Pakolaisten psykososiaalisen tuen kehittäminen Kidutettujen kuntoutuskeskus, 2014 Keitä pakolaiset ovat ja mistä he tulevat 2 Kolme väitettä • Jos olet samaa mieltä, jää istumaan. • Jos olet eri mieltä, nouse seisomaan. 1. Ihmisten kärsimys muualla maailmassa on hyvin erilaista omasta arjesta ja vaikea käsittää. 2. Vieras kieli ja kulttuuri ovat ylitsepääsemätön muuri ymmärtämiselle. 3. On tärkeä suvaita kaikenlaista erilaisuutta. 3 Pakolaisuus ja pakolaisten kokemukset Pakolainen Pakolainen on henkilö, joka joutuu pelkäämään joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, sosiaalisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta. Geneven pakolaissopimus (1951) ja pöytäkirja (1967) Ei oikeuta • Sota • Nälänhätä • Ympäristökatastrofi Oikeuttaa • Vaino Henkilö saa pakolaisaseman, mikäli jokin valtio antaa hänelle turvapaikan tai YK:n pakolaisjärjestö UNHCR toteaa hänet pakolaiseksi. Yleissopimuksen mukaan pakolaista ei voida palauttaa maahan, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan. 5 Pakolaisuus lukuina 10.7 miljoonaa uutta ihmistä joutui vuonna 2013 konfliktin tai vainon takia pakenemaan kodeistaan. • 8.2 miljoonaa heistä on maansisäisiä pakolaisia eli he pakenivat oman maan rajojen sisällä, suurin määrä koskaan. • 2.5 miljoonaa päätyi pakolaisiksi, suurin määrä sitten 1994. 51.2 miljoonaa on joutunut pakenemaan kodeistaan maailmanlaajuisesti. • 16.7 miljoonaa pakolaista. 86 % kehittyvissä maissa. • 33.3 miljoonaa maansisäistä pakolaista. 1.2 miljoonaa uutta turvapaikanhakijaa vuonna 2013. Noin puolet pakolaisista on lapsia. Suhde riippuu alueesta, esim. KeskiAfrikassa 57%, viidennes Keski- ja Itä-Euroopassa (UNHCR, 2002). 6 Pakolaisuus, kidutus ja ihmisoikeusloukkaukset Ihmisoikeusloukkauksia on raportoitu yli 150 maassa ja siviilien määrä uhrien joukossa on lisääntynyt suhteessa taistelijoihin (IFRC, 1998). Pakolaisten keskuudessa post-traumaattisen stressihäiriön (PTSD) ja masennuksen esiintyvyys on todettu olevan noin 30%. Kidutuksen on todettu olevan tärkein PTSD:tä ennustava tekijä ja kumulatiivinen trauma tärkein masennusta ennustava tekijä (Steel, Chey, Silove, Marnane, Bryant ja van Ommeren, 2009). PTSD:n ja masennuksen lisäksi kidutetuilla voi olla laaja kirjo muita mielenterveyshäiriöitä (Quiroga ja Jaranson, 2005). Sota- ja kidutustrauman kokeneet ovat kuitenkin hyvin heterogeeninen joukko, joten esiintyvyys saattaa vaihdella maiden ja kulttuurien välillä (Moisander ja Edston, 2003). 7 Turvapaikanhakijat Suomessa 57% turvapaikanhakijoista on kidutettuja. 12% on kokenut muuta väkivaltaa. 49% on ollut vangittuna. Noin puolella on mielenterveyshäiriöitä, usein liittyen kidutukseen, mutta harvoilla oli havaittavissa fyysisiä jälkiä (Pirinen, 2008). 8 Kirjaa viisi asiaa, jotka ovat sinulle tärkeitä tällä hetkellä, järjestyksellä ei ole väliä. Kirjaa viisi asiaa, joita toivot tulevaisuudessa. Sinun ei tarvitse jakaa näitä asioita muiden kanssa. 