Tanhuviesti 2013-2.pub - Suomalaisen Kansantanssin Ystävät

2/2013
56. vuosikerta
1
Tanhuviesti 2 / 2013
Sisällysluettelo
Pääkirjoitus - Soittoa tanssille ............................................................................. 3
Eilan Peuran esittely ........................................................................................... 3
Juhani Hujanen in memoriam .............................................................................. 4
Vuosikokouksen kuulumiset ................................................................................ 4
Tulevaisuusseminaarin jatkot ............................................................................... 5
Taiteen edistämiskeskus ja taideneuvosto.............................................................. 5
Ransissia Vantaalla ja Pariisin polkkaa Turussa ...................................................... 6
Tervetuloa Saarijärvelle, kaupunginjohtaja ............................................................ 7
Mahtimeiningit ja kantelenäyttely kutsuvat Saarijärvelle .......................................... 7
Suomi-kuva syntyi Saarijärvellä .......................................................................... 8
Saarijärvi - Suomen tunnetuin kulttuuripitäjä ........................................................ 9
Summan Ponnistus Tanhuujat 40-v ..................................................................... 11
Puskissa soi - Penan puskasoitot ....................................................................... 11
Terveisiä Myllykylästä ...................................................................................... 12
Kansallispukuja myydään ................................................................................. 12
Historian havinaa ............................................................................................. 13
Lasten nurkka ................................................................................................. 14
Tapahtumakalenteri ......................................................................................... 14
Julkaisijat:
Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry
Kansantanssinuorten Liitto ry
Pelimannikilta ry
Päätoimittaja: Risto Elo
Osoite:
Tanhuviesti / Suomalaisen Kansantanssin Ystävät
Döbelninkatu 5 B 21, 00260 Helsinki
p. (09) 441 803 tai 045 2777 283 ti 14.00–18.00, ke ja to klo 10.00–14.00
[email protected]
ISSN-L 1799-1404
ISSN 1799-1404
Aineisto- ja julkaisupäivät!
Aineiston tulee olla toimituksella torstaina viikoilla 1, 11, 31 ja 41. Tanhuviesti ilmestyy torstaina viikoilla 3, 13, 33 ja 43.
Toimituksen sähköposti: tanhuviesti (at) kansantanssinyst.fi
Kannen kuva: Saarijärven kirkko, kuva Risto Elo
2
PÄÄKIRJOITUS - SOITTOA TANSSILLE
hallitsija, joka instrumentillaan voi ohjailla
ihmisjoukkoja.
Kumpi oli ensin, soitto vai tanssi? Oikea
vastaus on: Mitä väliä? Tärkeintä on, että
tanssiminen on kivaa musiikin tahtiin. Soittajalle puolestaan on palkitsevaa nähdä musiikkinsa vievän väen tanssilattialle.
Tanssijoiden ja soittajien hetkessä tapahtuva yhteinen toiminta on aina uudelleen
elähdyttävä ja myönteistä energiaa lisäävä
tapahtuma. Toivottavasti yhteisen kokemisen houkutus tuo runsaasti tanssijoita ensi
kesän juhliin Saarijärvelle, niin että pelimannitkin pääsevät toteuttamaan intohimoaan
sekä palvelijan että hallitsijan rooleissa.
Soittajan on mukava koettaa päästä tanssijan jalan alle. Joku pelimanni totesikin koettavansa löytää tanssiväestä aina sen jonkun, jonka jaloille hän yrittää osoittaa soittonsa. Jos onnistuu saamaan sen yhden ihmisen jalat hallintaansa, saa todennäköisesti
koko muunkin väen mukaansa. Pelimanni voi
kokea olevansa paitsi yleisön palvelija, myös
Antti Järvensivu, pj
Pelimannikilta ry
SKY:N HALLITUKSEN UUDET JÄSENET ESITTÄYTYVÄT / EILA PEURA
Polkkataivaan reunamilta
sa ja tapahtumissa täydentäen toisiamme onnistuneesti.
Saarijärven Kansantanssin Ystävien perustamiskokous pidettiin 21.12.1988. Päätös oli
lähes kaikille perustajille ja harrastajille ikuinen joululahja. Lahjana se on pysynyt ainakin minun sydämessäni ja tekemisissäni. Alkurutistus jäi kokematta, mutta vuosi 1992
avasi elämälleni uudet ovet ja se toi mukanaan loistavan kansantanssimaailman. Ensimmäisen vuoden olin varovaisesti hallituksen varajäsenenä ja sen jälkeen olenkin ollut
hallituksen varsinaisena jäsenenä kuluvaan
vuoteen saakka, välillä yhdistyksen sihteerinä toimien. Haasteita, eri tilaisuuksia ja tapahtumia on vuosien saatossa ollut paljon.
Into on säilynyt ja haastavuus ei ole kadonnut – päinvastoin. Kiriiköhän se loppuaan
kohden?
Kattojärjestön
hallituksen toiminta avasi
minulle uuden näkökulman
valtakunnalliseen
toimintaan. Se avartaa
näkökantaani
omalla
paikkakunnalla ja selventää myös toiminnan
arvokkuutta ja tarpeellisuutta maanlaajuisesti.
Olen iloinen SKY:n hallituspaikasta ja uudesta
tehtävästäni sekä toivon, että olen myös sen
arvoinen.
Aika Lysteissä toimiminen on tuonut uuden, kokemusrikkaan elämän. Se kantaa arjessa ja antaa voimia päivittäin. Kansantanssi on siivittänyt minua kotiseudullani,
vienyt ympäri Suomea ja eri ulkomaiset tapahtumat ovat tulleet tutuiksi vuosien saatossa. Se on tuonut myös uusia, ikuisia ystäviä paljon.
