Monta tietä yhteisöllisyyteen (PDF)

k
sam
Monta tietä
yhteisöllisyyteen
Anne Sivula, Jenni Tuomainen (toim.)
JULKAISUT | 2011
Nelli Karkkunen, Pauliina Savola,
Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry
© 2011
Tekstit:
Laura Heinonen, Tommi Iivonen, Nelli Karkkunen, Kaarina Koho-Leppänen,
Johanna Kujala, Kristiina Kunttu, Ann-Marie Norrgrann, Sami Nurmi, Eeva
Oksanen, R Räihä, Jyri Sallinen, Tapio Salomäki, Pauliina Savola, Cucu Wesseh,
Saku Ylä-Soininmäki.
Toim. Nelli Karkkunen, Pauliina Savola, Anne Sivula, Jenni Tuomainen
Kannen kuvat: iStockphoto
Taitto: Anne Sivula
Paino: Multiprint
ISBN: 978-952-5205-13-8 (nid.)
ISBN: 978-952-5205-14-5 (PDF)
SAMOK
Lapinrinne 2
00180 HELSINKI
Sähköposti: [email protected]
www.samok.fi
Monta tietä yhteisöllisyyteen
N. Karkkunen, P. Savola,
A. Sivula ja J. Tuomainen (toim.)
SISÄLLYSLUETTELO
4
Alkusanat
6
Opiskelijan pitää tuntea kuuluvansa vähintään yhteen, mutta mieluiten useampaan opiskeluun liittyvään ryhmään
Yhteisöllisyyden edistäminen korkeakouluissa
Laura Heinonen, Johanna Kujala, Ann-Marie Norrgrann
7
Opiskelijoille järjestetään ajanvietettä ja tapahtumia joka viikko
Opiskelijakunta henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä
Sami Nurmi
11
Mikään muu ei ole aikaisemmin tuonut yhdistyksiä lähemmäksi
toisiaan kuin opiskelijatalo Saikku
Saikku symboloi porilaisten opiskelijoiden yhteistyötä
Tommi Iivonen, Jyri Sallinen
13
Yhteisöllisyyteen kuuluu me-henki ja vastuu yksilöstä
ja yhteisöstä
Nyytin rooli yhteisöllisyyden lisääjänä
Eeva Oksanen
15
Vapaamuotoista yhdessäoloa osallistujien ehdoilla
METKAn Hengailuillat yhdistävät opiskelijoita taustasta riippumatta
R Räihä
18
Jaksamiseen tai hyvinvointiin liittyvät ongelmat hidastavat
monien opintoja
Opintopsykologi opiskelijoiden tukena ammattikorkeakoulussa
Saku Ylä-Soininmäki
20
SAMOK
Julkaisut
Yhteisön ulkopuolelle jättäminen on henkistä väkivaltaa,
joka ei jätä mustelmia
Syrjäytymistä ehkäistään välittämällä ja lisäämällä osallisuutta
Tapio Salomäki
22
Yhteisöllisyydellä voidaan kitkeä kiusaamista, mutta
yhteisöllisyyden edellytyksiä pitää myös edistää aktiivisesti
Loppuraportti SAMOKin opiskelijakunnille tekemän
kiusaamiskyselyn vastauksista
Nelli Karkkunen
26
Monimuotoisuus ja tasa-arvo ovat eurooppalaisen
opiskelijaliikkeen tärkeimpiä tavoitteita
Korkeakoulutuksen saavutettavuus kansainvälisestä näkökulmasta
Pauliina Savola
30
Papin tehtävä ei ole käännyttää ketään, vaan tukea
opiskelijan hyvinvointia
Monikulttuurista oppilaitostyötä Lahden ammattikorkeakoulussa
Kaarina Koho-Leppänen
34
Educational integration is not an easy process
Experiences as an international student activist in Finland
Cucu Wesseh
37
Lähiympäristöllä on suuri merkitys nuoruusiässä
tehtäviin elämäntyylin valintoihin
Yhteisöjen voima ja vaikutus opiskelijoihin
Kristiina Kunttu
38
Julkaisut | SAMOK
5
ALKUSANAT
Yhteisöön kuulumisen tunne edistää opiskelukykyä ja siten myös opintojen
sujumista. Yhteisöllisyys vaikuttaa myös elämän laatuun ja mielekkyyteen.
Myönteinen yhteisöllisyys ennaltaehkäisee fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia
ongelmia niin yhteisö- kuin yksilötasollakin. Hyvässä yhteisössä ihmisten
erilaisuus nähdään voimavarana. Ammattikorkeakouluyhteisön muodostavat opiskelijat, opetus- ja muu henkilökunta sekä ammattikorkeakoulussa
toimivat sidosryhmät kuten opiskeluterveydenhuolto ja oppilaitospastorit.
Tämä julkaisu on osa opetus- ja kulttuuriministeriön vuosina 2010−2011
rahoittamaa SAMOKin projektia Yhteinen ammattikorkeakoulu. Hankkeen
tavoitteena oli edistää yhteisöllisyyttä ammattikorkeakouluissa keräämällä
ja jakamalla hyviä käytäntöjä. Tavoitteena oli erityisesti yksinäisyyden vähentäminen, kulttuurien välisen dialogin lisääminen, kiusaamisen ehkäisy
ja opiskelijoiden osallisuuden lisääminen ammattikorkeakouluyhteisössä.
Hankkeen aikana kootuista näkökulmista ja hyvistä käytännöistä päätettiin koota julkaisu, joka auttaisi vahvistamaan yhteisöllisyyttä ammattikorkeakouluissa hankkeen päättymisen jälkeen. Julkaisuun pyydettiin tekstejä
opiskelijakunnilta, ammattikorkeakoulujen henkilökunnalta, sidosryhmiltä
ja asiantuntijoilta. Julkaisun ovat toimittaneet SAMOKin sosiaalipolitiikan
asiantuntija Nelli Karkkunen, kansainvälisten asioiden asiantuntija Pauliina
Savola, tiedottaja Anne Sivula ja hallituksen jäsen Jenni Tuomainen.
Julkaisulle asettamamme tavoite onnistui yli odotusten: Saimme monipuolisia ja persoonallisia tekstejä alojensa parhailta asiantuntijoilta ja
opiskelijayhteisöjen arjessa mukana olevilta toimijoilta, jotka ovat tehneet
vuosien saatossa korvaamatonta työtä ammattikorkeakouluopiskelijoiden
hyvinvoinnin eteen. Haluamme kiittää lämpimästi artikkelien kirjoittajia,
jotka ovat merkittävällä työpanoksellaan tehneet mahdolliseksi tämän julkaisun laatimisen. Julkaisun lukijoille toivotamme antoisia ja ajatuksia herättäviä lukuhetkiä.
Helsingissä 15.12.2011
Nelli Karkkunen
Pauliina Savola
Anne Sivula
Jenni Tuomainen
6
SAMOK
Julkaisut
OPISKELIJAN PITÄÄ TUNTEA KUULUVANSA VÄHINTÄÄN
YHTEEN, MUTTA MIELUITEN USEAMPAAN OPISKELUUN
LIITTYVÄÄN RYHMÄÄN
Yhteisöllisyyden edistäminen korkeakouluissa
Yhteisöllisyydestä on viime vuosina puhuttu korkeakouluissa paljon. Sen
tiedetään olevan yhteydessä moniin tekijöihin, kuten opiskelukykyyn, opintojen sujumiseen ja opiskelumotivaatioon. Vaikka yhteisöllisyydessä on kyse
laajasta ja moninaisesta ilmiöstä, voidaan sitä edistää korkeakouluyhteisöissä monin eri tavoin. Tarvetta yhteisöllisyyden lisäämiselle on. Esimerkiksi Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen (2008) mukaan noin joka
kolmas ammattikorkeakouluopiskelija ei koe kuuluvansa mihinkään opiskeluun liittyvään ryhmään, kuten vuosikurssiin tai opiskelijajärjestöön.
Yhteisöllisyys käsitteenä
Yhteisöllisyys edellyttää avoimuutta, luottamusta, vuorovaikutusta ja osallistumista. Nämä puolestaan edellyttävät yhteistä aikaa ja paikkaa sekä
rutiineja ja pysyvyyttä. Yksilöllä tulee olla tunne ryhmään kuulumisesta sen
hyödyllisenä ja hyväksyttynä jäsenenä. Hyvässä yhteisössä sallitaan ja huomioidaan yhteisön jäsenten erilaisuus, mutta ryhmällä on myös jaettuja arvoja, normeja ja päämääriä. Yhteisö on neuvotteleva ja keskusteleva.
Yhteisöllisyyteen kuuluu saavutettavuus, joka on yhdenvertaisuuden edistämistä. Hyvä saavutettavuus tarkoittaa erilaisten ihmisten tarpeiden huomioimista ja toiminnan helppoa lähestyttävyyttä. Yksilön ominaisuuksista
riippumatta on hänellä oltava mahdollisuus osallistumiseen, eikä ketään
saa asettaa muita huonompaan asemaan. Saavutettavassa yhteisössä tulee
voida osallistua myös ilman kiusaamisen, häirinnän tai syrjinnän pelkoa.
Ympäristö tukee yhteisöllisyyttä
Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä, joka on yhteydessä oppimistuloksiin,
opintojen sujumiseen ja opiskelijan hyvinvointiin. Korkeakouluyhteisö voi
edistää opiskelukykyä tukemalla opiskelijan voimavaroja ja opiskelutaitoja
sekä vaikuttamalla opetustoimintaan ja opiskeluympäristöön.
Opiskeluympäristön pitäisi olla korkeakouluyhteisön jäsenten yhteisöllisyyttä tukeva. Yhdessä oppilaitoksessa on useita yhteisöjä, joihin opiskelija
Julkaisut | SAMOK
7
voi integroitua eli kiinnittyä. Opiskelijan pitää tuntea kuuluvansa vähintään
yhteen, mutta mieluiten useampaan opiskeluun liittyvään ryhmään. Mahdollisia ryhmiä ovat esimerkiksi koko oppilaitos, vuosikurssi tai opiskelijajärjestö.
Yhteisöllisyyden edistäminen
Hyvässä yhteisössä pidetään huolta sen jäsenistä ja edistetään yhteisöllisyyttä. Yhteisö voi pyrkiä lisäämään yhteisöllisyyden edellytyksiä, kuten yhteisiä
tavoitteita, neuvottelevuutta ja jäsenten kiinnittymistä. Korkeakoulussa on
mahdollista edistää yhteisöllisyyttä vaikuttamalla rakenteisiin ja toimintatapoihin. Parhaimmat tulokset saavutetaan, kun yhteisöllisyydestä huolehtivat
sen kaikki jäsenet – opiskelijat ja henkilöstö yhdessä.
Korkeakoulun tasolla yksi keskeinen keino rakentaa yhteisöllisyyttä on
edistää uusien opiskelijoiden vastaanottamista ja integroimista. Uusien
opiskelijoiden pitää tuntea itsensä arvostetuiksi ja tervetulleiksi yhteisön
jäseniksi. Opiskelijoiden on opittava tuntemaan henkilöstöä ja toisiaan.
Ryhmäytymistä voidaan tukea esimerkiksi keskustelemalla ryhmän pelisäännöistä ja tavoitteista. Opiskelijan ensimmäinen vuosi on erittäin tärkeä
yhteisöllisyyden rakentamisessa.