9 Kuvitellaan… Suomessa syntyy konflikti vuonna 2015 On taloudellisia huolia. Poliittiset jännitteet lisääntyvät. Aseellinen konflikti syttyy. Poliittinen ja sosiaalinen järjestys järkkyy. Väkivaltaa esiintyy joka puolella. Ihmisoikeuksia ei kunnioiteta. Miten tämä vaikuttaa asioihin, jotka ovat sinulle tärkeitä nyt? Entä miten se vaikuttaa tulevaisuuden toiveisiisi? Milloin harkitsisit muuttoa toiseen maahan? 10 Traumaattisten elämänkokemusten vaikutukset 11 Psykologinen trauma ja ”pakolaistrauma” (Papadopoulos, 2006) Pakolaisuuteen liittyvistä stressitekijöistä huolimatta seuraukset ovat vaihtelevia yksilöiden välillä ja riippuvat erilaisista tekijöistä: Henkilökohtaiset historia, piirteet, selviytymiskeinot, sosiaalinen status ja koulutus. Sosiaaliset suhteet tukijärjestelmä, perhe, suku ja yhteisö. Ikä kehitys, iänmukaiset selviytymiskeinot ja kiintymyssuhde. Sukupuoli rakenteet, kunnia ja häpeä, roolit ja rooliodotukset. Valtasuhteet avuttomuus, nöyryytykset, pelon ja väkivallan ilmapiiri. Väkivallan olosuhteet laatu, ennakoitavuus, eristys, kesto ja pitkäaikaiset vaikutukset. Väkivallan merkitys henkilökohtainen tulkinta, poliittinen, uskonnollinen ja ideologinen. Toivo tai epätoivo 12 Stressitekijöitä katastrofeissa Kiintymyssuhteiden rasittuminen Turvallisuuden ja turvapaikan menetykset Toistuvat tapahtumat ja seuraukset Tuen ja resurssien menetykset Fyysiset ja henkiset vaatimukset (Hobfoll ym. 2007) Trauma Merkityksen, koherenssin ja oikeudentajun menetykset 13 Alnasserin perhe 14 Makandan perhe 15 PAKOLAISUUDEN VAIHEET: 1. PAKOA EDELTÄVÄ AIKA Alnasserin perhe Kiintymyssuhteiden rasittuminen: Vaikutus perheen sisäisiin suhteisiin ja intiimisuhteisiin Fyysiset ja henkiset vaatimukset: Kaiken ikäisiin kohdistuva väkivalta, kidutus, ja raiskaukset hengenvaara, pelko ja oireilu, deprivaatio ja tuho Yhteiskunta Yhteisö Perhe Yksilö Turvallisuuden ja turvapaikan menetykset: Uhan, pelon, turvattomuuden ja toivottomuuden ilmapiiri, koulunkäynti keskeytyy, talouden kuihtuminen Tuen ja resurssien menetykset: Erot, menetykset sosiaalisen tukiverkoston repeytyminen, elinkeinon menetykset sukulaisten menetykset Toistuvat tapahtumat ja seuraukset: Erityistarpeet jää huomiotta PAKOLAISUUDEN VAIHEET: 2. PAKO(MATKA) Alnasserin perhe Kiintymyssuhteiden rasittuminen: Keskinäinen riippuvuus, Vanhempien luoma turva Pienet lapset haavoittuvia Fyysiset ja henkiset vaatimukset: Jatkuva varuilla olo Pula ja niukkuus Jatkuva turvattomuus ja epävarmuus Toistuvat tapahtumat ja seuraukset: Hoitamattomat sairaudet Yhteiskunta Yhteisö Perhe Yksilö Tuen ja resurssien menetykset: Kodin ja turvapaikan menetys, ilman varoitusta Keinottomuus Riippuvuus avustuksista Erityisryhmien haavoittuvuus Turvallisuuden ja turvapaikan menetykset: Toistuvat pakomatkat Turvattomat elin olot Rajoitettu elämän ala PAKOLAISUUDEN VAIHEET: 3. KOTOUTUMINEN Alnasserin perhe Yhteiskunta Toistuvat tapahtumat ja seuraukset: Tapahtumat kotimaassa Huoli läheisistä Kiintymyssuhteiden rasittuminen: Erossa oleminen Perheen sisäisten roolien muutokset Fyysiset ja henkiset vaatimukset: Uuden kielen ja kulttuurin omaksuminen