ANNE STENROS HALuAA TEHdä HISSImATkASTA ELämykSEN
Onko elämäsi hyvin suunniteltu? 16 Helsinki Rock City 30 Nauti WDC -vuoden tapahtumista 6 ANNE STENROS haluaa tehdä hissimatkasta elämyksen F I N A V I A N L E H T I L E N T O M A T K U S T A J A L L E 1 / 2 0 1 2 Teksti: Sami Laakso Kuvat: Jari Härkönen 2 maa&ilma M A T K A MU I S T O J A Kari Savolainen: ”Joskus matka määränpäähän voi jättää pysyvämmän muisti- jäljen kuin itse perillä olo. Näin kävi minulle, kun 1990-luvun alussa kun menin Singaporesta Sydneyhin. Seitsemän tunnin yölento osoittautui värikkääksi. Qantasin kone oli tupaten täynnä malesialaisia. Jo ennen ilmaan pääsyä, juuri kun lentokone oli rullannut kiitoradalle, alkoi yhdellä noin seitsemänkymppisellä miehellä tehdä – ilmeisen vastustamattomasti – mieli pähkinöitä. Hän oli kuitenkin pakannut ne istuimensa yläpuolelle sijoitettuihin matkatavaroihinsa. Se ei miestä haitannut, eikä hän malttanut istua aloillaan, vaikka kaikki muut tietenkin noudattivat turvaohjeita ja istuivat paikoillaan turvavyöt kiinnitettyinä. Pienikokoista miestä ei haitannut sekään, että hän joutui kiipeämään istuinten päälle ja seisomaan hajareisin kahdella selkänojalla ylettääkseen tavaroihinsa. Qantaksen miespuolinen stuertti meni kiireesti palauttamaan malesialaismiehen takaisin istuimelleen ja antoi hänelle pähkinöitä. Juuri ennen nousukiitoa mies saatiin takaisin turvavöihin. Minun paikkani oli keskellä isoa seuruetta. Koko yö meni siinä, että juuri kun olin nukahtanut, joku koputti olkaani ja sanoi: ”Excuse me sir, mutta voisitteko vaihtaa paikkaa, kun minulla on asiaa vieressäsi istuvalle.” Vähän väliä jouduin siirtymään paikalta toiselle. Viimein, pitkältä tuntuneen yön jälkeen, laskeuduttiin Sydneyhin. Olin juuri lähdössä pois koneesta, kun pähkinöitä matkustajalle kaivellut stuertti pysäytti minut. Hän sanoi huomanneensa, että minulla oli koko yö mennyt tilaa tehdessä, ja ojensi käteeni pullon erittäin hienoa kuohuviiniä. Kehui vieläpä harvinaisen ystävälliseksi kaveriksi. Se oli hieno teko lentoyhtiöltä. Sillä eleellä stuertti sai käännettyä tapahtumat sellaisiksi, että minulle jäi lennosta ja lentoyhtiöstä mukava muisto. Eikä siinä mitään, muistan myös ne malesialaiset miellyttävinä ihmisinä. Asiakkaiden odotusten ylittävään palveluun me pyrimme myös täällä Finaviassa palvellessamme lentomatkustajia sekä lentoyhtiöitä. Näitä tekoja myös tehdään arjessa jatkuvasti. Siitä esimerkkinä vaikkapa suomalaiselta talouselämän johtajalta tullut kirje. Siinä hän kiitti vuolaasti erästä finavialaista, joka oli nähnyt vaivaa ja tehnyt salapoliisityötäkin selvittäessään, kenelle lentoasemalta löytyneet avaimet kuuluvat. Tällaisessa asenteessa meillä on menestymisen avaimet.” Kari Savolainen aloitti Finavian toimitusjohtajana tammikuussa 2012. Yhtiö ylläpitää ja kehittää Suomessa 25 lentoaseman verkkoa sekä koko maan kattavaa lennonvarmistusjärjestelmää. 3 maa&ilma S I S Ä L LYS Matkamuistoja: Kari Savolainen . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 16 Päätoimittajalta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Uutisia ja ajankohtaista . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6 Kenttäpiispa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 9 Lentosuukko . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 1 Profiili . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 2 Ympäristöfakta . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 3 Kaiken maailman juttuja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 5 Hyvin suunniteltu elämä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 1 6 Anne Stenros Ms. Design . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 2 Terminaalien keitaat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 2 8 Sukella Helsingin yöhön . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 0 Matkalla: Chongqing . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 4 Täysosumia . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3 8 Kolumni . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 0 Viisi tähteä: Chicago . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 1 Onko sinunkin elämäsi suunniteltu? Taivaalla: Satakielen paluu . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 2 Helsinki-Vantaa on nyt taidelentoasema. Käy koeistumassa Yuki Aben suunnittelema tuoli ”Hanabi” Design Galleryn näyttelyssä. 10 Anna rokkistarojen johdattaa sinut Helsingin iltaelämään. 30 PÄ ÄTO I M I T TA J A LTA Elämäsi on jo suunniteltu Hurja väite, eikö totta. Mutta ei täysin tuulesta temmattu. Emme nimittäin huomaa, miten paljon ympärillämme on pitkälle pohdittua designia, joka helpottaa elämäämme ja tekee siitä mukavampaa. Teemajuttumme (s. 16) luettuasi saatat yllättyä siitä, miten suunniteltua sinunkin elämäsi on. Ehkä näet arkesikin sen jälkeen hiukan eri tavoin. On hämmästyttävää, miten paljon tottumus muuttaa sitä tapaa, jolla katsomme maailmaa ja vaikkapa omaa kotikaupunkiamme. Se, mikä näyttää ulkomaan matkalla turisteina kulkiessamme kiinnostavalta ja ihmeelliseltä, jää helposti huomaamatta, kun liikumme itsellemme ennalta tutuissa maisemissa. Tuttuus ikään kuin suodattaa osan asioista pois, jollemme pysy valppaina. Tänä vuonna Helsinki on maailman designpääkaupunki ja meillä suomalaisilla on oiva tilaisuus tutustua pääkaupunkiimme uusin silmin. Juhlavuoden kunniaksi haluamme opastaa sinut helsinkiläiseen yöelämään. Oppaina toimivat suomalaiset artistit – hehän jos ketkä tietävät, mistä löytyy kaupungin paras syke (s. 30)! Design-vuoden innoittamana ja matkustajien toivomuksesta avaamme Helsinki-Vantaalla myös useita näyttelyitä, jotka esittelevät suomalaista muotoilua, nykytaidetta, valokuvataidetta ja muotisuunnittelua. Helmikuussa avautui design-galleria, jossa on esillä 15 suomalaisten muotoilijoiden tekemää tuolia. Poikkea katsomaan (s. 20)! Jos taas urheilu on enemmän mieleesi, pääset nyt loistavasti tunnelmaan jo lentoasemalla. Uuden ravintola O’Learysin sporttibaarista löydät 30-paikkaisen kisakatsomoauditorion (s. 9). Meno jatkuu kaupungilla, sillä jääkiekon miesten maailmanmestaruuskilpailut järjestetään Suomessa ja Ruotsissa 4.–20.5.2012. Design-pääkaupunkimme isännöi myös yleisurheilun EM-kisoja 27.6.−1.7.2012. Miten suomalaisella designilla pyyhkii? Siihen ottaa kantaa suomalaisen hissivalmistaja Koneen muotoilujohtaja Anne Stenroos. Hän väittää, että jos design-asiat eivät ole kunnossa, yritys ei pärjää globaaleilla markkinoilla. Hänen mukaansa ympäristön on oltava nykyään viimeisteltyä ja muotoilulta odotetaan luonnetta (s. 22). Me lentoaseman ylläpitäjät tiedämme tämän ja värväsimme siksi avuksemme Quality Hunterseja. He ovat ihmisiä, jotka matkustavat paljon ja vinkkaavat meille, miten voimme kehittää palvelujamme. Yksi heistä on Mette Frøkjær Hansen, joka matkusti 45 päivän ajan lentäen Helsinki-Vantaan kautta 8:aan eri Finnairin Aasian ja Euroopan kohteeseen. Mette kirjoittaa kolumnissaan (s. 40), että ennen kuin ihminen voi nauttia lentoaseman palveluista, hänen täytyy voida olla rauhallinen. Tärkeintä on siis se, että perusasiat toimivat ja lentomatka sujuu ilman hosumista. Matkustamisessa hyvä suunnittelu on valttia. Mutta voiko kaikkea suunnitella? Voisiko esimerkiksi hyvän elämän konseptoida? Ehkei sentään. Joku viisas on sanonut, että hyvää elämää ei voi suunnitella eikä siitä voi tehdä päämäärää. Hyvä elämä tulee, jos on tullakseen − oikeita arvoja toteuttavan, ja siten oikein eletyn elämän, sivutuotoksena. Hyvin suunniteltua matkaa toivottaen! Leena Huhtamaa P.S. Löydät meidät myös Twitteristä ja Facebookista osoitteista www.facebook. com/lentoasema, www.facebook.com/ helsinkiairport ja www.twitter.com/ helsinkiairport. Finavian lehti matkustajille 1/2012, ISSN 1796 - 6957, julkaisupvm 19.3.2012 l Julkaisija Finavia, PL 50, 01531 Vantaa puh. 020 708 000, faksi 020 708 2099 l Päätoimittaja Leena Huhtamaaa, [email protected] puh. 020 708 2009 l Toimitus Mediafocus Oy l Toimituspäällikkö Nina Pinjola, [email protected], puh. 040 510 6776 l Ulkoasu Lasse Rantanen l Graafikko Jaska Poikonen l Mainosmyynti [email protected], puh. 040 544 4027 l Painopaikka Libris Oy l Paperi Galerie Art Silk l Painosmäärä 25 000 F I N A V I A N L E H T I L E N T O M A T K U S T A J A L L E 1 / 2 0 1 2 5 maa&ilma kentällä Finavia Helsinki – World Design Capital 2012 Design-juhlavuosi innoittaa lukuisiin tapahtumiin Helsingin lisäksi myös Espoossa, Vantaalla, Kauniaisissa sekä Lahdessa. Valitse vierailukohteesi oman kiinnostuksesi mukaan: www.wdchelsinki2012.fi Design-vuosi on lähellä kaikkia suomalaisia. Kotimaan lentoreitit takaavat, että esimerkiksi Helsinki-Vantaalle pääsee joka puolelta maata suunnilleen samassa ajassa, kuin menee ruuhka-aikana autolla Helsingin toiselta laidalta toiselle! Ryanair vie Turusta uusiin kohteisiin Halpalentoyhtiö Ryanair alkaa lentää huhtikuussa Turusta suoria yhteyksiä Lontooseen ja Brysseliin. Kesäkohteiksi tulevat lisäksi Malaga ja Barcelona. KAUNIAINEN RYTMI Puutarhakaupunki Kauniaisissa kukoistaa keväällä 2012 yhteisöllinen ympäristöteos Rytmi, joka paitsi kaunistaa kaupunkitilaa, niin myös muistuttaa siitä, että kaupunkitila on jokaisen kaupunkilaisen oma. Runsaan 20 000 oranssista ja valkoisesta tulppaanista muodostuva ympäristötaideteos Rytmi on istutettu Villa Vallmogårdin edustan villiintyneeseen rinteeseen, jonka siistimistä kaupunkilaiset olivat toivoneet. Ryanair avaa Turun lentoasemalta neljä uut- ta reittiä Euroopan eri kohteisiin. Huhtikuussa avautuvat reitit Lontooseen ja Brysseliin, ja kesäkohteina ovat lisäksi Malaga ja Barcelona. Uusien reittien myötä Euroopan saavutettavuus paranee. − Vuoden 2011 aikana halpalentoliikenteen matkustajamäärät Suomessa kaksinkertaistuivat yli kahteen miljoonaan matkustajaan. Tampereen ja Lappeenrannan lisäksi myös Turussa voi valita halpalentoyhtiön Euroopan eri kohteisiin, sanoo kehityspäällikkö Kimmo Holopainen Finaviasta. Turusta lentää yhteensä kolme halpalentoyhtiötä: Ryanair, Norwegian ja Wizz Air. Muut Turusta lentävät yhtiöt ovat Finnair, SAS, Blue1, Flybe, AirBaltic ja Turku Air. Vuosittain Turun lentoasemalla on ollut noin 360 000 lentomatkustajaa. Vuonna 2011 lentoliikenne Turussa kasvoi kokonaisuudessaan noin 4 %. Ensi vuoden kasvun ennakoidaan olevan merkittävästi suurempi uusien reittiavausten myötä. Turun lentoasema valittiin vuoden 2011 suomalaiseksi lentoasemaksi. Valintaan vaikuttivat ennen kaikkea Turun lentoaseman ansioituminen lentoyhtiöiden ja matkustaja-asiakkaiden tarpeiden huomioimisessa ja hyvässä asiakaspalvelussa. 6 maa&ilma Villa Vallmogård, Valmukuja 3 www.kauniainen.fi ESPOO NÄYTTELYKESKUS WEEGEE Näyttelykeskus WeeGee sijaitsee Espoon Tapiolassa. Designpääkaupungin aikana ohjelmassa on useita Näyttelykeskus WeeGeen ja sen museoiden hankkeita: Muotoile Espoo!, Futuro 2012, BMW Art Cars, Vastuullinen suunnittelu ja Pohjoismainen muotoilu tänään. Weegeellä toimii myös Espoon designpääkaupunkivuoden keskus, näyttely- ja tapahtumatila Muotoile Espoo! Näyttelykeskus WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola www.weegee.fi Lahti 96 km HKI-VANTAAN LENTOASEMA LAHTI LAHDEN MUOTOHUOLTAMO Lahdessa designpääkaupungin kohtaus- paikka on Muotohuoltamo, joka tuo näkyväksi niin lahtelaista, suomalaista kuin kansainvälistä muotoilua. Muotoiluasemalla jokainen voi myös tutustua ja osallistua designpääkaupungin toimintaan. Vesijärvenkatu 7 www.facebook.com/muotohuoltamo VANTAA KAUNEUS – 6 NÄYTÖSTÄ Vantaan taidemuseon näyttely esittelee muotoilua ja kuvataidetta rinnakkain uudella ja mielenkiintoisella tavalla. Näyttely rakentuu kuudesta dioraamasta, pysäytyskuvasta, jotka ovat esillä myös Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Vantaan taidemuseo, Paalutori 3 www.vantaa.fi/taidemuseo Helsinki RANTAVIIVOJA – KAUPUNKI VEDEN ÄÄRELLÄ Suomessa on 320 000 kilometriä rantavii- vaa – niin paljon, että sitä riittäisi kahdeksan kertaa maapallon ympäri! Veden läheisyys ja rantojen moninaisuus antavat maalle vahvan leiman ja houkuttelevan erikoispiirteen. Juuri nyt ranta-alueita suunnitellaan intensiivisesti ja kaupungit avautuvat kohti vettä. Näyttely esittelee veden tuntumaan rakentuneita asuinalueita 1700-luvulta nykypäivään. Näyttelyyn liittyy tapahtumia paviljongissa ja esiteltävissä kaupunginosissa. Suomen rakennustaiteen museo, Kasarminkatu 24 www.mfa.fi Helsinki on vuonna 2012 maailman designpääkaupunki. Finavia on yksi WDC:n pääyhteistyökumppaneista Helsinki Airport -brändin kautta. www.wdchelsinki2012.fi 7 maa&ilma LÄHDÖSSÄ POIS SUOMESTA? LÄHDÖSSÄ KOTIMAAN LENNOLLE? Olet tervetullut kaikkiin Helsinki-Vantaan Duty Free -myymälöihin! Voit ostaa myös alkoholi- ja tupakkatuotteita. BLUE1 Olet tervetullut ostoksille alkoholia myyviä Duty Free -kauppoja lukuun ottamatta. Ei siis prosentteja sinulle, säädösten vuoksi, mutta osta kaikkea kaunista ja makeaa Airport Shop -kaupasta portilla 20. PALAAVA MATKUSTAJA? Terminaali 2:n matkatavara-aulan Arrival Shopissa on vielä viime hetken mahdollisuus tuliaisostoksia varten! Matkalla Ouluun? Tuliaiset voit ostaa myös Oulun lentoaseman Airport Shopista. MATKASI PARAS OSUUS ALKAA TÄSTÄ OSTA & NAUTI! OTA MUKAAN KONEESEEN! Novelle Plus uutuudet Magnesium+C & Sinkki+E Tiesithän, että turvatarkastuksen jälkeen ostetut juomat saa viedä koneeseen. PORTIT 13-14, PORTTI 22 ja PORTIT 32-40 ULKOMAAN LENNOILLE LÄHTEVILLE ”kenttäpiispa” Oikeus ja Velvollisuus Synkkinä aikoina / lauletaanko silloinkin silloinkin lauletaan / synkistä ajoista. Wikimedia Lentoasemat mukana ilmastotalkoissa Teksti: Johanna Kara Finavian Lapland Airports -ryhmän kuudel- le lentoasemalle, Ivalolle, Enontekiölle, Kittilälle, Rovaniemelle, Kuusamolle ja Kemi-Torniolle, on myönnetty lentoasemien etujärjestö ACI:n hiilipäästöjen vähentämistä osoittava sertifikaatti. ACI (Airports Council International) on kehittänyt ohjelman nimeltä ACA (Airport Carbon Accreditation) voidakseen avustaa lentoasemia hiilipäästöjen systemaattisessa arvioimisessa, vähentämisessä sekä tämän työn viestimisessä. Ohjelman avulla lentoasemat osallistuvat koko ilmailualan yhteisten ilmastotavoitteiden toteuttamiseen. Ohjelmassa on neljä tasoa: määrittely (mapping), vähentäminen (reduction), optimointi (optimisation) ja hiilineutraali (neutrality). Lapland Airports saavutti ohjelman mukaisen tason 2. Lapland Airports lentoasemien CO2-päästöt vähenivät vuonna 2010 vuosien 2007–2009 keskiarvosta yhteensä 722 tonnia. Euroopassa jo 55 lentoasemaa kuuluu ACAohjelman piiriin. Näiden lentoasemien läpi kulkee vuosittain 52 prosenttia Euroopan matkustajaliikenteestä. Vuodesta 2009 ohjelmaan liittyneet lentoasemien CO2- päästöt ovat vähentyneet yli miljoonaa tonnia. Kisatunnelmiin lentoa odotellessa Lentoasemalla kaksi kisakatsomoa. Helsinki-Vantaalle vuoden alussa avatusta O’Learys- sporttibaarista löytyy 30-paikkainen kisakatsomoauditorio, jonka isolta ruudulta näkyy urheiluohjelmia peruskanavien lisäksi 14 maksulliselta kanavalta. Tänä vuonna tunnelma on varmasti tiiviimmillään jääkiekon ja yleisurheilun maailmanmestaruuskisojen aikaan. Lätkäkansan vuoden kärkitapahtuma järjestetään Helsingissä ja Tukholmassa 4.