1. No category

Pirjo Tuhkasaari
Psykoterapeutti VET, perhe- ja
yksilöpsykoterapiassa, koulutuspsykoterapeutti
Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
1



Lapsi ei ole tulos vanhempien ajatuksista ja
odotuksista, vaan häneen vaikuttaa yhtä
vääjäämättömästi tapa, jolla hänen
isovanhempansa ovat käyttäytyneet hänen
vanhempiensa lapsuudessa (Dumas 2008)
Se, mikä ei tule yhdessä jaetuksi, esimerkiksi
puhutuksi, tulee jonkun kannettavaksi (Siirala
1966)
Integraatio edellyttää kehitykselliset prosessit
mahdollistavan suhteen toiseen ja kolmanteen –
äidin ja isän tai heitä korvaavat, joihin ja joiden
suhteeseen tarpeenmukaiset emotionaaliset
prosessit voivat riittävästi toteutua (Tuhkasaari
2013)
Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
2
Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
3




FENOMENOLOGIS – HERMENEUTTINEN, PSYKOTERAPIAN
”NÄYTTÄMÖLLÄ” ILMIÖITÄ HAVAINNOIVA, TUTKIVA,
YHTEYKSIIN LIITTÄVÄ, JAKAMAAN JA YMMÄRTÄMÄÄN
PYRKIVÄ
LAPSEN/NUOREN KASVU JA KEHITYS, VARHAINEN
VUOROVAIKUTUS, OBJEKTISUHTEET, ITSEKOKEMUS,
PERHEEN VUOROVAIKUTUSSUHTEET, VANHEMPIEN
PARISUHDE, SISARUUSSUHTEET, VANHEMPIEN KASVU- JA
TRAUMAHISTORIA
YKSILÖN SUBJEKTIIVISET KOKEMUKSET,
TIEDOSTAMATTOMAN MERKITYS - PSYKOANALYYTTISEN
NÄKEMYKSEN MUKAAN YKSILÖN SUBJEKTIIVINEN KOKEMUS
ON YDIN, JOSTA KÄSIN HÄNEN KOKEMAANSA ONGELMAA
PYRITÄÄN TUTKIMAAN JA YMMÄRTÄMÄÄN
YLISUKUPOLVISET KOKEMUKSET SIIRTYVÄT
Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
4











NUORUUSIÄSSÄ KERRATAAN JA SIIHEN TIIVISTYVÄT KAIKKI
AIKAISEMMAT KEHITYSVAIHEET, NIISSÄ TOTEUTUNUT,
TOTEUTUMATTA JÄÄNYT
PSYKOLOGISEN SYNTYMÄN KOHTALOT (Margaret Mahler)
KRONOLOGISET IKÄVAIHEET – KEHITYSTEHTÄVÄT – ”STATES
OF MIND” – OLEMISEN JA KOKEMISEN TILAT
ITSE- JA OBJEKTIPYSYVYYS, SYMBOLISAATIO
SISÄISET OBJEKTIT JA SUHDE NÄIDEN VÄLILLÄ
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS, KIINTYMYSSUHTEET
”Hyvä objekti” muodostaa lapsen ”egon ytimen” – ydinminuuden
syntyminen ensimmäisenä ikävuotena läsnäolon kokemuksista
Lapsen on vaikeaa kestää eroja 7kk:sta – 2 – 3-vuotiaaksi
(Sisäistetty syrjäytyminen)
1 ½ - 2-vuotias harjoittelee läheisyyden ja etäisyyden vuorottelua
2-vuotias on tietoinen sukupuolten eroista
Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
5




