Kokousmenettely kunnassa
KOKOUSMENETTELY KUNNASSA HYVÄ HALLINTO TUOTTAA HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 1 OIKEUS HYVÄÄN HALLINTOON Kunnan päätöksentekomenettely voidaan jakaa viiteen eri vaiheeseen: • vireilletuloon • valmisteluun • päätöksentekoon • tiedoksiantoon ja • täytäntöönpanoon 20.2.2013 Perustuslain takaamiin perusoikeuksiin kuuluu myös oikeus hyvään hallintoon. Perustuslain 21 §:n mukaan hyvän hallinnon takeisiin kuuluvat: • oikeus saada asia käsitellyksi asianmukaisesti ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa viranomaisessa • käsittelyn julkisuus • oikeus tulla kuulluksi • päätöksen perusteleminen • oikeus hakea muutosta riippumattomalta tuomioistuimelta. Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 2 HALLINNON JULKISUUSPERIAATE Hallinto perustuu perustuslain 12 §:n mukaan julkisuusperiaatteelle. Lähtökohtana on, että viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, jollei julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on myös oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta. Julkisuusperiaate on täsmennetty viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa eli julkisuuslaissa (621/1999). Asiakirjojen julkisuudesta voidaan tehdä poikkeuksia vain lailla ja välttämättömien syiden vuoksi. Julkisuuslakiin on otettu melko kattavat säännökset myös asiakirjan salassapidon perusteista. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 3 VIRANHALTIJAT JA LUOTTAMUSHENKILÖT TOIMIVAT VIRKAVASTUULLA • Perustuslaissa on säännös myös virkavastuusta (118 §). Viranhaltijat ja luottamushenkilöt toimivat virka-vastuulla ja vastaavat toimiensa lainmukaisuudesta. • Jokaisella, joka on kärsinyt oikeuden loukkauksen tai vahinkoa viranhaltijan tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 4 KUNNAN PÄÄTÖKSENTEKO Julkisen hallinnon päätöksenteon perusteet on kirjattu Suomen perustuslakiin. Päätöksentekomenettelyä kunnassa säätelee pääosin kuntalaki ja hallintolaki. Eri hallinnonaloilla on lisäksi lukuisia omia menettelyä koskevia säännöksiä. Lisäksi kunnan päätöksentekoa ohjaavat hallintosääntö, valtuuston työjärjestys ja toimialojen ohjesäännöt 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 5 VALTUUSTO YLIN PÄÄTÖKSENTEKOELIN Kuntalain 1.2 pykälän mukaan kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Kuntalaissa ”kunnan päätösvalta” on yläkäsite. Sillä tarkoitetaan kunnan hoidettavaksi lain mukaan kuuluvia tai muita asioita, joissa kunta voi tai sen edellytetään tekevän päätöksiä. Tämä päätösvalta kuuluu ensisijaisesti valtuustolle. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 6 TOIMIVALLAN RAJAUS • Hallinnossa on pääsääntönä, että ylempi viranomainen ei voi ilman nimenomaisesti siihen oikeuttavaa säännöstä puuttua alemman viranomaisen toimivaltaan kuuluvaan asiaan. • Tätä voidaan luonnehtia toimivaltarajojen jäykkyydeksi . 20.2.2013 • Periaate on voimassa myös kunnallishallinnossa. Esimerkiksi ei edes valtuusto voi ottaa ratkaistavakseen asiaa, joka kuuluu kunnanhallituksen tai lautakunnan ratkaistavaksi. Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 7 OTTO-OIKEUS Merkittävin säännös, jolla toimivallan jäykkyydestä on poikettu, on kuntalain 51 §:n mukainen otto-oikeus. Kunnanhallitus ja lautakunnat voivat omilla tehtäväalueillaan ottaa käsiteltäväkseen yksittäisen asian, jossa alempi viranomainen on tehnyt päätöksen. Johtosäännössä myös johtokunnalle voidaan lautakunnan sijasta antaa oma otto-oikeus 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 8 TOIMIVALLAN SIIRTO Kunnan hallinnon järjestämiseksi valtuuston on hyväksyttävä tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään mm. kunnan eri viranomaisten toimivallan jaosta ja tehtävistä. Valtuusto tekee toimivallan jakoa koskevat ratkaisut eli delegointiratkaisut johtosäännöillä. Toimivaltaa ei voida siirtää erillisillä valtuuston päätöksillä, vaan delegointi on sidottu johtosääntöihin. Valtuusto voi siirtää toimivaltaansa kunnan muille toimielimille, luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 9 ESTEELLISYYS Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen. Mikäli henkilöllä on sellainen suhde viranomaisessa käsiteltävään asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa, hän on esteellinen eli jäävi. Jos esteellinen henkilö ottaa osaa asian käsittelyyn, päätös syntyy virheellisessä järjestyksessä. Virheellisessä järjestyksessä syntynyt päätös voidaan kumota, mikäli asiassa haetaan muutosta. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 10 TUTUSTU MITÄ TARKOITTAA • Esteellisyyden vaikutus • Valtuutetun esteellisyys valtuustossa • Osallisuusjäävi • Edustusjäävi • Intressijäävi • Palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdejäävi 20.2.2013 • Yhteisöjäävi ja yhteisöjäävin poikkeus • Ohjaus- ja valvontajäävi • Puolueettomuuden vaarantuminen muusta erityisestä syystä • Esteellisyyssäännösten tarkoittamat läheiset • Esteellisyyden ratkaiseminen • Esteellisyyden vaikutus Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 11 ESTEELLISYYDESTÄ… • Myös esimerkiksi toimielimen sihteerinä tai pöytäkirjanpitäjäänä toimiminen on oikeuskäytännön mukaan asian käsittelyä, johon esteellinen henkilö ei saa osallistua. • Esteellinen henkilö ei saa pyytää asian viranomaiskäsittelyyn liittyviä lausuntoja, kuulla asianosaisia eikä hankkia muutenkaan asian ratkaisuun mahdollisesti vaikuttavaa selvitystä viranomaisen puolesta 20.2.2013 • Esteellisyyteen liittyvä käsittelykielto ei koske puhtaasti teknisiä toimia kuten diaariointia, puhtaaksikirjoitusta tai kopiointia. • Esteellinenkin henkilö voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä. Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 12 ESTEELLISYYDEN VAIKUTUS • Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. • Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. 20.2.2013 • Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. • Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa, eikä osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä. • Hän ei myöskään saa hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä. Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 13 Hallintolain 28.2-3 §:ssä tarkoitetut läheiset isovanhemmat vanhemmat puoliso setä/täti/eno setä/täti/eno viranhaltija/ luottamushenkilö sisarus lapsi puoliso entinen puoliso puoliso lapsi - ei puolisoa erityisen läheinen henkilö lapsenlapsi puolisolla tarkoitetaan myös avioliittomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa elävää henkilöä läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 1. ryhmä - myös ao. henkilön puoliso 2. ryhmä 3. ryhmä 14 - myös ao. henkilön puoliso HALLINTOSÄÄNTÖ • Kuntalain 16 §:n mukaan valtuusto hyväksyy tarpeelliset johtosäännöt hallinnon järjestämiseksi. Lain 50 §:n mukaan jokaisessa kunnassa on hallintosääntö, jossa annetaan tarpeelliset määräykset kunnan hallinto- ja päätöksentekomenettelystä. • Hallintosääntö on ainoa pakollinen johtosääntö. Hallinnon järjestämiseksi kunnassa voi olla muitakin johtosääntöjä, joissa annetaan esimerkiksi yksittäistä toimielintä koskevia määräyksiä. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 15 VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS • Kuntalain 15 §:n mukaan valtuuston työjärjestyksessä, joka on myös johtosääntö, voidaan antaa määräyksiä valtuuston toiminnasta, varavaltuutetun kutsumisesta valtuutetun tilalle, valtuutetun aloitteen käsittelystä ja valtuutettujen valtuustotyöskentelyä varten muodostamista valtuustoryhmistä. • Valtuuston työjärjestykseen on yleensä otettu määräyksiä kokousmenettelystä, mm. istumajärjestyksestä, kokouskutsusta, esityslistasta, puheenjohtajan tehtävistä, puheenvuorojen käyttämisestä, äänestysjärjestyksestä, vaaleista ja ns. toivomusponsista. • Kuntalain 15 a §:ssä säädetään valtuuston kokouksen johtamisesta ja valtuutettujen puheoikeuden käyttämisestä. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 16 KOKOUSMENETTELY • Valtuuston ja kunnan muiden toimielinten kokouksia koskeva sääntely eroaa siinä, että; • perussäännökset ylimmän toimielimen eli valtuuston kokoontumisesta ovat kuntalaissa, • • mutta muiden toimielinten kohdalla kokousmenettely perustuu pääosin hallintosäännön määräyksiin 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 17 KUNTALAKI • Kuntalaissa säädetään valtuustoasioiden valmistelusta (53 §), valtuuston kokoontumisesta (54 §), asioiden käsiteltäväksi ottamisesta valtuustossa (55 §) sekä valtuuston päätösten laillisuuden valvonnasta (56 §). • Kaikkia toimielimiä, myös valtuustoa, koskevat kuntalain säännökset kokouksen julkisuudesta, päätösvaltaisuudesta, äänestyksestä, vaalista, eriävästä mielipiteestä, pöytäkirjasta sekä pöytäkirjan nähtävänä pitämisestä (kuntalain 57 – 63 §). • Myös esteellisyyden sääntely perustuu kaikkien toimielinten kohdalla lakiin eli kuntalain 52 §:ään ja hallintolain 27-30 §:ään. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 18 ASIOIDEN VALMISTELU VALTUUSTOLLE • Lähtökohta on, että kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustoasiat. Säännös sisältää sekä valmistelupakon että valmistelun keskittämisen. • Valmistelupakolla pyritään varmistamaan, että valtuutetuilla on riittävästi tietoa päätettävästä asiasta, sen ratkaistuvaihtoehdoista ja päätöksen vaikutuksista. • Valmistelu on keskitetty kunnanhallitukselle. Asiat eivät voi tulla valtuuston käsittelyyn ilman valmistelua. • Lautakuntien ja muiden hallituksen alaisten toimielinten valmistelemat asiat valmistellaan valtuustoa varten aina hallituksessa. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 19 MUUT TOIMIELIMET • Muissa toimielimissä (paitsi valtuusto) asiat valmistellaan toimielimen ratkaistavaksi esittelijän johdolla. • Esittelijä vastaa valmistelun asianmukaisesta suorittamisesta ja on valmistelun perusteella velvollinen tekemään asiassa toimielimelle nimenomaisen päätösehdotuksen. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 20 KOKOUSMENETTELY Kokouskutsu, asialista ja esityslista Kuntalain 54 §:n mukaan valtuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja myös silloin, kun valtuuston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi. Valtuusto on kutsuttava koolle myös kunnanhallituksen tai vähintään neljäsosan valtuutetuista sitä pyytäessä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Hallintosäännön mukaan muu toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 21 KOKOUSKUTSU JA ESITYSLISTA Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja. Kokouskutsun sisällöstä ja lähettämisestä on yleensä määrätty hallintosäännössä. Hallintosäännön mukaan kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on oikeus osallistua kokoukseen, toimielimen päättämällä tavalla. Kokouskutsun lähettämättä jättäminen niille, joilla on oikeus osallistua kokoukseen, on menettelyvirhe. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 22 ESITYSLISTA Esityslista välittää valmistelun tulokset päättäjille. Se nopeuttaa ja täsmentää asian käsittelyä, helpottaa pöytäkirjan laadintaa ja varmistaa oikeaa tiedottamisesta kokouksessa käsiteltävistä asioista. Esityslistasta tulee osa kokouksen pöytäkirjaa. Yksittäisen asian kohdalla esityslistaan merkitään asiaotsikko, selostus asiasta sekä päätösehdotus. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 23 ASIAOTSIKKO • Asiaotsikko on käsiteltävän asian tiivis kuvaus, jonka laatimiseen on kiinnitettävä myös huomiota sen johdosta, että se samalla rajaa asian käsittelyä. • Asian käsittelyn ja puheenvuorojen on pysyttävä otsikossa ilmoitetussa asiassa. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 24 ASIAN SELOSTUSOSASSA • Asian selostusosassa tiivistetään asian valmistelun tulokset: • selvitys vireilletulosta, • asian aiempi käsittely, • vastaavien asioiden aiempi ratkaisukäytäntö, lainsäädäntö ja johtosäännöt, • talousarvio ja –suunnitelmat sekä ratkaisuvaihtoehdot ja niiden vaikutukset. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 25 KOKOUSKUTSUSSA MAINITSEMATON ASIA • Kokouskutsussa mainitsemattoman, mutta valmistellun asian valtuusto voi ottaa käsiteltäväkseen ja ratkaistavakseen yksinkertaisella enemmistöllä. • Edellytyksenä on asian kiireellisyys, joka yleensä tarkoittaa, ettei asiaa enää seuraavassa kokouksessa ehditä käsitellä tai että käsittelyn siirtäminen joka tapauksessa aiheuttaisi kunnalle merkittävää oikeudellista, taloudellista tai muuta haittaa. • Käsiteltäväksi ottamisesta tehdään erillinen päätös. 20.2.2013 • Jos valtuustoasiaa ei ole ollenkaan valmisteltu, valtuuston on oltava yksimielinen sen käsiteltäväksi ottamisesta. • Yksimielisyysvaatimus koskee siis myös kiireellistä asiaa, jollei sitä ole valmisteltu. Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 26 KOKOUSKUTSUSSA MAINITSEMATON... Muiden toimielinten kohdalla ei ole yhtä tiukkoja säädöksiä. Hallintosäännön mukaan toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Valmistelusta ei määrätä mitään. 20.2.2013 • Käytännössä kunnanhallitus ja lautakunnat ja muut toimielimet voivat siis ottaa käsiteltäväkseen ns. ylimääräisiä asioita esittelijän tai toimielimen jäsenen tekemästä ehdotuksesta. • Jolleivät toimielimen jäsenet ole käsiteltäväksi ottamisesta yksimielisiä, siitä äänestetään ja enemmistöpäätöksellä ratkaistaan se, otetaanko asia käsiteltäväksi vai ei. Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 27 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN PÄÄTÖSVALTAISUUDEN JA LAILLISUUDEN TOTEAMINEN 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 28 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMISTEHTÄVÄT KUULUVAT KOKOUKSEN PUHEENJOHTAJALLE Kokouksen järjestäytymistehtävät kuuluvat kokouksen puheenjohtajalle. Hänen tehtäviinsä kuuluu selvittää, ovatko kokouksen pitämisen lailliset edellytykset olemassa. Jotta kokous olisi päätösvaltainen, riittävän määrän toimielimen jäseniä on oltava läsnä. Valtuuston kokouksessa pitää olla läsnä vähintään 2/3 valtuutetuista ja kunnan muun toimielimen kokouksessa enemmän kuin puolet jäsenistä (kuntalain 58 §). Jollei näin ole, kokousta ei voida lainkaan pitää. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 29 LÄSNÄOLO-OIKEUS Puheenjohtajan on myös todettava läsnäolevat ja onko heillä läsnäolo-oikeus. Toimielimen kokouksessa päätöksentekoon ottavat osaa vain toimielimen jäsenet. Hallintosäännössä voidaan määrätä muiden kuin toimielimen jäsenten läsnäolosta ja puheoikeudesta toimielimen kokouksissa. Määräykset koskevat lähinnä toimielimeen kuulumattomia luottamushenkilöitä ja kunnan henkilöstöä. Erikseen voidaan myös päättää asiantuntijan tai asianosaisen kuulemisesta toimielimen kokouksessa. Kokousten yleisöjulkisuudesta säädetään kuntalain 57 §:ssä. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 30 LÄSNÄOLO-OIKEUS… Hallintosääntöön on otettu määräykset valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan läsnäolo- ja puheoikeudesta kunnanhallituksen kokouksessa sekä kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kunnanjohtajan läsnäolo- ja puheoikeudesta muiden toimielinten kokouksissa. Kunnanhallituksen edustuksesta valtuuston kokouksissa määrätään yleensä valtuuston työjärjestyksessä. Sen lisäksi perusteltu tarve pysyvään läsnäoloon saattaa olla asiantuntijaviranhaltijoilla, jotka eivät ole toimielimen esittelijöitä. Puheenjohtajan tehtävänä on siis selvittää, keitä on läsnä ja onko heillä läsnäolo-oikeus. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 31 LAILLISUUDEN TOTEAMINEN ON PUHEENJOHTAJAN TEHTÄVÄ • Laillisuusedellytysten selvittämiseen kuuluu, onko kokous kutsuttu koolle sillä tavoin kuin hallintosäännössä on määrätty tai toimielin on itse päättänyt. • Yleensä toimielimellä itsellään on mahdollisuus päättää, kuinka monta päivää aiemmin kokouskutsut on toimitet-tava läsnäoloon oikeutetuille. • Näiden seikkojen selvittämisen jälkeen puheenjohtaja voi todeta kokouksen päätösvaltaiseksi ja laillisesti koolle kutsutuksi. • Huomionarvoista on, että kokouksen päätösvaltaisuuden ja laillisuuden toteaminen on puheenjohtajan tehtävä. Toimielin ei siitä esimerkiksi äänestä. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 32 TILAPÄINEN PUHEENJOHTAJA • Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa, kokousta varten valitaan tilapäinen puheenjohtaja. Sama koskee yksittäistä asiaa, kun puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat esimerkiksi esteellisiä. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 33 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN • Kokouksen järjestäytymiseen kuuluu myös pöytäkirjan tarkastamisesta päättäminen. Kunnan hallintosäännössä on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa pöytäkirjan tarkastamisesta. • Tavallisesti pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan kaksi toimielimen jäsentä. Pöytäkirjan tarkastajina toimivat yleensä toimielimen jäsenet vuorollaan. Jos pöytäkirjan tarkastajat eivät hyväksy pöytäkirjaa, se tarkastetaan toimielimen seuraavassa kokouksessa. • Tällöin toimielin voi äänestää pöytäkirjan sisällöstä. Toimielin voi myös olla valitsematta pöytäkirjan tarkastajia ja päättää, että pöytäkirja tarkastetaan toimielimen seuraavassa kokouksessa. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 34 ASIAN KOKOUSKÄSITTELY • Asian päätöksentekojärjestyksestä kokouksessa määrätään pääosin kunnan hallintosäännössä ja valtuuston työjärjestyksessä. Laissa ovat säännökset äänestysja vaalimenettelyn perusteista. • Sivun sisältö Yksittäisen asian kokouskäsittely voidaan jakaa seuraavasti: • asian esittely • kunnanhallituksen tai esittelijän päätösehdotus = pohjaehdotus • asiasta käytävä keskustelu • päätösehdotusten selostus • päätöksen tekeminen (yksimielisyys, äänestys, vaali) • päätöksen toteaminen • asian käsittelyn päättäminen 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 35 ESITTELY • Valtuuston kokousta lukuun ottamatta asioista päätetään yleensä viranhaltijan esittelystä. Valtuustolle asiat valmistelee kunnanhallitus (tai tarkastuslautakunta / tilapäinen valiokunta). • Valtuuston kokouksessa puheenjohtaja esittelee asian valmistelun useimmiten esityslistaan viitaten. Muissa toimielimissä valmistelusta on vastuussa esittelijä. • Valmistelun perusteella esittelijän velvollisuus on tehdä päätösehdotus asian ratkaisijalle. Yleensä valmistelun tulokset selostetaan esityslistassa. Päätösehdotus on kuitenkin mahdollista tehdä vasta kokouksessa. • Hyvään hallintoon voidaan kuitenkin katsoa kuuluvan, että päätösehdotuksen esittämiseen vasta kokouksessa on perusteltu syy ja sen pitäisi olla poikkeuksellista. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 36 PÄÄTÖNEHDOTUKSESSA ESITTELIJÄN KANTA • Päätösehdotuksessa esittelijän on otettava asiallinen kanta päätettävänä olevaan asiaan. Päätösehdotuksen on oltava sellainen, että toimielin voi hyväksyä sen päätökseksi (”ehdotus hyväksyttiin”). • Esittelijän päätösehdotuksen puuttuminen on yleensä muotovirhe. Jos päätösehdotus on tehty, mutta se ei ole riittävän täsmällinen, esittelyn laillisuus on arvioitava kussakin tapauksessa erikseen. • Joissakin tilanteissa saattaa olla tarpeen poiketa tavanomaisesta esittelyjärjestyksestä. Tämän varalta hallintosäännössä voidaan antaa toimielimelle oikeus käsitellä asia viranhaltijan esittelyn sijasta puheenjohtajan selostuksen pohjalta. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 37 POHJAEHDOTUS • • Esittelijän ja valtuustossa kunnanhallituksen päätösehdotus on käsittelyn pohjana (ns. pohjaehdotus). Pohjaehdotus ei vaadi erillistä kannatusta päästäkseen äänestykseen toimielimen jäsenen tekemän kannatetun ehdotuksen kanssa. Valtuustossa pohjaehdotuksena voi myös olla tilapäisen valiokunnan tai tarkastuslautakunnan ehdotus. • Jos pohjaehdotusta muutetaan ennen kuin toimielin on tehnyt asiassa päätöksen, pohjaehdotuksena on muutettu ehdotus. Jos pohjaehdotus peruutetaan ennen päätöksen tekemistä, asia on hallintosääntö- ja valtuuston työjärjestysmallin mukaan poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 38 PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS Yksittäisen asian kokouskäsittely voidaan jakaa seuraavasti: - asian esittely - kunnanhallituksen tai esittelijän päätösehdotus = pohjaehdotus - asiasta käytävä keskustelu - päätösehdotusten selostus - päätöksen tekeminen (yksimielisyys, äänestys, vaali) - päätöksen toteaminen - asian käsittelyn päättäminen 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 39 KESKUSTELU JA SEN AIKANA TEHDYT EHDOTUKSET • Asian esittelyn ja päätösehdotuksen tekemisen jälkeen asiasta on varattava tilaisuus keskustella. • Yleensä päätösehdotus ilmenee esityslistasta, jolloin asian käsittely alkaa asiasta käytävällä keskustelulla. • Puheenjohtajan on annettava puheenvuorot siinä järjestyksessä kuin niitä on pyydetty. Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro sekä repliikkipuheenvuoro eli lyhyt edelliseen puheenvuoroon liittyvä huomautus voidaan antaa välittömästi. • Keskustelua ei voida laillisesti rajoittaa, vaan kaikki pyydetyt puheenvuorot on annettava. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 40 PUHUJAN PYSYTTÄVÄ ASIASSA • Puhujan on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. • Jollei näin tapahdu, puheenjohtajan on puututtava asiaan. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu myös järjestyksenpito. • Jos kokouksessa syntyy hallitsematon epäjärjestys, kokous on viimekädessä keskeytettävä. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 41 PUHUJA VOI TEHDÄ EHDOTUKSIA • Keskustelun kuluessa toimielimen jäsenet voivat tehdä päätösehdotuksia. • Myös pöydällepanoehdotus tai muu käsittelyn siirtämistä, esimerkiksi asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi tarkoittava ehdotus on mahdollinen. • Kannatetun pöydällepanoehdotuksen tai muun asian siirtämistä koskevan ehdotuksen tekemisen jälkeen puheenjohtajan on kehotettava puhujaa kohdistamaan seuraava puheenvuoronsa siirtämisehdotukseen. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 42 KESKUSTELU PÄÄTTYNYT • Jos pöydällepanosta ei olla yhtä mieltä, siitä on äänestettävä eikä asian käsittelyä voida jatkaa, jos asia päätetään jättää pöydälle. • Päätettäessä jatkaa käsittelyä samassa kokouksessa eli hylättäessä pöydällepanoehdotus jatkuu keskustelu itse asiasta. • Kun puheenvuoroja ei enää ole pyydetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. • Oikeuskäytäntöä mm. KHO 1960 II 231KHO 2005:45 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 43 YKSIMIELINEN PÄÄTÖS JA ÄÄNESTYS • Keskustelun päättymisen jälkeen alkaa päätöksentekovaihe. Pohjaehdotus ei vaadi erillistä kannatusta päästäkseen äänestykseen toimielimen jäsenen tekemän ehdotuksen kanssa. • Toimielimen jäsenen tekemä kannattamaton ehdotus raukeaa. • Jos vastaehdotusta ei ole tehty tai vastaehdotus on kannattamattomana rauennut, puheenjohtajan asiana on todeta yksimielinen päätös. Äänestykseen ei myöskään tarvitse ryhtyä, jos puheenjohtaja voi todeta, että toimielin on yksimielisesti toisella kannalla kuin pohjaehdotus. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 44 PÄÄTÖKSEN TOTEAMINEN JA ASIAN KÄSITTELYN PÄÄTTÄMINEN • Päätöksenteon jälkeen puheenjohtajan on vielä todettava päätöksen sisältö. • Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun asiat eivät ole edenneet esityslistan mukaisesti, vaan on esimerkiksi äänestetty. • Puheenjohtaja päättää asian käsittelyn nuijan kopautuksella. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 45 KUNTAL 59 § ÄÄNESTYS Jos toimielin on asiasta yksimielinen tai vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheenjohtaja toteaa päätöksen. Muussa tapauksessa puheenjohtaja toteaa ehdotukset, joita ei kannatuksen puuttuessa oteta äänestettäviksi, ja ehdotukset, joista äänestetään. Puheenjohtaja saattaa toimielimen hyväksyttäväksi äänestystavan ja, jos äänestyksiä on toimitettava useampia, äänestysjärjestyksen sekä tekee äänestysesityksen siten, että vastaus "jaa" tai "ei" ilmaisee kannanoton ehdotukseen. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 46 ÄÄNESTYSTAPA • Äänestystavalla tarkoitetaan sitä, millä tavoin äänestys suoritetaan. • Jollei äänestyskonetta ole käytössä, varmin äänestystapa on ns. nimenhuuto, jolloin kukin äänestykseen osallistuja ilmaisee kantansa nimensä kuultuaan. • Muita hyväksyttäviä tapoja ovat esimerkiksi kädennosto ja seisomaan nousu. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 47 ÄÄNESTYSJÄRJESTYS • Äänestysjärjestyksellä tarkoitetaan sitä, missä järjestyksessä ehdotukset asetetaan äänestettäessä toisiaan vastaan. • Äänestys toimitetaan ns. parlamentaarista äänestystapaa noudattaen. Kaksi samaa asiaa koskevaa, pohjaehdotuksesta eniten poikkeavaa kannatettua päätösehdotusta asetetaan vastakkain ja niistä voittanut ehdotus asetetaan edelleen vastakkain seuraavan kannatetun päätösehdotuksen ja viimeksi pohjaehdotuksen kanssa. • Kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus on äänestyksessä viimeisenä muut äänestykset voittanutta vastaan. • Parlamentaarisessa äänestystavassa äänestysesitys tehdään siten, että vastaus ”jaa” tai ”ei” ilmaisee kannanoton ehdotukseen. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 48 MÄÄRÄRAHASTA ÄÄNESTÄMINEN • Jos asia koskee määrärahan myöntämistä, ensin asetetaan äänestettäväksi ilman vastakkainasettelua määrärahaltaan suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä. • Kun ehdotus hyväksytään, pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 49 AVOIMUUS, PUHEENJOHTAJAN ÄÄNI… • Äänestys on aina toimitettava avoimesti eli henkilöiden äänestyskäyttäytymistä ei voida pitää salassa. • Päätökseksi tulee ehdotus, joka on saanut eniten ääniä. Äänten mennessä tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee päätöksen. • Yleensä toimielimen jäsenellä on mahdollisuus myös pidättyä äänestämästä eli äänestää ”tyhjää”. Tyhjiä ääniä ei oteta lukuun enemmistöä laskettaessa. • Puheenjohtajalla on kuitenkin velvollisuus ottaa asiaan kantaa, jos aiemmin annetut äänet ovat menneet tasan. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 50 VAALI • Henkilövalinnasta käytetään nimitystä vaali. • Kysymys voi olla henkilön tai henkilöiden valitsemisesta kunnan luottamustoimeen tai esimerkiksi kunnan edustajaksi osakeyhtiön yhtiökokoukseen taikka kunnan viranhaltijan tai työntekijän valinnasta. • Vaalissa tulevat valituiksi se tai ne, jotka ovat saaneet eniten ääniä. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 51 SUHTEELLINEN VAALI • Luottamushenkilöiden vaali toimitetaan suhteellisena, jos sitä vaatii läsnä olevista toimielimen jäsenistä vähintään määrä, joka saadaan jakamalla läsnä olevien lukumäärä valittavien lukumäärällä lisättynä yhdellä. • Jos osamääräksi tulee murtoluku, se korotetaan lähinnä ylempään kokonaislukuun. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 52 ENEMMISTÖVAALI • Vaali toimitetaan ensisijaisesti enemmistövaalina. Enemmistövaalissa valituksi tulee se tai ne, jotka ovat saaneet eniten ääniä. • Jos valittavia on enemmän kuin yksi, jokaisella toimielimen jäsenellä on käytettävissään yhtä monta ääntä kuin valittavia henkilöitä on. • Yhdelle ehdokkaalle voidaan kuitenkin antaa vain yksi ääni, mutta kaikkia ääniä ei ole pakko käyttää. Valituksi tulee saamiensa äänimäärien mukaisesti niin monta ehdokasta kuin valittavia on. • Kunnan viranhaltija ja työntekijä valitaan enemmistövaalilla ja vaalissa valitaan vain yksi henkilö. Kun valitaan toinen henkilö varalle, se on aina eri vaalitoimitus ja varalle valittavasta on siis suoritettava eri vaali. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 53 VASTUU PÄÄTÖKSESTÄ JA ERIÄVÄ MIELIPIDE 54 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö ERIÄVÄ MIELIPIDE Päätöksentekoon osallistuneella, jos hän on tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan, sekä asian esittelijällä, jos päätös poikkeaa päätösehdotuksesta, on oikeus ilmoittaa päätöksestä eriävä mielipide. Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös on tehty. Ennen pöytäkirjan tarkastamista esitetyt kirjalliset perustelut liitetään pöytäkirjaan. Päätöstä vastaan äänestänyt tai eriävän mielipiteen ilmoittanut ei ole vastuussa päätöksestä. Esittelijä on vastuussa hänen esittelystään tehdystä päätöksestä, jollei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettä. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 55 ERIÄVÄN MIELIPITEEN ILMOITTAMINEN • Asiasta eri mieltä olleella toimielimen jäsenellä ja asian esittelijällä on oikeus ilmoittaa päätöksestä eriävä mielipide. • Toimielimen päätöksentekoon osallistuneelta jäseneltä edellytetään, että hän on asian käsittelyssä ilmaissut olevansa asiasta eri mieltä, joko tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan. Esittelijällä on oikeus eriävän mielipiteen esittämiseen vain, jos päätös poikkeaa hänen asiassa tekemästään päätösehdotuksesta. • Eriävä mielipide on ilmoitettava heti sen jälkeen, kun päätös on tehty. Myöhemmin ilmoittaminen ei enää ole mahdollista. Ajoissa ilmoitettuun eriävään mielipiteeseen voidaan liittää kirjalliset perustelut aina pöytäkirjan tarkastamisajankohtaan saakka. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 56 VASTUUSTA VAPAUTUMINEN • Eriävän mielipiteen ilmoittanut vapautuu päätöksen tuottamasta oikeudellisesta vastuusta. Esittelijälle se on ainoa varma mahdollisuus vastuusta vapautumiseen. • Toimielimen jäsenelle riittää, että hänen äänestyskäyttäytymisensä ilmenee toimielimen pöytäkirjasta. • Jos hän ei pöytäkirjan mukaan ole äänestänyt päätökseksi tulleen ehdotuksen puolesta, hänen ei myöskään ole vastuussa toimielimen enemmistön tekemästä päätöksestä. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 57 OIKEUDELLINEN VASTUU • Toimielimen jäsenen ilmoittamalla eriävällä mielipiteellä on merkitystä oikeudellisen vastuun kannalta suljetussa vaalissa ja ehkä myös silloin, kun jäsen on tehnyt ehdotuksen, joka on kannatuksen puuttuessa rauennut. • Viimeksi mainitussa tilanteessa jäsenen rauenneen ehdotuksen tulisi kuitenkin ilmetä pöytäkirjasta. • Muutenkin toimielimen jäsenten äänestyskäyttäytymisen pitäisi aina ilmetä pöytäkirjasta. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 58 ESITTELIJÄN ERITYINEN VASTUU • Esittelijä ei vapaudu päätöksen tuottamasta oikeudellisesta vastuusta pelkästään sillä, että hänen päätösehdotuksensa on ollut toinen kuin toimielimen tekemä päätös. • Esittelijän erityisen vastuun (ns. esittelijänvastuu) sisältö on juuri se, että hän vastaa aina päätöksestä, jollei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettä. 20.2.2013 • Esittelijänä kunnan toimielimessä toimii yleensä viranhaltija. • Poikkeuksellisesti asiat voidaan ratkaista toimielimeen kuuluvan luottamushenkilön, yleensä puheenjohtajan selostuksen pohjalta. • Esittelijän erityinen vastuu ei koske luottamushenkilöesittelijää, joka toimielimen jäsenenä voi myös äänes-tää asiassa. • Toimielimen viranhaltijaesittelijä vastaa esiteltäviensä asioiden valmistelusta. Eriävästä mielipiteestä huolimatta esittelijä vastaa siitä, että päätöksenteon pohjaksi annetut tiedot ovat oikeat ja riittävät. Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 59 LUOTTAMUSHENKILÖN ASEMA 60 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö LUOTTAMUSHENKILÖN ASEMA Luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokra-tiaan perustuvassa kun-nallisessa päätöksen-teossa. Ylintä päätösvaltaa kunnassa käyttävät luottamushenkilöt val-tuustossa 20.2.2013 • Luottamushenkilöksi valittavan on täytettävä kuntalain 33 §:ssä säädetyt yleisen vaalikelpoisuuden edellytykset. Lisäksi kuntalain 34 - 36 §:ssä säädetään toimielinkohtaisista vaalikelpoisuuden rajoituksista eli erityisestä vaalikelpoisuudesta. Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 61 TUNNUSMERKKEJÄ • Luottamustoimen tunnusmerkkejä ovat • pakollisuus • erottamattomuus • määräaikaisuus • vaalikelpoisuus • virkavastuu ja • poliittinen vastuu 20.2.2013 • Tunnusmerkkinä voidaan myös pitää eettistä vastuuta. Kuntalain 32 §:ssä on luottamushenkilön käyttäytymistä koskeva säännös, jossa korostetaan toimen hoitamisen moraalisia ja eettisiä arvoja. Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 62 KUKA ON KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖ? Kunnan luottamushenkilöt määritellään kuntalaissa. Kuntalain mukaan kunnan luottamushenkilöitä ovat • valtuutetut ja varavaltuutetut • kunnan toimielimiin valitut jäsenet ja varajäsenet • kunnan kuntayhtymän toimielimiin valitsemat jäsenet ja varajäsenet sekä • muut kunnan luottamustoimiin valitut henkilöt. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 63 KUKA EI OLE KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖ ? • Tilintarkastaja ei ole kunnan luottamushenkilö vaan toimii toimeksiantosuhteessa kuntaan. • Osakeyhtiön tai muun yksityisoikeudellisen yhteisön hallituksen tai muun toimielimen jäsenet eivät ole kuntalain tarkoittamia luottamushenkilöitä, vaikka he toimivatkin kunnan edustajina yhteisössä. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 64 VALTUUTETUN ALOITEOIKEUS • Luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokratiaan perustuvassa kunnallisessa päätöksenteossa. Ylintä päätösvaltaa kunnassa käyttävät luottamushenkilöt valtuustossa • Valtuuston työjärjestyksen mukaan valtuutetun aloite annetaan kokouksessa kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen. Kuntalaissa ei säädetä valtuutetun eikä muunkaan luottamushenkilön aloiteoikeudesta. Asia on jätetty valtuuston työjärjestyksen ja muiden johtosääntöjen varaan. Laissa kuitenkin edellytetään, että aloitteen käsittelystä otetaan tarpeelliset määräykset valtuuston työjärjestykseen. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 65 LUOTTAMUSHENKILÖN EROTTAMINEN Yksittäistä luottamushenkilöä ei voida erottaa muuta kuin rikoksen perusteella. Toimielin voidaan kokonaisuudessaan erottaa epäluottamuksen perusteella. Erottamattomuuden vastapainona luottamustoimi on määräaikainen. Luottamushenkilö valitaan tehtäväänsä asianomaisen toimielimen toimikaudeksi. Valtuutetun toimikausi on neljä vuotta. Muiden toimielinten toimikaudesta päättää yleensä valtuusto. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 66 LUOTTAMUSHENKILÖTIEDOT KUNNAN VERKKOSIVUILLA • Luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokratiaan perustuvassa kunnallisessa päätöksenteossa. • Kunnan luottamushenkilöiden nimet ja tiedot siitä, mitä puoluetta tai muuta ryhmää he edustavat, saa laittaa kunnan verkkosivuille - tämä ei edellytä ao. henkilöiden suostumusta, koska kyse on julkisen luottamustehtävän hoitamiseen liittyvistä tiedoista. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 67 TIEDOT JOTKA EDELLYTTÄVÄT SUOSTUMUSTA Luottamushenkilöiden yhteystietojen laittaminen verk-koon edellyttää pääsääntöisesti suostumusta. Luottamushenkilöiden kotiosoitteita, puhelinnumeroita tai yksityisiä sähköpostiosoitteita ei saa laittaa verkkoon ilman suostumusta. Poikkeuksena tästä säännöstä on esim. kunnan nimenomaan luottamustoimen hoitamista varten luottamushenkilön käyttöön antama sähköpostiosoite, jonka saa laittaa verkkoon näkyviin. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 68 KÄYTTÄYTYMISSÄÄNNÖS • • Luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokratiaan perustuvassa kunnallisessa päätöksenteossa. • Kuntalain tavoitteena on vahvistaa kansalaisten luottamusta kunnallishallintoon. Siksi kuntalain 32 §:ssä on yleinen säännös koskien luottamushenkilön käyttäytymistä. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 69 KÄYTTÄYTYMISSÄÄNNÖS… • Säännös koskee luottamushenkilön toimintaa luottamustehtävässään. • Sen mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla. Luottamushenkilön edellytetään kohtelevan asukkaita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti. Käyttäytymissäännös on moraalisia ja eettisiä arvoja korostava toimintaohje, jonka rikkomisesta ei voine seurata muita kuin poliittisia sanktioita. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 70 LUOTTAMUSHENKILÖN TIEDONSAANTIOIKEUS Luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokratiaan perustuvassa kunnallisessa päätöksenteossa. Luottamushenkilön tietojensaantioikeus on julkisuuslaissa kaikkia koskevaa tietojensaantioikeutta laajempi. Kuntalain 43 §:n mukaan luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan viranomaisilta tietoja sekä nähtäväkseen asiakirjoja, joita luottamushenkilö toimessaan pitää tarpeellisena, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu. Säännöksellä varmistetaan luottamushenkilön oikeus saada toimensa hoitamisessa tarpeelliset tiedot. Lähtökohtana on, että valtuutettu itse arvioi tiedontarpeensa. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 71 MITÄ TIETOJA EI SAA Sen sijaan luottamushenkilö ei voi vaatia koonteja, yhteenvetoja tai selvityksiä. Tietojensaantioikeus ulottuu julkisiin ja "ei vielä julkisiin asiakirjoihin". Sanamuotonsa mukaan kuntalain 43 § ei velvoita antamaan esim. kopioita tai tulosteita; nähtäväksi antaminen riittänee. Luottamushenkilö ei saa käyttää tietojensaantioikeuttaan väärin. Rikoslaissa säädetään rangaistus salassapito- ja vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta. Luottamushenkilön tiedonsaantioikeus ei ulotu kunnan tytäryhteisöihin, koska nämä eivät ole kuntalain 43 §:ssä tarkoitettuja kunnan viranomaisia. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 72 LUOTTAMUSHENKILÖN OIKEUS SAADA VAPAATA TYÖSTÄÄN LUOTTAMUSTOIMEN HOITAMISTA VARTEN Luottamustoimen hoitamiseen on paitsi oikeus, myös velvollisuus. Näin ollen lähtökohtana on pidettävä sitä, että tällaisen toimen hoitamiseen on tarvittaessa saatava vapaata työstä. Kunnan luottamushenkilöllä on kuntalain mukaan oikeus saada vapaata työstään kunnan toimielimen kokoukseen osallistumista varten, jos vapaasta sovitaan työnantajan kanssa. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 73 TYÖSTÄ VAPAATA… • On syytä huomata, että säännös koskee nimenomaan kuntalain mukaisten kunnan toimielinten virallisia kokouksia. • Kunnan toimielimiä ovat kuntalain mukaan • valtuusto • kunnanhallitus ja sen jaostot • lautakunnat ja niiden jaostot • johtokunnat ja niiden jaostot sekä • toimikunnat. • Esimerkiksi valtuustoryhmien kokoukset ja budjettiseminaarit eivät sen sijaan ole kunnan toimielinten kokouksia. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 74 TYÖSTÄ VAPAATA… • Työnantaja ei voi ilman työhön liittyvää painavaa syytä kieltäytyä sopimasta työntekijän osallistumisesta kunnan toimielimen kokoukseen. Siten työnantajan osalta sopimista on tältä osin laissa erikseen rajoitettu. • Työnantaja ei voi tehokkaasti vedota kieltäytymisen perusteena tavanomaisiin, työhön yleensäkin liittyviin seikkoihin, vaan kieltäytymisen syyltä edellytetään erityistä painavuutta. • Se, että luottamushenkilöllä on varajäsen, ei ole laissa tarkoitettu työhön liittyvä painava syy. Lähtökohtana on, että luottamustointa hoitaa varsinainen jäsen. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 75 TYÖSTÄ VAPAATA… • Kokousta varten tarvittavasta vapaasta on sovittava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun luottamushenkilö on ilmoittanut työnantajalleen kokousten ajankohdat. Kokouksen osallistumista varten myönnettävä vapaa koskee myös luottamustoimen osallistumisen edellyttämää matkustusaikaa työpaikalta kokouspaikalle. • • Luottamushenkilön on ilmoitettava toimielimen kokousajankohdat ja kunnan määräämät luottamustehtävät työnantajalle viipymättä sen jälkeen, kun hän on saanut ne tietoonsa. Työnantajan on pyydettäessä annettava kirjallinen selvitys kieltäytymisensä perusteista. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 76 JULKISUUS JA TIETOSUOJA • Kuntien toiminnan avoimuutta säätelevät julkisuusja henkilötietolait. • Julkisuuslaki koskee lähinnä asiakirjatietoja ja niiden käsittelyä, • Henkilötietolaki henkilötietojen ja -rekistereiden käsittelyä. . 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 77 JULKISIA JA SALAISIA… • Viranomaisen asiakirjat ovat viimeistään valmistuttuaan julkisia, paitsi lain nojalla salassa pidettävät asiakirjat. • Jokainen voi saada tietoja julkisista asiakirjoista. Tiedon saantia ei vielä julkisista asiakirjoista saa rajoittaa vain perustellusta syystä. • Kunnan hallinnossa lähinnä ihmisten yksityiselämän tiedot sekä eräät yritysten liiketoiminnan tiedot ovat salaisia. Niistä sivullinen ei saa ilman lupaa tai valtuutusta tietoja. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 78 VALTUUTETUN TIEDONSAANTI • Valtuutetun ja kunnanhallituksen jäsenen luottamustoimen hoitaminen ei rajoitu tietylle sektorille tai tehtäväalueelle. • Valtuutetuilla ja kunnanhallituksen jäsenillä on tästä syystä oikeus saada tietoja kaikilta kunnan viranomaisilta. • Lautakunnan jäsenen ja muun rajatusta tehtäväalueesta vastaavan toimielimen jäsenen tietojensaantioikeus rajoittuu toimielimen alaiseen hallintoon ja toimielimen käsiteltäväksi kuuluviin asioihin. 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 79 REKISTERITIETOJA • Henkilörekisteristä ei saa aina luovuttaa sivulliselle tietoja, vaikka tiedot olisivat julkisia. Sallitut käyttötarkoitukset on lueteltu henkilötietolaissa. • Yksityishenkilöt saavat kunnan rekistereistä julkisia henkilötietoja tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiinsa. Tiedotusvälineille annetaan vastaavia julkisia tietoja toimituksellisiin tarkoituksiin. • Viranomaiset saavat käyttää henkilötietoja esimerkiksi lakisääteisissä tehtävissään 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 80 LUENNON TIETOLÄHDE: WWW.KUNNAT.NET/FI/ASIANTUNTIJAPALVELUT/LAKI/HALLINTOJURIDIIKKA/K OKOUSMENETTELY/SIVUT/DEFAULT.ASPX KIITOKSIA ! 20.2.2013 Kunnanjohtaja Teppo Sirniö 81
© Copyright 2024