Elämäni jatkukoon entisen ohjaajan, ystäväni Mirja Tarvaisen luomassa polkkataivaassa ja kantakoon se minua niin kauan
kuin yksikin jäsenistäni jotenkin liikahtaa,
ellei tanssien, niin ainakin alaa harrasten.
Kun puen kansallispuvun päälleni, tunnen
jopa kasvavani puoli metriä pituutta lisää kansallispukua on niin arvokasta kantaa!
Kotiseututyön rakkaus Saarijärvi-Seurassa, kansantanssi ja -musiikki sekä kansanperinne sivuavat myös osin työtäni Saarijärven
museossa. Toimimme rintarinnan, yhdessä
toinen toistamme tukien sekä eri tilaisuuksis-
Tavataan Mahtimeiningeissä Saarijärvellä
kesällä 2013.
Eila Peura
3
IN MEMORIAM JUHANI ”JUSSI” HUJANEN 7.7.1932 - 10.5.2012
Jussi on palkittu useilla ansiomerkeillä.
SKY:n kultaisen ansiomerkin hän sai 75vuotisjuhlassa 1976 ja vuonna 1986 Tasavallan Presidentti myönsi hänelle Suomen
Valkoisen Ruusun ritarikunnan 1. luokan mitalin kultaristein ansioistaan työelämässä
sekä ansiokkaasta harrastustoiminnasta.
Ystävämme Jussi Hujanen on poissa. Jussi
aloitti
kansantanssiharrastuksensa
Suomalaisen Kansantanssin Ystävissä 1956 ja
siitä alkoi vuosikymmeniä jatkunut harrastus. Hän toimi tanssijana, ohjaajana sekä
tanssituomarina. Useat
seurat ja liitot pyysivät
Jussia mukaan ja hän
toimi aktiivisesti mm.
Helsingin Kansantanssin Ystävissä, Uudenmaan Nuorisoliitossa, Suomen Setlementtiliitossa, Karjalan Liitossa, Koululiikunta liitossa. Sairauden estäessä liikunnan, alkoi lauluharrastus kuoroissa.
Muistamme Jussin innostuneena ja auttavaisena. Hän oli luotettu ystävämme, joka
hoiti kaikki luottamustehtävänsä tunnollisesti
ja menestyksekkäästi.
Viimeiset vuodet Jussi vietti rakkaalla kesämökillään Marjaniemessä lukien ja puutarhaa hoitaen.
Eeva-Liisa Heinonen
SKY:N JA KTNL:N VUOSIKOKOUKSET
Tulevista kesäjuhlien järjestäjistä ei saatu
tehtyä päätöstä, koska mikään järjestö ei ole
ilmoittautunut varmasti järjestäjäksi.
Tänä vuonna järjestöjen vuosikokoukset
pidettiin Turussa Runosmäen nuorisotalossa
lauantaina 23.3.2013. Kokouksia ennen Erja
Askolin veti seuratanssikurssin, joka osallistujien mukaan oli innostava ja vähän erilainen.
Vuoden 2014 järjestäjästä päätöksen tekeminen annettiin hallitukselle. Syksyn vaalikokouksessa valinta vahvistetaan.
Kokouksissa käsiteltiin normaalit vuosikokousasiat eli toimintakertomukset ja tilinpäätökset viime vuodelta. Toimintakertomuksiin
tehtiin pieniä tarkennuksia ja tuloslaskelmista keskusteltiin ja varsinkin SKY:n tuloslaskelma kirvoitti enemmän mielipiteitä, kun
Tanhuvakan tuotto kerääntyi suurelta osin
viime vuodelle.
Vuoden 2015 kesäjuhlien järjestäminen
on KTNL:n vastuulla. Varmaa järjestäjää ei
tähänkään vielä löytynyt.
Vuosi 2016 tulee olemaan kansantanssin
riemuvuosi, jolloin tulee kuluneeksi 150
vuotta ensimmäisestä kansantanssin estradiesityksestä. Toivottavasti silloin kansantanssin kaikki valtakunnalliset järjestöt ovat mukana järjestämässä valtakunnallisia kansantanssin juhlia – kansantanssin riemuvuotta.
Yleisenä toiveena esitettiin, että toimikuntiin haluttaisiin saada toimijoita pääkaupunkiseudun ulkopuolelta sekä kirjoittajia tai jopa aluetoimittajia Tanhuviestiin. Yhteydenpito ei tule olemaan ongelma, sillä teknisiä ratkaisuja on jo käytössä ja toimiviksi havaittu.
Risto Elo
SKY:n kunniajäsen Pentti Ulenius soitti huuliharpulla kokouksen avaussävelet. Kuva Risto Elo
4
TULEVAISUUSSEMINAARIN JATKOT
Tulevaisuusseminaari pidettiin viime vuoden
lopulla 3. – 4.11.2012 Påkaksessa Vantaalla. Seminaarin veti ansiokkaasti Sari Suokas.
KTNL missio, arvot ja visio
– ehdotus hallitukselle 18.2.2013
Toiminta-ajatus (Missio)
 Edistämme lasten ja nuorten kansanperinteiden tuntemusta sekä kansantanssiin liittyvää harrastustoimintaa, joka luo yhteisöllisyyttä ja vahvistaa sukupolvien
välistä kanssakäymistä.
 Toimintamme keskeisiä tekijöitä ovat tapahtumien
järjestäminen, koulutustoiminta, julkaisut, tiedonvälitys
sekä kansainvälinen yhteistyö muiden alan järjestöjen
ja yhdistysten kanssa.
Seminaarissa keskusteltiin nykytilanteesta,
organisaatiokulttuurista, sidosryhmistä sekä swotanalyysistä, jotka tulevat olemaan jatkotyöskentelyn pohjana. Tulevaisuuden aikajana asetettiin
kymmenen vuoden eteenpäin.
