Ssällys Rami Lindroos Pii?ikirjoitus............... ....................3 Jarmo Komi & Jyrki Normaja Lintuharvinaisuudet Varsinais-Suomessa 1992..............4 Jyrki Normaja Määrityskilpailun vastauksct..........................................9 Persona non gtata Laardinsinin ihmee11inentapaus................................... 10 Sampo Kunftu, Tuomas Kunttu & William Velmala Linlukesä 1991 Varsinais-Suomcssa...........-.................14 Jouko Högmänder & Mika Miettinen Jurmon kylän saariston pesimälinnusto 1993................24 Sampo Kunttu Havaintoicn ilmoittaminen.....-.-.....-.............. .... . . . ...28 Esko Gustafsson Uhanalaistcn lintujen esiinlyminen Varsinais-Suomessa I 980-90 lukujen taittessa.............31 a)soiten1uistio.-.-....... ... ... .............3 5 Kanncn kuva: Kyhmljoutsen Mikko Tanminen, Naanteli 26.2.1984. rukaisija,,utsiwre rwun Lintutiereeninen UkUli 25. VSIC ISSN 0782-8195 rf PB 67, 20101 Äbo. Pädtoimittajtchefredaldör Yhdistys ry PL 67, 20101 Turku Åbo Omitologiska Föredng Toim itfåjarRedaktörcr Rami Lindroos, puh.2334281, Sampo Kmttu, pnh.921-304424. Jitsenet saavat lehder ilmaiseksi. Mcdlemmar erhåller tidningca gratis. IlmoitushinnaUAnnonsptiset I /l s.700 rnk, takakansi 800 mk 1/2 s.500 mk, 1/ 3 s.400 mk l/4 s.300 nk Painopaikla./Tryckeri Kll"An tutkimusheskus, Lirjalaino 1994. Olivatko asiat ennenkin näin? g 3 Tämä vuosi alkoi niintuin kaikki muutkin vuodet, ersimmäiset päivät tiukkaa vuodenpinnapainotteista retkeilyä. Senj älkeen tasainen sopeutuminen normaalielämään. Pimeässä kouluun, pimeässäpois. Retkeilyävain viikonloppuisin. Retkeilyä axktisessa talvessa, ei lintuja. Tätä rutiinia puuduttavat pari kolme kuukautta. Juuri kun on hullujenhuoneasteella, tulevat ensimmäjset muuttajat. Kiurut, pulmuset ja kyyhkft puolen metrin umpihangessa. Jokun€n töyhtöhyyppä siellät2iä11ä. Re&eily maistuu taas. El:imä alkaa voittaa. Mieletön halu mahdollisimman ulos saaristoon, onhan kevät siellä aivan ei asteella, jos on. Aluksi muutama tuha yritys kelirikon vuoksi ja sitten pariksi pziivåiksi palelemaan lt-uolleeseen saareen. Alkukevåiän iloa kestiiä vain hetken. Pian lajeja saapuu jo sitä taltia, ettei mulana tahdo pysyä. Enääei voi retkeillä lähellä, vaan on p:iästävä kauas, silla eih?in lfiellä voi harvinaisia lintuja nZihdä. Pian alkaa vibreä taikalaatikko piipittää säännölliseen tahtiin. Akkilähdöt ja mieletön kiire joka paikkaan. Tuth-rja niikee milloin missäkin kaatopaikalla tai joutomaa-alueella. Ja sitten saapuu kesä, rauhallisen hiljaiselon aika. Mukavat saaristontakseerausretketj a tietysti loikoilubeachilla silmäsillointällöinokulaarissa. Aikaa on myös kavereille. Ravintolalaivat, mökki- ja saunaillat, videosessiot. Mutta valitettavan piar alkaa syksy. Ensin täysipainoista työtii Afroproj ektin avustajana. Ei yöunia, märkä kaisliklo, etanat ja kirvat. Mutta myös paljon uutta mielenkiintoista katseltavåa ja toivottomia m:i?iritysongelmia. Kouluun. Lukion viimeinen luosi. Linturetkille ehtii vain viikonloppuisinja lähelle padna arkipäivänä. Linnut poistuvat. Päivät lyhenevät. Pa.ri retkeä saaristoon, pari bongausta, ja voi ihme: On lokakuu! Mihin juuri alkanut vuosi on kadonnut. Lehtiä tekemättä ja miljoona työtä rästissä. Alkaa armoton raataminen, vuoden työt kahdessa L:uukaudessa. Mutta kivaå on ollut, ja näin on aina käyn).tja tulee käymii:in vuosi vuodelta. Rami * Pikkuruokki oli yksi syksyn mukavista havainnoista. Laii näyttäytyi kerrankin elävänä! Linfu harvinalsuudetVarsinaisKomi ja Jyrki Normaja Suomessa 1992 Jarmo ARK:n toiminta 30.4. välillä tchtyjä isoloklihavain- 1993 ARK kokoontui vuonna 1993 kaksi ke(aa. RKrlle annettiil lausunto 56 havainnosta. ARK:n alaisia havainto- ja käsiteltiin 75, joista hylättiin 5 (7 %) ja yksi jätettiin toistaiseksi pöyd?ille. Syksyllä ARK:n toiminnassa alusta alkaen mukana ollut Tapani Numminen luopui iäsenyydestään RK-kiireiden vuoksi. Tapani toimi Suomcssa ja koko maassa. tarkasteta pääesiintymisaikaan 15.8. - 15.10. Rariteettikomitea poisti omalta tarkastuslistaltaan listaltaan seuraavat lajitja nc siirtyvät nyt ARKrn tarkastettaviksi 1.1.l994alkaen: avo- RK:n hyväksymät havainnot a sctti, lampiviklo, riuttatijra, i so- kirvinen, vidavästäiikki, hippiäisuunilintu ja taigauunilintu. Lisäksi sepelhanhcn alalaji hrota siirtyy ARK:n pitkä:in ARK:n sihteerinä ja viimeksi alaisuuteen samasta päivämäärästä puheenjohtaj ana. Uudeksi puheenj ohtajaksi valittiin Jarmo Komi ja sihtee- alkaen. Laj inimen perässä olevista luvuista riksi Jyrki Normaja. ensimmäinen kertoo Varsinais- Tarkastettavien lajien listaan on tehty seuraavat muutokset: talvikaudesta 1993 - 1994 alkaen l.l 1. - Suomen havaintojen (ei yksilöiden) lukum:iärän vuoden 1991 loppuun mennessä, jälkimmäinen lukupari 4 vuoden 1 992 yksjlömäzirät Varsinais ei tarkastela. HeinZikurppahavaintoja ei vuodesta 199,1 alkaen enää toj Kapustahaikara Platalea leucorodia (l,l I l) 21.10. Mie, Mynälahti I lkv (Seppo Kotiranta) Kapustahaikara on aiemmin havaittu Varsinais-Suomessa kerran, 27.30.10.1979. Sepelhanhi, alalaji hrota ta ber icla hlota (0,117) 5.6. Pai, Paimionlahti (Tapani Numminen, Afiika Forsten) Bra Isohaar.haukka Milvus milvus (6,5:9) 10.4. Nau, Biskopsö 1 (Seppo Aspe- lund) I 12.4. Pem, Korjärvi ja Laukka S (Markus Ahola, Pirkko Ahola) 14.4. Sau, Raitniemi I 2kv SE (Pekka Loivaranta) 18.4. Pai, Paimionlahti I N (Kari Salonen, Jukka Salonen ym.) 18.4. Pii, Hepojoki 1 E (TapaniNumminen, Annika Forsten) 29.4. Pai, Paimionlahti I ENE (Pekka Alho) 18.4. havainnot koskevat samaa yksilöä. Ilahduttavan monta havaintoa tästä harvinaisesta petolinnusta, jonka havainnoista Varsinais-Suomessa tehd:iän suuri osa. Niittysuohaukka Circus pygargus (32,4:22) 17.-18.5. Pai, Paimionlahti I 3kv k (William Velmala, Ville Kirstilä, Ari Laine ym.) 18.5. Kii, Omenajlirvi I +2kk(Janne tuihimäki) 20.5. Pai, Paimionlalti 1 +2kvn (Tom Lindroos, Hamu Klemola, Jarmo Komi ym.) 6.6. Pai, Paimionlahti, k Meltola I +2kv (Tapani Numminen, Annika Velmala, Sampo Laukkanen, VilleVeikko Salonen) Riihimäki, J. Laaksonen) Bo$tö I n 2kv (Ka1le Rainio, Mikko Ylitalo) 2 van maaginen lampiviklopaikka. (Matti Lempiäinen, Kari Salonen, Pekka Toola) Riuttatiira Sler a sandyice 30.5. Nau, 3 .5 . Pai, 1 Paimionlahti 1 26.-27.5. Salossa on tulkittu olleen eiyksilöä. Halikonlahti tmtuu ole- n 31.5. Kor, Utö I n lähti E (VilleVeikko Salonen) 7.6. I 2L-vkPai, Paimionlahti (Tapani Numminen, Matti Lempiäinen) 9.9. Pai, Paimionlahti I 2kv k (Ras- mus Mäki, Hannu Klemola, Niklas Satola ym.) 3 .5 . j a 5 .5 . liDnut on tulkittu samaksi yksilöksi. 16.5.1991 Tur, Metsäm:iki sis (6,6:22) 26.5. Pyh, tuhtniemi I (Hamu K1emola, Maxkku Santamaa, Tapani Santamaa) 1.6. Kor, Jurmo 2 (Jari Helstola) 6.6. Tur, Ruissalo, Kolkka 1 ad (Tom Lindroos, Kaija Riento) 7.7. Kus, Isokari 3 ad (Kalle Rainio, Mikko Ylitalo) 1n(Mik- Valkosiipitiira ko Tamminen) Poikkeuksellisen runsas koko maassa (kautta aikojen kolmanneksi rulsain esiintyminen) ja myös VarsinaisSuomessa, jossa usein j oudutaan seuraamaan si\usta Uudenmaanj a Kaakkois-Suomen "vesparimas soj a". Av osetti Recuryirostla arosetta (31,2:16) 3.5. Kor, Jurmo 1 (Ville-Veikko Salonen, William Velmala) 20.5. Sal, Halikonlahti 1 (Jani Laaksonen ym.) 6.^7.5.1990 Kor, Jurmo 2 (Rami Lindroos, Seppo Kallio, Mikko Suho- Chlido ias |eucopterus (4,2:3) 24.5. Pem, Laukarlahti 2 jp (Janne Riihimäki ym.) Pikkuruokki l//e a//e (?,1:6) 19.9. Kus, Isokari 1 (Pekka Alho, Hannu Klemola, Jarmo Komi, Jukka Sillanpää) Lyhytvarvaskiuru Calandrella brachydactyla (1,1 :3) 5.-17.5. Kor, Utö 1 (Kim Mäkinen, Lassi Eloranta, Hannu Eloranta, Mikael Nordström, Jukla Salonen ym.) Forsten) nen) Pikkukifjukotka Aquila pomarina Arohyyppä Chettusia gregaria Sitruunayästäräkki Motacilla citreola (8,1 :6) 9.5. Kor, Jurmo I n (Hadi Kontka- (?,1:6) (0,1:1) nen, Mauri Leivo) 11.8. Sal, Halikonlahti I subad (Hannu Kormano, Mikko Tamminen) 9.6. Kem, Sjöla-r Uusi laji I (Jukka K. Nunni) TLY:n alueelle. Neljäs havainto maastamme. Arokotk^ Aquila nipalensis (1 ,l :3) 26.7. Tur, Topinojan kaatopaikka 1 2kv (Jarmo Laine) Plls^sitfi I 7. Calidris melanotos (.5 ,1 :2) 10. Mie, Mynzilahti Aarlahti 1 1kv Virtavästäräkki Motacilla cinerea ('1,0:3) 9.I 1.1991 Sal, Halikonlahti mus M:iki, William Velmala) I (Ras- (Ville-Veikko Salonen, Jorma Kirjo- Mustapäätasku Saxicola torquata nen) Maammc myöhäisin havainto. (24,2:24) (?,10:32) Lampiviklo Tringa stag atilis 3.5. Väs, Galtarby 1 +2kv k (Kalle Rainio, Antti Kause, Heikki Tuomi- ra (Jukka Hauru, Kari Varpenius) (17,s:26) TLY:nja Topinojan toinen havainto. Jarmo löysi myös ensimmäisen. Punajalkahaukka,Fa nen) 5.5. Väs, Galtarby I lc o ve sper t inus +2kv k (Rauno Varma) 17.-18.5. Pai, Valtatie 1 +2kv k (Ja Helstola, Jouni Kiviranta, Pasi Laaksonen, Tarmo Nurmi) 27.5. Kor, Utö 1 n NE (Ville-Veikko Salonen, Sampo Laukkancn, William Aayikkotasku Oenanthe deserti Tuomas Seimola) 21.-22.5. Sal, Halikoniahti 1 (Hannu Kormano, Soili Leveclahti, Jouko Lunden, Jukla J. Nurmi) 18.11. Kaa, Mattelmäki 1 k (Kari Ketola, Tapani Nummjnen, Kari Seppälå) Uusi laji Varsinais-Suomelle ja seitsemäs havainto maastamme. Aiemmista havainnoista viisi on tehty loppusyksyllä. Kaarinan lintu oli ilmeisesti oleillut jo muutamia päiviä tietyömaalla cnnenkuin se tuli lintuhanastaj ien tietoon. 26.5. Sal, Halikonlahti mäki ym.) 26.5. Sal, Meriniitty I 1 (Jå.nne Riihi- (Jartne Riihi- 2kvn (Matti 27.5. Sal, Halikonlahti 2 (Tom Lindtoos, Hatulu Kormano) 2kv k E (William 14.-15.6. Sal, Halikonlahti (Janne 27.5. Pai, Paimionlahti Lempiiiinen) 28.5. Kor, Utö 14.5. Sal, Halikonlahti 1 (Jame tuihimliki, Jani Ceder, Timo Koskinen, mäki) Velmala) I 1 4.5. Hal, Viurila I k (Jani Laaksonen) 15.10. Kor, Utö I n-puk., alalaji mau- (0,1:1) ARK:n h1väksymät Kenttåkerttunen Acro 11.'1 c +lkv r 1 (Tapani Numminen, Heikki Assinen, Arnika Forsten, Kalevi Sil- lanp&i) J äÅkldili]dt G av i a a d am s i i 9.11.1991 Tur, Ruissalo Kolkka I tpljuv lfiti Velmala) HippiäisuuniliDtu S (Rasmus M:iki, William Plrylloscopus proregufus (n.20,0:9) 11.10.1989 Kor, Jurmo 1 (Jouko Lrurden, Rauli Lumio) Jåäkuikkalaji Garra adamsii/immer 14.5. Kor, Jurmo I jp N (Rasmus Mä*i, Rauno Varma) Trig&uunilintu Pikku-uikku Tacåyåaptus ruJicollis i Phyllos copus olnatus (1.34,7 t25) 20.9. Pyh, Rihtniemi 1 (Markku T. Santamaa, Tapani Santamaa, Markku Vastiala) I 11.10.1989 Kor, Jurmo (Jouko Lunden, Rauli Lumio) 7.9.1991 Kus,Isokari 1 (Jari Helstola, Juhani Virtanen) Sepelsieppo Ficedula albicollis (?,3:4) 1 k (Antti Kause, Kalle Rainio, Heikki Tuomi- 20.2. Naa, Satama nen) 9.4. Sal, I (Raimo Heino- Halikor[ahti I jp (Janne Rii- himäki) 17.-18.10. Uus, Kuiviraumo I (Jukka Sillarp?iä, Pekka Alho, Hannu Klemo1a, Jarmo Komi, Jarmo Laine) 29.9.1990 Sal, Halikonlahti 2 (Jari Helstola, Pasi Laaksonen, Tarmo Nurmi) 2.-6.5. Dra, Kasnäs K^ttohaik^t^ Cico ia ciconia nen) 1 (Rami I k (Kim 4.5. Kor, Utö vm.) 24.5. Kor, Utö I Mäkinen 2kv k (Antti Kause, Mikko Ylitalo) S€pel- x kirjosieppo Ficedula albicollis x lrypoleuca 26.5.1985 Tur, Ruissalo, Kasvitieteelliner puutarha 1 k (Arto Puolasmaa, Tom Lindroos) RK:n hylkäämät havainnot Pikkukilj ukotka 19.9. Dra, Lövö 1 subad NE Kiljukotka 4.6. Mer, Iskola I n 11.6. Pai, Paimionlahti 1 n 7.5.1978 Dra, Viinö 1 n Töyhtökiuru 2l.9. Pii, Toivonlinna I y a r rc I I i Ik Tåigauunilintu 27.9.1980 Dra, Vänö 6 I (Reijo Vikman, 10.6. Kem, Skoböleträsket I (Vilho Laine; ilmoitti Tapani Numminen) Lyhytnokkabåtrhi I i ku Santama4 Tapani Santarua) 9.5. Pyh, Rihtniemi I ad (Markku T. Santamaa, Tapani Santamaa, Jukka Sillanpää ym.) 31.8. Dra, Lövö 1 1kv SE (Vesa Virtanen, Ismo Virtaren) 2.9. I ad Kor, Jurmo (Jari Helstola, Juhani Virtaren) 19.9. Uus, Vekara 1 ad (Matti Lempiänen, Raimo Heinonen) 18.-19.4.1988 Pai, Paimionlalti 1 ad (Jari He1stola, Tarmo Nurmi, Juhan Rajander) 17.9.1989 Kus, lsokari I lkv (Jari Helstola, Juhani Virtanen) 7.5.1990 Kor, Jurmo 1ad (Rami Lindroos, Seppo Kallio, Mikko Suhonen) 20.9.1991 Kor, Jurmo 1 1kv (Jari Helstola, Raija Manninen) Viiriäi\et Col rnfu cotumit 14.6. Suo, Anerioqjärvi 1Ä (Jyrki Normaja, Henry Lehto, Soili LeveelalttD 27.6.-2.7. Lem, Mattila 1 Alho, Jyrki Normaia) Ä (P€kka 10.7.-5.8. Kem, Sjölax 1Ä (Pekka Loivaranta, Markku Harmanen, Kari Karhu, Jarmo Laine, Ari Lehtinen, Jukka K. Nurmi) Ilahduttavasti saman vuoden aikana kolme viiriäistii alueeltamme, josta viidäinen on monena i,'uotena ko- er brac lryrlryncho s (20,3) 27.4. Pyh, Rihtniemi I E (Markku T. Santamaa, Vesa Muurinen, Tapani konaan kateissa. Santamaa) 29.4. Pyh, Rihtniemi I N (Hannu F man, Hannu Klemola, Markku Santamaa) 5.9. Mie, Mynälahti l laskeutui, liihti S (Vesa Virtanen, Ari Vihinen) Charadrius morinellus 13.5.1991 Kor, Jurmo 1 jp (Jari Helstola, PekkaAlho, Tom Lindbom) 18.-20.9.1991 Kor, Jurmo I (Jari Helstola, Raija Manninen) A ns Somatefia spectabilis I 9.9. Kus, Isokari 1 + 1 kv peruspukuinen k (Jukka Sillanp2iå, Pekka Alho, Hannu Klemola, Jarmo Komi, Jyrki Normaja) Vuodesta 1992 alkaen tarkastetaan vain muut kuin juhlapul-uiset vanlat (+2kv) koiraat. Punajalkahaukka äl*\ Il[rstahaikara Ciconia igra Kyhmyhaahka 25.4. Sår, Niksaari I alalaji V ästär 18.5. Pyh, Rihtni€mi 12.-14.5. 1989 Kaa, Kuusistonlahti Lindroos, Mikko Suhonen) 3.5. Kem, Påvalsby Hanna Jzirvinen) (Haru Kle mol4liannuFrimarlKalleHaaalaMatk- havainnot ephalus agrico la (7,1 :4) .1992 Hal, Halikonlahti 29.4. Pyb Rihhiemi I ad N Muuttohaukka Falco peregrinus 17.4. Pai, Paimionlahti I ad (Jyrki Normaj a, Jukka Kiv€lä, Kari Lahtela) 18.4. Rai, Metsäsylttylä 1 ad (Raimo Heinonen) Keräkurmitsa Heinåkurppa Gallinago media 23.5. Kor, Jurmo 1 (Pekka Toola) 11.8. Par, Finby I (Bertil Blomqvist) 13.-16.8. Mie, Silakkaxi 1 (Ville-Veikko Salonen, Julka Sillanpää) 30.8. Mie, Silakkari 1 (Ville-Veikko Salonen, Jukka Sillanpää) 4.-5.9. Mie, Silakkari I (Jukka Sillanpziä, Jarmo 5.9. Tur, Komi) Åvik 1 (Jukka Kivelå, Jyrki Norrnaja ym.) 19.9. Mie, Mynäjoen suisto 1 (Jyrki Normaja, PekkaAlho, Hamu Klemola, Jarmo Komi, Julta Sillanpäå) 7.-10.9.1985 Par, Nulto 1 (Bertil Blomqvist). : 2 a Mustapäälaskusta tehtiin kaksi havaintoa: yksi kevåällä ja loinen syksyllä. Kuvan lintu on itäistä maura-rotua. Raatakttr,,/ i Xenus c ine r eu,t 29.5. Sal, Halikonlahti I (JanneRiihimäkD Leveäpyrstökihu r ar ius po mar inus 14.5. Paj, Tuuvala I ad vaalea (Tapa- S t erc o ni Numminen, Ainika Forsten) 16.5. Uus, Vekara 4 ad (3 vaaleaa, 1 tumma) N (Raimo Heinonen, Matti Lempiäinen, Iiarri Päivärinta, Raimo Virtanen) lsolokki Laru s hyp er b o r eus 28.12.199l-n.l5.2. Naa, Satama I Ikv (William Veimala, llari SääksjäwD l. L-5.2.92 Tur, Aurajoki 2 2kv I 3kv (Jyrki Normaja) 2'l .l.