Kokousmenettely kunnassa

KOKOUSMENETTELY
KUNNASSA
HYVÄ HALLINTO TUOTTAA HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
1
OIKEUS HYVÄÄN HALLINTOON
Kunnan päätöksentekomenettely voidaan
jakaa viiteen eri vaiheeseen:
• vireilletuloon
• valmisteluun
• päätöksentekoon
• tiedoksiantoon ja
• täytäntöönpanoon
20.2.2013
Perustuslain takaamiin perusoikeuksiin
kuuluu myös oikeus hyvään hallintoon.
Perustuslain 21 §:n mukaan hyvän hallinnon
takeisiin kuuluvat:
• oikeus saada asia käsitellyksi asianmukaisesti ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa viranomaisessa
• käsittelyn julkisuus
• oikeus tulla kuulluksi
• päätöksen perusteleminen
• oikeus hakea muutosta riippumattomalta tuomioistuimelta.
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
2
HALLINNON JULKISUUSPERIAATE
Hallinto perustuu perustuslain 12 §:n mukaan julkisuusperiaatteelle. Lähtökohtana on, että viranomaisen asiakirjat ovat
julkisia, jollei julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla
erikseen rajoitettu.
Jokaisella on myös oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta.
Julkisuusperiaate on täsmennetty viranomaisten toiminnan
julkisuudesta annetussa laissa eli julkisuuslaissa (621/1999).
Asiakirjojen julkisuudesta voidaan tehdä poikkeuksia vain lailla ja
välttämättömien syiden vuoksi. Julkisuuslakiin on otettu melko
kattavat säännökset myös asiakirjan salassapidon perusteista.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
3
VIRANHALTIJAT JA LUOTTAMUSHENKILÖT
TOIMIVAT VIRKAVASTUULLA
• Perustuslaissa on säännös myös virkavastuusta (118 §).
Viranhaltijat ja luottamushenkilöt toimivat virka-vastuulla ja
vastaavat toimiensa lainmukaisuudesta.
• Jokaisella, joka on kärsinyt oikeuden loukkauksen tai vahinkoa
viranhaltijan tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön
lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus
vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä
vahingonkorvausta julkisyhteisöltä.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
4
KUNNAN PÄÄTÖKSENTEKO
Julkisen hallinnon päätöksenteon perusteet on kirjattu
Suomen perustuslakiin.
Päätöksentekomenettelyä kunnassa säätelee pääosin
kuntalaki ja hallintolaki.
Eri hallinnonaloilla on lisäksi lukuisia omia menettelyä koskevia
säännöksiä.
Lisäksi kunnan päätöksentekoa ohjaavat hallintosääntö,
valtuuston työjärjestys ja toimialojen ohjesäännöt
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
5
VALTUUSTO YLIN PÄÄTÖKSENTEKOELIN
Kuntalain 1.2 pykälän mukaan kunnan päätösvaltaa
käyttää asukkaiden valitsema valtuusto.
Kuntalaissa ”kunnan päätösvalta” on yläkäsite. Sillä
tarkoitetaan kunnan hoidettavaksi lain mukaan kuuluvia tai muita asioita, joissa kunta voi tai sen edellytetään tekevän päätöksiä. Tämä päätösvalta kuuluu ensisijaisesti valtuustolle.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
6
TOIMIVALLAN RAJAUS
• Hallinnossa on pääsääntönä, että ylempi viranomainen ei voi ilman nimenomaisesti siihen oikeuttavaa
säännöstä puuttua alemman viranomaisen toimivaltaan kuuluvaan asiaan.
• Tätä voidaan luonnehtia
toimivaltarajojen jäykkyydeksi
.
20.2.2013
• Periaate on voimassa
myös kunnallishallinnossa. Esimerkiksi ei
edes valtuusto voi ottaa ratkaistavakseen
asiaa, joka kuuluu kunnanhallituksen tai lautakunnan ratkaistavaksi.
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
7
OTTO-OIKEUS
Merkittävin säännös, jolla toimivallan jäykkyydestä on
poikettu, on kuntalain 51 §:n mukainen otto-oikeus.
Kunnanhallitus ja lautakunnat voivat omilla tehtäväalueillaan ottaa käsiteltäväkseen yksittäisen asian,
jossa alempi viranomainen on tehnyt päätöksen.
Johtosäännössä myös johtokunnalle voidaan lautakunnan sijasta antaa oma otto-oikeus
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
8
TOIMIVALLAN SIIRTO
Kunnan hallinnon järjestämiseksi valtuuston on hyväksyttävä tarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään mm.
kunnan eri viranomaisten toimivallan jaosta ja tehtävistä.
Valtuusto tekee toimivallan jakoa koskevat ratkaisut eli
delegointiratkaisut johtosäännöillä. Toimivaltaa ei voida
siirtää erillisillä valtuuston päätöksillä, vaan delegointi on
sidottu johtosääntöihin.
Valtuusto voi siirtää toimivaltaansa kunnan muille
toimielimille, luottamushenkilöille ja viranhaltijoille.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
9
ESTEELLISYYS
Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn
puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen.
Mikäli henkilöllä on sellainen suhde viranomaisessa käsiteltävään
asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa, hän on esteellinen eli jäävi.
Jos esteellinen henkilö ottaa osaa asian käsittelyyn, päätös syntyy
virheellisessä järjestyksessä. Virheellisessä järjestyksessä syntynyt
päätös voidaan kumota, mikäli asiassa haetaan muutosta.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
10
TUTUSTU MITÄ TARKOITTAA
• Esteellisyyden vaikutus
• Valtuutetun esteellisyys
valtuustossa
• Osallisuusjäävi
• Edustusjäävi
• Intressijäävi
• Palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdejäävi
20.2.2013
• Yhteisöjäävi ja yhteisöjäävin
poikkeus
• Ohjaus- ja valvontajäävi
• Puolueettomuuden vaarantuminen muusta erityisestä
syystä
• Esteellisyyssäännösten tarkoittamat läheiset
• Esteellisyyden ratkaiseminen
• Esteellisyyden vaikutus
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
11
ESTEELLISYYDESTÄ…
• Myös esimerkiksi toimielimen
sihteerinä tai pöytäkirjanpitäjäänä toimiminen on oikeuskäytännön mukaan asian käsittelyä, johon esteellinen henkilö ei
saa osallistua.
