ILMOITUSLIITE Viriketoiminta Luo yhteishenkeä ja motivoi toiminnalla TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU Esimiestoiminta Esimies on avainasemassa viihtyvyyden kannalta ILMOITUSLIITE Ergonomia Tehokasta, terveellistä ja tuottavaa työtä N:o 1 / Huhtikuu 2010 TERVEENÄ TYÖSSÄ 10 ASKELTA PAREMPAAN TYÖHYVINVOINTIIN Guy Ahonen: Liitä työhyvinvointi työpaikan strategiaan Liikunnasta tukea yhteisölle Huolehdi kunnosta - vaikutat työvireyteen AUTA HAITIA VASTAAMALLA KYSELYYMME TÄHDÄTÄÄN PIDEMPÄÄN JA PAREMPAAN TYÖURAAN MIKAEL FOGELHOLM Oikea ravinto ja hyvä lounashetki auttaa jaksamaan paremmin työssä. KUVA: NINA DODD Liisa Hyssälä: On tunnustettu tosiasia, että työhyvinvointiin panostaminen parantaa tuottavuutta KUVA: VALTIONEUVOSTON KUVAPANKKI Syö hyvin Hedelmä on ehdottomasti paras välipala TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU 2 · ILMOITUSLIITE HAASTEITA Hyvä työnantaja varautuu tulevaisuuteen panostamalla työntekijän osaamiseen, työkykyyn ja työssä jaksamiseen. Työpaikoilla on tärkeä rooli ja monia keinoja edistää työssä olevien työkykyä ja terveyttä. Työurien pidentäminen on keskeinen haasteemme uuret ikäluokat siirtyvät vanhuuseläkkeelle. Olemme ensimmäisen kerran hyvinvointivaltiomme historiassa tilanteessa, jossa työikäisen väestön määrä kääntyy laskuun. Samanaikaisesti joukko hyvässä työiässä olevia ihmisiä on vaarassa syrjäytyä työelämästä ennenaikaisesti sairauksien vuoksi. S Aktiivisuutta uudistuksiin Suomalaisten hyvinvoinnin ylläpitäminen edellyttää, että työikäinen väestö saadaan nykyistä paremmin käyttöön koko maassa. Käytännössä tämä tarkoittaisi työllisyysasteen nostamista panostamalla aktiivisesti uudistuksiin, joilla pyritään pidentämään työuria, edistämään työhön paluuta sekä ehkäisemään ennenaikaista työelämästä poistumista ja syrjäytymistä. Tavoite on haasteellinen. Toimia on kuitenkin tarkasteltava pidemmällä aikavälillä sellaisen suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan näkökulmasta, jossa taantuma on taitettu ja työvoima niukkenee. Meidän pitäisi tähdätä pidempään ja parempaan työuraan. Tarvitaan monia toimia aina työelämän laadun ja työhyvinvoinnin paranta- 1 misesta työntekijän terveyden, toimintakyvyn ja osaamisen vahvistamiseen sekä eläkejärjestelmän kehittämiseen. Torjutaan masennusta Työkyvyttömyyseläkkeelle joutuminen on merkittävä työuria lyhentävä ja työllisyysastetta madaltava tekijä. Työkyvyttömyyseläkkeelle vievät eniten tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt. Uusista eläkkeistä lähes kaksi kolmasosaa perustuu näihin sairauksiin. Yksittäisistä sairauksista kärjessä on masennus sekä miehillä että naisilla. Erityisen huolestuttavaa on se,että alle 30-vuotiaiden mielenterveyssyistä johtuva työkyvyttömyys on 2000-luvulla voimakkaasti lisääntynyt. Masennustiloista johtuvaa työkyvyttömyyttä kannattaa torjua myös taloudellisista syistä, koska eläkkeelle masennuksen vuoksi joutuvilla olisi yleensä vielä paljon työvuosia jäljellä. Vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkkeistä ja sairauspoissaoloista aiheutui yhteensä 608 miljoonan euron kustannukset. 2 Tuetaan työkykyä 3 Työn vaatimuksilla,työilmapiirillä, johtamiskäytännöillä ja DIACOR TERVEYSPALVELUT OY VALMENTAA YRITYSTEN AVAINHENKILÖITÄ TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA EDISTÄVIEN PÄÄTÖSTEN TEKEMISESSÄ Yritysten liiketoiminnan kehittäminen ja jatkuva uudistuminen tarvitsee työssään hyvinvoivia, luovia asiantuntijoita. Intensiivinen työelämä on nykyään monin tavoin vaativaa, siksi kyky palautua työpaineista on oleellista oman hyvinvoinnin kannalta. On todettu, että itse koettu palautumisen tarve on huomattava työuupumuksen ennusmerkki. TARVE AVAINHENKILÖIDEN TERVEYDEN EDISTÄMISEEN TUNNISTETAAN JO USEISSA YRITYKSISSÄ Asiantuntijaorganisaatioissa työntekijöiden hyvinvointi on merkittävä tuloksenteon tekijä. Diacorin hyvinvointiliiketoiminta on suunnattu juuri asiantuntijoille ja tietotyötä tekeville, joilla työpäivän ajallinen suunnittelu ja työtahti ovat pääasiassa omissa käsissä. Työpäivät venyvät helposti ja tauoista tingitään, kun uppoudutaan yhä kasvavaan työmäärään. Me autamme yritysten tietotyötä tekeviä henkilöitä säätämään omia arkipäivän päätöksiä terveyttä edistäviksi. Liisa Hyssälä Sosiaali- ja terveysministeri KUVA: VALTIONEUVOSTON KUVAPANKKI FAKTAA Johtamisen kehittäminen on yksi suomalaisen työelämän tärkeimpiä kysymyksiä. Hyvällä johtamisella ja tarjoamalla työntekijöille aitoja mahdollisuuksia vaikuttaa oman työn sisältöön ja järjestelyihin voidaan merkittävästi parantaa työntekijöiden motivaatiota. Hyvä johtaminen on avain myös työssä jaksamiseen ja sitä kautta tuottavuuden parantamiseen. 1 2 3 työpaikan sosiaalisella pääomalla on suuri merkitys työntekijöiden hyvinvoinnin ja terveyden kannalta. Valtaosa ihmisistä haluaa tehdä työtä, mahdollisista toimintakykyä rajoittavista sairauksista huolimatta. Työyhteisöissä on tärkeää kannustaa sellaiseen toimintaan, joka lisää suvaitsevaisuutta, luottamusta ja sosiaalista tukea työntekijöiden välillä. Monissa yrityksissä on jo olemassa hyviä toimintamalleja työntekijöiden työkyvyn tukemiseksi ja myös sairauspoissaolon jälkeisen työhön paluun edistämiseksi. Joustavaa paluuta työhön helpottaa myös osasairauspäivärahan karenssin lyhentäminen, mikä tuli voimaan vuoden alusta. Tavoitteena työhyvinvointi On tunnustettu tosiasia, että työhyvinvointiin panostaminen parantaa tuottavuutta. Konkreettinen tulos saadaan laskevina työkyvyttömyyseläkekuluina, alentuneina tapaturma- ja sairauspoissaoloina, korkealaatuisena toimintana ja tuottavuuden kohoamisena. Tavoitteena tulee olla tuottava ja menestyvä työelämä, jonka eräänä keskeisenä tunnusmerkkinä on korkeatasoinen työhyvinvointi. Sen rakentamiseen tarvitaan koko työyhteisöä jokaisella työpaikalla. 4 SUOSITTELEMME Riitta Luoto Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti SIVU 6 ”Henkilöstön kunnon ylläpito vaikkapa taukojumppien tai kuntoseteleiden avulla kannattaa.” Mielenterveys s. 6 1. Johtaja voi tukea työyhteisön mielenterveyttä rakentamalla avointa ja oikeudenmukaista työkulttuuria. Sisätilat ja -ilma kuntoon! s. 10 2. Parantamalla työympäristön laatua, voidaan päästä keskimäärin 5-10 prosentin tuottavuuden lisäyksiin. Autamme lukijoitamme onnistumaan! TERVEENÄ TYÖSSÄ N:O 1, HUHTIKUU 2010 Julkaisija: Suomi Mediaplanet Oy Unioninkatu 18, 00130 Helsinki Liiketoimintajohtaja: Sauli Asikainen Toimituspäällikkö: Eveliina Hämäläinen Layout: Lii Treimann Business Developer: Outi Keskinen Vastuussa tästä numerosta Projektipäällikkö: Juuso Rönkkö Puhelin: 09-565 84 017 S-posti: [email protected] Jaetaan Helsingin Sanomien liitteenä 20.4.2010 [email protected] www.mediaplanet.com Mediaplanetin liikeidea on luoda yhteistyökumppaneilleen uusia asiakkaita. Konseptimme perustuu korkealaatuiseen toimitukselliseen sisältöön, joka saa lukijamme toimimaan. Tuemme omajohtajuutta niin, että mikropäätöksistä pidetään kiinni. Kun esimerkiksi päätetään lounas- tai muista elpymistauoista, ne myös toteutetaan eikä ohiteta vetoamalla työkiireisiin, kuvailee Diacorin johtava työterveyspsykologi Antti Aro valmennuksen tavoitteita. Haluamme vaikuttaa johtamiseen niin, että työyhteisön kyky luoda uutta ja innovoida on hyvä. Tällaiset yritykset pystyvät kehittymään, tuottamaan hyvää tulosta ja luomaan työpaikkoja. Hyvinvoivissa työpaikoissa myös pysytään pidempään eikä haaveilla varhaisista eläkkeistä, kertoo Aro. Valmennus toteutetaan yksilö- ja ryhmätapaamisilla, joista valmennettavat pitävät oppimispäiväkirjaa ja dokumentoivat mikropäätöksiään verkkotyökalujen avulla. Valmennettavat saavat palautteen ja henkilökohtaiset hyvinvoinnin työkalut, joiden avulla he voivat muuttaa elintapojaan pysyvästi niin, että pysyvät hyvässä kunnossa. Varaa aika! www.diacor.fi 09 775 0800 ALPPIKATU | HERTTONIEMI | ISO OMENA | ITÄKESKUS | KESKUSTA | KIRKKONUMMI | LEPPÄVAARA | PASILA | PITÄJÄNMÄKI | RUOHOLAHTI | TAPIOLA | TIKKURILA | DIACOR SAIRAALA TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU U AJASSA VINKKI ILMOITUSLIITE ILMOITUSL · 3 ASKEL 1 HUOLELLINEN HUOL OL OLEL LE EL LL LIIN INE NEN SUUNNITTELU SUUNNITTELE TAAKKAA SOPIVAMMAKSI Henkilöstön työn suunnittelu ja sen hallinnan tukeminen, sekä sovittaminen yhteen työn vaatimusten kanssa, edistää työhyvinvointia mitä konkreettisimmalla tavalla. Jos työ tuntuu liian kevyeltä tai vastaavasti tehtäviä on liikaa, motivaatio ja työssäjaksaminen heikkenee. Selvitä tilanne ajoissa ja auta työntekijöitäsi suunnittelemaan ajankäyttöään heidän kannaltaan tehokkaimmalla tavalla. Liisa Hyssälän mukaan työ tukee parhaimmillaan niin esimiesten kuin työntekijöidenkin hyvinvointia ja mielenterveyttä.Vaikka työpaikalla kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa työolojen kehittymiseen mielenterveyttä tukevaan suuntaan, parhaat vaikutusmahdollisuudet tässä asiassa on kuitenkin yritysten johdolla ja esimiehillä.Työssä on oltava tilaa ja mahdollisuuksia erilaisille ja myös eri elämänvaiheissa oleville ihmisille – niin nuorille, ikääntyville kuin osatyökykyisille. KUVAT: ISTOCK.COM 4 · ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU K KOIS JU ULK AISU ASKEL AJASSA TUE HYVÄÄ HENKEÄ OKysymys: Mikä merkitys työpaikan yhteistoiminnalla on henkilökunnan hyvinvointiin ja työmotivaatioon? OVastaus: Työpaikan yhteiset tapahtumat tuovat vaihtelua ja väriä arjen puurtamiseen. Ne ovat osoitus henkilöstön arvostamisesta. Työpaikan yhteistoiminnalla haetaan lievitystä työelämän kuormittumiseen ja yleiseen työssä jaksamiseen. Hyvinvoiva henkilöstö on tuottava henkilöstö ja siten koko yrityksen etu. Organisaatiot voivat motivoida ja kannustaa henkilöstöään monella eri tapaa, kuten tarjoamalla tuettuja liikunta- ja kulttuuriharrastuksia tai järjestämällä vaikkapa yhteisen teatteri-illan rankan työrupeaman päätteeksi. Osaltaan tapahtumat siis myös palkitsevat ja kannustavat henkilöstöä sekä auttavat selviytymään vaikeista vaiheista. Hyvinvointia monin tavoin Pelkästään yhteisillä tapahtumilla ei kuitenkaan taata henkilöstön työhyvinvointia, vaan se koostuu monista muistakin asioista, kuten työn mielekkyydestä, työn sujuvasta organisoinnista, kunnossa olevista työoloista, hyvästä työilmapiiristä sekä henkilöstön terveydestä ja ammattitaidosta. Arjen pienilläkin asioilla on iso merkitys. Näitä voivat olla jopa yhteiset kahvi- ja ruokailuhetket ja pienet yllätykset, joita itse kukin voi järjestää tilanteensa mukaan ja jotka eivät juuri aiheuta kustannuksia. – Motivoida voi monella tavalla: järjestämällä koulutusmahdollisuuksia, hupijuttuja, liikuntavaihtoehtoja ja kulttuuritapahtumia. Lisäksi on tärkeätä järjestää henkilöstölle osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia ja jakaa heille vastuuta. Näillä toimilla vahvistetaan sitoutumista ja motivaatiota työhön. Lopuksi pitää vielä muistaa antaa rakentavaa palautetta, sanoo työhyvinvoinnin dosentti, erikoistutkija Paula Naumanen Työterveyslaitoksesta. – Yhteiset tapahtumat täydentävät tätä kokonaisuutta. Niitä on mukava odottaa ja muistella jälkeenpäin, hän toteaa. Tavoitellaan ”me-henkeä” Jos työpaikan yhteiset tapahtumat ja toiminnat ovat onnistuneet hyvin, niillä tiivistetään yhteishenkeä. Ne ovat myös mahdollisuuksia tutustua työpaikan Paula Naumanen Työhyvinvoinnin dosentti, erikoistutkija, Työterveyslaitos 2 TOIMIVA T OIM OI MIV MI IVA YHTEISHENKI ihmisiin paremmin. Yhteishengen luomisessa jokaisella on kuitenkin myös oma vastuunsa joka päivä. Jokaisen olisikin hyvä katsoa aamulla peiliin ja miettiä millä tuulella lähtee töihin. – Yhteiset tilaisuudet antavat mahdollisuuden nähdä johtajat ja työtoverit muissa kuin työrooleissa rennommissa puitteissa ja tutustua toinen toisiinsa. Jo muutama sopiva sana johtajalta voi tuntua hyvältä ja ilahduttaa pitkän aikaa, Naumanen sanoo. – Samalla on mahdollista korjata omia käsityksiään ja asenteitaan työtovereista ja johtajista. On kuitenkin muistettava, etteivät kaikki osallistu kaikkeen eikä ketään pidä pakottaa ja tehdä siitä numeroa. Osallistumisen pitää olla vapaaehtoista, hän muistuttaa. Johda tyylillä ja sydämellä Yrityksen johdolla ja johtamistyylillä on oma roolinsa työpaikkojen yhteistoiminnan onnistumisessa. – Kun johto osallistuu työpaikan yhteisiin tapahtumiin, henkilöstö yleensä kokee sen arvostuksen osoituksena. Asioiden hoitaminen puolin ja toisin helpottuu, kun johto ja työtoverit tuntevat toisiaan. Tämä helpottaa myös johtamistyötä. KUVA: KUOPION YLIOPISTO, KUVAKESKUS NINA GARLO-MELKAS [email protected] VINKKI Työhyvinvointi- ja virkistyspäiviä työyhteisöille ja muille ryhmille ympäri vuoden. Huippuvälineet, osaavat ohjaajat, hyvä ruoka, persoonallinen ympäristö ja mielekäs toiminta kasvattavat voimavaroja ja vahvistavat ryhmän yhteishenkeä. Tutustu tarjontaamme akkujen lataamisesta talviajoon www.henkilohuoltamo.fi. Se on huollon paikka! Lisätiedot: Irma Juusela, [email protected], p. 09 310 87702 YHDESSÄ Rastila Camping Karavaanikatu 4 00980 Helsinki www.rastilacamping.fi Kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa oman työpaikkansa hyvinvointiin.Tee aloite vaikkapatyöpaikkaliikunnan tai virkistyspäivien kehittämisestä yrityksessäsi. KUVA: ISTOCKPHOTO.COM TÄMÄ T TÄ MÄ Ä ON ON MEDIAPLANETIN MEDIAP TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE · 5 ASKEL 3 KÄYTÄNNÖN KÄY K ÄY YTÄN ÄNNÖ NNÖ NÖN NÖN ESIMIESTYÖ Hyvä esimiestyö kullan kallis Työn viihtyvyyden kannalta esimies on avainasemassa. Hyvä työilmapiiri koostuu monesta osa-alueesta, kuten työyhteisön sisäisestä turvallisuuden ja oikeudenmukaisuuden tunteesta. Taitava esimies onnistuu motivoimaan henkilöstönsä, jotta sen antama työpanos on paras mahdollinen. Hyvän työilmapiirin merkitys tulokseen ja sen ja tasoon on huomattava, sillä tyytyväinen ja itsensä arvostetuksi kokeva työntekijä suoriutuu töistään paremmin kuin tyytymätön. Hyvä työilmapiiri kohottaa myös työmoraalia, jolla on suora vaikutus työn lopputulokseen ja tehokkuuteen. Ole läsnä ja reilu - synnytät parempia tuloksia REILUA JA MOTIVOIVAA Hilppa Kajasteen mukaan hyvä esimiestyö on työn viihtyvyyden kannalta avainasemassa. Hyvä esimies on läsnä, reilu, tasapuolinen ja motivoiva. Henkilöstöjohtamisen taidot kehittyvät harjoittelemalla. KUVA: ULLA-MAIJA SEPPÄNEN Valtiokonttorin kehityspäällikön Hilppa Kajasteen mukaan esimiehen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat reiluus, motivointikyky, läsnä olemisen taito sekä kyky saada tieto kulkemaan kaikille tasapuolisesti. Huippujohtajaksi harvoin kuitenkaan synnytään, vaan hyvät esimiestaidot ovat opeteltavissa. – Esimiestaitoja on hyvä jatkuvasti hioa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa henkilöstön kanssa tekemällä käytännön esimiestyötä. Erityisesti henkilöjohtamisen taidot syntyvät näin, harjoittelemalla, Kajaste korostaa. Hyvä valmentava, keskusteleva johtaja saa aikaan innostusta ja halua tehdä yhdessä. – Tämä kun onnistuu ja työnteko on kivaa, tuloksena on hyvä työhyvinvointi, työhön sitoutuminen ja myös hyvät työn tulokset, Kajaste kannustaa. Esimies koulunpenkille - ja käytäntöön Esimiestaitoja voidaan hioa myös kouluttautumalla. Tällöin on kuitenkin muistettava myös käytännön esimiestyön merkitys teoriaopetuksen ohella. – Esimiehiä koulutetaan paljonkin, mutta usein niin, että he ovat koulutuksessa keskenään ilman kontakteja omiin alaisiinsa ja työyhteisöihinsä. Valtiokonttorin järjestämissä Kaiku- hankkeissa olemmekin suositelleet prosessimaisia koulutusjaksoja, joissa esimiehet tekevät aina koulutuspäivien välitöinä harjoituksia alaistensa tai työyhteisöjensä kanssa. Opiskellessaan vaikka myönteisen palautteen antamista esimies siis harjoittelee luontevaa palautteenantoa käytännössä, Kajaste kertoo. Liisa Virolainen Kehityspäällikkö, Valtionkonttori KUVA: KIM