Käytännössä asetettiin ensin työryhmä, jonka
tehtäväksi annettiin perusasioiden määrittely eli
miettiä mikä on järjestöjen toiminnan tarkoitus
(missio), mitkä ovat arvot, jotka kantavat toimintaa sekä tavoitetila (visio), jollaisena haluamme
järjestöjemme olevan kymmenen vuoden kulut-
Arvot
Suomalaisuus
Perinteisyys nykypäivässä
Yhdessä tekeminen
Yhdenvertaisuus




SKY missio, arvot ja visio
– ehdotus hallitukselle 18.2.2013
Tavoitetila (Visio)
 Kansantanssinuorten Liitto on kiinnostava ja nykyai-
Toiminta-ajatus (Missio)
 Edistämme kansantanssin ja siihen liittyvien perinteiden tunnetuksi tekemistä, tallennusta ja vaalimista
tässä ajassa.
 Samalla tuemme yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaista
kanssakäymistä eri sukupolvien välillä tapahtumien,
koulutuksen ja julkaisujen avulla niin kotimaisissa kuin
kansainvälisissä yhteyksissä.
kainen kansanperinteen tuntemusta ylläpitävä toimija,
joka tukee paikallisia yhdistyksiä kansantanssiharrastuksen järjestämisessä ja tuo aktiivisesti kansantanssia lasten ja nuorten arkeen.
tua. Työryhmä sai tehtävän valmiiksi ja se esiteltiin vuosikokouksessa, joka hyväksyi työryhmän
tuloksen.
Arvot
Suomalaisuus
Perinteisyys nykypäivässä
Yhdessä tekeminen
Yhdenvertaisuus




Seuraavaksi asetetaan työryhmä, joka rupeaa
kirjoittamaan järjestöille strategiaa seuraaviksi
vuosiksi. Tämä tulee olemaan tie, jolla pääsemme
asettamaamme tavoitetilaan (visioon) kylläkin
muutaman vuoden kerrallaan, mutta kuitenkin
päämäärä kirkkaana mielessä.
Tavoitetila (Visio)
 Suomalaisen Kansantanssin Ystävät ry on innostunut,
Ensimmäinen strategia tullaan esittelemään
syksyn vaalikokouksessa. Jäsenyhdistyksen voivat hyödyntää ensimmäisen työryhmän tuloksia
omassa toiminnassaan.
aktiivinen, asiantuntijuudeltaan ja osaamiseltaan tunnustettu ja tunnettu valtakunnallinen toimija suomalaisen kansantanssin kentässä niin kotimaassa kuin
ulkomailla.
 Se tukee ja mahdollistaa suomalaisen kansantanssin
tutkimusta ja harrastusta sekä tuottaa materiaalia niiden käyttöön.
Risto Elo
Missio, arvo ja visio työryhmä: Hanna, Sanna, Risto &
Pia
TAITEEN EDISTÄMISKESKUS / TAIDENEUVOSTO
Uuden Taiteen edistämiskeskuksen, joka
korvaa entisen Taiteen keskustoimikunnan, johtoon on valittu Minna Sirnö viiden vuoden määräajaksi. Hänen tulee luoda keskukselle strategia,
jolla on ydintehtävä: taiteen edistäminen ja tukeminen.
jaelin on taideneuvosto. (HS 7.2.2013)
Uuden taideneuvoston puheenjohtajaksi on
nimetty taideyliopiston rehtori Tiina Rosenberg.
Muut jäsenet ovat Pauliina Fedoroff, Eija-Liisa Ahtila, Jaakko Kuusisto, Heikki Marila, Alfonso Padilla, Piia Rantala-Korhonen, Saara Tiuranniemi ja
Antti Tuuri.
Taiteen edistämiskeskusta koskevasta laista
käytiin syksyllä eduskunnassa kova vääntö. Keskuksen tehtävänä on jakaa taiteen kentälle rahaa.
Taideneuvosto päättää mm. valtion taidetoimikuntien toimialoista, määristä ja nimeää valtion ja
alueellisten taidetoimikuntien jäsenet.
(HS
31.1.2013)
Taiteilijat pelkäsivät, että apurahoista päättävät vastedes virkamiehet, jotka ”eivät ymmärrä
taiteesta mitään”. Toinen pelko oli, että kulttuurin
alle tunkisivat myös erilaiset eukonkantokisat tukea kärkkymään.
SKY ehdotti taideneuvostoon tanssia edustamaan Marjo Kuuselaa ja Petri Hoppua. Valitettavasti kumpaakaan ei valittu tähän neuvostoon.
Uuden edistämiskeskuksen tärkein asiantunti-
Risto Elo
5
RANSISSIA VANTAALLA JA PARIISIN POLKKAA TURUSSA
Hymyileviä tanssijoita kerääntyi eteiseen, kuulumisia vaihdettiin, tuttuja halattiin ja iloinen
puheensorina kuului aamukahviaan hörppivien suunnalta. , kun aloittelimme Mahtimeininkien aikuisten kenttäohjelman kertauskurssia Puistokulmassa. Tammikuun lopusta helmikuulle siirretty kurssi sopi onneksi useimpien kalenteriin ja paikalle saapui
iloksemme yli 60 kurssilaista. Se oli hienoa!
Opettajanamme ollut Pyykkisen Pia sai lattialle neljä kahdeksan parin kuviota ja me
saimme hyvän käsityksen kentälle muodostettavista riveistä, piireistä ja niiden siirtymisistä. Koko ohjelma käytiin läpi, hankalimpia
kohtia hiottiin, askelikkoja treenattiin ja siirtymisiä kerrattiin. Tunnelma oli mukavan kiireetön ja kaikki yrittivät parhaansa mukaan
pitää oman kuvionsa kasassa ja vuorot muistissa.
jon. Tanssi siinä nyt sitten, kun jo valmiiksi
täyteen vatsaan piti ahmia vielä lautasellinen mämmiä ja oikein kerman kanssa.