Jatkuva fyysinen ja psyykkinen oireilu Yhteisö Perhe Tuen ja resurssien menetykset: Elinkeinon harjoittamisen vaikeus Heikentynyt oppimisen kyky Sosiaalisen verkoston puuttuminen Turvallisuuden ja turvapaikan menetykset: Turvattomuuden tunne Luottamuksen puute viranomaisiin, vieraisiin ja ihmisiin yleensä Yksilö Elämän merkityksen, maailmankatsomuksen ja oikeudentajun muutokset? Millaiset jäljet pakolaisuus jättää     Tulkin kanssa työskentely Trauman oireet ja tunnistaminen eri ikäryhmissä Protect- työkalun käyttö Traumatisoituneen kohtaaminen ja ongelmatilanteissa toimiminen 19 Tulkin käyttö • Tulkin käyttö mahdollistaa kommunikoinnin, jos ei ole yhteistä kieltä. • Varaa pidempi vastaanottoaika, tulkkaus ja erilainen viestintätapa vievät aikaa. • Kyseessä on yhteistyösuhde asiakkaan, tulkin ja työntekijän välillä. • Luottamus ja yhteinen ymmärrys työnjaosta on tärkeää. • Tärkeää, että tulkki osaa asiakkaan kieltä ja riittävästi suomea. • Asiakkaalla voi olla toiveita tulkin suhteen, joita on tärkeä selvittää etukäteen, jos mahdollista. Se voi olla edellytys sille, että tapaaminen onnistuu ( esim. sukupuoli, kansalaisuus, kieli). • Asiakkaalla on oikeus tulkkiin eikä ole asianmukaista käyttää sukulaisia ja tuttavia tulkkeina. Se, ettei varaa tulkkia, ei tuota säästöä. • Lasten mukanaolo tuo tulkkaustilanteeseen erityispiirteitä. 20 Psyykkinen trauma Traumat aiheutuvat psykologisesti erosta, menetyksestä tai fyysisestä uhasta ja väkivallasta, erilaisista katastrofeista. Pakolaisuuden trauma 1. pakolaisuuden massiivisia traumoja liittyen kidutukseen, vankeuteen, terroriin ja sotakokemuksiin 2. muukalaisuuden traumat: reaktioita, jotka liittyvät ero- ja menetyskokemuksiin 3. traumojen kumulatiivinen luonne, merkitsee sitä että traumat siirtyvät seuraavaan sukupolveen Nämä osa-alueet ovat vuorovaikutuksessa keskenään, eivät selkeästi vaikutuksineen eroteltavissa. (Kristina Saraneva) Traumaattisessa tilanteessa ahdistus on automaattista, eikä sitä kyetä sitomaan tai käsittelemään. 21 Kidutus • "Kidutuksella tarkoitetaan kaikenlaisia toimia, joilla julkinen viranomainen tahallisesti aiheuttaa, tai joilla hänen aloitteestaan aiheutetaan henkilölle kovaa, joko henkistä tai ruumiillista kipua tai kärsimystä tarkoituksena tietojen tai tunnustusten saaminen häneltä tai kolmannelta henkilöltä, hänen rankaisemisensa teosta, jonka hän on tehnyt tai hänen epäillään tehneen, tai hänen tai muiden henkilöiden pelottelu…” • Fyysinen kidutus: aiheutetaan eri menetelmillä äärimmäistä kipua, kuolemanpelkoa ja kuolemanuhkaa, äärimmäistä uupumusta, elinvaurioita ja pysyviä elimellisiä vammoja. • Psyykkinen kidutus: deprivaatiotekniikat, eristäminen, pakottaminen, häpäisy ja halventaminen, uhkailu ja pelottelu, valeteloitukset, perheenjäsenten tai vankitovereiden kiduttamisen seuraaminen. • Seksuaalinen kidutus: sekä fyysistä että psyykkistä kidutusta. Kohdistuu naisiin, miehiin, lapsiin. 