Toinen keskeinen vaikuttamiskeino on opetustoiminta. Yhteisöllisyyttä
edistävissä opetustavoissa ja -menetelmissä opiskelijat ovat vuorovaikutuksessa ja aktiivisina osallistujina. Opiskelijoiden pitäisi kuulua korkeakouluyhteisöön myös opetuksen ulkopuolella esimerkiksi osallistumalla
korkeakoulun kehittämistoimintaan. Opiskelijan tulisi tuntea itsensä korkeakouluyhteisönsä täysivaltaiseksi jäseneksi. Korkeakoulun on mahdollista
lisätä jäsentensä osaamista yhteisöllisyyden ja sen edellytysten tukemisessa
esimerkiksi koulutusten avulla.
Korkeakoulun lisäksi myös itse opiskelijoilla on tärkeä rooli yhteisöllisyyden lisäämisessä. Opiskelijat voivat ottaa aktiivisen roolin yhteisössään ja
tukea toisiaan. Esimerkiksi opiskelijajärjestöt voivat tarjota tiloja ja tilanteita, jossa opiskelijat pääsevät tutustumaan ja viettämään aikaa yhdessä. Erilaiset tapahtumat ja harrastekerhot auttavat kiinnittymään osaksi yhteisöä
ja antavat myös vastapainoa opiskelulle ja tukevat jaksamista.
Monessa korkeakoulussa yhteisöllisyyttä voitaisiin edistää lisäämällä
opiskelijoiden ja henkilöstön välistä yhteistyötä. Esimerkiksi uusien opiskelijoiden vastaanottoa voidaan kehittää tiivistämällä henkilöstön ja opiskelijoiden yhteistyötä ja selkeyttämällä tähän liittyvää tehtävien jakoa. Yhteisöl-
8
SAMOK
Julkaisut
lisyys lisää koko yhteisön hyvinvointia ja laadukkaita oppimistuloksia. Siksi
jokaisen korkeakoulun jäsenen pitää ottaa niistä vastuuta.
Näin edistämmme yhteisöllisyyttä
• Suhtaudumme myönteisesti yhteisöllisyyteen ja tunnustamme sen
merkityksen
Esimerkiksi arvostamme sosiaalista vuorovaikutusta ja me-henkeä.
• Vahvistamme yhteisöllisyyden edellytyksiä
Esimerkiksi huomioimme yhteisöllisyyden edistämisen toimintaa
ohjaavissa asiakirjoissa, panostamme ryhmäytymiseen ja kehitämme
yhteisöllisyyttä tukevia tiloja.
• Vahvistamme yhteisöllistä toimintakulttuuria yhdessä tekemällä
Esimerkiksi suunnittelemme, toteutamme ja kehitämme toimintaa ja
tapahtumia yhdessä.
• Edistämme hyvää ilmapiiriä
Huolehdimme esimerkiksi keskustelevuudesta, suvaitsevaisuudesta ja
arvostuksesta.
Pohdittavia kysymyksiä
• Miten voimme edistää jäsenten ryhmään kuulumisen tunnetta
ja kiinnittymistä?
• Miten huomioimme erilaiset ja erilaisissa elämäntilanteissa
olevat opiskelijat?
• Mitkä tekijät tukevat ryhmämme yhteisöllisyyttä ja miten niitä
voisi vahvistaa?
• Uhkaako tai haittaako jokin yhteisöllisyyttä ja kuinka tätä voisi ehkäistä?
• Miten voimme lisätä yhteisömme saavutettavuutta?
• Miten yhteisömme tukee jaksamista ja hyvinvointia ja miten sitä
voisi edistää?
Hyviä käytäntöjä
“Opiskelukyvystä huolehtiminen on esillä uusien opiskelijoiden
perehdytyksessä.”
“Tuutoreille järjestetään koulutus, jossa lisätään heidän yhteisöllisyyttä
tukevia taitojaan.”
Julkaisut | SAMOK
9
“Korkeakoulussa työskentelee tasa-arvovastaava, joka laatii selvityksiä,
tiedottaa, kouluttaa ja kehittää tasa-arvotoimintaa. Tasa-arvovastaavaan
voi ottaa yhteyttä, mikäli kokee tulleensa syrjityksi tai kohdelluksi epätasa-arvoisesti.”
“Ammattikorkeakoulussa on liikuntatutoroita, jotka opastavat ja kannustavat opiskelijoita liikkumaan. Liikuntatutorit ovat vertaisopiskelijoita, jotka ovat osallistuneet liikuntakoulutukseen.”
Laura Heinonen
Johanna Kujala
Ann-Marie Norrgrann
Kujala työskentelee projektipäällikkönä ja Heinonen suunnittelijana Suomen ylioppilaskuntien liiton koordinoimassa ja Euroopan sosiaalirahaston
rahoittamassa Campus Conexus -projektin Kyky-osaprojektissa. Norrgrann
toimii projektin suunnittelijana Tampereen yliopiston ylioppilaskunnassa. Kyky-projektin tavoitteena on edistää opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä yliopistoissa. Projekti pyrkii yhdessä korkeakouluyhteisöjen kanssa parantamaan
opiskelijoiden integroitumista, vahvistamaan osallisuutta ja kehittämään
opiskelijajärjestötoimintaa vuosina 2011−2013.
Kirjallisuus
Kujala, J. Opiskelukyvyn ja yhteisöllisyyden edistäminen korkeakouluissa.
Artikkeli teoksessa Kunttu, K., Komulainen, A., Makkonen, K. & Pynnönen,
P. (toim.) Opiskeluterveys. Helsinki: Duodecim. 2011.
Kunttu, K. Opiskelukyky. Artikkeli teoksessa Kunttu, K., Komulainen, A.,
Makkonen, K. & Pynnönen, P. (toim.) Opiskeluterveys. Helsinki: Duodecim.
2011.
Kurri, E. Opintojen pitkittymisen dilemma. Tutkimus opintojen sujumattomuustekijöistä yliopistoissa ja niihin vaikuttamisen keinoista. Helsinki: Otus.
2006.
10
SAMOK
Julkaisut
OPISKELIJOILLE JÄRJESTETÄÄN AJANVIETETTÄ
JA TAPAHTUMIA JOKA VIIKKO
Opiskelijakunta henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäjänä
Joka syksy monella nuorella aikuisella on edessään suuri elämänmuutos.
Eri lähtökohdista ja paikkakunnilta tulevat, eri arvomaailmoihin kasvaneet
hmiset muuttavat samoihin aikoihin uusiin koteihinsa. He jättävät tutut yhteisönsä taka-alalle ja hyppäävät kohti uutta, korkeakouluopiskelijan elämää. Monia muutos kiehtoo, mutta monia se myös ahdistaa
Opiskelijakunnan tehtävänä on omalta osaltaan edistää ammattikorkeakoulussa opiskelijan henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Turun ammattikorkeakoulussa rikkautena ovat aktiiviset opiskelijayhdistykset, jotka järjestävät sekä oman koulutusalansa opiskelijoille että myös muille opiskelijoille
ajanvietettä ja tapahtumia joka viikko. Hauskanpito on tärkeää, mutta vain
osa sitä palvelutoimintaa, joka saavutetaan pyrkimällä kohti yhteisöllistä
opiskelijajoukkoa.
Kerhot tarjoavat jokaiselle jotakin
Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta TUO on ollut jo pitkään järjestämässä kaikille opiskelijoille erilaisia avoimia kerhoja. Vuosien mittaan
kerhot ovat vaihdelleet vetäjiensä mukaan. Tavoitteena on ollut toisaalta
löytää opiskelijamassasta omia yhteisöjä ja alaryhmiä, mutta myös tarjota
vaihtoehtoista tekemistä pelkälle juhlimiselle. Vuosien varrelta voi mainita
esimerkiksi opiskelevien vanhempien ryhmän, joka toimi henkisenä tukena
monelle perheelliselle opiskelijalle. Lisäksi Turussa toimi kässäkerho, jossa nimensä mukaisesti tehtiin käsitöitä, ja sitsikulttuurikerho, joka perehtyi
ammattikorkeakoulussa vielä hieman tuntemattomampaan sitsikulttuuriin
ja järjesti kevään päätteeksi vappusitsit. Kerhoideoissa taivaskaan ei ole
ollut rajana.
Haasteena on kuitenkin ollut saada kerhoille vetäjiä ja asiaan sitoutuneita innostuneita vastuuhenkilöitä. Olemmekin nyt opiskelijakunnassamme
yrittäneet miettiä vaihtoehtoisia ryhmiä, joihin kiinnostuneet opiskelijat ovat
alasta riippumatta tervetulleita. Olemme esimerkiksi tehneet yhteistyötä
koulussa toimivan ESN-jaoston (Erasmus Student Network) kanssa esimerkiksi tiedottamisessa, josta molemmat hyötyvät: Opiskelijakunta edistää
Julkaisut | SAMOK
11
yhteisöllisyyttä ja kansainvälistymistä ja ESN-jaosto saa lisää aktiiveja mukaan toimintaansa. Myös yliopistopuolelta on löytynyt ryhmiä, jotka ovat
toivottaneet myös ammattikorkeakouluopiskelijat lämpimästi tervetulleeksi mukaan. Yhteistyö on edelleen voimaa. Yhdistämällä nämä perinteisiin
kerhoihin voimme tarjota toivottavasti mahdollisimman monelle opiskelijalle uutta, samanhenkistä toimintaa ja uusia tuttavuuksia, mikä saa opiskeluajankin tuntumaan taas entistä paremmalta.
Sami Nurmi
Kirjoittaja on tradenomiopiskelija Turun ammattikorkeakoulussa. Hän on
toiminut varapuheenjohtajana Turun ammattikorkeakoulun opiskelijakunta
TUOssa vuonna 2011 vastuualueinaan on kerhotoiminta, viestintä ja markkinointi sekä koulutusalayhdistysyhteistyö.
12
SAMOK
Julkaisut
MIKÄÄN MUU EI OLE AIKAISEMMIN TUONUT YHDISTYKSIÄ
LÄHEMMÄKSI TOISIAAN KUIN OPISKELIJATALO SAIKKU
Saikku symboloi porilaisten opiskelijoiden yhteistyötä
Porissa sijaitseva opiskelijatalo Saikku on yhteistyön symboli. Talo on osoitus porilaisten opiskelijoiden oppilaitosrajat ylittävästä yhteistyöstä ja halusta kehittää Poria opiskelijakaupunkina. Idea talon perustamisesta syntyi
aikoinaan yhteisessä illanvietossa, ja keskustelu sen perustamisesta jatkui
lopulta ympäri Poria käydyissä pöytäkeskusteluissa ja ajatusleikeissä. Idea
päätyi yhdistysten pöytäkirjoihin, kannanottoihin ja toimintasuunnitelmiin.
Ajatus omasta talosta vei porilaiset opiskelijat jopa kaduille ja kabinetteihin. Se sai opiskelijat ottamaan haltuun kiinteistöjä sekä järjestämään mielenosoituksia ja mediatempauksia asiansa puolesta.
Tempaukset puhuttivat koko kaupunkia
Ensimmäisen kerran ajatus opiskelijatalon perustamisesta nousi esiin vuonna 2004. Seuraavana vuonna alkoi selvitystyö opiskelijatalon tarpeesta ja
mahdollisuuksista. Vaihtoehtoja paikalle oli useita. Kunnallisvaalien alla
vuonna 2008 sadat SAMKin ja Porin yliopistokeskuksen opiskelijat valtasivat
yhden näistä ja nostivat tempauksellaan Porin opiskelijatalon kunnallisvaalien puhutuimmaksi keskustelunaiheeksi kaupungissa. Vuotta myöhemmin
opiskelijataloksi valikoituneen rakennuksen remontti oli jo täydessä vauhdissa. Tämä ei ollut se rakennus, joka vallattiin kuntavaalien aikana, vaan
rakennuksen sijainti oli jopa aikaisempaa parempi, vain korttelin päässä
Kauppatorilta.
