Y H T E I S EN O P E T U K S EN

Y H T E I S EN
O P E T U K S EN
KESKUKSEN
TOIMINTA
2 0 1 4– 2 0 1 5
Sisällysluettelo
YHTEISEN OPETUKSEN KESKUS ELI OPEK........................................................................................................... 3
OPEKIN YHTEYSTIEDOT .................................................................................................................................. 4
ILMOITTAUTUMINEN OPEKIN KURSSEILLE .................................................................................................... 4
OPEKIN KURSSILUETTELO 2014-2015 ............................................................................................................ 5
TARKAT KURSSIKUVAUKSET JA AIKATAULUT 2014-2015 .................................................................................. 7
Yhteiset opinnot elokuu 2014 ....................................................................................................................... 7
(INTER)ACTING WITH THE INNER PARTNER .............................................................................................. 7
GAGA TECHNIQUE WORKSHOP ................................................................................................................. 8
KEHO, KONTAKTI JA VALTA –TYÖPAJA ..................................................................................................... 9
Yhteiset opinnot syksy 2014 ........................................................................................................................ 10
LUKUPIIRI ................................................................................................................................................. 10
RUUMIIDEN OUTO MAAILMA - FILOSOFIAN TEEMAKURSSI ................................................................... 10
FUTURISMISTA PERFORMANCEEN .......................................................................................................... 10
Yhteiset opinnot joulukuu 2014 ................................................................................................................. 11
TANSSI TAIDEMUOTONA ......................................................................................................................... 11
TEKSTIKLINIKKA........................................................................................................................................ 11
HARJOITUSLEIRI VAI NOITAKOULU? TAITEEN OPETTAMINEN JA OPPIMINEN ....................................... 12
TAIDE JA YHTEISKUNTA – HOW THINGS WORK ...................................................................................... 12
WORKSHOP BY MATTHEW GOULISH AND LIN HIXON ............................................................................ 13
Teoriaopinnot .............................................................................................................................................. 14
TEATTERIHISTORIA 1................................................................................................................................ 14
TEATTERIHISTORIA 2................................................................................................................................ 15
TEATTERIHISTORIA 3................................................................................................................................ 17
TEHI, MAISTERIT, KOKONAISUUS 1: ESITTÄVIEN TAITEIDEN LAJEJA ....................................................... 18
SUOMALAISEN TEATTERIN HISTORIA ...................................................................................................... 20
Taidekirjoittamisen kurssit .......................................................................................................................... 20
KRITIIKIN MESTARIKURSSI ....................................................................................................................... 20
RUNON MESTARIKURSSI.......................................................................................................................... 21
SKRIVA PROSA.......................................................................................................................................... 22
KIRJOITTAMINEN, KÄÄNTÄMINEN, AJATTELU ........................................................................................ 23
TUTKIVA KIRJOITTAMINEN: KUVA, LIIKE JA KERRONTA .......................................................................... 24
NYKYTEATTERIN ERIKOISTUMISOPINNOT 2014-2015 ..................................................................................... 25
OPINTOKOKONAISUUTEEN KUULUVAT OPINTOJAKSOT ............................................................................. 25
1
Tarkemmat kurssikuvaukset, ajat ja sisällöt (aikajärjestyksessä) ................................................................ 26
NYKYTEATTERIN HISTORIA ...................................................................................................................... 27
JOHDATUS NYKYTEATTERIIN ................................................................................................................... 27
LUKUPIIRI ................................................................................................................................................. 28
SUURTEOS - AVAUKSIA FEMINISTISEEN ESITYSTAITEESEEN ................................................................... 28
MY OWN BODIES ..................................................................................................................................... 29
NYKYTEATTERIN SOOLOPROJEKTI ........................................................................................................... 29
IHMINEN MEETS IHMINEN ...................................................................................................................... 30
HOLOGRAMMI (MAAILMANKAIKKEUS ON)............................................................................................. 30
PUBLIC SPACE, OPEN STAGE .................................................................................................................... 31
KATSOJANA NYKYTEATTERISSA, BALTIC CIRCLE-FESTIVAL ...................................................................... 31
HILJAISUUS JA HALVAUS .......................................................................................................................... 32
LIVEKUUNNELMA ”JOUTOMAA” ............................................................................................................. 32
AVOIN YLIOPISTO............................................................................................................................................. 33
LIIKKUVUUSTARJONTA .................................................................................................................................... 33
HENKILÖKUNNAN TAPAHTUMAT .................................................................................................................... 34
Yhteissuunnitteluseminaarit ....................................................................................................................... 34
Muut tapahtumat ........................................................................................................................................ 34
2
YHTEISEN OPETUKSEN KESKUS ELI OPEK
Opekin tervehdys!
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa toimii yksikkö nimeltä Opek. Vaikka moni Teakissa
tietää mikä Opek on ja suurin piirtein mitä se tekee, emme toisaalta aina itsekään tiedä,
missä kaikessa olemme mukana, joten keräsimme Opekin toiminnan yksiin kansiin. Tässä
se, ole hyvä.
Lyhyesti voi todeta, että Yhteisen opetuksen keskus OPEK toimii laaja-alaisesti
Teatterikorkeakoulun yhteistoimintaa kaikilla mahdollisilla tasoilla edistäen. Opekilla on
vakiintuneita tehtäviä ja toimintamalleja samalla kun se etsii jatkuvasti uusia avauksia,
tekee aloitteita ja ottaa vastaan ehdotuksia, jotka jollakin tavoin liittyvät yhteistoimintaan,
yhteisöllisyyteen ja opetuksen kehittämiseen. Opek voi järjestää seminaareja, tapaamisia,
pop up -kursseja ja työpajoja, muodostaa työryhmiä ja aloittaa hankkeita.
Taideyliopiston myötä on Opekin toiminta laajentunut yhteydenpitoon ja yhteisiin
toimintamahdollisuuksiin Sibelius-Akatemian ja Kuvataideakatemian kanssa. Opek tekee
yhteistyötä myös Aalto ARTSin kanssa.
Lyhenne Opek tulee yksikön historiasta. Teatterikorkeakouluun perustettiin 90-luvulla
Opetuksen kehittämisyksikkö.
Opekin vahvuutena on, että se on riippumaton, koko Teatterikorkeakoulun opiskelija- ja
opetushenkilökuntaa edustava ja palveleva, opetusta järjestävä yksikkö.
Ville Sandqvist 16.5.2014
3
OPEKIN YHTEYSTIEDOT
Ville Sandqvist
Jukka Miettinen
Yhteisen opetuksen keskuksen johtaja
0400 792 090
[email protected]
Yliopiston lehtori
040 754 6058
[email protected]
Jan-Peter Kaiku
Aune Kallinen
Opetuksen kehittämispäällikkö
0400 792 041
[email protected]
Nykyteatterin lehtori
040 703 0071
[email protected]
Anna Nybondas
Akseli Kaukoranta
Suunnittelija
0400 792 008
[email protected]
Opintokoordinaattori
0400 792 083
[email protected]
ILMOITTAUTUMINEN OPEKIN KURSSEILLE
Ilmoittautuminen yhteisiin opintoihin, nykyteatterin erikoistumisopintoihin ja yhteisen opetuksen
keskuksen järjestämään muuhun opetukseen tapahtuu samanaikaisesti muun perusopetuksen kanssa.
Ilmoittautumisaika syyslukukauden 201 4 kursseille on 16.5.-29.8.2014.
Huom! Elokuussa alkavien kurssien ilmoittautuminen päättyy 15.6.2014.
Ilmoittautumisaika kevätlukukauden 2015 kursseille on 4.-28.11.2014.
Kevään kurssitarjonnasta tiedotetaan erikseen ennen hakuajan alkua.
Kursseille ilmoittaudutaan WebOodissa omilla tunnuksilla. Löydät kurssit helpoiten kurssitunnuksen avulla.
Tämän tiedoston tiivistetystä kurssiluettelosta löydät myös suorat linkit WebOodin kunkin kurssin
opetustapahtumaan.
Ilmoittautumisen päätyttyä voi vapaita kurssipaikkoja kysyä [email protected]
Muistathan myös perua kurssipaikkasi hyvissä ajoin sähköpostitse, jos et esim. sairastumisen takia
pääsekään kurssille.
4
OPEKIN KURSSILUETTELO 2014-2015
ELOKUUN YHTEISET OPINNOT (ILMOITTAUTUMINEN 16.5.-15.6.)
05-XXE228
05-XXE260
05-XXE261
05-XXE263
LAULUKURSSI: LUONNOLLISTA JA TODELLISTA ÄÄNTÄ ETSIMÄSSÄ
(INTER)ACTING WITH THE INNER PARTNER
WORKSHOP IN GAGA TECHNIQUE
KEHO, KONTAKTI JA VALTA –TYÖPAJA
SYKSYN 2014 YHTEISET OPINOT (ILMOITTAUTUMINEN 16.5.-29.8.)
10-NYM39
05-XXE264
05-XXE239
LUKUPIIRI
RUUMIIDEN OUTO MAAILMA - FILOSOFIAN TEEMAKURSSI
FUTURISMISTA PERFORMANCEEN
JOULUKUUN YHTEISET OPINNOT (ILMOITTAUTUMINEN 16.5.-29.8.)
05-XXE259
05-XXE245
05-XXE265
05-XXE266
05-XXE262
TANSSI TAIDEMUOTONA
TEKSTIKLINIKKA
HARJOITUSLEIRI VAI NOITAKOULU? TAITEEN OPETTAMINEN JA OPPIMINEN
TAIDE JA YHTEISKUNTA – HOW THINGS WORK
WORKSHOP BY MATTHEW GOULISH AND LIN HIXON
TOUKOKUUN YHTEISET OPINNOT (ILMOITTAUTUMINEN 4.11.-28.11.)
Kurssitiedot tarkentuvat lokakuussa 2014!
IMPULSSIKURSSI
LAULUKURSSI: LUONNOLLISTA JA TODELLISTA ÄÄNTÄ ETSIMÄSSÄ
QUEER-TEORIAT
WORKSHOP: OTSO HUOPANIEMI VÄITÖSTUTKIMUKSESTAAN VALITSEMASTAAN AIHEESTA
LIVEKUUNNELMA
KESÄKUUN YHTEISET OPINNOT (ILMOITTAUTUMINEN 4.11.-28.11.)
Kurssitiedot tarkentuvat lokakuussa 2014!
BODY IS VOICE - KEHO JA ÄÄNI TYÖPAJA / HEINI NUKARI
RUUMIINKUVIA. PIIRUSTUSKURSSI
JAN FABRE TEACHING GROUP: WORKSHOP
TAIDEYLIOPISTON YHTEISET OPINNOT (ILMOITTAUTUMINEN 16.5.-29.8 / 4.11.-28.11.)
X44
X44
X44
TAITEILIJA, TAIDEMAAILMA JA YHTEISKUNTA (SYKSY)
TAITEILIJA, TAIDEMAAILMA JA YHTEISKUNTA (LARPPAUS) / ilm. alkaa 4.11.2014
TAITEILIJA, TAIDEMAAILMA JA YHTEISKUNTA (KEVÄT) / ilm. alkaa 4.11.2014
5
NYKYTEATTERIN ERIKOISTUMISOPINNOT
SYKSYLLÄ 2014 ALKAVAT KURSSIT (ILMOITTAUTUMINEN 16.5.-29.8.)
