TAVOITTEIDEN LAADINTA OHJATTUUN HARJOITTELUUN soleOPS opetussuunnitelmat 2010 alkaen Eeva Mattila esh-klö, SHO, KM 29.10.2014 MIKSI TAVOITTEITA ? Selkeät tavoitteet antavat suunnan opiskelulle ja oppimisen arvioinnille. Jotta tavoitteet olisivat mielekkäitä ja realistisia, niitä tulee pohtia suhteessa opittavan asian kokonaisuuteen, opiskelijan omaan lähtötasoon sekä tavoiteltavan oppimisen tasoon. Tavoitteet ovat myös erilaisia riippuen siitä missä opiskelun vaiheessa opiskelija on, onko tarkoitus oppia perustaitoja vai tavoitellaanko toiminnan rutinoitumista tai mahdollisesti laajempia analysointi- tai kehittämisvalmiuksia HYVÄ OPPIMISEN TAVOITE ON selkeä ja ymmärrettävä ( yksiselitteinen / yksi asia) mielekäs ja hyväksyttävä realistinen ja konkreettinen toimintaa ja arviointia suuntaava ja ohjaava BLOOMIN TAKSONOMIA on yleisesti käytössä oleva osaamisen luokittelu, joka kuvaa oppimisen syventymistä vaiheittain kaikilla kolmella alueella KOGNITIIVINEN (tieto) AFFEKTIIVINEN (asenteet) PSYKOMOTORINEN (taidot) •Tietäminen, muistaminen •Vastaanottaminen •Jäljittely Ymmärtäminen ("omin sanoin") Reagoiminen, sääntöjen noudattaminen Ohjeenmukainen toiminta Soveltaminen Hyväksyminen, arvostaminen Toiminnan täsmentyminen, riippumattomuus ohjeista Analyysi (esim. olennaisen erottaminen, perusteleminen) Arvojen jäsentäminen, priorisoiminen Toiminnan koordinaatio muuhun toimintaan Synteesi (liittäminen laajempaan kokonaisuuteen) Arvojen luonteenomaistuminen Luonteva toiminta, rutinoituminen Arviointi AKTIIVISET VERBIT • Bloomin taksonomiassa olennainen osa on ns. aktiivisten verbien käyttö. Verbit kuvaavat opiskelijan ajattelun ja tiedollisen toiminnan tasoa. Näitä verbejä käytetään hyväksi muotoiltaessa tavoitteita. • On eräitä hankalia verbejä, joita tulee käyttää harkiten, mutta joita on liian helppo käyttää. Tällaisia ovat mm. tietää, ymmärtää ja hallita. Hankalia ne ovat siksi, että niistä on vaikea saada kiinni: on vaikea esimerkiksi tietää milloin opiskelija todella tietää jonkin asian. Myös ymmärryksen arvioiminen on vaikeaa mitä on esimerkiksi riittävä ymmärrys. KOGNITIIVINEN, tieto OSAAMISTAVOITTEIDEN LAATIMISTA HELPOTTAVIA ESIMERKKI VERBEJÄ 1 Tietäminen muistaminen, mieleen palauttaminen siinä muodossa kuin ne on esitetty Ymmärtäminen, kyky tulkita opittua informaatiota ja selittää käsitteitä Soveltaminen, kyky käyttää ja soveltaa tietoa oikeissa tilanteissa Järjestää, kerätä, määritellä, kuvata , löytää, tunnistaa, listata, muistaa, nimetä, esittää, lainata, palauttaa mieleen, toistaa, näyttää, kertoa , kysyä, vastata, kuvailla, yhdistää oikeaan asiayhteyteen, luetella tulkita, selittää, luokitella, erotella, keskustella, arvioida, yleistää, paikantaa, ennustaa, raportoida, muotoilla uudelleen, valita , ratkaista, kääntää , muokata, tehdä yhteenveto, auttaa, selittää Käyttää, soveltaa, laskea, muuttaa, valita, täydentää, rakentaa, kehittää, ottaa käytäntöön, tuottaa, suhteuttaa, saada aikaan, yleistää, järjestää, esittää, valmistaa KOGNITIIVINEN, tieto OSAAMISTAVOITTEIDEN LAATIMISTA HELPOTTAVIA ESIMERKKI VERBEJÄ 2 Analysoiminen Kyky pilkkoa informaatio / ongelma pienempiin osiin