KYLÄLÄINEN
Rautalampilehti 12/2015 - 08.12.2015 - ISSN 1796-8313 - www.rautalampilehti.fi - painos 11.500 kpl - 9. vuosikerta TERVO - VESANTO - KONNEVESI - RAUTALAMPI - SUONENJOKI Kalevi Poimala Mitä pukin pakettiin? 4-5 Rämäkkä valmistautuu Riders Cupiin 6-7 Missä hän on nyt? 11 Karvakorvat trimmaa, pesee ja kouluttaa 9 Martinsénit juhlivat työn merkeissä 16 Tuunatut tuliaiset 17 KANSIKUVA: IIRO LYYTINEN N E N I Ä L K YL Ä Rautalampilehti 12/2015 3 KUVAT: MARKUS SJÖBERG Lyhyesti Itsenäisyyspäivän huomionosoituksia ja ylennyksiä Rajalliset esiintyivät Hoitokoti Kyllikin 10-vuotisjuhlissa. Kyllikki täytti vuosikymmenen Pakolaiskoordinaattoriksi Ria Juhanpelto ja -ohjaajaksi Karoliina Miskala Hoitokoti aloitti toimintansa vuodeosaston jalanjäljissä. Markus Sjöberg Rautalampi Jo vuosikymmenen Rautalammin terveyskeskuksen entisellä vuodeosastolla toiminut tehostetun palveluasumisen yksikkö Hoitokoti Kyllikki juhlisti menneitä vuosia perinteisen juhlansa yhteydessä. “Meillä on joka vuosi ollut joulujuhla, johon kutsutaan asiakkaiden omaiset ja yhteistyökumppanit”, kertoo vastaava sairaanhoitaja Paula Varis. Kyllikin yhteistyökumppaneita ovat muun muassa kunnat, mutta merkittävissä määrin myös kolmas sektori. SPR:n, seurakuntien ja MLL:n vapaaehtoiset toimivat hoitokodissa. “Mukava juttu, että olemme saaneet mukaan kolmannen sektorin porukkaa. Vapaaehtoistyö on tuokioiden pitämistä, seurakunnan lauluhartauksia tai asukkaiden kanssa ulkoilua”, Varis kertoo. Asiakaspaikkoja Kyllikissä on 21 ja henkilökuntaa 12 henkeä. Henkilökunnan on Variksen mukaan pitänyt uudistaa työtapojaan, kun kotihoidosta hoitokotiin tullessa asukkaat ovat usein entistä huonokuntoisempia. “Kaikkea kaunista voidaan sanoa ja pintaa kiillottaa, mutta henkilökunta tekee sen hoitokodin”, Varis sanoo. Toiminta alkoi saumattomasti Kun Rautalammin terveyskeskuksen vuodeosasto lakkautettiin, aloitti Hoitokoti Kyllikki toimintansa heti seuraavana päi- Ansioituneille kansalaisille myönnettiin itsenäisyyspäivänä ritarikuntien kunniamerkkejä. Tasavallan presidentti myönsi Suomen Valkoisen Ruusun ansioristin tilapalvelupäällikkö Raili Pelliselle Suonenjoelta. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein saivat kuljetusyrittäjä Kari Konttinen ja emäntä Kirsi Nuutinen Suonenjoelta sekä taloushallintosihteeri Merja Lindi Vesannolta. Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin sai käsikaavaaja Kimmo Hänninen Konnevedeltä sekä palkkasihteeri Kirsi Lindlöf, lastentarhanopettaja Ritva Markkanen ja lähihoitaja Seija Pisto Vesannolta. Kiinteistönhoitaja Heikki Hytönen Rautalammilta sai Suomen Valkoisen Ruusun Mitalin. Puolustusvoimat puolestaan ylensi reservin upseereista luutnantiksi Harri Hytösen Konnevedeltä. Reservin aliupseereista ylikersantiksi ylennettiin Pekka Annala Rautalammilta ja kersantiksi Ari Heikkilä Rautalammilta sekä Tero Turpeinen Suonenjoelta. Rautalammin itsenäisyyspäiväjuhlassa vuosittain jaettavan Rautalammin kulttuuriseuran stipendin sai tänä vuonna eläkkeellä oleva kirkkoherra Raimo Jalkanen. Rautalammin kunnanhallitus on valinnut pakolaiskoordinaattorin määräaikaiseen tehtävään yhteiskuntatieteiden maisteri Ria Juhanpellon. Pakolaisohjaajaksi kunnanhallitus valitsi sosionomi amk Karoliina Miskalan. Pakolaiskoordinaattorin tehtävä alkaa tammikuun alussa ja pakolaisohjaajan tehtävä maaliskuun alussa. Määräaikaiset toimet ovat voimassa vuoden 2019 loppuun saakka. Rautalammin kunta vastaanottaa ensimmäiset kiintiöpakolaiset ensi keväänä. Ely-keskuksen kanssa käytyjen neuvottelujen mukaan kunta voi valita vastaanotettavaksi joko afganistanilaisia tai syyrialaisia pakolaisia. Kunnanhallitus kallistui kokouksessaan syyrialaisten pakolaisten kannalle. Perustaja Pirjo Tikkanen ja vastaava sairaanhoitaja Paula Varis kertovat Kyllikin olleen edelläkävijä. Myöhemmin hoitokotien perustaminen vanhoille vuodeosastoille on yleistynyt. vänä. “Vaihto tapahtui ihan lennossa. Vielä uuden vuoden yönä oli töissä kuntayhtymän yökkö ja meiltä aloittivat seitsemän aikaan aamulla omat hoitajat”, kertoo Pirjo Tikkanen, joka aloitti Kyllikin toiminnan miehensä Ahti Tikkasen kanssa. Kierinniemen Hoitokoti Oy vuokrasi kunnalta tilat ja osan laitteista. Myös muutama vuodeosaston asiakas jäi heidän asukkaakseen. “Kun vuodeosasto lakkautui, ajateltiin miehen kanssa, että ei niitä tiloja voi tyhjiksi jättää. Oli selvä, että laitetaan siihen hoi- tokoti”, Pirjo Tikkanen kertoo. Tikkasilla oli kokemusta hoitokodeista jo ennestään, sillä he aloittivat toiminnan Iisvedellä jo 90-luvulla ja jatkoivat sitä myöhemmin Kierinniemessä. Yrityksen vetovastuu siirtyi virallisesti siirtynyt perustajien pojalle Jyri Tikkaselle jo pari vuotta ennen Hoitokoti Kyllikin perustamista. Pirjo ja Ahti Tikkanen olivat Kyllikin toiminnassa mukana varsinkin perustamisvaiheessa, mutta myös sen jälkeen. Vuonna 2014 edesmennyt Ahti Tikkanen halusi viettää viimeiset päivänsä saattohoidossa omassa yrityksessään. www.rautalampilehti.fi Halpabussiyhtiö avaa reitin Kuopiosta Suonenjoen kautta Turkuun Halpabussiyhtiö OnniBus.com aloittaa tammikuun alussa kahden päivittäisen vuoron operoimisen Kuopiosta Turkuun. Reitti kulkee Suonenjoen, Jyväskylän ja Tampereen kautta. Samalla vuorotarjona Kuopio – Jyväskylä -välillä tuplautuu ja uusina pysäkkeinä otetaan käyttöön Suonenjoki, Hankasalmi ja Lievestuore. Rautalampilehti ilmestyy seuraavan kerran tiistaina 19.1.2016. Rautalampilehti 12/2015 4 Mitä pukin pakettiin? Markus Sjöberg • Suonenjoki,Rautalampi Jalkaraspi Aikuisten värityskirja Kovat paketit ja tekniikka ovat monen toivelistalla. Parhaimmillaan tällaiset lahjat ovat silloin, kun ne tulevat oikeasti käyttöön. Viime joulun hittituote jalkaraspi sopii lahjaksi myös tänä vuonna. Yksinkertaisella laitteella voi hioa kovettumat kantapäistä. Tuote soveltuu sekä miehille että naisille. Hinta 35 euroa, DigiSat, Suonenjoki. Värityskirjat ovat nykyään aikuisten juttu Jo syksyllä myydyimmiksi tietokirjoiksi nousseet värityskirjat soveltuvat 15-80 vuotiaille ja useimmiten niitä ostavat naiset, mutta miehillekin värityskirjat käyvät.. Erityisen aikuisten värityskirja sopii hyvin käsityön ystäville. Varsinkin eläinaiheiset kuviot ovat suosittuja. Hinta 15,95 euroa. Kirjakauppa Kipa, Suonenjoki. Petri Vehviläinen esittelee jalkaraspia, joka oli viime vuoden joululahjahitti. Kuntosalikortti ja -ohjelma Uusi vuosi on aina hyvä aika aloittaa uusi elämäntapa. Hyvän olon lahjaksi nimetty kuntosalipaketti pitää sisällään tammikuun kuntosalikortin, liittymismaksu ja personal trainerin tekemä ohjelma. Paketti sopii kaikille aikaisemmasta urheilutaustasta riippumatta, sillä treeniohjelma personoidaan asiakkaan mukaan. Hinta 50 euroa. Kuntokeskus Timmi, Suonenjoki. Anna Vesterisen mukaan aikuisten värityskirjat ovat menneet hyvin kaupaksi syksyn aikana ja ovat myös hyvä joululahjaidea. Teekuppi Yksilöllinen kuntosaliohjelma antaa Tuomas Kullaan mukaan helpon väylän aloittaa kuntosaliharjoittelu. Perinteinen, mutta aina varma joululahja on teemuki. Greengate -teemuki sopii kaikenikäisille. Greengate on tanskalainen sarja, joka vaihtuu kaksi kertaa vuodessa. Astiat sointuvat toisiinsa, joten sama lahjaidea käy useampana vuotena peräkkäin. Kestää mikron ja tiskikoneen. Punainen kuvio sopii jouluun, mutta myös muihin hetkiin. Hinta 15 euroa. Sisustus Romantico, Suonenjoki Nastakengät Poncho Icebug nastakengät lisäävät turvallisuutta. Kenkä toimii kuin nastarengas autossa. Kengässä on älynastat, jotka painuvat kovalla kävellessä pohjan sisäpuolelle. Kengät ovat parhaimmillaan kävelylenkkeilyyn liukkaalla kelillä. Kengät toimivat myös loskakelillä, sillä ne ovat vedenpitävät. Hinta 159 euroa. Kenkäkauppa Raitavuo, Suonenjoki. Vaatteet ovat joululahjana riski, sillä lahjansaajan kokoa ei aina tiedä. Poncho sopii kaikenkokoisille ja sitä voi pitää vuoden ympäri. KN-Collectionin poncho on valmistettu merinovillasta, viskoosista ja kašmirista, joka tekee vaatteesta ylellisen tuntuisen. Suomessa ponchoa käyttävät etupäässä naiset. Hinta 54,90 euroa. Chic Chic Accessories, Suonenjoki. Jukka Raitavuo pitää kädessään nastakenkä Icebugia, joka on hyvä lahja talviaikana. Anne Karhusen joululahjasuosikki on teekuppi. Erja Kotta esittelee jokaiseen vuodenaikaan sopivaa ponchoa. Rautalampilehti 12/2015 5 Konneveden rannoilta Luirumuikut ja Jäämeren koskelot KUVAT: MARKUS SJÖBERG Pehmolelu Pehmolelut ovat jokavuotisia suosikkeja, mutta niissäkin on kausivaihtelua. Disneyn Frozen-elokuvasta tuttu Olaf-lumiukko on varsinkin tänä vuonna lasten suosiossa oleva hahmo. Pehmolelu ääntelee painettaessa. Hinta 7,5 euroa. Pestarin valinta, Rautalampi. Risto Palokangas Loppusyksy on ollut epävakainen ja tuulinen, mikä ei ole ollut omiaan houkuttelemaan erityisemmin luonnossa liikkumiseen. Tähän aikaan vuodesta ulkoihmisen luontoelämykset ovat niukkoja, mutta ehkä sitäkin sykähdyttävämpiä. Joka vuosi odotan syksyn harmauteen piristystä Jäämereltä saapuvista isokoskeloista. Kiintoisaa tämä on siksi, että satapäisinä muuttoparveina saapuvien lintujen koiraat ovat kauniin valkoisessa hääpuvussa, kuin meidän omat isokoskelomme keväisin jäiden lähdön jälkeen. Isokoskelokoiras on hääasussaan komea ilmestys: yleisväri valkoinen, syvän vihreä pää ja oranssin punertava rinta. Naaraat ovat puolestaan harmaita. Marraskuussa isokoskeloiden suurparvia on nähty Konneveden suojaisissa lahdissa kalastelemassa. Harmaana syyspäivänä monisatapäinen koskeloparvi on vaikuttava näky, kuin suuri valkea jäälautta. Kalasteltuaan ja lepäiltyään vesillämme jonkin aikaa nämä Jäämeren linnut jatkavat matkaansa Itämeren eteläosiin talvehtimaan. Omien vesiemme isokoskelokoiraat lähtevät Itämerelle heti keväällä, kun niiden naaraat aloittavat hautomisen. Siksi niitä ei meillä nähdä kesällä ollenkaan. Riitta Kirjavaisen mukaan suosituin joulunavauksessa tuote oli Disneyn Olaf-pehmolelu. Kaulakoru Korut ovat kulta- ja kellokauppojen suosituin tuote joulusesonkina. Kalevalakorun hopeinen Roosa nauha -riipus kausituotteena myynnissä vain tämän kauden aikana. Roosa nauha -tuotteista menee osuus rintasyövän vastaiseen työhön. Hinta 119 euroa. Kelloliike T.F. Hemming, Rautalampi. Kasari Muurlan emalista valmistettu Muumi Jam -kuviolla varustettu kasari sopii kummallekin sukupuolelle. Muumiastiat ovat nykyään lasten lisäksi myös kaikenikäisten aikuisten suosiossa. Käsintehty Suomessa suunniteltu kasari kestää kaikkea avotulesta induktioliedelle. Mikroon sitä ei voi laittaa, mutta tiskikoneessa kasarin saa pestä. Hinta 25,90 euroa. Artteli, Rautalampi. Roosa nauha -riipuksesta menee osuus rintasyövän vastaiseen työhön. Etelä-Konneveden kansallispuiston ydinalueen, Vuori-Kalajan tulistelupaikan varustetaso kohenee. Lähes valmiita ovat uusi käymälä ja polttopuuvarasto. Suuri kota on rakenteilla. Valmista pitäisi olla joulukuun lopulla. Salli Lyytisen mukaan Muurlan kasarilla voi tehdä ruokaa vaikka avotulella. Jatkoin verkkokalastusta marraskuun loppupuolelle saakka. Monien yllätykseksi kala liikkuu ja käy pyydykseen vielä marraskuussakin. Tavoitelluin saaliskala on minulla ollut pikkusiika eli murokas, joka tulee rantavesiin tähän aikaan kutemaan. Saaliiseen ovat kuulunnet myös hyvät file-ahvenet, hauet ja sardiinin raaka-aineeksi käyvät särjet. Heittelin huvin vuoksi muutaman muikkuverkonkin pyyntiin ja muikkua tuli vielä kilokaupalla. Jotkut kalastajatuttavani eivät arvosta kudun jälkeistä