[2] 2013 T U R VAT T UJ E N V I E S T I N TÄY H T E Y K S I E N E R I K O I S L E H T I LENTOKENTÄN SELVÄ TYÖNJAKO d AUTOMAATIOTA RAJALLE d 7 SHOCKS – SUOMEN VAHVUUDET d TUVESTA TOTTA BALTIC SAREX BALTIC SAREX 2013 9 EDITORIAL Monikansallinen Baltic Sarex 2013 järjestettiin toukokuussa Bornholmin saaren vesillä Tanskassa. Maailman suurimpaan meripelastusharjoitukseen osallistui yli 30 laivaa sekä viitisentoista lentokonetta ja helikopteria Itämeren ympärysmaista. Suomesta mukana olivat Rajavartiolaitoksen ulkovartiolaiva Merikarhu ja meripelastushelikopteri sekä yksi vapaaehtoisten meripelastajien alus. www.balticsarex.org Tavoitteena häiriöttömyys Häiriöttömyys on Erillisverkkojen kaik kien liiketoimintojen tavoite. Erityisesti viranomaisradioverkko virven palvelujen turvallisuutta ja häiriöttömyyttä on varmistettu kaikkiin turvallisuustilanteisiin, niin normaalikuin poikkeusoloissakin. Häiriöttömyyden eteen on tehty paljon vuosien mittaan, mutta siitä huolimatta niitä voi esiintyä. Viimeisin todella merkittävä häiriö oli YXRGHQȘȘ7DSDQLQSlLYlQP\UVN\MRNDULHhui erityisesti Lounais- ja Etelä Suomessa. Merkittävimmät tietoliikenne- ja sähkönsaannin häiriöt viestintäverkoille – myös virvelle – kohdentuivat Salon seudulle. $ONXYXRGHVWDȘNHVNXVWHOLQHUllQOHKWLWRLPLWWDMDQNDQVVDVLLWlPLWlNDLNNHD7DSDni-myrskystä on opittu ja mitä parannuksia viimeisen vuoden aikana on tehty. Jos vastaava myrsky uusiutuisi, miten hyvin virve-verkko pärjäisi tänä päivänä? Summasin keskustelussa seuraavat toimenpiteet, jotka ovat parantaneet viestintäverkkojen ja myös virven toimintavarmuutta: Sähköyhtiöiden investoinnit sähköverkon varmentamiseen parantavat myös virven toiminnan varmistamista myrskytilanteissa. (VLPHUNLNVL)RUWXPLQNHYllOOlȘNl\QQLV tämän VahvaVerkko-hankkeen tavoitteena on vahvistaa sähkönjakelun toimintavarmuutWDQRSHXWHWXOODDLNDWDXOXOOD'WHNQLLNDOOD kartoitetaan tehostetun raivauksen tarpeet, lisätään maakaapelointia ja verkostoautomaatiota sekä siirretään sähkölinjoja teiden varsille sää- ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi. +XROWRYDUPXXVNHVNXVP\|QVLYXRGHQȘ alussa yhteensä 2,8 miljoonaa euroa virven toiminnan varmistamiseen. Investointimääräraha jakautuu kolmeen aliohjelmaan: kiinteän varavoiman parantaminen virve-tukiasemissa, ennakoivaa korjausta parantava virve-verkkoelementtien olosuhdevalvonnan kehittäminen sekä siirrettävät, sähkögeneraattorilla toimivat virve-tukiasemat, jotka käyttävät tietoliikenteeseen sateliittiyhteyttä. Investointihankkeet ovat meneillään yhteistyössä kaupallisten operaattoreiden kanssa. 9LHVWLQWlYLUDVWRQPllUl\VWHQ0$Ș päivityksessä uutena asiana on standardoitu ulkoinen liitin tukiasemien laitetilojen varavoimakoneiden sähkönsyötölle. Sen ansiosta siirrettävä varavoimakone on ilman sähkömiehen apua helposti liitettävissä tukiaseman laitetilojen sähkönsyöttöön. Suomen Erillisverkot Oy on kilpailuttanut viime vuosien aikana virve-tukiasemien mastopaikat ja siirtoyhteyksiä. Yhtenä tavoitteena on vähentää riippuvuutta yhdestä toimittajasta ja hajauttaa tukiasemia useille operaattoreille. Varsinais-Suomessa noin 20 prosenttia tukiasemien mastopaikoista siirtyy toisille operaattoreille. Noin puolessa virve-tukiasemista tehdään myös muita parannustöitä. Huoltovarmuuskeskus on kehittänyt kriittisten valvomoiden välistä tiedonvaihtoa QV.5,9$7KDQNH7DYRLWWHHQDRQOXRGD keskinäinen yhteistoiminta- ja viestintämalli häiriötilanteiden hallintaan valituille kohdeorganisaatioille. Näitä ovat sähköyhtiöt, teleoperaattorit, virve-operaattori, sääpalvelut, urakoitsijat, ict-talot, logistiikkayhtiöt, SHODVW XVODLWRNVHW678.6<.(VHNlPXXW kriittiset toimijat. 8VNRQHWWlHGHOOlPDLQLWXLOODPXXWRV ja parannustöillä virve-palvelujen häiriöttömyys paranee. MITÄ PARANNUKSIA TAPANI-MYRSKYN JÄLKEEN ON TEHTY? 2 VIRVE 2/2013 Jarmo Vinkvist liiketoimintajohtaja Viranomaisradioverkko VIRVE VIRVE-lehti on Suomen Erillisverkot Oy:n julkaisema sidosryhmälehti. Päätoimittaja Mari Suokari-Pärssinen, PL 357, 02151 Espoo, vaihde 020 7400 500, www.erillisverkot.ﬁ Toimitusneuvosto Erillisverkot: Mika Matturi, Mari Suokari-Pärssinen, Yrjö Pylvänäinen, Jarmo Vinkvist ja Pertti Virtanen. Alma 360: Erja Aalto, Virve Airola, Jussi-Pekka Aukia, Antti Pulkkinen ja Diana Törnroos. Toimitus Alma 360 PL 502, 00101 Helsinki vaihde 010 665 102 www.alma360.ﬁ. Tuottaja Virve Airola, Ulkoasu Antti Pulkkinen Toimitussihteeri Erja Aalto Kuvatoimittaja Anne Vatén Repro Aste Helsinki Paino Edita Prima, 2013 Osoitelähde Suomen Erillisverkot Oy:n asiakasrekisteri. Osoitteenmuutokset ja palautteet viestinta@erillisverkot.ﬁ. 2/2013 VIRVE 3 ï TAPAHTUU THINKSTOCK 2•2013 RESURSSIT YHTEISEEN HYVÄÄN Puolustusvoimat testaa järjestelmien yhteentoimivuutta. s. 10. JOHTOTIEDOT METSÄKONEEN NÄYTÖLLE Järvi-Suomen Energia Oy ja Metsä Group solmivat sopimuksen ilmajohtoreittien tiedonsiirrosta. Sopimus tuo niiden Johtotieto Oy:n kanssa pilottiyhteistyönä kehittämän toimintamallin laajempaan käyttöön Järvi-Suomen Energian jakeluverkon alueella. Kun kuljettajat saavat sähköjohdoista täsmällisen tiedon metsäkoneensa näytölle, he voivat turvallisesti ja tehokkaasti osallistua sähkölinjojen raivaamiseen. Suomessa ainutlaatuisen yhteistyön ansiosta työn tuottavuus ja turvallisuus paranevat ja kustannukset laskevat. www.sssoy.ﬁ, www.johtotieto.ﬁ STUKILTA UUDET VALMIUSOHJEET Sisäasiainministeriö hyväksyi 16.5.2013 otettavaksi käyttöön säteilyturvakeskus STUKin laatimat ohjeet suojelutoimista säteilyvaaratilanteen varhaisja jälkivaiheessa. Ohjeissa on muun muassa suojelutoimet väestön suojelemiseksi, elintarvikkeiden ja muiden tuotteiden sekä tuotannon suojaamiseksi, tilanteen hoitoon osallistuvien työntekijöiden suojelemiseksi sekä toimet elinympäristön puhdistukseen ja radioaktiivisia aineita sisältävän jätteen käsittelyyn. www.stuk.ﬁ SISÄLTÖ: d d 6 RAJALIIKENNE KASVAA 14 HELSINKI-VANTAA Rajavartiolaitos kehittää toimintaa, yhteistyötä ja automaatiota. Painetta lisäävät kasvava rajaliikenne ja mahdollinen EU-Venäjä-viisumivapaus. Lentoaseman pelastusvalmiutta nostetaan noin 30 kertaa vuodessa. Ilmailuun liittyvä pelastustoiminta on tarkkaan säädeltyä. 4 VIRVE 2/2013 5 13 21 26 28 30 32 Tapahtuu Mobiilisovelluksia poliisille Puheryhmäuudistus alkaa olla valmis Turvallisuusverkkotoiminnasta lakiesitys Viranomaisradioverkot Suomessa ja Euroopassa Svensk resumé Sanastoa TUVE-hankkeen päätösseminaari Hallinnon tur vallisuusverkkohanke 789(SllWW\\WlPlQYXRGHQORSXVVD Hankkeen kaksipäiväinen päätösseminaari kesäkuussa kokosi yhteen ministeriöiden MD789(DVLDNDVYLUDVWRMHQMRKWRDWXUYDOlisuusverkon palvelutuottajien edustajia sekä hankkeeseen osallistuneita projektipäälliköitä ja asiantuntijoita. Ensimmäisenä päivänä keskityttiin tavoitteisiin ja hyötyihin, toisena päivänä turvallisuusverkkotoiminnan käynnistymiseen ja tulevaisuuteen. 7XUYDOOLVXXVYHUNNRRQMRXVHLGHQWXUYDOlisuusviranomaisten päivittäisessä käytösVl7DYRLWHWLODVVDNl\WWlMLNVLWXOHYDWNDLNki ministeriöt. Seminaarin keskeistä antia olivat konkreettiset käyttäjäkokemukset viranomaisyhteistyöstä sekä tulevan turvallisuusverkkotoiminnan vaikutukset ja mahdollisuudet. www.vm.ﬁ TULVAKESKUS ALOITTAA 2014 Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteenlaitos perustavat yhteisen Tulvakeskuksen. Keskus vastaa tulvien ennustamisesta, tulvista varoittamisesta sekä pitää yllä valtakunnallista tulvatilannekuvaa yhteistyössä ELYkeskusten ja pelastusviranomaisten kanssa. Sateita, vedenkorkeuksia ja virtaamia sekä niiden muutoksia seuraava ja ennustava keskus käynnistää toimintansa vuoden 2014 alusta. www.lvm.