3-VUOTIAS – RAKKAUDEN JA VIHAN TUNTEIDEN, HYVÄN JA
PAHAN YHDISTÄMINEN – KOKEMUS TOISEN JA ITSEN
PYSYVYYDESTÄ
3-6-VUOTIAS – INTOHIMOISET RAKKAUDEN JA VIHAN
TUNTEET, NIIHIN LIITTYVÄ PELKO, SYYLLISYYS,
MUSTASUKKAISUUS – LAPSI TARVITSEE APUA PETTYMYKSEN
TUNTEIDEN KANSSA SELVIYTYMISEEN, OMAN
AVUTTOMUUDEN SIETÄMISEEN – HAASTE VANHEMMAN
AIKUISUUDELLE – SELVITÄ LAPSEN AVUTTOMUUDEN JA
KONTROLLIPYRKIMYSTEN KANSSA
KANTANÄKYKOKEMUSTEN, MADONNAKONSTELLAATION OIDIPAALIKONSTELLAAT ION RATKAISUT
METAKÄSITTEITÄ, JOTKA KUVAAVAT LAPSEN KOKEMUKSEN
HÄNEN PSYYKKISEKSI TODELLISUUDEKSEEN
Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
6








LATENSSI-IÄN SAMASTUMISET, OMAN ITSENÄISYYDEN JA
KYKYJEN KANSSA KAMPPAILUA, ILOITSEMISTA
VÄLIVAIHE OIDIPAALIKONSTELLAATION JA NUORUUDEN
VÄLILLÄ – OMAN SISÄISEN VAHVISTUMISTA
LATENSSI-IKÄINEN TARVITSEE AIKUISEN KOKREETTISTA
LÄSNÄOLOA!
NUORUUSIKÄ 12 – 13 – 21 – 23-VUOTIAASEEN
IRTIOTTOA SAMASTUMISISTA, OMA RUUMIILLISUUS, SUHDE
RAKKAUTEEN JA VIHAAN – SEKSUAALISUUTEEN – OMAAN
TULEVAISUUTEEN
PSYKOSEKSUAALISEN KEHITYKSEN, OMAN SUBJEKTIUDEN JA
IDENTITEETIN VAKIINTUMISTA
REGRESSION JA PROGRESSION VAIHTELUA
KUKA MINÄ OLEN – MITEN TULEN HYVÄKSYTYKSI –
VÄLITTÄÄKÖ MINUSTA KUKAAN?
Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
7
 SEPARAATIO – INDIVIDUAATIO
SELF
GENDER

 DEFENSSIT

KYKY JAKAA
MADONNA- JA
OIDIPAALIKONSTELLAATIO
Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
8




NACHTRÄGLICHKEIT KUVAA SITÄ, MITEN
JÄLKIKÄTEEN ANNETAAN MERKITYSTÄ VANHAN
KOKEMUKSEN MUISTOLLE, EI VÄLTTÄMÄTTÄ
VARSINAISELLE KOKEMUKSELLE
NE KOKEMUKSET, JOITA EI OLE VOITU SISÄISESTI
LIITTÄÄ YMMÄRTÄVÄÄN YHTEYTEEN ELI
INTEGROIDA
UUSI TAPAHTUMA TAI SAAVUTETTU KEHITYSTASO
AKTIVOI VANHAN TAPAHTUMAN
PSYYKKISET ”GEODIT” (Joan Raphael-Leff, 2013) –
TRAUMA, JOKA AVAUTUU PSYKOSEKSUAALISEN
IDENTITEETIN KEHITYKSEN HAASTEISSA
Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
9








VANHEMPIEN OMAT NUORUUDEN RATKAISUT
SUKUPOLVIEN ERON SUOJASSA NUORI HAVAINNOI
AIKUISTEN JA VANHEMPIEN SUKUPOLVIEN REAKTIOITA
VANHEMPIEN KYKY OTTAA VASTAAN, OLLA PEILINÄ, SIETÄÄ
VASTAKKAINASTTELUA
VANHEMPIEN OMAT YLISUKUPOLVISET KUORMITUKSET
VANHEMPIEN VAIKEAT, TRAUMAATTISET KOKEMUKSET –
PAINE ”VAIN HYVÄN” YLLÄPITOON
MITEN NUORELLE MAHDOLLISTUU KASVUUNSA KUULUVA
INTEGRAATIO?
PERHEEN SALAISUUDET, HÄPEÄ, SYYLLISYYS,
PUHEKIELLOSSA OLEVAT ASIAT - NÄKYVÄT NUOREN
OIREILUSSA
MIKÄ ON NUOREN OMA KOKEMUS PERHEESSÄÄN; OMASTA
OLEMASSAOLOSTA, ARVOSTA, SUHTEESSAOLOSTA JA OMIEN
KOKEMUSTEN MERKITYSTEN OIKEUTUKSESTA?
Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
10

