Monta tietä yhteisöllisyyteen (PDF)
k sam Monta tietä yhteisöllisyyteen Anne Sivula, Jenni Tuomainen (toim.) JULKAISUT | 2011 Nelli Karkkunen, Pauliina Savola, Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry © 2011 Tekstit: Laura Heinonen, Tommi Iivonen, Nelli Karkkunen, Kaarina Koho-Leppänen, Johanna Kujala, Kristiina Kunttu, Ann-Marie Norrgrann, Sami Nurmi, Eeva Oksanen, R Räihä, Jyri Sallinen, Tapio Salomäki, Pauliina Savola, Cucu Wesseh, Saku Ylä-Soininmäki. Toim. Nelli Karkkunen, Pauliina Savola, Anne Sivula, Jenni Tuomainen Kannen kuvat: iStockphoto Taitto: Anne Sivula Paino: Multiprint ISBN: 978-952-5205-13-8 (nid.) ISBN: 978-952-5205-14-5 (PDF) SAMOK Lapinrinne 2 00180 HELSINKI Sähköposti: [email protected] www.samok.fi Monta tietä yhteisöllisyyteen N. Karkkunen, P. Savola, A. Sivula ja J. Tuomainen (toim.) SISÄLLYSLUETTELO 4 Alkusanat 6 Opiskelijan pitää tuntea kuuluvansa vähintään yhteen, mutta mieluiten useampaan opiskeluun liittyvään ryhmään Yhteisöllisyyden edistäminen korkeakouluissa Laura Heinonen, Johanna Kujala, Ann-Marie Norrgrann 7 Opiskelijoille järjestetään ajanvietettä ja tapahtumia joka viikko Opiskelijakunta henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä Sami Nurmi 11 Mikään muu ei ole aikaisemmin tuonut yhdistyksiä lähemmäksi toisiaan kuin opiskelijatalo Saikku Saikku symboloi porilaisten opiskelijoiden yhteistyötä Tommi Iivonen, Jyri Sallinen 13 Yhteisöllisyyteen kuuluu me-henki ja vastuu yksilöstä ja yhteisöstä Nyytin rooli yhteisöllisyyden lisääjänä Eeva Oksanen 15 Vapaamuotoista yhdessäoloa osallistujien ehdoilla METKAn Hengailuillat yhdistävät opiskelijoita taustasta riippumatta R Räihä 18 Jaksamiseen tai hyvinvointiin liittyvät ongelmat hidastavat monien opintoja Opintopsykologi opiskelijoiden tukena ammattikorkeakoulussa Saku Ylä-Soininmäki 20 SAMOK Julkaisut Yhteisön ulkopuolelle jättäminen on henkistä väkivaltaa, joka ei jätä mustelmia Syrjäytymistä ehkäistään välittämällä ja lisäämällä osallisuutta Tapio Salomäki 22 Yhteisöllisyydellä voidaan kitkeä kiusaamista, mutta yhteisöllisyyden edellytyksiä pitää myös edistää aktiivisesti Loppuraportti SAMOKin opiskelijakunnille tekemän kiusaamiskyselyn vastauksista Nelli Karkkunen 26 Monimuotoisuus ja tasa-arvo ovat eurooppalaisen opiskelijaliikkeen tärkeimpiä tavoitteita Korkeakoulutuksen saavutettavuus kansainvälisestä näkökulmasta Pauliina Savola 30 Papin tehtävä ei ole käännyttää ketään, vaan tukea opiskelijan hyvinvointia Monikulttuurista oppilaitostyötä Lahden ammattikorkeakoulussa Kaarina Koho-Leppänen 34 Educational integration is not an easy process Experiences as an international student activist in Finland Cucu Wesseh 37 Lähiympäristöllä on suuri merkitys nuoruusiässä tehtäviin elämäntyylin valintoihin Yhteisöjen voima ja vaikutus opiskelijoihin Kristiina Kunttu 38 Julkaisut | SAMOK 5 ALKUSANAT Yhteisöön kuulumisen tunne edistää opiskelukykyä ja siten myös opintojen sujumista. Yhteisöllisyys vaikuttaa myös elämän laatuun ja mielekkyyteen. Myönteinen yhteisöllisyys ennaltaehkäisee fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia niin yhteisö- kuin yksilötasollakin. Hyvässä yhteisössä ihmisten erilaisuus nähdään voimavarana. Ammattikorkeakouluyhteisön muodostavat opiskelijat, opetus- ja muu henkilökunta sekä ammattikorkeakoulussa toimivat sidosryhmät kuten opiskeluterveydenhuolto ja oppilaitospastorit. Tämä julkaisu on osa opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 2010−2011 rahoittamaa SAMOKin projektia Yhteinen ammattikorkeakoulu. Hankkeen tavoitteena oli edistää yhteisöllisyyttä ammattikorkeakouluissa keräämällä ja jakamalla hyviä käytäntöjä. Tavoitteena oli erityisesti yksinäisyyden vähentäminen, kulttuurien välisen dialogin lisääminen, kiusaamisen ehkäisy ja opiskelijoiden osallisuuden lisääminen ammattikorkeakouluyhteisössä. Hankkeen aikana kootuista näkökulmista ja hyvistä käytännöistä päätettiin koota julkaisu, joka auttaisi vahvistamaan yhteisöllisyyttä ammattikorkeakouluissa hankkeen päättymisen jälkeen. Julkaisuun pyydettiin tekstejä opiskelijakunnilta, ammattikorkeakoulujen henkilökunnalta, sidosryhmiltä ja asiantuntijoilta. Julkaisun ovat toimittaneet SAMOKin sosiaalipolitiikan asiantuntija Nelli Karkkunen, kansainvälisten asioiden asiantuntija Pauliina Savola, tiedottaja Anne Sivula ja hallituksen jäsen Jenni Tuomainen. Julkaisulle asettamamme tavoite onnistui yli odotusten: Saimme monipuolisia ja persoonallisia tekstejä alojensa parhailta asiantuntijoilta ja opiskelijayhteisöjen arjessa mukana olevilta toimijoilta, jotka ovat tehneet vuosien saatossa korvaamatonta työtä ammattikorkeakouluopiskelijoiden hyvinvoinnin eteen. Haluamme kiittää lämpimästi artikkelien kirjoittajia, jotka ovat merkittävällä työpanoksellaan tehneet mahdolliseksi tämän julkaisun laatimisen. Julkaisun lukijoille toivotamme antoisia ja ajatuksia herättäviä lukuhetkiä. Helsingissä 15.12.2011 Nelli Karkkunen Pauliina Savola Anne Sivula Jenni Tuomainen 6 SAMOK Julkaisut OPISKELIJAN PITÄÄ TUNTEA KUULUVANSA VÄHINTÄÄN YHTEEN, MUTTA MIELUITEN USEAMPAAN OPISKELUUN LIITTYVÄÄN RYHMÄÄN Yhteisöllisyyden edistäminen korkeakouluissa Yhteisöllisyydestä on viime vuosina puhuttu korkeakouluissa paljon. Sen tiedetään olevan yhteydessä moniin tekijöihin, kuten opiskelukykyyn, opintojen sujumiseen ja opiskelumotivaatioon. Vaikka yhteisöllisyydessä on kyse laajasta ja moninaisesta ilmiöstä, voidaan sitä edistää korkeakouluyhteisöissä monin eri tavoin. Tarvetta yhteisöllisyyden lisäämiselle on. Esimerkiksi Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2008) mukaan noin joka kolmas ammattikorkeakouluopiskelija ei koe kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään, kuten vuosikurssiin tai opiskelijajärjestöön. Yhteisöllisyys käsitteenä Yhteisöllisyys edellyttää avoimuutta, luottamusta, vuorovaikutusta ja osallistumista. Nämä puolestaan edellyttävät yhteistä aikaa ja paikkaa sekä rutiineja ja pysyvyyttä. Yksilöllä tulee olla tunne ryhmään kuulumisesta sen hyödyllisenä ja hyväksyttynä jäsenenä. Hyvässä yhteisössä sallitaan ja huomioidaan yhteisön jäsenten erilaisuus, mutta ryhmällä on myös jaettuja arvoja, normeja ja päämääriä. Yhteisö on neuvotteleva ja keskusteleva. Yhteisöllisyyteen kuuluu saavutettavuus, joka on yhdenvertaisuuden edistämistä. Hyvä saavutettavuus tarkoittaa erilaisten ihmisten tarpeiden huomioimista ja toiminnan helppoa lähestyttävyyttä. Yksilön ominaisuuksista riippumatta on hänellä oltava mahdollisuus osallistumiseen, eikä ketään saa asettaa muita huonompaan asemaan. Saavutettavassa yhteisössä tulee voida osallistua myös ilman kiusaamisen, häirinnän tai syrjinnän pelkoa. Ympäristö tukee yhteisöllisyyttä Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä, joka on yhteydessä oppimistuloksiin, opintojen sujumiseen ja opiskelijan hyvinvointiin. Korkeakouluyhteisö voi edistää opiskelukykyä tukemalla opiskelijan voimavaroja ja opiskelutaitoja sekä vaikuttamalla opetustoimintaan ja opiskeluympäristöön. Opiskeluympäristön pitäisi olla korkeakouluyhteisön jäsenten yhteisöllisyyttä tukeva. Yhdessä oppilaitoksessa on useita yhteisöjä, joihin opiskelija Julkaisut | SAMOK 7 voi integroitua eli kiinnittyä. Opiskelijan pitää tuntea kuuluvansa vähintään yhteen, mutta mieluiten useampaan opiskeluun liittyvään ryhmään. Mahdollisia ryhmiä ovat esimerkiksi koko oppilaitos, vuosikurssi tai opiskelijajärjestö. Yhteisöllisyyden edistäminen Hyvässä yhteisössä pidetään huolta sen jäsenistä ja edistetään yhteisöllisyyttä. Yhteisö voi pyrkiä lisäämään yhteisöllisyyden edellytyksiä, kuten yhteisiä tavoitteita, neuvottelevuutta ja jäsenten kiinnittymistä. Korkeakoulussa on mahdollista edistää yhteisöllisyyttä vaikuttamalla rakenteisiin ja toimintatapoihin. Parhaimmat tulokset saavutetaan, kun yhteisöllisyydestä huolehtivat sen kaikki jäsenet – opiskelijat ja henkilöstö yhdessä. Korkeakoulun tasolla yksi keskeinen keino rakentaa yhteisöllisyyttä on edistää uusien opiskelijoiden vastaanottamista ja integroimista. Uusien opiskelijoiden pitää tuntea itsensä arvostetuiksi ja tervetulleiksi yhteisön jäseniksi. Opiskelijoiden on opittava tuntemaan henkilöstöä ja toisiaan. Ryhmäytymistä voidaan tukea esimerkiksi keskustelemalla ryhmän pelisäännöistä ja tavoitteista. Opiskelijan ensimmäinen vuosi on erittäin tärkeä yhteisöllisyyden rakentamisessa. Toinen keskeinen vaikuttamiskeino on opetustoiminta. Yhteisöllisyyttä edistävissä opetustavoissa ja -menetelmissä opiskelijat ovat vuorovaikutuksessa ja aktiivisina osallistujina. Opiskelijoiden pitäisi kuulua korkeakouluyhteisöön myös opetuksen ulkopuolella esimerkiksi osallistumalla korkeakoulun kehittämistoimintaan. Opiskelijan tulisi tuntea itsensä korkeakouluyhteisönsä täysivaltaiseksi jäseneksi. Korkeakoulun on mahdollista lisätä jäsentensä osaamista yhteisöllisyyden ja sen edellytysten tukemisessa esimerkiksi koulutusten avulla. Korkeakoulun lisäksi myös itse opiskelijoilla on tärkeä rooli yhteisöllisyyden