontevaa siirtää myös muita tutkimusta tukevia toimintoja verkkoon. Sosiaalisen median yleistymisen myötä sen ominaisuuksia on ryhdytty hyödyntämään myös tiedemaailmassa. Sosiaalista mediaa voidaan käyttää koko tutkimuksen elinkaaren ajan aina siitä, miten uusia tutkimusaiheita löydetään, siihen, miten tutkimustuloksia jaetaan. Tutkijat toimivat verkostoituneesti tiedeyhteisön kesken ja sidosryhmien kanssa. Verkostot toimivat perinteisesti yhteistyöprojekteissa ja konferensseissa. Internetissä verkostoituminen tapahtuu sosiaalisen median palveluissa, kuten LinkedInissä. Tämä verkostoituminen sosiaalisessa mediassa parantaa tieteen avoimuutta tuoTi eto a s i an t un t i j a |4 | 2 0 14 malla tieteen näkyväksi myös tiedeyhteisön ulkopuolisille. Altmetriikka muuttaa big datan tarinaksi Sosiaalisen median palveluissa keskustellaan tieteestä, mutta niissä myös jaetaan, suositellaan ja ladataan julkaisuja. Tästä verkossa tapahtuvasta toiminnasta kertyy big dataa, ja siitä jää digitaalinen jalanjälki, joka kiinnostaa monia. Verkossa muodostuvaa big dataa voidaan mitata altmetriikan keinoin. Altmetriikka-termi tuli tunnetuksi vuonna 2010, ja se tulee joko sanoista alternative citation metrics tai alternative bibliometrics. Se tarkoittaa tieteellisen verkkoartikkelin saaman näkyvyyden reaaliaikaista mittaustapaa. Altmetriikan mittausdataa ovat muun muassa lataukset, suosittelut, 20 jakaminen ja edelleen jakaminen. Julkaisulla pitää olla DOI-numero (Digital Object Identifier), verkkodokumentin yksilöivä tunniste, jotta altmetriikkaa voidaan hyödyntää. Dataa poimitaan useista lähteistä, joita voivat olla muun muassa seuraavat: Altmetriikka visualisoi artikkelin saaman huomion Verkkonäkyvyyttä visualisoivia palveluita ovat muun muassa Altmetric, ImpactStory, PLOS ja PlumX. Yhteistä näille palveluille on, että ne ovat kaikki verrattain uusia, 2010-luvun tuotteita. Sen sijaan palveluiden liiketoimintamallit, datan lähteet ja arvottaminen vaihtelevat. Altmetric Digital Science -yritys loi palvelun Lontoossa 2011. Yrityksen visiona on tehdä artikkelitason mittaaminen mahdollisimman helpoksi. Datan lähteenä ovat muista poiketen uutispalveluiden maininnat. Eri lähteet ovat tilastoja laskettaessa eriarvoisia. Huomioarvoon vaikuttavat mainintojen määrä, lähde ja maininnan tekijä. Esimerkiksi uutislähde on blogimainintaa arvokkaampi, ja tutkijan kollegoilleen jakama maininta arvotetaan korkeammalle kuin lehden automaattinen syöte. Altmetric visualisoi keräämänsä tilastot ympyräksi, jota kutsutaan donitsiksi. Donitsin eri värit symboloivat eri lähteitä: esimerkiksi sininen kuvaa tviittien määrää ja punainen latauksia viitteidenhalli ntajärjestelmiin. Värikkään donit sin voi nähdä yhä useamman tiedekustantajan palvelussa. Liiketoimintamalli perustuu kustantajilta perittäviin maksuihin, kun taas käyttäjille palvelu on maksutonta. Verkon käyttäjä voi ladata maksutta Altmetric.it-kirjanmerkin, jonka avulla hän saa reaaliai- kaisen kuvan yksittäisen artikkelin saamasta huomiosta. Kirjanmerkin voi ladata vain Firefox, Chrome tai Safari -selaimelle. ImpactStory Vuonna 2011 joukko tiedekustantajia ja -yhteisöjä perusti voittoa tavoittelemattoman ImpactStoryn, jonka avulla tutkija voi ylläpitää julkaisuluetteloaan. Palvelu kerää kunkin julkaisun kohdalle näkyvyystilastointia, joka kertoo esimerkiksi, mistä päin maailmaa huomio on saatu. Julkaisut poimitaan omaan profiiliin muualta, kuten oman organisaation julkaisuluettelosta, ja ne ryhmitellään eri tyyppien mukaisesti. Aineistotyyppejä ovat esimerkiksi artikkelit, esitelmät ja sovellukset. Public Library of Science, PLOS, on kalifornialainen Open Access -lehtien julkaisija. Palvelu kerää tietoa vain omille lehdille. Tässäkin palvelussa mitataan muiden tavoin artikkelin saamaa huomiota, kuten selailua, latauksia ja mainintoja. Lisäksi palvelu mittaa PubMed, Web of Science ja Scopus -viitetietokannoista, kuinka paljon muut kirjoittajat ovat viitanneet artikkeliin. PlumX PlumX perustettiin vuonna 2012, ja EBSCO osti palvelun vuoden 2014 alkupuolella. PlumX käyttää tietolähteenä noin 30:tä eri palvelua. Palvelu poikkeaa muista kokoamalla tietoja myös kirjojen lainausmääristä WorldCatissa ja maininnoista Amazonissa. Se kerää tietoa myös perinteisistä viitetietokannoista, kuten Elsevierin Scopuksesta. PlumX jakaa