• Esteellinen henkilö ei saa pyytää asian viranomaiskäsittelyyn
liittyviä lausuntoja, kuulla asianosaisia eikä hankkia muutenkaan asian ratkaisuun mahdollisesti vaikuttavaa selvitystä
viranomaisen puolesta
20.2.2013
• Esteellisyyteen liittyvä käsittelykielto ei koske puhtaasti teknisiä toimia kuten diaariointia,
puhtaaksikirjoitusta tai kopiointia.
• Esteellinenkin henkilö voi siis
suorittaa tällaisia toimia ilman,
että asiassa tehtävä päätös
syntyisi virheellisessä järjestyksessä.
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
12
ESTEELLISYYDEN VAIKUTUS
• Esteellinen henkilö ei saa osallistua
hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa.
• Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia
sellaisia hallintomenettelyssä
suoritettavia toimia, jotka voivat
jollakin tavoin vaikuttaa asiassa
tehtävän päätöksen sisältöön.
20.2.2013
• Esteellisyys koskee kaikkia asian
käsittelyvaiheita valmistelun alusta
täytäntöönpanoon asti.
• Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai
valmistella käsiteltävää asiaa, eikä
osallistua päätöksentekoon
toimielimen jäsenenä.
• Hän ei myöskään saa hoitaa päätöksen täytäntöönpanoon liittyviä
tehtäviä.
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
13
Hallintolain 28.2-3 §:ssä tarkoitetut läheiset
isovanhemmat
vanhemmat
puoliso
setä/täti/eno
setä/täti/eno
viranhaltija/
luottamushenkilö
sisarus
lapsi
puoliso
entinen
puoliso
puoliso
lapsi
- ei puolisoa
erityisen
läheinen
henkilö
lapsenlapsi
puolisolla tarkoitetaan myös avioliittomaisissa olosuhteissa ja
rekisteröidyssä parisuhteessa elävää henkilöä
läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
1. ryhmä
- myös ao. henkilön puoliso
2. ryhmä
3. ryhmä
14
- myös ao. henkilön puoliso
HALLINTOSÄÄNTÖ
• Kuntalain 16 §:n mukaan valtuusto hyväksyy tarpeelliset
johtosäännöt hallinnon järjestämiseksi. Lain 50 §:n
mukaan jokaisessa kunnassa on hallintosääntö, jossa
annetaan tarpeelliset määräykset kunnan hallinto- ja
päätöksentekomenettelystä.
• Hallintosääntö on ainoa pakollinen johtosääntö. Hallinnon järjestämiseksi kunnassa voi olla muitakin johtosääntöjä, joissa annetaan esimerkiksi yksittäistä toimielintä koskevia määräyksiä.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
15
VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS
• Kuntalain 15 §:n mukaan valtuuston työjärjestyksessä, joka on
myös johtosääntö, voidaan antaa määräyksiä valtuuston
toiminnasta, varavaltuutetun kutsumisesta valtuutetun tilalle,
valtuutetun aloitteen käsittelystä ja valtuutettujen valtuustotyöskentelyä varten muodostamista valtuustoryhmistä.
• Valtuuston työjärjestykseen on yleensä otettu määräyksiä kokousmenettelystä, mm. istumajärjestyksestä, kokouskutsusta, esityslistasta, puheenjohtajan tehtävistä, puheenvuorojen käyttämisestä, äänestysjärjestyksestä, vaaleista ja ns. toivomusponsista.
• Kuntalain 15 a §:ssä säädetään valtuuston kokouksen johtamisesta ja valtuutettujen puheoikeuden käyttämisestä.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
16
KOKOUSMENETTELY
• Valtuuston ja kunnan muiden toimielinten kokouksia
koskeva sääntely eroaa siinä, että;
• perussäännökset ylimmän toimielimen eli valtuuston
kokoontumisesta ovat kuntalaissa,
•
• mutta muiden toimielinten kohdalla kokousmenettely
perustuu pääosin hallintosäännön määräyksiin
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
17
KUNTALAKI
• Kuntalaissa säädetään valtuustoasioiden valmistelusta (53 §),
valtuuston kokoontumisesta (54 §), asioiden käsiteltäväksi
ottamisesta valtuustossa (55 §) sekä valtuuston päätösten
laillisuuden valvonnasta (56 §).
• Kaikkia toimielimiä, myös valtuustoa, koskevat kuntalain säännökset kokouksen julkisuudesta, päätösvaltaisuudesta,
äänestyksestä, vaalista, eriävästä mielipiteestä, pöytäkirjasta
sekä pöytäkirjan nähtävänä pitämisestä (kuntalain 57 – 63 §).
• Myös esteellisyyden sääntely perustuu kaikkien toimielinten
kohdalla lakiin eli kuntalain 52 §:ään ja hallintolain 27-30 §:ään.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
18
ASIOIDEN VALMISTELU
VALTUUSTOLLE
• Lähtökohta on, että kunnanhallituksen on valmisteltava
valtuustoasiat. Säännös sisältää sekä valmistelupakon
että valmistelun keskittämisen.
• Valmistelupakolla pyritään varmistamaan, että valtuutetuilla on riittävästi tietoa päätettävästä asiasta, sen
ratkaistuvaihtoehdoista ja päätöksen vaikutuksista.
• Valmistelu on keskitetty kunnanhallitukselle. Asiat eivät
voi tulla valtuuston käsittelyyn ilman valmistelua.
• Lautakuntien ja muiden hallituksen alaisten toimielinten
valmistelemat asiat valmistellaan valtuustoa varten aina
hallituksessa.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
19
MUUT TOIMIELIMET
• Muissa toimielimissä (paitsi valtuusto) asiat valmistellaan toimielimen ratkaistavaksi esittelijän johdolla.
• Esittelijä vastaa valmistelun asianmukaisesta suorittamisesta ja on valmistelun perusteella velvollinen
tekemään asiassa toimielimelle nimenomaisen
päätösehdotuksen.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
20
KOKOUSMENETTELY
Kokouskutsu, asialista ja esityslista
Kuntalain 54 §:n mukaan valtuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja
myös silloin, kun valtuuston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi.
