MAANANTAINA 16. TAMMIKUUTA 2012 C HELSINGIN SANOMAT l C 1 Kulttuuri C-osassa [email protected] Kulttuuri C 1–C 2 Mielipide C 4–C 5 Ihmiset C 6 Uutisvinkit: (09) 122 2593 PL 85, 00089 Sanoma Kaikki samalla viivalla Guggenheim-kilvassa Hankintalain tulkinnan mukaan avoimeen kilpailuun ei voida kutsua arkkitehteja palkkiota vastaan. Hannu Pöppönen HS MIKÄLI Helsingin Guggenheimista päätetään järjestää arkkitehtuurikilpailu myöhemmin tänä vuonna, se on kaikille avoin ja kansainvälinen. Helsingin kaupunki omistaa tontin ja omistaisi myös tulevan rakennuksen. Helsingin kaupunki, käytännössä kaupunkisuunnitteluvirasto ja Helsingin taidemuseo, järjestäisi siis kilpailunkin, yhteistyössä Solomon R. Guggenheimin säätiön kanssa. ”Toivomme myös yhteistyötä [Suomen arkkitehtiliitto] Safan kanssa”, Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén sanoo. arkkitehtuurikilpailujen lisäksi kutsukilpailut ovat eri puolilla maailmaa hyvin tavallisia. Etenkin kansainväliset tähtiarkkitehdit osallistuvat pääasiassa juuri niihin, eivätkä käytä resurssejaan lähettämällä ehdotuksia kaikille avoimiin kilpailuihin. Muun muassa kilpailuun Bilbaon Guggenheimin museosta kutsuttiin mukaan kolme toimistoa. Niistä suunnittelutehtävän sai Frank Gehry. Suomessa on lähimenneisyydessä järjestetty myös kilpailuja, jotka ovat samaan aikaan olleet sekä avoimia että kutsukilpailuja. Kutsutut ovat saaneet osallistumisestaan korvauksen, toisin kuin muut. Vuonna 1992 käynnistynyt Kiasman kilpailu oli avoin kaikille pohjoismaisille ja Baltian maiden arkkitehdeille, lisäksi siihen kutsuttiin viisi kansainvälistä toimistoa korvausta vastaan. Kilpailun voittaja Steven Holl oli yksi kutsutuista. vastaamatta kysymykseen, osallistuisiko avoimeen kilpailuun. Vuonna 2007 uudistunut julkisia hankintoja koskeva hankintalaki saattaa estää sellaisten kilpailujen järjestämisen, jotka olisivat samaan aikaan avoimia ja joihin lisäksi houkuteltaisiin tähtiarkkiteh- Sanna Kronström sanoo. Hankinta-asiantuntijana PTCServices-yrityksessä toimiva Kronström valmistelee kirjaa hankintalain mukaiseen arkkitehtuurikilpailuun liittyvistä kysymyksistä. ”Lain johtavana periaatteena on, että hankintayksikön pitää kohdella kaikkia tasa- puolisesti ja syrjimättä. Niin ei olisi, jos osa osallistujista saisi rahaa ja osa osallistuisi omalla riskillä.” Janne Gallen-Kallela-Sirén uskoo, että avoimeen arkkitehtuurikilpailuun saataisiin mukaan nimekkäitä kansainvälisiä arkkitehteja. ”Tähän viittaavia viestejä olemme saa- neet jo nyt, vaikka emme tiedä haluaako Helsingin kaupunki edetä hankkeessa.” JOS Guggenheim-kilpailu järjestetään, siitä tulee mitä todennäköisimmin suosituin kilpailu Suomen arkkitehtuurikilpailujen historiassa. Tähän mennessä suosituin on ollut viime kesänä ratkennut kilpailu Mäntän uuden Serlachius-museon suunnittelusta. Siihen jätettiin 579 ehdotusta. Sitä seuraa Kiasman kilpailu, 516 ehdotusta. Serlachius-museon kilpailun voitti barcelonalainen nuorten arkkitehtien MX_SItoimisto. ”Gallen-Kallela-Sirénin