Opetusohjelmaohjeesta - Sibelius

Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun
ohje opetusohjelmien laatimiseen
lukuvuodelle 2013–2014
Hyväksytty Opetusneuvossa 27.11.2012
Sisällysluettelo
1. Opetussuunnitelmatyö
2 1.1 TUTKINTOVAATIMUKSET, OPETUSOHJELMA JA YHTEISSUUNNITTELU
3 1.2 KOULUTUSTA JÄRJESTÄVIEN YKSIKÖIDEN VÄLISET KOHTAAMISET
4 2. Opetusohjelmatyön strategiset tavoitteet
6 2.1 OPETUSNEUVOSTON LINJAUKSET
7
3. Opintoja ja opetusta koskeva viestintä
9 3.1 OPETUSOHJELMAN LAATIMISEN VAIHEET
3.2 OPINTOJEN MITOITUS
10
12
Lukuvuoden 2013–2014 aikataulu
14 Opetuksen suunnittelun aikataulu 2013
16 1
1. Opetussuunnitelmatyö
Opetussuunnitelmatyötä Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa ohjaa strategia, perustutkintojen sekä
jatkotutkintojen tutkintosäännöt, opetusta ja opiskelua koskevat muut säännöt sekä Opetusneuvoston yhteiset
linjaukset tässä ohjeessa.
Opetusneuvosto hyväksyi 17.1.2012 ensimmäisen yhteisen opetusohjelmaohjeen ohjatakseen lukuvuoden
2012/13 opetussuunnitelmatyötä. Ohjeen tarkoitus on tukea koulutus- ja maisteriohjelmien ja opetusta antavien
keskusten (Opek ja Tutke1) työtä, varmistaa, että akatemiatasolla noudatetaan yhteisiä periaatteita ja aikatauluja
sekä edistää sisäistä ja ulkoista yhteistyötä. Jatkossa näistä kaikista käytetään yhteisnimitystä koulutusta antavat
yksiköt. Ohjeistusta on valmisteltu Opinto- ja tutkimuspalveluiden Opetuksen suunnittelun ja kehittämisen
tiimissä edellisvuoden tapaan.
Perustutkintojen tutkintosäännön mukaan peruskoulutus järjestetään koulutus- ja maisteriohjelmina, jonka
tutkintovaatimukset opetusneuvosto hyväksyy laitosten johtoryhmien esityksestä viideksi vuodeksi kerrallaan.
Tutkintovaatimuksissa ilmoitetaan opintojaksojen nimi laajuus ja osaamistavoitteet. Laitosten johtoryhmät
hyväksyvät vuosittaiset opetusohjelmat, joissa ilmoitetaan toteutettavien opintojaksojen aikataulut, toteutustavat,
arvostelu, sisältö, suoritustavat, mahdolliset opintojaksolle osallistumisen edellytykset sekä opettajat.
Tarvittaessa tietoja tarkennetaan lukuvuoden aikana professorin/laitosjohtajan päätöksellä.
Jatkotutkintojen tutkintosäännön mukaan jatkotutkintokoulutuksen tutkintovaatimukset hyväksyy
tutkimusneuvosto esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen johtoryhmän esityksestä. Tutkintovaatimuksissa
ilmoitetaan opintokokonaisuuden nimi, laajuus ja sisältö-/osaamistavoitteet. Yksikön johtoryhmä hyväksyy
vuosittaiset opetusohjelmat, joissa ilmoitetaan toteutettavien opintojaksojen aikataulut, toteutustavat, arvostelu,
sisältö, suoritustavat, mahdolliset opintojaksolle osallistumisen edellytykset sekä opettajat.
1
Opek - Yhteisen opetuksen keskus, Tutke - Esittävien taiteiden tutkimuskeskus
2
Taulukko 1. Opetuksen järjestämistä ohjaavat seikat tutkintosääntöjen mukaan.
Taso
Missä hyväksytään ja
miten usein?
Teatterikorkeakoulun
perustutkintojen
tutkintosääntö
TeaKin hallitus
TeaKin
jatkotutkintojen
tutkintosääntö
TeaKin hallitus
Tutkintovaatimukset
Opetusohjelma
Opetusneuvosto
hyväksyy laitoksen
esityksestä viideksi
vuodeksi kerrallaan.
Tehdään vuosittain ja
hyväksytään laitosten
johtoryhmissä
Tutkimusneuvosto
hyväksyy Tutken
johtoryhmän
esityksestä
tarvittaessa.
Mitä määrittelee?
Sisältö
Koulutusohjelmat,
tutkinnot, niiden
yleisen rakenteen ja
laajuuden
Tutkinnot, niiden
laajuudet ja yleisen
rakenteen sekä jatkoopiskelijavalintaan,
opintosuorituksiin ja
opin- ja
taidonnäytteeseen
liittyvät
menettelytavat
Tutkintoon liittyvän
opetuksen rakenne,
opintokokonaisuudet
ja sisältö.
Lukuvuoden aikana
opetettavat
opintojaksot
Opintojaksojen
nimet, laajuudet ja
osaamistavoitteet
Toteutettavien
opintojaksojen,
aikataulut,
toteutustavat,
arvostelu, sisältö,
suoritustavat,
mahdolliset jaksolle
osallistumisen
edellytykset ja
opettajat
Useimpien koulutusohjelmien tutkintovaatimukset ovat voimassa 2010–2015 ja useimpien maisteriohjelmien
tutkintovaatimukset puolestaan vuosina 2009–2014. Jatkotutkintojen tutkintovaatimusten voimassaoloa ei ole
rajattu, vaan niitä uusitaan tarpeen mukaan.
1.1 Tutkintovaatimukset, opetusohjelma ja yhteissuunnittelu
Teatterikorkeakoulun opetussuunnitelmatyössä on tutkintosäännön mukaisesti kaksi rinnakkaista tasoa, joista
tutkintovaatimustaso on pysyvämpi ja opetusohjelma päätetään vuosittain.
Ennakoitaessa tutkintovaatimusten tulevaa uudistamista on lukuvuonna 2012/13 erityisiksi kehittämiskohteiksi
tunnistettu tarve lisätä valinnaisten opintojen määrää eri koulutus- ja maisteriohjelmissa. Tämä siksi, että
strategiset tavoitteet opiskelijoiden osaaminen laajentamisesta ja opintopolkujen monipuolistamisesta olisivat
mahdollisia. Samoista syistä on aloitettu keskustelu pää- ja sivuaineista sekä kaikille yhteisistä opinnoista.
