Tanhuviesti 2013-1.pub - Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry

1/2013
56. vuosikerta
1
Tanhuviesti 1 / 2013
Sisällysluettelo
Pääkirjoitus - Comeback ..................................................................................... 3
Seuratanssikirja julkaistu ................................................................................... 3
Vuosikokouskutsu ............................................................................................. 3
In Memoriam 2012 ............................................................................................ 4
Vuosien 2013 - 14 teema Rajatapaus – Borderline ................................................. 4
Hallituskokoonpanoihin muutoksia ........................................................................ 5
SKY:n hallituksen uudet jäsenet .......................................................................... 5
Tulevaisuus-seminaarin tilanne ........................................................................... 6
Taiteen edistämiskeskus .................................................................................... 6
SKY:n ja KTNL:n järjestämää koulutusta 2013 ....................................................... 7
Mahtimeiningit, SKY:n kesäjuhla ......................................................................... 8
Historian havinaa .............................................................................................. 9
Kansantanssi kirjallisuudessa 8 ......................................................................... 10
Vuoden Wäinö ................................................................................................ 10
Uudet nettisivut julkaistu ................................................................................. 10
Lasten nurkka ................................................................................................. 11
Tapahtumakalenteri ......................................................................................... 11
Julkaisijat:
Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry
Kansantanssinuorten Liitto ry
Pelimannikilta ry
Päätoimittaja: Risto Elo
Osoite:
Tanhuviesti / Suomalaisen Kansantanssin Ystävät
Döbelninkatu 5 B 21, 00260 Helsinki
p. (09) 441 803 tai 045 2777 283 ti 14.00–18.00, ke ja to klo 10.00–14.00
[email protected]
ISSN-L 1799-1404
ISSN 1799-1404
Aineisto- ja julkaisupäivät!
Aineiston tulee olla toimituksella torstaina viikoilla 1, 11, 31 ja 41. Tanhuviesti ilmestyy torstaina viikoilla 3, 13, 33 ja 43.
Toimituksen sähköposti: tanhuviesti (at) kansantanssinyst.fi
Kannen kuva: Pelimannikillan johtokunta Folklandialla. Kuva Matti Lankinen
2
PÄÄKIRJOITUS - COMEBACK
mästä, aikatauluttomuudesta sekä upeasta kaupungista, saarivaltion nummista ja monarkian leimaamasta kulttuurista. Uudet elämykset ja elämänmuutokset antoivat etäisyyttä vanhaan ja
täyttivät takkini tyhjän tilan, joten kohtalaisen
pohdinnan jälkeen vastasin myöntävästi ja asetuin
ehdolle vanhan tutun järjestön hallitukseen. Pian
sainkin iloisen viestin valinnastani.
Viime viikon yksi kuuma puheenaihe oli Janne
Ahosen paluu hyppytorniin ja takaisin kilpailuurheilun pariin. Comebackit ovatkin tyypillisiä esimerkiksi urheilu- ja musiikkipiireissä, joissa paluu
onnistuu joskus paremmin ja joskus heikommin.
Moninkertainen maailmanmestari voi toisella kierroksella yltää parhaimmillaan keskinkertaisiin tuloksiin, kun joku toinen tuntuu jatkavan voittoputkea niin kuin mitään taukoa ei olisi ollutkaan. En
vertaa itseäni ihailemiini urheilusankareihin, mutta Ahosen paluu-uutista lukiessani en voinut olla
huomaamatta, että ajatukseni saattoivat kulkea
hieman samanlaisia polkuja pitkin, kun sain syksyllä pohdittavakseni kysymyksen kiinnostaisiko
minua palata Kansantanssinuorten Liiton hallitukseen.
Kilpaurheilijoilla paluun merkittävä motiivi lienee ylikorostunut kilpailuvietti, musiikin parissa
kyse saattaa olla vaikkapa kaipuu yleisön ihailun
kohteeksi. Pääsyy on kuitenkin uskoakseni se,
että veri vaan vetää takaisin. Ajattelin ihania
muistoja, joita olen kansantanssin parissa kokenut, upeita ystäviä ja ikävä tuli. Hallituksen kokouksissa harvemmin tanssitaan, mutta se on tällä
hetkellä minulle sopivin muoto ja kanava pitää
minulle läheinen harrastus osana elämääni edelleen. Välivuosien jälkeen on ehkä rohkeutta nähdä
asioita eri tavalla, uskaltaa päästää irti siitä mikä
jarruttaa ja antaa tilaa uusille ajatuksille. Nähtäväksi jää mihin se johtaa, mutta nyt olen onnellinen siitä, että olen palannut takaisin remmiin.
Lämmin kiitos luottamuksestanne syksyn vaalikokouksessa.
Reilu kaksi vuotta sitten ilmoitin luopuvani
KTNL:n puheenjohtajuudesta ja hallituspaikasta
13 vuoden aktiivisen osallistumisen jälkeen. Silloin tuntui, että takki oli tyhjä eikä minulla ollut
enää uutta annettavaa toiminnan kehittämiseksi.
Oli aika antaa tilaa toisille ja uusille ajatuksille.