ﬁ 2/2013 VIRVE 5 Rajatarkastukset on tehty pääsääntöisesti rajanylityspaikan sisätiloissa. Uudet kaistatarkastuspisteet nopeuttavat rajaliikennettä. RAJALIIKENTEEN KASVU MUUTTAA TOIMINTATAPOJA 7XUYDOOLQHQMDVXMXYDUDMDOLLNHQQHHGHOO\WWllOLVlSDQRVWXNVLD rajatarkastuksiin ja infrastruktuuriin. £JARNO SALOVUORI ÁLEHTIKUVA, ALEKSI POUTANEN onen muun hallinnonalan tapaan Rajavartiolaitos on sopeuttanut toimintaansa entistä niukempiin määrärahoihin. Käynnissä olevan sopeuttamisohjelman myötä laitoksen toiminta keskittyy rajaturvallisuuden ydinalueille, painopisteinä kaakkoinen ulkoraja ja Suomenlahti. î.DVYDYDUDMDOLLNHQQHMDWDLYDDQUDQQDVVDKllP|WWlYlPDKGROOLQHQ(89HQlMl viisumivapaus tuovat lisäpainetta. Muista toiminnoista ei enää ole varaa säästää, liikenevä väki on jo siirretty KaakkoisSuomeen ja pääkaupunkiseudulle, sanoo rajatarkastusyksikön päällikkö everstiluutnantti Jaakko Ritola. Ritolan mukaan NHK\VULLKHVWlVDDGXOODQRLQȘPLOMRRQDQ euron lisärahoituksella päästään hyvin liikkeelle painopistealueiden kehittämisessä, mutta esimerkiksi itärajan pohjoisten rajanylityspaikkojen tilanne on vielä ratkaisematta. M KAISTATARKASTUKSET KÄYTTÖÖN Rajanylityspaikkojen kehittämisessä on haettu parasta mahdollista toimintamalOLD7lKlQDVWLUDMDWDUNDVWXNVHW²SXKXWtaminen ja passin leimaaminen – on tehty pääsääntöisesti sisätiloissa, mikä hidasWDDOLLNHQQHWWl8XWHQDWRLPLQWDPDOOLna otetaan henkilöliikenteessä käyttöön maailmalla yleinen kaistatarkastus ”ei tullattavaa”. Kaistatarkastuksen edellyttämät muutokset ja laajennukset näkyvät pian nykyisillä rajanylityspaikoilla Imatralla, Nuijamaalla sekä Vaalimaalla, jonne on esimerkiksi tulossa yhteensä 26 tarkastuskaistaa 6 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 7 >> i MDȘWDUNDVWXVWLODD7DYDUDOLLNHQWHHOOH rakennetaan erillinen rajanylityspaikka. î.DLVWDWDUNDVWXVSLVWHHOOlNXOMHWWDMD ja matkustajat ovat pääsääntöisesti ajoQHXYRVVDWDUNDVWXNVHQDMDQ7DUNDVWXVpisteet miehitetään henkilöresurssien ja liikenteen edellyttämällä tavalla, Jaakko Ritola kertoo. VIISUMIVAPAUTEEN ON VARAUDUTTAVA Kaistatarkastuspisteet mahdollistavat jopa rajaliikenteen kaksinkertaistumisen nykyisestä. Vaikka mahdollinen viisumivapaus ei ole lähitulevaisuuden asia, toimintatavan muutoksella varaudutaan siihenkin. î9LLVXPLQKDNHPLQHQMDKLQWDUDMRLWtaa osaltaan matkustushalukkuutta: kun se joskus poistuu, liikennemäärä kasvaa väistämättä, Ritola ennustaa. Hän muistuttaa, että viisumin myöntäminen on rajaturvallisuuden ensimmäinen ja uloin taso. Viisumivapaus ei rajatarkastusta helpota, päinvastoin. Rajanylittäjiä täytyy puhuttaa tarkemmin, joten aikaa kuluu enemmän ja kielimuurikin voi tulla vastaan. Rajatarkastajien venäjäntaitoa ollaankin parantamassa. Arvioiden mukaan arkinen rikollisuus kuten näpistykset, ylinopeudet ja rattijuopumukset kasvavat väistämättä volyymin kasvaessa. Sen sijaan Ritola ei usko vakavan rikollisuuden kasvavan viisumivapauden toteutuessa. î9DNDYDPSLULNROOLVXXVOLLNNXXMR tälläkin hetkellä suuntaan jos toiseenkin. INFRASTRUKTUURIA MOLEMMILLE PUOLILLE Yhteistyö Venäjän kanssa on rajaliikenteen avainasioita. Maaliskuussa Suomen ja Venäjän välinen talouskomissio päätti perustaa uudelleen rajaliikennetyöryhPlQ7DYRLWWHHQDRQ\KWHLQHQQlNHP\V liikenteen kasvusta ja tarvittavasta infrastruktuurista, jotta hukkainvestoinneilta vältytään. î.XOODNLQKDOOLQQRQDODOODRQRPDW toimivat yhteydet rajan yli, mutta Venäjän puolella toimijoita on paljon. Kaikki on saatava saman pöydän ääreen, Ritola sanoo. Yksi mielenkiintoinen hanke on liikenneviranomaisten suunnittelema rajaliiken8 VIRVE 2/2013 Automaattinen rajatarkastusjärjestelmä perustuu matkustajan biometriseen tunnistamiseen. Biometrisessä passissa on mikrosiru, jonka tiedot automaatin lukulaite tarkastaa. Automaatti vertaa reaaliaikaisen kasvokuvan yksilöllisiä mittasuhteita sirulla olevaan kuvaan. Kasvokuvan lisäksi Suomen myöntämissä passeissa ja viisumeissa on henkilön sormenjäljet. Vuoteen 2017 mennessä EU-kansalaisten käytössä on ainoastaan biometrisiä passeja. teen ohjausjärjestelmä. Ritolan mukaan vastaava jonotusjärjestelmä on käytössä Viron itärajalla, ja siellä rekkajonoista on päästy eroon. Rajanylittäjät ilmoittautuvat jonoon puhelimella, internetin kautta tai varaavat rajanylitysajan palvelupisteistä. Näin pystytään tasaamaan ruuhkahuippuja ja siirtämään jonot pois tien päältä aiheuttamasta lieveilmiöitä. PTR-YHTEISTYÖ TIIVISTYY Ritolan vastuualuetta on myös poliisi-tulOLUDMD375\KWHLVW\|QNHKLWWlPLQHQ Yksi esimerkki on Nuijamaalta lähtenyt Nuija-hanke, jossa sovitetaan yhteen tullin ja Rajavartiolaitoksen toimintaa rajanylityspaikoilla. Liikenteen sujuvuus ja valvonnan vaikuttavuus paranevat, kun esimerkiksi tavaraliikenteessä tulli hoitaa yhdistelmäajoneuvojen kuljettajien rajatarkastuksen. Rajavartiolaitos puolestaan tarkastaa kokeilumielessä Nuijamaan rajanylityspaikalla saapuvan henkilöliikenteen ajoneuvovakuutukset ja lemmikkieläinpassit ja lähtevässä liikenteessä leimaa matkailijamyynnin tax-free-kauppalaskut. î1XLMDPDOOLQODDMHQWDPLQHQ9DDOLmaalle ja mahdollisesti Imatralle on suunnitteilla. Poliisin kanssa teemme puolestaan tiivistä yhteistyötä rikostorjunnassa ja ulkomaalaisvalvonnassa, Ritola kertoo. Rajatarkastustoimintaa koordinoimaan RQSHUXVWHWWX5LWRODQMRKWDPD375UDMDWDUNDVWXVW\|U\KPl7DUYHWWDWRLPLQWDWDSRMHQ ja ohjeistuksien yhtenäistämiselle on, sillä poliisi yhtenä rajatarkastusviranomaisena vastaa rajatarkastuksista esimerkiksi 7DPSHUH3LUNNDODQOHQWRDVHPDOODMDWXOli pääsääntöisesti kalastus- ja lastialusten osalta. AUTOMAATTEJA KENTILLE JA SATAMIIN Satamissa ja lentoasemilla rajatarkastusta pyritään sujuvoittamaan automatisoinnilla. Automaattien käyttöä rajoittaa toisWDLVHNVLVHHWWlQHNHOSDDYDW(8(7$MD Sveitsin kansalaisten tarkastuksiin, mutta kolmansien maiden kansalaiset pitää edelleen puhuttaa ja passi leimata. î(8QlO\NNllWUDMDWRKMHOPDWRWHXtunee vuosikymmenen loppupuolella. Passeihin tulee sähköinen leimaus, ja rekiste- AUTOMAATTINEN RAJATARKASTUS i Arki A rki yllätti rki yllläätt yl ätti ti vii viim viime me vvuo me vuoden oden en n EU:N helmikuussa h he hel em mik mi iku ik ku uus uu usÄLYKKÄÄT sa ttyö sa ty työmatkalaiset yyö öma mat m a kallaisset at et LLahdentiellä a dentie ahd ent ntie iiel el ellää huonossa hu huo uono uo no osssa ajo ajokelissä. jokel k issä. ke iss s ä. ss ä. RAJAT EU:n ehdotukset asetuksiksi rajanylitystietojärjestelmästä (EES) ja rekisteröityjen matkustajien ohjelmasta (RTP) ovat eduskunnan käsittelyssä. Tavoitteena on sujuvoittaa kolmansien maiden kansalaisten rajanylityksiä EU:n ulkorajoilla ja parantaa rajaturvallisuutta. Tietojärjestelmä korvaa kokonaan mekaanisen passien leimaamisen ja mahdollistaa oleskeluaikojen luotettavan laskemisen. Rekisteröitymällä etukäteen säännöllisesti matkustavat kolmansien maiden kansalaiset voivat hyödyntää rajatarkastusautomatiikkaa. Lapin rajavartijoita on jouduttu komentamaan töihin pääkaupunkiseudulle. –Ratkaisu ei ole kestävä, toteaa Jaakko Ritola. JOS VIISUMIVAPAUS TOTEUTUU, LIIKENNEMÄÄRÄ KASVAA VÄISTÄMÄTTÄ. röidyt matkustajat on puhutettu etukäteen. Silloin rekisteröityjen matkustajien tarkastusprosessi on suurin piirtein sama kuin (8NDQVDODLVLOOD5LWRODHQQDNRL +HOVLQNL9DQWDDOODRQWlOOlKHWNHOOl automaattiporttia, Helsingin satamassa kolme. Ritolan mukaan kokemukset ovat hyviä, eikä automaateista ole varaa luopua. î/DDMHPSLNl\WW||QRWWRHLYLHOlROH mahdollista, mutta kokemuksia kertyy tulevaisuutta varten. Helsingin sataman rajatarkastusyksikkö ehdittiin lopettaa Baltian maiden tultua Schengenin jäseniksi. Nyt yksikkö on tarkoitus perustaa uudelleen. Pietarin suun- nan liikenteen ja risteilyalusten takia Lapin rajavartijoita on tällä välin jouduttu komentamaan pääkaupunkiseudulle töihin. î5DWNDLVXHLROHNHVWlYlMDRLNHDVWDDQ se on kaikkein kallein vaihtoehto. Kun lisäämme henkilötyövuosia Länsisatamaan, vastaamme matkailun tarpeisiin. Se on tärkeä asia elinkeinoelämälle ja kaupungille, Ritola toteaa. VIRVEN MERKITYS KASVAA Ennen nykyistä rooliaan Jaakko Ritola toimi Rajavartiolaitoksen tietohallintopäällikkönä, joten hänelle on näkemystä myös virven kehittämisestä. Virven ansio- na hän pitää erityisesti viranomaisten yhteistoiminnan helpottumista. Esimerkiksi Helsinki-Vantaalla yhteiset puheryhmät mahdollistavat yhteistyön poliisin, tullin ja Finavian kanssa. î.HQWWlW\|VVlYLUYHRQHKGRWRQHLNl VHQPHUNLW\VDLQDNDDQYlKHQH7LHWRWXUYD ja käyttövarmuus ovat hyvällä tasolla, pelkästään matkapuhelinverkkojen varaan emme voi laskea, Ritola sanoo. Ritolan mukaan kenttäjohtamisjärjesWHOPl32.(RQWXRQXWSDOMRQK\YllNXQ tilannekuvassa nähdään myös yhteistyöviranomaisten yksiköt. Odotukset uuden KEJOn suhteen ovatkin suuret. 1 2/2013 VIRVE 9 RAJAPINTAHARJOITUS TESTAA YHTEENTOIMIVUUTTA Viranomaisyhteistyö on noussut yhdeksi harjoituksen pääteemoista. £JARNO SALOVUORI ÁMIIKA KAINU uosittain järjestettävä rajapintaharjoitus on Puolustusvoimien tärkein tekninen testaustilaisuus, jonka tavoitteena on koeponnistaa johtamisjärjestelmien yhteentoimivuus. Harjoitukseen osallistuvat eri puolustushaarojen lisäksi muun muassa sopimusyritysten eli laiteja järjestelmätoimittajien edustajat. Viime vuosina omaksi testisektorikseen on otettu myös viranomaisyhteistyö. î+\YlQLLQN\VHHVVlRQ\NVLSXROXVtusvoimien keskeisistä tehtävistä sotilaallisen maanpuolustuksen ohella, toteaa majuri Tero Palokangas, harjoituksesta vastaavan Viestikoulun tutkimus- ja kehittämisosaston johtaja. î0RQLWRLPLWWDMD\PSlULVW|VVl\KWHLVtyö eri turvallisuusviranomaisten ja laitetoimittajien välillä vain kasvaa. Kokonaismaanpuolustuksen näkökulmasta on järkevää käyttää kaikkia valtakunnan resursseja yhteiseen hyvään, Palokangas sanoo. V VÄLITÖN PALAUTE YHTEISTYÖKUMPPANEILLE – Viranomaisyhteistyö on yksi Puolustusvoimien keskeisistä tehtävistä, sanoo majuri Tero Palokangas, Viestikoulun tutkimus- ja kehittämisosaston johtaja. 