Valtuusto on kutsuttava koolle myös kunnanhallituksen tai vähintään
neljäsosan valtuutetuista sitä pyytäessä ilmoittamansa asian käsittelyä
varten.
Hallintosäännön mukaan muu toimielin pitää kokouksensa päättämänään
aikana ja paikassa.
Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen
sen pitämisestä.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
21
KOKOUSKUTSU JA ESITYSLISTA
Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa
varapuheenjohtaja. Kokouskutsun sisällöstä ja lähettämisestä on
yleensä määrätty hallintosäännössä.
Hallintosäännön mukaan kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista).
Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on oikeus osallistua kokoukseen, toimielimen päättämällä tavalla.
Kokouskutsun lähettämättä jättäminen niille, joilla on oikeus
osallistua kokoukseen, on menettelyvirhe.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
22
ESITYSLISTA
Esityslista välittää valmistelun tulokset päättäjille. Se
nopeuttaa ja täsmentää asian käsittelyä, helpottaa
pöytäkirjan laadintaa ja varmistaa oikeaa tiedottamisesta kokouksessa käsiteltävistä asioista.
Esityslistasta tulee osa kokouksen pöytäkirjaa.
Yksittäisen asian kohdalla esityslistaan merkitään asiaotsikko, selostus asiasta sekä päätösehdotus.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
23
ASIAOTSIKKO
• Asiaotsikko on käsiteltävän asian tiivis kuvaus, jonka laatimiseen on kiinnitettävä
myös huomiota sen johdosta, että se samalla rajaa asian käsittelyä.
• Asian käsittelyn ja puheenvuorojen on pysyttävä otsikossa ilmoitetussa asiassa.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
24
ASIAN SELOSTUSOSASSA
• Asian selostusosassa tiivistetään asian valmistelun
tulokset:
• selvitys vireilletulosta,
• asian aiempi käsittely,
• vastaavien asioiden aiempi ratkaisukäytäntö, lainsäädäntö ja johtosäännöt,
• talousarvio ja –suunnitelmat sekä ratkaisuvaihtoehdot ja niiden vaikutukset.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
25
KOKOUSKUTSUSSA MAINITSEMATON ASIA
• Kokouskutsussa mainitsemattoman,
mutta valmistellun asian valtuusto
voi ottaa käsiteltäväkseen ja ratkaistavakseen yksinkertaisella
enemmistöllä.
• Edellytyksenä on asian kiireellisyys,
joka yleensä tarkoittaa, ettei asiaa
enää seuraavassa kokouksessa ehditä käsitellä tai että käsittelyn siirtäminen joka tapauksessa aiheuttaisi kunnalle merkittävää oikeudellista, taloudellista tai muuta haittaa.
• Käsiteltäväksi ottamisesta tehdään
erillinen päätös.
20.2.2013
• Jos valtuustoasiaa ei ole ollenkaan valmisteltu, valtuuston on oltava yksimielinen sen
käsiteltäväksi ottamisesta.
• Yksimielisyysvaatimus koskee
siis myös kiireellistä asiaa, jollei
sitä ole valmisteltu.
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
26
KOKOUSKUTSUSSA MAINITSEMATON...
Muiden toimielinten kohdalla ei ole yhtä tiukkoja säädöksiä.
Hallintosäännön mukaan
toimielin voi päättää ottaa
käsiteltäväksi sellaisenkin
asian, jota ei ole mainittu
kokouskutsussa.
Valmistelusta ei määrätä
mitään.
20.2.2013
• Käytännössä kunnanhallitus ja
lautakunnat ja muut toimielimet voivat siis ottaa käsiteltäväkseen ns. ylimääräisiä asioita
esittelijän tai toimielimen jäsenen tekemästä ehdotuksesta.
• Jolleivät toimielimen jäsenet
ole käsiteltäväksi ottamisesta
yksimielisiä, siitä äänestetään ja
enemmistöpäätöksellä ratkaistaan se, otetaanko asia käsiteltäväksi vai ei.
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
27
KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN
PÄÄTÖSVALTAISUUDEN JA LAILLISUUDEN TOTEAMINEN
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
28
KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMISTEHTÄVÄT
KUULUVAT KOKOUKSEN PUHEENJOHTAJALLE
Kokouksen järjestäytymistehtävät kuuluvat kokouksen puheenjohtajalle.
Hänen tehtäviinsä kuuluu selvittää, ovatko kokouksen pitämisen
lailliset edellytykset olemassa.
Jotta kokous olisi päätösvaltainen, riittävän määrän toimielimen
jäseniä on oltava läsnä.
Valtuuston kokouksessa pitää olla läsnä vähintään 2/3 valtuutetuista ja kunnan muun toimielimen kokouksessa enemmän kuin
puolet jäsenistä (kuntalain 58 §).
Jollei näin ole, kokousta ei voida lainkaan pitää.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
29
LÄSNÄOLO-OIKEUS
Puheenjohtajan on myös todettava läsnäolevat ja onko heillä
läsnäolo-oikeus. Toimielimen kokouksessa päätöksentekoon
ottavat osaa vain toimielimen jäsenet.
Hallintosäännössä voidaan määrätä muiden kuin toimielimen
jäsenten läsnäolosta ja puheoikeudesta toimielimen kokouksissa.
Määräykset koskevat lähinnä toimielimeen kuulumattomia luottamushenkilöitä ja kunnan henkilöstöä. Erikseen voidaan myös
päättää asiantuntijan tai asianosaisen kuulemisesta toimielimen
kokouksessa. Kokousten yleisöjulkisuudesta säädetään kuntalain
57 §:ssä.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
30
LÄSNÄOLO-OIKEUS…
Hallintosääntöön on otettu määräykset valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan läsnäolo- ja puheoikeudesta
kunnanhallituksen kokouksessa sekä kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kunnanjohtajan läsnäolo- ja puheoikeudesta muiden
toimielinten kokouksissa.
Kunnanhallituksen edustuksesta valtuuston kokouksissa määrätään yleensä valtuuston työjärjestyksessä. Sen lisäksi perusteltu
tarve pysyvään läsnäoloon saattaa olla asiantuntijaviranhaltijoilla, jotka eivät ole toimielimen esittelijöitä.