-28.2. Sau, osmanlahti ja Paddainen - Pai, Tuuvala l-2 2kv (14.2.2 Veikko Salonen) 12.4. Mie, Mynålahti I 2-3kv (VilleVeikko Salonen, Rolf Karlson) 14.4. Sal, I{alikonlahti I 2-3kv (Jari I{elstola, Jouni Kiviranta) 16.4. Pai, Paimionlahti, Meltola I 2kv (Tapani Numminen, Annika Forsten) 6.5. Pai, Paimionlahti, Meltola 1 3kv (1'apani Numminen, Annika Forsten) 18.5. Pai, Paimionlahti 1 2kv (Sampo Kunttu, Rami Lindroos, Mikko Suhonen) 7.1 1. Mie, Koeasema I lkv E (Vilie- Veiklo 22. 1 Salonen) 1.'fur, Ruissaio Veneveistämö 1. Normaja) 26.72. 29.3. Mie, Mynälahti 12kv (Ville- 12.2.1991 Kcm, Strömma I lkv (Tapani Numminen, Annika Forsten) 3.4.1991 Pyh, Rihtniemi Tur, Satama 1 1 2kv(Jyrki I l-2k'/ I 2kv (Hannu Virtancn) 30.4. 1993 jälkeen aj alla 1.1 1.-30.4. tehtyjä havaintoja ARK ei en?iä tarkasta. Havainnoitsijoitå kehotetaan kuitenkin toim ittam aan kaikki havainnot l'l-Y:n erkistoon,jotta lajin esiin- tymisesti maakulnassamme saataisiin selväkuva. l 5.-3 1. 10. tehdythavainnot ARK tarkastaa cdelleen. P il<l<tkai^v D:.a, Ytterölmos (Ras- mus Mäki, Mikael Nordström) ÄlkuruodenAurajoen 2kvlinnuis ta toinen havaittiin jo l99l lopulla, toista edellisessä katsauksessa mainittua nuorta lintua ei ilmoitettu 1992 puolelta. Yhteensä Talvikaudelta 91 - Ris s a Ir ida cty Ia ^ 3.1. Kor, Jurmo I 2kv,lfiti SW-SSW (Jari Helstolå) 14.4. Sal, la) 28.-29.1 Forsten) 8.3. Pyh, tuhtniemi 1 +4kv (Markku T. Santamaa, Kalle Haapala, Tapani 20.-22.3. Tur, Myllysilta I 2kv(Sampo Kunttu) Tuusta siis hyväksytty 4 yksi- 1 -2kv (Hannu Virtanen, Jaakko Syrjänen) 27.I 1. l'ur, Pansio I lkv (Jari HelstoI yks.) (Tapani Numminen, Annika Santamaa) 92 on Halikonlahti I 2LnNE (Rei- io Vikman, Annika Forsten, Hanna Jiirvinen, Tapani Numminen) 1.11. Såir, Nixor I lkv (Jani Laaksonen) 27.12. Dra, Hammarsboda I lkv(Pekka Toola, Markku Harmanen) ikJxr.ttiir r S t ern a a I b ifr o ns 21.5. Kor, Jurmo 2 ad, ilmeisesti pari P (Jyrki Normaja, Pekka Alho, Lindbom) 25.7. Kor, Jurmo m4ia) Tom I +1kv (Jyrki Nor- leveäpyrstökihu Tundraurpiainen Carduelis hornema ni 6.3.1983 Tur, Ruissalo, Ls-alue I (Marko Vi.ta, Vesa Virtanen) Piklutiiroja lieneo havaittu läpi kesain Jurmossa, mutta esimerkiksi pesint:iän viittaåvista havainnoista ei ole saatu ilmoitusta. Tundraurpiainen on po;stettu tarkastettavista lajeista 1.1.1986 alkaen. P Etelänkiisla Uria aalge 3.5.1991 Kor, Jurmo 1E(Jari Helstola, Annika Forsten, Tapani Nummi- nen) ikkttsirkktr Em b er iz a p u s i I I a 11.10.1988 Kus. Isokari 1 1kv r (Jari Helstola, Juhani Vifianen) 16.9. 1 989 Kus, Isokari I (Jari Helstola, Juhani Virtanen) tuntu kihu isolokki (ei ajalla 1.11.-30.4.) pikkukajava riuttatiira mustatiira (ei jp) etelänkiisla sininzfhi valkoselkätikka isokirvinen v iflavästziräkki sepellastas (syksyllä) lapinuunilintu hippiäisuunilintu taigauunilintu lapi[tiainen kuukkeli nokivaris keltahemppo pikkusirkku kultasirkku Lisiiksi tarkistetaan fenologisesti poikkeavat havainnot, kutcn esimcrkiksi selkälokki talvella. . :- ,:.i Laii! iotka ovat åiemmin olleet ARK-lajeja Seuraavassa on luettelo lajeista, jotka on pojstettu ARK:n lajilistalta ja päivämäåirä, johon asti tehdyt havainnot ARK tarkastaa. Pikkukaiavasla lehtiin neljä havaintoa. Kaikki havikset koskival nuoria lintuja. kattohaikara: 3 piklujoutsen: 1.12.1989 3 1. I 2. I 989 tundrahanli: 31.12.1989 harmaasorsa: allihaahka: 10.5.1991 Kor, Utö 1 SE (Jari Hels- ARK-lajit 1.1.f 994 alkaen 3 3 1.12.1989 1.12.1989 kyhmyhaahka, myös jiiäkuikka tanen) pikku-uikku 15.10.1993 mustahaikara isolokki, myös ajalla kiljuhanhi 30.4.1993 sepelhanhi, alalaji hrota kyhmyhaahka (ei jp vanha k) lapinpöllör 31.12.1985 Dendrocopos leucolos 29.3.-28.4.199) Uus 1k (Mikko Tamminen) Sepchast^s Turdus torq alos 4.10. Uus, Vekara 1n-puk. (Jarmo Komi, Hannu Klemola, Tom Lindroos. Heikki Nurmj, Rauli Lumio, Jukka Sillanpää) L^pittiaiaerd Parus ci ctlts 2'1.12.1991-8.3.1992Pern, 1 (Jani Laaksonen) 8 Ylikulma koiraat: merisirri, Jurmon ulkopLrolella: tola) 9.6.1991 Uus, Vähä Laitakad 1 +1kv löydetty kuolleena (Hannu Vir- Vrlkoselkätikka jp 31.12.1991 j:iäkuikkalaj 3 i 1 12.1985 hehiikurppa,myösajalla 15.8.-1 5.10.: 1 .1 1.-30.4.: mustaleppälintu: 3 I. 12. 1985 viiksitimali: 31.12.1990 haarahaukla niitty-/arosuohaukka kil j u-/pikk-uki1 jukotka tundraupiainen: muuttohaukka kiirtLna Jotta vuosittain pystyft äisiin j ulkaisemaan mahdollisimman täydellinen viiriäincn raportti vuoden aikana havaituista avosetti harvinaisuuksista, kehotetaan havainnoitsijoita täytliimään asianmukainen kerlil-urmitsa heinäkurppa (ei lampiviklo rantakurvi aj alla 15.8.-15.10.) 3 1. 12.1 985 RK- tai ARK-lomake hetimiten ha- vainnon jälkeen ja toimittamaan se ARK:n sihteerille. Määrityskilpailun vastaukset Jyrki Normaia Ukulissa 3/93 ollecseen 8 kuvan määityskilpailuun saapui miiääaikaan menncssä 13 vastausta, joista pois muut ehdotetut lajit. Pikl<usirri, syyskuu; Liperi. 4. (9/13, luotokirvinen 3, metsäkir- Tomi Kaijasen, Henry Lehdonja Paavo Sallisen vastaukset olivat täysin oikein. Näiden kesken suoritetussa vinen) ArvioitLra vaikeammaksi osoitlun selkein näkyvä tautunut kuva. tuntomerkli on tumma lautuma keskellä rinnan alaosaa, jollainen usein on nimenomaan niittykirvisellä. Niittykirvinen, heinäkuu; Turku. 5. (12113, isolokki) Heti ensivaikutelmaltaan "valkoinen lokki". siis awonnassa kirjapalkinnon voitti Paa- vo Sallinen. Onnittelut voittajalle ja kiitokset kaikille mukana olleille. l. (Oikeita vastauksia 12/ 1 3, väätä määritys pajulintu) Kuvan lintu on helppo tunnistaa hyönteissyöjäksi ohuesta nokasta. Voimakkaat pään kuviot rajaavat pois muut kuin kerttusct ja sirkkalintut. Linmrn voimakas silmuikulmajuova taas ei sovi sirkl€ljnnuille, joten kyseessä on Acrocephalus-sumn edustaja. Niistä ruoko- ja sarakerttunen voivat tulla kysymykseen, mutta sarakerttusellan?ikyisi selvempi pälaenjuova. Kuvassa Li grönlannin- tai isolokki. Linnun ko- 7. (12l13, isolepinkäinen) Rosvonaamari rajaa vaihtoehdot taskuihin ja lepinkäisiin. Taskuihin verrattuna Iinnun pyrstö on pitkäja istuma-asen- to pysty. Päädyimme siis lepinkäisiin. Kun naamarin musta ylettlT selvästi otsalle, Llse€ssä ei voi olla iso- lepinkäinen. Mustaotsalepintäinen, heiniikuu; Helsinki. 8. (10/1 3, kalalokki, harmaalokki, räyskä) Ennakloon ajateltuna kisan vaikein kuva, mutta kuvan neljä kir- Pikkulokki, kikolmannenksi vaikein san laji. Kuvan lintu eiolesama kuin määrityskuvassa. on siis ruokokerftunen. nuori lintu syyskuussa; Kaarina. 2. (9/13, suosirri 2, rantasipi, vesipääsky) Kuvan pikkukahlaaj an selkein tuntomerkki on ilman muuta selvät siipijuovat, jotkamuodostuvat isojen peitinlöyhonten käjistä ja käsisulkiien tyvistii. T:imä rajaa pois vesipääskyn, jolla myös on vastaavanlainenjuova, mutta se muodostuu isojen peitiniöyhenten ja käsisulkien pei- koa on kuvasta vaikea arvioida, joten tinlöyhenten valkeista kirjistä, eli j vesipääskynkäsisulissaeiolevalkoisia tyviä. Rantasipiksi lintu on liian vaalea, ja suosirriksi sillä on liian lev€ät siipijuovat. Ellei lintua miellä pieneksi kahlaajaksi, voisivat Llsymykseen tulla siipikuvioiden perustee11a myös tundrakurmitsa ja isosirri, joilla kuitentin on yläperiin kuviointi erilainen kuin kr-rvan linnulla. Pulmussirri, syyskuu; Pori. 3. (1 1/13, jänläsiniänen, palsasir- d) Kuvan linnun mäzirittämisessä sirksi ei kelläiin vastaajalla ollut ongelmia. Selkäpuolella niikyvä voimakas valkoinen V-kuvio sopii parhaiten pikkusinille. Nokan pituus rajaa ? E oudutaar ry)'tymiiiin linnun mittasuhteisiin. Siiven k?tjet yletB'vät kuvan linnulla pyrstön kiirjen yli pidemmälle kuin miui linnun nokka on pitkä. Tämä tuntomerkki ei sovi isolokille. Muita grölilseen viittaavia tuntomerkkejä ovat pieninokkaisuus ja pyöreäpäisyys. Grönlanninlokki, tammikuu; Helsinki. 6. (12113, hömötiainen) Kyseessä on selkeästi tiainen. Kuvan linnun suuri leukalappu raj aa pois kaikki la jit lukuunottamatta kuusi- ja lapintiaista. Kun kuusitiaisella näkyisi kuvassa ilman muuta siipijuovat, alkavat vaihtoehdot olla v:ihissä. Lapintiainen, helmikuu; Pemiö. vinon keräsi kuitenldn enemm:in vääriä mäiirityksiä. Kyseessä on selvästi- kin lokkilintu, jonta siiven kärjen kuvio ei sovi tiiroihin. Siiven alta näk1y pilkahdus mustasta päästä, jolloin kyseeseen tulevat Suomessa tavatuista lajeista nauru-, pikku- ja mus- tanmerenlokki. Naurulokilla on kaikissa pulr:issa valkeat uloimmat käsisulat. Mustanmerenlokin siiven yläpinta on vaaleampi ja sen (nuoremmilla Iinnuilla) siiven kiirj en kuvio on erilainen, vanhoilla linnuilla ei mustaa siivenk:i{essä ole lainkaan. Ainakinjoillakin 3kv pikkulokeilla on siiven kärjessä tummia kuvioita L-uvan linnun tapaan. Pikknlokki, toukokuu: Kotka Persona non grata Jos bongarit olisivat tiennee! mit?i mieltii hiin oli itsest?iiin bongarina ja lintujen mzi?idttlijåinåi, olisi se nostanut suuren kohun heid?in keskuudessaan. Erii?ist?i asiasta h,in oli todella ybeä: Sathripa kerran kauniina heinåikuisena iltan , ettii Laud Markkasen puhelin pirautti kimakasti. Mutta niin kuin ain4 puhelin soi taaskin Laurin kannalta mitä sopimattomimpaan aikåan: hänellä ei nimittiiin o1lut ihmankiertiimilikäiin yllii.iin. Hiin oli suiltkussa. Lauri oli bongari, niin h:in itse luuli, ja oli tottunut toimirnaan t?illaisissa tilanteissa. Hiin otti luurin mtuiillä kourallaan kuin pesäpallosiepparij a vastasi "Lauri". Soittaja vastasi: "Reka tiiälä. Huolijoella on laardil" Laudn pienissä aivoissa raksutti. Reka Verkman aisti tilanteen ja tyylikki.:isti, spartalaisen lakonisesti lisiisi: "Laardisini, Calidris låardi, kuten hi€nommissa piireissä sanotaan,rl Lauri oli huojentunut Reka oli hienostuneesti valistanut hänui. Puhelu jatl:ui siteq ettii Reka ilnoitti I fitö- ajaksl l7o 22, j^ nlaa lö,tyisi autosta Laurillekin. Lintukii a toisensa j iilk€en kävi Laurin hlppysissii kurmes hän löysi tekstin laardistdst?i. Kumon bongari olisi heti tienn)-t lajista olennaisimmarL mutta Laud ei. Hiirlellä oli tapara tutustua lajiin vasta pinnatiedon tultua. Se oli aivan tavatonta. Kukaan kr-rnnon bongari ei voinut nziin toimia se oli eliittibongareiden ehdoton niikemys. Mutta L:uten aiemmin hrli esille, Laurilla oli pienet aivotj a hiin toimi niiden mukaan. Surullista? Ei. Lauri oli onnellinen maaiknassaan. H:in katsoi asioita nautinnolliselta kauneudefl kannalta. H?in rakasti rlläirniii" varsinkin lintuja. Myös hiirist:i hiin piti suulesti. H:in oli useasti ollut er:i.:in rengastajan apu.ina petolin- tujen plyruissä ulkosaaristossa ja pwmissä kä]teqa hiiret olivat tulleet rakkaiksi håinelle, joten hzin mieluusti piti niiståi huolta sitten myöherffnin kotonansa. Bongareista Lawi ei itse asiassa piuin)'t lainkaan. He olivat h?inestii kloonåttuja juppej4 jotka käytt?i),tyivät saman mallinmukaan, auktoriteettienpersee..., siis olivat ahtlrintaputtaj ia. Heilti puut- tui persoonallisuutt4 jota Laurilla sit?i vastoin oli ylt?ikyllåiisesti. Ja sellaista persoonaa, j ota Lauri olisi keimaillut, ei ollut olemassakaan. 10 yksikii?in valtioneuvoston jåisen ei ollut pystyn]'t rastimaan eliksiå yht?i paljon kuin håin. Ja se oli jotain se. Palatkaame asiaarl siis laardisirse ensimmiiist?l kertaa Suomessa. Tulossa oli luosiin varsin mitta- riin. Olihan va bongaustapahtuma. Ihmiset kodeis- saan vain katselivat "Kovaa peliå Bostonissa", Irrn bongarit samaan aikaan pukeutuivat kiireen vilkkaa vihreisiin asuihinsa ja persoonallisiin påi?ihineihinsä Persoonallisiin? P?iiihineteollisuus ei ollut lainkaan noteerånnut tiitii asiaa. Siinä oli varsin mittava markkinamko. T2isti sekii erikokoisista påiistii johtuen pukeutuminen oli tiilti osin ns. viirik?ist:i. Kiikarit olivat päosin kahta merl'kiä ja h1vä niin. Pitiiii sifi laardia kunnon Tämä juttu ei ole tarkoitettu tosikoille Laardisirrin ihmeellinen tapaus kiikareilla vilkaista, se oli monen bon- garin motto. tluolellisen varustaufumisen - useat livat vaivilkaa kätkeneet varusteisiinsa pari mzifitysopasta jälkcen oli kan- o san kema valmiina rastimåan laardin blokkeihinsa. Tämä toimenpide tuitaisiin tosin tekemUiZin vasta kotona suwen liikutuksen vallassa, ehkäpä jaloa juomaa pikarista nautticn. Sijhen olisi kui- Verkmanin auto l-ulki kuin unelma sitii mieltii h:in oli, Lauri, joka kolhoosissa rakennetulla vempaimellaan oli saanut tuta mitai pirullisinta sirinzii! väiniiä j a j oshrs j opa moj ovia kolahduksiakin, mutta silliikin hän oli hoidellut koko joukon eliksi{ ei kylleik?iiin yhtiiiin spontaania, sellainen variksenpe- tenkin vielä tunteja aikaa, lajikin pitiisi ensin hoitaaja pinnakättel)'t. Se oli todella hermoja mastavaa, monissa kodeissa elettiin j ?innitt?iviä hetkiä. Laurikaan ci aivan oma itsensä o1lut. lätin se oli. Muttå n)'t oli toisin. Verkmanin uunituore yst?ivätlir kohdisti mairean hymyn Rekalle, joka ylpe).ttii tuntien ohjaili autoaan kuil Adam ikiän aasiaan !,edenissä Eeva takapallilla. Unel'nainen matka taittui joutuisåsti. Huolijoki pitkä matka huolestutti. Miti jiirkeä t?issä on, hiin kysyi itseltiiän ja vastasi, cttii mitii järkeä on mennä Kuopioon pelaamaan lentopalloa ja häviä 3 - 0, voihan sitai pelata ja hävitä tii?illå Tu- ja laardi olisivat piar horisontissa. S:iäheratkin oUvat ollcct suopcita. Ensinrnäiset heikot valonlajot heijastuivat itåiisclui taivaaltå Huolijoen kirkontomin siluetin piirtyessä tulijoi- russakin. Lawi oli oikeassa:j fiellis11tti elämästii on turha hakca. ainakaan kun- dcn silmiin. Kartat .apisivat hzimfissä autoissa: piti lö]tiiii tie vanhallc, hy1ätvlle Mainarik-vliir tielle. Taitavina surm non bongarin. niståjina bongarit ohjailivat autonsa oikealle raitille. Moni vanhempi aamuvirk:ku asukas ilmetteli varmaan tlitåi Talvisodan meininkiä, enempiiäkuitenkaan huolestumatta. Eihiin suomipoikaa pane halla eikä... nojaa, miuipä Nopeasti ka&eamaton autojono L-ulSe oli autio. Målmin hiipucssaj a marl:kinahintoj en laskiessa toiminta oli käynlt kannattamattomaksi. Mittavat rikkaruohokentait ja laajat lieteaitaat palvelivat n)'t runsaiden linturnassojen levähdyspaikkoina. Se oli lintumiesten mieleen. Siinä ajatusmaailmassa ei muutama sata menetettyä mainarin ryöpaikkaa painanut mitzizin. Mitli vapaampi kulkq mitä enemmän lintujaja niidenjoukossa aina silloin tiillöin loku harvinaisuus, se läm mitti lintumiesti, varsinkin bongaria. Ja olihan luontoa saastuttava laitos lopettanut toimintarNa, mikä syk?ihdfti monia luoDtoaktivisteja. ki mainarikylän. \ Mutta palatkaamme bongareihin, monicn mielestii j oltisenlin erikoislaatuisesti loimivien ja erikoisella ajatusmaailrnalla varustettuj cn ihmisten ta-r kempaan anallysiin. Kuin huikeasti kirmaavat lapset t?ilttivät bongadt vikkeliisti allaspenkereen. Täylyy myönti?i, että s)ryllistyin yli g lyöntiin kä].ttiess:ini zä sanaa kirmata, ei- toki :iännelty kuin aivän pakottavislå syisä ja silloinkin valtavaa itsehillintii?i noudatlåen. Linnuilla on hyvä L_uulo ja huonoimmassa LlpaulGessa kova.iiäninen pruuttaus olisi saåttanut karkoittaa itse laardin. Sen tiesi jokai ncn, j a ne j otka eivät ticnneet, matkivat idoleitaen tarkasti jäfiiien pruuttaamathän ta. Moni armeijaur viiäpeJi oljsi kadohti nulio bongarien taitavaa suunnisfu sta; toa pulLunattakMn valppaudesta, iolla he haroivat varsinkin itiiisG taivaanra- jaa Liikareillaan. Ja se j:i.rjcstclmä1lisy-vs,jolla autot oli pysäköity ja millä olisi siivittiin].t itsc kenraalin organisoimaan armeijansa uudelleen. Tä\,tw kyllä todc ta, ett?i tiillaiseen j ärj estclmällisy)1een civät suinkaan olleet sy-vnä bonga.icn toimet vaan vallin kapeus, joka crotti altäan soishmeesta metsästi. Siiä oli h).vä, j ossain mielessä awaamaton, sillä jokLrnen uhkaava sadcpilvi siwufti allasalueen varsin liihcltri. Sc ci liiennälti bongareita vihreissä asuishe itse seisojvatpenkerccllä, saan hätkä)'ttiinlt. liirkeiiä oli nZihdä uusi laji, laardisirri, kaukainen vieras tl mittååmattomasta Siperia-staOivia turmistamiseen lj jtq-viä ttultomerkkejä oli viestiletty jo edeltiiv:inä ilbna runsain miloin. Yksi parhaita tuntomerkkcjä oli linnussa oleva vatsapuolcn uhr4joka ei suinkaan ollut sitii aitoa tavaraa vaan ilmeistä koneöljyä. Erikoinen. mutta oiva tuntomerkki helpottaisi huomattavasti hrnniståmista. siiti olivat kaikki yhui mielt! aina kin iso osa tunnistaj is{a. , .,. .rl : &*' , Kuten aina suurtcn massojen ollessa kokoontuneena tapahlui nltkin pientii tönimistil tuntomcrkldbolerniikin lo- !