tästä - Suomen Erillisverkot Oy

[2]
2013
T U R VAT T UJ E N V I E S T I N TÄY H T E Y K S I E N E R I K O I S L E H T I
LENTOKENTÄN
SELVÄ TYÖNJAKO
d AUTOMAATIOTA
RAJALLE
d 7 SHOCKS
– SUOMEN VAHVUUDET
d TUVESTA
TOTTA
BALTIC SAREX
BALTIC SAREX 2013
9
EDITORIAL
Monikansallinen Baltic Sarex 2013 järjestettiin toukokuussa
Bornholmin saaren vesillä Tanskassa. Maailman suurimpaan
meripelastusharjoitukseen osallistui yli 30 laivaa sekä
viitisentoista lentokonetta ja helikopteria Itämeren
ympärysmaista. Suomesta mukana olivat Rajavartiolaitoksen
ulkovartiolaiva Merikarhu ja meripelastushelikopteri sekä yksi
vapaaehtoisten meripelastajien alus. www.balticsarex.org
Tavoitteena häiriöttömyys
Häiriöttömyys on Erillisverkkojen kaik kien
liiketoimintojen tavoite. Erityisesti viranomaisradioverkko virven palvelujen turvallisuutta ja häiriöttömyyttä on varmistettu kaikkiin turvallisuustilanteisiin, niin normaalikuin poikkeusoloissakin. Häiriöttömyyden
eteen on tehty paljon vuosien mittaan, mutta
siitä huolimatta niitä voi esiintyä.
Viimeisin todella merkittävä häiriö oli
YXRGHQȘȘ7DSDQLQSlLYlQP\UVN\MRNDULHhui erityisesti Lounais- ja Etelä Suomessa.
Merkittävimmät tietoliikenne- ja sähkönsaannin häiriöt viestintäverkoille – myös virvelle
– kohdentuivat Salon seudulle.
$ONXYXRGHVWDȘNHVNXVWHOLQHUllQOHKWLWRLPLWWDMDQNDQVVDVLLWlPLWlNDLNNHD7DSDni-myrskystä on opittu ja mitä parannuksia
viimeisen vuoden aikana on tehty. Jos vastaava myrsky uusiutuisi, miten
hyvin virve-verkko pärjäisi
tänä päivänä? Summasin
keskustelussa seuraavat toimenpiteet, jotka ovat parantaneet viestintäverkkojen ja
myös virven toimintavarmuutta:
Sähköyhtiöiden investoinnit sähköverkon
varmentamiseen parantavat myös virven
toiminnan varmistamista myrskytilanteissa.
(VLPHUNLNVL)RUWXPLQNHYllOOlȘNl\QQLV
tämän VahvaVerkko-hankkeen tavoitteena
on vahvistaa sähkönjakelun toimintavarmuutWDQRSHXWHWXOODDLNDWDXOXOOD'WHNQLLNDOOD
kartoitetaan tehostetun raivauksen tarpeet,
lisätään maakaapelointia ja verkostoautomaatiota sekä siirretään sähkölinjoja teiden varsille sää- ja huoltovarmuuden vahvistamiseksi.
+XROWRYDUPXXVNHVNXVP\|QVLYXRGHQȘ
alussa yhteensä 2,8 miljoonaa euroa virven
toiminnan varmistamiseen. Investointimääräraha jakautuu kolmeen aliohjelmaan: kiinteän
varavoiman parantaminen virve-tukiasemissa,
ennakoivaa korjausta parantava virve-verkkoelementtien olosuhdevalvonnan kehittäminen sekä siirrettävät, sähkögeneraattorilla
toimivat virve-tukiasemat, jotka käyttävät
tietoliikenteeseen sateliittiyhteyttä. Investointihankkeet ovat meneillään yhteistyössä
kaupallisten operaattoreiden kanssa.
9LHVWLQWlYLUDVWRQPllUl\VWHQ0$Ș
päivityksessä uutena asiana on standardoitu
ulkoinen liitin tukiasemien laitetilojen varavoimakoneiden sähkönsyötölle. Sen ansiosta
siirrettävä varavoimakone on ilman sähkömiehen apua helposti liitettävissä tukiaseman
laitetilojen sähkönsyöttöön.
Suomen Erillisverkot Oy on kilpailuttanut viime vuosien aikana virve-tukiasemien mastopaikat ja siirtoyhteyksiä. Yhtenä
tavoitteena on vähentää riippuvuutta yhdestä toimittajasta ja
hajauttaa tukiasemia
useille operaattoreille. Varsinais-Suomessa noin 20 prosenttia
tukiasemien mastopaikoista siirtyy toisille operaattoreille. Noin
puolessa virve-tukiasemista tehdään myös
muita parannustöitä.
Huoltovarmuuskeskus on kehittänyt
kriittisten valvomoiden välistä tiedonvaihtoa
QV.5,9$7KDQNH7DYRLWWHHQDRQOXRGD
keskinäinen yhteistoiminta- ja viestintämalli häiriötilanteiden hallintaan valituille kohdeorganisaatioille. Näitä ovat sähköyhtiöt,
teleoperaattorit, virve-operaattori, sääpalvelut, urakoitsijat, ict-talot, logistiikkayhtiöt,
SHODVW XVODLWRNVHW678.6<.(VHNlPXXW
kriittiset toimijat.
8VNRQHWWlHGHOOlPDLQLWXLOODPXXWRV
ja parannustöillä virve-palvelujen häiriöttömyys paranee.
MITÄ PARANNUKSIA
TAPANI-MYRSKYN
JÄLKEEN ON TEHTY?
2 VIRVE 2/2013
Jarmo Vinkvist
liiketoimintajohtaja
Viranomaisradioverkko
VIRVE
VIRVE-lehti on Suomen
Erillisverkot Oy:n julkaisema
sidosryhmälehti.
Päätoimittaja
Mari Suokari-Pärssinen,
PL 357, 02151 Espoo,
vaihde 020 7400 500,
www.erillisverkot.fi
Toimitusneuvosto
Erillisverkot: Mika Matturi,
Mari Suokari-Pärssinen,
Yrjö Pylvänäinen, Jarmo
Vinkvist ja Pertti Virtanen.
Alma 360: Erja Aalto,
Virve Airola, Jussi-Pekka
Aukia, Antti Pulkkinen ja
Diana Törnroos.
Toimitus Alma 360
PL 502, 00101 Helsinki
vaihde 010 665 102
www.alma360.fi.
Tuottaja Virve Airola,
Ulkoasu Antti Pulkkinen
Toimitussihteeri Erja Aalto
Kuvatoimittaja Anne Vatén
Repro Aste Helsinki
Paino Edita Prima, 2013
Osoitelähde Suomen
Erillisverkot Oy:n
asiakasrekisteri.
Osoitteenmuutokset
ja palautteet
viestinta@erillisverkot.fi.
2/2013 VIRVE 3
ï
TAPAHTUU
THINKSTOCK
2•2013
RESURSSIT YHTEISEEN HYVÄÄN
Puolustusvoimat testaa järjestelmien
yhteentoimivuutta. s. 10.
JOHTOTIEDOT
METSÄKONEEN NÄYTÖLLE
Järvi-Suomen Energia Oy ja Metsä
Group solmivat sopimuksen ilmajohtoreittien tiedonsiirrosta. Sopimus tuo
niiden Johtotieto Oy:n kanssa pilottiyhteistyönä kehittämän toimintamallin
laajempaan käyttöön Järvi-Suomen
Energian jakeluverkon alueella.
Kun kuljettajat saavat sähköjohdoista
täsmällisen tiedon metsäkoneensa
näytölle, he voivat turvallisesti ja
tehokkaasti osallistua sähkölinjojen
raivaamiseen. Suomessa ainutlaatuisen yhteistyön ansiosta työn tuottavuus ja turvallisuus paranevat ja
kustannukset laskevat.
www.sssoy.fi, www.johtotieto.fi
STUKILTA UUDET
VALMIUSOHJEET
Sisäasiainministeriö hyväksyi 16.5.2013
otettavaksi käyttöön säteilyturvakeskus STUKin laatimat ohjeet suojelutoimista säteilyvaaratilanteen varhaisja jälkivaiheessa. Ohjeissa on muun
muassa suojelutoimet väestön suojelemiseksi, elintarvikkeiden ja muiden
tuotteiden sekä tuotannon suojaamiseksi, tilanteen hoitoon osallistuvien
työntekijöiden suojelemiseksi sekä
toimet elinympäristön puhdistukseen
ja radioaktiivisia aineita sisältävän
jätteen käsittelyyn.
www.stuk.fi
SISÄLTÖ:
d
d
6 RAJALIIKENNE KASVAA
14 HELSINKI-VANTAA
Rajavartiolaitos kehittää toimintaa,
yhteistyötä ja automaatiota. Painetta
lisäävät kasvava rajaliikenne ja mahdollinen EU-Venäjä-viisumivapaus.
Lentoaseman pelastusvalmiutta
nostetaan noin 30 kertaa vuodessa.
Ilmailuun liittyvä pelastustoiminta
on tarkkaan säädeltyä.
4 VIRVE 2/2013
5
13
21
26
28
30
32
Tapahtuu
Mobiilisovelluksia poliisille
Puheryhmäuudistus alkaa olla valmis
Turvallisuusverkkotoiminnasta
lakiesitys
Viranomaisradioverkot Suomessa
ja Euroopassa
Svensk resumé
Sanastoa
TUVE-hankkeen
päätösseminaari
Hallinnon tur vallisuusverkkohanke
789(SllWW\\WlPlQYXRGHQORSXVVD
Hankkeen kaksipäiväinen päätösseminaari kesäkuussa kokosi yhteen ministeriöiden
MD789(DVLDNDVYLUDVWRMHQMRKWRDWXUYDOlisuusverkon palvelutuottajien edustajia
sekä hankkeeseen osallistuneita projektipäälliköitä ja asiantuntijoita. Ensimmäisenä päivänä keskityttiin tavoitteisiin ja
hyötyihin, toisena päivänä turvallisuusverkkotoiminnan käynnistymiseen ja tulevaisuuteen.