… NIITÄ TIETOISIA JA TIEDOSTAMATTOMIA SUKUPOLVELTA
TOISELLE SIIRTYVIÄ INTRAPSYYKKISIÄ JA
INTERSUBJEKTIIVISIA KOKEMUKSIA, JOTKA VAIKUTTAVAT
YKSILÖN INTEGRAATIOON, ITSEKOKEMUKSEEN,
IDENTITEETTIIN JA ROOLEIHIN…

HISTORIA, KULTTUURI, YHTEISKUNNALLISET TEKIJÄT, AJAN
ILMAPIIRI, AIKAISEMMAT SUKUPOLVET, PERHE JA PARISUHDE
VAIKUTTAVAT YKSILÖN KOKEMUKSEEN OMASTA ITSESTÄ SEKÄ
MAHDOLLISTUVIIN SUHTEISIIN MOLEMMINPUOLISESTI (Tuhkasaari


2013)
EMOTIONAALISESTI KOSKETTANUT JÄTTÄÄ MEIHIN JÄLJEN
TRAUMAATTISISTA KOKEMUKSISTA ON SAATETTU SELVIYTYÄ,
MUTTA KOKEMUKSIIN LIITTYVÄT MERKITYKSET OVAT
JÄÄNEET KÄSITTELEMÄTTÄ (fear of breakdown is fear of a
breakdown that has already happened; Winnicott 1963/1974)
Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
11






EGON ALKUPERÄINEN KAUHUKOKEMUS
… EI VOI SIIRTYÄ MENNEISYYTEEN ENNEN KUIN EGO ON
PYSTYNYT KOKEMAAN SIIHEN LIITTYVÄÄ NYKYHETKESSÄ JA
SAANUT SEN OMAAN KONTROLLIINSA
TÄRKEÄ YMMÄRTÄÄ HOITO- JA TERAPIASUHTEESSA
TOISTAMINEN ON ERÄS TAPA MUISTAA – YRITTÄÄ KORJATA
PUHEKIELLOSSA OLEVAT KOKEMUKSET LÖYTÄVÄT
KANAVANSA NUOREN OIREILUN KAUTTA JA AVULLA
TRAUMAKOKEMUKSET NÄYTTÄMÖLLEPANOINA LÄHEISISSÄ
IHMISSUHTEISSA, PARISUHTEESSA, VANHEMMUUDESSA
Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
12







NUORTEN PSYYKKINEN, SOSIAALINEN, SOMAATTINEN
PAHOIVOINTI, OIREILU, YHTEYKSISTÄ VETÄYTYMINEN JA
SYRJÄYTYMINEN
INTEGRAATION VAIKEUTUMINEN, NEGATIIVISEN
IDENTITEETIN RATKAISUT
NUORTEN OMASSA KULTTUURISSA ELÄVÄT, TUHOISAT
ILMIÖT, JOTKA AIKUISILTA SALATTU
NUORTEN TUHOVUUS JA SURMATEOT
PÄIVÄKODIN JA KOULUMAAILMAN KIUSAAMISILMIÖT
AUTTAMISJÄRJESTELMISSÄ ILMENEVÄT NÄYTTÄMÖT –
VIRANOMAISTEN TUHOAVAT RATKAISUT, KUN HOIDETAAN
VAIN SEURAUKSIA TAI OIREITA – EI PERHEDYTÄ SIIHEN,
MISTÄ KULLOISESSAKIN TILANTEESSA ON KYSYMYS
ON VAARANA ETTÄ ”UHRISTA” TULEE AUTTAVAN
JÄRJESELMÄN UHRI - SIJAISTRAUMATISOITUMINEN
Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
13





