KIRKKONUMMEN SOUTAJAT ry KYRKSLÄTTS RODDARE rf Henri Hentilä ja Marko Hentilä 2014 Painopaikka: Mainiopaino, Eero Nio. Helsinki Tätä Kirkkonummen Soutajien soutukalenterin puhetta kirjoittaessani kevät on edennyt joutuin vähälumisen talven jälkeen ja nyt 18.5. rikottiin jo lämpöennätyksiä mittarin näyttäessä Etelä-Suomessa 26 astetta. Luonto ja meri kutsuvat ja odotettu avovesikausi on koittanut. Huhtikuussa pidetyissä kirkkoveneiden talkoissa seuran kaksi Kirkkovenettä ”kaivettiin” talvisäilytyksestä, kunnostettiin (hiottiin, lakattiin) ja siirrettiin ”kesälaitumelle” Kantvikin pienvenesataman rantaan. Soutuharjoituksia varten vene työnnettiin ensimmäisen kerran vesille soutuharjoituksia varten tänä kesänä 10.5. Soutukauden avajaiset pidettiin 14.5. virkistysvastaava Aija Aunion luona. Avajaisissa keskusteltiin soutuun ja seuraan liittyvistä toiveista ja odotuksista tulevalle kesälle sekä nautittiin Aijan järjestämästä tarjoilusta. Kiitos Aijalle sekä avajaisiin osallistuneille. Hyvä terveys muodostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Niitä kaikkia voi parantaa kirkkovenesoudulla nauttien meri- tai järviluonnosta hyvässä porukassa. Kirkkovenesoutu on monipuolista liikuntaa, joka harjoittaa ja vahvistaa sydän- ja verenkiertoelimistöä, hengitykseen tarvittavia lihaksia sekä selän-, hartiaseudun, keskivartalon ja jalkojen lihaksistoa. (Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry 2014.) Itse olen harrastanut Kirkkovenesoutua sekä työporukassa, jossa tarkoituksena oli viettää työkavereiden kanssa laatuaikaa kuntoa ja yhteishenkeä kohottaen sekä seurassa Kirkkonummen Soutajissa, johon minut houkutteli mukava porukka, lähellä sijaitseva meri sekä soutu monipuolisena kesälajina. Puheenjohtajaksi minut valittiin viime vuoden marraskuussa Raija Keinänen-Ekstamin jälkeen. Kiitos Raijalle kuluneesta puheenjohtajakaudesta. Kiitos myös tehokkaalle, Kirkkonummen Soutajissa usean vuoden ajan sihteerinä toimineelle Ritva Ekille, jonka pestin otti hoitaakseen Mirva Tuunanen. ”Kirkkonummen Soutajat ry:n tavoitteena on edistää liikuntaharrastusta seuran toimintaalueella” (Kirkkonummen Soutajat ry:n toimintasäännöt). Tutustuakseni paremmin seuraan ja sen jäseniin tein jäsenkyselyn, johon vastasi 18 jäsentä. Jäsenkyselyyn vastanneiden keski-ikä oli 54 vuotta. Kirkkonummen Soutajissa jäsenet ovat iältään n. 25–84 -vuotiaita. Kyselyn mukaan jäsenet kokevat soutamisen tärkeäksi ”kunnon kohottamisen ja ylläpitämisen, raikkaassa meri-ilmastossa ja luonnossa ulkoilemisen sekä mukavan porukan” takia. Kyselyyn vastanneet ovat harrastaneet soutua 1-16 vuoden ajan, säännöllisesti 1-3 kertaa viikossa. Kehittämisehdotukset liittyivät muun muassa soutukaluston kunnostamiseen ja uusimiseen, joukkuehenkeen ja yhteistoimintaan. Johtokunnassa on mietitty toiminnan tehostamista niin, ettei rantaan tultaisi turhaan, vaan aina päästäisiin soutamaan. Soutukertoja vähennettiin kahteen kertaan viikossa. Soutupäiviksi sovittiin tiistai ja torstai klo 18.30. Lisäksi ”ykkösjoukkue / kilpaporukka” treenaa sunnuntaisin. Otimme käyttöön ”nettinimenhuudon” ([email protected] sekä [email protected]), 1 jolloin jäsenet pääsevät reaaliaikaisesti ilmoittamaan treeneihin osallistumisestaan ja näkevät moniko on tulossa treeneihin. Ryhtiä treeneihin saadaan valmennusvastaavan Timo Kuivasniemen myös kuntosoutajille laatiman treeniohjelman avulla. Perämies kuten myös soutajat ovat vastuussa veneen hyvästä fiiliksestä ja hengestä. Uudet jäsenet toivotetaan tervetulleeksi ja pyritään sijoittamaan kokeneen soutajan viereen. Yhteistoiminnan lisäämiseksi pyritään järjestämään kahvakuulatreenit talvikaudelle. Seuran varainhankinnan peruspilareita