&r ., '.{ möså. mikä ei kuitenk Lan johtanut vakavampiin konflikteilin. Suuren luo- vilisti maastossa, be eivät ty)'tyneet vain odottamann kan tunnistajaguruj a linnun tuloa vaan sinnikktiästi komppasivat seutua. I ietenkinhcillä oli tillä tavalla tarkoitus erothla massast4 joka kiirsimättöm:inä liikchti penkereellä. Yhukkiä kiiri läpinmkeva :iäni yli tienoon: " Iuolla lcntiiii vasemma.lla laardi." Sanoinkuvaamaton paniikkiamuistuttåva tilanne pukautui valloillecn 1ähes koko Suomen optisen arscnaalin kohdistucssa suojattomaan intuun, j o1la totta tosiåan oli kuin olikin koneöljytahra. Valtoirnenaan fi-rlvahtival hym)'n välkkeet monien bongarien suupieliin. I ntomiclisesti paiskattiin kä1lri parhaillc kavcreilJe ja sitten muille. Valtava onnittr:l evien kiisien liiiske kaikui ilmoille. Mutta eivät kaikki yhtyneer taditionaaliseen pinnakiittellyn. Laurikin ja hänen parhaat ystziv:insä olivat epiiröiviii, olivathirr he monasti ollect mukana .,._.5?{ '._åri.. if t8 1_* 1 kahlaaj arcngastuksissa ja sirrin miifi- tyskitecrit eivät trydyt?incet heitzi. Ja niin kävikin, ettii tasapainoinen nuorehkon omitologin ii.iini katkaisi kättellt kuin vei8ellä loikaten. "Viiiirä sirri, laardilla on isompi läiskä...", viestitti ii.iini. Nolostuneet kdsvot hakivat suoj.u ties misti! povilaskuistakin. Moncl rukoilivat sisimmiissiiiin, ettei bongarin pahin pahe, yltiöpäis)Ts, koskaan en:iä iskisi heihin. Pirulliset supattelut kohdistuivat n?iihin hairaltuneisiin. Tilanne oli kaoottinen. Mutta kun r|.siåa ajattelee, onhan ihrnispolo erchtyväinerL kenellc tatransa voi tulla csimerkiksi pupu pöksyihin. Tiimä oli kuitenkin antreksiantarnatonta. Omitologien muisti on pitkii yksi erhe såattaa johtaa kohtalokkaaseen pannaan julistaniseen- Siksi oli muistaa kriinisrys, oli sittcn kuinka pälevä m?lfitt?ijä tahansa. Jostain kufiman slrystii picniaivoi- sylt:i 12 nen Lauri tiesi tiim:in. Ehklipä nuoruudenaikaisen retkikaverin selvåiiikin selvernmät ylilyönnit saattelivat aj an L-ulucssa iujaan kriittisy-rtccn. Ja Laurilla ei ollut minkiiinlaista kurnianhirnoa kcinolla millä taharsa tulla arvosteflksi miiiirittijäksi. Siihen eivät olisi h2inen flTsiset lqk),nsä yluineetk:iiin. Aurinkonousi korkeamrnalle yhäpilvettöm:immälle laivaalle. I'äiviistä oli tulossa kaunis. Äskeincn tapaus kuohutti yhä iintumiehiä, mutta hc uhyilivät samalla horisontti4 jospa sc oikea laardisirri tulla kupsahtaisi csiin. Termospulloien korkkeja oltiin juuri availemassd, kun vfisevä zi?ini peilti supinat allccni "Nlt laardisiri naikyvissä." Rdaarnaton viesti sai kiikarojtsijat haravoimaan laajasti aluelta missä? missä? -huutojen saattelemana. l'avattoman nopeaiti kaikilla oli lintu hallinnassa. Seurailtiin vain minne se surumistaisi. T?imä oli sc oikea. fä1lä oli juuri oikeanrnuotoinen ja kokoinen koncöljlaahra. Jiilleen räjlihti suupielet maireaan hymyyn itsekullakin. Koko joukko bongareita yltyi huikeaan pinnakiiltel)ryrL kuitenkin huomattavasti edellist?i pidättyv:impiiåin. tjseallc se oli jo prosukättely, jota kuitentåan piireissä ei liiemmälti arvostettrl Eikä kättely miss:iiin tapauksessa yltiin)'t menneiden mosien tasolle, jollob Luppa Hansson v ilpittöminc sutkaukineen sai remaiscvan ilon irrallccn. Hanssonilla oli nykyZiiin muut askareet ja ilman hZintai oli kättelyistii tullut pelkk:iä läpslttclyä. Sirri muiden kahlaaj ien ohcssa suun- taili sinne tlinne laskeutucn lopulta altaan lietteiseen nurk:kaan. Sprinttcri- mäisesti siinuisivät bonga t pcr:i?in. Monet halusivat saiui.a sirristii enemm:in tuntomerkkejä irti. Seliaisiå, jotka olisivat omiaan jullisiamaan rastitusti laisuutta. Mutta suurct tiedostot tuntomerkeist?!jotka antoivat lajim:ifit) kscllc pontta" eivät kåikiltå osin tahtoneetkåan sopia sirriin, jota laardisirriki hrumailtiin. Suuri osa kättelyihin osallistuneita a]koivat kuitenkin jo olla kotimatkalla mukavissa autoissaan, joissa varmasti letkauteltiin huulta laardisilristi. Jostain oli kantautunut viesti, ettiij umalainen lintumzi?irittiij ä Lars Maine oli m:ifittzinlt lajio laardisirriksi. Totuutta Ilniiä pieni kuppikmta paikallisia suuruuksia puhui hienova.raiscsti laardin puolesta. Iluolijoen vanha kaivosalue alkoi autioitua bongareista. lllan pimetessä paikalla oli eniiä yksi tilaisuudessa läsnä ollut. H:in oli sirri, johon j atkuvag sadat laardi sirrikommen- tit olivat tchncct vaikutuksen: sc piti ilieiiiin n),t laardisirrinä samoin kuin |-uningas Pedcncnin sadussa kuvitteli kantavansa upeila j uhlavaatteita. Kukaan vein ei tohtinut sirrillc huutaa to- tuutla kuten pieni lapsi kuninkaalle. Lauri kyllä ryhmiinä miehenä olisi sen voinul tehdä vaan ei huomannut. Hil jaisessa hu]nelmassa Vcrkmanin auto kiiti taas kuin unelma kotia kohli. Pinnzrtzrhvien si jarmjuotiir vain tavalli - :i välttinrättii ticdcti. Mainccn ruihtiin kuitcntin rcippaasti harppovan kohli autoa huhun tavoitettua bongarit. Olihan Maineella Siperian kävijänä ky liä edell,rtyksiä m:iiirittiimiseen, mut ta m:i:tittikij h:in lajin vai ei, on yhtii epäselv:jä kuin naapudn tulli. asiasta ei \ttä lcgcndaa.rinen m?ifittiijäguru kuin Maine oli paikalle tullut Riki Korsma, h?inkin tiet?ijä idästii. Monet kokemattomanmat bongaril ol isivat maksa- kielellä myös szLnoja adult ja juvenile, autumn ja spring. Ne eivät Laurille paljoakaan sanoneet. Kuvien tuntomerkkcjä yhdistcltiinja oltijn jo l:ihellä ratkaisue- kun Lauri Tuun murteella to kaisi: "Kumpis se on, nuori vai vanha lintu?" Tällaisen seikan huomioimisen oli hiin oppinut Tummasen Nipalta, kovan luokan lintumichcltä, kahlaaj arcngastukscn lomassa. Iainmåifi1ys oli en- siarvoisen liirkeziä tämiintyyppisissä neet tilaisuudcsta kätellä itse Rikiä. Vaistomaiscsti Riki varmislaakseen ka nousujohtciscn tulevaisuutensa pidätt2lytyi moisista kättclyistii. Lauria hzin kuitenkin suurcn riskin ottaen kätieli. Lauri nimittäin saltui olemaan Espan- määrittäj ien suut lennähtivät seppo- jassa käyneenä miehenä potentiaalinen taudinlånlaj a. .vst:ivainä, siti Lauri ei tiennyt, mutta suu supussa kättelyst2i I-aud oli, bongarit kun ovat kateellista Saiälistii vai väkeä. Mutta takaisin aihecsccn. Ny olivat esillä kaikki lehdetja kirjal joissa vähänkin Calidris laardista mainittiin. Siinä m:ifittiijät kilvan kuvia selailivat. Kuvissa oli allepaineltuna kuvauspävät ia -paikat, o1i englarnin aaj amzifityksissä. Laurin tokaisun jälkeen eräiden senselälleen. Ddellämainituillanimi miehillä olisi paikalla ollessaan varmasti kameran salamat vilkkuneet. Mahtavista lintumieslen mä:irityskuvistajäivät paitsi. Mit?i enenmzin sirriä tarkkailtiin, siti v:ihenrm:in nä)tti silti, cttii kysecssä olisiaito laardi. Hilj allcen palasival bongaritjoukkosuggestion maajlmastatoliseen arkeen. Tilarure meni v:ihilellen siihen, ettii m:j?iritys silt?i pävält i jäisi luonnemmaksi. Laurista se oli tavatonta, niin valtava-sti huippumiiiirittijiä ja laji jäisi maifitystii vaille. scl kahvil, jotka totlå vie maistuivat aivar yhtii hyv iltii. Illansuussa L,auri oli jälleen korona. Siellä vallitsi veitonainen hiljaisuus. Edes puhelin ei pirisslt. Lauri tuumaili elämänmenoaja ajattcli, cttii hän ci olisivaihurnut paikkaan sa esimerkiksi sckunttimiehiin kuulu van i oihin Laurikin lanceolatan osaha kuului - Junnu Humalan kanssa. Lauril lc rastitus ei sittenkäin ollut clänän ja kuolcman kysymys. oli vain kysymys muidenjoukossa. Hilj:rlleen eliimä palaurui vanhoille urilleen. Laudkin oli ehtin)-t käydä kymmeniä kertoja suihkussa, kunnes lorisevan veden sek:ran er?i?inä kertana tunkeutui ii.iini vieraanlainen. Py-vhe ympfi llti.iin Lauri meni postilaatikollc, josta arveli zi?inen kantautunccn. Sjcllä olikin uurituore Lintuiäpä lchti. Kui valluaan itscnsä ia pukcudultuaan oloasuun kuin juppi, onncksi kenenkäiin naikemättij, Lauri kaatoi lasillisen jaloa juomaaja syventyi Lintuj äpiiäo. Lehdessäoli kirjoitus, jonka oli koos- tanut lihdnsyöjälintuekspertti Riki j a taitavasti Riki todisteli, miksi siri ei ollut la:lrdi ja toi csiin seikkoj4 jotka osoittivat yhtiiläisyy-ksiä pikkusirriin. Hyviä valokuvia oli ktoituksen tukena. Lauri mcni tyylyväisenä makuulle, muttå ennen unla pohdiskeli viclij" miksei taivaån Iso Setii tehnyi pikl:usirrist?i laardisirriä. Silloir kailti bongarit oli sivat olleet onnellisia rastittuaan laårdin ja pikkusirri, j oka luuli olevansa laardi, olisi ollut tosi onnellinen saadessaan olla oma itsensä ja bongarit olisivat cn tistii suuenlmalla joukolla suunnanncct kull-unsa kohti Huolijokea katsomaan söpöä picntii pikl:usirriä. f] Korsma. Tietiivästi l3 Lintukesä 199 1 Varsinais-Suomessa Samoo Ktmttu. Tuomas Kunttu ja William Velmala Havaintonsa palauttancet valiftel i- mutta en- vat havaintojen vfiY)4tä, ncn kaiklea pulaa oli havaintojen palaudaiistal KatsauLscssc on käsiieLtl kcsiihavaintojcn Lisiiksi tiet) ilrä lajeilta kaikki pesintään viittaavat havainnot, ei kuitentaan selviä muuttohavaintoja. Havainnot ovat kunnittaisessa aakkosiiidcstyksessä. Eri ha- vaintoja samasta linnusta on yhdisteltv silen, että päiväm:i?ilä muodostuu ajanjaksosta, jonka aikana lintu on havaittu yhden tai useamman kerran. Petolintujcn pesirnästä on kidoitettu katsaus Ukulissa 2/92. Työnjako oli seuraava: SamPo ja 'Iuomas Kunttll siirsivät bavainnot tietokoneelleja William Velmalamuokkasi materiaalin lekstimuotoon 14 Lyhenleet: kuntien lyhenteet on muodostettu ottamalla kolme ensimmäistii kirjainta kruuran nirnest2i, poikkeuksena Pemiö=PRN. Muitå käytct- tyjälyhenteitä ovat p: paikallincn, m = muuttava, jp =juhlapukuinen, ad vanha, juv nuori, pull - PesäPoikanen, k koiras, n = naaras, 2kv 2. kalenterivuotB elävälintu. ä = ääni, A soidinaiiini. SW : lounaaseen (muut : : i : : lmansuunnat vastaavasti). KUIKKA Cavia arctica Vähän ilmoitettuj a havaintoja, kanta liencc todellisuudessa suurempi. Laji "k:irsii" vähäisestä rctkeilyst?i pesimåialueilla. 7.7. DR^ Ulkosaaristo ljP W (Nordström M), 23.7. DRA Lemnäs- träsket4p (Aurela A)i 4.7.- 17.8. KIIM Skogträsket Tolfnäs 2ad ljuv p (^urcla A); 24.5.-20.7. KII Riidus 3jp p, pcsä tuhoutui kahdesti (Erikäincn J&P); 18.5. KOD Otajärvi 2-1 (Lahtonen I, Tammincn M); 14.8 LAl Otajärvi lad ljuv p (KYl:inPää J): 13.7. NAU Krookjä"ri 2ad ljuv P (Ketola K); 20.7. MIE Mynälahti Silakkari ljp S (SalonenV-V); I 5. I'RN Teijo Hamarinj ärvi2i 1 p, pesii? (Gus tafsson Il), 3.5. PRN Matildanjärvi 2p, pesii? (Gustafsson F),25.7 PRN Sahaj?in i 2ad p (Oksanen P); I1 5. PYH Otajärvi 2p. pesii (Gustafsson E); 8.7. RAI HaunisteD allas 2p (Kuusisto K);23.6.-27.7. StiO Iso Ruona I -3ad p (E käinen J&P),23.6.22.'7 YLÄ Eliiärvi 2kn ljuv+1p (Musta- kallio P, Rinne P, Röpp:inen J). KAAKKURI Gavia stollata Erittäin harvalukuinen pesiiä TLY:n alucella. 27.7. PYH Rihtniemi 2 kiert. (vihko); 23.6. SUO Johdesuo lad p (Eri- käinen J&P), 20.7. SUO Johdesuo tyhjä pesä (Erikäincn P);2.8. YLA Vaskiiärvi 2p (Mustakallio P). }LÄRXÄLINTU Podiceps griseigena Kanta tuskin laskenut näin palion, ren 6 (Vänskä V); 7.-24.6. MIE Mynalahti ladp (SalonenV-V, Sillanpää J, Wessman J); 1.7. NAU Koppa,rholm 2p (Viinskä V); 3.6. PYH Rihtniemi 4S ( Santamaa M&T), 8.6.I'jYH Rihtniemi 45 (Alho P, Komi J), heinäkuu PYH Rihtniemi summa 2cxx (vihto); 14.6. UUS Vckara 3p (Lempiäinen M, Päivärinta H, Virtanen R), 23.7. UUS Liesluoto 3 (Tamminen KATTOT{AIKARA Ciconia ciconia M). maassa KAULUSHAIKARA LAULUJOUTSEN Cygnus cygnus Ei pesintä:in viittaavia havaintoja. 26.6. KOR Aluskär 1 (Grönlund J, esim. Otajärven parimäärAsfi kesältä ei mitään tietoa. 18.5. KOD Otaj:irvj 2åd (Lahtonen I, Tamminen M); 18.5. LAI Pehtjärvi 1Ä (Lahtonen I, Tamminen M),28.5. LAI Kivtärvi 15p, osa reviireillään (Hemmilä M), 18.8. LAI Pitkäjärvi Botaurus stellaris ljuv p (Kylänpää J); 9.8. MIE Mietoistenlahti 1ad ljuv p (Kctola K); (Grönqvist K, Heinonen I{, Kuusislo 4.6. SUO EnäjäNi 30p (15kn) (Halttunen M), 27.7. SUO Salmi 4ad 4 pull p (Erikäincn J&P),27.7. SUO Laidike 3jp p (Erikäinen J). MUSTAKI]RKKU.UIKKU Podiceps auritus llmoitettujen pdrien määrä ci cdes lähcntele oikeaa parimä:tää. 29.5. DRA Skimarvik Jätclampi l5p (Loivaranta P); 2.7. HOU HyppeisÄ (Rainio K),3.-10.8. Hou Lömsö 4ad 6pull p (Rainio K); 28.4. KEM Vestlax 6p, ainakin 3 pesivää paria (Loivaranta P); 18.5. KUS VR:n 1omamökki 6p, 3 pesintää (),likkanen T, Loiva R);28.5. LAI Kivijärvi 3p, 1 hautoi (Hemmilä M); 2.6. MER Kajramaa E-ranta 2p (Multala V); 3.7. MIE Mietoisterlahti 2p (vihko); 7.5. NAU Pzimäistenlahti 4p (Klemola H); PAI Spwila kn, pesii (Laine P); 2.6. RYM Koisaari 2p (Wessman J), 2.6. Ncljä revii ä. L-8.6.IIAL Meisala Purilanjoki 1A (Oksanen P); ,+.-12.5. Kll Omenåjiirvi 1Ä (E käinen J&P, Ylitalo M);2.- 9.6. SÄR Hästö 1Ä (Loivaranta PI 25.4.-9.5. TAI Kolkanaukko 1^ K, Virtanen V). IIARMAAHAIKARA Ardea cinerea 2.8. L IE 'faka-Rauktala 4p (Karhu K, Normaja J). KYFIMYJOUTSEN Cygnus olor Ei pcsine sis?imaassa. T:imä oli en- simmäinen kesä, jolloin suuria pesi- mättömien kyhmäreiden joukkoja kcrääntyi ulkosaaristoon. 18.6. SUO Omenajärvi 3p, sisä(Haltlunen M). Helstola J); 28.5. LAI Kivijärvi SW- ranta 2+2p (Hemmilä M), 28.5. LAI Otaj ärvi 2p (Alho P); 3.