ja ymmärtää ja etsiä niiden välisiä suhteita -> rakenteen ymmärtäminen Arvioiminen Kyky arvioida ajatusten ja ratkaisujen arvoa tiettyä tarkoitusta varten. Kyky tehdä perusteltu arvio tai päätös. Eritellä, järjestää, hajottaa osiinsa, laskea, luokitella, vertailla, tutkia, selvittää, kokeilla, asettaa vastakkain, kritisoida, kyseenalaistaa, yhdistää, kritisoida, organisoida, hahmottaa uudestaan. Arvioida, mitata, ratkaista, kerätä, yhdistää, yleistää, johtaa, tehdä johtopäätöksiä, muokata, suunnitella, ehdottaa, kerrata, kirjoittaa uudelleen, perustella Luominen, luoda jotain Tehdä johtopäätös, kehittää, suunnitella, uutta olemassa olevan tiedon pohjalta laatia, luoda, koota, valmistaa, muokata, muuttaa, laajentaa, järjestää uudelleen, keksiä, esittää, panna alulle. KOGNITIIVINEN, tieto Luo, muodostaa OPPIMI -SEN TASOT Arvioi, vertailee Analysoi, päättelee Soveltaa, ratkaisee, kokeilee Ymmärtää, käsittää, määrittelee Muistaa, tietää, tunnistaa AIKA / EDISTYMINEN Kuvio. Bloomin taksonomia ( Salmenkivi, E, /Tirri,K) AFFEKTIIVINEN / asenteet Vastaanottaminen Ottaa vastaan , suuntaa tarkkaavaisuuden asiaan Reagoiminen, sääntöjen noudattaminen Osallistuu oppimisprosessiin. Hyväksyminen, arvostaminen Arvojen jäsentäminen, priorisoiminen Suhteuttaa arvoja ja tosiseikkoja omiin sisäisiin malleihinsa. Arvojen luonteenomaistuminen Hahmottaa arvojen ja arvostusten vaikutuksen omaan toimintaansa Liittää arvostuksia olemassa oleviin ominaisuuksiin ja asiantiloihin. Salmenkivi E PSYKOMOTORINEN / taidot Jäljittely Tekee näkemänsä mallin mukaan Ohjeenmukainen toiminta Työskentelee ohjeiden mukaan Toiminnan täsmentyminen, riippumattomuus ohjeista Soveltaa toimintaansa uusiin tilanteisiin, näyttää osaamisensa Toiminnan koordinaatio muuhun toimintaan Vertaa omaa toimintaansa muiden toimintaan, kokeilee uutta toiminta/työtapaa Luonteva toiminta, rutinoituminen Tekee ja osaa perustella uuden toimintansa Laadi osaamislähtöisiä tavoitteita opiskelijan OHOER1/ERI1 jaksolle Opetussuunnitelman tavoitteet: Opiskelija - syventää toimintataitoaan sekä tietoaan ja käsitystään hoidosta, hoitotyöstä, hoitotyön johtamisesta ja omasta ammatillisesta kasvustaan - pystyy itsenäisesti suunnittelemaan potilaan kokonaishoitoa sekä toteuttamaan ja arvioimaan sitä suunnitelman pohjalta - pystyy ottamaan kokonaisvastuun potilaiden hoidosta työryhmässään - pystyy hoitotyön asiantuntijanakehittämään hoitoa ja sen edellytyksiä työyksikössään - syventää lääkehoito-osaamistaan hoitotyön eri alueilla (lääkehoitopassi) - hallitsee kliinisen hoitotyön erityispiirteitä ja siihen liittyvää kirjaamista sekä ymmärtää kirjaamisen hoitotyön kehittämisessä. Opiskelijan tavoitteet OHOER1/ ERI1 jaksolle osastollasi Arviointikohteet 1 Vuorovaikutus- ja eettinen osaaminen: vv asiakkaan /potilaan kanssa, vuorovaikutus henkilökunnan kanssa, vastuullisuus, luottamus, oikeudenmukaisuus, tasaarvoisuus Kliininen osaaminen :perushoito, kädentaidot; esim injektiot, kanyylit, katetrointi, aseptiikka, lääkehoito, kirjaaminen, kuntoutus, ergonomia Opetus- ja ohjausosaaminen: yksilön ohjaaminen, ryhmien ohjaaminen, ohjaaminen tuettuna tai itsenäisesti, tarpeen