ovat jäsenmaksu ja soutukalenterin ilmoitusmyynti sekä lisän tuo veneiden vuokraus. Kirkkovenesoutu on kasvattanut suosiotaan myös virkistäytymis- ja koulutuspäivien ohjelmanumerona. ”Jo muinaiset viikinkipäälliköt edellyttivät miehistöltään kurinalaista ja samantahtista soutua. Pitkät merimatkat sujuivat joutuisasti ja tehokkaasti, mikä myös lujitti viikinkimiehistön yhteistoimintaa”. Seuramme veneiden vuokrauksesta ovat huolehtineen seuran aktiiviset jäsenet – kiitos mm. Kalle, Pekka, Rolf, Raimo. Tätä Soutukalenteria on työstetty yhteisvoimin - kiitokset erityisesti Raimolle vanhojen ja uusien yhteistyökumppaneiden varmistamisesta ja Henrille kalenterin kasaamisesta. Soutukalenterin ovat mahdollistaneet yhteistyökumppanit, jotka ovat ostaneet mainostilaa. Myös nuoria jäseniä pyrimme rekrytoimaan mm. kilpajoukkueeseen. Viime vuonna SM -printissä oli juniorisarjat ja Soututapahtumassa on perinteisesti ollut Knummen suomen- ja ruotsinkieliset oppilaat leikkimielisesti kisanneet LUKIO CUPissa. Soutu on joukkuelaji, joka edellyttää tiimityötä, yhteisiä ponnisteluja yhteisen asian hyväksi, siis samaan tahtiin ”soutamista” niin veneessä kuin seurassa jäsenenä. Kirkkonummen Soutajat ry toivottaa oikein reipasta ja virkistävää soutukautta 2014! Toivotamme uudet jäsenet tervetulleiksi joukkoomme (www.kirkkonummensoutajat.net)! Kiitos yhteistyökumppaneille ja aktiivisille soudun toimijoille! MARITTA OLSBO-NURMINEN Kirkkonummen soutajien puheenjohtaja 2 Kirkkonummen Soutajat ry / Kyrkslätts Roddare rf. – yhdistys täytti 15- vuotta viime vuonna. Seuran toiminta-ajatus on koko olemassaolonsa ajan ollut kirkkovenesoudun harrastaminen ja lajin tuominen näkyväksi Kirkkonummella ja Siuntiossa. Seura on panostanut kirkkovenesoudun harrastajien määrän lisäämiseen paikkakunnilla ja pyrkinyt tukemaan jäsentensä liikunnan monipuolista harrastamista ympäri vuoden. Kirkkovenesoutu on kesäkauden laji, mutta sisäsoudusta on myös tullut suosittu harjoittelumuoto. Soutaa voidaan monella teholla ja monilla motivaatioilla. Se voi olla yksi kovimmista kilpailulajeista tai se voi olla luontoelämys vesillä. Yksilölliset tavoitteet määrittävät tehot, joilla lajia harrastetaan. Kirkkonummen Soutajissa on ollut mahdollista harrastaa lajia sekä kuntosoudussa, että kilpailulajina. Molemmat ovat asettaneet tavoitteensa sen mukaisesti. Soudun suurtapahtuma Sulkavan soutu on soudettu molemmilla tasoilla ja molemmat joukkueet ovat harjoitelleet ahkerasti. Samoin on osallistuttu moniin muihinkin kirkkoveneiden soutukilpailuihin Etelä-Suomessa. 2012 Kirkkonummen Soutajien 8 soutajan valiojoukko lähti soutamaan Götaälvrodden’ in Ruotsin Göteborgissa. Tämä valiojoukko voitti sarjansa 10-Huggare veneellä. 2013 Juhlavuoden päätapahtuma oli Olympialuokan SM-kisatapahtuma Kirkkonummen Långvikin lahdella. Startti tälle soututapahtumalle käynnistyi jo vuonna 2011, jolloin Långvikin hotellin johtajana toimi Petri Alanko. Petri on Nesteen Soutajien olympiaveneiden kilpasoutaja ja valmentaja ja hän oli haaveillut soutujen järjestämisestä Långvikin lahdelle jo paljon aikaisemmin. Soutuliiton päävalmentaja Ilona Hiltunen ehdotti varapuheenjohtaja Pekka Pölöselle SM Sprinttikisojen järjestämistä Kirkkonummelle. Kisojen järjestämistä haettiin Melonta- ja Soutuliitolta ja ainoana hakijana ne meille myönnettiin. Koko 2013 kevät ja kesä suunniteltiin kisoja, haettiin yhteistyökumppaneita ja käytiin harjoittelemassa soudun toimitsijatehtäviä ja oppia saamassa Kisakalliossa junioreiden sprinttikisassa. Nesteen Soutajat ry lähti kumppaniksi ja mentoriksi. Yhteistyökumppaneita saatiin Långvikin Hotellista hotellijohtaja Kai Mattsonilta, Smark soutuseurasta Leif Bussilta ja Suomen Melonta ja Soutuliitosta. Päätuomarina toimi liiton valmennus- ja kilpailuvaliokunnan puheenjohtaja Seppo Ketonen. Paikallista talkooväkeä saatiin Upinniemen Varuskunnasta 12 varusmiestä ja monista vapaaehtoisista. Turvallisuutta varmistivat Merivartijat ja Meripelastusseura sekä ensiavusta vastasi paikallinen SPR. Rahallista avustusta saatiin Kirkkonummen kunnalta kohdeapuraha ja Sparbanksstiftelsen i Kyrkslätt apuraha. Kisat järjestettiin 31.8.