Lisätietoja koko Nykyteatterin 25 OP:n kokonaisuuteen hakemisesta: [email protected]
10-NYM06
10-NYM01
10-NYM39
10-NYM36
10-NYM34
10-NYM18
10-NYM32
10-NYM37
10-NYM33
10-NYM27
10-NYM38
NYKYTEATTERIN HISTORIA
JOHDATUS NYKYTEATTERIIN
LUKUPIIRI
SUURTEOS - AVAUKSIA FEMINISTISEEN ESITYSTAITEESEEN
MY OWN BODIES
NYKYTEATTERIN SOOLOPROJEKTI
IHMINEN MEETS IHMINEN
HOLOGRAMMI (MAAILMANKAIKKEUS ON)
PUBLIC SPACE, OPEN STAGE
KATSOJANA NYKYTEATTERISSA, BALTIC CIRCLE-FESTIVAL
HILJAISUUS JA HALVAUS
NYKYTEATTERIN ERIKOISTUMISOPINNOT
KEVÄÄLLÄ 2014 ALKAVAT KURSSIT (ILMOITTAUTUMINEN 1. -29.11)
10-NYM35
LIVEKUUNNELMA ”JOUTOMAA”
TEORIAOPINNOT (ILMOITTAUTUMINEN 16.5.-29.8.)
05-TEH01
05-TEH11
05-TEH21
10-NODM602
05-TEH50
TEATTERIHISTORIA 1
TEATTERIHISTORIA 2
TEATTERIHISTORIA 3
TEHI, MAISTERIT, KOKONAISUUS 1: ESITTÄVIEN TAITEIDEN LAJEJA
SUOMEN TEATTERIHISTORIA / ilm. alkaa 4.11.2014
TAIDEKIRJOITTAMISEN KURSSIT (ILMOITTAUTUMINEN 16.5.-29.8.)
10-XXW03
10-XXW04
10-XXW05
10-XXW06
10-XXW07
KRITIIKIN MESTARIKURSSI
RUNON MESTARIKURSSI
SKRIVA PROSA
KIRJOITTAMINEN, KÄÄNTÄMINEN, AJATTELU
TUTKIVA KIRJOITTAMINEN: KUVA, LIIKE JA KERRONTA
6
TARKAT KURSSIKUVAUKSET JA AIKATAULUT 2014-2015
HUOM. TARKISTA VIIMEISET KURSSIKUVAUKSET AINA WEBOODISTA!
Yhteiset opinnot elokuu 2014
LAULUKURSSI: LUONNOLLISTA JA TODELLISTA ÄÄNTÄ ETSIMÄSSÄ
Opettaja
Tunniste
OP
Aika
Alexander-tekniikan opettaja Päivi Saraste
05-XXE228
2
ma-pe 18.-22.8. klo 10-15
Sisältö
Käytännönläheinen kurssi, jossa käytetään apuvälineenä Alexander-tekniikan periaatteita.
Kurssi koostuu lauluaktiviteeteista, joissa jokainen kurssilainen vuorollaan työskentelee itse
valitsemansa laulun kanssa. Opettaja ohjaa työskentelyä käyttäen apunaan Alexandertekniikan perusajatuksia ja painopiste on laulamista haittaavista tottumuksista
vapautumisessa. Sitä kautta etsitään helppoa, luonnollista ja läsnäolevaa hengitystä ja
laulutapaa. Muu ryhmä seuraa työskentelyä ja tekee havaintoja, joista itse kukin saa hyötyä
omaan laulamiseensa.
Kurssilla tutustutaan myös mm. Alexander-tekniikan aktiiviseen lepoasentoon. Varaa
kurssille 1-2 laulua, jotka mieluiten muistat ulkoa.
Tavoitteet
Kurssin tavoite on, että osallistujat alkavat ymmärtää ja saavat kokemusta siitä, miten
luonnollista, yksinkertaista ja kokonaisvaltaista laulaminen on. Soveltuu kaikille tasoryhmille.
(INTER)ACTING WITH THE INNER PARTNER
Teacher
Code
Credits
Time
Contents/
objectives
Alexander Komlosi
05-XXE260
2
Mon - Thur 18th -21st and 25th -28th Aug, from 10-16
(workshop 10-12.30, break 12.30-13.30, workshop 13.30-16)
Inter)acting with the Inner Partner (IwIP or AwIP) is a solo open improvisation discipline, a
holistic psychosomatic path of studying and practicing the elementary dynamics of dramatic,
creative, disciplined, playful and spontaneous (inter)acting in a performance situation. This
process involves cultivating the personality, studying the principles of dramatic play, and
developing the psychosomatic fitness needed for being fully and creatively in public. IwIP is
about coming to know yourself by relating to yourself consciously and creatively. Studying it
involves learning what it means to be a partner to yourself.
7
The discipline has been in development for over thirty years under the guidance of its
creator, Professor Ivan Vyskočil, a celebrated and respected actor, writer, researcher,
psychologist, and educator and one of the founders of Czech alternative theatre. In Finland,
it has inspired folks like Ida Backer, Milja Sarkola, Hanna Raiskinmäki, Katri Soini, Malin Kivelä
and Vesa Kantola.
Actors, students of acting, as well as all people who “act,” “do” and “perform” in front of
others in their professional or everyday lives (teachers, social workers, doctors, lawyers) as
well as individuals in other creative fields (e.g., film, visual arts, philosophy) find the
discipline contributes to their professional work and personal growth. Practicing (Inter)acting
with the Inner Partner explores and develops a performer’s sense of spontaneity and self;
concentration; sense of dramatic structure; emotional and physical plasticity; a feeling of
ease and presence onstage; and an active awareness of the present moment as we relate to
our selves and to others.
In this course we will spend most of class time practicing the discipline. Students will also be
asked to contribute oral and written reflection as part of the study process and do a little bit
of reading (in English).
There will be one group reserved for beginning students who have had no or minimal
experience with the discipline (less than six sessions).
Students who have studied it for six or more session can also apply. If there are enough
intermediate students, an intermediate group will be formed. Course time may be split
between a beginning and intermediate groups.
For more information on the discipline, please see: www.interactingwiththeinnerpartner.org
GAGA TECHNIQUE WORKSHOP
Teacher
Code
Credits
Time
Contents/
objectives
Shahar Binyamini
05-XXE261
2
Mon-Wed 11 th-15 nd and 18th-20 th Aug, during the first week Mon-Wed 10am-4pm
and Thu-Fri 10am-2pm; during the second week Mon-Tue 10am-4pm and Wed 10am-2pm,
dance studio 709 / Basic dance techniques needed.
The working days will be built from gaga classes, rep of Ohad Naharin, method classes and
impro session. Gaga is a movement language which Ohad Naharin developed over the course
of many years and which is applied in daily practice and exercises by the Batsheva Dance
Company members. The language of Gaga originated from the belief in the healing, dynamic,
ever-changing power of movement.Gaga is a new way of gaining knowledge and selfawareness through your body. Gaga provides a framework for discovering and strengthening
your body and adding flexibility, stamina, and agility while lightening the senses and
imagination. Gaga raises awareness of physical weaknesses, awakens numb areas, exposes
8
physical fixations, and offers ways for their elimination. The work improves instinctive
movement and connects conscious and unconscious movement, and it allows for an
experience of freedom and pleasure in a simple way, in a pleasant space, incomfortable
clothes, accompanied by music, each person with himself and others.
Gaga has two tracks: Gaga/people and Gaga/dancers.
This workshop gives the participants an opportunity to learn excerpts of Ohad Naharin’s
choreographic works from the company’s dancers and teachers. In this class, dancers apply
their training in Gaga to the repertory.
KEHO, KONTAKTI JA VALTA –TYÖPAJA
Opettaja
Tunniste
OP
Aika
TeM Julius Elo
05-XXE263
2
ma-pe 18.-22.8., klo 10-16
Sisältö
Työpajassa tutustutaan erilaisiin vuorovaikutteisiin keho, kontakti ja valta -harjoitteisiin.
Harjoitteissa keskitytään ihmisten väliseen keholliseen vuorovaikutukseen, kontaktiin ja
kommunikaatioon. Esittävässä taiteessa työskennellään jatkuvasti kehon, kontaktin ja vallan
kanssa. Tämä koskee sekä esiintyjän- että ohjaajan-/koreografintyötä.
Työpajassa tarkastellaan mm. sopimuksellista valtaa ja vallanvaihtoa ihmisten välillä.
Perehdymme ohjaustilanteeseen sisältyviin valta-asemiin ja –statuksiin, ja leikimme niiden
eri variaatioilla. Harjoittelemme intiimin kontaktin luomista itseen ja toiseen. Herkistymme
kuuntelemaan omia ja toisen rajoja.
Työpaja on käytäntölähtöinen. Liikkumiseen soveltuva mukava asu on suositeltava.
Julius Elo on esitystaiteilija, joka on valmistunut Teatterikorkeakoulun Esitystaiteen ja –
teorian koulutusohjelmasta 2006. Hän on Todellisuuden tutkimuskeskuksen perustajajäsen.
Elo on erikoistunut luomaan esityskonsepteja, joissa katsoja/t asetetaan eri tavoin esityksen
keskiöön. Tällä hetkellä hän työskentelee jatko-opiskelijana Taiteellisen tutkimuksen
tohtoriohjelmassa (TAhTO), ja viimeistelee tutkimustaan osallistavan esityksen dynamiikasta.
9
Yhteiset opinnot syksy 2014
LUKUPIIRI
Opettaja
Tunniste
OP
Aika
Aune Kallinen ja Ville Sandqvist
05-XXE240
4
ke 1.10., 29.10., 26.11., 10.12.2014, 28.1., 25.2., 25.3. ja 22.4.2014 klo 17-19.30
Sisältö
Lukupiiri kokoontuu kerran kuussa läpi koko lukuvuoden. Lukulistalla tekstejä taiteen ja
yhteiskunnan rajapinnoilta. Päämääränä sattumanvarainen mutta kiihottava otanta poikki- ja
monitaiteellisia sekä poikki- ja monitieteisiä lukukokemuksia, joista keskusteleminen avaa
uusia näkymiä taiteeseen, yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen.
Lukulistalla mm. Kirkkopelto: Tilapäiset absoluutit, yleistetyn antropomorfismin toinen
manifesti, Nussbaum: Talouskasvua tärkeämpää, Massey: Tilan politiikka. Lukulista täydentyy
ennen kurssin alkua. Osallistujilla mahdollisuus vaikuttaa valintoihin ensimmäisellä
tapaamiskerralla.
Tavoitteet:
Opiskelija oppii löytämään aikaa tekstien lukemiseen ja syventymiseen. Hän kykenee
artikuloimaan omat havaintonsa ja jakamaan ne toisten kanssa.
RUUMIIDEN OUTO MAAILMA - FILOSOFIAN TEEMAKURSSI
Opettaja
Tunniste
OP
Aika
FM Sami Santanen
05-XXE264
3
Aika: ti 16.9.-18.11.2014 (ei 14.10), klo 17-20
Sisältö
Kurssilla käsitellään nykyajattelun tärkeitä teemoja kuten tilaa, aikaa, tapahtumaa, kontaktia,
mielekkyyttä, vapautta, halua ja nautintoa jne. ruumiillisuuden kannalta. Kurssi tarjoaa eväitä
nykyajattelun jäsentämiseen. Soveltuu kaikille kiinnostuneille.
FUTURISMISTA PERFORMANCEEN
Opettaja
Tunniste
OP
Aika
FM Sami Santanen
05-XXE239
3
ke 10.9.-19.11. klo 17-20, luokka 403
Sisältö
Opintojakso käsittelee Euroopassa ennen toista maailmansotaa vaikuttaneiden
avantgradististen liikkeiden kokeellisia esityksiä ja niiden yhteyksiä
nykyteatterin ilmiöihin ja performanssitaiteeseen. Opetuksessa perehdytään
1
0
monipuolisen kuvamateriaalin ja ääninäytteiden välityksellä futuristien,
Venäjän avantgardistien, dadan ja Bauhausin kokeellisiin esityksiin sekä
surrealismia ennakoineeseen teatteriin, happeninigiin, fluksukseen ja suomalaiseen
1980-luvun varhaiseen performanssitaiteeseen.