muikkua. Se onkin laihaa ja luirua ja on kuin eri kala, kun sitä vertaa lihavaan ja rasvaiseen loppukesän muikkuun. Syötävää se joka tapauksessa on, esimerkiksi savustettuna tai patana. Kudun jälkeinen paistomuikku sen sijaan häviää maukkaudessaan kirkkaasti pulskalle kesämuikulle. Oman pihan lintumaailmaa ovat syksyn aikana elävöittäneet tutut talvilinnut, tiaiset ja punatulkut. Panin sianihraa tarjolle, kun tuli ensimmäinen pakkasjakso. Se houkutteli paikalle harmaapäätikkakoiraan, joka on epäsäännöllisin väliajoin käynyt nokkimassa talia kupuunsa. Viimetalvista vierasta, pähkinänakkelia ei ole vielä pihassamme näkynyt, olkoonkin, että tätä vikkelää auringonkukan siementen syöjää on Sisä-Savossa nähty siellä täällä ruokintapaikoilla. Kiintoisa vieras on pihassamme käväissyt isolepinkäinen, joka saattaa, varpunlintu kuin onkin, napata ruokintapaikalta ruuakseen alla vilistävän myyrän tai jopa tiaisenkin. Tein aurinkoisena marraskuun loppupuolen päivänä Uula-koiran kanssa kävelyretken Etelä-Konneveden kansallispuiston ydinalueella, Vuori-Kalajan maastossa. Metsä on hiljainen. Vain töyhtötiaisen viserrys kuuluu. Hangella sätkivät ensilumella pienen pienet alkuhyönteiset, eli hyppyhäntäiset, joita yleensä näkee vasta kevättalvella. Vuori-Kalajan tulistelupaikan varustetaso rakentuu paraillaan. Valmiina on jo Sumiaisten miesten rakentama polttopuiden varastolato ja käymälä/varasto-rakennus. Suuren kodan hirsikerta rakentuu Muuramessa veistetyistä komeista pelkkahirsistä. Kodan oviaukko avautuu lammen suuntaan, jolloin vesille voi katsella tulilla istuessa. Tähtäimessä on, että kota ja muut rakenteet ovat valmiit vuoden loppuun mennessä. Rakenteet lisäävät merkittävästi puiston ytimen palveluvarustetta. Uudistusta on kauan odotettu. Talvipäivänäkin on virkistävää tehdä retki Vuori-Kalajalle. Törmälän suunnasta tultaessa parkkipaikalta lähtevä polku on vaivattomasti käveltävissä vähän lumen aikaan, vaikka pitkospuita ei ole vielä uudistettukaan. Siitä vaan talviseen puistoon virkistäytymään. Rautalampilehti 12/2015 6 Rämäkkä haastaa alamäkiluistelijat Kaivinkoneet rakentavat parhaillaan alamäkiluisteluradan pohjaa. Markus Sjöberg Rautalampi Uusien yrittäjien myötä aktivoitunut Rämäkkä saa vauhdikkaita laskijoita rinteilleen alamäkiluisteluradan myötä. Rata avautuu tammikuussa, kun Rautalammilla pidetään alamäkiluistelun maailmancup-osakilpailu. Alkusyksystä Suomen alamäkiluisteluliiton puheenjohtajana toimiva Arttu Pihlainen sai kuulla, että Jyväskylän Laajavuori saa isännöitäväkseen Crashed Ice -kilpailun, ja siellä aikaisempina vuosina järjestetylle Riders Cupille piti saada uusi sijainti lähialueelta. Tapahtumatuottaja Samuel Sjömanilla oli paikka valmiina. Hän ehdotti entistä Rämäkän laskettelurinnettä, joka on profiililtaan tarkoitukseen sopiva. “Olemme tunteneet Artun kanssa kohta kymmenen vuotta, joten ehdotin hänelle, että järjestetään kilpailu täällä“, kertoo rautalampilaislähtöinen Sjöman, joka itsekin harrastaa alamäkiluistelua. Kun vielä Rämäkän uudet yrittäjät Joni-Matti ja Hanne Kuikka innostuivat lähtemään mukaan tapahtuman järjestämiseen, oli resepti valmiina. Joni-Matti Kuikan mukaan alamäkiluistelu sopii hyvin heidän liiketoimintansa tueksi, sillä Rämäkkä Holidaysin toiminta tulee muuten keskittymään kesäaikaan. “Mitään huonoa tässä ei ole, muuta kuin tämä mahdoton kiire. Toukokuuhun tehtävät työt piti tehdä tammikuuhun mennessä”, hän naurahtaa. Täysin uudistetut ravintolatilat avataan kilpailuviikonlopuksi. Rämäkkä Holidaysin muu toiminta, kuten karavaanarialue ja kotieläinpuisto avautuvat kesällä. Myös alamäkiluisteluradan rakennustyöt ovat käynnissä. Maapohja tasataan kaivinkoneella ja radan lumetus aloitetaan heti, kun pakkaset sen sallivat. Kisaviikonlopun aikana Rämäkän ravintolatarjontaa täydennetään pihaan rakennettavalla teltalla, jossa järjestetään myös oheisohjelmaa. Muun muassa perjantaina esiintyy rautalampilainen Grand Merlin -yhtye. Ta- Tavoittavimmat paikallismediat! i rautalampilehti.f pahtumaa järjestävän Star Fast Lanen mukaan esiintyjät julkistetaan myöhemmin. Paikalle odotetaan noin 150 eri maista saapuvaa kilpailijaa sekä suurta määrää yleisöä. Rautalammin Riders Cup tullaan myös taltioimaan suorana lähetyksenä, joka on katsottavissa Nelosen verkkosivuilta. jyrkkää”, kertoo radan suunnitellut alamäkiluistelun kolminkertainen maailmanmestari Arttu Pihlainen. Rautalammin rata on vaativa Mittaa radalla on noin 400 metriä. Matkalla on hyppyreitä ja pudotuksia. Viimeinen kolmasosa radasta laskee jyrkästi rinnettä alas ja kääntyy lopulta ylämäkeen kohti Rämäkän päärakennusta, jonka eteen maalialue tulee. Rämäkkövuori on profiililtaan sopiva alamäkiluisteluun. “Kaksi kolmasosaa radasta on täydellistä luistelumaastoa, ei liian ” Muun muassa perjantaina esiintyy rautalampilainen Grand Merlin -yhtye. Rautalampilehti 12/2015 7 Maailmanmestari Arttu Pihlainen ohjeistaa kaivinkonetta kuljettavalle Hannu Gråstenille (vas.) alamäkiluisteluradan pohjatöiden viimeistelyä. Pihlaisen vasemmalla puolella tapahtumatuottaja Samuel Sjöman ja oikealla Rämäkän yrittäjä Joni-Matti Kuikka. Energiajuomayhtiön oma laji Alamäkiluistelu on energiajuoma- ja mediayhtiö Red Bullin alunperin lanseeraama laji, jossa neljä kilpailijaa luistelee noin puolen kilometrin mittaista alamäkeen rakennettua rataa. Radalla on hyppyreitä, pudotuksia ja haastavia mutkia, jotka karsivat laskijan pienemmästäkin virheestä. Lajissa kisataan käytännössä vain maailmanmestaruussarjassa. Päätapahtumat eli Red Bull Crashed Ice -tapahtumat järjestää Red Bull ja Riders Cup -osakilpailut ovat syntyneet lajiliiton toimesta. Riders Cup toimii myös väylänä muuten kutsukilpailuperiaatteella toimiviin Crashed Ice -tapahtumiin. Päätapahtumia on yhteensä neljä ja Riders Cupin osakilpailuja kuusi. Kummastakin saa maailmanmestaruuspisteitä. Crashed Ice -kilpailusta voi saada parhaimmillaan 1000 mmpistettä ja Riders Cupista 250. “Lopussa on iso floater-hyppyri, josta lentää jopa 10–15 metriä. Lopun ylämäessä voi joutua vähän luistelemaan, joten johtopaikka voi vaihtua vielä viimeisen viidenkymmenen metrin aikanakin”, kertoo Pihlainen. Vaikka Riders Cup -kilpailuihin voi periaatteessa osallistua kuka tahansa, karsii haastava rata ensikertalaiset kärkisijoilta. Uutta lajia voi kuitenkin kokeilemaan myöhemminkin. Joni-Matti Kuikan mukaan radalle pääsee myös kilpailujen jälkeen. “Rataa on tarkoitus pitää kunnossa myös pidemmälle talvelle. Se toimii virkistystoimintana esimerkiksi jääkiekkojoukkueille ja yrityksille”, Kuikka kertoo. Laji vaatii tasapainoa Alamäkiluistelusta puhutaan yleensä jääkiekkoilijoiden lajina, mutta se on vain osatotuus. ”Niinhän kaikki aina luulevat, että jos on pelannut kiekkoa, on automaattisesti hyvä” Arttu Pihlainen sanoo. Hän pitää hyvänä pohjana esimerkiksi new school -laskettelua. Vaikka suksien pinta-ala onkin luistinta huomattavasti suurempi, oppii rinteessä temppuillessa hallitsemaan itseään ilmalentojen aikana ja pumppaamaan vauhtia kumpareista. ”Kun mennään ylös ja alas, tulee kompressiota ja silloin ovat kiekkoilijat helisemässä”, Pihlainen sanoo. Vauhti saattaa kasvaa mäkeä laskiessa koviin lukemiin, jopa 60 kilometriin tunnissa. Toisin kuin voisi kuvitella, alamäkiluistelu ei ole kuitenkaan erityisen vaarallinen laji. Maailmanmestari pitää sitä jopa turvallisempana kuin laskettelua. “Jos kaatuu lätkäkamat päällä tasaiselle jäälle, niin mitä käy? Korkeintaan liukuu lumelle”, hän sanoo. Rautalampilehti 12/2015 8 Kaverusten esikoistyöstä menestys Kari Hotakaisen kirjoittama ja Martti Suosalon näyttelemä "Palvelija” on vetänyt jo puoli vuotta Helsingin Kaupunginteatterin Arena-näyttämön täyteen - ilta illan jälkeen. Savosta on tultu bussilasteittain näkemään huikean suosion saanutta yhden miehen monologia. Toini Imponen Helsinki Tänä iltana teatterin täyttävät pääasiassa keski-ikäset naiset. He ovat tulleet seminaariin. Lavalla luennoiva komisario kuvaa ihmismieltä: miten meistä jokaisesta on vinoon menneissä olosuhteissa väärintekijäksi. Tarina kulkee ja komisario muuntautuu muutamalla takinkäännöksellä, eleellä ja äänenpainolla kymmenen roolin esittäjäksi. Vaikka asia on vakava, tunnelma teatterissa on ajoittain kuin komiikkaillassa. "Karin tekstiä on mahtava näytellä. Voin luottaa tekstin voimaan ja siihen löytää helposti oikean rytmin. On se aika velho kirjoittamaan. Onneksi materiaalia ei mennyt hukkaan. Sitä jäi vielä kirjaksi asti. Taloudellista", Martti virnistää ja viittaa Finlandiaehdokaskirjaan ”Henkireikä”. Tekstin tuoma ystävyys Taiteilijakaverit ovat tunteneet toisensa jo vuosia. Ystävyys kasvoi tekstin kautta. Ensiyhteys syntyi, kun Hotakainen lähetti Suosalolle kirjeen Ryhmäteatteriin ja halusi tehdä Buster Keaton-kirjasta monologiesityksen. Teos oli Martin mielestä hyvä, mutta ajankohta ei sopinut. Sittemmin Suosalo näytteli Hotakaisen tekstiä ”Hukassa on hyvä paikka”-lastennäytelmässä ja ”Klassikko”-elokuvassa.Tapaaminen palvelija-aiheen parissa tuli vasta vuosia myöhemmin. "Kerran kun Kari ja Tarja olivat kylässä, aloin puhua, että palvelijuus kiinnostaa teemana. Omaa itseäänhän sitä tutkiskelee ja yrittää ymmärtää. Miksi on sellainen luonne kuin on. Löytää itsestään näitä palvelijan piirteitä. Kari oli pyöriskellyt samoilla vesillä", Suosalo kertaa ensitapaamisia. Kului aikaa, kunnes Hotakainen soitti Suosalolle, että haluaisi tehdä monologiesityksen aiheesta. "Kari rupesi kirjoittamaan. Puhuttiin pitkiä puheluita. Kerroin omia tuntemuksiani ja näkökulmiani aiheeseen. Kari sai siitä innoitusta työhönsä. Homma meinasi lähteä lapasesta, oli tulossa nelituntinen näytelmä. Siitä piti lähteä karsimaan", Suosalo kertaa yksinpuhelun synnytystuskista. Molemmille miehille Palvelija on uusi kokemus: Suosalon ensimmäinen oma ohjaus ja Hotakaisen ensimmäinen näytelmäkirjoitus. Dramaturgi Henna Piirto auttoi alkuun tekstin muokkaamisessa ja loppuvaiheessa Suosalon hyvät ystävät Raila Leppäkoski ja Pentti Kotkaniemi tukivat ohjauksessa. "Muodon kehitin alusta asti itse. Halusin hyvin minimalistisen tyylin. Samanlaista estetiikka, kuin olen toteuttanut Mielipuolen päiväkirjassa." "Kyllä tämä on Karillekin ollut jännittävä paikka esikoisnäytelmäkirjailijana. Nyt salit on loppuunmyyty ja homma jatkuu keväällä. Saadaan olla ylpeitä", Suosalo toteaa terveellä itsetunnolla. Sydämen palvelija Menettämättä metriäkään miehisyyttä Rautalampilehti 12/2015 9 TAPIO VANHATALO / HELSINGIN KAUPUNGINTEATTERI Teflon Brothers päättää keikkavuoden Rautalampi Ay ay ay, mitä tunnelmaa! Ravintola Nuapurin keikkavuoden huipentaa suosittu räp-yhtye Teflon Brothers. He esiintyvät Rautalammilla uudenvuodenaattoa edeltävänä päivänä. Pyhimyksen, Volin ja Heikki Kuulan muodostama yhtye on viimeisen parin vuoden aikana onnistunut leppoisan menevillä rytmeillä ja pilke silmäkulmassa tehdyillä sanoituksilla kampeamaan biisin toisensa perään soittolistojen kärkisijoille. Tunnetuimpia heidän biisejään ovat Pämppää, Ay Ay Ay ja Maradona (kesä ‘86). Teflon Brother on perustettu Helsin- Martti Suosalo paljastaa avoimesti, että toisten palveleminen on hänelle mieluisaa ja mielekästä. "Olen oikeasti palvelijaluonne. Olen tutkinut sitä ja puhunut siitä ääneen, että saan oikeutuksen luontaiselle tavalleni elää. Muistan aina, kun pappi vihkipuheessaan sanoi, että 'kilvoitelkaa toistenne palvelemisessa'. Se on hyvä ohje. Palvelemisesta tulee hyvä mieli. Se ei ole