Vaikka itse rakennus olikin jo olemassa, meni vielä pitkään, ennen kuin
siitä muodostui opiskelijatalo Saikku. Helmikuussa 2010 opiskelijat perustivat Porin opiskelijataloyhdistys ry:n viemään toteutuksen loppuun saakka ja
ratkaisemaan kysymyksiä siitä, mitä kaikkea talossa tulisi lopulta olemaan.
Opiskelijoiden yhteistyö ei aina ollut aivan niin yksiselitteistä kuin voisi kuvitella, sillä kaikilla oli luonnollisesti hieman eri näkemykset Saikun tulevaisuudesta. Voi kuitenkin sanoa, ettei mikään muu ole aikaisemmin tuonut
yhdistyksiä lähemmäksi toisiaan kuin opiskelijatalo Saikku.
Opiskelijatalolle on perustettu hallinto, joka koostuu eri oppilaitosten järjestöjen ja opiskelijakunnan edustajista. Talossa on kaksi työntekijää, ravintola, kokoustiloja, sauna ja pelihuone. Tiloissa toimii opiskelijateatteri,
Julkaisut | SAMOK
13
siellä järjestetään taidenäyttelyitä ja juhlia. Lisäksi tulevien vuosien rahoitus
vaikuttaisi olevan kunnossa. Tästä suuri kiitos kuuluu Porin kaupungille,
joka peruskorjasi tilat ja pitää vuokran maltillisena. Ei siis voi sanoa, etteivätkö opiskelijat olisi muutamassa vuodessa tehneet työtään hyvin.
Mahdollisuuksien talo
Opiskelijoilla on tulevaisuudessa näytön paikka. Heidän on osoitettava,
minkälaiseen yhteistyöhön he pystyvät keskenään ja toisaalta Porin kaupungin, elinkeinoelämän, yhdistysten ja muiden organisaatioiden kanssa.
Toisaalta kaikkien eri tahojen pitää antaa opiskelijoille mahdollisuus.
Virheitä ja väärinkäsityksiä on sallittava, sillä niitä tulevaisuus varmasti
tuo tullessaan. Mutta mikä opiskelijoita opettaisi paremmin kuin virheet,
väärinkäsitykset ja kantapään kautta oppiminen? Juuri tässä opiskelijatalo
tarjoaa suuren mahdollisuuden koko Porille. Se on myös symboli, jossa
konkretisoituu se, mitä opiskelijat voivat antaa kaupungille ja mitä kaupunki voi antaa opiskelijoille.
Tommi Iivonen
Jyri Sallinen
Iivonen opiskelee Turun yliopiston Porin toimipisteessä kulttuurituotantoa ja
on ollut Porin opiskelijataloyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana 2011.
Sallinen opiskelee Satakunnan ammattikorkeakoulussa tietojenkäsittelyä ja
on toiminut Satakunnan ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan hallituksen
puheenjohtajana vuonna 2011.
14
SAMOK
Julkaisut
YHTEISÖLLISYYTEEN KUULUU ME-HENKI JA VASTUU
YKSILÖSTÄ JA YHTEISÖSTÄ
Nyytin rooli yhteisöllisyyden lisääjänä
Yhteisöön kuuluminen ja juurtuminen ovat ihmisen perustarpeita. Ne tukevat hyvinvointia, samoin kuin kokemus tarpeellisuudesta, kuulluksi tulemisesta ja siitä, että voi antaa oman panoksensa yhteisiin asioihin. Yhteisöllisyys vaikuttaa myös hyvinvointiimme. Sen on todettu luovan tarpeellisia
turvaverkkoja, suojaavan sairastumiselta ja jopa pidentävän elinikää.
Yhteisön muodostavat ihmiset, joilla on yhteenkuuluvuuden tunne ja yhteistä toimintaa. Yhteisöllisyyteen kuuluu me-henki ja vastuu yksilöstä ja
yhteisöstä. Yhteisöllisyys on sekä haaste että mahdollisuus. Yksin tekemisen
kulttuurista pitäisikin siirtyä kohti yhteisöllisyyttä ja verkostoitumista.
Nyyti opiskelijoiden tukena
Opiskelijoille yhteisöt tarjoavat turvaa, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tukea opiskelun eri vaiheissa. Parhaimmillaan yhteisöt edistävät myös opiskelijoiden hyvinvointia. Ne antavat voimia ja keinoja kohdata tulevaisuuden
haasteita sekä helpottavat toimimista myöhemmin työelämän yhteisöissä.
Opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin edistäminen ja elämänhallintakyvyn
tukeminen kuuluvatkin opiskelijoiden tukikeskuksen Nyyti ry:n keskeisimpiin
tavoitteisiin.
Nyytin toiminta ja palvelut perustuvat asiakkaiden tarpeisiin ja tutkittuun
tietoon. Toimintaa kehitetään tutkimuksen, oppivan organisaation toimintafilosofian ja Nyytin arvojen mukaisesti. Vuodesta 2003 alkaen Nyytin toiminta ja palvelut ovat kehittyneet ja laajentuneet voimakkaasti. Nykyisiä
palveluja ovat verkkosivut, Nettiryhmät, Hengailuillat ja Elämäntaitokurssi,
jota kehitetään erillisenä projektina. Vuoden 2012 syksystä alkaen palvelut
ovat tarjolla kaikille korkea-asteen opiskelijoille, kun nyt myös ammattikorkeakouluopiskelijat voivat rekisteröityä nettiryhmiin kirjoittajiksi.
Yhteisöllisyys on juurtunut syvälle Nyytin toimintaan. Nyytin henki on
hyvä, ilmapiiri avoin ja mukava. Toiminnassa on paljon iloa ja koemme
tekevämme töitä tärkeiden asioiden puolesta. Samanlaista tekemisen iloa
toivomme jokaiselle järjestötoiminnassa mukana olevalle. Yhteisöllisyys
on yksi Nyytin hallituksen vuonna 2001 asettamista arvoista. Muita arvoja
Julkaisut | SAMOK
15
ovat asiakaslähtöisyys, henkinen hyvinvointi, välittäminen ja luotettavuus.
Yhteisöllisyys näkyy Nyytin toiminnassa monella tapaa. Palvelut ovat ryhmämuotoisia.
Ryhmät tarjoavat vertaistukea
Syksyllä 2005 käynnistyneen Nyytin nettiryhmätoiminnan tavoitteena on
tukea ja edistää asiakkaan henkistä hyvinvointia ja elämänhallintataitoja
sekä mahdollistaa vertaistuki ja yhteisöllisyys. Nettiryhmät ovat ohjattuja
ja määräaikaisia ryhmiä. Ryhmät ovat vapaasti kaikkien luettavissa, mutta
niihin kirjoittaminen edellyttää rekisteröitymistä ja kirjautumista anonyymillä nimimerkillä. Tällä hetkellä toiminnassa on neljä ryhmää: Ero, Erosta
eteenpäin, Sinkkuna ja Yksinäisyys, joista viimeisin toimii myös kesän aikana.
Nettiryhmät tarjoavat matalan kynnyksen purkaa tuntoja, kokemuksia ja
ajatuksia erityisesti kipeistä ja vaikeista asioista. Yksinäisille nettiryhmien
kaltaiset palvelut ovat erityisen tärkeitä. Moni on löytänyt ryhmien kautta
ystäviä ja tuttavia, joita tapaa myös ”oikeassa” elämässä.
Ryhmiin kirjoittaneet haluavat jakaa kokemuksensa muiden samanlaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa. Nyytin palveluista tehdyn käyttäjätutkimuksen mukaan nettiryhmiin osallistujat ovat kokeneet erittäin
merkitykselliseksi niistä saadun vertaistuen. Osallistujat kokevat vertaistuen
voimaannuttavaksi ja toivoa antavaksi. Kohtalotovereiden löytäminen tuntuu helpottavalta. Vertaistukea saadaan silloinkin, kun osallistuja osallistuu
ryhmiin ainoastaan lukemalla toisten kirjoituksia. Ryhmät vahvistavat yhteisöllisyyttä.
Yksinäisyys-nettiryhmässä syntyi idea päihteettömistä Hengailuilloista.
Hengailuillat ovat kaikille opiskelijoille avoimia tapahtumia, joissa vietetään aikaa yhdessä toisiin tutustumisen ja yhteisen tekemisen, kuten pelaamisen merkeissä. Iltoja kokeiltiin ensimmäisen kerran syksyllä 2006 Nyytin toimitiloissa. Illoista saatujen myönteisten kokemusten perusteella niitä
ryhdyttiin järjestämään syksystä 2007 alkaen yhteistyössä ylioppilaskuntien
kanssa eri korkeakoulupaikkakunnilla. Päihteettömien Hengailuiltojen kehittämiseen ja laajentamiseen etsitään opiskelijajärjestöjen lisäksi uusia
yhteistyökumppaneita. Yhteistyöstä Suomen Punaisen Ristin kanssa on jo
saatu hyviä kokemuksia pääkaupunkiseudulla vuonna 2011.
16
SAMOK
Julkaisut
Yhdessä yhteisöksi
Nyytin toimintaan kuuluu paitsi yksittäisen opiskelijan tukeminen, myös
opiskelijayhteisöjen huomioiminen. Vuosina 2000−2002 Nyyti toteutti Yhdessä yhteisöksi -projektin, jonka kolmella pilottihankkeella tuotettiin arvokkaita havaintoja, kokemuksia ja menetelmiä yhteisöllisyyden edistämiseksi. Yhdessä yhteisöksi -jatkoprojektin (2003) tavoitteena oli kannustaa
tiedostamaan yhteisöllisyyden merkitys sekä käynnistää myönteinen kehitys
kaikissa tiede- ja taidekorkeakouluissa yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilökunnan kesken. Jatkoprojektissa hyödynnettiin Yhdessä yhteisöksi -projektissa käytettyjä ja hyväksi havaittuja menetelmiä sekä jaettiin järjestöille
tuotettua yhteisötyömateriaalia.
Opiskelijajärjestöille pidettiin koulutuksia ja järjestötoimijoille jaettiin
materiaalia. Koulutustilaisuuksien tuloksena Nyytin www-sivuille kerättiin
materiaalipankki, jossa on ideoita muun muassa siihen, miten aktivoida jäseniä, tehostaa tiedotusta, palkita aktiivisia toimijoita ja edistää järjestöjen
välistä yhteistyötä. Materiaalin käytöstä ja koulutustilaisuuksista saadun palautteen perusteella työkalukirja sopii hyvin monenlaisiin järjestöihin. Sen
tavoitteena on auttaa kehittämään järjestöä toimivaksi yhteisöksi. Välineitä
järjestötyöhön -työkalukirjaa voi lukea Nyytin kotisivuilta www.nyyti.fi.
Eeva Oksanen
Kirjoittaja toimii suunnittelijana opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:ssä. Työssään hän ohjaa muun muassa nettiryhmiä.
Julkaisut | SAMOK
17
VAPAAMUOTOISTA YHDESSÄOLOA
OSALLISTUJIEN EHDOILLA
METKAn Hengailuillat yhdistävät opiskelijoita taustasta riippumatta
Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA järjestää säännöllisesti päihteettömiä Hengailuiltoja opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry:n
konseptilla. Iltojen tarkoituksena on tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen
tapa viettää iltaa. Vaikka opiskelijamaailmassa järjestetään paljon muutakin kuin vain bileitä, Nyytin Hengailuillat ovat jo vakiinnuttaneet paikkansa
opiskelijoiden keskuudessa, ja ne ovat monelle tuttuja. Vaikka iltojen järjestäjinä toimii pääasiassa opiskelija- tai ylioppilaskunta, niiden idea on aina
sama: vapaamuotoista yhdessäoloa osallistujien ehdoilla.