SIIRALA MUOTOILI ”TOISEN VASTAANOTON” KÄSITTEEN
”ENSIMMÄINEN VASTAANOTTO” (transfer)MERKITSEE
YHTEISESTI VASTUUSTA IRROTETTUJEN TAAKKOJEN JA
ONGELMIEN ANONYYMIA SIIRTÄMISTÄ YKSILÖLLE,
SIJAISSAIRASTAJALLE (näyttämöiksi yhteistyöverkostoon)
”TOINEN VASTAANOTTO” (transference) MAHDOLLISTAA
LISÄÄNTYVÄN DIALOGISUUDEN SEKÄ TAAKKOJEN JA
ONGELMIEN JAKAMISEN, JONKA AVULLA OIRE VOI
”TRANSFORMOITUA”, ENSIMMÄISEN VASTAANOTON
EHDOTTOMUUS VOI JOHTAA
”KOLMANTEEN VASTAANOTTOON” ELI
UUTEEN INTEGRAATIOON
Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
14



Trauma on kokemus, johon liittyy kuoleman tai vakavan
vammautumisen vaara. Trauma uhkaa omaa tai läheisten ihmisten
psyykkistä ja fyysistä koskemattomuutta. Trauma ylittää yksilön ja
yhteisön normaalin, tavanomaisen sietokyvyn, jolloin uhrit eivät pysty
käsittelemään kokemustaan heille luonteenomaisten selviytymiskeinojen
ja tavanomaisten emotionaalis-kognitiivisten, sosiaalisten ja
psykofysiologisten prosessien kautta. Traumakokemukset herättävät
voimakkaita pelon, järkytyksen ja avuttomuuden tunteita, joiden
vaikutukset urin psyykkiseen ja sosiaaliseen elämään voivat olla
kokonaisvaltaisen kielteisiä (American Psychiatric Association,
APA,2000)
PTSD – POST-TRAUMAATTINEN STRESSIOIREYHTYMÄ
SOMATISAATIO – FRAGMENTAATIO - IMITAATIO
Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
15

Nuoren vanhemman traumasiirtojen ajoittuminen voi toteutua missä
tahansa kasvuhistorian vaiheessa; KOHTUAJASTA, SYNTYMÄSTÄ,
VARHAISESTA VUOROVAIKUTUKSESTA…

VANHEMPISUHTEEN DEPRIVAATIOISSA, KALTOINKOHTELUSSA,
YKSITTÄISTEN TAPAHTUMIEN SEURAUKSENA, KUN VANHEMMASTA
ON TULLUT LAPSEN KOKEMUKSESSA AVUTON TAI PELOTTAVA

VANHEMMAN NÄKÖKULMASTA; LAPSI VOI MISSÄ IKÄVAIHEESSA


TAHANSA AVATA VANHEMMAN OMIA KÄSITTELEMÄTTÖMIEN
TRAUMOJEN HAAVOJA, JOTKA AVAUTUVAT VUOROVAIKUTUKSESSA
SUHTEESSA LAPSEEN
VANHEMPI VOI KOKEA JA NÄHDÄ LAPSESSA OMAN ITSENSÄ,
VANHEMPANSA, SISARUKSENSA, KALTOINKOHDELLEEN,
HYVÄKSIKÄYTTÄNEEN HENKILÖN jne.
LASTA EI NÄHDÄ JA KOHDATA OMANA ITSENÄ
Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
16