7XUYDOOLVXXVYHUNNRRQMRXVHLGHQWXUYDOlisuusviranomaisten päivittäisessä käytösVl7DYRLWHWLODVVDNl\WWlMLNVLWXOHYDWNDLNki ministeriöt. Seminaarin keskeistä antia
olivat konkreettiset käyttäjäkokemukset
viranomaisyhteistyöstä sekä tulevan turvallisuusverkkotoiminnan vaikutukset ja
mahdollisuudet.
www.vm.fi
TULVAKESKUS
ALOITTAA 2014
Suomen ympäristökeskus ja Ilmatieteenlaitos perustavat yhteisen
Tulvakeskuksen. Keskus vastaa tulvien
ennustamisesta, tulvista varoittamisesta sekä pitää yllä valtakunnallista
tulvatilannekuvaa yhteistyössä ELYkeskusten ja pelastusviranomaisten
kanssa. Sateita, vedenkorkeuksia ja
virtaamia sekä niiden muutoksia seuraava ja ennustava keskus käynnistää
toimintansa vuoden 2014 alusta.
www.lvm.fi
2/2013 VIRVE 5
Rajatarkastukset on tehty
pääsääntöisesti rajanylityspaikan sisätiloissa. Uudet
kaistatarkastuspisteet
nopeuttavat rajaliikennettä.
RAJALIIKENTEEN
KASVU MUUTTAA
TOIMINTATAPOJA
7XUYDOOLQHQMDVXMXYDUDMDOLLNHQQHHGHOO\WWllOLVlSDQRVWXNVLD
rajatarkastuksiin ja infrastruktuuriin.
£JARNO SALOVUORI ÁLEHTIKUVA, ALEKSI POUTANEN
onen muun hallinnonalan
tapaan Rajavartiolaitos on
sopeuttanut toimintaansa
entistä niukempiin määrärahoihin. Käynnissä olevan
sopeuttamisohjelman myötä laitoksen toiminta keskittyy rajaturvallisuuden ydinalueille, painopisteinä kaakkoinen ulkoraja ja Suomenlahti.
î.DVYDYDUDMDOLLNHQQHMDWDLYDDQUDQQDVVDKllP|WWlYlPDKGROOLQHQ(89HQlMl
viisumivapaus tuovat lisäpainetta. Muista toiminnoista ei enää ole varaa säästää,
liikenevä väki on jo siirretty KaakkoisSuomeen ja pääkaupunkiseudulle, sanoo
rajatarkastusyksikön päällikkö everstiluutnantti Jaakko Ritola. Ritolan mukaan
NHK\VULLKHVWlVDDGXOODQRLQȘPLOMRRQDQ
euron lisärahoituksella päästään hyvin
liikkeelle painopistealueiden kehittämisessä, mutta esimerkiksi itärajan pohjoisten rajanylityspaikkojen tilanne on vielä
ratkaisematta.
M
KAISTATARKASTUKSET
KÄYTTÖÖN
Rajanylityspaikkojen kehittämisessä on
haettu parasta mahdollista toimintamalOLD7lKlQDVWLUDMDWDUNDVWXNVHW²SXKXWtaminen ja passin leimaaminen – on tehty
pääsääntöisesti sisätiloissa, mikä hidasWDDOLLNHQQHWWl8XWHQDWRLPLQWDPDOOLna otetaan henkilöliikenteessä käyttöön
maailmalla yleinen kaistatarkastus ”ei
tullattavaa”.
Kaistatarkastuksen edellyttämät muutokset ja laajennukset näkyvät pian nykyisillä rajanylityspaikoilla Imatralla, Nuijamaalla sekä Vaalimaalla, jonne on esimerkiksi tulossa yhteensä 26 tarkastuskaistaa
6 VIRVE 2/2013
2/2013 VIRVE 7
>>
i
MDȘWDUNDVWXVWLODD7DYDUDOLLNHQWHHOOH
rakennetaan erillinen rajanylityspaikka.
î.DLVWDWDUNDVWXVSLVWHHOOlNXOMHWWDMD
ja matkustajat ovat pääsääntöisesti ajoQHXYRVVDWDUNDVWXNVHQDMDQ7DUNDVWXVpisteet miehitetään henkilöresurssien ja
liikenteen edellyttämällä tavalla, Jaakko
Ritola kertoo.
VIISUMIVAPAUTEEN
ON VARAUDUTTAVA
Kaistatarkastuspisteet mahdollistavat jopa rajaliikenteen kaksinkertaistumisen
nykyisestä. Vaikka mahdollinen viisumivapaus ei ole lähitulevaisuuden asia,
toimintatavan muutoksella varaudutaan
siihenkin.
î9LLVXPLQKDNHPLQHQMDKLQWDUDMRLWtaa osaltaan matkustushalukkuutta: kun
se joskus poistuu, liikennemäärä kasvaa
väistämättä, Ritola ennustaa.
Hän muistuttaa, että viisumin myöntäminen on rajaturvallisuuden ensimmäinen
ja uloin taso. Viisumivapaus ei rajatarkastusta helpota, päinvastoin. Rajanylittäjiä
täytyy puhuttaa tarkemmin, joten aikaa
kuluu enemmän ja kielimuurikin voi tulla vastaan. Rajatarkastajien venäjäntaitoa
ollaankin parantamassa.
Arvioiden mukaan arkinen rikollisuus
kuten näpistykset, ylinopeudet ja rattijuopumukset kasvavat väistämättä volyymin
kasvaessa. Sen sijaan Ritola ei usko vakavan rikollisuuden kasvavan viisumivapauden toteutuessa.
î9DNDYDPSLULNROOLVXXVOLLNNXXMR
tälläkin hetkellä suuntaan jos toiseenkin.
INFRASTRUKTUURIA
MOLEMMILLE PUOLILLE
Yhteistyö Venäjän kanssa on rajaliikenteen avainasioita. Maaliskuussa Suomen
ja Venäjän välinen talouskomissio päätti
perustaa uudelleen rajaliikennetyöryhPlQ7DYRLWWHHQDRQ\KWHLQHQQlNHP\V
liikenteen kasvusta ja tarvittavasta infrastruktuurista, jotta hukkainvestoinneilta
vältytään.
î.XOODNLQKDOOLQQRQDODOODRQRPDW
toimivat yhteydet rajan yli, mutta Venäjän
puolella toimijoita on paljon. Kaikki on saatava saman pöydän ääreen, Ritola sanoo.
Yksi mielenkiintoinen hanke on liikenneviranomaisten suunnittelema rajaliiken8 VIRVE 2/2013
Automaattinen rajatarkastusjärjestelmä perustuu matkustajan biometriseen tunnistamiseen. Biometrisessä passissa on mikrosiru, jonka
tiedot automaatin lukulaite tarkastaa. Automaatti vertaa reaaliaikaisen kasvokuvan yksilöllisiä mittasuhteita sirulla olevaan kuvaan.
Kasvokuvan lisäksi Suomen myöntämissä passeissa ja viisumeissa on
henkilön sormenjäljet. Vuoteen
2017 mennessä EU-kansalaisten
käytössä on ainoastaan biometrisiä
passeja.
teen ohjausjärjestelmä. Ritolan mukaan
vastaava jonotusjärjestelmä on käytössä
Viron itärajalla, ja siellä rekkajonoista on
päästy eroon. Rajanylittäjät ilmoittautuvat
jonoon puhelimella, internetin kautta tai
varaavat rajanylitysajan palvelupisteistä.
Näin pystytään tasaamaan ruuhkahuippuja ja siirtämään jonot pois tien päältä
aiheuttamasta lieveilmiöitä.
PTR-YHTEISTYÖ TIIVISTYY
Ritolan vastuualuetta on myös poliisi-tulOLUDMD375\KWHLVW\|QNHKLWWlPLQHQ
Yksi esimerkki on Nuijamaalta lähtenyt
Nuija-hanke, jossa sovitetaan yhteen tullin ja Rajavartiolaitoksen toimintaa rajanylityspaikoilla.
Liikenteen sujuvuus ja valvonnan vaikuttavuus paranevat, kun esimerkiksi tavaraliikenteessä tulli hoitaa yhdistelmäajoneuvojen kuljettajien rajatarkastuksen.
Rajavartiolaitos puolestaan tarkastaa kokeilumielessä Nuijamaan rajanylityspaikalla saapuvan henkilöliikenteen ajoneuvovakuutukset ja lemmikkieläinpassit ja
lähtevässä liikenteessä leimaa matkailijamyynnin tax-free-kauppalaskut.
î1XLMDPDOOLQODDMHQWDPLQHQ9DDOLmaalle ja mahdollisesti Imatralle on suunnitteilla. Poliisin kanssa teemme puolestaan tiivistä yhteistyötä rikostorjunnassa
ja ulkomaalaisvalvonnassa, Ritola kertoo.
Rajatarkastustoimintaa koordinoimaan
RQSHUXVWHWWX5LWRODQMRKWDPD375UDMDWDUNDVWXVW\|U\KPl7DUYHWWDWRLPLQWDWDSRMHQ
ja ohjeistuksien yhtenäistämiselle on, sillä
poliisi yhtenä rajatarkastusviranomaisena vastaa rajatarkastuksista esimerkiksi
7DPSHUH3LUNNDODQOHQWRDVHPDOODMDWXOli pääsääntöisesti kalastus- ja lastialusten osalta.
AUTOMAATTEJA
KENTILLE JA SATAMIIN
Satamissa ja lentoasemilla rajatarkastusta pyritään sujuvoittamaan automatisoinnilla. Automaattien käyttöä rajoittaa toisWDLVHNVLVHHWWlQHNHOSDDYDW(8(7$MD
Sveitsin kansalaisten tarkastuksiin, mutta
kolmansien maiden kansalaiset pitää edelleen puhuttaa ja passi leimata.
î(8QlO\NNllWUDMDWRKMHOPDWRWHXtunee vuosikymmenen loppupuolella. Passeihin tulee sähköinen leimaus, ja rekiste-
AUTOMAATTINEN
RAJATARKASTUS
i
Arki
A
rki yllätti
rki
yllläätt
yl
ätti
ti vii
viim
viime
me vvuo
me
vuoden
oden
en
n
EU:N
helmikuussa
h
he
hel
em
mik
mi
iku
ik
ku
uus
uu
usÄLYKKÄÄT
sa ttyö
sa
ty
työmatkalaiset
yyö
öma
mat
m
a kallaisset
at
et
LLahdentiellä
a dentie
ahd
ent
ntie
iiel
el
ellää huonossa
hu
huo
uono
uo
no
osssa ajo
ajokelissä.
jokel
k issä.
ke
iss
s ä.
ss
ä.
RAJAT
EU:n ehdotukset asetuksiksi rajanylitystietojärjestelmästä (EES) ja
rekisteröityjen matkustajien ohjelmasta (RTP) ovat eduskunnan
käsittelyssä. Tavoitteena on sujuvoittaa kolmansien maiden kansalaisten rajanylityksiä EU:n ulkorajoilla ja parantaa rajaturvallisuutta.