KONTTINEN Henkilöstö tuottavaksi Strategisen työhyvinvoinnin johtaminen on suunnitelmallista toimintaa, jolla on selkeä vaikutus organisaation henkilöstötuottavuuteen, ja sen kautta koko liiketoiminnan kannattavuuteen. – Strateginen työhyvinvoinnin johtaminen tähtää ennakoimaan henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät kaikessa strategisessa suunnittelussa ja johtamisessa. Se pohjaa ajatukseen, että työhyvinvointi syntyy pääsääntöisesti arjen töissä, töitä yhteistyöllä tekemällä, ei humpatessa tai hölkätessä erillisissä tyky-tilaisuuksissa, kertoo Valtiokonttorin kehityspäällikkö Liisa Virolainen. Osaa nähdä osaaminen Uskalla kääntyä asiantuntijan puoleen Käytännön esimiestyössä tärkeää on varhainen puuttuminen työyhteisössä luonnollisesti yhtenään esille tuleviin ongelmiin, jotta tilanteet eivät ehdi muodostua todella tulehtuneiksi. – Mikäli yhteinen keskustelu ei riitä tai tilanne on päässyt todella hankalaksi, on viisasta hakea ulkopuolista asiantuntija-apua. Kaikkien etu on, että ongelmat saadaan ratkaistuiksi ja palattua mahdollisimman pikaisesti riittävän hyvään yhteistyötilanteeseen, Kajaste summaa. Osaaminen on sekä organisaation toimintakyvyn että työhyvinvoinnin kannalta keskeistä. – Strategisessa työhyvinvoinnin johtamisen kannalta oleellista on se, että johto ymmärtää työhyvinvoinnin keskeiset lähteet, tarkastelee säännöllisin välein osaamispääoman osa-alueita toimintansa tavoitteita vastaan peilaten, ja samalla johtaa ja mahdollistaa tarvittavia kehittämistoimenpiteitä. LISÄIETOJA: HTTP://WWW.VALTIOKONTTORI.FI/PUBLIC/DOWNLOAD.ASPX?ID=72565&GUID={E3247B26F20A-40C5-AF55-55A7CA91DAF3} NINA GARLO-MELKAS NINA GARLO-MELKAS [email protected] [email protected] TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU JULKA AISU 6 · ILMOITUSLIITE ASKEL AJASSA Arvostava kulttuuri tukee tervettä mieltä OKysymys: Miten yritys voi tukea ja ylläpitää työntekijän mielenterveyttä? OVastaus: Rakentamalla arvostavaa työkulttuuria, jossa tarjotaan sopivasti haasteita sekä mahdollisuus omaehtoiseen stressin säätelyyn. Suomen kaltaisessa jälkiteollisessa yhteiskunnassa painitaan yhä enemmän psyykkisesti kuormittavan työn kanssa. – Aiemmin tuki- ja liikuntaelimiä rasittaneet fyysiset työtehtävät ovat vaihtuneet vuorovaikutusta ja keskittymistä edellyttäväksi tiimityöskentelyksi. Tällaisessa ajattelukapasiteettia vaativassa työssä ei ole masentuneen ihmisen helppo pärjätä, Turun yliopiston psykiatrian professori Jyrki Korkeila kertoo. Lisäksi ollaan haastavien aikojen äärellä muutenkin.Työelämässä on menossa monta murrosta yhtä aikaa, kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, yritykset painivat työvoiman riittävyyden kanssa ja taloustilanne on kaikkialla huono. – Kaikki nämä muutokset vievät ihmisten voimavaroja ja aiheuttavat psyykkiselle kestokyvylle ylimääräistä stressiä, toteaa Mielenterveysseuran koulutuspäällikkö Sinikka Björn. Kallis pahoinvointi Vuonna 2008 mielenterveyden häiriöistä kärsivien sairausryhmä kasvoi Kelan suurimmaksi kuntoutujaryhmäksi, ohittaen ensimmäistä kertaa tuki- ja liikuntaelinten sairaudet. Erityisen hälyttävää 4 ARVOSTAVA AR RVOS OS ST TAV AVA AVA TYÖKULTTUURI dotonta arvioida tarkasti. Suorat kustannukset ovat laskettavissa, mutta todelliset kustannukset nousevat moninkertaisiksi epäsuorien vaikutusten takia. – Depressio lisää somaattisten sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien riskiä ja vaikuttaa myös masennuksesta kärsivän perheeseen, Korkeila muistuttaa. Arvostuksella ja työn hallittavuudella hyvinvointiin PARASTA ENNALTAEHKÄISYÄ. Jyrki Korkeilan mukaan mielenterveyden tukeminen työpaikalla on parasta ennaltaehkäisyä ja tutkimusten kannalta taloudellisesti KUVA: J. KORKEILAN OMA ARKISTO kannattavaa. on se, että mielenterveyskuntoutujien keski-ikä on 26 vuotta. – Nuoret eivät voi hyvin. Se liittyy ajan ja rauhan puutteeseen. Nykymaailman suorituskeskei- syys on siirtynyt lapsiin, psykoterapeuttinakin työskentelevä Björn kertoo. Mielenterveyden häiriöistä aiheutuvia kustannuksia on mah- FAKTAA O Mielenterveyden häiriöt sairausryhmänä kattaa monia taudinkuvia. Yleistymässä ovat mm. työuupumus sekä keskivaikea depressio. O Arvioiden mukaan mielenterveyshäiriöiden aiheuttamien työpanosmenestysten laskennallinen arvo on vuosittain yli kaksi miljardia. O Masennuksesta kärsii noin 5 % suomalaisista, joista vain pieni osa hakee apua. O Mielenterveyshäiriöt ovat huomattava työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä. Vuonna 2008 alkaneista työkyvyttömyys- eläkkeistä 32,8 % johtui mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä. Vastaava luku tuki- ja liikuntaelinten sairausryhmälle oli 31,7%. O Masennusta voi ehkäistä elintavoilla, kuten liikunnalla ja alkoholinkäytön rajoittamisella. Työuupumuksen tarkkailu ja omien rajojen kunnioittaminen ovat erityisen tärkeitä masennuksen ennaltaehkäisyssä sekä toipumisvaiheessa. O Ihminen on psyykkis-fyysissosiaalinen kokonaisuus ja mielenterveyttä tulee hoitaa siinä missä kehoa ja sosiaalisia suhteitakin. Työn tilapäinen keventäminen, osasairauspäiväraha ja ammatillinen kuntoutus tukevat masennuksesta toipuvaa työhön paluussa. Toimintakyky palautuu vähitellen ” Masennus on parannettavissa oleva sairaus. Sen aiheuttama toimintakyvyn lasku on yleensä tilapäistä. Tarpeettoman pitkä sairausloma ei tue toipumista.” Teija Honkonen, pääsihteeri, Masto-hanke ” Kun masennuksesta toipuva palaa takaisin työhön, työterveyshuollon rooli on tärkeä oikeaaikaisen ja onnistuvan työhönpaluun tukemisessa. Mahdollisuuksia on.” Leena Ala-Mursula, ylilääkäri, Condia Oy Johtajuuteen kuuluu vastuunkanto työntekijöiden terveydestä, niin fyysisestä kuin psyykkisestäkin. Mielenterveyden tukeminen työpaikalla on parasta ennaltaehkäisyä, ja tutkimusten valossa myös taloudellisesti kannattavaa. Hyvinvointi ja tuloksellisuus kytkeytyvätkin yhteen, eikä niitä ole edes mielekästä käsitellä erillisinä toimintoina – ilman toista ei ole toista. Johtaja voi tukea työyhteisön mielenterveyttä rakentamalla avointa ja oikeudenmukaista työkulttuuria, jossa huomioidaan se, että arvostetuksi tulemisen kokemus on perustavanlaatuinen inhimillinen tarve. Arvostuksen on näyttävä teoissa ja käytänteissä, jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa sekä mahdollisuuksissa vaikuttaa omaan työhön. – Työn hallittavuudella on iso vaikutus masennusriskiin. Jos työntekijä kokee, että hän voi itse säädellä työtaakkaansa tilanteen mukaan, auttaa se jaksamaan paremmin ja lisää motivaatiota, Korkeila toteaa. Pienet suuret asiat Varsinkin nyt, kun suuret ikäluokat ovat siirtymässä pois työelämästä, tulisi keskittyä tämän hetken ja samalla tulevaisuutemme työvoiman hyvinvointiin, samalla kun huolehdimme eläkkeelle siirtyvistä. Kun työvoiman riittävyyden kanssa painitaan, saatetaan siinä sivussa unohtaa olemassa olevan henkilöstön henkinen ja fyysinen hyvinvointi. Viriketoiminta, esimiestaidot, työliikunta, työergonomia, ravinto, sekä sisäympäristö yrityksessä ovat kaikki tärkeitä elementtejä, joilla voidaan saada aikaan suurikin vaikutus henkilöstön hyvinvointiin. Viriketoiminnalla luodaan yhteishenkeä, vastuullisella johtamisella ja esimiestoiminnalla puolestaan tukea ja luottamusta yrityksen sisällä. Ota käyttöön hiljalleen Henkilöstön tukemiseen on vaihtoehtoja. Antamalla työntekijöille mahdollisuus liikuntaan, jopa työaikana ja tarjoamalla ergonomisia ratkaisuja työpisteeseen työnteon turvaamiseksi ja edistämiseksi työntekijää voi tukea fyysisesti ja konkreettisesti. Hyvä on myös ja vaihtaa perinteiset kahvit ja pullat terveellisimpiin vaihtoehtoihin. Unohtaa ei sovi myöskään terveellisemmän ja mielekkämmän työympäristön luomista ilmastoinnilla sekä muilla sisätilaratkaisuilla. Näin voidaan ennaltaehkäistä varhaista työelämästä poistumista ja samalla pidentää työuria. JUUSO RÖNKKÖ PÄIVI SURAKKA [email protected] [email