10 VIRVE 2/2013 Viestikoulun apulaisjohtajalla majuri Pekka Sudella on usean vuoden kokemus viranomaisyhteistyön testeistä. Suden mukaan saman pöydän ääreen kokoontumisesta on saatu paljon positiivista palautetta. î2PDQNHKLW\VW\|QOLVlNVLMRVNXVRQ hyvä katsoa kokonaisuutta. Harjoituksessa nähdään mitä kullakin organisaatiolla on meneillään, Susi sanoo. î7DYRLWWHHQDRQODLWWDDDVLDWNXQWRRQ lämpimissä sisätiloissa sähkövalon äärellä, mieluummin kuin selvittää ongelmia vesisateessa ja kymmenien kilometrien HWlLV\\GHOOlWRLQHQWRLVLVWDPPH7llOlä esimerkiksi ohjelmistojen ja laitteiden valmistajat näkevät toimivuuden ja saavat palautteen heti, eikä mutkien kautta jälkikäteen. TUKIASEMAKAPASITEETTIA TARPEEN MUKAAN Viranomaisyhteistyön näkökulmasta puheyhteydet ja sitä kautta viranomaisverkko ovat ensiarvoisen tärkeitä. Virve on ollut viranomaisten käytössä jo vuosia, joten sen mahdollistama yhteistoiminta on osa arkea. Puolustusvoimissa käyttäjiä ovat esimerkiksi vartiostot ja sotilaspalokunnat, isommissa harjoituksissa ja marsseilla monet muutkin. î+DUMRLWXVWLODQWHLVVDYRLPPHWHKGl kuormitusmittauksia ja lisätä tukiasema- kapasiteettia tarpeen mukaan, samoin jos meillä on selkeä kohdealue ja operaatio, Pekka Susi huomauttaa. Viime vuoden rajapintaharjoituksessa puheyhteyksiä testattiin yhdessä poliisin kanssa. Kaikki kanavat käytiin läpi, mikä tarkoitti yksinkertaista parametrien ja SXKHU\KPLHQWHVWDDPLVWD7lQlYXRQQD harjoituksessa keskityttiin puolestaan tietojärjestelmiin ja yhteiseen tilannekuvaan. TILANNEKUVA JAKOON Viranomaisyhteistyö on aiemmin lähtenyt siitä, että saman pöydän ääressä istuvilla viranomaisilla on kullakin käytössään oma järjestelmänsä (VIKE, POKE, PEKE MQH2PDQUDGLROLLNHQWHHQOLVlNVLRQWXWkittu kollegan näyttöä ja pyritty luomaan yhteinen tilannekuva. î7HNQLVHVWL\KWHLVHQWLODQQHNXYDQ luominen on ollut mahdollista, jos käytössä on ollut riittävästi etukäteen varattuja yhteyksiä. Ohjelmistoon tehtyjen muutosten jälkeen kenttäjohtaja voi nyt tehdä saman vuorokauden ajasta riippumatta: sovitaan mitkä yksiköt kustakin organisaatiosta yhdistetään johdettavaksi ryhmäksi, jolloin sama tilannekuva näkyy kaikille, Pekka Susi toteaa. >> 2/2013 VIRVE 11 & AKATEEMINEN NURKKA – Virve on koko valtakunnan kattava verkko ja hyväksi koettu myös Puolustusvoimien käytössä, majuri Tero Palokangas toteaa. £JARNO SALOVUORI Rajapintaharjoituksessa tilannekuvaa jaettiin onnistuneesti kymmeniä kertoja. Yleensä poliisi johtaa toimintaa ja pelastustoimi, puolustusvoimat ja rajavartiolaitos liittyvät mukaan. Yhteinen ryhmä on toiminnassa muutamalla napin painalluksella, ja ryhmästä voidaan myös poistua ja liittyä takaisin joustavasti. Saatuja kokemuksia aiotaan hyödyntää viranomaisten XXGHQNHQWWlMRKWDPLVMlUMHVWHOPlQ.(-2 määrittelyssä. Poliisi kaipaa yhteensopivia mobiilisovelluksia JÄLLEEN ENSI KEVÄÄNÄ 7HUR3DORNDQJDVWRWHDDW\\W\YlLVHQl että rajapintaharjoituksen ansiosta viranomaisten välinen yhteensopivuus on jälleen askeleen lähempänä tavoitetilaa. Koko harjoituksen kannalta tärkeänä yhteistyökumppanina hän mainitsee viranomaisten lisäksi Aalto-yliopiston, joka on perinteisesti tukenut Puolustusvoimia mittaamalla tiedonsiirtokykyjä ja muita eri järjestelmien ominaisuuksia. 7XOHYLHQKDUMRLWXNVLHQ\KWH\VMlUMHVWHO\jen suunnittelussa, toteutuksessa ja ylOlSLGRVVD6XRPHQ7XUYDOOLVXXVYHUNROOD 6WXYHRQVXXUHPSLURROL6WXYHVWDROLMR muutamia ihmisiä mukana tämän vuoden harjoituksessa aistimassa harjoituksen ilmapiiriä, tarvittavia teknisiä järjestelyjä sekä suunnittelemassa ensi vuoden uutta yhteyksien järjestelymallia. î9LUDQRPDLVHWMDPXXWNXPSSDQLW kutsutaan mukaan testaamaan omia järjestelmiään jälleen ensi keväänä, Palokangas lupaa. 1 Käyttäjän iällä ei ole merkitystä käyttöaikomukseen, osoittaa väitöstutkimus. Rajapintaharjoitus 2013 Viestirykmentin Viestikoulu toimeenpani valtakunnallisen rajapintaharjoituksen huhtikuussa 2013 everstiluutnantti, ST Mika Huttusen johdolla. Harjoitus järjestettiin 11. kertaa, ja siihen osallistui yli 500 johtamisjärjestelmien asiantuntijaa. Pääpaikka oli Riihimäen varuskunta, kaikkiaan toimintaa oli 12 paikkakunnalla Helsingistä Ouluun. Rajapintaharjoituksen tavoitteena on muun muassa tutkia Puolustusvoimien mahdollisesti käyttöön tulevien 12 VIRVE 2/2013 tiedonsiirto-, tieto- ja johtamisjärjestelmien teknistä toimivuutta. Lisäksi testataan kehityksen alla olevien järjestelmien yhteentoimivuutta. Yhtenä harjoituksen pääteemana oli toista vuotta peräkkäin viranomaisyhteistyö. Testaukseen osallistuivat puolustusvoimat, poliisi, rajavartiolaitos, pelastustoimen organisaatiot sekä laite- ja järjestelmätoimittajat. Erkki Kurkinen tutki tietotekniikan väitöskirjassaan uuden mobiiliteknologian käyttöönottoon vaikuttavia tekijöitä poliisin kenttätyössä. Aihepiiri oli muhinut mielessä pitkään, sillä Kurkisella on kokemusta tetrateknologiasta aivan sen alkuajoista asti. î2OLQ1RNLDOODP\\PlVVlODLWWHLWD ja järjestelmiä poliisivoimille ympäri maailman. Jo tuolloin heräsi kysymys, miksi tuote kelpaa yhdessä maassa, mutta toisessa ei mene millään, Kurkinen sanoo. Väitöskirjassa haettiin mobiilisovellusten käyttöä ennustavia ja selittäviä tekijöitä sekä näiden keskinäisiä riippuvuuksia yhdistämällä kolme osa-aluetta: prototyyppimittaus ilman valmista laitteistoa, WHNQRORJLDQK\YlNV\QWlPDOOL7$0 7HFKQRORJ\$FFHSWDQFH0RGHOMD rakenneyhtälömallinnus. 6XRVLWXVVD7$0PDOOLVVDWHNQRlogian käyttöön vaikuttavia tekijöitä ovat erityisesti helppokäyttöisyys ja hyödyllisyys. Kurkinen lisäsi omaan malliinsa kaksi muuta tekijää. î+DOXVLQRWWDDRPDDQPDOOLLQL £JJARNO A ARN ARNO S SALOVUORI ALOV ALOVUORI ALO L U UOR UORI R ÁA ANNA NNA U ULYANOVA LYA LYAN YAN A N OVA VA A suomalaiseen poliisitoimintaan kuuluvan partiotyöskentelyn eli kahden SROLLVLQ\KWHLVW\|Q7RLQHQNRNRQDLsuus oli yhteensopivuus olemassa olevien tai mieluisten työtapojen kanssa, Kurkinen kertoo. Rakenneyhtälömallinnus on puolestaan matemaattinen menetelmä, jolla luodaan kattava yhtälöryhmä mitattavista tekijöistä. PROTOTYYPPIMITTAUS VIDEON AVULLA Kurkinen tutki tulevaisuuden järjestelmien käyttöaietta, joten mittausta varten tarvittiin prototyyppi. Käytännössä tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena, vastaajina oli OlKHVNHQWWlW\|WlWHNHYllSROLLVLD eri puolilta Suomea. Ensimmäisessä osassa poliisit katVRLYDWȘPLQXXWLQYLGHRQ6HROLSRliisin itsensä ideoima osana Vitja-päätelaiteprojektia. Videolla näytettiin, PLWHQSROLLVLNl\WWll\KWHHQVlȘVRYHOOXVWDPRELLOLVWL7RLVHVVDYDLKHHVsa poliisit vastasivat 25 kysymykseen, joilla kartoitettiin käyttöaietta ja siihen vaikuttavia tekijöitä. 7lUNHLPPlNVLXXVLHQMlUMHVWHO mien käyttöä selittäväksi tekijäksi osoittautui yhteensopivuus nykyisten ja käyttäjälle mieluisten toimintatapojen kanssa. Myös laitteiden ja järjestelmien helppokäyttöisyys sekä partiokaverin mielipide vaikuttivat. Ryhmävertailun avulla Kurkinen etsi vastauksista myös ikä- ja paikkakuntakohtaisia eroja. î,lQYDLNXWXVNl\WW|KDOXNNXXteen ei saanut vahvistusta – sekä nuoret että vanhat vastaajat olivat samoilla linjoilla uuden teknologian suhteen. Sen sijaan suurten kaupunkien ja maaseutuvaltaisten alueiden välillä oli eroa. Käyttöaie oli suurempi maaseudulla, missä tekniikka voi vähentää tarvetta ajaa pitkiä matkoja poliisilaitokselle, Kurkinen sanoo. 1 Erkki Kurkisen väitöskirja hyväksyttiin Jyväskylän yliopistossa joulukuussa 2012. Kurkinen työskentelee projektipäällikkönä kyberturvallisuuteen ja informaation turvaamiseen liittyvissä kaupallistamishankkeissa Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tietotekniikan laitoksella. 2/2013 VIRVE 13 Lentoasemien valmius on mitoitettu kentälle laskeutuvan suurimman säännöllistä liikennettä harjoittavan ilma-aluksen mukaisesti. HelsinkiVantaalla mitoitus on A340-koneiden mukainen. HELSINKI-VANTAA TURVALLISUUTTA –TOIMIVUUTTA –TIEDONKULKUA 6XRPDODLVHQOHQWROLLNHQWHHQVROPXNRKWDRQ.HVNL8XGHQPDDQ pelastuslaitokselle yksi tärkeistä suojattavista kohteista. £JUSSI AUKIA ÁMIIKA KAINU >> 14 VIRVE 2/2013 2/2013 VIRVE 15 elsinki-Vantaan lentoaseman pelastusvalmiutta nostetaan vuoVLWWDLQQRLQNHUWDD7RXNRkuun alussa tapahtunut Lufthansan Frankfurtiin matkalla olleen $LUEXV$ȘNRQHHQPRRWWRULYDXULRROL tällainen – tosin poikkeuksellisen ison julkisuuden saanut – tilanne. .RQHMRVVDROLȘPDWNXVWDMDDMDNXXVL miehistön jäsentä, palasi takaisin lentoasemalle lauantai-iltana 4.5. reilun kymmenen minuutin lennon jälkeen. Lentäjät ilmoittivat moottoriongelmista lennonjohtoon, joka hälytti sekä hätäkeskuksen, lentoaseman pelastuskeskuksen että painonapilla Pelastuslaitoksen tilannekeskuksen ja lähetti ryhmästatusviestin pelastuslaitoksen Virve-päätelaitteisiin. H Lentoaseman raskaat sammutusajoneuvot lähtivät liikkeelle ensimmäisinä. Kiitotien läheisyydessä konetta vastassa olivat lopulta lentoaseman oman pelastuslaitoksen kuusi raskasta sammutusyksikköä ja yksi tavallinen sammutusauto, .HVNL8XGHQPDDQSHODVWXVODLWRNVHQȘ pelastusyksikköä sekä seitsemän ensihoitoyksikköä. Kentälle kiitotien läheisyyteen ehdittiin myös perustaa toiminta-alueen johtoelin 72-(MRKRQVDDSXLYDWSHODVWXVODLWRNVHQ päivystävän palomestarin ohella myös poliisin ja lääkinnän vastuuhenkilöt omissa DMRQHXYRLVVDDQ0\|V.HVNL8XGHQPDDQ pelastuslaitoksen päivystävänä palopäällikkönä toiminut pelastuspäällikkö Jyrki Landstedt ehti saapua lentoaseman naapurissa sijaitsevaan tilannekeskukseen. 