Tietojärjestelmä korvaa kokonaan
mekaanisen passien leimaamisen ja
mahdollistaa oleskeluaikojen luotettavan laskemisen. Rekisteröitymällä etukäteen säännöllisesti matkustavat kolmansien maiden kansalaiset voivat hyödyntää rajatarkastusautomatiikkaa.
Lapin rajavartijoita on jouduttu komentamaan töihin pääkaupunkiseudulle. –Ratkaisu ei ole kestävä, toteaa Jaakko Ritola.
JOS VIISUMIVAPAUS
TOTEUTUU, LIIKENNEMÄÄRÄ KASVAA
VÄISTÄMÄTTÄ.
röidyt matkustajat on puhutettu etukäteen.
Silloin rekisteröityjen matkustajien tarkastusprosessi on suurin piirtein sama kuin
(8NDQVDODLVLOOD5LWRODHQQDNRL
+HOVLQNL9DQWDDOODRQWlOOlKHWNHOOl
automaattiporttia, Helsingin satamassa
kolme. Ritolan mukaan kokemukset ovat
hyviä, eikä automaateista ole varaa luopua.
î/DDMHPSLNl\WW||QRWWRHLYLHOlROH
mahdollista, mutta kokemuksia kertyy
tulevaisuutta varten.
Helsingin sataman rajatarkastusyksikkö ehdittiin lopettaa Baltian maiden tultua
Schengenin jäseniksi. Nyt yksikkö on tarkoitus perustaa uudelleen. Pietarin suun-
nan liikenteen ja risteilyalusten takia Lapin
rajavartijoita on tällä välin jouduttu komentamaan pääkaupunkiseudulle töihin.
î5DWNDLVXHLROHNHVWlYlMDRLNHDVWDDQ
se on kaikkein kallein vaihtoehto. Kun lisäämme henkilötyövuosia Länsisatamaan,
vastaamme matkailun tarpeisiin. Se on
tärkeä asia elinkeinoelämälle ja kaupungille, Ritola toteaa.
VIRVEN MERKITYS KASVAA
Ennen nykyistä rooliaan Jaakko Ritola
toimi Rajavartiolaitoksen tietohallintopäällikkönä, joten hänelle on näkemystä
myös virven kehittämisestä. Virven ansio-
na hän pitää erityisesti viranomaisten yhteistoiminnan helpottumista. Esimerkiksi
Helsinki-Vantaalla yhteiset puheryhmät
mahdollistavat yhteistyön poliisin, tullin
ja Finavian kanssa.
î.HQWWlW\|VVlYLUYHRQHKGRWRQHLNl
VHQPHUNLW\VDLQDNDDQYlKHQH7LHWRWXUYD
ja käyttövarmuus ovat hyvällä tasolla, pelkästään matkapuhelinverkkojen varaan
emme voi laskea, Ritola sanoo.
Ritolan mukaan kenttäjohtamisjärjesWHOPl32.(RQWXRQXWSDOMRQK\YllNXQ
tilannekuvassa nähdään myös yhteistyöviranomaisten yksiköt. Odotukset uuden
KEJOn suhteen ovatkin suuret. 1
2/2013 VIRVE 9
RAJAPINTAHARJOITUS
TESTAA YHTEENTOIMIVUUTTA
Viranomaisyhteistyö on noussut yhdeksi harjoituksen pääteemoista.
£JARNO SALOVUORI ÁMIIKA KAINU
uosittain järjestettävä rajapintaharjoitus on Puolustusvoimien tärkein tekninen testaustilaisuus, jonka tavoitteena on
koeponnistaa johtamisjärjestelmien yhteentoimivuus. Harjoitukseen
osallistuvat eri puolustushaarojen lisäksi
muun muassa sopimusyritysten eli laiteja järjestelmätoimittajien edustajat. Viime
vuosina omaksi testisektorikseen on otettu myös viranomaisyhteistyö.
î+\YlQLLQN\VHHVVlRQ\NVLSXROXVtusvoimien keskeisistä tehtävistä sotilaallisen maanpuolustuksen ohella, toteaa
majuri Tero Palokangas, harjoituksesta
vastaavan Viestikoulun tutkimus- ja kehittämisosaston johtaja.
î0RQLWRLPLWWDMD\PSlULVW|VVl\KWHLVtyö eri turvallisuusviranomaisten ja laitetoimittajien välillä vain kasvaa. Kokonaismaanpuolustuksen näkökulmasta on järkevää käyttää kaikkia valtakunnan resursseja yhteiseen hyvään, Palokangas sanoo.
V
VÄLITÖN PALAUTE
YHTEISTYÖKUMPPANEILLE
– Viranomaisyhteistyö
on yksi Puolustusvoimien
keskeisistä tehtävistä, sanoo
majuri Tero Palokangas,
Viestikoulun tutkimus- ja
kehittämisosaston johtaja.
10 VIRVE 2/2013
Viestikoulun apulaisjohtajalla majuri Pekka
Sudella on usean vuoden kokemus viranomaisyhteistyön testeistä. Suden mukaan
saman pöydän ääreen kokoontumisesta on
saatu paljon positiivista palautetta.
î2PDQNHKLW\VW\|QOLVlNVLMRVNXVRQ
hyvä katsoa kokonaisuutta. Harjoituksessa nähdään mitä kullakin organisaatiolla
on meneillään, Susi sanoo.
î7DYRLWWHHQDRQODLWWDDDVLDWNXQWRRQ
lämpimissä sisätiloissa sähkövalon äärellä, mieluummin kuin selvittää ongelmia
vesisateessa ja kymmenien kilometrien
HWlLV\\GHOOlWRLQHQWRLVLVWDPPH7llOlä esimerkiksi ohjelmistojen ja laitteiden
valmistajat näkevät toimivuuden ja saavat palautteen heti, eikä mutkien kautta
jälkikäteen.
TUKIASEMAKAPASITEETTIA
TARPEEN MUKAAN
Viranomaisyhteistyön näkökulmasta puheyhteydet ja sitä kautta viranomaisverkko ovat ensiarvoisen tärkeitä. Virve on
ollut viranomaisten käytössä jo vuosia,
joten sen mahdollistama yhteistoiminta
on osa arkea. Puolustusvoimissa käyttäjiä ovat esimerkiksi vartiostot ja sotilaspalokunnat, isommissa harjoituksissa ja
marsseilla monet muutkin.
î+DUMRLWXVWLODQWHLVVDYRLPPHWHKGl
kuormitusmittauksia ja lisätä tukiasema-
kapasiteettia tarpeen mukaan, samoin jos
meillä on selkeä kohdealue ja operaatio,
Pekka Susi huomauttaa.
Viime vuoden rajapintaharjoituksessa
puheyhteyksiä testattiin yhdessä poliisin
kanssa. Kaikki kanavat käytiin läpi, mikä tarkoitti yksinkertaista parametrien ja
SXKHU\KPLHQWHVWDDPLVWD7lQlYXRQQD
harjoituksessa keskityttiin puolestaan tietojärjestelmiin ja yhteiseen tilannekuvaan.
TILANNEKUVA JAKOON
Viranomaisyhteistyö on aiemmin lähtenyt
siitä, että saman pöydän ääressä istuvilla viranomaisilla on kullakin käytössään
oma järjestelmänsä (VIKE, POKE, PEKE
MQH2PDQUDGLROLLNHQWHHQOLVlNVLRQWXWkittu kollegan näyttöä ja pyritty luomaan
yhteinen tilannekuva.
î7HNQLVHVWL\KWHLVHQWLODQQHNXYDQ
luominen on ollut mahdollista, jos käytössä on ollut riittävästi etukäteen varattuja yhteyksiä. Ohjelmistoon tehtyjen
muutosten jälkeen kenttäjohtaja voi nyt
tehdä saman vuorokauden ajasta riippumatta: sovitaan mitkä yksiköt kustakin
organisaatiosta yhdistetään johdettavaksi
ryhmäksi, jolloin sama tilannekuva näkyy
kaikille, Pekka Susi toteaa.
>>
2/2013 VIRVE 11
&
AKATEEMINEN NURKKA
– Virve on koko valtakunnan kattava verkko
ja hyväksi koettu myös Puolustusvoimien
käytössä, majuri Tero Palokangas toteaa.
£JARNO SALOVUORI
Rajapintaharjoituksessa tilannekuvaa
jaettiin onnistuneesti kymmeniä kertoja.
Yleensä poliisi johtaa toimintaa ja pelastustoimi, puolustusvoimat ja rajavartiolaitos liittyvät mukaan. Yhteinen ryhmä on
toiminnassa muutamalla napin painalluksella, ja ryhmästä voidaan myös poistua ja
liittyä takaisin joustavasti. Saatuja kokemuksia aiotaan hyödyntää viranomaisten
XXGHQNHQWWlMRKWDPLVMlUMHVWHOPlQ.(-2
määrittelyssä.
Poliisi kaipaa
yhteensopivia
mobiilisovelluksia
JÄLLEEN ENSI KEVÄÄNÄ
7HUR3DORNDQJDVWRWHDDW\\W\YlLVHQl
että rajapintaharjoituksen ansiosta viranomaisten välinen yhteensopivuus on
jälleen askeleen lähempänä tavoitetilaa. Koko harjoituksen kannalta tärkeänä yhteistyökumppanina hän mainitsee
viranomaisten lisäksi Aalto-yliopiston,
joka on perinteisesti tukenut Puolustusvoimia mittaamalla tiedonsiirtokykyjä ja
muita eri järjestelmien ominaisuuksia.
7XOHYLHQKDUMRLWXNVLHQ\KWH\VMlUMHVWHO\jen suunnittelussa, toteutuksessa ja ylOlSLGRVVD6XRPHQ7XUYDOOLVXXVYHUNROOD
6WXYHRQVXXUHPSLURROL6WXYHVWDROLMR
muutamia ihmisiä mukana tämän vuoden
harjoituksessa aistimassa harjoituksen ilmapiiriä, tarvittavia teknisiä järjestelyjä
sekä suunnittelemassa ensi vuoden uutta
yhteyksien järjestelymallia.
î9LUDQRPDLVHWMDPXXWNXPSSDQLW
kutsutaan mukaan testaamaan omia järjestelmiään jälleen ensi keväänä, Palokangas lupaa. 1
Käyttäjän iällä ei ole merkitystä
käyttöaikomukseen, osoittaa
väitöstutkimus.
Rajapintaharjoitus 2013
Viestirykmentin Viestikoulu toimeenpani valtakunnallisen
rajapintaharjoituksen huhtikuussa 2013 everstiluutnantti,
ST Mika Huttusen johdolla. Harjoitus järjestettiin 11. kertaa, ja siihen osallistui yli 500 johtamisjärjestelmien
asiantuntijaa. Pääpaikka oli Riihimäen varuskunta, kaikkiaan toimintaa oli 12 paikkakunnalla Helsingistä Ouluun.