protected] Masennuksen hoidossa ei tarvita sairauslomia läheskään aina, jos hoito on tehokasta ja oikea-aikaista. Työ voi myös auttaa toipumisessa, ja osatyökykyisen työhön paluuta pystytään tukemaan monin tavoin. Tilapäinen toimintakyvyn lasku voidaan huomioida työpaikan järjestelyissä esimerkiksi työaikaa tai työn sisältöä muokkaamalla, sanoo Masto-hankkeen pääsihteeri, dosentti Teija Honkonen sosiaali- ja terveysministeriöstä. − Masennuksesta toipuva voi jatkaa työssä esimerkiksi siirtymällä kolmivuorotyöstä väliaikaisesti päivätyöhön tai asiakaspalvelusta toimisto- tai muuhun taustatyöhön, Honkonen havainnollistaa. Ammatillisen kuntoutuksen keinoista masennustoipilaalle erityisen hyvin sopii työkokeilu, joka pehmentää paluuta omaan työhön. Kokeilu kestää yleensä 3−6 kuukautta ja sen kustannukset korvaa työeläkelaitos. Masennuseläkkeiden vähentämisessä työhön liittyvät keinot ovat avainasemassa. Masennussairaudet eivät ole li- sääntyneet, mutta työkyvyttömyyseläkkeet ovat. Työelämä vaatii nykyään erilaisia ominaisuuksia kuin ennen, esimerkiksi hyvää keskittymis- ja oppimiskykyä, omatoimisuutta sekä kiireen ja epävarmuuden sietokykyä. Ylilääkäri Leena Ala-Mursula Condia Oy:stä korostaa, että työterveyshuollon valmiuksia tulisi hyödyntää masennuksen hoidossa nykyistä laajemmin. − Työterveyshuolto tuntee asiakkaansa, joten hoito käynnistyy matalalla kynnyksellä. Yhteistyö psykiatrian kanssa tukee varhaisen hoidon tehoa. − Työterveyshuollossa yhteydet työpaikalle ovat jo valmiina. Hoitojen edetessä päästään pureutumaan työpaikan ja tukijärjestelmien mahdollisuuksiin, ja auttamaan arjen ratkaisujen löytymistä. Yhteydenpito työpaikalle helpottaa työhön paluuta. Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi jatkuu kevääseen 2011. TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU RIKOIS K SJULK AISU ILMOITUSLIITE · 7 ASKEL AJASSA 5 PANOSTA PANO PA ANO NOS STA KUNTOON LYHYESTI Pekkaniskan kuntobonus lyhyesti KUNNON KANNUSTEET Jarkko Järnbäck kertoo kuinka tunnetusti fyysisessä työpaikassa autetaan työntekijöitä huolehtimaan terveydestään kuntobonusten avulla. KUVA: JAAKKO SAARI Pekkaniska panostaa terveenä eläkkeelle OKysymys: Miksi henkilöstön hyvinvointiin kannattaa panostaa? OVastaus: Hyvinvoiva henkilökunta on yritykseen sitoutunutta ja halukas kehittämään sekä itseään että osaamistaan. Meillä Pekkaniskalla sairauspoissaolot ovat jo kymmenen vuoden ajan liikkuneet 0,7-2,5% tuntumassa, kun ne tällä alalla yleisesti ovat moninkertaiset. ESIMERKKI Pekkaniskalla on vuosikymmenten kokemus henkilönostimista ja nostureista, mutta liiketoiminnan teknisestä luonteesta huolimatta myös yhtä pitkä perehtyneisyys henkilöstön hyvinvoinnin vaalimisessa. Sitoutuminen terveiden elintapojen vaalimiseen on yrityksen perustaja Pekka Niskan ansiota, joka tunnettuna urheilun ystävänä on aina ollut kiinnostunut terveydestä, elintavoista sekä terveysliikunnasta. Kuntobonuksesta käytännön kannuste 80-luvulla toimitusjohtaja Niska pohti miten henkilöstöä voisi mielekkäästi kannustaa terveellisiin elintapoihin. Ratkaisuksi muodostui liikkumisesta sekä terveistä elintavoista palkitseva kuntobonus-järjestelmä, joka vei hyvinvoinnin arvostamisen retoriikan tasolta suoraan käytänteisiin. Alunperin kuntobonuksilla palkittiin työntekijät, jotka pidättäytyivät tupakan ja alkoholin käytöstä vuoden verran. Korvaus oli 1000 markkaa, jonka sai myös maratonin juoksemisesta. Kuntobonukset ovat edellen Pekkaniskan perustoiminnan tärkeä osa, sillä kokemuksen valossa hyvässä fyysisessä kunnossa olevat työntekijät ovat yritykselle merkittävä voimavara. Nykyään tupakoinnin lopettami- Jarkko Järnbäck Toimitusjohtaja, Pekkaniska sesta ja vuoden savuttomuudesta saa 1000 euron korvauksen ja jos vuosi sujuu ilman tupakkaa tai alkoholia, tienaa kummastakin saavutuksesta 170 euroa. Lisäksi jos työntekijällä ei ole vuoden aikana yhtään poissaolopäivää töistä, hän saa 510 euroa.Terveillä elintavoilla tienaakin vuodessa mukavan lisän palkan päälle. Liikunnasta hyvinvointia Myös lenkkeilystä maksetaan korva- usta euro per kilometri, kun lenkille lähdetään työpaikalta vähintään kahden hengen porukalla. Kunnon kohottamisen lisäksi lenkkeilyllä on yhteishenkeä parantava vaikutus. – Lenkillä pääsee juttelemaan niidenkin työntekijöiden kanssa, joiden kanssa ei muuten olisi tekemisissä, Pekkaniskan toimitusjohtaja Jarkko Järnbäck kertoo. Myös Järnbäckillä on hyvä syy pitää kunnostaan huolta, sillä työnte- JARKKO JÄRNBÄCKIN 5 VINKKIÄ: Kannusta työntekijöitä huolehtimaan kunnostaan ja anna siihen mahdollisuus. Liikunta edesauttaa fyysistä ja psyykkistä jaksamista, sairauspoissaolot vähenevät ja työteho paranee. Suosi rahallisia kannustimia, sillä usein raha motivoi niitäkin, jotka eivät muuten huolehtisi itsestään. Toisaalta yksi terveisiin elämäntapoihin sijoitettu euro tuo yritykselle neljä takaisin. Panosta jatkuvuuteen.Terveiden elämäntapojen kannustaminen vuodesta toiseen tuo ne osaksi työkulttuuria. Lyhyt kam- 1 2 3 panja on parempi kuin ei mitään, mutta asenteiden ja elämäntapojen pysyvä muuttaminen vie pitkään. Pane itsesi likoon. Innosta omalla esimerkilläsi ja haasta henkilökunta kisaamaan itseäsi vastaan. Ole tasapuolinen.Kaikki työntekijät ovat samanarvoisia riippumatta siitä, millaisia elämäntapoja he noudattavat. Kuuntele työntekijöitä, rohkaise heitä kertomaan mielipiteensä ja vastaa aina heidän puheluihinsa ja viesteihinsä. kijöillä on oman fyysisen kunnon ylläpitämisen ohella mahdollista mittelöidä toimitusjohtajan kanssa leuanvedossa. – Kovassa kunnossa ollut Pekka aikoinaan lupasi maksaa 170 euroa sille, joka voittaa toimitusjohtajan leuanvedossa. Kukaan ei kuitannut bonusta Pekan toimitusjohtajakaudella, eikä ole kuitannut vieläkään, Järnbäck toteaa. Työkulttuurista kantava kipinä omaan liikkumiseen Nyt jo 20-vuotiaalla kuntobonus-järjestelmällä on aihetta juhlaan, sillä korvausten kannustevaikutus on ollut tuntuva. Moni Pekkaniskan työntekijä on saanut työkulttuurista kipinän liikkumiseen ja maratonin juoksijoiden määrä on moninkertaistunut.Viime vuonna Tukholman maratonilla taisteli jo 14 Pekkaniskan juoksijaa. Kuntobonus-järjestelmän hyöty näkyy konkreettisimmin sairauspoissaolojen laskuna. – Pekkaniskalla sairauspoissaolot ovat jo kymmenen vuoden ajan liikkuneet 0,7-2,5% tuntumassa,kun ne tällä alalla yleisesti ovat moninkertaiset, Järnbäck toteaa. 4 Kannustaen kuntoon 5 Kuntobonus-järjestelmä on kannustinjärjestelmä, ja sellaisenaan sen tarkoitus on ainoastaan motivoida tietynlaiseen toimintaan. Valinta siitä, tarttuuko mahdollisuuteen ja sen mukana tuomiin hyötyihin, jää jokaisen itsensä ratkaistavaksi. OKannustamme ja annamme mahdollisuuden omasta kunnostaan huolehtimiseen, mutta emme pakota ketään. On jokaisesta itsestään kiinni, miten mahdollisuuden käyttää vai käyttääkö ollenkaan. OKuntobonuksissa on kysymys nimenomaan palkan päälle tulevista lisistä, ei palkan osasta. OVaikka henkilöstön terveelliset elintavat ja yleinen hyvinvointi hyödyttävät työnantajaa monella tapaa,on niiden taustalla muutakin kuin hyötyajattelua. Pekkaniska nimeää arvoikseen rehellisyyden ja ahkeruuden, mikä edellyttää vastavuoroista sitoutumista hyvään työhön – niin johtoportaassa kuin työntekijätasollakin. OPositiivinen luotettavuus jatkuvuuden suhteen on tärkeää hyvinvoinnille. OOmaa henkilökuntaamme arvostamme erityisen korkealle ja yhtenä osoituksena tästä ilmoitimme laman alkaessa syksyllä 2008, että Pekkaniska ei lomauta laman takia ketään. Lupaus on pidetty ja vaikka tämäkin talvi on ollut tiukka, työntekijämme ovat voineet luottaa siihen, että työpaikka säilyy. Lisää liikkumiseen Pekkaniskan kuntobonus-järjestelmä on inspiroinut myös Toholammin kuntaa, jonne idea kuntobonuksista rantautui Pekkaniskan toholampilaisten työntekijöiden kautta. – Palkan päälle laskettava liikuntalisä koskettaa reippaasti yli sataa kunnan työntekijää, jotka voivat