asema on sopimaton hankkeessa” Jaakko Lyytinen HS AVOINTEN STEVEN HOLL kertoi Helsingin Sanomille, että hän osallistuisi Helsingin Guggenheimin kilpailuun, ainakin jos hänet kutsutaan mukaan. Hän jätti teja palkkiota vastaan. ”Laki ei varsinaisesti ole ottanut tällaista huomioon, koska arkkitehtuurikilpailut on kirjattu niin heikosti hankintalakiin, mutta en näkisi mahdollisena sellaista kilpailua, johon osa tulisi mukaan avoimella ehdotuksella ja osa kutsuttaisiin palkkiota vastaan”, Tuomas Rantanen HS KERTOI sunnuntaina 15. tammikuuta, että Solomon R. Guggenheimin säätiön suomalaisjäsen Carl Gustaf Ehrnrooth on kutsunut Ekoport-nimisen osakkuusyhtiönsä hallitukseen Helsingin taidemuseon johtajan Janne Gallen-Kallela-Sirénin. Ekoport valmistaa polttoainetta laivojen öljy-pilssivesis- tä. Ehrnroothin mukaan hänestä ja Gallen-Kallela-Sirénistä on tullut Guggenheimhankkeen myötä hyviä ystäviä. Helsinkiläinen vihreiden kaupunginvaltuutettu Tuomas Rantanen ihmettelee asetelmaa: ”Jos kaupungin pääneuvottelijalla ja koko hankkeen ideoineella Gallen-Kallela-Sirénillä on Guggenheimin säätiön hallituksen jäsenen kans- sa liiketoimia, asetelma on selvästi sopimaton.” tilannetta siihen, että kaupungin tonttiasioista päättävä virkamies ystävystyisi rakennusliikkeen hallitusedustajan kanssa ja menisi tämän omistaman firman hallitukseen. ”Tämä paljastaa sen, että Gallen-Kallela-Sirénin arvostelukyky ei pelaa. Helsingin pääneuvottelija on tuntunut pit- RANTANEN VERTAA Innokas joukko pänttää suomea kin matkaa niin rakastuneelta ideaan, että häneltä on kadonnut käsitys siitä, että hän edustaa tässä kaupungin etua, eikä Guggenheimin säätiön etua”, Rantanen sanoo. GALLEN-KALLELA-SIRÉN kiistää mahdollisen jääviysongelman: ”Olen käsitellyt tämän asian esimieheni, apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haataisen kanssa, ja olen tehnyt asian- mukaisen sivutoimi-ilmoituksen.” Ekoport on start-up-yritys joka ei ole jakanut osinkoja. ”Ekoportista ei ole minulle mitään taloudellista hyötyä. Myöskään Guggenheimin säätiön hallituksen jäsenet eivät saa siitä mitään taloudellista hyötyä.” ”Minun ainoa etuni ja asiani, jota olen ajanut, on Helsingin kaupungin etu. Ja laajemmin Suomen etu.” TÄ LLÄ VIIKOLLA KALLE KOPONEN Saksan vanhin suomen kielen opinahjo houkuttelee opiskelijoita. Vesa Sirén [email protected] Kulttuuritoimittaja suosittelee viikolle tekemistä. Katarina Baer HS NYKYTAIDE . Kiasma vonkaa LP-levyjämme espanjalaisen Eduardo Balanzan installaatioon The Record Is Not Over Yet (2011), jossa käytetään materiaalina satoja LP-äänilevyjä. En tosiaan anna Balanzalle sen enempää Herbert von Karajanin Beethoven-boksia kuin The Beatlesin Revolverin ensipainosta, mutta ehkä kärrään Kiasmaan pahiten naarmuuntuneet vinyylit lisättäväksi perjantaina avautuvaan näyttelyyn. Balanzan teos on osa Kiasman Thank You for the Music – Kuinka musiikki meitä liikuttaa -näytteEduard Balanza: The Record Is Not Over lyä, jossa yli 20 koti- ja ulkomaista Yet (2011). nykytaiteilijaa yrittävät kuvata musiikin vaikutusta nykytaiteen keinoin. Tämä näyttely soi, sillä useiden videoteosten, maalausten, piirustusten, valokuvien, veistosten ja installaatioiden materiaalia täydentää ääniraita. Nyt nykytaidekin soi ”Puhun. . . vähän. . . suomea”, saksalainen Thomas Mövius sanoo suomeksi. Muuta ei juuri nyt juolahda mieleen. Mutta intoa oppia kyllä on. ”Tutustuin muutamaan suomalaiseen kerran Belgiassa. He olivat todella sympaattisia, ja heidän kielensä kuulosti niin kauniilta. Päätin silloin, että alan opiskella suomea”, Mövius, 26, kertoo. Mövius on yksi niistä noin sadasta saksalaisopiskelijasta, jotka lukevat suomea pääaineenaan Greifswaldin yliopistossa. Siellä on voinut opiskella suomea jo 90 vuotta, pisimpään Saksassa. GREIFSWALD. ITÄMEREN kauniisti entisöity rannikkokaupunki on Saksan ”Pohjois-Karjalassa”. Muuttovirta entisestä DDR:stä on tyhjentänyt seutua ankarasti. Jäljellä on väestö, joka katsoo tv:tä tunnin pitempään päivässä kuin saksalaiset keskimäärin. Eläkeläisiä ja työttömiä riittää. Greifswaldin yliopisto puskee vastavirtaan. Se on haluttu opinahjo ja usein Saksan yliopistovertailujen kärkipäässä. Myös suomen opiskelu on samassa hyvässä imussa. Seitsemäntoista vuotta sitten suomen pääaineopiskelijoita oli 13, tänä päivänä satakunta. Opiskelijoita vetää ennen kaikkea Suomen kulttuuri, yliopiston fennistiikan professori Marko Pantermöller kertoo. Suomesta on Saksassa osin vielä eksoottinen. Suomea pidetään vähän mystisenä maana, jossa puhutaan outoa kieltä ja jolla on monet kasvot. On metallimusaa, huipputeknologiaa, mäkihyppääjiä ja kulttuuria, joka vaikuttaa jollain tapaa erilaiselta.” Professorin mukaan suomen harvinaisuus antaa opiskelijoille myös varmuutta, että sillä voi menestyä työelämässä. Tarkempaa tietoa sijoittumisesta ei ole, sillä Saksan tietosuojalaki estää selvitykset. ”Moni etsii töitä saksan opettajana Suomesta, mutta talouselämä, matkailu ja kustantamot työllistävät myös”, Pantermöller kertoo. Mövius on ensimmäisen vuoden suomen opiskelija, eikä hän ole koskaan käynyt Suomessa. ”MIELIKUVA Thank You for The Music Kiasmassa 20.1.–17.6. Bruckneria ja Sibeliusta Musiikkitalossa. KONSERTTI. Radion sinfoniaorkesteri löi kovat Brucknerpohjat syksyllä, kun Kurt Masur johti seitsemännen sinfonian unohtumattomasti. Yhtä suosittu on Brucknerin neljäs sinfonia (Romanttinen), jonka John Storgårds johtaa Helsingin kaupunginorkesterin konsertissa. Mukana Jean Sibeliuksen tiivis ja pakahduttava seitsemäs sinfonia. Helsingin kaupunginorkesteri joht. John Storgårds Musiikkitalossa keskiviikkona ja torstaina klo 19. Julius Caesar saa odottaa Thomas Mövius ja Yvonne Marquering opiskelevat suomen kielioppia luennolla Greifswaldin yliopistossa. ”Onhan se vähän noloa. Aion kyllä hankkiutua sinne vaihto-opiskelijaksi tai harjoitteluun.” ENSIMMÄISEN vuosikurssin opiskelijat pitivät juuri Suomen presidentinvaalien varjovaalit. ”Vihreiden ja ruotsinkielisten ehdokkaat voittivat samalla äänimäärällä”, Mövius