heikkoutta, vaan vahvuutta", Suosalo painottaa. "Tässä näytelmässä Karia kiinnosti, miten ihmiset toimivat eri palveluammateissa. Miten heidän arjen ongelmansa heijastuvat työhön. Ja miten jopa poliisia voi palvelijana käyttää siviilissä hyväksi." Näytelmän teksti tuo peilin katsojan eteen: jokainen meistä on kykenevä poikkeaviin tekoihin. Palvelijan työssä elämäntilanne voi olla niin epätoivoinen tai pinna voi kiristyä niin, että seuraukset puidaan oikeussalissa. "Kun me näemme tappajan usein epäonnistuneena rikollisena, näytelmän rikoskomisario tai Kari näkee hänet ihmisenä, joka käyttäytyy poikkeavalla tavalla", Suosalo täsmentää. Suosalo näkee Palvelijassa paljon ystäväänsä. Hän vertaa, että ei Shakespearekaan kerro Halmetissa Tanskan hovista, vaan omasta elämästään. Näytelmäkirjailija asettaa itsensä esille tekstinsä kautta. "Voin ajatella tämän tekstin niinkin, että aina kirjailija kertoo itsestään. Karihan se siinä muita tarkkailevana ja toisenlaisia näkökulmia ihmismieleen hakevana rikoskomisario Jylhämönä puhuu. Ja tavallaan minäkin omasta kokemuksestani, painottamalla, rytmittämällä ja tauottamalla tekstiä," Suosalo miettii. Hän tunnistaa Hotakaisessa paljon samankaltaisuutta. Samanlainen huumori ja vähäeleisyys. Suorastaan karu, mutta inhimillinen tapa tehdä työtä, suhtautua asioihin ja ihmisiin. "Me ollaan molemmat juuri niitä tyyppejä, jotka vedetään taikuriesityksessä vastentahtoisesti lavalle", Suosalo naurahtaa. Oivallusten teatteria Nyt - puoli vuotta ensi-illan jälkeen näytelmä alkaa olla kuosissaan. Seminaaritunnelma toimii salissa tiiviin vastavuoroisena. "Minulla alkaa aina 30:n näytöksen jälkeen varmistua tunne, että nyt se on kohdillaan. Hotakaisen toteava teksti on samanlaista, kuin Aleksis Kiven kirjoittama. Se kertoo kaiken. Näyttelijän tai ohjaajan ei kannata puuttua siihen, vaan kertoa asia kuuluvalla äänellä. Karin tekstiin rytmi tulee vaistomaisesti", Martti kertaa monien roolien työstämistä. Näytelmien analysoinnin ja eri tasojen etsimisen Suosalo jättää kokonaan kirjailijan ja katsojan väliseksi. Hän ei halua mennä tekstin eteen ja estää katsojaa löytämästä. "Usein en ymmärrä, mille ihmiset nauravat, kun sanon vain totisena tekstin. Huumori näyttää olevan tahatonta komiikkaa, jossa tekstin hauskuus tulee esiin. Karin kirjoitus on oivaltavaa. Minun tarkoitukseni on palvella tekstiä ja antaa katsojan kokea se omalla tavallaan", Suosalo pohtii hikistä urakkaansa. Se on kannattanut. Näyttelijä on saanut yleisöltä mahtavia palautteita vuoropuhelussa yleisön kanssa. Virsiä on laulettu kurkku suorana. Jotkut ovat papin roolista ja virrenveisuusta pahastuneet, mutta kun kysyn vieressä istuvilta vanhemmilta naisilta asiaa, he toteavat sen kuuluvan olennaisesti taideteokseen. gissä vuonna 2006. 9 vuotisen historiansa aikana he ovat julkaisseet neljä albumia, joista viimeisin “Isänpäivä” on ylittänyt platinalevyn rajan. Omaleimaisten musiikkivideoiden lisäksi bändi on tunnettu erikoisista tempauksistaan myös keikkalavojen ulkopuolella. Esimerkiksi viime vuonna he laittoivat nettihuutokauppa Huuto.netiin myyntiin pääsyn mukaan bändiin. Pokeriammattilainen Ilari Sahamies voitti huutokaupan ja lunasti paikkansa yhtyeessä 50 000 eurolla: Sahamiehen räppäystä kuullaan muun muassa yli 10 miljoonaa katselukertaa Youtubessa keränneessä hittibiisissä “Pämppää”. Rautalampilehti 12/2015 10 Satulateatteri seilaa muinaisella Välimerellä Satulateatteri seilaa tammikuussa muinaisella Välimerellä. Homeroksen Odysseiaan perustuvan tekstin on näyttämölle sovittanut Jukka Virtala, käsikirjoitus on Aino Utriaisen käsialaa. Iiro Lyytinen Rautalampi Kadonnut Odysseus saa ensi-iltansa Rautalammin kirjaston Kivijalassa perjantaina 15. tammikuuta. Muut näytökset ovat samana lauantaina. Satulateatterin ohjaajana debytoi tänä vuonna Jukka Virtala. "En tiennyt ryhmästä paljoakaan, kun valitsin tekstin. Siksi valitsin tekstin, jossa on runsaasti rooleja ja tapahtumia. Näkisin, että tällainen klassikko tuo myös hyvää vaihtelua, viime vuonnahan Satulateatteri esitti modernin, kotimaiseen lähihistoriaan perus- tuvan Juice-musikaalin. Tämä on siirto ihan täysin toiseen laitaan", Virtala pohtii. "Klassikot eivät vanhene. Homeroksen tekstissä esiintyvät arkkityypit elävät tänäkin päivänä", hän jatkaa. Näytelmän käsikirjoituksen on Homeroksen tekstin pohjalta kirjoittanut lukiolainen Aino Utriainen. Myös Kadonnut Odysseus sisältää paljon musiikkia, liikettä, tanssia ja rummutusta. Musiikista vastaa Anneli Tarvainen, tanssikohtauksista Hanna Vilander ja rummutusta on ollut opettamassa Jouni Kurki. Virtala kertoo, että hän on näyttämösovituksessa pyrkinyt mahdollisimman monipuoliseen tilan käyttöön. "Lavastus on hyvin riisuttu. Tila pyritään tekemään näyttelijöiden sijoittelulla, valolla ja liikkeellä", hän sanoo. Liput näytelmään maksavat 8 euroa. Niitä saa ennakkoon Arttelista. Rockmuusikoilta musiikintäyteinen pikkujoulu kaikelle kansalle Rautalampi Rautalammin Rockmuusikot järjestää 19. joulukuuta pikkujoulut Ravintola Nuapurissa. Yhdistys lupaa, että meno on vähintään yhtä railakasta kuin aikaisempinakin vuosina. Illan pääesiintyjänä on Pleasurizer. "70-luvun disko ja funk saavat toisensa peilipallon alla", yhtyeen basisti Jari Särkkä kuvaillee. Visuaalisuuteen ja asusteisiin panostanutta Pleasurizeria avaruuslaivan kapteenina luotsaa Mika Jaatinen, joka soittaa yhtyeessä koskettimia. Solisteina ovat Titta Kauppinen ja Oili Törmänen, kitaroissa Jukka Vehviläinen ja Jarski Kokkola. Rumpuja soittaa kaikkien rautalampilaisten tuntema Antero Jetsu. Lavalle nousevat myös emäpitäjän oma kauhuprogen pioneeri Makrofagi sekä rautalampilais-äänekoskelainen Duo Vitri & Korhonen. Liput Rockmuusikoiden pikkujouluihin maksaa 8 euroa. Pleasurizer nousee lavalle illan pääesiintyjänä. Rautalampilehti 12/2015 MISSÄ HÄN ON NYT? HYVÄÄ JA TURVALLISTA JOULUA JA UUTTA VUOTTA 2016! TIINA KUUKKANEN Kaikki mitä autosi tarvitsee Keijo Ikonen pokkasi marraskuun lopulla Seniorilaulajien Suomen mestaruuden Turussa. Tyttö metsässä siivitti Suomen mestaruuteen Rautalampilaislähtöinen Keijo Ikonen voitti Seniorilaulaja SM 2015 -kilpailun marraskuussa. Iiro Lyytinen Kuopio Keijo Ikonen kertoo lauluharrastuksen alkaneen jo koulun alaluokilla. "Lauloin usein joulu- ja kevätjuhlissa. Ainakin kappale Kotimaani ompi Suomi on jäänyt mieleen. Koulun jälkeen laulaminen jäi sitten vähemmälle", hän kertoo. Harrastus syttyi uudelleen 2000-luvun taitteessa karaoken myötä. Viimeisten kymmenen vuoden ajan Keijo on ottanut harrastuksen tosissaan ottaen laulutunteja ja osallistuen myös kilpailuihin. Vuonna 2012 Ikonen voitti Savon Seniori -laulukilpailun. Finaaliin oli saapunut kannustusjoukko limusiinilla entisestä kotipaikasta Rautalammilta. Viimeisin ja merkittävin voitto tuli marraskuussa, kun Ikonen valittiin Suomen Seniorilaulaja SM 2015 -kilpailun voittajaksi. "Kilpailun taso oli minun mielestä kova, mutta tuntuu että olen kehittynyt myös itse", Ikonen kuvailee. Teemana kilpailussa oli tänä vuonna Olavi Virta, jonka syntymästä on kulunut 100 vuotta. Voittoisana finaalikappaleena Ikosella oli Tyttö metsässä. "Tietenkin on tärkeää, että osaa valita itselleen ja omalle äänelleen sopivan kappaleen", sanoo Ikonen, joka muutoinkin laulaa pitkälti iskelmää, Virran lisäksi esimerkiksi Kari Tapiota ja Jari Sillanpäätä. "Olen kuitenkin moniruokainen, gos- pelkin menee", hän jatkaa. Suuri kiitos kilpailussa menestymisestä kuuluu Ikosen mukaan hänen laulunopettajalleen Kirsi Rissaselle. Keijo kertoo keskittyvänsä kahteen tai kolmeen kilpailuun vuodessa. "Matkustamista riittää, tämänkin kilpailun alkukarsinta oli Kuopiossa, mutta jatkoerät Tallinnan laivalla, Ikaalisessa ja Turussa. Mutta toisaalta tämä on harrastus josta itse pidän." Rautalampi on toinen koti Keijo Ikonen syntyi Rautalammilla vuonna 1961. Armeijan jälkeen muutti töiden perässä kuopioon 1980-luvun alussa. Hän on edelleen saman työnantajan, Samesor Oy:n palveluksessa. "Kyllähän se harvinaista taitaa nykypäivänä olla. On käynyt hyvä tuuri", hän naurahtaa. Hän kuvailee Rautalampia toiseksi kodikseen, jonka merkitys on iän karttumisen myötä entisestään korostunut. "Nuorena on helppo lähteä, mutta vanhemmiten jonkinlainen kotiseutukaipuu alkaa vetämään takaisin. Paljonhan Rautalammilla on myös sukulaisia ja ystäviä. Myös äiti asuu edelleen Rautalammilla ja hänen luonaan tulee vierailtua säännöllisesti." Rautalammilla käydessä tulee vierailtua myös paikallisissa karaokepaikoissa. Hän kehuu niin Ollin karaoken kuin Nuapurin karaokenkin kestävän hyvin vertailun isompien kaupunkien ravintoloihin. Saattaapa joulun aikaan olla hyvinkin mahdollista, että Seniorilaulun Suomen mestaria pääsee siis kuulemaan myös Emäpitäjän karaokeravintoloissa. OLIPA KYSEESSÄ määräaikaishuolto, huolto- tai korjaustarve, ilmastointihuolto, polttimoiden vaihto, akun tarkistus, öljynvaihdot, rengastyöt tai lisälaiteasennus – saat ne ja monet muutkin palvelut PAIKALLISESTA AUTOASI-KORJAAMOSTA LÄHELTÄSI. – Ajaminen on turvallisempaa kun auto on kunnossa. Ajoissa tehdyt huoltotoimet säästävät sinut ylimääräisiltä ikäviltä yllätyksiltä. Palvelemme myös joulun välipäivinä. Tervetuloa! ILMASTOINTIHUOLLOT öljynvaihdot vaihteiston pesu huollot ja korjaukset autolämmityslaitteet akut ja renkaat... Varaa aika tai pyydä meiltä tarjous! Autoasi-korjaamot lähelläsi hoitavat ammattitaidolla kaikki autosi korjaus- ja huoltotoimet rengastöistä lisävarusteiden asennukseen. Muista myös varaosa- ja tarvikemyynti. Tervetuloa! TEBOIL SUONENJOKI Koulukatu 1 77600 SUONENJOKI puh. 020 793 1652 [email protected] ma–pe 8.00–16.00 AUTOKORJAAMO MIETTINEN Harjukatu 3 77600 SUONENJOKI puh. 017 512 535 [email protected] ma–pe 8.00–16.30 RAUTALAMMIN AUTOAPU OY Koritie 6 77700 RAUTALAMPI puh. 017 530 655 [email protected] ma–pe 8–17 AUTOASI KORJAAMO HAUKKA Haukantie 120 77700 RAUTALAMPI puh. 040 554 1691 [email protected] ma–pe 8.00–16.30 autoasi.fi Rautalampilehti 12/2015 12 IIRO LYYTINEN Mari Kaislasuolla on itsellään vahva koiratausta. Esimerkiksi pelastuskoiratoimintaa hän on harrastanut jo 15 vuotta. Studio Karvakorvat trimmaa, pesee ja kouluttaa koiria Mari Kaislasuon Studio Karvakorvat tarjoaa trimmaus- ja pesupalveluita sekä koirakursseja Rautalammilla ja Kuopiossa. Iiro Lyytinen Rautalampi Studio Karvakorvat on melko tuore yritys. Mari Kaislasuo perusti yrityksen jo opiskellessaan eläintenhoitajan ammattitutkintoa Ylä-Savon ammattiopistossa. NY-harjoitusyrityksenä toimintansa aloittanut Studio Karvakorvat muuttui toiminimeksi viime maaliskuun alussa. "Oli helpompi lähteä yrittäjäksi, kun oli jo kokemusta yrittäjyydestä ja saanut vähän asiakaskuntaakin.", Kaislasuo sanoo. Hänellä itsellään on vahva eläintausta. Pelastuskoiratoimintaa hän on harrastanut jo viisitoista vuotta ja toiminut lisäksi koulutusohjaajana ja käynyt kilpailuissa. Kun alkuperäinen koulutus vielä oli tallimestari, ei liene ihme, että veri veti varastotöistä takaisin eläinten pariin. Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2016 ” Jäljestys on hyvää virikettä koiralle, vaikkei tähtäisikään kokeisiin. Studio Karvakorvat toimii Kuopiossa ja Rautalammilla. Niin sanottuja kotitrimmejä Kaislasuo tekee kaikille koiraroduille, näyttelytrimmit onnistuu snautseriroduille ja irlanninterriereille. Trimmausta hän tekee molemmilla paikkakunnilla. Kaikkien koirarotujen pesut onnistuvat Kuopiossa, Rautalammilla tilat mahdollistavat toistaiseksi vain pienempien rotujen pesemisen. Myös kynsien leikkaaminen ja tassujen siistimiset onnistuu. "Homma tehdään aina eläinyksilön ehdoilla, oli kysymyksessä sitten trimmaami- nen tai koulutus. Oikeastaan trimmaustilannekin voi olla koiralle koulutustilanne", Kaislasuo kertoo. Kursseja ihan tavallisille koiranomistajille Yrityksen koulutuspalveluihin kuuluvat pentukurssit, arkitottelevaisuuskurssit sekä kurssit käyttäytymiskokeeseen valmistautuville. Lisäksi tarjolla on jäljestyksen alkeis- ja jatkokurssi. "Kurssit on kohdennettu kotikoiranomistajille ja palveluskoirakokeisiin aikoville. "Esimerkiksi jäljestys on hyvää virikettä koiralle vaikkei tähtäisikään kokeisiin", Mari vinkkaa. Pentukurssia hän sen sijaan suosittelee kaikille pentukoiran omistajille. "Pienen pennun kanssa suosittelen tulemaan kurssille heti, kun rokotukset on kunnossa. Kun koira on vielä leimautunut omistajaansa eikä niin kiinnostunut ympäristöstä, on kouluttaminen huomattavasti helpompaa kuin vanhempana", hän toteaa. Arkitottelevaisuuskurssi on tarkoitettu aikuisemmille koirille, mutta myös sille Kaislasuo suosittelee osallistumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kursseilla hän suosii pieniä ryhmiä, jolloin koulutus voidaan järjestää eläinyksilöiden ehdoilla ilman pitkiä odotuksia. Kurssille otetaankin maksimissaan kuusi koiraa kerrallaan. "Haluan tarjota jokaiselle koiralle yksilöllisiä harjoituksia, että kurssille osallistumisesta olisi oikeasti hyötyä. Rautalammilla olen jo pitänyt yhden arkitottelevaisuuskurssin, nyt meneillään on pentukurssi. Koulutuspaikkoina on toiminut Sepon Kalusteen piha ja myös lukion kentällä koulutuksia on lupa järjestää", sanoo Mari Kaislasuo. Useimmat kurssit kestävät noin puolitoista kuukautta sisältäen yhden teoriakerran ja viisi kertaa käytännön harjoitteita. Rautalampilehti 12/2015 13 Yrittäjät kampanjoivat omalta kylältä ostamisen puolesta Joulupassikampanjassa muistutetaan oman paikkakunnan palveluista joulun alla. Rautalampi Rautalammin Yrittäjät muistuttavat paikkakuntalaisille, että oman kylän palveluiden käyttäminen on ainoa tapa turvata palveluiden tulevaisuus. "Joulu on yksi merkittävimmistä sesongeista myös paikallisille yrittäjille. Sillä todellakin on merkitystä, missä jouluostokset tehdään", yhdistyksen puheenjohtaja Iiro Lyytinen sanoo. "On selvää, että kaikkea ei läheltä saa, mutta sen varjolla kaikkia ostoksia ei kannata tehdä isoissa kaupungeissa", hän jatkaa. Kampanja toteutetaan tänä vuonna joulupassikampanjana. Kampanjassa mukana olevista yrityksistä tehdyistä yli viiden euron jouluostoksista saa merkinnän passiin. Kun passissa on kolme merkintää, sen voi palauttaa Artteliin, Pestariin ja Kerkonkosken Puotipiikaan. Joulupasseja jaetaan kampanjassa mukana olevissa yrityksissä. "Summa haluttiin pitää pienenä, että myös lap- IIRO LYYTINEN Merkinnän joulupassiin voi saada vaikkapa ostamalla kaloja joulupöytään. set voivat osallistua", Lyytinen kertoo. Kampanjassa mukana on yli 20 rautalampilaista yritystä, joiden tuotteita ja palveluita on myös arvonnan palkintona. Joulupassikampanjan palkinnot arvotaan uuden vuoden vastaanotossa Rämäkällä. Tavoittavimmat paikallismediat! Kuusilahja-keräys toteutetaan jälleen Rautalampi Rautalammilla järjestetään jälleen Kuusilahja-keräys. Keräyksen järjestää tänä vuonna Mannerheimin Lastensuojeluliiton Rautalammin paikal- lisyhdistys. Keräyksen kohteena ovat lapset ja lapsiperheet, joille lahjat osoitetaan kunnan perhetyön kautta. Lahjoja kerätään 19. joulukuuta asti Pestarin Valinnassa ja Rautalammin kirjastossa. Keräyspaikoissa on kuuset, joista voi noutaa pakettikortin, jossa kerrotaan lahjansaajan sukupuoli ja ikä. Lahjat paketoidaan ja tuodaan keräyspisteisiin. Lahjansaajien henkilöllisyys ei tule lahjan antajan eikä keräyksen järjestäjien tietoon. IIRO LYYTINEN BBAT laajentaa Rautakunnon tarjontaa Rautalampilainen Fysioterapia Rautakunto tuo saataville uuden fysioterapiamenetelmän. BBAT eli Basic Body Awareness Terapia on psykofyysinen fysioterapiamenetelmä, jonka tavoitteena on tarjota ihmiselle keinoja saada omat terveyttä edistävät voimavarat käyttöön. Iiro Lyytinen Rautalampi Terapia koostuu yksinkertaisista liikeharjoitteista, joissa keskeistä on tietoinen läsnäolo omassa kehossa ja liikkeessä. " Liikeharjoitteiden avulla BBAT kokoaa yhteen tasapainon, vapaan hengityksen sekä tietoisen läsnäolon" kertoo BBAT:aa opiskeleva fysioterapeutti Karoliina KaipiainenOuaiche. Harjoituksia tehdään niin kävellen, seisten kuin makuulla ja istuenkin. Niihin sisältyy yksilöharjoitusten lisäksi pariharjoituksia, äänenkäyttöharjoituksia sekä pehmytosakäsittelyä. Uutta menetelmää pääsee kokeilemaan ryhmässä Karoliina Kaipiainen-Ouaichea kiehtoo BBAT:n kokonaisvaltainen lähestymistapa. i rautalampilehti.f Uusi BBAT-ryhmä starttaa Rautakunnolla tammikuussa. Karoliina Kaipiainen-Ouaiche opiskelee menetelmää nelivuotisessa koulutusohjelmassa, josta takana on jo reilu puolet. "Tuomme menetelmän nyt asiakasryh- mille. Tammikuussa alkaa ensimmäinen pienryhmä, jossa menetelmään pääsee tutustumaan", Karoliina Kaipiainen-Ouaiche kertoo. "Keskeiset elementit ovat tasapaino, vapaa hengitys ja läsnäolo. Pienryhmätapaamisia on kymmenen kertaa, minkä lisäksi ryhmään osallistuville kuuluu yksilötapaamiset alussa ja lopussa. Ryhmästä saatavilla eväillä harjoituksia voi jatkaa myös omatoimisesti. Hän suosittelee menetelmää esimerkiksi stressistä, uupumuksesta, tai kroonisesta kivusta kärsiville sekä kertoo menetelmällä olevan positiiviset vaikutukset unen laatuun. Lääkärin lähetteellä pienryhmämuotoisesta fysioterapiasta on mahdollisuus saada Kelan korvaus. "Itseäni kiehtoo kokonaisvaltainen lähestymistapa ja tästä tulee hyvä ja tarpeellinen lisä Rautakunnon muihin palveluihin." BBAT:n historia ulottuu 1960-70 lukujen Ranskaan, jossa Jaque Dropsy kehitti terapiamenetelmän psykotoni, mikä sisältää teorioita ihmisen olemassaolosta ja liikkumisen ulottuvuuksista. 1970 luvulla ruotsalainen fysioterapeutti Gertrud Roxendahl alkoi soveltaa mentelmää fysioterapiaan, kehittäen BBAT fysioterapiamenetelmän. Hän väitteli aiheesta vuonna 1985. BBAT on havaittu kliinisesti vaikuttavaksi menetelmäksi muun muassa kipukuntoutuksessa ja masennuksen hoidossa. BBAT:lla on tutkitusti positiivisia vaikutuksia myös muun muassa syömishäiriöiden ja fibromyalgian sekä traumatisoituneiden hoidossa. Rautalampilehti 12/2015 14 IIRO LYYTINEN Poimala i v e l a K n e Kyläläin “Minä en jätä musiikkia, jos ei musiikki jätä minua" Viimeiset tanssit Syväjärven lavalla tanssittiin juhannuksena 1968. Sen jälkeen paikalla rakennettiin huonekaluja ja kalusteita 1980-luvun lopulle saakka. Rautalampilehti 12/2015 15 IIRO LYYTINEN Kalevi Poimala lupaa etsiä soittajat vanhan ajan tanssiorkesteriin, jos hänen itse valmistamansa kontrabasso löytää tien maailmalta kotiin. Iiro Lyytinen Rautalampi “Minä en jätä musiikkia, jos ei musiikki jätä minua”, mies vannoo. Poimala myöntää, että yksinäisyydessä vaimon kuoltua kesällä 2007 on ollut täytettävää. Lähes 50 vuoden mittaisen yrittäjäuran tehnyt Poimala on eläkkeellä muun puuhastelun ohessa kirjoittanut useamman omakustanneteoksen. Karaokea hän laulaa “Tuhoojapartiossa”. Sodasta jäi jäljet Kalevi Poimala syntyi elokuussa 1937. Hän on 9-henkisen sisarusparven kolmanneksi vanhin. Vanhemmat Eino ja Helvi olivat kotoisin Konnevedeltä. Perhe asui Kilpimäellä sijainneessa Laakkolan kartanon torpassa, jonka asumisoikeutta vastaan piti tehdä töitä kartanolle. Kalevi oli talvisodan syttyessä kaksivuotias. Varhaislapsuutta varjostanut sota on jättänyt jälkensä. Kalevi muistaa, miten isä lähti jatkosotaan kesken heinänteon. “Kello 11 aamupäivällä isä löi talikon maahan ja sanoi, että ‘tämä mies lähtee nyt sotaan’.” JR 28:n sotilaat kokoontuivat suojeluskuntatalon (myöh. seurantalo) eteen ja lähtivät marssien kohti Suonenjoen asemaa. Kotirintamalla vaarat olivat toisenlaiset kuin taisteluissa. Kalevi muistelee, miten maantiellä liikkui monenlaista kulkijaa, ja aina sai olla varuillaan. “Äiti piti oven vieressä koivun pätkää, jolla pystyi tarvittaessa puolustautumaan. Joskus sitä piti käyttääkin.” Rauhan tuleminen oli hieno asia. Sen myötä tuli myös evakot. Poimaloiden 11-henkiseen perheeseen niitä sijoitettiin neljä. “Muistan kun evakot tuli. Meille tuli vanha mummo ja pappa sekä kaksi nuorempaa tyttöä. Pappa sanoi tullessaan ‘me oomma Tuppiloit Suistamon Pyörittäjän kylästä’. Evakoista oli huolehdittava ja heille oli hommattava ruoka. Se oli vaikea tehtävä enkä vieläkään ymmärrä miten äiti siitä selvisi, kun lapsia oli muutenkin niin paljon ja ruoka kirjaimellisesti kortilla.” “Siitä kuitenkin selvitiin, eikä pahoja muistoja ole jäänyt. Jonkin vuoden kuluttua Tupit muuttivat Saarijärvelle”, hän jatkaa. Metsätöissä ja tanssilavoilla Perhe muutti vuonna 1945 Hallapurolle torppaan, jonka vanhemmat saivat lahjoituksena Laakkolan tilan hyväksi tehdystä työstä. “Elämä jatkui työn ja kiireen keskellä. Olin kansakouluiässä mutta lomapäiviä en muista viettäneeni. Jos ei ollut koulua, olin rakentamassa peltoa tai metsätöissä. Oppilaita kansakoulussa oli niin paljon, että koulua käytiin aamu- ja iltavuorossa”, Poimala muistelee. Metsätöiden myötä syntyi kiinnostus puuta kohtaan, josta myöhemmin tuli ammatti. 1950-luvun puolivälin jälkeen Kalevi sai valmiiksi kontrabasson, jota hän alkoi soittaa vuonna 1958 perustetussa Antero Matilaisen yhtyeessä. Kalevi soitti myös klarinettia ja tuurasi tarvittaessa kitaristia. “Soittoja oli paljon, parhaillaan seitsemänä iltana viikossa. Oli tanssilavoja ja muita huvitapahtumia, jotka normaaliin tapaan päättyivät tunnin tai puolentoista mittaisiin tansseihin. Lähiseudun tanssilavat tuli tutuksi – ja niitä oli paljon”, hän huokaa. Kontrabasson lisäksi Kalevi muistaa tehneensä parisenkymmentä kitaraa, joista aina- "Takki alkaa olla tyhjä", sanoo Kalevi tänä syksynä ilmestyneiden teosten Sota nauraa ja Pakoon Petsamosta jälkeen. KALEVI POIMALAN PERHEALBUMI Sisä-Savon Messut Rautalammin 425-vuotisjuhlavuonna 1986. Messupäällikkönä toiminut Kalevi yhteiskuvassa messujen juontajana olleen Riitta Väisäsen kanssa. kin osa on soittokunnossa edelleen. Yhtyeen toiminta päättyi vuonna 1962, kun nuorilla soittajilla alkoi olla niin paljon omia töitä, ettei soittamiseen riittänyt aikaa. Tuolloin lähti maailmalle myös kontrabasso. Basso oli muutamia vuosia Kuopiossa, josta se on erinäisten vaiheiden jälkeen päätynyt ilmeisesti keräilijälle. “Minä en ole bassoa koskaan myynyt pois, mutta se on teillä tietymättömillä. F-aukosta näkyy tekijän eli minun signeeraus. Jos sen saan takaisin, perustan vanhan ajan tanssiorkesterin, jos vain löydän soittajia”, Poimala lupaa pilke silmäkulmassa. Rakkautta ensisilmäyksellä Vaimonsa Eilan Kalevi tapasi juhannuksena 1960 Kauhajoella. “Kunnansairaalan parkkipaikalla. Se oli rakkautta ensisilmäyksellä”, Kalevi huokaa. Juhannusta Pohjanmaalla Kalevi oli viettämässä veljensä Olavin kanssa, jonka vaimo puolestaan oli Eilan serkku. Neljän vuoden seurustelun jälkeen pari vihittiin Kauhajoella marraskuussa 1964. Lapsia on kolme: Anneli, Jarmo ja Mirja. Lapsenlapsia on niin ikään kolme. “Jätin valinnan paikkakunnasta Eilalle, joka valitsi Rautalammin, koska täällä on paljon vettä ja kauniit maisemat. Siinä hän kyllä oli oikeassa.” Tavoitteena ollutta 50-vuotishääpäivää olisi juhlittu viime vuonna, mutta kohtalo määräsi toisin. Eila menehtyi kesällä 2007. “Mielestäni se oli turha kuolema. Jo pitkään oireet viittasivat sepelvaltimotautiin, mutta hoidot oli ihan muihin sairauksiin”, Kalevi sanoo. “Yhden kerran olen pärjännyt verottajalle” Kalevi osti yhdessä veljiensä Olavin ja Esan kanssa Rautalammin entisen meijerin vuonna 1964. Seuraavana kesänä paikkakunnalla aloitti toimintansa uusi puusepänliike Veljekset Poimala. 