Tuon reilun kahden vuoden aikana on tapahtunut
paljon, ehkäpä kaikkein merkittävimmät muutokset elämässäni asettuvat kuluneiden vuosien aikajanalle. Työssäni on tapahtunut muutoksia, samoin perhe-elämässä, sekä niitä iloisia että surullisia. Vuodesta 2012 asuin suurimman osan vuorotteluvapaata vietellen Lontoossa ja nautin elä-
Yhteistyöterveisin ja hyvän alkaneen vuoden
toivotuksin,
Sanna
Nyt tanssimaan seura- ja juhlatansseja!
Kansantanssinuorten Liitto on julkaissut uuden kirjan Seura- ja
juhlatansseja sekä ohjeisiin liittyvän nuotiston. Aiemmin on
julkaistu CD-levyt Seuratansseja, Seuratansseja 2 sekä Juhla ja
salonkitansseja, jotka sisältävät musiikin ohjekirjassa oleviin
tansseihin.
Hinnat: Seura- ja juhlatansseja -kirja 35 €, Nuotisto 25 €,
CD-levyt: Seuratansseja 20 €, Seuratansseja 2 20 €, Juhla- ja
salonkitansseja 20 €, toimituskulut 3,50 €, Yhteensä 123,50 €
NYT KOKO PAKETTI TARJOUSHINTAAN 100 € + postikulut
tai
SEURA- JA JUHLATANSSEJA -KIRJA + NUOTISTO 50 € + postikulut
Tilaukset: ktnl at kansantanssinuoret.fi, 045-2777 283
KUTSU SKY:N JA KTNL:N VUOSIKOKOUKSEEN
Vuosikokouksien yhteydessä kerrotaan Tulevaisuusseminaarissa 3. – 4.11.2012 esiin tulleita
suunnitelmia ja suuntaviivoja.
Sääntömääräisiä vuosikokousasioita ovat vuoden 2012 toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä
päättäminen. Asialistalla ovat myös kesäjuhlien 2014 ja 2015 järjestäjästä päättäminen. Vuosi 2015
on Nordlek-vuosi, jolloin on KTNL:n vuoro järjestää kesäjuhlat.
KTNL:n vuosikokous pidetään lauantaina 23.3.2013 klo 15:00 ja
SKY:n vuosikokous lauantaina 23.3.2013 klo 16:00
Molemmat kokoukset pidetään Runosmäen nuorisotalossa, Piiparinpolku 13, 20360 Turku.
3
VUOKKO KIVISAARI IN MEMORIAM
Hän oli aktiivisesti kehittämässä myös Kaustisen kansanmusiikkijuhlia ja toimi sen Soittosalin
emäntänä vuodesta 1968 vuoteen 2011 saakka.
Hän toimi vuosikymmeniä myös Hämeen Kansanmusiikkiyhdistyksessä ja Kalevalaisissa Naisissa.
Kansanperinne- ja varsinkin kansanmusiikkipiireissä hyvin tunnettu vaikuttaja Vuokko Kivisaari
kuoli 9.9.2012. Hän oli syntynyt Alavudella
25.4.1937 ja oli kuollessaan siis 75-vuotias.
Vuokko Kivisaari sai kipinän tulevaan elämäntyöhönsä jo 1960-luvulla, kun hän tutustui Helsingin Yliopiston piirissä dosentti Erkki Ala-Könniin.
Tämä oli kiertänyt keräämässä kansanlauluperinnettä ja mittavan kokoelman kansansoittimia. Ala
-Könni nimitettiin 1965 Tampereen Yliopiston
Kansanperinteen laitoksen johtajaksi. Vuokko Kivisaari toimi hänen apulaisenaan, oikeana kätenä.
Ala-Könnin jäätyä eläkkeelle soitinkokoelman paikasta käytiin kiivasta keskustelua. Lopulta kokoelma päätettiin säätiöidä ja se on sijoitettuna moniin paikkoihin, pääasiassa Lapualle ja Kaustiselle.
”Tohtorin” sairastuttua Vuokko oli hänen tukenaan ja auttajanaan loppuun saakka.
Kansantanssin uuden nousun innoittamana
Suomalaisen Kansantanssin Ystävissä heräsi ajatus syventävämmän ohjaajakoulutuksen aikaansaamiseksi. Vuokko saatiin mukaan organisoimaan koulutusta ja opettajaksi kurssille. Ensimmäinen tanhunopettajakurssi valmistui 1975.
Kursseja ehti olla kymmenen ja tanhunopettajakoulutukseen osallistui vuoteen 2004 mennessä
lähes 300 ohjaajaa.
Keväällä 2011 hän oli vielä järjestelemässä
Erkki Ala-Könnin 100-vuotisjuhlia Etelä-Pohjanmaalla, mutta vakava sairaus antoi jo viitteitä
olemassaolostaan.
Vuokko Kivisaari kirjoitti ja ohjasi useita perinnenäytelmiä ympäri maata. Esimerkkinä voidaan
mainita Kuorevedelle ohjattu näytelmä Hallin Janne, jonka ensi-illassa oli 800 katsojaa 3000 asukkaan kunnasta. Vuosina 1978-1981 hän ohjasi
Ahjolan Tanhuajille kolme perinnenäytelmää, joista vuonna 1981 esitettiin ”Tammerkosken sillalla”
Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla.
