Urjala, Nuutajärvi
Linnavuoren ym. alueen ranta-asemakaava
Maisemaselvitys/Kiinteistöt Linnavuori 1:310 ja Linnavuori II 1:339
27.1.2015
1. Laadintatapa
Maisemaselvitys on laadittu v. 2014 alueesta olevan aineiston, maastokäyntien ja muun paikalistuntemuksen perusteella.
Alueesta on selvitykseen ollut käytettävissä mm. vanhat ja nykyiset kartat ja ilmakuvat, linnavuoren inventointitiedot ja selvitys (Microlit Oy) muinaismuistoista, luontoselvitys sekä maakunnallisesti merkittävän maisema-alueen (Urjalan kulttuurimaisema) perustiedot.
Maisemaselvitys varten otetut valokuvat tallennetaan muun kaava-aineiston yhteyteen.
2. Aiemmat, muut ja lähialueen suunnitelmat
Nuutajärvi kuuluu maakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen (MK 2007, Urjalan
kulttuurimaisema). Aluerajaukseen on v. 2014 tehty vähäisiä muutosehdotuksia, jotka eivät
koske Linnavuoren ranta-asemakaava-aluetta.
Linnavuoren ranta-asemakaava-alueen länsipuolella, kahden kilometrin etäisyydellä on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu alue (RKY, Nuutajärvi).
Nuutajärven aluetta on käsitelty Ympäristökompassi –hankkeessa (ProAgria Etelä-Suomi ry;
Suunnitelma maatalouden valumavesien hallintaan ja monimuotoisuuden hoitoon 2014).
Sen Nuutajärven aluetta koskeva maiseman nykytila ilmenee liitekartasta 1. Nuutajärven –
Rutajärven – Kortejärven alueen kulttuurimaisemaa koskee seuraava yleiskuvaus: ”Suunnittelualueen maisematyyppi kuuluu Ala-Satakunnan viljelyseutuun, joka on perusluonteeltaan
vaurasta viljelyaluetta. Pellot ovat muodostuneet pääosin viljaville, alaville savikkoalueille.
Pinnanmuodot ovat loivasti kumpuilevia. Alueen ilmasto-olosuhteet ovat edulliset. Maiseman peruselementteinä ovat järvet. Järvet, mutkittelevat joet, niiden laakeat rannat, peltoaukeat ja taustan antavat metsät muodostavat maisemakokonaisuuden.”… ”Nuutajärven
eteläpuoli on mäkisempi ja metsäinen. Järven kaakkoislaidalla sijaitsee Menosten kylä, jonka
pellot ovat myös suuria, laajoja aukeita. …”
2
Kuva 1: Maiseman nykytila (ProAgria Suomi ry)
3. Maisemaselvitys
3.1 Sijoittuminen suurmaisemaan
Nuutajärvi on lounaishämäläisalueella Kokemäenjoen vesistössä Vanajaan laskevan reitin latvoilla. Nuutajärven eteläpuolen harjanteen vedenjakajalta vesistöt suuntautuvat etelään Loimijoen
suuntaan ja luoteeseen Punkalaitumenjoen suuntaan. Maasto mäkistä maastoa, jota jakaa länteen ja luoteeseen suuntautuvat harjannejonot Salpausselän jatkeina.
Kaava-alue sijaitsee Nuutajärven metsäisellä eteläranta-alueella Menoisten ja Väkkärän kyläalueiden välialueella vastapäätä Kinolaa. Järven vastarannalla kaava-alueen kohdalla on uudehkoa
loma-asuntoaluetta. Kaava-alueen itäosa on entisen linnavuoren aluetta.
3
Kuva 1. Alueen sijainti (noin 1:600000)
Kuva 2 Alueen sijainti (noin 1:20000)
Maisemarakenne
Kaava-alue muodostuu Nuutajärven metsäisestä etelärannasta. Kaava-alueen edustalla oleva
Nuutajärven vesialue on avointa.
4
Vastarannalta Kinolan loma-asuntoalueelta nähtynä kaava-alue näkyy sulkeutuneena yhtenäisenä metsäisenä ranta-alueena, josta korostuu linnavuoren kokonaan metsäinen profiili. Leirikeskuksen rakennuksista on vastarannalle nähtävissä vain laituri ja sauna. Muut rakennukset
jäävät rantapuuston taakse.