–20.5. ja yleisurheilun MM-kisat Helsingissä 27.6.–1.7. Tyyliltään bostonilaisessa baarissa on myös Sega Rally -pelinurkkaus ja Leijonakabinettiin koottu, kiekkoleijonien huippuhetkistä kertova kuvakollaasi. Ruokalistalla on mutkatonta ruokaa eri puolilta maailmaa – esimerkiksi ribsejä, kanansiipiä ja tortilloja – ja janon sammuttajan voi valita vaikkapa laajasta olutvalikoimasta. O`Learys, portti 28–29, avoinna su–pe 10.30–20, la 10.30–19. Niken Kisakatsomo ja Shop avataan 1.4.–30.6.2012 väliseksi ajaksi lähtöportin 27 läheisyyteen. Berthold Brechtin goottihenkinen pikkuruno iskee nykyeurooppalaisen sielun syvyyksiin: siinä on myös viime kuukausien mielenmaiseman sarkastinen tiivistelmä. Pian kahdeksankymmentä vuotta sitten paperille piirretty, mutta ei yhtään rypistynyt: kuin aikamme laulu. Joku on sanonut, että vuodet eivät ole veljeksiä. Eivät varmasti olekaan, mutta elämäntunnot näyttävät olevan sisaruksia. Brecht sanoitti 30-luvun alun lamaantuneet tunnot edellisen vuosikymmenen ylikiihkeän finanssipelin läjähtäessä loppuun kuin pikku henkäyksen kumoama korttitalo. Hulvatonta vapauden huumaa seurasi kamala krapula, jota yritettiin sitten hoitaa vielä pahemmalla lääkkeellä: eurooppalaisella totalitarismilla. Vain vaivoin sen vältti pieni, sisukas Suomi. Euroopan kasinon rulettilaudan ympärillä hikoillaan taas tuskasta ja purraan kynsiä lyhyiksi, kun pelimerkit näyttävät aina vain osuvan väärille väreille ja numeroille. YLE:n Teemalla viime syksynä nähty sarja Dostojevskin elämästä on kuin Brysselin hengen symboli. Seuraako ahneesti kahminutta itsekästä liberalismia taas totalitaristinen vastareaktio? Ei kai sentään. Kieleltä ei ole vielä kokonaan kadonnut tuon lääkkeen katkera karvaus. Mutta toivottavasti Euroopan huojuvaa huonetta pönkitettäessä vähitellen kasvaa ajatus yhteisestä eurooppalaisesta ja globaalista vastuusta. Viime vuosikymmenet vallinneessa vapauden ylistyslaulussa on unohdettu se, ettei sitä voi olla ilman vastuuta eikä oikeuksia ilman velvollisuuksia. Eurooppalaistyyppinen yleinen ihmisoikeuksien julistus kasvaa kristilliseltä pohjalta, vaikka sitä ei enää olekaan puettu kristilliseen muotoon. Mutta kristillinen ihmisoikeusajattelu on aina etsinyt tasapainoa yhtä vahvasta ajatuksesta ihmisen velvollisuuksista lähimmäisiään ja koko maailmaa kohtaan. Vapaa voi ihminen olla vain yhteisössä, jossa kannetaan yhteistä vastuuta kaikista niin lähellä kuin kaukana. Oikeus ja Velvollisuus ovat siamilaiset kaksoset. Jos ne leikataan irti toisistaan, huonosti käy. Vastuu taas maksaa, koska se merkitsee omastaan jakamista. Siksi myös vapaus maksaa, eikä itsekäs ahneus voi sitä saavuttaa. Tampereen hiippakunnan emerituspiispa Juha Pihkala 9 maa&ilma kentällä HELSINKI-VANTAASTA TAIDELENTOASEMA Pysähdyksen paikka? Lyhyt hetkikin voi muuttaa ihmistä. Nyt oivallukselle on luotu oma tilansa Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Olemme Suomessa Helsinki-Vantaalla, mut- ta kaikki sai oikeastaan alkunsa Hongkongissa: suunnittelija Anna Forsman Huippu Conceptista katseli ulos ikkunasta kaupungin vilinään. Vietettyään aikaa materiakeskeisessä ja runsautta pursuavassa suurkaupungissa hän tunsi nyt shoppailuähkyä ja yksinäisyyttä. Ikkunasta katsellessaan hän koki, miten hänen elämänsä ikään kuin pysähtyi hetkeksi. Tavanomaisten ajatusten virta lakkasi, ja niiden väliin avautui tila jollekin uudelle. − Tuollaisina hetkinä ihminen voi oivaltaa jotain merkittävää. Jotain sellaista, joka voi muuttaa hänen elämänsä suunnan. Forsman sanoo, että syntyvä ajatus voi olla vaikkapa päätös tehdä jokin muutos omassa elämässä. Tai se voi olla jokin tärkeä valinta. − Isot elämänmuutokset alkavat pienistä hetkistä. Jos saamansa oivalluksen tai lupauksen vielä kirjoittaa muistiin, siihen sitoutuu vahvemmin. Kun Forsman sitten tuli katsomaan Helsinki-Vantaan galleriaksi suunniteltavaa paikkaa, tuo tila laukaisi hänessä aivan saman tunteen kuin hän oli kokenut Hongkongissa. − Suuren ikkunaseinän edessä oli kangaskasveja, ja niiden takaa avautui maisema ulos. Aurinko alkoi laskea. Mieleni teki heti hiljentyä, istua siihen lattialle ja jäädä katselemaan sitä maisemaa. Pysähtyä kuuntelemaan itseäni. Forsman halusi jakaa kokemuksensa muiden ihmisten kanssa. Syntyi idea lentoasemalle tulevasta valkoisesta galleriasta, joka tarjoaisi ihmisille hetken hiljaisuutta ja siten myös 10 maa&ilma puitteet uusiin oivalluksiin. − Sellaisen tärkeän ja omaan elämään syvästi vaikuttavan kokemuksen muistaa pitkään jälkikäteen – ja sen kautta muistaa myös sen lentoaseman, jolla tuon hetken koki, Forsman sanoo. − Sen sijaan, että keskitymme säntäilemään paikasta toiseen ja ostamaan erilaisia tavaroita, toivoisin, että ihmiset saisivat täältä mukaansa unohtumattoman kokemuksen. Sillä on elämässä pidemmän päälle isompi merkitys kuin tavaralla. ”Ei mikään normigalleria.” Forsmanin mielestä oli haasteellista suunnitella näyttely tilaan, joka ei ole ”mikään normigalleria”. ”Sit down and seize the moment” on ensimmäinen Helsinki-Vantaalla tämän kevään aikana avautuvista galleriatiloista. Kevään aikana näkyville tulee lisää niin taidetta, muotoilua kuin suomalaista luovaa ajatteluakin. Kyseessä on lentoasemia ylläpitävän Finavian lanseeraama Art Port -galleriakonsepti, joka tekee HelsinkiVantaasta aivan uudenlaisen taidelentoaseman. Forsman valitsi ensimmäiseen Art Port -näyttelyyn 15 tuolia suomalaisilta muotoilijoilta. Tuolit eivät ole esillä ainoastaan ihailtavina, vaan niihin saa myös vapaasti istua. Vaikuttavin istumiskokemuksesta tulee, kun asettaa korville galleriasta saatavat kuulosuojaimet. − Silloin voi keskittyä hiljaisuuteen kunnolla, ja pääsee hetkeksi täydellisesti pois hälystä ja kiireestä. Näyttelyn tuolit edustavat suomalaista huonekalumuotoilua monipuolisesti. Mukana on niin tunnettujen kuin vasta uraansa aloittelevienkin suunnittelijoiden töitä. Nimilista on vakuuttava: Heikki Ruoho, Milla Vaahtera, Ilkka Suppanen, Pasi Kolhonen, Kasper Tammela, Jukka Setälä, Mikko Paakkanen, Ilari Airikkala, Yuki Abe, Kai van der Puij, Timo Ripatti, Ari Korolainen, Harri Koskinen, Jouko Järvisalo ja Tuula Vitie. Myös katsojat saavat osallistua näyttelyn tekemiseen: tilan seinälle jokainen kävijä voi kirjoittaa omat kokemuksensa tai tuntemuksensa paperilapulle. − Näin ihmiset voivat jakaa tunteita ja askeettinen tila täyttyy vähitellen elämällä, Forsman iloitsee. Hän on tyytyväinen siihen, että taide ymmärretään nykyään Suomessa vahvuutena. − Helsinki-Vantaalla nähdään myös se, että taide vaikuttaa siihen, millaisena matkustaja kokee koko lentoaseman, ja millainen hänen matkastaan tulee. Missään muualla ei ole kokonaista lentokenttää, joka omistautuisi tässä määrin taiteelle ja muotoilulle. Nina Pinjola Design Gallery sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoasemalla portilla 11, ja se on avoinna kaikille matkustajille. Muut galleriat avataan kevään kuluessa. Portilla 16−17 sijaitsevaan Art Galleryyn avataan Vantaan Taidemuseon Kau neus 6 näytöstä -näyttely maaliskuussa. Samoihin aikoihin avautuvat myös Photo Gallery portille 26 ja Fashion Gallery portille 31. Näiden osalta näytteilleasettajat julkistetaan myöhemmin. Viimeisenä avataan kaukolentojen alueelle suomalaista nykytaidetta esittelevä toinen Art Gallery -näyttelytila. Se aukeaa heinäkuussa. Galleriatilat saattavat vaihdella paikkaa ja liikkua kentällä. Kaikkiin gallerioihin on maksuton sisäänpääsy. lentosuukko TOMMI EVILÄ Luminen Helsinki kruunasi laskeutumisen KOTI MATKALLASI. 1 hh alk. 47 e / vrk 6 hh alk. 135 e / vrk 2 hh alk. 58 e / vrk Tervetuloa! Kodikas Hotelli AVA sijaitsee rauhallisessa ympäristössä Helsingin Vallilassa, josta on sujuvat yhteydet mm. Helsinki-Vantaan lentoasemalle, Messukeskukseen ja ydinkeskustaan. Viihtyisissä huoneissamme on langaton internet-yhteys, modernit taulutelevisiot elokuvakanavineen, suihkut ja osassa huoneista on jopa oma keittiö. Tarjoamme asiakkaillemme myös ilmaiset parkkipaikat. HOTELLI AVA | Karstulantie 6, 00550 HELSINKI | puh. 09 774 751 fax 09 730 090 | [email protected] | www.ava.fi ”Reissaan paljon. Lomalla ajamme emännän kanssa mielellämme Lapin tuntureille, mutta työmatkoille menen yleensä ulkomaille ja useimmiten lentäen. Tällä kaudella lennän kymmenisen kertaa eri kohteisiin. Talvikaudella lähdemme kuin joutsenet etelään. Marraskuussa olin kolmen viikon harjoitusleirillä Gran Canarialla ja tammikuussa treenasin kuukauden Teneriffalla. Nyt menen Norjaan maajoukkuekisoihin ja maaliskuussa lähden taas pariksi viikoksi Teneriffalle ja sieltä suoraan Portugaliin. Onneksi avovaimo on nyt vuorotteluvapaalla ja pystyy välillä kulkemaan mukana reissussa. Kanssani matkaa myös isäni, joka on valmentajani. Lennoilla luen kirjoja tai kuuntelen musiikkia. Jaloittelen usein. Nukkuminen ei oikein onnistu, kun olen niin pitkä, 194-senttinen. Jos en saa varattua exit-paikkaa, on istuttava ’lootusasennossa polvet suussa’. Minulle matkassa on yleensä hienointa laskeutuminen Helsinki-Vantaalle tai Pirkkalaan, saapuminen kotiin. Tämä johtuu varmaan siitä, että reissaan niin paljon. Erityisen mieleenpainuva oli paluu tammikuun matkaltani. Lähtiessä oli loskaa ja mustaa, mutta kun palasin muutaman viikon päästä ja kaarsimme HelRyanair avaa Turun neljä uut-oli lunta, singin ylle, talvilentoasemalta oli tullut. Kaikkialla ta reittiä Euroopan erijäässä. kohteisiin. Huhtikuusja järvet olivat Aurinko paistoi, ja puun sa avautuvat reitit Lontooseenvalkoisina. ja Brysseliin, ja latvatkin kimmelsivät kesäkohteina lisäksi Malaga javastassa Barcelona. Se oliovat hieno kotiinpaluu: postikortUusien reittien myötä Euroopan saavutettatimaisema ja oma puoliso.” vuus paranee. Irma Capiten − Vuoden 2011 aikana halpalentoliikenteen matkustajamäärät Suomessa Pituushyppääjä TommikaksinkertaistuiEvilä edustaa TampePyrintöä. Moninkertainen Suomen vat ylireen kahteen miljoonaan matkustajaan. Tam- mestahypännyt menestyksekkäästi myös EM- ja pereenri jaonLappeenrannan lisäksi myös Turussa MM-kisoissa. Haastatteluhetkellä Evilä on juuri voi valita halpalentoyhtiön Euroopan eri kohlähdössä Norjaan maaottelumatkalle. Vuoteen Tuleeko sinulle jo Helsinki Airport Newsletter? Uutiskirjeen voi tilata osoitteessa: http://www.helsinki-vantaa.fi/ enemman-tietoa/tilaa-uutiskirje Raija Oksanen mahtuvat myös muun muassa Euroopan mestaruuskisat Helsingissä ja Lontoon kesäolympialaiset. 