Vertailukohteena ovat toimineet toisaalta Aalto ARTS, jossa kandidaatin tutkinnon osalta on uusi keskitetty
ohjaus ja maisteritasolla vastaava ohjaus tulollaan sekä Sibelius-Akatemia, jossa pää- ja sivuainerakenne on
vastikään lanseerattu. Nämä asiat vaikuttavat jo nyt opetussuunnitelmatyöhön, kun tavoitteena sekä
rakenteellisesti että käytännössä on lisätä yhteistyötä ja mahdollistaa opiskelijoiden liikkuvuutta.
Todennäköisesti maisteriohjelmien tutkintovaatimukset päivitetään keväällä 2014 ja viisivuotisten
koulutusohjelmien keväällä 2015 ja silloin erillisellä ohjeistuksella.
3
Koulutus- ja maisteriohjelmilla on erilaisia määriä tutkintoihin sisällytettäviä vapaavalintaisia tai vaihtoehtoisia
opintoja. Näihin on mahdollista sisällyttää opintoja paitsi oman koulutusohjelman myös yhteisten opintojen,
avoimen yliopiston, toisten koulutusohjelmien, toisten akatemioiden, Aalto ARTS – Teak toiminta-alustan ja
JOO -opintojen opetustarjonnasta.
Opetusohjelman kehittämisen välineinä toimivat muun muassa koulutusohjelmien ja keskusten itse- ja
vertaisarviointi, suoraan opiskelijoilta kerätty palaute sekä koko akatemian tasolla vuosittaiset
rehtorin/dekaanin opintoja koskevat kyselyt. Ohjelmakohtaisen opiskelijapalautteen ja rehtorin kyselyn
perusteella koulutusohjelmat kirjaavat keskeiset kehittämistoimenpiteet, joiden toteutumista seurataan
tulosneuvotteluissa.
Tutkintovaatimukset
Tutkintovaatimukset perustuvat arvioon opiskelijoiden osaamistarpeista työelämässä,
taiteenalakohtaisesta keskeisimmästä osaamisesta sekä siihen kohdistuvista muutostarpeista.
käsitykseen
Opetusohjelma
Opetusohjelma perustuu tutkintovaatimuksiin ja se koostuu lukuvuoden aikana järjestettävästä opetuksesta.
Opetusohjelmatasolla on mahdollistaa täsmentää ja uudistaa sisältöjä tarpeen mukaan ja silti saavuttaa
tutkintovaatimustasolla määritellyt osaamistavoitteet. Vuosittaisessa opetusohjelmassa ei siis määritellä
osaamistavoitteita uusiksi. Koulutusohjelmat ovat professorin johdolla vastuussa opetusohjelmasta.
Yhteissuunnittelu
Yhteistyötä ja -toimintaa, pidemmän tähtäimen ennakointia ja koordinointia tuetaan vuosittaisilla
yhteissuunnitteluseminaareilla ja niiden seurantatapaamisilla. Näissä käsitellään opetusta, uusia hankkeita ja
esitystoimintaa kolmen lukuvuoden tähtäimellä ja keskustellaan periaatteellisesti tärkeistä, kaikkien toimintaan
vaikuttavista aiheista. Prosessiin osallistuvat myös muiden akatemioiden ja Aalto ARTSin edustajat.
Yhteissuunnittelu konkretisoituu opetusohjelmatyössä ja koulutusohjelmien välisessä yhteistyössä niin
sanotussa verkostoituneessa opetussuunnitelmatyössä. Tästä yhteistyöstä sovitaan kirjallisilla sopimuksilla.
1.2 Koulutusta järjestävien yksiköiden väliset kohtaamiset
Koulutusta järjestävien yksiköiden välisiä kohtaamisia on Teatterikorkeakoulussa edistetty ja tuettu pitkään ja
määrätietoisesti. Opettajaryhmä, joka 1990 –luvun lopulla osallistui korkeakoulun itsearviointiin, jatkoi
toimintaansa epävirallisena opetuksen kehittämisryhmänä silloisen opetuksesta vastaavan vararehtorin johdolla.
2000 –luvun puolessa välissä ryhmän asema virallistettiin yhteisen opetuksen keskuksena (Opek).
Opek
-
koordinoi opetuksen yhteissuunnittelua
järjestää eri koulutusohjelmille yhteistä opetusta sekä avointa yliopisto-opetusta
toimii opetuksen kehittämisestä keskustelevana ryhmänä
vastaa opetuksen kehittämisestä ja arvioinneista
tekee esityksiä opetus- ja tutkimusneuvostolle sekä koulutus- ja maisteriohjelmille
käy pedagogista keskustelua Teatterikorkeakoulun taideopetuksesta ja sen kehittämisen edellytyksistä,
käy keskustelua opettamiseen ja oppimiseen liittyvistä kysymyksistä,
tähtää teatteri- ja tanssitaiteen pedagogisen perinteen vahvistamiseen ja opettajien
taideopettajaidentiteetin vahvistamiseen sekä työn tukemiseen
edistää uusia opetusmuotoja ja -menetelmiä
edistää Taideyliopiston taiteellista ja pedagogista yhteistyötä
järjestää opettajien täydennyskoulutusta
Yhteistyö Aalto ARTSin Elokuvataiteen ja lavastuksen laitoksen kanssa on kuulunut kiinteänä osana tähän.
Tutken yhteistyö KuvAn kanssa on jatkunut monta vuotta, samoin yhteistyö opettajan pedagogisissa opinnoissa
Sibelius-Akatemian ja Aalto Artsin kanssa. Jatkossa akatemioiden välinen yhteistyö lisääntyy ja Aalto Arts-TeaK
4
toiminta-alusta mahdollistaa yliopistojen välistä yhteistyötä. Teatterikorkeakoulussa kohtaamisia tapahtuu
muun muassa yleisopinnoissa, yhteisissä opinnoissa, esitystoiminnassa ja muussa perus- ja jatko-opetuksessa.
Kohtaamisissa ja yhteistyössä seuraavat käsitteet tai toimintamuodot ovat keskeisiä:
Verkostoitunut opetussuunnittelu
Verkostoituneella opetussuunnittelulla tarkoitetaan yhteistä opetussuunnittelua, jossa sovitaan
yhteisopetuksesta ja liikkuvuusopinnoista siten, että ne aikataulutetaan sitovasti ennen koulutus- tai
maisteriohjelman muun opetustarjonnan aikatauluttamista. Verkostoitunut opetussuunnittelu on keskeinen
yhteissuunnittelun jalkauttamisen tapa.
Verkostoituneet yhteistyöneuvottelut eli ”kurkistukset”
Kurkistuksilla tarkoitetaan koulutusta järjestävien yksiköiden yhteistyöneuvotteluja, joissa yhteistyöstä sovitaan
verkostoituneen opetussuunnittelun periaatteella. Kurkistuksissa sovitaan sekä yhteisopetuksesta eli yhdessä
toteutettavista opintojaksoista, että toisille omasta opetustarjonnasta avattavista opintojaksoista eli
liikkuvuusopinnoista.