merkitä liikuntakerrat nettipohjaiseen päiväkirjaan, kertoo Toholammin liikuntasihteeri Joni Mäki-Petäjä. Jokaisesta sovitun kestoisesta ja tehoisesta suorituksesta, esimerkiksi tunnin pituisesta kävelylenkistä, kunta maksaa viisi euroa. Liikuntalisää voi saada maksimissaan kolmesta kerrasta viikossa. – Kyllä sen omastakin kokemuksesta tietää, että jos lenkille lähtö on kiikun kaakun, niin viiden euron kannustin voi antaa sen lähtemiseen tarvittavan lisäkipinän, Mäki-Petäjä toteaa. Liikuntalisä on tuonut liikuntaan liittyvien positiivisten vaikutusten lisäksi myös mainetta ja kunniaa terveysliikunnan palkintojen muodossa. Huomio on hyvin ansaittua, sillä tässä KeskiPohjanmaan kunnassa on tehty kansanterveydellisesti arvokasta työtä vaikuttamalla kuntalaisten liikunta-asenteisiin ja –mahdollisuuksiin. PÄIVI SURAKKA PÄIVI SURAKKA [email protected] [email protected] 8 · ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU INSPIRAATIO Kysymys: Miksi kannattaa järjestää hyvä työskentely-ympäristö ja kenen tehtävä se on? Vastaus: Hyvässä työpaikassa työ on tehokasta, terveellistä ja tuottavaa. Johto mahdollistaa hyvät puitteet, mutta jokainen on vastuussa hyvästä työilmapiiristä. Luo puitteet hyvälle ergonomialle ja työhyvinvoinnille MUUTOS TYÖERGONOMIA Itellassa työhyvinvointi on yksi strateginen painopistealue, ja ergonomian kehittäminen kuuluu tähän toimintaan kiinteänä ja tärkeänä osana. Ylin johto on vahvasti sitoutunut työhyvinvoinnin edistämiseen. Sen eteen tehdään hartiavoimin töitä. – Työhyvinvoinnin onnistumista arvioidaan ja mitataan sairauspoissaolojen, ennenaikaisten työkyvyttömyyseläkkeiden ja työtapaturmien tunnuslukujen avulla. Kaikilla näillä mittareilla mitattuna kehitys on kulkenut Itellassa viime vuosina tasaisesti hyvään suuntaan, työhyvinvointipäällikkö Pirjo Talvela-Blomqvist toteaa. Suunnittelulla selätetään selkäsairauksia Talvela-Blomqvist palkattiin Itellaan vuonna 2006 ergonomian asiantuntijaksi. Ergonomian osaamista vahvistettiin yrityksessä myös, kun 17 tuotannon suunnittelijaa suoritti ergonomian perusopinnot Kuopion avoimessa yliopistossa. Työsarka isossa yrityksessä on val- taisa. Siinä onnistuminen edellyttää tiivistä ja jatkuvaa yhteistyötä asiantuntijoiden, suunnittelijoiden, johdon ja esimiesten, henkilöstön sekä työsuojelun ja työterveyshuollon kesken. – Kun työtä ja sen osatekijöitä kehitetään, on tärkeää, että näissä projekteissa arvioidaan muutosten vaikutukset ihmisten kuormittumiselle. Siten pystymme tunnistamaan etukäteen mahdollisia riskitekijöitä ja ehkäisemään niitä. Ergonomia-arviointi, siitä vastaavat toimijat sekä käytettävät arviointi- ja raportointimenetelmät tulisikin sisällyttää projektisuunnitelmiin,Talvela-Blomqvist toteaa. – Pelkästään ergonomia ei kuitenkaan sanele päätöksiä vaan ne ovat aina kompromisseja. Reunaehtojen sisällä haemme yhteistyössä optimaalisia ratkaisuja, joilla pääsemme mahdollisimman hyvään lopputulokseen. Tunnistetaan riskit ajoissa Yrityksessä on menossa kolmivuotinen työhyvinvoinnin kehittämishanke Vautsi. Sen yhtenä osa-hankkeena on Etua ergonomiasta. – Kehitämme yhteistyössä Itellan liiketoimintojen kanssa toiminta- ”Työelämässä tarvitaan sopeuttavia toimenpiteitä ja työtä keventäviä ratkaisuja, jotta työntekijät jaksavat 65-vuotiaiksi.” Pirjo Talvela-Blomqvist Työhyvinvointipäällikkö KUVA: JOUNI SUOLANEN malleja ja työkaluja ergonomiariskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja haittojen poistamiseksi, kun työtä ja sen osa-alueita kehitetään. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä työhön liittyvät kuormitusriskit mahdollisimman varhain. Yrityksessä tehdään paljon fyysisesti kuormittavaa työtä, ja tuki- ja liikuntaongelmat ovat suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava tautiryhmä. Niiden vähentämisessä ergonomian merkitys on tärkeä. Samoin myös kehittämistoimenpiteissä, joilla tuetaan ikääntyneiden työntekijöiden työssä jatkamista. – Työelämässä tarvitaan sopeuttavia toimenpiteitä ja työtä keventäviä ratkaisuja, jotta työntekijät jaksavat 65vuotiaiksi, Talvela-Blomqvist muistuttaa. Työkaluja työssä jaksamiselle Ergonomiatietoa on hyödynnetty Itellassa erilaisissa hankkeissa. Postinlajittelussa yläraajoja haitallisesti kuormittavia kurkotusliikkeitä on saatu vähennettyä kehittämällä lajittelumenetelmää ja –kalusteita. Uusien koneiden ergonomisia käyttäominaisuuksia on kehitetty yhteis- työssä laitevalmistajien kanssa koneiden hankintavaiheessa. Työ- ja apuvälineiden ergonomiaa on kehitetty käyttäjiltä kerättävien arviointi- ja palautelomakkeiden avulla. Työn keventäminen on mahdollista useilla eri osa-alueilla ja eri menetelmillä. Ota omistajuus - työhyvinvointia ei voi ulkoistaa Yksittäinen työntekijä näkee usein vain lopputuloksen työpisteestä, mutta sen taustalla vaikuttaa monta asiaa. Itellassa ergonomian kehittäminen etenee prosessimaisesti aina riskikohtien tunnistamisesta niiden merkityksen arvioimiseen, kehittämisvaihtoehtojen arviointiin, testauksiin ja johtopäätöksiin. – Esimies on työhyvinvoinnin johtaja. Jokainen työntekijä on myös itse vastuussa itsestään ja työyhteisön hyvästä hengestä. Ja esimieskin on yrityksen työntekijä, jonka oma jaksaminen on tärkeää. Työhyvinvointia ei voi ulkoistaa. Sen johtaminen ja osaaminen on oltava organisaation sisällä, Talvela-Blomvist muistuttaa. JOUNI SUOLANEN [email protected] HYVÄLLÄ KÄSIHYGIENIALLA KARSIT POIS TURHAT SAIRAUSPOISSAOLOT Sairauslomien johdosta noin 146 000 työntekijää on poissa työpaikaltaan joka päivä. Peräti 80% vatsataudeista ja inﬂuenssoista leviää käsien ja kosketeltavien pintojen kautta. Hyvällä käsihygienialla voidaan vähentää työpaikan sairauspoissaoloja kolmanneksella, jopa enemmänkin. Farmos HandDes® on täysin uudenlainen käsien desinﬁointilaite julkisiin tiloihin ja yrityksiin kaikkialle, missä ihmiset kohtaavat. Laitteeseen ei tarvitse koskea ja käyttäjää ohjaavat annostelijan kuvalliset ohjeet. 1. 2. 3. Ota yhteyttä: ( Soita p. 010 231 9910 tai ( Lähetä sähköposti asiakaspalvelu@virexia.ﬁ Toimitamme tarpeisiinne sopivan käsihygieniaratkaisun. Huolehdimme laitteiden huollosta ja täytöstä, sekä tuemme yritystäsi aiheeseen liittyvässä viestinnässä. Lisätietoja www.virexia.ﬁ Nyt voit hankkia Farmos HandDes® käsihygieniaratkaisun yrityksellesi vaivattomasti ja edullisesti – alkaen 44,50€/kk. TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE · 9 ASKEL 6 5 EHKÄISE E HKÄ KÄISE ISE IS ERGONOMIALLA VINKKIÄ ERGONOMIASTA Hanki hyvä työtuoli Tietokonetyössä kaiken a ja o on hyvä, säädettävä työtuoli, jonka työntekijä on itse testannut.Tarjoa työntekijöille kokeiltavaksi useita malleja, joista he voivat valita itselleen sopivan. 1 Säädä näyttöä Tietokoneen näytön korkeutta tulee voida säätää eri korkeuksille istujan selän pituuden ja niskarakenteen mukaan. Liitä kannettavaan tietokoneeseen erillinen näppäimistö ja hiiri. 2 Hanki näyttöpäätelasit Moniteholasit ovat ongelmallisia näytön katselussa, koska niiden alaosa on säädetty normaalille lukuetäisyydelle, mutta näyttö on kauempana. Jos näkemisessä on vaikeuksia, työntekijällä on oikeus saada näyttöpäätelasit, jotka työnanantaja on osittain velvollinen korvaamaan. 3 Helpot ohjelmistot Tietokonetyössä tärkeää on ohjelmistojen käytettävyys. Erilaisten käyttöjärjestelmien ja ohjelmistojen kanssa ”pelaaminen” ja niiden käytön opettelu vie aikaa. Käyttäjän ja help-deskin kommunikaatiossa on kehitettävää. 4 Pidä taukoja työssä Aivot tarvitsevat elpymistä ja kypsyttelyä, jotta työn laatu ei laske. Osan työajasta tulee olla palautumista kuten kahvi- ja muita taukoja. 