-1.9.2013 Långvikin lahdella. Kilpaveneitä oli toistasataa. Kilpailijat palkittiin iltajuhlassa ja seuran juhlavuotta juhlittiin pienimuotoisella banketilla hotellissa. Syyskokouksessa seuralle valittiin uusi puheenjohtaja Maritta Olsbo-Nurminen, joka on soutanut kilpaveneessä mm. 2011 voittojoukkueessa. Uusi hallitus on ottanut aktiivisen ja uuden roolin soudun kehittämiseen, jota olen ilolla seurannut kevään aikana. TOIVOTAN UUDELLE PUHEENJOHTAJALLE JA HALLITUKSELLE MENESTYSTÄ JA ONNEA SOUDUN PARISSA. Toivotan myös tervetulleeksi kaikki uudet ja tulevat soutajat tähän aktiiviseen liikuntajärjestöön. Raija Keihänen-Ekstam 3 Suomalaiset on perinteisesti mielletty urheiluhulluksi kansaksi. Ehkä me olemme tavanomaista kilpailuhenkisempiä ja haluamme mieluusti mitellä voimiamme ja osaamistamme muiden kanssa. Sekunnit ja sentit kuuluvat kilpa- ja miksei myös harrasteurheiluun; voivathan ne toimia myös itseseurannan mittareina. Soutu koetaan hyvänä ja monipuolisena kuntoliikunnan muotona: lihasten lisäksi myös mieli vetreytyy meri- tai järvimaisemassa ja vauhdin määrästä riippuen voi nauttia myös ympäröivästä luonnosta. Kirkkonummelaiset ovat aktiivisesti liikkuvia kuntalaisia kaikissa ikäryhmissä. Meillä on monia junioriharrastejoukkueita useissa eri lajeissa; niiden innoittamina liikkuminen periytyy myös opiskelu- ja työvuosille. Ja terveet elämäntavat kantavat hedelmää edelleen myös seniorivuosina, jolloin eletyn elämän valinnat vaikuttavat osaltaan vanhuuden hyvinvointiin. Siksi myös kunta kannustaa kuntalaisiaan liikkumaan, se on yhteinen hyötymme. Yksin tai ryhmässä, sisällä tai ulkona - liikkuminen tuo elämänlaatua. Toivotan kaikille soutamisesta elämisen iloa saaville aktiivista ja aurinkoista kesää 2014! ----------Finländarna uppfattas traditionellt vara ett sporttokigt folk. Kanske vi är ovanligt tävlingsinriktade, och vill gärna mäta våra krafter och vårt kunnande med andra. Sekunder och centimetrar hör till tävlingsidrotten, men varför inte även till idrott som hobby; de kan ju fungera som mätare för självuppföljning. Rodd anses vara en bra och mångsidig form av konditionsträning: både musklerna och sinnet mjuknar upp i havs- och sjölandskapet, och man kan, beroende på farten, även njuta av den omgivande naturen. Kyrkslättsborna i alla åldersgrupper motionerar aktivt. Vi har många juniorlag inom flera olika grenar; detta motionsintresse följer med till studie- och arbetslivet. De sunda levnadsvanorna bär frukt också under senioråren, då valen som gjorts under livets gång påverkar välmågan under ålderdomen. Därför sporrar även kommunen sina invånare att röra på sig, det är något vi alla drar nytta av. Ensam eller i grupp, inomhus eller utomhus - motion innebär livskvalitet. Jag önskar alla livsglada roddare en aktiv och solig sommar 2014! TARMO AARNIO Kirkkonummen kunnanjohtaja / Kyrkslätts kommundirektör 4 Kunnissa on ollut haasteellinen vuosi taloudellisen tilanteen ja kuntauudistushankkeiden vuoksi. Tämä mielenkiintoinen tilanne jatkunee muutamien sulien ajan. Nähtäväksi jää, kuinka isossa kuntaveneessä tulevaisuudessa sitten soudetaan. Viime talvi oli harvinaisen vähäluminen, jolloin Etelä-Suomessa hiihtokelit jäivät vähiin, mutta toivon mukaan