Sovitut yhteistyöt kootaan taulukkoon, joka päivitetään Pandorassa. Taulukon tietojen pohjalta laaditaan
kirjalliset sopimukset syys- ja kevätlukukaudelle erikseen laitos- tai koulutusohjelmajohtajien
allekirjoitettavaksi.
Liikkuvuusopinnot
Taideyliopiston akatemiat kartoittavat omasta opetustarjonnastaan sellaisia kursseja, jotka on mahdollista avata
muiden akatemioiden tutkinto-opiskelijoille. Toisista akatemioista valittavat kurssit tai akatemioiden yhteinen
opetus hyväksytään opiskelijoiden hopseissa. Aalto-ARTSin Elokuvatiteen ja lavastustaiteen laitoksen ja
Teatterikorkeakoulun välinen alustayhteistyö tarjoaa vastavuoroisesti liikkuvuusopintoja kummankin yliopiston
opiskelijoille. Opiskelijan tulee tarvittaessa keskustella opintojaksojen soveltuvuudesta omaan tutkintoonsa
omassa akatemiassaan. Liikkuvuuden lähtökohtana on se, että kurssit voidaan sisällyttää kotiakatemian
minimilaajuisiin tutkintoihin.
Teakin sisäinen liikkuvuus
Teatterikorkeakoulun opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa oman koulutus-/maisteriohjelmansa opintojen
lisäksi toisten TeaKin koulutusohjelmien opintoja sekä Opekin järjestämiä kaikille ohjelmille yhteisiä opintojen,
joista käytetään nimitystä ”yhteiset opinnot”. Opek järjestää myös opintokokonaisuutta Nykyteatterin
erikoistumisopinnot 25 op, joka on avoin kaikille TeaKin sisällä ja myös muiden akatemioiden ja Aalto ARTSin
opiskelijoille.
Koulutusohjelmat ilmoittavat omassa opetusohjelmassaan muiden koulutusohjelmien opiskelijoille avoimet
opinnot. TeaKin opiskelijat ilmoittautuvat toisten ohjelmien opintoihin ja Opekin järjestämään opetukseen
WebOodissa samoina ilmoittautumisaikoina kuin oman koulutus-/maisteriohjelmansa opintoihin.
Liikkuvuusopinnot Taideyliopistossa ja Aalto ARTsissa
Taideyliopiston akatemioiden ja Aalto –yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kanssa on
Teatterikorkeakoulussa sovittu yhteistyöstä, joka mahdollistaa sen, että opiskelijat voivat suorittaa erillisiä
opintoja toisissa akatemioissa osaksi tutkintoaan. Sopimus Aaltos-ARTsin kanssa koskee tässä vaiheessa
ainoastaan TeaKia.
Teatterikorkeakoulu järjestää haun liikkuvuusopintoihinsa erikseen syys- ja kevätlukukauden opintoihin.
Tarjonta vahvistetaan koulutusta tarjoavien yksiköiden opetusohjelmissa kun nämä kartoittavat omasta
tarjonnastaan ne jaksot, jotka on mahdollista avata muille. Toisista akatemioista valittavat kurssit hyväksytään
hopseissa ja suoritukset siirretään hyväksilukemisen kautta omiin opiskelijarekistereihin.
5
TeaKin, Taideyliopiston ja Aalto-ARTSin tutkinto-opiskelijoille avoin liikkuvuustarjonta kootaan verkkosivuille
(esim. lukuvuosi 2012-2013: http://www.teak.fi/Liikkuvuusopinnot).
Taulukko 2. Koulutusohjelmien ja niiden opiskelijoiden kohtaamisten tavat TeaKissa.
Kohtaamisten eri tavat
Yhteinen opetus
Esitystoiminta
Sisältö
Yleisopinnot (esim. BA:
kielet, tvt, perehdytys,
HOPS, työelämään)
Koulutusohjelmien
väliset ja niiden omat
produktiot.
Yhteisen opetuksen
opintojaksot
(yhteistyössä
koulutusohjelmien ja
Tutken kanssa)
Vastuutaho
Opek
Opetuksen ajankohta
Syyslukukauden alku ja
loppu sekä
kevätlukukauden loppu.
Koordinaation
ajankohdat
Opetusneuvosto hyväksyy
keväällä seuraavaksi
lukuvuodeksi
Koulutusohjelmien
väliset kohtaamiset
perusopetuksessa
Koulutusohjelmien
välinen yhteistyö
tutkintoihin kuuluvissa
opintojaksoissa sekä
akatemian sisällä että sen
rajojen yli (yhteisopetus
ja liikkuvuusopinnot).
Opetusteatteri,
esitystoiminnan
suunnitteluryhmä,
laitokset
Pitkin vuotta.
Koulutusohjelmat ja
keskukset, Aalto ARTSTeaK toiminta-alusta,
taideyliopisto.
Pitkin vuotta.
Opetusneuvosto hyväksyy
kaksi kertaa vuodessa.
Kurkistukset tammikuun
aikana. Johtoryhmät
hyväksyvät
opetusohjelmat kerran
vuodessa.
2. Opetusohjelmatyön strategiset tavoitteet
Yhteinen opetusohjelmaohje ohjaa koulutus- ja maisteriohjelmien sekä jatkotutkintokoulutuksen
opetusohjelmien laatimista määrittelemällä yhteiset tavoitteet, pelisäännöt ja aikataulut. Ohje tekee opetuksen
suunnittelun vuosikellon näkyväksi ja palvelee sidosryhmiä.
Ohjeen tarkoituksena on helpottaa akatemian sekä sisäistä että ulkoista opetuksellista yhteistyötä.
Yhteistyökumppaneita ovat Taideyliopiston muut akatemiat ja Aalto ARTS, jonka kanssa Teatterikorkeakoululla
on perinteisesti ollut paljon yhteistä opetusta.