27 YKSIKÖN VAROTOIMENPIDE Lennonjohto ilmoitti hätäkeskuksen päivystäjälle lennon tiedot, matkustajamäärän ja kiitotien, johon kone oli laskeutumassa. Hätäkeskus arvioi niiden pohjalta vasteen suuruuden ja hälytti tarvittavat pelastusODLWRNVHQ\NVLN|W7LHWRKlO\W\NVHVWlWXOL myös pelastuslaitoksen päivystäville palomestareille ja päivystävälle palopäällikölle. VAARA OHI Lufthansan kone laskeutui normaalisti yhdellä moottorilla, eikä pelastustoimia tarvittu. Landstedt kertoo, että hälytys DQQHWWLLQȘ î/lKW|WLHWRQDROLHWWlNRQHHVHHQRQ tullut nousun aikana moottorivika, ja kone kaartaa takaisin kentälle. Lentäjä oli laittanut vaurioituneen moottorin tyhjäkäynnille, mutta muita toimia ei ollut tehty eikä tarvittu, vaikka iltapäivälehdissä julkaistiin myöhemmin näyttäviä kuvia moottorista näkyneistä liekeistä, Landstedt kertoo. î+lO\W\VROLLKDQQRUPDDOLMD\NVLköiden määrä oli mitoitettu lentokonetyypin mukaan. Organisaatio purettiin, kun lentokoneen kapteenia oli ensin jututettu ja varmistettu, että tilanne on todella ohi. Moottorivauriota ja sen syytä tutkivat asiantuntijat. SELVÄ TYÖNJAKO 7\|QMDNRNHQWlOOlRQQHWWRPXXGHQVDWtuessa on selkeä. Kaikesta on olemassa suunnitelmat ja tiivis ohjeistus, ja erilaisia tilanteita harjoitellaan säännöllisesti. Lentoaseman oma palokunta sammuttaa koneen erikoiskalustollaan. Sen jälkeen pelastuslaitos pelastaa ihmiset ja kuljettaa heidät ensihoidon tiloihin, jossa tarvitseville annetaan kiireellinen hoito, ja heidät kuljetetaan tarvittaessa sairaaloihin jatkohoitoon. Pelastuslaitoksen päivystävä palomestari johtaa toiminnan kokonaisuutta kentällä. ”SAMAAN AIKAAN VOI TAPAHTUA MUITAKIN ISOJA ONNETTOMUUKSIA.” Päivystävä palopäällikkö huolehtii kokonaisresursoinnista niin, että pelastussuunnitelmien edellyttämä jatkuva valmius säilyy koko toimialueella. Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Jyrki Landstedt tilannekeskuksessa. 16 VIRVE 2/2013 >> 2/2013 VIRVE 17 TURVALLISESTI LENTOKENTILLÄ Ilmailu on erittäin tiukasti säädelty turvallisuustoiminnan alue. Pelastuspäällikkö Marko Haapanen vastaa HelsinkiVantaan lentoaseman Pelastuspalvelusta. – Valmiuden nosto tarkoittaa varmuuden maksimointia. Lufthansan koneen tilanne oli meille rutiinijuttu, perustekemistä, jossa kaikki toimi niin kuin oli suunniteltu. Pelastuslaitoksen tiloihin perustettavaa pelastustoiminnan johtokeskusta johtaa päivystävä palopäällikkö, joka organisoi viranomaisten välisen yhteistoiminnan ja pelastustoiminnan tarvitsemat toiminnot. Poliisi eristää alueen, järjestää ambulansseille kulkureitit ja johtaa tukitoimintoja, kuten omaisten vastaanottoa ja heidän tiedottamistaan. .83OODRQYlOLWW|PlVVlOlKW|YDOPLXGHVVDȘVDPPXWXV\NVLNN|lMDȘDPEXlanssia kymmenellä pelastusasemalla. Omaa 460 hengen henkilöstöä täydentävät sopimuspalokuntien 520 henkeä. î3lLY\VWlYlQSDORSllOOLN|QWHKWlYlnä on huolehtia kokonaisresursoinnista niin, että meillä säilyy pelastussuunnitelmien edellyttämä jatkuva valmius koko toimialueella. Käytännössä tämä tarkoittaa sopimuspalokuntien kutsumista tarvittavassa mitassa hälytysvalmiuteen. 18 VIRVE 2/2013 î0HLGlQSLWllNRNRDMDQSLWllPLHlessä, että samaan aikaan voi tapahtua muitakin isoja onnettomuuksia. Jos samanaikaisia tehtäviä on paljon ja väki alkaa käydä vähiin, saamme tarvittaessa DSXDQDDSXUHLOWDPPH7lOODLQHQWLODQQH olisi esimerkiksi kahden ison matkustajakoneen törmäys. VIESTINTÄ YDINKYSYMYS Lentokentän turvallisuuden varmistamiseen sisältyvät myös kansainvälisten määräysten mukaiset vuosittaiset johtamisharjoitukset, joita tehdään joko karttaharjoituksena tai muutaman vuoden välein myös maastossa. î9LHVWLQQlQVXMXYXXVRQKDUMRLWWHlun keskeinen tavoite. Pelastustoiminnan omat päivittäiset virve-puheryhmät on normaalisti jaettu Vantaan, Keravan ja Hyvinkään alueisiin, mutta suuronnettomuusvalmiudessa siirrytään käyttämään kunkin toiminnon eli kaistan omaa puheryhmää, Landstedt kertoo. î(ULW\LVHVWLNRNRQDLVXXWWDNHQWlOOl johtavan palomestarin kohdalla viestintä on vaativaa, sillä hänen pitää olla samanaikaisesti yhteydessä useisiin viranomaistahoihin useissa eri puheryhmissä. 7\\SLOOLVHVWLRVDQYLHVWLOLLNHQWHHVWlKRLtaa päivystävän palomestarin kuljettaja. Samoin operatiivisen johdon viestintää KHOSRWWDD72-(QPLHKLW\VMRVVDNXNLQ johtava viranomainen kommunikoi oman puheryhmän välityksellä omiensa kanssa ja on toisten puheryhmien johtoon henkilökohtaisessa yhteydessä. YKSI AVAINKOHTEISTA /HQWRNHQWWlRQ.83OOH\NVLVHQWRLPL alueen merkittävistä kohteista. Muita ovat alueen valtakunnallisesti tärkeät voimalaitokset, suurteollisuus, suuret kauppakeskukset, suuret hoitolaitokset sekä kes- ”KAIKKI ON MIETITTY, PUREKSITTU JA SUUNNITELTU ENNALTA.” keiset moottoritiet ja radat. î1lLVWlOHQWRDVHPDRQHKNlVHNDLNkein näkyvin. Sille ovat ominaisia valtava omaisuusmassa ja suuret väkimäärät sekä onnettomuuksien vaikutukset muuhun lentoliikenteeseen. Liikkuminen lentokenttäalueella on lisäksi tarkoin rajattua ja tiukat turvatoimet koskevat myös viranomaisia, Landstedt kuvaa lentoaseman erityispiirteitä. î2PDQOLVlQVlWXRYDWNDQVDLQYlOLset ilmailualan vaatimukset, joiden takia esimerkiksi harjoittelemme suuronnettomuuksia kenttään liittyvissä tilanteissa. Harjoituksista saatava kokemus on kuitenkin sovellettavissa kaikissa onnettomuustilanteissa. Veli-Matti Sääskilahti, Finavian pelastuspäällikkö kertoo, että ilmailuun liittyvä pelastustoiminta on erittäin pitkälle säädeltyä ja määriteltyä: International Civil Aviation Organizationin ,&$2MD(XURSHDQ$YLDWLRQ6DIHW\ $JHQF\Q($6$DQWDPLDNDQVDLQYllisiä määräyksiä täydentävät kotimaiVHW7UD)LQMD)LQDYLDQRPDWPllUl\Nset ja ohjeet. Lentoasemien pelastustoimiin on panostettu lähes niin kauan kuin kaupallista ilmailua on ollut, sillä noin 95 prosenttia kaikista lento-onnettomuuksista tapahtuu kentillä tai niiden välittömässä läheisyydessä. î/HQWRDVHPLOODSLWllROODPllUl\V ten mukainen valmius, joka on mitoitettu kentälle laskeutuvan suurimman säännöllistä liikennettä harjoittavan ilma-aluksen mukaisesti. Ivalossa valPLXVRQPLWRLWHWWX$LUEXV$VDUMDQ koneiden mukaisesti, Vantaalla mitoiWXVRQ$NRQHLGHQPXNDLQHQ6llVkilahti kertoo. î,VROODNHQWlOOlSHODVWXVKHQNLO|VW| on päätoimista. Pienemmillä asemilla he huolehtivat myös kentän aurauksesta, matkalaukkujen käsittelystä ja turvatarkastuksista. He ovat huikeita kavereita, todellisia moniosaajia. JOS JOTAIN TAPAHTUISI Onnettomuustilanteissa johtovastuu siirtyy automaattisesti alueen pelastusviranomaiselle. î .HQWlQ RPDW SHODVWXV\NVLN|W aloittavat pelastustoimet ja toimivat itsenäisesti siihen saakka, kunnes viranomainen tulee ja tuo joukkonsa. Vaikka me vastaamme omista yksiköistämme ja lentoaseman toiminnoista, kokonaisvastuu on aina viranomaisella, Sääskilahti linjaa. î/HQWRDVHPLHQMDSDLNDOOLVWHQSH- lastusviranomaisten suunnitelmat on nivottu toisiinsa. Niihin sisältyvät varsinaisten pelastustoimien lisäksi myös jatkotoimet, kuten loukkaantuneiden kokoaminen ja saattaminen. Kaikki on mietitty, pureksittu ja suunniteltu ennalta. ARJEN RUTIINIT JA ERITYISTILANTEET Ilmailussa viranomaisvastuut jakautuvat ilma-aluksen kulloisenkin tilan mukaan. Lennonjohto vastaa ilmassa olevasta koneesta. Jos kone kuitenkin katoaa reitiltään, vastuu siirtyy 7DPSHUHHOODVLMDLWVHYDOOH/HQWRSHODVtuskeskukselle. Kateisiin joutuneen koneen etsinnöistä vastaa alueen poliisiviranomainen. Kun kone löytyy, vastuu siirtyy pelastusviranomaisille siihen asti kunnes ihmiset on saatu turvaan, jolloin vastuu siirtyy takaisin onnettomuustutkinnasta huolehtivalle poliisille. Ilmailuturvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden keskinäisessä operatiivisessa kommunikoinnissa tukeudutaan virveen. Sääskilahti on Finavian virve-pääkäyttäjä. î9LUYHRQWlUNHLQYlOLQHHPPH\Kteydenpidossa viranomaisten suuntaan. Meillä on oma virve-puheryhmä, sen lisäksi käytämme yhteistä VL-ryhmää päivittäisessä viestiliikenteessä rajan ja tullin kanssa. Pelastusviranomaisten kanssa käytämme erityistilanteissa erillisiä Movi-ryhmiä. Kunkin kanssa on sovittu, missä puhetyhmissä toimitaan. î0HLOOlRQDUNLNl\W|VVlRPDRSHUDWLLYLQHQ3HODVWXVȘSXKHU\KPlMRND hälytystilanteessa vastaa sammutuksesta huolehtivan kaista ykkösen radioliikenteestä. Kokonaisuus saattaa näyttää monimutkaiselta, mutta se on mietitty ja toimii. 