Yhteiset opinnot joulukuu 2014
TANSSI TAIDEMUOTONA
Opettaja
Tunniste
OP
Aika
Sisältö
Ari Tenhula; Kirsi Monni, Anne Makkonen
05-XXE259
2
ma-pe 1.-5.12.2014
Kurssin tarkempi sisältö ilmoitetaan myöhemmin.
TEKSTIKLINIKKA
Opettaja
Tunniste
OP
Aika
Laura Lehtinen
05-XXE193
1
ma-pe 1.-5.12.
Sisältö
Kurssilla käymme läpi kirjoitusprosessin solmuja sen eri vaiheissa. Joku ei saa
ensimmäistäkään ajatustaan paperille, toiselle taas tekstiä syntyy liikaa ja joku ei vain muista
viittaustekniikkaa tai oikeinkirjoituksen logiikkaa. Etsitään vastauksia erilaisiin kirjoittamiseen
tai suomen kieleen liittyviin kysymyksiin kunkin kirjoittajan tarpeiden mukaan. Kurssilaiset
työskentelevät omien tekstiensä, kuten esseiden, opinnäytteen, työhakemusten tms. kanssa.
Osa kurssiajasta on opiskelijoiden omaa kirjoitusaikaa, jolloin he voivat saada
henkilökohtaista palautetta kirjoittamisestaan.
1
1
HARJOITUSLEIRI VAI NOITAKOULU? TAITEEN OPETTAMINEN JA OPPIMINEN
Opettaja
Tunniste
OP
Aika
Riku Saastamoinen ja Ville Sandqvist
05-XXE265
2
ma-pe .1-5. ja 8.- 12.12. klo. 9-12.00
Sisältö
Taidetta voi opettaa ja taiteilijaksi voi oppia, mutta mitä pedagogiikka on ja onko se jotakin
erityistä taiteen kontekstissa? Mitkä ovat opetuksen lähtökohdat? Mikä on opetustilanne?
Mitä tarkoitetaan vuorovaikutuksella? Tällä peruskurssilla tarkastellaan taidelähtöistä
opettajuutta, oppimiskäsityksiä ja menetelmiä avoimen ihmettelevässä ilmapiirissä. Kurssin
tavoitteena on antaa perusvalmiuksia ja tietotaitoa opettajuuteen sekä kehittää jokaisen
osallistujan oppimistaitoja. Pedagogiikkaa lähestytään kurssilla niin teorian kuin käytännön
kautta. Opiskelijat vetävät lyhyitä työpajoja/oppitunteja valitsemaltaan aihealueelta.
Ennakkotehtävä: Pohdiskele omia kokemuksiasi oppijana. Valitse jokin erityisen
merkityksellinen oppimiskokemus, pohdi siihen vaikuttaneita tekijöitä ja kirjoita lyhyt 1-2 sivuinen teksti, joka kuvaa kokemustasi.
Kirjallisuus: Lehtovaara. M. (199?). Situationaalinen oppimiskäsitys teoksessa….
Kiilakoski.T. ja Vuorikoski.M. (199.) Dialogisuuden lupaus ja rajat teoksessa Kenen kasvatus
TAIDE JA YHTEISKUNTA – HOW THINGS WORK
Opettaja
Tunniste
OP
Aika
Terike Haapoja ja Aune Kallinen
05-XXE226
1
luokka 403
Sisältö
How things work on kolmen päivän mittainen intensiivinen luentokurssi, jonka aikana käydään
läpi perusasioita: mitä raha on, miten pörssi toimii, miten globaalikapitalismi rakentuu, mistä
Suomen valtion budjetti koostuu, miten kulttuurin rahoitus on järjestetty ja miten
luonnonvarojen käyttö ja ekologiset kiertokulut kytkeytyvät taloudellisiin kiertoihin.
Käsittelemme myös sitä miten nämä kysymykset ja käytännöt vaikuttavat taiteeseen ja sen
tekemiseen. Luentokurssin puhujina on talouden ja yhteiskuntatieteiden asiantuntijoita, sekä
em. kysymyksiin perehtyneitä taiteilijoita. Tarkka kurssiohjelma ja puhujat varmistuvat kesän
jälkeen. Osa puhujista on samoja kuin viime vuoden joulukuussa järjestetyllä Taide ja
Yhteiskunta-kurssilla.
1
2
WORKSHOP BY MATTHEW GOULISH AND LIN HIXON
Credits
Code
Teacher
Time
Contents/
objectives
2
05-XXE262
Lin Hixson and Matthew Goulish
Mon-Fri 8th – 12th Dec
We will teach a five-day practical workshop to include participation from all interested
students at the MA and PhD levels. The teachers are Lin Hixson (director and choreographer)
and Matthew Goulish (dramaturg and writer) of the company Every house has a door.
The workshop will take the form of specific directives that we will present to the
participants. We will keep a very defined time schedule, and participants will have a fixed
amount of time within which to respond to each directive.
The workshop will encourage the participants to draw on their individual skills and practices
in devising responses to the directives. Their responses to our directives will determine the
particular content of the workshop; that is, we will devise the forms (spatial and temporal)
and the students will supply the contents (textual, gestural, material). Some of our directives
will prompt the devising of contents with a particular focus, which we will determine once
we have a clearer understanding of the students and their interests.
The workshop will focus on performance – research/conception, composition, presentation,
and response – and the directives will guide the participants in steps through that trajectory,
introducing specific creative methodologies for each of those four stages, over the three
days. The directives will at times require an individual, and at times a collaborative,
response. When the participants work collaboratively, we will establish the teams and the
parameters of the collaboration.
If possible, and depending on class size, the workshop will work best with two laboratorytype rooms for students to work in (either two rehearsal rooms or one rehearsal room and
one theater/stage). In addition to those two rooms, we can also make use of one seminar
room, with desks and chairs, for activities involving writing and lecturing. We do not
anticipate the need for technological interfaces (video or computer projections or internet
connections). In planning the workshop, we will keep in mind the following three general
objectives of your curriculum:
to promote methodological and academic pluralism as well as to maintain critical
discussions
to affirm the postgraduate students basic abilities
to develop and diversify the presentation forms of the research
In addition to those three objectives, we will add the objective of a rigorous understanding
of time as a material of performance.
1
3
Teoriaopinnot
Teatterihistorian kaksi ensimmäistä vuotta (Tehi 1 ja 2) esittelevät kronologisesti ja runsain näyttein
keskeisten esittävien taiteiden muotojen syntyprosesseja muinaisajoista 1980-luvulle. Ilmiöt sidotaan
yleiseen kulttuurihistoriaan ja aatehistoriaan. Opiskelijat saavat pohjatietoja niistä yhteiskunnallisista
tekijöistä, uskonnoista ja aatteista, joista esittävien taiteiden keskeiset muodot ovat kummunneet.
Luennoitsijana toimii yliopistonlehtori Jukka Miettinen.
Kolmas vuosi (Tehi 3) perehdyttää pisteluennoin teatterin tekemisen, historian ja teorioiden ja erilaisiin
osa-alueisiin ja sovelluksiin. Sarja alkaa nykyteatterin katsauksella. Sitten ovat vuorossa näyttelijäntyön
historia, katsaus erilaisiin teatteriteorioihin, soveltavan teatterin kysymyksiä, teatteri ja mediat, sukupuolen
esittäminen näyttämöllä, sekä Englannin renessanssin ja Ranskan barokin ajan teatterista.
Maisterivaiheen opinnot koostuvat asiantuntijoiden pitämistä syventävistä kokonaisuuksista. Ensimmäisen
maisterivuosi tarjoaa katsauksia esittävien taiteiden lajeihin. Mukana ovat populaariteatteri, tanssin
keskeiset muodot, musiikkiteatteri ja ooppera, 1900-luvun alun avantgarde-kokeilut, skandinaavinen
teatteri ja elokuva sekä nukketeatterin traditiot ja uudet trendit. Toisen vuoden luentopaketit tarjoavat
syventävää tietoa teatteriesityksen osa-alueista, kuten ohjaajan- ja näyttelijäntyöstä, näyttämön ja
näyttämökoneiston historiasta, skenografiasta, teatteripuvustuksen mahdollisuuksista roolin
rakentamisessa, äänisuunnittelusta ja teatterivalaistuksesta.
TEATTERIHISTORIA 1
OP
Tunniste
Opettaja
Aika
2
05-TEH01
Jukka O.Miettinen
Teoriamaanantait 09.00-12.15
25.8., 1.9., 8.9., 15.9., 22.9., 29.9., 6.10., 20.10.
Sisältö
Kurssin jälkeen opiskelijoiden oletetaan ymmärtävän seuraavia ilmiöitä: varhaisten
esitysmuotojen ja rituaalien uskonnolliset ja sosiaaliset kontekstit ja niiden suhde
myöhempiin esitysmuotoihin, varhaisten korkeakulttuurien taiteiden kehitys ja
esitysmuodot, antiikin teatterin synty, huippukausi ja kulttuurinen konteksti, kristinuskon
suhde taiteisiin ja nimenomaan esitysmuotoihin, varhaiset kansanteatterin perinteet,
renessanssin aatemaailma ja antiikin teatterin elvytys, uudenlaisen teatteritilan asteittainen
kehitys. Lisäksi opiskelijat tuntevat keskeiset näytelmäkirjailijat antiikin, renessanssin,
barokin, rokokoon ja valistuksen ajan aikakausilta.
"Lajien synty" Kurssi esittelee keskeisten esittävien taiteiden muotojen syntyprosesseja
muinaisajoista ensimmäiseen maailmansotaan. Ilmiöt sidotaan tukevasti yleiseen
kulttuurihistoriaan ja aatehistoriaan. Siten opiskelijat saavat pohjatiedot niistä
yhteiskunnallisista tekijöistä, uskonnoista ja aatteista, joista esittävien taiteiden keskeiset
muodot ovat aikanaan kummunneet. Punaisena lankana toimii yleinen taidehistoria, johon
liitetään Teakin kannalta olennaisia ilmiöitä, kuten antiikin teatteri, keskiajan teatteri,
humanismin teatterikokeilut, oopperan synty, commedia dell'arte Shakespearen ajan
1
4
teatteri, Ranskan klassismi ja Molière, Romantiikan aika (kansallinen draama ja naturalismi),
baletin kulta-aika sekä 1900-luvun alun vastareaktiot. Luentosarja on hyvin visuaalinen eli
taide ja esittävät taiteet "tehdään näkyviksi" runsaan dokumentti-, power point- ja
nettikirjamateriaalin avulla. Kurssissa sivutaan myös teatteritilan/talon ja näyttämön
kehitystä sekä sitä, millaisia näyttelemisen tekniikoita ja tyylejä kulloinkin on hyödynnetty.
TEATTERIHISTORIA 2
OP
Tunniste
Opettaja
Aika
3
05-TEH11
Jukka O.Miettinen
Teoriamaanantait 09.00-12.15 / 13.30-16.45 Tarkista weboodista päivittäinen aika!
27.10., 3.11., 10.11., 17.11., 24.11, 23.2., 9.3., 16.3., 23.3., 30.3., 13.4., 20.4.