mukaan Arviointikohteet 2 Yhteistyö- ja toiminnan ohjausosaaminen Yhteistyö potilaan ja omaisten kanssa. Työryhmän jäsenenä toimiminen, raportointi, palautteen vastaanottaminen Kehittämis-osaaminen: oman kehittämisalueen tunnistaminen ja kehittäminen. Palautteen vastaanottaminen Harjoittelun arviointikriteerit Perusosaaminen OPS 2010 OHOPE, OSIHO, OKIHO, OMIHO; OYRI/PETHA, OPS 2014 PEHA, KIHA, SIHA, MIHA,PETHA HYVÄKSYTTY Vuorovaikutus Tietää hoitosuhteen merkityksen hyvän - ja eettinen hoidon osatekijänä. Kykenee osaaminen ammatilliseen keskusteluun ja viestintään työryhmässä, mutta se voi vaatia tukea ja ohjausta. Arvioi kriittisesti hoitosuhdetyöskentelyään ja hyödyntää palautetta.Pitää salassa potilaan antamat luottamukselliset tiedot. Kohtaa jokaisen potilaan arvokkaana ihmisenä. Analysoi omia tunteitaan ohjaajien ja asiantuntijatuntijoiden avustamana. Kantaa vastuun tekemästään hoitotyöstä. HYLÄTTY Ei ymmärrä hoitosuhteen merkitystä. Viestintä epäammatillista ja epätarkoituksenmukaista Rikkoo salassapitovelvollisuuden. Kohtelee potilaita epäammatillisesti ja eriarvoisesti eikä huomioi yksilöllisiä hoitotarpeita. Ei kykene vastuulliseen toimintaan. Harjoittelun arviointikriteerit Erikoisosaaminen SH: OPS 2010 OHOER1, OHOER2, OHOKE OPS 2014 ERI1, ERI2, KEHA Vuorovaiku - tus ja eettinen osaaminen HYVÄKSYTTY HYLÄTTY Hakeutuu aktiivisesti hoitosuhteeseen erilaisten potilaiden kanssa Kykenee hoitosuhteessa avoimeen vuorovaikutukseen, mikä perustuu keskinäiseen luottamukseen. Analysoi omia tunteitaan ohjaajien ja asiantuntijatuntijoiden avustamana. Ymmärtää oman toimintansa merkityksen hoitotyön laadun edistämisessä ja ylläpitämisessä. Kykenee monikulttuuriseen yhteistyöhön.Ymmärtää ammattieettisten ohjeiden sekä terveydenhuollon lainsäädännön merkityksen hoitotyössä. Hoitosuhdetyöskentely epäluotettavaa, ei edistä potilaan hoitoa. Ei kykene arvioimaan omaa hoitosuhdetyöskentelyään. Ei kykene hyödyntämään saamaansa palautetta. Ei ole kiinnostunut edistämään ja ylläpitämään hoitotyön laatua. Ei kykene monikulttuuriseen yhteistyöhön. Ei ymmärrä ammattieettisten ohjeiden eikä terveydenhuollon lainsäädännön merkitystä hoitotyössä. Harjoittelun arviointikriteerit Erikoisosaaminen TH: OTERY I, OTERY II/ OTERY1 Vuorovaikutus ja eettinen osaaminen Opiskelija kykenee asiakassuhteessa avoimeen vuorovaikutukseen ja keskinäiseen luottamukseen. Opiskelija pyrkii kriittisesti arvioimaan työskentelyään ja hyödyntää palautetta Opiskelija pyrkii tarkastelemaan myös omia tunteitaan käyttäen niiden käsittelyssä ohjausta ja asiantuntijatietoa. Opiskelija pyrkii omalla toiminnallaan vastaamaan siitä, että terveydenhoitotyön laatu on mahdollisimman hyvä, tiedostaa vastuunsa ja toimii sen mukaisesti työyhteisössä. Opiskelija tunnistaa eettisiä pulmatilanteita ja kykenee keskustelemaan ja analysoimaan niitä. Opiskelija ei näe tarvetta oman työskentelyn arviointiin. Opiskelija ei kykene hyödyntämään saamaansa palautetta, eikä ole kiinnostunut omasta panoksestaan terveydenhoitohoitotyön laatuun vaikuttamisessa. Opiskelija toimii vastuuttomasti, ei tunnista omia rajojaan, ei noudata sopimuksia ja laiminlyö