Osalla Hengailuilloista on jokin erityinen teema, jonka keksimisessä vain
mielikuvitus on rajana. Teema voi olla origamien taittelu, villasukkien kutominen tai vaikka kankaanpainanta. Mutta jos erillistä teemaa ei haluta,
illan tärkeimpänä sisältönä voi olla myös pelkkä hengaaminen.
Luontevaa keskustelua
METKA on huomannut, että peli-ilta on toimiva illanviettotapa ja myös
helppo järjestää. Lauta- tai korttipelien lomassa on helppo aloittaa keskustelu ennestään tuntemattomien ihmisten kanssa, koska jo pelatessa syntyy
jonkinlaista keskustelua. Tällöin vältytään joidenkin mielestä väkinäisiltä tai
jopa ahdistavilta esittelykierroksilta, koska pelitilanne auttaa voittamaan
alkujännityksen ja uusiin ihmisiin tutustuminen sujuu luontevasti siinä sivussa.
Iltoja mainostavat Nyyti, järjestäjä ja usein myös muut opiskelija- ja ylioppilaskunnat. Osa kävijöistä käyttää muitakin Nyytin palveluja ja seuraa
Nyytin toimintaa. Opiskelijat käyvät Hengailuilloissa monista syistä. Koska
iltojen idea on järjestäjästä riippumatta aina sama, osallistujat tietävät, mitä odottaa. METKAn järjestämiin iltoihin osallistuukin opiskelijoita ympäri
pääkaupunkiseutua, ja ne yhdistävät korkeakouluopiskelijoita opiskelupaikasta tai kotimaasta riippumatta. Tietenkin iltoihin valikoituu opiskelijoita
järjestävän tahon, paikan ja teeman perusteella, mutta yleensä paikalla on
opiskelijoita useammasta kuin yhdestä korkeakoulusta – ja usein illoissa
käy samoja henkilöitä kerrasta toiseen.
18
SAMOK
Julkaisut
Tarpeellisia ja mukavia tapaamisia
Iltoihin osallistuminen on tehty kaikin tavoin mahdollisimman helpoksi.
Niissä ei tarvitse olla koko iltaa, vaan voi tulla pelkästään pistäytymään.
Tämä on omiaan madaltamaan kynnystä, kun osallistumistaan empivä
tietää voivansa lähteä pois heti, jos olo tuntuu epämukavalta uudessa sosiaalisessa tilanteessa. Iltoja mainostettaessa korostetaan usein myös sitä,
ettei etukäteen tarvitse tuntea ketään, vaan moni muukin tulee paikalle yksin. Kun vielä muistetaan mainostettaessa huomioida myös kansainväliset opiskelijat, Hengailuilloilla on todellinen mahdollisuus yhdistää kaikkia
opiskelijoita ja tavoittaa juuri ne opiskelijat, jotka eivät ehkä muuten koe
löytävänsä omaa yhteisöään opiskelumaailmasta.
Illoista saadun palautteen perusteella ne koetaan tarpeellisiksi ja mukaviksi. Suosiosta kertoo myös se, että Hengailuiltoja järjestetään jatkuvasti
ja ympäri Suomen. METKAssa idea Hengailuiltojen järjestämisestä otettiin
pari vuotta sitten innostuneena vastaan, ja nyt iltoja on takana useita. Yhteisöllisyyden luominen kaikin mahdollisin keinoin on tärkeää, eikä kenenkään ole syytä rajata yhteisöä vain oman korkeakoulunsa sisälle – opiskelijoitahan tässä kaikki ollaan.
R Räihä
Kirjoittaja työskentelee sosiaalipoliittisena sihteerinä Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKAssa.
Julkaisut | SAMOK
19
JAKSAMISEEN TAI HYVINVOINTIIN LIITTYVÄT ONGELMAT
HIDASTAVAT MONIEN OPINTOJA
Opintopsykologi opiskelijoiden tukena ammattikorkeakoulussa
Opintopsykologit ovat vielä suhteellisen uusi ja pieni ammattikunta terveydenhuollossa. Ammattikorkeakoulut alkoivat palkata ensimmäisiä psykologeja opiskelijoiden tueksi vuonna 2002. Palkkaamisen syynä oli toisaalta
huoli opiskelijoiden jaksamisesta ja toisaalta halu tukea heitä opintojen
etenemisessä ja loppuunsaattamisessa. Ammattikorkeakouluopiskelijoilla
ei ollut samanlaista tukiverkostoa kuin mitä YTHS tarjosi yliopisto-opiskelijoille, minkä seurauksena opiskelijat ja oppilaitokset joutuivat monesti hankaliin tilanteisiin opiskelijoiden hyvinvoinnin ja mielenterveyden ongelmien
takia.
Eri tutkimuksissa on arvioitu, että opiskelijoista jopa noin neljännes tarvitsee opiskeluaikanaan ulkopuolista tukea hyvinvointiinsa ja mielenterveyteensä liittyvissä asioissa ja että noin 5 prosenttia opiskelijoista oirehtii
vakavasti. Lahden ammattikorkeakoulun hyvinvointikyselyyn vastanneista opiskelijoista yli puolet mainitsee jaksamiseen tai hyvinvointiin liittyvät
ongelmat syyksi siihen, miksi opinnot eivät etene odotetussa tahdissa.
Opiskelijoiden oirehtimiseen on useita syitä. Ne voivat liittyä normaaleihin
elämäntilanteiden ja ihmissuhteiden muutoksiin ja kriiseihin, aikuiseksi kasvamisen ja identiteetin kehittymisen haasteisiin, aikaisempiin traumaattisiin kokemuksiin ja eri mielenterveydenhäiriöiden normaaliin esiintymiseen
väestössä. Vaikka yhtenä vaikuttavana tekijänä usein on myös opintojen
kuormittavuus, niin opiskelu tai sen rakenteet ovat harvoin ainoa tai suurin
syy opiskelijoiden oirehtimiseen. Tämän takia opiskelijoiden ongelmien ratkaisu edellyttää usein moniammatillista yhteistyötä, jossa psykologien rooli
osana koulutusyhteisöä korostuu.
Syitä ongelmiin on monia
Opiskelijoiden monenlaisen oirehtimisen takia opintopsykologien työajasta
iso osa menee opiskelijoiden vastaanottotyöhön. Esimerkiksi Lahden ammattikorkeakoulussa työstä noin 70−80 prosenttia on lyhyttä tai pitkää
hoitoa ja 20–30 prosenttia on ohjaavaa tai oppimisen tukemiseen liittyvää työtä. Hoitotyön kysymykset liittyvät tyypillisesti mielialaan, kuten masennukseen tai ahdistukseen, uupumukseen, pelkoihin ja jännittämiseen,
20
SAMOK
Julkaisut
syömishäiriöihin, päihteiden käyttöön, seksuaalisuuden ongelmiin ja psykoottisuuteen. Ohjaavan työn tapaukset liittyvät usein elämäntilanteissa tai
ihmissuhteissa tapahtuviin kriiseihin, oppimisvaikeuksiin tai opiskelumotivaation ongelmiin.
Kaikissa vastaanottotilanteissa käsitellään usein myös nuorten aikuisten
kasvuun liittyviä haasteita ja pyritään tukemaan hyvinvointiin, aikuisuuteen
ja opiskeluun liittyvien taitojen kehittymistä ja vahvistumista. Keskeisenä periaatteena opintopsykologeilla on ollut tunnistaa hyvinvointia ja oppimista
vaarantavia tekijöitä, puuttua niihin ja ehkäistä niitä. Tätä periaatetta ammattikorkeakoulujen palkkaamat opintopsykologit pääsevät toteuttamaan
poikkeuksellisen hyvin, koska yhteisön jäseninä he pääsevät olemaan läsnä
opiskelijoiden ja opettajien arjessa.
Opintopsykologien työnkuvassa tärkeässä roolissa onkin yhteisön ja yhteisöllisyyden tukeminen. Psykologit pyrkivät tutkimusten, koulutusten ja
ohjauksen avulla seuraamaan ja edistämään positiivisen, hyvinvointia ja
oppimista tukevan ilmapiirin, vuorovaikutuksen ja yhteistyön syntymistä
koulutusaloilla yhdessä opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Lisäksi psykologit osallistuvat usein sosiaalisten ongelma- ja kriisitilanteiden selvittämiseen
ja siten ovat mukana ehkäisemässä hyvinvointia ja oppimista vaarantavien jännitteiden syntymistä opiskeluyhteisöihin. Opiskelijoiden välillistä tukemista on myös opettajien ohjaaminen ja tukeminen ongelmatilanteissa
sekä erilaisten hyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja oppimista lisäävien toimintamallien kehittäminen sekä opiskelijoiden että opettajien käyttöön.
Saku Ylä-Soininmäki
Kirjoittaja toimi Lahden ammattikorkeakoulun psykologina LAMKin ja Lahden
kaupungin yhteisessä opiskeluterveydenhuollossa vuosina 2002−2011.
Julkaisut | SAMOK
21
YHTEISÖN ULKOPUOLELLE JÄTTÄMINEN ON
HENKISTÄ VÄKIVALTAA, JOKA EI JÄTÄ MUSTELMIA
Syrjäytymistä ehkäistään välittämällä ja lisäämällä osallisuutta
Syksyn tullen opinahjot avaavat ovensa ja oppilaat sekä opiskelijat aloittavat
opintonsa riemuiten. Odotukset ovat korkealla, eikä ihme, sillä oppiminen
avaa oppijalle uusia maailmoja, taitoja ja kokemuksia. Mutta mitä pidemmälle koulunkäynti tai puurtava opiskelu jatkuu, sitä ilottomammaksi ja tylsemmäksi oppiminen saattaa joillekin käydä. Pahimmillaan osa nuorista joutuu keskeyttämään opintonsa ja jättäytymään yhteiskunnan ulkopuolelle.
On sekä nuoren että yhteiskunnan etu pysähtyä arvioimaan oppimiseen
vaikuttavia tekijöitä. Oppijan hyvinvointia on pitkään tarkasteltu vain fyysisen terveyden näkökulmasta. Kristina Kuntun (2011, 34−35) mukaan työntekijän työkykyyn verrattavissa oleva opiskelukyky käsittää kuitenkin hyvän
fyysisen ja psyykkisen terveyden lisäksi opiskelijan sosiaaliset taidot, persoonallisuuden ja koko elämäntilanteen. Tästä muodostuu oppijan omat
voimavarat, joiden on syytä olla kohtuullisen vankat, sillä korkeakouluopiskelijat elävät haasteellisessa elämänvaiheessa. Edessä on muutto lapsuudenkodista, monesti asuinpaikkakuntakin vaihtuu ja vanhat ihmissuhteet
voivat katketa. Koulumuistot kuitenkin kulkevat muuttokuorman mukana.
Nuori voi kantaa mukanaan myös ikäviä koulukokemuksia, jotka ovat osaltaan heikentämässä opiskelukykyä jatko-opinnoissa.