Tavoite
Kurssin jälkeen opiskelijoiden oletetaan tuntevan seuraavat ilmiöt: porvarillisen teatterin
nousu ja monipuolistuminen 1700- ja 1800-luvuilla, vallankumouksen ja romanttisen liikkeen
aatemaailmat ja niiden heijastuminen taiteisiin, modernin teatterin syntyvaiheet,
historiallisen modernismin tärkeimmät pioneerit. Lisäksi oppilaat kykenevät tunnistamaan
1900-luvun keskeiset, usein rinnakkaiset –ismit ja näin tarvitessaan myös ymmärtämään ja
käyttämään kulttuurisia viittauksia ja sitaatteja. Lisäksi he tuntevat 1800- ja 1900-lukujen
keskeiset taiteen ja esittävien taiteiden uudistajat 1980-luvulle saakka
Sisältö
Luentosarja alkaa Saksan romanttisen liikkeen synnystä 1700-luvun jälkipuolella
(kansallisuusaate, Sturm und Drang). Sen jälkeen käsitellään kansallisen draaman syntyä,
historismia ja romanttisen baletin syntyä. Keskeisiksi nostetaan mm. historialliset draamat,
melodraama ja tapakomediat sekä valtarealismin taittuminen naturalismiksi. Ibsen,
Strindberg sekä Stanislavski ja hänen teoriansa saavat omat luentonsa. Läpi käydään
realistisen valtavirran vastaiset trendit (symbolismi, ekspressionismi, futurismi, dada,
surrealismi ym.). Niiden vastapainona käsitellään mm. natsien suhdetta taiteeseen ja
laajemminkin totalitarismin ilmenemistä näyttämöillä. Tärkeät teatterin uudistajat saavat
kukin omat osionsa (Reinhardt, Brecht, Artaud, Grotovski, Barba, Brook, Robert Wilson,
Ariana Mnouchkine ym.). Mukana ovat myös amerikkalaisen modernin tanssin edustaja
Merce Cunningham ja saksalaisen tanssiteatterin edustaja Pina Bausch. Sarjaan sisältyy
varhaisen elokuvan suhde teatteriin sekä myös keskeisen populaarimuodon,
musikaalin synty ja kehitys.
1. Tehi ykkösen tiivis kertaus.
2. Vallankumouksen aatteet ja taide. Kansallisuusaatteen juuret
1700-luvun lopulla. Amerikan ja Ranskan vallankumoukset. Ranskan
vallankumouksen vaikutukset taiteisiin – vallankumouksellisen taiteen
perusmuodot. Napoleon-kultti ja sen mureneminen. ”Pelastusteema” näyttämöllä.
3. Varhaisromantiikka. Romantiikka-käsitteen juuret 1700-luvun
lopulla. Taiteitijanero-myytin kehittyminen porvarillisessa yhteiskunnassa.
Kansallisuusaatteen rinnalla kehittynyt kiinnostus (paikallis)historiaan.
1
5
Historiallisen draaman ja historiallisen realismin nousu (Schiller, Hugo jne.).
Varhaisromanttinen ooppera ja romanttisen baletin ensimmäinen kulta-aika.
Naiskuvan uusia muotoja.
4. 1850-1900. Teatterikentän monipuolistuminen, melodraaman
riemuvoitto Euroopassa ja Yhdysvalloissa, ”hyvin tehty näytelmä” ja tapakomedia
eri puolilla Eurooppaa, vaudeville, music hall, sirkus. Wagnerin kirjoitukset
ja Gesamtkunstwerk. Romanttisen baletin toinen kultakausi Venäjällä.
5. ”Modernin” teatterin (ja taiteen) pioneereja. Yhteiskunnalliset
muutokset, uudet näkemisen tavat (impressionismi ym.), elokuvan synty, uusi
yhteiskunnallinen tiedostaminen, Meiningenin ohjaajantaide, realismista
naturalismiin, Ibsen, Tsehov ja Stanislavski, Freud, Strindberg ja
subjektiivinen draama.
6. (Psykologisen) realismin vastareaktiot. Symbolismi, Euroopan
ulkopuolisten perinteiden esiinmarssi Euroopan imperialismin mahtikautena
(maailmannäyttelyt ym.), ”orientalismi” taiteessa ja näyttämöllä.
Historiallinen avantgarde: kubismi, dada ja niiden ilmentyminen näyttämöllä
sekä varhaiset taiteiden väliset kokeilut.
7. Venäjän avantgarde ja N-liitto. Venäjän futurismi, konstruktivismi,
Meyerholdin kokeilut ja biodynamiikka, agitprop ja muu propaganda taide,
sosialistinen realismi.
8. Saksan ekspressionismi, uusasiallisuus, eeppinen teatteri ja Hitler.
Saksan poliittinen ja taloudellinen ahdinko. Ekspressionismi taiteessa,
elokuvassa ja näyttämöllä sekä poliittinen kabaree. Bauhausin uusi
arkkitehtuurin ja muotoilu sekä Schlemmerin näyttämölliset muotokokeilut.
Piscator ja Brecht, eeppinen teatteri sekä sen näyttämökieli ja teoria.
Hitlerin taidekäsitys sekä rappiotaiteen ja -taiteilijoiden vainot.
9. Yhdysvallat. Amerikan teatterielämän erityispiirteitä, minstrelli-esityksistä vaudevilleen ja
musikaaliin. Amerikkalainen psykologinen draama: Eugene O’Neill, Tennessee
Williams. Amerikan modernin tanssi-ilmaisun pioneeri, Martha Graham.
10. Maailmansotien jälkeinen Eurooppa: eksistentialismi, absurdi ja kaipuu
rituaaliin. Artaud, Sartre, Camus, Beckett, Genet sekä Grotowski ja hänen
metodinsa.
11. Maailmansotien jälkeinen USA. Amerikan modernistinen taide,
Fluxus-ryhmä, Merce Cunningham, Beat-kirjallisuus, Vietnamin sota ja sen
vastareaktiot, hippiliike ja sen luoma kulttuuri, ihmisoikeuskysymykset (musta,
homot, feminismi), yhteisöllinen teatteri, happening ja performanssi, The
Living Theatre, käsitetaide.
1
6
12. Aspekteja 1970 ja -80 luvuista. Heiner Müller, Dario Fo, Peter
Brook. Ariane Mnouchkine ja Eugenio Barba ja kulttuuriset lainat. Pina Bausch,
kehotaide, postmoderni taide, videotaide, installaatiotaide, Robert Wilson,
Internetin ilmestyminen.
13. ja 14. Kuvanluvun seminaari (taidekriitikko
Leena Kuumola HBL)
TEATTERIHISTORIA 3
OP
Tunniste
Opettaja
Aika
2
05-TEH21
Jukka O.Miettinen
Teoriamaanantait 13.30-16.45 tai 9-12.15 (8 luentoa)
22.9., 29.9., 20.10., 27.10., 10.11., 12.1., 19.1., ,26.1.
Kurssi perehdyttää pisteluennoin teatterin tekemisen, historian ja teorioiden ja erilaisiin osaalueisiin ja sovelluksiin. Sarja alkaa uusimman teatterin historiasta.
22.9. kello 13.30-16.45 Sukupuoli näyttämöllä, Tiina Rosenberg
Luento käsittelee sukupuolen tekemistä antiikin teatterissa, keskiajalla, commedia
dell'artessa, elisabetilaisessa teatterissa, barokkioopperassa ja housurooleissa oopperassa ja
puhenäyttämöllä. Mukana ovat romanttisen baletin naiset miehen rooleissa ja venäläisen
baletin näyttämölle palauttama miesruumis. Lopulta päädymme tämän päivän
näyttämötaiteeseen ja sen tarjoamiin runsaisiin esimerkkeihin.
29.9. kello 13.30-16.45 Näyttelijäntyön historia, Ville Sandqvist
Luento esittelee eurooppalaisen näyttelijäntyön kehityksen varhaisantiikista tähän päivään.
Luennolla tarkastellaan, miten näyttelijäntyö, -taide ja asema ovat muuttuneet, sekä mistä ja
milloin eri näyttelijäntyön menetelmät ja metodit ovat syntyneet ja miten ne vaikuttavat
tänä päivänä.
20.10. kello 13.30-16.45 Teatteri ja media(t), Anna Thuring
Luennolla käsitellään teatterin ja muun median välistä suhdetta ja tarkastellaan esimerkkien
kautta sitä runsaat sata vuotta vanhaa polkua, joka on johtanut länsimaisen ”totaalisen
teatterin” ihanteesta nykyteatterin (uus)monimediaisuuteen. Tarkastelun kohteena ovat
sekä erilaisen median käyttö teatterissa että teatterin käyttö mediassa.
27.10. kello 9-12.15 Englannin renessanssin teatteri, Ville Sandqvist
Luennolla käsitellään teatterin muotoutumista myöhäiskeskiajan jälkeen. Polttopisteessä
ovat Italia, commedia dell’Arten ”laitostuminen” ja pariisilaistuminen sekä Tudorien aikainen
Lontoo ja kansanteatterin politisoituminen. Myös espanjalainen renessanssiteatteri
esitellään lyhyesti.
1
7
10.11. kello 9-12.15 Barokin teatteri, Pentti Paavolainen
Ranskassa 1600-luvulla kehittyivät tragedian ja komedian tiiviit muodot, joista tuli esikuvia
lähes 200 vuoden ajaksi. Molière syvensi komedioiden päähenkilöitä traagisen rajoille asti,
mikä selittää hänen näytelmiensä esitysperinteen moninaisuuden 1960-luvulta alkaen.
12.1. kello 9-12.15 Soveltavan teatterin kysymyksiä, Riku Saastamoinen
Soveltava teatteri ymmärretään toiminnaksi, jossa taidetta käytetään välineenä jonkin
taiteen ulkopuolella olevan tavoitteen toteuttamiseksi. Luento käsittelee soveltavan
teatterin kysymyksiä, ongelmia ja lähihistoriaa käytännön esimerkkien kautta.
19.1. kello 13.30-16.45 Aasian näyttämötaiteen muotoja (Jukka Miettinen)
26.1. kello 13.30-16.45 Teatteriteorioita, Anna Thuring
Luennolla tarkastellaan rinnakkain muutamia keskeisiä länsimaisia ja aasialaisia
teatteriteorioita (Aristoteles, Diderot, Zeami, Natyashastra) ja nostetaan esiin niiden eroja ja
yhtäläisyyksiä. Erityisesti keskitytään käytäntöön teorioiden synnyn taustalla ja siihen, mitä
hyötyä tai haittaa teorioista on/on ollut käytännön teatterin tekemiselle.
TEHI, MAISTERIT, KOKONAISUUS 1: ESITTÄVIEN TAITEIDEN LAJEJA
OP
Tunniste
Opettaja
Aika
2
10-NODM602
Eri opettajia
Maanantaisin 20.10., 27.10., 3.11., 11.11., 17.11., 24.11.2014 ja 12.1., 19.1., 26.1., 2.2., 9.2.
ja 23.2.2015 17.15-20.30 (puoli op. per kurkistus).
Sisältö
Maisterivaihe koostuu kahden vuoden aikana kahdesta eri valikoimasta syventäviä
kurkistuksia, jotka kukin ovat kestoltaan 8 tuntia eli 2 x 4 t (45 min).
MAISTERIT, I KOKONAISUUS
Ensimmäisen´maisterivuoden luennot tarjoavat syventäviä ”kurkistuksia” esittävien taiteiden
erilaisiin lajeihin. Mukana ovat populaariteatterin laaja kirjo, tanssin keskeiset muodot,
musiikkiteatteri ja ooppera, 1900-luvun alun avantgarde-kokeilut, skandinaavinen teatteri ja
elokuva sekä nukketeatterin traditiot ja uudet trendit.
20.10. ja 27.10. Tanssin muotoja (Anne Makkonen, Teak)
Tanssin muodot jakso esittelee lyhyesti videoesimerkkien avulla länsimaisen taidetanssin
historian perusnarraation
1500-luvulta nykypäivään. Tämän jälkeen tarkastellaan mm. ruumiillisuuden, liikkeen, tilan,
ilmaisun ja representaation ilmenemistä ja kysymyksiä 1900- ja2000-luvun tanssissa.