11 maa&ilma kentällä PRO fiili Sari Leppänen kaupallisesta liiketoiminnasta Finavian kaupallinen liiketoiminta kehittää Hello Cafe -ketjua määrätietoisesti. Teksti: Maarit Seeling Kuva: Jyrki Komulainen ”Vastaan Hello Cafe -ketjuohjauksen johtamisesta ja yrittäjärek- rytoinneista Finavian kaupallisessa liiketoiminnassa. Työni on liikkuvaa, vaikka ketjuohjauksen tilat sijaitsevatkin Vantaalla. Olen jatkuvasti yhteydessä myös kahvilayrittäjiimme ja muihin yhteistyökumppaneihimme, kuten tavarantoimittajiin. Tulin Finavialle puolisentoista vuotta sitten. Olin aiemmin työskennellyt sekä koti- että ulkomaisissa franchising-ketjuissa ja nähnyt, millaisia asioita konseptiketjun luomisessa pitää tavoitella ja toisaalta välttää. Uuden konseptin mukaisia Hello Cafe’ita oli siinä vaiheessa avattu vasta kaksi, joten tehtävässä oli mahdollisuus lähteä kehittämään alkuvaiheessa olevaa ketjua. Haaste tuntui mielenkiintoiselta. Huumorin avulla vaikeuksien yli Ensimmäinen Hello Cafe avattiin Turkuun keväällä 2009. Nyt ketjun kahviloita ja ravintoloita on jo seitsemän, ja määrä kasvaa edelleen. Tarkoitus on laajentaa ketjua kaikille lentokentille, joiden liikennemäärät ovat riittävät. Ylärajaa ei ole asetettu. Työssäni on kyettävä reagoimaan nopeasti. Suunnitelmista ei aina voi pitää kiinni. Kun tulee yllättäviä käänteitä, sormi ei saa mennä suuhun, vaan on keksittävä uusia ratkaisuja. Yksiköllämme on aina monta rautaa tulessa eli on kyettävä myös tekemään erilaisia asioita samanaikaisesti. Stressinsietokykyä ja luovuutta siis tarvitaan. Huumori auttaa vaikeissa tilanteissa. Onneksi saan työskennellä todella hyvän ja ammattitaitoisen työporukan kanssa. Hello-ketjun toiminta perustuu konseptin tarkkaan noudattamiseen. Ketjuun kuuluminen antaa itsessään asiakkaalle tietyn pal- 12 maa&ilma velulupauksen. Hello Cafe’t panostavat iloiseen ja ystävälliseen palveluun. Olemme tarkkoja tuotteiden tuoreudesta ja saatavuudesta. Vitriineistä on löydyttävä aina riittävästi erilaisia vaihtoehtoja niin, että jokainen löytää itselleen jotain sopivaa. Laadukas tarjonta ja tasokas palvelu ovat keinoja, joilla Hello Cafe -ketju pyrkii tukemaan lentomatkaajan matkakokemuksen miellyttävyyttä. Matkustaminen ei ole aina hauskaa, eivätkä asiat aina suju kuten oli tarkoitus. Silloin on hyvä löytää virkistäytymispaikka, jossa tulee taas hyvälle mielelle. Haluamme ketjun kahviloista juuri tällaisia keitaita. Löydä yksi, tunnista kaikki Hello Cafe -ketjun muotokieli ja värimaailma ovat ”pirtsakoita.” Ne erottuvat saman ketjun kahviloiksi − niissä on tiettyä jujua. Kommunikoimme asiakkaiden kanssa muutenkin kuin suullisesti. Turusta Kittilään matkaava tunnistaa ketjuun kuuluvan kahvilan kummassakin päässä ilman nimikylttejäkin. Samalla ketjuilme on tae siitä, että tietty lupaus täyttyy aina. Koen työni erittäin palkitsevana. On hieno tunne, kun löytää kohteeseen hyvän yrittäjän tai huomaa, että asiat kehittyvät haluttuun suuntaan. Kävin katsomassa Malmin lentoaseman ravintolaa ennen sen uudistamista. Tyhjä liiketila oli kolkko. Tunne oli päinvastainen, kun sitten näin saman tilan valmiina ja suunnitelman toteutuneena. Näillä töillä on siltä osin selkeä alku ja loppu. Varsinainen aherrushan tosin alkaa vasta kahvilatoiminnan käynnistyessä. Sitä ennen on kuitenkin ehtinyt tapahtua todella paljon.” Näin lennät esteettömästi 1. Erilaiset rajoitteet eivät estä lentomatkustamista, mutta matka kannattaa suunnitella huolellisesti. Tilanteiden ennakointi säästää monelta harmilta. 2. Lentoasemien avustuspalvelu kattaa lähtevän matkustajan reitin lentoaseman alueella olevilta saapumispisteiltä aina lentokoneen istuimelle asti ja lentoyhtiö tämän jälkeen. Saapuvaa matkustajaa avustetaan koneen istuimelta aina lentoasemalla sijaitseville pysäköintialueille tai joukkoliikenteen pysäkeille asti. Ilmoita avun tarpeesta matkatoimistolle tai lentoyhtiölle jo matkaa varatessasi tai viimeistään 48 tuntia ennen lähtöä. 3. Avustettavien saapumispisteet sijaitsevat invapysäköintipaikkojen lähellä sekä bussien ja taksien jättöpaikoilla terminaalien uloskäyntien luona. Pisteiltä saa puheyhteyden avustamispalveluun. Ilmoittaudu kutsupisteellä vähintään kaksi tuntia ennen lennon lähtöaikaa, jos tarvitset apua. Ilmoittautumisen voi tehdä myös lähtöselvityksessä. 4. Ilmoita ennakkoon lentoyhtiölle, jos matkustat pyörätuolilla, sillä sen kuormaus vaatii erityisjärjestelyjä. Pyörätuolista on ilmoitettava mitat, paino sekä se, onko tuoli kokoontaitettava tai sähkökäyttöinen. Lentoyhtiön tulee myös tietää, millainen akku pyörätuolissa on. Ohjainlaatikko kannattaa kuljettaa käsimatkatavaroissa. Myös opaskoirasta, hengitys- ja happilaitteista tai muista apuvälineistä tulisi ilmoittaa etukäteen. 5. Liikkumisesteisten pysäköintipaikat ovat lentoasemilla terminaalien sisäänkäyntien läheisyydessä. Poliisin myöntämällä vammaisen pysäköintiluvalla saa pysäköidä liikkumisesteisen pysäköintipaikalle ja maksutta maksulliselle pysäköintipaikalle. Maksuton pysäköinti maksullisella alueella edellyttää vammaisen pysäköintiluvan esittämistä. Finavia ”Pyörätuolilla pääsee lentokoneen ovelle tai portille asti.” 5. Liikuntarajoitteinen matkustaja siirtyy lentokoneeseen ensimmäisenä ja poistuu sieltä viimeisenä. Siirtymisiin saa tarvittaessa apua virkailijoilta. Pyörätuolilla pääsee lentokoneen ovelle tai portille asti. Koneeseen siirrytään erityisellä kantotuolilla. Maarit Seeling YMPÄRISTÖFAKTA Järkevää joukkoliikennettä Lentoliikenne liitetään EU:n päästökauppajärjestelmään vuonna 2012 edelläkävijänä kaikista liikennemuodoista. Lentoliikenne on tärkeä osa kotimaan joukkoliikenneketjua. Päästökaupan tavoitteena on vähentää päästöjä kustannustehokkaalla tavalla. Lentoliikenne yhdistää seutukunnat toisiinsa ja Suomen muuhun maailmaan. Suomen kattava lentoasemaverkosto palvelee hyvin erilaisia matkustamistarpeita. Suomen ilmatila on ympäristötehokas, sillä siviili- ja sotilasilmailun tarpeet sovitetaan suunnitelmallisesti yhteen. Lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt ovat globaalisti 2 % ihmisen aiheuttamista CO2päästöistä. Biopolttoaineiden soveltuvuutta lentoliikenteeseen tutkitaan aktiivisesti ja testilentoja on jo tehty. Lentoliikenteen infrastruktuuri on kevyt: lentomatkaan tarvitset vain 6 km tietä. Kotimaan lentoliikenteessä eri pituisilla matkoilla käytetään matkan pituuteen sopivia energiatehokkaita lentokoneita. Kotimaan liikenteessä potkurikoneella (ATR) polttoaineen kulutus on 2,5–3 litraa / 100 km / henkilö täydessä koneessa. Pidemmillä lennoilla suihkukoneella polttoaineen kulutus on noin 3 litraa / 100 km / henkilö, kun kone on täynnä. www.jarkevaajoukkoliikennetta.fi Johanna Kara 13 maa&ilma hello_MAAJAILMA_01_2012.ai 20.2.2012 13:34:56 Hello Cafe on kahvila-ravintolaketju, joka tuo väriä lentoasemaympäristöön iloisella ja ystävällisellä palvelulla. Valikoimiin kuuluvat mm. erikoiskahvit, tuoreet, paikanpäällä valmistetut leivät, makeiset ja leivonnaiset. Hello Cafessa on A-oikeudet ja osa kahviloista tarjoaa myös lounasta. HELSINKI-VANTAAN lentoasema Hello Cafe KUOPION lentoasema Hello Cafe, lounas MALMIN lentoasema Hello Cafe, lounas ROVANIEMEN lentoasema Hello Cafe, Hello Shop, lounas KITTILÄN lentoasema Hello Cafe KUUSAMON lentoasema Hello Cafe, Hello Shop OULUN lentoasema Hello Cafe TURUN lentoasema Hello Cafe, lounas LM N A MAAI K EN A IK JUT TUJA tiesitkö? Turvatarkastukseen kuluva aika? Minne mennä Euroopassa? Lonely Planet -matkailupalvelu on rankannut kyselyllään nähtävyy- det, jotka Euroopassa ovat ehdottomasti kokemisen arvoisia. Vanhat suosikit pitivät pintansa: 1. Parthenon, Ateena 2. Colosseum, Rooma 3. Eiffel-torni, Pariisi Yliarvostettujen nähtävyyksien listan kärki näyttää tältä: Helsinki-Vantaan lentoasemalla turvatarkastusjonossa kuluvan ajan voi tarkistaa esimerkiksi älypuhelimella matkalla lentoasemalle. Terminaalien 1 ja 2 turvatarkastuspisteiden jonotusajan voi tarkistaa mobiililaitteella osoitteessa m.helsinki-vantaa. fi. Tieto löytyy myös Helsinki-Vantaan lentoaseman verkkosivuilta osoitteessa www. helsinki-vantaa.fi/matkustaminen/matkalle-lahto/turvatarkastus. Jonotusaika ilmoitetaan edelleen myös turvatarkastuspisteiden edustalla olevissa näytöissä. Finavia 1. Blarney Stone, Irlanti, Cork 2. The London Eye, Iso-Britannia, Lontoo 3. Gondoliajelut, Venetsia, Italia Vuorten todellinen kuningas Sir Edmund Hillary nousi maailmanmai- neeseen ensimmäisenä Mount Everestin valloittaneena ihmisenä vuonna 1953. Vähemmälle huomiolle jäi sherpa Tenzing Norgay, joka avusti Hillarya ja nousi huipulle itsekin. Sherpat tunnetaan Himalajan vuoristoalueen sitkeinä ja taitavina kantajina, ja he ovat olleet korvaamaton apu noin 3 000:lle maailman korkeimman vuoren valloittaneelle vuorikiipeilijälle. Sherpoista yksi on ylitse muiden. 51-vuotias Apa on tähän mennessä kiivennyt 8 848 metriä korkean vuoren huipulle 21 kertaa. Rajatarkastusautomaattien käyttö? Helsinki-Vantaan rajatarkastusautomaatteja voivat käy t tää tällä hetkellä Euroopan Unioniin ja Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden sekä Sveitsin kansalaiset, joilla on biometrinen passi. Automaattinen rajatarkastusjärjestelmä perustuu matkustajan biometriseen tunnistamiseen. Biometrisessä passissa on mikrosiru, jonka tiedot laitteen lukija tarkastaa. Automaatti vertaa reaaliaikaisen kasvokuvan yksilöllisiä mittasuhteita passin sirulla olevaan kuvaan. Taidetta Helsinki-Vantaalla? Vihreämpää ruohoa Espanjalainen jalkapallojouk kue Ba rcelona on maa i lma n kovapa l kkaisin urheilujouk kue. Sen pelaajien kesk imääräinen v uosipalk ka on 5 580 000 euroa. Toiseksi paras palkanmaksaja on espanjalainen jalkapalloseura Real Madrid, jota seuraa listalla baseball-joukkue New York Yankees. Lähes puolet maapallon väestöstä joutuu elämään alle kahdella eurolla päivässä. Samaa perhettä 100 000 vuotta sitten Afri- kassa eli noin 2 000 nykyihmisen esi-isää ja -äitiä. Olemme kaikki heidän jälkeläisiään. Siksi tänä päivänä 10 000 kilometrin etäisyydellä toisistaan elävät ihmisryhmät poikkeavat geneettisesti toisistaan vähemmän kuin Afrikassa toistensa naapureina elävät gorillalaumat. World Design Capital -vuosi tekee Helsinki-Vantaasta taidelentoaseman. Designvuoden kunniaksi tämän kevään aikana avataan useita Art Port -galleriatiloja: Design Gallery sijaitsee portilla 11, Art Gallery portilla 16–17, Photo Gallery portilla 26 ja Fashion Gallery portilla 31. Heinäkuussa avataan kaukolentojen alueelle suomalaista nykytaidetta esittelevä toinen Art Gallery -näyttelytila. Portraits of Aviation -valokuvanäyttelyssä esillä on kuuden suomalaisen muotokuvaajan töitä. Näyttely on avoinna kesäkuulle asti terminaali 2:ssa saapuvien kerroksessa. Kaikkiin Helsinki-Vantaan taide-elämyksiin on vapaa pääsy. 15 maa&ilma Teksti: Sami Laakso Kuvat: Jari Härkönen Huomaatko: design on tunkeutunut elämäsi jokaiseen hetkeen? 16 maa&ilma Teksti: Sami Laakso Kuvat: Matti Rajala Artikkeli designista – miten lähtisin liikkeelle? Ensim- mäiseksi tulee mieleeni ilmeisin: arkkitehtuuri, lasiesineet, designhuonekalut, design-museo… Tai se, että kun designsanaa käyttää etuliitteenä, tuotteen hintaa voi nostaa merkittävästi. Mutta voisiko design olla muutakin? Tietotekniikkayritys Applen perustaja Steve Jobs on määritellyt asian näin: ”Muotoilussa ei ole kyse pelkästään siitä, miltä asiat näyttävät tai tuntuvat. Muotoilu saa asiat toimimaan.” Hyvä! Design-aihetta ei siis tarvitse välttämättä lähestyä näkökulmasta, jonka mukaan se on jotain arjen yläpuolella olevaa – ehkä jopa elitististä. Sellaista, joka tulee vastaan vain museoissa tai hienojen sisutus- ja taidelehtien kiiltävissä kuvissa. Toki design on sitäkin, mutta sen lisäksi se koskettaa meistä jokaista. Vast’ikään edesmenneen Jobsin määritelmä on helppo hyväksyä, sillä hän on näyttönsä antanut. Jobs perusti Applen vuonna 1976 ja ehti nähdä, kuinka siitä tuli maailman arvostetuin yhtiö – pitkälti juuri sen ansiosta, että hän suhtautui intohimoisesti yhtiön tuotteiden kehittämiseen. Jobsin mukaan Apple toimii teknologian ja kulttuurin risteyksessä. Siinä risteyksessä Apple on onnistunut vaikuttamaan miljoonien ihmisten elämään poikkeuksellisilla tuotteilla. Merkittävyys konkretisoitui Jobsin kuoleman jälkeen eri puolilla maailmaa ilmenneinä spontaaneina surunosoituksina. Sellaisia emme ole tottuneet näkemään suuryritysten johtajien kuoltua. Applen tuotteet, kuten Mac-tietokone, iPod-musiikkisoitin, iPhone ja iPad-taulutietokone, eivät mullistaneet maailmaa niinkään teknisellä paremmuudellaan – ne ovat olleet ylivertaisia käyttäjäkokemuksen antajina. Ja mitä ihmiset ostavat? Niitä laitteita joita tykkäävät käyttää. Kuluttajien suosio on kaikkien yritysten tavoitteena. Ympäri maailmaa mietitään uusia tuotteita ja palveluita kehitettäessä, kuinka ne toimisivat mahdollisimman hyvin omassa käyttötarkoituksessaan. Monet yritykset käyttävät suunnittelun apuna yliopistojen ja tutkimuslaitosten käytettävyyslaboratorioita, joissa uuden innovaation sopivuutta ihmisten arkeen voidaan testata tieteellisen tarkasti. Yksi käytettävyyslaboratorio markkinoi tilojaan kertomalla, kuinka sen laitteiden testaukseen osallistuvat henkilöt toimivat kodinomaisesti sisustetussa huoneessa. Koetilannetta havainnoivat tutkijat työskentelevät puolestaan tarkkailutilassa, jonka erottaa tutkimushuoneesta poliisielokuvista tuttu yksisuuntainen peili-ikkuna. Näin testitilanne on koehenkilön kannalta luonteva. Koehenkilöiden jokainen liike tallennetaan kauko-ohjattavalla videokameralla. Ovatko suunnittelijat onnistuneet minun kohdallani? Uskon Jobsin määritelmää. En siis lähde kiertelemään museoita ja näyttelyitä, en sisustusliikkeitä enkä muotoiluinstituutteja, enkä haastattele muotoilun huippunimiä. Katson, onko elinympäristöni täynnä muiden suunnittelemaa Fiskars on myynyt maailmalle yli miljardi saksiparia. Sen oranssipäisistä saksista on tullut maailmalla tunnettu brändi, ja niiden muotoilu on oikeuttanut saksien pääsyn myös New Yorkin The Museum of Modern Artin kokoelmiin. Tuotteen menestyksestä kielii sekin, että niistä valmistetaan piraattikopioita. Fiskars aloitti saksien valmistuksen 1860-luvulla räätälinsaksista. Laatutuote oli hintansa väärti ja meni kaupaksi, vaikka se maksoikin räätälin yhden kuukauden palkan verran. Tänä päivänä yhtiön tuotannossa on kaikkiaan kolmisenkymmentä erilaista saksimallia. Joukkoon mahtuu yleissaksien lisäksi muun muassa kolmenlaiset kynsisakset, lastensakset, lankasakset, ompelusakset, hiustenleikkaussakset, kalasakset ja lintusakset. Lisäksi yleisimmistä saksista on versiot sekä oikea- että vasenkätisille. Eikä vasenkätisten versiossa ole tyydytty vaihtamaan vain kädensijojen puolisuutta. Myös terät on käännetty, jotta leikattava pinta on mahdollista nähdä otollisemmalta puolelta. 