22 Trauman oireet ja tunnistaminen Trauman uudelleen kokeminen • takaumat, flashbackit: jatkuvia muistikuvia tai hetkellisiä voimakkaita takaumia • painajaiset: usein traumakokemuksiin liittyviä • ahdistuneisuus olosuhteissa, jotka muistuttavat koetusta tapahtumasta Traumasta muistuttavien asioiden välttäminen ja tunteiden latistuminen • tunteiden kapeutuminen • sosiaalinen vetäytyminen • vaikeus muistaa traumaan liittyviä asioita 23 Trauman oireet ja tunnistaminen Vääristynyt kuva itsestä ja tulevaisuudesta Dissosiaatio, depersonalisaatio ja epätyypillinen käyttäytyminen Dissosiaatio on tietoisuuden, minäkuvan, muistojen ja toimintojen hajoamista. Henkilö voi olla tiedostamaton joistain toimistaan tai kokea itsensä erkaantuneeksi itsestään katselemassa tapahtumia jostain ulkoa. Psykoottistyyppiset oireet: • oudot ajatukset ja käyttäytyminen • ns. pseudohallusinaatiot • paranoidisuus, ajatukset vainosta • aiemman psykoosisairauden uusiminen 24 Trauman oireet ja tunnistaminen Fyysiset oireet: • usein päänsärky, erilaiset epämääräiset kiputilat, ”kehon muisti” • fyysisen kidutuksen aiheuttamat vammat Seksuaaliset oireet • seksuaalisen toiminnan häiriöitä tai epämääräisemmin esim. alavatsakipuja, ulostusvaikeuksia Päihteiden väärinkäyttö • muistettava kysyä Neuropsykologiset oireet • muistivaikeudet, keskittymiskyvyttömyys, hahmottamisen ongelmat jne. 25 Trauman oireet ja tunnistaminen Ylivireys • uniongelmat • ärtyneisyys, vihan puuskat • keskittymisvaikeudet • lisääntynyt valppaus, varuillaan olo, säpsähtely • yleinen ahdistuneisuus • autonomisen hermoston oireet: hikoilu, sydämen tykytys, kohonnut verenpaine Masennusoireet • negatiiviset ajatukset itsestä ja maailmasta, vääristyneet syytökset tapahtumista ja niiden seuraamuksista • kiinnostus asioihin kadonnut, ulkopuolisuuden kokemus • suisidaaliset ajatukset 26 Protect - työkalun käyttö Process of Recognition and Orientation of Torture Victims in Europeas Countries to Facilitate Care and Treatment • IRCT eli International Rehabilitation Council for Torture Victims • työkalu turvapaikanhakijoitten haavoittuvuuden arviointiin • ei vaadi terveydenhuollon koulutusta • työkalu auttaa ottamaan puheeksi vaikeita asioita • ei ole diagnostinen apuväline • mikäli keskustelussa herää huoli henkilön voinnista, tulee hänet ohjata terveydenhuollon ammattilaisen arvioon • työkalu on karkea arvio henkilön voinnista, sillä ei voi poissulkea avuntarvetta myöhemmässä vaiheessa 27 Protect – työkalun käyttö 28 Lapset ja nuoret Lapsen kehitysvaihe vaikuttaa siihen, mitkä lapsen toiminnan osa-alueista ovat riskissä vaarantua. Järkytys, pelko ja huoli sitovat voimavaroja ja vaarantavat iänmukaista kehitystä. • vaikeuksia tunteiden säätelyssä • eroahdistus • puhumattomuus • vetäytyminen, painajaisunet, masentuneisuus • keskittymisvaikeudet, oppimisen vaikeudet • lapset eivät välttämättä kerro mitä on tapahtunut vaan tunteet ja tapahtumat voivat näkyä esimerkiksi lasten kuvissa ja leikeissä 29 Vanhemmuus, perhe • Kun vanhemmalla on kidutuskokemuksia, yli 50% lapsista kärsii ahdistusoireilusta, nukahtamisongelmista ja painajaisunista, 78% lapsista on