tehtäviään. Opiskelija ei tunnista eettisiä pulmatilanteita. Harjoittelun arviointikriteerit Syventävä erikoisosaaminen TH: OTHOKE, OTESY Hyväksytty Vuorovaikut Opiskelija tunnistaa vastuunsa us ja terveydenhoitotyön laadusta ja eettinen toimii vastuullisesti työryhmän osaaminen jäsenenä. Opiskelijan toiminta perustuu eettisestä näkökulmasta tehtyyn pohdintaan omien valintojen oikeutuksesta ja vaikutuksesta Hylätty Opiskelija ei kykene arvioimaan omaa toimintaansa eettisestä näkökulmasta eikä ottamaan henkilökohtaista vastuuta toiminnastaan. Arviointikeskustelu 1 Opiskelija + ohjaaja(t) Arviointitilanteessa täytetään arviointilomake, jonka jokainen osapuoli vahvistaa allekirjoituksellaan. ENSIN Opiskelijan itsearviointi = oman opiskelun ja oppimisen arviointia, jotka kehittävät yleisiä opiskelu – ja ajattelutaitoja sekä lisää tietoisuutta omista kyvyistä. Kehittyy opiskelun edetessä. Samalla kehittyy itseohjautuvuus ~ kyky asettaa itse omat oppimistavoitteet, kyky valita sopivat menetelmät niiden saavuttamiseksi sekä itse arvioida onko riittävässä määrin saavuttanut tavoitteensa. edetään arviointikriteerien osa-alueiden mukaan, mitä olen oppinut? miten hyvin ? Mitä en vielä osaa hyvin = kehittämiskohde seuraavalle jaksolle Arviointikeskustelu 2 TOISENA Ohjaajan palaute : arviointikriteerien mukaan. ”hampurilaispalaute” KESKUSTELU Ohjaaja: Palautteen antaminen: rakentava, ohjaava, kannustava miten sanoa huono palaute rakentavasti niin, että opiskelijaymmärtää muuttaa toimintaansa? PALAUTTEEN VASTAANOTTAMINEN Opiskelija: Palautteen vastaanottaminen: Olenko samaa mieltä osaamisestani ja kehittämiskohteistani ohjaajan kanssa? Palaute on tarkoitettu tutkittavaksi, ei uskottavaksi. Palaute kuvaa itseä toisten näkemänä ja kokemana. Se tutustuttaa ihmisen ”sokeaan minäänsä”. Palaute ei kuvaa objektiivista totuutta kenestäkään. Ihminen itse on paras asiantuntija siinä, millainen hän on. Palautteen antaja vuorostaan on paras asiantuntija siinä, mitä toisen toimintatapa hänessä herättää. Palaute kertoo antajan arvoista, tärkeinä pitämistä asioista ja mieltymyksistä. Tästä syystä eri ihmiset antavat samasta asiasta erilaista palautetta. PALAUTTEEN VASTAANOTTAMINEN Palaute määräytyy aina kokonaistilanteesta. Se koskee vain palautteenantohetkeä. Ihminen ja olosuhteet saattavat muuttua nopeasti. Tehokas palaute avaa uusia näköaloja ja uudistaa vanhaa. Vuorovaikutus kehittyy, jokainen ratkaisee kuitenkin itse, millä tavalla hän antaa saamansa palautteen vaikuttaa toimintaansa. lähteitä Helander , Aija, 2009. Learning outcomes – osaamistavoitteet . Viitattu 8.10.2010 http://www.med.helsinki.fi/tuke/tiedostot/raportit/osaamistavoitteet.pdf Teknillinen korkeakoulu 2009. Sujuvaa opetussuunnitelmatyötä TKK:lla. Viitattu 8.10.2010. http://opetuki2.tkk.fi/p/suju/_2osaamistavoitteet/_3kaytannossa.php Harjulahti,E & Metsävuori, L (toim) 2010. Miten meni mitoitus, onnistuiko oppiminen? OPMITKU – hankkeen loppuraportti. Turun amk , Raportteja 97.Tampereen Yliopistopaino, Tampere. Salmenkivi, E, Arviointitaksonomiat, viitattu 30.9.14. blogs.helsinki.fi/filosofiandidaktiikka/.../ADarviointiTaksonomiat14.pptx