17 maa&ilma iStockphoto iStockphoto Teflon-paistinpannu sopii nykyaikaan, jossa korostetaan ruoanlaiton helppoutta ja ravinnon vähärasvaisuutta. Teflon-pinnoitteen ansiosta ruoan paistamisessa ei tarvita rasvaa estämään paistoksen pannuun kiinnipalaminen. Teflon liittyy nykyaikaan myös toisella tavalla. Sen ensimmäinen merkittävä käyttö tapahtui Yhdysvaltain Manhattanprojektissa, jossa kehitettiin historian ensimmäinen ydinase. Ihmisten arki oli ennen kodinkoneiden kehittymistä hyvin työntäyteistä. Suomalainen Työtehoseura pohti 1940-luvulla arjen helpottamista tutkimalla kotitöiden vaatimaa ajankäyttöä. Siihen aikaan sukupuolten välinen työnjako oli selvä, ja tutkimuksen mukaan suomalainen nainen tiskasi elämänsä aikana 29 900 tuntia, joka tarkoittaa 10 vuotta 8 tunnin työpäivinä, ilman vapaapäiviä. Ratkaisuksi kehitettiin seinälle, tiskipöydän yläpuolelle sijoitettava astiankuivauskaappi, jonka alimmat hyllyt olivat ritilöitä, jotta vesi pääsi tippumaan tiskialtaaseen. Tutkimuksen mukaan astiankuivauksen järjestäminen hyvällä telineellä säästi naisten aikaa 0,5–2 tuntia päivässä. 18 maa&ilma toimivuutta, vaikka itse en ole sitä merkille pannut. Kirjoitan tätä tekstiä työhuoneessani kannettavalla tietokoneella. Sormet osaavat vuosien naputtelun jälkeen hakeutua luontevasti näppäimistölle – luojan kiitos kaikissa tietokoneissa kirjaimet sijaitsevat samassa paikassa. Mutta se, miksi ne sijaitsevat juuri näillä paikoilla on mielenkiintoinen tarina. Tietokoneen ja kirjoituskoneen näppäimistöä kutsutaan kirjaimiston ylärivin mukaisesti qwertyksi. Kirjainjärjestys laadittiin, kun vanhat mekaaniset kirjoituskoneet eivät toimineet nopeimpien kirjoittajien vauhdissa, vaan menivät jumiin. Qwertynäppäimistössä englanninkielessä useimmin käytettävät kirjaimet kuten a, s, d ja e on sijoitettu niin, että niiden käyttäminen on oikeakätiselle kirjoittajalle hidasta. Eli minunkin sormieni reittiä ohjaa yhdysvaltalaisen Christopher Latham Sholesin 1870-luvulla tekemä keksintö. Mitä muuta työpöydälläni näkyy? Papereita, kirjoja ja kyniä. Saan kuulakärkikynän purettua kuuteen osaan ja vielä koottua sen takaisin toimivaksi. Hakaneula on sen sijaan yksiosainen kokonaisuus. Kun sitä pysähtyy tarkastelemaan lähempää, se näyttää kauniilta. Entä toiminnallisuus, kapistus on suorastaan nerokas! Neula on riittävän terävä moneen tehtävään, mutta se ei pääse pistämään, jos se on taivutettu omalle paikalleen. Senkin keksimiseen liittyy mielenkiintoinen tarina. Sen mukaan yhdysvaltalainen Walter Hunt oli velkaa 15 dollaria ja mietti kuinka maksaisi velkansa takaisin. Miettiessään asiaa hän väänteli käsissään metallilangan palaa. Kolmen tunnin jälkeen hän oli taivutellut huomaamattaan hakaneulan muodon. Hunt myi keksintönsä oikeudet velkojalleen 400 dollarilla. Hakaneula patentoitiin 1849. Mitä muuta on työhuoneessani on? Tietenkin valaisin ja kännykkä. Kännykkä tuntuu elintärkeältä, vaikka koko laitteen olemassaolo on vasta viime vuosikymmenten asia. Maailman ensimmäinen gsm-puhelu soitettiin Helsingissä vasta vuonna 1991. Omaa laitettani en oikeastaan saisi enää kutsua matkapuhelimeksi, vaan älypuhelimeksi sen monipuolisten toimintojen takia. Ne helpottavat elämääni monin tavoin, vaikka en osaa käyttää ominaisuuksista puoliakaan. Työhuoneessa tarvitaan tietysti myös pöytä ja tuoli. Tuolin valinnassa pidin tärkeänä, että se tukee hyvin selkääni ja antaa luontevan työasennon. Sellainen löytyi Ikeasta, jonka omistaja ruotsalainen Ingvar Kamprad on kehittänyt yrityksestään maailmanmenestyksen. Paitsi, että kuluttajat ovat kaikkialla maailmassa tykästyneet myynnissä oleviin tuotteisiin, suunnittelemalla nerokkaan itsepalveluun perustuvan toimintamallin, Kamprad on tehnyt itsestään maailman rikkaimpiin kuuluvan miehen. Jokainen tietää, miltä jakkara näyttää. Suomen tunnetuin, kansainvälisesti ylistetty arkkitehti ja muotoilija Alvar Aalto yritti nähdä asian toisella tavalla. Hän suunnitteli nelijalkaisen jakkaran lisäksi myös kolmijalkaisen mallin. Sillä istuminen edellyttää kuitenkin keskittymistä, jotteivät jakkara ja sillä istuja kaatuisi. Nelijalkaisesta onkin tullut versioista huomattavasti suositumpi. Edes kännykkäinsinöörit eivät aluksi itse uskoneet, että 160 merkkiin rajoittuva tekstiviestipalvelu saisi suurta suosiota. Palvelu päätettiin kuitenkin rakentaa, koska se oli teknisesti helposti toteutettava lisäpalvelu. Ensimmäinen tekstiviesti lähetettiin 1992. Nykyisin Yhdysvalloissa 18–34-vuotiaat lähettävät keskimäärin 46 viestiä päivässä. 19 maa&ilma Ikea-myymälöitä on jo yli 30 maassa, ja niissä asiakkaat Hissejä on ollut kerrostaloissa jo 1800-luvun puolivälistä alkaen. Vanha keksintö eteni aimo harppauksen kehityksessään, kun Kone valmisti ensimmäisenä konehuoneettoman ratkaisun 1990-luvulla. Siinä hissin nostokoneisto sijoitetaan kuiluun ja ohjaustaulu ylimpään kerrokseen. Ratkaisu alensi hissin rakennuskustannuksia neljänneksellä ja auttoi Konetta kasvattamaan markkinaosuuttaan maailman hissimarkkinoilla. Helsinkiläiset ovat kansainvälisen tutkimuksen mukaan Euroopan tyytyväisimpiä joukkoliikenteen käyttäjiä. Kaupunkilaisista 81 prosenttia voisi suositella joukkoliikennettä muille. laitetaan kävelemään pitkin määrättyä reittiä valmiiksi suunniteltujen ja houkuttelevasti toteutettujen sisustusten läpi. Kun sopiva sisustusesine osuu kohdalle, asiakas kirjaa tuotteen hyllypaikan muistilappuunsa. Valtavan myymälän – ja tuhansien houkutusten – läpi kuljettuaan asiakkaat saavat itse hakea valitsemansa tuotteet varastohyllyistä ja voivat käyttää itsepalvelukassaa maksaessaan ostokset. Huonekalut eivät ole valmiita tuotteita, vaan paketti huonekalun osia, joista pääsee nauttimaan vasta kokoamalla tuotteen itse. Ovat ruotsalaiset osanneet aiemminkin helpottaa miljoonien ihmisten elämää ja samalla tehdä itsestään rikkaita. Ruben Rausing patentoi yksinkertaisen nerokkaan kartonkisen nesteidenkuljetuslaatikon Tetra Pakin. Se syrjäytti käytännöllisyydellään helposti särkyvät ja raskaat lasiset pullot sekä kuljetuksissa hankalat ja vuotoalttiit muovipussit. Yksi purkki ei paljoa maksa, mutta kun niitä käytetään satoja miljoonia joka ikinen päivä, rahavirtoja kertyy. Tetra Pak -yhtiö toimii nykyisin yli 165 maassa. Kurkistan keittiöön. Jääkaappi on harmittavan tyhjä, mutta keittiön kaapeista löytyy laseja, kuppeja, mukeja, lautasia, purkkeja ja purnukoita. Lisäksi tietysti sakset, lusikoita, veitsiä ja haarukoita, sillä puikoilla syöminen ei minulta luonnistu, vaikka se sadoille miljoonille onkin luontevampi tapa. Lisäksi näkyy kraana ja tiskipöydällä on kahvinkeitin. Hellalla on puolestaan vesikannu, kattila ja paistinpannu. Työhuone näyttää olevan täynnä esineitä, joista jokaisesta olisi mielenkiintoisia tarinoita kerrottavaksi. Mutta pääsenkö ympäristöön, jonka toimivuutta elämässäni ei joku olisi pohtinut – löytyykö kolkka, jossa ei ole designin Vesihanoissa näkyy kehitys. Lukuisissa maailman kodeissa odotetaan vielä juoksevan veden saamista sisälle, mutta toisaalla vesihanoja vaihdetaan viimeisemmän trendin mukaisiksi high tech -tuotteiksi. Alkuvaiheessa kodeissa riitti yksi hana kylmää vettä varten. Aikaa myöten se sai kaveriksi toisen hanan, josta tuli lämmintä vettä. 1950-luvulla käyttöön tulivat ensimmäiset hanat, jossa kylmälle ja kuumalle vedelle on omat säätönsä, mutta vesi sekoittui kraanan sisällä ja tuli yhdestä hanasta ulos. 1970-luvulla kehitettiin vipuhanat, joissa oikean vedenlämmön säätö onnistui helposti yhdellä kädellä. 1990-luvulla saatiin markkinoille kosketusvapaat hanat, joissa valovirta laukaisee vedentulon oikealla hetkellä. Kehitys on tuonut paitsi käyttöhelppoutta myös säästöä. Kahdella kädellä käytettävä hana kuluttaa vettä jopa 30 litraa minuutissa, kun yhdellä kädellä hallittavan hanan kulutuslukema jää noin 8 litraan minuutissa. Nykyisin etenkin julkisissa tiloissa suositaan kosketusvapaita hanoja, sillä ne vähentävät veden kulutusta jopa 50 prosenttia estämällä veden turhan juoksutuksen. 20 maa&ilma kosketusta? Menen eteiseen ja avaan ulko-oven. Oveni ei muistuta Hollywood-elokuvista tuttua lukkojen täyttämää ovea, jonka poliisit kuitenkin potkaisevat helposti auki. Ovessani on vain yksi lukko, mutta se pitää. Toisin kuin Yhdysvalloissa, Suomessa ulko-ovet avautuvat ulospäin, joten tunkeutujat eivät voi niitä runnoa auki. Menen hissillä alakertaan ja ulos. Jalkakäytävän ihmisvilinässä näkyy muotivaatteita, korkokenkiä, lastenrattaita, laukkuja, koiran talutushihnoja, silmälaseja, katulamppuja, pysäköintimittareita… Ajoradalla puolestaan henkilöautojen lomassa bussit ja raitovaunut ajavat reittejään aikataulujensa mukaisesti. Istun lähellä olevan puiston penkille hengähtämään havaintojen runsautta. Mutta rauhassa en voi olla tässäkään. Vieressä on kirkko, jonka tornissa taivasta kohti kurkottaa kristillisyyden symboli. Ristin muoto on hyvin harkittu sen toiminnallisuuden kannalta – ei kuitenkaan kristinuskon vertauskuvaksi, vaan kidutusvälineeksi. Symbolin asemaan se on noussut vasta Jeesuksen väkivaltaisen kuoleman tekovälineenä. Vaikuttaa sitä, että elinpiirissäni joku on suunnitellut kaikki asiat niin, että ne toimivat tarkoituksessaan mahdollisimman hyvin. Design on kuin jää-yhdeksän-ihmeaine yhdysvaltalaisen Kurt Vonnegutin kirjoittamassa kirjassa Kissankehto. Siinä tutkija kehitti aineen, jota säilytettiin visusti muusta maailmasta erillään, koska se sai siihen kosketuksissa olevan veden jäätymään ja jäädyttämään ketjureaktion lailla kaikki muutkin vedet. Kirjassa kävi lopulta niin, että jää-yhdeksän pääsi kosketuksiin ulkomaailman kanssa. Kaikki maapalolla oleva vesi aina lätäköistä valtameriin ja pohjaveteen asti jäätyi, koko maailmasta tuli jää-yhdeksän-aineen koskettama. Minun elämäni on saanut tartunnan design-yhdeksästä. Tai ehkei sittenkään; edessäni on kaunis vanha vaahtera, jonka pitkät oksat risteilevät toistensa lomitse ja muodostavat mielikuvituksellisia kuvioita. Puun alimpia oksia lapset ovat käyttäneet kiipeilytelineinään, joten osaa se luontokin tehdä leikkivälineitä! Näissä ajatuksissani istun ja ihailen tuulen leikkiä puun lehvästössä. Hetken kuluttua havahdun ajatuksistani, kun paikalle kaartaa kaupungin puisto-osaston auto. Ulos astuu työntekijöitä, jotka ottavat käteensä lapiot ja alkavat istuttaa uusia kasveja. Yksi heistä nappaa sahan ja alkaa leikata alas vaahteran maahan asti ylettyviä oksia. 21 maa&ilma Hissimatkakin voi olla elämys, uskoo Koneen muotoilujohtaja Anne Stenros. Teksti: Terhi Kivikoski-Hannula Kuvat: Matti Rajala Kahdeksannesta kerroksesta näkee kauas. Espoon Keilarannassa sijaitsevan Kone Buildingin hissiaulan isot ikkunat avautuvat lahdelle. Sen yllä pyörii kirkkaana pakkaspäivänä keveää usvaa. ”Merisavua”, huomaa Stenros, joka on liikkunut vesillä lapsuudesta saakka. Myös muotoilu on kuulunut hänen elämäänsä aina. Ensimmäiset pienoismallinsa hän teki jo ennen kouluikää. Kun arkkitehti-isä Helmer Stenros työsti kilpailutöitään, pieni Anne pyöri pöydän alla ja askarteli omia pahvitalojaan. Sänky ja yöpöytä omassa huoneessa olivat äidin, Muurame-kalusteet suunnitelleen sisustusarkkitehti Pirkko Stenrosin, käsialaa. Omaan uraan perheen yhteinen mielenmaisema on kuitenkin vaikuttanut vanhempien ammatteja enemmän – siitäkin huolimatta, että lapsuudenperheen tuttavapiiriin kuului paljon arkkitehtejä ja muotoilijoita. Purjehtivilta vanhemmilta siirtyi tyttärelle tapa katsoa maailmaa. – Meri-ihmiset ja järvi-ihmiset eivät ole samanlaisia. Isä on meriihminen, ja äidistä tuli sellainen, mutta minusta ei tule ikinä SisäSuomen ihmistä, Stenros naurahtaa. – Meri on hurja. Myrsky voi nousta siellä hetkessä. Mitä ulommas mennään, sitä enemmän riski kasvaa ja sitä enemmän täytyy osata. Kun suunnittelemme tämän jutun kuvausta, lähtökohta on Stenrosille selvä: ”Jos tehdään, niin tehdään sitten kunnolla.” 22 maa&ilma Koneen hissit eivät ole perinteisestä muotista. Anne Stenros sisusti hissin olohuoneeksi lehtemme kanteen. Kannen kuvausrekvisiitta: Louis Ghost–tuoli, suunnittelija Philip Starck, valmistaja Kartell. Bourgie-pöytävalaisin, suunnittelija Ferruccio Laviani, valmistaja Kartell. 23 maa&ilma ”Tulevaisuudessa yritykset puhuvat muotoilua.” 