Vuokko oli hyvin voimakastahtoinen, luova,
impulsiivinen ja asiansa esiin tuova, hyvin temperamenttinenkin. Vankka pohjalaisuus ilmeni hyvin
hänen toiminnassaan. Oikeaksi katsomiaan asioita hän ajoi läpi innokkaasti ja väsymättä. Kiitollisuudella muistelemme Vuokko Kivisaaren työtä
suomalaisen kansanperinteen hyväksi, tuleville
sukupolville tiedon jyväksi.
Vuokko Kivisaari toimi vuosina 1971-73 Hämeen Nuorisoseurain Liiton johtokunnan puheenjohtajana. Tänä aikana hän oli mukana perustamassa Sata-Häme Soi- juhlia.
Esko Kannusmäki
VUODEN TEEMA 2013-14: RAJATAPAUS-GRÄNSFALL-BORDERLINE
Teemavuonna Kansanmusiikin ja –tanssin
edistämiskeskus nostaa valokeilaan yhteisöllisyyden rajoineen ja rajattomuuksineen. Teemavuonna korostuu kansanmusiikin ja –tanssin monimuotoisuus, monikulttuurisuus, ikä- kieli- ja sukupuolirajattomuus, maantieteellisyys sekä kansainvälisyys.
KEK kehottaa alan ihmisiä pohtimaan rajoja eri
näkökulmasta. Heitämme kentälle enemmän kysymyksiä kuin annamme vastauksia:
Mitä minä rakastan kansantanssissa ja –
musiikissa, mikä siinä on olennaista, mikä rajaa
sen muusta? Mitä rajoja alan sisältä löytyy? Voisiko niitä pohtimalla löytyä uutta? Auttaisiko rajaaminen ja sitä kautta asiaan syventyminen löytämään perille? Vai pitäisikö rajoja poistaa, onko
kansanmusiikin ja –tanssin harrastaminen rajattomasti avointa toimintaa kaikille yhteisön jäsenille?
Kansanmusiikki ja –tanssi on viime vuosina
vallannut tilaa ja inspiroinut monia taiteilijoita
alan ulkopuolelta. Onko vielä rajoja rikottavaksi,
löytyykö kansanmusiikin ja –tanssin kautta sanottavaa, joka tuo ihmisiä lähelle toisiaan? Löytyykö
raja-alueilta
sellaista musiikkia, tanssia, tapahtumia, sellaisia
muusikoita,
tanssijoita,
soittimia, joita olisi syytä
nostaa esille
koko kansan
tietoon?
RAJATAPAUS on tarkoituksella hyvin avoin teema, joka avautuu monesta eri näkökulmasta,
toivomme, että jäsenjärjestömme ja alan toimijat
hyödyntävät teemaa monipuolisesti. Rajatapauksen avulla voimme sukeltaa rajamaille ja löytää
uusia kiinnostavia asioita, voimme avata kansanmusiikin ja –tanssin rajoja, voimme nostaa esiin
rajoja, kyseenalaistaa niitä, keskustella niistä,
möyhiä tai hävittää niitä.
Riitta-Liisa Joutsenlahti
4
HALLITUSKOKOONPANOIHIN MUUTOKSIA
Hanna Heinonen valittiin jatkamaan puheenjohtajana. Hallituksen jäsenistä Tuija Heikkinen ja
Matti Lankinen valittiin jatkamaan tehtävissään,
mutta Marjuska Santala jää toisen lapsensa syntymän myötä nyt äitiyslomalle pitkäaikaisesta
hallituspestistään. Hänen tilalleen hallitukseen
palaa tuttu kasvo, kaksi vuotta tauolla ollut entinen puheenjohtaja Sanna Laakso Helsingistä.
SKY:n hallituksen kaikki kolme erovuoroista,
Mirva Hunsa-Äijälä, Ossi Mäkinen ja Pia Pyykkinen
luopuivat hallitustehtävistään. Heidän tilalleen
valittiin uusiksi jäseniksi Eila Peura Saarijärveltä
sekä Hannele Tuovinen ja Matti Lankinen
Vantaalta. Hallituspestiään jatkavia jäseniä ovat
koulutustoimikunnan puheenjohtaja Riitta Kangas, puvustonhoitaja Jutta Jaakkola sekä sihteeri Marjatta Koivu-Loman. Risto Elo jatkaa
kolmivuotiskauttaan järjestön puheenjohtajana.
Lämmin kiitos työpanoksesta hallituksissa nyt
lopettaville, onnittelut uusille ja jatkamaan valituille sekä työniloa molemmille hallituksille!
KTNL:n hallituksessa erovuoroisia olivat puheenjohtaja Hanna Heinonen sekä jäsenistä Tuija
Heikkinen, Matti Lankinen ja Marjuska Santala.