lisäämisessä. Opiskelijat voivat ottaa aktiivisen roolin yhteisössään ja tukea toisiaan. Esimerkiksi opiskelijajärjestöt voivat tarjota tiloja ja tilanteita, jossa opiskelijat pääsevät tutustumaan ja viettämään aikaa yhdessä. Erilaiset tapahtumat ja harrastekerhot auttavat kiinnittymään osaksi yhteisöä ja antavat myös vastapainoa opiskelulle ja tukevat jaksamista. Monessa korkeakoulussa yhteisöllisyyttä voitaisiin edistää lisäämällä opiskelijoiden ja henkilöstön välistä yhteistyötä. Esimerkiksi uusien opiskelijoiden vastaanottoa voidaan kehittää tiivistämällä henkilöstön ja opiskelijoiden yhteistyötä ja selkeyttämällä tähän liittyvää tehtävien jakoa. Yhteisöl- 8 SAMOK Julkaisut lisyys lisää koko yhteisön hyvinvointia ja laadukkaita oppimistuloksia. Siksi jokaisen korkeakoulun jäsenen pitää ottaa niistä vastuuta. Näin edistämmme yhteisöllisyyttä • Suhtaudumme myönteisesti yhteisöllisyyteen ja tunnustamme sen merkityksen Esimerkiksi arvostamme sosiaalista vuorovaikutusta ja me-henkeä. • Vahvistamme yhteisöllisyyden edellytyksiä Esimerkiksi huomioimme yhteisöllisyyden edistämisen toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa, panostamme ryhmäytymiseen ja kehitämme yhteisöllisyyttä tukevia tiloja. • Vahvistamme yhteisöllistä toimintakulttuuria yhdessä tekemällä Esimerkiksi suunnittelemme, toteutamme ja kehitämme toimintaa ja tapahtumia yhdessä. • Edistämme hyvää ilmapiiriä Huolehdimme esimerkiksi keskustelevuudesta, suvaitsevaisuudesta ja arvostuksesta. Pohdittavia kysymyksiä • Miten voimme edistää jäsenten ryhmään kuulumisen tunnetta ja kiinnittymistä? • Miten huomioimme erilaiset ja erilaisissa elämäntilanteissa olevat opiskelijat? • Mitkä tekijät tukevat ryhmämme yhteisöllisyyttä ja miten niitä voisi vahvistaa? • Uhkaako tai haittaako jokin yhteisöllisyyttä ja kuinka tätä voisi ehkäistä? • Miten voimme lisätä yhteisömme saavutettavuutta? • Miten yhteisömme tukee jaksamista ja hyvinvointia ja miten sitä voisi edistää? Hyviä käytäntöjä “Opiskelukyvystä huolehtiminen on esillä uusien opiskelijoiden perehdytyksessä.” “Tuutoreille järjestetään koulutus, jossa lisätään heidän yhteisöllisyyttä tukevia taitojaan.” Julkaisut | SAMOK 9 “Korkeakoulussa työskentelee tasa-arvovastaava, joka laatii selvityksiä, tiedottaa, kouluttaa ja kehittää tasa-arvotoimintaa. Tasa-arvovastaavaan voi ottaa yhteyttä, mikäli kokee tulleensa syrjityksi tai kohdelluksi epätasa-arvoisesti.” “Ammattikorkeakoulussa on liikuntatutoroita, jotka opastavat ja kannustavat opiskelijoita liikkumaan. Liikuntatutorit ovat vertaisopiskelijoita, jotka ovat osallistuneet liikuntakoulutukseen.” Laura Heinonen Johanna Kujala Ann-Marie Norrgrann Kujala työskentelee projektipäällikkönä ja Heinonen suunnittelijana Suomen ylioppilaskuntien liiton koordinoimassa ja Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa Campus Conexus -projektin Kyky-osaprojektissa. Norrgrann toimii projektin suunnittelijana Tampereen yliopiston ylioppilaskunnassa. Kyky-projektin tavoitteena on edistää opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä yliopistoissa. Projekti pyrkii yhdessä korkeakouluyhteisöjen kanssa parantamaan opiskelijoiden integroitumista, vahvistamaan osallisuutta ja kehittämään opiskelijajärjestötoimintaa vuosina 2011−2013. Kirjallisuus Kujala, J. Opiskelukyvyn ja yhteisöllisyyden edistäminen korkeakouluissa. Artikkeli teoksessa Kunttu, K., Komulainen, A., Makkonen, K. & Pynnönen, P. (toim.) Opiskeluterveys. Helsinki: Duodecim. 2011. Kunttu, K. Opiskelukyky. Artikkeli teoksessa Kunttu, K., Komulainen, A., Makkonen, K. & Pynnönen, P. (toim.) Opiskeluterveys. Helsinki: Duodecim. 2011. Kurri, E. Opintojen pitkittymisen dilemma. Tutkimus opintojen sujumattomuustekijöistä yliopistoissa ja niihin vaikuttamisen keinoista. Helsinki: Otus. 2006. 10 SAMOK Julkaisut OPISKELIJOILLE JÄRJESTETÄÄN AJANVIETETTÄ JA TAPAHTUMIA JOKA VIIKKO Opiskelijakunta henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä Joka syksy monella nuorella aikuisella on edessään suuri elämänmuutos. Eri lähtökohdista ja paikkakunnilta tulevat, eri arvomaailmoihin kasvaneet hmiset muuttavat samoihin aikoihin uusiin koteihinsa. He jättävät tutut yhteisönsä taka-alalle ja hyppäävät kohti uutta, korkeakouluopiskelijan elämää. Monia muutos kiehtoo, mutta monia se myös ahdistaa Opiskelijakunnan tehtävänä on omalta osaltaan edistää ammattikorkeakoulussa opiskelijan henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Turun ammattikorkeakoulussa rikkautena ovat aktiiviset opiskelijayhdistykset, jotka järjestävät sekä oman koulutusalansa opiskelijoille että myös muille opiskelijoille ajanvietettä ja tapahtumia joka viikko. Hauskanpito on tärkeää, mutta vain osa sitä palvelutoimintaa, joka saavutetaan pyrkimällä kohti yhteisöllistä opiskelijajoukkoa. Kerhot tarjoavat jokaiselle jotakin Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO on ollut jo pitkään järjestämässä kaikille opiskelijoille erilaisia avoimia kerhoja. Vuosien mittaan kerhot ovat vaihdelleet vetäjiensä mukaan. Tavoitteena on ollut toisaalta löytää opiskelijamassasta omia yhteisöjä ja alaryhmiä, mutta myös tarjota vaihtoehtoista tekemistä pelkälle juhlimiselle. Vuosien varrelta voi mainita esimerkiksi opiskelevien vanhempien ryhmän, joka toimi henkisenä tukena monelle perheelliselle opiskelijalle. Lisäksi Turussa toimi kässäkerho, jossa nimensä mukaisesti tehtiin käsitöitä, ja sitsikulttuurikerho, joka perehtyi ammattikorkeakoulussa vielä hieman tuntemattomampaan sitsikulttuuriin ja järjesti kevään päätteeksi vappusitsit. Kerhoideoissa taivaskaan ei ole ollut rajana. Haasteena on kuitenkin ollut saada kerhoille vetäjiä ja asiaan sitoutuneita innostuneita vastuuhenkilöitä. Olemmekin nyt opiskelijakunnassamme yrittäneet miettiä vaihtoehtoisia ryhmiä, joihin kiinnostuneet opiskelijat ovat alasta riippumatta tervetulleita. Olemme esimerkiksi tehneet yhteistyötä koulussa toimivan ESN-jaoston (Erasmus Student Network) kanssa esimerkiksi tiedottamisessa, josta molemmat hyötyvät: Opiskelijakunta edistää Julkaisut | SAMOK 11 yhteisöllisyyttä ja kansainvälistymistä ja ESN-jaosto saa lisää aktiiveja mukaan toimintaansa. Myös yliopistopuolelta on löytynyt ryhmiä, jotka ovat toivottaneet myös ammattikorkeakouluopiskelijat lämpimästi tervetulleeksi mukaan. Yhteistyö on edelleen voimaa. Yhdistämällä nämä perinteisiin kerhoihin voimme tarjota toivottavasti mahdollisimman monelle opiskelijalle uutta, samanhenkistä toimintaa ja uusia tuttavuuksia, mikä saa opiskeluajankin tuntumaan taas entistä paremmalta. Sami Nurmi Kirjoittaja on tradenomiopiskelija Turun ammattikorkeakoulussa. Hän on toiminut varapuheenjohtajana Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUOssa vuonna 2011 vastuualueinaan on kerhotoiminta, viestintä ja markkinointi sekä koulutusalayhdistysyhteistyö. 12 SAMOK Julkaisut MIKÄÄN MUU EI OLE AIKAISEMMIN TUONUT YHDISTYKSIÄ LÄHEMMÄKSI TOISIAAN KUIN OPISKELIJATALO SAIKKU Saikku symboloi porilaisten opiskelijoiden yhteistyötä Porissa sijaitseva opiskelijatalo Saikku on yhteistyön symboli. Talo on osoitus porilaisten opiskelijoiden oppilaitosrajat ylittävästä yhteistyöstä ja halusta kehittää Poria opiskelijakaupunkina. Idea talon perustamisesta syntyi aikoinaan yhteisessä illanvietossa, ja keskustelu sen perustamisesta jatkui lopulta ympäri Poria käydyissä pöytäkeskusteluissa ja ajatusleikeissä. Idea päätyi yhdistysten pöytäkirjoihin, kannanottoihin ja toimintasuunnitelmiin. Ajatus omasta talosta vei porilaiset opiskelijat jopa kaduille ja kabinetteihin. Se sai opiskelijat ottamaan haltuun kiinteistöjä sekä järjestämään mielenosoituksia ja mediatempauksia asiansa puolesta. Tempaukset puhuttivat koko kaupunkia Ensimmäisen kerran ajatus opiskelijatalon perustamisesta nousi esiin vuonna 2004. Seuraavana vuonna alkoi selvitystyö opiskelijatalon tarpeesta ja mahdollisuuksista. Vaihtoehtoja paikalle oli useita. Kunnallisvaalien alla vuonna 2008 sadat SAMKin ja Porin yliopistokeskuksen opiskelijat valtasivat yhden näistä ja nostivat tempauksellaan Porin opiskelijatalon kunnallisvaalien puhutuimmaksi keskustelunaiheeksi kaupungissa. Vuotta myöhemmin opiskelijataloksi valikoituneen rakennuksen remontti oli jo täydessä vauhdissa. Tämä ei ollut se rakennus, joka vallattiin kuntavaalien aikana, vaan rakennuksen sijainti oli jopa aikaisempaa parempi, vain korttelin päässä Kauppatorilta. Vaikka itse rakennus olikin jo olemassa, meni vielä pitkään, ennen kuin siitä muodostui opiskelijatalo Saikku. Helmikuussa 2010 opiskelijat perustivat Porin opiskelijataloyhdistys ry:n viemään toteutuksen loppuun saakka ja ratkaisemaan kysymyksiä siitä, mitä kaikkea talossa tulisi lopulta olemaan. Opiskelijoiden yhteistyö ei aina ollut aivan niin yksiselitteistä kuin voisi kuvitella, sillä kaikilla oli luonnollisesti hieman eri näkemykset Saikun tulevaisuudesta. Voi kuitenkin sanoa, ettei mikään muu ole aikaisemmin tuonut yhdistyksiä lähemmäksi toisiaan kuin opiskelijatalo