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu on 2013–2016 strategiassaan
(http://www.teak.fi/general/Uploads_files/Teak_strategia2012_nettiin.pdf) määritellyt perusopetuksen
tavoitteiksi seuraavat asiat:
Teatterikorkeakoulu
- kehitetään Teatterikorkeakoulua vahvaksi akatemiaksi, joka sisältää 15 koulutusohjelmaa/pääainetta ja
lisätään vähitellen professoreiden valtaa ja vastuuta omasta koulutusohjelmastaan ja varmistetaan tämän
muutoksen edellytykset
- kehitetään yhteissuunnittelua ja koulutusohjelmien välistä vuorovaikutusta
- lisätään perustutkinto- ja jatkotutkinto-opiskelijoiden välistä vuorovaikutusta
6
-
pohditaan esittävien taiteiden maisteriohjelman mahdollisuutta (modulaarisuus) ja sen kytköstä mm.
jatko-opintoihin
- mitoitetaan opinnot Taideyliopiston tarjonnasta huolimatta siten, että hidas oppiminen on edelleen
kunniassa
- rekrytoidaan ulkomaisia opettajia ja lisätään kansainvälistä opettajavaihtoa
- kehitetään englanninkielisiä/kaksikielisiä koulutusohjelmia (Advanced Visual Studies for Performance
Arts -maisteriohjelma Taideyliopistoon tai TeaK-Aalto-alustalle)
- kehitetään yhteistä alustaa Aalto yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun kanssa
- lisätään Teatterikorkeakoulun ja yhteiskunnan välistä vuorovaikutusta (mm. sosiaalisesti osallistavat
projektit, harjoittelu)
- kehitetään opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja siten työllistymistä
Taideyliopisto
- kehitetään Teatterikorkeakoulun yhteisiä opintoja avoimeksi taideyliopistolaisille
- kehitetään uusia yhteistyöalueita Taideyliopistossa
- luodaan mahdollisuuksia erilaisille oppimispoluille Taideyliopistossa mm. takaamalla tietty määrä
vapaavalintaisia opintoja kaikissa koulutusohjelmissa
- kehitetään yhteisiä sivuaineopintoja (esim. performance studies, taidekirjoittaminen) ja maisteriohjelmia
Taideyliopistoon (esim. Esitys 2014, ääniteknologia)
- pyritään saamaan oikeus Taideyliopistolle akkreditoida opettajan pedagogiset opinnot
- osallistutaan Taideyliopiston opettajien taidepedagogisten opintojen kehitystyöhön
Jatkotutkintokoulutuksen tavoitteiksi on määritelty seuraavat asiat:
- kehitetään yhteistyössä Taideyliopiston akatemioiden kanssa jatkotutkintokoulutuksen ja tutkimuksen
infrastruktuuria kuten tutkijakoulua ja tutkimuspalveluita
- kehitetään jatko-opintojen sisältöjä
- kehitetään jatko-opintojen ohjausta
- vakiinnutetaan jatko-opiskelun prosessi ja sen kesto
- profiloidaan Teatterikorkeakoulun oma ja Taideyliopiston yhteiset tohtoriohjelmat
- pyritään turvaamaan jatko-opintojen rahoitus jatko-opiskelijoille
- kehitetään väitöstöitä esim. ryhmämuotoisen tutkimisen ja verkkopohjaisen raportoinnin avulla
2.1 Opetusneuvoston linjaukset
Lukuvuoden 2013/14 opetusohjelman laatimisessa tulee huomioida erityisesti seuraavat seikat:
Teatterikorkeakoulu Taideyliopistossa
Taideyliopistoon siirtymistä on valmisteltu yhdessä erilaisissa kokoonpanoissa ja sovittu toimenpiteistä sekä
lyhyellä että pidemmällä tähtäimellä. Liikkuvuutta akatemioiden välillä on mahdollistettu jo lukuvuodesta 20122013. Kehittämistyö jatkuu edelleen. Strategia on uusittu vuosille 2013–2016.
Strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi opetusta koskevaa yhteistyötä ja sen rakenteita kehitetään jatkuvasti.
Priorisointi verkostoituneessa opetussuunnittelussa ja esitystoiminnassa
Taideyliopiston sekä TeaK-Aalto ARTS –alustan myötä yhteistyö eri koulutusohjelmien välillä lisääntyy
jatkuvasti. Tätä tuetaan verkostoituneen opetussuunnittelun ja esitystoiminnan priorisoinnilla.
Koulutusohjelmat arvioivat yhdessä mahdollisuutensa sitoutua erinäiseen yhteistyössä järjestettävään
opetukseen ja esitystoimintaan. Tässä priorisoinnissa koulutusohjelmien välisen opetuksen ajankohdista
sovitaan eri yhteistyötahojen kanssa ennen koulutusohjelman muun opetuksen lukkoon lyömistä.
7
Opetusohjelmatyön organisointi koulutus- ja maisteriohjelmissa ja keskuksissa
Koulutus- tai maisteriohjelmasta vastaava professori on vastuussa opetusohjelmaohjeen toteuttamisesta ja
aikatauluttamisesta. Tätä työtä varten hän voi perustaa opetusohjelmatyöryhmän ja kutsua mukaan lehtoreita,
muita opettajia ja opiskelijoita. Koulutus- ja maisteriohjelmien suunnittelijat perehdyttävät oman
koulutusohjelmansa professoria ja opetusohjelmatyöryhmää tähän työskentelyyn ja tukevat omalla työllään koko
prosessia.. Opetusneuvoston hyväksymä ohje toimitetaan professoreille, lehtoreille ja suunnittelijoille
sähköpostitse, julkaistaan Pandorassa ja toimitetaan yhteistyökumppaneille.
Esitystoiminta osana opetusohjelmaa
Esitystoiminnan suunnitteluryhmä tekee esitykset lukukauden tuotanto-ohjelmasta yhdessä esitystoiminnasta
vastaavan vararehtorin tai vastaavan henkilön ja Opetusteatterin johtajan kanssa Opetusneuvostolle. Tärkeät
prosessia ohjaavat lukukausittaiset määräajat ovat tuotantovarausten jättöajat ja työryhmien ilmoittautumisajat.
Nämä liitetään osaksi lukuvuosiaikataulua.
Opekin/Yhteisten opintojen ja avoimen yliopiston opetustarjonta
Opetusneuvosto hyväksyy yhteisten opintojen ja avoimen yliopiston opetustarjonnat yhteisen opetuksen
keskuksen (Opek) esityksestä. Opek valmistelee nämä opetussuunnitelmat yhteistyössä koulutusohjelmien ja
Tutken kanssa noudattaen kaikille yhteisiä periaatteita.
Tutken ja koulutusohjelmien vuorovaikutuksen kehittäminen perusopetuksen suunnittelussa
Uusimpien tutkimusteemojen välittäminen Tutkesta perusopetukseen on tärkeä tavoite. Maisteriopiskelijoiden
tutkimusvalmiuksien kehittäminen on akatemian yhteinen kehittämiskohde. Tutke otetaan aktiivisesti mukaan
yhteissuunnitteluun.
Opiskelijapalautekäytänteet ja niiden kytkeminen opetuksen kehittämiseen
Keskeisimmät opiskelijapalautteen keräämisen tavat ovat rehtorin/dekaanin kysely sekä koulutus- ja
maisteriohjelmien ja keskusten itse kerätty palaute. Palautteen keräämisen käytänteitä ja niiden kytkemistä
opetuksen suunnitteluun ja kehittämiseen pyritään yhtenäistämään, erityisesti sähköisen ja dokumentoidun
palautteen osalta. Osana laatutyötä koulutus- ja maisteriohjelmakohtaisesta palautteesta kootaan keskeiset
kehittämistoimenpiteet, joiden toteutumista seurataan vuosittaisissa tulosneuvotteluissa. Palaute on keskeisessä
asemassa sekä opetusohjelman että tutkintovaatimusten kehittämisessä.