5 REAGOI AJOISSA Monet työterveyspalvelut tarjoavat apuaan ergonomisemman työympäristön saavuttamiseksi. Näin voidaan saavuttaa suuria säästöjä sairauspoissaoloja vältettäessä. LÄHDE: ERIKOISTUTKIJA RITVA KETOLA. TYÖTERVEYSLAITOS. KUVA: ISTOCKPHOTO.COM VINKKI Tarvitsetko lisätehoa? Voita PS3! Ergonomia edistää työterveyttä Kinnarps luo tehokkaita työympäristöjä, joissa tärkeintä on ergonomia ja toimivuus. Lisäksi palveluumme kuuluvat sisustussuunnittelu, KÄTTELE Käsihygienia on tärkeä elementti, jolla voidaan ennaltaehkäistä turhat sairaustapaukset työpaikalla, kättelystä huolimatta. toimitus ja asennus. Tartu tilaisuuteen, niin voit lisätä tiimisi tulosta: www.kinnarps.fi/tehokkuus Kinnarps Oy on suomalainen perheyritys, joka toimittaa sisustamisen kokonaisratkaisuja työympäristöihin. Kinnarps OY puh. 0207 561 200 email [email protected] www.kinnarps.fi TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU 10 · ILMOITUSLIITE ASKEL AJASSA 7 Sovita tila tarpeisiin paranna työympäristöä! TOIMIVA T OIM OI MIIV M IVA TYÖTILA HUOLEHDI HYVÄSTÄ SISÄILMASTA TYÖPAIKALLA Työpaikan sisäilman tekijät ovat usein niin yleisiä, että niitä ei tule edes ajatelleeksi, ennen kuin aiheutuu erilaisia oireita. Lämpötila vaikuttaa viihtyvyyteen, terveyteen ja työn tuottavuuteen. Suosituslämpötila on +21-22 astetta. Keväällä aurinko aiheuttaa helposti ylilämpenemistä. Sitä voidaan estää esimerkiksi sälekaihtimilla. Liian alhainen lämpötila aiheuttaa vedon tunnetta. Korkeampi lämpötila aiheuttaa mm. tunkkaista sisäilmaa, kuivuuden tunnetta ja kutinaa iholla. Myös huonosti toimiva ilmanvaihto aiheuttaa vedon tunnetta ja tunkkaista ilmaa, josta seurauksena voi olla päänsärkyä ja raskauden tunnetta. Työpisteen ja tuolin sijaintia voi vaihtaa pois ilmasuihkun alta. Pyydä kiinteistön huoltomiestä tarkastamaan ilmanvaihdon toiminta. Pidä työpiste ja –huone järjestyksessä, mapit ja paperit kaapissa, jotta siivooja pääsee poistamaan pölyt ja siivoamaan. Pöly ärsyttää limakalvoja varsinkin jos ilma on kuivaa ja lämmintä. Tulostimet ja kopiokoneet tuovat ilmaan epäpuhtauksia. Kopionnin tulisi tapahtua omassa huoneessaan. Ihmiset ovat hyvä sisäilman mittari ja nenä varoittaa monista epäpuhtauksista! LÄHDE: JORMA SÄTERI. TOIMINNANJOHTAJA. SISÄILMAYHDISTYS RY JOUNI SUOLANEN [email protected] OKysymys: Miten työympäristöistä saadaan toimivia ja viihtyisiä? OVastaus: Tilat tulee tehdä jo suunnittelusta ja rakentamisesta lähtien käyttäjiä varten ja työprosesseihin sopiviksi. Professori, lääketieteen tohtori Kari Reijula Työterveyslaitokselta antaa suomalaiselle työympäristölle yleisarvosanaksi vähemmän mairittelevan välttävän. Konkreettiset korjaamista vaativat ”Top 5” –epäkohdat ovat toimimaton ilmanvaihto, vetoisuus, pölyisyys, likaisuus ja kosteusvauriot. – Työkyky, työhyvinvointi ja työssä jaksaminen eivät toki ole pelkästään yksilön terveys-, biologia- tai fysiologiakysymyksiä. Työyhteisöön vaikuttaa suuresti myös se,minkälainen esimies sitä johtaa ja minkälaisessa työympäristössä työntekijä työnsä tekee. Meillä on vahva näyttö Työterveyslaitoksella siitä, että parantamalla työympäristön laatua, voidaan päästä keskimäärin 5-10 prosentin tuottavuuden lisäyksiin, Reijula summaa Johtaja – sitoudu ongelman ratkaisemiseen Psykologian tohtori Marjaana Lahtinen Työterveyslaitokselta selvitti väitöskirjassaan, että työyhteisö voi sisäilmaongelmissa, kuten erityisesti kosteus- ja homevaurioissa, joskus kriisiytyä jopa niin pahasti, että yrityksen toiminta keskeytyy. Mikä silloin avuksi? – Tärkeintä on johdon sitoutuminen ongelman ratkaisemiseen. kuten johdosta, henkilöstöstä, työsuojelusta, kiinteistönomistajalta ja mielellään ulkopuolinen asiantuntija. – Tulee asettaa tavoitteet, joihin kaikki yhdessä sitoutuvat. Erittäin tärkeää on järjestää hyvin toimiva viestintä, jotta kaikki tietävät, missä ollaan menossa, Reijula korostaa. Tee tiloista muuntojoustavia KARI REIJULA. Tilojen käytettävyyteen tulee panostaa enemmän jo rakentamisKUVA: MARKKU REKOLA vaiheessa. Tulee muistaa, että tilat tehdään ihmisiä varten. Johto ei saa kieltää ongelmaa vaan sen pitää ryhtyä selvittämään, mistä on kysymys ja sitoutua itse olemaan mukana ratkaisuprosessissa, Reijula kertoo. Johdon ja työntekijöiden pitää ryhtyä yhdessä selvittämään ja korjaamaan asiaa. Niin sanotussa sisäilmaryhmäkonseptissa nimetään vastuuhenkilöt eri ryhmistä FAKTAA O Suomalaisten työtilojen kehittämisen merkittävänä ajurina tulevat olemaan EU:n energiansäästövelvoitteet, jotka tulee ottaa huomioon sekä vanhoja tiloja korjattaessa että uusia rakennettaessa. Tämä on hyvä tilaisuus rakennusalan eri sektoreiden asiantuntijoille, tilojen käyttäjille ja muun muassa terveydenhuollon ammattilaisille tuoda oma asiantuntemuksensa yhteiseen pöytään. O Kuvaava esimerkki käyttöönsä sopimattomista, joustamattomista tiloista ovat vanhat keskussairaalat. Niisssä on vaikea toteuttaa kehittyvää lääketiedettä, tutkimusta sekä potilaiden akuuttia ja ennalta suunniteltua hoitoa. Prosesseja tulisi sulavoittaa ainakin niin, että akuutti ja ennalta suunniteltu hoito olisivat eri puolilla sairaalaa. O Maan hallitus ajaa työurien pidentämistä, työssä jaksamisen tukemista ja hyvinvoinnin edistämistä työssä. Jos ihmiset jaksavat töissä pitempään, valtiolla on enemmän rahaa kirstussa, jos eivät, rahaa on vähemmän. Rakennus- ja kiinteistöalalla on pitkään suunniteltu ja tehty tiloja, mutta unohdettu, ketä varten ne on suunniteltu. Reijula on kuitenkin ilokseen huomannut muutoksen. – Rakennusala lähtee nyt kansainväliseen kilpailuun hakemaan itselleen kilpailuvalttia ja uutta palvelua kuuntelemalla tilojen käyttäjää jo niiden suunnittelusta alkaen ennen kuin ongelmia on syntynyt – ja korjaamaan viat nopeasti. Ala on yllättäen kääntynyt myös terveysalan ihmisten puoleen. Tilat tehdään ihmisille ja ne ovat ihmisiä varten, Reijula muistuttaa. Toimistotilat tehdään nyt liian sattumanvaraisesti ja liian samanlaisilla malleilla,mikä merkitsee usein tilojen huonoa käytettävyyttä. – Uudisrakennuksissa tulee välttää jäykkiä teknisiä rakenneratkaisuja ja tilakonsepteja, ja sallia muuntojoustavuus niin, että tiloja pystytään muuntamaan muuttuvia tarpeita varten, Reijula kehottaa. JOUNI SUOLANEN [email protected] LÄHDE: KARI REIJULA Huolehdimme työpaikkasi sisäilmasta. Sinulla on oikeus hyvään sisäilmaan riippumatta siitä, onko työpaikkasi toimisto, koulu vai päiväkoti. Sisäilma vaikuttaa terveyteesi ja hyvinvointiisi samoin kuin ruokavalio tai liikunta. Halton huolehtii työpaikkojen sisäympäristöistä ja ratkaisee niihin liittyviä ongelmia; on sitten kyseessä veto, huono ilmanlaatu tai työssä koettu oireilu. Kutsu meidät töihin! Olemme menestyksekkäästi ratkaisseet asiakkaidemme sisäilmahaasteet. Lue lisää: www.halton.ﬁ/sisailma Halton - Enabling wellbeing TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU OISJU ULK AISU ILMOITUSLIITE · 11 ASKEL AJASSA 8 ILOA IL LOA OA LIIKUNNASTA VINKKEJÄ TUOTTAVUUTEEN Riitta Luoto Tutkimusjohtaja, UKK-instituutti KUVA: SANNA KORKEE Tunnista työntekijöiden vahvuustekijät kehityskeskustelussa. Jos esimies-alais -suhteet hiertävät, työntekijöiden panos ei ole paras mahdollinen. Muista positiivinen palaute. Kukaan ei jaksa, ellei saa positiivista palautetta silloin kun siihen on aihetta. YHTEINEN LIIKUNNAN ILO Tue työntekijöiden liikunnallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Esimerkiksi jalkapallojoukkuetoiminta tai yhteiset tempaukset lisäävät yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä, ja sitä kautta työntekijöiden tuottavuutta. KUVA: ISTOCKPHOTO.COM Liikunnalla iloa ja motivaatiota työyhteisöön OKysymys: Voiko työnantaja vaikuttaa henkilöstönsä työkykyyn ja motivaatioon liikunnan avulla? OVastaus: Henkilöstön kunnon ylläpito vaikkapa taukojumppien tai kuntoseteleiden avulla kannattaa, sillä se on suorassa yhteydessä työvireyteen ja jaksamiseen. – Liikunnallinen toiminta,erityisesti työaikana, parantaa työaikaista vireyttä ja lisää yhteisöllisyyttä. Lyhytkin kuntosalituokio voi toimia - pitkille lenkeille ei ehdikään työ- päivän aikana, UKK-instituutin tutkimusjohtaja Riitta Luoto kertoo. Liikuntaseteleillä ja vastaavilla yrityskohtaisilla alennuksilla lisätään