-8.6. PAI Pai- mionlahti 1-2p (Lempiäincn M, Numminen T),8.6. PAI Paimionlahti 10S tippuivat (Numminen T); 11.5. PYH Otaiärvi 2p, pesii? (Gustafsson E); koko kesän SUO Aneriojlirvi 1 juv p (Erikäinen J&P, Halttunen M). Pcsintään viittaavat havainnot yhä tekemättä, pesinee kuitenkinTLY:n alucella. 29.6. KEM Sjolar lp (Alho l'); 29.6. KllS Laupusensalmi ranta A)- lp (Suo- KANADANI'IANHI Branta canadensis Kanadalainen j atkaå levittäytym i sliiain Suomen luontoon, Turun ulkopuoleltakin, sisämMsta io pesimähavajnto- Onko näillä Carboilla asiaa Suomen pesimälinnustoon tulevaisuudessa , ,.aa:' lr lctt-- w*ff * .:e -rtsr*-\ RYM Tanilanlahti 2p (Multala V), 2.6. RYM Hevosluoto Valaskeri 7p,2 valmista pesää (Multala V); 8.7. TAI Mussalo lad 2pull p (Virtanen V); 14.6. UUS Vekara 15p, 3 pes?iä jitvellä (Lempiäinen M, Päivärinta H, Vinanen R). I MERIMETSO Phalacrocorax carbo Jurmon havainnoista päätellen muut to alkaa jo heinäkuun puolivälissä. Pieni joukko "kesiihtii" saaristoalu- å eilla, joko kohta pesii? 7.7. DRA Ulkosaaristo 1W (Nordström M); KOR Jurmo koko kesåin 16 p,20.7 .7p18rr.,29.5. KOR Skalmö15 ja. Havaintoja ilmoitettu kuitenkin niukasti. 9. - 1 5 .5 . KAA Rauvola puhdi stamo pad pesiillä (Kunttu S, Sirpiö S, Virtaren K), 18.7. KAARauvola Puhdistamo pad j a tuhoutunut pesä (Multala V); KII -SUO Omenaj:irvi 1-2 Paria pesii: 28.7. 8ad 6juv p (Edkäiren J&P); 9.7. MER YllänpääL 2ad' 3p.ull (Multala V); 10.8. MIE Mynälahti Silakkari 3ad ljuv p (Salonen V-V, Velmala W); 11.7. NAU K:iringharu 2ad 3pull (Vzinskä V), 31.7. NAU Rödharu 3ad (Viinskä v); 7.7. PAR 2ad 3-4pull p (Hakala J), 13.7. PAR Lemla,r Peimari Brintholm 4p (Kunttu S, Nikkanen T, Viiånen K), 17.7. PÄR Ba.knäs lp (Valkarna J); 3.5.18.7. PRN Teijo Matildanjärvi 2ad 2juv p (Gustafsson E, Hägert A, funneP); 17.7.-26.8. PYHRihtofemi 9e)r-x poikue (vihko); koko kesän RYM Korkkisluoto 2ad sjuv pesint?i (Elo- rantaL),2.6.RYMKoisaa 2P(Wessman J); 12.6. SUO Anedojiirvi 2P (Erikäinen J); 11.7. TUR Erikvalla kärki llp (Salonen V-V). Ker?iänty19P ensim- miä:21.7. KEM Sjölax mäiset (Ahola M), 18.8. KEM Sjölax n.100p (Ahola M), 17.8. KEM Västantåin 52p (Aurela A); KOR Jurmo 1p loppukesän; 17.8. SAL Halikonlahti 20p (Rainio K, Ylitalo M);27.8. SAU Tapila n.60p (Rainio K, Ylitalo M). KORAlusktu 1p(Grönlund S), l3.7. TUR Ruissalo Mar- Nikkanen T, Virtanen K), 13.7. TUR Ruissalo silta l4ad 15juv p (Kunttu S, Nikkanen T, Virtanen K). S, MERIHANHI Anser anser Pesii saaristossa paikoin jopa yleisenä, si s?imaassa tavataal harvinaisena. 22.6. DRA Dömaskä lad 3pull (Nordström M), DRA Nonharun 5ad 6pull(Nordström M);3.6. HOU Stora Ljusskir 2ad 6pull (Rainio K); KOR 5pull, 29.6. 19p (5pul1),29.5. KOR Skalmören 2+2 p (V?inskä V), 11.7. KOR Frackkläppen 2+3 p (V:inskä V): 28.5. NAU Svartkläppama 2ad Tpull (Viinskä V), 3.7. NAU Måsharugmndet 2p (Vänskä V), 9.7. NAU Gullkrona fiärden 10 poikuetta, yht. 18ad 34pull (Vzinskä V); 12.7. TUR Erikvalla 2p (Salonen V-V); 14.6. UUS Vekara 7ad 6juv (Lempiäinen M, Päiviirinta H, Virtanen R), 23.7. UUS Liesluoto 21 (Tamminen M); I 0.7. VEL Kethrmaa E-puoli 2ad pesintä poikue (Multala V). J, Helstola J),21.7. KOR Jurmo Väster- fladan lp. 6j uv 2.7. SUO Anerio I p (Halttunen M). TUNDRAHANHI Anser albifrons 18.6. KEM Sjölax 3 2kv p (Karhu K). Edellisiltä kesiltä enenrnzin pesimähavaintoj a, pesinee saaristossa. KOR Jurmo pari p koko kesän, ei havaittu poil-uetta, myös KOR Utöstä havaintoja (mm. Klemola H); SAL Branta leucopsis Halikonlaiti 2 paria koko kesän, pesintä (useat); 15.6. TAI Rantalanlahti ln p (Virtanen V). pesimii?in. Julmon eteläpuolen saaristossa padn parin kanta, saariston linnut eivät liene Ruissalon perua. Ukulissa 3/92 on katsaus laiin levittäytymiseståi. 22.6.-'1.7.DRADömaskiir2ad2pull p Q'{ordström M); KOR Jurmo 6-7P koko kes?in.29.5. KOR Skalmören 2P JOUHISORSA Anas acuta YIläftäen ei edes Jurmosta pesimähavaintoj a, harvalukuinen pesij ä TLY:n alueella. KORJurmo parh. 1.7.6p,9.8. SWdutta n esitti siipiikkoa; 20.7. MIE Mynälahti Silakkari pari p (Salonen (Våinskä V), 25.6. KOR Sundsk?ir 1 kiert. (Helstola J); NAA Ruskari 2P pesintåi hautoi (Eloranta A); 31.7. NAU Dömask?ir 4ad p (Viinskä V); V-V); 8.6. PAI Paimionlahti pad P (Lempiäinen M), 24.7.alkaen PAI 26.5. TUR Ruissalo Kansanpuisto 4p (Gustafsson E), 16.6. TIJR Ruissalo Kolkka 2ad 4pull pesintii (Nikkanen T),6.7. TUR W-laituri 10ad 5juv P HEINÄTAVI Anas querquedula 16 SAL Halikonlalti pari p lYirtanen V), 26.7. SAL Halikonlahti lp (Numminen T); 15.6. TAI Rantalanlahti lk p (Virtanen V), 3.8. TAI Rantalahti 5p, poil-ue (Alho P). Puhdistamot lp Q'Iumminen T). Saattaa pesiä huomaamattomasti RISTISORSA Tadoma tadoma Pesii edelleen vanhoilla paikoilla saa stossa Jurmossa, Utössa ja Vänössä. DRA Vzinö pesim?iaikaisia havaintoia ilmeisesti kahdesta parista maaI is-toukokuulta. (Kunttu S, Lindroos R, Virtaren K); KOR Jurmo: parh. 28.6. 18ad 3juv p, 1.7. 18ad 4juv p, 29.5. KOR Skalmören 2 pariareviiritappelussa (Vänskä V), KOR Utö myös pesimäaikaisia havaintoja (KlemolaH);27.7. PYH Rihtniemi 6juv (Klemola H). S ALLIHAAHKA Polysticta stelled METSÄHANHI Anser fabalis VALKOPOSKIHANHI Ruissalosta levinnyt ilahduttavasti myös muualle ranrfkon tuntumaan sintii. 31.5. KAA Kuusisto 1 pari p (Klemola H), 2.6. KAA J auhosaari I -2k A (PiiroinenM); KOR Jurmo 26.5.-29.6. I pari; 8.6. MIE Aarlahti 3p (Kirjonen J), 20.6. MIE Kuustonlahti pari (Sillanpää J); 6.-9.6. PAI Paimionlahti pari p (Numminen T, Ylitalo M); 9.6. lad Jurmo: 20.5. 3pull, 1.6. 40p,22.6. IIARMAASORSA Anas strcpem SEPELHANHI Branta bemicla 26.6. (Sä11y1ä jaaiemi l9ad p (Kunttu le- hevillä lahdilla ja j?irvillä, tånä ltonna havaittiin vain Taivassalossa pe- 29.5. KOR Skalmören 2n-puk p (V:inskä V). ljpk 3juvk LAPASOTKA Althya marila Harvalukuinen saariston pesijä. KOR Jurmo 1n koko kes:in p;28.7. KUS Pleikilä Pohjolanniemi 3 (Suoranta A). 9.6. UUS Lokalahti Kuliluoto lk p (Päiviirinta H), 20.7. UUS Pitkäluoto påri p (Alho P),23.7. UUS Liesluoto 2n p (Tamminen M),4.17.8. UUS Lintuluoto 2k2n 5pull P (Klemola H, Sillanpää J). ALLI Clangula hyemalis Ei pesintään viittaavia havaintoja. Korppoon pari ei lfitenyt pakoon lentoon, vaan yritti piiloutua veteen niin, että vain pää ja hartiat jäivät niiky- viin! 7.7. DRA Sikgrundet 6k (Nordström M), 7.7. DRA Fästoma 3k (Nordström M), 26.7. DRA Olmos 1 (Helstola J); 4.7.-17.8. KEM Tolfnäs Notö-Kammarudde 5k2n (Auela A); 3.7. KORLilla Örsk:ir 1 pari p (Vänskä V); 22.6. MIE Mietoistenlahti 7P (Kuusisto K),20.7.-10.8. MIE Mietoistenlahti 4p (Salonen V-V, Sillanpä?i J, Velmala W); 23.6. PAI Paimionlahti lp (Lempiiiinen M). *,dn '9 Y" s Bistisorsan kanta näyttää kesäkatsauslen perusleella pysyneen melko vakaana ulkosaaristossa. RIEKKO Lagopus lagopus Sisämaan soilla muutama paikallinen picni kanta. 3.l. MYN/ryAH/TUR l'); Kuhankuo- MAS Kurjenrahka 2p (Kormano H, Lumio Ii, l,undcn J); 9.3. NOtl Kurjenrahka J p (llilkc H, Tarponen E.); 17.2. YLÄ Såvojärvi2tp (Sillanpää J), 2.3. YLÄ Savojärvi Miintysaari 21p (Rinnc P, no 2Ä (li,iovaara Röppäncn J), 10.3. 2:1.2. YLA Savojärvi 3Ä (Kctola K). METSO Tctrao urogallus Kaikki havainnot. 20.l. ASK Laaleinen 2kp (Korma no H, Lurnio R);21 .,1. DRA Purunpää lk soidin (Lainc P. Salmi H&J&P, VeLnala W); 26.5.H4L Kurnio Kultanummi 2k p (Oksanen P); Ii.4. KAR Lainummi ulosteita (Suoranta A), 9-'1. (llcmmilä M, llantancn A), L5. LAI Hiippakunta ln (Hemmilä M), 2.5. LAI Kaivola ln (Hemmilä M),2.5. KIJRKI Grus grus Kurjcn kantakin licnee pysynyt valdanu, mLLä l]L K)llalaan [av rlmL (Hcmmilä M). 28.5. tistäkatsauksesta! Vanhojen pesimä- LAI Pahojoki 1n LAI Kivijärvi SE-puoli kalliot lk paikkojen lisäksi joitak;n uusiakin (Hemmilä M), 22.6. LAI Katinhäntä Hyvå Sulajärvi 1k (Hemmilä M); 9.3. LIII I Iiihtokeskus In (KelolaK); 23.2. LOI Manneisten kangas l n (Salo K); paikkoja. 4.6. I IOU llönsnäs 2p (l{ainio K); 1.6. KAA Kuusistonlahti 2p (Gustalison E); 2.-9.6. KEM Labbijlcträs I k (l,iusvaara P);24.4. PAR (Ketola K); 7.2.l'YH liihtnic mi lk (Haapala K); 3.5. TUR Lauko lan mctsä 3k (Kctola K);28.4. VAH Kurjcnrahka 1k (Rinnc P, I{öppäncn Ja&Jo), 5.5. VAH Järvij oki 1n (Kcto- ket 2ad 2pull (Nikkanen T),22.7. 25.2. I'^l Auu 1n la K), 26.5. VAH Vahdonkopi lk hyökkäsi aggressiivisesli kimppuun I (Mäkelä P, Ilinne P, Ilöppänen Ja&Jo); 6.7. VÅS (ialtarbyviken 1k tNiktanen T); 8.7. YLÄ VaskijaLvi 1p (Mustakallio P). KAR Ketunpesänummi ulosteila KEM Tolfhäs Storängcn 21ähtivät W (Aurcla A); I 1.6. KII Jokilahdcnsuo 1p, 5.7. KII Varesjärvi 1p, 28.-29.7. KII -SUO Omenajärvi 2p\ 8.6.-2'7.1 . MIIj M,vnälahti Aarlahti max.3ad p (uscat); 13.7. NAtJ Mattnäs 2ad ljuv (Ketola K); P^I Paimionlahti 2 paria koko kesän, toinen sai 2 poikasta, toincn I poikascn (useat); 27.7. III Kuoppajiirvi 1p (Piiroinen M); 1 1 .{1. PRN Makarla 2ad l.juv (l,oivaranta P); 27.4.-,1.9. RYM I{iiainen-Kurala- (Suorenta 7.4. KEM Tappo 1n p (l{ainio K, ^); Ylitalo M); 27.4. Kll Kos kenojansuo lk soidinta + I pari (Erikäinen J), 16.5. KII Varesjoenticnharju I k p (Erikäinen J&P)l 15.4. KUS PELTOPYY Perdix perdix Fl:pcrä 2ad Pesimiihavainnot perdiksestä ovat todclla kortilla. 10.{i. Kiimavuori uloslcita (Suoranta A); MYN Liuskallio 2p I 0.4. l,Al Pahojoki Luolamaa 2 paria 26. 5 . FIA L Kari€nunrmi 2p (Oksanen P); 9.6. MAR lA (Alho P); 4.-23.4. (Suoranta A); 20.4. PAR Lolsdal 2 (Duncker M). p (Wcssman J); SAI) l apila 31.5. 2p (Numminen T); 6.6. tnJS PyhämaaEduliincn 1p (Tamminen M), 23.7. UUS Pyhämaa Kar- hu 2ad p (Tamminen M),6.6.-2.8. UUS Liesluoto 2ad p, 2.8.2juv p, tod. näk- saarckkeessa syntyncitä (Kylän 17 M); 10.6. VEH Himoinen lp (Päiv:irinta H); 1.6. VAS Simäs 2Ä, mahd. pesintä lfiistölIä (Nikkanen T); 29.4. YLÄ vaskijzirvi luormonpuisto lad + pesä, jossa 2 munaa (Mustakallio P). (LahtonenI, TamminenM), 13.6. LAI LUHTAKANA Rallus aquaticus RUISRÄÄKKÄ Crex crex 17 ilmoitettua rcviiriä lienee kohtalaisen h].vää tasoa. 3.7. HOU Hönsnäs Träsk 1A (Rainio K): 25.5. LAI Otaj:irvi 1Ä (Alho Vuonna 1 990 24 ?iiintelij p:iä J, Tamminen P); 8.6.MIEAarlahti lA(KirjonenJ); 13.4. PAI Paimior ahti 1Ä (Helstola I); 10.4.-14.7. PAR Makeavesiallas Pettebyviken l-2Ä (useat), 3,5. PAR Kirjala-LielaxKappeliranta 1A (Kunttu S, Lindroos R, Virtanen K), 4.5. PAR Mustfinnträsket 1A (Pettersson K-O); 5.-8.5. RAI Raisionlahti 1Ä (useat). I L5. RAI Kukonp?iä lÄ(Normaja I); 7.4. RYM Paskalahti 1Ä (Saari L), 4.5. RYM Aasla lA (Suhonen M); 12.6. SUO Aneriojiirvi 1A (Erikiiinen J), 12.6. SUO Makarlani?irvi 1Ä lErikäinen J.)l 11.5.-29.6. SÄR Makarlanjärvi lÄ (Loivaranta P); 10.5. TAI Kotkanaukko lA (Ketola K). otajäwi 1Ä (Kuusisto K);17.-25.6. PAI Paimionlahti 1Ä (Numminen T); 19.7. SAL Halikonlahti 1Ä (NumminenT); I1.5.-2.6. SÄR Makarlani ärvi 1Ä (Loivaranta P). ziä, verattuna keskimä:i.rin hieman runsastunut laji. 27.5. KII Omenajiirvi 1A (Larsson K),3.7. Kn Kko lÄ (ErikäinenJ&P); KOS Tuimala koko kesåin 1Ä (Saad P); 7.6. PAI Askala 1Ä (Ylitalo M), 25.6. PAI Hevonpää lA (Numminen T): 8.6. PARLemlax Qvidjan kaxtano PARLemlaxImer- S, Nikkanen T, Virtanen K); 2.-16.6. PRN Pohjanjzirvi 2Ä (AholaM, Loivaxanta P),6.6. PRN Sauru 1Ä (Ahola M); 7.6. PRT uske- lanjokivarsi3A (OksanenP); 30.-3 1.5. SAI, Uskelanjoki lÄ 1p (Lai- MEzuIIARAKKA Haematopus ostralegus Sisämaan havainnot k etätÄi^tr.25 .6. TUR Åvik 2p (Karhilahti E). tinä \'uon- na 17. 1970180Jul-ujen taitteeseen 1Ä (Piha J), 13.7. holm 1Ä (Kunttu 19.5.-2.6. PAI Puhdistamot ne P); 4.5. SAL Halikonlahti lad p (Ylitalo M). (Kiviranta TYLLI Charadrius hiaticr-rla 26.4.-29.5. DRA Vänö max. 5p (Kunttu S, Lindroos R, Vifianen K); 18.6. HOU Kalvholm lp (Rainio K); KOR Jurmo max. 35p; 2.7. MIE Mynälahti 1ä (Salonen V-V); 20.6. PAI Puhdiståmot 1p (Nunminen T); 11.5.23.7. UUS Pyhiimaa Liesluoto useita pesii S-rarmalla (Gustafsson E, Tamminen M); 14.6. UUS Vekara 2ad ljuv p (Lernpiäinen M, Päivtuinta H, Virtanen R). KÄPUSTARINTA Pluvialis apricaria Lehto He, Salonen K, Velmala W), 6.6. SAL LopenLustoja 1Ä(Oksanen P); 12.6. SUO Kitula 1Ä (Erikäinen Vaatimaton kanta pesii sisämaan suurimmilla soilla. 9.-20.6. NOU Pukkipalon suo max. 10 varoittelevaa (Ketola K). 23.6. J). YLÄ Vaskij:irvi luonnonpuisto J, 1ä (Mustakallio P). LUHTAHUITTI Porzana porzula Varhoillapesimäpaikoillareviirittal- LIEJUKANA Gallinula chloropus lella, muuten kanta kohtalaisen pieni. 4.5. -3 .7. KII -SUO Omenai iirvi v?ih. ta kummaltakaan ei todettu pesinuiii. Todella harvinainen pesij ä TLY:n alu- 3Ä (useat); 18.5. LAI Pehtjzirvi 1Ä eella- Vain kahdelta vanhalta paikalta, j ois- Turkinkyyhkyn kesähavaintoien määrä ei välttämättä kuvasta todellisuutta, sillä laii on pesimäaikaan yllättävän vaikeasti havaittava. SUOSIRRI Calidris alpina schinzii KOR Jurmo pesivä kanta 4-5 paria. MUSTAPYRSTÖKUIRI Limosa limosa 29.7. MIE Mietoistenlahti 2p (vihko): 22.7. TUR Åvik 1k p (Alho P). LIRO Tringa glareola Harvalukuinen soiden pesimälintu. 6.6. IIAL Kakossuoain. 1 soidintava (Oksanen P); LAI Kivijiirvi pad pesintä (Lampolahti J);23.6. SUO Johdessuo 2ad lpull p (Erikäinen J&P). PIJNAJALKAVIKLO Tringa totanus Sisämaapesintä. SUO Aneriojztvi 2 paria 2 p€sint?iä (Edkäinen J&P, Halttunen M). SUOKUKKO Philomalos pugnax TLY:n alueen kanta vai! muutama pari. 1.-27.6. KAA Kuusistonlahti I pari pesinee (Gustafsson E); 1.-9.6. KOR Jurmo ln varoitteleva ja hätäilevä. -d TIARMAALOKKI Lzuus argentatus Suopesintli: 20.6. MAS Karevan suo l8 2ad, pesintä (Tamminen M). 12ad lpull (Tamminen M). Skoböle 1 pesintii (Sallinen P), 1,8. KEM Miösund 1Ä Kunttu S);21.6. KALALOKKI Larus RUOI<IC Alca torda Ulkosaaristossa yleinen pesimälintu. 3.8. HOU Bockskä lp (Rainio K); 29.5. KOR Stora Rödsk:ir 3p (V:inskä V),28.6.-31.7. KORJurmo max. 14p, 4.7. KOR VidskåLsqiirden 1p (Karhu K), 3.8. KOR Utön S-puolen saaristo n.70p (Nordström M), 6.8. KOR Stora Lekattskair 3p (V:inskä V); 2.6.24.7. PYH Rihtniemi useita kes?in aikana (vihto). KUS Grönvik 1Ä (Suoranta,A); touko-kesåil-uu NAU Käldinge 3A (V?inskä V), 1 8.6. NAU Vikom 1A (Vänskä V); 3.7. NOU Tie nro20l5 lkmtiestä 2014 1Ä (Ylitalo M);8.6. PARQvidja.1Ä (Lauren M), 18.6. PAR Sydmo canus Suopesinui. 20.6. MAS Karcvan suo 6ad, 2 hautomassa (Tamminen M). PIKKULOKKI Laxus minutus S is:imaaj:irvien uudistulokas, j oka on levittäytymässä. 9.6. KII -SUO Omenajåirvi 2jp p (Erikäinen I), 28.7-4.8. KII -SUO Omenajärvi 3 1kv p, 2.7. KII Anerio- j:irvi 3jp p (Erikäinen J&P); 18.5. KOD Kodisjoki 6lad I 2kv p (Lahtol, Tamminen M); 25.5. LAI Otajiirvi 30p (Alho P);7.-10.6. PAI Paimionlahti I 2kv p (useat), 20.6. PAI Paimionlahti 1ad p (Lempiäinen M), 28.6. PAI Paimionlahti 4ad ljuv m (Ylitalo M)j 26.-29.7. RAI Raisionlahti 2 lkvp (Heinonen R); 13.7. SAL Halikonlahti 4juv p (Larsson K); 6.6. nen lA (Lauen M), 18.6. PAR Nulto lA (Lawen M),25.6, PAR Lemlax Träsket 1Ä (Lindroos R), 6.7. PAR Trollön saari 1Ä (Duncker M), I 3 .7. PA R Lemlax Gästerböle lÄKunttu S,Nikkanen T, Virtaren K); 1.6. PII Puosta TURTUzuKYYI]KY I Strcptopelia turtur 4.