Vantaan ja Turun kurssit toteutuivat
suunnitellun mukaisesti. Valitettavasti lasten
ja nuorten kertauskurssi Hämeenlinnassa
jouduttiin perumaan vähäisen osallistujamäärän vuoksi samoin kuin Mikkelin Paukkulaan suunniteltu järjestöjen yhteinen koulutus lasten ja nuorten ohjaamisesta ja ohjelmiston suunnittelusta.
Toivottavasti harjoittelu jatkuu vielä omissa ryhmissänne niin, että Saarijärvellä meillä
on sitten homma hanskassa, rivit suorassa ja
mieli iloinen.
Pia lähettää kaikille aikuisten kenttäohjelmaan ryhmänsä ilmoittaneille ohjaajille kenttäkartat, kunhan ryhmät ja osallistujamäärät
ovat ilmoittautumisien jälkeen selvillä. Sitten
tiedämme, missä päin kenttää olemme ja
miten päin kuviot muodostetaan. Marjuska
Santala lähettää samoin myös postia lasten
ja nuorten ohjaajille.
Peruutukset ovat tosi harmillisia varsinkin
niille, jotka olivat ilmoittautuneet ja olisivat
mielellään koulutukseen tulleet.
Jos teillä ohjaajilla, tanssijoilla, pelimanneilla tai yhdistysten hallituksilla on toiveita
ja ehdotuksia kurssiaiheiksi ja koulutuksien
pitopaikoiksi, niin ottakaa yhteyttä. Koulutus, uuden oppiminen ja vanhan tiedon tuulettaminen tekee meille kaikille hyvää! Myös
uusia, innokkaita toimijoita eri puolilta Suomea kaivataan mukaan toimikuntaamme
ideoimaan ja kehittämään koulutusta.
Vuosikokouksien yhteydessä järjestetyllä
seuratanssikurssilla Turussa oli opettajanamme Askolinin Erja. Kahdeksan paria opetteli
sekä seura- että juhlatansseja iloisissa tunnelmissa. Osallistujia oli 15-vuotiaasta ikinuoreen Uleniuksen Penaan, joka pyöri ketterästi meidän muiden mukana. Muonituspuoli oli tuttuun Turun tapaan ylitsepursuvaa
ja erityisen maukasta ja tarjottavaa oli pal-
Yhteystietoja
tisivuilta.
löytyy
SKY/KTNL:n
net-
Riitta Kangas
koulutustoimikunta
Mahtimeinikien aikuisten kertauskurssilla lattia
oli täynnä tanssijoita (kuva yllä).
Turun Seuratanssikurssilla tanssittiin mm. tanskalainen Bitte mand i knibe, ”mies paha pulassa”. Kuvasta päätellen tytöt kuitenkin olivat
enemmän pulassa.
Kuvat: Matti Lankinen
6
MAHTIMEININGIT 14. - 16.6.2013 SAARIJÄRVELLÄ
joukko, jotka harrastelijateatterissa tai musiikin
parissa ovat viihdyttäneet kuntalaisiamme heidän
vapaa-aikanaan.
Tervetuloa Saarijärvelle!
Saarijärvi on tunnettu kulttuuristaan, kulttuurista johon kaikenlainen ihmisen tekemä taide ja
urheilu mutta myös innovatiivinen ja kulttuuriperimää hyödyntävä saarijärveläinen elinkeinoelämä
kuuluvat erottamattomana osana. Tästä kulttuurista nauttivat ja sitä hyödyntävät kaupunkimme
asukkaat. Eikä se kulttuuri siitä nauttimisesta kulu, siitä riittää myös naapureille ja vierailijoille
jaettavaksi. Kulttuurin suhteen meillä on aina
mahtimeininki!
Ehkä parasta saarijärveläisessä kulttuurielämässä on kuitenkin se monilukuisten kolmannen
sektorin, yritysten ja julkisten toimijoiden joukko
joiden yhteisenä missiona on kotiseutuhengen ja
yhteisen kulttuuriperimän vaaliminen ja vahvistaminen. Saarijärven kulttuuritoimella ja erityisesti
Saarijärven museolla on vahva rooli saarijärveläisen kulttuurin edistämisessä erityisesti Saarijärvi-Seuran, Saarijärven Mannilan Taidesäätiön ja
Beda, Katri ja Aune Heralan säätiön kanssa muutama yhteistyötaho erikseen mainitakseni. Lukuisa on niiden toimijoiden joukko, joita ei tässä yhteydessä ole mahdollista edes nimetä.
Kaupunkistrategiassamme monipuolinen kulttuuri ja vapaa-aika monine toimenpiteineen onkin
nostettu yhdeksi kaupungin vetovoimaisuuden
keskeisistä tekijöistä. Tänä päivänä kaupunkimme
noin 10 500 asukkaasta iso osa työskentelee metalli- ja konepajateollisuuden, bioenergiaan ja
energiateknologiaan liittyvien elinkeinojen, kaupallisten palveluiden sekä maa- ja metsätalouden
parissa. Pienyrittäjyys kaupungissamme on vilkasta ja uusia yrityksiä perustetaan ahkerasti.
Yritysten nettolisäys on noin 30 yrityksen vauhtia
vuosittain. Matkailijoille meillä on kosolti mielenkiintoisia kohteita tutustuttavaksi.
Nyt puheena olevassa Mahtimeiningeissä, yhdessä kesän kulttuuripäätapahtumista, päävastuun kantaa Saarijärven Kansantanssin Ystävät
ry. Yhteistyö Saarijärven rutinoitujen kulttuuritoimijoiden kanssa sisältää onnistuneen kansantanssitapahtuman ainekset. Toivon järjestäjille ja kaikille osallistujille onnistunutta ja iloista tapahtumaa suven kynnyksellä!