Saikku. Opiskelijatalolle on perustettu hallinto, joka koostuu eri oppilaitosten järjestöjen ja opiskelijakunnan edustajista. Talossa on kaksi työntekijää, ravintola, kokoustiloja, sauna ja pelihuone. Tiloissa toimii opiskelijateatteri, Julkaisut | SAMOK 13 siellä järjestetään taidenäyttelyitä ja juhlia. Lisäksi tulevien vuosien rahoitus vaikuttaisi olevan kunnossa. Tästä suuri kiitos kuuluu Porin kaupungille, joka peruskorjasi tilat ja pitää vuokran maltillisena. Ei siis voi sanoa, etteivätkö opiskelijat olisi muutamassa vuodessa tehneet työtään hyvin. Mahdollisuuksien talo Opiskelijoilla on tulevaisuudessa näytön paikka. Heidän on osoitettava, minkälaiseen yhteistyöhön he pystyvät keskenään ja toisaalta Porin kaupungin, elinkeinoelämän, yhdistysten ja muiden organisaatioiden kanssa. Toisaalta kaikkien eri tahojen pitää antaa opiskelijoille mahdollisuus. Virheitä ja väärinkäsityksiä on sallittava, sillä niitä tulevaisuus varmasti tuo tullessaan. Mutta mikä opiskelijoita opettaisi paremmin kuin virheet, väärinkäsitykset ja kantapään kautta oppiminen? Juuri tässä opiskelijatalo tarjoaa suuren mahdollisuuden koko Porille. Se on myös symboli, jossa konkretisoituu se, mitä opiskelijat voivat antaa kaupungille ja mitä kaupunki voi antaa opiskelijoille. Tommi Iivonen Jyri Sallinen Iivonen opiskelee Turun yliopiston Porin toimipisteessä kulttuurituotantoa ja on ollut Porin opiskelijataloyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana 2011. Sallinen opiskelee Satakunnan ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyä ja on toiminut Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajana vuonna 2011. 14 SAMOK Julkaisut YHTEISÖLLISYYTEEN KUULUU ME-HENKI JA VASTUU YKSILÖSTÄ JA YHTEISÖSTÄ Nyytin rooli yhteisöllisyyden lisääjänä Yhteisöön kuuluminen ja juurtuminen ovat ihmisen perustarpeita. Ne tukevat hyvinvointia, samoin kuin kokemus tarpeellisuudesta, kuulluksi tulemisesta ja siitä, että voi antaa oman panoksensa yhteisiin asioihin. Yhteisöllisyys vaikuttaa myös hyvinvointiimme. Sen on todettu luovan tarpeellisia turvaverkkoja, suojaavan sairastumiselta ja jopa pidentävän elinikää. Yhteisön muodostavat ihmiset, joilla on yhteenkuuluvuuden tunne ja yhteistä toimintaa. Yhteisöllisyyteen kuuluu me-henki ja vastuu yksilöstä ja yhteisöstä. Yhteisöllisyys on sekä haaste että mahdollisuus. Yksin tekemisen kulttuurista pitäisikin siirtyä kohti yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista. Nyyti opiskelijoiden tukena Opiskelijoille yhteisöt tarjoavat turvaa, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tukea opiskelun eri vaiheissa. Parhaimmillaan yhteisöt edistävät myös opiskelijoiden hyvinvointia. Ne antavat voimia ja keinoja kohdata tulevaisuuden haasteita sekä helpottavat toimimista myöhemmin työelämän yhteisöissä. Opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin edistäminen ja elämänhallintakyvyn tukeminen kuuluvatkin opiskelijoiden tukikeskuksen Nyyti ry:n keskeisimpiin tavoitteisiin. Nyytin toiminta ja palvelut perustuvat asiakkaiden tarpeisiin ja tutkittuun tietoon. Toimintaa kehitetään tutkimuksen, oppivan organisaation toimintafilosofian ja Nyytin arvojen mukaisesti. Vuodesta 2003 alkaen Nyytin toiminta ja palvelut ovat kehittyneet ja laajentuneet voimakkaasti. Nykyisiä palveluja ovat verkkosivut, Nettiryhmät, Hengailuillat ja Elämäntaitokurssi, jota kehitetään erillisenä projektina. Vuoden 2012 syksystä alkaen palvelut ovat tarjolla kaikille korkea-asteen opiskelijoille, kun nyt myös ammattikorkeakouluopiskelijat voivat rekisteröityä nettiryhmiin kirjoittajiksi. Yhteisöllisyys on juurtunut syvälle Nyytin toimintaan. Nyytin henki on hyvä, ilmapiiri avoin ja mukava. Toiminnassa on paljon iloa ja koemme tekevämme töitä tärkeiden asioiden puolesta. Samanlaista tekemisen iloa toivomme jokaiselle järjestötoiminnassa mukana olevalle. Yhteisöllisyys on yksi Nyytin hallituksen vuonna 2001 asettamista arvoista. Muita arvoja Julkaisut | SAMOK 15 ovat asiakaslähtöisyys, henkinen hyvinvointi, välittäminen ja luotettavuus. Yhteisöllisyys näkyy Nyytin toiminnassa monella tapaa. Palvelut ovat ryhmämuotoisia. Ryhmät tarjoavat vertaistukea Syksyllä 2005 käynnistyneen Nyytin nettiryhmätoiminnan tavoitteena on tukea ja edistää asiakkaan henkistä hyvinvointia ja elämänhallintataitoja sekä mahdollistaa vertaistuki ja yhteisöllisyys. Nettiryhmät ovat ohjattuja ja määräaikaisia ryhmiä. Ryhmät ovat vapaasti kaikkien luettavissa, mutta niihin kirjoittaminen edellyttää rekisteröitymistä ja kirjautumista anonyymillä nimimerkillä. Tällä hetkellä toiminnassa on neljä ryhmää: Ero, Erosta eteenpäin, Sinkkuna ja Yksinäisyys, joista viimeisin toimii myös kesän aikana. Nettiryhmät tarjoavat matalan kynnyksen purkaa tuntoja, kokemuksia ja ajatuksia erityisesti kipeistä ja vaikeista asioista. Yksinäisille nettiryhmien kaltaiset palvelut ovat erityisen tärkeitä. Moni on löytänyt ryhmien kautta ystäviä ja tuttavia, joita tapaa myös ”oikeassa” elämässä. Ryhmiin kirjoittaneet haluavat jakaa kokemuksensa muiden samanlaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa. Nyytin palveluista tehdyn käyttäjätutkimuksen mukaan nettiryhmiin osallistujat ovat kokeneet erittäin merkitykselliseksi niistä saadun vertaistuen. Osallistujat kokevat vertaistuen voimaannuttavaksi ja toivoa antavaksi. Kohtalotovereiden löytäminen tuntuu helpottavalta. Vertaistukea saadaan silloinkin, kun osallistuja osallistuu ryhmiin ainoastaan lukemalla toisten kirjoituksia. Ryhmät vahvistavat yhteisöllisyyttä. Yksinäisyys-nettiryhmässä syntyi idea päihteettömistä Hengailuilloista. Hengailuillat ovat kaikille opiskelijoille avoimia tapahtumia, joissa vietetään aikaa yhdessä toisiin tutustumisen ja yhteisen tekemisen, kuten pelaamisen merkeissä. Iltoja kokeiltiin ensimmäisen kerran syksyllä 2006 Nyytin toimitiloissa. Illoista saatujen myönteisten kokemusten perusteella niitä ryhdyttiin järjestämään syksystä 2007 alkaen yhteistyössä ylioppilaskuntien kanssa eri korkeakoulupaikkakunnilla. Päihteettömien Hengailuiltojen kehittämiseen ja laajentamiseen etsitään opiskelijajärjestöjen lisäksi uusia yhteistyökumppaneita. Yhteistyöstä Suomen Punaisen Ristin kanssa on jo saatu hyviä kokemuksia pääkaupunkiseudulla vuonna 2011. 16 SAMOK Julkaisut Yhdessä yhteisöksi Nyytin toimintaan kuuluu paitsi yksittäisen opiskelijan tukeminen, myös opiskelijayhteisöjen huomioiminen. Vuosina 2000−2002 Nyyti toteutti Yhdessä yhteisöksi -projektin, jonka kolmella pilottihankkeella tuotettiin arvokkaita havaintoja, kokemuksia ja menetelmiä yhteisöllisyyden edistämiseksi. Yhdessä yhteisöksi -jatkoprojektin (2003) tavoitteena oli kannustaa tiedostamaan yhteisöllisyyden merkitys sekä käynnistää myönteinen kehitys kaikissa tiede- ja taidekorkeakouluissa yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilökunnan kesken. Jatkoprojektissa hyödynnettiin Yhdessä yhteisöksi -projektissa käytettyjä ja hyväksi havaittuja menetelmiä sekä jaettiin järjestöille tuotettua yhteisötyömateriaalia. Opiskelijajärjestöille pidettiin koulutuksia ja järjestötoimijoille jaettiin materiaalia. Koulutustilaisuuksien tuloksena Nyytin www-sivuille kerättiin materiaalipankki, jossa on ideoita muun muassa siihen, miten aktivoida jäseniä, tehostaa tiedotusta, palkita aktiivisia toimijoita ja edistää järjestöjen välistä yhteistyötä. Materiaalin käytöstä ja koulutustilaisuuksista saadun palautteen perusteella työkalukirja sopii hyvin monenlaisiin järjestöihin. Sen tavoitteena on auttaa kehittämään järjestöä toimivaksi yhteisöksi. Välineitä järjestötyöhön -työkalukirjaa voi lukea Nyytin kotisivuilta www.nyyti.fi. Eeva Oksanen Kirjoittaja toimii suunnittelijana opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:ssä. Työssään hän ohjaa muun muassa nettiryhmiä. Julkaisut | SAMOK 17 VAPAAMUOTOISTA YHDESSÄOLOA OSALLISTUJIEN EHDOILLA METKAn Hengailuillat yhdistävät opiskelijoita taustasta riippumatta Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA järjestää säännöllisesti päihteettömiä Hengailuiltoja opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:n konseptilla. Iltojen tarkoituksena on tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen tapa viettää iltaa. Vaikka opiskelijamaailmassa järjestetään paljon muutakin kuin vain bileitä, Nyytin Hengailuillat ovat jo vakiinnuttaneet paikkansa opiskelijoiden keskuudessa, ja ne ovat monelle tuttuja. Vaikka iltojen järjestäjinä toimii pääasiassa opiskelija- tai ylioppilaskunta, niiden idea on aina sama: vapaamuotoista yhdessäoloa osallistujien ehdoilla. Osalla Hengailuilloista on jokin erityinen teema, jonka keksimisessä vain mielikuvitus on rajana. Teema voi olla origamien taittelu, villasukkien kutominen tai vaikka kankaanpainanta. Mutta jos erillistä teemaa ei haluta, illan tärkeimpänä sisältönä voi olla myös pelkkä hengaaminen. Luontevaa keskustelua METKA on huomannut, että peli-ilta on toimiva illanviettotapa ja myös helppo järjestää. Lauta- tai korttipelien lomassa on helppo aloittaa keskustelu ennestään tuntemattomien ihmisten kanssa, koska jo pelatessa syntyy jonkinlaista keskustelua. Tällöin vältytään joidenkin mielestä väkinäisiltä tai jopa ahdistavilta esittelykierroksilta, koska pelitilanne auttaa voittamaan alkujännityksen ja uusiin ihmisiin tutustuminen sujuu luontevasti siinä sivussa. Iltoja mainostavat Nyyti, järjestäjä ja usein myös muut opiskelija- ja ylioppilaskunnat. Osa kävijöistä käyttää muitakin Nyytin palveluja ja seuraa Nyytin toimintaa. Opiskelijat käyvät Hengailuilloissa monista syistä. Koska iltojen idea on järjestäjästä riippumatta aina sama, osallistujat tietävät, mitä odottaa. METKAn järjestämiin iltoihin osallistuukin opiskelijoita ympäri pääkaupunkiseutua, ja ne yhdistävät korkeakouluopiskelijoita opiskelupaikasta tai kotimaasta riippumatta. Tietenkin iltoihin valikoituu opiskelijoita järjestävän tahon, paikan ja teeman perusteella, mutta yleensä paikalla on opiskelijoita useammasta kuin yhdestä korkeakoulusta – ja usein illoissa käy samoja henkilöitä kerrasta toiseen. 