Puheenjohtajan tehtävänä on siis selvittää, keitä on läsnä ja
onko heillä läsnäolo-oikeus.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
31
LAILLISUUDEN TOTEAMINEN ON
PUHEENJOHTAJAN TEHTÄVÄ
• Laillisuusedellytysten selvittämiseen kuuluu, onko kokous
kutsuttu koolle sillä tavoin kuin hallintosäännössä on määrätty
tai toimielin on itse päättänyt.
• Yleensä toimielimellä itsellään on mahdollisuus päättää, kuinka
monta päivää aiemmin kokouskutsut on toimitet-tava
läsnäoloon oikeutetuille.
• Näiden seikkojen selvittämisen jälkeen puheenjohtaja voi
todeta kokouksen päätösvaltaiseksi ja laillisesti koolle
kutsutuksi.
• Huomionarvoista on, että kokouksen päätösvaltaisuuden ja
laillisuuden toteaminen on puheenjohtajan tehtävä. Toimielin
ei siitä esimerkiksi äänestä.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
32
TILAPÄINEN PUHEENJOHTAJA
• Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa, kokousta varten valitaan tilapäinen puheenjohtaja.
Sama koskee yksittäistä asiaa, kun puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja
ovat esimerkiksi esteellisiä.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
33
PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN
• Kokouksen järjestäytymiseen kuuluu myös pöytäkirjan tarkastamisesta päättäminen. Kunnan hallintosäännössä on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa pöytäkirjan tarkastamisesta.
• Tavallisesti pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan kaksi toimielimen
jäsentä. Pöytäkirjan tarkastajina toimivat yleensä toimielimen
jäsenet vuorollaan. Jos pöytäkirjan tarkastajat eivät hyväksy
pöytäkirjaa, se tarkastetaan toimielimen seuraavassa
kokouksessa.
• Tällöin toimielin voi äänestää pöytäkirjan sisällöstä. Toimielin voi
myös olla valitsematta pöytäkirjan tarkastajia ja päättää, että
pöytäkirja tarkastetaan toimielimen seuraavassa kokouksessa.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
34
ASIAN KOKOUSKÄSITTELY
• Asian päätöksentekojärjestyksestä kokouksessa määrätään pääosin kunnan
hallintosäännössä ja valtuuston työjärjestyksessä. Laissa ovat säännökset äänestysja vaalimenettelyn perusteista.
• Sivun sisältö
Yksittäisen asian kokouskäsittely voidaan jakaa seuraavasti:
• asian esittely
• kunnanhallituksen tai esittelijän päätösehdotus = pohjaehdotus
• asiasta käytävä keskustelu
• päätösehdotusten selostus
• päätöksen tekeminen (yksimielisyys, äänestys, vaali)
• päätöksen toteaminen
• asian käsittelyn päättäminen
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
35
ESITTELY
• Valtuuston kokousta lukuun ottamatta asioista päätetään yleensä
viranhaltijan esittelystä. Valtuustolle asiat valmistelee kunnanhallitus (tai
tarkastuslautakunta / tilapäinen valiokunta).
• Valtuuston kokouksessa puheenjohtaja esittelee asian valmistelun
useimmiten esityslistaan viitaten. Muissa toimielimissä valmistelusta on
vastuussa esittelijä.
• Valmistelun perusteella esittelijän velvollisuus on tehdä päätösehdotus
asian ratkaisijalle. Yleensä valmistelun tulokset selostetaan esityslistassa.
Päätösehdotus on kuitenkin mahdollista tehdä vasta kokouksessa.
• Hyvään hallintoon voidaan kuitenkin katsoa kuuluvan, että päätösehdotuksen esittämiseen vasta kokouksessa on perusteltu syy ja sen pitäisi
olla poikkeuksellista.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
36
PÄÄTÖNEHDOTUKSESSA ESITTELIJÄN
KANTA
• Päätösehdotuksessa esittelijän on otettava asiallinen kanta
päätettävänä olevaan asiaan. Päätösehdotuksen on oltava
sellainen, että toimielin voi hyväksyä sen päätökseksi (”ehdotus
hyväksyttiin”).
• Esittelijän päätösehdotuksen puuttuminen on yleensä muotovirhe.
Jos päätösehdotus on tehty, mutta se ei ole riittävän täsmällinen,
esittelyn laillisuus on arvioitava kussakin tapauksessa erikseen.
• Joissakin tilanteissa saattaa olla tarpeen poiketa tavanomaisesta
esittelyjärjestyksestä. Tämän varalta hallintosäännössä voidaan
antaa toimielimelle oikeus käsitellä asia viranhaltijan esittelyn
sijasta puheenjohtajan selostuksen pohjalta.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
37
POHJAEHDOTUS
•
• Esittelijän ja valtuustossa kunnanhallituksen päätösehdotus on
käsittelyn pohjana (ns. pohjaehdotus). Pohjaehdotus ei vaadi
erillistä kannatusta päästäkseen äänestykseen toimielimen
jäsenen tekemän kannatetun ehdotuksen kanssa. Valtuustossa
pohjaehdotuksena voi myös olla tilapäisen valiokunnan tai
tarkastuslautakunnan ehdotus.
• Jos pohjaehdotusta muutetaan ennen kuin toimielin on tehnyt
asiassa päätöksen, pohjaehdotuksena on muutettu ehdotus. Jos
pohjaehdotus peruutetaan ennen päätöksen tekemistä, asia on
hallintosääntö- ja valtuuston työjärjestysmallin mukaan
poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
38
PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS
Yksittäisen asian kokouskäsittely voidaan jakaa seuraavasti:
- asian esittely
- kunnanhallituksen tai esittelijän päätösehdotus = pohjaehdotus
- asiasta käytävä keskustelu
- päätösehdotusten selostus
- päätöksen tekeminen (yksimielisyys, äänestys, vaali)
- päätöksen toteaminen
- asian käsittelyn päättäminen
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
39
KESKUSTELU JA SEN AIKANA TEHDYT
EHDOTUKSET
• Asian esittelyn ja päätösehdotuksen tekemisen jälkeen
asiasta on varattava tilaisuus keskustella.
• Yleensä päätösehdotus ilmenee esityslistasta, jolloin
asian käsittely alkaa asiasta käytävällä keskustelulla.