1970-luvun puolivälissä Kalevi osti Eilan kanssa Rautalammin Urheilijoiden entisen tanssilavan Syväjärven rannalta, ja jatkoi toimintaa nimellä Kalevi Poimala & co. “Aluksi meillä oli tarkoitus perustaa mattokutomo. Räsymatoille oli kysyntää ulkomailla, mutta investointi olisi ollut liian suuri eikä avustuksia saatu. Päädyttiin kuitenkin jatkamaan puualalla ja valmistettiin huonekaluja ja keittiökalusteita. Myöhemmin toiminta laajeni piharakennuksiin, saunoihin ja hirsimökkeihin”, Poimala kertoo. ” Niin teinkin. Kävelin Osuuspankkiin hakemaan rahaa ja lähdin ostamaan konetta. 1960-luvun lopulla vientikauppa kuitenkin alkoi – joskaan ei matoilla, kuten alkuperäinen suunnitelma oli. Poimalat sahasivat koivusta kengännumeroiden mukaan mitoitettuja kakkosnelosen pätkiä hollantiin “hollannikkaiden” pohjiksi. “Sain verottajalta kirjeen ja ukaasin kovista veromätkyistä, sillä emme olleet maksaneet liikevaihtoveroa Hollantiin myydyistä tuotteista. Vastasin kirjelmään, että minun tiedon mukaan vientikauppa on liikevaihtoverosta vapaata. Myöhemmin verottaja vastasikin minun olevan oikeassa ja luopui vaatimuksestaan. Se on ainoa kerta, kun olen verottajalle pärjännyt”, hän huokaa. “Lisäveroja olen sen sijaan maksanut omista ajoista yrityksen kuorma-autolla, vaikka minulla oli esittää taksikuitit ja auton vuokrakuitit omista ajoista. Kerran verottaja arvioverotti kalustevalmistuksen, koska katsoi katteen olevan liian matala vaikka yritin osoittaa, että päätuote onkin hirsirakennukset. Vieläkin kismittää, toivottavasti verottaja on nykyään yrittäjämyönteisempi.” Entinen tanssilava kävi pian ahtaaksi, ja yritykselle rakennettiin 1980-luvun lopussa uusi halli Toholahteen. Työntekijöitä oli parhaillaan toista kymmentä. “Hirsimökkien kysyntä kasvoi 1990-luvun alussa kovasti ja tarvittiin puoliautomaattinen kone hirsien salvostukseen. Siihen haettiin avustusta Keralta, jonka yritystutkija kuitenkin sanoi lähtiessään, että ‘Kalevi, sinä ostat tämän koneen vaikka emme avustaisi sinua yhtään.’ Niin teinkin. Kävelin Osuuspankkiin hakemaan rahaa ja lähdin Muurameen ostamaan konetta.” Yrittäjäaktiivi Yrittäjän asialla Kalevi on ollut aktiivinen. Hän oli vuonna 1985 perustamassa omaa yrittäjäyhdistystä Rautalammille. “Aikaisemmin oltiin mukana Suonenjoen kanssa yhteisessä yhdistyksessä. Eräänä iltana oltiin matkalla kokouksesta kotiin kun Jääskeläisen Kauko taisi ehdottaa, että olisi parempi perustaa oma yhdistys”, Kalevi muistelee. Työtä yhdistyksessä riittikin ja myöhemmin Kalevi valittiin yhdistyksen ensimmäiseksi kunniajäseneksi. “Monena jouluna pystytettiin kuusia kiviaidalle – aina räntäsateessa. Sisä-Savon Messut olivat valtava voimainponnistus ja messutoimikunnan talkoissa riitti töitä melkein uupumukseen asti. Muistot on kuitenkin hyvät”, hän naurahtaa. Kalevi toimi messupäällikkönä ensimmäisillä Rautalammilla järjestetyillä Sisä-Savon Messuilla vuonna 1986. 1990-luvun lopulla yhdistyksen johdolla tehtiin Rämäkän toiminnan elvyttämissuunnitelmia. “Päärakennukseen suunniteltiin toinen majoituskerros, ravintolan yhteyteen 6-kulmainen erillinen kabinetti ja rinteen sisälle louhittava saunaosasto. Messilästä olisi saatu purkupalkalla vesiliukumäki. Suunnitelmat eivät kuitenkaan ottaneet tuulta alleen.” Sota nauraa ja Pakoon Petsamosta Viime vuodet Poimalalla on kulunut kirjaprojektien parissa. Kaksi viimeisintä teosta ovat sotilashuumorin vitsikirja Sota nauraa sekä fiktiota ja faktaa yhdistelevä Pakoon Petsamosta. Kirjoja hän myy itse ja niitä on saatavilla myös Rautalammin museossa ja kirjastossa. “Elämän varrella on tarttunut vitsejä, joita olen kirjoittanut muistiin. Lisäksi olen haastatellut sotaveteraaneja. Jossain vaiheessa papereita ja lappuja oli niin paljon, että päätin koota ne teokseksi.” Apuna Poimala on käyttänyt Kansa taisteli -lehteä, jonka artikkeleista on niin ikään poimittu vitsejä ja sutkauksia. “Vaikka sota on sota, huumori pitää ihmisen pinnalta. Sen ovat vahvistaneet myös rintamalla olleet veteraanit.” Pakoon Petsamosta on puolestaan tarina perheestä ja sen jatkuvista evakkomatkoista. Tarina alkaa Hammerfestistä vuonna 1890 ja päättyy Kiirunaan vuonna 1945. “Ensin tuli tuhosi Hammerfestin ja koko kaupungin asukkaat joutuivat pois. Perhe päättyy pohjois-Norjaan Gamvikiin, jossa pohjoismyrsky puolestaan työnsi jäät kaupungin päälle. Pakomatka jatkui Petsamoon, mistä jouduttiin pakoon sodan takia. Historialliset tapahtumat ja maantiede ovat faktaa, mutta tarina kokonaan kuvitteellinen”, Poimala kertoo. Rautalampilehti 12/2015 16 Martinsénit juhlivat nelivitosia työn merkeissä Eilen maanantaina tuli kuluneeksi 45 vuotta siitä, kun Gösta Martinsén avasi Suonenjoen Radio ja Väri -nimisen liikkeen Asemakadulle. Iiro Lyytinen Suonenjoki "Olin avajaispäivänä töissä, mutta sen jälkeen palasin vielä irtisanomisajaksi töihin Osuuskauppaan", Pasi Martinsén kertoo. Vuonna 1980 yritys liittyi osaksi Värisilmä-ketjua. 1984 Gösta jäi eläkkeelle ja Pasi otti vastuun yrityksestä. Samalla luovuttiin konepuolesta ja muutettiin uusiin toimitiloihin Herralantielle. Hän kertoo valinnan kone- ja väripuolen välillä olleen hankala, sillä oli selvää, että toisesta on luovuttava ja toiseen panostettava. Valintaan hän on kuitenkin ollut tyytyväinen. Viime vuosina vastuuta yrityksestä on määrätietoisesti alettu siirtää kolmannelle polvelle, Kimmolle. "Minulla ja Kimmolla on molemmilla elintarviketausta, minulla kaupan puolelta ja Kimmo on suurtalouskokki", Pasi kertoo. "Ei siitä haittaa ola ollut. Jonkinlaista sopantekoahan se maalin sotkeminenkin on", Kimmo naurahtaa. Kovan satsauksen yritys teki vuonna 2012, kun se muutti uusiin tiloihin Iisvedentien varteen. "Saimme huomattavasti entistä paremmat tilat ja satsaus palkittiinkin seuraavana vuonna valtakunnallisella vuoden Värisilmä-liike -huomionosoituksella. Se on kova osoitus näin pienelle liikkelle", Pasi kiittelee. Asiakkaat viettävät aikaa blogeissa Sisustuspiste Martinsénilta löytyy maalit, kaakelit, matot ja tapetit. Materiaalia siis melkein kaikkiin pintoihin. Kauppa ei onneksi ole siirtynyt isossa määrin internetiin, sillä pintamateriaalit halutaan nähdä luonnossa. Internet ja erityisesti sisustusblogit kuitenkin ovat nykyään merkittävässä osassa. Muutos on ollut selkeä viimeisten viiden vuoden aikana. ” Se on hyvä, että asiakkaalla on jo valmiiksi käsitys siitä, mitä hän on etsimässä. "Kun asiakas tulee liikkeeseen, hän on voinut viettää jo monta tuntia eri blogeissa tutkimassa erilaisia vaihtoehtoja. Se on tietysti hyvä, että asiakkaalla on jo valmiiksi käsitys siitä, mitä hän on etsimässä", Kimmo Martinsén sanoo. "Aikaisemmin meidän naisia kävi meidän liikkeessä vähemmän, mutta nykyään näistä asioista päätetään aiempaa enemmän koko perheen voimin", hän jatkaa. Erikoisliikkeeseen tulevalla asiakkaalla on myös kovemmat odotukset kuin perus-rautakauppaan menevällä. Muutenkin sisustuksessa kaivataan nykyään kokonaisvaltaisia ratkaisuja. "Esimerkiksi ulkomaalausta suunniteltaessa asiakas saattaa ostaa jopa kymmenen mallipurkkia, joiden avulla etsitään sopivat sävyt. Ennen maaleja ei testattu käytännössä ikinä", Kimmo naurahtaa. Hän on käynyt Maalitohtorikoulutuksen ja kertookin suunnittelevansa ulkomaalauksen vuosittain noin pariin kymmeneen omakotitaloon. "Mitä maalilla teet?" Martinsénit lupaavat aina etsiä oikean maalin oikeaan käyttötarkoitukseen. Siksi he kysyvätkin asiakkaalta joka kerta, mitä maalilla aiotaan tehdä. "Jos sen jättää kysymättä, saattaa asiakas tulla jonkin ajan päästä takaisin ja valittaa, ettei maali pysynyt." IIRO LYYTINEN Kimmo (vas.) ja Pasi Martinsén kertovat, että erikoisliikkeessä asiakkaat odottavat saavansa hyvää ja asiantuntevaa palvelua. Siihen Martinsénit myös tähtäävät. Kesämökkiläiset ovat merkittävä osa asiakaskunnasta. Kesäsesongin aikana tehdäänkin merkittävä osa koko vuoden myynnistä. "Mökkiläiset ovat tärkeä porukka, samoin rautalampilaiset. Suonenjoki yksin olisi meille liian pieni markkina", Pasi Martinsén toteaa. Asuntokauppa ja uudisrakentaminen on tällä hetkellä varsin hiljaista. Niiden virkistyminen näkyisi heti positiivisesti myös sisustuskaupassa. "Se kyllä varmasti jossain vaiheessa korjaantuu", sanoo Kimmo luottavaisesti. Rautalampilehti 12/2015 17 Riemulla sisustaen Tuunatut tuliaiset Oikeastaan ihoan tuota tuunaus-sanaa, mutta paremman puutteessa menkööt. Näin joulun alla tulee vierailtua normaalia enemmän, joten vinkit pieniin tuliaisiin on kovin tarpeellisia. Puunvärisiä kauhoja ja kapustoja on helppo ehostaa maalilla ja täten lisätä pieneen tuliaiseen vähän jotain omaa. On aina kiva saada lahjaksi jotain hyödyllistä ja sellaista, jonka eteen on nähty vähän vaivaa. ”Dippimaalaus” on ollut jo jonkin aikaa yksi sisustustrendeistä. Esimerkiksi tuolin/ pöydän jalkoja ”dippaamalla” saa pienellä vaivalla kotiin kivan uuden lisän. Kaulimen ja puukauhat maalasin siten, että tein maalarinteipillä rajan sopivaan kohtaan ja pensselillä sudin sopivan määrän maalia puuesineisiin. Lopuksi koris- telin tuliaiset nahkanauhalla ja niiden päihin pujottelin puuhelmet. Puuhelmiä käyttämällä saa tosi kauniita paketteja, kun kiepauttaa esimerkiksi paperinarun päihin pienet koivunväriset helmet. Musta ja vaalea puu on takuuvarma yhdistelmä! Monet miettivät kuumeisesti myös joululahjojen hankintaa. Toivon teidän hankkivan lahjat mahdollisimman läheltä, oman kylän yrittäjiltä. Tai jos ei ihan oman kylän, niin ainakin kotimaisilta yrityksiltä – niin pieniltä kuin suurilta. Suomi on pul- lollaan mahtavaa osaamista ja upeita tuotteita! Nyt jos koskaan on aika panostaa kotimaisuuteen ja täten omalla panostuksella voit kannustaa myös meitä yrittäjiä jatkamaan työskentelyä unelmiemme parissa. R iemu kasta joulunaikaa! Maru Hautala sisustusbloggaaja ja -suunnittelija Puukauhat saa uuden ilmeen superhelpolla "dippimaalauksella". Aina ei tarvita edes lahjapaperia. Toisinaan pelkkä naru ja puuhelmet riittävät. Rautalampilehti 12/2015 18 Toivotamme asiakkaillemme Rauhaisaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2016! Teitä palvellen jo yli 10 vuotta! Televisiotekniikan ammattilainen - TV-huolto - Antenniasennukset omakotitaloihin - Satelliittiasennukset - Laitteiden kytkentä, opastus - Nouto- ja tuontipalvelu TV-TOHTORIT Kuopiontie 44, 77700 Rautalampi Puh. 040 840 4484 www.tv-tohtorit.com Rautalampilehti 12/2015 19 ISSN 1796-831 3 - www.rautalamp ilehti.fi - painos 12.000 kpl - 9. vuosikerta Raimo Jalkanen 4-5 70 vuotta avautuu Nokisen Kipsa uusin voimin 7 Missä hän 9 on nyt? on nyt? hän jäällä Pärinää Missä 9 12-13 hti.fi - painos 3 - www.rautalampile ISSN 1796-831 11.000 kpl - 9. Suonenjoella oro täyttää ajetaan Kirkkoku Suomen mestaruud 70 vuotta Kesä täynnä esta tapahtumia 6-7 15 10-12 Rautalampilehti 10/2015 vuosikerta Vanhasta ovesta hieno terassipöy tä 13 Missä hän on nyt? 14 KYLÄ Juhalat rakensivat Rautalamm kodin ille 16-17 Haloilmiö sai nimen Vesa Vauhkosen mukaan 24-25 Ammattiretkeilijä kansallispuistossa 4-5 Upseerista kunnanjohtajaksi 6-7 Burgeri maistuu