3.11 ja 11.11. Ooppera teatterina (Jukka Miettinen.Teak)
Jaksolla luodaan yleiskatsaus oopperaan nimenomaan teatterin lajina. Sen syntyi antiikin
tragedian elvytyksestä. Keskiössä ovat oopperoiden tekstit (libretot) sekä se kuinka
ooppera on ollut luomassa länsimaisen teatterin konventioita(teatterirakennus,
1
8
näyttämötekniikka). Toisaalta myös teatterin ja
näytelmäkirjallisuuden virtaukset ovat ratkaisevasti vaikuttaneet oopperan muotoihin 1500luvulta meidän aikoihimme.
17. ja 24.11. Populaariteatteri ja sirkus( [email protected])
Jaksolla käsitellään ensisijaisesti länsimaisen
populaariteatterin ja sirkuksen kehitystä 1800-luvulta nykypäivään. Missä ovat
burleskin ja kabareen juuret? Mitä on muuttunut, mitä säilynyt? Missä kulkee
populaarin ja vakavan teatterin raja?
12. ja 19.1. Historiallinen avantgarde
( [email protected])
Luennoilla perehdytään monipuolisen näytemateriaalin
välityksellä ennen toista maailmansotaa
toimineiden avantgardististen liikkeiden teatterinäkemyksiin. Kurssin
painopiste on kuvataiteilijoiden toteuttamissa esityksissä.
6.1. ja 2.2. Nykyteatteri vastarintana ja etiikkana, Hanna Helavuori
( [email protected])
Luennolla tarkastellaan nykyteatterin
historiaa esityksellisenä vastarintana, vaihtoehtoisina
valtakäytäntöinä ja etiikkana.
9.2. ja 23.2. Nukketeatteri ja esineanimaatio (Jukka Miettinen)
Kurssi perehdyttää nukketeatterin ja esineanimaation muotoihion ja
funktoihin muinaiskulttuureissa sekä eristäytyniessä etnisissä
kulttuureissa. Sen jälkeen esitellään
nukketeatteriperinteitä Aasiasta, missä on edelleen laajin kirjo
nukketeatteritraditioita. Lopuksi käydään läpi nukketeatterin muodot ja
funktiot länsimaissa ja nimenomaan 1900-luvun modernistien suhde
nukketeatteriin.
2.3. ja 9.3. Aasialaisen teatterin tarinat ja näyttelijäntekniikat (Jukka Miettinen)
Fokuksessa ovat aasialaisen teatterin tekstimateriaalit sekä ne moninaiset, usein pitkälle
viedyt keholliset ja äänelliset tekniikat, joilla draamat esitetään. Mukana on
havainnollistavia näytteitä Intiasta, Burmasta, Thaimaasta, Indonesiasta,
Kiinasta ja Japanista. (HUOM! tarvittaessa englanniksi)
Tavoite
Opiskelija syventää tietämystään teatterin traditioista ja kykenee luomaan omaa taiteellista
työtään rikastuttavia yhteyksiä teatterin historian kautta, havainnoiden esiin nousevia
teatterin tekemisen peruskysymyksiä.
1
9
SUOMALAISEN TEATTERIN HISTORIA
OP
Tunniste
Opettaja
Aika
2
05-TEH50
Jukka O Miettinen
Maanantaisin 26.1., 2.2., 9.2., 23.2., 2.3., 9.3., 16.3. ja 23.3. klo 9-12.15
Sisältö
Opintojaksolla tutustutaan valikoidusti suomalaisen teatterin keskeisiin vaiheisiin 1860luvulta nykyaikaan. Läpikulkevana teemana on teatterin asema yhteiskunnassa. Käsiteltäviä
aiheita ovat muun muassa realismin traditio ja modernistiset ja modernismin jälkeiset
pyrkimykset murtaa sitä, kansallisuusaate, kansanteatteri/kansanliikkeiden teatteri,
näytelmäkirjailijan, näyttelijän ja ohjaajan ammattien keskinäisten suhteiden muutokset,
suomalaisen teatterin visuaalinen historia, näytelmäkirjallisuuden keskeiset vaiheet ja
teatterikoulutuksen historia. Kurssilla pohditaan myös kanonisoinnin ohjaavaa vaikutusta
teatterihistorian tulkintoihin. Teatterihistoriaa tarkastellaan suhteessa Suomen yleiseen
historiaan ja muihin taiteisiin.
Tavoitteet
Opintojakson suoritettuaan opiskelijan odotetaan pystyvän
- tunnistamaan suomalaisen teatterin historiallisia erityispiirteitä suhteessa muun Euroopan
teatteriin
- nimeämään suomalaisen teatterihistorian keskeisiä vaikuttajia ja heidän saavutuksiaan
- tunnistamaan erilaisia teatterikäsityksiä ja ideologioita suomalaisen teatterin historiassa
- erittelemään suomalaisen näytelmäkirjallisuuden keskeisiä teoksia
Taidekirjoittamisen kurssit
KRITIIKIN MESTARIKURSSI
OP
Tunniste
Opettaja
Aika
8
10-XXW03
Maria Säkö, Martta Heikkilä ja mahdolliset vierailijat
Aloituspäivämäärä 22.9.2014. Muu aikataulu tarkentuu ensimmäisellä tapaamiskerralla.
Kurssin tavoitteena on syventää taiteesta kirjoittamista. Se luo uudenlaista taiteesta
kirjoittamisen kulttuuria, jossa kirjoittavat ihmiset seuraavat Teatterikorkeakoulun,
Kuvataideakatemian ja Sibelius-akatemian opiskelijoiden prosesseja ja sanallistavat
kokemuksiaan. Kriitikko pystyy sen jälkeen hyödyntämään käytännön työn seuraamisesta
saamaansa tietoa.
2
0
Tarkoituksena on edistää keskustelevaa kirjoituskulttuuria, jossa kirjoittajat ja tekijät ovat
vuoropuhelussa ja pyrkivät auttamaan toisiaan työssään. Kurssilla haetaan erilaisia tapoja
tehdä taiteilijoiden intuitiivista tietoa näkyväksi ja mietitään myös, miten kirjoittajat voivat
hyödyntää sitä.
Kurssin tarkoituksena on hakea taiteesta kirjoittavalle ihmiselle luontevaa paikkaa toisaalta
taideteosten kommunikoinnin artikuloijina, toisaalta taiteilijan itsereflektion ja omasta
työstään kirjoittamien tekstien ja taideteoksen suhteen avaajana. Kurssilla pyritään
syventämään ja terävöittämään opiskelijoiden kykyä kertoa siitä, miten ja miksi teos
kommunikoi.
Kurssilla haetaan myös mielekkäitä tapoja kirjoittaa erilaisista metodeista ja työtavoista.
Lisäksi harjoitellaan sitä, miten erilaisia taiteesta kirjoitettuja tieteellisiä, journalistisia ja
taiteellisia tekstejä kirjoittajat ja tekijät voisivat hyödyntää. Kirjoittajat oppivat huomioimaan
erilaiset Teatterikorkeakoulun, Kuvataideakatemian ja Sibelius-akatemian opiskelutavat ja
niiden tavoitteet kirjoittaessaan kunkin alan teoksista. Kurssilla tarkastellaan prosesseja,
metodeja ja toimintakulttuureja myös kansainvälisessä kontekstissa.
Kurssilla opiskelijat oppivat havaitsemaan vuoropuhelun ongelmakohtia ja hakevat ratkaisuja
niihin. Kurssilla tarkastellaan sitä, mitä eri taiteenlajeista kirjoittavat ihmiset voisivat oppia
toisten taiteenalojen kirjoituskäytännöistä. Kurssilla mietitään, millainen kontekstointi on
relevanttia. Kurssilla mietitään myös taidekentän rakenteiden vaikutusta taideteoksiin ja
pyritään sanallistamaan havaintoja.
Kurssi koostuu prosessien seuraamisesta, haastatteluharjoituksista, tiedonhausta,
kollegiaalisesta verkostoitumisesta sekä taideopetukseneri osa-alueiden seuraamisesta
erikseen. Opiskelijat laativat yhden pidemmän kirjoituksen yhdestä taiteellisesta prosessista
sekä tekevät yhden pidemmän haastattelun, joka keskittyy tarkemmin johonkin osaalueeseen. Lisäksi he laativat useampia lyhyitä tekstejä, joissa sanallistavat prosesseja eri
näkökulmista. He myös kirjoittavat jonkun opiskelijan työstä keskustelumuotoisen tekstin,
jossa tekevät kirjoittajan ja tekijän vuoropuhelun näkyviin.
RUNON MESTARIKURSSI
OP
Tunniste
Opettaja
10
10-XXW04
Tuomas Timonen ja Harry Salmenniemi ja Jusa Peltoniemi. Syksyn aikana luennoivat lisäksi
mm. Kristian Blomberg, Vesa Haapala ja Maaria Pääjärvi. Luennot toteutetaan studia
generalia -tyyppisesti, jolloin ne ovat avoimia myös muulle yleisölle.
Aika
Aloituspäivämäärä 13.9.2014.
Luento- ja opetuspäivät ovat lauantaisin, päivät varmistuvat syyskuun aikana
2
1
Sisältö
Lyriikan mestarikurssi koostuu kolmesta osa-alueesta.
1) Luento-osuuksissa käsitellään runouden historiaa yhteiskunnan historiana ja kirjoittamisen
kautta. Tutustutaan siihen, miksi kunakin aikana on syntynyt kulloisiakin runoja, ja sitä kautta
kysytään rajusti, onko nykyisin mitään syytä kirjoittaa runoa, onko koko kirjallisuuden laji
pelkkä jäänne tai toistopakko.
2) Kurssilla kirjoitetaan runosarjoja, jotka voivat olla erillisiä ja eri tyylisiä. Runosarjat voivat
koostua myös käännösrunoista. Myös eri teemat (elämä, rakkaus, kuolema ja
autokorjaamot) määrittävät työskentelyn tavoitteita.
3) Tärkein palautteen saaminen runoista tapahtuu runoilijakollokvion toimesta yksittäisen
mestariopettajan sijasta. Palauteseminaareja järjestetään kaksi kertaa lukuvuoden 2014-15
aikana, ja lisäksi kurssi käynnistyy laajemmalla seminaarilla syyskuussa 2014. Tämän rinnalla
kulkee jossakin määrin yhtenäistä ja jatkuvaa palautetta, eli joku opettajista kommentoi
käsikirjoituksia hieman useammin ja on käytettävissä, kun seinä tulee vastaan.
SKRIVA PROSA
OP
Tunniste
Opettaja
Aika
15
10-XXW05
Monika Fagerholm
Kurs börjar 15.9.2014
Till kursen antas fem personer. Enligt motivation, inte tidigare prestationer. Tyngdpunkten
ligger i prosaskrivande på egenhand och regelbunden personlig handledning av kursledaren.
Varje kursdeltagare arbetar under året med ett eget prosaprojekt, roman eller novellsamling
eller liknande. Obs! Det är inte nödvändigt att veta exakt vad man ska göra när man kommer
till kursen, men själva kursen förutsätter beredskap att ge sig in i en utforskande, kreativ
process som kräver ett mer eller mindre regelbundet skönlitterärt skrivande.
Hela gruppen samlas 2-3 gånger per termin, för diskussion och allmän vägledning. Enligt
bestämda teman - kursen kommer att utformas i hög grad enligt deltagarnas individuella
behov. Samt skrivövningar. Första gruppträffen (extremt obligatorisk) i september 2014.
Personlig handledning en gång i månaden (f2f eller skype). Med kursledaren.
Rekommenderad läsning inför kursen: Francine Prose: Reading like a writer.