mahdollisimman moni on huolehtinut kunnostaan muilla tavoin esim. sisäsoudulla, joka antaa varmasti mukavat lähtökohdat tälle ulkokaudelle. Jäät lähtivät tänä vuonna harvinaisen aikaisin ja ovat antaneet innokkaimmille mahdollisuuden aikaiseen lähtöön kaudelle. Soutu on ikivanha kulkutapa, joka pitää yllä monipuolisesti fyysistä ja psyykkistä kuntoa sekä kehittää sosiaalisia taitoja. Tämän lisäksi harrastus on ympäristöystävällinen. Erityisesti Hinku-kuntana haluamme rohkaista mahdollisimman monia myös tämän harrastuksen piiriin, joka osaltaan auttaa kohti Hinku-tavoitetta. Siuntio on yksi 16 Hinku-kunnasta, jotka ovat sitoutuneet vähentämään hiilikuormitusta 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Toivotan Kirkkonummen ja Siuntion soutuaktiiveille myötäisiä raikkaita tuulia vuodelle 2014. JUHA-PEKKA ISOTUPA Siuntion kunnanjohtaja 5 Kirkkovene on pitkä puinen soutuvene, jota Suomen järviseuduilla käytettiin aikoinaan kirkkomatkoilla. Kirkkoveneen ensimmäinen esikuva lienee viikinkien käyttämissä veneissä. 1600- luvun uskonpuhdistuksen jälkeen kirkko alkoi vaatia veneiden ylläpitoa. Kirkkoveneet rakennutti ja omisti tavallisesti usean talon muodostama veneyhtiö, jonka osakkaita olivat maalliset talonpojat. Jokainen osakas omisti airon tai airoparin. Tilattomat saivat lunastaa paikan veneestä maksamalla korvausta, osallistumalla kustannuksiin tai soutamalla. Alkuaan kirkkoveneet olivat suuria, raskaita, monihankaisia ja niissä oli jopa 60 airoa. Rinnakkain sopi 8 henkilöä ja airopareja oli 30. Niinpä kirkkoveneeseen mahtui jopa 240 kulkijaa. Kirkkovenesoudun merkitys kirkolliseen perinteeseen liittyen katosi muiden kulkuneuvojen tultua 1920 –luvulle mennessä. Alkuperäisiä kirkkoveneitä on museoitu monella paikkakunnalla eri puolilla maata, mm. seurasaaren ulkoilumuseossa. Nykyään kirkkoveneet ovat suosittuja kunto- ja kilpasouduissa. Kilpailukäyttöön tarkoitetuissa kirkkoveneissä on 14 soutajaa ja perämies. Veneen pituus on 12 metriä, leveys vähintään 1,8 metriä ja painoa veneellä on noin 350 – 400 kiloa. Soutu tapahtuu perämiehen edessä olevan, tahtiairoissa istuvan parin asettaman tahdin mukaan. Perämiehen tehtävänä on ohjata venettä ja kirittää soutajia. 6 Kirkkonummen Soutajilla on kaksi kirkkovenettä:  Päivänsäde  Merituuli Päivänsäde hankittiin vuonna 1998. Veneen on tehnyt Sulkavalla veneenveistäjä Kauko Miettinen. Alun perin vene oli perinteinen viirapenkkivene ja sitä soudettaessa jalkaan piti vetää viirahousut. Vuoden 2005 alkupuolella Päivänsäde vedettiin Sulkavalle Pauli Parkkisen veneveistämölle, jossa veneeseen vaihdettiin liikkuvat rullapenkit. Pauli Parkkinen on pitkän linjan arvostettu veneenveistäjä. Nuorena miehenä hän kävi työllisyyskursseilla opettelemassa lähinnä perinteisten mökkiveneiden veistoa. Kurssien jälkeen hän ryhtyi heti veneentekoon isänsä kotimökin mäellä. Vähitellen perinteisten mökkiveneiden oheen tulivat kilpaveneet. Kirkkoveneet tulivat mukaan 1990- luvun loppupuolella. Veneitä Pauli Parkkinen on tehnyt tilaajille ympäri Suomea, kaukaisin tilaus on mennyt Saksaan. Kasvava halu pärjätä paremmin Sulkavalla muita joukkueita vastaan sai kilpailuhenkiset soutajat vaatimaan seuraa hankkimaan hyväkuntoisen kilpaveneen käyttöönsä. Niinpä seuran johtokunta teki myönteisen päätöksen hankkia uusi vene marraskuussa 2007. Lopulta vaatimukset täyttävä kirkkovene löytyi Soutu- ja kuntoseura Jouteleelta Helsingistä ja vene haettiin keväällä 2008. Veneen on valmistanut Jukka Halttunen vuonna 2002 ja vuonna 2004 teki Jouteleen huoltoryhmä veneeseen muutostöitä. Vene on kilpailukäyttöön trimmattu ”SM-voittovene”. Hankaintapit ovat ruostumatonta terästä. Ja keulan sekä perän penkkirakenteet on muutettu ergonomiseksi vammojen ehkäisemiseksi. 