Opetuksen oikeasta mitoituksesta huolehtiminen
Opetusneuvosto antoi 17.2.2012 lisäohjeen opetuksen mitoitukselle. Mitoitusohje on tämän ohjeen liitteenä.
Opetusneuvosto suosittelee, että opetusohjelmassa pyritään erittelemään opintojakson työmäärästä sekä
opettajan että opiskelijan näkökulmasta. Opintojaksosta annettava opintopistemäärä pitää sisällään opiskelijan
kokonaiskuormituksen, jossa 1 op = 26,7 tuntia opiskelijan työtä osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Opettajan
työtuntimääriä käytetään työsuunnitelmien tekemisessä ja opetuksen resursoinnissa. Tarkempi ohje
mitoituksesta löytyy erillisessä kappaleessa.
Opintojakson laajuus Teatterikorkeakoulussa on vähintään 1 op. Lisäksi opetusta suunnitellaan ja toteutetaan
siten, että käytössä on vain kokonaiset opintopisteet. Sama pätee opintosuoritusten rekisteröimiseen.
Opintoja ja opetusta tukevien tietojärjestelmien käytön kehittäminen
Opintoja ja opetusta tukevien tietojärjestelmien käyttöä Teatterikorkeakoulussa kehitetään. Eri järjestelmien
roolia selkeytetään, niiden käyttöä koskevia prosesseja tarkennetaan ja kehitetään, tietojärjestelmiä koskevaa
osaamista pyritään kehittämään niin hallinto- kuin opetushenkilökunnan ja opiskelijoiden kesken.
Ilmoittaumiskäytännön vahvistaminen
Yksiköiden välisen yhteistyön ja liikkuvuusopintojen tarjonnan lisääntyessä on entistä tärkeämpää, että
koulutus- ja maisteriohjelmien opiskelijat kaksi kertaa vuodessa ilmoittautuvat tutkintovaatimustensa ja
HOPSinsa mukaisiin opintoihin. Opintojaksolle ilmoittautuminen on sitova ja ilmoittautumisajan umpeuduttua
opiskelija saa tiedon siitä, jos häntä ei ole hyväksytty osallistujaksi. Ilmoittautuminen tapahtuu weboodissa ja
liikkuvuuslomakkeella.
8
Opiskelija voi perua ilmoittautumisensa ilmoittautumisajan puitteissa weboodissa tai liikkuvuuslomakkeella.
Ilmoittautumisajan umpeuduttua opetukseen osallistumisen voi peruuttaa vain painavasta ja perustellusta syystä
(esim. sairastuminen) suoraan opintojakson opettajalle ja omalle HOPS vastaavalle.
3. Opintoja ja opetusta koskeva viestintä Opetusohjelma tarjoaa eri tahoille tietoa lukuvuoden aikana toteutettavasta opetuksesta. Koulutusta antavat
yksiköt varmistavat opetusohjelmassaan sen, että ne antavat lukuvuoden aikana tarvittavaa opetusta, jotta
opiskelijat voivat saada tutkintovaatimuksensa suoritettua määräajassa. Opetusohjelmasta vakituinen
opetushenkilökunta ja tuntiopettajat hahmottavat riittävän ajoissa oman opetuksensa ajankohdat. Viikoittainen
opetus/lukujärjestys on tiivistetty näkymä opetusohjelmasta, jossa on huomioitu lähempänä toteutusta tarvittavat
muutokset. Opiskelijat käyttävät opetusohjelmaa ja lukujärjestystä koko lukuvuoden opintojen hahmottamiseen
sekä valinnaisten kurssien päällekkäisyyksien välttämiseen.
Taulukko 3. Opintoja ja opetusta koskeva viestintä ja sen välineet.
Viestinnän aihe
Tutkintovaatimukset
Opetusohjelma
Viestinnän väline
Ulkoiset verkkosivut ja
WebOodi, Pandoran
Opintoasiat –sivu
WebOodi, Asiolukujärjestys
Sisältö
Opiskelija hahmottaa koko
tutkintonsa ja ymmärtää
siihen kuuluvat kurssit ja
kurssikokonaisuudet ja
osaamistavoitteet
Opiskelija hahmottaa
lukuvuoden opetuksen ja
tietää riittävällä
tarkkuudella milloin
mikäkin kurssi järjestetään
Viikoittainen opetus
(Lukujärjestys)
Asio-lukujärjestys, Pandora
Opiskelija saa ajantasaisen
tiedon opetustapahtumien
ajoista ja paikoista
Opintoja ja opetusta koskevaa viestintää tehdään TeaKin sähköisten viestintäkanavien eli WebOodin, Pandoran
ja ulkoisten verkkosivujen (http://www.teak.fi) avulla.
WebOodia käytetään Teatterikorkeakoulussa sähköisenä opinto-oppaana ja eHOPS-työkaluna. WebOodista
opiskelijat ja henkilökunta voivat myös tarkistaa opintosuoritukset. WebOodin avulla viestitään kaikille sen
käyttäjille tutkintorakenteista ja opetusohjelmista.
WebOodin tarkoitus on olla opiskelijan keskeisin väline omien opintojen suunnittelussa ja niiden etenemisen
seuraamisessa. Näiden lisäksi opiskelijat saavat WebOodin kautta tiedon eri opintojaksojen sisällöistä, toteutusja suoritustavoista, opettajista, osallistuminen edellytyksistä ja muista niihin liittyvistä seikoista. Opintojaksojen
aika- ja paikkatiedoista viestitään lukujärjestysten avulla.
WebOodin käyttöliittymä opiskelijoille ja opettajille on erilainen ja tästä syystä he käyttävät WebOodia erilaisiin
käyttötarkoituksin.
Opiskelijat käyttävät WebOodia paitsi opintojen suunnittelun ja seuraamisen työkaluna, mutta myös
ilmoittautumisessa. Kaikki Teatterikorkeakoulun opiskelijat ilmoittautuvat opintojaksoille WebOodin kautta,
koska:
-
ilmoittautumisten avulla opiskelija ottaa itse vastuun osallistumisestaan ja konkretisoi HOPSiaan.
ilmoittautumisten avulla opiskelija viestii opettajalle ja järjestävälle yksikölle osallistumisestaan
opetukseen ja varmistaa paikan itselleen.
opettajat ja virkailijat voivat lähettää kaikille osallistuville sähköpostia
9
-
koulutusta järjestävät yksiköt saavat tiedon kurssien osallistujamääristä ja voivat halutessaan tarjota
paikkoja yhteistyötahoille.