Risto Elo
SKY:N HALLITUKSEN UUDET JÄSENET ESITTÄYTYVÄT
Olen Hannele Tuovinen, ollut naimisissa 40
vuotta saman miehen kanssa. Meillä on 2 aikuista
poikaa, 2 miniää ja 5 lastenlasta. Meillä käy myös
lasten koirat hoidossa: Se on mukavaa, kun oma
koira kuoli muutamia vuosia sitten.
Harrastuksenani
ovat
sauvakävely,
hydrobig (tarkoittaa
syvän veden voimistelua uimahallissa) ja folkjam, jossa
olen mukana tanssijana kerran viikossa. Laskettelun jäädessä on sunnuntaihiihto tullut tilalle.
Työura on loppusuoralla. Se on mennyt urheiluvaatteiden parissa. Olen toiminut mallimestarina, leikellyt kaavoja ja toteuttanut suunnittelijoiden toiveita. Nykyään toimin asiakaspalvelussa.
Olen harrastanut kaikenlaista tanssia siitä lähtien, kun rippikoulusta luvan sai. Kansantanssiin
hurahdin jossain välissä.
Kun vain suinkin ehdin, niin elokuvat ja teatterissa käynnit ovat mukavia. Osan ajasta vievät
myös lastenlapset, heille kun on vaikea sanoa -ei.
Aikani tanssittuani hain Varalan Urheiluopistoon kansantanssiopettajakoulutukseen. Valmistuin samana vuonna, kun täytin 50 eli vuonna
2000. Olen käynyt myös senioritanssien ohjaajakoulutuksen ja ohjaan nykyään Helsingissä senioritansseja.
Hyvää alkanutta Uutta Vuotta. Ystävällisin terveisin
Hannele
bachista, jossa olen ollut
ryhmän mukana laskettelemassa. Alpeilla on oltu
myös vaeltamassa ja saksassa viinijuhlilla.
Tämä kohta ei ole Tanhuviestin historian havinaa. Tämä on tuore ja uutukainen esittely SKY:n
hallituksen uudesta jäsenestä Matti Lankinen 
Toisaalta tämä myös on historian havinaakin.
Jotkut KTNL:n hallituksen jäsenet ovat todenneet,
etteivät olleet vielä syntyneetkään, kun jo olin
KTNL:n hallituksessa.
Moneen siis on osallistuttu ja monennäköistä
koettu. Oma yhdistykseni
on Helsingin pitäjän tanhuujat ja spelarit, jota olin
perustamassa vuonna 1982.
KTNL:n hallituksessa aloitin vuonna 1984 kunniajäsenemme Heikki Päivärinnan ”pestaamana”.
Puheenjohtajana olin vuodesta 1993 vuoteen
2002 ja sen jälkeen taas hallituksen jäsenenä.
Toivon, että nuorempi sukupolvi ottaisi ohjat
käteen ja alkaisi hoitaa tehtäviä. Se kylläkin vaatii
sitoutumista ja omistautumista harrastuksellemme. Oma työsuhteeni on mahdollistanut osallistumisen harrastustoimintaan ja siitä olen hyvilläni.
Nykypäivänä tuntuu työ vaativan paljon enemmän kuin ennen, eikä anna mahdollisuuksia harrastuksiin. Paljon puhutaan esim. etätyöstä ja
mahdollisuuksista työajan siirtoon, mutta onko
tätä kuitenkaan??
SKY:n hallituksessakin olen jo ehtinyt olla vuosina 1987-92 ja nyt siis seuraavat kaksi vuotta.
Kansantanssiharrastukseni alkoi vaimoni mukana Lahdessa Ahtialan-Koiskalan Nuorisoseurassa. Ensimmäinen kesäjuhla olikin Saarijärvellä,
jossa en vielä tanssinut, mutta olin lipunkantajana Nuorisoseurojen Suvipäivillä vuonna 1977.
Ahtialassa vuonna 1976 alkoi myös ystävyys
saksalaisen kansantanssiryhmän kanssa, joka
jatkuu edelleen. Tänään juuri tuli kortti Saal-
Nuoremmat remmiin!!
5
TULEVAISUUSSEMINAARIN JATKOTOIMENPITEET
SKY:n, KTNL:n ja PMK:n Tulevaisuusseminaarissa 3. – 4.11.2012 keskusteltiin Sari Suokkaan
johdolla järjestöjen nykyhetken tilanteesta ja tulevaisuudesta aina 10 vuotta eteenpäin.
Samalla kartoitetaan paikat, joihin yllä olevat asiat vaikuttavat (säännöt, toiminta periaatteet
yms.)
Alustavasti keskusteltiin ja hahmoteltiin järjestöjen arvoja, visioita ja missioita (hienoja sanoja!). Nämä ovat eväitä ruveta suunnittelemaan
strategiaa, jolla päästään haluttuun visioon.
Vaihe 2.
Muodostetaan työryhmä 2, joka jatkaa tulevaisuuden suunnittelua edellisen työryhmän tuloksista kirjoittamalla strategian, jolla saavutetaan visio.
Arvot – Tärkeät periaatteet, joiden varaan yhdistyksen toiminta rakentuu
Strategia on vaiheittainen, jossa on välietappeja
(esim. 2, 4, 6, 8 vuotta).