7 8 Kirkkonummen Soutajat ry / Kyrkslätts Roddare rf on vuonna 1998 perustettu seura, jonka toiminnan ensisijaisia tavoitteita ovat: – Kirkkovenesoudun ja yleensä soudun liikunnallisen merkityksen esiin nostaminen eri-ikäisten ihmisten piirissä – Erityisenä tavoitteena on tuoda soutu erinomaisena fyysisen ja henkisen työkyvyn ylläpitämisen liikuntamuotona (ns. TYKY-toiminta) – Kirkkonummen kunnan tunnettavuuden kohottaminen osallistumalla kirkkovenejoukkueella erilaisiin soututapahtumiin eteläisen Suomen alueella – Kirkkonummen ja lähiseudun asukkaiden tutustuttaminen rannikkomaisemaan mereltä käsin JOHTOKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Rahastonhoitaja Valmennus- ja kilpailuvastaava Virkistystoiminta Sihteeri Varajäsenet Maritta Olsbo-Nurminen Kalle Gottberg Riitta Louhisola Timo Kuivasniemi Aija Aunio Mirva Tuunanen Raimo Elonsalo Juha Nurminen 9 Kirkkonummen Soutajat harjoittelevat avovesikaudella: – Tiistaisin – Torstaisin | | 18:30 18:30 Lisäksi ykkösjoukkue treenaa – Sunnuntaisin | 10:00 Tiistai-illan harjoitukset ovat varattu soudun opastukseen ja sopivat sen vuoksi erinomaisesti myös henkilöille, jotka haluavat tutustua lajiin. Tervetuloa! Kotisatamamme on Kantvikin pienvenesatama Hupisaaressa. Avoveden harjoitukset jatkuvat syyskaudella niin pitkään kuin säät sallivat. 10 Varhain lauantaiaamuna 6/10 matkustimme soutuseuramme ensimmäiselle ulkomaan kisamatkalle. Göteborgissa säät todella suosivat meitä sekä kisapäivänä että kisan jälkeisenä sunnuntaina. Paikalliset olivat saaneet harmitella syyssateita 20 päivää tauotta ennen tuloamme. Tilataksilla kiiruhdimme Landvetteriltä suoraan hotellille, jossa tankkasimme aamupalan ja vaihdoimme kisa-asusteet. Kävelimme aaumuauringossa Oopperan edustalle (soutukilpailun maalialueelle), jossa isäntämme jo odottivat veneineen. Olimme hieman hämmästyneitä kun näimme nämä "10-huggare" veneet luonnossa ja hinaaja-alukseen kiinnitettyinä. "Tiohuggaret" ovat rannikkojoukkojen käyttämiä tilavia puuveneitä, joiden liikuttamiseen tarvitaan tosiaankin erikoissoututekniikkaa, tarkkaa tiimityöskentelyä ja voimaa. Kiinteät penkit ja massiiviset irtoairot vaativat totuttelua "kirkkovenekilpureihin" tottuneilta soutajilta. 11 Kisaan osallistuvat veneet hinattiin Götaälvia vastavirtaan n. 10 kilometria. Istuimme veneen kyydissä jolloin näimme tuon kilpareitin lopusta alkuun. Joenranta on tuolta pätkältä pitkälti teollisuusaluetta telakoineen, tehtaineen, varastoineen - ei niin kaunista katseltavaa, mutta kertoo jotain Göteborgin teollisuushistoriasta. Päästyämme lähtöalueelle pidimme pienen tauon ja rantauduimme. Vasta täällä pääsimme ensimmäisen kerran kokeilemaan veneen liikuttamista omin voimin. Aikaa harjoittelulle ei juuri jäänyt joten opettelimme soutamaan kisan aikana. Paikallisia hieman huvitti meidän ensivetojen hapuilu. Tälläisiä "10-huggare" veneitä lähti kisaan 4 venekuntaa. Samaan aikaan lähti 3 pienempää ja kevyempää, kuuden soutajan Färöing puuvenettä. Alku tuntui vaikealta kun emme venettä ja tekniikkaa tunteneet. Onneksemme saimme perämieheksemme paikallisseuran Haraldin, joka löysi sopivat virtaukset ja opasti meitä kutakin vuorollaan soututekniikan saloihin itse soutukilpailun aikana. Alkoihan tuo painava ja leveä vene lopulta liukumaan kahden soutajan vajeellakin, ja letkan häntäpäästä nousimme vähitellen kohti kärkeä. Muutama kilometri ennen maalia olimmekin yllättäen johdossa ja pystyimme pitämään johtoaseman loppuun asti. Voittoaikamme oli 45:55 ja seuraavat 2 ruotsalaisvenekuntaa olivat maalisuoralla samaan aikaan. Voittoisa "Smegevurna" vene ja perämies Harald oli lainattu