-5.6. KOR Jurmo lp, 18.6. KOR "Huulrl<ajavr.rori" 1Ä (Piiroinen M); 24.6. PRN Telo Vzihäjärvi 1A (Larsson K); 15.6. PYH Rihtniemi 2 (SillanpiiäJ); 21.6. RAIMiekelä 1Ä(Heinonen R); 3.7. RYM Leikkistenjzirvi 1Ä (Eloranta L); 15.6.-3.7. SAL Kavilanummi lÄ (Alola M, Suoranta Utö lp (Wilström); 20.7. MIE Mynälahti Aarlahti lad p (Salonen V-V, Sillanpä J); 2.6. PAI Paimionlahti 1A (Järvinen H, Vikman R), 13.7. istui tiellä (Toola P), 22.6. PII UIIS Pyhiimaa Kulju 24ad 2 2kv p PAI Paimionlahti 1p (LempiäinenM); 8.6. PYH Rihtniemi 2N (Alho P, Komi A),23 .6.^30 (Tamminen M). J, Sillanp?iä J). 2, pesivä pari (Oksanen MUSTATIIRA Chlidonias niger TURKINKYYHKY "Muutahtavia" havaintoja. 2.-8.6. PAI Paimionlahti 1 +2kv p (useat); 29.5. RAI Raisionlahti lp (crönqvist K, Klemola H);30.5. SAL Halikonlahti ljp p (Kiviranta J, Numminen T, Salonen K, Velmala W). Steptopelia decaocto Pyhämaa Raulio lÄ (Keskitalo M, Laukkanen S, Velmala W);20.6. VEH 2Ä (Helstola i);29.5. VÄS Västanvik RÄYSK-ti. Stema caspia Harvinainen ulkosaariston lokkiluotojen p€simä1intu. Seuraavassa mukana myös jonkinverran pesimäpaikkojen ulkopuolisia havaintoja, vaikka selvimmät kiedelij ät onkin raakattu pois. Myös sis:imaan havainnot on julkaistu. 22.6. DRÄ V2inö 2 (Nordström M); loppupuoli.T. KEM Mjosund-Gu1l- .S AL P ehkussuon laita P);4.8. SAU Isometsä 1A (Karhu K);21.6. UUS Turussa noin 25 parin kanta, muualla pienempiä keskittymiä. 26.5. DRA Vänö lp (Kunttu S, Lindroos R, Ylitalo M); 22.5.-30.7. IIAL Miirynummi 2ad 2juv pesintii; 26.5. KOR Utö 2p (Klemola H), 20.21.7. KOR Utö lp (Helstola J)i 13.5. MIE K]k lÄ (Klemol aH),29.7. MIE Mietoistenlahti 2 (Lait]-liLenL)t 24.4.18.6. MYN Keskusta 1-3p (Gustafsson E, Suoranta .'7 A); PAI vista koko I ti€llä (Loivamnta P). KUNINGASKALASTAJA Alcedo atthis 5.5. MIE Mi€toister ahti uimaranta lp (Rahl@nen M); hulti-toukokuu PRN Latokartano I -2p (Grönqvist K, Nurmi JK). HARMAAPÄÄTKKA Picus canus krona 1ad (Kunttu S), 27.'7. KEM kesiin pari (Helin M, Numminen T, Velmala W);24.5. RAI Keskusta 1p (Heinonen R); 14.6.-13.7. SAL Rautatieasema 2p (Helin M, Larsson K, Oksanen P); 2.5.-28.8. TUR pareja seuraavilla paikoilla: Kupittaankenl Kunnittaiset ilrnoitetut parimiiäät: ASK l; DRA 4; HAL 1: HOU 10; KAA 10;KEM2; KIS 1; KOR 1;KUS 7;LAl4;LEM2;L[E l; MER2; MIE 3; NAA2; NAU 5; PAI2; PAR l2; PII 5; PRN 4j PYH l; RAI l; RYM 5; Sjölax 20p, poikueita (Nikkanen T); tzi-Jalavatie 3 paxia, It?iinen Pitkiikatu KOR Jurmo 1.6.-26.7. 1-3p, 21.6.- 37 I pari, Sirkkalankatu/Vuorikatu 1 pari, Urheilupuisto I pari, Koroinen 1 pari, Åvik 2 paria, Nunnavuori I pari SAU 2; SÄR 1; TAI3; TAR 1; TUR4 (+ Ruissalo); VÄS 3. 9.7. NAU Skalloglanden 2ad lpull (vzinskä V); 7.8. LAI Otajzirvi 3p (Kylihp,iä J); 13.7. PARLemlaxBuskudd 2p (Kunttu S, Nikkanen T, Virtanen K); 25.5.-15.6. PYH Rihtniemi 1-3p (vitrko); 15.6. TAI Mussalo 1N lYirtanen V); 31.7. TUR Åvik ljuv (Karhilahti E); 23.6. IIUS Liesluoto lad (Tamminen M),23.7.lruS Pyhämaa Kulju lad (Tamminen M); 20.7. VEH Ahmasvesi pari + ljuv pesintä (Rinne A&P). KALATIIRA Stema himndo Suopesio?i.20.6. MAS Karevan suo (useat). KEHfuiÄJÄ Capdmulgus eLuopaeus 7.7. DRÄ Sumanå 1Ä (Nordstuöm M); 26.5. HAL Kumio 1Ä keskellä päiviiä! (Oksanen P),31.5. HAL Angelniemi 1A (OksanenP), 23.6.-30.7. IIAL pa Salainen Haarmummi 2, pesivä (Oksanen P), 24.6. IIAL Salai- Kivikujanummi lÄ (Oksanen P), 27.6. HAL Hevonpåiiin ampumamta nen lÄ (Oksanen P); 7.7. KÄA Kuusisto radiomasto 1p (Rainio K); 9.7. KEM PIKKUTIKKA Dendrocopos minor Ilahduttavan paljon pesintåi?in viiftaavia havaintoja. 28.3. DRA Taalintehdas-Kasnäs 1p (Kunttu S); 18.5. Hal Vaisakko lA (Oksanen P); 19.1. KÄA Keskusta lk (Leveelahti S, Normaia J, Nurmi JJ), 14.7. KÄA Kuusisto lS (Gustafsson E); 12.1. KEM Labböle 1p (Nikkanen T), 19.5. KXM Sjölax 1ä varoitteli (Toola P); 12.6. Kll Riidus lp (Erikäinen J); 13.4. KUS Kaurissalo Itiijiirvi 1kÄ (SuorantaA; Hernmilä M); 20.4. MER Ruusumon kauppa lÄ 19 Koskikarasta tehtiin Perniössä poikkeuksellinen kesähavainlo. Lajin huhutaan myös pesineen alueella. (Multala V); 29.3. MIE Mynälahti I Silakkari ln p (Elovaara T, Mantere P, SalonenV-V); 30.4 .-22.'7.P \IPai mionlahti I 2p (22.7. ljuv p) (uscat); 3.3. PAR Mustfinträskct lp (Ketola K),29.3. PARG.anvik I (Kuusisto K, Saamio J), 7.4. PAR Attu Sågviken 1Ä (DunckerM), I 1.-30.4. PAR Mun kalanlahti kviken pari pesäkolon aukolla (Dunckcr M, Pettersson KO), 21.4. PAR l,cmlax Tammiluoto lp (Lindroos R), 24.29.4. PAR Lcnholmen I (-2)ptoinen ilm. kolossa (l-aurenM, Pettersson KO); 25.4. Pll liaadelma lp rummuttcli (Toola P),28.4. lll Piiktiönlahti 1 (Kärkkäincn E, Ranta J);2.5. PRN Mathildcdal 2p (Larsson K), 18.5. PRN Teijo Ruukindnne lk varoittcli (Toola P), 3.7. PRN MathildcdaL ljuv lSuoranta A):11.-26.4 PYHRihtniemi 1A(viht0), PYH Otajärvi Nuuski 1Ä (Gustat'sson E); 17.4. SAIJ Karunan kirkko 1A (Rainio K, Ylitalo M), 9.5. SAU l-aninnokla lk (Numminen T); StJO Sallittu pesirtä, poikasct liihtivät pesästä (Ilalttuncn M), SUO Laidike parj, ilm. pesintä (Halttunen M); 28.4. TAI Muntjnsilta 20 (Kuusisto K); 13.4. 1.5. TUR Fris- lp rummutti (Kunttu S, Lindroos R, Suhonen M, VirtanenK), 16 ,1 I I 5 TIIR Ruissalo ainakin 13 reviiriä (useat), 27.5. ttlR Rauvola I p (Alho P), 7.6. IlIR Pernon kartano 1n pesäI1ä (Iamminen M); 7.4. utIS Pyhämaa Bsimo 1 (Kuusisto K, Merisaari M); 21.6. Yl-A Pyhäjärvi 2ad pesintä (Oravainen J). POHJANTIKKA Picoides tridactylus Ei havaintoja huhtikuun alun jälkeen. KANGASKIURU l,ullula arborea Lajista on julkaistu kattava kalsaus Ukulissa 1/92. L6. ASKLouhisaari lÅ;30.4. DRA Ölmos 1Ä (Kuusela A, Kuusista K); 8.6. HAL Haannlrmmi lÄ (Oksanen P),23.6. IIAL Kankare lÅ (Oksanen P), 25.6. flAl- Miirynummi 1A (Oksanen P); 21 .-28.4. HOU Hönsnäs 2A (Rainjo K); 3.7. KEM Helgcboda lA (Suorante,A); 9.6. Kll Tiiljtchdas 1^ ([rikäinen J); KUS yhtcissumma: 5 paria (Hemmilä M, Suoranta A, Val- kama J); 17.8. LAI Varhokylä 2ad 2juv (Karhu K); MAS yhteissumma: 3 1 paria (SuorantaA, ValkamaJ);MYN pari (Valkama J); NOU yhteissum- ma: 6 paria (Valkama .l); 7.5. PAI Tuuvala lp (Valkaoa J), 12.5. PAI Valkojannummi 2 reviiriä ..(Laine P&RV):29.1. PAR Granvik2A (Kuusisto K, Saamjo J), PAR muualta 2 påria (Valkama J); I .4. PII Harvaluoto 1p (Toola P);20.4. PRN Teijo Ruu kinrinne lp (Loivaranta P), 3-5. PRN Mathildedal MeriRuukki 1A (Gustalsson E); 26.3. PYH 3k peimäpaikoilla (Virtanen I l); 30.3. RAI Kcrt tula 1Ä (Hcinonen R), RAI muualla 2 reviiriä, I varm. pesintä (Valkama J); SAU 3 paria O{ummincn T, Valkama J);UUS yhtcissumma: 7 paria (Päivärinta H. Valkama J); VEH 2 paria (Valkama J). TÖRMÄPAÄsKY Riparia riparia Kaikki törmäpääsky-koloniat olisi j a ne olisi syytä ilmoittaa paikalliseen luonnonsLroje- pyrittävä suoj aamaan luyhdistykseen. 14.7. DRA kolonia, n.107 koloa : E (Aurcla A); kesä-heiniikuu HAL Salaincn Kivikujanummi kolonia, n.10 koloa (Oksanen P); 9.6. KII Hepokroppa kolonia, 30 koloa , 9.6. KII Ristinummi kolonia,,14 koloa; 28.5. LAI Kaatopaikan hiekkakuopat kolonia. l8 koloa (Hemmilä M). 10.8. LAI Pirttikylä kolonia, 5 koloa (Kylänpää J); Pai Valkojannummi koko kesän kolonia, n.100exr (Laine P); 18.5. PAR Prostvik kolonia (Ketola K), 8.- PÄHKINÄHAKKI Nucifraga caryocatactes Saaristossa harvalukuinen. muualla pari yksittäistä havaintoa. Palautcttujen havaintojen perustcclla vaikca ar- vioida kantaa. 10.-12.7. IIAL Kantare 2p (ln?) ilm. pesintä, ahdistelivat huuhkajaa (Oksanen P); 13. l.-4.8. HOll havaintoja sejtsemältä paikalta, ei pesint?iän viittaavia (Rainio K, Ylitalo M); 4.8. 13.7. PAR Lemlax Storskogen Sandmo kolonia, 129 koloa, joista väh. 24 asultu, 8.-9.7. n.5()ad l7pull; Pll Har- INI Kolko 1ä (Tarponen E); valuoto Huhmari kolonia, 5-10 paria (Piiroinen M); 28.7. PRN Pyölintoski kolonia, n.50e>cr (Ahola M), 28.7. PRN Laukka kolonia, n.40e)c\ (Aho- PEUKALOINEN 31.5. PRN Kisakallio 1 (Klemola H). Klemola H); 5.7. StIO Piiparinkorpi 1Ä (Erikäinen J). VIII'ASIRKKAI,INI'IJ Locustclla fluviatilis 6 laulavaa koirasta on alle -80-luvun loppupuolen keskiarvon. 15.-21.6. MIE Koeasema 2Ä (Klemola H, Salonen V-V, Sillanpää J, Wcssman J); 12.6.-3.7. NAU Käldin ee lÄ (Normaia J, Vänskä V); 17.6.3.7. NOU Vålpperi 1Ä (Fleinonen R, Ylitalo M); 17.6. RAI Kukonpää 1Ä (Klemola H);24.6. SAL Lope tJskelanjokivarsi 1Ä (Oksanen P). Tro glod"vtes troglod],tes Pesivä kanta ilmeisesti huomattavasti PENSASSIITKI'A.LINTU kolonia, 15-20 pcsää (Loiva R, Nikkanen T). suurempi kuin mitä ilmoitcttujcn rcviiricn määrä antaa ymmärtää. 4.5. HAL Kankarc 1Ä (Oksancn P), 18.-19.5. HAL Vaisakto lÄ (Ok sanen P);4.6. HOU Hönsnäs I Ä (Rai Locustela naevia Vuonna 1990 ilmoitettiinennätykselliset T0laulajaa, tåinä vuonnavain alle puolet, 31 koirasta. KOSKIKARA Cinclus cinclus nio K); 28.5. KEM Linnamäs 2Ä Lindroos R, Virtanen K); 6.6. KAA Kuusistonlahri 1Ä (Rainio K), 27.7. KAA Rauvolanlahti 1A (Multala V); 23.24.6. KII -SUO Omcnajärvi lÄ (Erikäinen J&P),23.6. KII Kko lÄ (Drikäinen J&P); 3 1.5. MUU Yltjärvi ]a M); 19.5. VEH Hicklakuoppa 5.5.-E.8. PRN Latokartano P, ? lp{Alho Karhu K, Klemola H). KIJHANKnITTÄJÄ Oriolus oriolus 18.6. KOR Utö 1p (Wilström); 9.6. PYH Nihtiö lk p (Virtanen ll): 1.6. SAL Halikonlahti l Sl'l (Numminen T). (MultalaV);22.6. KII Varesj oen kuru 1A (Firikäinen J&P);22.5. LOI Pappinen Isol?ihde 3Ä (LampolahtiJ); 8.13.7. PARLemlax Seppäläskogen 1Ä (Kunttu S, Nikkancn T, Virtancn K); 14.7. PII Yltöincn Kärmekallio 1Ä (Piiroincn M); 19.7.-4.8. PYH Rihtniemi lÄ, varoitteli myös (A1ho P, 27.5. DRA Vänö 1Ä (Kunttu S, 1Ä (Suni R, Toola P); 2.6. PAI Puhdistamot lÄ (Kcrola K), 4.-25.6. PAI Vista 1Ä (Numminen T), 7.6. PAI Askala 2Ä (Ylitalo M), 9.6. PAI Paimionlahti 1Ä (Ylitalo M), 15.6.'15.8. PAI Prcitilä 2 pcsintä (Laine P); 12.7. Pähkinähakin pieni pesimäkanta painottuu Houtskarin, Korppoon, Perniön ia lniön alueelle. Varsinkin Houtskarissa laji on paikoin jopa yleinen. PAR Lemlax Innerholm 1A (Kunttu P, Kuntlu S); 7.6. PII Raadelma Kuusjstonsalmi 1Ä (Ylitalo M),..9.6. PII I{aadelma Kartanon ranta lA (Toola P); PRN Pohjanjärvi 1Ä (Ahola M); 8.7. I{1lS Mcrttelä 1Ä (Heinonen R); 30.5. 24.6. SAL Isokyliinhautausmaa 1Ä (Oksanen l'),6.-8.6. SAL Lope lJskclanjoki 1Ä (Oksancn P-), 31.5.11.7. SAL Vcitakkala yhl. 5A (Ahola M, Larsson K, Lehlo lle, Oksanen P); 8.6.-4.7. SUO Laidike I Ä (l Ialttunen M), 12.6. SUO AneriojäNi t^ (Erikäinen J), 13.6.-4.7. SUO Taipale 1Ä (Erikäiren J); I 1. 15.7. TAR Killala 1Ä (useat); 28.5. TUR Rauvola poh- jukka 2Ä (Kcrola K), 9.-20.7. TUR Åvik 1Ä (uscat). VIITAKERTTTINEN b.*a 'A-.-*,J; Acroccphalus dumelorum 28 koiraan voimin eij aiåty paljoavuoden 1 990 cnnätysmiiiirästä. 17.6. KAA Rauhanlinna 1Ä (Ylita- M); 10.6.-3.7. KII Kl<o lA (ErikäiJÄ), I 1.6. KII Hirvelä 1Ä (Erikäinen J), 11.6. KII Myllymäki 1Ä (F.rilo nen 21 käincn J), 12.6. KII Pirilä 2Ä (trikäincn J); 13.6. LAI Vcsilaitos 1Ä (Kuusisto K); I 5.-21 .6. MIE Koeasema 1A lÄ (useat); 12. 25.6. NAU Käldingc (Normaja J, Vänskä V); 31.5. PAI Paimionlahti 1A (Grtinqvisr K.), 25.30.6. I'AI Puhdjsram{rt 1Ä (IIelin M, Numminen T),25.-26.6. PAI Vähäjo- ki 1Ä (Numminen l ), 4.-5.7. l'AI Kriivari lÄ (velmala W);2. 8.6.I'YH Rihtnlcmi kylå 1Ä (Alho P, Komi J, Sillanpää J); 6.-7.6. SAl. Veitakkala 1Ä (Ahola M), 8.6. S^L Isokylä Aso lanjoki lÄ (Oksanen P); 12.6. SUO Laidikc 1Ä (llalttunen M); 9.-10.6. TUR Famos 2Ä (Vifiancn V), 11.6. lÄ mionlahti 0,iumminen T), 25.6. PAMsta2^ (Nun)minen l ); 8.-1 8.6. PAR Sydänperäviken lÄ (lirola I', Piha J); 11.5. PII l'iikkiönlahri 1A (Klemola I I), 9.6. PII Raadelman kartano l^ ( l oola P);2.-16.6. PRN Poh janjärvi 3Ä (Ahola M), 7.6. PRN valtion villavarasto 1A (Ahola M), I6.6. PRN Korjärvi 2Ä (Ahola M); 9.6. PYH Rihtniemi Kukola 1Ä (vihko), l. l5.8. PYH Rihtniemitornin ympä Tammincn M), 10.6. TURFarmos lÅ (Virtanen V), 16. 21.6. TURRaisionjoki Jalosraja 2Å lKctola K, Wessman J);26.5.-15.6. UUS Vekara 1A (Heinonen R, Lempjäincn M, Päivärintatl. Virtancn R). 21.6. UUS Pyha maa Kursila 2Å (Keskitalo M. Laukkanen S. Velmala W).21.6. UUS Pyhämaa Raulio 1Ä (Keskitalo M, Laukkancn S, Velmala W), 27.7. Ill,rS Esi- mo 1Å (Klemola H). ldänuunilintu pesi vuonna 1991 tieltäväsli ensimmäiden kerran TLY:n alueella. TIJR^rtukainen Raisionioki 1A (Tar- ll), 16.-20.6. TtJRPansio Shell lÄ (Klemola i I, Tamminen M); 15.6. ponen Li tJS Vekara 2Ä (Lempiäinen M, Päi värintaH. Vinanen R), 20. 21.6. IJIJS Kursila lÄ (Klcmola H), 20.-21.6. UtJS Lyökin th. I Ä (Klemola H),20. 21.6. UUS Karhu 1A (Klemola H), 21 .6. tJ tJS Pyhämaa Raulio 1A (Keskitalo M, l,auklanen S, Velmala W), 27.7. UUS Esimo lÄ (Klemola H). I,IJIITAKER'I-TTINEN Acroccphalus palustris Havaintojcn palauttamiscn puutteen takia jäi luhtakerttuscn yksilömäärä vain 72:een, alkaako laji olla.jo niin ylcinen, ettci havainloja viitsitä 9 pa lauttaa (vrt. satakjeli)? I-aii pesineeio saariston saarillakin (Junno, Utö). E HAL Vaisakko 1Ä loksancn P); 3.7. HoU Näsby 1Ä (Rainio K); 13.7. INI Norby 1Ä (Tarponen E); 28.5. KAA Vaamiemi LSA 1A (Ke9 6. tola K), l8.7.alkaen KAA Rauvolanlahli pari ilm. pcsivät (Multala V); 11.6.-3.7. KII Rckijoki lA (Erikäinen J&P), 22.6. KII Ylräkylä 2Ä (Erikäinen J&P),24.6. KII -StJO Omenajiirvi 1^ (Erjkäinen J);20.6. 2.7. KOR Jurmo yht. 6Ä, 25.6. KOR Sundskär 1Ä + 1, pari? (Helstola J), 27.6. KOR utö 1Ä&ln +2Ä (Hclstola J),20.7. KoR utö 4Ä (llelstola J.); 21.6. KUS Laupuncn Kaunismäki 1A (Suoranta A), 2 1.6. KllS Pihlavakarinaukko 2A (Suoranta A), 29.6. 7.7. KUS LauPu sensalmi 1Ä (Suoranta A); 11.6. LIE Nautclan koski 1Ä (Ketola K);28.5. MIE Mynälahti 1Ä (Salonen.R&VV), 8.-17.6. Mlii Koeasema 4A (Kirjonen J, Numminen T, Sillanpiiä J); 1,1.-25.6. NAIJ Käldingc 3A (Normaja J, Vänskä V), 18.6. NAU Glttja 1A (Normaja J, Vänskä V); 9.6. PAI I'ai22 ristö 2ad I 1kv p (Klemola Il),20.6. PYH 3Ä (Alho P, Klemola l:l);8.6. RAI Raisionlahti 1Ä (Klemola HI 31.5. 17.6. SAL Halikonlahri 1A (Ahola M, Lehto IIe, Numminen T, Virtanen V), 16.6. SAL Veitakkala 1Ä (Anola M),23.-24.6. SAL Isokylä lÄ (oksanen P); 12.6. SUo Kitula 1Ä (tsrikäinenJ), 13.-21.6. SUO l.aidike 1Ä (Erikäinen J, Halttunen M), kuin 12.6.) 24.6. SUO Kitula 1Ä (e (Edkäincn l); 29.6. SÄR Kiviniemi 1Ä (Loivaranta P); 30.5.-17.6. TUR Pansio 1Ä (Ketola K, Nordström M), 2.-10.6. TUR Oriketo 2Ä (Vatanen V), 3.6. TUR Ruissalo Kasviticteelli S ). 8.- I6.ö. aKlemola Il. nen puutarha 1Ä ( Säll) lä TtlR Pansio Shcll lA RYTIKER'I'IT'NEN Acrocephalus sciryaceus Sisämaan havainnot kerätäiin. Rehe- vimmillä ruovikkojärvillä muutamia keskittvmiä. StlO Laihike 1Ä (Halttunen M), SUO Arpalahti 3Ä (Flalttunen M), SUO Saliitlu 2Å (Halttunen M). RASTASKERTTIINHN Acroccphalus arundinaceus Kanta pysynyt ennallaan, sä:innöllisin csiintymispaikka Pamisten makcavesiallas. 