Missio – Perustehtävien tarkistus – mitä yhdistys
tekee, kenelle, miksi ja miten
Vaihe 3.
Strategia hyväksytään vaali- tai vuosikokouksessa. Tämän jälkeen vuosittain seurataan strategian
toteutumista ja tehdään tarkennuksia ja korjauksia tarpeen mukaan.
Visio – Tulevaisuuden näky, suuri tavoite, miltä
yhdistys näyttää v. 2022
Strategia – Määritellään ja valitaan ne keinot,
joilla parhaiten saavutetaan määritelty visio
Työryhmä 1.
Vetäjä:
Pia Pyykkinen
Jäsenet: Risto Elo
Hanna Heinonen
Sanna Laakso
Vaihe 1.
Muodostetaan työryhmä 1, joka kirjoittaa järjestöjen arvot, missiot ja visiot, jotka ensin hyväksytetään hallituksilla ja sen jälkeen vuosikokouksessa 2013.
SKY
SKY
KTNL
KTNL
Työryhmä 2. Muodostetaan vuosikokouksen jälkeen
Risto Elo
Turun Kansantanssin Ystävien
Vinksin vonksin -ryhmä edusti
mallikkaasti Kansantanssinuorten
Liittoa perinteisessä konsertissa
Folklandialla.
Kuva Matti Lankinen
TAITEEN EDISTÄMISKESKUS
taja Irina Krohn, vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Minna Sirnö ja Fredrika Wetterhoff –
säätiön toiminnanjohtaja Hannele Yrjö-Koskinen.
Vuoden vaihteessa korvasi Taiteen edistämiskeskus vanhan Taiteen keskustoimikunnan. Tämä
instanssi tulee jakamaan avustuksia kulttuurin
toimijoille. Väliaikaisena johtajana toimii kulttuuriasiainneuvos Marjo Mäenpää kunnes uusi johtajan valitaan virkaan.
SKY:n ehdokkaina Taiteen edistämiskeskuksen
jäseniksi ovat akateemikko Marjo Kuusela ja dosentti Petri Hoppu.
Johtajan virka on haluttu, sillä sitä on tavoittelemassa 33 hakijaa. Hakijoiden joukossa ovat
esimerkiksi Suomen elokuvasäätiön toimitusjoh-
Risto Elo
6
SKY:N JA KTNL:N JÄRJESTÄMÄÄ KOULUTUSTA
Kansantanssin ohjaajakoulutus innostu, osallistu, syvenny
Mahtimeiningit- mahtiesitys
Saarijärvi on ensi kesän kesäjuhlapaikkakuntamme. Siellä tanssitaan mm. nuotanvetoa ja
karhunpeijaispolskaa, vanhaa laukaalaista ja saarijärveläistä masurkkaa.
Tuleville ohjaajille kolmena viikonloppuna järjestetty perusopintojakso toteutui syksyn 2012
aikana ja ryhmiimme on saatu innokkaita, uusia,
nuoria ohjaajia. Tämä ilahduttaa kovasti.
Aikuisten kenttäohjelman päätanssina on
Ransissi, jonka alkuperäinen muistiinpano on Urheilumuseon kokoelmissa. Aikuisten ohjelmiston
kertauskurssi järjestetään Vantaan Puistokulmassa lauantaina 16.2.2013 alkaen klo 9.30. Opettajana on Pia Pyykkinen, mukana myös pelimanneja. Koulutus on tarkoitettu sekä tanssijoille että
ohjaajille.
Jos tavoitteena on suorittaa ohjaajakoulutus
kokonaisuudessaan, perusopintojen jälkeen tulee
osallistua myös valinnaisiin opintoihin. Mikkelin
Paukkulassa järjestetään kaikille ohjaajille, siis
vanhoille ja nuorille, uusille ja jo vuosikymmeniä
ohjanneille konkareille tarkoitettu viikonloppukoulutus 15.-17.3.2013. Aiheena on lasten ja varhaisnuorten ohjaaminen ja ohjelmiston suunnittelu. Tällä koulutusjaksolla kaikki saavat varmasti
uusia ideoita ohjaamiseen, valmiuksia ryhmän
tavoitteiden asettamiseen,
tukea ja tietoa ohjelmiston
suunnitteluun sekä varmuutta
ryhmätyöskentelyyn. Toisenlaiset näkökulmat piristävät aina!
Lasten ja nuorten ohjelmistokurssi järjestetään Hämeenlinnassa, Meijerioppilaitos, Kankaistenkatu 33C sunnuntaina 3.3.2013. Kurssi on
tarkoitettu sekä ohjaajille että taitavammille nuorille. Opettajana on Marjuska Santala.
Ilmoittautumiset
maaliskuun
kurssille
Matti Lankiselle 0400-422 417 tai matti.lankinen
at kansantanssinuoret.fi 20.2.2013 mennessä.
Tervetuloa mukaan!
Kouluttajina Mikkelissä ovat tanssinopettajat
(AMK) Nina-Susan Vahtola ja Jutta Wrangen.