18 SAMOK Julkaisut Tarpeellisia ja mukavia tapaamisia Iltoihin osallistuminen on tehty kaikin tavoin mahdollisimman helpoksi. Niissä ei tarvitse olla koko iltaa, vaan voi tulla pelkästään pistäytymään. Tämä on omiaan madaltamaan kynnystä, kun osallistumistaan empivä tietää voivansa lähteä pois heti, jos olo tuntuu epämukavalta uudessa sosiaalisessa tilanteessa. Iltoja mainostettaessa korostetaan usein myös sitä, ettei etukäteen tarvitse tuntea ketään, vaan moni muukin tulee paikalle yksin. Kun vielä muistetaan mainostettaessa huomioida myös kansainväliset opiskelijat, Hengailuilloilla on todellinen mahdollisuus yhdistää kaikkia opiskelijoita ja tavoittaa juuri ne opiskelijat, jotka eivät ehkä muuten koe löytävänsä omaa yhteisöään opiskelumaailmasta. Illoista saadun palautteen perusteella ne koetaan tarpeellisiksi ja mukaviksi. Suosiosta kertoo myös se, että Hengailuiltoja järjestetään jatkuvasti ja ympäri Suomen. METKAssa idea Hengailuiltojen järjestämisestä otettiin pari vuotta sitten innostuneena vastaan, ja nyt iltoja on takana useita. Yhteisöllisyyden luominen kaikin mahdollisin keinoin on tärkeää, eikä kenenkään ole syytä rajata yhteisöä vain oman korkeakoulunsa sisälle – opiskelijoitahan tässä kaikki ollaan. R Räihä Kirjoittaja työskentelee sosiaalipoliittisena sihteerinä Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKAssa. Julkaisut | SAMOK 19 JAKSAMISEEN TAI HYVINVOINTIIN LIITTYVÄT ONGELMAT HIDASTAVAT MONIEN OPINTOJA Opintopsykologi opiskelijoiden tukena ammattikorkeakoulussa Opintopsykologit ovat vielä suhteellisen uusi ja pieni ammattikunta terveydenhuollossa. Ammattikorkeakoulut alkoivat palkata ensimmäisiä psykologeja opiskelijoiden tueksi vuonna 2002. Palkkaamisen syynä oli toisaalta huoli opiskelijoiden jaksamisesta ja toisaalta halu tukea heitä opintojen etenemisessä ja loppuunsaattamisessa. Ammattikorkeakouluopiskelijoilla ei ollut samanlaista tukiverkostoa kuin mitä YTHS tarjosi yliopisto-opiskelijoille, minkä seurauksena opiskelijat ja oppilaitokset joutuivat monesti hankaliin tilanteisiin opiskelijoiden hyvinvoinnin ja mielenterveyden ongelmien takia. Eri tutkimuksissa on arvioitu, että opiskelijoista jopa noin neljännes tarvitsee opiskeluaikanaan ulkopuolista tukea hyvinvointiinsa ja mielenterveyteensä liittyvissä asioissa ja että noin 5 prosenttia opiskelijoista oirehtii vakavasti. Lahden ammattikorkeakoulun hyvinvointikyselyyn vastanneista opiskelijoista yli puolet mainitsee jaksamiseen tai hyvinvointiin liittyvät ongelmat syyksi siihen, miksi opinnot eivät etene odotetussa tahdissa. Opiskelijoiden oirehtimiseen on useita syitä. Ne voivat liittyä normaaleihin elämäntilanteiden ja ihmissuhteiden muutoksiin ja kriiseihin, aikuiseksi kasvamisen ja identiteetin kehittymisen haasteisiin, aikaisempiin traumaattisiin kokemuksiin ja eri mielenterveydenhäiriöiden normaaliin esiintymiseen väestössä. Vaikka yhtenä vaikuttavana tekijänä usein on myös opintojen kuormittavuus, niin opiskelu tai sen rakenteet ovat harvoin ainoa tai suurin syy opiskelijoiden oirehtimiseen. Tämän takia opiskelijoiden ongelmien ratkaisu edellyttää usein moniammatillista yhteistyötä, jossa psykologien rooli osana koulutusyhteisöä korostuu. Syitä ongelmiin on monia Opiskelijoiden monenlaisen oirehtimisen takia opintopsykologien työajasta iso osa menee opiskelijoiden vastaanottotyöhön. Esimerkiksi Lahden ammattikorkeakoulussa työstä noin 70−80 prosenttia on lyhyttä tai pitkää hoitoa ja 20–30 prosenttia on ohjaavaa tai oppimisen tukemiseen liittyvää työtä. Hoitotyön kysymykset liittyvät tyypillisesti mielialaan, kuten masennukseen tai ahdistukseen, uupumukseen, pelkoihin ja jännittämiseen, 20 SAMOK Julkaisut syömishäiriöihin, päihteiden käyttöön, seksuaalisuuden ongelmiin ja psykoottisuuteen. Ohjaavan työn tapaukset liittyvät usein elämäntilanteissa tai ihmissuhteissa tapahtuviin kriiseihin, oppimisvaikeuksiin tai opiskelumotivaation ongelmiin. Kaikissa vastaanottotilanteissa käsitellään usein myös nuorten aikuisten kasvuun liittyviä haasteita ja pyritään tukemaan hyvinvointiin, aikuisuuteen ja opiskeluun liittyvien taitojen kehittymistä ja vahvistumista. Keskeisenä periaatteena opintopsykologeilla on ollut tunnistaa hyvinvointia ja oppimista vaarantavia tekijöitä, puuttua niihin ja ehkäistä niitä. Tätä periaatetta ammattikorkeakoulujen palkkaamat opintopsykologit pääsevät toteuttamaan poikkeuksellisen hyvin, koska yhteisön jäseninä he pääsevät olemaan läsnä opiskelijoiden ja opettajien arjessa. Opintopsykologien työnkuvassa tärkeässä roolissa onkin yhteisön ja yhteisöllisyyden tukeminen. Psykologit pyrkivät tutkimusten, koulutusten ja ohjauksen avulla seuraamaan ja edistämään positiivisen, hyvinvointia ja oppimista tukevan ilmapiirin, vuorovaikutuksen ja yhteistyön syntymistä koulutusaloilla yhdessä opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Lisäksi psykologit osallistuvat usein sosiaalisten ongelma- ja kriisitilanteiden selvittämiseen ja siten ovat mukana ehkäisemässä hyvinvointia ja oppimista vaarantavien jännitteiden syntymistä opiskeluyhteisöihin. Opiskelijoiden välillistä tukemista on myös opettajien ohjaaminen ja tukeminen ongelmatilanteissa sekä erilaisten hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja oppimista lisäävien toimintamallien kehittäminen sekä opiskelijoiden että opettajien käyttöön. Saku Ylä-Soininmäki Kirjoittaja toimi Lahden ammattikorkeakoulun psykologina LAMKin ja Lahden kaupungin yhteisessä opiskeluterveydenhuollossa vuosina 2002−2011. Julkaisut | SAMOK 21 YHTEISÖN ULKOPUOLELLE JÄTTÄMINEN ON HENKISTÄ VÄKIVALTAA, JOKA EI JÄTÄ MUSTELMIA Syrjäytymistä ehkäistään välittämällä ja lisäämällä osallisuutta Syksyn tullen opinahjot avaavat ovensa ja oppilaat sekä opiskelijat aloittavat opintonsa riemuiten. Odotukset ovat korkealla, eikä ihme, sillä oppiminen avaa oppijalle uusia maailmoja, taitoja ja kokemuksia. Mutta mitä pidemmälle koulunkäynti tai puurtava opiskelu jatkuu, sitä ilottomammaksi ja tylsemmäksi oppiminen saattaa joillekin käydä. Pahimmillaan osa nuorista joutuu keskeyttämään opintonsa ja jättäytymään yhteiskunnan ulkopuolelle. On sekä nuoren että yhteiskunnan etu pysähtyä arvioimaan oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Oppijan hyvinvointia on pitkään tarkasteltu vain fyysisen terveyden näkökulmasta. Kristina Kuntun (2011, 34−35) mukaan työntekijän työkykyyn verrattavissa oleva opiskelukyky käsittää kuitenkin hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden lisäksi opiskelijan sosiaaliset taidot, persoonallisuuden ja koko elämäntilanteen. Tästä muodostuu oppijan omat voimavarat, joiden on syytä olla kohtuullisen vankat, sillä korkeakouluopiskelijat elävät haasteellisessa elämänvaiheessa. Edessä on muutto lapsuudenkodista, monesti asuinpaikkakuntakin vaihtuu ja vanhat ihmissuhteet voivat katketa. Koulumuistot kuitenkin kulkevat muuttokuorman mukana. Nuori voi kantaa mukanaan myös ikäviä koulukokemuksia, jotka ovat osaltaan heikentämässä opiskelukykyä jatko-opinnoissa. Sekä kiusaajaa että kiusattua on tuettava Maili Pörhölä (2011, 46−27) on osoittanut, että varhaiset kiusaamiskokemukset seuraavat opiskelijaa pitkään. Kouluaikana kiusattujen hyvinvointiprofiilissa korostuvat psyykkiset ongelmat kuten huolestuneisuus, kuormittuneisuus ja kykenemättömyyden tunne. Kiusatutut kokevat masentuneisuutta, yksinäisyyden tunnetta, uupumusta ja nettiriippuvuutta. Kouluaikana kiusanneilla on samankaltaisia psyykkisiä ongelmia kuin kiusatuillakin. Yhteistä on myös vahva nettiriippuvuus. Sen sijaan kiusaajat käyttävät useammin päihteitä. Kiusaamiskokemusten pitkät varjot varhaislapsuudesta edellyttävät koulujärjestelmiltä jämäkämpiä toimia sekä kiusaajien että kiusattujen tukemiseen. Kiusaaminen ymmärretään helposti yksinkertaisena lasten nahisteluna tai tönimisenä, joka kuuluu koulun arkeen. Kiusaamiskokemukset ovat kui- 22 SAMOK Julkaisut