Rajapintaharjoituksen tavoitteena on muun muassa
tutkia Puolustusvoimien mahdollisesti käyttöön tulevien
12 VIRVE 2/2013
tiedonsiirto-, tieto- ja johtamisjärjestelmien teknistä
toimivuutta. Lisäksi testataan kehityksen alla olevien
järjestelmien yhteentoimivuutta.
Yhtenä harjoituksen pääteemana oli toista vuotta
peräkkäin viranomaisyhteistyö. Testaukseen osallistuivat
puolustusvoimat, poliisi, rajavartiolaitos, pelastustoimen
organisaatiot sekä laite- ja järjestelmätoimittajat.
Erkki Kurkinen tutki tietotekniikan
väitöskirjassaan uuden mobiiliteknologian käyttöönottoon vaikuttavia
tekijöitä poliisin kenttätyössä. Aihepiiri oli muhinut mielessä pitkään,
sillä Kurkisella on kokemusta tetrateknologiasta aivan sen alkuajoista
asti.
î2OLQ1RNLDOODP\\PlVVlODLWWHLWD
ja järjestelmiä poliisivoimille ympäri
maailman. Jo tuolloin heräsi kysymys,
miksi tuote kelpaa yhdessä maassa,
mutta toisessa ei mene millään, Kurkinen sanoo.
Väitöskirjassa haettiin mobiilisovellusten käyttöä ennustavia ja
selittäviä tekijöitä sekä näiden keskinäisiä riippuvuuksia yhdistämällä kolme osa-aluetta: prototyyppimittaus ilman valmista laitteistoa,
WHNQRORJLDQK\YlNV\QWlPDOOL7$0
7HFKQRORJ\$FFHSWDQFH0RGHOMD
rakenneyhtälömallinnus.
6XRVLWXVVD7$0PDOOLVVDWHNQRlogian käyttöön vaikuttavia tekijöitä
ovat erityisesti helppokäyttöisyys ja
hyödyllisyys. Kurkinen lisäsi omaan
malliinsa kaksi muuta tekijää.
î+DOXVLQRWWDDRPDDQPDOOLLQL
£JJARNO
A
ARN
ARNO
S
SALOVUORI
ALOV
ALOVUORI
ALO
L U
UOR
UORI
R ÁA
ANNA
NNA U
ULYANOVA
LYA
LYAN
YAN
A N OVA
VA
A
suomalaiseen poliisitoimintaan kuuluvan partiotyöskentelyn eli kahden
SROLLVLQ\KWHLVW\|Q7RLQHQNRNRQDLsuus oli yhteensopivuus olemassa olevien tai mieluisten työtapojen kanssa,
Kurkinen kertoo.
Rakenneyhtälömallinnus on puolestaan matemaattinen menetelmä,
jolla luodaan kattava yhtälöryhmä
mitattavista tekijöistä.
PROTOTYYPPIMITTAUS
VIDEON AVULLA
Kurkinen tutki tulevaisuuden järjestelmien käyttöaietta, joten mittausta
varten tarvittiin prototyyppi. Käytännössä tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena, vastaajina oli
OlKHVNHQWWlW\|WlWHNHYllSROLLVLD
eri puolilta Suomea.
Ensimmäisessä osassa poliisit katVRLYDWȘPLQXXWLQYLGHRQ6HROLSRliisin itsensä ideoima osana Vitja-päätelaiteprojektia. Videolla näytettiin,
PLWHQSROLLVLNl\WWll\KWHHQVlȘVRYHOOXVWDPRELLOLVWL7RLVHVVDYDLKHHVsa poliisit vastasivat 25 kysymykseen,
joilla kartoitettiin käyttöaietta ja siihen vaikuttavia tekijöitä.
7lUNHLPPlNVLXXVLHQMlUMHVWHO
mien käyttöä selittäväksi tekijäksi
osoittautui yhteensopivuus nykyisten ja käyttäjälle mieluisten toimintatapojen kanssa. Myös laitteiden ja
järjestelmien helppokäyttöisyys sekä
partiokaverin mielipide vaikuttivat.
Ryhmävertailun avulla Kurkinen
etsi vastauksista myös ikä- ja paikkakuntakohtaisia eroja.
î,lQYDLNXWXVNl\WW|KDOXNNXXteen ei saanut vahvistusta – sekä
nuoret että vanhat vastaajat olivat
samoilla linjoilla uuden teknologian
suhteen. Sen sijaan suurten kaupunkien ja maaseutuvaltaisten alueiden
välillä oli eroa. Käyttöaie oli suurempi maaseudulla, missä tekniikka voi
vähentää tarvetta ajaa pitkiä matkoja
poliisilaitokselle, Kurkinen sanoo. 1
Erkki Kurkisen väitöskirja hyväksyttiin
Jyväskylän yliopistossa joulukuussa
2012. Kurkinen työskentelee projektipäällikkönä kyberturvallisuuteen ja
informaation turvaamiseen liittyvissä
kaupallistamishankkeissa Jyväskylän
yliopiston informaatioteknologian tiedekunnan tietotekniikan laitoksella.
2/2013 VIRVE 13
Lentoasemien valmius
on mitoitettu kentälle
laskeutuvan suurimman
säännöllistä liikennettä
harjoittavan ilma-aluksen
mukaisesti. HelsinkiVantaalla mitoitus on
A340-koneiden mukainen.
HELSINKI-VANTAA
TURVALLISUUTTA –TOIMIVUUTTA –TIEDONKULKUA
6XRPDODLVHQOHQWROLLNHQWHHQVROPXNRKWDRQ.HVNL8XGHQPDDQ
pelastuslaitokselle yksi tärkeistä suojattavista kohteista.
£JUSSI AUKIA ÁMIIKA KAINU
>>
14 VIRVE 2/2013
2/2013 VIRVE 15
elsinki-Vantaan lentoaseman pelastusvalmiutta nostetaan vuoVLWWDLQQRLQNHUWDD7RXNRkuun alussa tapahtunut Lufthansan Frankfurtiin matkalla olleen
$LUEXV$ȘNRQHHQPRRWWRULYDXULRROL
tällainen – tosin poikkeuksellisen ison
julkisuuden saanut – tilanne.
.RQHMRVVDROLȘPDWNXVWDMDDMDNXXVL
miehistön jäsentä, palasi takaisin lentoasemalle lauantai-iltana 4.5. reilun kymmenen minuutin lennon jälkeen. Lentäjät
ilmoittivat moottoriongelmista lennonjohtoon, joka hälytti sekä hätäkeskuksen, lentoaseman pelastuskeskuksen että
painonapilla Pelastuslaitoksen tilannekeskuksen ja lähetti ryhmästatusviestin
pelastuslaitoksen Virve-päätelaitteisiin.
H
Lentoaseman raskaat sammutusajoneuvot lähtivät liikkeelle ensimmäisinä.
Kiitotien läheisyydessä konetta vastassa
olivat lopulta lentoaseman oman pelastuslaitoksen kuusi raskasta sammutusyksikköä ja yksi tavallinen sammutusauto,
.HVNL8XGHQPDDQSHODVWXVODLWRNVHQȘ
pelastusyksikköä sekä seitsemän ensihoitoyksikköä.
Kentälle kiitotien läheisyyteen ehdittiin
myös perustaa toiminta-alueen johtoelin
72-(MRKRQVDDSXLYDWSHODVWXVODLWRNVHQ
päivystävän palomestarin ohella myös poliisin ja lääkinnän vastuuhenkilöt omissa
DMRQHXYRLVVDDQ0\|V.HVNL8XGHQPDDQ
pelastuslaitoksen päivystävänä palopäällikkönä toiminut pelastuspäällikkö Jyrki
Landstedt ehti saapua lentoaseman naapurissa sijaitsevaan tilannekeskukseen.
27 YKSIKÖN VAROTOIMENPIDE
Lennonjohto ilmoitti hätäkeskuksen päivystäjälle lennon tiedot, matkustajamäärän
ja kiitotien, johon kone oli laskeutumassa.
Hätäkeskus arvioi niiden pohjalta vasteen
suuruuden ja hälytti tarvittavat pelastusODLWRNVHQ\NVLN|W7LHWRKlO\W\NVHVWlWXOL
myös pelastuslaitoksen päivystäville palomestareille ja päivystävälle palopäällikölle.
VAARA OHI
Lufthansan kone laskeutui normaalisti
yhdellä moottorilla, eikä pelastustoimia
tarvittu. Landstedt kertoo, että hälytys
DQQHWWLLQȘ
î/lKW|WLHWRQDROLHWWlNRQHHVHHQRQ
tullut nousun aikana moottorivika, ja kone kaartaa takaisin kentälle. Lentäjä oli
laittanut vaurioituneen moottorin tyhjäkäynnille, mutta muita toimia ei ollut
tehty eikä tarvittu, vaikka iltapäivälehdissä julkaistiin myöhemmin näyttäviä
kuvia moottorista näkyneistä liekeistä,
Landstedt kertoo.
î+lO\W\VROLLKDQQRUPDDOLMD\NVLköiden määrä oli mitoitettu lentokonetyypin mukaan. Organisaatio purettiin, kun
lentokoneen kapteenia oli ensin jututettu ja varmistettu, että tilanne on todella
ohi. Moottorivauriota ja sen syytä tutkivat asiantuntijat.
SELVÄ TYÖNJAKO
7\|QMDNRNHQWlOOlRQQHWWRPXXGHQVDWtuessa on selkeä. Kaikesta on olemassa
suunnitelmat ja tiivis ohjeistus, ja erilaisia tilanteita harjoitellaan säännöllisesti.
Lentoaseman oma palokunta sammuttaa koneen erikoiskalustollaan. Sen jälkeen pelastuslaitos pelastaa ihmiset ja
kuljettaa heidät ensihoidon tiloihin, jossa tarvitseville annetaan kiireellinen hoito, ja heidät kuljetetaan tarvittaessa sairaaloihin jatkohoitoon. Pelastuslaitoksen
päivystävä palomestari johtaa toiminnan
kokonaisuutta kentällä.
”SAMAAN AIKAAN VOI
TAPAHTUA MUITAKIN ISOJA
ONNETTOMUUKSIA.”
Päivystävä palopäällikkö huolehtii kokonaisresursoinnista niin, että pelastussuunnitelmien edellyttämä jatkuva valmius säilyy koko toimialueella.
Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Jyrki Landstedt tilannekeskuksessa.