Saarijärvellä arvostetaan henkistä ja ruumiillista kulttuuria. Meillä taiteilijat ovat liikkuneet ja
urheilleet ja urheilijat taiteilleet. Muun muassa
Tapperin taiteilijaveljekset Marko, Kain ja Yrjö
sekä vasta poisnukkunut Harri ovat esiintyneet
myös lukuisissa hiihtokisoissa Saarijärven joukkueissa. Lukematon on vastaavasti se urheilijoiden
Nähdään Mahtimeiningeissä Saarijärvellä!
Janne Kinnunen
kaupunginjohtaja
Ohessa Kari Dahlblomin
juttu Kantele 1/2013 lehdestä.
Kuvassa Tuula ja Kari
Dahlblom soittamassa
kanteleitaan. Kuva Timo
Dahlblom.
7
”MAA TUHATJÄRVINEN” – SUOMI-KUVA SYNTYI SAARIJÄRVELLÄ
Teivas
Oksala
Kun ”nuori, maisteriksi mainittu ylioppilas” palasi Saarijärven ja Ruoveden komennukseltaan Turkuun, hän kirjasi 1826 tuoreet vaikutelmansa kirjoitelmaan ”Muutamia sanoja Saarijärven pitäjän luonnosta, kansanluonteesta ja elintavoista”, jonka hän julkaisi myöhemmin
Helsingfors Morgonbladissa 1832 – samana vuonna, jolloin heksametrirunoelma Hirvenhiihtäjät tuli julkisuuteen.
Sisämaassa vietetty aika merkitsi tulevalle runoilijalle valtavaa ihmisyys- ja maisemaelämystä. Saarijärvi-kirjoitelmassa kuvataan, mikä elämys oli sukeltaa metsästä avaran järvimaiseman ääreen:
Kun pitkät matkat taivallettuaan kankaiden yksitoikkoisten puiden välissä vihdoin saapuu
sen reunaan, niin avautuu siinä kuin taikavoimasta näköala mitä vaihtelevin ja laajin: järvi
järven vieressä lehtoisine saarineen ja niemineen, virtoja, tasankoja ja kukkuloita. Ihmeteltäviä ovat ne valon ja pimeän lukemattomat vaihtelut, jotka yhtä haavaa sattuvat silmään, alkaen vesiperäisen laakson melkein mustista kuusista ja päätyen petäjämetsään
vähän ylempänä ja koivuihin, jotka seppeleen tavoin ympäröivät ylempänä kohoavan vuoren juurta ja rinnettä. Vieläkin kauniimmaksi käy kaikki tämä, kun pilvien taittamat auringon säteet kesäisenä päivänä alinomaa vaihdellen sen yli väreilevät.
(suomennos Juhani Aho)
”Saarijärven Paavo” (1830) ja Hirvenhiihtäjät (1832) ovat ihmisyyskuvan monumentteja.
Sisämaan maisemakuva taas huipentui Maamme-runossa (1848) sekä sitä ennen jo Hannarunoelmassa (1836), joka on suuria valkean kesäyön kuvauksia Pohjolan kirjallisuudessa. Kun
nuoret lähtevät juhannusyönä vaeltamaan, Hannan veli August esittelee kesävieraalle veden
rajasta avautuvaa järvimaisemaa (Hanna 3, 9–16):
Katsohan: veen rusotus erilaista on kuin meri siellä,
missä se huoaten lyö kotiseutusi kalliorantaan.
Täällä on vihreys vaihtelevaa. Lukemattomat saaret
nousevat aaltojen alta ja nuojuen kutsuvat puutkin
soutelijaa väsynyttä, ne hälle varjoa tarjoo.
Nientä jos taas lähestyt, joka maahan yhtyvän näyttää,
aukevat vedet laajemmat, kodikkaat kylät siellä
rantoja reunustaa sekä hohtaa kaukana kirkko.
(suomennos Teivas Oksala, samoin jatkossa)
Kesävieras – Hannan tuleva sulhanen – oli kotoisin merenrannikolta kuten Runeberrg itsekin.
Vähän myöhemmin nuoret näkevät saman maiseman ”kokkojen kukkulalta”, joka oli nuorison perinteinen kokoontumispaikka (Hanna III 148–150):
Tienoo vaihtelevampi nyt aukeni. Aäretön taulu
metsiä, järviä, peltojakin oli silmien eessä,
illan himmenevään se jo peittyi purppurahohtoon.
Näin Runeberg poimii ”heksametrikamerallaan” maisemakuvia runoelmaansa, jonka Saarijärvi-kirjoitelma ja elämäkerran sisäinen logiikka todistavat pohjautuvan Saarijävi-kokemuksiin. Olihan kotiopettaja ollut Saarijärvellä puolitoista vuotta (1823–1825) ja kokenut
siellä kaikki vuodenajat.
8
Täydennän vielä Saarijärvi-kuvaa lyyrisellä helmellä, joka tuonee lukijan mieleen runoilijan rakastamat metsälammet (”Kesäyö”
1833):
Lammen tyynten vetten päällä
kesäyössä poutasäällä
veneestäni heitin salaa
siimaa saadakseni kalaa.
Rastas lauloi rannan puusta,
minkä ääntä lähti suusta,
kunnes kiukustuin jo ihan:
”Paras, jotta vältät vihan,
nokka panna siiven alle,
sävel säästää aamummalle.”
”Poika, jätä onki”, vastas
siihen rohkeasti rastas,
”Maat ja veet jos nähdä voisit,
yöstä itse laulun loisit.”
Katsoin: valo kaikkialla,
ympärillä, yllä, alla,
taivas, aalto, ranta hohti,
mieleen rakkaimpani johti.
Niin kuin lintu virren veti,
tämän laulun lauloin heti.
Professori Teivas Oksala
Kuva Saarijärven museo, O Lahtela
Kuvatiedot edellisen sivun Paavon
patsaasta:
Saarijärven Paavo, Heikki Varja 1960.