julkaisun saaman huomion viiteen eri kategoriaan, jotka esitetään toisiinsa kytkeytyneinä ympyröinä. Kunkin ympyrän koko visualisoi saadun huomion määrän kyseisessä kategoriassa. Organisaatiot voivat ostaa lisenssin, jolloin ne voivat laatia organisaatiotason julkaisulistoja ja tutkijoilleen henkilökohtaisia profiileja. Palvelusta saa maksuttoman widgetin, jonka voi upottaa omalle verkkosivulle. Tämän widgetin voi kohdistaa yhteen julkaisuun kerrallaan. Julkaisu voi olla esimerkiksi tieteellinen artikkeli, kirja, video YouTubessa tai esitys SlideSharessa. Mittaako altmetriikka vaikuttavuutta? Perinteisesti tutkijoiden, tutkimusorganisaatioiden ja tieteellisten lehtien arvojärjestys mitataan bibliometrisillä mittareilla kuten impact factoreilla ja h-indeksillä. Näitä mittareita käytetään muun muassa tutki- Käyttötilastot vierailut tieteellisen lehden internetsivuilla ja PDF-lataukset Viittaukset kirjanmerkkaukset, blogimerkinnät, Wikipedia-merkinnät, jakaminen ja suosittelut palveluissa Tallennukset viitteidenhallintapalveluihin esimerkiksi CiteULike, Mendeley Maininnat uutismedioissa esimerkiksi BBC, The Washington Post Maininnat sosiaalisessa mediassa esimerkiksi Facebook, LinkedIn, Twitter Maininnat esitystenjakopalveluissa esimerkiksi Figshare ja SlideShare 21 T i e to a s i a n tu n ti j a |4 | 2 0 14 teema muksen rahoitushakemuksissa, rekrytoinnissa ja yliopistovertailuissa. Altmetriikka tarjoaa uuden näkökulman tutkimuksen vaikuttavuuden arviointiin, vaikkei sitä vielä laajalti hyödynnetäkään. Bibliometrisen viittausanalyysin hyväksyminen tutkimuksen laadun mittariksi kesti aikoinaan noin 20 vuotta. Altmetriikka on ollut saatavilla neljä vuotta, ja jo nyt voidaan nähdä, että sitä käytetään antamassa lisäarvoa vaikuttavuuden mittaamiseen. Bibliometriikkaa ja altmetriikkaa vertaillessa täytyy huomata, että ne mittaavat eri asioita. Kun bibliometriikan avulla kuvataan lehden, organisaation tai henkilön vaikuttavuutta, altmetriikka kuvaa yhden artikkelin saamaa näkyvyyttä. Bibliometriikan mittarit kuvaavat usein paremmuutta, kun taas altmetriikka ei mittaa laatua. Lisäksi altmetriikka poikkeaa bibliometriikasta siinä, että se on reaaliaikaista ja vapaasti kaikkien saatavilla. Bibliometriset mittarit, impact factorit, ilmestyvät kerran vuodessa, maksullisissa tietokannoissa. Bibliometriikassa tiedetään, että siinä analysoituja viittauksia ja lähteitä ovat käyttäneet toiset tutkijat ja niitä käytetty tieteen tekemiseen. Altmetriikassa mitattavaa dataa eli huomion määrää tulee kaikkialta internetistä, eikä tiedetä, kuka sitä on käyttänyt ja mihin tarkoitukseen. vyyden mittaaminen tarjoavat tehtäviä tietoammattilaisille. Jotta tutkijat alkavat käyttämään sosiaalista mediaa tieteelliseen kommunikointiin ja oman tutkimuksen näkyvyyden parantamiseen, he tarvitsevat usein opastusta. Tietoammattilaiset voivat neuvoa tutkijoita muun muassa vaikuttavuuden mittaamisessa, tekijänoikeudellisissa asioissa ja sosiaalisen median palveluiden valinnassa. Kirjastojen hankkimat tietoaineistot, lehdet, kirjat ja tietokannat, ovat tieteellisen kommunikoinnin perussisältöä. Tietoammattilaiset tuntevat näiden aineistojen tekijänoikeudelliset rajoitteet ja voivat siten opastaa käyttäjiään, kuinka dokumentteja linkitetään ja ladataan sosiaalisen median palveluihin tekijänoikeuksia kunnioittaen. Tietoammattilaisilla on lisäksi tarvittavaa perusosaamista bibliometriikasta, jota on luontevaa laajentaa altmetriikan tuntemukseen. Tieteellisten kirjastojen kyky tarjota uusia palveluita voi olla kriittisen tärkeää, kun organisaatiot pohtivat kirjastojen roolia ja resursointia. Omaksumalla uusia tehtäviä tietoammattilaiset osoittavat olevansa muuntautumiskykyisiä ja korvaamattomia organisaatioilleen.l Tietoammattilaisten rooli http://www.altmetric.com/ https://impactstory.org/ http://www.plosone.org/ https://plu.mx/ Tieteellinen kommunikointi sosiaalisessa mediassa ja tieteen näky- Tuotteiden linkit Lähteet Adie, E., & Roe, W. (2013). Altmetric: enriching scholarly content with article-level discussion and metrics. Learned Publishing, 26(1), 11–17. doi:10.1087/20130103 Galloway, L. M., Pease, J. L., & Rauh, A. E. (2013). Introduction to Altmetrics for Science, Technology, Engineering, and Mathematics (STEM) Librarians. Science & Technology Libraries, 32(4), 