24 maa&ilma Ratkaisukeskeistä elämää. Maisemahissiin rakennettu ko- konaisuus on harkittu, muotoilujohtajan itsensä stailaama. On läpinäkyvä tuoli ja sen kanssa samaa muotokieltä puhuva lamppu. Niiden taustalla hissin ikkunaseinästä näkyy meri. Väritys on mustavalkoinen, niin sivuseinien graafisessa tapetissa kuin tuoliin kuvattavaksi asettautuvan Stenrosin vaatteissa. Kuvauspaikka kertoo Anne Stenrosin määrätietoisuudesta muutenkin. Hissin sivuseinien kuviointi on Marimekon designia ja Stenrosin ensimmäinen työ Koneella, jossa hän aloitti vuonna 2006. Stenros oli ollut talossa vasta pari kuukautta, kun joutui pohtimaan, miten hyödyntäisi vasta löydettyä 3M-laminaattiratkaisua, jolla saadaan siirrettyä mille tahansa pinnalle mikä tahansa kuvio. Yhtenä mahdollisuutena joku heitti ilmaan tekonahkakuvion, jonka Stenros tyrmäsi muiden pettymykseksi. Oli luotava äkkiä jotain toimivampaa tilalle. – Ajattelin, että koska 3M-laminaatti on itse asiassa ohut kalvo, kuvio voisi olla grafiikkaa. Sitten keksin, että Marimekolta löytyy valtava määrä kuoseja, jotka ovat mittakaavaltaan oikeita, koska ne on alun perin suunniteltu julkisiin tiloihin. Stenros soitti Marimekon silloiselle toimitusjohtajalle Kirsti Paakkaselle, joka innostui yhteistyöstä heti. – Nostan koko ajan esiin ongelmia ja yritän ratkoa niitä. Tämä on tällaista ongelmakeskeistä elämää, Stenros nauraa. Joskus on komennettava itsensä lopettamaan. Kuten viime kesänä purjehdusreissulla, kun Stenros huomasi pohtivansa yhden sataman suihkutiloissa, miten niitä voisi parantaa, ja oli jo menossa kertomaan ajatuksistaan henkilökunnalle. Töitä hän tekee silti melkein koko ajan, ymmärtäväisen elämänkumppanin siunauksella. Arkisin kokouksia on niin paljon, että ”meilisotaa” joutuu käymään iltaisinkin. Viikonloppuisin hän yrittää pitää pienen tauon, katsoo leffoja DVD:ltä – erityisesti länkkäreitä, ”joissa hyvät on hyviä ja pahat pahoja” – ja selailee ammattikirjoja. Uusista elokuvista Stenros seuraa ajan liikkeitä. Viimeistään sunnuntaiaamuna hän ryhtyy aina kirjoittamaan. Nyt tekeillä on kirja ”luovasta johtamisesta ja muotoilun sääntöjen muuttumisesta koko maailmaa koskettavan murrosvaiheen myötä”. Ilman oman ammattialan ytimeen syventymistä ei uudistu, sillä arkiviikko kuluu rutiinien pyörittämiseen. ”Muotoilu pääsee sisään keittiön ovesta.” Varsinaista vapaa-aikaa Anne Stenros ei kaipaa. Eikä siihen olisi mahdollisuuttakaan, sillä ajan hermolla pysyminen vie aikaa, kaiken liikenevän. Muotoilun ja arkkitehtuurin lisäksi on pidettävä silmällä taloutta, filosofiaa, muotia, lifestyleja. Näiden kautta ja matkustamalla – olemalla siellä, missä tapahtuu – hahmottuu, mihin maailma on menossa. Ja erityisesti se, miten muutokset tulevat näkymään nimenomaan Koneen toimialalla, hisseissä. Muotoilun merkitys Koneen kaltaisen vahvan brändin rakentajana kasvaa Stenrosin mukaan koko ajan. – Jos design-asiat eivät ole kunnossa, yritys ei pärjää globaaleilla markkinoilla. Asiakkaat ovat vaativia. Nykyään ympäristön on oltava viimeisteltyä ja muotoilulta odotetaan myös luonnetta. Ennakointi ja erottautuminen ovat tärkeäitä, mutta uudet ideat on myös osattava tarjota asiakkaalle oikeaan aikaan. – Muotoilutiimimme tekee trenditutkimusta, tarkkailee urbaanin ympäristön tapahtumia. Kun julkistamme jonkin designin, seuraavan pitää olla jo tiedossa. Jos Stenros saisi päättää, muotoilun sisällyttäisi ydintoimintaansa yhä useampi yritys. Isojen yritysten muotoiluosaamisen tulisi löytyä omasta muotoilutoimistosta, sillä tulevaisuudessa muotoilu on se kieli, jolla yritykset keskustelevat keskenään. Samalla kumppanuuksien solmimisen merkitys korostuu. – Se, kuinka kiinnostavaa yrityksen muotoiluosaaminen on muiden yritysten näkökulmasta, eli kuinka varteenotettava kumppani se on tekemään innovaatioita muiden yritysten kanssa, tulee olemaan tulevaisuudessa tärkeämpää, kuin miltä lopputuotteet näyttävät, Stenros painottaa. Maailma muuttuu hänen mukaansa tässäkin suhteessa koko ajan avoimemmaksi. Yritykset voivat ilman keskinäistä kilpailua auttaa toisiaan pääsemään tavoitteisiinsa. Tämä social production, yhdessä tuottaminen, avaa uusia ovia kaiken kokoisille yrityksille. – Muotoilussa pienikin tiimi voi tehdä asioita oikein ja muita yrityksiä kiinnostavalla tavalla ilman valtavia kustannuksia. Muotoilutiimit voivat helposti keskustella keskenään yli yritysrajojenkin. Kuka haluaa mustaan aukkoon? Juuri nyt urbaanin ympä- ristön muotoilussa vaikuttavista trendeistä voimakkaimpia ovat esimerkiksi korkeimman rakennuksen maailmanennätyksestä kilpailevat pilvenpiirtäjät ja elämä niiden juurella, vihreä rakentaminen sekä yhteisöllisyys, Anne Stenros kertoo. Megacityt alkavat hajota paikallisuuksiksi, kyliksi kaupunkien keskellä. Hissimuotoilussa tämä tarkoittaa sitä, ettei tuote ole vain metritavaraa, vaan ainutlaatuinen elämys. Halutunlainen tunnelma luodaan esimerkiksi paikallisilla materiaalivalinnoilla ja valaistusratkaisuilla. Suljettuna, ahtaana tilana hissi on haastava muotoiltava. – On vaikea hallita yksityiskohtia, kuten tilantuntua ja valoa, kun käyttäjä seisoo niin lähellä kaikkia ratkaisuja. Stenros muistuttaa, ettei elämyksellisyys tarkoita välttämättä aina myönteistä kokemusta. Shanghaissa hän osui kerran hissiin, jonka kaikki pinnat olivat mustia ja valaistus heikko. Alaspäin mennessä portaat houkuttelivat enemmän. 25 maa&ilma Kulttuurierotkin vaikuttavat elämykseen. Koneella ne huomioidaan muokkaamalla hissien peruskonsepteja eri vientialueille sopiviksi paikallisten asiantuntijoiden avulla. – Aasiassa arvostetaan hissin hiljaisuutta, kun taas Amerikassa halutaan kuulla moottori. Huomaamaton ilmanvaihtojärjestelmä ei miellytä intialaisia, vaan he haluavat hissin kattoon näkyvän tuulettimen, joka saa hiukset lentämään. Eleetön elämys. Koneen muotoilutiimin jäsenet työskentele- vät eri puolilla maailmaa – Suomen lisäksi Shanghaissa, Chennaissa Intiassa ja Torreónissa Meksikossa – joten matkustaminen on muotoilujohtajalle arkipäivää. Pitkille lennoille Anne Stenros varaa mukaan ison pinon ammattijulkaisuja ja nauttii keskeytymättömästä lukuajasta. Joskus aika kuluu töitä tehden, esimerkki perillä odottavaa workshopia valmistellen. Paluumatkalla hän saattaa katsoa kolmekin pitkää elokuvaa peräjälkeen. – Lentomatka on kuin hissimatka, siirtymätila, jossa kokoan itseäni, valmistaudun tai rentoudun, Stenros kertoo ja innostuu pohtimaan, miten muotoilu voi tukea näitä toimintoja. – Tila ei saa olla päällekäyvä ja äänimaailmaltaan häiritsevä. Ärsykkeitä on nykyään niin paljon, että huutavan suurta elämystä arvokkaampi on hiljainen, miellyttävä hetki. Lentoasemilla matkustusmukavuutta voidaan Stenrosin mukaan lisätä huolehtimalla siitä, etteivät ihmiset joudu jonottamaan, juoksemaan tai tuskittelemaan. Suunnistamisen kentällä tulisi olla helppoa ja matkustajia ohjaavan teknologian pitäisi mukautua sen käyttäjien tarpeisiin oppimalla siitä, miten sitä käytetään. Stenros kertoo, että palvelumuotoilun rinnalle on nyt nousemassa behaviour design, jonka avulla voidaan tutkia ja hienovaraisesti ohjata ihmisten käyttäytymistä ja parantaa siten heidän elämänlaatuaan. Lentoasemalla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lapsiperheille ja muille erityisryhmille varataan turvatarkastuksessa omat linjansa, kuten Helsinki-Vantaalla on tehty. – Hyvä design on intuitiivista ja ilahduttaa, tekee elämän helpoksi. Sen käyttäjän ei tarvitse lukea manuaaleja eikä miettiä, miten se toimii. Siihen ei kompastu. Hyvä design on myös inno- ”Hyvään designiin ei kompastu.” 26 maa&ilma vatiivista, sillä miksi tehdä jotain, jonka joku on jo tehnyt, ellei sitä tee paremmin? Matkoilla kohtaamastaan designista Stenrosille on jäänyt mieleen erityisesti eräs lento Hongkongista New Yorkiin, jolla lentoemäntä puhutteli häntä nimeltä, oikein ääntäen ja paperiin katsomatta. – Silloin tajusin, että näin pitkälle palvelumuotoilu voi mennä. Muutoksen avaimet. Anne Stenros tutustui aasialaiseen muotoilukulttuuriin konkreettisesti työskennellessään vuonna 2005 Hongkongin Design Centerin johtajana. Tuona aikana hän huomasi, että kiinalaisten suhde muotoiluun on amerikkalaisten tavoin ainakin viime vuosiin asti ollut hyvin käytännöllinen: onnistumista mitataan myyntilukuina. Eurooppalaiset taas näkevät hänen mielestään muotoilun taiteellisen arvon – mutta luottavat siihen joskus liikaakin. Vanhan mantereen yritysten kannattaisi myös hyödyntää nykyistä paremmin strategista osaamista muotoilun johtamisessa. – Kun muotoiluun suhtaudutaan riittävän vakavasti, maailmaa voidaan sen avulla parantaa ja muuttaa. Suomalaisen muotoilun vahvuutena Stenros pitää kokonaisvaltaisuutta. Meillä ja ylipäänsä Pohjoismaissa suunnittelijat ovat perinteisesti luoneet tuoteperheitä, eheitä tiloja ja sisustuksia. Muualla Euroopassa muotoilu on ollut ennemmin yksittäisten esineiden teollista muotoilua kuin ympäristön muokkaamista. Suomalaisella muotoilulla on maailmalla erinomainen maine, mutta nyt muualla aletaan jo kysellä, mitä seuraavaksi, Stenros huomauttaa. Muotoilun kärkimaalta odotetaan uusia, rohkeita avauksia. Niitä ei nyt nähdä, vaikka hyviä tekijöitä onkin paljon. – Suomalainen design kulkee tällä hetkellä vanhalla radalla eikä kyseenalaista mitään. Meillä ei ole kriittistä designia, joka arvioisi uudelleen esimerkiksi käsityksiä kodista tai elämäntavasta, kuten on monessa muussa maassa. Myös muotoilun kehittymistä edistävät ammattilehdet ja sen myötä avoin, kriittinen keskustelu puuttuvat Suomesta. Stenros arvelee, että suomalaiset ovat ylipäänsä hieman ujoja ilmaisemaan kantansa. Kyseenalaistamista ja avointa keskuste- lua tarvittaisiin kuitenkin koko ajan enemmän. – Maailma on niin suuressa murroksessa, ettei kukaan tiedä, mitkä ovat pelisäännöt huomenna. Ainoa mahdollisuus pysyä kehityksessä mukana on kysellä koko ajan. Muuten menettää pelin. Rajankäyntiä. Äskettäin Stenros oivalsi jälleen kotitaustansa suuren merkityksen uralleen. Lukiessaan isänsä 70-luvulla kirjoittamia esitelmiä, hän hätkähti isän ja tyttären ajatusten samankaltaisuutta. – Tajusin, että olen perinyt rohkeuden ajatella ja tehdä asioita eri tavalla kuin on aiemmin tehty. Uskallan myös viedä niitä eteenpäin. Stenrosista itsestään piti tulla alun perin arkkitehtuurin professori, ja hän väittelikin tohtoriksi vuonna 1992 arkkitehtuurin teoriasta – tutkimusalasta, jolla ei ole vieläkään Suomessa omaa oppituolia. Nuori nainen, vieläpä teoreetikko, törmäsi näkymättömiin esteisiin; lasikaton lisäksi lasiseiniin ja -lattiaan, kuten hän itse kuvaa. – Jouduin muotoilumaailmaan, mutta minulle se on ollut kotitaustan takia samanlainen areena kuin arkkitehtuurikin, ei meillä koskaan ollut rajoja niiden välillä. Samalla alalla työskenteleminen vanhempien kanssa on ollut Anne Stenrosille sekä lahja että taakka. Pirkko ja Helmer Stenros tekevät edelleen suunnittelutöitä joka päivä, ja perhepiirissä käydään paljon ammatillisia kes- kusteluja. Se on Anne Stenrosille tärkeä kanava omien ajatusten testaamiseen. Toisaalta asetelma on nostanut oman riman korkealle alusta asti. – Kun lähdin opiskelemaan 19-vuotiaana, tiesin arkkitehtuurista ja sisustusarkkitehtuurista tietysti paljon enemmän kuin useimmat opiskelukaverit. Vertasin töitäni isän ja äidin sukupolven töihin enkä toisten opiskelijoiden tasoon. Stenros sanoo olleensa kuin pikkusisarus, jonka oli pakko ylittää itsensä pärjätäkseen paremmilleen. – Sisäinen vaatimustaso heijastuu siihenkin, mitä odottaa alaisiltaan. Voin kuvitella, että meidän designosastomme ihmiset ovat välillä helisemässä, kun sanon jostain työstä, että ”It`s not good enough, it should be grand.” Stenros naurahtaa. Tuulta päin. Vaativuuden vastapainona Anne Stenrosilla on halu tukea nuoria tekijöitä, raivata tilaa lahjakkuuksille. Omaa kasvua ovat tukeneet monet esikuvat uran eri vaiheissa. – Ihminen tarvitsee jonkun, jolle tekee töitään. Minulla on ollut onni kohdata aina oikealla hetkellä ihmisiä, jotka ovat ymmärtäneet, mihin pyrin, ja antaneet sille tukensa, Stenros sanoo ja mainitsee nimeltä Suomen Taideteollisuusyhdistyksen puheenjohtajat Harri Malmbergin ja Tapio Hintikan, edesmenneen EU-vaikuttajan Diogo Vasconcelosin ja opiskeluajan tiennäyttäjän, akateemikko Reima Pietilän. – Tärkeintä minulle on aina ollut ymmärtää enemmän. Olen ollut koko ajan kiinnostunut siitä, mitä teen, ja sen takia jaksan sitä tehdä. Se, mitä olen ymmärtänyt maailmasta, tulostuu eri tavoin eri aikoina, milloin Koneen muotoilussa, milloin luennoilla, milloin kolumnina tai kirjana. Anne Stenrosilla ei ole tarvetta varoa tuntemattomia vesiä. Yleisön eteen hän menee viimeisimmän ongelman kanssa. – Työstän ratkaisua puhuessani, yritän aina samanaikaisesti sekä ymmärtää että selittää. Anne Stenros •s. 50-luvulla Helsingissä •tekniikan tohtori, arkkitehti •Koneen kansainvälinen muotoilujohtaja vuodesta 2006 •Hongkongin Design Centerin johtaja, 2005 •Design Forumin johtaja ja Form Function -lehden päätoimittaja, 1995–2004 •luennoi ympäri maailmaa ja on kirjoittanut arkkitehtuurin teoriasta ja filosofiasta •harrastaa purjehdusta, golfia ja elokuvia. 27 maa&ilma Kahvilatiedot kokosivat: Terhi Kivikoski-Hannula ja Nina Pinjola Helsinki-Vantaan lentoasemalta löytyy kahviloita joka lähtöön. 