Sekä kiusaajaa että kiusattua on tuettava
Maili Pörhölä (2011, 46−27) on osoittanut, että varhaiset kiusaamiskokemukset seuraavat opiskelijaa pitkään. Kouluaikana kiusattujen hyvinvointiprofiilissa korostuvat psyykkiset ongelmat kuten huolestuneisuus,
kuormittuneisuus ja kykenemättömyyden tunne. Kiusatutut kokevat masentuneisuutta, yksinäisyyden tunnetta, uupumusta ja nettiriippuvuutta. Kouluaikana kiusanneilla on samankaltaisia psyykkisiä ongelmia kuin kiusatuillakin. Yhteistä on myös vahva nettiriippuvuus. Sen sijaan kiusaajat käyttävät
useammin päihteitä. Kiusaamiskokemusten pitkät varjot varhaislapsuudesta edellyttävät koulujärjestelmiltä jämäkämpiä toimia sekä kiusaajien että
kiusattujen tukemiseen.
Kiusaaminen ymmärretään helposti yksinkertaisena lasten nahisteluna
tai tönimisenä, joka kuuluu koulun arkeen. Kiusaamiskokemukset ovat kui-
22
SAMOK
Julkaisut
tenkin sen verran rankkoja, että on syytä puhua Kaarina Korhosen tapaan
(2009, 17) henkisestä väkivallasta. Myös työelämässä on lukuisia esimerkkitapauksia, joissa kiusattujen kokemuksia on vähätelty, eikä nähty niitä
vakavina henkisen väkivallan kokemuksina.
Autoritaariset ja byrokraattiset koulujärjestelmät mahdollistavat alistamisen ja henkisen väkivallan. Niinpä monipuoliset oppimisympäristöt ja
erilaiset työtavat tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuksia toteuttaa itseään.
Opettamisen sijaan oppimisessa korostuu silloin itseohjautuvuus ja yhdessä tekeminen. Haasteena on tällöin huolehtia, että kukaan ei syrjäydy yhteisestä oppimisprosessista. Toisaalta on muistettava, että yhteisöllisyyden
voimaan ei ladata liian suuria odotuksia. Toimeentuloon liittyvät seikat
kuitenkin ohjaavat vahvasti opiskelijoiden arkea. Esimerkiksi Tampereen
ammattikorkeakoulussa opintojen pääasiallinen keskeyttämissyy ei ole yksinäisyys, vaan siirtyminen työelämään. (Penttilä 2008, 48.)
CDS-hanke edistää yhteisöllisyyttä
Peruskouluikäisten lasten hyvinvoinnista on kannettu huolta jo pitkään ja
kehitetty siksi toimivia ohjelmia kuten Kiva koulu -toimintaa koulukiusaamisen vähentämiseksi ja siihen puuttumiseksi. Sen sijaan korkeakouluopiskelijoiden opiskelukyvyn monipuoliseen tarkasteluun on havahduttu vasta
viime vuosina. Kauhajoen koulusurmia ei enää voitu selittää yksittäisenä
tapauksena, vaan tiedostettiin niiden kytkeytyminen vastaaviin tragedioihin
Saksassa ja Yhdysvalloissa.
TUVAKO eli tutkinto valmiiksi -klusterissa toimii useita isoja hankkeita, jotka pyrkivät vahvistamaan korkeakouluopiskelijoiden opintojen sujumista ja
ennaltaehkäisemään syrjäytymistä. Yksi osahanke on CDS-projekti (To care
To dare To share), joka käynnistyi ESR:n rahoituksella Diakin koordinoimana
vuonna 2009. Kaksivuotisessa hankkeessa on ollut mukana 14 ammattikorkeakoulua. Keskeinen tavoite on ollut selvittää syrjäytymiseen liittyviä mekanismeja, puuttua ongelmiin varhaisessa vaiheessa ja luoda uusia opiskelijan
oppimista tukevia käytäntöjä. Niin ikään osallisuuden ja välittämisen ilmapiirin vahvistaminen ammattikorkeakouluissa on erittäin tärkeää.
Opiskelu ja oppiminen eivät ole vain yksin puurtamista. Opiskelijan kokemus kuulumisesta joukkoon ja sosiaalinen yhteisyys ovat osa opiskelukykyä, ja ne luovat perustan arvokkaalle elämälle. Sen vuoksi oppilaitoksen
yksi keskeinen tehtävä on edesauttaa opiskelijaa kiinnittymään oppilaitoksen arkeen ja tarjota omistajuutta. Jokaisen opiskelijan on koettava ole-
Julkaisut | SAMOK
23
vansa osa isompaa kokonaisuutta. Mikäli tästä yhteisyyden kokemisesta
ei pääse osalliseksi, on suuri riski, että opiskelijan myönteinen oppimisen
kierre katkeaa. Juhani Rautopuon ja Vesa Korhosen (2011, 46) mukaan
korkeakouluopiskelijoista noin kolmannes on sitoutumattomia, eivätkä he
ole kiinnittyneitä opiskeluympäristöön.
Yhteisön ulkopuolelle jättäminen on henkistä väkivaltaa, joka ei jätä mustelmia ja on sen vuoksi vaikea tunnistaa. Henkinen väkivalta ei kosketa vain
peruskouluikäisiä, vaan toisten alistaminen ja kaltoin kohtelu jatkuvat myös
korkeakouluissa ja yliopistoissa. Yhteisestä hyvästä uloslyöminen syrjäyttää
ja kertoo pikemminkin koulun tuhoavista valtasuhteista kuin kiusatun ominaisuuksista. Kouluissa olisikin vahvistettava monipuolisia oppimisympäristöjä, jotka mahdollistaisivat väkeviä ja eteenpäin vieviä oppimiskokemuksia. Kyse ei ole silloin vain opiskelijan omasta oppimisesta, vaan vahvalla
osallisuudella ja aidolla yhteisyydellä luodaan perustaa myös demokraattiselle kansalaistoiminnalle.
CDS-hankkeessa toteutettiin syksyllä 2010 sosionomi-opiskelijoiden vertaistuen avulla osallisuutta vahvistavat Sosdesk-projekti ja keväällä 2011
Tell-projekti. Niiden tarkoituksena oli vahvistaa TAMK:ssa tutkintoon johtavien kansainvälisten opiskelijoiden osallisuutta kouluyhteisössä. Perinteisen
juhlimisen sijaan opiskelijat näyttävät olevan kiinnostuneita päihteettömistä
aktiviteeteista kuten retkistä ja peli-illoista. (Hovi, Salomäki & TuovinenKakko, 2011, 49.) Toiminnan yhteissuunnittelu on osallisuutta, joka tukee
opiskelijan kiinnittymistä yhteisöön. Se ei ole vielä riittävää, mutta syksyn
pimeydessä pienetkin konkreettiset arjessa toteutettavat aktiviteetit ja niihin
liittyvät sosiaaliset verkostot voivat kannatella pitkälle kevääseen.
Tapio Salomäki
Kirjoittaja työskentelee Tampereen ammattikorkeakoulussa ja on toiminut
sosiaalialan ammatillisena lehtorina yli 20 vuotta. Koulutukseltaan Salomäki on kasvatustieteen maisteri ja erityisalanaan hänellä on varhaiskasvatus,
lastensuojelu, elämyspedagogiikka ja projektiyhteistyö. Salomäki on ollut
mukana useissa lähisuhdeväkivaltaan puuttuvissa ja Suomen lähialueilla Viipurissa, Pietarissa ja Tartossa toteutetuissa lastensuojeluun liittyvissä
hankkeissa. Salomäki on opetustyönsä ohella CDS-hankkeen suunnittelijana
TAMKissa.
24
SAMOK
Julkaisut
Kirjallisuus
Hovi, M., Salomäki, T., Tuovinen-Kakko, T., 2011. Osallisia ei kiusata.
Teoksessa Vuokkila-Oikkonen, P. & Halonen, A-E. (toim.) Rakentamassa
ammattikorkeakouluyhteisöä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Raportteja
B:48
Korhonen, K., 2009. Kiusaajat kuriin. Mitä jokaisen tulisi tietää työpaikkakiusaamisesta. Helsinki: WSOY.
Kunttu, K., Komulainen, A., Makkonen, K. & Pynnönen, P. (toim.) 2011.
Opiskeluterveys. Duodecim. Porvoo
Penttilä, J., 2008. ”Kävin kokeileen kepillä jäätä”. Tutkimus opintojen keskeyttämisestä Tampereen ammattikorkeakoulussa. Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta ja Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs.
Julkaisusarja n:o 1.
Pörhölä, M., 2011. Kouluaikaisten kiusaamiskokemusten vaikutus nuoressa aikuisiässä. Teoksessa Kunttu, K., Komulainen, A., Makkonen, K. & Pynnönen, P. (toim.) Opiskeluterveys. Porvoo: Duodecim.
Rautopuro, J. & Korhonen, V. 2011. Yliopisto-opiskelujen keskeyttämisriski
ja opintoihin kiinnittymisen ongelmat. Teoksessa Mäkinen, M. Korhonen,
V. Annala, J. Kalli, P. Svärd, P & Värri, V-M. (toim) Korkeajännityksiä. Kohti
osallisuutta luovaa korkeakoulutusta. Tampereen yliopisto. Campus Conexus -projektin julkaisuja.
Julkaisut | SAMOK
25
YHTEISÖLLISYYDELLÄ VOIDAAN KITKEÄ KIUSAAMISTA,
MUTTA YHTEISÖLLISYYDEN EDELLYTYKSIÄ PITÄÄ MYÖS
EDISTÄÄ AKTIIVISESTI
Loppuraportti SAMOKin opiskelijakunnille tekemän
kiusaamiskyselyn vastauksista
SAMOK teki syksyllä 2010 opiskelijakunnille kyselyn kiusaamisesta ja yhteisöllisyydestä. Kyselyllä haluttiin selvittää, onko opiskeluyhteisöissä ilmennyt
kiusaamista, ja millä keinoilla ne pystyvät puuttumaan kiusaamiseen. Kyselyllä selvitettiin myös yhteisöllisyyden edistämisen tapoja ja mahdollisuuksia.
Kysely lähetettiin sähköisesti opiskelijakuntien puheenjohtajille, sosiaalipoliittisille vastaaville, häirintäyhdyshenkilöille ja tuutorivastaaville ja -sihteereille. Vastauksia tuli määräaikaan mennessä 13, kun opiskelijakuntia
on yhteensä 26. Kyselyssä ei tiedusteltu vastaajan opiskelijakuntaa, joten
on mahdollista, että jostain opiskelijakunnasta on vastannut useampi henkilö tai että jokainen vastaus on eri opiskelijakunnasta.
Kiusaaminen ja siihen puuttuminen
Huolestuttavan suuri määrä kyselyyn vastanneista, yli 80 prosenttia, ilmoitti,
että opiskeluyhteisössä oli tullut esiin kiusaamista: vähättelyä, solvaamista,
epäasiallista kommentointia ja selän takana pahan puhumista. Vastauksissa raportoitiin myös sukupuolisesta häirinnästä. Muutamissa tapauksissa
kaikki syrjivät yhtä henkilöä. Myös opettajien mainittiin kohdelleen opiskelijoita epäasiallisesti ja ottaneen joitakin silmätikuikseen.
Kyselyllä haluttiin selvittää, mitä ohjeita opiskelijakunnilla on kiusaamiseen puuttumiseksi ja kenen puoleen voi kääntyä, jos kiusaamista esiintyy.
Useat vastasivat, että tuutorit ja häirintäyhdyshenkilöt ovat tarkoituksenmukainen ja asiantunteva taho. Myös opiskelijakunnan hallituksen sosiaalipoliittinen vastaava ja hyvinvointisihteeri mainittiin. Lisäksi mainittiin opettajatuutorit, opinto-ohjaajat, psykologit, kuraattorit ja koulutusalajohtajat.