tenkin sen verran rankkoja, että on syytä puhua Kaarina Korhosen tapaan (2009, 17) henkisestä väkivallasta. Myös työelämässä on lukuisia esimerkkitapauksia, joissa kiusattujen kokemuksia on vähätelty, eikä nähty niitä vakavina henkisen väkivallan kokemuksina. Autoritaariset ja byrokraattiset koulujärjestelmät mahdollistavat alistamisen ja henkisen väkivallan. Niinpä monipuoliset oppimisympäristöt ja erilaiset työtavat tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuksia toteuttaa itseään. Opettamisen sijaan oppimisessa korostuu silloin itseohjautuvuus ja yhdessä tekeminen. Haasteena on tällöin huolehtia, että kukaan ei syrjäydy yhteisestä oppimisprosessista. Toisaalta on muistettava, että yhteisöllisyyden voimaan ei ladata liian suuria odotuksia. Toimeentuloon liittyvät seikat kuitenkin ohjaavat vahvasti opiskelijoiden arkea. Esimerkiksi Tampereen ammattikorkeakoulussa opintojen pääasiallinen keskeyttämissyy ei ole yksinäisyys, vaan siirtyminen työelämään. (Penttilä 2008, 48.) CDS-hanke edistää yhteisöllisyyttä Peruskouluikäisten lasten hyvinvoinnista on kannettu huolta jo pitkään ja kehitetty siksi toimivia ohjelmia kuten Kiva koulu -toimintaa koulukiusaamisen vähentämiseksi ja siihen puuttumiseksi. Sen sijaan korkeakouluopiskelijoiden opiskelukyvyn monipuoliseen tarkasteluun on havahduttu vasta viime vuosina. Kauhajoen koulusurmia ei enää voitu selittää yksittäisenä tapauksena, vaan tiedostettiin niiden kytkeytyminen vastaaviin tragedioihin Saksassa ja Yhdysvalloissa. TUVAKO eli tutkinto valmiiksi -klusterissa toimii useita isoja hankkeita, jotka pyrkivät vahvistamaan korkeakouluopiskelijoiden opintojen sujumista ja ennaltaehkäisemään syrjäytymistä. Yksi osahanke on CDS-projekti (To care To dare To share), joka käynnistyi ESR:n rahoituksella Diakin koordinoimana vuonna 2009. Kaksivuotisessa hankkeessa on ollut mukana 14 ammattikorkeakoulua. Keskeinen tavoite on ollut selvittää syrjäytymiseen liittyviä mekanismeja, puuttua ongelmiin varhaisessa vaiheessa ja luoda uusia opiskelijan oppimista tukevia käytäntöjä. Niin ikään osallisuuden ja välittämisen ilmapiirin vahvistaminen ammattikorkeakouluissa on erittäin tärkeää. Opiskelu ja oppiminen eivät ole vain yksin puurtamista. Opiskelijan kokemus kuulumisesta joukkoon ja sosiaalinen yhteisyys ovat osa opiskelukykyä, ja ne luovat perustan arvokkaalle elämälle. Sen vuoksi oppilaitoksen yksi keskeinen tehtävä on edesauttaa opiskelijaa kiinnittymään oppilaitoksen arkeen ja tarjota omistajuutta. Jokaisen opiskelijan on koettava ole- Julkaisut | SAMOK 23 vansa osa isompaa kokonaisuutta. Mikäli tästä yhteisyyden kokemisesta ei pääse osalliseksi, on suuri riski, että opiskelijan myönteinen oppimisen kierre katkeaa. Juhani Rautopuon ja Vesa Korhosen (2011, 46) mukaan korkeakouluopiskelijoista noin kolmannes on sitoutumattomia, eivätkä he ole kiinnittyneitä opiskeluympäristöön. Yhteisön ulkopuolelle jättäminen on henkistä väkivaltaa, joka ei jätä mustelmia ja on sen vuoksi vaikea tunnistaa. Henkinen väkivalta ei kosketa vain peruskouluikäisiä, vaan toisten alistaminen ja kaltoin kohtelu jatkuvat myös korkeakouluissa ja yliopistoissa. Yhteisestä hyvästä uloslyöminen syrjäyttää ja kertoo pikemminkin koulun tuhoavista valtasuhteista kuin kiusatun ominaisuuksista. Kouluissa olisikin vahvistettava monipuolisia oppimisympäristöjä, jotka mahdollistaisivat väkeviä ja eteenpäin vieviä oppimiskokemuksia. Kyse ei ole silloin vain opiskelijan omasta oppimisesta, vaan vahvalla osallisuudella ja aidolla yhteisyydellä luodaan perustaa myös demokraattiselle kansalaistoiminnalle. CDS-hankkeessa toteutettiin syksyllä 2010 sosionomi-opiskelijoiden vertaistuen avulla osallisuutta vahvistavat Sosdesk-projekti ja keväällä 2011 Tell-projekti. Niiden tarkoituksena oli vahvistaa TAMK:ssa tutkintoon johtavien kansainvälisten opiskelijoiden osallisuutta kouluyhteisössä. Perinteisen juhlimisen sijaan opiskelijat näyttävät olevan kiinnostuneita päihteettömistä aktiviteeteista kuten retkistä ja peli-illoista. (Hovi, Salomäki & TuovinenKakko, 2011, 49.) Toiminnan yhteissuunnittelu on osallisuutta, joka tukee opiskelijan kiinnittymistä yhteisöön. Se ei ole vielä riittävää, mutta syksyn pimeydessä pienetkin konkreettiset arjessa toteutettavat aktiviteetit ja niihin liittyvät sosiaaliset verkostot voivat kannatella pitkälle kevääseen. Tapio Salomäki Kirjoittaja työskentelee Tampereen ammattikorkeakoulussa ja on toiminut sosiaalialan ammatillisena lehtorina yli 20 vuotta. Koulutukseltaan Salomäki on kasvatustieteen maisteri ja erityisalanaan hänellä on varhaiskasvatus, lastensuojelu, elämyspedagogiikka ja projektiyhteistyö. Salomäki on ollut mukana useissa lähisuhdeväkivaltaan puuttuvissa ja Suomen lähialueilla Viipurissa, Pietarissa ja Tartossa toteutetuissa lastensuojeluun liittyvissä hankkeissa. Salomäki on opetustyönsä ohella CDS-hankkeen suunnittelijana TAMKissa. 24 SAMOK Julkaisut Kirjallisuus Hovi, M., Salomäki, T., Tuovinen-Kakko, T., 2011. Osallisia ei kiusata. Teoksessa Vuokkila-Oikkonen, P. & Halonen, A-E. (toim.) Rakentamassa ammattikorkeakouluyhteisöä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Raportteja B:48 Korhonen, K., 2009. Kiusaajat kuriin. Mitä jokaisen tulisi tietää työpaikkakiusaamisesta. Helsinki: WSOY. Kunttu, K., Komulainen, A., Makkonen, K. & Pynnönen, P. (toim.) 2011. Opiskeluterveys. Duodecim. Porvoo Penttilä, J., 2008. ”Kävin kokeileen kepillä jäätä”. Tutkimus opintojen keskeyttämisestä Tampereen ammattikorkeakoulussa. Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs. Julkaisusarja n:o 1. Pörhölä, M., 2011. Kouluaikaisten kiusaamiskokemusten vaikutus nuoressa aikuisiässä. Teoksessa Kunttu, K., Komulainen, A., Makkonen, K. & Pynnönen, P. (toim.) Opiskeluterveys. Porvoo: Duodecim. Rautopuro, J. & Korhonen, V. 2011. Yliopisto-opiskelujen keskeyttämisriski ja opintoihin kiinnittymisen ongelmat. Teoksessa Mäkinen, M. Korhonen, V. Annala, J. Kalli, P. Svärd, P & Värri, V-M. (toim) Korkeajännityksiä. Kohti osallisuutta luovaa korkeakoulutusta. Tampereen yliopisto. Campus Conexus -projektin julkaisuja. Julkaisut | SAMOK 25 YHTEISÖLLISYYDELLÄ VOIDAAN KITKEÄ KIUSAAMISTA, MUTTA YHTEISÖLLISYYDEN EDELLYTYKSIÄ PITÄÄ MYÖS EDISTÄÄ AKTIIVISESTI Loppuraportti SAMOKin opiskelijakunnille tekemän kiusaamiskyselyn vastauksista SAMOK teki syksyllä 2010 opiskelijakunnille kyselyn kiusaamisesta ja yhteisöllisyydestä. Kyselyllä haluttiin selvittää, onko opiskeluyhteisöissä ilmennyt kiusaamista, ja millä keinoilla ne pystyvät puuttumaan kiusaamiseen. Kyselyllä selvitettiin myös yhteisöllisyyden edistämisen tapoja ja mahdollisuuksia. Kysely lähetettiin sähköisesti opiskelijakuntien puheenjohtajille, sosiaalipoliittisille vastaaville, häirintäyhdyshenkilöille ja tuutorivastaaville ja -sihteereille. Vastauksia tuli määräaikaan mennessä 13, kun opiskelijakuntia on yhteensä 26. Kyselyssä ei tiedusteltu vastaajan opiskelijakuntaa, joten on mahdollista, että jostain opiskelijakunnasta on vastannut useampi henkilö tai että jokainen vastaus on eri opiskelijakunnasta. Kiusaaminen ja siihen puuttuminen Huolestuttavan suuri määrä kyselyyn vastanneista, yli 80 prosenttia, ilmoitti, että opiskeluyhteisössä oli tullut esiin kiusaamista: vähättelyä, solvaamista, epäasiallista kommentointia ja selän takana pahan puhumista. Vastauksissa raportoitiin myös sukupuolisesta häirinnästä. Muutamissa tapauksissa kaikki syrjivät yhtä henkilöä. Myös opettajien mainittiin kohdelleen opiskelijoita epäasiallisesti ja ottaneen joitakin silmätikuikseen. Kyselyllä haluttiin selvittää, mitä ohjeita opiskelijakunnilla on kiusaamiseen puuttumiseksi ja kenen puoleen voi kääntyä, jos kiusaamista esiintyy. Useat vastasivat, että tuutorit ja häirintäyhdyshenkilöt ovat tarkoituksenmukainen ja asiantunteva taho. Myös opiskelijakunnan hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava ja hyvinvointisihteeri mainittiin. Lisäksi mainittiin opettajatuutorit, opinto-ohjaajat, psykologit, kuraattorit ja koulutusalajohtajat. Opiskelijakunnilla oli vaihtelevasti toimintaohjeita ja työkaluja siihen, mitä missäkin kiusaamistilanteessa voi tehdä. Vastauksissa mainittiin tuutorit tai häirintäyhdyshenkilöt. Jotkut ratkaisivat asiat keskustellen, kun taas toisilla oli käytössään häirintäyhdyshenkilösuunnitelma tai häirintäyhdyshen- 26 SAMOK Julkaisut kilön opas. Toisaalta kolmasosa vastaajista ei tiennyt, onko toimintaohjeita olemassa. Jotkut vastasivat suoraan, ettei niitä ole. Kun kysyttiin ammattikorkeakoulujen toimintatavoista tai rakenteista kiusaamiseen puuttumiseksi, vastaukset olivat osittain samansuuntaisia. Mainittiin opettajatuutori ja opintopsykologi sekä korkeakoulun esteettömät toimintatavat. Joku kertoi, että opiskelijoiden lisäksi myös henkilöstöllä on oma häirintäyhdyshenkilönsä. Joillakin oli rakenteilla valitusprosessimalli, ja eräs korkeakoulu oli luomassa toimintaohjeet, jos ilmenisi seksuaalista häirintää tai häirintää sukupuolen perusteella. Puolet