28 maa&ilma Kahvila Miljöö Tätä kannattaa maistaa Kupposen hinta Erikoista Bar Delight Portti 14 Pöydistä näkymä kiitotielle Kahvi 3 € Tee 2,40 € Makea, savuporo-majoneesi-täytteinen saaristolaisleipä, 4,50 € Samppanjaa saa laseittain, alk. 16,80 € / 12 cl Café Alvar A Portti 24 Sisustettu Artekin huonekaluilla sekä Iittalan astioilla Kahvi 3 € Erikoiskahvit alk. 3 € Tee 2,40 € Käsin tehdyt leivokset, alk. 4,80 € Suomalaiset Lapponia-marjaliköörit, 4,50 € / 4 cl Lukemisen lisäksi myynnissä eväitä ja matkamuistoja, esim. moderneja pärekoreja (89 €) ja vaskooli-avaimenperiä (4,90 €) Café Picnic Terminaali 2 Lähellä lentoaseman uloskäyntiä, helppo poiketa Pieni kahvi 2,20 €, iso 2,60 € Haudutettu tee 1,90 € Erikoiskahvit alk. 2,20 € Pariloidut patongit, 5,50 € Toastit, 4,00 € Valikoimassa myös pastat, keitot, täytetyt uuniperunat, wrapit ja salaatit Café Tori Portti 26–27 Paljon pöytiä, näköala kiitotielle Erikoiskahvit alk. 3 € Kahvi alk. 3 € Tee 2,40 € Suolainen tai makea kausileivonnainen juomapareineen Myynnissä alkoholijuomia. Tilattavissa eväät lennolle osoitteessa www.sspfinland.fi (noudetaan kahvilan kassalta). Coffee Spoon Terminaali 2:n lähtöselvitysalue Kaikille avoin, sijaitsee turvatarkastus-alueen ulkopuolella Kahvi 2,50 € Haudutettu tee 2,80 € Kausileivonnaiset sekä täytetyt patongit (esim. maalaiskinkulla 6,10 €) Saatavana Mövenpickin irtojäätelöä sekä alkoholia, mm. samppanjaa piccolo-pulloissa Fly Inn Deli Portti 27 Näköala kentälle ja rauhallinen ympäristö, joka sopii myös ruokailuun Kahvi 3 € Erikoiskahvit alk. 3 € Tee 2,40 € Kausileivonnaiset Tuoreisiin raaka-aineisiin perustuva valikoima, esim. deli-salaatti, jonka ainekset voi valita itse Go!Café Portti 19 ja terminaali 1 Pöydistä näköala kiitotielle Pieni kahvi 3 €, iso 3,40 € Erikoiskahvit alk. 3 € Haudutettu tee 2,80 € (hinnat portin 19 Go!Cafén) Kausileivonnaiset Saatavana alkoholijuomia sekä matkaeväitä ja -lukemista. Veikkauksen pelimahdollisuus. Hello Cafe Portit 28–29 Ilmava, moderni sisustus ja hieno näköala kiitotielle Kahvi 2,50 € Erikoiskahvit alk. 3 € Tee 2,00 € Täytetyt voileivät, esim. sweet chili -kanaleipä, 5,90 € Saman ketjun kahvilat palvelevat myös myös Helsinki-Malmin, Kittilän, Kuopion, Kuusamon, Oulun, Rovaniemen ja Turun lentoasemilla Jungle Juice Bar Terminaali 2 / saapuvat 2a Viidakkohenkinen sisustus Kahvi 2,50 € Tee 2,50 € Smoothiet, 4,90 € / 0,4 l Super Smoothiet (erityisesti ”Maca My Day”), alk. 5,50 € / 0,4 l Mehut, 3,90 € / 0,4 l Supermehut, 5,50 € / 0,4 l Mehut ovat tuorepuristettuja, ja juomissa ei ole lisäaineita eikä lisättyä sokeria. Vitamiinipommeja ovat varsinkin superfood-juomat. My City Helsinki Portti 35 Rauhallinen sijainti, avara Kahvi 3,00 € Erikoiskahvit alk. 3,00 € Haudutettu tee 2,80 € Sushivalikoima, alk. 8,50 € Rieskasta tehty savulohi-kolmioleipä, 6,10 € Monitoimiravintola: kahvilan lisäksi samoissa tiloissa baari ja ravintola, jossa à la carte klo 11–23 Seasons Restaurant and Café Portti 14 Keskeinen sijainti, värikäs ja viihtyisä sisustus Kahvi 3,00 € Erikoiskahvit alk. 3,00 € Haudutettu tee 2,80 € Täytetyt patongit, 6,10 € Brie-sämpylät, 5,60 € Kahvila-ravintola, josta löytyy myös Suomessa harvinainen lentoasema-kabinetti Hintoihin ja valikoimiin voi tulla muutoksia. Tiedot kerätty tammikuun lopussa vuonna 2012. Kahvilaklassikko on täällä. Suomen ensimmäinen Starbucks aloittaa Helsinki– Vantaan lentoasemalla kevään aikana. Maailmankuulun kahvilaketjun monipuolisesta valikoimasta pääsevät nauttimaan muutkin kuin lentomatkustajat, koska kahvila avataan terminaali 2:n vastaanottoaulaan. Schengen-alueen ulkopuolelle suuntaavien lähtöalueelle on suunnitteilla toinen Starbucks syksyn 2012 aikana. 29 maa&ilma Matti Rajala Jussi69 (The 69 Eyes) suosittelee: Bar Bäkkäri / Green Room Teatteri Tavastia The Circus The Tiger A GIN Viiden miljoonan asukkaan maaksi Suomessa on mittava rockscene. 30 maa&ilma Ville Akseli Juurikkala Rokkistarat vievät meidät kierrokselle pääkaupunkimme yöhön. Teksti: Gareth Rice Michael Monroe suosittelee: paljon erilaisia yökerhoja. Tuntuu, että niitä perustetaan samaan tahtiin kuin uusia musiikkityylejä keksitään. Kaupungista löytyy niin rokkia, jazzia, tanssijytkettä, intiimiä tulkintaa, festivaaleja kuin rauhallisia terassejakin. Elävä musiikki on arvossaan. Jos haluat nähdä uusia suomalaisyhtyeitä pistämässä parastaan, suuntaa Helatorstai-klubille, joka esittelee tuoreita bändejä aina torstaisin. – Lähes kaikki suomalaiset bändit, joiden kanssa olen sattunut samalle lavalle, ovat soittaneet joissain vaiheessa Helatorstai-klubilla, kertoo Rami Vierula Delay Trees ‑yhtyeestä. Tämä tunnettu indie-poppoo esiintyi viime kesänä esimerkiksi Flow-festivaaleilla. – Helatorstai-klubi on loistava ponnahduslauta uusille bändeille, eikä yleisökään jää kylmäksi: paikka löytyy keskustasta, juoma on edullista ja keikat ilmaisia. Voiko muuta enää toivoa? Tavastia Nosturi Bar Loose On The Rocks Circus Apollo Aapo Huhta Kokoonsa nähden Helsingistä löytyy hämmästyttävän Rami Vierula (Delay Trees) suosittelee: Korjaamo Club Liberté Tavastia Henry’s Pub / Helatorstai Club Lepakkomies 31 maa&ilma Rokkimesta. Jussi 69, moninkertaista platinaa myyneen The 69 Eyes -goottibändin rumpali on vieraillut monissa maailman parhaista rockbaareista. Bar Bäkkäri / Green Room saikin alkunsa Los Angelesissa, kun Jussi 69 jätti suosikkibaarinsa Rainbow Bar & Grillin Sunset Stripillä mielessään ajatus kehittää jotain vastaavaa kotikaupunkiinsa Helsinkiin. Suurimman vaikutuksen häneen teki yläkerran klubi Over the Rainbow, jossa on kunnon baari, tanssilattia, mahtavia tiskijukkia ja ennen kaikkea upeaa fiilistä. Kesällä 2009 avattu Green Room on Helsingin vastine Rainbow’lle ja Jussi 69:n mieluisin kuppila Helsingissä. Paikasta löytyy kynttilänvaloa, punaista samettia, lokoisia huonekaluja sekä vanhoja ja uusia rockvideoita, jotka pyörivät seinien tv-ruuduilla. Amerikan serkkunsa tavoin Green Room järjestää levynjulkistamisbileitä maan suurimmille rockbändeille, kuten Nightwishille ja Children of Bodomille. Lavan läheltä vitriinistä löytyy Alexi Laihon ESP SV -kitara. Green Room selvästi toimii! – Paikka on pullollaan rockasennetta, upeita naisia ja mätön lisäksi myös hyvänmielenmusaa, Jussi 69 kertoo. Green Room erottuu muista rockluolista, jotka ovat uudistumisen sijaan keskittyneet halpaan kaljaan, vaisuun sisustukseen ja tärykalvot räjäyttävään musiikkiin. see myös fiilistelemään erinomaisia keikkoja. Laulaja-lauluntekijä Mirel Wagner on lähtöisin Etiopiasta, mutta asuu nykyisin Espoossa. Pääsin hiljattain kuuntelemaan Mirelin herkkää näppäilyä ja ainutlaatuista ääntä Tavastialla. Vahvan tunnelman pyyhkiessä ylitseni ymmärsin, miksi suomalaismedia on verrannut häntä Mazzy Stariin, Leonard Coheniin, Bobby Gentryyn ja Nick Caveen. Mirellellä ei ole varsinaista suosikkiklubia. Esiintyjänä hän nauttii tunnelmasta, josta aistii yleisön mielenkiinnon musiikkia kohtaan. Keikkapaikoista Mirelin mieleen ovat erityisesti Tavastia ja Bar Loose, jossa tapasin hänet juuri ennen Saksaan, Alankomaihin ja Isoon-Britanniaan suuntautuvaa promootiokiertuetta. Mirellestä on mukavaa mennä fiiliksen mukaan, sillä Helsingistä löytyy sopiva paikka jokaiseen mielentilaan. Kun mieli tekee nauttia uusimmista tanssihiteistä, Mirel suuntaa Circukseen tai Onnelaan. Hän suosittelee näitä keskustan menomestoja erityisesti nuoremmalle juhlakansalle. – Minusta on mahtavaa jutella kiinnostavien ihmisten kanssa. Siihen kategoriaan putoavat niin nykyiset kuin tulevat rokkistarat ja ihan tavalliset töllistelijätkin. DJ-klubille? Myös DJ-vetoinen klubikulttuuri on voimissaan kapaikkoja. Jo Stance, jonka lahjak- Jo Stance suosittelee: Jussi Hellsten Kuudes Linja Korjaamo Tavastia/Semifinal Dubrovnik Juttutupa kuutta on suitsutettu muun muassa BeyondJazz-verkkosivustolla, puolestaan johdattaa toisenlaiseen tunnelmaan, jazzin pariin. – Storyville lienee Helsingin tunnetuin jazz-klubi/-ravintola, mutta myös Kuudes Linja ja Korjaamo ovat katsastamisen arvoisia, kertoo Jo. – WeJazz-kollektiivin DJ:t ovat mahtavia ja soittavat todella tanssittavaa musiikkia – enimmäkseen soulia, jazzia ja funkia. Molemmissa paikoissa pää- Festivaaleja on ympäri vuoden. 32 maa&ilma Helsingissä. Se onkin viime vuosina saanut ansaittua kansainvälistä huomiota. Nousu ei kuitenkaan tapahtunut käden käänteessä. Toni Rantasen (Lil’ Tony) ja Tommi Grönlundin kaltaiset pioneerit ovat tehneet menestyksen eteen töitä aina 90-luvun alusta asti. Grönlund perusti myöhemmin myös Sähkö Recordings -levy-yhtiön, joka on niittänyt mainetta kokeellisen teknon genressä. Nykyään Helsingissä pistäytyy usein tunnettuja levynpyörittäjiä Miamista, Ibizalta ja muualta. Bassoradion perustaneen Ville Tikkasen (Wiljam Basso) suosittelema Cafe Nolla on tunnettu tymäköistä bassokuvioista, rikotuista biiteistä ja tarttuvista R&B-rytmeistä. Nollan esiintyjälistaan ovat kuuluneet muun muassa paikallinen dubstep-sankari Tes La Rok ja useita palkintoja haalinut dubstep-DJ/-tuottaja N-Type. Rita Miklán Jazzia, tanssihittejä ja hyviä keik- mäen tunnelmissa. Jos etsit rauhal- lisempaa paikkaa, josta löytyy myös terassi, Sunrise Avenue -yhtyeen laulaja Samu Haberilla on kolme ehdotusta valmiina: – Pidän Teatterista, koska siellä Marzi Nyman on valtava kattoterassi ja upea VIPsuosittelee: alue. Kappelista löytyy sekä terassi Corona Bar & että klubi, ja Ateljee sijaitsee loistaKafe Moskova valla paikalla Torni-hotellin katolla Le Bonk Manala & St. Urho’s pub 13. kerroksessa. Lämpimänä kesäyöKoko Jazz Club / nä sieltä voi ihailla kaunista Helsinkiä Koko Theater rennossa tunnelmassa. Helsingistä löytyy tunnelmaa myös elokuvaohjaaja Aki Kaurismäen ihailijoille. Suuntaa Corona Bariin ja Kafe Moskovaan. Nylon Beatista ja UMO Jazz Orchestrasta tunnettu Marzi Nyman tähdentää: – Corona on täydellinen paikka aloitella iltaa biljardin ja oluen merkeissä. Sen naapurista löytyy Kafe Moskova, jossa voi siemailla vodkaa kaikessa hiljaisuudessa kaurismäkeläisissä tunnelmissa. siltä, DJ Vadimilta ja legendaariselta Roy Ayersiltä. – Funky Elephant on mahtava festivaali, jossa voi nauttia funkista, soulista ja hip hopista legendaarisessa rockklubissa. Samalla näkee kansainvälisiä ja suomalaisia esiintyjiä ja pääsee tanssimaan. Tavastia on luultavasti suosikkikeikkapaikkani Helsingissä, Joe kuvailee. Flow-festivaali järjestetään yhdeksännen kerran Helsingin Suvilahdessa 8.–12.8.2012. Tällä kertaa päälavalla nähdään ja kuullaan harvinaista herkkua: islantilainen supertähti Björk tuo Biophilia-kiertueensa Suomeen. HIM vaihtaa vuoden Monella meni viime uutenavuotena suunnitelmat uusiksi, kun HIM-yhtye ei esiintynytkään helsinkiläisellä Tavastiaklubilla, kuten se oli siihen asti tehnyt jo vuodesta 1998. Love metaliksi musiikkityylinsä määritellyt bändi ilmoitti haluavansa juhlia vuoden vaihtumista vapaalla, ilotulituksia seuraten. Tämän vuoden lopussa HIM-faneja ympäri maailmaa houkutelleet uudenvuodenkeikka ja sen ympärille syntynyt Helldone-festivaali järjestetään taas. Vuonna 1991 perustettu HIM on suomalaisyhtyeistä kansainvälisesti kaikkien aikojen menestynein. Yhtyeelle kasvot on antanut sen keulahahmo Ville Valo. Samu Haber (Sunrise Avenue) suosittelee: Teatteri Kappeli Ateljee Sami Heiskanen Ville Akseli Juurikkala vaaleja, muulloinkin kuin vain kesällä. Jo Stance suosii Funky Elephant- ja Flow-festivaaleja. Funky Elephant järjestetään Tavastialla ja sen alakerrasta löytyvässä Semifinalissa. Festivaali tarjoaa mahdollisuuden kuulla monenlaista musiikkia tunnetuilta artisteilta, muun muassa Sharon Jones & the Dap King- Wikimedia Festivaaleille? Helsingissä järjestetään myös runsaasti festi- Matti Rajala Maarit Kytöharju Rauhallisesti terassilla tai Kauris- 33 maa&ilma MATK ALL A Chongqing – tuntematon suuruus Tunnetko Kiinan Chongqingin, yhden maailman suurimmista ja nopeimmin kasvavista kaupungeista? Finnairin toukokuussa avattava suora lentoyhteys tuo megapolin runsaan kahdeksan tunnin lentomatkan päähän. Teksti: Minna Kalajoki Kuvat: Finnair, Traveller Oy, Wikimedia Chongqing on yksinkertaisesti valtava. Pilvenpiirtäjiä on silmänkanta- mattomiin, ja uusia rakennetaan yötä päivää. Liikekeskusta Jiefangbeita ei syyttä kutsuta Kiinan Manhattaniksi tai sisämaan Hongkongiksi. Kiiltävän pinnan alta paljastuu vielä paljon muuta. Jo kaupungin maantieteellinen sijainti sävähdyttää. Chongqing sijaitsee Kiinan pisimmän joen Jangtsen ja sen sivujoen Jialingin risteymäkohdassa, josta se levittäytyy ylös rinteille. Vesi kiertää keskustan kolmelta suunnalta, ja korkeuserot ovat valtavat. Koko komeus pääsee oikeuksiinsa iltavalaistuksessa tuhansien neonvalojen heijastuessa vedenpinnasta. Iltanäkymä kaupunkiin onkin yksi Chongqingin päänähtävyyksistä. Hulppeat pilvenpiirtäjät kylpevät värivaloissa, ja laservalot halkovat kaupunkia. Jangtsen ylittävät sillat, muun muassa maailman pisin kaarisilta Chaotianmen (552 m), on valaistu näyttävästi. Parhaat näköalapaikat ovat Yikeshun näköalaterassi ja Liangjiangin torni Elingin puistossa. Chongqingin hallintoalueella asuu noin 32 miljoonaa asukasta, ja itse kaupungissa arviolta kymmenisen miljoonaa. Sekin on kaksi kertaa niin paljon kuin koko Suomessa on asukkaita. Ja uusia muuttaa koko ajan: kaupungin väkiluku kasvaa noin puolella miljoonalla vuodessa. Massiivista maaltamuuttoa on määrätietoisesti helpotettu, jotta kehittyvä talous saa tarvitsemaansa työvoimaa. Rakenteilla on valtavia kolosseja, joihin tulee edullisia vuokra-asuntoja. 34 maa&ilma Go West Go West on Kiinan määrätietoisen, maan länsiosia kehittävän politiikan nimi. Chongqing sai erityisaseman suoraan Kiinan keskushallinnon alaisena kuntana vuonna 1997, jonka jälkeen kehitys on ollut nopeaa. Tilastotietojen mukaan Chongqingin talous kasvaa yli 15 prosentilla vuodessa. Ulkomaisten yritysten kannalta Chongqingin kiinnostavin hanke on rakenteilla oleva Liangjiangin erityistalousalue. Alueesta rakennetaan jättimäistä tuotannon ja logistiikan keskusta, jonne sijoittuville yrityksille tarjotaan monenlaisia houkuttimia. Yksi niistä on Sisä-Kiinan ensimmäinen tullivapaa satama-alue, johon kuuluu sisäsataman lisäksi Chongqingin lentokenttä. 