tunne- tai somaattista oireilua (Montgomery 2011). • Lapsella voi olla samoja oireita kuin kidutetulla vanhemmalla. • Vanhemman psyykkinen oireilu vaikuttaa vuorovaikutukseen sekä perheen sisällä että kontakteihin ulospäin. • Varhainen vuorovaikutus häiriintyy, jos äiti voi huonosti. • Lapset suojelevat vanhempiaan ja vanhemmat yrittävät suojella lapsia pahalta sillä, että ei puhuta vaikeista kokemuksista. • Kommunikaatio pirstoutuu ja lapset täyttävät aukkoja omilla fantasioillaan. • Vanhemmat voivat olla ylisuojelevia. 30 Kohtaaminen • yleisestä yksilöön, ”yhden tarinan vaara” • identiteetti, kulttuuri – myös työntekijän • kulttuurisensitiivisyys • trauman jälkeiset olosuhteet vaikuttavat sairastuvuuteen • kaikki eivät ole traumatisoituneet • mitä vaikeammin traumatisoitunut, sitä enemmän näkyy vuorovaikutuksessa ja toimintakyvyssä • anna selkeä kuva työnjaosta ja omasta roolistasi. Onko henkilöllä/perheellä ja viranomaisella sama käsitys tapaamisesta/yhteistyöstä? • aikaisemmat kokemukset vaikuttavat 31 Alnasserin perhe: nykytilanne 32 Makandan perhe: nykytilanne 33 Ongelmatilanteissa toimiminen Yleisimmät ongelmat pieniä, arkisia ongelmia, jotka toistuessaan herättävät ärtymystä – selvitettävä, puhuttava. Hermostuminen, suuttuminen, aggressiokohtaukset liittyen impulssikontrollin heikkouteen: voi liittyä siihen, ettei ymmärrä miten olisi pitänyt toimia, kommunikaatiovaikeuksiin ym. Tilanteessa voi herätä takaumia aiemmista kokemuksista, (häpeä, avuttomuus jne.). Auttaja voi joutua vihan kohteeksi, vaikka ei olisi mitenkään henkilökohtaista. Huoli voinnista, itsemurhapuheet. Jos näyttää siltä, että henkilö ei syystä tai toisesta pärjää tai on vaaraksi itselleen tai muille, on parempi on auttaa hänet hoitoon ja antaa ammatti-ihmisten selvittää, mistä oikein on kyse. Pysy itse rauhallisena. Selvitä, onko henkilöllä tukea tai omaa hoitopaikkaa. Terveydenhuollosta voi kysyä neuvoa. 34 Myötätuntouupumus ja sijaistraumatisoituminen Me joudumme työssämme kohtaamaan pahuuden ja väkivallan ja yritämme sitoa tunteemme (turhautuminen, viha, avuttomuus ym.). Otamme vastaan asiakkaan kauhun, tuskan, häpeän ja surun tunteita sanallisessa muodossa, symbolisesti tai toiminnan kautta. Oman jaksamisen kannalta on tärkeää huomioida - realistinen työmäärä; rajat ja työtehtävät - työyhteisön tuki, verkostoituminen - mahdollisuus keskusteluihin työkavereiden kanssa, työnohjaus, koulutus 35 Miten vieras maa voi tulla kodiksi? 36 Pakolaisuuden vaiheet lapsilla ja nuorilla Altistuminen traumaattisille tapahtumille Stressi -tekijät Leirit, säilöönotto Koulutuksen keskeytyminen Väkivalta Menetykset Siirtymät Pakoa edeltävä aika Erossaolo Talous Pako Perhe ja huoltajat Yksilölliset tekijät Muutto ja menetykset Sopeutuminen Kotoutuminen Palvelut Koulutusympäristö Yhteisön hyväksyntä 37 Pakolaisen stressitekijät Suomessa 38 Pakolaisen stressitekijät kotoutumisprosessissa Mukaillen: Refugee Services Toolkit, • Affektien säätely • Sosiaalinen tuki • Ympäristö Trauma Sopeutuminen • Perhesuhteet • Kielen