2
2
KIRJOITTAMINEN, KÄÄNTÄMINEN, AJATTELU
OP
Tunniste
Opettaja
Aika
8
10-XXW06
Miika Luoto ja mahdolliset vierailijat
Aloituspäivämäärä 22.9.2014. Muu aikataulu tarkentuu ensimmäisellä tapaamiskerralla.
Kurssi lähestyy kirjoittamista kääntämisen kautta, pohtien samalla kirjoituksen ja ajattelun
yhteyttä. Kurssin teoreettinen puoli selvittää kirjoituksen statusta koskevaa murrosta
mannermaisessa ajatteluperinteessä sekä kääntämisen kysymyksen keskeistä roolia
(filosofisia viitepisteitä ovat Benjamin, Derrida, Heidegger, Lyotard, Merleau-Ponty, Nancy ja
Weber). Kurssin käytännöllinen puoli nivoutuu kiinteästi edelliseen: kirjoittamisen haasteita
ja mahdollisuuksia työstetään tarkastelemalla kääntämisen käytäntöjä ja suomentamalla
vieraskielisiä tekstiotteita (osallistujien oman kielitaidon puitteissa).
Kääntäminen ei ole kurssin tavoite vaan metodi, joka tuo esiin kielessä olevan, kirjoittamista
haastavan vierauden ja antaa kokemuksen siitä, millä tavoin kirjoitus lakkaamatta avautuu
itsensä ulkopuolelle. Filosofisesti virittynyt lähestymistapa ei tähtää teorianmuodostukseen,
vaan tavoitteena on ajatteleva kokemus kirjoituksesta. Kirjoittamisen harjoittelu yhdistyy sen
punnitsemiseen, mitä ja miten kirjoitus kulloinkin on.
Kääntäminen palvelee kirjoittamisen opiskelua asettamalla kirjoittajan alttiiksi kielten
välisille eroille (syntaksi, rytmi, idiomit jne.) ja tarjoamalla kokemuksen sanomisen tavoista,
jotka eivät palaudu kielessä ilmaistaviin merkityksiin. Kyse on merkityksellisyydestä, joka
avautuu epäsuoraan kielellisissä siirtymissä, liukumissa ja katkoksissa. Tällöin kirjoituksen
rytmi, intensiteetti ja tyyli ovat olennainen osa ajattelua, ei sisällön koristelua tai
vaikuttamiseen tähtäävää retoriikkaa. Tarkasteltavaksi tulevat tällöin myös kielen sisäiset
siirtymät (mitä on kääntäminen yhden kielen sisällä?) sekä kirjoituksen ja kirjoitetun asian
väliset suhteet (mitä on kokemuksen kääntyminen sitä koskevaksi ilmaisuksi tai kuvan
kääntyminen sanaksi?).
Kurssi koostuu 1) lähiopetuksesta, joka sisältää luentoja, tekstiotteiden analyysiä ja
harjoitustehtävien purkua, 2) omasta työskentelystä, johon kuuluu suomennos- ja
kirjoitustehtäviä ja 3) henkilökohtaisista palautekeskusteluista.
2
3
TUTKIVA KIRJOITTAMINEN: KUVA, LIIKE JA KERRONTA
OP
Tunniste
Opettaja
Aika
10
10-XXW07
Johanna Pentikäinen, Mika Elo, Taina Riikonen
Kurssin aikataulu 1.8.2014-31.7.2015/31.12.2015
Kurssi jäjrestetään Opekin ja Tutken yhteistyönä.
Tutkivan kirjoittamisen kurssin tavoitteena on tutkia kirjoittamista avoimena, muuttuvana
sekä muodoiltaan ja sisällöiltään moniaineksisena prosessina, joka voi toimia taiteellisen
toiminnan tai tutkimuksen yhtenä välineenä. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat jatkoopiskelijat Taideyliopiston kolmessa akatemiassa.
Käytännön tavoitteena on kurssin alussa sovittavan oman laajahkon tekstin kirjoittaminen
kurssin aikana. Kurssilla työstetään omaa kirjoitusprosessia tavoitteellisesti sekä perehdytään
tutkimuksellisen kirjoittamiseen tyyleihin, tekniikkaan, käytäntöihin ja intensiteetteihin.
Lisäksi perehdytään erilaisiin vakiintuneisiin kirjallisuuden lajityyppeihin ja niiden
ominaispiirteisiin, tavoitteena tekstuaalisten keinojen omaksuminen ja vuoropuhelun
mahdollisuuksien tunnustelu muiden tekstien sekä ilmaisumuotojen kanssa.
Kurssi koostuu tapaamisista, joiden aikana tehdään lyhyitä harjoituksia, käsitellään
työpajamaisesti osallistujien tekstejä sekä luetaan ja analysoidaan kirjallisuutta. Lisäksi
kurssiin kuuluu systemaattinen ja ohjeistettu laajemman tekstin kirjoittaminen, josta
sovitaan kurssin alussa. Lyhyiden kirjoitusharjoitusten tavoitteena on ns. äänenavaus eli
kirjoittamisen liikkeelle pakottaminen ja oman metodin rakentamisen aloittaminen.
Tehtävissä käsitellään mm. seuraavia asioita: oma ääni, havainto, kehollisuus, medioiden
välinen kääntäminen, metaforisuus, argumentti, esittävä kirjoittaminen (performative
writing), muisti ja emootiot, “tunne-elämänkerta” tai “cultural map”, omaelämäkerrallisuus
ja autografia kirjoittamisen välineinä sekä kirjoittaminen liikkeenä ja muutoksena.
Huom! Opetuskieli suomi, mutta kurssilla voi kirjoittaa myös englanniksi tai ruotsiksi
2
4
NYKYTEATTERIN ERIKOISTUMISOPINNOT 2014-2015
Nykyteatterin syventävä opintokokonaisuus pyrkii johdattamaan opiskelijan nykyteatterillisten kysymysten
ääreen ja tarjoamaan välineitä ja sanastoa näiden käsittelyyn. Päämääränä on, että opiskelija voisi
luontevasti ja rohkeasti käyttää oppimaansa oman maailmankuvansa hahmottamisessa ja omassa
taiteellisessa työssään.
Nykyteatterin erikoistumisopinnoissa korostetaan kysyvää, kriittistä, kokeilevaa ja uteliasta suhtautumista
traditioon, työtapoihin, estetiikkaan ja todellisuuteen. Kysymme yhä uudestaan mitä pidämme totena, mitä
arvossa ja pyrimme näkemään kirkkaasti mitä maailmankuvia ja pyrintöjä eri työtavat, estetiikat, traditiot,
uudet kokeilut ja todellisuuskäsitykset pitävät sisällään. Teoria ja käytäntö kiertyvät yhteen. Kurssit
koostuvat keskusteluista, kokeiluista ja osallistumisesta. Opiskelu tapahtuu ammattirajojen yli ja kokoaa
yhteen eri koulutusohjelmien opiskelijoita sekä kurssien vetäjinä eri alojen taiteilijoita. Tavoitteena on
avoin, moniääninen ja uusia muotoja esiin kutsuva työskentely, jossa jokainen osallistuja saa etsiä omia
taiteellisia suuntiaan muiden rinnalla - erilaisista, yhteisistä ja väärinymmärretyistäkin ideoista inspiroituen.
Opinnot on tarkoitettu kaikille Teatterikorkeakoulun maisteriopiskelijoille. Taideyliopiston ja Aalto-ARTSin
opiskelijat voivat hakea kursseille ns. liikkuvuusopintoina ja muiden yliopistojen opiskelijat JOOsopimuksilla. Hakemukseen tulee liittää CV ja motivaatiokirje.
Ilmoittautuminen
Nykyteatterin erikoistumisopinnot muodostavat kokonaisuuden, mutta myös erillisille opintojaksoille voi
osallistua. Kokonaisuuden täydessä laajuudessaan suorittavilta edellytetään oppimispäiväkirjan pitämistä.
Oppimispäiväkirjat käsitellään erikseen sovittavassa tapaamisessa nykyteatterin lehtorin kanssa.
Opintoihin osallistuminen sovitaan ensin oman koulutusohjelman lehtorin kanssa HOPS-palaverin
yhteydessä. Ilmoittautuminen kursseille tapahtuu samaan aikaan kuin perusopetukseen ilmoittautuminen.
Kursseilla edellytetään 100% läsnäoloa ja annettujen kotitehtävien tekemistä. Mahdollisista poissaoloista
ja/tai korvaavuuksista on aina erikseen –ja mielellään etukäteen - neuvoteltava vastaavan opettajan kanssa.
Mikäli kaikki kurssin osanottajat puhuvat suomea (tai jotain muuta samaa kieltä), opetuskieleksi valitaan
suomi (tai kyseinen kieli). Kurssikuvauksen ollessa englanniksi, opetus on myös pääsääntöisesti
englanninkielistä. Millä vaan kurssilla puhumme tarpeen niin vaatiessa monia kieliä.
OPINTOKOKONAISUUTEEN KUULUVAT OPINTOJAKSOT
Nykyteatterin erikoistumisopinnot, YHTEENSÄ 25 op., koostuu seuraavista opintojaksoista (2014-2016):
JOHDANTO 4 op
2
5
NYKYTAIDETTA KATSOMASSA 2 op
TAITEELLISET PROSESSIT 8-10 op
POLITICS AND PERFORMANCE 8-10 op
OPPIMISPÄIVÄKIRJA 1 op
Opintojaksot suoritetaan valitsemalla kurssitarjonnasta oppilasta kiinnostavat ja hänen opintojaan tukevat
kurssit/seminaarit/työpajat, aina mainitun opintopistemäärän mukaisesti. Kurssitarjonta vaihtelee
vuosittain, mutta kussakin opintojaksossa järjestetään joka vuosi vähintään kokonaisuuteen vaadittava
määrä opetusta. Kursseja voi siis suorittaa useamman vuoden aikana. Oppimispäiväkirjaa kannattaa
päivittää opintojen edetessä omaan tahtiin!
Mikäli olet suorittamassa erikoistumisopintoja kokonaisuudessaan huomioi että Nykyteatterin
erikoistumisopinnoiksi käy myös mahdollisesti muiden Akatemioiden/laitosten järjestämä opetus.
Korvaavuuksista voit tiedustella suoraan Nykyteatterin lehtorilta.
KURSSITARJONTA LUKUVUONNA 2014-15, opintojaksoittain:
JOHDANTO, 4 OP
Nykyteatterin historia 2 op
Johdatus nykyteatteriin 2 op
NYKYTAIDETTA KATSOMASSA, 2 op
Katsojana nykyteatterissa, Baltic circle-festival 2 op
TAITEELLISET PROSESSIT, 8-10 o
Ihminen meets ihminen 4 op
Nykyteatterin sooloprojekti 4 op
Public space, open stage 2 op
My own bodies 2 op
Livekuunnelma 2 op
POLITICS AND PERFORMANCE, 8-10 op
Suurteos – avauksia feministiseen esitystaiteeseen 2-4 op
Hologrammi (maailmankaikkeus on) 2 op
Hiljaisuus ja halvaus 2 op
Lukupiiri 2-4 op
Tarkemmat kurssikuvaukset, ajat ja sisällöt (aikajärjestyksessä)
2
6
NYKYTEATTERIN HISTORIA
Opettaja
Tunniste
OP
Aika
Hanna-Leena Helavuori
10-NYM06
2
VKOT 35-36
ti 26.8., ke 27.8., to 28.8., ti 2.9., ke 3.9. ja to 4.9. klo 17.15-20.15
Sisältö
Sisältö: Käsittelyn kohteena ovat teatterin ja näytelmän/tekstin suhde, ohjaajuus ja valta,
näyttelijä/esittäjä. Kehitystä käsitellään teatterille keskeisten osatekijöiden ruumiin, tilan ja
ajan ja tekstin kautta. Teatteria tarkastellaan myös suhteessa muihin taiteenlajeihin,
erityisesti kuvataiteeseen, performanssiin ja tanssiin.