2/2013 VIRVE 19 Yhden raskaan Panther-Rosenbauer sammutusajoneuvon tankillinen kestää vain 1,5− 2,5 minuuttia. JATKUVUUTTA VARMISTAMASSA Finavia on yritys, jonka tehtävä on operoida lentokenttää, ei viranomainen. Pelastuspäällikkö Marko Haapanen Helsinki-Vantaan Pelastuspalvelusta kertoo, että käytännön työssä joudutaan koko ajan ottamaan huomioon kentän toiminnan jatkuminen ja kansainväliset turvallisuusmääräykset. − Samalla kun ryhmitämme valmiutta nostettaessa kalustoa yhden kiitotien lähistölle, meidän on otettava huomioon, että aseman kahdella muulla kiitotiellä säilyy vaatimusten mukainen valmius. Ja jos se ei ole mahdollista, lennonjohdon on rajoitettava liikennettä tai suljettava kenttä kokonaan. Helsinki-Vantaan lentoasema-alue terminaaleineen ja toimistoineen on myös 20 000 ihmisen työpaikka-alue, jonka kautta kulkee 15 miljoonaa Suomen 19 miljoonasta vuotuisesta lentomatkustajasta, sekä valtaosa lentorahdista. Vieressä sijaitsevat Pakkalan ja Vantaanportin työpaikat ja kauppakeskukset. − Turvallisuuden ja toiminnan jatkuvuuden varmistamisen ohella keskeinen tehtävämme on muutenkin sujuvoittaa lentoaseman toimintaa. Meillä on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja HUS:n kanssa erittäin hyvä yhteistyö ja sopimukset, joiden mukaisesti huolehdimme päivittäisestä turvallisuudesta koko lentoaseman alueella, Haapanen selittää. − Tunnemme paikat ja lentoaseman toiminnan ja osaamme toimia lentoliikenteen pelastusalueiden ehdoilla. Hoidamme vuosittain noin 1 200–1 300 tehtävää, joihin myös valmiuden nostot sisältyvät. Loput ovat pelastustoimen tyypillisiä tehtäviä, kuten automaattisia palohälytyksiä, hissihälytyksiä, liikenneonnettomuuksia sekä ensihoitotehtäviä: sairauskohtauksia, työtapaturmia ja kaatumisia, sekä lentokunnon varmistuksia. Tarvittaessa konsultoimme FinnHEMS:in lääkäriä. JÄREÄÄ SAMMUTUSTEHOA Pelastuspalvelun kolme tukikohtaa sijaitsevat lentoaseman pelastusalueiden mukaisesti niin, että hälytysajoneuvoilla on korkeintaan kolmen minuutin ajomatka kaikkialle, missä lentokoneita on. Pelastuspalvelun yhteensä 41 työntekijän 20 VIRVE 2/2013 käytössä on kuusi Itävallassa amerikkalaiselle alustalle varustettua raskasta Panther-Rosenbauer-sammutusajoneuvoa, jotka on sijoitettu pelastusasemille pareittain. Ajoneuvojen painopiste on niin matalalla, että niillä voidaan ajaa kaasu pohjassa kohteeseen hyvinkin jyrkissä kaarteissa. Niiden vaahtotykit pystyvät puskemaan palavaan kohteeseen sammutusvaahtoa 70 metrin etäisyydeltä ja jopa viiden kuutiometrin minuuttinopeudella. Ajoneuvoja on kahta kokoa: kevyemmän säiliöt vetävät 8,5 kuutiota vettä ja raskaamman 12,5 kuutiota. Yhden auton tankillinen kestää siten vain 1,5− 2,5 minuuttia. − Tositilanteessa kuusi autoa tulisi palavan koneen luo pareittain parin minuutin väliajoin, jolloin niistä saadaan vastaavasti pitempi yhtäjaksoinen sammutusvuo, Haapanen selittää. − Esimerkiksi Lufthansan tapauksessa toukokuun alussa sijoitimme neljä ajoneuvoista varalle niin, että ne olivat lähellä kiitorataa, johon kentälle palaava kone laskeutui, mutta silti vaatimusten mukaisella etäisyydellä omilta kiitoteiltään. OMA TETRA-VERKKO Helsinki-Vantaan sisäisessä viestinnässä on vastikään otettu käyttöön oma tetra-radioverkko, jota käytetään kenttäalueen päivittäisten toimintojen pyörittämiseen. Verkon nimi EFHK on samalla lentoaseman kansainvälinen tunnus. − Meillä on poikkeustilanteisiin erillinen ohje, jolla koko organisaatio saadaan järjestettyä linjaorganisaatioksi, jolla pyritään minimoimaan poikkeustilanteen vaikutukset kentän toimintaan. Verkkoa parametroidaan ja jalkautetaan käyttöön parhaillaan, ja kaiken pitäisi olla kunnossa kesään mennessä, Haapanen kertoo. − Hankinnan merkittävin syy oli arjen operatiivisen toiminnan sujuvoittaminen ja mahdollisuus käyttää sitä myös kriisiorganisaation tukena. GSM-verkot tukkeutuvat kriisitilanteissa, eivätkä IP-pohjaiset ratkaisut toimi häiriöttä.1 LOPPUKÄYTTÄJIEN EHDOILLA Kolme vuotta sitten käynnistynyt suuri puheryhmäuudistus alkaa olla valmis ja jalkautettu. £JUSSI AUKIA âKALLE TALONEN isäasiainministeriön Pelastusosasto asetti YXRQQDȘ+lWlNHVNXVWHQMDYLUDQRPDLVten välisen viestiliikenteen ja virve-puheryhmäkäytäntöjen kehittämisen työryhmän eli 9,38W\|U\KPlQVHOYLWWlPllQKlWlNHVNXVUDMDSLQnan ja viranomaisten yhteistoiminnassa käytettävien puheryhmien muutostarpeita sekä suunnittelemaan tarvittavat muutokset, niiden toimeenpanon ja näiden puheryhmien käyttöohjeistuksen. 7\|U\KPlQW\|YDOPLVWXLVHXUDDYDQDYXRQQD ja sen ehdottamat toimenpiteet käynnistettiin. Sen seurauksena päivitettiin kaikki päätelaitteet kevääVHHQȘPHQQHVVl 9,38W\|U\KPllYHWlQ\WMDQ\N\LVLQYLUYHSllkäyttäjäryhmän puheenjohtajana toimiva Matti Sivula kertoo, että päivitettäviä laitteita oli yhteensä yli S 1HSLWLSlLYLWWllSDLNDQSllOOlWDLKXROORVVD niin, että viranomaistoiminta ei häiriintynyt. Yhden laitteen päivitys vie noin kymmenen minuuttia, joten yhteenlaskettu työtuntimäärä oli melkoinen. î/DLWWHLGHQSlLYLW\NVHHQOLLWW\YlORJLVWLLNND oli silti se isompi asia, jota voisi verrata vaunujen vaihtoon liikkuvassa junassa. En ole kuullut isompia valituksia, mikä on päivityksestä käytännössä vastanneiden toimijoiden ja alueellisten yksiköiden hyvän yhteistyön tulosta. Päivityksen ohella organisaatiot päivittivät itse omat sisäiset viestintämallinsa ja viestiohjeensa. î9LUYHSllNl\WWlMlU\KPlVHXUDDMDWNRVVDXXdistuksen onnistumista, mikä on luonteva ratkaisu, sillä ryhmään on koottu paras teknis-operatiivinen tietämys. >> 2/2013 VIRVE 21 − KÄYTTÄJIEN OHJEISTUS JA SOVITTUJEN OHJEIDEN NOUDATTAMINEN ON ERITTÄIN TÄRKEÄÄ JÄRJESTELMÄN TOIMIVUUDELLE. ja vasta sitten on alettu miettiä, otettaisiinko esimerkiksi ambulanssit mukaan verkkoa käyttämään. MAAKUNTA-AJATTELUUN Puhekäytön lisäksi virven käyttäjät voivat lähettää ja vastaanottaa lyhytsanomia – tilatietoja, statuksia ja tekstiviestejä – joko yksittäiselle käyttäjälle tai käyttäjäryhmälle. Pelastustoimella on valtakunnallisesti määritellyt lyhytsanomat. Järjestelmässä on esiohjelmoituja tilatietoja ja statuksia, joiden käytöllä voidaan vähentää puheviestinnän tarvetta. KYMMENEN VUODEN UUDISTUSTARPEET Hankkeen taustalla oli valtakunnallinen hätäkeskusuudistus sekä muut viranomaisorganisaatioissa virven kymmenen ensimmäisen toimintavuoden aikana tapahtuneet muutokset. Nyt tehtiin ensimmäinen kattava päivitys virven käyttöönoton jälkeen. î2OLK\YlVDPDOODNDWVRDNXQNLQ viranomaisen muutkin uudistustarpeet. Aikaisempi puheryhmäarkkitehtuuri oli peräisin 2000-luvun alusta, minkä jälkeen monet organisaatiot ovat fuusioituneet ja 22 VIRVE 2/2013 kasvaneet, ja esimerkiksi läänit olivat tässä välissä hävinneet. 8XGLVWXNVHQNHVNL|VVlROLYLUDQRPDLVten yhteistoimintaan käytettävien puheryhmien uudistaminen. Kansallisen tetraverkon kehittämistä alusta asti eri tehtävissä seurannut Sivula muistuttaa, että eri käyttäjäorganisaatiot ovat olleet verkon suunnittelussa alusta asti mukana, mikä on ollut kansainvälisesti harvinaista. Myös uudistus toteutettiin yhdessä. î9LUYHRQWHKW\\KWHLVW\|VVl\KWHLVWRLminnan välineeksi. Monissa muissa maissa tetra-verkko on tehty ensin poliisille, 8XGLVWXNVHVVDSHUXVWHWWLLQMDXXVLWWLLQNDKGHQWDLNROPHQYLUDQRPDLVHQîHVLPHUkiksi poliisin ja pelastuksen tai poliisin ja sairaankuljetuksen – yhteistoimintapuheryhmiä. Myös olemassa olevien ryhmien maantieteellisiä alueita tarkasteltiin uudelleen, erityisesti hätäkeskusten käyttämien puheryhmien osalta. Hätäkeskuksen toimialueet ovat kasvaneet ja kasvavat rajusti keskusten määrän pudotessa viidestätoista kuuteen. î.RNRQDLVXXGHQUDNHQWDPLVHVVDVXXULQ haaste oli, että eri viranomaisten toimintaalueet poikkeavat toisistaan, minkä vuoksi eri sektorien toimijoiden aluerajat menevät HULSDLNRLVVD0\|VNXQWDMD627(XXGLVtusten mahdolliset vaikutukset toimialueisiin ovat vielä avoimina, Sivula kertoo. î/lKGLPPHVHQYXRNVLHWVLPllQMRQkinlaista ’’luonnonvakiota’’, katsoen myös perinteisiä maakuntia, jotka ovat luonnostaan kaikkien toimijoiden tuntemia. Puheryhmien maantieteellisten toimialueiden laajeneminen aiheutti eniten etukäteiskritiikkiä. Kentällä pelättiin, että puheryhmistä tulee liian ruuhkaisia, ja viranomaiset joutuvat kuuntelemaan itselleen turhaa viestiliikennettä. Vaikka yhteistoimintapuheryhmien lukumäärä puolittui uudistuksessa, pelättyä ruuhkautumista ei ainakaan puheryhmien liikenneraporttien perusteella ole ilmennyt. î7LODQQHWWDVHXUDWDDQNXLWHQNLQWDUkasti. Halusimme selkiyttää järjestelmää niin, että siihen ei jäisi liian pieniä puheryhmiä. TOIMINTAMALLIN JALKAUTTAMINEN Alueiden kasvun ohella toinen suuri muutos oli valtakunnallisesti yhtenäisen toimintamallin käyttöönotto. Sivula muistuttaa, että pyrkimys valtakunnallisesti yhdenmukaisiin käytäntöihin toimialan sisällä sekä yhteydenpidossa hätäkeskus- ten ja yhteistoimintaosapuolten kanssa oli yksi uudistuksen tavoitteista. î-DWNRVVDPHLOOlRQ\NVLYDOWDNXQnallinen järjestelmä, jossa kaikki noudattavat samoja viestinnän periaatteita, Sivula pohtii. î9,38W\|U\KPlQW\|UDMRLWWXLNXLtenkin vain virven muutoksiin. Muuhun operatiiviseen toimintaan kohdistuvat muutokset on jalkautettu organisaatioiden itsensä toimesta. 