• Puheenjohtajan on annettava puheenvuorot siinä järjestyksessä kuin niitä on pyydetty. Asian käsittelyjärjestystä
koskeva työjärjestyspuheenvuoro sekä repliikkipuheenvuoro eli lyhyt edelliseen puheenvuoroon liittyvä
huomautus voidaan antaa välittömästi.
• Keskustelua ei voida laillisesti rajoittaa, vaan kaikki pyydetyt puheenvuorot on annettava.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
40
PUHUJAN PYSYTTÄVÄ ASIASSA
• Puhujan on pysyttävä käsiteltävänä olevassa
asiassa.
• Jollei näin tapahdu, puheenjohtajan on puututtava
asiaan. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu myös järjestyksenpito.
• Jos kokouksessa syntyy hallitsematon epäjärjestys,
kokous on viimekädessä keskeytettävä.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
41
PUHUJA VOI TEHDÄ EHDOTUKSIA
• Keskustelun kuluessa toimielimen jäsenet voivat tehdä
päätösehdotuksia.
• Myös pöydällepanoehdotus tai muu käsittelyn siirtämistä,
esimerkiksi asian palauttamista uudelleen
valmisteltavaksi tarkoittava ehdotus on mahdollinen.
• Kannatetun pöydällepanoehdotuksen tai muun asian
siirtämistä koskevan ehdotuksen tekemisen jälkeen puheenjohtajan on kehotettava puhujaa kohdistamaan
seuraava puheenvuoronsa siirtämisehdotukseen.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
42
KESKUSTELU PÄÄTTYNYT
• Jos pöydällepanosta ei olla yhtä mieltä, siitä on äänestettävä eikä asian käsittelyä voida jatkaa, jos asia päätetään jättää pöydälle.
• Päätettäessä jatkaa käsittelyä samassa kokouksessa eli
hylättäessä pöydällepanoehdotus jatkuu keskustelu itse
asiasta.
• Kun puheenvuoroja ei enää ole pyydetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi.
• Oikeuskäytäntöä mm. KHO 1960 II 231KHO 2005:45
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
43
YKSIMIELINEN PÄÄTÖS JA ÄÄNESTYS
• Keskustelun päättymisen jälkeen alkaa päätöksentekovaihe.
Pohjaehdotus ei vaadi erillistä kannatusta päästäkseen
äänestykseen toimielimen jäsenen tekemän ehdotuksen
kanssa.
• Toimielimen jäsenen tekemä kannattamaton ehdotus raukeaa.
• Jos vastaehdotusta ei ole tehty tai vastaehdotus on kannattamattomana rauennut, puheenjohtajan asiana on todeta
yksimielinen päätös. Äänestykseen ei myöskään tarvitse ryhtyä, jos puheenjohtaja voi todeta, että toimielin on yksimielisesti toisella kannalla kuin pohjaehdotus.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
44
PÄÄTÖKSEN TOTEAMINEN JA ASIAN
KÄSITTELYN PÄÄTTÄMINEN
• Päätöksenteon jälkeen puheenjohtajan on vielä
todettava päätöksen sisältö.
• Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun asiat eivät ole
edenneet esityslistan mukaisesti, vaan on esimerkiksi
äänestetty.
• Puheenjohtaja päättää asian käsittelyn nuijan kopautuksella.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
45
KUNTAL 59 § ÄÄNESTYS
Jos toimielin on asiasta yksimielinen tai vastaehdotusta ei ole
kannatettu, puheenjohtaja toteaa päätöksen.
Muussa tapauksessa puheenjohtaja toteaa ehdotukset, joita ei
kannatuksen puuttuessa oteta äänestettäviksi, ja ehdotukset, joista
äänestetään.
Puheenjohtaja saattaa toimielimen hyväksyttäväksi äänestystavan
ja, jos äänestyksiä on toimitettava useampia, äänestysjärjestyksen
sekä tekee äänestysesityksen siten, että vastaus "jaa" tai "ei"
ilmaisee kannanoton ehdotukseen.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
46
ÄÄNESTYSTAPA
• Äänestystavalla tarkoitetaan sitä, millä tavoin
äänestys suoritetaan.
• Jollei äänestyskonetta ole käytössä, varmin äänestystapa on ns. nimenhuuto, jolloin kukin äänestykseen osallistuja ilmaisee kantansa nimensä kuultuaan.
• Muita hyväksyttäviä tapoja ovat esimerkiksi kädennosto ja seisomaan nousu.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
47
ÄÄNESTYSJÄRJESTYS
• Äänestysjärjestyksellä tarkoitetaan sitä, missä järjestyksessä
ehdotukset asetetaan äänestettäessä toisiaan vastaan.
• Äänestys toimitetaan ns. parlamentaarista äänestystapaa
noudattaen. Kaksi samaa asiaa koskevaa, pohjaehdotuksesta
eniten poikkeavaa kannatettua päätösehdotusta asetetaan
vastakkain ja niistä voittanut ehdotus asetetaan edelleen
vastakkain seuraavan kannatetun päätösehdotuksen ja viimeksi
pohjaehdotuksen kanssa.
• Kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus on äänestyksessä
viimeisenä muut äänestykset voittanutta vastaan.
• Parlamentaarisessa äänestystavassa äänestysesitys tehdään
siten, että vastaus ”jaa” tai ”ei” ilmaisee kannanoton
ehdotukseen.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
48
MÄÄRÄRAHASTA ÄÄNESTÄMINEN
• Jos asia koskee määrärahan myöntämistä, ensin
asetetaan äänestettäväksi ilman vastakkainasettelua määrärahaltaan suurimman ehdotuksen
hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan
ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä.
• Kun ehdotus hyväksytään, pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
49
AVOIMUUS, PUHEENJOHTAJAN ÄÄNI…
• Äänestys on aina toimitettava avoimesti eli henkilöiden
äänestyskäyttäytymistä ei voida pitää salassa.
• Päätökseksi tulee ehdotus, joka on saanut eniten ääniä.
Äänten mennessä tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee
päätöksen.
• Yleensä toimielimen jäsenellä on mahdollisuus myös
pidättyä äänestämästä eli äänestää ”tyhjää”. Tyhjiä
ääniä ei oteta lukuun enemmistöä laskettaessa.
• Puheenjohtajalla on kuitenkin velvollisuus ottaa asiaan
kantaa, jos aiemmin annetut äänet ovat menneet tasan.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
50
VAALI
• Henkilövalinnasta käytetään nimitystä vaali.