Tavoitteet
Opiskelija osaa hahmottaa muutoksia, joita länsimaisen teatterin itseymmärryksessä on
tapahtunut 1960-luvulta nykyhetkeen.
JOHDATUS NYKYTEATTERIIN
Opettaja
Tunniste
OP
Aika
Aune Kallinen
10-NYM01
2
VKOT 37-39
ti 9.9., to 11.9., ti 16.9., to 18.9., ti 23.9., to 25.9. klo 17.15-20.15
Sisältö
Opintojaksolla tutustutaan nykyteatteriin ja sen keskeisiin kysymyksiin ja käsitteisiin
luentojen, keskustelujen ja kokeilujen kautta. Pohdimme mm. tekijän/katsojan/toimijan
rooleja ja rajoja ja tutustumme tilan/ajan/poliittisen käsitteisiin nykyteatterin kontekstissa.
Mietimme mitä työkaluja eron käsite (differénce) tarjoaa esityksien tekoon. Pyrimme
näkemään kriittisessä valossa omat totuutemme, tulemaan tietoisiksi miten nämä
”totuudet” syntyvät ja keksimään keinoja niiden liikuttamiseksi tarpeen vaatiessa.
Keskustelut ja oivallukset pyrimme muuttamaan käytännöksi – harjoitteiksi ja pieniksi
esityksiksi, selkiyttäen näin teorian ja käytännön, maailmankuvien ja taidekäsitysten välisiä
elimellisiä suhteita.
Tavoitteet
Opiskelija tuntee ja ymmärtää nykyteatterin keskeisintä käsitteistöä, osaa tarkastella
analyyttisesti nykyteatterin eri muotoja ja ilmenemiä sekä osaa tarkastella kriittisesti omaa
teatterikäsitystään ja ymmärtää sen suhteessa omaan maailmankuvaansa. Hän omaa
välineitä omien taidekäsitystensä ja työtapojensa laajentamiseen, muuttamiseen ja
uudelleen muotoiluun.
2
7
LUKUPIIRI
Opettaja
Tunniste
OP
Aika
Aune Kallinen ja Ville Sandqvist
10-NYM39
4
Keskiviikkoisin:
1.10., 29.10., 26.11., 10.12.2014, 28.1., 25.2., 25.3. ja 22.4.2015 klo 17-19.30
Sisältö
Lukupiiri kokoontuu kerran kuussa läpi koko lukuvuoden. Lukulistalla tekstejä taiteen ja
yhteiskunnan rajapinnoilta. Päämääränä sattumanvarainen mutta kiihottava otanta poikki- ja
monitaiteellisia sekä poikki- ja monitieteisiä lukukokemuksia, joista keskusteleminen avaa
uusia näkymiä taiteeseen, yhteiskuntaan ja tulevaisuuteen.
Lukulistalla mm. Kirkkopelto: Tilapäiset absoluutit, yleistetyn antropomorfismin toinen
manifesti, Nussbaum: Talouskasvua tärkeämpää, Massey: Tilan politiikka. Lukulista täydentyy
ennen kurssin alkua. Osallistujilla mahdollisuus vaikuttaa valintoihin ensimmäisellä
tapaamiskerralla.
Tavoitteet
Opiskelija oppii löytämään aikaa tekstien lukemiseen ja syventymiseen. Hän kykenee
artikuloimaan omat havaintonsa ja jakamaan ne toisten kanssa.
SUURTEOS - AVAUKSIA FEMINISTISEEN ESITYSTAITEESEEN
Opettaja
Tunniste
OP
Aika
Anna Cadia ja Anni Klein
10-NYM36
2-4
Tapaamiset torstaisin:
2.10., 13.11., 27.11., 11.12., 5.1., 26.2., 26.3. ja 23.4. klo 17.15-20.30
Sisältö
Suurteos on esitystaiteilija Anna Cadia ja ohjaaja Anni Klein moniosainen esityssarja, joka
toteutetaan vuosina 2013-17. Useat itsenäiset osat pyrkivät selvittämään mitä feminismi on.
Osat ovat niin toteutustavaltaan, muodoltaan kuin työryhmän kokoonpanon suhteen
erilaisia, mutta lähtökohdat ja tematiikka ovat samat: mitä feministinen esitystaide on ollut,
miksi se on syntynyt, missä oloissa, minkälaisia teoksia on tehty ja miksi, miksi ne olivat
feministisiä, mitä ovat tämän ajan feministiset esitykset ja mitä ne voisivat olla.
Nykyteatterin erikoistumisopintojen osana järjestettävä Suurteos-seminaari soveltaa
sarjallisuuden ideaa niin, että jokaisella kokoontumiskerralla avataan uusi näkökulma
feminismiin ja feministisiin teoksiin. Kurssi koostuu teoriaosuuksista ja käytännön
työskentelystä. Kurssin aikana kuullaan vierailevia luennoitsijoita, keskustellaan kerralle
valitun näkökulman pohjalta ja kokeillaan erilaisia esityksellisiä lähestymistapoja feminismiin.
Tavoitteet
Kurssin tavoitteena on avata erilaisia feministisiä näkökulmia esitystaiteeseen ja kehittää
feminismiin liittyvää ajattelua ja kommunikaatiota.Opiskelijat tutustuvat feminismin
2
8
keskeisiin käsitteisiin ja feministisen esitystaiteen historiaa. He hahmottavat omakohtaisesti
minkälaisia näkökulmia saatu tietoa avaa heidän omaan taiteelliseen työskentelyynsä.
MY OWN BODIES
CREDITS
Code
Teacher
Time
Contents/
objectives
2
10-NYM34
Tove Sahlin
Weeks 40-41 Tue-Fri at 11-17. Tove's performance on Tue 30.9 at 19.00 /
performance by the students on Fri 10.10 at 19.00.
This workshop is all about shaking and getting shaken up. Shaking will be explored as a
movement, emotions and linguistic metaphor. Sahlin underscores issues about adaptation,
empathy and commitment. Shake is the smallest common denominator for all bodies – old,
new born, ill, strong, safe and scared. Nature has the potential to shake entire landscapes.
People describe traumatic events in their lives as shaky. We all shake in moments of fever,
strong emotions and sexual pleasure. One can also shake it on the dance floor, shake off
uncomfortable experiences and shake up a room with ones presence.
Tove Sahlin’s concept is to give away the solo piece to the participants. First of all, the solo
performance is shown to the public. The participants come to see the performance and from
there on starts a process to rebuild the material of the piece into a new group piece. The
visual concept, the light- and the sound design can be recycled and used, if the group wishes.
“My Own Bodies – All stars“ will premiere after two weeks of work. During the process, the
participants will observe, critize, test, copy, demolish, reconstruct and finally appropriate the
piece and make it their own. With playfulness and humor the choreographer will be
supporting the transformation process. Tove Sahlin is an experienced workshop leader and
will guide the group through this inspiring, creative and demanding workshop.
NYKYTEATTERIN SOOLOPROJEKTI
Opettaja
Tunniste
OP
Aika
Laura Murtomaa ja Aune Kallinen
10-NYM18
4
Syksyn yhteinen tapaaminen ke 8.10. klo 17.15-20.15. Syksyn ja kevään muut yhteiset
tapaamiset ja mahdolliset esiintymiset/avoimet demot sovitaan porukalla.
Huom
Kurssille valitaan rajallinen määrä osallistujia. Lähetä motivaatiokirje (myös TeaKin omat
opiskelijat!) s-postilla [email protected] elokuun loppuun mennessä!
Sisältö
Nykyteatterin sooloprojektissa opiskelija valmistaa ja esittää soolon, jossa hän vapaasti voi
testata omia taiteellisia ideoitaan ja ideaalejaan, tutkia ja kehittää kiinnostavaksi kokemiaan
taiteellisen ilmaisun keinoja, altistaen itsensä tavalla tai toisella kerronnan välineeksi. Tyyli ja
tavoitteet ovat lähtökohtaisesti vapaat, opiskelija määrittelee ne prosessin myötä ohjaavan
opettajan tuella.
2
9
Tavoitteet
Opiskelija osaa valmistaa soolotyön omista taiteellisista lähtökohdistaan käsin.
IHMINEN MEETS IHMINEN
Opettaja
Tunniste
OP
Aika
Eki Vuori (Aune Kallinen) yhteistyössä Diakonissalaitoksen kanssa
10-NYM32
4
Vko 43 ma-pe klo 9-17, vkoilla 44-46 työskentely tapahtuu iltaisin opiskelijoiden ja
sidosryhmäläisten laatiman aikataulun puitteissa, vkolla 47 esitykset
(mahd. lisäesitykset vkolla 48)
Sisältö
Projektin aikana opiskelija tutustuu haluamiinsa sidosryhmiin Diakonissalaitoksella ja etsii
yhteistyökumppaneita joiden kanssa hän valmistaa kokemuksellisen esityksen, jossa
esityksen katsoja kohtaa ihmisiä erilaisissa elämäntilanteissa. Ihminen meets ihminen on
jatkokehitelty versio Anssi Pirttinevan ideoimasta ja Eero-Tapio Vuoren 2004 ohjaamasta
Katso Ihmistä-kokemusesityksestä. Projeektissa on mukana opiskelijoiden lisäksi Helsingin
Diakonissalaitoksen (HDL) sosiaalityön ammattilaista, sekä omasta halustaan mukaan
valikoituvia HDL:n toimintojen asiakkaita ja myös joitain toimipaikkoja. Sosiaalityön
ammattilaisten mukanaolon tavoitteena on avata heille uusia näkökulmia ja keinoja oman
työn ammatilliseen uudistamiseen. HDL:n asiakkaille produktio tarjoaa mahdollisuuden tulla
kohdatuksi ihmisenä, sekä nähdä itsensä uudesta näkökulmasta ja luo mahdollisuuksia
omaehtoiseen muutokseen. Opiskelijoille prosessi antaa mahdollisuuden:
1) harjoitella esitysten tekoa sosiaalisessa yhteisössä ja siitä käsin
2) ymmärtää soveltavan esitystaiteen mahdollisuuksia ihmisten välisen kommunikaation
foorumina
3) oppia tekemään yhden katsojan kokemuksellisia esityksiä.
HOLOGRAMMI (MAAILMANKAIKKEUS ON)
Opettaja
Tunniste
OP
Aika
Aune Kallinen
10-NYM37
2
Vkot 44-45, ti-pe klo 10-16 (Aikataulu saattaa muuttua!)
Sisältö
Maldacenan konjektuurin mukaan painovoima maailmankaikkeudessa aiheutuu
äärimmäisen pienistä, värähtelevistä säikeistä, joista kaikki koostuu. Matemaattisesti
monimutkaisessa säiemaailmankaikkeudessa on kymmenen ulottuvuutta, joista yksi on aika.
Kuitenkin maailmankaikkeuden tapahtumat varsinaisesti tapahtuvat huomattavasti
yksinkertaisemmassa, vähempien ulottuvuuksien tilassa, jossa ei ole painovoimaa.
Maailmankaikkeus olisi siis luonteeltaan kaksinainen, eräänlainen hologrammi.
3
0
Tavoitteet
Opiskelija alkaa nähdä osan siitä valtavasta mahdollisuuksien kentästä mitä liian suuriin
aiheisiin tarttuminen avaa. Hän alkaa mahdollisesti hahmottaa mitä hologrammi rakenteena
tai ymmärtämisen tapana voi tarkoittaa – ja minkälaisia mahdollisuuksia tarjota – esittävälle
taiteelle.