35 maa&ilma MATK ALL A Matkailijan makupalat. Chon- gqing ei ole niin sliipattu kuin tunnetummat kaupungit Kiinassa, esimerkiksi Shanghai. Vanhaakaupunkia on vielä jäljellä siellä, minne puskutraktorit eivät ole ehtineet, ja korttelikaupalla sitä löytyy Ciqikoussa. Vaikka kaupunkia kasvatetaan rivakoin ottein, se ei ole mikään keskusjohdon mahtikäskyllä tyhjästä pystytetty megapoli. Chongqingin historia ulottuu tuhansien vuosien taakse, ja virallisesti kaupungin katsotaan perustetun vuonna 316 ennen ajanlaskumme alkua. Vanhaan kiinalaiseen rakennusperinteeseen voi tutustua esimerkiksi Huguang Guild Hall -rakennuskompleksissa. Jos aikaa on, retki noin 160 kilometrin päässä sijaitsevalle Dazun patsasalueelle on elämys. Suosittu kalliotaidealue on yksi Unescon maailmanperintökohteista. Vuorten seinämiin ja kallionkielekkeisiin on hakattu kymmeniä tuhansia patsaita, joista ensimmäiset saivat muotonsa yli tuhat vuotta sitten. Patsaiden aihepiiri liittyy etupäässä buddhismiin, mutta myös syntyaikansa arkeen. Chongqingin eläintarha tunnetaan jättiläispandoistaan, joita käy ihastelemassa yli miljardi vierailijaa joka vuosi. Se on yksi harvoista eläintarhoista, joissa pandat ovat lisääntyneet. Viime syyskuussa syntyneet kaksospennut herättivät kansainvälistäkin huomiota. Matkailu on Chongqingille tärkeä elinkeino, joten palvelut pelaavat, liikkuminen on suhteellisen helppoa ja kaupunki on turvallinen. Kaikki tunnetut hotelliketjut ovat kaupungissa, ja hinnat ovat hyvin kohtuulliset. Kolmen solan risteily Chongqingin ykköskohde on jo vuosia ollut Kolmen solan risteily Jangtse-joella. Parinsadan kilometrin maisemareitti Chongqingista Yichangiin taittuu kolmessa päivässä mukavissa jokilaivoissa, joissa on täysihoito. Yichangista voi palata Chongqingiin esimerkiksi yöjunalla. Kolme solaa, Qutang, Wu ja Xiling, nähdään saman päivän aikana. Jylhien solien jälkeen saavutaan valtavalle Kolmen solan padolle, joka on maailman suurin vesivoimala. Matkalla näkee upeiden maisemien lisäksi kaupunkien ja kylien arkipäivää, ja moniin risteilyohjelmiin kuuluu retkiä esimerkiksi Fengdun kummituskaupunkiin tai sivujoki Shennongin koskille. 36 maa&ilma Länsimaalaisia matkailijoita on vähän, joten turistista itsestään saattaa tulla nähtävyys. Ihmiset tuijottavat uteliaina, mutta kohteliaan etäisyyden säilyttäen. Ystävällinen hymy korvaa yhteisen kielen puutteen. Tärkeintä on liike. Chongqingia rakennetaan koko ajan. Van- haa puretaan uuden tieltä hengästyttävää tahtia, ja paikoitellen kaupunki muistuttaa jättimäistä rakennustyömaata. Kaupungista on määrä kehittää nopealla aikataululla Shanghain veroinen bisneskeskus. Yrityksille tarjotaan huomattavia vero- ja muita etuja niiden asettuessa Chongqingiin. Koulutettua työvoimaa on runsaasti saatavilla, ja työvoimakustannukset ovat alhaiset. Alueella on jo nyt valtavasti autoteollisuutta ja siellä tuotetaan suuri osa maailman kannettavista tietokoneista. Liikenneyhteydet pelaavat joka suuntaan. Lentokoneella ja luotijunalla pääsee nopeasti kaikkialle Kiinaan. Junamatka esimerkiksi toiseen sisämaan megakaupunkiin Chengduun taittuu parissa tunnissa. Satama on ollut satoja vuosia kaupungin sydän, ja jokiyhteydet Jangtsea pitkin itärannikolle houkuttelevat raskasta teollisuutta. Matkailija liikkuu helpoiten metrolla ja yksiraiteisella junalla. Bussiverkosto on kattava, ja takseja on helposti saatavilla. Huimapäät voivat kokeilla köysirataa Jangtsen yli. Sen sijaan pyörätakseja tai ylipäätään polkupyöriä on Chongqingista turha etsiä. Siitä pitävät kaupungin korkeuserot huolen. Samat korkeuserot ovat synnyttäneet kaupunkiin kantajien ammattikunnan. Sitkeät bangbang-miehet ovat virittäneet niskansa taakse bambukepistä ja köydenpätkistä kantotelineen, jolla kuljettavat mitä tahansa kantamuksia pitkin kaupungin rinteitä. ”Chongqing on Kiinan nopean talouskasvun näyteikkuna.” Sumun pääkaupunki. Chongqing tunnetaan sankasta sumus- taan, joka peittää kaupungin keskimäärin 68 päivänä vuodessa. Matkailija yhdistää sumun helposti Kiinan valtaviin ympäristöongelmiin, mutta paikalliset korostavat sumun leimanneen kaupunkia aina. Sumu on näytellyt tärkeää roolia myös kaupungin talousihmeessä, sillä toisen maailmansodan aikaan tehtaita ja yliopistoja siirrettiin itärannikolta turvaan juuri Chongqingiin. Pommikonelentäjät eivät löytäneet kohteitaan sankassa sumussa. Tämä oli alkusysäys ripeälle talouskasvulle. Sumuisuutta lisää kaupungin sijainti laakson pohjalla kukkuloiden ympäröimänä. Sumu, pakokaasut ja teollisuuden päästöt jäävät leijumaan tuulettomaan kattilan ylle. Asiaan on kuitenkin havahduttu, ja kaupungin ilmanlaatu on parantunut. Bussit ja viralliset taksit kulkevat maakaasulla, ja teollisuutta sijoitetaan kauemmaksi asutuksesta. Yletöntä kivihiilen polttoa korvataan vesivoimalla. Chongqingin ilmasto on subtrooppinen ja vuoden keskilämpötila 18 astetta. Kesäisin lämpötila saattaa kohota yli 40 asteen. Talvella on sumuista, mutta lunta ei sada. Chongqingiin kannattaa matkustaa nyt, ensimmäisten joukossa. Kaupunki on Kiinan huikean talouskasvun näyteikkuna, ja mikä olisikaan parempi ajankohta matkalle kuin tammikuussa alkanut Lohikäärmeen vuosi. Onnea, menestystä ja vaurautta symboloiva vuosi on otollinen hetki hypätä kohti uutta ja tuntematonta! Finnair aloittaa suorat lennot Chongqingiin 9. toukokuuta ensimmäisenä eurooppalaisena lentoyhtiönä. Neljänä päivänä viikossa lennettävä lento kestää 8,5 tuntia Chongqingiin ja vajaat 9,5 tuntia Helsinkiin. Lennot lähtevät Helsingistä klo 17:30 ja Chongqingistä kello 09:45. Edestakainen lippu maksaa edullisimmillaan 447 euroa. Juttua varten on haastateltu Suomen Kiinan suurlähettilästä Lars Backströmiä. Hyvä tietää Chongqingista Liikenne on kaoottista, joten tietä ylittäessä kannattaa olla varovainen. Metro on tehokas ja turvallinen tapa liikkua. Taksin käyttäminen on edullista. Kuljettajat eivät useimmiten puhu englantia, joten kiinaksi kirjoitettu osoite on hyvä olla mukana. Kiinassa ei yleensä anneta juomarahoja, mutta hotellipojalle ja risteilyaluksilla on tapana jättää tippiä. Esimerkiksi hotellipojalle annetaan yleisesti 5–10 yuania per laukku. Markkinoilla ja toreilla tinkiminen on suositeltavaa. Hinnasta voi tinkiä jopa 70 %. Tavarataloissakin voi tinkiä noin 5–10 %. Useimmissa ravintoloissa tarjoilijat puhuvat ainoastaan kiinaa, mutta ruokalistat ovat usein kuvallisia. Ruoka-aineallergiat tai muut rajoitteet kannattaa kirjoituttaa kiinaksi paperille, jota voi näyttää tarjoilijalle. Hanavesi ei ole juotavaa. Kiinaan tarvitaan viisumi, jota haetaan Kiinan Helsingin suurlähetystöstä. Jos passi katoaa matkalla, on uuteen passiin hankittava viisumi maasta poistumista varten. Matkapuhelimet toimivat periaatteessa koko maassa ja nettiyhteydet kaupungeissa. Lähde: Traveller Oy lentoasema Chongqingin Jiangbein kansainvälisen lentokentän laajentumissuunnitelmat ovat valtavat. Kentällä on nyt kaksi terminaalia ja 31 lähtöporttia, mutta vuoteen 2015 mennessä sitä aiotaan laajentaa neljällä kiitoradalla varustetuksi, vuosittain 70 miljoonan matkustajan käyttämäksi liikenteen solmukohdaksi . Tällä hetkellä Jiangbeista lähtee yli 140 reittiä yli 80 kohteeseen Kiinassa ja muualla Aasiassa. Kenttä on erittäin tärkeä kotimaan liikenteen risteysasema. Lentokenttä sijaitsee 21 kilometrin päässä Chongqingin kaupungista. 37 maa&ilma perillä Finavia TÄY S O S U M I A OULU Tiedettä tehtaassa Veljekset Åströmin vanhassa nahkatehtaassa toimiva tiedekeskus Tietomaa tarjoilee koko perheen tiede-elämyksiä. Uutuusnäyttely ”Encore – Yleisön pyynnöstä” keskittyy musiikkiin ja ääneen, jonka lisäksi tarjolla on yli 150 kiinnostavaa kohdetta aikakoneista ikiliikkujiin ja mäkihyppysimulaattorista hologrammeihin. Suomen suurimmalla valkokankaalla esitettävässä elokuvassa rellestävät hirmuliskot. Tiedetehtaan kruunu on 1920-luvulla rakennettu vesitorni, johon pääsee lasisella hissillä. Näköala yli Oulun on upea. Leipä loppu? Ei hätää. Nyt jääkaappiin saa täytettä helposti matkalta palattua, sillä Alepa Lentoasema palvelee saapuvien 2B-aulassa ympäri vuorokauden. Alepan uusi myymälä sijaitsee terminaali 2:ssa kaikille avoimella alueella saapuvat 2B-aulassa, joten ostoksia voivat tehdä matkustajien lisäksi kaikki lentoasemalla asioivat. Myymälä palvelee asiakkaita 24 tuntia vuorokaudessa vuoden jokaisena päivänä. Alepa tarjoaa asiakkailleen tuttuun tapaan elintarvikkeita ja päivittäistavaroita arjen tarpeisiin. Valikoimissa on myös nopeaan syömiseen sopivia tuotteita sekä herkuttelijoille mieluisia vaihtoehtoja. Erikoisuuksia ovat suomalaisten pientuottajien tuotteet sekä suomalaiset matkamuistot. Myymälä on toteutettu energiatehokkuutta ajatellen, ja se tuo esiin Helsingin toimimista World Design Capitalina vuonna 2012. Tämä näkyy esimerkiksi henkilökunnan työasuissa. Tietomaa Nahkatehtaankatu 6 Ma–ti, to–pe 10–17, ke 10–20, la–su 10–18 TAMPERE Suomen vanhin sauna Turku Vareksen jäljillä Huippusuosittu Vares-sarja jatkuu tänä vuonna elokuvilla Uhkapelimerkki ja Pimeyden Tango. Tunnelmaan voi virittäytyä Turku Touringin Varesaiheisella kiertokävelyllä, jolla tutustutaan Reijo Mäen jännitysromaanien ja niihin perustuvien elokuvien tapahtumapaikkoihin. Kierroksella pistäydytään tietenkin myös yksityisetsivä Jussi Vareksen kantakuppilaan, yli sata vuotta vanhaan olutravintola Uuteen Apteekkiin. Vedä hyvät kävelykengät jalkaan ja lähde roistojen jäljille! Vares-kiertokävely Ympäri vuoden (säävaraus), kesto 2 t Hinta 24 euroa, sisältää juoman www.turkutouring.fi Suomen vanhin yhtäjaksoisesti käytössä ollut sauna löytyy Tampereen Pispalasta. Vuonna 1906 rakennettu Rajaportin sauna lämpenee edelleen neljä kertaa viikossa ympäri vuoden. Sauna on liki alkuperäisessä kunnossa. Tavarat jätetään perinteiseen tapaan seinänvieruspenkeille ja vaatenauloihin. Löylyhuone on jaettu naisten ja miesten osastoihin, ja keskellä hehkuu molemmille osastoille yhteinen, kertalämmitteinen, kolmen kuution kokoinen kiuas tonnin painoisine kivineen. Löylyjen jälkeen vilvoitellaan vanhan työläiskorttelin tunnelmallisella pihalla. Rajaportin sauna Pispalan valtatie 9 Ma, ke 18–22, pe 15–21, la 14–22 Pääsymaksu 6/4 euroa www.pispala.fi/rajaportinsauna MAARIANHAMINA Aitoa pannukakkua Surffaa surutta! Helsinki-Vantaalla toimii maksuton, avoin ja rajoittamaton langaton verkko. Kun kannettavasi on lentoaseman langattoman verkon alueella, sen näytölle ilmestyy automaattisesti tieto lentoaseman internet-yhteydestä, sanat "Free WI-FI - Helsinki Airport". 38 maa&ilma Ahvenanmaa on kuuluisa pannukakustaan, mutta reseptejä on liikkeellä kaksi. Osa pannukakuista on tehty riisipuurosta ja osa mannapuurosta. Kumpi on se aito ja alkuperäinen? ”Pannukakkuperinne vaihtelee tiloittain, kylittäin ja kunnittain, ja aiheesta käydään toisinaan kiivaitakin keskusteluja. Molemmat ovat kuitenkin ihan käypää tavaraa”, sanoo RiittaLea Värelä Ahvenanmaan matkailutoimistosta diplomaattisesti. Aitoudesta kertovat lisukkeet: kermavaahto ja tiivis luumukiisseli. Hyvä paikka pannukakun maisteluun on esimerkiksi tunnelmallinen Cafe Bagarstugan. Siellä pannukakut paistetaan mannapuurotaikinasta. Cafe Bagarstugan Ekonomiegatan 2 Ma–ke ja pe 10–18, to 10–20 ja la 10–16 www.bagarstugan.ax TÄY S O S U M I A Teksti: Sari Peltonen ENONTEKIÖ Pilkille pohjoiseen Kun muualla Suomessa jo valmistaudutaan vastaanottamaan kesää, pääsee Enontekiössä vielä talven viimeisille pilkkijäille. Kauden viimeisiin kuuluva pilkkiviikko järjestetään huhtitoukokuun vaihteessa. Kisoja on useiden järvien jäällä ympäri Enontekiötä. Yhteensä kalaonnesta kisataan liki parikymmentä kertaa, joten parhaina päivinä pilkkimään pääsee useampaankin otteeseen. Useissa kilpailuissa on myös lasten sarja. Pilkkihuuma huipentuu Ropinsalmen iltakisoissa 4.5. Palkintoina on sekä rahaa että tavaraa. Ivalo Enontekiö Kittilä Enontekiön Pilkkiviikko Useita kisoja ympäri kuntaa 21–28.4. ja 4.5. www.tosilappi.fi Rovaniemi KOKKOLA Majoitu majakkasaaressa Kemi-Tornio Kokkolan läheisessä Isokarin saaressa pääsee maistamaan majakkaelämää. Majakan juurella sijaitsevassa majakkamestarin talossa on kaksi huoneistoa, joita vuokrataan kesäaikaan matkailijoille. Vuonna 1898 rakennettu talo oli majakkahenkilökunnan koti aina 1980-luvulle saakka. Mestari perheineen asui talon keskiosassa, ja talon pääty oli varattu majakkamiesten perheille. Paakartuvassa leivottiin leivät, ja salissa majoittuivat satunnaiset virkamiesvieraat. Myös Isokarin viehättävä vanha luotsitupa on vuokrakäytössä. Kuusamo Oulu Kajaani Majakkamestarin talo Kokkola-Pietarsaari Vaasa Joensuu Kauhava Kuopio Jyväskyla Savonlinna Tampere-Pirkkala Lappeenranta Turku Maarianhamina KUOPIO Maankuuluja kukkoja Varkaus Pori Helsinki-Vantaa Isokari, Kokkola Kuljetukset 1.5. alkaen (sää- ja jäävaraus) 1–4 hh 150 euroa/yö, sisältää aamiaisen Varaukset puh. 0400 998 299 www.isokari.com Maan parhaat kalakukot löytyvät Kuopion torilta. Jo 1930-luvulla