335–345. doi:10.1080/0194262X.2013.829762 Konkiel, S. (2013). Altmetrics a 21 st-century solution to determining research quality. Online, 37(4), 10–15. Kwok, R. (2013). Research impact: Altmetrics make their mark. Nature, 500(7463), 491– 493. doi:10.1038/nj7463-491a Ti eto a s i an t un t i j a |4 | 2 0 14 22 Sanoma- ja aikakauslehdistä ei enää tarvitse etsiä mediaosumia manuaalisesti Tietoasiantuntijat ry:n järjestämien Hankintapäivien yhtenä aihealueena oli mediaseurannan viimeaikainen kehitys. Printtimedia siirtyi sähköiseen seurantaan Teksti Sari Keski-Heikkilä STT:n Viestintäpalveluiden liike toimintapäällikkö Mika Roman kertoi tietoasiantuntijoille printtimedian sähköisestä seurantapalvelusta Hankintapäivillä. V uoden 2013 toukokuussa STT avasi uuden palvelun, joka tarjoaa sähköistä mediaseurantaa printtilehdistä. ”Palvelun mediasisältö on lisensoitu ja se rakennetaan asiakkaan tarpeiden mukaan”, Mika Roman kertoo. Printtiseuranta kattaa 58 sanoma-, maakunta- ja paikallislehteä, sisältäen esimerkiksi Helsingin Sanomat, Kauppalehden sekä Iltapäivälehdet. ”Asiakas voi valita ne lehdet, joihin haluaa mediaseurantansa kohdistaa”. STT määrittelee asiakkaan kanssa hakusanat sen mukaan mitä asioita asiakas haluaa seurata. Hakulausekkeet muotoillaan Boolen operaattoreita käyttäen. Usein asiakas haluaa seurata useita eri aihealueita. Eri aihealueita varten asiakkaalle luodaan useampi hakukenttä. Asiakas saa haun tulokset sähköpostiinsa linkkeinä, joiden kautta hän pääsee lukemaan ne PDF-muodossa kirjautumalla saamillaan tunnuksilla STT:n mediapankkiin. Mediapankista voi lukea ja selata mediaosumia haluamaltaan ajalta. Asiakas voi tehdä palvelussa myös omia hakuja, tallentaa ne palveluun tai printata haluamansa osumat omaan käyttöönsä. Hakuja voi kohdistaa printtilehtien sähköiseen aineistoon palvelun alkamisajankohdasta eteenpäin, kaksi vuotta takautuvasti. Sopimus PDF-artikkeleista Tekijänoikeudet ovat kieltäneet artikkeleiden digitaalisen jakelun. Lehtimateriaalia ei ole ollut luvallista lähettää sähköpostilla tai PDF-muodossa. Sen sijaan uutisartikkeleista on ollut luvallista kirjoittaa tiivistelmiä ja tallentaa niitä omiin tietokantoihin. Näitä manuaalisia printtilehtien seurantapalveluita yrityksille ja virastoille ovatkin tarjonneet monet kaupalliset mediaseurantatalot. STT:llä on oikeus toimittaa artikkeli asiakkaalle alkuperäisenä PDF-muodossa lehtitalojen kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella. ”STT maksaa tästä oikeudesta puolet palvelustaan saamistaan tuloista suoraan lehtitaloille”, Roman sanoo. Palvelun etu vanhoihin lehtileikkeisiin verrattuna on myös siinä, että asiakas saa PDF:nä lehden koko sen sivun, jossa artikkeli on. Näin hän pääsee näkemään myös sen, miten uutisartikkeli kuvineen on taitettu eli sijoitettu lehden sivulle suhteessa muihin uutisiin. Lukemisesta hakulausekkeiden muotoiluun Printtilehtiä on perinteisesti seurattu lukemalla niitä ja etsimällä niistä itseä kiinnostavia uutisia. Uutisartikkeleita on menneiden vuosikymmenien aikana leikattu saksilla ja kerätty erilaisiin leikekirjoihin sekä tietopalveluissa että viestintäosastoilla. Kun sähköinen haku hoitaa lehdistöseurannan, printtilehtiä ei välttämättä tarvitse tilata luettavaksi entisen kaltaisia määriä. Manuaalisesta lehtien lukemisesta, relevanttien juttujen etsimisestä ja talteen keräämisestä vapautuu aikaa muuhun. Koska maailma muuttuu koko ajan, myös uutisissa käytetyt termit kehittyvät. Myös media muuttuu. Tänään määritellyt hakusanat ja hakulausekkeet tai valitut aihealueet eivät ole ainoita tai ikuisesti kiinnostavia. Hakusanoja ja hakulausekkeita täytyy päivittää asiakkaan tarpeiden mukaisesti sekä tarvittaessa ottaa seurantaan aivan uusia aihealueita. 