Viikoittaisen opetuksen tai lukujärjestysten viestinnässä keskeisessä roolissa tulee jatkossa olemaan Asio ohjelma ja sen lukujärjestystoiminto. Tavoitteena on saada lukujärjestystoiminto käyttöön lukuvuodeksi 2013/14.
Opetuksen aika-, paikka-, ryhmä- ja opettajatietojen päivittäminen tehdään Asioon. Lukujärjestystoiminnon,
opintojakso- tai ryhmälinkkien avulla niistä viestitään käyttäjille.
Taideyliopistossa Sibelius-Akatemialla ja Teatterikorkeakoululla on samat keskeiset tietojärjestelmät (WebOOdi
ja Asio). Näitä kehitetään jatkossa yhdessä.
Kaavio 1. Opintotietojärjestelmien käyttötarkoitukset ja roolit opintoviestinnässä.
Taulukko 4. Opintoja ja opetusta koskeva viestintä ja sen välineet.
Taulukko 4. Opintoja ja opetusta koskeva viestintä ja sen välineet.
Weboodi
Kaikille käyttäjille
Opintojaksojen yleisten tietojen viestintä:
osaamistavoitteet, sisällöt ja muut
Opiskelijoille
Opintojen suunnittelu ja seuraaminen:
• eHOPS
• Ilmoittautumiset opintojaksoille
• Opintosuoritukset
Hallinnolle/opettajille
Opintojaksojen hallinnointi:
• Osallistujalistat
• Sähköpostin lähettäminen osallistujille
Pandora
Sisäinen viestintä
Oman talon väelle
Yhteiset opintoasiat
Koulutusohjelmien opintoasiat
Viikoittainen opetus (lukujärjestykset)
Sähköiset kurssityötilat
(kurssimateriaalien jakaminen)
Teak.fi
Asio
Ulkoinen viestintä
Tutkintovaatimukset
Opintoja koskevaa viestintää hakijoille,
yhteistyökumppaneille ja muille
Opetusresurssien allokointi (suunnittelu):
tilat, ryhmät, opettajat
Tilavaraukset
Lukujärjestykset (opettajat ja opiskelijat)
3.1 Opetusohjelman laatimisen vaiheet
Opetusohjelmaan kootaan lukuvuoden opetustarjonta. Opetusohjelman avulla myös viestitään opetuksesta eri
käyttäjille.
Opetusta tarjoavat yksiköt suunnittelevat opetusohjelmansa koko lukuvuodeksi kerrallaan, mutta tiedot näistä
julkistetaan kahdessa vaiheessa, syyslukukauden ja kevätlukukauden osalta erikseen. Opiskelijoiden
liikkuvuuden lisäämiseksi opetusohjelmissa eritellään ne kurssit, jotka ovat avoimia ja soveltuvat myös
akatemian muille opiskelijoille, muiden akatemioiden ja Aalto ARTSin opiskelijoille, JOO -opiskelijoille ja/tai
avoimen yliopiston opiskelijoille.
10
Opiskelijoiden liikkuvuutta koulutusohjelmien välillä edistetään verkostoituneen opetussuunnittelun avulla. Sen
puitteissa koordinoidaan eri koulutusyksiköiden välistä yhteistyötä. Yhteistyöverkostoja saattaa olla useita ja
yksiköt joutuvat priorisoimaan ja arvioimaan mahdollisuuksiaan sitoutua yhdessä tuotettavaan opetukseen.
Käytännössä tämä tapahtuu yksiköiden välisissä yhteistyöneuvotteluissa, joita kutsutaan ”kurkistuksisi”. Koko
prosessi tähtää siihen, että verkostoituneesta opetuksesta, sen sisällöistä ja ajankohdista, sovitaan sitovasti
ennen eri yksiköiden muun opetuksen suunnittelua ja lukkoon lyömistä. Näin mahdollistetaan yhteistyö eri
yksiköiden välillä. Kun verkosto-opetuksen tiedot ovat määräaikaan mennessä valmiit, niistä kootaan
kurssisopimus, jossa sovitaan periaatteista, vastuista ja kustannusten jakamisesta. Tämä tehdään erikseen syysja kevätlukukauden osalta. Kurkistuksista sovittu yhteistyö kerätään Pandoroaan
(http://pandora/ryhmat/opettajat/default.aspx).
Yhteistyöneuvotteluilla ja ”kurkistuksilla” on kaksi tavoitetta. Ensinnäkin sovitaan konkreettisesti seuraavan
vuoden yhteistyöstä ja toiseksi ennakoidaan yhteistyötä lähivuosina. Ennakoidun yhteistyön tiedot kootaan myös
ja niihin
palataan
seuraavalla kierroksella. Ennakointia tapahtuu laajemmassa
piirissä
yhteissuunnitteluseminaareissa ja niiden jatkoistunnoissa.
Taulukko 4. Verkostoituneen opetussuunnittelun muistilista
Muistilista
Kurkistuksissa sovittavat asiat ja niissä tuotettava tieto
Vastuuopettajat/suunnittelijat/koordinaattorit määrittelevät
Opintojakson koodi, nimi ja laajuus
Vastuukoulutusohjelma
Osallistuvat koulutusohjelmat
Vastuuopettajat kaikista osallistuvista koulutusohjelmista
Toteutus (osa tutkintovaatimuksia/valinnainen, kertaluonteinen/toistuva)
Ajankohta (tarkasti seuraavaa lukuvuotta koskien, alustavasti pidemmällä tähtäimellä)
Kohderyhmä(t) ja paikkojen jyvittäminen
Maksimiosallistujamäärä ja ilmoittautuneiden hyväksymisjärjestys (esim. 1.
koulutusohjelman omat opiskelijat, 2. akatemian muut opiskelijat, 3. toisten akatemioiden
opiskelijat ja 4. Aalto Artsin opiskelijat)
Opintojakson kustannuskohteet ja kustannusten jyvittäminen
Täydentävät tiedot muun opetusohjelmatyön ohessa
Opintojakson opettajat/suunnittelijat/koordinaattorit määrittelevät
Osaamistavoitteet
Sisältö
Toteutustavat
Suoritustavat
Arvostelu
Yhteydet muihin opintojaksoihin (onko kurssille osallistumisen vaatimuksena toisen kurssin
suorittaminen? onko kurssi osa jotain kokonaisuutta?)
Lisätiedot
Oppimateriaali ja kirjallisuus
Opintojakson koordinaattori määrittelee/tekee
Paikkatiedot
Lisätiedot
Opintojakson viestintä (Asio ja WebOodi)
.