vapaa-ajan liikunnan määrää. – Tämä puolestaan lisää elämänlaadun niitä osa-alueita, jotka ovat yhteydessä toimintaan työroolissa, tarmokkuuteen ja jaksamiseen, Luoto jatkaa. Räätälöi houkuttelevaksi Luodon mukaan iso osa suomalaisyrityksistä on varmasti jo oi- valtanut liikunnan merkityksen henkilöstönsä hyvinvoinnin edistäjänä. Siltikään monissa organisaatioissa kunnon kohottamisen tavoitetta ei ole aina osattu toteuttaa. – Kysynnän ja tarjonnan pitäisi kohdata sopivasti, jotta liikunta ei koettaisi pakotteeksi.Ammattilaisten tuottamat, yrityksille räätälöidyt liikuntaohjelmat tuottavat parempia tuloksia kuin yksittäiset tempaukset ja kehotukset, jotka voivat jopa vähentää kiin- nostusta asiaan, hän varoittaa. – Tavoitteellinen ammattilaisten tekemä suunnitelma, joka perustuu työntekijöiden kunnon ja elintapojen selvittämiseen, lienee kustannustehokkain vaihtoehto. Jos tämä ei ole mahdollista, työterveyshuolto voisi opastaa taukojumpassa ja omaehtoisen liikunnan toteuttamisessa, liikuntasetelien lisäksi, Luoto summaa. NINA GARLO-MELKAS [email protected] Panosta työntekijöiden liikunta- ja elintapaohjelmaan. Ensin kannattaa selvittää työntekijöiden elintavat kokonaisuutena - sen jälkeen harkiten toteuttamalla tavoitteellinen ohjelma ammattilaisten avulla. Tue työntekijöiden liikunnallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Esim. jalkapallojoukkuetoiminta tai yhteiset tempaukset lisäävät yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä,ja sitä kautta työntekijöiden tuottavuutta. Tunnusta työn ja perheen yhteensovittamisen tärkeys. Lapsiperheiden vanhemmat ovat tuottavia, koska ovat oppineet käyttämään vähän ajan tehokkaammin. Tähän tarvitaan ymmärrystä myös työnantajilta. 12 · ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU SJULK K AISU ASKEL AJASSA 9 SYÖ RA RAUHASSA AUHASSA UH H Mikael Fogelholm Terveydentutkimusyksikön johtaja KUVA: NINA DODD Nesteytyksen merkitys on ylikorostunut Kun dosentti Mikael Fogelholm pitää ravitsemustieteen luentoja Jyväskylän yliopistolla, opiskelijoilla on aina vesipullot mukana luennoilla. Veden nauttimisen merkitystä esimerkiksi työpäivän aikana on Fogelholmin mukaan korostettu liikaa. HYVÄ RUOKA JA SEURA Lounasseura on usein yhtä tärkeää kuin itse ravinto. Pidä siis tauko työstä ja nauti terveellinen lounas hyvässä seurassa. KUVA: ISTOCKPHOTO.COM Nauti välipaloja ja lounas – ja pidä taukoja työssä! OKysymys: Miten kannattaa syödä työpäivän aikana, jotta vireys ja työteho pysyvät hyvin yllä? OVastaus: Nauti tukeva aamupala, lounas työpaikalla tai ulkona ja hedelmiä välipaloiksi. Ravinnolla on kahdenlaista merkitystä – pitkäaikaista, muun muassa yleisen terveyden ja vastuskyvyn ylläpitämisessä, sekä lyhytaikaisempaa vaikutusta, mikä näkyy jaksamisena ja pärjäämisenä työpäivän aikana. – Ruuan avulla jaksetaan hyvin tai sitten vähän huonommin,mutta ruokailu tarjoaa myös mahdollisuuden taukoon. Juttelu työkavereiden kanssa ruokatauolla voi olla työssä jaksamisen kannalta vielä tärkeämpää kuin itse syöminen, terveyden tutkimuksen yksikön johtaja, dosentti Mikael Fogelholm Suomen Akatemiasta kärjistää. Fogelholm arvostaa suomalaista lounaskulttuuria, joka mahdollistaa myös poikkeamisen työpaikan ulkopuolella ja laajemman verkoston, kuten muiden osastojen työntekijöiden tapaamisen. Siksi hän ei suosittele monissa maissa yleistä välipalan tai lounaan syömistä oman tietokoneen äärellä. Nauti ruisleipää ja hedelmiä Fogelholm suosittaa syömään tukevan aamiaisen, koska sillä jaksaa hyvin aamupäivän. Jos aamiainen jää väliin, työpaikalla voi syödä aamukahvin kanssa ruisleivän ja hedelmän. Hedelmä on ehdottomasti paras välipala. Banaanista saa enemmän energiaa kuin FAKTA O Ihmisen nälän tunne on paljon muutakin kuin biologiaa. Tunne on usein todellinen tarve energiasta, mutta nälkä voi herätä myös tilannesidonnaisesti. O Nälkä alkaa kurnia vatsaa, kun työkaverit lähtevät lounaalle. Kun hyvä ruoka tuoksuu nenään, se herättää usein vastustamattoman näläntunteen. Ihminen syö seurassa enemmän kuin yksin - ja myös silloin kun tarjolla on useampia ruokia. omenasta tai appelsiinista. Lounas auttaa jaksamaan iltapäivän. Jos lähtee työstä suoraan harrastukseen, kannattaa nauttia iltapäivällä myös välipalaa. – Kahvi ja pulla on surkea vaihtoehto, jos se on ainoa säännöllinen välipala työpaikalla, varsinkin jos henkilö ei liiku kovin paljon. Se alkaa näkyä pian vyötäröllä ja vaikuttaa muihin ominaisuuksiin. Huonoin vaihtoehto on se, jos on pitkään syömättä tyhjällä vatsalla ja nauttii sitten kahvin ja pullan, karkin tai suklaan. Silloin työteho heikkenee.Veren sokeri nousee nopeasti, mutta laskee yhtä nopeasti. JOUNI SUOLANEN [email protected] Glykeeminen indeksi on yksi osoitin ruuan terveellisyydestä Glykeeminen indeksi (GI) kuvaa veren sokeripitoisuuden nousua. Siihen vaikuttaa se, kuinka paljon ja miten nopeasti imeytyvää hiilihydraattia keho saa. Ruokavalion korkea GI edistää diabeteksen syntyä. – Sokeri nousee hyvin nopeasti nautittaessa tyhjään vatsaan nopeasti imeytyvää, korkean GI:n hiilihydraattia kuten valkoista vehnää, limua, pullaa tai karkkia. Mitä moni- puolisempi ateria on eli mitä enemmän siinä on rasvaa, kuituja, täysjyväviljaa ja vihanneksia sitä rauhallisemmin sokeri imeytyy. Kohtuullisen kokoisen aterian hiilihydraattien määrä on ylipäätään pienempi kuin suuren ruoka-annoksen,Mikael Fogelholm toteaa. Jokaisella ruualla on vaihteleva, oma GI:nsä.Erityisesti vihanneksissa indeksit ovat matalia.Ruokalajeja sekoitettaessa indeksit muuttuvat. Siksi Fogelholm mielestä joidenkin suosima indeksitaulukkojen seu- raaminen on turhaa. GI on vain yksi osoitin ruuan terveellisyydestä monien muiden joukossa. Näkkileipä on terveellistä – Meillä on ruokia, joilla on korkea GI, mutta jotka ovat jostain muusta syystä hyvinkin terveellisiä. Esimerkiksi näkkileivässä on korkea GI,mutta pidän sitä selvästi erittäin terveellisenä ja hyvänä.Siinä on paljon viljakuitua,vitamiineja ja kivennäisaineita. Mars-patukassa on matalampi indeksi, mutta se ei tieten- kään ole yhtä terveellinen, Fogelholm sanoo. Nuorten diabetes on yleistynyt ilmeisesti osittain sokeripitoisten juomien takia. Diabeteksen yleistymiseen on Fogelholmin mukaan vaikuttanut vielä enemmän ja tärkeimpänä tekijänä lihavuuden yleistyminen. Siihen taas vaikuttaa muun muassa liikunnan ja yleisen aktiivisuuden vähentyminen. – Ihminen tarvitsee vuorokaudessa parisen litraa nestettä, josta litra tulee jo ruuan mukana, ja litra juomien mukana.Jos on sellaisissa töissä,joissa on kuuma ja hikoillaan, silloin pitää muistaa juoda enemmän.Suurin osa töistämme ovat kuitenkin erittäin kevyitä, joten mitään isompaa lisäjuomisen tarvetta ei ole, Fogelholm korostaa. Nesteen tarpeen näkee yksinkertaisella tavalla katsomalla virtsan väriä.Tummankeltainen virtsa kielii siitä, että elimistössä on liian vähän nestettä. Normaalin keltainen virtsa kertoo normaalista nestetasapainosta, ja hyvin vaalea siitä, että nestettä on juotu enemmän kuin mitä elimistö tarvii sillä hetkellä. Vesi vanhin voitehista Jano tulee joko siitä, että keho on käyttänyt nestettä tai saanut suolaa. Kun natriumin määrä veressä nousee, se herättää janon tunteen. Tämä tapahtuu esimerkiksi silloin, kun ihminen hikoilee ja menettää enemmän nestettä kuin suolaa. Sama tapahtuu, kun syödään suolaista ruokaa, mutta ei juoda tarpeeksi nestettä. Fogelholm suosittelee vettä jano- ja nesteytysjuomana. Myös tee on hyvä juoma siihen tarkoitukseen. Urheilujuomista on apua pitkien urheilusuoritusten aikana,ei muuten. – Tavallinen kraanavesi on Suomessa ehdottomasti paras juoma. En ymmärrä työpaikkojen juoma-automaatteja. Ne kuluttavat sähköä, eivätkä niiden kertakäyttöiset muovimukit ole myöskään kovin ekologinen vaihtoehto. Mukin kanssa pitäisi jaksaa mennä vessaan tai keittiöön valuttamaan vettä kraanasta. Useimmissa paikoissa kraanavesi on hyvää. Vesi on perusjuoma, Fogelholm