8.6. MIE Aarlahti 2Å (Kirjonen J), 16.6. MIE Silaktari lÄ (Alho P); 26 5 -l3 7 PAT Paimionlahti 1Äfuscat)j 16.5.-9.7. PAR Makeavesiallas viihintii?in 4 reviidä (useat); 16.6. TAI Kolkaraukko lÄ (Sillanp?iä J); 16.6. maa T, Sillanpä J); 11.6. RYM tui- aistenjåirvi lk p (Eloranta A); lA 21.6. (Halttunen M); 17.6. YLÄ n.lkm ennen kk:ä Turusta 1Ä SUO Sallittu (Tammi J). TUR Piispankatu I lN (Alho P, Komi J, Sillanpiiå J); 10.8. TUR Hirvensalo Slalom lad 2pull p (Alho P, Normaja J). Rihtniemi 2kv k A (Lind- TIKLI Carduelis carduelis holm H). jo venattain yleinen Tuja ympfisktmaissa, kiirsii il- Alkaa olla KULTARINTA Hippolais icte.ina Eipä palauteta täst:ik:izin lajista liiem- MUSTALEPPÄLINTU russa mälti havaintoja! 1.-7.6. ASK Louhisaar€n puisto 2A (Ketola K); 3.6. llAL Kylä Vesitor- Phoenicurus ochruros 15.6. UUS Vekara lk Ä (Lempiäinen M, Päiviirinta H, Virtanen R). moittelun puutteesta. ni.mäki lÄ (Oksanen P), elokuu HAL Miirynummi sairaala piha lA (Oksanen P); 9.6. HOU Rostmanskär 1A (Rainio K); 7.6.-7.7. KÄA Littoinen telvcystalo 1Ä (Ketola K);20.6. KOR Jurm; 1Ä,6.7. KoRUtö lÄ (Larsson K); 26.7. LAI Palttilanholma 2ä kantoivat iuokaa (Kyliinpäli J); I1.6. LIE Nautelankoski 2 luult. pari (Ketola K); 9.7. MER Riitonp:iä Merilä 1A (MultalaV); 8.6. MIEAaxlahti 1 (KirjonenJ);2.6. PAR Sydmo lA (Lauren PAR Lemlax BrattnäsviM)rn -13.7. ken 1A (Kunttu S, NikkanenT, Virtanen K); 19.5. PII Hirsund 1A (Piiroinen M), 29,5. PII Keskustå hautausmaa 1Ä (PiiroinenM);2.6. PYHRihl niemi 1Ä (Alho P);20.5. RAI Kuloi- SATAKIELI Luscinia luscinia l-hteensä288 laulavaa koirasta ilmoitettiin. Tämä ei kuitenkaan anna likimaistakaan arviota todellisesta kannasta. Kunrittaiset ilmoitetutparimärdl'. DRA 47 (Viinö 40); HAL 16; HOU 2; KAA 12; KEM 3; KII 16; KOR 4; KUS 19; LlE4: MER 1; MIE 8: NAA 2; NAU 11;PAI 13; PAR 11; PII l0; PRN 10; PYH 4; RAI 2; RYM l0; SAL 6; SUO 6; SÄR 14: TAI T; TUR 39; lruS 3; vEH 1; VÄS 7. Tunnollisina ilmoittaj ina ansaitsevat tulla mai- nituksi: Erikäinen J, Gustafsson E, Kunttu S, Larsson K, Lindroos R. KAA I0 paria koko kunnan alueel- la. heinäkuu KÄA Hovirinta kirkko 2ad 4pull (Multala v), 12.7. KAA Keskusta lad 3juv (Toola P); 4.5. KUS Grönvik 3p (Suoranta A); 28.7. MIE Mynälahti 2ad p (Salonen V-V, Velmala W): 22.7. NAA Luolalanjzirvi 1ä (Lin&oos R, Suhonen M, VirtanenM); 7.7. PARLemlaxTdsket2ad (Kunttu S), 9.7. PAR Lemlax Kuitia 2ad (Lindroos R); 29.5. PII Keskusta hautausmaa 1Ä (Piiroinen M),29.6. PU RaiYonmåiki 1ad 3jnv (Toola P), 3.7. PII Raadelma liuv (Toola P); 18.6. SAL Rautatieasema son E), 22.7.-12.8. I (Gustafs- SAL Halikonlahti 1-12p (useat). Loivaranta P, Oksanen P, Piioinen M, Suoranta A, W€ssman Jja Vzinskä URPIAINEN Carduelis fl ammea H'.vä pesintiihavainto: 28.5. PYH tuhtniemi 2ad 5pu1l, pesintä (Alho P); 13.7. TUR Åvik Texx (Alho P). PIKI(IJVARPUNEN ISOKÄPYLINTU Passer montanus Ei ainuttakaan pesimähavaintoa ilmoi- Loxia p).tyopsittacus KIRJOKERTTU Sylvia nisoria tc1ti. 21.7. KOR Utö 2m, tippuivat p ainoastaan se, että kesäIlä ei m2intymetsissä ! Saaristossa harva kanta, Viinössä suuosa koko TLY:n alueen kannasta. 28.-29.5. DRA V,inö 7p (Kunttu S, (Helstola J); 26.7. LAI Valkojzirven saha 1 pesint2i (Kylänpitä J),26.'7. LAI Palttila kartano 2p; 13.7. SAL Lindroos R, Virtanen K), 2.6. DRA Vänö lk rakensi pesziå (Nordstöm I\0,7.7. DRA V?inö 1k (Nordström M); 6.6. KAA Kuusisto kartano lk Keskusta lp (Larsson K). nen 1Ä (Päiväinta H); 29.5. SAU Ampola 1Ä (NumminenT);9.6. TIIR Kiirs?lmäen hiekkakuopat 1A (Virtanen V),28.6. TUR Hurtinkatu 1A (AurelaA); 10.6. UtlS LokalahtiNiit tuluodonkari 1A (Päivåidnta H). rin tappeli pikl:ulepinkäisen kanssa (Gustafsson E); 8.6. KOR Jurmo 1k p. JÄRRIPEIPPO Fringilla montifringilla Jurmon linnut myös vaxoittelivat, joten on mahdollista, että ne pesivät saarella. IDÄNUUNILINTU Phylloscopus trochiloides 9.6. NOU Leijankorpi 1A (Ketola K); 1.6.-19.7. PYH Rihtniemi pesintä, 8.6. 2Ä, joista toinen ilmeisesti vielä muutolla (Alho P, Klemola H, Sillanpää J). KOR Jurmo koko kesiin I pari;23.6. MAS Karevansuo lk (Tamminen M); 8.6. PYH Rihtniemi 1kÄ+ lnp(Alho P); 10.-20.6. RYM Koisaari lk A Palautetuista havainnoi sta käy ilmi retkeillä 21.4. HOU Hönsnäs I pari (Rainio K); 7.4. KXM Galtarby I (Rainio K); 12.5. KUS Kaurissalo Itäjiixvi 1 pari (Suoranta A). POHJANSIRKKU Emberiza rustica Pohj ansirkkuj a saattaa pesiä paljon enemmän TLY:nkin alueella kuin mitii luullaan. Kiasii samasta ongelmasta kuin iduli ja pikkusieppo. 15.5. ALA Loh€nsuo 1Ä (Lampo' lahti J); 18.6. MAR Orhijoennhka 1Ä (Gustafsson E, Salminen P); 15.6. Ä (Karhu K). lruS Vekara lp (Lempiäinen M, Päivfinta H, Virtanen R); 26.5. YLA Vaskijåtrvi Kajavapuro 1Ä (Musta- NOKKAVARPUNEN kallio P), 8.7. YLA Vaskijiirvi Valastenpuro lentopoil-ue (Mustakallio P). (Wessman J); 7.7. YLA Savojåryi lk PIKKUSIEPPO Ficedula parra Sekä pikkusiepon ett?l idiinuunilinnun pesimåpaikoilla liikutaan vfiiin taava. kesiikuukausina. 3.6. HOU Stora Ljusskåir lp (Rainio K); 1.6. PYH Rihtniemi l2kvkÄ, mahd. muutolla (Santamaa M, Santa- 27.-28.6. KOR Utö 1 (Helstola J), 1.7.-18.8. KOR Jurmo miinnikkö 12p;9.-18.7. PARLielax 1p (Kunttu S, Nikkanen T, Virtanen K); 8.6. PYH Coccolhmustes coccothraustes Turun havainto ainoa pesintään Yiit- Kirj allisuus r Alho, P 1988: Lintukesä 1987 Varsinais-Suomessa. Ukuli, 19 :2:4-7. Piha, J 1991: Kesiikatsaus 1989 ja 1990 . Uknli 22t2t20-37 . å å å ::. Jurmon lrylän saariston a,t pesimälinnusto 1993 Jurmon kyl:i.n alueeseen kuuluva saaristoalue koostuu noin 60:stä yli puolen hehtaarin luodosta ja lukuisis- Mika Miettinen man menetelm?in mukaisesti. Näin saåtiin tuloksiin mukaan sekä aikaisimmat että myöhäisimmät pesimä1a- jit. ta pienemmistä luodoista. Alueella tehtiin saaristolintulaskenta pesimäkaudella 1993 Saadstomeren puistoryhm?intoimesta. Noin 100 kmr:n laajuiseen laskenta-alueeseen kuuluu 5 1 luotoa, joiden keskim äiiräinen pintaala on 2.7 hehtaaria koon vaihdellessa 0.2 hehtaarin Kalkörenistä 8.7 hehtaa- rin Stora örskäriin. Tutkituista luodoista kahdeksan on ns. ören-bT- pin hiekka- ja somerikkoluotoja ja loput kallioluotoja, joissa esiintyy vfiäsessä mii?irin kivikkoa ja somerikkoa. Tutkimussaarten pesimälinnusto laskettiin kolmen laskentakerran puitteissa 11.5. -3.7.1993 Koskimiehen ja Väisäsen (1990) suositta24 SääoIot Jurmon kylän saaristo on haahkan valtakuntaa; vuonna 1 993 85 % kaikista pesivistä pareista oli haahkoja. Hiekka- ja somerikko- luodoilla lajisto on monipuo- lisempaa ja paritiheydet suurempia kuin alueella vallitsevana esiintyvillä kallioluodoilla. Huhtikuun loppu ja toukokuu olivat tava[omaista huomattavasti lämpimämmät, joten aikaisten lajien pesinnih aloih.ts tapahtui varhaisessa vaiheessa. Laskentojen aloitus 1 1.5. osui juuri oikeaan aikaan, sillä merihanhien haudonta oli silloin lopuillaan ja n. 90 % haahkoista hautoi jo tuolloin. Ensimmäiset havaitut sorsalintujen poikueet vesillä olivat: haahka 13.5.. merihanhi 15.5., sinisorsa 17.5. Myös lokkilintuj en pesinuiedis- tyi tavallista nopeammin toukoklrussa; T:im:in melko suppean vertailualu- ensimmäinen kuoriutunut harmaalokin poikue löytyi 14.5. Toukokuun lopulla säolosuhteen huononivat selvästi j a voimakkaat pohjoisen puoleiset ilmavirtaukset pitivät sätin viileänä. Kesåikuu oli tavanomaista viileåimpi, mutta tuulet olivat vain ajoittain voimakkaita, joten laskeruEt kesäkuussa ja heinäkuun alussa onnis- een laskentatuloksien perusteellavo! daar todeta, ettii pesimiikantaansa ovat tuivat hyvin. ki, ruokki ja riskilä. Kahden jälkim- 1 Kaikkiaan tutkimusluodoilla pesi n. 5660 saadstolintuparia ja 28 lajia. Keskimärin yhdellä luodollapesi 7.4 lajia. Hiekka- ja somerikkoluodoilla keskimääräinen lajiluku oli I 1.4, kallioluodoilla 7.0. Tosin hiekka- ja somerikkoluotojen keskikoko (3.7 ha) oli jonkin verran suurempi kuin kalli- oluotojen (2.5 ha). Saaristolintujer yhteenlaskettu p€simätiheys "ören"luodoilta oli 75 paria ja kallioluodoilla 31 pada hehtaarilla. Korostuneesti hiekka- ja somerik- koluotoja suosivia lajeja olivat valkopo skihanhi, ri stisors a,tyll i, ja kiuru. Selkeästi kallioluotoja suosivat medharhi, sinisorsa, merikihu, ruokki, ris- kilä, luoto- ja niittykirvinen. Alueen merkittävin lintuluoto oli Skalmörenjossa pesi l8 lajia ja yhteensä 126 lintuparia. Haalkan mnsauden ja useimpien muiden lajien niukkuuden l.uoksi alueen pesimälinnuston monimuotoisuus eli diversiteetti oli parimäåir:i?in n?ihden suhteellisen alhainen. Linnustossa tapahtuneet muutokset Jurmon kylän saadstossa tehtiin saaxisto lintulaskentoj a vuo sina 1975- 77 ja 1919 (Vänskä 1977, 1979). Vuonna 1979 laskennat tehtiin vain tiirkeimmillä lintuluodoilla. Tähän vertailuun on otettu mukaan ne 12 luotoa, otka on laskettu kaikkina kolj mena laskentajaksona. N:imä luodot ovat (viihennyst?i vuodesta 1979). Selkeästi vähentyneitä lajejaovat selkälok- m:iisen osalta nämä saaret eivät ole h)"r'ä vertailualue, mutta laajemman vertailualueen (vuosilta 1975-77 ja Pesimåilinnusto 1993 punajalkaviklo, lapintiira lis?irmeet kyhmyjoutsen, valkoposki- hanli, ristisorsa, tukkasotka, haahka, kahlaaj at j ossain miifin (etenkin ruodesta 1979), kalaloklij a harnaalokki Skalmören,Estrevlarna, Örnsarstenen, Sanden, Stora Örskiir, Lilla Örskir, Örskärs ören, Stora Rödskiir, Lilla Rödskär, Stora Lekattskzil, Klovaskär ja Ivarsharu (Taulukko 2.). 993) puitteissa vfi eDnys on selkeäs- ti havaittavissa. Muiden lajien pesimZikarnassa ei voida selkeästi havaita tapahtuneen merkittävää muutosta vertailualueella. Sorsalinnut Haahkan valta-asema pesimälintuna tällä alueella on vårsin selkeä; 81 % kaikista pesivistä pareista o1i haahkoja rrrosina 1975-77 ja peräti 85 r/o monna 1993. Vuoden 1993 n.4800 pesiviin parin kanta 51 luodolla merkitsee liihes sataa paria luotoa kohti. Jokaisella tutkitulla luodolla pesi ainakin joitakin pareja. Pesimåtiheys alueella on todenn:iköisesti Suomen saaristoalueiden suurimpia (v(. Hilden & Hario 1993). Alueen suurin haahlayhdyskunta on ollut tutkimus- myioutsen pesii keskimtifi n pienemmillä luodoilla kuin merihanhi. Merihsnhen osalta kannan kasvua on myös tapahtunut, vaikka se ei näyk:iiin vertailuaineistossa. Pesim?ikannan kasru on ollut selvästi hitaåmpaa kuin kybmyjoutsenella. Alueen rauhallisuus suosii tiitii pesimäaikana hy- vin arkaa lajia. Valkoposkihanhi on alueelle uusi pesimälaji vuodesta 1992 låihtien. Muutaman woden sisäIlä pesimäkanta saattaa edelleen kasvaa. Laskentaaikana alueella liiktui toistakytumentii pesimätöntii yksilöä. Ristisorsa on pesin)4 vakioluodoil- la tutkimusjakson aikana: lajin pesimäpaikkavaatimuks€t ja t€rritoriaalisuus rajoittavat pesimäkannan kasrrra alueella, vaikka pesintämen- Taulukko 1. Saaristolintuien parimäärät Jurmon tutkimusalueen luodoilla vuonna 1993. Parimäärät ovat erikseen hiekka- ia somerikkoluodoilta (hiekka) ia kallioluodoilta (kallio) sekä yhteensä koko laskentaalueelta. (n=tutkitiuien luotojen lu- kumäärä) hiekl€ n=8 Clg oto jakson aikana Skalmörenillä: 1975 Bra leu 294paia,1979 4S2pariaja 1993 604 Tad tad paria. Kasvu on ollut siten nopeinta Ana pla 1970-luvun jälkipuoliskolla. Kun ai- n=51 7 10 2 2 6 11 17 13 2 1 7 5 1837 1t 2911 Hae aFt Cha hia 15 22 37 6 2 6 11 Tri tot Are int St€ cus 14 25 Lar can Lår arg 50 63 75 tus Lar mär Ste aea 7 9 t6 66 53 194 Ayt ful rimman haahkayhdyskurnan. Suurin ti etoon tul lut haalkayhdyskunta Suomessa on ollut Söderskiirin Jussinkarilla (1984 657 paria, Hilden & Hario 1993). Myös muut alueen hiekka- ja somerikkoluodot ovat tiheitii yhdyskuntasaaria; koko alueen suwin pesätiheys oli Omsarstenillä (130 pes?iiv ha). Toisen pesimätihentym:in muodostaa Jurmon eteläisen Skitgaxde- Som mol 1 I 1 3 L-ar Alctor on, ettli Jurmon pääsaarclla pesii var- cep sry sin viihän haahkoja, v. 1993 ehkä vain Ant pra 20-30 paria. yht. n=43 5 2 20 4808 van laheisellå pikl:uluodolla pesi vielä 74 paliav.1993, muodostaa Skalmören nykyisin ehkä Suomen suu- nin kallioluodot. Merkille kallio Ant pet Mot alb Oen oen KyhEyjoutsenen pesimäkannan kås!'u tutkimusalueella on ollut voimakasta kuten useimmilla muillakin Cör nix saaristoalueilla. Soveliailla luodoilla pesii nykyisinjopa kolme paria. Kyh- ffi I 91 10 124 pantavaa I 125 154 4 4 12 12 10 17 40 15 15 4 1 I 2 15 5 10 9 I 6 4 12 39 25 lä on varsin huono (1992 ei yhtäiin lentopoikasta); munat j a poikaset joutuivat luodolla yli 60 parin voimin Ristisorsa on pesinyt vakioluodoil- la tutkimusjakson aikana; lajin pesimäpaikkavaatimukset ja territodaalisuus rajoittavat pesimäkannan kasvua alueella, vaikka pesintämenestys on hyvä. pesivien harmaalokkien ruuaksi. Jurmon pääsaari on piikkasiiven poikastuoton kaDnalta tärkeä, sillä sielläpesii vuosittain 20-30 paria. Isokoskelo on alueella vahalukuincn pesimälaji, j onla hyvin kätkössä Keskikesäl1äpesimättömiäyksilöitai oleskelee Jurmon mrlnoilla runsaas- ti. sijaitsevista pesistä jää tosin osa Sinisorså on alueella haNalukuinen pesijä ia lapasorsaa ei oltu tavat- havaitsematta. tu tutkimusluodoilla pesiv:inä Kahlaajat Tukkasotka pesii alueclla vain harvoilla luodoilla, ylccnsä tii- Meriharakalla näyttiiä olleen jon- rayhdyskuntien yhteydessä. Laj ille on tyypillistä pesimäkannan voimakkaat vuosittaiset vaihtelut, joten kasvu ei välttämättä ole pySkal- Taulukko2, Saaristolintujen pesivien parien määrät vertailualueella vuosina 1975-77, 1979 ia 1993. C)g olo 1 Ans ans Brå leu 4 Tad tad Ana pla Ana cly Ayr tul Som mol 3 1 1 6 1260 2 2077 5 Melfus 5 5 7 3 2 Hee ost '14 Cha hia Tri tot Are int Ste cus 6 4 12 3 2 Lar cån 43 27 115 43 92 10 19 107 LÄr 14 alg Lar {us Lår mar Ste hir Ste aea Alctor cep 9ry Ant prå Ant pet Mot alb Oen oen Cor nix 26 2 2 1 I 11 5 2 5 8 3 2 mutta vähälukuisempana; alueen kuitenlin selvästi korkeampi kuin luodoilla ei ollut kolmea paria suurempia keskittymiä vuonna 1993, mutta se pesi 38 luodolla eli toiseksi yleisimpänå lajina. Punajalkåviklon v:ihäinen kanta 2 4 7 ',] 2501 osalta on mielenkiin- pussa. Alueen nykyinen pesimäkanta donneet. 