23 Mediaseurantaa päätöksenteon tueksi Tyypillisiä mediaseurantapalvelua käyt täviä asiak kaita ovat yhteis kunnallisia asioita, markkinoita tai omaa näkyvyyttään mediassa seuraavat instanssit. ”Tällaisia seurannan kohteena olevia asioita voivat olla esimerkiksi lainsäädäntö, poliittiset päätökset, kilpailijat tai asiakkaat ja tietyt henkilöt, joiden näkyvyyttä mediassa halutaan seurata. Mediaseuranta siis helpottaa päivittäistä päätöksentekoa”, Roman kertoo. Printtilehtien sähköisen hakupalvelun ohella STT tarjoaa myös sähköisten verkkolehtien seurantapalvelua. Samantyyppistä verkkolehtien hakupalvelua tarjoavat myös monet muut mediaseurantapalveluja tarjoavat tahot. Verkko ja printtilehtien sähköisen seurannan lisäksi STT on avaamassa vastaavaa sähköistä mediaseurantapalvelua, joka kohdistuu printtiaikakauslehtiin. Aikakauslehtiseurantapalvelu tulee kattamaan Sanoman, Allerin, Otavamedian ja A-lehtien aikakauslehdet. ”Eli käytännössä lähes kaikki merkittävät suomalaiset aikakauslehdet”, Roman toteaa.l Kirjoittaja on Tietoasiantuntija-lehden toimituskunnan jäsen. T i e to a s i a n tu n ti j a |4 | 2 0 14 PUHEENVUORO PUHEENVUORO Maija Eklöf Henry ry Virpi Einola-Pekkinen valtiovarainministeriö Tulevaisuuden osaaminen on toisen ihmisen kunnioittamista Osaaminen ei ole vain kykyä toteuttaa jotain työtehtävää. Osaaminen on laajempi ymmärrys siitä, kuinka olla ihmisten kanssa. Osaaminen muuttuu kyvykkyydeksi, kun siitä tulee sisäistetty toimintamalli. Vuorovaikutustaidot, yhteis työ, asenne, ihmisten kunnioitus ja arvostus sekä sen näyttäminen ovat elämäntaidon osaamista. Mutta myös nykyisen työelämän osaamisen kulmakiviä. H ENRY ry – Henkilöstö johdon ryhmä tekee joka kolmas vuosi Suomen oloissa ainutlaatuisen tutkimuksen, HR-Barometrin. Siinä samat kysymykset kysytään liikkeenjohdolta, henkilöstöjohdolta ja luottamusmiehiltä. Tutkimus valottaa suomalaisten yritysten ja julkisten organisaatioiden käsitystä työelämästämme ja tulevaisuuden haasteista. Viimeisimmän, vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen mukaan suurimmat tulevaisuuden haasteet ovat osaaminen, johtaminen ja vuorovaikutustaidot. Mitä osaamista, minkälaista johtamista ja minkälaisia vuorovaikutustaitoja suomalainen työelämä tarvitsee, jotta voisimme maana parantaa kilpailukykyämme? Ti eto a s i an t un t i j a |4 | 2 0 14 Osaaminen kehittyy arjessa yhdessä tekemällä Suorituksen johtaminen on meille jo tuttua ja osaamisen johtamisesta olemme puhuneet pitkään. Suorituksen ja osaamisen johtaminen kulkevat käsi kädessä. Saavuttaaksemme parempia tuloksia ja parantaaksemme suoritustamme, on olennaista, että meillä on nyt ja tulevaisuudessa oikeata osaamista organisaatiossamme. Mistä sitten tiedämme, mikä meille milloinkin on oikeaa osaamista? Ilman vision, mission ja strategian ymmärtämistä ja tavoitteiden asettamista emme voi määritellä osaamisia. Oikeiden, tarvittavien osaamisten määrittely on strateginen tehtävä strategian luontivaiheessa. Muuttaaksemme toimintaamme ja toimintatapaamme, asioita on tehtävä yhdessä siten, että arvostamme kaikkia kanssaihmisiämme ja näytämme sen. Tunnustamme toisten ihmisten arvon ja osaamisen. Sanomme sen ääneen. Henkilöstön mukana oleminen jo strategian rakentamisvaiheessa laajentaa henkilöstön ymmärrystä organisaation tahtotilasta ja omasta roolista siinä. Yhdessä tekeminen kas- 24 vattaa henkilöstön osaamista, koska yhdessä tekemisessä viipyillään perustavanlaatuisten kysymysten äärellä, kuunnellen kanssamielipiteitä ja luoden yhteistä näkemystä oman organisaation matkasta tulevaisuuteen. Vuorovaikutus on enemmän kuin viestintä Merkittävä osaamisen alue on itsereflektio. Itsereflektion kautta avautuu mahdollisuus johtaa omia ajatuksiaan ja tunteitaan. Tämä mahdollistaa jatkuvan oppimisen. Se taas puolestaan mahdollistaa kanssaihmisten paremman ymmärtämisen vuorovaikutustilanteissa. Vuorovaikutus on enemmän kuin viestintä. Se on vaikuttamista vuorotellen, antaen aktiivisesti toiselle osapuolelle aikaa reagoida omaan esitettyyn mielipiteeseen. Itsereflektio on vuorovaikutusta itsensä kanssa, jota ilman emme kykene olemaan vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Kansainvälistyvässä Suomessa ja maailmassa ei enää voi tulla toimeen ilman avoimuutta, ihmissuhde- sekä vuorovaikutustaitoja. Vaikutu kanssaihmisistäsi Jatkuva muutos arjessamme on uusi normaali. Jotta osaamme asettautua tähän uuteen olotilaan, on päästettävä irti yksintekemisen ajatuksesta. Yhdessä tekemisessä, siis sellaisessa tekemisessä, jossa arvostamme kaikkia kanssaihmisiämme ja näytämme arvostuksemme vaikuttumalla heistä, on uuden nousun salaisuus. Tunnustamalla toisten ihmisten osaamisen ja sanomalla sen vilpittömästi ääneen on toisen kunnioittamista parhaimmillaan.l Kirjoittaja on toiminnanjohtaja HENRY ry – Henkilöstöjohdon ryhmässä. MITÄS ME MAHDOLLISTAJAT Moderni hallinto toimii roolissa, jossa se