Tansseja sadonkorjuujuhlissa ja harjakaisissa vai mieluummin juhlatansseja hoveissa ja
kartanoissa
Ilmoittautumiset ja lisätietoja Kansantanssinuorten Liitto, matti.lankinen at kansantanssinuoret.fi tai soita 0400 422417 sunnuntaihin
24.2.2013 mennessä. Koulutuksen hinta ruokailuineen ja majoituksineen on 125 euroa. Tervetuloa isolla joukolla järjestöjen yhteiseen koulutukseen!
Kansantanssinuorten Liiton juuri ilmestyneen
Seuratanssikirjan tansseja opetellaan Turussa,
Runosmäen
nuorisotalossa,
lauantaina
23.3.2013. Opettajana on kirjaa tekemässä ja
suunnittelemassa ollut Erja Askolin. Kurssi on tarkoitettu kaikille. Tanssi on ollut tapa seurustella,
olla yhdessä ja sitä se on edelleenkin!
Lisätietoja koulutuksista: 045-2777 283 tai
www.kansantanssinyst.fi/
www.kansantanssinuoret.fi
Koulutusterveisin Riitta Kangas
Tekstiä Seuratanssikirjan johdannosta
Seuratanssi on yksi sosiaalisen seurustelun
muoto. Aluksi 1600-luvulla syntyneet tanssit olivat aateliston ja sittemmin porvariston tansseja.
Niihin vaikuttivat tiukat etikettisäännöt ja säädyn
mukainen vaatetus. Alempien säätyjen tanssit
olivat luonteeltaan vapaita ja iloisia.
Pietarista Viipurin kautta, Tallinnasta, Ruotsista ja Saksasta. Ulkomailta saapui tanssinopettajia, jotka perustivat tanssikouluja ja pitivät kursseja eri puolilla maata. Suomessa varhaisin tieto
tanssimestarista on jo 1600-luvulta Turun Akatemiasta.
Balettimestarit muokkasivat kansantansseihin
perustuvat tanssit vallitseviin tapoihin sopiviksi.
Malleina olivat mm. Ländler ja Krakoviak. Niitä
kutsuttiin salonkitansseiksi kunnes ne kansanomaistuivat. Tiettyyn tanssikappaleeseen sidotuista paritansseista tulivat 1800-luvun lopussa
muotiin mm. Pas d’Espagne, Mignon ja Wengerka. Uusien paritanssien, valssin, polkan ja niiden
lukuisten muunnelmien, kulta-aikaa oli 1800luku.
Uusia tansseja nähtiin tanssikoulujen näytöksissä. Myös elokuvat ja radio antoivat virikkeitä
ja edistivät seuratanssien leviämistä. Amerikkalaiset ja englantilaiset muotitanssit walkit, stepit,
Boston-valssi ja tango saavuttivat suuren suosion. Tanssi-innostus levisi myös eri yhdistysten
järjestämissä illanvietoissa. Viimeisten vuosikymmenten aikana on kouluissa järjestetty ns. vanhojen tansseja, joissa koulun vanhimmaksi vuosiluokaksi siirtyneet oppilaat tanssivat seura- ja
juhlatansseja. Niitä on tanssittu lisäksi myös akateemisissa tilaisuuksissa.
Suomeen 1900-luvun alkupuolen tanssit kulkeutuivat ainakin neljää väylää myöten:
7
KESÄJUHLA MAHTIMEININGIT SAARIJÄRVELLÄ
Suomalaisen Kansantanssin Ystävien valtakunnalliset kesäjuhlat - Mahtimeiningit rantautuvat
Saarijärvelle 14.-16.6.2013 odottaen runsasta
tanssivaa, soittajaa ja yhdessä iloitsevaa osanottoa ympäri Suomen.
tanssiryhmä Saksasta, Usva Hyvinkäältä. Upea
kolmen miehen ryhmä Tanhurentut (Tampereelta
ja Jyväskylästä) esittävät unohtumattomia tanhuelämyksiä. Saarijärveläisten nuorten kansanmusiikkiryhmä Koplan lisäksi paikallista väriä tuovat Lauluyhtye Pedaali, Sonja Lampinen sekä Aika
Lystit tukkilaisella, tanssillisella ja laulullisella ohjelmistolla.
Tapahtuman suojelijaksi on kutsuttu valtiotieteen tohtori, dosentti Paavo Väyrynen. Väyrynen
saapuu myös Saarijärvelle.
Kesäjuhlat avataan juhlallisesti mustaruutitykin kunnialaukauksin. Avajaisten jälkeen Saarijärven kirkossa vietetään Pientä kansanlaulukirkkoa,
jossa kuullaan myös mestaripelimannien musiikkia. Iltameiningit kutsuvat osallistujat juhlapoloneesiin ja kansainvälisten, virolaisten ja saksalaisten sekä saarijärveläisten tutustumistansseihin. Iltameiningeissä esiintyy myös kansanmusiikkiviulisti Ville Ojanen musiikkileiriläisten kanssa.
Lopuksi eri pelimanniryhmät kutsuvat yleisön
tansseihin.
Nuoret järjestävät omat Hilupilttuut sekä ohjelmalliset Mahtailut Puuhapuisto Veijarissa.