Opiskelijakunnilla oli vaihtelevasti toimintaohjeita ja työkaluja siihen, mitä missäkin kiusaamistilanteessa voi tehdä. Vastauksissa mainittiin tuutorit
tai häirintäyhdyshenkilöt. Jotkut ratkaisivat asiat keskustellen, kun taas toisilla oli käytössään häirintäyhdyshenkilösuunnitelma tai häirintäyhdyshen-
26
SAMOK
Julkaisut
kilön opas. Toisaalta kolmasosa vastaajista ei tiennyt, onko toimintaohjeita
olemassa. Jotkut vastasivat suoraan, ettei niitä ole.
Kun kysyttiin ammattikorkeakoulujen toimintatavoista tai rakenteista kiusaamiseen puuttumiseksi, vastaukset olivat osittain samansuuntaisia. Mainittiin opettajatuutori ja opintopsykologi sekä korkeakoulun esteettömät
toimintatavat. Joku kertoi, että opiskelijoiden lisäksi myös henkilöstöllä on
oma häirintäyhdyshenkilönsä. Joillakin oli rakenteilla valitusprosessimalli,
ja eräs korkeakoulu oli luomassa toimintaohjeet, jos ilmenisi seksuaalista
häirintää tai häirintää sukupuolen perusteella. Puolet vastaajista kertoi, että
joko toimintatapoja tai rakenteita ei ole tai ei osannut sanoa, onko sellaisia
olemassa.
Yhteisöllisyys vastavoimana
Kyselyssä otettiin esiin myös yhteisöllisyys, joka voi toimia kiusaamisen vastavoimana korkeakouluyhteisössä. Yhteisöllisyys opiskelijakunnassa määriteltiin vastauksissa muun muassa seuraavasti:
• Pienellä kampuksellamme on loistava ryhmähenki, mutta yhteisöllisyyttä ei ole määritelty, vaan se näkyy käytännössä.
• Yhteisöllisyyttä yritetään luoda, mutta asia vaatii työtä.
• Pyritään tavoittamaan kaikki korkeakoulun opiskelijat, ei vain jäseniä.
• Yhteisöllisyyttä pidetään tärkeänä ja se on yksi strategian arvoista.
• Opiskelijalta opiskelijalle.
• Erilaisten oppijoiden hyväksyminen on yhteisöllisyyttä.
• Yhteisöllisyys on opiskelijoiden yhteenkuuluvuuden tunnetta, toisten
huomioon ottamista, hyvää henkeä ja vastapainoa arkiselle aherrukselle.
Yhteisöllisyyttä edistäviä asioita korkeakouluyhteisössä listattiin ilahduttavan paljon:
• Meillä on tuutoritoimintaa.
• Alayhdistykset toimivat aktiivisesti.
• Opiskelijakunta järjestää hengailuiltoja.
• Opiskelijakunta järjestää orientaatiopäivät ja -viikonlopun.
• Meillä järjestetään yhteisiä aktiviteetteja.
• Korkeakoulu tukee opiskelijatoimintaa.
• Opiskelijoilla ja henkilökunnalla on yhteisiä liikuntavuoroja.
Julkaisut | SAMOK
27
• Korkeakoulu järjestää opiskelijoille vapaa-ajan toimintaa ja hyödyntää sosiaalista mediaa.
• Ammattikorkeakoululla on yhteisöllisyys-hanke ja se on mukana
CDS-hankkeessa.
• On luotu yhteisöllisyysohjelma.
Kyselyssä tiedusteltiin myös sitä, miten korkeakoulu edistää yhteisöllisyyttä. Yhteisöllisyyden edistäminen nähtiin selkeästi sekä opiskelijakunnan että
ammattikorkeakoulun tehtävänä. Vastauksista kävi ilmi, että korkeakoulu
tukee opiskelijakunnan toimintaa erilaisin resurssein ja esimerkiksi järjestää
uusille opiskelijoille orientaatioviikkoja. Muutamat vastaajat ilmoittivat, että
korkeakoulu panostaa yhteisöllisyyteen ainakin paperilla, mutta eivät tienneet, miten asia on hoidettu käytännössä. Kaikki vastaajat eivät osanneet
sanoa, tekeekö ammattikorkeakoulu mitään asian eteen ja joku epäili, että
opiskelijakunta tekee enemmän.
Kiusaaminen huolestuttavan yleistä
Kaikkien vastausten perusteella voi yleisesti todeta, että kiusaamista on
koettu korkeakouluyhteisössä huolestuttavan paljon. Kiusaamisesta kärsii
kiusatun lisäksi paitsi kiusaaja itse, myös koko muu korkeakouluyhteisö.
Yksikin kiusaamiskokemus on liikaa. Yhteisöllisyys voi toimia kiusaamista kitkevänä tekijänä, mutta yhteisöllisyyden edellytyksiä pitää usein myös
edistää aktiivisesti.
Opiskelijakunnilla oli vastausten perusteella paljon erilaista aktiviteettia
tarjolla ja tuutoreita ja häirintäyhdyshenkilöitä oli kiitettävästi. Useammassa
vastauksessa mainittiin, että heillä on myös koulutukselliset valmiudet kohdata kiusaamista ja kiusattuja.
Vastaajista puolet ilmoitti, ettei ammattikorkeakoululla ollut toimintatapoja tai rakenteita kiusaamiseen puuttumiseksi, tai ainakaan nämä eivät olleet vastaajien tiedossa. Tästä voi päätellä, että jos ammattikorkeakouluilla
on keinoja ehkäistä kiusaamista, ne eivät ainakaan kaikissa tapauksissa
tiedota niistä tarpeeksi hyvin opiskelijoilleen. Vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että opiskelijat ovat paremmin perillä siitä, mitä keinoja opiskelijakunnalla on tarjota kiusaamisen ehkäisemiseksi ja yhteisöllisyyden
edistämiseksi. Korkeakoulun rooli oli vastausten perusteella opiskelijoiden
näkökulmasta passiivisempi ja jotkut vastaajat jopa epäilivät, kiinnostaako
korkeakoulua koko asia.
28
SAMOK
Julkaisut
Yhteisöllisyyttä vahvistavia tekijöitä mainittiin vastauksissa useampiakin.
Yhteisöllisyyden edistämiseksi ja kiusaamisen vähentämiseksi olisi kuitenkin
tehtävissä paljon nykyistä enemmän korkeakouluyhteisöissä. Vaikuttaa siltä, että useiden ammattikorkeakoulujen toimintatavat ontuvat ja rakenteet
ovat olemattomia, tai ainakaan niitä ei ole tuotu opiskelijoiden tietoon.
Vastausten valossa voi todeta, että ammattikorkeakoulujen olisi ymmärrettävä paremmin vastuunsa kiusaamisen ehkäisyssä, sen havaitsemisessa ja
siihen puuttumisessa. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi kiusaaminen saastuttaa koko korkeakouluyhteisön ilmapiiriä.
Jo olemassa olevia korkeakoulun rakenteita tulisi vahvistaa, vanhoja
toimintatapoja kehittää ja tarpeen tullen luoda uusia, jotta kiusaaminen
saataisiin loppumaan. Yhteisöllisyyden edistäminen on yksi, mutta ei riittävä keino tässä koko korkeakoulun yhteisessä tavoitteessa. Korkeakoulu
voi ja sen kannattaa luoda toimintakulttuuria ja ilmapiiriä, joka edistää
suvaitsevaisuutta ja jossa erilaisuus hyväksytään. Aidosti yhdenvertaisen
korkeakouluyhteisön jäsenet saavuttavat myös parhaat tulokset. Avaimet
ovat ensisijaisesti korkeakoulun johdon käsissä.
Nelli Karkkunen
Kirjoittaja toimii sosiaalipolitiikan asiantuntijana SAMOKissa. Hänen vastuualueisiinsa kuuluvat opiskeluterveydenhuolto, yhdenvertaisuus, tasa-arvo,
saavutettavuus ja päihteettömyys.
Julkaisut | SAMOK
29
MONIMUOTOISUUS JA TASA-ARVO OVAT EUROOPPALAISEN
OPISKELIJALIIKKEEN TÄRKEIMPIÄ TAVOITTEITA
Korkeakoulutuksen saavutettavuus kansainvälisestä näkökulmasta
Maahanmuuttoon ja etnisten vähemmistöjen koulutukseen liittyvät kysymykset ovat viime vuosina nousseet Euroopassa entistä voimakkaammin
poliittiselle agendalle. Tilanne vaihtelee paljon Euroopan maiden välillä, ja jokaisen maan historiallinen tilanne on vaikuttanut voimakkaasti
siihen, millaiset asiat ovat nousseet kussakin maassa poliittiseen keskusteluun.
Joissakin Euroopan valtioissa käydään keskustelua maassa jo pitkään asuneista etnisistä vähemmistöistä (esimerkiksi romanivähemmistö useissa itäisen Euroopan maissa). Joissakin maissa painopiste on puolestaan maahanmuuttajissa ja maahanmuuttajien integraatiossa. Suomessa koulutuksellinen
tasa-arvo on nostettu yhdeksi keskeiseksi teemaksi muun muassa uudessa
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU) vuosille 2011
– 2016. Erityisesti maahanmuuttajanuorten koulutukseen on kiinnitetty kehittämisohjelmassa selkeästi enemmän huomiota kuin aiemmin.
Tasa-arvoinen koulutuksen saavutettavuus ja korkeakoulutuksen sosiaalinen ulottuvuus ovat olleet European Students’ Unionin (ESU) agendalla
jo useamman vuoden ajan. Niitä on pidetty varsin tärkeänä osana ESUn
politiikkaa. Käsitteenä sosiaalinen ulottuvuus ajettiin ESUn (silloinen ESIB)
toimesta Bolognan prosessin Prahan kommunikeaan vuonna 2001.
Korkeakoulutuksen saavutettavuuden parantaminen on yksi Euroopan
unionin päätavoitteista (muun muassa EU2020 strategia). Jo Lontoon 2007
tiedonannossa ministerit painottivat, että se opiskelijajoukko, joka aloittaa,
osallistuu ja päättää korkeakoulutuksen, tulisi heijastaa väestön moninaisuutta. Lisäksi ministerit painottivat, että opiskelijoiden pitäisi saada saattaa opintonsa loppuun ilman sosiaaliseen ja ekonomiseen taustaan liittyviä
esteitä (Lontoon tiedonanto 2007: 5). Samoja teemoja käsiteltiin myös
Leuven/Louvain-La-Neuven kommunikeassa (Leuven/Louvain- La-Neuve
Communiqué, 2009), jossa painotettiin mitattavien tavoitteiden asettamista
osallistumisen laajentamiselle ja erityisesti aliedustettujen ryhmien osallistumiselle.
Korkeakoulutuksen saavutettavuus on oleellinen osa yhtäläisten mahdollisuuksien käsitettä: Mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu, kun jokaisella on
30
SAMOK
Julkaisut
taustastaan riippumatta mahdollisuus hakeutua koulutukseen, eikä tämä
tausta ennusta koulutukseen osallistumista tai oppimistuloksia.
Immigration and Ethnic Minorities -työryhmä
Tasa-arvoista korkeakoulun saavutettavuutta ja yhdenvertaisuuden edistämistoimia kartoittaakseen European Students’ Union (ESU) äänesti syksyllä
2009 Krakovassa pidetyssä 57. liittokokouksessaan, että perustetaan Immigration and Ethnic Minorities -työryhmä (EMI WG), jota Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry kokouksessa esitti.