Nokisella 8 EN LÄIN saa olla Lastenhuoneessa väriä ja räiskettä 9 - 06.10.2015 - ISSN 1796-831 3 - www.rautalampil ehti.fi - painos 10.000 kpl - 9. vuosikerta ilehti.fi - painos 10.500 kpl - ISSN 1796-8313 - www.rautalamp - 9. vuosikerta ESI - VESANT - TERVO O - TERVO - KONNEVESI - VESANTO SUONENJOKI - RAUTALAMPI Matti Jaamalainen KYLÄLÄINEN "Vyö tiukalle, kohta ajetaan" 12-13 Rautalampilehti 11/2015 - 10.11.2015 SUONENJOK I - RAUTALAM PI - KONNEV Anne Pärnänen Marko Pekkola KYLÄLÄINEN EN LÄIN lle uusi Salli Systemsi toimitusjohtaja 8 - 28.07.2015 - O - TERVO ESI - VESANT PI - KONNEV ESI - VESANT I - RAUTALAM O SUO - TERNEN VO JOK Kirsi Pia M tola annila Heljo-Pel KYLÄ 7-8/2015 Rautalampilehti KYLÄLÄ Tekstiileitä pesussa of Stable Old Lady ja lankana Jenkkiautossa täytti 30 vuotta kelpaa 3 matkustaa 15 4 Valokuvauksesta harrastus 4 Kerkonkosk ulkoilureitin entie saa jalankulkijoille 6 Vanhassa Maamiehe ssä toistasataa majoittujaa 6 Monialayritys syntyi mökkipaikalle 11 Konnekuljetuksella luotetaan tulevaisuuteen 3 Ratsastuslukio vie tietoa hevoskartalle 4 Työmatkakin voi olla seikkailu 6-7 INEN 100 vuotta maitoa Suonenjoelta 8 Lahjapaperin voi tehdä itse 9 "Nukun, syön ja soitan kitaraa" 13 KANSIKUVA: IIRO LYYTINEN - 19.05.2015 - SUONENJOK I - RAUTALAM PI - KONNEV IIRO LYYTINEN Rautalampilehti 5/2015 TO - TERVO SI - VESAN KONNEVE NENJOKILAMPI - SUO KANSIKUVA: rta kpl - 8. vuosike HERRANEN RAUTA fi - painos 10.000 autalampilehti. KANSIKUVA: EMMA 13 - www.r 015 - ISSN 1796-83 ti 4/2015 - 07.04.2 Rautalampileh 20 Rautalampilehti 12/2015 Rautalampilehti 12/2015 21 L S T EA M T Rauhallista joulun aikaa! Rautalampilehti ilmestyy seuraavan kerran 19.1.2016. E E Rautalampilehti 12/2015 22 IIRO LYYTINEN www.rautalamminseurakunta.fi KIRKKOHERRANVIRASTO Kuopiontie 38, 77700 Rautalampi Puh. 020 155 6160 Tapahtumat SU 13.12. MA 14.12. KE 16.12. PE 18.12. SU 20.12. TO 24.12. PE 25.12. LA 26.12. SU 27.12. TO 31.12. PE 1.1. KE 6.1. SU 10.1. SU 17.1. SU 24.1. SU 31.1. SU 7.2. Joululaulumessu kirkossa klo 10, minkä jälkeen kehitysvammaisten joulujuhla srktalolla. Kauneimmat joululaulut kirkossa klo 18. Puhe: Senja Hallivuori, musiikissa mukana Mansikkaiset ja Tipitii, joht. Ruth Raivio. Jumalanpalvelusryhmän kokous srktalolla klo 16. Isojen poikien messu ja joulujuhla srktalolla klo 16. Nuorten ilta ja pikkujoulut srk-talolla klo 18-20. Mukana rippikoululaiset ja isoset. Koulujen joulukirkko kirkossa klo 11.45. Kerkonkosken kauneimmat joululaulut Seuralassa klo 18. Messu kirkossa klo 10, minkä jälkeen kirkkokahvit ja Antti Kaipiaisen lähtöjuhla srk-talolla. Joulukonsertti kirkossa klo 18. Elina Vettenranta ja Janne Maarala. Käsiohjelma 10 €, tuotto Matti Lohen koulun pianorahastoon. Jouluaaton hartaus kirkossa klo 15. Jouluaamun jumalanpalvelus kirkossa klo 8. Tapaninpäivän messu kirkossa klo 10. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. Uudenvuodenaaton ekumeeninen yöpalvelus kirkossa klo 23.15. Uudenvuodenpäivä. Messu kirkossa klo 10. Loppiainen. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10. Messu kirkossa klo 10. Jumalanpalvelus kirkossa klo 10, minkä jälkeen seurat srk-talolla, puhujina mm. Teuvo Mononen ja Juhani Kaipiainen. Messu kirkossa klo 10. Perhemessu kirkossa klo 10. Rippikoulu mukana. Lisää tietoa tapahtumista: www.rautalamminseurakunta.fi Antti Kaipiainen kertoo jäävänsä eläkkeelle hyvillä mielin. Tekemistä riittää, sillä remonttihommia on luvassa niin omassa kuin lastenkin kodeissa. Myös puutöitä on tarkoitus alkaa jälleen tekemään. Sormet syyhyävät puutöiden pariin Rautalammin seurakunnan pitkäaikainen diakoni Antti Kaipiainen jää eläkkeelle. Mies ei kuitenkaan aio jäädä toimettomaksi, vaan suunnitteilla on puuverstaan siivoaminen ja terien teroittaminen. "Puusepän töistä aikanaan tulin diakoniksi ja sitä aion jatkaa eläkkeelläkin", Kaipiainen sanoo. Kaipiainen on toiminut Rautalammin seurakunnassa diakonina vuodesta 1990. Sitä ennen hän toimi kymmenen vuoden ajan puuseppänä paikkakunnalla. Aikaisemmin Kaipiainen oli työskennellyt nuoriso-ohjaajana Keiteleellä, kurssisihteerinä Kainuun opistolla ja vanhainkodin johtajana Juankoskella. "Aikanaan lähdin puusepäksi, kun siihen tuli niin hillitön halu ja lisäksi kotiseutu veti takaisin. Diakonin viran auetessa Rautalammin seurakunnassa oli hengen paloa jälleen siihen työhön, ja päätin hakea", Kaipiainen muistelee. Diakonin työuralta lämpimimmiksi muistoiksi jäänee retkitoiminta, joka etenkin 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa oli vilkasta. "Lapinretkillä annettiin monille nuorille mahdollisuus henkiseen ja hengelliseenkin kasvuun. Samoilla retkillä oli mukana kaiken ikäisiä, ja siinä oli niiden retkien suurin rikkaus", hän sanoo. "Mukana oli myös päihdekuntoutujia, ja sen näkeminen, miten paljon viikossa voi kuntoutua, on vaikuttavaa", hän jatkaa. Kaipiainen kertoo retkien olleen keskeinen työkalu diakoniatyössä, mitä hän on tehnyt. Työkalu syntyi yhteistyössä kunnan, Rautalammin Ladun ja partiolaisten kanssa. "Oppilashuollon kanssa keskusteltiin, miten muutamat pojat saataisi vähän paremmin kiinni koulunkäyn- tiin. Pojat lähti mukaan ja kolmantena iltana korvessa roolit oli jo pudonnut pois. Ja pois tullessa niistä oli kasvanut miehiä", hän muistelee. "Vanhemmat, opettajat ja luokkakaverit ihmetteli, että mitä me tehtiin", hän jatkaa. Työuralle on mahtunut lisäksi kymmeniä retkiä ystävyysseurakunta Skuoritsaan. Merkittävä muisto on myös Yhteisvastuukeräyksen järjestäminen, joka on kuulunut diakonin vastuulle. Pian työnsä aloittamisen jälkeen Kaipiainen asetti tavoitteeksi pääsemisen 40 parhaan listalle, jonka keräyksen järjestäjä vuosittain julkaisi. Parhaimmillaan Rautalammin seurakunta onkin ollut sijalla 5, viime vuonna sijoitus oli 13. "Vierailut El Salvadorissa ja Guatemalassa, joihin olen työn puolesta päässyt, ovat avanneet silmät maailmalle ja siksikin Yhteisvastuu on ollut lähellä sydäntä." Paljon kotikäyntityötä 25 vuoden aikana seurakunta on muuttunut paljon. Merkittävin muutos on seurakuntapiirien vähentyminen. "Diakonin työ on paljon kotikäyntityötä esimerkiksi omaistaan hoitavien ja yksinäisten vanhusten luona", Kaipiainen sanoo. Sotatarinoita Kaipiainen kertoo osaavansa ulkomuistista melkoisen määrän. Siitä on pitänyt huolen työ veteraanien parissa. Tarinankertojien määrä on tosin pudonnut, nykyisellään rintamaveteraaneja on elossa enää kymmenkunta. "Sota on ollut niin valtava kokemus, että tarinat on kerrottava uudestaan ja uudestaan. Toisaalta on sellaisiakin sodankäyneitä, jotka olen tuntenut vuosikymmenten ajan, ja jotka vain kerran ovat tarinoita kertoneet." Vähän puhetta, paljon kuuntelua Tultuaan valituksi diakoniksi Kaipiainen kertoo kuulleensa silloisilta yrittäjäkollegoilta kommenttia, kuinka hän nyt pääsee helpommalla. "Yrittäjän huolet liittyvät useimmiten talouteen mutta joka työssä on omat raskaammat puolensa. Diakonin työssä ei koskaan tiedä, mitä tapahtuu, milloin ja missä." Esimerkiksi äkillisesti omaisensa menettäneiden kohtaaminen on erityisen herkkää. "Ne ovat ikäviä tilanteita, jotka tulevat aina liian nopeasti. Jos jotain olen oppinut niin sen, että älä sano kovin paljoa ja varaa aikaa kuunteluun." Eläkkeelle neljäntenä adventtina Antti Kaipiaisen läksiäisiä vietetään neljäntenä adventtisunnuntaina. Juhlat alkavat messulla Rautalammin kirkossa ja jatkuvat juhlilla seurakuntatalolla. "Kaikki ovat tervetulleita", Antti kutsuu. Hän toivoo, että juhlassa muodostuisi hyvä näköala kuluneisiin 25 vuoteen. Puheenvuorot on luvassa ainakin rovastikunnan diakoniatyöstä vastaavalta Mikko Ryynäseltä ja pitkäaikaiselta yhteistyökumppanilta, Rautalammin kunnan entiseltä sosiaalityöntekijä Kielo Puraselta. Läksiäisten jälkeen Kaipiainen jää vuosilomalle ja eläkkeelle virallisesti 1.4.2016. Kirkkoneuvosto on valinnut hänen seuraajakseen Niina Leppäsen, joka aloittaa tehtävässä vuoden alussa. Läksiäislahjaksi Kaipiaiselle ollaan hankkimassa seurakunnan "samassa veneessä" -vision mukaisesti venettä. Lahjaan on mahdollista osallistua tekemällä lahjoitus tilille FI18 5389 0720 0519 03. Rautalampilehti 12/2015 23 Parasta palvelua paikallisesti Sisä-Savon Nuohouspalvelu Oy Konnekoskentie 251 B 77700 Rautalampi Jari Pietiläinen 040 581 8771 [email protected] Tero Hiltunen 040 149 0123 [email protected] www.rautalampilehti.fi Pienkoneiden huollot, korjaukset ja varaosat Juho-Pekka Heimonen Urheilijantie 4, 77700 Rautalampi Avoinna Ma-Pe 9-17 KAIVINKONETYÖT 10-20 tonnin pyörä- ja telakoneilla HOIKANKULJETUS KY Rautalampi • kuljetukset ja muutot kokosivuaukeavalla autolla HOIKANHUOLTO Koneurakointi Sami Lehmonen 040 705 1586 040 027 8075 Rautalampi • maatalous-, henkilöauton-, pakettiauton ja kuorma-auton renkaat • korjaukset ja asennukset • kuorma-autojen renkaiden pinnoituspalvelu • mökki-/omakotitalkkari 044 751 4555 • [email protected] Vehkamurrontie 85, Rautalampi IMUAUTOPALVELUT KAIVOJEN TYHJENNYKSET Soita 040 705 1586 Sami Lehmonen Rautalampilehti 12/2015 24 Valtuusto saa käsiteltäväkseen tasapainoisen talousarvioesityksen Kunnanvaltuustolle esitettävää talousarvioesitystä on yleisestä taloudellisesta tilanteesta poiketen valmisteltu vakaassa tilanteessa. Rautalammin kunta Kuopiontie 11 - 77700 Rautalampi vaihde 040 164 2000 [email protected] www.rautalampi.fi Tapahtuu Rautalammin kunnassa UUDEN VUODEN VASTAANOTTO Rämäkällä 31.12.2015 klo 23.30 alkaen. Ilotulitus vuoden vaihtuessa. Yhteistyössä Rautalammin kunta, Rautalammin Yrittäjät ja Rämäkkä Holidays. SATULATEATTERI: KADONNUT ODYSSEUS Ensi-ilta Rautalammin kirjaston Kivijalassa pe 15.1.2015 klo 18. Muut esitykset la 16.1. klo 11 ja klo 13. Liput 8 €, ennakkoon Arttelista. Rautalammin lukion Satulateatteri esittää musiikkipitoisen teatteriesityksen Odysseuksen seikkailuista Välimerellä, paluumatkalla Troijan sodasta kotiin Ithakaan. Koulujen joululoma Rautalammin koulut ovat joululomalla 20.12.2015 –06.01.2016. Kiitos! Rautalammin kirjasto on saanut tänä vuonna 1101 kirjaja lehtilahjoitusta. Kiitämme sydämellisesti kaikkia lahjoittajia ja toivotamme kaikille asiakkaillemme rauhaisaa joulua ja hyvää uutta vuotta 2016! Rautalammin kirjaston henkilökunta Tarjouspyyntö TEIDEN TALVIKUNNOSSAPITO Rautalammin kunnan tekninen osasto pyytää tarjouksia kunnan kunnossapitämien kirkonkylän ja Kerkonkosken taajamien asemakaavateiden ja kevyen liikenteen väylien talvikunnossapidosta vuosille 2016–2018. Tarjousasiakirjoja on saatavana Rautalammin kunnan tekniseltä osastolta. Tarjoukset tulee toimittaa 15.12.2015 mennessä osoitteella: Rautalammin kunta, tekninen osasto, Kuopiontie 11, 77700 Rautalampi. Lisätietoja antaa vs. tekninen johtaja Hannu Poussu, puh. 0400 784 570, [email protected] TEKNINEN LAUTAKUNTA Taustalla ovat pitkälti etupainotteisesti toteutetut veronkorotukset. Verotulojen arvioidaan kasvavan tulevana vuonna 2,5 prosenttia, vaikka yhteisöveron arvellaankin supistuvan. Valtionosuuksien määrän arvioidaan pysyvän nykyisellä tasolla. "Menojen kasvuraamiksi asetettiin ensin 1,5 prosenttia, mutta aivan siinä ei pysytty. Siitä huolimatta talousarvio syntyi tänä vuonna kohtalaisen helposti", hallintojohtaja Tapio Kataja sanoo. Kataja kertoo, että näillä näkymin myös kuluvan vuoden tilinpäätöksestä tulee vahva, joskaan ei vuoden 2014 veroinen. "Sanon kuitenkin, että tämän vuoden perintö ensi vuodelle ei ole kovin raskas." "Talous on tasapainossa. Meillä ei ole alijäämää eikä