Lauantai-illan Mahtimeiningeissä alkuilta on
nuorille esiintyjille. Meiningeissä esiintyvät mm.
jyväskyläläiset Juntu, Tosi-Isot ja Kikatus. Mahtimeininkeihin odotetaan myös oman kylän poikia
Mikael Konttista ja Tommi Soidinmäkeä.
Pihatapahtumassa ja -soitossa paikalliset kädentaitajat ja yhdistykset esittelevät ja myyvät
tuotteitaan, eri soitto- ja tanssiryhmät esittävät
vaihtelevaa ohjelmaa. Kutsuna esitämmekin, että
Mahtimeininkeihin tulevat tanssi- ja soittoryhmät
tarjoavat myös paikalliselle väestölle elämyksiä
ympäri Suomen.
Vuoden 2013 kesäjuhlilla kuullaan tapahtumaa
varten sävelletty "Mahtimeininkipolska", säveltäjänä paikkakuntamme kansanmusiikkimuusikko
Ville Ojanen.
Sunnuntain pääjuhlassa kenttäohjelman lisäksi
kuullaan myös runsaslukuinen, Pelimannien yhteissoitto, ohjaaja Antti Järvensivu. Tapahtuman
suojelija tuo juhlaterveisensä paikallisten ja kattojärjestön lisäksi.
Kanteleen juhlavuoden kunniaksi Sulkutyylillä
höystäen, lyyralla koristaen – Saarijärven kantele
-näyttely on tapahtuman aikana esillä Saarijärven
museossa. Näyttely toteutetaan yhteistyössä Saarijärven museon ja Kari Dahlblomin kanssa. Museossa kuullaan myös Suomen kantelesoittoryhmän esityksiä jyväskyläläisen Isottarien tanhuesitysten lisäksi.
Mahtimeiningit tarjoavat runsaasti pelimannimusiikkia läheltä ja kaukaa, joko yksin esiintyen
tai ryhmäesityksinä, ruokailuissa, toreilla, kaduilla, kulkueessa ja pihoilla.
Mahtimeiningit tarjoavat tulijoille mielenkiintoisen, tapahtumarikkaan viikonlopun kansantanssin
ja kansanmusiikin lisäksi. Tule ja tee tapahtumastamme todellinen juhla. Mahtimeininkien postit
avautuvat 14.6.2013 ja otamme Teidät kaikki
avosylin lämpimästi vastaan.
Saarijärvi soi – pelimannikonsertti tarjoaa soitteita Minna Torpan toimittamasta Saarijärvi soi
kansanlaulusävelmiä kirjasta. Tilaisuudessa esiintyy kahdeksan Saarijärveläistä soittoryhmää Kari
ja Tuula Dahlblomin lisäksi.
Kansainvälinen konsertti tarjoaa vaihtelevaa
suomalaisten ja ulkomaisten tanssi- ja soittoesityksiä. Mm. Opsal Virosta, Amt Trittaun kansan-
Juhlatoimikunnan puheenjohtaja Eila Peura
ohjaaja Anneli de Vogel
Saarijärven Kansantanssin Ystävät tanssimassa
Folklandian perinteisessä konsertissa SKY:n
edustajina.
Kuva: Matti Lankinen
8
TANHUVIESTIN HISTORIAN HAVINAA
Jäsenlehtemme Tanhuviesti otti ensimmäiset askeleensa jo yli 50 vuotta sitten. Vuonna 1958
ilmestyi ensimmäinen numero lehdestä, jolle silloin etsittiin nimeä ja jota kutsuttiin ensin
alkuun vain Ystäväksi tai Kansantanssin Ystäväksi.
Tanhuviesti julkaisee otteita vanhoista numeroistaan. Tämän vuoden lehdissä kerrotaan aikaisempien
vuosien kesäjuhlista. Tässä lehdessä Tanhuviestin 3/1963 kirjoitus XX Pohjoismaisista Kansantanssi-
päivistä.
9
KANSANTANSSIA KIRJALLISUUDESSA 8
HÄÄTANSSIT
Sydämentilaa! Henri Nouwen puhuu sellaisesta vieraanvaraisuudesta, sisäisestä ilmapiiristä, jossa toinen saa olla kuin kotonaan, levätä,
karkeloida… Perinteiset kansantanssit ovatkin hyvä vertauskuva – ja, mikseipä harjoituskenttä! –
sille keskinäiselle vorovaikutukselle jossa meidät
on luotu elämään. Kukaan ei sooloile tai kilpaile,
välillä ollaan parittain, välillä isommassa ryhmässä, ja koko ajan jokainen sovittaa askeliaan yhteisiin kuvioihin. Syntyy yhteinen vauhti, joskus aivan kuvaamatonta iloa, jokaisen yksittäisen karkeloijan valtaa uusi vapauden tunne, kokemus
siitä miten oman minuuden liikkumatila kasvaa
yhteisessä liikkeessä avaramammaksi.