LAPSI ON ERITYISEN HAAVOITTUVA, KUN HÄN ALTISTUU
MOLEMPIEN VANHEMPIEN TRAUMAKOKEMUKSIIN
LIITTYVILLE SIIRROILLE; PROJEKTIOILLE JA
TRANSFERENSSEILLE
NÄITÄ TILANTEITA ON LÖYDETTÄVISSÄ PERHEISTÄ, MISSÄ
NUORI OIREILEE ADHD-, ANOREXIA-, DEPRESSIO-,
ITSEMURHAYRITYS-, PAKKONEUROOSI-, PANIIKKI- JA
SYRJÄYTYMISOIREIN
SUOJAAVIA TEKIJÖITÄ VANHEMMAN TRAUMASIIRTOJEN
SIIRTYMISELLE ON VANHEMMAN OMA VASTUU OMASTA
HOIDOSTAAN TAI RIITTÄVISTÄ OMAA ITSEÄ VAHVISTAVISTA
SUHTEISTAAN
ON VALITETTAVAA, ETTÄ SIIRROT OVAT TOTEUTUNEET JO
ENNEN KUIN NUORI ALKAA OIREILLA, JONKA VUOKSI
YLISUKUPOLVISET SIIRTYMISET JATKUVAT SUKUPOLVESTA
TOISEEN
Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
17





… IHMISENÄ OLEMISEN ARKAAINEN PERINTÖ PITÄÄ
SISÄLLÄÄN, EI AINOASTAAN TAIPUMUSTA JA ALTTIUTTA,
MUTTA MYÖS ASIOIDEN SISÄLLÖN SEKÄ AIKAISEMPIEN
SUKUPOLVIEN KOKEMUSTEN MUISTOJEN JÄLJET.. (Freud 1939;
Green 2009; Tuhkasaari 2013)
SOTIEN TRAUMAATTINEN VAIKUTUS
IDENTIFIKAATIOT VANHEMPIEN TIEDOSTAMATTOMIIN
SIIRTOIHIN
DISSOSIAATIOKOKEMUKSET AUTTAVAT SÄÄNNÖSTELEMÄÄN
KAUHUKOKEMUSTEN KOHTAAMISTA, MUTTA OVAT LAPSELLE
PELOTTAVIA, HÄIRITSEVÄT TASAPAINOISEN
VUOROVAIKUTUKSEN SYNTYÄ. (Punamäki 2013)
TRAUMAATTISTEN KOKEMUSTEN AJOITUS JA LUONNE
VAIKUTTAVAT PSYKOSOSIAALISTEN SEURAUSTEN
VAKAVUUTEEN (Punamäki 2013)
Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
18





KILPAILUN JA YKSINÄISYYDEN AIKA
ENSIMMÄINEN SUKUPOLVI, JOKA EI OLE KÄRSINYT NÄLKÄÄ,
KOKENUT SOTAA – SITÄ ENEMMÄN ADHISTUSTA,
MASENNUSTA, MUITA PSYYKKISIÄ OIREILUJA
KAIKESTA ON TULLUT TUOTE
KULTTUURIN VAIKUTUS IDENTITEETTIIN
UUSI HULLUUS – NELJÄ PIIRRETTÄ; OMAAN RUUMIISEEN
LIITTYVINÄ; NIIDEN LUONNE ESITTÄVÄ; NIILLÄ EI OLE ERILAISIA
MERKITYSTASOJA; POTILAS EI KYTKE NIITÄ OMAAN HISTORIAANSA




AKTUAALINEUROOSISSA SUHDE EI TOIMI, VIREYSTILAN
MUUTOKSET HUONOSTI SÄÄDELTYJÄ JNE.
”OLEN TÄSSÄ SINUA VARTEN JA VALMIINA KUUNTELEMAAN”
NIMETÄÄN OIREITA – SEN USKOTAAN OLEVAN SELITYS!!!
VUOROVAIKUTUKSELLISTEN SUHTEIDEN MERKITYS
Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
19
VAUVAIKÄ ON KRIITTINEN AJANJAKSO, TRAUMAN
SIIRTYMINEN VOI TAPAHTUA MONIEN POLKUJEN JA
VAIKUTUSMEKANISMIEN KAUTTA, PUNAMÄEN MUKAAN:
BIOLOGIS-FYSIOLOGINEN REITTI; TRAUMAN VAIKUTUS
SIKIÖAIKAISEEN JA VARHAISEEN STRESSINSÄÄTELYYN
PSYKOLOGINEN REITTI: TRAUMAN VAIKUTUS VANHEMMUUDEN
KOKEMUKSIIN
VUOROVAIKUTUKSELLINEN REITTI: TRAUMAN VAIKUTUS
VANHEMMAN KÄYTTÄYTYMISEEN
Traumatisoituneet vanhemmat pelkäävät omaa lastaan ja samalla heidän
käyttäytymisensä pelottaa lasta
Pelokkaan ja pelottavan käyttäytymisen on havaittu selittävän omien
varhaisten traumojen siirtymistä seuraavalle sukupolvelle
Äidin dissosiatiiviset mielentilat vaikeuttavat vanhempaa tiedostamasta
omaa pelottavuuttaan – mieli voi olla vallitsevasti muualla

Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
20
YLISUKUPOLVINEN DYNAAMINEN TIEDOSTAMATON
KIRJOITTAA KÄSIKIRJOITUKSIA TIEDOSTAMATTOMIEN
USKOMUSTEN JA FANTASIOIDEN AVULLA – MUODOSTUVAT
NÄYTTÄMÖT
 SE, MIKÄ SIIRTYY AIKUISELTA LAPSELLE, ÄIDILTÄ VAUVALLE,
TOTEUTUU TIEDOSTAMATTOMASTI
 OBJEKTISUHDETEORIAN MUKAAN:
IDENTIFIKAATIO OBJEKTIIN, IDENTIFIOITUMINEN FANTASIAAN
TOISEN HALUSTA
INTROJEKTIOT, PROJEKTIOT, PROJEKTIIVISET
IDENTIFIKAATIOT
TABUT, SYYLLISYYDEN JA RIKOLLISUUDEN
PSYYKKISTEN TAIPUMUSTEN SIIRTYMINEN

Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
21



LAPSEN MIELI VOI TÄYTTYÄ VANHEMMAN MIELELLÄ
”SELLAISET ASIAT, TEOT JA MIELENSISÄLLÖT, JOITA
SUKUPOLVET NIMENOMAAN EIVÄT HALUAISI SIIRTÄÄ
ETEENPÄIN, NÄYTTÄÄ TAI EIVÄT EDES TIEDOSTA ITSESSÄÄN
OLEVANKAAN, SAATTAVAT SIIRTYÄ.” (H. Lounavaara-Rintala
2010)
”Vuorovaikutuksen sanaton puoli siirtää vaikutteita tehokkaammin kuin
sanat, ja toisaalta, jos vaikutelmia ei voi käsitellä sanallisesti, ne toimivat
sitäkin voimakkaammin silloinkin, kun kokemukset ovat kielellä
tavoitettavia ja niistä puhuminen toisen kanssa on ”luvallista”, voi kieli
kätkeä, että korostaa joitain kokemisen puolia. Paljon (esi)ymmärrystä
syntyy myös sen perusteella, miten missäkin kontekstissa puhutaan tai
vaietaan eri asioista.”
Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
22





SUOMALAISEN MIEHEN KASVUHISTORIA – NÖYRYYTETTYJEN
SUKUPOLVI (Helvi Hämäläinen 1959/2007)
MURRAY BOWEN JA YLISUKUPOLVISUUS – OIREILEVAN
LAPSEN ONGELMAT OVAT VÄHINTÄÄN KOLMEN SUKUPOLVEN
ONGELMIA
VAMIK D. VOLKAN JA WILLIAM F. GREER (2001)
YLISUKUPOLVINEN TALLENTAMINEN
THEO K DEGRAAF – VANHEMMAN TRAUMATISOITUMINEN JA
YLISUKUPOLVISUUS – HOLOKAUSTIIN VERRATTAVAT
TRAUMAT
HAYDEE FAIMBERG – SUKUPOLVIEN SISÄKKÄISYYS JA
NARSISTISET SIIRROT ; IDENTIFIOITUMINEN VANHEMMAN
SALAISEEN HISTORIAAN VOI MUODOSTAA LAPSEN PSYYKEN
RAKENTEIDEN OSAN; LAPSESTA TULEE VANHEMMAN
NARSISTISTEN TARPEIDEN TAI TOIVEIDEN TOTEUTTAJA;
LAPSESTA TULEE SE, MITÄ KUMPIKAAN VANHEMPI EI
HYVÄKSYNYT OMASSA HISTORIASSAAN TAI OMASSA
ITSESSÄÄN
Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
23