myöskään investointivelkaa, kiinteistöt ovat pääasiassa hyvässä kunnossa. Velkaa kunnalla on, mutta sitä on pystytty lyhentämään", kunnanjohtaja Risto Niemelä jatkaa. Velkamäärän arvioidaan tulevana vuotena kasvavan, joskin hyvin maltillisesti. Tuloslaskelman mukainen vuosikate on 1,02 miljoonaa euroa. Talousarvion mukainen ylijäämä on 735.000 euroa ja poistojen jälkeen 282.000 euroa. Hanketoiminta käyntiin EU-hankkeiden toiminnan on määrä käynnistyä ensi vuonna ja se näkyy myös hallintomenojen kasvuna. Lisäksi kiintiöpakolaisten vastaanottaminen lisää valtiolta saatavia tuloja. "Esimerkiksi matkailua lähdetään kehittämään Master Plan -suunnitelman mukaisesti EU-hankkeena, joka on edennyt myönteisesti", Niemelä sanoo. Myös pakolaisten vastaanottamisen ympärille rakennetaan hanke, johon saadaan rahoitusta EU:lta. Myös merkittäviä investointeja Investoinneista merkittävimmät ovat runkovesi- ja viemäriverkon laajentaminen Korpijärvi-Konnekoski-Törmälä-Kierinniemi -suunnalla sekä valokuituverkon laajennus. Rahaa esitetään varattavaksi myös kantatie 69:n ja Rautalammintien välisen risteyksen ja kirkkopuiston alueen tiejärjestelyihin. Käynnistettäväksi esitetään myös Kerkonjoen koulun peruskorjauksen suunnittelua. Toteutuessaan hankkeen arvioidaan olevan kokonaisuudessaan noin 1,6 miljoonan euron suuruinen. "Mahdollisesta valtionavusta emme vielä tiedä, mutta sitä tietenkin toivoisimme saavamme", Niemelä toteaa. Konnekosken pienvenekanavan suunnitteluun esitetään varattavaksi 50.000 euroa. Taloussuunnitelmassa investointi jatkuisi vuosina 2017-2019 yhteensä 1,7 miljoonalla eurolla. Niin ikään kansallispuistoon liittyviä rakennus-, satama-, vesillelaskupaikka- ja opasteinvestointeja tehtäisi vuonna 2016 yhteensä 200.000 eurolla ja investoinnit jatkuisivat taloussuunnitelman mukaan läpi suunnittelukauden 100.000 eurolla vuodessa. Pienempiä investointikohteita olisivat kaavoitushankkeet, teollisuustonttien rakentaminen, autojen hankinta tekniselle osastolle ja kotipalveluun, Pentinpellon päiväkodin ulkomaalaus, Ratsastuskeskuksen korjaustyöt, kunnanviraston lämmönvaihdin, Matti Lohen koulun urheiluhallin lattia ja sähköinen näyttötaulu, tievalaistuksen laajentaminen Toholahdesta kunnanrajalle sekä kauppa-, liike- ja rivitalosuunnittelu. Rauhallista ja turvallista joulun aikaa Euroopassa ja Suomessa elämme muutosten ja epävarmuuden aikaa. Sodat ja terrorismi ja laaja pakolaisaalto sotaa käyvistä maista Eurooppaan koskettaa tällä hetkellä meitä jokaista. Suomalainen kunta on pyrkinyt kunnallishallinnon perustamisesta saakka olemaan vaikuttamiskanava, yhteisten asioiden hoitaja, kuntalaisten edunvalvoja ja peruspalveluiden tuottaja ja järjestäjä. Kunnallisvaaleilla kuntalaiset ovat valinneet päättäjät valtuustoon hoitamaan kuntalaisten asioita. Historiansa ajan kunta on ollut myös instituutio, joka muodostaa yhteisön ja jolta on voinut odottaa, että se edustaa laajasti kuntalaisten yhteistä tahtotilaa ja järjestää esimerkiksi perus- ja lukiokoulutuksen, lasten päivähoidon, vanhustenhoidon, terveydenhoidon, vammaispalvelut, sosiaalitoimen moninaiset palvelut ja pyrkii myös luomaan edellytyksiä yritys- ja elinkeinotoiminnalle ja yrittäjyydelle. Suunnitelmat terveysja sosiaalipalveluiden siirtämisestä maakunnankokoisille itsehallintoalueille, on maakuntakeskuksen ulkopuolella asuville asukkaille pelko ja haaste siinä mielessä, että säilyvätkö esimerkiksi Rautalammilla meille tärkeät lähipalvelut, koska päätösvalta siirtyy kunnan ulkopuolelle? Kunnan ja päättäjien tehtävänä on tässä mielessä toimia kuntalaisten edunvalvojana ja lähipalveluiden säilyttämistä puoltavana orgaanina. Meidän halu ja tahto on toimia omassa kunnassa siten, että turvallisuuden tunne kuntalaisten keskuudessa voi säilyä koskivatpa palvelut sitten tulevia sote-palveluita, ensihoitoa, ambulanssitoimintaa tai pelastustointa. Järjestäytyneessä ja demokraattisessa valtiossa maan hallituksen tehtävänä on huolehtia kansalaisten sisäisestä turvallisuudesta ja puolustusvoimien ja rajavartioston ulkoisesta turvallisuudesta. Valtiolta kansalaisten on voitava odottaa sitä, että valtio huolehtii riittävistä poliisivoimista ja poliisin näkymisestä kaikkialla Suomessa eikä vain kaupunkikeskuksissa. Tällä hetkellä poliiseja on riittämättömästi maaseudulla. Kun ottaa huomioon laajat pakolaisaallot ja sodat, ovat poliisin keskittäminen ainoastaan kaupunkikeskuksiin ja varuskuntien alasajot yhdessä olleet lyhytnäköistä politikointia. Eurooppaan pyrkivien pakolaisten määrä tulee todennäköisesti tulevina vuosinakin säilymään korkeana, koska ihmiset pyrkivät sodan keskeltä turvaan ja paremman elintason äärelle. Poliisin pyynnöstä sisäministeriön viime viikon kannanotot ja päätökset siitä, että Suomessa pakolaisia ja turvapaikan hakijoita voidaan ja saadaan sijoittaa vain sinne ja niihin kuntiin tai kaupunkeihin, missä poliisilla on toimipiste tai ase- ma, on harkittua hakitsemattomuutta ja lyhytnäköistä. Me Rautalammilla olemme päinvastoin lähteneet ajattelussamme siitä lähtökohdasta, että kun me inhimillisesti haluamme olla auttamassa sodan ja hädän jaloista tai pakolaisleireiltä saapuvia pakolaisia, niin me haluamme ottaa heidät keväällä 2016 hyvin vastaan ja kotouttaa heidät suomalaiseen yhteiskuntaan, rautalampilaiseen elämäntapaan ja –kulttuuriin, mutta ei sosiaalitoimeen, terveydenhoitoon tai esimerkiksi poliisitoimeen. Kielikoulutus, suomalaiseen kulttuurin ja elämäntapaan perehtyminen, kotouttaminen ja opiskelu- ja työpaikat ratkaisevat sen, miten yhteisessä tavoitteessamme onnistutaan. Arvostaen vieraita kulttuureja ja tapoja, voimme itsekukin oppia jotakin uutta. Toivotan kuntalaisille ja tämän lehden lukioille rauhallista ja turvallista Joulun aikaa. Risto Niemelä, kunnanjohtaja Rautalampilehti 12/2015 25 Tapio Kataja eläkkeelle Kunnan pitkäaikainen hallintojohtaja Tapio Kataja on jäämässä eläkkeelle. Kunnan taloustilanne on hänen mukaansa vakaa, minkä vuoksi tehtävät voi jättää seuraajalle rauhallisin mielin. Tapio Kataja tuli Rautalammin kuntaan taloussihteeriksi 1990-luvun alussa Ylitorniolta. Taustaltaan hän on kuitenkin paljasjalkainen tamperelainen. “Maailma kuljettaa. En silloin ajatellut, että tänne jään, mutta näin on käynyt. Toisaalta silloin oli pitkä lama, ja kaikki vapautuvat virat lakkautettiin joten työpaikkoja ei juurikaan ollut”, hän naurahtaa. Vuonna 1994 kunnansihteeri Olavi Saarelainen valittiin kunnanjohtajaksi ja samalla kunnansihteerin ja taloussihteerin virat yhdistettiin hallintojohtajan viraksi, jota Kataja on hoitanut yli 20 vuoden ajan. Hän kuvaa tehtävää pienessä kunnassa mielenkiintoiseksi näköalapaikaksi, jossa töitä saa tehdä kädet savessa. “Työtunteja en ole laskenut koskaan, se on turhaa. Ei varmaan kaikkia lomiakaan ole tullut pidettyä.” Talous on hallittava Seuraajaa Katajalle ei vielä ole valittu. Kunnanvaltuusto pääsee valitsemaan uuden hallintojohtajan alkuvuodesta. Katajan mukaan tehtävässä on tärkeää hallita talous- ja hallintoasiat ja myös lakiasioiden tuntemuksesta on etua. “Asioita on todella paljon. Talous on asia, joka ehdottomasti pitää hallita itse. Monissa muissa apua voi kysyä muilta, mutta talous on hallittava henkilökohtaisesti”, hän sanoo. Viimeiset työviikot ovat kuluneet talousarvion valmistelussa. Valtuusto kokoontuu päättämään talousarviosta tänään. “Talousarvio saatiin näyttämään aika hyvältä. Voin sanoa, että pidempään tavoitteena onkin jo ollut, että talous olisi vakaassa kunnossa kun jätän paikan seuraajalle”, Kataja toteaa. Hän muistuttaa, että kuntatalouden pääseminen huonoon kuntoon johtaa helposti hallitsemattomaan tilanteeseen, jonka korjaaminen on enemmän kuin vaativaa. Sen takia hän sanoo olevansa vahvasti takavuosina Rautalammilla toteutettujen veronkorotusten takana, joiden turvin investoinnit on pystytty kattamaan talouden tasapainon kärsimättä. Hyvä ja osaava henkilöstö Tapio Kataja haluaa kiittää menneistä vuosista erityisesti kunnan henkilöstöä, jota hän luonnehtii hyväksi ja osaavaksi. Hän Tapio Kataja esittelee talousarvion kunnanvaltuustolle viimeistä kertaa tänään tiistaina. toivoo, että talon väki pysyy jatkossakin hyvässä työkunnossa. Yksi merkittävimpiä muutoksia Katajan aikakaudella on ollut kuntaorganisaation pienentyminen esimerkiksi kirjanpidon ulkoistamisen myötä. “Se on vain yksi esimerkki ja tunnustan pohtineeni, että olisin valmistellut kirjanpidon palauttamista omaksi työksi, mutta se jää nyt seuraajan harkintaan. Se helpottaisi esimerkiksi hallinto-osaston sisäisiä sijaisuusjärjestelyitä. Ulkoistamisessa pieni organisaatio ulkoistaa aina myös osaamista ja tietoa, joiden lopulta pitäisi kuitenkin olla omassa organisaatiossa.” Kuntalaisia hän puolestaan kannustaa pitämään hyvää huolta jäljellä olevasta historiallisesta Rautalammista. “Siinä on meidän omaleimaisuus ja myös matkailullinen valtti. Se ei saa rapistua”, hän sanoo. Niin taloussihteerinä kuin hallintojohtajanakin Kataja on tehnyt läheistä yhteistyötä kolmen eri kunnanjohtajan kanssa, joista jokainen on tuonut omanlaistaan toimintakulttuuria taloon. ollut toimivaa. “Poliitikot ovat elintärkeä linkki kuntalaisten ja kunnan välissä. Kunta muodostuu asukkaistaan ja heidän ääntään kunnassa pitävät esillä poliitikot. Rautalammilla poliitikot ovat olleet kuntaan ja myös minua kohtaan asiallisia”, hän kiittelee. “Poliitikoista ei ole pahaa sanottavaa. Ennemminkin suuri kokousten määrä on se, mikä välillä on tuntunut uuvuttavalta ja pannut miettimään, mihin muuhun sen ajan voisi käyttää”, hän jatkaa. Kuntamaailmassa poliitikoilla on aina viimeinen sana ja myös vastuu. “Asioista on pystyttävä puhumaan, vain niin ongelmat ratkeavat. Ja ongelmia tulee varmasti tulevaisuudessakin”, Kataja sanoo. Hän nostaa esille valtakunnan heikon taloustilanteen ja muistuttaa, että historiallisesti tarkasteltuna lamajaksoja on aina seurannut jyrkkä nousu, joka on pelastanut talouden. Nousu ei kuitenkaan vielä ole näköpiirissä. Asiat ratkaistava keskustelemalla Kun vuoden 2016 talousarvio on nuijittu valtuustossa läpi, käyvät myös Katajan työpäivät vähiin. Hän kertoo, että vielä viimeisinäkin päivinä uusia hommia on ilmaantunut Kataja kiittää myös rautalampilaisia kuntapoliitikkoja, joiden kanssa yhteistyö on Lapsen perässä saa juosta sen verran, ettei työhuoneen siivoamisen kimppuun ole vielä päässyt. Katajan läksiäisiä juhlitaan tänään tiistaina. Talousarvion hän esittelee valtuustolle viimeistä kertaa tänä iltana. Kunnan asioita hän arvelee jatkossa seuraavansa lähinnä lehtien palstoilta. ” Uskon, että kunnanviraston ohi voin kävellä rauhallisin mielin, vaikka vähän sinne päin ehkä tuleekin vilkuiltua. “Uskon, että kunnanviraston ohi voin kävellä rauhallisin mielin, vaikka vähän sinne päin ehkä tuleekin vilkuiltua. Jos kunnallisvaalit olisi lähempänä, niin voisihan sitä säikytellä asettuvansa ehdolle”, hän vitsailee. Tapio Kataja arvelee, että ainakin lapsenvahtihommia eläkkeellä saa tehdä aiempaa enemmän. “Lapsenlapsia on vain yksi, mutta hän on sitäkin vilkkaampi. Nelivuotiaan perässä saa kyllä juosta.” Suunnitelmia Kataja on työurallaan saanut tehdä niin paljon, että eläkepäivien varalle hän ei sellaisia ole vaivautunut tekemään. Rautalampilehti 12/2015 26 Lämsä Joulu 2014 Jussi-Pekka Lämsä Ihmisten sanotaan muistavan poliitikkojen temput noin kolme kuukautta. Puoli vuotta ennen vaaleja tehdyt mielipidemittaukset saattavat näyttää neljän keskisuuren puolueen