BALTIC CIRCLE-FESTIVAALIN KANSSA YHTEISTYÖSSÄ (opiskelijoiden toivotaan harkitsevan mahdollisuutta
osallistua kummallekin kurssille!):
PUBLIC SPACE, OPEN STAGE
Code
CREDITS
Time
Contents/
objectives
10-NYM33
2
Week 45 (whole days, also weekends)! The schedule gets more specific when the festival
program is clear
Contents and objectives: Helsinki is nowadays an interesting mixture of the history of zerotoleranz, design capitalism and many lively and innovative grasroot projects, festivals and
happenings as well as a stage for the common, global division to better and poorer areas, an
ever growing imbalance in wellbeing and wealth and the mapping of this process.
In this workshop the central question is, what good or extraordinary has live-art to offer to
the public space? How does it differ from other forms of public art? Is it more participatory,
effective, alive, provocative, gentle? What are the challenges and possibilities of
performative practicies for the public space we know as city (in this case the specific city of
Helsinki)?
In this workshop we meet some activists/artists/specialists, explore students own and realize
one or several actions in the public space according to the plans made by the students
themselves.
KATSOJANA NYKYTEATTERISSA, BALTIC CIRCLE-FESTIVAL
Opettaja
Tunniste
OP
Aika
Aune Kallinen
10-NYM27
2
Vko 46, 10-16.11. HUOM! festivaalin aikana täysi ohjelma myöhäisiä iltoja myöten! Aikataulu
tarkentuu festivaaliohjelman myötä.
Sisältö
Opintojakso koostuu katsomiseen liittyvistä harjoitteista ja kokeiluista, Baltic circlefestivaaliesityksistä, yleisökeskusteluista ja muihin festivaalin yhteydessä järjestettäviin
tapaamisiin osallistumisesta. Opiskelijat toimivat mahdollisesti yleisökeskustelujen vetäjinä
sekä kirjoittavat kurssin jälkeen esseen. Pohdimme katsojan roolia nykyteatterissa,
osallisuutta ja valtaa joka meillä katsojina on esitysten merkitysten ja esitystilanteen
3
1
rakentajana. Mietimme millä sanoilla puhumme esityksistä etu-ja jälkikäteen ja miten näillä
sanoilla luomme esitystilannetta tietynlaiseksi. Pyrimme tulemaan tietoisiksi omista
katsomisen konventioistamme ja näkemään sellaistakin minkä ohi yleensä kuljemme.
Tavoitteet
Opiskelija oppii tunnistamaan ja käyttämään hyväksi katsojan monia rooleja. Hän tulee
tietoiseksi omasta osallisuudestaan katsojana ja ymmärtää miten voi hyödyntää tätä myös
taiteen tekijänä. Opiskelija osaa keskustella nähdyistä esityksistä kriittisesti, monipuolisesti ja
konteksti huomioiden ja hän osaa lukea erilaisten estetiikkojen ja työtapojen sisältämiä
maailmankuvia.
HILJAISUUS JA HALVAUS
Opettaja
Tunniste
OP
Aika
Aune Kallinen
10-NYM38
2
Vko 49, 1-5.12. retriitti (lähtö maanantaina klo 12, paluu perjantaina klo 12)
Sisältö
Tutkimme hiljaisuutta ja liikkumattomuutta itseämme, luontoa ja toisiamme kuunnellen.
Päivät ovat strukturoidut ja rakentuvat pitkistä hiljaisista jaksoista sekä sovituista (vähistä)
keskusteluista/ääntelyistä ja vedetyistä hiljaisista harjoitteista, joissa etsimme liikkeen ja
liikkumattomuuden rajapintoja.
Tavoitteet
Tavoitteena on luopua luomisesta, keksimisestä ja tuottamisesta. Hiljaisuus ja halvaus avaa
kokemuksellista ymmärrystä olemassaolon eri tasoista, herkistää korvat kuulemaan sellaista
mikä hukkuu hälyyn ja avaa omaa havainnoimiskykyä. Tämä kaikki auttaa ymmärtämään
paremmin osallistujien omia taiteellisia laatuja ja intressejä ja tekee tilaa sellaisten
työtapojen synnylle jotka ovat sekä henkilökohtaisia että yhteisöllisesti ja taiteellisesti
perusteluja ja välttämättömiä.
LIVEKUUNNELMA ”JOUTOMAA”
Opettaja
Tunniste
OP
Aika
Laura Murtomaa ja Aune Kallinen
10-NYM35
2
Vkot 19-20, toukokuussa ulkona, yhteisten opintojen aikaan
Sisältö
Livekuunnelma-kurssin lähtökohdat ovat paikkaerityiset ja äänikeskeiset. Kurssi toteutetaan
joutomaalla (paikka valitaan keväällä 2015): tutustumme valittuun paikkaan, sen historiaan,
luonteeseen, asukkaisiin, ääniin ja äänellisiin mahdollisuuksiin, paikan politiikkaan,
toimintoihin, tulevaisuuteen. Suunnittelemme ja toteutamme paikassa livekuunnelman,
jonka demoesitystä voi tulla seuraamaan paikan päälle. Sen voi mahdollisesti myös kuunnella
suorana radiosta (yhteistyöstä Radio Helsingin kanssa neuvotellaan/ kuunnelman voi
mahdollisesti streamata Taideyliopiston omien nettisivujen kautta).
3
2
Tavoitteet
Opiskelija oppii hahmottamaan paikkaerityisen työskentelyn lähtökohtia ja kuulemaan
paikan tarjoamat mahdollisuudet livekuunnelman lähtökohtana. Hän osaa käyttää esille
nousevaa ja yllättävää materiaalia -siinä missä tuottamaansakin äänellistä materiaalia- osana
kuunnelman dramaturgiaa.
AVOIN YLIOPISTO
Teatterikorkeakoulun avoimessa yliopistossa voit opiskella teatterin ja tanssin tuntemusta edistäviä ja
taitoja kehittäviä aineita. Osana yliopistoa ja koulutukselliseen tasa-arvoon pyrkivänä aikuiskoulutuksena
opinnot antavat teatteri- ja tanssialan akateemista sivistystä ammatilliseen koulutukseen perehtyville ja
soveltuvat samalla sivuaineopinnoiksi yliopistojen opiskelijoille sekä tutkintoja täydentävien aineopintojen
suorittajille.
Opetus järjestetään ensisijassa käytäntöön painottuvina lyhyinä opintojaksoina (2-9 op) ja
opintokokonaisuuksina (10-40 op). Opetussisällöistä päättää korkeakoulun opetus- ja tutkimusneuvosto,
joka hyväksyy lukukausittain avoimen yliopiston opetussuunnitelmat. Opiskelija voi sisällyttää opinnot
teatteri- tai muun alan tutkintoonsa neuvoteltuaan opintojen soveltuvuudesta / vastaavuudesta omassa
oppilaitoksessaan.
Ilmoittautuminen ja valinta opintoihin tapahtuu opintokokonaisuudesta riippuen
ilmoittautumisjärjestyksessä tai valintakokeen kautta opintojen vaatiessa sitoutumista tai taitoja. Muussa
tapauksessa opiskelemaan otetaan ennakkotehtävien tai hakemusten perusteella.
Avoimen yliopiston kurssitarjonnat voit tarkistaa parhaiten Teatterikorkeakoulun verkkosivuilta.
Yhteistyöoppilaitokset
Teatterikorkeakoulun avoimen yliopiston yhteistyöoppilaitokset järjestävät avoimen yliopiston opetusta
myös eri puolella maata. Opettajina kaikissa opinnoissa ovat Teatterikorkeakoulun omat opettajat tai muut
korkeakoulun hyväksymät alan ammattilaiset ja asiantuntijat.
LIIKKUVUUSTARJONTA
Vuoden 2013 alussa Teatterikorkeakoulu yhdistyi Kuvataideakatemian ja Sibelius-Akatemian kanssa
Taideyliopistoksi. Taideyliopiston perustamisen tavoitteena on taidealojen koulutuksen, tutkimuksen ja
taiteellisen toiminnan laadun vahvistaminen. Opek koordinoi ja hallinnoi TeaKin ja Taideyliopiston sekä
Aalto-ARTSin välistä liikkuvuutta. Lisätietoja ja ajankohtaisia asioita liikkuvuudesta löydät Artsista:
https://artsi.uniarts.fi/web/liikkuvuusopinnot
3
3
HENKILÖKUNNAN TAPAHTUMAT
Yhteissuunnitteluseminaarit
Opek vastaa Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun yhteissuunnittelun järjestämisestä.Yhteissuunnittelulla
pyritään riittävän hyvissä ajoin kartoittamaan mahdolliset koulutusohjelmien yhteiset hankkeet ja
projektit.Yhteissuunnittelulla sekä edistetään koulutusohjelmien yhteistyötä että ylläpidetään sitä
jatkuvalla seurannalla.
Yhteissuunnittelun puitteissa Opek järjestää vuosittain lukukauden alussa kolmipäiväisen vetäytymisen,
yhteissuunnitteluseminaarin.Seminaariin osallistuvat kaikki Teatterikorkeakoulun professorit, suunnittelijat,
laitosjohtajat ja Teakin johto. Yhteissuunnittelun jatkoseminaari pidetään syyslukukauden lopussa ja
kevätlukukauden aikana järjestetään koulutusohjelmien välisiä ”kurkistuksia”, joissa päivitetään ja
viimeistellään tulevia yhteistyöprojekteja.
Yhteissuunnitteluseminaariin ovat perinteisesti osallistuneet Aalto Artsin näyttämölavastus-,
pukusuunnittelun- ja elokuvataiteen osastot.
Myös Kuvataideakatemian ja Sibelius-Akatemian edustajat ovat olleet kutsuttuina.
Muut tapahtumat
Opek järjestää yhteissuunnittelun lisäksi muuta yhteistoimintaa Teatterikorkeakoulussa:
Opettajuusjuhla
Koulun pitkäaikaiselle ja ansioituneelle opettajalle järjestettävä läksiäisjuhla. Opettajuusjuhla järjestetään
vain poikkeuksellisen perustelluissa tapauksissa ja se räätälöidään aina juhlittavan henkilön mukaiseksi.
Vuoden panos
Jaetaan publiikissa lukuvuoden päätteeksi. Vuoden panoksen saaja valitaan opiskelijoiden ja henkilökunnan
tekemien ehdotusten pohjalta. Panos-kannustuksena on 2000 euron rahapalkinto. Panoksella halutaan
kannustaa ja kiittää hyvästä työtä ja työasenteesta!
Opettajaseminaari
Koko koulun opetushenkilökunnalle vuosittain, kevätlukukauden alussa, järjestettävä kaksipäiväinen
vetäytymisseminaari.Seminaarin aikana keskustellaan ajankohtaisista opetukseen ja sen kehittämiseen
liittyvistä aiheista. Seminaarilla on myös vaihtuva teema, jonka mukaan seminaariin kutsutaan sekä taiteen
että tieteen edustaja alustamaan ja keskustelemaan. Opettajaseminaariin on osallistunut myös Aalto Artsin
näyttämölavastuksen opettajat.
Opetusneuvoston iltakoulu
Kaksi kertaa lukuvuoden aikana järjestettävä opetusneuvoston jäsenten vapaamuotoinen kokoontuminen,
missä keskustellaan ja linjataan opetuksen kehittämiseen liittyviä asioita.
3
4
Lehtorin iltakoulu
Kaksi kertaa lukuvuoden aikana järjestettävä Teatterikorkeakoulun lehtorien ja vakituisten tuntiopettajien
vapaamuotoinen kokoontuminen, missä keskustellaan ajankohtaisista opetukseen ja opettamiseen
liittyvistä asioista
Peda-kahvila
Kaksi kertaa lukuvuoden aikana järjestettävä parituntinen alkuillan keskustelutilaisuus, missä vierailijan
johdolla keskustellaan valitusta opettamiseen ja pedagogiikkaan liittyvästä aiheesta.
3
5