1993 7 3 Merilokin toista isompien yhdyskuntien hajoaminen vuosicn 19'1 5-'7'7 jälkeen. Nykyis in merilokki pesii yleisempänä alueen luodo illa, laskentakaudcn alussa. Karikukon pesimäkannan kasvu on ollut tasaisen hidastaja se on nykyisin saman suuruinen kuin meriharakan kanta tällä alueella. Tylli on pit:inyt pintansa hiekka- j a somerikkoluodoilla ja kanta on jopa kasvanut- Sen sijaan kallioluodoilla pesivät yksittäisparit ovat lähes ka- mörenillä, mutta oikukkaasti. Esim. vuonna 1992 luodolla oli viisi pesää, 1993 ei yhtä:in. Pesintämenestys tiiäl- 197s-77 1979 lakin eteläatuikolla (wt. Hilden & kinlainen aallonpohj a 1970lur.un loon syvää. on pesin)'t yleensä harvoilla yhdyskuntaluodoilla, joilla harmaalokki on nykyisin varsin runsas ja selkälokki pienenä vähemmistönä. Selkälokin vähentyminen on ollut siten samaa Iuokkaa kuin muualHario 1993) tätä nrotta aikaisempina laskentajaksoina. Pilkkasiipi ei ole vaikuttanut selkälokin kannan jyrkkään alamäkeen. Selkilokin nykyinen pesim:ikanta on kymmenesosa l970Jul.un puolivälin kannasta. Selkälokki on pesinyt on kasvanut ja on nykyisin saman suuruinen tyllin kanssa. l97Oluvun lopun aallonpohja näkyy myös näillä kahdella lajilla. Kahlaajien määrä on kallioluodoilla eteläiselle Saaristomerelle tyypillisen niukka. mru<ilinnut Merikihun pesimäkanta alueella on I pysynyt melko vakaana tutkimusjak19 son aikana. Pesimäluodot näyttävät j o vaihdelleen yllätt?ivän paljon eri vuo7 sma. I8 LåpioliiraDkolonioidensijaintion 2 \aihdellul huomanavasli eri vuo:ina. 66 Kasvua lapintiiran pesimäkannassa j40 näyttää olleen T0Junrn loppupuolella t1 Lapintiira on tutkimusalueen toiseksi 17 rr.msainpesimälaji, mutta senlin osuus kaikista pesivistä pareista on vain 3.5 too %. Skalmörenille vuonna 1979 il2 mestynyt kalafiirojen yhdyskunta on siftemmin kadonnut. 1 Harmaalokin pesimäkannan 4 lie\ä \ähcnlyminen vuodesta lqTg rz johtuu Lodennäköisesti lajin kan nan kasr un raloitustoimista Var ^I . inais-S uo me n a luee lla. Harmaa' loklikannan ka"vun pyqähtt minen Kalalokin pesimäkannan kasvu tutkimusluodoilla viimeisen 15 vuoden aikana on vastakkainen ilmiö etelärannikon monilla ulkosaaristoalueilla tapahtuneelle kehitykselle. Tämä johtuu ilmeisesti isompien lokkien määrien kohtuullisuudesta alueella. Naurulokki ei pesinyt laskennassa mukana olleilla luodoilla, mutta Jurmon koillispuolenNorrkläpparnaluo- doilla naurulokki on viime lr.rosina pesinyt. Ruokkilinnut Ruokki on ollut vähälukuinen alueella laskentakauden alusta låih1ien, mutta nykyisin pesim:ikanta on jo häviämisen partaalla. Riskilällä on havaittavissa sama suuntaus. Ainoa isompi yhdyskunta Kalkskärillä on huvcnnutn. 20 padsta 1979 n. kuuteen pariin 1993. Monilla luodoilla aikaisemmin pesineet yksittäisparit ovat kadonneet. Samankaltaistataantumista on havaittu muillakin eteläisillä saaristoalueilla (Hi1den & Hario 1993). Huomattavimpana slynä ruokkilintujen tappioon on nfitävä minl(in yleistyminen alueel1a. Varpuslinnut Niittykirvisen ja Luotokirvisen pesim?ikannat ovat pysyneet ilmeisesti t-.-,.,.^. b.'.,\!r'rr. . , .rj'*-o4u;u, f ;-r" ii a f l*.;-r: t' tdrrt-.'Lir..taq{fi-- ...,i.'..+,." { a ^^ t r;.r 3rr! 4...'., 1J''-^';^ "_1r^å".",- s.6,,e-1 ' -.., o r): s J"'^-'T't . ;r' 'i:'-å' i., i,..f _i?*,*''..^ ., , :'i t ''-* J.Är. '\ -'i."'1""' *.J"'n . *rJ.1.o h. .,hn'ld r t.. tr6-.'4"( ILd ( urj,1i. i å r!; (or!r! -', 'z'.: '-.'*, ri. , ,*.*.!. _.,**",_ .* / ' !\s " {^xN,da I itli -, Jurmon kylän saariston lutkimusalue 1993. mclko vakaina laskentajakson aikana. Lajit pesivät alueolla mclko usein samallakin luodolla. Västäräkki on alueella yleisin ja runsaslukuisin varpuslintu, ioka pesi j useimmil la luodoilla. Muutoksia kan nassa ei liene juuri tapahtunut. Minkki uhkana Minkin läsnäolo todettiin viidellä luodolla tutkituista 51 :stä luodostå. Lisäksi havaittiin viitteit?i minkin läs- näolosta kahdclla luodolla. Minkin saapuminen luodolle on kohtalokasta Kivitasku pesii kivikkoisilla luo- etentin ruokille ja riskilälle, sillä ne doilla, puhtaat kallioluodot eivät sille sovellu. Kanta on pysynyt melko va- pesivät kallionl(oloissa ja lohkareiden kaana. myös minkit viihlyvät. Hiekka ja Variksella on pesäpredaattorina merkitystä muiden saa stolintujen kannalta. Kanta näytlää jonkin verran kasvanecn chkä vainon vähentymisen myötä. Kannan kasvua rajoittaa sopi- vien pesäpaikkojen vfiäisyys tällä lähes puuttomalla saaristoalueella. Kiuru on alueen pesimälinnuston erikoisuus, joka pcsii hiekka- ja somerikkoluotojen niittymäisissä osissa. muodoslamisså onkaloissa, j oissa somerikkoiuodoilla minlkiä ci ole juuri tavattu, mikä johtunee sopivien onlaloiden puutteesta. Samasta syystä niillä eivät pesi myöskään ruokkilinnut. Myös useimmat lokkilinnut katoavat nopcasti saarelta minkin saapumisen myötä. Toisaalta haåhka Kirjallisuus: Hilden, O. &l-lario, M. 1993:Muuttuva Saadstolinnusto, 317 s., Forssa 1993. Koskimies. P. & Väisänen R.A. 1990: Monitoring bird populalions. Zoological Museum, Findsh Muse um ofNatural History,Univ. of Hel- sinii, 144 s. V. 1977: Jurmon alueen pesimälinnustotutkimus, Väliraportli. Vänskä, Käsikirjoitus. Vänskä, V. 1979: Öljyja saarislon pesimälinnusto, raporfti Jurmon alueen laskcnnoista. Käsikirjoitus. tuntuu pitävän yllättävän hyvin pintansa minkistä huolimatta. ilm€isesti suuren lukumäZi.ränsä j a yhtiiåikaisen pesint?insä turvin. 27 Havaintoj en ilmoittaminen TLY:n lintuhavaintoarkisto ontunnetusti laaja ja käsittää havaintoja hyvin pitkältä aikaväliltzi. Havaintomii:iriin kasvaessa päätettiin 8 0luvun lopulla Juhana Pihan aloitteesta siir- tyä arkistoinnissa tietokoneaikaan lbihu l, tl-v,tt arkisto tietokoneaikaanrukdi 3-4l88). Havaintojen talletuksesta ovat vastanneet Tuomas j a Sampo Kunttu apunaan luhana Piha. Juhana arvio artikkelissaan siirtotyön kestoksi kaksi vuotta Nlt, vuonna 1994, voidaan sanoa arkiston olevan kokonaisuudessaan ATKlla. Siirtotyö oli valtava projekti, sillä TLY:n arkistossa on pelkästäiin arkistolaj ihavaintojan.70000. Näin jåilkeenpäin voin kyllä todeta työn kannattaneen, sillä vasta n)4 voidaan arkiston tietomåiä:iä kä)ttii?i tehokkaasti h)'väksi. Keräysohjeet on julkaitu viimeksi jäsentiedotteessa 2/90. Havaintotoimik-unta on muuttanut listaa jonkin veran, joten on aiheellista julkaista uusi ja ajantasalla oleva lista. Havaintotoimikunta pyrki muutta- maan vanhoja keräysohj eita mahdol- lisimman vähiin, mutta samalla luomaan toimivan listan. E ut vanhan lista lajit ovat niin yleisiä, ettii niiden kerziäminen on osoittautunut mahdot- tomuudeksi. Ukulin katsaukset (myös muuttokatsaukset) laaditaan nyky:i.?in tietokoneen arulla, jolloin kaikki havainnot syötetäZin ATKlle. Tzimän seurauksena havaintojen ilmoittamistavat ovat muuttuneet. Lomakkeita paremmat ovat nykyäiin A4-Paperit. TLY:n havaintojenkeruualue: Seuraavien kuntien alueellatehd)'tlintuha- Askainen vainnotkedt?iiinTlY:n Awa lintuhavaintoarkistoon: DGgsiäd Halikko Rymättylä Mellilä Iniö Mietoinen Muurla Mynämiiki Suomusjärvi S:irkisalo Taivassalo Kisko Naantali Nauvo Nousiainen Tarvasjoki Turku Uusikaupunki Kodisjoki Oripiiä Valto Korppoo Koski TL Kustavi Kuusjoki Paimio Paminen Vampula Vehmaa Pemiö Pertteli Velkua Västanq:ird Laitila Piikkiö Yläne Lemu Pyhiiranta Seuraavbtå lajeista kerätään kaikki havainnot koko vuodelta alueelta: Masku Salo Sauvo Mitä havaintoia kerätään ja miten TLY:i Raisio Rusko Merimasku Kiikala koko Marttila Houtskari Kaarina Karinainen Kemiö l, ne ilmoitetaan? 1. Kaulushaikara Harmaahaikara Kattohaikara Pikkuj outsen Tundrahanhi Peltopyy Luhtakana Valkoposkihanli Sepelhanhi Ristisolsa Kyhmyhaahka (ad Lajilista Pö)tyä Lieto Loimaa Alastaro Allihaahka Haflnaasorsa Lapasotka Merikotka Maakotka fuekko Metso Luhtahuitti jp koiras) Ruisriizikkä Liejukana Isosilri Pulmussirri Kuovisirli Merisirri Jlinliikurppa Hein?ikurppa (ajalta 15.8.-15.10.) jåiltuu selruvalla sinllå Jänkäsirriäinen Lapinpöllö Rastaskerttunen Mustapyrstökuiri Punakuiri Kuningaskalastaja Kirjokerttu Harjalintu ld:inuunilintu Tundral'-urmitsa Vesipääsky Pohjantikka Pikkusieppo Pyrstötiainen Suosirli (schinzii) Pikl(usirri (kovät) Harmaapzätikl(a Kenra4la Kangaskiuru Viiksitimali Tunturikiuru Lapinkirvinen (kevät) Pzihtiniihakki Sepelrastas (kevät) Vuorihemppo Turturikyyhky Turkir/Turturikyyhky Koskikara Mustaleppälintu Tundraurp iainen Tunturipö l1ö Pensassirkkalintu Taviokuurna Hiiripö11ö Viitasirlikalintu N Varpuspöllö Lehtopöllö Vi itakertlunen Luhtakerttunen Pohj ansirkkr.t Pohj an ?ikkr.t /Kultas Piktulokki lsolokti (1.1 l-31.4.) Mustatiira (jp) Turkinkyyblry Pikkutikka PZih1dn?inakkeli KuhaDleittäj ä Pikkuvarpunen Kirjosiipikäpylintu okkavarpunen irkku Selitykset: j p:j uhlapukuinen Havainnot näistä lajeista ilmoitetaai käyttäen arkistokorttia tai vapaamuotoisesti A4-arkeilla. Lisäksi kerätään kaikki havain- not koko vuodelta sisämaasta seuråavista lajeista: Lajilista 1.S Kanadanhanhi Meriharakka Karikukko Punajalkaviklo Kyhmyjoutsen Merikihu Haahka Räyskä Merinetso Merihanhi Havainnot näistä ilmoitetaan kuten kohdan Lapintiira Merilokki Ruokki tuskilä Luotokirvinen Rytikerttunen I lajit. Mitiiiin selvää sisämaan rajaa ei ole olemassa, sillä se vaihtelee lajeittain. Tässä kohtaa kannattaå käytt?i?ijiirkeä, sillä esim. kyhmyjoutsen Ruissalossa ei ole sisämaahavis, mutta ruokki samassa paikassa taas on! 2. K€säkaudetr håvainnot Seuraavista lajeis- Heinätavi Suopöllö kerätåånkaikkipesimäaikaiset havainnot koko TLY:n alu- Mehiläishaukka lorrnapaasKYKoionråt Ruskosuohautka Sinisuohaukka Peukaloinen eelta: Tuulihaukka Ampuhaukka Nuolihaukka Lapinharakka Järdpeippo ta Lajilista 2. Kaakkuri Kuikka Merimelso Joutsen H?irkälintu Mustakurkku-uikku K an adanhadri Merihanhi Jouhisorsa Kurki Kultarinta Urpiainen Tikli (ei Turku) Tylli Ruokki Lisziksi kerätiiän tietenkin kaikl<i pesimiiaikaiset havainnot sellaisista lajeista, jotka eivät Suomen Lintuatlaksen mukaan pesi säännölliscsti TLY:n alueella, esimerkiksi alli, valkoviklo, pikkuk-uovi, mustavaris ja barv rpol lo tilhi. Kapustarinta Suokukko Liro Lokkien ja Tiirojen suopesinnät Räyskä Kesähavaintojen ilmoittamisessa karmattaa käyttiiai jåtkeä, eikå tuijottaa vain päiv:imli.åiriin. Esim. heiniikuiset merihanhikertymät merenlahdilla eivät kuulu kesåihavaintojen piiriin, vaan syysmuuftohavaintoihin. Toisaalta taas maalisL:uiset huutavat sarvipöIlöt ovat ilmoit€ttavia. Havainnot näistä lajeista ilmoitetaan kesähavaintolomakkeilla, arkistokorteilla tai vapaamuotoisesti A4-arkeilla. 3. Kevät- ja syysmuuttohsYainnot Kevät- ja syysmuuttojen ajalta kerätiilin fenologisia havaintoj a kaiki sta muuttolinnuista, esimerkiksi havainnot ensimuuttajista, pååmuutoista, keräytymisti ja viimeisistä muuttajis- la. Kevät- ja syy smuuttohavainnot il- moitoitetaan mieluiten havaintovihkomuodossa retki kerrallaan (laonologisesti), ioka on myös ilmoittajallc yleensä helpoin tapa. Myös keväV syysmuuttolomaketta voi käyttää. 4. Talvihavainnot Seuraavista lajeista kerätiiiin tal1 . 12. -n. I 5 .3 ) vain suurimmat parvet, suurimmat päiväsurnmat tai muuten mielenkiintoiset havain not: siniso$a, fasaani, kesyllryhty, käpytikka, hippiäinen, tiaiset, puukiiviaj alta (n. 5. . pijä, harakka, naakka, varis, korppi, varpunen, viherpeippo, punatulkku j a sillä esim. leutoina talvina ei kaikkia lokkihavaintoja tarvitse ilmoittaa. keltasirkku. Kaikista muista lajeista kerät?iiin periaatteessa kaikki havainnot koko TLY:n alueelta. Tosin tätä listaa ei kannata tuijottaa orjallisesti, Havainnot ilmoitetaan A4-kokoisilla papereilla. ARK-lajit ra- Lajilista ARK (1.1.1994 alkaen) Valkoselkätikka tarkrstaa ha- Jiillkuikka Lampiviklo vaiDtrot seuråa- Jiiåkuikkalaji Sepelrastas (syksy) Avosetti vista lajeista en- Pikku-uikhr Lapinuunilintu Kedkurmitsa nen niiden julkii- Mustahaikara Hein?ikurppa (ajalta 16.10.- 14.8.) Hippiäisuudlintu semist!: Taigauunilintu Kiljuhanli Rantakurvi Isokirvinen Lyhytnokkahanh Leveäpyrstökihu Virtavästitiikki Sepelhanhi hrota-rotu Tunhrikihu Kyhmyhaahka (ei jp ad k) Isolokki (ajalta 1.5.-31.10.) Lapintiainen Kuukkeli Haarahaukka Pikkukajava Nokivaris Niitty-/Arosuohaukka fuuttatifua Keltahemppo Kilju-/Pikkukiljukotka Pikkutiira Pikkusirkku Muuttohaukka Mustatiira (eijp) Kultasirkku Kiiruna Etelainkiisla Viiriäinen Sinin?irhi Älueellinen rit€ettikomitea ARKJajien ilmoittamiseen kä)'tetiiiin RKJomaketta. 6. RK-lajit Lintumi€hessä 6/92 on julkaistu luettelo niistil lajeista ja aåhjeista, joista tehdlt hav;innoiioutuvåt val- takunnallisen rariteettikomitean tarkastettavaksi ennen niiden julkaisemista Rarilomakkeentiiyttöohjeitaon RK-lajien ilmoiftamisessa käytejulkaistu mm. Lintumiehessä 2/86. t?iiin RKlomaketta. Minne havrinnot toimitetåan? Havaimot palautetaar mieluiten suo.aan Sampo Kuntulle osoitteeseen Rauhankatu 13 A I 2, 20 1 00 TIJRKU. 30 Myös TLY:n postilokeroon voi haviksia toimittaa (TLY ry .PL TURKU). 67 ,20101 Kortteja ja lomakkeita saa parhaiten tilaamalla Sampolta tai TLY:n kokouksistå- UHANALAISTEN LINTUJEN E SIINTYMINEN VARSINAI S. SUOME S SA 1980.90 LT]I(UJEN TAITTEESSA Esko Gustafsson Olen selitt?in)-t uhanalaisuuden kä- siteflä ja kirjoittanut niin Suomen kuin Varsinais Suomenkin uhanalaisista linnuista kolmessa aiemmassa julkaisussa (Gustafsson 1989, 1990 ja I 991). Viimeisimmässä.iutussa olj tekem?ini uhanalaiskyselyn tulosten perusteella katsaus kolmeen lajiin. Kysclyn l?ihetin talvella 1990/91 79 lintuharrastajalle eri puolille maa kuntaa ja pienen karhuamisen j älkeen sain vastauksia 60 kpl 56 henkilöltä. Kyselyssä olj menetclmåinä rasti ruutuun eli tarkkoja päiväm:iäriä ei kysclty. Näin oli mahdollista vastata kyselyyn varsin vähällä vaivalla. Laj ilistana ol i Varsinais-Suomen uhanalaisten lajien lista lukuunottamatta muulla tavoin paremmin tietoon tulevaa lajistoa (csim. merikotka). Kukin vastaaj a ilmo itti havaintoj a vain omal- ta retkcilyalueeltaan, joten kysy- myksissä oli mukana myös se, onko lajin kanta muuttunut ko. alueella. Samoin oli mahdollista antea arvio pesivästä kan nasta. Osa vastaaj ista oli retkeilly vuosikymmeniä alueillaan. Tämä esittely kyselyn tuloksista on Varsinais-Suomen uhanalaisluettclon (Guståfsson 1990) mukaiscssa lajijärjestyksessä. Tässä ensimmäiscssä osassa on vastausten yhteenveto maakunnassa erittäin uhaDalaisiksi luoki- telluista laj eista merikotkaa lu- kuunottamatta. Lucttclo vaslaåjista j a heidän retkeilyalueistaan on oheisena. Vastauksct ja niiden yhteenvedon toimitan TLYin arkistoon. KrA-AKKURI Gavia stellata LYL:n tutkiLaji oli mus- ja seurantalaji, joten tarkempi juttu tulee myöhemmin. Lajista on ollut myös Ukulissa juttu (Karlin vuodcn 1993 Havain noitsij toalueet at j a havain- R''måtfylän saarista), Vesa Muurinen (Pyhåraara, Pyiåma3, Laitilan N- ja osat), Lasse Nokka {Somerc), Mikael ja Hans Nordstriim (Dragsfård), Sven Sauvo, Ampola), Pertti Andelmin (Kisko (+ Maurl4 Suomusjåiwi, Nordqvist (Eura, Lailita, lvtynåmåki, Severi Aaltotretr o(emiö, Måsa Vik - Kiik'1a)), SePPo As'elund (Nauvon, Korgpoor ja :Ioatskårin pååsaareo, Kari Elo (ilalikko, Salo, Pemiö), Jyrkija Peti Erikåiaen (< iika1a, Suoeusjärvi), Jukka Grönhmd (Korppoo, Utölr seutn, Esko Guskfsson (Kuusisto), Måtti llalttuoetr (SuomusjåirviKiikala), Markku äarmaneo (KeBiö1 sååri, ei sar:istoalueet), Heikki HeiLkilä (Alastaro), Jad Helslola (Vehmaa (Taivassalo)), Mika Hen- milä (Laitila: Kaivola-KatirhtuläPahojoki), Hannu Hilke (lniö, lähinnä itåosat), Raimo llyvörcn (Ylåneerityisesti VasEjärvi ynptuistöireen), Seppo Kallio {KlstaYi, lähinnä Kaurissalon saaril Rolf ikrlson (Mi- etoinen * Mlaälahti + yeptuislö), Illka Laiho (Saloa seu:u 1rr.), 3 x Jarno I-aine (1, Tu*u" 2, Kalanti + Lailila W-puoli 3. Kemiönsaari), Marktu Lappalainen (Houtskärin Berghann ympfis,öineen), Esa Lehikoinen (lvlynämåki-Vehmaa-Rai sio-Masku), R3:mo :ehtonen (Iliittinen, Rosala), Paavo L€mpa (Tarvasjoki), Sture Lindholn o<emiö), Pekl(a Loiva:eds {Siirkisalo, Dragsfiilrd, osat joihin räåsee ilean Yeaetfi), Rauli Lumio {Äskainer, Masku, Velkua), Heitti Mi!:r (Yläne + Euran llonkilahri + Säkytån Kolvaa + Mynänlåell l-aajoki), Vesa Multala {Merimasku sekå osia Velkuan ja Kustavi,Pybåmaa, Parainc4 Yelku&), Tapani Numminen (Paimio-Sauno), Jukta K. Nurmi j. Jårmo Markkaren (lemiö), Sepgo Pekkala {saa:isto; Ry- måtty14 Naantali, Merimaslq Nauvo, Korppoo, Houtskär), Ilarri ?