kertoo. Opiskelijat vitsailivat, että Eva Biaudet’n voitto oli nolo kielipoliittinen kannanotto heiltä, suomen opiskelijoilta. Tulos selittynee sillä, että Pohjois-Saksan Suomi-fanit ovat usein myös Ruotsi-faneja. Mövius äänesti demaria. Se oli Paavo Lipposen ainoa ääni Greifswaldista. ”Ai, kokoomuslainen johtaa mielipidetiedusteluja? Onko hän se vanha mies? Hän ei kyllä saanut meiltä yhtään ääntä.” Kotimaa A 5 Tammelan koulussa Tampereella saa oppia saksaksi FA K TA Moni saksalainen yliopisto tarjoaa suomen opintoja Saksan ulkosuhteiden hoito oli rajoitettua ensimmäisen maailmansodan jälkeen, joten suhteita alettiin elvyttää muun muassa kulttuurintutkimuksen kautta. Näin syntyi Institut für Finnlandkunde, eli Suomentuntemuksen instituutti Greifswaldin yliopistoon. DDR:n aikana 1960-luvulla oppiaineesta valmistui alue- tieteilijöitä ja kääntäjiä. Nykyinen fennistiikka on filologian suuntaus, jossa tutkitaan kieltä, kulttuuria ja kirjallisuutta. Sitä voi opiskella myös Kölnissä. Münchenissä, Göttingenissä, Hampurissa ja Berliinissä on tarjolla muita suomen opintoja. Fennistiikkaa voi opiskella ulkomailla myös ainakin Ruotsissa, Puolassa ja Unkarissa. OOPPERA JA KONSERTIT. Perjantai-ilta on piukka paikka. Kansallisoopperan ensi-illassa on Ville Saukkosen ohjaus Händelin Julius Caesar -oopperasta. Koska oopperan esityksiä on helmikuun loppuun, heitän lanttia Tapiola Sinfoniettan ja Radion sinfoniaorkesterin huippukonserttien välillä. Tulos on RSO, jonka solistina Olli Mustonen hätkähdyttää Sergei Rahmaninovin toisen pianokonserton tulkkina. Kuten Kesäleski-elokuvassa mainitaan: ”Rachmaninoff. Second piano concerto. Never misses.” Sitä paitsi RSO ja Sakari Oramo esittävät Stravinskyn Tulilinnun! Händel: Julius Caesar Kansallisoopperassa perjantaina klo 19. Radion sinfoniaorkesteri Musiikkitalossa perjantaina klo 19. Tapiola Sinfonietta joht. ja pianisti Ralf Gothóni Tapiolasalissa perjantaina klo 19. Suuri Stravinsky-vertailu KONSERTTI. Kun kuuntelen perjantaina RSO:n Stravinskya, yritän ehtiä myös lauantaina Musiikkitaloon, jonne Tampere Filharmonia saapuu Hannu Linnun johdolla esittämään esimerkiksi Igor Stravinskyn Petrusˇkan. Nyt voi verrata RSO:n nykyistä ja seuraavaa ylikapellimestaria Stravinskyn parissa peräkkäisinä päivinä. Ja tietysti myös orkestereita. Tampere Filharmonia joht. Hannu Lintu, solistina Cédric Tiberghien, piano. Musiikkitalossa lauantaina klo 17. Yllätysveto: Sorry vaan George Clooney! Opiskelija kirjoittaa ylös suomen monikkomuotoja. Saskia Sonnack kantaa kaulassaan Suomen leijona -riipusta. Entisen Itä-Saksan alueella sijaitseva Greifswald on entisöity kauniisti. ELOKUVA YM. Chisu olisi perjantaina televisioitavan Emmagaalan lisäksi Nosturissa lauantaina. Ehtisinkö mukaan Musiikkitalosta? Entä elokuvat? George Clooney, olet kiinnostava näyttelijä-ohjaaja kuten Good Night, Good Luck osoitti, mutta vaalielokuvasi Vallan kääntöpuoli jää näkemättä perjantaina ja lauantaina. Harkitaan sunnuntaina! 1 SI P 1
© Copyright 2024