• Kysymys voi olla henkilön tai henkilöiden valitsemisesta kunnan luottamustoimeen tai esimerkiksi
kunnan edustajaksi osakeyhtiön yhtiökokoukseen
taikka kunnan viranhaltijan tai työntekijän valinnasta.
• Vaalissa tulevat valituiksi se tai ne, jotka ovat saaneet eniten ääniä.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
51
SUHTEELLINEN VAALI
• Luottamushenkilöiden vaali toimitetaan suhteellisena, jos sitä vaatii läsnä olevista toimielimen
jäsenistä vähintään määrä, joka saadaan
jakamalla läsnä olevien lukumäärä valittavien
lukumäärällä lisättynä yhdellä.
• Jos osamääräksi tulee murtoluku, se korotetaan lähinnä ylempään kokonaislukuun.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
52
ENEMMISTÖVAALI
• Vaali toimitetaan ensisijaisesti enemmistövaalina. Enemmistövaalissa valituksi tulee se tai ne, jotka ovat saaneet eniten ääniä.
• Jos valittavia on enemmän kuin yksi, jokaisella toimielimen
jäsenellä on käytettävissään yhtä monta ääntä kuin valittavia
henkilöitä on.
• Yhdelle ehdokkaalle voidaan kuitenkin antaa vain yksi ääni, mutta kaikkia ääniä ei ole pakko käyttää. Valituksi tulee saamiensa
äänimäärien mukaisesti niin monta ehdokasta kuin valittavia on.
• Kunnan viranhaltija ja työntekijä valitaan enemmistövaalilla ja
vaalissa valitaan vain yksi henkilö. Kun valitaan toinen henkilö
varalle, se on aina eri vaalitoimitus ja varalle valittavasta on siis
suoritettava eri vaali.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
53
VASTUU PÄÄTÖKSESTÄ JA
ERIÄVÄ MIELIPIDE
54
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
ERIÄVÄ MIELIPIDE
Päätöksentekoon osallistuneella, jos hän on tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan, sekä asian esittelijällä,
jos päätös poikkeaa päätösehdotuksesta, on oikeus ilmoittaa
päätöksestä eriävä mielipide.
Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös on tehty. Ennen pöytäkirjan
tarkastamista esitetyt kirjalliset perustelut liitetään pöytäkirjaan.
Päätöstä vastaan äänestänyt tai eriävän mielipiteen ilmoittanut
ei ole vastuussa päätöksestä. Esittelijä on vastuussa hänen esittelystään tehdystä päätöksestä, jollei hän ole ilmoittanut eriävää
mielipidettä.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
55
ERIÄVÄN MIELIPITEEN
ILMOITTAMINEN
• Asiasta eri mieltä olleella toimielimen jäsenellä ja asian esittelijällä
on oikeus ilmoittaa päätöksestä eriävä mielipide.
• Toimielimen päätöksentekoon osallistuneelta jäseneltä edellytetään, että hän on asian käsittelyssä ilmaissut olevansa asiasta eri
mieltä, joko tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä
vastaan. Esittelijällä on oikeus eriävän mielipiteen esittämiseen
vain, jos päätös poikkeaa hänen asiassa tekemästään päätösehdotuksesta.
• Eriävä mielipide on ilmoitettava heti sen jälkeen, kun päätös on
tehty. Myöhemmin ilmoittaminen ei enää ole mahdollista. Ajoissa
ilmoitettuun eriävään mielipiteeseen voidaan liittää kirjalliset
perustelut aina pöytäkirjan tarkastamisajankohtaan saakka.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
56
VASTUUSTA VAPAUTUMINEN
• Eriävän mielipiteen ilmoittanut vapautuu päätöksen
tuottamasta oikeudellisesta vastuusta. Esittelijälle se on
ainoa varma mahdollisuus vastuusta vapautumiseen.
• Toimielimen jäsenelle riittää, että hänen äänestyskäyttäytymisensä ilmenee toimielimen pöytäkirjasta.
• Jos hän ei pöytäkirjan mukaan ole äänestänyt päätökseksi tulleen ehdotuksen puolesta, hänen ei myöskään
ole vastuussa toimielimen enemmistön tekemästä
päätöksestä.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
57
OIKEUDELLINEN VASTUU
• Toimielimen jäsenen ilmoittamalla eriävällä mielipiteellä
on merkitystä oikeudellisen vastuun kannalta suljetussa
vaalissa ja ehkä myös silloin, kun jäsen on tehnyt ehdotuksen, joka on kannatuksen puuttuessa rauennut.
• Viimeksi mainitussa tilanteessa jäsenen rauenneen ehdotuksen tulisi kuitenkin ilmetä pöytäkirjasta.
• Muutenkin toimielimen jäsenten äänestyskäyttäytymisen
pitäisi aina ilmetä pöytäkirjasta.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
58
ESITTELIJÄN ERITYINEN VASTUU
• Esittelijä ei vapaudu päätöksen tuottamasta oikeudellisesta vastuusta
pelkästään sillä, että hänen
päätösehdotuksensa on ollut toinen
kuin toimielimen tekemä päätös.
• Esittelijän erityisen vastuun (ns. esittelijänvastuu) sisältö on juuri se, että hän
vastaa aina päätöksestä, jollei hän
ole ilmoittanut eriävää mielipidettä.
20.2.2013
• Esittelijänä kunnan toimielimessä toimii
yleensä viranhaltija.
• Poikkeuksellisesti asiat voidaan ratkaista
toimielimeen kuuluvan luottamushenkilön, yleensä puheenjohtajan selostuksen pohjalta.
• Esittelijän erityinen vastuu ei koske
luottamushenkilöesittelijää, joka toimielimen jäsenenä voi myös äänes-tää
asiassa.
• Toimielimen viranhaltijaesittelijä vastaa
esiteltäviensä asioiden valmistelusta.
Eriävästä mielipiteestä huolimatta
esittelijä vastaa siitä, että päätöksenteon pohjaksi annetut tiedot ovat
oikeat ja riittävät.
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
59
LUOTTAMUSHENKILÖN ASEMA
60
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
LUOTTAMUSHENKILÖN ASEMA
Luottamushenkilöillä on
keskeinen asema edustukselliseen demokra-tiaan
perustuvassa kun-nallisessa
päätöksen-teossa.