Työryhmän mandaatiksi määriteltiin tiedon kerääminen eri jäsenmaista ja
kansallisista opiskelijaliitoista. Työryhmään osallistuivat kansalliset opiskelijaliitot Suomesta (SAMOK), Bulgariasta (NASC), Hollannista (ISO ja LSVb),
Isosta-Britanniasta (NUS-UK) sekä Makedoniasta (NSUM). Työryhmän tavoitteena oli selvittää maahanmuuttajien korkeakoulutuksen esteitä, kerätä
tietoa EU-tason strategioista ja tarkastella kansallisten opiskelijaliittojen toimia näiden kysymysten parissa.
Työryhmä kartoitti tilannetta kansallisten opiskelijajärjestöjen kautta kyselylomakkeella, jonka pohjalta laadittiin työryhmän raportti marraskuussa
2011 pidettyyn ESUn liittokokousta edeltävään seminaariin. Kyselyssä selvitettiin muun muassa tilastotiedoin eri etnisten ryhmien ja maahanmuuttajien
tilastoja korkeakoulutukseen pääsystä, yhdenvertaisen korkeakoulutuksen
takaamisen lainsäädännöllisestä asemasta, esteistä pääsyssä korkeakoulutukseen, hyvistä käytänteistä joko kansallisesti tai opiskelijajärjestöissä sekä
etnisten vähemmistöjen tai maahanmuuttajien osallistumisesta kansallisen
opiskelijaliikkeen toimintaan.
Vuoden 2011 kevään liittokokous myös hyväksyi sisäisen ponnen, joka
kiinnitti huomiota maahanmuuttajataustaisten sekä eri etnisiä vähemmistöjä edustavien opiskelijoiden edustukseen opiskelijajärjestötoiminnassa.
Liittokokous suositti kansallisia opiskelijajärjestöjä huomioimaan entistä
painokkaammin eri opiskelijaryhmien, erityisesti aliedustettujen ryhmien
edustus- ja vaikuttamismahdollisuudet opiskelijaliikkeessä.
Liittokokouksen yhteydessä järjestetyssä seminaarissa käsiteltiin myös
korkeakoulutuksen saavutettavuuteen liittyviä, erityisesti aliedustettuja ryhmiä koskevia asioita. Seminaarin jälkeen työryhmään otti yhteyttä muun
muassa korkeakoulutuksen saavutettavuutta edistävä European Access
Network, joka ehdotti jatkoyhteistyötä työryhmän työstämien kysymysten
Julkaisut | SAMOK
31
pohjalta. Nykyisen työryhmän mandaatti päättyi Sofian liittokokoukseen,
mutta kannustavan palautteen perusteella työryhmä päätti esittää liittokokoukselle uuden työryhmän perustamista samankaltaisten teemojen jatkokäsittelyä varten. Liittokokous hyväksyi jatkomandaatin, minkä jälkeen
käynnistyi työryhmän osanottajien haku.
Kansallinen työ
Opiskelijakunnan monimuotoisuus ja siten myös tasa-arvoinen korkeakoulutukseen pääsy ja yhtäläiset mahdollisuudet ovat olleet eurooppalaisen
opiskelijaliikkeen tärkeimpiä tavoitteita. Kansallisvaltioiden monimuotoistuva väestö vaikuttaa myös opiskelijajärjestöihin ja niiden ajatusmaailmojen muuttumiseen: Miten ottaa huomioon etnisten vähemmistöjen ja
maahanmuuttajien erityistarpeet, oikeus ja yhdenvertaiset mahdollisuudet
korkeakoulutukseen ja kuinka huomioida eri lähtökohdista tulevat opiskelijat omassa toiminnassa?
Vuoden 2011 aikana SAMOK on pyrkinyt nostamaan maahanmuuttajien korkeakoulutukseen liittyviä kysymyksiä aktiivisesti niin opiskelijakuntien koulutustilaisuuksissa kuin ulkopuolisissakin tilaisuuksissa. Vuoden 2011 aikana on myös käynnistynyt yhteistyö toisen ja korkea-asteen
opiskelijajärjestöjen sekä nuorisoyhteistyö Allianssin kanssa, jotta maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden koulutusmahdollisuuksia voitaisiin
edistää. Järjestöt ovat käyneet keskusteluja yhteistyömahdollisuuksista
mm. sisäasianministeriön alaisen etnisten suhteiden neuvottelukunnan
(ETNO) kanssa.
SAMOK otti lisäksi mielipidekirjoituksella kantaa maahanmuuttajanuorten koulutuksen edistämiseen yhdessä Suomen ylioppilaskuntien liiton ja
Suomen Lukiolaisten Liiton kanssa (HS 2.4.2011). Opiskelijajärjestöt totesivat, että ”tukitoimilla etenkin opintojen nivelvaiheissa, siirryttäessä seuraavalle koulutusasteelle, voidaan ehkäistä maahanmuuttajanuorten syrjäytymistä. Maahanmuuttajia ei tule ohjata vain ammatilliseen koulutukseen,
vaan seuraavan hallituksen tulisi taata kaikkien väestöryhmien yhtäläiset
mahdollisuudet kaikilla koulutusasteilla”.
Myös SAMOKin vuoden 2012 toimintasuunnitelmassa nostetaan esille
kansainvälisten opiskelijoiden asema ja integraatioon liittyvät kysymykset
sekä maahanmuuttajat omana ryhmänään. SAMOKin toiminnassa painottuvat siis jatkossakin yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä korkeakoulu-
32
SAMOK
Julkaisut
tukseen sekä kansainvälisten opiskelijoiden integraatiota tukevat toimet,
kuten riittävä kotimaisten kielten opintojen tarjonta ja opiskelijakuntien
kansainvälistymisen tukeminen.
Pauliina Savola
Kirjoittaja toimii kansainvälisten asioiden asiantuntijana SAMOKissa. Hänen vastuullaan ovat kansainväliset järjestösuhteet, kansainvälinen opiskelu
ja kehitysyhteistyö.
Lisätietoa
Immigration and Ethnic Minorities Working Group:
www.esu-online.org/structures/wgimmigrationandminorities/
Opiskelijajärjestöjen mielipidekirjoitus Helsingin Sanomissa 2.4.2011:
www.samok.fi/2011/04/02/maahanmuuttajanuorten-kouluttautumistatuettava/
Julkaisut | SAMOK
33
PAPIN TEHTÄVÄ EI OLE KÄÄNNYTTÄÄ KETÄÄN,
VAAN TUKEA OPISKELIJAN HYVINVOINTIA
Monikulttuurista oppilaitostyötä Lahden ammattikorkeakoulussa
Monikulttuurisuuden ymmärtämisestä on tullut keskeinen osa yhteiskuntapolitiikkaa, ja tulevaisuudessa sen merkitys kasvaa. Monikulttuurinen työote
on ollut osa Lahden oppilaitostyötä lähes kaksi vuosikymmentä. Lahdessa
aloittaessani en tiennyt, millaiselle löytöretkelle ja millaiseen oppimisympäristöön kansainväliset opiskelijat haastavat oppilaitospastorit ja oppilaitostyön.
Kiitos Ziggy Kao
Lahden ammattikorkeakoulu otti ensi askeleitaan koulutusyksikkönä
1990-luvun puolivälissä. Olin työtäni aloitteleva ja opetteleva oppilaitospastori, kun taiwanilainen Ziggy Kao tuli luokseni ja pyysi minua aloittamaan englanninkielisen fellowshipin kansainvälisille opiskelijoille. Aloimme kokoontua keskiviikkoisin tapaamisiin, joissa oli hengellistä sisältöä
ja sosiaalista yhdessäoloa. Ziggy Kao kutsui muut jäsenet suomen kielen
kurssiltaan. Mukana oli jo silloin monia kansallisuuksia. Se merkitsi minulle johdantokurssia monikulttuurisuuteen käytännön opettamana. Aloin
ymmärtää heidän elämäänsä Lahdessa.
Ziggy Kao lähti takaisin Taiwaniin, mutta opiskelijayhteisöön oli juurtunut
viesti siitä, että oppilaitospastorit Lahdessa palvelevat myös kansainvälisiä
opiskelijoita. Seuraavana syksynä sainkin sähköpostin: ”My name is Nana,
I come from Ghana, I want to meet you”. Niin fellowship jatkoi toimintaansa afrikkalaisvetoisesti. Tuolloin Lahdessa oli paljon afrikkalaisia opiskelijoita. Vietimme monikulttuurisia joulujuhlia ja teimme saunaretkiä. Joskus
rummutus kuului pihalle saakka.
Theresa ja Vu haastoivat toimintatapamme
Vuonna 2006 Lahdessa aloittivat opiskelunsa vietnamilaiset Teresa ja Vu.
He olivat todellisia tarmonpesiä, jotka halusivat pitää kerhoa varhaisnuorille, järjestää leirejä, juhlia kiinalaista uutta vuotta, järjestää retkiä ja tapahtumia. Tajusimme, että pastorien oli aika siirtyä kulttuurisiksi tulkeiksi ja
edellytyksien luojiksi.
34
SAMOK
Julkaisut
Teresan ja Vun palattua Aasiaan työmme johtavana periaatteena on ollut
opiskelijoiden mentorointi ja heidän omaehtoisen toimintansa käynnistäminen ja tukeminen. Opiskelijat saavat myös hyviä valmiuksia toimiessaan
ja organisoidessaan itse. Idea kansainvälisestä fellowshipistä ja siitä, että
myös kansainväliset opiskelijat ja heidän hyvinvointinsa tukeminen kuuluu
luterilaiselle oppilaitospastorille, oli näin vakiintunut tehtäväksemme.
Varsinkin kansainväliset opiskelijat ovat kuin muuttolintuja. He tekevät
hetkeksi pesän Lahteen ja jatkavat matkaansa eri puolille maailmaa. Nykyään Lahden ammattikorkeakoulun kansainvälisistä opiskelijoita valtaosa
tulee Vietnamista ja kansainvälisen työmme painopisteenä on tällä hetkellä VNYAmn eli Youth Vietnamese Assosiation. Teemme yhteistyötä heidän
kanssaan tarjoamalla tiloja, kontaktiverkostoa ja taloudellista tukea toimintaan.
Sosiaalinen media on tehnyt mahdolliseksi jopa päivittäiset yhteydet eri
puolille maailmaa. Viesteissä vaihdetaan kuulumisia ja yhteys säilyy. Ziggy
Kaokin löysi minut Facebookista. Jossain vaiheessa kotimaahansa palanneiden tuttujen opiskelijoiden profiileihin ilmestyy suloisen vauvan kuva:
perhe on kasvanut. Jotkut ovat menneet naimisiin suomalaisen kanssa, ja
he ovat jääneet Suomeen. Yhteys säilyy, sillä sosiaalinen media tukee monikulttuurisuutta uudella tavalla.
Mitä kuluneet 15 vuotta ovat opettaneet oppilaitospastorille
monikulttuurisuudesta?
• Monikulttuurisuus on asenne, siinä on aina kasvunvaraa, siinä työssä
oppii Amin Maalofia lainaten: ”Maailmassa on vain matkakumppaneita”.
• Se on haastanut luterilaiset papit ekumeeniseen, kirkkojen väliseen
yhteistyöhön ja toimimaan eri uskontoja edustavien opiskelijoiden
sielunhoitajana ja omaan uskonyhteisöön saattajana.
• Tehtäväni pappina ei ole käännyttää ketään, vaan matkakumppanina
tukea opiskelijan hyvinvointia. Kuluneen 15 vuoden aikana on kastettu kaksi opiskelijaa, jotka ovat halunneet tulla kristityiksi.
• Kansainväliset opiskelijat ovat pääsääntöisesti yhteiskuntansa parhaimmistoa: rohkeita, avoimia uudelle, älykkäitä ja oma-aloitteisia.