16 VIRVE 2/2013
>>
2/2013 VIRVE 17
TURVALLISESTI
LENTOKENTILLÄ
Ilmailu on erittäin tiukasti säädelty
turvallisuustoiminnan alue.
Pelastuspäällikkö Marko Haapanen vastaa HelsinkiVantaan lentoaseman Pelastuspalvelusta. – Valmiuden
nosto tarkoittaa varmuuden maksimointia. Lufthansan
koneen tilanne oli meille rutiinijuttu, perustekemistä,
jossa kaikki toimi niin kuin oli suunniteltu.
Pelastuslaitoksen tiloihin perustettavaa
pelastustoiminnan johtokeskusta johtaa
päivystävä palopäällikkö, joka organisoi
viranomaisten välisen yhteistoiminnan ja
pelastustoiminnan tarvitsemat toiminnot.
Poliisi eristää alueen, järjestää ambulansseille kulkureitit ja johtaa tukitoimintoja,
kuten omaisten vastaanottoa ja heidän
tiedottamistaan.
.83OODRQYlOLWW|PlVVlOlKW|YDOPLXGHVVDȘVDPPXWXV\NVLNN|lMDȘDPEXlanssia kymmenellä pelastusasemalla.
Omaa 460 hengen henkilöstöä täydentävät sopimuspalokuntien 520 henkeä.
î3lLY\VWlYlQSDORSllOOLN|QWHKWlYlnä on huolehtia kokonaisresursoinnista
niin, että meillä säilyy pelastussuunnitelmien edellyttämä jatkuva valmius koko toimialueella.
Käytännössä tämä tarkoittaa sopimuspalokuntien kutsumista tarvittavassa mitassa hälytysvalmiuteen.
18 VIRVE 2/2013
î0HLGlQSLWllNRNRDMDQSLWllPLHlessä, että samaan aikaan voi tapahtua
muitakin isoja onnettomuuksia. Jos samanaikaisia tehtäviä on paljon ja väki
alkaa käydä vähiin, saamme tarvittaessa
DSXDQDDSXUHLOWDPPH7lOODLQHQWLODQQH
olisi esimerkiksi kahden ison matkustajakoneen törmäys.
VIESTINTÄ YDINKYSYMYS
Lentokentän turvallisuuden varmistamiseen sisältyvät myös kansainvälisten
määräysten mukaiset vuosittaiset johtamisharjoitukset, joita tehdään joko karttaharjoituksena tai muutaman vuoden
välein myös maastossa.
î9LHVWLQQlQVXMXYXXVRQKDUMRLWWHlun keskeinen tavoite. Pelastustoiminnan omat päivittäiset virve-puheryhmät
on normaalisti jaettu Vantaan, Keravan ja
Hyvinkään alueisiin, mutta suuronnettomuusvalmiudessa siirrytään käyttämään
kunkin toiminnon eli kaistan omaa puheryhmää, Landstedt kertoo.
î(ULW\LVHVWLNRNRQDLVXXWWDNHQWlOOl
johtavan palomestarin kohdalla viestintä on vaativaa, sillä hänen pitää olla samanaikaisesti yhteydessä useisiin viranomaistahoihin useissa eri puheryhmissä.
7\\SLOOLVHVWLRVDQYLHVWLOLLNHQWHHVWlKRLtaa päivystävän palomestarin kuljettaja.
Samoin operatiivisen johdon viestintää
KHOSRWWDD72-(QPLHKLW\VMRVVDNXNLQ
johtava viranomainen kommunikoi oman
puheryhmän välityksellä omiensa kanssa
ja on toisten puheryhmien johtoon henkilökohtaisessa yhteydessä.
YKSI AVAINKOHTEISTA
/HQWRNHQWWlRQ.83OOH\NVLVHQWRLPL
alueen merkittävistä kohteista. Muita ovat
alueen valtakunnallisesti tärkeät voimalaitokset, suurteollisuus, suuret kauppakeskukset, suuret hoitolaitokset sekä kes-
”KAIKKI ON MIETITTY,
PUREKSITTU JA
SUUNNITELTU ENNALTA.”
keiset moottoritiet ja radat.
î1lLVWlOHQWRDVHPDRQHKNlVHNDLNkein näkyvin. Sille ovat ominaisia valtava omaisuusmassa ja suuret väkimäärät
sekä onnettomuuksien vaikutukset muuhun lentoliikenteeseen. Liikkuminen lentokenttäalueella on lisäksi tarkoin rajattua ja tiukat turvatoimet koskevat myös
viranomaisia, Landstedt kuvaa lentoaseman erityispiirteitä.
î2PDQOLVlQVlWXRYDWNDQVDLQYlOLset ilmailualan vaatimukset, joiden takia
esimerkiksi harjoittelemme suuronnettomuuksia kenttään liittyvissä tilanteissa.
Harjoituksista saatava kokemus on kuitenkin sovellettavissa kaikissa onnettomuustilanteissa.
Veli-Matti Sääskilahti, Finavian pelastuspäällikkö kertoo, että ilmailuun
liittyvä pelastustoiminta on erittäin
pitkälle säädeltyä ja määriteltyä: International Civil Aviation Organizationin
,&$2MD(XURSHDQ$YLDWLRQ6DIHW\
$JHQF\Q($6$DQWDPLDNDQVDLQYllisiä määräyksiä täydentävät kotimaiVHW7UD)LQMD)LQDYLDQRPDWPllUl\Nset ja ohjeet.
Lentoasemien pelastustoimiin on
panostettu lähes niin kauan kuin kaupallista ilmailua on ollut, sillä noin
95 prosenttia kaikista lento-onnettomuuksista tapahtuu kentillä tai niiden
välittömässä läheisyydessä.
î/HQWRDVHPLOODSLWllROODPllUl\V
ten mukainen valmius, joka on mitoitettu kentälle laskeutuvan suurimman
säännöllistä liikennettä harjoittavan
ilma-aluksen mukaisesti. Ivalossa valPLXVRQPLWRLWHWWX$LUEXV$VDUMDQ
koneiden mukaisesti, Vantaalla mitoiWXVRQ$NRQHLGHQPXNDLQHQ6llVkilahti kertoo.
î,VROODNHQWlOOlSHODVWXVKHQNLO|VW|
on päätoimista. Pienemmillä asemilla
he huolehtivat myös kentän aurauksesta, matkalaukkujen käsittelystä ja
turvatarkastuksista. He ovat huikeita
kavereita, todellisia moniosaajia.
JOS JOTAIN TAPAHTUISI
Onnettomuustilanteissa johtovastuu
siirtyy automaattisesti alueen pelastusviranomaiselle.
î .HQWlQ RPDW SHODVWXV\NVLN|W
aloittavat pelastustoimet ja toimivat
itsenäisesti siihen saakka, kunnes viranomainen tulee ja tuo joukkonsa.
Vaikka me vastaamme omista yksiköistämme ja lentoaseman toiminnoista,
kokonaisvastuu on aina viranomaisella, Sääskilahti linjaa.
î/HQWRDVHPLHQMDSDLNDOOLVWHQSH-
lastusviranomaisten suunnitelmat on
nivottu toisiinsa. Niihin sisältyvät varsinaisten pelastustoimien lisäksi myös jatkotoimet, kuten loukkaantuneiden kokoaminen ja saattaminen. Kaikki on mietitty, pureksittu ja suunniteltu ennalta.
ARJEN RUTIINIT
JA ERITYISTILANTEET
Ilmailussa viranomaisvastuut jakautuvat ilma-aluksen kulloisenkin tilan
mukaan. Lennonjohto vastaa ilmassa
olevasta koneesta. Jos kone kuitenkin katoaa reitiltään, vastuu siirtyy
7DPSHUHHOODVLMDLWVHYDOOH/HQWRSHODVtuskeskukselle. Kateisiin joutuneen
koneen etsinnöistä vastaa alueen poliisiviranomainen. Kun kone löytyy,
vastuu siirtyy pelastusviranomaisille
siihen asti kunnes ihmiset on saatu
turvaan, jolloin vastuu siirtyy takaisin onnettomuustutkinnasta huolehtivalle poliisille.
Ilmailuturvallisuudesta vastaavien
viranomaisten ja toimijoiden keskinäisessä operatiivisessa kommunikoinnissa tukeudutaan virveen. Sääskilahti on
Finavian virve-pääkäyttäjä.
î9LUYHRQWlUNHLQYlOLQHHPPH\Kteydenpidossa viranomaisten suuntaan. Meillä on oma virve-puheryhmä,
sen lisäksi käytämme yhteistä VL-ryhmää päivittäisessä viestiliikenteessä
rajan ja tullin kanssa. Pelastusviranomaisten kanssa käytämme erityistilanteissa erillisiä Movi-ryhmiä.
Kunkin kanssa on sovittu, missä
puhetyhmissä toimitaan.
î0HLOOlRQDUNLNl\W|VVlRPDRSHUDWLLYLQHQ3HODVWXVȘSXKHU\KPlMRND
hälytystilanteessa vastaa sammutuksesta huolehtivan kaista ykkösen radioliikenteestä. Kokonaisuus saattaa
näyttää monimutkaiselta, mutta se on
mietitty ja toimii.
2/2013 VIRVE 19
Yhden raskaan
Panther-Rosenbauer
sammutusajoneuvon
tankillinen kestää vain
1,5− 2,5 minuuttia.
JATKUVUUTTA VARMISTAMASSA
Finavia on yritys, jonka tehtävä on operoida lentokenttää, ei viranomainen.
Pelastuspäällikkö Marko Haapanen Helsinki-Vantaan
Pelastuspalvelusta kertoo, että käytännön työssä joudutaan koko ajan ottamaan huomioon kentän toiminnan
jatkuminen ja kansainväliset turvallisuusmääräykset.
− Samalla kun ryhmitämme valmiutta nostettaessa
kalustoa yhden kiitotien lähistölle, meidän on otettava
huomioon, että aseman kahdella muulla kiitotiellä säilyy
vaatimusten mukainen valmius. Ja jos se ei ole mahdollista,
lennonjohdon on rajoitettava liikennettä tai suljettava
kenttä kokonaan.
Helsinki-Vantaan lentoasema-alue terminaaleineen ja
toimistoineen on myös 20 000 ihmisen työpaikka-alue,
jonka kautta kulkee 15 miljoonaa Suomen 19 miljoonasta
vuotuisesta lentomatkustajasta, sekä valtaosa lentorahdista. Vieressä sijaitsevat Pakkalan ja Vantaanportin työpaikat ja kauppakeskukset.