vastaajista kertoi, että joko toimintatapoja tai rakenteita ei ole tai ei osannut sanoa, onko sellaisia olemassa. Yhteisöllisyys vastavoimana Kyselyssä otettiin esiin myös yhteisöllisyys, joka voi toimia kiusaamisen vastavoimana korkeakouluyhteisössä. Yhteisöllisyys opiskelijakunnassa määriteltiin vastauksissa muun muassa seuraavasti: • Pienellä kampuksellamme on loistava ryhmähenki, mutta yhteisöllisyyttä ei ole määritelty, vaan se näkyy käytännössä. • Yhteisöllisyyttä yritetään luoda, mutta asia vaatii työtä. • Pyritään tavoittamaan kaikki korkeakoulun opiskelijat, ei vain jäseniä. • Yhteisöllisyyttä pidetään tärkeänä ja se on yksi strategian arvoista. • Opiskelijalta opiskelijalle. • Erilaisten oppijoiden hyväksyminen on yhteisöllisyyttä. • Yhteisöllisyys on opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden tunnetta, toisten huomioon ottamista, hyvää henkeä ja vastapainoa arkiselle aherrukselle. Yhteisöllisyyttä edistäviä asioita korkeakouluyhteisössä listattiin ilahduttavan paljon: • Meillä on tuutoritoimintaa. • Alayhdistykset toimivat aktiivisesti. • Opiskelijakunta järjestää hengailuiltoja. • Opiskelijakunta järjestää orientaatiopäivät ja -viikonlopun. • Meillä järjestetään yhteisiä aktiviteetteja. • Korkeakoulu tukee opiskelijatoimintaa. • Opiskelijoilla ja henkilökunnalla on yhteisiä liikuntavuoroja. Julkaisut | SAMOK 27 • Korkeakoulu järjestää opiskelijoille vapaa-ajan toimintaa ja hyödyntää sosiaalista mediaa. • Ammattikorkeakoululla on yhteisöllisyys-hanke ja se on mukana CDS-hankkeessa. • On luotu yhteisöllisyysohjelma. Kyselyssä tiedusteltiin myös sitä, miten korkeakoulu edistää yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden edistäminen nähtiin selkeästi sekä opiskelijakunnan että ammattikorkeakoulun tehtävänä. Vastauksista kävi ilmi, että korkeakoulu tukee opiskelijakunnan toimintaa erilaisin resurssein ja esimerkiksi järjestää uusille opiskelijoille orientaatioviikkoja. Muutamat vastaajat ilmoittivat, että korkeakoulu panostaa yhteisöllisyyteen ainakin paperilla, mutta eivät tienneet, miten asia on hoidettu käytännössä. Kaikki vastaajat eivät osanneet sanoa, tekeekö ammattikorkeakoulu mitään asian eteen ja joku epäili, että opiskelijakunta tekee enemmän. Kiusaaminen huolestuttavan yleistä Kaikkien vastausten perusteella voi yleisesti todeta, että kiusaamista on koettu korkeakouluyhteisössä huolestuttavan paljon. Kiusaamisesta kärsii kiusatun lisäksi paitsi kiusaaja itse, myös koko muu korkeakouluyhteisö. Yksikin kiusaamiskokemus on liikaa. Yhteisöllisyys voi toimia kiusaamista kitkevänä tekijänä, mutta yhteisöllisyyden edellytyksiä pitää usein myös edistää aktiivisesti. Opiskelijakunnilla oli vastausten perusteella paljon erilaista aktiviteettia tarjolla ja tuutoreita ja häirintäyhdyshenkilöitä oli kiitettävästi. Useammassa vastauksessa mainittiin, että heillä on myös koulutukselliset valmiudet kohdata kiusaamista ja kiusattuja. Vastaajista puolet ilmoitti, ettei ammattikorkeakoululla ollut toimintatapoja tai rakenteita kiusaamiseen puuttumiseksi, tai ainakaan nämä eivät olleet vastaajien tiedossa. Tästä voi päätellä, että jos ammattikorkeakouluilla on keinoja ehkäistä kiusaamista, ne eivät ainakaan kaikissa tapauksissa tiedota niistä tarpeeksi hyvin opiskelijoilleen. Vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että opiskelijat ovat paremmin perillä siitä, mitä keinoja opiskelijakunnalla on tarjota kiusaamisen ehkäisemiseksi ja yhteisöllisyyden edistämiseksi. Korkeakoulun rooli oli vastausten perusteella opiskelijoiden näkökulmasta passiivisempi ja jotkut vastaajat jopa epäilivät, kiinnostaako korkeakoulua koko asia. 28 SAMOK Julkaisut Yhteisöllisyyttä vahvistavia tekijöitä mainittiin vastauksissa useampiakin. Yhteisöllisyyden edistämiseksi ja kiusaamisen vähentämiseksi olisi kuitenkin tehtävissä paljon nykyistä enemmän korkeakouluyhteisöissä. Vaikuttaa siltä, että useiden ammattikorkeakoulujen toimintatavat ontuvat ja rakenteet ovat olemattomia, tai ainakaan niitä ei ole tuotu opiskelijoiden tietoon. Vastausten valossa voi todeta, että ammattikorkeakoulujen olisi ymmärrettävä paremmin vastuunsa kiusaamisen ehkäisyssä, sen havaitsemisessa ja siihen puuttumisessa. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi kiusaaminen saastuttaa koko korkeakouluyhteisön ilmapiiriä. Jo olemassa olevia korkeakoulun rakenteita tulisi vahvistaa, vanhoja toimintatapoja kehittää ja tarpeen tullen luoda uusia, jotta kiusaaminen saataisiin loppumaan. Yhteisöllisyyden edistäminen on yksi, mutta ei riittävä keino tässä koko korkeakoulun yhteisessä tavoitteessa. Korkeakoulu voi ja sen kannattaa luoda toimintakulttuuria ja ilmapiiriä, joka edistää suvaitsevaisuutta ja jossa erilaisuus hyväksytään. Aidosti yhdenvertaisen korkeakouluyhteisön jäsenet saavuttavat myös parhaat tulokset. Avaimet ovat ensisijaisesti korkeakoulun johdon käsissä. Nelli Karkkunen Kirjoittaja toimii sosiaalipolitiikan asiantuntijana SAMOKissa. Hänen vastuualueisiinsa kuuluvat opiskeluterveydenhuolto, yhdenvertaisuus, tasa-arvo, saavutettavuus ja päihteettömyys. Julkaisut | SAMOK 29 MONIMUOTOISUUS JA TASA-ARVO OVAT EUROOPPALAISEN OPISKELIJALIIKKEEN TÄRKEIMPIÄ TAVOITTEITA Korkeakoulutuksen saavutettavuus kansainvälisestä näkökulmasta Maahanmuuttoon ja etnisten vähemmistöjen koulutukseen liittyvät kysymykset ovat viime vuosina nousseet Euroopassa entistä voimakkaammin poliittiselle agendalle. Tilanne vaihtelee paljon Euroopan maiden välillä, ja jokaisen maan historiallinen tilanne on vaikuttanut voimakkaasti siihen, millaiset asiat ovat nousseet kussakin maassa poliittiseen keskusteluun. Joissakin Euroopan valtioissa käydään keskustelua maassa jo pitkään asuneista etnisistä vähemmistöistä (esimerkiksi romanivähemmistö useissa itäisen Euroopan maissa). Joissakin maissa painopiste on puolestaan maahanmuuttajissa ja maahanmuuttajien integraatiossa. Suomessa koulutuksellinen tasa-arvo on nostettu yhdeksi keskeiseksi teemaksi muun muassa uudessa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU) vuosille 2011 – 2016. Erityisesti maahanmuuttajanuorten koulutukseen on kiinnitetty kehittämisohjelmassa selkeästi enemmän huomiota kuin aiemmin. Tasa-arvoinen koulutuksen saavutettavuus ja korkeakoulutuksen sosiaalinen ulottuvuus ovat olleet European Students’ Unionin (ESU) agendalla jo useamman vuoden ajan. Niitä on pidetty varsin tärkeänä osana ESUn politiikkaa. Käsitteenä sosiaalinen ulottuvuus ajettiin ESUn (silloinen ESIB) toimesta Bolognan prosessin Prahan kommunikeaan vuonna 2001. Korkeakoulutuksen saavutettavuuden parantaminen on yksi Euroopan unionin päätavoitteista (muun muassa EU2020 strategia). Jo Lontoon 2007 tiedonannossa ministerit painottivat, että se opiskelijajoukko, joka aloittaa, osallistuu ja päättää korkeakoulutuksen, tulisi heijastaa väestön moninaisuutta. Lisäksi ministerit painottivat, että opiskelijoiden pitäisi saada saattaa opintonsa loppuun ilman sosiaaliseen ja ekonomiseen taustaan liittyviä esteitä (Lontoon tiedonanto 2007: 5). Samoja teemoja käsiteltiin myös Leuven/Louvain-La-Neuven kommunikeassa (Leuven/Louvain- La-Neuve Communiqué, 2009), jossa painotettiin mitattavien tavoitteiden asettamista osallistumisen laajentamiselle ja erityisesti aliedustettujen ryhmien osallistumiselle. Korkeakoulutuksen saavutettavuus on oleellinen osa yhtäläisten mahdollisuuksien käsitettä: Mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu, kun jokaisella on 30 SAMOK Julkaisut taustastaan riippumatta mahdollisuus hakeutua koulutukseen, eikä tämä tausta ennusta koulutukseen osallistumista tai oppimistuloksia. Immigration and Ethnic Minorities -työryhmä Tasa-arvoista korkeakoulun saavutettavuutta ja yhdenvertaisuuden edistämistoimia kartoittaakseen European Students’ Union (ESU) äänesti syksyllä 2009 Krakovassa pidetyssä 57. liittokokouksessaan, että perustetaan Immigration and Ethnic Minorities -työryhmä (EMI WG), jota Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry kokouksessa esitti. Työryhmän mandaatiksi määriteltiin tiedon kerääminen eri jäsenmaista ja kansallisista opiskelijaliitoista. Työryhmään osallistuivat kansalliset opiskelijaliitot Suomesta (SAMOK), Bulgariasta (NASC), Hollannista (ISO ja LSVb), Isosta-Britanniasta (NUS-UK) sekä Makedoniasta (NSUM). Työryhmän tavoitteena oli selvittää maahanmuuttajien korkeakoulutuksen esteitä, kerätä tietoa EU-tason strategioista ja tarkastella kansallisten opiskelijaliittojen toimia näiden kysymysten parissa. Työryhmä kartoitti tilannetta kansallisten opiskelijajärjestöjen kautta kyselylomakkeella, jonka pohjalta laadittiin työryhmän raportti marraskuussa 2011 pidettyyn ESUn liittokokousta edeltävään seminaariin. Kyselyssä selvitettiin muun muassa tilastotiedoin eri etnisten ryhmien ja maahanmuuttajien tilastoja korkeakoulutukseen pääsystä, yhdenvertaisen korkeakoulutuksen takaamisen lainsäädännöllisestä asemasta, esteistä pääsyssä korkeakoulutukseen, hyvistä käytänteistä