mahdollistaa muiden onnistumista. ”V altiovalta ei voi olla kestävän kasvun lähde, mutta sen tulee olla kestävän kasvun mahdollistaja”. Näin todetaan valtiovarainministeriön uunituoreessa tulevaisuuskatsauksessa. Mitä hallinnon rooli mahdollistajana laajemmin pitää sisällään? Miten mahdollistajan rooli poikkeaa hallinnon roolista asettaa rajoja ja raamittaa yhteiskunnan toimintaa? Ei välttämättä mitenkään. Kyse on näet ennen kaikkea asenteesta. Kaikessa hallinnon toiminnassa voi tehdä yksinkertaisen kysymyksen: mahdollistanko vai luonko esteitä? Myös rajojen asettamisessa voidaan toi- mia joko ensisijaisesti esteitä luoden tai ensisijaisesti miettien, miten mahdollistamme sen, että yhteiskunta ja sen eri osapuolet (kansalaiset, yritykset, yhteisöt) onnistuvat nykyistä paremmin. Mikään hallinto ei ole itseään varten. Moderni hallinto toimii yhä enemmän roolissa, jossa se mahdollistaa muiden onnistumista. Tiivistetysti, mahdollistava hallinto: • poistaa esteitä • mahdollistaa muiden onnistumisen • tulee ulos siiloistaan: rakentaa toimialat ylittävää asiantuntemusta ja tehokkuutta • on avoin suhteessa muuhun yhteiskuntaan 25 Mahdollistajana toimiminen avaa uusia ja innostavia maailmoja. • tekee asioita myös yhdessä muiden toimijoiden kanssa • on valmis kokeilemaan uutta Mahdollistavan hallinnon ideologia ulottuu moneen asiaan: siihen, miten asioita valmistellaan, miten valmistelua johdetaan, minkälaiset toimintatavat ovat vallitsevia, miten suhtaudutaan tietoon, näemmekö asiakkaat ja sidosryhmät hallintoalamaisina vai kumppaneina, mitkä asiat korostuvat toimintakulttuurissa ja miten onnistumistamme mitataan eli mitä asioita seuraamme. T i e to a s i a n tu n ti j a |4 | 2 0 14 puheenvuoro Yhteiseksi hyväksi Mahdollistavaa hallintoa rakennetaan kolmella tasolla: 1) suhteessa yhteiskunnan muihin toimijoihin 2) hallinnon / organisaatioiden sisällä 3) yksilötasolla. Suhteessa yhteiskunnan muihin toimijoihin mahdollistaminen näkyy hallinnon toimintatavoissa; onko toiminnan pääasiallinen tavoite estää, kieltää ja / tai rajoittaa, vai olemassa olevien reunaehtojen vallitessa, mahdol- Missä tahansa työssä voi puheenvuoro omalla toiminnallani mahdollistan muiden onnistumisen? Yksinkertaisia, mutta sitäkin merkityksellisempiä kysymyksiä. Missä tahansa työssä voi toimia mahdollistajana. Älkää olko huolissanne: Ti eto a s i an t un t i j a |4 | 2 0 14 lelle eli ajatellaan myös muita kuin omaa menestymistä. Mahdollistajana toimiminen avaa myös uusia ja innostavia maailmoja. Se avaa jopa täysin uuden ”toimenkuvan”, mah- dollistajan toimenkuvan, jos vain niin haluamme.l Kirjoittaja toimii mahdollistajana valtiovarainministeriössä. Keskustelua: Miten Sinä mahdollistat? Hallinnon paradigman muutos Hallinto Organisoituminen toimia mahdollistajana. listaa uuden kasvun ja hyvinvoinnin syntymistä. Kyse ei ole resurssien lisäämisestä vaan ”mind setistä”: Mahdollistammeko kansalaisten osallistumisen yhteiskunnan eri toimintojen kehittämiseen? Avaammeko dataa, jotta mahdollistamme uuden liiketoiminnan syntymistä? Näemmekö itsemme uuden käynnistäjinä, muiden sparraajina, asiakkaiden palvelijoina vai ”hallintoalamaisten ohjeistajina” Hallinnon sisällä ja eri organisaatioiden sisällä voimme kysyä: Miten mahdollistamme toisillemme onnistumisen ja uuden luomisen? Mahdollistammeko onnistumisemme yhdessä, ilman osaoptimointia, yhteiseksi hyväksi? Olemmeko samalla puolella vai eri puolilla pöytää? Jaammeko tietoa ja osaamista siten, että toiset voivat sitä jalostaa aina uusiksi innovaatioiksi asti? Organisaatioiden sisällä erityisesti HR on ratkaisevassa roolissa siinä, että syntyy puitteet, joissa uusien ratkaisujen löytyminen on mahdollista. Tämä on mahdollista, kun rohkaistaan moniäänisyyteen sekä mahdollisimman erilaisen tiedon ja osaamisen yhdistämiseen. Yksilötasolla mahdollistaminen on korvien välissä: Miten minä En ole agitoimassa virkamiehiä toimimaan vastuuttomasti. Oikeastaan päinvastoin! Kun asioita katsotaan ”mahdollistajan silmälasein” laajentuu vähintäänkin henkinen vastuu myös oman tontin ulkopuo- Johtaminen Virkavalmistelu Edustukselliset työryhmät Esittelystä päättäminen Tarkat työnjaot ja valmisteluvastuut Työjärjestykset Ylhäältä alas johtamista (passivoivaa) Perustuu hierarkioihin Kontrolloivaa Ohjeistavaa Toimintatavat Yksin tekeminen