kohdalla prosenttikaupalla erilaista kannatusta kuin mitä kansalaiset uurnilla lopulta äänestävät. Muisti toimii monen muun asian kohdalla samalla tavalla. Muistelemme tuskaisina, minkälainen sää vallitsi vuosi sitten pääsiäisenä, vappuna, juhannuksena ja erityisesti jouluna. Kävimme vaimoni kanssa katsomassa maailman korkeimpia ja useimmiten kallellaan kenottavia taloja Dubaissa palaten reissustamme vesisateiselle Vantaan lentokentälle 19.12.2014 lämpömittarin osoittaessa kolmea lämpöastetta. Katselin lohdutonta mustaa maata pirssin kiidättäessä meitä öiseen pääkaupunkiin. Minulla jatkui loma. Lähdin sunnuntaina 21.12. iltapäivällä ajelemaan kohti Aitoota tarkoitukseni lämmitellä mökkiä sekä paistella kinkku ja karitsanpaisti valmiiksi aattoa varten. Pihalta kadulle kääntyessäni satoi jo sankasti räntää. Lämpötila kieppui juuri ja juuri plussan puolella. Reilut parikymmentä kilometriä edettyäni maisema näytti kovin talviselta ja taivas puski tavaraa lisää. Ennen Hämeenlinnaa sää selkeni. Mittari kääntyi nollan alapuolelle. Mitä likemmäksi Pälkänettä tulin, sitä suuremmaksi kasvoivat mustat lämpäreet maastossa. Riukusillassa maisema oli mustavalkoinen ja pakkasta neljä astetta. ” Tulihan se sieltä – lumisade nimittäin. Ja topakasti. Mieliala koheni kolaa työnnellessäni. Jouttijärven peitti sentin kuori, joten koputtelin tuuralla äärimmäisen varovasti sauna-avannon. Maanantaille 22.12. luvattiin ankaraa lumipyryä. Sitä tulikin kuulemma reippaasti, mutta sadealueen raja viisti viivansa hitusen etelämpänä sijoituspaikastani. Ilma alkoi jäähtyä hiljalleen. Aamulla 23.12. kotijärvemme hohteli valkoisena, kun pintaa koristi muutaman millin vahvuinen yöllä varissut harso. Jää vahvistui mukavasti. Maastossa pieni sade ei näkynyt. Aattoaamuna meitä heräili melkoinen tokka, sillä viimeisetkin matkalaiset olin hakenut edellisiltana Pälkäneeltä. Päivi ja minä vietimme tätä juhlaa jo 21. kerran peräkkäin vapaa-ajanasunnollamme. Tulihan se sieltä - lumisade nimittäin. Ja topakasti. Mieliala kohosi kolaa työnnellessäni. Päivän kääntyessä ehtooseen alkoivat ulkokuusessa tuikkivat pienet valot päästä oikeuksiinsa oksien peittyessä valkoiseen täkkiin. Tekemäni jäälyhdyt saivat sisälleen kynttilät. Asetin kinokseen jokusen ulkoroihun. Ulkoverannalla lepatti normaali kattaus. Aitoon sivukonttorin osoitteen joulupukki tiesi entuudestaan. Kävin hänelle ajelemassa pikkumaasturillani jälkeä, jotta nelipyöräinen koneporo pääsisi Riukusillantieltä lähemmäksi. Noudin kiireisen kontinkantajan mäen päältä ja toimitin aikanaan takaisin kääntöpaikalle. Korvatunturin mies toimi jälleen oivallisesti. Tällä kertaa tuvassa pukkia odottaneista neljästä lapsenlapsestamme kolme keräsi ansaitusti lahjapotin suurimmaksi osaksi. Suurinta riemua koin seuratessani kaksi- ja nelivuotiaan touhuja punatakin ympärillä tämän jututtaessa veljeksiä. Kolmiviikkoista prinsessaa kierrätettiin sylistä toiseen silloin, kun hän ei nukkunut. ” Suurinta riemua koin seuratessani kaksi- ja nelivuotiaan touhuja punatakin ympärillä tämän jututtaessa veljeksiä. Tapanina lunta saatiin lisää ilman edelleen jäähtyessä. Pakkanen paukutteli toisella kymmenellä, jää kantoi muutakin kuin pilkkimiestä poistuessamme takaisin kaupunkiin sunnuntaina 28.12.2014. Vielä seuraavana päivänä kylmyyttä piisasi. Vuosi vaihdettiin parin asteen lämmössä ja vesisade pyyhkäisi melkein kaikki lumet mennessään 2.1.2015. Lauantaina 3.1.2015 alettiin taas katsella välihousuja komerosta. Tammikuun puolivälissä lunta mitattiin Sydän-Hämeessä kymmenkunta senttiä. Lämpötilat sahasivat edestakaisin. Vuorokaudessa saattoivat plussat laskea jopa parinkympin miinuksiksi. Helmikuun lähestyessä mittari alkoi pysyä ainakin hitusen nollan alapuolella. Minä tunnustaudun talvi-ihmiseksi. Täysin mustaa mökkijoulua olemme viettäneet ainoastaan kaksi kertaa yli kahden vuosikymmenen aikana. Nyt lumi tuli viimeisellä hetkellä. Mitä vanhemmaksi elää, sitä hienommalta tuntuu rauhoittua rakkaiden läheistensä pariin maalaismaisemaan. Jos heitä ei kaikkia näy lämpimässä pirtissä, jopa näköyhteys syntyy nykyvempeleillä. Lumisella pihalla aattoillan pakkasessa silmäilin muiden mentyä yöpuulle vähitellen selkenevää tähtitaivasta. Kyllä siellä taas mielestäni tuikahtelivat jotkut muita kirkkaammin - minusta katsoen koillisella Sisä- ja Pohjois-Savon taivaankannella. Joulua meille toivottelivat äitini, isäni, molemmat veljeni ja toisen vaimo, siskonmieheni, enoni ja Elsa - täti, serkkuni, useampi setäni, isovanhempani, muutama hyvä ystäväni ja kaverini sekä liian monet muut minulle tärkeät ihmiset. www.rautalampilehti.fi Ysiluokkalaisten valinnaismusiikin ryhmä halusi tänä vuonna sukeltaa satumaailmaan. Ysiluokkalaiset valmistivat musikaalin nuoremmille Ysiluokkalaisten näytelmässä on vaikutteita Liisa Ihmemaassa -näytelmästä. Käsikirjoitus on kuitenkin koululaisten omaa käsialaa. Rautalampi Matti Lohen koulun yhdeksännen luokan valinnaismusiikin oppilaat halusivat tänä vuonna esittää musikaalin nuoremmille oppilaille. "Ajatus lähti ryhmältä itseltään. Näytelmä esitetään tällä viikolla alakoulun op- pilaille", ryhmän opettaja Liisa Paakkunainen kertoo. Kahdeksanhenkinen ryhmä ehtii 20-minuuttisen esityksen aikana soittamaan bändissä, esiintymään ja laulamaan. Aarteista kallein on satumaailmaan sijoittuva tarina ystävyydestä ja erilaisuudesta. "Yhtymäkohtia Liisa Ihmemaassa -näytelmään on jonkin verran, mutta teksti on kuitenkin ryhmän oma", Paakkunainen kertoo. Paakkunainen kiittelee innostunutta ja heittäytyvää ryhmää, josta on kurssilla kuoriutunut taitaviakin näyttelijöitä. Konneveden Joulu kertoo leivistä, hampaista ja ruotuväkihistoriasta Konnevesi Adventiksi perinteiseen tapaan ilmestyneessä Konneveden Kotiseutuyhdistyksen joululehdessä kirjoittaa Harri Pirkkalainen rautalampilaisesta ruotuväki- ja sotilashistoriasta 1500-luvulta alkaen. Hän esittelee mm. Suomen kaartissa 1800-luvulla palvelleita, jotka asuivat nykyisten Rautalammin ja Konneveden kuntien alueella. Esillä on myös Pietari Brahen tarkastusmatka, suomalaisten Kivisalmeen tekemä ansa Suomen sodassa ja nimen Kasakkakorpi synty- historia. Museologian professori Janne Vilkuna kertoo mielenkiintoisia asioita hampaista, niiden merkityksen ja hoidon historiasta. Värikkään satasivuisen lehden sivuilla voi tutustua myös keskeisessä Suomessa syötävien Konneveden leipien, Mannisen ruislimpun ja Keurulaisen rieskan tarinoihin. Ekaluokkalaiset ovat löytäneet piirroksiinsa värikkäitä tontun lapasia. Lehti on myynnissä Konneveden liikkeissä ja Rautalammin Arttelissa. Sen voi tilata myös postitse toimitettavaksi. Rautalampilehti 12/2015 27 Päätoimittajan palsta Rautalampi 8.12.2015 Rautalampilehti 12/2015 Painos: 11.500 kpl Julkaisupäivä: 08.12.2015 Odotettu joulun rauha Ainakin kahta asiaa me Suomessa odotamme. Kesää ja joulua. Toisen mentyä alkaa toisen odotus. Muitakin välietappeja on, mutta nämä kaksi rytmittävät koko vuoden kulkua. Kesä itsessään on useamman kuukauden mittainan ajanjakso. Joulunpyhät itsessään kestävät vain kaksi päivää, jonka vuoksi odottaminen ja valmistautuminen nousevat merkittävään rooliin. Joulua edeltävää aikaa kutsutaan adventtiajaksi, joka alkaa ensimmäisenä adventtisunnuntaina marraskuun lopussa tai joulukuun alussa. Joulun aika jatkuu loppiaiseen, tammikuun alkupuolelle saakka. Joulua edeltävää aikaa leimaa usein kiire, vaikka joulusta pääsääntöisesti toivotaankin rauhoittumisen juhlaa. Vauhti lisääntyy jouluaaton lähestyessä. Vielä aattopäiväkin sujuu usein viimeisten askareiden parissa. Jouluaattoiltana rauha kuitenkin saavuttaa maan. Suomi hiljentyy jouluun tavalla, joka erityisesti hektisellä 2010-luvulla on vaikuttavaa. Kaupat sulkeutuvat ja julkinen liikenne pysähtyy. Jouluaatto ja sitä seuraavat kaksi joulupäivää ovat ehkäpä vuoden odotetuimmat päivät. Ennen vuotta 1774 Suomessa vietettiin myös kolmatta ja neljättä joulupäivää. Liian pitkien pyhien ajateltiin kuitenkin laiskistavan palkollisia liikaa, joten kuningas Kustaa III vähensi ne kahteen. Vuodesta 2000 alkaen kolmas joulupäivä on ollut juhlapyhä sen osuessa sunnuntaille. Näin oli ensi kertaa vuonna 2009 ja jatkoa seuraa tänä vuonna. Jakelualue: Rautalampi, Suonenjoki, Konnevesi, Vesanto ja Tervo Osoitteeton jakelu: Posti Oy Painopaikka: I-Print Oy, Seinäjoki Kustantaja: Viestirauta Oy ISSN: 1796-8313 9. vuosikerta Rautalampilehti on yksityinen ilmaisjakelulehti, joka ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. Lehden levikki on noin 9.050 kappaletta ja se jaetaan kaikkiin kotitalouksiin ja yrityksiin Rautalammilla, Suonenjoella, Konnevedellä, Vesannolla ja Tervossa. www.rautalampilehti.fi Tänä vuonna on siis mitä odottaa. Rauhallista ja iloista joulua kaikille tämän lehden lukijoille. Iiro Lyytinen, [email protected] on Kansalaisopiston kuorot kokoontuivat konsertoimaan Suonenjoen kirkko SingStarat Te rvosta Sisäsavolainen 441 895 Painotuote Jakelu Osoitteeton jakelu kaikkiin kotitalouksiin ja yrityksiin Rautalammilla, Suonenjoella, Konnevedellä, Vesannolla ja Tervossa. Ei jaeta talouksiin, jotka ovat kieltäneet ilmaisjakelun. Irtonumerojakelu: RAUTALAMPI Artteli, Neste, Piilopirtti, Nuapuri, Pestarin Valinta, Kunnanvirasto, Kirjasto, Kosken Puotipiika. SUONENJOKI Kahvila Aurora, Koskelon Matkailukeskus. TERVO Abc Tervo. VESANTO Teboil Vesanto. KONNEVESI Pop Pankki Konnevesi. Lehti on luettavissa ja ladattavissa ilmaiseksi osoitteessa www.rautalampilehti.fi. Sähköisessä arkistossa on saatavilla Rautalampilehdet vuodesta 2007 alkaen. Heleat Stemma Suon enjoelta Toimitus Kuopiontie 13, 77700 RAUTALAMPI [email protected] PÄÄTOIMITTAJA Iiro Lyytinen p. 050 536 5570 [email protected] IloVeela Vesannolta Cantilena a Rautalammilt TOIMITTAJA Marita Leskinen p. 0400 547 185 [email protected] ILMOITUSVALMISTAJA Tarja Kovero p. 040 487 1203 [email protected] AVUSTAJAT TÄSSÄ LEHDESSÄ Markus Sjöberg Scale Rautalammilta Tuulantei Suonenjoelta Seuraava lehti Seuraavan kerran Rautalampilehti ilmestyy 19.1.2015. Jouluista tunnelmaa Rajallisten sävelin Rautalampi, Suonenjoki, Konnevesi Rajalliset -yhtyeeltä on tulossa toivottuja joulukonsertteja Rautalammille, Suonenjoelle ja Konnevedelle. Tämän vuoden joulukonserttikierueella sisä-savolaisista opettajista ja muusikoista koostuvassa Rajalliset -yhtyeessä ovat mukana Milja Markkanen, Aki Virta, Pia Pakarinen, Juha Nuoranne, Antti Laasonen ja Anneli Tarvainen. Tunnelmallisissa joulukonserteissa kuullaan kauneimpia, perinteisiä joululauluja, mutta myös uudempiakin sävellyksiä niin a cappellana kuin erilaisin soitinkokoonpanoinkin säestettyinä versioina. Konsertti kestää noin tunnin ja liput maksavat 10 euroa. Lippuja myy ennakkoon Rautalammilla Artteli, Suonenjoella Kahvila Aurora ja Konnevedellä Mieron papu ja pidot. Rajallisten joulukonserttisarja alkaa Rautalammilla Törmälän kirkossa perjantaina 11.12. kello 17 ja 19, jossa on myös mahdollisuus pikkujouluruokailuun molempien konserttien yhteydessä. Seuraavaksi jouluisista sävelistä päästään nauttimaan keskiviikkona 16.12. kello 18.00 Suonenjoen kirkossa, sekä Konnevedellä torstaina 17.12. kello 18.00. Konsertit järjestää Sisä-Savon Sävelet ry yhteistyössä Törmälän loma- ja kurssikeskuksen, sekä Suonenjoen ja Konneveden seurakuntien kanssa. Rajalliset-yhtyeen joulukonserteissa esiintyvät Antti Laasonen, Pia Pakarinen, Aki Virta, Anneli Tarvainen, Juha Nuoranne ja MIlja Markkanen.
© Copyright 2024