paikalliselta Öckerö Roddföreningiltä. Hieman myöhemmin 12 maaliin saapuivat 20 km:n matkalta olympialuokan kilpurit, 4- ja 8-paikkaiset veneet. "10-huggare" luokan kultamitalijoukkueessa olivat mukana: Eeva-Liisa Hemming, Susanna Salmi-Hentilä, Raimo Elonsalo, Felix Gottberg, Kalle Gottberg, Marko Hentilä, Hans-Peter Hentze, Rolf Wikstedt. Soutajiemme ikähaitari oli 22 - 82 v. Joukkueen huoltajana toimi Julija Dimitrova, joka onnistui ikuistamaan maaliintulomme. Lauantai-iltana juhlistimme epävirallisen Suomi-Ruotsi soutumaaottelun kisamenestystä, osallistuimme "After Rodd" pastaillalliselle. Sunnuntaipäivän tutustuimme kävellen länsi-Ruotsin metropoliin, mm Göteborgin vanhaan kaupunginosaan Hagaan sekä hotellimme läheisyydessä sijainneeseen puutarhaan, jossa oli runsaasti upeita ruusuja, kaktuksia ja palmupuita. Matka oli niin onnistunut että tulevaisuudessa todennäköisesti suuntaamme toistamiseen Götaälvroddiin, vaikkapa tuota kevyempää Färöing puuveneluokkaa kokeilemaan, tai haastamaan 10-huggaren pohja-aikaamme ja paikallisseuroja uudelleen. Koetamme houkutella ruotsalaiset isäntämme jatkossa vastavierailulle kotimaiseen puuvenetapahtumaan. Tämä oli loistava tapa venyttää soutukautta lokakuulle asti, Göteborgin sää oli nyt kuin loppukesän aurinkoinen viikonloppu kotimaassa. Marko Hentilä 13 Puhelin soi. Serkku soitti ja kertoi, että Sulkavan Soudut kutsuu taas. Olen kokenut tapahtuman vain muutaman kerran kannustajan roolissa ja nähnyt, miten maalissa tutisevin jaloin veneestä nousseet jaksavat vielä hymyillä. Veneessä olisi vielä tilaa, lähde mukaan, serkku yllytti ja vakuutteli, että hyvällä peruskunnolla, muutamilla soututreeneillä ja oikealla asenteella päästään kyllä maaliin. Okei, kokeillaan. Kai siitä henkiin jää. Koska oma joukkue harjoittelee satojen kilometrien päässä, tämä soutuuntuvikko päätyi Kirkkonummen Soutajien siipien suojaan hakemaan varmuutta koetukseen. Liityin seuraan ja päätin antaa itselle täysin uudelle lajille tilaisuuden. Ensimmäinen kirkkovenesoudun treenipäivä oli harmaa ja tihkusateinen. Kantvikin pienvenesatamassa odotti kuitenkin aurinkoinen porukka, joka otti tulokkaan lämpimästi vastaan ja sijoitti konkarin viereen ottamaan mallia. Tunnin soudun aikana vierustoverini antoi vinkkejä, jonka avulla pääsin kiinni soudun rytmiin, lakkasin loiskimasta joka vedolla vettä kanssasoutajien niskaan ja tajusin, miten uskomattoman kauniilta Kirkkonummi näyttääkään vesiltä katsottuna. Aivan liian pian tuli tunti täyteen ja veneemme lipui satamaan. Lempeää, mutta tehokasta liikuntaa, raitista ilmaa, yhdessä onnistumista - keskellä kaunista Suomen luontoa. Tämä taisi olla rakkautta ensivedolla. Heidi Schrooten Soutu-untuvikko ja kahden pienen viskarin äiti, joka toivottavasti vielä hymyilee Sulkavan jälkeen. 14 Osallistuimme Petran kanssa Suomen Urheiluopiston soudun Tason I valmentajakoulutukseen 30.10 - 6.12.2009 välisenä aikana. Koulutuksen laajuus oli 2 opintoviikkoa (80 h), josta 40 h lähiopetusta ja 40 h etäopetusta Koulutus sisälsi: yleiset asiat - taito ja taitavuus - johtaminen,vuorovaikutus ja oppiminen - alku -ja loppuveryttely ja venyttely - fyysisen harjoittelun perusteet - harjoittelun suunnittelun perusteet - urheilijan ravitsemuksen perusteet lajiasiat - lajianalyysin perusteet - soudun fysiologisten perusteiden hallinta - yksittäisen harjoittelukerran halllinta (ympäristö,välineet,johtaminen) - soudun perustekniikan havannointi ja opettaminen - lajispesifit verryttelyt ja venyttelyt Todistukset tästä kurssista saimme ennen joulua 2009. Soudun tason II valmentajakoulutuksessa olin 7.5 - 12.12.2010 välisenä aikana. Koulutuksen laajuus oli 4 opintoviikkoa (160 h) josta