ålivå- rin:a (Raisio), Kalle Raiaio ( Houts- kär: Kivioo-Lömsö-Roslax, venei tyä), Ad Rivasto (Korppoo), Lelaart Saari (Aasla), Juhani Saåri*en {Våhto-poissa Vahdon osa Kur;eirftåkäa), ? x ]\,Iarkl<u J. Saarinen (1. Lemq 2. Vehmaa), Jutka Saårio (Lokalah:i, Vartiaari, Aimasvesi-i{alpaladärvi yrnp.), Pekka Salni (Råisio: ?ikan. maa-Raisionlaiti), Kari Salo (Loi. maan kaupunki ja kunta), 2 x Vesa Sarola (l, Paimio eteläoså-Sa[vo, Halikko liinsiosa, 2- Nousiain€n-Mynåmäki-Ylåre), Jukka Siuaopäå O.{ietoiner, Myoålahder itåpuo1i), Olli Suominer {Koskea Tl" seutu), Asko Suoranla (Kustavi, etenkin på.:isaareq ete1åi$n osa, Yercretteilyä vain lniötr aukollå), Esko Tarponea (Iaiön Ko! ko), Joutri Tittoner (Sålon seutuHalikko, Kerqiö, Peniö, Salo), Affi Uotila (l{arvaluoto), Hannu Yarj oaen (laitita), Jaåkko Wessm&n Gymåttylairl kudå), Ris:o Willåmo (Kisko yrn.), Tapani Viihtutåki (Loimaa-Pöy- tyä), Veijo Vånskå (Nauvo: Lillandet + ymp ja ulkosaaristo/Jurmo), Mikko Ylitalo (mm. P'in:ontåtrti) ja jår/ilintuarkisto/Äsko Suoranta 31 1980a). Kyselyssä erottuu kaksi aluetta, joilla laji pesii Varsinais-Suomes- sa: Laitilan suunta ja Suomusjäven suunta. Molemmat esiintymisalueot ovat TLY:n aluecn rajoilla ja esiin tyminen jatkuukin Uudellemaalle ja Satakxntaan. Kanta tuskin ylittiu 10 paria edes hyvinä vuosina. Kannanmuutoksista oli yksi kommentti : ennallaan/Heikki Minn. LAPASOTKA Althya marila Laj ista on ollutjuttuUkulissa (Multala 1981). Jutussa esitetty sopii hyvin myös tämän kyselyn tietoihin. Vastaajilla oli viimeinen pesimähavairto vuodelta 1978 Uus Kettelistä (Vesa Mr-rurinen) ja satunnaisia pesi- misaikaisia havaintojakin vain 7 hcnkilö11ä. Uusimmassa atlaksessa ä pesimishavaintoa lounaisesta saadstosta (Flilden & Hario 1993). Hilden & Hario (1993) arvioivat Saa- rannan saa stossa voisi olettaa lajin olevan vakinaisempi liittyen Selk?imeren j onlinlaiseen pesimäkantaan. Sa- takunnan kannaksi Mäntylä ym. (1993) arvioivat 70- 100 paria painot tuen pohjoiseen. Muuttoaikaisia havaintoj a oli useilla havainnoitsijo j11a sekä keväältä että syksyltä. Havaintoja tehdään eräin paikoin aivan saiännöllisesti ja ilmei- sesti syksyisin laji lepäilec useammalla paikalla kuin keväällä etenkin sisämaassa ja rannikon lahdilla. Ke väällä havaintoja on ns. arktika-pai koilla säännöllisesti mm- Selkämeren ramikolla, Mietoisten Mynälahdella ja Dragslärdissä. Kannanmuutoksista lotesi 4, että ei ja 12 vastasi että ei ole vähentynyt ticdä on nelj slomeren (=TLY:n alue +Ahvenan- maa) pesivliksi kannaksi 10 paria. Tämä tuntuu kyselyn ja ko. kirjan omienkin kommenttien valossa ennemminkin suuelta kuin pieneltä ar- violta. Laajassa Saå.ristomercn saa RIEKKO Lagopus lagopus Lajista on ollutjuttu Ukulissa (Ka.lin 1980b). Riekolla on VarsinaisSuomcssa kaksi "vankkaa" esiinty- misaluetta: Kurjenrahkan seutu ja I-aitilan suot. Tämän lisäksi muutama erillisesiintymä, joista maantietecllisesti merkittävin Uudenkaupungin saaristo nista s sa. S eulaavasSa luettelo kun - ja suoalueiden lukumäärä, jois- sa lajia on kyselyn mukaan tavattu (moncssa kunnassasijaitscvat suoton sijoitettu suurimman osan suota käsittävään kuntaan): Koski Tl. 1, Laitila 4, Marttila 1, Mynämäki 2, Nousiaincn l, Vahto I ja Yliine 4. Seuraavassa muutama vastauksis- sa mainittu kommentti: "parimäärä Laitila-Mynåmäki alle 10" (Sven Nordqvist) ja "viimeinen havainto Uus lso-Haurunen 1 p vuonna 1987. Vas- taavilta paikoiha 70- ja S0luvuilta havaintoja 2-4 r'uoden välein. Vanlat paikalliset metsästäjät kertovat iekkoacsiintyneenvielä 1 940-50luvuilla runsaåsti, ruokailival kuten teeret aiemminpeltoaukeilla vilj ascipäillä ym. nykyinen parimäiirä 0" (Vesa Muurinen). Jälkimmäinen riekkotarina koskee Pyhärantaa. Ku{enrahlan alueen esiintymisestä kerroo Heikki Heikkilän kartta, jossa oli l1 eri havainto paikkaa 80-lur.ulJa. Kahdessa Laitilaa koskevassa kommentissa oli maininta riekon vähenemisestävc.rattuna I 970lukuun. Yleisin kommentti (50 kpl) oli kuitenkin -i' Kaakkuri pesi hyvin harvalukuisena TLY:n alueen äärirajoilla. I Iso-Hölö, NukinrahlG). Tämän 1isäksi on jokunen satui,lainen havainto t'i järvien rannoilta ja esimerkiksi ..å ärvilintuarkisto s sa on vain yksipesimisecn viittaava havainto. Laj in pesimaikanta on suu lusluokkaa 20 paria. j 3 i neen (2 muuftoaikana) vfienBja 1 I ilmoitti että ei tiedämuutoksista. Yleisin kom- 6 vastaajaa ilmoitti lajin menfti oli kuitenkin: ei pesimiseen viittaavia havaintoja (48 kpl). Suokuhko kaipaa kipeästi merenlahtien viimeisten rantaniittyj en laidunnul(sen turvaamista tai uudelleen aloittamjsta ja parhaiden lintusoiden suojelua. tu\.YSKfi stema caspia Hilden & Hario (1993) esittävät Saaiistomeren kannaksi 295 paria 1990luvun alussa. Tästä Aivenan maan osuus on noin 150 paria eli TLY:n alueen kaata olisi noin 150 ,. paria. Heidän mukaansa Drags ;äY,. Biekko on harvinaistumut huomatlavasti ia kanta keskittyy vain pienille alueille. qärdissä pesi noin 30 paria ja Uu- denkaupungin saaristossa 1 30 paria. Näin tarkkaån tietoon ei täl|ä kysclyllä päästy. IJudentaupungin kolo- nioista tuli tietoja (Vcsa Muurinen), mutta muualta vain yksittäispareista maininta: ei havaintoja. Riekon kannaksi Varsinais-S ovoi kyselyn perusteella arvailla suuruusluoklaa 30-40 paria, iosta muutamapa voi esiintyä Uudentaupungin saaristossa. Riekko vaatisi messa ehdotlomasti tarkemman selvityksen csiintymi scstäiin. Olisiko vapaaehtoisia ?? paikassa: Kuusistonlahdella 1980 (ainoa pesimlihavainto vuosina 1968- 90)/Esko Gustafsson, Mietoistcn Mynäjoen suistossa noin vuoteen 1984/Esa Lehikoinen tai vuoteen 1982?/Jukta Sjllanpåiä sekä Lemun pesitä. Oukkulanlahdella vuoteen 1987/ tausla kertoi pesimisaikaisista havain- Markku J. Saarinen. Kuusistossa kyseessä oli sattumalaukaLrs, sillä paik- taaj aa ei ka on edelleen entisensä. mutta kaksi ETELÄNSIJOSIRzu Calidris alpina schinzii Tietoja suosirin etcläisen rodun esiintymisestä Suomcssa I 980-lumlla onjulkaissut Perttula (1990). Varsinais-SLromen tilanteesta ei ole julkaistu koskaan mitään tarkempaa sel!itys*i. Va.sinajs-Suomen pesimälinnustosta suosirn on valtakunnallises_ 1i kaikkein uhanalaisin. Siksi tulen tekcmäiin laj ista uudenjutun,jossa on tarkasti esitelty iajin nousu ja tuho maakunnan rantaniityi llä. paitsi Hou Mossalan Fjärdsk2ir, jossa 1986 oli pieni kolonia (Kalle Rainio). Yksittäispaien ticdotkin olivat useimmat vanloja paikkoja, joissa ei enää muuta paikkaa ovaf laadullisesti huonontuneet suosilrin kannalta. Muuttohavaintoja (vanhoja) mainitsi rodusta kaksi henkilöä. Mahtaako maakunnan rantaniityillä rotua näkyä eniiä edes muuttavana ? vanioi sta pesimäpaikoista mainittiinjo ajemminkin tiedossa ollcct Pai- mionlahti ja Mietoistenlahti. Toivot- tavasti Mietoisten Laajoen suiston kunnostust!öt aikavat pian kantaa hedelmää tämänkin lajin osalta. Tällä hetkellä rotu pesii maakun- SUOKUKKO Philomachus pugnax Laj ista on uude s sa atlaksessa tietonassanoin5pa n voimin Jurmossaj a epävamoja pesimfiavaintoja on li- janoin 13 ruudulta maakunnasta. Laji sliksi Kustavin-IJudentaupunginsaa- pesii kolmenlaiscssa ympäristössä: ristoissa (Scppo Kalljo, Vcsa Muuri- merensaa stossa (vain Jurmo), laidunnetuilla ranlaniilyillä (mm. Kuunen, Pe.ttula 1990). Rantaniityillä laji on kyselyn mu- sisto, Vehmaa, Mietoinen, Paimio)ja kaan pesinyt 1980luvulla kolmessa isoilla avosoilla (mm. Kontolanrahta, Räyskät liikuvat laajaltt j^ 22 \ras- noista ei pesimäpaikoilla ja 23 vasolluthavainnut lajia pesjmäaikana 1980luvulla. Laj in awioi vähentyneen 10 henkilöä. Useimmiten muutos koski tilannetta I 970-lukuun venattuna ja arvio koski ylccnsä esiintymistä, ei vain pesimäpaikkojen vaihenemistä. 4 mielestä ei olevfientynyt, I ilmoittilajin todennäköiscsti runsastuncen ja 8 totesi että ei tiedä muutoksista. Nykycsiintymisestä muutama esimerkki: "ulompana pcsii, 1-2 poikuefta saapuu joka kesä lahdelle poikas- ten va uttua lentokykyisiksi" (Roll Karlson); "viimeksi pcsinyt vuonna 1976 l,illa Äggskär Ominaisten lähellä, ei näy enää juuri kesälläkiiän" (Lennart Saari); "viime vuosina vain pari satuinaista ad havaintoa eikä lajnkaan nuoria lintuja, 1950-70 luvuilla såiånnöllisesti poikueittaintin Enäj är- vellä" (Matti Halttunen). Laji esiintyy Varsinais-Suornessa 33 Suokukko pesii merensaarislossa, laidunnetuilla rantaniilyillä ia isoilla avosoilla. pesimäpaikkojen ulkopuolella kymmcnien kilometrien päässä pesimäpaikoilta kalassa alkukesällä ja emot kiertclevät loppukesällä poikueiden kanssa kalastamassaj iirvilläj a lahdiila. Kev:iällä havaintoja sicllä täällä sekalaisesti. Kiertclyhavainiotv:ihentyneet viime aikoina (vrt edellä), mutta sopivin paikoin vielärunsaasti (Ke miö, Sjölax25 yks vuonna 1990 (Pekka Loivaranta). puiston suosaårekkeissa" (Raimo Ukuli 20r 22-25. Hyvöncn). "Talvina 69-75 näkyi pal- Gustat'sson. 11. 1990: VarsinaisSuomen uhanalaisct lintulajit. Ukuli jä1keen"/lisko Clustafsson). l0 totcsi lajin vähentyneen, 4 mielostä ei ole vähentynyt, 1 mielestä j on, ci sen ainoa vakituinen pesimäpaikka (iustafsson, B. I 99 I : Uhanalaisista linnuista saa tietoja vain kcräämällä. Ukuii 22 (3):4-6. Hilden, O. &Hario, M. 1993:Muuttuva saa.istolinnusto. 317 s. lorssa. maåkunnassa, muualla hyvin satunnaisesti siellä täälläja lisäksi talvella- Suomen kaakkurit. lodennäköisesti nfrsastunut ja 8 ei tienn]'1 muutoksista. Vaskijärven luonnonpuisto liene€ kin harvinaistunut huomattavasti. POHJANTIKLA Picoides tridactylus Laiista on ollut kirjoitus Ukulissa (Karlin 1980c). Atlastietojenmukaan havailtu vanhassa 14 ja uudcssa ll ruudussa. Jo atlastiedot kertovat lajin olcvan vähälukuinen VarsinaisSuomessaja niinpä 44 vastasi, että ei ole nähnyt laj ia pesimäaikana. Satunnaisia pesimisaikaisia havaintoj a runsaalla l0 vastaajalla. Esiintymistä kuvaavat hyvin seu- "l 970-luvun alkupr-roliskolla laji kuului retken vakiotikkoihin ja vrclä 731'74 pesäkoloja näkyi esim. TLY:n senaikaiselle lintuasemallc vievä1le tie11e. Laj i viihentyn).t verraltuna vuoteen 1974. Pariraåva1 kommentit: määrä Laitila-Mynämäki-Eura 1-2 paria" (Sven Nordqvist). "Pcsinee säännöllisesti Vaskijärven luonnon34 2l:4-9. Esiintyy ilmeisesti pesimäaikana 1ä- hos ainoastaan maakunnan pohjoisosissa. Pesimäkanta suuruusluokl<aa l0 t20) paria. PIKKUSIEPPO l-icedula parva Lajista on ollul kirjoitus Ilkulissa (Kunttu ym. 1990). Tässä kirjoituksessa esitetty pätee hyvin saamiini Karlin, A: 1980a: Varsinais- Ukuli 1 1( 1): 36-3',7. Karlin, A. 1980b: Riekon esiintymisestäVarsinais-Suomessa. (3): 53-56. Ukuli I 1 Karlin, A. 1980c: Pohjantikan esiintymisestä Varsinais-Suomessa. Ukuli 11 (4):2s-29. Kunttu, S., Nikkanen, T. & Piha, j ia pesimäaikana, satunnaisia havain toja oli 10 ja pesintiihavaintoja oli 8 J. 1990r Pikkusiepon esiintyminen 'l'LY:n alueella. Ukuli 21 (3): 1517. Multala, V. 1981: Lapasotka, \uoden 1978 projektilaji. Ul-uli l2 (2): henkilö11ä. Vakituisia paikkoja ei ollut kenenkään ticdossa. VaLrmin paikka lieree Vaskij ärvcn luonnonpuisto. l2-l'7. Miintylä, K., Hclppi, K., Lilja, t., Nuotio, K., Saiha M., Sarlund, f. & vastauksiin. 40 ei ollut havainnut la- KIRJALLISUUS: Gustafsson, E. 1989: Uhanalaiset lintulaj it - linnustommeko tulcvaisuus. Sundelin. R. 1993: Satakunnan ulkosaa ston linnusto 1988. Satakunnan Linnut 24 (2): 36-68. Pefitula, H. 1990: Etel:insuosirrin posimaialucet ja niidenkunnostus Suo messa. Lintumies 25r 11-15. Turun Lintutieteellinen Yhdistvs r.v. Osoitemuistio 1994 Jåseniied.te Hallitus Tiedolevas:aava Rasmus Mäki Puheenjohlaja Markku Lauren Sydmo, 21600 Parainen ..............."......". 887 955 Varapuheenjohlaja Annika Forsten Aurakåtli 20 A 5, 20100 T:Jrku ................318 404 Sihteeri Maija-Liisa Hsjkkilå Puutarhakalu 23 A 4, 20140 Tu rku..........308 426 Rahaslonhoilaja Peti Laine Måkilåntie 5 a 15, 21530 Paimio.............,732 441 LYL-aluevastaava Sampo Kunttu Rauhankalu 13 A , 20100 Turku. ........-..-.304 424 Jåsen Rami Lindroos It. Pitkäkatu 37 B 58, 20100 Turku-........2334 281 Jä6en Juhana Piha Norjankatu 25, 20740 Turku ................. -242394O Jäsen Rauno Laine Rauhankatu 9 gb 43, 201 00 Turku..........304562 Jäsen Mikael Nordström Koulukatu 23 D 83 20100 Turku............. ..2534227 Jäsen William Velmala Vähäjoentie 8, 21530 Paimio .............,...805 186 Linnankatu 28 B 22, 20100 Turku .........2504448 Toim:kunnal Aluerariteetaikomitea Puheenjohtaja Jarmo Komi ll. Flantakatu 46A1 5, 2081 0 Turku .........351 1 24 Sihteeri Jyrki N0rmaja Eelikinkatu 27 B 20 1 00 Turku.................5 1 5371 Antikviteettikomitea Puheenjohtaja Juha Vuorinen Katunpää2C11, 20610 furku...,....... ...531213 Havaintotoimikunla Sampo Kunttu ks. hallilus Petolintutoimikunta Seppo Pekkala Vaskitorvenkatu 11 as 3, 20880 Turku ........".354 582 Tutkimustoimikunta Arkisto Esa Lehikoinen Måntytie 1 4 E, 291 00 Mynämäki.............706 064 Lintuhåvåintoarkisto Sampo Kunttu ks. hallitus Lehtiarkisto Rami Lindroos ks. hallilus Järyilinluarkisto Asko Suoranta Koukkarinkatu 4 C 33, Urheiluto:mikunta Tomi Kaijanen Saukonkalu 4, 20780 Kaarina............... -2425A38 Varslnais- Suomen Linnu! -kirian Turku..."....... ...2446619 20610 Suoarkisto Antti Karlin Kalevantie 15 A 22, 23500 U:ki........."......-........,..."..............922-24040 Nuoaisoiaosto toimituskunla Puheenjohtaja Juhana Piha Norjankatu 25, 20740 Turku.......... .......2423 94O Re:kitoim:knnlå Retkivastaava Kalle larsson ukulin toimitus Puheenjohtaja Sampo Kunttu ks. hallitus Sihteeri Paavo Sallinen Fliukuaidankatu 4, 20780 Kaarina.........2433 066 Osoile; PL 67, 20101 Turku Påätoimiitaja:Rami Lindroos Toimittaja: Sampo Kuntiu ks, hallitus Pönttö- ja siemenasiat Jurmon lintuasema tietuja hallitukselta Asemånhoiiaja Veijo Vänskä 21 650 Liliandei.-.........--....-.... .926-54 258 Våra-asemanhoitaja William Velmala ks. hållitus Loukkaantuneet eläimet Anja Eerikäinen..... .-..484062 35