Patsas kuvaa Johan Ludvig Runebergin
Saarijärven Paavo –runon aihemaailmaa. Patsas on muodostunut Saarijärven tunnukseksi. Kuva OL, Saarijärven museo.
C. W. Gyldenin kuva:
Muistitiedon mukaan C. W. Gyldénin 1820-luvulta olevassa akvarellissa Kesäpäivä Kalmarin tilalla on
kuvattu nuori Runeberg kiven vieressä istumassa. Maalauksessa kaksi säätyläisherraa odottelee neitojaan yhteiseen tapaamiseen. Toinen naisista saapuu jalkaisin ja toinen hevosen vetämissä kulkupeleissä. Lakkipäinen herra kohottaa tervetulijaismaljaa palvelijattaren kaataessa naisille juomaa laseihin.
Kuva Saarijärven museo, Olavi Lahtela
SAARIJÄRVI – SUOMEN TUNNETUIN KULTTUURIPITÄJÄ
Vuonna 1830 ilmestyneen runokuvaelman Saarijärven Paavosta kasvoi suomalaisuuden perikuva,
joka iskostui mieliimme kansakoulun tehokkaan
opetuksen kautta.
Tuleva kansallisrunoilijamme J. L. Runeberg
vietti Saarijärvellä Kolkanlahdessa ja Kalmarissa
lähes kaksi vuotta vuosina 1823–1825. Noiden
Saarijärvellä vietetyn kahden talven, kahden kevään, kahden kesän ja Ruovedellä vietetyn syksyn aikana Runeberg syntyi suomalaiseksi runoilijaksi, Suomen luonnon ja kansan kuvaajaksi. Mm.
Maamme-laulu, Hanna-runoelma, Hirvenhiihtäjät
ja runo Saarijärven Paavosta kertaavat ne ajatukset ja elämykset, joita Runeberg nuorena ylioppilaana koki Sisä-Suomessa. Kansallisrunoilijamme
tuotannon kautta sisämaan kansa nousi suomalaisuuden kuvaksi ja ihannemaisemaksi sisämaan
järvinen maisema, joka kiteytyi Maammerunossa. Tuon järvinäkymän ovat edelleen toisintaneet lukuisat kuvataitelijamme teoksissaan.
Kansallisrunoilijan tuotanto herätti laajan kiinnostuksen myös Saarijärveä kohtaa – pitäjä olikin
1800-luvulla ja edelleen 1900-luvulla lukuisten
artikkeleiden, juttujen ja ohjelmien kohde. Runebergin esikuvan innostaman Saarijärvelle tuli
useita sivistys- ja suomalaisuusaatteesta kiinnostuneita valistuneita säätyläisiä ja virkamiehiä.
Runebergin ystävä valistushenkinen kirkkoherra
Karl Stenius otti Saarijärvellä suomen kielen pöytäkirjakieleksi jo 1850-luvulla. Saarijärvelle saatiin myös merkittäviä vieraita tutustumaan kie-
9
siin kokoelmiin. Merkittävimpiä paikallisperinteen
tallettajia olivat opettajat Otto Harju ja Heikki
Haavio. Harju on toimittanut SKS:n kokoelmiin
lähes 6000 tallennetta.
leen ja kansaan. Vierailijoina olivat mm. 1880
Uuden Suomettaren päätoimittaja H. Kala ja arkkitehti J. Stenbäck. Myös Toivo Kuula, Magnus
Enckell, Akseli Gallen-Kallela, Louis Sparre, Vilho
Sjöström ja Eemu Myntti vierailivat pitäjässä.
Paikkakunnalla on pitkä näyttelyperinne – monet näyttelyt on järjestetty nimenomaan erilaisten
tapahtumien oheen. Kulttuurihistorian ohella
näyttelyissämme on ollut lähes aina esillä ammattitaidetta! Taiteen esikuva Hannes Autere (18881967) oli myös koko maakunnan kuvataiteen ensimmäisiä merkittäviä vaikuttajia. Autereen seuraajia taiteen polulla olivat mm. Veikko Hytönen,
Yrjö Hakala, Aune Herala, Kerttu Kuikanmäki,
Kain Tapper ja Arvo Siikamäki. Heidän kaikkien
taiteessa on selkeä paikallinen leima. Paikkakunta voinee omia kanto- tai pölkkytaide syntysijan
meriitin, ehkäpä helposti saatavan raaka-aineen,
uppotukkien ansiosta. Saarijärvellä kuvataide on
merkittävässä asemassa ja poikkeuksellisen suuri
joukko ammattitaiteilijoita työskentelee edelleen
paikkakunnalla. Tunnetuin nuorista taiteilijoistamme lienee Samuli Heimonen. Saarijärveltä on
myös muotoilijoita (Pasi Järvinen, vuoden muotoilija 1995, Pentti Hakala), arkkitehtejä (Eero Hyvämäki, Kansallisooppera) sekä lukuisia esittävän
taiteen edustajia. Maamme keskeisiä ITE-taiteen
monumentteja on Matti Rutasen Mahlulla sijaitseva Maapallopatsas. Paikkakunnan luovaa hulluutta
on tarvinnut myös mm. Kirsti Paakkanen. Saarijärveltä on lähtöisin uskomaton joukko kulttuurialan merkittäviä tekijöitä. Kulttuurin merkitys
näkyy myös paikkakunnan vierailukohteiden laadussa ja määrässä – satunnainen kävijä voi perehtyä niin kansakunnan historiaan kuin paikkakunnan erityispiirteisiin mm. Kivikauden kylässä,
Säätyläiskotimuseossa
ja
sen
Runebergnäyttelyssä, Tapperien Juholassa, Heralan taitelijakodissa, Järvisen taidekodissa, Saarijärven museossa sekä Maamoottorimuseossa. Pitäjästä löytyy lisäksi lähes 40 julkista teosta ja muistomerkkiä sekä monia merkittäviä luontokohteita.