perustetun Hanna Partasen valikoimassa on muikku- ja ahvenkukkoja. Lanttukukon saa naapurikojusta, samaan sukuun kuuluvalta Irene Partaselta. Kukkokauppa käy vilkkaana: Hanna Partaselta kerrotaan, että kesäaikaan kalakukkoja myydään parisensataa päivässä. Täyden palvelun torikoju antaa ohjeet myös savolaisherkun syöntiin. Oikeaoppinen herkuttelu alkaa näin: ”Avvoop paketti, poestak kiäreet, pane eväs ettees topakalle pöyvälle (ei sua keikkuva) ja hätistä toeset loitommalle.” Hanna Partanen Kuopion tori Ma–la 7.30–14.30 www.hannapartanen.fi 39 maa&ilma perillä kolumni Hyvä lentoasema kertoo hienon tarinan Kun luet tätä lehteä lentokentällä, lentokoneessa, kotimatkalla tai suunnatessasi kohti seuraavaa määränpäätä, pohdipa matkaasi. Jäikö siitä tai lentoasemasta mieleesi jotain erityisen hyvää tai huonoa? Kuvittele, että voisit suunnitella itse koko matkakokemuksen. Voisit sujuvoittaa matkan kaikkia vaiheita lipunostosta lentokoneessa saamaasi palveluun. Saapuisit turvallisesti ja mukavasti kotiin pohtimaan, miten paljon lentäminen paransi matkaasi. Quality Hunter -ohjelmassa on kysymys juuri valinnanvapauden tarjoamisesta matkustajalle. Työskentelin 45 päivää Quality Hunterina Finnairin ja Helsinki-Vantaan lentoaseman palveluksessa. Matkustin kahdeksaan Finnairin kohteeseen Aasiassa ja Euroopassa, näin 33 lentokenttää ja tutkin niistä kymmentä. Tarkoitukseni oli etsiä laadukasta palvelua ja ideoita lentomatkailun parantamiseen. Lähtökohtanani oli tarkkailla, miten lentokentät ja kaupungit voivat saada aikaan unohtumattomia kokemuksia kertomalla tarinoita. Pariisin nostalgia ja romantiikka, Singaporen vieraanvaraisuus ja kuvauksellisuus, Kööpenhaminan muotoiluperinne, Zürichin omaleimaisuus ja Wienin musiikkikulttuuri kertovat kaikki omaa ainutlaatuista tarinaansa. Antautuessamme näiden kertomusten vietäviksi voimme kokea taianomaisia hetkiä ja unohtumattomia elämyksiä, joissa aika menettää merkityksensä. Me nykymaailman matkaajat rakastamme tarinoita, jotka voimme elää ja kertoa aina uudestaan. Tervetuloa elämyskeskeiseen yhteiskuntaan! Liiketoimintamalleissa ja markkinointikampanjoissa ihmisiä kehotetaan keskittymään siihen arvoon, jonka saamme kuluttaessamme tiettyä rahamäärää vastaan. Niissä opetetaan meitä pitämään maailmaa paikkana, jossa tyydytys riippuu siitä, miten paljon rahaa käytämme. Kokemusten arvioinnissa tämä ei ole kuitenkaan hyvä laadun mittari. Näkökulma soveltuu paremmin vaikkapa liikeneuvotteluihin. Kun puhutaan laadusta, on pohdittava elämysten arvoa. Tuleeko meidän kuluttajina aina saada se, mitä odotamme? Meidän on annettava itsellemme mahdollisuus arvioida kokemuksiamme sen perusteella, mitä tunnemme. Kokemuksen laatu ei ole helposti määriteltävä asia, jonka voi tallentaa Exceltaulukoksi. Se on subjektiivinen, kokonaisvaltainen ilmiö, jonka saavat aikaan aisti- ja tunnekokemukset. Ennen kuin laadukkaasta kokemuksesta voi nauttia, on voitava olla rauhallisin mielin. Mitä hyötyä on vuoristoradoista ja katutaiteilijoista lentokentällä, jos eksyy väärään terminaaliin tai myöhästyy lennolta? Helppo liikkuminen on olennaisen tärkeää. Lentokentät voisivatkin tehostaa toimintaansa poistamalla aikaa vieviä passi- ja lipputarkastuksia. Liput voitaisiin vaikkapa vaihtaa uutta teknologiaa hyödyntäviin rannekkeisiin, joihin tallentuvan informaation avulla matkustajille tarjotaan henkilökohtaisia lentotietoja. Kun matkustaminen on sujuvaa ja palvelut täyttävät matkustajien tarpeet, lentokentät voivat alkaa luoda tarinallisia teemoja ja niiden kautta elämyksiä. Mitä jos kuulutukset kehottaisivatkin sinua siirtymään portille 21A muumitaloon? Tai entä jos voisit viestiä muiden matkustajien lempikirjojen vaihtamisen merkeissä tai solmia uusia ystävyyksiä shakki- tai Trivial Pursuit -turnauksissa? Kuvittele, jos voisit katsella saapuvia ja lähteviä lentokoneita lämmitetyistä mäntymajoista tai maanalaisista rakennelmista. Eikö olisi myös hienoa, jos voisit lähettää lyhyitä viestejä matkatavarahihnalta saapumisalueelle, jotta läheisesi tietäisivät, että olet kohta perillä? ”Mitä jos kuulutukset kehottaisivatkin sinua siirtymään portille 21A muumitaloon?” Mette Frøkjær Hansen (27) matkasi kaksi kuukautta ympäri maailmaa Finnairin sekä Helsinki-Vantaan lentokentän Quality Hunterina. Hän toimii tätä nykyä elämyskehityksestä vastaavana projektipäällikkönä Billundin lentokentällä Tanskassa. 40 maa&ilma viisi tähteä Chicago linnun silmin Oletko koskaan miettinyt, miltä miljoonakaupunki näyttäisi lintuperspek- tiivistä? Chicagossa se onnistuu. Käännä katseesi alas, ja suoraan alapuolella avautuu vilkasliikenteinen Wacker Drive yli 400 metrin päässä. Onneksi välissä on jykevä panssarilasi. Seisomme jalat vähän täristen kauttaaltaan lasisessa ulokkeessa (The Ledge), joka sijaitsee Chicagon maamerkin Willis Towerin kyljessä kerroksessa numero 103. Näkymä ulottuu kauas Michigan-järven yli, kirkkaana päivänä jopa naapuriosavaltioihin saakka. Pilvenpiirtäjän seinälle on jälkikäteen rakennettu neljä lasista uloketta. Kunkin syvyys on noin 120 cm ja leveys muutaman metrin. Seinämät ovat erityiskirkasta kolmikerroksista panssarilasia ja tukirakenteet lähes näkymättömät. Ulokkeella seistessä tuntuu kuin leijuisi ilmassa, ja miten lattia vaikuttaakin niin heiveröiseltä, kun sen läpi näkee? Korkeus huimaa hurjapäistäkin, varsinkin tuulisena päivänä. Willis Tower on rakennettu kestämään Jalkojen alla kovia tuulia, jopa yli metrin huojuntaa suuntaansa. Hyvä niin, sillä Chicago tunnetaan on 400 metrin myös Windy Citynä, tuulisena kaupunkina. pudotus. Talvipakkasetkaan eivät ole ongelma, sillä ulokkeen lämmitetty pinta sulattaa mahdollisen lumen ja jään saman tien. Tornin näköalatasanne Skydeck on yksi Chicagon tunnetuimmista nähtävyyksistä. Se houkuttelee vuosittain 1,3 miljoonaa vierailijaa. Itse The Ledge avattiin yleisölle vasta vuonna 2009. Pakettiin kuuluu myös kiinnostava näyttely Chicagon tarinoista ja tietysti pilvenpiirtäjistä sekä ajelu yhdellä maailman nopeimmista hisseistä. Matka korkeuksiin kestää vain minuutin, ja paineenvaihtelu tuntuu korvissa selvästi. Monenlaisia erikoispalveluitakin on saatavilla. Lasikuutiossa voi esimerkiksi nauttia aamiaista ja samalla seurata miljoonakaupungin heräämistä uuteen aamuun satoja metrejä muffinilautasen alapuolella. Valmistuttuaan vuonna 1973 Willis Tower (442 m) oli maailman korkein rakennus. Nykyään itäisen pallonpuoliskon hulppeat maamerkit ovat menneet kirkkaasti sen ohi, mutta 108-kerroksinen pilvenpiirtäjä on edelleen Yhdysvaltain ja myös läntisen pallonpuoliskon korkein rakennus. Willis Towerin ja maailman korkeimman pilvenpiirtäjän Dubain Burj Khalifan (828 m) on suunnitellut sama maineikas arkkitehtitoimisto. Skidmore, Owings & Merrillin käsialaa on myös syyskuun 11. päivän pommi-iskuissa tuhoutuneen World Trade Centerin paikalle kohoava Freedom Tower. Jännittäviä hetkiä Chicagossa koettiin muun muassa vuonna 1999, jolloin ranskalainen kiipeilijä Alain ”Hämähäkkimies” Robert kiipesi paljain käsin ja vain kiipeilykengät varusteinaan Willis Towerin huipulle saakka. Viimeisen 20 kerroksen kohdalla tornin ympärille kietoutui sankka sumu, joka teki tornin pinnasta hengenvaarallisen liukkaan. Lentäen Chicagoon American Airlines lentää kesäliikennekaudella päivittäin Chicagoon 15. kesäkuuta alkaen. Suora lento Boeing 767 -koneella lähtee Helsingistä kello 14.10, ja lento Chicagosta Helsinkiin saapuu kello 8.30. Lento kestää suunnasta riippuen hieman alle tai yli 9 tuntia. Chicago O’Haren kansainväliseltä lentokentältä on erinomaiset jatkoyhteydet kaikkialle Amerikkaan. Minna Kalajoki T i e t o v i s a Laatinut: Juha Similä 1. Mihin kaupunkiin American Airlines aloitti suorat lennot Helsingistä toukokuussa 2011? a) Washingtoniin b) Pittsburgiin c) Chicagoon d) Miamiin 2.Minkä kaupungin lentoasema on Jose Marti? a) Bogotan b) Liman c) Havannan d) Rio de Janeiron 3.Mihin maahan vietiin 2010 eniten suomalaista mustikkaa? a) Yhdysvaltoihin b) Kiinaan c) Japaniin d) Saksaan 4.Kenen tutkimusmatkailijan laivan mukaan Endeavour-sukkula sai nimensä? 5.Kuka ruotsalainen sai mitallin Los Angelesin olympialaisten keihään heitossa v. 1984? 6.Minkä Tanskaan kuuluvan osan vanha nimitys on Juutinmaa? 41 maa&ilma perillä TA I VA A L L A Satakielen paluu Linnun lumoava laulu saa Kuolemankin kuuntelemaan. Tiedäthän: joitain tarinoita ei vain voi koskaan unohtaa ne kuul- tuaan. Yksi sellainen on tanskalaisen kirjailija ja runoilija H.C. Andersenin satu nimeltä Satakieli. Tarina kertoo kiinalaisesta keisarista, jonka upea linna puutarhoineen on niin kaunis, että sitä saavutaan ihailemaan kaikista maailman maista. Keisari ei tiedä, että hänen linnansa metsässä asustaa villi satakieli, joka laulaa niin lumoavasti, että kaikki matkailijat ihastuvat siihen. Kotiinsa palattuaan he kirjoittavat kokemuksistaan ja ylistävät lintua. Keisarin linna ja sen puutarha jäävät toiseksi. ”Satakieli on sittenkin kaikkein paras nähtävyys”, paikalla käyneet sanovat. Nämä kirjoitukset leviävät maailmaan ja joutuvat lopulta myös keisarin käsiin. Nyt hän haluaa itsekin kuulla satakielen laulua. Kukaan hovissa ei tosin tiedä, missä lintu asuu, kunnes linnan keittiössä työskentelevä pieni, köyhä tyttö johdattaa hovin miehet sen luo. Satakieli kutsutaan keisarin järjestämään hovijuhlaan, jossa linnun on määrä esiintyä keisarille. Lintu tuleekin – ja laulaa niin kauniisti, että keisarin silmät kostuvat. Kun kyyneleet valuvat keisarin poskia pitkin, satakieli innostuu laulamaan vielä suloisemmin. Niin, että sen ääni osuu suoraan keisarin sydämeen ja tekee hänet iloiseksi. Kiitollisena keisari lupaa linnulle palkkion, mutta se sanoo jo saaneensa kaiken haluamansa nähdessään ilon kyyneleet keisarin silmissä. Nyt keisari haluaa linnun jäävän pysyvästi hoviin. Se saa oman häkin ja luvan käydä kävelyllä ulkona kahdesti päivällä ja kerran yöllä. Kävelyillä sen saattajina toimivat 12 palvelijaa, jotka pitelevät vuorotellen linnun jalkaan sidotusta silkkinauhasta. Sitten eräänä päivänä Kiinan keisari saa yllätyslahjaksi Japanin keisarilta keinotekoisen satakielen, joka on päällystetty kauttaaltaan jalokivillä. Pian keinolinnusta tulee oikeaa suositumpi. Pystyyhän se laulamaan samaa sävelmää 33 kertaa väsymättä toisin kuin oikea lintu. Se on myös koreampi katseltava, ja sen laulu on ennustettavampaa. Kaikki hovissa ihastuvat keinolintuun, eikä hetkeen kukaan edes muista oikeaa satakieltä. Kun vaihteeksi halutaan kuulla taas oikeaa satakieltä, huomataan, että se on kadonnut, lentänyt 42 maa&ilma ulos ikkunasta vapauteen. Nyt satakieltä pidetään kiittämättömänä ja se karkotetaan koko maasta. Vuoden kuluttua tekolintu menee rikki. Kelloseppä kertoo keisarille, että sen koneisto on niin kulunut, että lintua voisi laulattaa enää vain kerran vuodessa. Viisi vuotta myöhemmin keisari sairastuu. Hovin väki arvelee hänen loppunsa olevan jo lähellä ja hallitsija jätetään yksin. Yöllä keisari näkee Kuoleman, ja rukoilee tekolintua laulamaan ja lohduttamaan häntä. Se seisoo kuitenkin hievahtamatta, koska paikalla ei ole ketään sitä virittämässä. Juuri silloin ikkunasta kuuluu ihana laulu. Oikea satakieli on kuullut keisarin sairastumisesta ja palannut häntä ilahduttamaan. Itse Kuolemakin jää kuuntelemaan satakielen ihanaa laulua ja päättää lopulta lähteä pois. Kiitos linnun, keisari jää henkiin ja paranee. Hallitsija pyytää lintua jäämään luokseen, mutta se haluaa elää vapaana ja käydä ilahduttamassa keisarin lisäksi köyhiä ja ihan tavallisia ihmisiä. Se lupaa kuitenkin palata aina toisinaan maailmalta laulamaan myös keisarille, jotta hän tulisi iloiseksi ja ajattelevaksi. Se lupaa lauluissaan kertoa keisarille häntä ympäröivästä hyvästä ja pahasta sekä asioista, joita hallitsijalta salataan. Tähän satu päättyy. Kun sitten itse kuulen ensi kertaa satakielen laulavan, muistan tämän tarinan. On ihmeellinen, kuulas kesäkuun ilta, ja istun surullisena yksin terassilla. Ystäväni on kuollut, ja tunnen oloni aivan voimattomaksi. Juuri silloin satakieli alkaa laulaa viereisessä puussa. On ihmeellistä, miten niin arkisen näköisestä linnusta lähtee niin kaunis ääni. Se on kauniimpi kuin mikään, mitä olen koskaan aiemmin kuullut. Tuntuu kuin sen laulu lävistäisi sydämeni ja jäisi muistiini ikuisiksi ajoiksi. Lintu viipyy pitkään aivan vieressäni ja laulaa laulamistaan niin kauan, että ilon kyyneleet valuvat poskilleni. Satakieli on palannut. Nina Pinjola BANGKOK | BEIJING | CHONGQING | DELHI | HONG KONG | NAGOYA | OSAK A | SEOUL | SHANGHAI | SING AP ORE | TOK YO CHONGQING THE LATEST SHORTCUT FROM EUROPE TO CHINA Fly the faster, shorter route via Helsinki to all major destinations in Asia. Our fourth destination in China, Chongqing opens in May 2012. Helsinki Beijing Delhi Chongqing Seoul Shanghai Tokyo Nagoya Osaka Hong Kong Singapore Bangkok More information and all our attractive fares to Asia are available at finnair.com 43 maa&ilma Sujuvampaa shoppailua Sanotaan, että shoppailu on lentomatkustuksen suola. Helsinki Airportin 40 myymälää ja yhteensä 19 kahvilaa ja ravintolaa tarjoavat ainutlaatuisen valikoiman laatua kilpailukykyiseen hintaan kaikille matkustajille kotimaasta maan ääriin. Lue lisää uudesta ostosoppaasta tai osoitteesta www.helsinkiairport.fi
© Copyright 2024