RAKENNE – SUHDE – PROSESSI – TERAPEUTTI – PERHEEN
KANSSA TYÖSKENTELEVÄT
SUHDE
TAVOITTEENA NUOREN VAPAUTTAMINEN VANHEMPIEN
PROJEKTIIVISESTA VUOROVAIKUTUKSESTA , YLISUKUPOLVISISTA
SIIRROISTA NUORUUDEN KEHITYSTEHTÄVIIN
TUTKITAAN NUOREN OIREIDEN YHTEYTTÄ
PERHERAKENNETEKIJÖIHIN; AJANKOHTAINEN TILANNE;
NUOREN ODOTUSAIKA; SYNTYMÄ; PIKKU-LAPSI-IKÄ; LATENSSIIKÄ; PÄIVÄHOITOHISTORIA; YSTÄVYYSSUHTEET; KOETUT
KALTOINKOHTELUT; EROT; VANHEMMUUS; VANHEMPIEN
YKSILÖLLISET TILANTEET; KESKINÄINEN SUHDE; SISARUUS;
PERHEEN ELÄMÄNVAIHEET, ERIYTYMINEN-YKSILÖITYMINEN;
MADONNAKONSTELLAATIO; OIDIPAALIKONSTELLAATIO;
KANTANÄKY; SUKUJEN MERKITYS, VANHEMPIIN VAIKUTTANEET
TAPAHTUMAT; NUOREN ROOLI PERHEESSÄÄN; VANHEMPIEN
KASVUHISTORIA JNE… PERHEEN SUHTEIDEN DYNAMIIKKA
Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
24






TÄRKEÄÄ ON KUULLA JA TUTKIA, MITÄ TAPAHTUU KODIN
ULKOPUOLELLA; NÄYTTÄMÖT, JOTKA MUODOSTUVAT
KOULUSSA, HOITAVASSA SYSTEEMISSÄ
ENSIN SUHTEEN JA MIELEN RAKENTEIDEN RIITTÄVÄ
RAKENTUMINEN, VAHVISTUMINEN, KANNATTELU,
CONTAINERINA TOIMIMINEN, ETTÄ VOIDAAN KOHDATA JA
JAKAA , LÄPITYÖSTÄÄ PUHUMATTOMAKSI JÄÄNYTTÄ
KEHITYKSELLISTEN JUUTTUMIEN PURKAMISTA
ASENTEET JA YMMÄRRYS – TILA TARPEENMUKAISILLE
PROSESSEILLE JA HOIDOLLE/TERAPIALLE
SUOJAAVAT TEKIJÄT
KYKYÄ SUHTEISIIN – RAKKAUTEEN, JOKA SITOO VIHAN JA
TUHOAVUUDEN
Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
25