11
3.2. Opintojen mitoitus
Opetusneuvosto hyväksyi 17.2.2012 lisäyksenä aiempaan opetusohjelmaohjeeseen tässä esitellyt periaatteet
opintojen mitoitukselle. Periaatteiden laatimisen lähteenä käytettiin Asko Karjalaisen, Katariina Alhan ja Suvi
Jutilan ”Anna aikaa ajatella. Suomalaisten yliopistojen mitoitusjärjestelmä”. (Oulun yliopisto, Opetuksen
kehittämisyksikkö, 2007) ja sen pohjalta laadittuja eri yliopistojen mitoitusohjeita.
Mitoituksen yleisperiaate
Kokoaikaisen opiskelijan lukuvuoden kokonaiskuormitus on 1600 tuntia, joka vastaa 60 opintopistettä. 40
viikolle jaettuna se vastaa 40-tuntisia työviikkoja. Vastaavasti lukukauden kokonaiskuormittavuus on 800 tuntia
opiskelijan työtä (30 opintopistettä).
Yksi opintopiste vastaa noin 27 tuntia opiskelijan työtä osaamistavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä voi koostua
lähiopetuksesta, etäopetuksesta, ryhmätöistä, itsenäisestä työskentelystä, tenttiin valmistautumisesta, tentistä,
esseiden kirjoittamisesta jne. sekä näiden opetusmuotojen erilaisista yhdistelmistä. Kurssin opintopistemäärä
kertoo siis opiskelijalle, miten paljon aikaa kokonaisuudessaan (kontaktiopetus + itsenäinen työskentely)
kurssin suorittamiseen keskimäärin on varattava. Esimerkkejä:
2 op 53 t opiskelijan työtä
3 op 80 t opiskelijan työtä
4 op 106 t opiskelijan työtä
5 op 130 t opiskelijan työtä
6 op 160 t opiskelijan työtä
Mitoituksen tarkoitus
Opintojen mitoittaminen tarkoittaa oikean aikamäärän varaamista opiskelijalle asioiden oppimista varten. Kun
mitoitus onnistuu, opiskelijan aika riittää, ja oppimiselle on luotu edellytykset.
Oikean aikamäärän varaaminen on vaativaa ja haasteellista. Vaikeus johtuu siitä, että opiskelijan todelliseen
ajantarpeeseen vaikuttaa moni seikka, eikä vähiten se, millaiseen osaamistasoon hän itse tietoisesti pyrkii. Jos
opiskelija pyrkii vain hädin tuskin läpäisemään kurssin, niin hän tarvitsee siihen oletettavasti huomattavasti
vähemmän työaikaa kuin kollegansa, joka haluaa myös ymmärtää kurssin asiat. Läpäisyyn tarvittava minimityö
voi olla vain murto-osa oppimiseen tarvittavasta ajasta! Mitoituksen onnistumista tulee arvioida säännöllisesti
opiskelijapalautteessa.
Mitoituksen periaatteet eri opetusmuodoissa
Luento- ja pienryhmäopetuksessa on pyritty varaamaan jokaista kontaktiopetustuntia kohti 1-2 tuntia itsenäistä
kertausta varten. Mikäli kurssiin liittyy kirjallisuutta tai kirjallisia töitä (esseitä, käännöksiä, luentopäiväkirja),
sille on varattu lisäaikaa.
Kirjatentin voi suorittaa esimerkiksi perinteisenä tenttinä, kirjallisuusreferaattina tai suullisena kuulusteluna.
12
Kirjatentin mitoitusohje:
vaativa tieteellinen teksti
70 sivua on 1 op
vaikeaksi luokiteltava teksti
100 sivua on 1 op
Kohtuullisen helppolukuinen teksti
120 sivua on 1 op
Englanninkielistä kirjallisuutta ei automaattisesti pidetä vaativampana kuin suomenkielistä, vaan vaativuus
arvioidaan pikemminkin kirjan tai artikkelin sisällön perusteella.
Huom: Oheislukemistona käytettävälle kirjallisuudelle ei tarvita itsenäistä tuntiresurssia itsenäiseen
työskentelyyn varatun ajan puitteissa. Tässä tapauksessa kirjallisuuteen perehtyminen on suositeltavaa
oppimista täydentävänä ja syventävänä aineistona, mutta lukemista ei kontrolloida eikä sen hallintaa erikseen
arvioida.
Esseiden ja käännösprojektien mitoituksessa noin 10-sivuinen essee tai käännös vastaa 2 opintopistettä,
sisältäen sekä perehtymisen aiheeseen että itse kirjoittamisen.
Suhdelukuja kontaktiopetukseen ja itsenäisen työskentelyyn eri opetusmuodoissa ja niiden soveltaminen
Teatterikorkeakoulun opetukseen
Teatterikorkeakoulussa tyypillisille opetustilanteille kuten produktio- tai työpajatyöskentelylle ei ole määritelty
yhtenäistä suhdelukua kontaktiopetuksen ja itsenäisen työskentelyn välille. On kuitenkin tärkeätä, että näissä
erilaisissa ryhmätyöskentelytilanteissa sovelletaan alla mainittuja suosituksia, jotta opiskelijan työmäärä
mitoitetaan oikein.
Teoria-opetuksessa yhtä kontakti-opetustuntia kohden on varattava 1-2 tuntia itsenäiseen työskentelyyn (opitun
omaksumiseen eli esi- ja jälkivalmistelu) aiheen vaativuuden ja oppimiselle luotavien edellytysten mukaan.
Monissa yliopistoissa ryhmätyöskentelyssä yhtä kontaktiopetustuntia kohden mitoitetaan kaksi tuntia lisää
itsenäistä työtä varten.
Ongelmakeskeisessä oppimisessa suhdeluku voi olla 1:6, jolloin opiskelijan työ yhtä kontaktituntia kohden tässä
tapauksessa on 7 tuntia.
Seminaarityöskentelyssä suhdeluku on 1:3, jolloin opiskelijan työ yhtä seminaarituntia kohden on 4 tuntia.
Seminaarien kirjallisten tuotosten tekemisessä mitoitetaan yleensä 4 tuntia opiskelijan työtä yhtä sivua kohden
(noin 400 sanaa).
Tavoitteena on kerätä kattavasti esimerkkejä kontaktiopetuksen ja itsenäisen opiskelun suhteista eri
opiskelumuodoissa Teatterikorkeakoulun omassa ja laajemmin Taideyliopiston kontekstissa.
13
Lukuvuoden 2013–2014 aikataulu
Akateeminen lukuvuosi jakautuu kahdeksi lukukaudeksi: syyslukukausi alkaa 1.8. ka päättyy 31.12.,
kevätlukukausi alkaa 1.8. ja päättyy 31.7. Teatterikorkeakoulun syys- ja kevätlukukaudet jakautuvat kumpikin
kahteen opetusperiodiin. Opetuksen toteutuksen aikataulu määräytyy Teatterikorkeakoulun lukuvuoden
aikataulun mukaan. Opetusneuvosto vahvistaa lukuvuoden aikataulun viiden vuoden sykleissä ja täsmentää sen
vuosittaisessa opetusohjelmaohjeessaan.