virkavastuulla Tekemisen tavat muodollisia ja säädeltyjä Raportoidaan tuloksista Katse enemmän mennessä kuin tulevaisuudessa Sisäinen hallinto ohjeistajan roolissa Mahdollistava hallinto Itseohjautuvat verkostot ja tiimit ”Työyhteisöt” syntyvät yhä enemmän myös oman organisaation ulkopuolelle, hallinnollisista rajoista riippumatta (yhteinen missio / tavoite yhdistää) Aktivoi toimimaan alhaalta ylös Innovaatiojohtaminen Verkostojohtaminen Kokonaisuuden johtaminen, kompleksisuuden johtaminen Johtaminen palvelutehtävänä Johtamisella mahdollistetaan uudella tavalla toimiminen Kokeilut ja niistä oppiminen Epäonnistuminen kuuluu uuden luomiseen Yhteiskehittäminen Joukkoistaminen Kaikki kiinnostuneet voivat osallistua tekemiseen, ketään ei suljeta ulkopuolelle Ilmiölähtöisyys Myös sisäinen hallinto toimii mahdollistajan roolissa Suhtautuminen tietoon Tieto omistetaan, tieto on valtaa Tietoa annetaan rajoitetusti sitä pyydettäessä Seurataan toimintaympäristöä ja raportoidaan muutoksista / poikkeamista Tieto kuuluu kaikille Tiedon yhdessä analysointi tärkeämpää kuin sen kerääminen Uutta tietoa synnytetään yhdessä eri toimijoiden kanssa Uusi tieto on innovaatioiden lähde Toimintaympäristön muutosten yhteinen ennakointi Suhtautuminen asiakkaisiin ja sidosryhmiin Etäinen suhde asiakkaisiin , asiakasta ei aina ole edes tunnistettu Valmistelussa kuullaan sidosryhmiä Lausuntomenettely Asiakkaiden käyttäytymistä säädellään ja ohjeistetaan Asiakkaat ja sidosryhmät ovat osa valmisteluprosessia Ekosysteemiajattelu Kehittäjäyhteisöt Asiakkaat ovat keskeinen uusien ideoiden ja innovaatioiden lähde Toimintakulttuurissa korostuu Toimiminen sääntöjen ja ohjeiden mukaan Muodot ja menettelyt Virkavastuu Virheiden välttäminen Vapaus ja vastuu käsi kädessä Luovuus Itseohjautuvuus Aktiivisuus Uteliaisuus Uusien innovaatioiden syntymistä Uuden liiketoiminnan syntymistä Kokeilujen onnistumista ja tulosten käyttöönottoa Kokonaisuuksien yhteentoimivuutta Yhteiskunnallista vaikuttavuutta Mitä seurataan Tulostavoitteiden toteutumista Kustannuksia Suoritteita Aikaa 26 27 T i e to a s i a n tu n ti j a |4 | 2 0 14 teema näkökulma Tietojohtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri – rakenna tietoyhteiskuntaa, johda tietoa ja tiedolla sekä hyödynnä kokonaisarkkitehtuuri Sari Järn Teksti Leena Kononen Insinööriratkaisu Avoimen datan aikakaudella eläminen on suurta lystiä. Aloitin aamuni sillä, että latasin puhelimeeni taskulam pun. Kyllä. Taskulampun.Kukapa meistä olisi muutama tovi sitten osannut edes kuvitella, että puhelin voisi toimia myös taskulamppuna? Silloin kun pirisevä hirmu jöllötti eteisen puhelinpöydällä johdossa kiinni, ei se valaissut mitään. Tai korkeintaan sen onnellisen päivän, jolle tuli kiva puhelu. Jos olisin millään tavoin kiinnostunut sienistä, la taisin puhelimeeni myös sienioppaan. Sieltä tiirailisin myrkylliset ja myrkyttömät, herkulliset ja metsään jätettävät itiöt. Onhan niitä sienikirjoja ollut ennenkin, mutta kuka kehtaa kantaa mukanaan jotain kirjaa? Ikinä en ole ollut sääihmisiä. On ollut aivan sama, sataako kissoja vaiko koiria, tuuleeko vai onko nuotion teko kielletty. Minulla on mukava pilvenkuva luurini aloitusnäytöllä, josta näen heti, että kappas Hirvensal mella on pilvistä ja plus viisi astetta. Joku koodaaja on saanut aikaiseksi sen, että minuakin alkoi kiinnostaa. Lapset eivät enää lue junamatkustajista, rauta tieasemista tai juroista veljeksistä. Sen sijaan naperot suunnittelevat peukalot pyörien uusia ihmeellisiä pelejä tai sovelluksia. Alakoululaisetkin osaavat kohta koodata. Peukalo keskellä kämmentä tarkoittaa nykyisin jotain ihan muuta. Mitäs me aikuiset teemme? Osa meistä ajattelee, että ilman muuta avoin data toimii. Toiset hikoilevat öisin salaliittoteorioiden kuristamina. Miten käy, jos meidän Ti eto a s i an t un t i j a |4 | 2 0 14 28 tietovarantomme annettaisiinkin julkiseen käyttöön? Mikä kaikki paha meitä maailmassa odottaakaan! Insi nööriratkaisuhan on se, että kaikki tai ei mitään. Elämme kuitenkin harmaan rajamailla. Organisaatioilla on toki olemassa tietoa, jota sen ei missään nimessä pidä jakaa julkisesti. On myös paljon aineistoa, jonka avulla joku muu voisi tehdä rahaa. Jopa yhdessä organisaation kanssa. Jotkut meistä olisivat valmiita luovuttamaan omia tietojaan sovelluskäyttöön. Sosiaalisessa