toteaa. JOUNI SUOLANEN JOUNI SUOLANEN [email protected] [email protected] TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU ILMOITUSLIITE · 13 TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU 14 · ILMOITUSLIITE AMMATILLINEN NÄKÖKULMA Tutkimukset osoittavat riittävän luotettavasti, että hyvin toteutetut työhyvinvointipanostukset ovat taloudellisesti kannattavia työpaikan kannalta. Yhteiskunnan kannalta työhyvinvoinnilla vaikutetaan kustannuksiin, jotka ovat vuosittain kymmeniä miljardeja euroja. Aikainen eläköityminen muodostaa suurimman yhteiskunnallisen uhkakuvan. Miksi panostaa työntekijöiden hyvinvointiin? yöpaikoilla työhyvinvointi vaikuttaa ensisijaisesti työn tuottavuuteen ja sairauspoissaoloihin. Työhyvinvoinnin tehokas edistäminen edellyttää luotettavaa tietoa työpaikan tilasta, hyviä työhyvinvointia tukevia järjestelmiä ja työhyvinvointityöhön innostavia yhteisiä hankkeita. Parhaimmillaan sijoitetulle panostukselle saa jopa kymmenkertaisen tuoton. T Menetyksen hinta on kova Suomessa menetetään vuosittain noin puoli miljoonaa työvuotta ennenaikaisen eläkkeellesiirtymisen seurauksena. Tämän menetyksen taloudellinen hinta on 21 miljardia euroa. EK:n laskelmien mukaan sairauspoissaolojen takia menetetään vuosittain noin 50.000 työvuotta. Kun tähän lisätään työtapaturmien aiheuttamat kokonaismenetykset päädytään 25 miljardin kokonaiskustannuksiin. Makrotasolla nämä kustannukset muodostavat sen uhkakuvan, johon työhyvinvointia edistävällä työllä vaikutetaan. Vain kolmasosa johtaa Keväällä 2009 selvitettiin Excenta Oy:n ja TTL:n välisenä yhteistyönä Suomessa vuosittain tehtävien työhyvinvointipanostusten ta- soa. Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa 2009 - tutkimuksessa saatiin vastaukset 335 yritykseltä, jotka edustivat seitsemää toimialaa kaikissa kokoluokissa. Toimialat olivat valtio, kunta, teollisuus, rakentaminen, kauppa, kuljetus ja logistiikka sekä liike-elämän palvelut. Tutkimus osoittaa, että strateginen hyvinvointi on selkeästi johdettua vain n. 1/3-osassa suomalaisista yrityksistä.Tässä arviossa johtamisen edellytyksiksi nostettiin normaalit johtamisprosessin elementit – sisällön määrittäminen, tavoitteet, suunnitelmat, resurssit, seuranta. Myös esimiesten roolissa suhteessa alaistensa hyvinvoinnin edistämiseen oli kehittämistä, vain 37% yrityksistä oli määrittänyt esimiehille roolin asiassa. STRATEGIA “Kansainväliset ja Suomessa tehdyt tutkimukset osoittavat, että työhyvinvointipanostukset ensisijaisesti parantavat työn välitöntä tuottavuutta.” vuutt ta. Lisäpanostuksesta hyötyä Tutkimuksessa selvitettiin myös ensimmäistä kertaa Suomessa panostusten euromäärät. Keskimäärin suomalaisilla työpaikoilla panostettiin 789€:henkilöä kohden, mikä tarkoitta 1,9 miljardin euron kokonaissummaa vuodessa. Tästä summasta puolet vie henkilöstön koulutus (392€/v), työterveyshuollon osuus oli 223€/henkilö/v. Loppu jakaantui virkistys- ja kulttuuritoiminnan (133€/hlö/v), liikunnan (73€/hlö/v), TYHY-toiminnan (74€/hlö/v), projektien (43€/hlö/v) ja viestinnän (15€/hlö/v) kesken. Guy Ahonen Tutkimusprofessori Finnish Institute of Occupational Health KUVA: SANOMATALO AURINKO Vaikka panostukset henkilöstön hyvinvointiin ovat merkittäviä, ne ovat edelleen riittämättömiä työelämän haasteisiin verrattuna. Kansainväliset ja Suomessa tehdyt tutkimukset osoittavat, että työhyvinvointipanostukset ensisijaisesti parantavat työn välitöntä tuottavuutta.Seuraavaksi tärkeimmät vaikutukset koskevat eläkevakuutusmaksuja, sairauspoissaoloja ja sairauskuluja. Tuottavuus kasvuun Myös Strategisen hyvinvoinnin tila Suomessa-tutkimuksessa tiedusteltiin vastaajien näkemyksiä työhyvinvointipanostusten tuottavuusvaikutuksista. Vastaajien mukaan työpaikan ilmapiiri ja henkilöstön sitoutuminen, työkyvyn parantuminen ovat tärkeimpiä tuottavuusvaikutusten synnyttäjiä. Dragsfärdin kunnassa vuosina 2002-2005 toteutettu Druvan-projekti osoittaa, että jopa merkittävä työhyvinvointipanostuksen lisääminen voi olla taloudellisesti kannattavaa. Kunta 20-kertaisti työhyvinvointipanostuksesna ja sai sijoittamalleen panokselle 46 % tuoton. Druvan-mallin keskeisenä osatekijänä oli Ove Näsmanin ja Juhani Ilmarisen kehittämä Metal Age-menetelmä, joka osallistaa koko henkilöstön työpaikan kehittämiskohteiden löytämiseen ja kehittämistoimenpiteiden ideointiin. 5 TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEN TÄRKEIMMÄT PERIAATTEET: Tosiasiat ensin Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku. Työpaikan pitää järjestelmällisesti kerätä ja koota tietoa henkilöstön tilasta ja kehityksestä. 1 Yhteispeli käyntiin Työhyvinvoinnin pitää olla yhteinen asia. Työpaikan kehittämisellä pitää olla koko henkilöstön tuki ja sitoutuminen. 2 Strategia mukaan Työhyvinvointi pitää liittää työpaikan strategiaan. Vain identiﬁoimalla miten henkilöstön hyvinvointi liittyy organisaation toiminta-ajatukseen, johto voi aidosti olla sen takana. 3 Ikäjakaumalle huomiota Toimenpiteet pitää sopeuttaa henkilöstön ikärakenteeseen. Eriikäiset arvostavat eri asioita ja toimivat eri tavalla. 4 Projektista voimaa Projektit vievät asioita eteenpäin. Erityisesti pientyöpaikalla pitää aina olla käynnissä jokin merkittävä yhteinen työhyvinvointiprojekti, jota kautta henkilöstö voi tehokkaasti osallistua oman hyvinvointinsa edistämiseen. Suuremmilla työpaikoilla järjestelmien merkitys korostuu. 5 Helsingin Urheilulääkäriasema Työterveyslaitos Urheilulääketieteen säätiö ~ cdcZX\dbcP Liikunta lääkkeeksi työssä jaksamiseen Työura ~ cXTc^P Miksi? Ammattitaitoisen henkilökunnan avulla tutkimukset ja mittaukset huippuluokan testilaitteistolla avuksi liikunnallisen elämäntavan aloittamiseen ja työssä jaksamiseen. Milloin? Kun olet aloittamassa liikuntaharrastusta. Kun haluat seurata kuntosi kehittymistä. Sinulla on liikunnan harrastusta tai työkykyä rajoittava terveysongelma tai sairaus. Mitä? Liikuntalääketieteen erikoislääkärin vastaanotot, terveystarkastukset, kliiniset rasituskokeet, kuntotestaukset ja ohjeita harjoitteluun. Kehonkoostumusmittaukset. Ravitsemusneuvonta. Alaraaja-analyysit. Työturvallisuus ja riskienhallinta ~ PbXP]cd]cXYddccP ~ Z^d[dcdbcP Urheilulääketieteen säätiö Helsingin urheilulääkäriasema Puh. 09-434 2100 T Terveys jja työkyky Työympäristö Työy Työhyvinvointi Työyhteisö ja esimiestyö Muuttuva työelämä www.ttl.ﬁ Miten? Varaamalla aika numerosta 09-434 2100. Sinun ei tarvitse olla urheilija etkä tarvitse lähetettä. Testauksella yksilöllistä tietoa harjoitteluun ja tarkkuutta harjoituksen suunnitteluun Paasikivenkatu 4, 00025 Helsinki, katso kartta www.urheilulaakariasema.ﬁ Kehonkoostumuksen mittauksella tukea painonhallintaan TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU INSPIRAATIO HUOMIO ILMOITUSLIITE ILMO OITUSLIITE · 15 ASKEL 10 YHDISTÄ YH YHDI HD DIIST STÄ STÄ PALASET Elämänlaatua etsimässä Työhyvinvointi merkitsee positiivista työelämän laatua.Työelämän laadulla tarkoitetaan henkilöstön kokeman fyysisen, psyykkisen, sosiaalisen ja taloudellisen suhteen laatua työorganisaatiossa. Henkilön työelämä ja henkilökohtainen elämä eivät tosiasiassa ole toisistaan erotettavissa, joten toisen tasapaino ja hyvinvointi parantaa toistakin. KUVAT: ISTOCKHOTO.COM 16 · ILMOITUSLIITE TÄMÄ ON MEDIAPLANETIN TUOTTAMA ERIKOISJULKAISU KERRO MIELIPITEESI, ME KUUNTELEMME! OSALLISTU KYSELYYN OSOITTEESSA WWW.MEDIAPLANET.FI/FEEDBACK Tavoitteemme on auttaa lukijoitamme menestymään. Mielipiteesi ja ajatuksesi ovat siis meille erityisen tärkeitä. Ryhtymällä kriitikoksi teet myös laajemmalti hyvää, sillä lahjoitamme jokaista saamaamme lukijavastausta kohden yhden euron Haitia auttavaan hyväntekeväisyyteen. Tervetuloa kertomaan mielipiteesi tästä ja muista Mediaplanetin teemalehdistä! AUTA HAITIA VASTAAMALLA KYSELYYMME WWW.MEDIAPLANET.COM/FI | [email protected]| PUH. 09 - 5658 4000 AUTA MEITÄ TEKEMÄÄN SINULLE VIELÄ PAREMPAA LUETTAVAA!