− Turvallisuuden ja toiminnan jatkuvuuden varmistamisen ohella keskeinen tehtävämme on muutenkin sujuvoittaa
lentoaseman toimintaa. Meillä on Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen ja HUS:n kanssa erittäin hyvä yhteistyö ja sopimukset, joiden mukaisesti huolehdimme päivittäisestä turvallisuudesta koko lentoaseman alueella, Haapanen selittää.
− Tunnemme paikat ja lentoaseman toiminnan ja
osaamme toimia lentoliikenteen pelastusalueiden ehdoilla.
Hoidamme vuosittain noin 1 200–1 300 tehtävää, joihin
myös valmiuden nostot sisältyvät. Loput ovat pelastustoimen tyypillisiä tehtäviä, kuten automaattisia palohälytyksiä, hissihälytyksiä, liikenneonnettomuuksia sekä ensihoitotehtäviä: sairauskohtauksia, työtapaturmia ja kaatumisia, sekä lentokunnon varmistuksia. Tarvittaessa konsultoimme FinnHEMS:in lääkäriä.
JÄREÄÄ SAMMUTUSTEHOA
Pelastuspalvelun kolme tukikohtaa sijaitsevat lentoaseman
pelastusalueiden mukaisesti niin, että hälytysajoneuvoilla
on korkeintaan kolmen minuutin ajomatka kaikkialle, missä
lentokoneita on. Pelastuspalvelun yhteensä 41 työntekijän
20 VIRVE 2/2013
käytössä on kuusi Itävallassa amerikkalaiselle alustalle
varustettua raskasta Panther-Rosenbauer-sammutusajoneuvoa, jotka on sijoitettu pelastusasemille pareittain.
Ajoneuvojen painopiste on niin matalalla, että niillä
voidaan ajaa kaasu pohjassa kohteeseen hyvinkin jyrkissä
kaarteissa. Niiden vaahtotykit pystyvät puskemaan palavaan kohteeseen sammutusvaahtoa 70 metrin etäisyydeltä
ja jopa viiden kuutiometrin minuuttinopeudella. Ajoneuvoja
on kahta kokoa: kevyemmän säiliöt vetävät 8,5 kuutiota
vettä ja raskaamman 12,5 kuutiota. Yhden auton tankillinen kestää siten vain 1,5− 2,5 minuuttia.
− Tositilanteessa kuusi autoa tulisi palavan koneen luo
pareittain parin minuutin väliajoin, jolloin niistä saadaan
vastaavasti pitempi yhtäjaksoinen sammutusvuo, Haapanen selittää.
− Esimerkiksi Lufthansan tapauksessa toukokuun alussa sijoitimme neljä ajoneuvoista varalle niin, että ne olivat
lähellä kiitorataa, johon kentälle palaava kone laskeutui,
mutta silti vaatimusten mukaisella etäisyydellä omilta
kiitoteiltään.
OMA TETRA-VERKKO
Helsinki-Vantaan sisäisessä viestinnässä on vastikään
otettu käyttöön oma tetra-radioverkko, jota käytetään
kenttäalueen päivittäisten toimintojen pyörittämiseen.
Verkon nimi EFHK on samalla lentoaseman kansainvälinen
tunnus.
− Meillä on poikkeustilanteisiin erillinen ohje, jolla koko
organisaatio saadaan järjestettyä linjaorganisaatioksi, jolla
pyritään minimoimaan poikkeustilanteen vaikutukset kentän toimintaan. Verkkoa parametroidaan ja jalkautetaan
käyttöön parhaillaan, ja kaiken pitäisi olla kunnossa kesään
mennessä, Haapanen kertoo.
− Hankinnan merkittävin syy oli arjen operatiivisen toiminnan sujuvoittaminen ja mahdollisuus käyttää sitä myös
kriisiorganisaation tukena. GSM-verkot tukkeutuvat kriisitilanteissa, eivätkä IP-pohjaiset ratkaisut toimi häiriöttä.1
LOPPUKÄYTTÄJIEN
EHDOILLA
Kolme vuotta sitten käynnistynyt suuri puheryhmäuudistus
alkaa olla valmis ja jalkautettu.
£JUSSI AUKIA âKALLE TALONEN
isäasiainministeriön Pelastusosasto asetti
YXRQQDȘ+lWlNHVNXVWHQMDYLUDQRPDLVten välisen viestiliikenteen ja virve-puheryhmäkäytäntöjen kehittämisen työryhmän eli
9,38W\|U\KPlQVHOYLWWlPllQKlWlNHVNXVUDMDSLQnan ja viranomaisten yhteistoiminnassa käytettävien puheryhmien muutostarpeita sekä suunnittelemaan tarvittavat muutokset, niiden toimeenpanon
ja näiden puheryhmien käyttöohjeistuksen.
7\|U\KPlQW\|YDOPLVWXLVHXUDDYDQDYXRQQD
ja sen ehdottamat toimenpiteet käynnistettiin. Sen
seurauksena päivitettiin kaikki päätelaitteet kevääVHHQȘPHQQHVVl
9,38W\|U\KPllYHWlQ\WMDQ\N\LVLQYLUYHSllkäyttäjäryhmän puheenjohtajana toimiva Matti Sivula kertoo, että päivitettäviä laitteita oli yhteensä yli
S 1HSLWLSlLYLWWllSDLNDQSllOOlWDLKXROORVVD
niin, että viranomaistoiminta ei häiriintynyt. Yhden laitteen päivitys vie noin kymmenen minuuttia,
joten yhteenlaskettu työtuntimäärä oli melkoinen.
î/DLWWHLGHQSlLYLW\NVHHQOLLWW\YlORJLVWLLNND
oli silti se isompi asia, jota voisi verrata vaunujen
vaihtoon liikkuvassa junassa. En ole kuullut isompia valituksia, mikä on päivityksestä käytännössä
vastanneiden toimijoiden ja alueellisten yksiköiden
hyvän yhteistyön tulosta.
Päivityksen ohella organisaatiot päivittivät itse
omat sisäiset viestintämallinsa ja viestiohjeensa.
î9LUYHSllNl\WWlMlU\KPlVHXUDDMDWNRVVDXXdistuksen onnistumista, mikä on luonteva ratkaisu, sillä ryhmään on koottu paras teknis-operatiivinen tietämys.
>>
2/2013 VIRVE 21
− KÄYTTÄJIEN OHJEISTUS JA SOVITTUJEN
OHJEIDEN NOUDATTAMINEN ON ERITTÄIN
TÄRKEÄÄ JÄRJESTELMÄN TOIMIVUUDELLE.
ja vasta sitten on alettu miettiä, otettaisiinko esimerkiksi ambulanssit mukaan
verkkoa käyttämään.
MAAKUNTA-AJATTELUUN
Puhekäytön lisäksi virven käyttäjät voivat
lähettää ja vastaanottaa lyhytsanomia
– tilatietoja, statuksia ja tekstiviestejä –
joko yksittäiselle käyttäjälle tai käyttäjäryhmälle. Pelastustoimella on valtakunnallisesti määritellyt lyhytsanomat. Järjestelmässä on esiohjelmoituja tilatietoja ja
statuksia, joiden käytöllä voidaan vähentää
puheviestinnän tarvetta.
KYMMENEN VUODEN
UUDISTUSTARPEET
Hankkeen taustalla oli valtakunnallinen hätäkeskusuudistus sekä muut viranomaisorganisaatioissa virven kymmenen ensimmäisen toimintavuoden aikana
tapahtuneet muutokset. Nyt tehtiin ensimmäinen kattava päivitys virven käyttöönoton jälkeen.
î2OLK\YlVDPDOODNDWVRDNXQNLQ
viranomaisen muutkin uudistustarpeet.
Aikaisempi puheryhmäarkkitehtuuri oli
peräisin 2000-luvun alusta, minkä jälkeen
monet organisaatiot ovat fuusioituneet ja
22 VIRVE 2/2013
kasvaneet, ja esimerkiksi läänit olivat tässä välissä hävinneet.
8XGLVWXNVHQNHVNL|VVlROLYLUDQRPDLVten yhteistoimintaan käytettävien puheryhmien uudistaminen. Kansallisen tetraverkon kehittämistä alusta asti eri tehtävissä seurannut Sivula muistuttaa, että eri
käyttäjäorganisaatiot ovat olleet verkon
suunnittelussa alusta asti mukana, mikä
on ollut kansainvälisesti harvinaista. Myös
uudistus toteutettiin yhdessä.
î9LUYHRQWHKW\\KWHLVW\|VVl\KWHLVWRLminnan välineeksi. Monissa muissa maissa tetra-verkko on tehty ensin poliisille,
8XGLVWXNVHVVDSHUXVWHWWLLQMDXXVLWWLLQNDKGHQWDLNROPHQYLUDQRPDLVHQîHVLPHUkiksi poliisin ja pelastuksen tai poliisin ja
sairaankuljetuksen – yhteistoimintapuheryhmiä. Myös olemassa olevien ryhmien
maantieteellisiä alueita tarkasteltiin uudelleen, erityisesti hätäkeskusten käyttämien puheryhmien osalta.
Hätäkeskuksen toimialueet ovat kasvaneet ja kasvavat rajusti keskusten määrän
pudotessa viidestätoista kuuteen.
î.RNRQDLVXXGHQUDNHQWDPLVHVVDVXXULQ
haaste oli, että eri viranomaisten toimintaalueet poikkeavat toisistaan, minkä vuoksi
eri sektorien toimijoiden aluerajat menevät
HULSDLNRLVVD0\|VNXQWDMD627(XXGLVtusten mahdolliset vaikutukset toimialueisiin ovat vielä avoimina, Sivula kertoo.
î/lKGLPPHVHQYXRNVLHWVLPllQMRQkinlaista ’’luonnonvakiota’’, katsoen myös
perinteisiä maakuntia, jotka ovat luonnostaan kaikkien toimijoiden tuntemia.
Puheryhmien maantieteellisten toimialueiden laajeneminen aiheutti eniten
etukäteiskritiikkiä. Kentällä pelättiin, että puheryhmistä tulee liian ruuhkaisia,
ja viranomaiset joutuvat kuuntelemaan
itselleen turhaa viestiliikennettä.
Vaikka yhteistoimintapuheryhmien
lukumäärä puolittui uudistuksessa, pelättyä ruuhkautumista ei ainakaan puheryhmien liikenneraporttien perusteella ole ilmennyt.
î7LODQQHWWDVHXUDWDDQNXLWHQNLQWDUkasti. Halusimme selkiyttää järjestelmää
niin, että siihen ei jäisi liian pieniä puheryhmiä.