8XGLVWXNVHQP\|WlNDLNNLKlO\W\V viranomaiset kuuntelevat hätäkeskusalueittain Kutsu-puheryhmää. î0DDNXQQLWWDLVLDYLUDQRPDLVWHQYllisiä ryhmiä ei päivystetä, vaan niitä käytetään kulloisenkin tehtävänannon ja etukäteen sovittujen käytäntöjen mukaan. Radioteitse ladattavia dynaamisia puheryhmiä käytetään vain poikkeustapauksissa. Kaikki tehtävänmukaiset asiat hoituvat ennalta määritellyissä puheryhmissä. 8XVLQSlLYLW\VNl\WWlMLHQ\KWHLVWRLPLQtaviestitystä koskevaan ohjeistukseen valmistui helmikuussa. Se sisälsi lähinnä pieniä säätöjä. î.l\WWlMLHQRKMHLVWXVMDVRYLWWXMHQRKjeiden noudattaminen on erittäin tärkeää järjestelmän toimivuudelle. Esimerkiksi Kutsu-ryhmälle ei pitäisi jäädä puhumaan, vaikka viestittävä asia olisi miten lyhyt hyvänsä, sillä sadat henkilöt joutuvat silloin kuuntelemaan itselleen turhaa viestintää. Siellä pitäisi ainoastaan sopia, missä ryhmässä keskustelua jatketaan. rittää operatiivisen tarpeen mukaiseksi. Sen lisäksi oli vain määriteltävä, ketkä saattoivat käyttää kutakin kanavaa. Virve ei muuttanut operatiivista toimintaa, mutta teki sen helpommaksi. î,WVHDVLDVVDLOPDQYLUYHQNDOWDLVta viestijärjestelmää koko hätäkeskusjärjestelmä ja -uudistus eivät olisi olleet mahdollisia. Puheryhmäarkkitehtuuriin liittyviä kysymyksiä Sivula päätyi pohtimaan ȘOXYXQDOXVVDHOLMRHQQHQWHWUDYHUNkoa. Hän veti Helsingin poliisilaitokselle ja pääkaupunkiseudulle toteutettua radioverkkohanketta. î3XKHU\KPlDUNNLWHKWXXULQSHUXVÀORVRÀDMXRQWDDSROLLVLQRVDOWDMXXUHQVD Helsingin poliisilaitokselle, jonka silloisen hälytyskeskuksen henkilökunta osallistui tiiviisti suunnitteluun. Puheryhmämallin isänä voidaan pitää hälytyskeskuksen VLOORLVWDNRPLVDULRWD,QWR7DSDODD6LYXla kertoo. î+\YlSXKHU\KPlDUNNLWHKWXXULYlhentää kahden henkilön välisten yhteyksien tarvetta. Vaikka matkapuhelimia käytetään joustavasti oheisvälineenä, virve on onnistuttu pitämään operatiivisen kenttäjohtamisen ja -viestinnän välineenä.1 ALUSTA ALKAEN HYVÄ Sivula on toiminut tetra-verkkojen parissa YXRGHVWDȘOlKWLHQ+lQPXLVWHOHHHWWl aikaisemmin kaikilla toimijoilla oli omat radioverkkonsa ja pienillä paikkakunnilla oli yleensä yksi kanava, jolla toimitettiin kaikki asiat. î6HROLYDKYDVWLWHNQLLNNDUDMRLWWHLVWD aikaa, jolloin käyttäjien piti jatkuvasti vaihtaa radiokanavaa liikkuessaan alueillaan, sillä viestiverkkojen alueellinen kattavuus oli yleensä pienempi kuin operatiivinen tarve olisi edellyttänyt, Sivula muistelee. î9LUYHWRLQLLQSDOMRQNDQDYLDNXLQ tarvittiin, ja toiminta-aluetta saattoi mää- Pysyvät toimielimet, virve-yhteistyöryhmä ja pääkäyttäjäryhmä, ovat olleet suuri etu toimivan kokonaisuuden aikaansaamisessa. Matti Sivula muistuttaa, että nämä ryhmät toimivat operaattorin ja loppukäyttäjien välissä ilman juridista mandaattia. 2/2013 VIRVE 23 î(L+DQQXQSlLYlQP\UVN\MHQRSSLROH maksetut korvaukset, vaan sen tajuaminen, että sähköverkko on rakennettava niin, ettei se ole yhtä herkkä tuleville, lisääntyville myrskyille. Näin sanoo Leena Ilmola, Kansainvälisen sovelletun systeeminanalyysin LQVWLWXXWLQ,,$6$QWXWNLMD8ONRLVWDVKRNkia eli odottamatonta rajua muutosta pitäisikin kyetä käyttämään uudistumisen käynnistäjänä. EPÄVARMUUDESTA VAHVUUDEKSI OPPIA SHOKISTA Joustavuus, luottamus ja yhteistoimintakyky ovat Suomen valtteja yhä epävarmemmassa maailmassa. £VIRVE AIROLA ÁLEHTIKUVA 24 VIRVE 2/2013 IIASAn tutkimus 7 Shocks in Finland kartoitti Suomen selviytymismahdollisuuksia. î.l\WlPPHW\|YlOLQHLQlK\YLQllrimmäisiä pienen todennäköisyyden ja suuren vaikutuksen shokkeja, Ilmola kertoo. Shokkien avulla pyritään hahmottamaan, millaisia päätöksiä kannattaisi tehdä, jotta pystyttäisiin toimiaan järkevästi ympäristössä, jota ei voi ennakoida. Ja että tehtävät investoinnit olisivat toimivia. 7XWNLPXNVHVVDVKRNNLHQP\|WlV\QW\vää epävarmuutta venytettiin ääripäihinsä: mitä tapahtuu, jos energian tuotantokustannus laskee 90 prosenttia – tai jos vastaavasti raakaöljy maksaa 400 dollaria barrelilta tämänhetkisen sadan dollarin sijaan. – Seitsemän erilaisen shokkiskenaarion avulla optimoimme ja etsimme tehokkainta mahdollista toimenpideyhdistelmää. Haimme ratkaisuja, jotka luovat menestystä ja auttavat Suomen kansantaloutta menestymään. Jokaiseen ääritilanteeseen haettiin menestysstrategia, ja sen jälkeen katsottiin, mistä elementeistä on hyötyä kaikissa tilanteissa. – Resilienssin eli joustavuuden rakentaminen nousi selkeästi esiin. Joustavuus koostuu useista elementeistä. Ensimmäinen on mukautuminen. Pystymme mukautumaan muuttuvaan toimintaympäristöön LOPDQHWWlNDQVDQWDORXVNDDWXX7RLVHNVL tarvitaan ketteryyttä, jotta toimintaympäristön muutoksia pystytään hyödyntämään ja rakentamaan kasvua. Kolmas elementti on opiksi ottaminen. Shokista pitää oppia sen sijaan että yritettäisiin kynsin hampain palata vanhaan. Sitä vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ole. – Jos kännykät eivät mene kaupaksi ja paperista on liikatuotantoa, meillä pitää olla takataskussa jotain muuta. On turha yrittää rakentaa peliteollisuudesta uutta Nokiaa, koska suuruuden myötä menetetään ketteryys. Jotkut alat hyötyvät muutoksista, toisia se kaataa tai ainakin vahingoittaa. LUOTTAMUS ON VOIMAVARA Ilmola myöntää, että vähäisten resurssien PDDVVDROLVLVLQlQVlLKDQÀNVXDNHVNLWW\l muutamaan osaamisalueeseen. – Mutta kun ei tiedetä, mitä toimintaympäristössä tapahtuu, keskittämällä otetaan hirveitä riskejä. Millaisia vahvuuksia Suomella sitten oikeasti on? î(UlLWlPHUNLWWlYLlYDKYXXNVLDPPH emme ole osanneet hyödyntää – ehkä siksi että niitä on tarvittu lähinnä kriisitilanteissa, Ilmola vastaa. î.HVNHLQHQYDKYXXVRQOXRWWDPXVyhteiskunta. Se antaa hyvät valmiudet toimia epävarmuustilanteessa. Ihmisten ja organisaatioiden toimintakyky säilyy, kun voimme luottaa siihen, että jokainen hoitaa hommansa. 7RLQHQPHUNLWWlYlYDKYXXVRQK\YLQvointiyhteiskunta. Se tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden selvitä ja tulla toimeen silloinkin, kun juuri hänen osaamistaan tai työkapasiteettiaan ei tarvita. – Yritysjohtajat kritisoivat, osin aiheellisestikin, julkisen sektorin kokoa ja sitä, ettei ihmisten kannata tehdä töitä. Mutta jos olisi haettava mitä tahansa töitä pärjätäkseen, eivät yritysjohtajien pikakuurina käyttämät lomautukset olisi mahdollisia. Ammattitaitoinen reservi muuttaisi työn perään eikä olisi odottamassa, milloin pyydetään takaisin. Leena Ilmolan näkemys on, että jos pystymme ylläpitämään nykyisenkaltaisen – nykyisenlaista ei pystytä – hyvinvointiyhteiskunnan, se antaa meille lisämahdollisuuksia selvitä kokonaisena kansakuntana ilman suuria luokkaristiriitoja. î6RVLDDOLQHQMRXVWDYXXVRQNRNRNDQsantaloudelle, etenkin kasvulle ja viennille, ehdoton resurssi. Sitä ei ole juuri ajateltu tällä tavalla eikä se kohtalaisen vakaassa toimintaympäristössä tule ehkä näkyviinkään. Mutta silloin, kun mikään ei enää pysy paikallaan, tällaisilla tekijöillä on yhä suurempi merkitys. Haastetta ei toki puutu. – Jos toimintaa optimoidaan ja ratkaisuja tehdään yksiköittäin ja alueittain sen sijaan, että katsottaisiin kokonaisuutta, sahataan omaa oksaa. 7 shocks and Finland Projekti perustui IIASAssa kehitettyyn 7 shokin menetelmään. Suomen kansantalouden stressitestillä etsittiin toimenpiteitä ja ominaisuuksia, joiden avulla sen on mahdollista selviytyä. Hankkeeseen osallistui kuusi ministeriötä, Sitra, Tekes, Huoltovarmuuskeskus, Teollisuuden Voima, Fortum ja Tieto. IIASA, Kansainvälisen sovelletun systeemianalyysin instituutti on Itävallassa sijaitseva monitieteinen, useiden valtioiden rahoittama tutkimuslaitos, jonka suomalainen jäsen on Suomen Akatemia. IIASA edistää tieteen ja tieteentekijöiden avulla myös valtioiden välistä vuoropuhelua. 7 Shocks and Finland raportti: http://www.aka.ﬁ/Tiedostot/Tapahtumat/IIASA2012/IIASA_2012_report.pdf – Vahva yhteistoiminta viranomaisten välillä sekä kolmikantayhteistyö yritysten, julkisen sektorin ja esimerkiksi tutkimuslaitosten välillä vahvistavat sekä Suomen kilpailukykyä että kykyä sopeutua muutoksiin ja epävarmuustekijöihin, sanoo Leena Ilmola. 