lähiopetusta 54 h ja etäopiskelua 106 h. Koulutuksen sisältö - johtamistyylit, kaksisuuntainen vuorovaikutus ja oppiminen - harjoittelun fysiologiset vaikutukset - laji -ja fysiikkaharjoittelun yhdistäminen - yhden harjoitusvuoden kokonaishallinta - fyysisten ominaisuuksien testaaminen - urheilija ravitsemuksen erityispiirteet - soututekniikkaan syventyminen Lähiopetusta sain Vierumäen Urheiluopistolla soudun päävalmentaja Ilona Hiltusen ja melonnan MM-mitalisti Anne Rikalan toimesta. Koulutus on hyvin keskustelevaa ja osanottajat osallistuivat 15 erittäin aktiivisesti tunneilla kurssin sisällön aiheisiin. Mukana oli tunnettuja soutuvalmentajia ja liikuntatieteen opiskelijoita. Esim soutuseura Jouteleesta ja SMARKista monia tuttuja soutuvaikuttajia. Syventävien keskusteluiden ja Vierumäen urheilihallilla suorittamien testien ja myöhemmin testien yhdessä purkamisien kanssa luentosalissa saimme todella hyvää oppia soudun saloista. Osallistuin aktiivisesti netin kautta keskustelluun muidensoudun ammattilaisten kanssa. Nykykäsityksen mukaisista oppimismenetelmistä saimme paljon uutta tietoa mitä voimme hyödyntää harjoitusten suunnitelussa. Tason II vaatimukset olivat nostettu korkealle. Jouduimme vastaamaan mitä moninaisempiin koe kysymyksiin. Atiivinen osallistuminen koulutukseen antoi kyllä eniten kurssin aiheista. Osallistuja joukko oli osaavaa porukkaa. Prosessinomainen oppinen mahdollistaa jatkossakin lisäoppimisen. Viimeisenä oli vielä selviydyttävä ns, sähköisestä tentistä jossa kysymysasettelu oli tehty koko kurssin laajuudelta. Kysymyksiä oli paljon. Selvisin kuitenkin kysymyksistä ennätysajassa. Olin selvinnyt tenteistä jo ennen viimeistä Vierumäen kurssia. Todistukset saimme Viimeisellä Vierumäen kurssilla 12.12.2010. Kaksi meistä oli saanut kaikki tehtävät tehtyä ennen Vierumäen viimeistä kurssia. Muut osallistujat saivat puolivuotta lisäaikaa suorittaa tentit hyväksyttävästi. Paras puoli asiassa on että saamme jatkossakin täyden tuen Ilona Hiltuselta ja Anne Rikalalta. Pääasia on että emme automatisoidu liian nopeasti vaan pidämme huolen siitä että kehittymiselle pidetään aina ovi auki. Uuden oppiminen on tärkeää jatkoa ajatellen. Vain kaksisuuntaisella oppimisella voimme päästä eteenpäin soudussa.Tarkoitus onkin että soutajat itse ovat aktiivisia hakemaan oppia tarvisemiinsa ongelmiin ja vahvistusta ja oppimaan asioita omaehtoisesti. Valmennustietous lisääntyy ja kansainvälistyy nykyisin nopeaa vauhtia. Valmennuksessa on kuitenkin tärkeää keskinäinen luottamus valmentajan ja valmennettavan / joukkuevalmennettavien kesken. Valmennuksessa pitää osata tehdä valmennussuunnitelma yksilön/joukkeen ehdoilla ja kuunnellen. Valmentaja osaa lukea ja tehdä harjoitteet huomioiden kaikkien puutteet ja vahvuudet. Mitään yksioikoista tietä menestymiseen ei ole.Joukkueurheilussa mennään ristiriitoja pelkäämättä ja yksilöiden henkisen kasvun kautta eteenpäin. Seura tuki valmentajalle on esiarvoisen tärkeä. Timo Kuivasniemi 16 Kyrkbåtsrodd låter kanske inte så tufft; det är sällan den idrottsgren man väljer att börja med som 15-åring och medelåldern i roddföreningarna i Finland är i många fall ganska hög. Jag tror att det åtminstone delvis beror på att kyrkbåtsrodd, och rodd över lag, är en jämförelsevis främmande gren för många unga. Det var det också för mig innan jag började ro för några år sedan. Därför ska jag nu berätta vad kyrkbåtsrodd betyder för mig. Till att börja med betyder det naturligtvis bra träning; det är både konditions- och styrketräning på samma gång, och dessutom bra för koordinationsförmågan. Kyrkbåtsrodd utvecklar även taktkänslan, tränar upp explosiviteten och rörligheten. Det är på alla sätt