TOIMINTAMALLIN
JALKAUTTAMINEN
Alueiden kasvun ohella toinen suuri muutos oli valtakunnallisesti yhtenäisen toimintamallin käyttöönotto. Sivula muistuttaa, että pyrkimys valtakunnallisesti
yhdenmukaisiin käytäntöihin toimialan
sisällä sekä yhteydenpidossa hätäkeskus-
ten ja yhteistoimintaosapuolten kanssa oli
yksi uudistuksen tavoitteista.
î-DWNRVVDPHLOOlRQ\NVLYDOWDNXQnallinen järjestelmä, jossa kaikki noudattavat samoja viestinnän periaatteita,
Sivula pohtii.
î9,38W\|U\KPlQW\|UDMRLWWXLNXLtenkin vain virven muutoksiin. Muuhun
operatiiviseen toimintaan kohdistuvat
muutokset on jalkautettu organisaatioiden itsensä toimesta.
8XGLVWXNVHQP\|WlNDLNNLKlO\W\V
viranomaiset kuuntelevat hätäkeskusalueittain Kutsu-puheryhmää.
î0DDNXQQLWWDLVLDYLUDQRPDLVWHQYllisiä ryhmiä ei päivystetä, vaan niitä käytetään kulloisenkin tehtävänannon ja etukäteen sovittujen käytäntöjen mukaan.
Radioteitse ladattavia dynaamisia puheryhmiä käytetään vain poikkeustapauksissa. Kaikki tehtävänmukaiset asiat hoituvat ennalta määritellyissä puheryhmissä.
8XVLQSlLYLW\VNl\WWlMLHQ\KWHLVWRLPLQtaviestitystä koskevaan ohjeistukseen valmistui helmikuussa. Se sisälsi lähinnä
pieniä säätöjä.
î.l\WWlMLHQRKMHLVWXVMDVRYLWWXMHQRKjeiden noudattaminen on erittäin tärkeää
järjestelmän toimivuudelle. Esimerkiksi Kutsu-ryhmälle ei pitäisi jäädä puhumaan, vaikka viestittävä asia olisi miten
lyhyt hyvänsä, sillä sadat henkilöt joutuvat silloin kuuntelemaan itselleen turhaa
viestintää. Siellä pitäisi ainoastaan sopia,
missä ryhmässä keskustelua jatketaan.
rittää operatiivisen tarpeen mukaiseksi.
Sen lisäksi oli vain määriteltävä, ketkä
saattoivat käyttää kutakin kanavaa.
Virve ei muuttanut operatiivista toimintaa, mutta teki sen helpommaksi.
î,WVHDVLDVVDLOPDQYLUYHQNDOWDLVta viestijärjestelmää koko hätäkeskusjärjestelmä ja -uudistus eivät olisi olleet
mahdollisia.
Puheryhmäarkkitehtuuriin liittyviä
kysymyksiä Sivula päätyi pohtimaan
ȘOXYXQDOXVVDHOLMRHQQHQWHWUDYHUNkoa. Hän veti Helsingin poliisilaitokselle
ja pääkaupunkiseudulle toteutettua radioverkkohanketta.
î3XKHU\KPlDUNNLWHKWXXULQSHUXVÀORVRÀDMXRQWDDSROLLVLQRVDOWDMXXUHQVD
Helsingin poliisilaitokselle, jonka silloisen
hälytyskeskuksen henkilökunta osallistui
tiiviisti suunnitteluun. Puheryhmämallin isänä voidaan pitää hälytyskeskuksen
VLOORLVWDNRPLVDULRWD,QWR7DSDODD6LYXla kertoo.
î+\YlSXKHU\KPlDUNNLWHKWXXULYlhentää kahden henkilön välisten yhteyksien
tarvetta. Vaikka matkapuhelimia käytetään
joustavasti oheisvälineenä, virve on onnistuttu pitämään operatiivisen kenttäjohtamisen ja -viestinnän välineenä.1
ALUSTA ALKAEN HYVÄ
Sivula on toiminut tetra-verkkojen parissa
YXRGHVWDȘOlKWLHQ+lQPXLVWHOHHHWWl
aikaisemmin kaikilla toimijoilla oli omat
radioverkkonsa ja pienillä paikkakunnilla oli yleensä yksi kanava, jolla toimitettiin kaikki asiat.
î6HROLYDKYDVWLWHNQLLNNDUDMRLWWHLVWD
aikaa, jolloin käyttäjien piti jatkuvasti vaihtaa radiokanavaa liikkuessaan alueillaan,
sillä viestiverkkojen alueellinen kattavuus
oli yleensä pienempi kuin operatiivinen
tarve olisi edellyttänyt, Sivula muistelee.
î9LUYHWRLQLLQSDOMRQNDQDYLDNXLQ
tarvittiin, ja toiminta-aluetta saattoi mää-
Pysyvät toimielimet, virve-yhteistyöryhmä
ja pääkäyttäjäryhmä, ovat olleet suuri etu
toimivan kokonaisuuden aikaansaamisessa.
Matti Sivula muistuttaa, että nämä ryhmät
toimivat operaattorin ja loppukäyttäjien
välissä ilman juridista mandaattia.
2/2013 VIRVE 23
î(L+DQQXQSlLYlQP\UVN\MHQRSSLROH
maksetut korvaukset, vaan sen tajuaminen, että sähköverkko on rakennettava
niin, ettei se ole yhtä herkkä tuleville,
lisääntyville myrskyille.
Näin sanoo Leena Ilmola, Kansainvälisen sovelletun systeeminanalyysin
LQVWLWXXWLQ,,$6$QWXWNLMD8ONRLVWDVKRNkia eli odottamatonta rajua muutosta pitäisikin kyetä käyttämään uudistumisen
käynnistäjänä.
EPÄVARMUUDESTA VAHVUUDEKSI
OPPIA SHOKISTA
Joustavuus, luottamus ja yhteistoimintakyky ovat Suomen
valtteja yhä epävarmemmassa maailmassa.
£VIRVE AIROLA ÁLEHTIKUVA
24 VIRVE 2/2013
IIASAn tutkimus 7 Shocks in Finland kartoitti Suomen selviytymismahdollisuuksia.
î.l\WlPPHW\|YlOLQHLQlK\YLQllrimmäisiä pienen todennäköisyyden ja
suuren vaikutuksen shokkeja, Ilmola kertoo. Shokkien avulla pyritään hahmottamaan, millaisia päätöksiä kannattaisi tehdä, jotta pystyttäisiin toimiaan järkevästi
ympäristössä, jota ei voi ennakoida. Ja että tehtävät investoinnit olisivat toimivia.
7XWNLPXNVHVVDVKRNNLHQP\|WlV\QW\vää epävarmuutta venytettiin ääripäihinsä: mitä tapahtuu, jos energian tuotantokustannus laskee 90 prosenttia – tai jos
vastaavasti raakaöljy maksaa 400 dollaria barrelilta tämänhetkisen sadan dollarin sijaan.
– Seitsemän erilaisen shokkiskenaarion
avulla optimoimme ja etsimme tehokkainta mahdollista toimenpideyhdistelmää.
Haimme ratkaisuja, jotka luovat menestystä ja auttavat Suomen kansantaloutta
menestymään.
Jokaiseen ääritilanteeseen haettiin menestysstrategia, ja sen jälkeen katsottiin,
mistä elementeistä on hyötyä kaikissa
tilanteissa.
– Resilienssin eli joustavuuden rakentaminen nousi selkeästi esiin. Joustavuus
koostuu useista elementeistä. Ensimmäinen on mukautuminen. Pystymme mukautumaan muuttuvaan toimintaympäristöön
LOPDQHWWlNDQVDQWDORXVNDDWXX7RLVHNVL
tarvitaan ketteryyttä, jotta toimintaympäristön muutoksia pystytään hyödyntämään
ja rakentamaan kasvua. Kolmas elementti
on opiksi ottaminen. Shokista pitää oppia
sen sijaan että yritettäisiin kynsin hampain palata vanhaan. Sitä vaihtoehtoa ei
yksinkertaisesti ole.
– Jos kännykät eivät mene kaupaksi ja
paperista on liikatuotantoa, meillä pitää
olla takataskussa jotain muuta. On turha
yrittää rakentaa peliteollisuudesta uutta
Nokiaa, koska suuruuden myötä menetetään ketteryys.
Jotkut alat hyötyvät muutoksista, toisia
se kaataa tai ainakin vahingoittaa.
LUOTTAMUS ON VOIMAVARA
Ilmola myöntää, että vähäisten resurssien
PDDVVDROLVLVLQlQVlLKDQÀNVXDNHVNLWW\l
muutamaan osaamisalueeseen. – Mutta
kun ei tiedetä, mitä toimintaympäristössä tapahtuu, keskittämällä otetaan hirveitä riskejä.
Millaisia vahvuuksia Suomella sitten
oikeasti on?
î(UlLWlPHUNLWWlYLlYDKYXXNVLDPPH
emme ole osanneet hyödyntää – ehkä siksi
että niitä on tarvittu lähinnä kriisitilanteissa, Ilmola vastaa.
î.HVNHLQHQYDKYXXVRQOXRWWDPXVyhteiskunta. Se antaa hyvät valmiudet
toimia epävarmuustilanteessa. Ihmisten
ja organisaatioiden toimintakyky säilyy,
kun voimme luottaa siihen, että jokainen
hoitaa hommansa.
7RLQHQPHUNLWWlYlYDKYXXVRQK\YLQvointiyhteiskunta. Se tarjoaa ihmiselle
mahdollisuuden selvitä ja tulla toimeen
silloinkin, kun juuri hänen osaamistaan
tai työkapasiteettiaan ei tarvita.
– Yritysjohtajat kritisoivat, osin aiheellisestikin, julkisen sektorin kokoa ja sitä,
ettei ihmisten kannata tehdä töitä. Mutta
jos olisi haettava mitä tahansa töitä pärjätäkseen, eivät yritysjohtajien pikakuurina
käyttämät lomautukset olisi mahdollisia.
Ammattitaitoinen reservi muuttaisi työn
perään eikä olisi odottamassa, milloin
pyydetään takaisin.
Leena Ilmolan näkemys on, että jos
pystymme ylläpitämään nykyisenkaltaisen – nykyisenlaista ei pystytä – hyvinvointiyhteiskunnan, se antaa meille lisämahdollisuuksia selvitä kokonaisena kansakuntana ilman suuria luokkaristiriitoja.
î6RVLDDOLQHQMRXVWDYXXVRQNRNRNDQsantaloudelle, etenkin kasvulle ja viennille, ehdoton resurssi. Sitä ei ole juuri
ajateltu tällä tavalla eikä se kohtalaisen
vakaassa toimintaympäristössä tule ehkä
näkyviinkään. Mutta silloin, kun mikään
ei enää pysy paikallaan, tällaisilla tekijöillä on yhä suurempi merkitys.