Ylintä päätösvaltaa kunnassa
käyttävät luottamushenkilöt
val-tuustossa
20.2.2013
• Luottamushenkilöksi valittavan on täytettävä kuntalain 33 §:ssä säädetyt
yleisen vaalikelpoisuuden
edellytykset. Lisäksi kuntalain
34 - 36 §:ssä säädetään
toimielinkohtaisista vaalikelpoisuuden rajoituksista eli
erityisestä vaalikelpoisuudesta.
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
61
TUNNUSMERKKEJÄ
• Luottamustoimen
tunnusmerkkejä ovat
• pakollisuus
• erottamattomuus
• määräaikaisuus
• vaalikelpoisuus
• virkavastuu ja
• poliittinen vastuu
20.2.2013
• Tunnusmerkkinä voidaan myös pitää eettistä vastuuta. Kuntalain
32 §:ssä on luottamushenkilön käyttäytymistä
koskeva säännös, jossa
korostetaan toimen
hoitamisen moraalisia
ja eettisiä arvoja.
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
62
KUKA ON KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖ?
Kunnan luottamushenkilöt määritellään kuntalaissa.
Kuntalain mukaan kunnan luottamushenkilöitä ovat
• valtuutetut ja varavaltuutetut
• kunnan toimielimiin valitut jäsenet ja varajäsenet
• kunnan kuntayhtymän toimielimiin valitsemat
jäsenet ja varajäsenet sekä
• muut kunnan luottamustoimiin valitut henkilöt.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
63
KUKA EI OLE KUNNAN
LUOTTAMUSHENKILÖ ?
• Tilintarkastaja ei ole kunnan luottamushenkilö vaan
toimii toimeksiantosuhteessa kuntaan.
• Osakeyhtiön tai muun yksityisoikeudellisen yhteisön
hallituksen tai muun toimielimen jäsenet eivät ole
kuntalain tarkoittamia luottamushenkilöitä, vaikka
he toimivatkin kunnan edustajina yhteisössä.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
64
VALTUUTETUN ALOITEOIKEUS
• Luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokratiaan
perustuvassa kunnallisessa päätöksenteossa. Ylintä päätösvaltaa
kunnassa käyttävät luottamushenkilöt valtuustossa
• Valtuuston työjärjestyksen mukaan valtuutetun aloite annetaan kokouksessa kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen.
Kuntalaissa ei säädetä valtuutetun eikä muunkaan luottamushenkilön
aloiteoikeudesta. Asia on jätetty valtuuston työjärjestyksen ja muiden
johtosääntöjen varaan. Laissa kuitenkin edellytetään, että aloitteen
käsittelystä otetaan tarpeelliset määräykset valtuuston työjärjestykseen.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
65
LUOTTAMUSHENKILÖN
EROTTAMINEN
Yksittäistä luottamushenkilöä ei voida erottaa muuta kuin rikoksen
perusteella.
Toimielin voidaan kokonaisuudessaan erottaa epäluottamuksen
perusteella.
Erottamattomuuden vastapainona luottamustoimi on määräaikainen.
Luottamushenkilö valitaan tehtäväänsä asianomaisen toimielimen
toimikaudeksi. Valtuutetun toimikausi on neljä vuotta. Muiden
toimielinten toimikaudesta päättää yleensä valtuusto.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
66
LUOTTAMUSHENKILÖTIEDOT
KUNNAN VERKKOSIVUILLA
• Luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokratiaan perustuvassa kunnallisessa
päätöksenteossa.
• Kunnan luottamushenkilöiden nimet ja tiedot siitä,
mitä puoluetta tai muuta ryhmää he edustavat, saa
laittaa kunnan verkkosivuille - tämä ei edellytä ao.
henkilöiden suostumusta, koska kyse on julkisen
luottamustehtävän hoitamiseen liittyvistä tiedoista.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
67
TIEDOT JOTKA EDELLYTTÄVÄT
SUOSTUMUSTA
Luottamushenkilöiden yhteystietojen laittaminen verk-koon
edellyttää pääsääntöisesti suostumusta.
Luottamushenkilöiden kotiosoitteita, puhelinnumeroita tai
yksityisiä sähköpostiosoitteita ei saa laittaa verkkoon ilman
suostumusta.
Poikkeuksena tästä säännöstä on esim. kunnan nimenomaan luottamustoimen hoitamista varten luottamushenkilön käyttöön antama sähköpostiosoite, jonka saa
laittaa verkkoon näkyviin.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
68
KÄYTTÄYTYMISSÄÄNNÖS
•
• Luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokratiaan perustuvassa kunnallisessa päätöksenteossa.
• Kuntalain tavoitteena on vahvistaa kansalaisten luottamusta kunnallishallintoon. Siksi kuntalain 32 §:ssä on yleinen säännös koskien luottamushenkilön käyttäytymistä.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
69
KÄYTTÄYTYMISSÄÄNNÖS…
• Säännös koskee luottamushenkilön toimintaa luottamustehtävässään.
• Sen mukaan luottamushenkilön tulee edistää kunnan ja sen
asukkaiden parasta sekä toimia luottamustehtävässään
arvokkaasti tehtävän edellyttämällä tavalla.
Luottamushenkilön edellytetään kohtelevan asukkaita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.
Käyttäytymissäännös on moraalisia ja eettisiä arvoja
korostava toimintaohje, jonka rikkomisesta ei voine seurata
muita kuin poliittisia sanktioita.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
70
LUOTTAMUSHENKILÖN
TIEDONSAANTIOIKEUS
Luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokratiaan
perustuvassa kunnallisessa päätöksenteossa.
Luottamushenkilön tietojensaantioikeus on julkisuuslaissa kaikkia koskevaa
tietojensaantioikeutta laajempi.
Kuntalain 43 §:n mukaan luottamushenkilöllä on oikeus saada kunnan
viranomaisilta tietoja sekä nähtäväkseen asiakirjoja, joita luottamushenkilö
toimessaan pitää tarpeellisena, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä
muuta johdu. Säännöksellä varmistetaan luottamushenkilön oikeus saada
toimensa hoitamisessa tarpeelliset tiedot. Lähtökohtana on, että valtuutettu
itse arvioi tiedontarpeensa.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
71
MITÄ TIETOJA EI SAA
Sen sijaan luottamushenkilö ei voi vaatia koonteja, yhteenvetoja tai selvityksiä. Tietojensaantioikeus ulottuu julkisiin ja "ei
vielä julkisiin asiakirjoihin".