mediassa on levinnyt mielenkiintoinen #parantajat-keskustelu. Siihen osallistuvat ihmiset haluavat kehittää ympäristöään. Yhden ketjun aiheena oli älykäs jääkaappi. Haaveilimme, kuinka jääkaappi osaisi kertoa, onko maito loppu tai keittiössä voisi olla älytaulu, josta voisi hakea ruokavinkkejä kaapeissa olevista raaka-aineista. Entäpä jos esineiden internet voisikin olla kotikeittiössä? Joku koodari saattaisi innostua tarjoamaan reseptejä kotikokeille. Yksityisyyden suojahan siinä paukkuisi niin, että monia hirvittäisi, mutta jos olisit valmis kertomaan, että kaapissasi on intiaanisokeria, ruisjauhoja, kaura helmiä ja rusinoita, saattaisit saada vastavuoroisesti sata uutta tapaa tehdä niistä jotain. Syödä pitää joka päivä, miksi tekisimme aina samoja ruokia? Uskon, että moni meistä olisi valmis maksamaan siitä, ettei tarvitse päivittäin miettiä, mitä tänään syödään. Minä jään odottamaan vuorovaikutteista jääkaap piani. Joku on sen kuitenkin jo keksinyt. Kokonaisavaltainen tietojohtaminen edellyttää monien eri tehtävien, roolien ja osaamisen ymmärtämistä ja johtamista. T ietoyhteiskuntaa on Suomessa synnytetty noin 20 vuotta. Tavoitteesta, jossa tietojohtamisella aineettomasta pääomasta saadaan sisältötuotantoa ja tietoteollisuutta alkaa olla yhteisymmärrys. Ajassa hyvää on, että tietoon perustuvia palveluita avataan käyttöön. Sen sijaan kokonaisuuksien hallinnas- ta tai kokonaisvaltaisesta toiminnan kehittämisestä on alettu puhua hämmästyttävän myöhään. Kuinka tietojohtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri linkittyvät toisiinsa? Tietojohtamisessa johdetaan aineetonta pääomaa, joka muodostuu kolmesta toisiinsa kytkeytyvästä kokonaisuudesta, joita ovat 29 inhimillinen pääoma, rakennepääoma ja suhdepääoma. Kaikkiin kolmeen kokonaisuuteen liittyy useita työ- ja tehtäväkokonaisuuksia, joita on viety eteenpäin toisistaan irrallisina eri ammattikuntien keskuudessa. Tietojohtajan on otettava tieto kokonaisvaltaisesti huomioon sekä ymmärrettävä miten moniT i e to a s i a n tu n ti j a |4 | 2 0 14 Näkökulma Tietojohtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Tietojohtamisen kolme pääomaa Inhimillinen pääoma o o o o o o o o o Määrä ja laatu Oikea osaaminen Ammattitaito Älyllinen kunto Työhyvinvointi Innostus Sitoutuminen Motivaatio Kyky luoda uutta Suhdepääoma Asiakkaat Kumppanit Alihankkijat ja toimittajat Yhteisöt Verkostot Tietojohtamisen kohteet Visio ja strategia Toiminnan ja talouden suunnittelu Arkkitehtuurin hallinta Rakennepääoma Järjestelmät ja prosessit Organisaatiorakenne o Osaamisen jakaminen o Yhteistyö o Osaamisen hyödyntäminen o Toimintatavat o Osaamisen hallinta Henkiset rakenteet o Rekrytointi o Ilmapiiri o Tiedon hankintamahdollisuudet o Ihmisten hyvinvoinnista ja o Arvot kunnosta huolehtiminen o Oppimismahdollisuudet o Kulttuuri o Johtaminen o Osaamisen kehittämiso Johtaminen mahdollisuudet Teknologia o Tietotekniikka o Työvälineet o Tietoverkot o Some järjestelmät Hankesalkun hallinta Hankehallinta Toiminnan kehittäminen Tiedon hallinnan kehittäminen Tietojärjestelmien kehittäminen Kuva 3. Tietojohtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Kuva 1. Tietojohtamisen kolme pääomaa Lähde: kuva vas. Riikka Harja 2008 ja oik. VM/JulkICT 2010. Lähde: Leena-Maija Otala, muokattu 2014 LMK muotoista tietoa voi käyttää hyödyksi. (Kuva 1) Aineettomasta pääomasta, sen johtamisesta ja tavoitteista on keskusteltu yhteisesti liian vähän. Tietojohtamista tarvitaan, jotta eri ammattikunnat, tietoammattilaiset saadaan keskustelemaan keskenään ja etsimään yhteisiä tehokkaita keinoja tietoyhteiskunnan rakentamiseen. Tieto johtamisen viitearkkitehtuurissa Tietoyhteiskunnassa talouskasvu syntyy tiedosta ja tietoon pohjautuvista innovaatioista. Tiedon ekosysteemi muodostuu kun tieto kiertää ja lisääntyy. Johto osaa arvostaa oikeaa tietoa ja tehokkuutta, mutta osaako se johtaa tietoa ja tiedolla? Johdolta odotetaan sitoutumista myös tietojohtamiseen ja mitä tämä tarkoittaa kun johtamisessa on haasteena strategiatyö, kehittämisen johtaminen, muutoksen läpivienti sekä toiminnan turvaaminen ja tieto tulisi kyetä näkemään samalla tässä kokonaisuudessa. Tietojohtaminen on osa johtamisen ”viitearkkitehtuuria.” KäytänTi eto a s i an t un t i j a |4 | 2 0 14 Kokonaisarkkitehtuuri ohjausvälineenä Johtamisella