en skonsam träningsform och därför ett mycket bra komplement till andra grenar som tär betydligt mer på kroppen, t.ex. löpning. Det är med andra ord en mångsidig motionsform, samtidigt som den erbjuder möjlighet till tävling och tunga fysiska prestationer för den som vill. Kyrkbåtsrodd är i allra högst grad en lagsport; alla är lika viktiga för att båten ska hållas i balans och flyta smidigt. Alla är beroende av varandra och ingen kan köra sitt eget race. Ändå kan man inte förbise de enskilda prestationerna; det finns alltid möjlighet till individuell utveckling. Ibland krävs det tålamod och långa nerver, men just därför känns det extra bra när allt slutligen går precis som det ska. Det kallas vi-anda och gemenskap. Kyrkbåtsrodd kräver koncentration. Rytm, takt och teknik – hjärnan måste vara med för att allt ska klaffa. Tappar man koncentrationen för en liten stund, då är sannolikheten stor att åran skvätter och någon lagkamrat får en kall dusch. Det gäller alltså att följa med och vara på sin vakt, hela tiden. Men just därför är kyrkbåtsrodd också mycket avkopplande. Ibland behöver man tömma hjärnan på allt; studier, arbete och stress. Det finns möjlighet att utmana sig själv, både fysiskt och mentalt. Det ordnas tävlingar av olika slag och av olika längd. Det finns med andra ord något för alla, oberoende av konditionsnivå. För den som verkligen vill pröva sina gränser finns Sulkavan suursoudut. Hittills har jag deltagit i Sulkava tre gånger. Jag har också sprungit maraton och deltagit i olika sorters långlopp på skidor och på cykel. Det är svårt att jämföra de fysiska prestationerna, men den överlägset tyngsta prestationen mentalt sett är enligt min mening helt klart Sulkava. I sådana situationer handlar det om att övervinna sig själv – och att dessutom göra det tillsammans med sina lagkamrater. Vad är bättre än att efteråt analysera, diskutera sportdrycker och kolhydratintag, gå bredbent och jämföra blåsorna i händerna – och kunna glädjas tillsammans? Kanske kyrkbåtsrodd är rätt så tufft ändå? Sarah Kvarnström 17 18 Lohjanjärven soutu, Lohja 25km Sulkavan suursoudut, Sulkava 60km Kulosaaren ympärisoutu, Helsinki 11km MAHDOLLISESTI SYKSYLLÄ 2014/2015 Göta älvrodden, Göteborg (Ruotsi) 10km 19 Kirkkonummen soutajien jäsenenä pääset osallistumaan kaikkiin tiistai- ja torstai-iltojen soutuharjoituksiimme soutukaudella ja ykkösjoukkueella myös sunnuntaisin. Lisäksi pääset jäsenenä mukaan talvikauden erilaisiin harjoituksiin sekä seuran yhteisiin tapahtumiin. Näin liityt jäseneksi Kirkkonummen Soutajiin: Täytä allaolevan "kupongin" tiedot ja lähetä sihteerille osoitteeseen: [email protected] tai täytä ilmoittautumislomake Kirkkonummen Soutajien kotisivuilta osoitteessa: www.kirkkonummensoutajat.net LIITY JÄSENEKSI ----------------------------------------------------Ilmoittaudun jäseneksi Kirkkonummen Soutajiin Nimi: ___________________________________ Osoite: ___________________________________ Puhelin: ___________________________________ Sähköpostiosoite: ___________________________________ Olen maksanut seuran jäsenmaksun 30 euroa/henkilö/vuosi seuran tilille: Aktia FI19 4055 0010 7967 00 (viestikenttään oma nimi) 20 21 ______________________________________________________ ______________________________________________________ 22 23 24 25 Tallinmäki 4, 02400 Kirkkonummi (09) 221 9090 www.kirkkonummenhuolto.fi Hyvää palvelua paikkakunnalta God service lokalt Vuodesta 1974 – Allt sedan 1974 ___________________________________________ 26 27 28 KIINTEISTÖHUOLTO KORHONEN OY ............ ........... . .................. 10 v KIRKKONUMMELLA .............. ........... MARKKU: 045 6340094 29 TERVETULOA MUKAAN SOUTAMAAN