Sanamuotonsa mukaan kuntalain 43 § ei velvoita antamaan
esim. kopioita tai tulosteita; nähtäväksi antaminen riittänee.
Luottamushenkilö ei saa käyttää tietojensaantioikeuttaan
väärin. Rikoslaissa säädetään rangaistus salassapito- ja
vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta.
Luottamushenkilön tiedonsaantioikeus ei ulotu kunnan
tytäryhteisöihin, koska nämä eivät ole kuntalain 43 §:ssä
tarkoitettuja kunnan viranomaisia.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
72
LUOTTAMUSHENKILÖN OIKEUS SAADA VAPAATA
TYÖSTÄÄN LUOTTAMUSTOIMEN HOITAMISTA
VARTEN
Luottamustoimen hoitamiseen on paitsi oikeus, myös
velvollisuus.
Näin ollen lähtökohtana on pidettävä sitä, että tällaisen toimen hoitamiseen on tarvittaessa saatava
vapaata työstä.
Kunnan luottamushenkilöllä on kuntalain mukaan
oikeus saada vapaata työstään kunnan toimielimen
kokoukseen osallistumista varten, jos vapaasta sovitaan työnantajan kanssa.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
73
TYÖSTÄ VAPAATA…
• On syytä huomata, että säännös koskee nimenomaan
kuntalain mukaisten kunnan toimielinten virallisia kokouksia.
• Kunnan toimielimiä ovat kuntalain mukaan
• valtuusto
• kunnanhallitus ja sen jaostot
• lautakunnat ja niiden jaostot
• johtokunnat ja niiden jaostot sekä
• toimikunnat.
• Esimerkiksi valtuustoryhmien kokoukset ja budjettiseminaarit
eivät sen sijaan ole kunnan toimielinten kokouksia.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
74
TYÖSTÄ VAPAATA…
• Työnantaja ei voi ilman työhön liittyvää painavaa syytä
kieltäytyä sopimasta työntekijän osallistumisesta kunnan
toimielimen kokoukseen. Siten työnantajan osalta
sopimista on tältä osin laissa erikseen rajoitettu.
• Työnantaja ei voi tehokkaasti vedota kieltäytymisen
perusteena tavanomaisiin, työhön yleensäkin liittyviin
seikkoihin, vaan kieltäytymisen syyltä edellytetään
erityistä painavuutta.
• Se, että luottamushenkilöllä on varajäsen, ei ole laissa
tarkoitettu työhön liittyvä painava syy. Lähtökohtana on,
että luottamustointa hoitaa varsinainen jäsen.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
75
TYÖSTÄ VAPAATA…
• Kokousta varten tarvittavasta vapaasta on sovittava
mahdollisimman pian sen jälkeen, kun luottamushenkilö on
ilmoittanut työnantajalleen kokousten ajankohdat. Kokouksen
osallistumista varten myönnettävä vapaa koskee myös
luottamustoimen osallistumisen edellyttämää matkustusaikaa
työpaikalta kokouspaikalle.
•
• Luottamushenkilön on ilmoitettava toimielimen
kokousajankohdat ja kunnan määräämät luottamustehtävät
työnantajalle viipymättä sen jälkeen, kun hän on saanut ne
tietoonsa. Työnantajan on pyydettäessä annettava kirjallinen
selvitys kieltäytymisensä perusteista.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
76
JULKISUUS JA TIETOSUOJA
• Kuntien toiminnan avoimuutta säätelevät julkisuusja henkilötietolait.
• Julkisuuslaki koskee lähinnä asiakirjatietoja ja niiden
käsittelyä,
• Henkilötietolaki henkilötietojen ja -rekistereiden käsittelyä.
.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
77
JULKISIA JA SALAISIA…
• Viranomaisen asiakirjat ovat viimeistään valmistuttuaan
julkisia, paitsi lain nojalla salassa pidettävät asiakirjat.
• Jokainen voi saada tietoja julkisista asiakirjoista. Tiedon
saantia ei vielä julkisista asiakirjoista saa rajoittaa vain
perustellusta syystä.
• Kunnan hallinnossa lähinnä ihmisten yksityiselämän
tiedot sekä eräät yritysten liiketoiminnan tiedot ovat
salaisia. Niistä sivullinen ei saa ilman lupaa tai valtuutusta
tietoja.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
78
VALTUUTETUN TIEDONSAANTI
• Valtuutetun ja kunnanhallituksen jäsenen luottamustoimen hoitaminen ei rajoitu tietylle sektorille tai
tehtäväalueelle.
• Valtuutetuilla ja kunnanhallituksen jäsenillä on tästä
syystä oikeus saada tietoja kaikilta kunnan
viranomaisilta.
• Lautakunnan jäsenen ja muun rajatusta tehtäväalueesta
vastaavan toimielimen jäsenen tietojensaantioikeus
rajoittuu toimielimen alaiseen hallintoon ja toimielimen
käsiteltäväksi kuuluviin asioihin.
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
79
REKISTERITIETOJA
• Henkilörekisteristä ei saa aina luovuttaa sivulliselle
tietoja, vaikka tiedot olisivat julkisia. Sallitut
käyttötarkoitukset on lueteltu henkilötietolaissa.
• Yksityishenkilöt saavat kunnan rekistereistä julkisia
henkilötietoja tavanomaisiin yksityisiin tarkoituksiinsa.
Tiedotusvälineille annetaan vastaavia julkisia tietoja
toimituksellisiin tarkoituksiin.
• Viranomaiset saavat käyttää henkilötietoja esimerkiksi lakisääteisissä tehtävissään
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
80
LUENNON TIETOLÄHDE:
WWW.KUNNAT.NET/FI/ASIANTUNTIJAPALVELUT/LAKI/HALLINTOJURIDIIKKA/K
OKOUSMENETTELY/SIVUT/DEFAULT.ASPX
KIITOKSIA !
20.2.2013
Kunnanjohtaja Teppo Sirniö
81