oppiminen • Kulttuurin oppiminen • Kotoutu- • minen • • Perustarpeet Talous Terveydenhoito Lakiasiat Eristäytyminen • Yksinäisyys • Syrjintä • Vieraantuminen NCTSN, 2012 39 Traumaan liittyvät stressitekijät Matala • Voi olla tunnesäätelyn ongelmia • Sosiaalinen tuki voi olla puutteellinen • Ympäristön stressitekijöitä • Mutta: • Mieliala on useimmiten hyvä Keskiverto Korkea • Joitakin mielenterveysoireita, kuten • Masentunut mieliala • Ärtyneisyys • Takaumia • Varuillaanolo • Keskittymisvaikeudet • Vakavia tai akuutteja mielenterveys- tai käyttäytymisen oireita, kuten • Itsensä vahingoittamista • Itsemurha-ajatuksia • Aggressiivista käyttäytymistä Vaikutus toimintakykyyn arjessa tai sosiaalisiin suhteisiin: Ei vaikutusta Vaikuttaa Vaikuttaa suuresti 40 Sopeutumiseen liittyvät stressitekijät Matala • Jonkin verran sopeutumiseen liittyvää stressiä tai konflikteja • Jonkin verran sisäistä ristiriitaa kulttuurin ja kielen eroista • Mutta: • Perheen vuorovaikutus ja kommunikaatio on toimivaa Keskiverto Korkea • Jonkin verran sopeutumiseen liittyvää stressiä tai konflikteja. • Perheensisäistä ristiriitaa kulttuurin ja kielen suhteen. • Runsaasti sanallisia riitoja • Kommunikaation puutetta • Kognitiiviset ja muut vaikeudet, jotka voivat vaikeuttaa kielen omaksumista • Runsaasti sopeutumiseen liittyvää stressiä • Riskikäyttäytymistä • Fyysistä väkivaltaa • Lapsi tai nuori kieltäytyy olemasta vanhempien kanssa • Lapsi tai nuori, joka ottaa liikaa vastuuta asioista Vaikutus toimintakykyyn arjessa tai sosiaalisiin suhteisiin: Ei vaikutusta Vaikuttaa Vaikuttaa suuresti 41 Kotoutumiseen liittyvät stressitekijät Matala Keskiverto Korkea • Kotoutuminen edistyy hyvin, joitakin stressitekijöitä saattaa esiintyä, kuten: • Taloudelliset ongelmat • Asumiseen liittyvät ongelmat • Yhteisöön liittyvä stressi • Mutta: • Tukea saadaan ja haetaan tarvittaessa palveluiden tai yhteisön kautta • Stressitekijöitä liittyen kotoutumiseen esiintyy, kuten: • Maksukyky ei ole riittävä. • Työnsaanti on vaikeaa • Asumiseen liittyviä ongelmia • Väkivaltaa yhteisössä • Vaikeuksia saada tarvittavia terveys- tai mielenterveyspalveluita • Rajallinen yhteisön tuki • Runsaasti kotoutumiseen liittyviä stressitekijöitä, jotka uhkaavat hyvinvointia • Kodittomuus, häätö tai erittäin epävarmat asumisolot • Ravinnon puute • Ei saa välttämättömiä terveyspalveluita Vaikutus toimintakykyyn arjessa tai sosiaalisiin suhteisiin: Ei vaikutusta Vaikuttaa Vaikuttaa suuresti 42 Eristäytymiseen liittyvät stressitekijät Matala Keskiverto Korkea • Joitakin yksinäisyyden ja eristäytymisen tunteita voi esiintyä. • Mutta: • Ystäviä ja sosiaalista tukea on saatavilla yhteisöstä ja vertaisilta • Joitakin eristäytymisen stressitekijöitä esiintyy. • Ei osallistu sosiaaliseen toimintaan kodin, koulun tai työpaikan ulkopuolella • Yksinäisyyden ja eristäytymisen tunteita. • Sanallisia konflikteja ja syrjinnän kokemuksia arjessa • Paljon eristäytymisen stressitekijöitä esiintyy. • Toistuvia riitoja ja fyysisen väkivallan uhka tai toteuttaminen • Osallistuminen toimintaan jossa esiintyy riskikäyttäytymistä • Syrjinnän kokemuksia viranomaisen tai muun vaikutusvaltaisen henkilön puolelta • Ei ystäviä Vaikutus toimintakykyyn arjessa tai sosiaalisiin suhteisiin: Ei vaikutusta Vaikuttaa Vaikuttaa suuresti 43 Stressitekijöiden arviointi Matala Keskiverto Korkea Vaikutus toimintakykyyn arjessa tai sosiaalisiin suhteisiin: Trauma Sopeutuminen Kotoutuminen Eristäytyminen Mieti pakolaistaustaista asiakastasi tai potilastasi tai käytä esimerkkiperhettä. Arvioi riskitekijät alueittain. Mitä palveluita he tarvitsevat, entä mitä haasteita näkisit tässä? Voit keskustella naapurin kanssa. 44 Psykososiaalisen tuen tarve eri palveluissa ja eri ikäluokissa 45 Sosio-ekologinen malli Fokus elämän konteksteissa ja ympäristössä Riski- ja suojaavat prosessit ovat muuttuvia Kaikki tasot vaikuttavat toisiinsa Yhteiskunta Yhteisö Psykososiaalinen tuki Koulu Työ Sosiaalinen verkosto Yksilö Perhe •     Psykososiaalinen tuki Kokonaisvaltainen Erityistarpeita huomioiva Rakenteiden luominen Osa-alueiden 46 kehittäminen Psykososiaaliset palvelut Mielenterveys ammattilaiset Fokusoitu tuki erityisryhmille Yhteisön ja perheiden tuki Perustarpeita takaavat palvelut Palveluiden ja tuen määrä vaihtelee tarpeiden ja tilanteen mukaan. Perustason palveluissa huomioitava erityistarpeet, “trauma-informoitu” lähestymistapa, erikoistuneissa palveluissa oltava kokonaisvaltainen työote. IASC, 2007 47 Trauman vaikutus kotoutumiseen ’Pakolaistrauman’ vaikutukset Syyllisyyden tunteet Luottamuksen puute Kiintymyssuhteiden häiriöt Heikentynyt keskittymiskyky Ahdistus Traumatakaumat Vaikutukset kotoutumiseen Heikentynyt kyky huolehtia omista ja muiden tarpeista Luottamuksen puute omiin kykyihin ja muiden haluun auttaa Estää ulkopuolisen avun hakemista ja tuen antamista perheen sisällä Vaikuttaa ihmissuhteisiin työpaikalla ja yhteisössä Lisää epäluottamusta ja ahdistusta virkamiehiä kohtaan Häiritsee uuden oppimista (mm. suomi) Heikentää stressinsietokykyä Pelko lääketieteellisiä tutkimuksia ja toimenpiteitä kohtaan UNHCR 2002 48 Lasten ja nuorten tuki Lapset ja nuoret • Traumatisoituneilla on suurempi riski uudelleen traumatisoitua Tukitoimenpiteet • Lasten tarpeiden huomioiminen • Vanhempien tuki, huolenpito ja turvallinen koti • Vanhempien voimavarojen tukeminen ja lasten tarpeiden näkeminen • Turvallisuus ja turvallisuuden tunne • Luottamus ja vastavuoroisuus • Ennakoitavuus ja pysyvyys Lähestymistavat • Kokonaisvaltainen ja moniammatillinen • Edistävä - tuetaan ikätasoisten kehityshaasteiden saavuttamisessa ja myönteisten kehityspolkujen luomisessa • Ennaltaehkäisevä – ehkäistään, että ongelmat johtavat kielteiseen kehitykseen • Korjaava - autetaan lapsi takaisin myönteisen kehityksen polulle 49 Esteitä mielenterveyspalveluihin pääsylle Betancourt (2013) ja Vasilevska, et al. (2010) Pakolaistaustainen • Haluttomuus hakeutua palveluihin • Mielenterveysongelmiin liittyvä stigma • Luottamuksen puute viranomaisiin ja palvelujärjestelmiin • Pakolaisuus ja siihen liittyvät