2/2013 VIRVE 25 Palvelutuotanto (tuottajat + tuottajien tehtävät) TURVALLISUUSVERKOSTA LAKI Hallituksen esitys julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annettiin HGXVNXQQDOOHWRXNRNXXVVD/DNLHVLW\NVHQPXNDDQWXUYDOOLVXXVYHUNRQ verkko-operointi siirtyy Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskukselta 6XRPHQ7XUYDOOLVXXVYHUNNR2\OOH TUVE HE-lakiluonnoksen keskeiset ehdotukset julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta. Turvallisuusverkkotoiminta £VIRVE AIROLA ÁKAI WIDELL Käyttövelvoite ja muu käyttö - verkko- ja infrastruktuuripalvelut - tieto- ja viestintätekniset palvelut - integraatiopalvelut - yleishallinnollinen ohjaus - omistajaohjaus - strateginen ohjaus - asiakasohjaus Ohjaus ja valvonta - käyttövelvoite - käyttövelvoitteen kohteet - muu käyttö - laitteiden ja järjestelmien sijoittamisvelvollisuus î/DNLRQOLLNHWRLPLQWDVLLUURQHWHQHPLVHQ HGHOO\W\V/LVlNVL6XRPHQ7XUYDOOLVXXVverkko Oy:llä on oltava riittävä vastaanottokyky, ja Puolustusvoimilla on oltava YDOPLXVOXRYXWWDD7DYRLWHDLNDWDXOXRQ ȘȘȘ.DLNNLDDQWHKWlYLHQMDSURVHVVLHQ siirto on toki ”saattaen vaihdettava”, valottaa Olli Peltonen789(KDQNHSllOOLNN| Synnytystuskia varmasti on. Integraatioita tapahtuu paljon ja uusia toimintamalleja tehdään, joten haastetta riittää. Sisäasiainhallinnon uudet tietojärjestelmät, kuten ERICA (hätäkeskustietoMlUMHVWHOPl.(-2NHQWWlMRKWDPLVMlUMHVWHOPlMD9,7-$SROLLVLQWRLPLQQDQMD WDSDKWXPLHQKDOOLQWDMlUMHVWHOPlWRLPLYDW MDWNRVVD789(DOXVWDOODMRWHQYLUDQRPDLVten entistäkin parempi yhteistoiminta on mahdollista. TOIMINTAVARMAT VERKOT KUNTAYHTEISTYÖHÖN LAKI JULKISEN HALLINNON TURVALLISUUSVERKKOTOIMINNASTA Hallituksen esitys laiksi turvallisuusverkkotoiminnasta annettiin eduskunnalle lisätalousarvioesityksen yhteydessä 23.5.2013. Lakiesityksessä säädetään mm. turvallisuusverkon palvelujen käytöstä, palvelutoiminnasta ja turvallisuusverkkotoiminnan ohjauksesta. Liikkeenluovutuksen tavoitepäivämäärä on 1.1.2014. Laki antaa edellytykset sille, että henkilöstön ja toimintojen siirrot voidaan tehdä siirtymäajan kuluessa vuoden 2014 loppuun mennessä. 26 VIRVE 2/2013 î(VLPHUNLNVLKlWlNHVNXVXXGLVWXVHGHOlyttää ERICA-kehityksen toteuttamista. 789(RQROOXWHGHVDXWWDPDVVDWlWlPXXtosta. Kun esimerkiksi poliisin organisaatiouudistuksessa liikkuvan poliisin esikunnat lakkautetaan, liikkuvien yksiköiden johtamisessa käytettävien järjestelmien TUVE-hanketoimistolaiset, ylh. vas. lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara, erityisasiantuntija Katja Multanen, hankepäällikkö Olli Peltonen, erityisasiantuntija Minna Rauhansalo ja assistentti Saara Kilponen, istumassa tekninen päällikkö Aarne Hummelholm ja vaatimuspäällikkö Iiro Henttinen. WRLPLQWDDQRQS\VW\WWlYlOXRWWDPDDQ7RLmintavarmalle runkoverkolle tulee suurempia vaatimuksia ja siihen nojataan enemmän, Peltonen linjaa. î.XQNXQQDOOLVHWNLQWRLPLMDWîSHODVtus, ensihoito ja sosiaali- ja terveysviranRPDLVHWîVDDGDDQQlLGHQMlUMHVWHOPLHQ käyttäjinä yhteiseen palveluympäristöön, yhteistyö toimii kaikissa tilanteissa. Viranomaisyhteistyö turvallisuusviranomaisten ja Puolustusvoimien välillä toimii entisWlSDUHPPLQWl\GHQWll789(KDQNNHHQ tekninen päällikkö Aarne Hummelholm. Keskeinen asia on palvelutaso. Pelastuksen puolella halutaan kuntayhteistyöhön toimintavarmat verkot ja palvelut. î6HRQWXOOXWHULW\LVHVWLHVLLQYLLPHYXRsien poikkeuksellisten myrskyjen yhteydessä, Hummelholm täsmentää. Keskeinen haaste on toimintamallin suuULPXXWRV7RLVDDOWDROODDQYLHOlNLLQQLYDQhoissa palveluissa ja niiden aiheuttamissa NXVWDQQXNVLVVDWRLVDDOWD789(QYDOPLVWXminen lisää paineita käyttökustannuksiin. î3DOYHOXWRQRWHWWDYDNl\WW||QMDUDkennettava uudet järjestelmät niin, että ne istuvat turvallisuusverkkoalustaan ja sen arkkitehtuuriin. Samalla pitää muuttaa toimintatapoja. 500 LÄHIVERKKOA UUSITAAN Hyödyt saadaan selkeästi esiin vasta sitten, kun toimivat palvelut ovat käytössä. – Hankkeen tuomien hyötyjen tunnistaminen ja toteutuminen on vasta alkaPDVVD7HNQLVHOOlWDVROODN\OOl\PPlUUH- tään, mistä tässä on kysymys, mutta toimintamalli ulottuu paljon ict-toimintaa laajemmalle, Peltonen sanoo. Infrastruktuurissa muutos on valtava. – Laitetilojen ja kaapeliyhteyksien rakentamisen lisäksi noin 500 lähiverkkoa uusitaan laitteineen päivineen. Loppukäyttäjä ei välttämättä huomaa muutosta muuten kuin toimintavarmempina palveluina, Hummelholm konkretisoi. 7RLPLQQDOOLQHQPXXWRVRQVXXULPDKdollisuus: toimiminen samassa verkossa nopeuttaa reagointia ja pelastustoimenpiteitä, vapauttaa resursseja jälkityöstä ja mahdollistaa oikea-aikaiset päätökset. Monessa käytännön tapauksessa on tullut esiin, että kun käytetään kynää, paperia ja puhetta, tapahtumat ja toimeksiannot eivät rekisteröidy mihinkään, toiminta on hidasta ja väärinymmärrysten riski kasvaa. Jälkiraportointiin menee valtavasti aikaa. – Yhteisten tietojärjestelmien myötä kaikki viranomaisliikenne tallennetaan, joten toimintoketjut ja tapahtumien jälkitarkastelu täsmentyy ja työtä säästyy, Hummelholm kertoo. .XQWDNl\WWlMLOOHWDUMRWWDYDW789(SDOvelut ovat kaikille yhdenmukaisia, vaikka paikalliset käytännöt ja rakenteet vaihtelevat paljon. Valtiovarainministeriö ohjaa jatkossa korkeaa varautumista edellyttävien SDOYHOXMHQWXRWWDPLVWD6XRPHQ7XUYDOOLsuusverkko Oy:ssä sekä tulevassa toimiDODULLSSXPDWWRPLHQ,&7WHKWlYLHQSDOYHlukeskuksessa. 2/2013 VIRVE 27 > AJANKOHTAISTA VIRANOMAISRADIOVERKOT EUROOPASSA 'LJLWDDOLVHWYLUDQRPDLVUDGLRYHUNRWRYDWROOHHW VXRPDODLVHQ\KWHLVNXQQDQDUNHDȘOXYXOWD lähtien. Maailman ensimmäinen digitaalinen tetra-verkko HelenNet rakennettiin Suomeen Helsingin Energialle 90-luvun puolivälissä, ja vuosituhannen vaihteessa rakennettiin maailman ensimmäinen valtakunnallinen tetra-verkko virve. Molempien teknologiaksi valittiin tetra, josta on tullut maailmanlaajuinen menestys. Cassidianilta saatujen tietojen mukaan tetraYHUNNRMDRQQRLQQRLQȘHULPDDVVD<OL 50:n tukiaseman verkkoja on noin 90. Euroopassa uusimmat maanlaajuiset verkot valmistuvat lähivuosina Saksaan ja Norjaan. 7HWUDQPHQHVW\VWXNHHVLWlHWWlVHNlYLUven verkkoelementit että päätelaitteet kehittyvät ja työtä virven häiriöttömyyden eteen voidaan jatkaa. VIRANOMAISVERKKOJEN TEKNOLOGIAT EUROOPAN VALTAKUNNALLISISSA VERKOISSA HYVIEN YHTEYKSIEN JA KATTAVIEN VARMENNUSJÄRJESTELMIEN KONESALEJA Leijonaverkot Oy omistaa ja hallinnoi yhteiskunnan elintärkeitä tieto- ja viestijärjestelmätiloja. <KWL|OOlRQKDOOLQQDVVDDQȘHULSXROLOOD6XRPHD sijaitsevaa suojatilaa. Aiemmin tilat ovat toimiQHHWSllDVLDVVDYLHVWLDVHPDNl\W|VVl7HOHMlUMHVtelmien kehittymisen myötä tilaa on vapautunut ja sitä voidaan hyödyntää myös konesalikäytössä. Suojatilat täyttävät viranomaisten korkeimmat turvallisuusvaatimukset. Suojatilat sijaitsevat suurissa kaupungeissa maamme televerkon solmupisteissä ja tarjoavat täten hyvät yhteydet. Lisäksi tiloissa on olemassa kattavat varmennusjärjestelmät. Leijonaverkot vuokraa konesaleja sellaisille valtion osoittamille toimijoille, joille on uskottu yhteiskunnan toimintojen tai turvallisuuden kannalta merkityksellisiä tehtäviä ja joiden toiminta vaatii näin ollen erityistä turvallisuutta konesalien osalta. Saleja vuokrataan niin ikään Erillisverkkoihin perustetulle Palveluoperaattoritoimijalle, jonka asiakkaina ovat kaikki julkisen sektorin turva-alan toimijat. ZZZOHLMRQDYHUNRWÀ Tetra-verkko operatiivisessa käytössä tai rakennusvaiheessa (Belgia, Bulgaria, Englanti, Hollanti, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Liettua, Makedonia, Portugali, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Tanska, Unkari ja Viro) Tetrapol-verkot (Espanja, Ranska, Romania, Slovakia, Sveitsi ja Tšekki) Teknologiaa ei ole vielä valittu, verkkoprojekti on suunnitteluvaiheessa. (Latvia, Puola ja Turkki) THINKSTOCK IN MEMORIAM MARKKU ÖSTERMAN Suomen Erillisverkot Oy:n perustaja ja ensimmäinen toimitusjohtaja, insinööri Markku Österman menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen 14.5.2013. Markku Österman tunnettiin kokeneena yhtiön ja tehtaanjohtajana sekä Suomessa että kansainvälisesti. Vahvan johtajakokemuksen hän oli hankkinut Nokia Kaapelin palveluksessa sekä 1990-luvun alusta lähtien Telecom Finlandin Tele-Engineering rakentamisyksikön yhtenä perustajajohtajana, vastuualueenaan tuotanto. 