joko kansallisesti tai opiskelijajärjestöissä sekä etnisten vähemmistöjen tai maahanmuuttajien osallistumisesta kansallisen opiskelijaliikkeen toimintaan. Vuoden 2011 kevään liittokokous myös hyväksyi sisäisen ponnen, joka kiinnitti huomiota maahanmuuttajataustaisten sekä eri etnisiä vähemmistöjä edustavien opiskelijoiden edustukseen opiskelijajärjestötoiminnassa. Liittokokous suositti kansallisia opiskelijajärjestöjä huomioimaan entistä painokkaammin eri opiskelijaryhmien, erityisesti aliedustettujen ryhmien edustus- ja vaikuttamismahdollisuudet opiskelijaliikkeessä. Liittokokouksen yhteydessä järjestetyssä seminaarissa käsiteltiin myös korkeakoulutuksen saavutettavuuteen liittyviä, erityisesti aliedustettuja ryhmiä koskevia asioita. Seminaarin jälkeen työryhmään otti yhteyttä muun muassa korkeakoulutuksen saavutettavuutta edistävä European Access Network, joka ehdotti jatkoyhteistyötä työryhmän työstämien kysymysten Julkaisut | SAMOK 31 pohjalta. Nykyisen työryhmän mandaatti päättyi Sofian liittokokoukseen, mutta kannustavan palautteen perusteella työryhmä päätti esittää liittokokoukselle uuden työryhmän perustamista samankaltaisten teemojen jatkokäsittelyä varten. Liittokokous hyväksyi jatkomandaatin, minkä jälkeen käynnistyi työryhmän osanottajien haku. Kansallinen työ Opiskelijakunnan monimuotoisuus ja siten myös tasa-arvoinen korkeakoulutukseen pääsy ja yhtäläiset mahdollisuudet ovat olleet eurooppalaisen opiskelijaliikkeen tärkeimpiä tavoitteita. Kansallisvaltioiden monimuotoistuva väestö vaikuttaa myös opiskelijajärjestöihin ja niiden ajatusmaailmojen muuttumiseen: Miten ottaa huomioon etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien erityistarpeet, oikeus ja yhdenvertaiset mahdollisuudet korkeakoulutukseen ja kuinka huomioida eri lähtökohdista tulevat opiskelijat omassa toiminnassa? Vuoden 2011 aikana SAMOK on pyrkinyt nostamaan maahanmuuttajien korkeakoulutukseen liittyviä kysymyksiä aktiivisesti niin opiskelijakuntien koulutustilaisuuksissa kuin ulkopuolisissakin tilaisuuksissa. Vuoden 2011 aikana on myös käynnistynyt yhteistyö toisen ja korkea-asteen opiskelijajärjestöjen sekä nuorisoyhteistyö Allianssin kanssa, jotta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden koulutusmahdollisuuksia voitaisiin edistää. Järjestöt ovat käyneet keskusteluja yhteistyömahdollisuuksista mm. sisäasianministeriön alaisen etnisten suhteiden neuvottelukunnan (ETNO) kanssa. SAMOK otti lisäksi mielipidekirjoituksella kantaa maahanmuuttajanuorten koulutuksen edistämiseen yhdessä Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Suomen Lukiolaisten Liiton kanssa (HS 2.4.2011). Opiskelijajärjestöt totesivat, että ”tukitoimilla etenkin opintojen nivelvaiheissa, siirryttäessä seuraavalle koulutusasteelle, voidaan ehkäistä maahanmuuttajanuorten syrjäytymistä. Maahanmuuttajia ei tule ohjata vain ammatilliseen koulutukseen, vaan seuraavan hallituksen tulisi taata kaikkien väestöryhmien yhtäläiset mahdollisuudet kaikilla koulutusasteilla”. Myös SAMOKin vuoden 2012 toimintasuunnitelmassa nostetaan esille kansainvälisten opiskelijoiden asema ja integraatioon liittyvät kysymykset sekä maahanmuuttajat omana ryhmänään. SAMOKin toiminnassa painottuvat siis jatkossakin yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä korkeakoulu- 32 SAMOK Julkaisut tukseen sekä kansainvälisten opiskelijoiden integraatiota tukevat toimet, kuten riittävä kotimaisten kielten opintojen tarjonta ja opiskelijakuntien kansainvälistymisen tukeminen. Pauliina Savola Kirjoittaja toimii kansainvälisten asioiden asiantuntijana SAMOKissa. Hänen vastuullaan ovat kansainväliset järjestösuhteet, kansainvälinen opiskelu ja kehitysyhteistyö. Lisätietoa Immigration and Ethnic Minorities Working Group: www.esu-online.org/structures/wgimmigrationandminorities/ Opiskelijajärjestöjen mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 2.4.2011: www.samok.fi/2011/04/02/maahanmuuttajanuorten-kouluttautumistatuettava/ Julkaisut | SAMOK 33 PAPIN TEHTÄVÄ EI OLE KÄÄNNYTTÄÄ KETÄÄN, VAAN TUKEA OPISKELIJAN HYVINVOINTIA Monikulttuurista oppilaitostyötä Lahden ammattikorkeakoulussa Monikulttuurisuuden ymmärtämisestä on tullut keskeinen osa yhteiskuntapolitiikkaa, ja tulevaisuudessa sen merkitys kasvaa. Monikulttuurinen työote on ollut osa Lahden oppilaitostyötä lähes kaksi vuosikymmentä. Lahdessa aloittaessani en tiennyt, millaiselle löytöretkelle ja millaiseen oppimisympäristöön kansainväliset opiskelijat haastavat oppilaitospastorit ja oppilaitostyön. Kiitos Ziggy Kao Lahden ammattikorkeakoulu otti ensi askeleitaan koulutusyksikkönä 1990-luvun puolivälissä. Olin työtäni aloitteleva ja opetteleva oppilaitospastori, kun taiwanilainen Ziggy Kao tuli luokseni ja pyysi minua aloittamaan englanninkielisen fellowshipin kansainvälisille opiskelijoille. Aloimme kokoontua keskiviikkoisin tapaamisiin, joissa oli hengellistä sisältöä ja sosiaalista yhdessäoloa. Ziggy Kao kutsui muut jäsenet suomen kielen kurssiltaan. Mukana oli jo silloin monia kansallisuuksia. Se merkitsi minulle johdantokurssia monikulttuurisuuteen käytännön opettamana. Aloin ymmärtää heidän elämäänsä Lahdessa. Ziggy Kao lähti takaisin Taiwaniin, mutta opiskelijayhteisöön oli juurtunut viesti siitä, että oppilaitospastorit Lahdessa palvelevat myös kansainvälisiä opiskelijoita. Seuraavana syksynä sainkin sähköpostin: ”My name is Nana, I come from Ghana, I want to meet you”. Niin fellowship jatkoi toimintaansa afrikkalaisvetoisesti. Tuolloin Lahdessa oli paljon afrikkalaisia opiskelijoita. Vietimme monikulttuurisia joulujuhlia ja teimme saunaretkiä. Joskus rummutus kuului pihalle saakka. Theresa ja Vu haastoivat toimintatapamme Vuonna 2006 Lahdessa aloittivat opiskelunsa vietnamilaiset Teresa ja Vu. He olivat todellisia tarmonpesiä, jotka halusivat pitää kerhoa varhaisnuorille, järjestää leirejä, juhlia kiinalaista uutta vuotta, järjestää retkiä ja tapahtumia. Tajusimme, että pastorien oli aika siirtyä kulttuurisiksi tulkeiksi ja edellytyksien luojiksi. 34 SAMOK Julkaisut Teresan ja Vun palattua Aasiaan työmme johtavana periaatteena on ollut opiskelijoiden mentorointi ja heidän omaehtoisen toimintansa käynnistäminen ja tukeminen. Opiskelijat saavat myös hyviä valmiuksia toimiessaan ja organisoidessaan itse. Idea kansainvälisestä fellowshipistä ja siitä, että myös kansainväliset opiskelijat ja heidän hyvinvointinsa tukeminen kuuluu luterilaiselle oppilaitospastorille, oli näin vakiintunut tehtäväksemme. Varsinkin kansainväliset opiskelijat ovat kuin muuttolintuja. He tekevät hetkeksi pesän Lahteen ja jatkavat matkaansa eri puolille maailmaa. Nykyään Lahden ammattikorkeakoulun kansainvälisistä opiskelijoita valtaosa tulee Vietnamista ja kansainvälisen työmme painopisteenä on tällä hetkellä VNYAmn eli Youth Vietnamese Assosiation. Teemme yhteistyötä heidän kanssaan tarjoamalla tiloja, kontaktiverkostoa ja taloudellista tukea toimintaan. Sosiaalinen media on tehnyt mahdolliseksi jopa päivittäiset yhteydet eri puolille maailmaa. Viesteissä vaihdetaan kuulumisia ja yhteys säilyy. Ziggy Kaokin löysi minut Facebookista. Jossain vaiheessa kotimaahansa palanneiden tuttujen opiskelijoiden profiileihin ilmestyy suloisen vauvan kuva: perhe on kasvanut. Jotkut ovat menneet naimisiin suomalaisen kanssa, ja he ovat jääneet Suomeen. Yhteys säilyy, sillä sosiaalinen media tukee monikulttuurisuutta uudella tavalla. Mitä kuluneet 15 vuotta ovat opettaneet oppilaitospastorille monikulttuurisuudesta? • Monikulttuurisuus on asenne, siinä on aina kasvunvaraa, siinä työssä oppii Amin Maalofia lainaten: ”Maailmassa on vain matkakumppaneita”. • Se on haastanut luterilaiset papit ekumeeniseen, kirkkojen väliseen yhteistyöhön ja toimimaan eri uskontoja edustavien opiskelijoiden sielunhoitajana ja omaan uskonyhteisöön saattajana. • Tehtäväni pappina ei ole käännyttää ketään, vaan matkakumppanina tukea opiskelijan hyvinvointia. Kuluneen 15 vuoden aikana on kastettu kaksi opiskelijaa, jotka ovat halunneet tulla kristityiksi. • Kansainväliset opiskelijat ovat pääsääntöisesti yhteiskuntansa parhaimmistoa: rohkeita, avoimia uudelle, älykkäitä ja oma-aloitteisia. Heitä ei tarvitse holhota tai aktivoida, vaan antaa tilaisuus toimia, ottaa suomalaisen kulttuurin tulkin rooli. • Kansainväliset opiskelijat ovat yleensä kasvaneet yhteisöllisissä yhteiskunnissa. Tässä suomalaisilla on paljon opittavaa. Julkaisut | SAMOK 35 • Kansainvälinen opiskelija kuuluu samanaikaisesti kahteen kulttuuriin. Tätä kaksinaisuutta tulee kunnioittaa ja antaa mahdollisuuksia ylläpitää Suomessa omaa kulttuuria ja rakentaa yhteisöä sekä samanaikaisesti tutustua suomalaiseen kulttuuriin. • Kansainvälisten opiskelijoiden rooli on hyvin tärkeä: heistä tulee välittäjiä yhteyksissä Suomen ja monien suurten kulttuurien kanssa eri puolilla maailmaa. • Lahden oppilaitostyö on rikastunut jokaisesta kansainvälisestä opiskelijasta, joka on hetkeksi pysähtynyt paikkaan nimeltä Lahti. Welcome! Kaarina