kokonaisuuden yhteentoimivuuteen KV, EU, kansalliset ja paikalliset strategiat, linjaukset Hallitusohjelma, tavoitteet, toimiala- ja paikalliset toimeenpanosuunnitelmat Ennakointi Analysointi ja tulkinta Tilannekuva Yhteinen tahtotila Yhteinen strateginen hankesalkku Yhteiset kehittämisen kohteet Toimintaympäristön seuranta Hiljaiset signaalit Ilmiöt Faktat Priorisoitu tekeminen Voimien kohdentaminen Kehittämispolut Kokonaisarkkitehtuuri tietojohtamisen avuksi Toiminta ja toiminnan kehittäminen, lainsäädäntö Kyvykkyys Tietohuolto Kuva 2. Johtamisella kokonaisuuden yhteentoimivuuteen. nössä tarkoitetaan tiedon hankinnan, tallentamisen, jakamisen, lisäämisen, käytön ja vuorovaikutuksen optimointia ja näiden kehittämistä. Keskeistä on muodostaa kokonaiskuva yhteisön hallussa olevasta tiedosta ja valjastaa se palvelemaan toimintaa. Tietojohtamisella johdetaan sisäistä ja ulkoista tietoa muodosta 30 taympäristön seurantaa, ennakointia, tilalannekuvan muodostusta ja yhteisanalysointia. Johtopäätösten perusteella tehdään skenaariot ja strategiat. Kehittämistarpeet ja toimenpiteet tuodaan esille. Koko ajan kaikessa tässä tekemisessä tieto on läsnä ja toimii kuin liima toimintojen välillä. riippumatta käyttöön ja hyödynnetään tietoa eri tarkoituksissa eli tällöin puhutaan tiedon johtamisesta ja tiedolla johtamisesta. (Kuva 2) Organisaation johto rakentaa kokonaisuuden yhteentoimivaksi ja kohdentaa voimavarat sekä kytkee ihmiset yhdessä tekemiseen. Konkreettinen työ on toimin- Kokonaisarkkitehtuuri auttaa hahmottamaan organisaation kokonaisuutta, toiminta- ja palveluprosesseja, tiedon ja tietojärjestelmien suhdetta ja kehittämistarpeita. Kokonaisarkkitehtuuri on menetelmä, jolla tuotetaan toiminnan kehittämisen ja ICT-ratkaisujen kuvauksia nykytilasta, kehittämisestä ja tavoitetilasta. Menetelmään liittyy malli, jonka avulla ohjataan suunnittelua, tunnistetaan ja poistetaan päällekkäisyyksiä, varmistetaan laatu ja saadaan tehdyt suunnitelmat laajasti uudelleen käytettäviksi. (Kuva 3) Tietojohtamisessa keskitytään tietoon ja sen hyödyntämisen maksimointiin (liike)toiminnassa. Tie- tojohtaminen on selkeämmin johtamisen alue talous- ja henkilöstöjohtamisen rinnalla. Kokonaisarkkitehtuuri on menetelmä, jolla tuetaan johtamista ja kehittämistoimintaa. Kokonaisarkkitehtuurin kuvaukset laaditaan julkishallinnossa sovitun kehysmallin mukaisesti. Johtamisen näkökulmasta on tärkeää kuvata tavoitteet, joita toiminnalle asetetaan, tehtävät jotka on toteutettava tavoitteiden saavuttamiseksi sekä asiakkaat ja sidosryhmät. Lisäksi esitetään ne keskeiset käsitteet, joita toiminnassa käytetään ja prosessit joilla toiminta tuotetaan. Vastataan myös kysymykseen: mitä tietoa prosessin toteutuksessa tarvitaan? Kuvataan myös tietovarannot ja tietojärjestelmät. Organisaation tietojohtamisen tilaa kuvaavassa kartoituksessa kerrotaan, millaiset ovat rakenteet ja vastuut. Johtajan on sovittava tiedon omistajuuksista ja käytännöistä eri osapuolten kanssa sekä huolehdittava, että kaikki osatekijät otetaan huomioon. Toimivan tietohuollon järjestämiseksi on määritettävä, mikä on yhteinen tietopohja, millai- 31 set ovat tietomenetelmät mm. tiedon hankinnassa, tallentamisessa ja tiedon käyttöön ohjauksessa. Johda siis tietoa. Suunnittele ja sovi käytännöistä, joilla kasvatetaan yhteisön tieto-osaamista ja tietotaitoja. Koordinoi ja sovita yhteen aineetonta pääomaa, rakenna yhteistyömalleja toimijoiden kesken sekä selvitä intressiryhmät ja verkostot ja tietotarpeet. Johda myös tiedolla.l Kirjoittaja on Tietoasiantuntijalehdentoimituskunnan jäsen ja toimii kehittämispäällikkönä. T i e to a s i a n tu n ti j a |4 | 2 0 14 Hanki nyt Tietoasiantuntijat ry:n KoKo-koulutuskortti vuodelle 2015 KOULUTUSKORTTI Saat loppuvuoden 2014 koulutukset Koulutuskortti samaan hintaan! KO-KO -kortti Voimassa: KoKo-koulutuskortti oikeuttaa osallistumaan kaikkiin Säästöä koulutustesi hinnasta jopamaksullisiin reilusti yli puolet Tietoasiantuntijat ry:n ko vuoden koulutus tapahtumiin yhdellä maksulla. • Tiedonhaun Akatemia • Täsmätiedon aamupäivät • Seminaarit Kortin haltijan nimi: Hinta jäsenille: henkilökohtainen 610 € organisaatiokohtainen 690 € jos et ole jäsen, liity välittömästi! Lisätiedot: [email protected] Kysy lisää: [email protected] tai 050 5722779 puh. +358 50 572 2779
© Copyright 2024