1990-luvun lopussa Österman kutsuttiin perustamaan silloiseen Soneraan viranomaisverkkoihin keskittyvää uutta tytäryhtiötä Suomen Erillisverkot Oy:tä. Erillisverkoissa hän toimi toimitusjohtajana vuodesta 1999 vuoden 2005 loppuun, ja hänen aikanaan Suomeen 28 VIRVE 2/2013 rakennettiin maailman ensimmäinen maanlaajuinen tetra-teknologiaan perustuva viranomaisradioverkko virve. Östermanin toimitusjohtajakaudella Suomen Erillisverkot Oy siirtyi Soneran omistuksesta valtion kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Markku Österman oli toiminnassaan hyvin ihmisläheinen ja keskusteli kaikkien henkilökuntaan kuuluvien kanssa myös muista kuin työasioista. Esimiehenä hän tuki alaistensa työtä antaen heidän tehdä vastuualueensa linjaukset ja valita toteutustavat. Alaiset kokivat toimintaansa kohdistuvan vahvaa luottamusta. Markku Österman oli syntynyt 18.3.1945. Häntä jäivät kaipaamaan vaimo ja kolme aikuista poikaa perheineen. OHJEET VIESTINNÄSTÄ POIKKEUSOLOISSA Valtioneuvoston kanslia julkaisi 20.5.2013 ohjeet valtionhallinnon viestinnästä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Uudessa ohjeessa korostetaan varautumisen, johtamisen ja viestinnän tiivistä kokonaisuutta ja toimivaa tiedonkulkua. Ohjeen perustana ovat yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvatut uhkamallit, joihin myös viestinnässä on varauduttava. Luotettava, tehokas ja oikea-aikainen viestintä on erottamaton osa häiriötilanteiden hallintaa. Ohje korvaa vuonna 2007 annetun ohjeen, ja se on voimassa toistaiseksi. www.vnk.ﬁ/julkaisut 2/2013 VIRVE 29 > SVENSK RESUMÉ Flygplatsens räddningsberedskap Ökningen av gränstraﬁken förändrar verksamhetssätten (QVlNHURFKVPLGLJJUlQVWUDÀNI|UXWVlWWHUDWWPHUVDWVDVSnJUlQVNRQWUROOHURFK infrastruktur. î'HQ|NDGHJUlQVWUDÀNHQRFKYLVXPIULKHWHQPHOODQ(8RFK5\VVODQGVRPKlJrar vid horisonten ger ett ökat tryck, säger gränsbevakningsavdelningens chef överstelöjtnant Jaakko Ritola. Vi har försökt att hitta den bästa möjliga verksamhetsmodellen för utveckling DYJUlQV|YHUJnQJVVWlOOHQD6RPHQQ\ YHUNVDPKHWVPRGHOOI|USHUVRQWUDÀNHQV del tar vi i bruk den i övriga världen vanOLJDN|UÀOVNRQWUROOHQµLQJHWDWWI|UWXOODµ Förändringarna och utbyggnaderna VRPN|UÀOVNRQWUROOHQI|UXWVlWWHUEOLUVQDUW 30 VIRVE 2/2013 PlUNEDUDYLGJUlQV|YHUJnQJVVWlOOHQD i Imatra, Nuijamaa och Vaalimaa, där det NRPPHUDWWÀQQDVWRWDOWNRQWUROOÀOHU RFKȘNRQWUROORNDOHU(WWVHSDUDWJUlQV|YHUJnQJVVWlOOHE\JJVI|UJRGVWUDÀNHQ 3ODWVHUQDPHGN|UÀOVNRQWUROOHUP|MOLJJ|UDWWJUlQVWUDÀNHQNDQ|NDWLOOGHW dubbla jämfört med den nuvarande. î9LVXPDQV|NDQRFKSULVHWELGUDUWLOO DWWEHJUlQVDUHVOXVWHQWUDÀNPlQJGHQ |NDURXQGYLNOLJHQQlUYLVXPSOLNWHQQnJRQ JnQJDYVNDŲDVI|UHVSnU5LWROD Samarbetet med Ryssland är en nycNHOIUnJDI|UJUlQVWUDÀNHQ0nOVlWWQLQJHQ för arbetsgruppen för utredandet av gränsWUDÀNHQVYHUNQLQJDUVRPWLOOVDWWHVSnQ\WW LPDUVlUHWWJHPHQVDPWV\QVlWWSnWUDÀNHQV|NQLQJRFKQ|GYlQGLJLQIUDVWUXNWXUVnDWWI|UOXVWLQYHVWHULQJDUXQGYLNV î9DUMHI|UYDOWQLQJVRPUnGHKDUHJQD fungerande förbindelser över gränsen, PHQSnU\VNDVLGDQÀQQVGHWPnQJDROLND DNW|UHU9LPnVWHInDOODDWWVlWWDVLJYLG samma bord, säger Ritola. ,KDPQDUQDRFKSnÁ\JSODWVHUQDVWUlvar man efter en smidigare gränskontroll genom automatisering. Användningen av automater begränsas tills vidare av att de NODUDUNRQWUROODY(8RFK(7$PHGERUgare samt schweiziska medborgare, men PHGERUJDUHLWUHGMHODQGPnVWHIRUWIDUDQde tilltalas och passet stämplas. .QXWSXQNWHQI|UGHQÀQOlQGVNDÁ\JWUDÀNHQlUHWWDYGHYLNWLJDVWHVN\GGVREjekten för Mellersta Nylands RäddningsYHUN0155lGGQLQJVEHUHGVNDSHQSn +HOVLQJIRUV9DQGDÁ\JSODWVK|MVFLUND JnQJHURPnUHW Arbetsfördelningen är tydlig om en RO\FNDLQWUlŲDUSnIlOWHW'HWÀQQVSODner för allt och ett koncist regelverk, och olika typer av händelser övas regelbundet. )O\JSODWVHQVHJHQEUDQGNnUVOlFNHU SODQHWPHGVLQVSHFLDOXWUXVWQLQJ'lUefter utförs räddningen av människorna av Räddningsverket som transporterar GHPWLOOORNDOHUI|UDNXWYnUGGlUEHK|YDQGHJHVVN\QGVDPYnUGRFKYLGEHKRY WUDQVSRUWHUDVWLOOVMXNKXVI|UIRUWVDWWYnUG Jourhavande brandmästaren koordinerar YHUNVDPKHWHQSnIlOWHW Ledningscentralen som inrättas i Räddningsverkets lokaler leds av jourhavande räddningschefen, som organiserar nödvändiga stödfunktioner. Polisen spärrar DYRPUnGHWDQRUGQDUN|UYlJDUI|UDPEXODQVHURFKOHGHUVW|GIXQNWLRQHUVnsom mottagning av anhöriga och information till dem. 015KDUȘHQKHWHULEHUHGVNDSYLGWLR UlGGQLQJVVWDWLRQHU'HQHJQDSHUVRQDOHQ SnSHUVRQHUNRPSOHWWHUDVDYSHUVRQHUIUnQDYWDOVEUDQGNnUHU î5lGGQLQJVFKHIHQVXSSJLIWlUDWWWD hand om den totala resursfördelningen, VnDWWEHUHGVNDSHQVRPI|UXWVlWWVLUlGGQLQJVSODQHQELEHKnOOVLKHODYHUNVDPKHWVRPUnGHWEHUlWWDU015VUlGGQLQJVFKHI Jyrki Landstedt. I praktiken innebär det att avtalsbrandNnUHUQDI|UVlWWVLUlGGQLQJVEHUHGVNDS i erforderlig omfattning. î9LPnVWHKHODWLGHQKDLnWDQNHDWW RFNVnDQGUDVWRUDRO\FNRUNDQLQWUlŲDVDPWLGLJW2PGHWÀQQVPnQJDSDUDOOHOODXSSgifter samtidigt och manskapet börjar tryta, InUYLYLGEHKRYKMlOSDYYnUDJUDQQDU(Q VnGDQVLWXDWLRQVNXOOHWLOOH[HPSHONXQQD YDUDDWWWYnVWRUDSDVVDJHUDUSODQNROOLGHUDU Lärdom av chocken Flexibilitet, förtroende och samarbetsI|UPnJDlU)LQODQGVWUXPINRUWLHQDOOW osäkrare värld. î/lUGRPHQDYVWRUPHQSn+DQQXGDgen är inte de utbetalda ersättningarna, XWDQLQVLNWHQDWWHOQlWHWPnVWHE\JJDVVn att det inte är lika känsligt för kommande VWRUPDUVRPLQWUlŲDURIWDUH 'HWVlJHU Leena Ilmola, forskare vid IIASA, Internationella institutet för tilllämpad systemanalys. Man borde ju kunna använda en yttre chock, dvs. en oväntad RFKYnOGVDPI|UlQGULQJI|ULQLWLHULQJDY en förnyelse. IIASA:s forskning 7 Shocks in Finland kartlade Finlands möjligheter att klara sig. – Med hjälp av sju olika chockscenaULHURSWLPHUDGHRFKV|NWHYLGHQHŲHNWLYDVWP|MOLJDnWJlUGVNRPELQDWLRQHQ9L sökte efter lösningar som skapar framJnQJRFKKMlOSHU)LQODQGVQDWLRQDOHNRnomi att lyckas. Vikten av att bygga upp resiliens, dvs. ÁH[LELOLWHWIUDPNRPW\GOLJW²$YFKRFNHQVNDPDQnDQGUDVLGDQOlUDVLJDWWPDQ PHGDOODPHGHOVNDI|UV|NDnWHUJnWLOOGHW JDPOD(WWVnGDQWDOWHUQDWLYH[LVWHUDUKHOW enkelt inte. Datorsalar för goda förbindelser och heltäckande kontrollsystem Leijonaverkot Oy äger och förvaltar samhällets lokaler för livsviktiga dataoch kommunikationssystem. Bolaget innehar skyddslokaler på 18 olika platser runtom i Finland. Tidigare har lokalerna huvudsakligen använts som kommunikationsstationer. I takt med telesystemens utveckling har utrymme frigjorts och detta utrymme kan också användas till datorsalar. Skyddslokalerna uppfyller myndigheternas högst ställda krav på säkerhet. Skyddslokalerna är belägna i stora städer, vid knutpunkter för telenätet i vårt land, och erbjuder således goda förbindelser. Dessutom ﬁnns det omfattande kontrollsystem i lokalerna. Leijonaverkot hyr ut datorhallar till sådana av staten utsedda aktörer som har anförtrotts med avseende på samhällets funktioner eller ur säkerhetssynpunkt betydelsefulla uppgifter, och vars verksamhet således kräver särskild säkerhet när det gäller datorsalar. Salarna hyrs ut till en serviceoperatör som ursprungligen grundades inom Erillisverkot, och vars kunder består av alla aktörer inom säkerhetsområdet för den offentliga sektorn. Översvämningscentral startas 2014 Finlands miljöcentral och Meteorologiska institutet grundar en gemensam Översvämningscentral. Centralen kommer att svara för översvämningsprognoser och översvämningsvarningar samt upprätthålla en riksomfattande översvämningssituationsbild i samarbete med NTM-centralerna och räddningsmyndigheterna. Centralen som observerar och prognostiserar regn, vattennivåer och ﬂöden samt förändringar i dessa påbörjar sin verksamhet i början av år 2014. www.lvm.ﬁ 2/2013 VIRVE 31 ¿ SANASTOA EES EU:n Älykkäät rajat -hankkeen asetusehdotus rajanylitysjärjestelmästä EFHK Helsinki-Vantaan lentoaseman oma tetra-verkko ja aseman kansainvälinen tunnus ERICA Hätäkeskustietojärjestelmä KEJO Kenttäjohtamisjärjestelmä, joka tuo samat palvelut kaikkien hälytysluontoista työtä tekevien viranomaisten käyttöön. JOKE Pelastustoimen johtokeskus KRIVAT Huoltovarmuuskriittisten PEKE Pelastustoimen kenttäjohtojärjestelmä, joka on yhteiskäyttöinen Poliisin POKEjärjestelmän kanssa. PETO Pelastustoimi POKE Poliisin kenttäjohtojärjestelmä, Viestintäkeskus, osa johtokeskusta. joka on yhteiskäyttöinen Pelastustoimen PEKE-järjestelmän kanssa. PTR-rajatarkastustyöryhmä Poliisi-Tulli-Raja-yhteistyön kehittämisen työryhmä RTP EU:n Älykkäät rajat -hankkeen asetusehdotus rekisteröityjen matkustajien ohjelmasta Säteilyturvakeskus MOVI-ryhmä Moniviranomaistehtävän yhteis- STUVE Suomen Turvallisuusverkko Oy, Nuija-hanke Tullin ja Rajavartiolaitoksen toiminnan yhteen soveltaminen rajanylityspaikoilla TUVE Hallinnon turvallisuusverkko. Valtioneuvoston ja turvallisuusviranomaisten korkean varautumisen tietoliikenneratkaisu. viranomais- ja elinkeinoelämän toimijoiden hanke kriittisen infrastruktuurin varautumisjärjestelmää varten toimintaviestityksen puheryhmä TOJE Toiminta-alueen johtoelin STUK varmistaa valtion johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta tärkeiden viranomaisten sekä muiden toimijoiden yhteistoimintaa ja viestintää koko Suomen alueella. VIKE VIPU Hätäkeskusten ja viranomaisten välisen viestiliikenteen ja virvepuheryhmäkäytäntöjen kehittämisen työryhmä VITJA Viranomaistietojärjestelmäprojekti. Poliisin toiminnan ja tapahtumien hallintajärjestelmä.