Syyslukukausi 2013 1.8.-31.12.
Opetuksen alkamis- ja päättymisajat 12.8.–13.12.
Yhteiset opinnot (elokuu, 2 viikkoa)
viikot 33-34
vko 33
pe 9.8. uusien opiskelijoiden info (ap + ip)
Dramaturgian perusteet (ma-pe)
14.-16.8. Yhteissuunnitteluseminaari
vko 34
ma 19.8. kandien leirikoulun teoriapäivä TeaKissa
20.-22.8. leirikoulu
pe 23.8. Taideyliopiston yhteinen orientaatio (BA + MA)
Periodi 1 (7 viikkoa)
viikot 35-41
vko 35
26.-28.8. Opten perehdytyspäivät, ma 26.8. myös uudet MA:t
vko 36
2.-3.9. maisterien leirikoulu
vko 37
pe 13.9. kevään 2014 tuotantovaraukset
vko 39
pe 27.9. Työryhmiin ilmoittautuminen (VÄS, LAV, PUK, esiintyjät)
Opetuksesta vapaa viikko (vko 42) *
Periodi 2 (6 viikkoa)
viikot 43-48
Yhteiset opinnot (joulukuu, 2 viikkoa)
viikot 49-50
vko 50
pe 13.12. yhteissuunnittelun jatko klo 9-13
kielten tasokokeet (ma-pe)
11.12. Opekampus eli opettajakunnan eli lehtoreiden ja professorien tapaamiset uusien avauksien
ja kontaktien löytämiseksi
14
Kevätlukukausi 2014 1.1.-31.7.
Opetuksen alkamis- ja päättymisajat 7.1.-13.6.2014
Periodi 3 (6 viikkoa)
viikot 2-7
vko 2 7.-9.1 Työelämään –kurssi
8.-9.1. Opettajaseminaari
Opetuksesta vapaa viikko (vko 8)*
Periodi 4 (10 viikkoa)
viikot 9-18
vko 9 ti 4.3. syksyn 2014 tuotantovaraukset
vko 13 kielten tasokokeet
vko 14 kielten tasokokeet
vko 17 pe 25.4. Työryhmiin ilmoittautuminen (VÄS, LAV, PUK, esiintyjät)
Yhteiset opinnot (toukokuu, 2 viikkoa)
viikot 19-20
Valinnat
viikot 19-22
Yhteiset opinnot (kesäkuu, 2 viikkoa)
viikot 23-24
HUOM:
* Opetuksesta vapaan viikon aikana opiskelija voi suorittaa itsenäistä opiskella ja/tai osallistua esimerkiksi
produktiotoimintaan. Viikot 42 ja 8 ovat kontaktiopetuksesta vapaita, eikä vakituinen opettajakunta ole ilman
erillistä sopimista antamassa opetusta/ohjausta.
15
Opetuksen suunnittelun aikataulu 2013
Kuukausi
Opetuksen suunnittelu
Tammikuu
Verkostoitunut
opetussuunnittelu yksiköiden
välisissä ”kurkistuksissa” 7.31.1.
Helmikuu
Rehtorin/dekaanin kysely
päättyy.
Verkostoituneen
opetussuunnittelun tiedot
kootaan 7.2.
WebOodi/opintotietojärjestelmät
Weboodi ja Asio: Kevään eri
vaiheita ja määräaikoja
ennakoiden voi aloittaa
määrittelyjen tekemisen ja
tietojen syöttämisen muun
opetusohjelmaprosessin osana
Muu toiminta
.
ON keskustelee Opekin
tarjonnasta
Rehtorin opetusta koskevan
palautekyselyn kooste
valmistuu.
Maaliskuu
ON päättää opekin tarjonnasta
(kielet ja tvt myös) seuraavalle
lukuvuodelle
Weboodi: Uusien koodien
tilaaminen ja seuraavan
lukuvuoden
opetustapahtumien
perustaminen 28.3.mennessä
Esitystoiminta:
Syksyn 2013 esitysten
tuotantovaraukset jätettävä 5.3.
Huhtikuu
Koulutus- ja
maisteriohjelmien koko
lukuvuoden opetusohjelmat
valmiina 15.4. mennessä ja
niiden välitön hyväksyminen
johtoryhmissä tai neuvostoissa
Weboodi: Opetusohjelman
päivittäminen syyslukukauden
osalta 30.4. mennessä
Esitystoiminta:
Opiskelijavetoisten
työryhmien ilmoittautuminen
26.4. mennessä
Toukokuu
Opetustapahtumien tiedot
valmiina ja oppaiden julkaisu
WebOodissa 15.5.
Weboodi:
Syyslukukauden
opetusohjelmatiedot
julkaistaan
Ilmoittautumisaika
syyslukukauden opetukseen
mukaan lukien
liikkuvuusopinnot alkaa 15.5..
Asio: suunnitteluosion
päällekkäisyyksien poisto ja
lukitus 7.5.
Weboodi: ilmoittautuminen
syksyn opetukseen käynnissä
Esitystoiminta:
ON tekee päätöksen syksyn
2013 tuotannoista
Kesäkuu
Heinäkuu
16
HOPS: mallihopsit ja
testaaminen
Elokuu
Yhteissuunnitteluseminaari
14.–16.8.
Weboodi:
Ilmoittautumiset syksyn
opetukseen 15.5. -30.8. Huom:
aiemmin alkavien jaksojen
osalta erikseen 2 viikkoa
ennen ao. jakson alkamista.
Syyskuu
HOPS:
Opetusohjelmainfot
opiskelijoille ja ryhmä- ja
yksilöhopstyön aloitus
HOPS:
Kaikkien opiskelijoiden
HOPSit hyväksyttyinä 30.9.
Esitystoiminta:
Kevään 2014
tuotantovaraukset 13.9.
mennessä
Opiskelijavetoisten
työryhmien ilmoittautuminen
27.9. mennessä
Lokakuu
Marraskuu
Joulukuu
ON käsittelee alustavasti lv.
2014-15 opetusohjelmaohjeiston ja päättää sen
keskeisimmistä linjauksista.
ON ja tarvittaessa TN hyväksyy
uuden
opetusohjelmaohjeiston.
Esitystoiminta:
ON tekee päätöksen kevään
tuotannoista.
Weboodi: Ilmoittautumisaika
kevätlukukauden opetukseen
on 1.-29.11.
Kevään opetustapahtumien
tiedot valmiina WebOodissa pe
1.11.
Yhteissuunnitteluseminaarin
jatko pe 13.12. aamupäivä.
Rehtorin/dekaanin kysely
alkaa.
17