Bion, W. (1962) A theory of thinking. Internal Journal of Psychoanalysis 43.
Bowen, M. (1976) Theory in the practice of psychotherapy. New York: Gardner Press.
Bronstein, C. (Edit by) (2007) Kleinian Theory. A Contemporary Perspective. London & Philadlephia:
Whurr Publishers.
Brummer, K. (2005) Lapsuuden normaali kehitys leikki-iästä nuoruuteen. Teoksessa: Brummer, M.
Enckell, H. (toim. ) Lapsen ja nuoren psykoterapia.
Impiö, P. (2005) Nuoruusiän kehitys. Ed. teoksessa
Byng-Hall, J. (1998) Rewriting Family Scripts. Improvisation and Systems Change. New York & Lontoo:
The Guilford Press.
Carland, C. (1998) Thinking About Trauma. Teoksessa Carland, C. (Edit by) Understanding Trauma. A
Psychoanalytical approach. Tavistock Clinic series. New York. Lontoo: Routledge.
Faimberg, H. (2005) Telescoping of Generations. Listening to the Narcissistic Links between Generations.
Lontoo, New York: Routledge.
Green, A. (2009) The construction of the lost father. Teoksessa: Kalinich L.J. & Taylor, W.S. (Edit by) The
Dead Father. Lontoo, New York: Routledge.
Hämäläinen, H, (1950/2007) Raakileet. Helsinki: WSOY.
Klein, M. (1952/1988) Some theoretical conclusions regarding the emotional life of the infant. Teoksessa:
Envy, Gratitude and Other Works 1946 – 1963. Vigaro Press.
Lilja, A. (2014) Kilpailun ja yksinäisyyden aika. Olemme pahimmillaan toistemme kilpailijoita pelissä,
jossa vain harvat voivat voittaa. Psykologia 1.
Lounavaara-Rintala, H. (2010) Perhedraamat useamman sukupolven perspektiivistä. Teoksessa: Malinen,
V. & Alkio, P. (toim.) Paripsykoterapia ja parisuhteen kätketyt mahdollisuudet. Helsinki: VL-Markkinointi.
Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
26












Malmberg, M. (2010) Madonnakonstellaatio. Vanhemman sisaruksen kokemus äidin ja uuden vauvan
yhdessäolosta. Turun yliopiston julkaisuja. Therapeia-säätiö. Koulutuskeskus. Helsinki.
Punamäki, R-L. & Isosävi, S. (2013) Varhainen vuorovaikutus ja vanhemman trauma: analyysi
vaikutuspoluista ja suojaavista tekijöistä. Psykologia 48 (05-06)
Raphael-Leff, J. (2013) Psychic ”Geodes” – The Presence of Absence. 18th Enid Balint Memorial Lecture
2013. Couple and Family Psychoanalysis. Vol 3. Number 2. 2013.
Volkan, V.D. & Greer, W. (2007) Sukupolven perintö – sukupolvien psykologiset taakat. Teoksessa:
Kantanen, I. & Aalberg V. (toim.) Vieraiden ääniä. Suomen nuorisopsykiatrisen yhdistyksen 30vuotisjuhlakirja. Vammalan Kirjapaino Oy.
Siirala, M. (1966) Peruskatsomuksemme merkityksestä lääketieteessä. Konsultoivan psykiatrin havaintoja
puheenkehityksen häiriöistä. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti. Supplement II A. Helsinki.
Stern, D.N. (1998) The motherhood constellation. Lontoo: Karnac Books.
Tähkä, V. (1993) Mielen rakentuminen ja psykoanalyyttinen hoitaminen. Helsinki: WSOY.
Tuhkasaari, P. (2010) Mieheyden ja neiseuden kohtaamisen teemoista – äidillisyydestä ja isällisyydestä
paripsykoterapiassa. Teoksessa: Malinen, V. (toim.) Integratiivinen paripsykoterapia. Helsinki: Psykologien
Kustannus Oy.
Tuhkasaari, P. (2013) Ylisukupolvisuus. Integraatioprosessi psykoanalyyttisessa psykoterapiassa. Helsinki:
Therapeia-säätiö. Koulutuskeskus.
Verhaeghe, P. (2013) Eros Thanatos ja Identiteetti. Tehrapeia-säätiön seminaariluento 11/2013.
Waddell, M. (2005) Inside lives. Psychoanalysis and the growth of the personality. Lontoo: Karnac.
Winnicott, D.W. (1963/1974) International Review of Psycho-Analysis: Lesley Caldwell, Angela Joyce
(Edited by) (2011) Reading Winnicott. Fear of breakdown. Lontoo ja New York: Routledge.
Pirjo Tuhkasaari 3.4.2014
27