Kansansivistystyön kautta saimme Saarijärvelle myös omia sanomalehtiin kirjoittelevia talonpoikia, kuten kirjaston perustajana tunnetun Matti Taipaleen. Vuonna 1857 perustettu kirjasto oli
ensimmäinen läänissä. Myös v. 1893 perustettu
Mahlun Nuorisoseura oli lääninsä ensimmäinen.
Vieraiden, virkamiesten ja laajan kansan tuen
kautta pitäjään saatiin 1880-luvulla ensimmäisten
joukossa myös laajalti tunnetut kansanjuhlat.
Saarijärveltä löytyi talonpoikia valtiopäiville ja
edelläkävijöitä yhdistyselämään sekä kulttuuriin.
Saarijärvestä saatettiinkin hyvällä syyllä todeta:
Valistushulluus oli merkittävin piirre pitäjän kulttuurihistoriassa ja missään ei tehty niin ankeissa
oloissa niin laajaa valistustoimintaa kuin Saarijärvellä.
Pitäjässä järjestettiin edelle 1900-luvun alussa
monipuolisia kesähuveja. Toimijoina oli lukuisia
järjestöjä, mm. nuoriso- ja urheiluseuroja ja työväenyhdistyksiä. Kyläkunnilla järjestettiin näytelmiä, esitelmiä ja iltamia. Näytelmäharrastuksen
kautta kansakunnan estradille nousi mm. Tarmo
Manni. Lukuharrastus oli laajaa. Jopa urheiluseuran suojissa toimi v. 1945 perustettu Saarijärven
Pullistuksen kirjallisuuskerho. Saarijärveltä onkin
useita kansallisesti merkittäviä kirjailijoita, kuten
Marko Tapper (Tapio), Harri Tapper ja Kalevi Kalemaa. Paikkakunnalla vaikuttivat myös mm. Irene Mendelin, Maija Pentikäinen-Hänninen sekä
Aulikki Oksanen.
Kotiseututyö on ollut keskeistä paikkakunnalla
– jo Runebergin teokset nostavat saarijärveläiset
ja seutukunnan sotatapahtumat kansalliseen ja
kansainväliseen tietoisuuteen. Paikkakunnalla
tehtiin arkeologisia kaivauksia jo 1930-luvulla.
Nykyisen kivikautta esittelevän Kivikauden kylän
alue Summassaaressa on valtakunnallisesti merkittävä esihistoriakohde. Vuodesta 1948 Saarijärvi-Seura on ollut pitäjän monipuolinen kulttuuritoimija sekä aineiston tallettaja. Saarijärveltä on
talletettu aineistoa mittavasti myös valtakunnalli-
Kaikkiaan, ehkäpä juuri runebergiläisen perinteen ansiossa, Saarijärvi on ylivoimainen kokoluokkansa kunnista kulttuuritoimijoiden ja – tapahtumien osalta. Kannattaa tulla kokemaan kauempaakin!
museonjohtaja Kari Kotilainen
Kesäjuhlien sauvavoimisteluesitys
1900-luvun alussa Saarijärven
Sivulanpellolla.
Kuva Saarijärven museo
10
40 VUOTTA TANHUJA SUMMAN PIRTTILÄSSÄ
Summan
Ponnistuksen
Tanhuujat
juhli
40-vuotista taivaltaan Summan Pirttilässä lauantaina 2.2.2013 konsertin merkeissä. Esiintyjiä oli
kolmisenkymmentä ja yleisöä reilut sata kansantanssista kiinnostunutta.
Ohjelmisto koostui eri vuosikymmeninä tanssituista kansantansseista. Aikuis- ja lapsiryhmä oli
harjoitellut talven aikana esityksiään ahkerasti.
Aikuiset aloittivat Lanssilla ja Karjalankatrillilla.
Lasten ensimmäinen setti alkoi piiri- ja laululeikeillä kuten Meinasin, meinasin ja Lintu lensi
oksalle.
Konsertin juontajana toiminut Petri Syrjänen
johdatti yleisöä koko konsertin ajan tunnelmasta
toiseen.
Musiikista vastasivat konsertin aikana Mika
Harjula haitari, Susanna Apo-Syrjänen viulu ja
kantele, Vinski Syrjänen basso ja Petri Syrjänen
viulu ja mandoliini. Myöhemmin illalla haitariin
tarttui Ossi Suortti ja viuluun Anette Byckling.
Tauolla nautittiin herkulliset kakkukahvit, jonka
jälkeen muistettiin perustajajäseniä, joita oli paikalla seitsemän sekä pitkään mukana olleita pelimanneja ja ohjaajaa.
Konsertti jatkui eri koreografioitten ja ulkomaisten tanssien merkeissä. Lapset tanssivat mm.
Tuliketun ja Loimulinnun. Ohjelma päättyi pimeässä otsa- ja taskulampuin valaistussa salissa.
Tanssina oli Kökar engelska.
Konsertin jälkeen tanssittiin yhteinen Poloneesi
ja iltaa jatkettiin Pelimannitansseilla.
Kiitos mukanaolleille
Markku, Piret ja Tarja
PUSKISSA SOI
Penan puskasoitot lauantaina 2.2. kokosi kymmenkunta pelimannia soittelemaan kesäjuhlaohjelmistoa, yhteissoittokappaleita sekä muita mieluisia kappaleita. Perinteen mukaisesti NummiPusulan Tanhuujat huolehtivat ylöspidosta Tavolan yhteistuvalla niin, ettei pelimannien tarvinnut
kärvistellä ruoan tai juoman puutteessa.
Soittelun lomassa pidettiin myös Pelimannikillan vuosikokous. Kokouksen päätöksellä puheenjohtajana jatkaa Antti Järvensivu. Johtokuntaan
valittiin jatkamaan Jari Komulainen ja uutena
Jarkko Pulkkinen.