Kylässä suuret kestit on,
häät, kuulin ja läksin joukkohon,
ja juhlatupahan raivauduin;
pareja siellä pyöri jos kuin;
näin neitoset ynnä ystäväiset,
monet kasvot keksin mä lempiväiset.
Jo tiedustin: ” Missä on morsian?”
Mies muuan tuijotti vastahan;
:”Minä häntä en tunne ainakaan.
Me kunniaksensa tanssitaan;
yö päivä kolmas jo näin tais luistaa,
hänt’ ei ole ehtinyt kenkään muistaa.”
Tämä kokemus voi merkitä uuden ihmiskuvan, uuden Jumala-kuvankin hahmottumista. Ja
se kuuluu sisäisen hiljaisuuden harjoituksen kaikkein kalleimpiin hedelmiin: vain yhdessä olemme
Jumalan kuva.
J.W. Goethe
”Niinhän sitä sanotaan, että vanhalla viululla
ne parhaat polkat soitetaan…”
Robert Harris: Haamukirjoittaja
Anna-Maija Raittila: Hiljaisuuden kirja
Esko Kannusmäki
VUODEN WÄINÖ
Arja Kastinen toimii opettajana ja tutkijamuusikkona. Häneltä on ilmestynyt kirjallisuutta
esim. "Taivas auki- itäisen Suomen ja Karjalan
kanteleista 1800-luvun käsikirjoituksissa", vuonna 2009. Hän pitää konsertteja soittaen 15-,14ja 9-kielisiä kanteleita. Hän on tinkimätön ja asialleen omistautunut perinteenkantaja ja sanonut
näin: Opiskellessani Tampereella löysin kansanmusiikinkerääjien kuvauksia tilanteista, joissa
soittajat soittivat "omaa mahtiaan". Se on omasta päästä soittoa ja vapauttaa tekemään asioita
omalla tavalla. Tavoitteenani oli löytää juuri tuo
ideologia.
Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskus
myönsi nyt seitsemännen kerran Vuoden Wäinötunnustuksen. Vuoden Wäinöksi nimetään vuosittain kansanmusiikin tai kansantanssin alalla toimiva henkilö, ryhmä tai taho, jolle halutaan antaa
tunnustusta taiteellisista tai pedagogisista ansioista, elämäntyöstä tai esimerkiksi merkittävistä
innovaatioista alalla. Tunnustus liittyy vuoden
yleisteemaan, joka on vuonna 2012 alkanut Kantele Palaa.
Vuoden Wäinöksi 2013 nimettiin Arja Kastinen.
Hän aloitti kanteleen soiton 6 vuotiaana Ilomantsin kanteleleirillä ja on Sibelius-Akatemian kansanmusiikkiosaston historian ensimmäinen tohtori. Joulukuussa 2000 valmistuneen tutkinnon innoittajana oli vuosisatoja vanha karjalainen kanteleensoittoperinne.
Vuoden Wäinö 2013 nimityksen johdosta hänelle ojennettiin riihimäkeläisen ITE-taiteilija Viljo
Luokkasen tekemä puuveistos.
Riitta Kangas
www.kansantanssinyst.fi
www.kansantanssinuoret.fi
UUDET NETTISIVUT JULKAISTU
Palautetta sivujen käytöstä, sisällöstä ja ulkonäöstä otetaan mielellään vastaan. Myös mahdolliset uudet ehdotukset ovat tervetulleita. Tavoite
on, että saataisiin sivut palvelemaan jäsenistöä
interaktiivisesti.
SKY:n ja KTNL:n uudet kotisivut julkaistiin
vuoden vaihteessa. Uusilla sivuilla halutaan uudistaa myös ilmettä ja laajentaa sivujen käyttömahdollisuuksia. Sivuja päivitetään aina tarpeen
mukaan, jotta niissä ei olisi vanhoja paikkansa
pitämättömiä tietoja. Osoitteet eivät ole muuttuneet.
Risto Elo
10
TAPAHTUMAKALENTERI 2013
HELMIKUU
2.2.
Penan puskasoitot, Tavolan yhteistupa, Nummi-Pusula
Pelimannikillan vuosikokous
16.2.
Mahtimeininkien aikuisten ohjelmiston kertauskurssi, Puistokulma,
Vantaa
MAALISKUU
3.3.
Mahtimeininkien lasten ja nuorten ohjelmiston kertauskurssi,
Hämeenlinna
15.-17.3.
Lasten ja nuorten ohjaaminen ja ohjelmiston suunnittelu -koulutus,
Suomen Nuoriso-opisto Paukkula, Mikkeli
23.3.
Seuratanssikurssi, Runosmäen nuorisotalo, Turku
SKY ja KTNL vuosikokoukset
28.3.-1.4.
Nordring, inspiraatiokurssi nuorille 18-25 -vuotiaille tanssijoille ja pelimanneille kaikista Pohjoismaista, Färsaaret
KESÄKUU
14.-16.6.
Mahtimeiningit, SKY:n kesäjuhla Saarijärvi
HEINÄKUU
6.-12.7.
GRÖNLEIK 2013, Nordlekin kansantanssi- ja musiikkitapahtuma ensimmäistä kertaa Grönlannissa, Ilulissat, Grönlanti
11