Heitä ei tarvitse holhota tai aktivoida, vaan antaa tilaisuus toimia,
ottaa suomalaisen kulttuurin tulkin rooli.
• Kansainväliset opiskelijat ovat yleensä kasvaneet yhteisöllisissä yhteiskunnissa. Tässä suomalaisilla on paljon opittavaa.
Julkaisut | SAMOK
35
• Kansainvälinen opiskelija kuuluu samanaikaisesti kahteen kulttuuriin.
Tätä kaksinaisuutta tulee kunnioittaa ja antaa mahdollisuuksia ylläpitää Suomessa omaa kulttuuria ja rakentaa yhteisöä sekä samanaikaisesti tutustua suomalaiseen kulttuuriin.
• Kansainvälisten opiskelijoiden rooli on hyvin tärkeä: heistä tulee
välittäjiä yhteyksissä Suomen ja monien suurten kulttuurien kanssa eri
puolilla maailmaa.
• Lahden oppilaitostyö on rikastunut jokaisesta kansainvälisestä opiskelijasta, joka on hetkeksi pysähtynyt paikkaan nimeltä Lahti. Welcome!
Kaarina Koho-Leppänen
Kirjoittaja on oppilaitospastori, joka on työskennellyt lahtelaisten opiskelijoiden parissa jo 17 vuotta. Hänen työssään riittää aina uutta ja mielenkiintoista, ei edes huomaa itse vanhenevansa. Nuoruudessaan hän on suorittanut
myös VTM-tutkinnon, joka koostui kansainvälisyysopinnoista. Siitä on ollut
hänelle myös pastorina paljon hyötyä. Värikäs, uusiutuva ja monikulttuurinen seurakunta tarjoaa haasteita ja tehtäviä kaikille taidoille.
Lisätietoja
Lahden seurakuntien oppilaitostyö www.jeesinet.net
36
SAMOK
Julkaisut
EDUCATIONAL INTEGRATION IS NOT AN EASY PROCESS
Experiences as an international student activist in Finland
Studying in Finland is a great and rewarding experience. However, the cold
weather is a challenging force to reckon with amidst all of the nice encounters and interaction with positive minded Finns.
My experience as an international student is rich and many fold. My story
is one of a “bitter sweet” symphony – an experience of both good and bad
fate. This experience of mine is not the perfect “prince of Arabia” success
story. Indeed, it is a life-long learning experience of changes, effect and
transformation as a result of interaction as well as encounters with individuals from different walks of life in a cultural diversity setting. In this regard, I
find it fair to say that Finnish higher education has afforded me an opportunity to develop both professionally as well as on an individual level.
The greatest lesson learned is that educational integration is not an easy
process. For me, assimilating into Finnish culture in general has never been
an “easy-go-happy” journey or joy ride. Alike many foreign students, I have
had my fair share of disappointment and sour taste of what it means to encounter the “true Finns” – a synonym for individuals who despise any stranger
of non-Finnish descent. I believe that the concept “immigrant” or “foreigner”
or “international student” from the perspective of a non-European is “Putting
Off” in the first instance of reaction. That is because it satisfies certain degree
xenophobia and enforces a stereotype which breeds prejudices.
I believe an interactive interaction through the provision of higher quality
education of an international standard supports and enhances the promotion of diversity in strengthening human process interaction.
My overall experience of integration into Finnish higher education has
been a “bitter sweet” symphony, but nevertheless rewarding in term of the
enormous benefits that I have enjoyed in my personal pursuit of professionalism, individual happiness and cultural enrichment.
Cucu Wesseh
The writer is a community development youth worker, who has served as a
coordinator for International student affairs with the O`Diako student Union
at Diaconia University of Applied Sciences 2009–2011.
Julkaisut | SAMOK
37
LÄHIYMPÄRISTÖLLÄ ON SUURI MERKITYS NUORUUSIÄSSÄ
TEHTÄVIIN ELÄMÄNTYYLIN VALINTOIHIN
Yhteisöjen voima ja vaikutus opiskelijoihin
Elämäntapa, kulttuuri ja ympäristö vaikuttavat geeniperimän ohella terveyteemme ja hyvinvointiimme. Vaikka yhteiskunnan rakenne ja toiminta
pääpiirteissään sanelevat ihmisten elämäntavat, oman lähiyhteisömme
olosuhteet ja kulttuuri säätelevät silti vahvasti elämäntyyliämme ja tottumuksiamme. Opiskelijoille tämä merkitsee sitä, että opiskeluolosuhteet vaikuttavat suuresti terveyden edellytyksiin ja että opiskelijayhteisöjen sosiaaliset normit ja käyttäytymistyylit muokkaavat vahvasti käyttäytymistä.
Yhteisöllisyys ja hyvä sosiaalinen tuki edistävät terveyttä ja hyvinvointia.
Yhteisöjen sosiaaliset paineet voivat johtaa paitsi myönteisten, myös haitallisten tapojen omaksumiseen. Joskus yhteisöjen ristiriidat saattavat vaikeuttaa elämää.
Sosiaalinen tuki, sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys liittyvät läheisesti
toisiinsa. Sosiaalinen tuki on sekä sosiaalisiin taitoihin kuuluva henkilökohtainen ominaisuus että olosuhteiden piirre. Sosiaalista tukea tarjoavalla
yhteisöllä sanotaan olevan sosiaalista pääomaa. Tällaisissa yhteisöissä on
keskinäistä luottamusta ja me-henkeä, ja niissä kansalaisaktiivisuus ja yhteisöllisyys ovat tärkeitä ominaisuuksia. Yksilölle tämä merkitsee kuulumista
johonkin, luottamusta, hyväksyntää ja arvostetuksi tulemista.
Sosiaalisen tuen pitää tarjota yhteenkuuluvuutta ja ystävyyttä, mutta sen
on myös nostettava ihmisen itsetuntoa ja lisättävä pätemisen tunnetta, jotta
tuki olisi hyödyksi terveydelle. Yhteisöissä kukaan ei voi olla vain saavana
osapuolena, vaan jokaisen pitää myös sille tai sen jäsenille jotakin antaa.
Toisaalta yhteisön sosiaalinen pääoma on yksilölle tärkeä voimavara. Yhteisön tarjoama tuki voi kantaa silloinkin, kun henkilökohtaiset ongelmat
ovat uhka jaksamiselle. Yhteisöissä liikkuu myös paljon yksilöä hyödyttävää
tietoa. Tiedämmehän, miten tehokkaita viidakkorummut ovat esimerkiksi
asunnon tai työpaikan hankkimisessa.
Rakenteellisilla tekijöillä voidaan vaikuttaa yhteisöllisyyden ja sosiaalisten
suhteiden syntymiseen. Ellei ole kahvihuoneita tai järjestettyjä tilaisuuksia
tapaamisille, jäävät monet kontaktit syntymättä ja keskustelut käymättä.
Kuraattorit ja opintopsykologit vaikuttavat sekä yksittäisen opiskelijan että
opiskeluyhteisön henkiseen hyvinvointiin. Opiskeluympäristöstä saatava tu-
38
SAMOK
Julkaisut
ki onkin tärkeä terveyden voimavara. Jos opiskelun alkuvaiheen ohjaus tai
tuutorointi puuttuu tai epäonnistuu, saattaa uuden opiskelijan liittyminen
opiskeluyhteisöönsä vaikeutua. Puutteelliseksi koetun opinto-ohjauksen on
havaittu liittyvän opiskelijan psyykkiseen oireiluun.
Vapaaehtoisjärjestöjen jäsenyyden on huomattu edistävän terveyttä mm.
siten, että se vähentää psyykkistä stressiä. Opiskelijajärjestöjen toiminnan
yhdeksi tavoitteeksi sopiikin monipuolisen yhdistys- ja harrastustoiminnan
lisääminen opiskelijoille.
Yhteisöjen vaikutukset opiskeluajan valintoihin
Lähiympäristöllä on suuri merkitys nuoruusiässä tehtäviin elämäntyylin valintoihin. Ne liittyvät usein terveyteen ja hyvinvointiin, kuten liikunnalliseen
aktiivisuuteen tai passiivisuuteen, alkoholinkäyttöön, ruokailuihin, stressinhallinnan keinoihin tai sosiaaliseen osallistumiseen. Terveellisten ja hyvinvointia lisäävien mahdollisuuksien tulee olla helppoja ja houkuttelevia. On
havaittu, että nuorilla aikuisilla vertaisryhmä on vahvin tekijä esimerkiksi
tupakoinnissa, alkoholinkäytössä ja liikunnassa. Ystävien ja harrastusyhteisöjen lisäksi tärkeässä roolissa ovat sekä opiskelijaelämän että opetuksen
ja opiskelun toimintatavat ja kulttuurit.
Alkoholinkäytössä sosiaaliset normit sallivat juomisen muita normeja
enemmän, mutta toisaalta kieltävät sen muita vähemmän. Tämä vanha
havainto näkyy tänäkin päivänä myös opiskelijakulttuurissa. Uudet opiskelijat sosiaalistetaan varsin tehokkaasti alkoholikäyttöön, jolloin osa joutuu juomaan alkoholia enemmän kuin oikeastaan haluaisi. Jos yhteisön
kulttuuriin kuuluu, että alkoholiton juomavalinta herättää huomiota eikä
alkoholittomia vaihtoehtoja ei ole tarjolla, ei ole ihme, jos juominen lisääntyy.
Opiskelijaelämässä on lukuisia toimintatapoja, jotka vaikuttavat hyvinvointiin. Rentoudunko tentin jälkeen leffassa, menenkö kaljalle vai kahville
tai lähdenkö lenkille? Minkälainen on opiskelijakunnan harrastustarjonta:
painottuuko biletys vai onko monipuolisia vaihtoehtoja, esimerkiksi musiikki-, liikunta-, luonto- tai yhteiskunnallisia yhdistyksiä? Ovatko liikuntavaihtoehdot suunnattu vain jo valmiiksi liikunnallisille ihmisille vai osataanko
miettiä vaihtoehtoja muillekin? Korkeakoulun ja opiskelijajärjestöjen järjestämällä liikuntatoiminnalla on tärkeä osa opiskelijoiden liikunnan harrastamisessa.
Julkaisut | SAMOK
39
Yleisesti on havaittu, että terveellinen työpaikkaruokailu on vaikuttanut
positiivisesti väestön ruokatottumuksiin. Tämä pätee myös opiskelijoihin.
Opiskelijaravintolat on esimerkki yhteiskunnallisesta ratkaisusta, joka vaikuttaa laajemmin kuin vain tyydyttämällä opiskelijan päivittäisen ravinnontarpeen tarjotessaan terveellisen ruokailun mallia.
Kristiina Kunttu
Kirjoittaja on lääketieteen tohtori ja terveyden edistämisen dosentti. Hän toimii Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä (YTHS) yhteisöterveyden ylilääkärinä. Yhteisöterveystyössä pyritään vaikuttamaan sekä opiskeluolosuhteisiin
että opiskelijoiden omaan toimintaan siten, että ne mahdollisimman hyvin
tukisivat opiskelijoiden terveyttä, hyvinvointia ja opiskelukykyä. Kunttu toimii
myös neljän vuoden välein tehtävän valtakunnallisten korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen toteuttajana ja tutkimusryhmän johtajana. Lisäksi
Kuntulla on edelleen jonkin verran yleislääkärinä potilasvastaanottoa, mikä
pitää hänet jatkuvasti tietoisena opiskelijoiden arjesta.
40
SAMOK
Julkaisut
Julkaisut | SAMOK
41
Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto - SAMOK ry
Lapinrinne 2
00180 HELSINKI
www.samok.fi
42
SAMOK
Julkaisut