Tällä kertaa Tavolan yhteistuvan pelimannitanssit kruunasivat onnistuneen päivän, kun
tanssiva väki löysi runsaammin paikalle. Väki
tuntui tykkäävän viiden hengen pelimanniorkesterin soitannosta ja myönteinen palaute sai myös
pelimannit viihtymään.
Soittimia puskissa (Kuva: Hili Varvikko-Tarvainen)
Antti Järvensivu
11
TERVEISIÄ MYLLYKYLÄSTÄ
Parempi myöhään kun ei milloinkaan – SydänHämeestä talvinen tervehdys. Kiitos Hämeenlinnan Kansantanssijoille haasteesta. Tanhuryhmämme harjoittelee Valkeakoski-opiston tanssiryhmänä kerran viikossa torstaisin Merita Virtasen
ohjauksessa. Harjoituspaikkana on Myllysaaren
vanha tehdaskiinteistö, josta on juuri remontoitu
tanssiryhmille harjoitussaleja. Samassa rakennuksessa on myös jalkapallomuseo.
Viime vuonna syksyllä
ilahdutimme terveyskeskuksen potilaita perinteisellä
kansantanssi- ja musiikkikonsertilla. Hoiva- ja kuntoutusyksikön salissa toteutettu tuokio keräsi salin täyteen kuulijoita, missä kansantanssien lisäksi Heimo
Tuomarla esitti kaksirivisellä
tukkilaiskappaleita.
tymistansseja. 32 –vuotiaalla seurallamme on
ystävyysseuroja Norjassa, Ruotsissa, Virossa sekä Unkarissa. Vierailut ovat tapahtuneet vastavuoroisuus –periaatteella ja vierailuilla olemme
tutustuneet paikalliseen kulttuuriin. Suomessa
vieraillessaan ulkomaiset vieraat ovat saaneet
Suomi-kasteen, maistaneet mämmiä ja mustaa
makkaraa sekä tutustuneet hämäläiseen kansanperinteeseen. Tällaista siis Myllykylässä.
17.11 vietimme perinteisen pikkujoulun sijasta Kekri –juhlaa vanhalla
Jutikkalan koululla, missä eräs seuramme jäsen
asuu. Osa seuran jäsenistä ilahdutti pukeutuessaan erilaisin noita-asuihin. Virallisen osuuden –
vaalikokouksen - jälkeen saunoimme, minkä jälkeen emäntämme Heli-noita oli loihtinut maittavat sammakko- ja lepakkokeitokset kuusenhavuja koivuntuohisalaattia unohtamatta jälkiruokana
olevaa häränsilmäpaistosta. Illan hämärtyessä ja
yön lähestyessä noidat ja noitamieliset intoutuivat
tanssin pyörteisiin. Sen verran nykyaikaakin sivuttiin, että lavatanssien rytkytyksiin intouduttiin
ja kymppihumppaa opeteltiin.
Haluamme esittää haasteen Sastamalan Opiston Tanhupiirille ja kuulla teidän kuulumisia.
Kesää ja Mahtimeinikejä odotellessa
Valkeakosken Tanhuajat ry
Tämän vuoden suunnitelmissa on Talvipäivät
Tuomarlan Heimon tilalla hevosrekineen ja pulkkamäkineen. harjoittelemme mm. Saarijärven
Mahtimeininkien tansseja sekä kesän Viron esiin-
KANSALLISPUKUJA MYYDÄÄN
Myydään hyväkuntoinen Jalasjärven kansallispuku valmistaja
L. Onerva Tampere.
Koko 42-44. Puku on 166 cm
pitkän henkilön päällä. Hame
pituus 83 cm ja vyötärö 84 cm.
Hyväkuntoinen (taskun päällinen hieman kulunut). Sisältää
kuvan mukaiset asusteosat.
Lisäksi toinen pusero, esiliina,
alushame ja silkkinauhat.
Hintapyyntö 850,00 €.
Tervetuloa katsomaan Tampereelle!
Yhteystiedot: 0503444743/Eila Sutinen,
[email protected]
12
TANHUVIESTIN HISTORIAN HAVINAA
Jäsenlehtemme Tanhuviesti otti ensimmäiset askeleensa jo yli 50 vuotta sitten. Vuonna 1958
ilmestyi ensimmäinen numero lehdestä, jolle silloin etsittiin nimeä ja jota kutsuttiin ensin
alkuun vain Ystäväksi tai Kansantanssin Ystäväksi.
Tanhuviesti julkaisee otteita vanhoista numeroistaan. Tämän vuoden lehdissä kerrotaan aikaisempien
vuosien kesäjuhlista. Tässä lehdessä Tanhuviestin 5/1973 kirjoitus NORDLEK 1973 juhlasta.
13
Etsi viisi virhettä ensi kesäjuhlien logosta!
TAPAHTUMAKALENTERI 2013
MAALISKUU
28.3.-1.4.
Nordring, inspiraatiokurssi nuorille 18-25 -vuotiaille tanssijoille ja pelimanneille kaikista Pohjoismaista, Färsaaret
HUHTIKUU
19.-21.4.
Kansantanssin ohjaajakoulutuksen Kansanomaiset paritanssit -kurssi,
Suomen Nuoriso-opisto Paukkula, Mikkeli, Suomen Nuorisoseurat
KESÄKUU
14.-16.6.
Mahtimeiningit, SKY:n kesäjuhla Saarijärvi
HEINÄKUU
6.-12.7.
GRÖNLEIK 2013, Nordlekin kansantanssi- ja musiikkitapahtuma ensimmäistä kertaa Grönlannissa, Ilulissat, Grönlanti
ELOKUU
5.8.
Kansallispuvun päivä
SYYSKUU
7.-8.9.
Vuoden 2014 kesäjuhlien ja BARNLEK- ohjelmistokurssit SKY/KTNL Hämeenlinna
14