Kaava-alueelta on näkymä vastarannan osittain rakentuneelle loma-asuntoalueelle. Muilta osin
vastaranta näkyy kaava-alueelta metsäisenä ja osittain alavana alueena.
Nykyisille teille (Nuutajärventie) kaava-alue näkyy vain metsäisenä ranta-alueena ja profiilina
Nuutajärven yli (kuva 5). Kesällä ranta-alueen lehtipuut peittävät leirikeskuksen rakennukset.
Lehdettömänä aikana rakennukset erottuvat puuston seasta vastarannalle ja maantielle.
Kuva 3
Maiseman perusrakenne (ilmakuva 2008)
3.2 Vesialueet
Nuutajärvi on noin 5 km:n pituinen ja 400-600 m:n levyinen, kapea, vesialueeltaan avoin järvi.
Järvimaisemaa rajaavat metsäiset rannat ja rinteet.
3.3 Maaperä ja topografia
5
Ranta-alueet ovat maaperältään moreenia. Linnavuori on laeltaan metsäistä kallioaluetta. Nuutajärven rannasta nousevat rinteet ovat osittain kivisen moreenin peittämää metsää.
3.4 Korkeussuhteet
Kaava-alue on rinnettä, joka nousee Nuutajärven vedenpinnan tasolta (+ 99.8 m) Linnavuoren
lakialueen tasolle (+140 m). Rinteet ovat loivia, vain linnavuoren pohjoisrinne näkyy järvelle ja
vastarannalle jyrkkänä alueena.
Kuva 4
Maisemakuva
6
3.5 Maisemakuva
Kaava–alue on metsäistä ranta-aluetta. Alueen valtapuulaji on kuusi. Rantaviivan lähellä kasvaa
myös leppää ja koivua.
Kuva 5
Kaava alue vastarannalta maantieltä Kinolasta nähtynä
7
Kuva 6 Leirikeskuksen ranta vastarannalta loma-asuntojen takaa.
3.6 Maisema-arvot
Kaava-alue kuuluu Nuutajärven maakunnallisesti merkittävään maisema-alueeseen.
Linnavuori on rautakaudelta peräisin oleva kiinteä muinaisjäännös.
3.7 Maisemahistoria
1800-luvun karttojen perusteella alue on ollut asumatonta ja rakentamatonta.
Alueesta puoli kilometriä lounaaseen sijaitseva Väkkärän kylä on ollut avointa pelto- ja niittyaluetta 1900-luvun puoliväliin asti ja on sittemmin metsittynyt ja sulkeutunut maisemaltaan.
Kaava-alueen länsipuolella oleva Koivuniemen tila on aikanaan käsittänyt koko rantaasemakaava-alueen. Koivuniemen tilan kapea rantapelto on ulottunut kaava-alueen reunalle.
Kaava-alueen länsiosassa on 1960-luvun kartassa pienialainen vanha niitty.
Kaava-alueelta löydetyt vähäisen vanhan asutuksen jäänteet liittyvät mahdollisesti Väkkärän
kylään ja ovat selvityksen mukaan peräisin 1600…1700-luvulta. Asutuksen jäänteet eivät näy tai
erotu metsän sisällä sijaitsevina.
Kaava-alueen itäpuolella naapurikiinteistön alueella oleva pelto (Korpiniittu) on edelleen avointa aluetta.
Muinaismuistoselvityksessä alueelta on todettu linnavuori sekä edellä mainitut vanhan asutuksen (historiallisen ajan asuinpaikka) jäänteet.
8
Kuva 5
Kalmbergin kartasto (1830)
Kuva 6
Venäläinen topografikartta (1900)
9
Kuva 7
4.
Peruskartta (1960)
Maisemallisten arvojen huomioon ottaminen
Koko ranta-alue on maiseman kannalta rakentamiseen soveltuvaa lukuun ottamatta muinaismuistoalueita (linnavuori ja mahdollinen vanha asuinpaikka). Linnavuori ja mahdollinen vanha asuinpaikka tulee lähialueineen jättää rakentamattomiksi.
Loma-asutuksen maisemaan sovittamiseksi kaavaan tulisi sisällyttää määräykset ja ohjeet rantapuuston säilyttämisestä ja rakennusten sijoittelusta.
Urjala 27.1.2015
Tuomo Peltola
dipl.ins.
Mikko Uotila
arkkitehti