Koho-Leppänen Kirjoittaja on oppilaitospastori, joka on työskennellyt lahtelaisten opiskelijoiden parissa jo 17 vuotta. Hänen työssään riittää aina uutta ja mielenkiintoista, ei edes huomaa itse vanhenevansa. Nuoruudessaan hän on suorittanut myös VTM-tutkinnon, joka koostui kansainvälisyysopinnoista. Siitä on ollut hänelle myös pastorina paljon hyötyä. Värikäs, uusiutuva ja monikulttuurinen seurakunta tarjoaa haasteita ja tehtäviä kaikille taidoille. Lisätietoja Lahden seurakuntien oppilaitostyö www.jeesinet.net 36 SAMOK Julkaisut EDUCATIONAL INTEGRATION IS NOT AN EASY PROCESS Experiences as an international student activist in Finland Studying in Finland is a great and rewarding experience. However, the cold weather is a challenging force to reckon with amidst all of the nice encounters and interaction with positive minded Finns. My experience as an international student is rich and many fold. My story is one of a “bitter sweet” symphony – an experience of both good and bad fate. This experience of mine is not the perfect “prince of Arabia” success story. Indeed, it is a life-long learning experience of changes, effect and transformation as a result of interaction as well as encounters with individuals from different walks of life in a cultural diversity setting. In this regard, I find it fair to say that Finnish higher education has afforded me an opportunity to develop both professionally as well as on an individual level. The greatest lesson learned is that educational integration is not an easy process. For me, assimilating into Finnish culture in general has never been an “easy-go-happy” journey or joy ride. Alike many foreign students, I have had my fair share of disappointment and sour taste of what it means to encounter the “true Finns” – a synonym for individuals who despise any stranger of non-Finnish descent. I believe that the concept “immigrant” or “foreigner” or “international student” from the perspective of a non-European is “Putting Off” in the first instance of reaction. That is because it satisfies certain degree xenophobia and enforces a stereotype which breeds prejudices. I believe an interactive interaction through the provision of higher quality education of an international standard supports and enhances the promotion of diversity in strengthening human process interaction. My overall experience of integration into Finnish higher education has been a “bitter sweet” symphony, but nevertheless rewarding in term of the enormous benefits that I have enjoyed in my personal pursuit of professionalism, individual happiness and cultural enrichment. Cucu Wesseh The writer is a community development youth worker, who has served as a coordinator for International student affairs with the O`Diako student Union at Diaconia University of Applied Sciences 2009–2011. Julkaisut | SAMOK 37 LÄHIYMPÄRISTÖLLÄ ON SUURI MERKITYS NUORUUSIÄSSÄ TEHTÄVIIN ELÄMÄNTYYLIN VALINTOIHIN Yhteisöjen voima ja vaikutus opiskelijoihin Elämäntapa, kulttuuri ja ympäristö vaikuttavat geeniperimän ohella terveyteemme ja hyvinvointiimme. Vaikka yhteiskunnan rakenne ja toiminta pääpiirteissään sanelevat ihmisten elämäntavat, oman lähiyhteisömme olosuhteet ja kulttuuri säätelevät silti vahvasti elämäntyyliämme ja tottumuksiamme. Opiskelijoille tämä merkitsee sitä, että opiskeluolosuhteet vaikuttavat suuresti terveyden edellytyksiin ja että opiskelijayhteisöjen sosiaaliset normit ja käyttäytymistyylit muokkaavat vahvasti käyttäytymistä. Yhteisöllisyys ja hyvä sosiaalinen tuki edistävät terveyttä ja hyvinvointia. Yhteisöjen sosiaaliset paineet voivat johtaa paitsi myönteisten, myös haitallisten tapojen omaksumiseen. Joskus yhteisöjen ristiriidat saattavat vaikeuttaa elämää. Sosiaalinen tuki, sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys liittyvät läheisesti toisiinsa. Sosiaalinen tuki on sekä sosiaalisiin taitoihin kuuluva henkilökohtainen ominaisuus että olosuhteiden piirre. Sosiaalista tukea tarjoavalla yhteisöllä sanotaan olevan sosiaalista pääomaa. Tällaisissa yhteisöissä on keskinäistä luottamusta ja me-henkeä, ja niissä kansalaisaktiivisuus ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä ominaisuuksia. Yksilölle tämä merkitsee kuulumista johonkin, luottamusta, hyväksyntää ja arvostetuksi tulemista. Sosiaalisen tuen pitää tarjota yhteenkuuluvuutta ja ystävyyttä, mutta sen on myös nostettava ihmisen itsetuntoa ja lisättävä pätemisen tunnetta, jotta tuki olisi hyödyksi terveydelle. Yhteisöissä kukaan ei voi olla vain saavana osapuolena, vaan jokaisen pitää myös sille tai sen jäsenille jotakin antaa. Toisaalta yhteisön sosiaalinen pääoma on yksilölle tärkeä voimavara. Yhteisön tarjoama tuki voi kantaa silloinkin, kun henkilökohtaiset ongelmat ovat uhka jaksamiselle. Yhteisöissä liikkuu myös paljon yksilöä hyödyttävää tietoa. Tiedämmehän, miten tehokkaita viidakkorummut ovat esimerkiksi asunnon tai työpaikan hankkimisessa. Rakenteellisilla tekijöillä voidaan vaikuttaa yhteisöllisyyden ja sosiaalisten suhteiden syntymiseen. Ellei ole kahvihuoneita tai järjestettyjä tilaisuuksia tapaamisille, jäävät monet kontaktit syntymättä ja keskustelut käymättä. Kuraattorit ja opintopsykologit vaikuttavat sekä yksittäisen opiskelijan että opiskeluyhteisön henkiseen hyvinvointiin. Opiskeluympäristöstä saatava tu- 38 SAMOK Julkaisut ki onkin tärkeä terveyden voimavara. Jos opiskelun alkuvaiheen ohjaus tai tuutorointi puuttuu tai epäonnistuu, saattaa uuden opiskelijan liittyminen opiskeluyhteisöönsä vaikeutua. Puutteelliseksi koetun opinto-ohjauksen on havaittu liittyvän opiskelijan psyykkiseen oireiluun. Vapaaehtoisjärjestöjen jäsenyyden on huomattu edistävän terveyttä mm. siten, että se vähentää psyykkistä stressiä. Opiskelijajärjestöjen toiminnan yhdeksi tavoitteeksi sopiikin monipuolisen yhdistys- ja harrastustoiminnan lisääminen opiskelijoille. Yhteisöjen vaikutukset opiskeluajan valintoihin Lähiympäristöllä on suuri merkitys nuoruusiässä tehtäviin elämäntyylin valintoihin. Ne liittyvät usein terveyteen ja hyvinvointiin, kuten liikunnalliseen aktiivisuuteen tai passiivisuuteen, alkoholinkäyttöön, ruokailuihin, stressinhallinnan keinoihin tai sosiaaliseen osallistumiseen. Terveellisten ja hyvinvointia lisäävien mahdollisuuksien tulee olla helppoja ja houkuttelevia. On havaittu, että nuorilla aikuisilla vertaisryhmä on vahvin tekijä esimerkiksi tupakoinnissa, alkoholinkäytössä ja liikunnassa. Ystävien ja harrastusyhteisöjen lisäksi tärkeässä roolissa ovat sekä opiskelijaelämän että opetuksen ja opiskelun toimintatavat ja kulttuurit. Alkoholinkäytössä sosiaaliset normit sallivat juomisen muita normeja enemmän, mutta toisaalta kieltävät sen muita vähemmän. Tämä vanha havainto näkyy tänäkin päivänä myös opiskelijakulttuurissa. Uudet opiskelijat sosiaalistetaan varsin tehokkaasti alkoholikäyttöön, jolloin osa joutuu juomaan alkoholia enemmän kuin oikeastaan haluaisi. Jos yhteisön kulttuuriin kuuluu, että alkoholiton juomavalinta herättää huomiota eikä alkoholittomia vaihtoehtoja ei ole tarjolla, ei ole ihme, jos juominen lisääntyy. Opiskelijaelämässä on lukuisia toimintatapoja, jotka vaikuttavat hyvinvointiin. Rentoudunko tentin jälkeen leffassa, menenkö kaljalle vai kahville tai lähdenkö lenkille? Minkälainen on opiskelijakunnan harrastustarjonta: painottuuko biletys vai onko monipuolisia vaihtoehtoja, esimerkiksi musiikki-, liikunta-, luonto- tai yhteiskunnallisia yhdistyksiä? Ovatko liikuntavaihtoehdot suunnattu vain jo valmiiksi liikunnallisille ihmisille vai osataanko miettiä vaihtoehtoja muillekin? Korkeakoulun ja opiskelijajärjestöjen järjestämällä liikuntatoiminnalla on tärkeä osa opiskelijoiden liikunnan harrastamisessa. Julkaisut | SAMOK 39 Yleisesti on havaittu, että terveellinen työpaikkaruokailu on vaikuttanut positiivisesti väestön ruokatottumuksiin. Tämä pätee myös opiskelijoihin. Opiskelijaravintolat on esimerkki yhteiskunnallisesta ratkaisusta, joka vaikuttaa laajemmin kuin vain tyydyttämällä opiskelijan päivittäisen ravinnontarpeen tarjotessaan terveellisen ruokailun mallia. Kristiina Kunttu Kirjoittaja on lääketieteen tohtori ja terveyden edistämisen dosentti. Hän toimii Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä (YTHS) yhteisöterveyden ylilääkärinä. Yhteisöterveystyössä pyritään vaikuttamaan sekä opiskeluolosuhteisiin että opiskelijoiden omaan toimintaan siten, että ne mahdollisimman hyvin tukisivat opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä. Kunttu toimii myös neljän vuoden välein tehtävän valtakunnallisten korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen toteuttajana ja tutkimusryhmän johtajana. Lisäksi Kuntulla on edelleen jonkin verran yleislääkärinä potilasvastaanottoa, mikä pitää hänet jatkuvasti tietoisena opiskelijoiden arjesta. 40 SAMOK Julkaisut Julkaisut | SAMOK 41 Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry Lapinrinne 2 00180 HELSINKI www.samok.fi 42 SAMOK Julkaisut
© Copyright 2024