tapahtumat tuntuvat musertavilta • Mielenterveysongelmat tunnistetaan, mutta muut ongelmat saavat prioriteetin tai koetaan, että niihin ei voi saada apua • Epätietoisuus palveluista ja palveluohjausjärjestelmistä • Kielitaidottomuus Palveluntarjoajat • Pakolaisuuskokemus • Epätietoisuus pakolaisuuteen sisältyvistä kokemuksista • Ymmärtämättömyys kotoutumisen haasteista • Kieli • Tulkkien tai kielitaitoisten työntekijöiden puute • Kulttuurisensitiiviset palvelut • Epätietoisuus mielenterveyskäsitysten erilaisuudesta • Mielenterveysoireita ei tunnisteta sellaisiksi (esim. somatisaatio) • Hylkääminen, jos palveluita ei oteta vastaan tai asiakkaan ei koeta hyötyvän (esim. “hankalat” asiakkaat) 50 Käytännön vinkkejä Trauma • Opi traumareaktioista ja kehityksellisistä tekijöistä ja neuvo tarvittaessa • Opi kulttuurista kielestä ja pakolaisten kokemuksista ja käytä kulttuurivälittäjiä tarvittaessa • Tunnista ja vähennä traumasta muistuttavia asioita ja tilanteita arjessa • Kartoita ja kehitä selviytymiskeinoja arkitilanteissa • Ohjaa mielenterveyspalveluihin tarvittaessa Sopeutuminen • • • • Tarjoa kulttuurisesti ja kielellisesti sensitiivisiä palveluita Edistä perhe- ja yhteisödialogia Kunnioita perheen sisäisiä rooleja Ohjaa kulttuurin ja kielen opetukseen 51 Käytännön vinkkejä Kotoutuminen • Lisää omaa tietämystäsi olemassa olevista palveluista yhteisössä ja yhteiskunnassa ja jaa tätä tietämystäsi • Tee tarvekartoitus ja arvioi mitä palveluita tarvitaan • Auta niiden palveluiden piiriin, jotka auttavat taloudellisissa, oikeudellisissa, asunto- ja muissa käytännön asioissa • Varmista, että tarvittavat terveydenhuollon ja mielenterveyspalvelut ovat käytettävissä Eristäytyminen • Ota huomioon yhteisölliset ja kulttuuriset uskomukset tarjotessasi palveluita • Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kanssa • Auta luomaan yhteyksiä esim. kulttuurisiin ja uskonnollisiin järjestöihin tai muihin toimijoihin • Ehdota erilaisia toimintoja yhteisössä, joihin eri-ikäiset voivat osallistua 52 Paikallisten toimijoiden yhteistyö 53 Hyväksi todettuja käytäntöjä Strategisten kumppanuuksien luominen Palveluiden tarjoaminen yhden katon alla Palveluiden tarjoaminen asuinpaikan läheisyydessä Palveluiden saatavuus, ennakoitavuus ja pysyvyys Kouluttautuminen ja yhteistyö Palveluiden räätälöiminen muuttuviin tarpeisiin Hallinnollinen ja palveluiden joustavuus Tarvittaessa saatavilla olevat mielenterveyspalvelut Vasilevska, et al. (2010) 54 Verkostoituminen Mieti pakolaistaustaista asiakastasi tai potilastasi tai käytä esimerkkiperhettä. Tarkastele aiemmassa harjoituksessa löytämiäsi riskitekijöitä: Mitä omassa yksikössäsi voidaan tehdä asioiden eteen? Minne ohjaisit tarvittaessa eteenpäin? Onko paikka sinulle ennestään tuttu? Tunnetko siellä työntekijöitä? Onko sellaisia tarpeita, joitten suhteen et tiedä, miten toimia? 55 Kysymyksiä? 56 www.hdl.fi – palvelut – kidutettujen kuntoutus www.kitulapsetjanuoret.fi www.traumajaoppiminen.fi www.tem.fi 57 Kiitos! ”Jokaiselle ihmisarvoinen huominen”