Haastetta ei toki puutu. – Jos toimintaa optimoidaan ja ratkaisuja tehdään
yksiköittäin ja alueittain sen sijaan, että katsottaisiin kokonaisuutta, sahataan
omaa oksaa.
7 shocks and
Finland
Projekti perustui IIASAssa kehitettyyn
7 shokin menetelmään. Suomen kansantalouden stressitestillä etsittiin
toimenpiteitä ja ominaisuuksia, joiden
avulla sen on mahdollista selviytyä.
Hankkeeseen osallistui kuusi ministeriötä, Sitra, Tekes, Huoltovarmuuskeskus, Teollisuuden Voima, Fortum
ja Tieto.
IIASA, Kansainvälisen sovelletun
systeemianalyysin instituutti on
Itävallassa sijaitseva monitieteinen,
useiden valtioiden rahoittama tutkimuslaitos, jonka suomalainen jäsen
on Suomen Akatemia. IIASA edistää
tieteen ja tieteentekijöiden avulla
myös valtioiden välistä vuoropuhelua.
7 Shocks and Finland raportti:
http://www.aka.fi/Tiedostot/Tapahtumat/IIASA2012/IIASA_2012_report.pdf
– Vahva yhteistoiminta viranomaisten
välillä sekä kolmikantayhteistyö yritysten, julkisen sektorin ja esimerkiksi
tutkimuslaitosten välillä vahvistavat
sekä Suomen kilpailukykyä että kykyä
sopeutua muutoksiin ja epävarmuustekijöihin, sanoo Leena Ilmola.
2/2013 VIRVE 25
Palvelutuotanto
(tuottajat + tuottajien tehtävät)
TURVALLISUUSVERKOSTA LAKI
Hallituksen esitys julkisen hallinnon turvallisuusverkkotoiminnasta annettiin
HGXVNXQQDOOHWRXNRNXXVVD/DNLHVLW\NVHQPXNDDQWXUYDOOLVXXVYHUNRQ
verkko-operointi siirtyy Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskukselta
6XRPHQ7XUYDOOLVXXVYHUNNR2\OOH
TUVE HE-lakiluonnoksen keskeiset
ehdotukset julkisen hallinnon
turvallisuusverkkotoiminnasta.
Turvallisuusverkkotoiminta
£VIRVE AIROLA ÁKAI WIDELL
Käyttövelvoite
ja muu käyttö
- verkko- ja infrastruktuuripalvelut
- tieto- ja viestintätekniset palvelut
- integraatiopalvelut
- yleishallinnollinen ohjaus
- omistajaohjaus
- strateginen ohjaus
- asiakasohjaus
Ohjaus ja
valvonta
- käyttövelvoite
- käyttövelvoitteen kohteet
- muu käyttö
- laitteiden ja järjestelmien
sijoittamisvelvollisuus
î/DNLRQOLLNHWRLPLQWDVLLUURQHWHQHPLVHQ
HGHOO\W\V/LVlNVL6XRPHQ7XUYDOOLVXXVverkko Oy:llä on oltava riittävä vastaanottokyky, ja Puolustusvoimilla on oltava
YDOPLXVOXRYXWWDD7DYRLWHDLNDWDXOXRQ
ȘȘȘ.DLNNLDDQWHKWlYLHQMDSURVHVVLHQ
siirto on toki ”saattaen vaihdettava”, valottaa Olli Peltonen789(KDQNHSllOOLNN|
Synnytystuskia varmasti on. Integraatioita tapahtuu paljon ja uusia toimintamalleja tehdään, joten haastetta riittää.
Sisäasiainhallinnon uudet tietojärjestelmät, kuten ERICA (hätäkeskustietoMlUMHVWHOPl.(-2NHQWWlMRKWDPLVMlUMHVWHOPlMD9,7-$SROLLVLQWRLPLQQDQMD
WDSDKWXPLHQKDOOLQWDMlUMHVWHOPlWRLPLYDW
MDWNRVVD789(DOXVWDOODMRWHQYLUDQRPDLVten entistäkin parempi yhteistoiminta on
mahdollista.
TOIMINTAVARMAT VERKOT
KUNTAYHTEISTYÖHÖN
LAKI JULKISEN HALLINNON
TURVALLISUUSVERKKOTOIMINNASTA
Hallituksen esitys laiksi turvallisuusverkkotoiminnasta annettiin
eduskunnalle lisätalousarvioesityksen yhteydessä 23.5.2013. Lakiesityksessä säädetään mm. turvallisuusverkon palvelujen käytöstä,
palvelutoiminnasta ja turvallisuusverkkotoiminnan ohjauksesta.
Liikkeenluovutuksen tavoitepäivämäärä on 1.1.2014. Laki antaa
edellytykset sille, että henkilöstön ja toimintojen siirrot voidaan
tehdä siirtymäajan kuluessa vuoden 2014 loppuun mennessä.
26 VIRVE 2/2013
î(VLPHUNLNVLKlWlNHVNXVXXGLVWXVHGHOlyttää ERICA-kehityksen toteuttamista.
789(RQROOXWHGHVDXWWDPDVVDWlWlPXXtosta. Kun esimerkiksi poliisin organisaatiouudistuksessa liikkuvan poliisin esikunnat lakkautetaan, liikkuvien yksiköiden
johtamisessa käytettävien järjestelmien
TUVE-hanketoimistolaiset, ylh. vas.
lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara,
erityisasiantuntija Katja Multanen,
hankepäällikkö Olli Peltonen, erityisasiantuntija Minna Rauhansalo ja
assistentti Saara Kilponen, istumassa
tekninen päällikkö Aarne Hummelholm
ja vaatimuspäällikkö Iiro Henttinen.
WRLPLQWDDQRQS\VW\WWlYlOXRWWDPDDQ7RLmintavarmalle runkoverkolle tulee suurempia vaatimuksia ja siihen nojataan
enemmän, Peltonen linjaa.
î.XQNXQQDOOLVHWNLQWRLPLMDWîSHODVtus, ensihoito ja sosiaali- ja terveysviranRPDLVHWîVDDGDDQQlLGHQMlUMHVWHOPLHQ
käyttäjinä yhteiseen palveluympäristöön,
yhteistyö toimii kaikissa tilanteissa. Viranomaisyhteistyö turvallisuusviranomaisten
ja Puolustusvoimien välillä toimii entisWlSDUHPPLQWl\GHQWll789(KDQNNHHQ
tekninen päällikkö Aarne Hummelholm.
Keskeinen asia on palvelutaso. Pelastuksen puolella halutaan kuntayhteistyöhön toimintavarmat verkot ja palvelut.
î6HRQWXOOXWHULW\LVHVWLHVLLQYLLPHYXRsien poikkeuksellisten myrskyjen yhteydessä, Hummelholm täsmentää.
Keskeinen haaste on toimintamallin suuULPXXWRV7RLVDDOWDROODDQYLHOlNLLQQLYDQhoissa palveluissa ja niiden aiheuttamissa
NXVWDQQXNVLVVDWRLVDDOWD789(QYDOPLVWXminen lisää paineita käyttökustannuksiin.
î3DOYHOXWRQRWHWWDYDNl\WW||QMDUDkennettava uudet järjestelmät niin, että
ne istuvat turvallisuusverkkoalustaan ja
sen arkkitehtuuriin. Samalla pitää muuttaa toimintatapoja.
500 LÄHIVERKKOA
UUSITAAN
Hyödyt saadaan selkeästi esiin vasta
sitten, kun toimivat palvelut ovat käytössä.
– Hankkeen tuomien hyötyjen tunnistaminen ja toteutuminen on vasta alkaPDVVD7HNQLVHOOlWDVROODN\OOl\PPlUUH-
tään, mistä tässä on kysymys, mutta toimintamalli ulottuu paljon ict-toimintaa
laajemmalle, Peltonen sanoo.
Infrastruktuurissa muutos on valtava.
– Laitetilojen ja kaapeliyhteyksien rakentamisen lisäksi noin 500 lähiverkkoa uusitaan laitteineen päivineen. Loppukäyttäjä ei välttämättä huomaa muutosta muuten kuin toimintavarmempina palveluina,
Hummelholm konkretisoi.
7RLPLQQDOOLQHQPXXWRVRQVXXULPDKdollisuus: toimiminen samassa verkossa
nopeuttaa reagointia ja pelastustoimenpiteitä, vapauttaa resursseja jälkityöstä
ja mahdollistaa oikea-aikaiset päätökset.
Monessa käytännön tapauksessa on
tullut esiin, että kun käytetään kynää,
paperia ja puhetta, tapahtumat ja toimeksiannot eivät rekisteröidy mihinkään, toiminta on hidasta ja väärinymmärrysten
riski kasvaa. Jälkiraportointiin menee
valtavasti aikaa.
– Yhteisten tietojärjestelmien myötä
kaikki viranomaisliikenne tallennetaan,
joten toimintoketjut ja tapahtumien jälkitarkastelu täsmentyy ja työtä säästyy,
Hummelholm kertoo.
.XQWDNl\WWlMLOOHWDUMRWWDYDW789(SDOvelut ovat kaikille yhdenmukaisia, vaikka
paikalliset käytännöt ja rakenteet vaihtelevat paljon.
Valtiovarainministeriö ohjaa jatkossa korkeaa varautumista edellyttävien
SDOYHOXMHQWXRWWDPLVWD6XRPHQ7XUYDOOLsuusverkko Oy:ssä sekä tulevassa toimiDODULLSSXPDWWRPLHQ,&7WHKWlYLHQSDOYHlukeskuksessa.
2/2013 VIRVE 27
>
AJANKOHTAISTA
VIRANOMAISRADIOVERKOT EUROOPASSA
'LJLWDDOLVHWYLUDQRPDLVUDGLRYHUNRWRYDWROOHHW
VXRPDODLVHQ\KWHLVNXQQDQDUNHDȘOXYXOWD
lähtien. Maailman ensimmäinen digitaalinen
tetra-verkko HelenNet rakennettiin Suomeen
Helsingin Energialle 90-luvun puolivälissä, ja
vuosituhannen vaihteessa rakennettiin maailman ensimmäinen valtakunnallinen tetra-verkko virve. Molempien teknologiaksi valittiin tetra, josta on tullut maailmanlaajuinen menestys.
Cassidianilta saatujen tietojen mukaan tetraYHUNNRMDRQQRLQQRLQȘHULPDDVVD<OL
50:n tukiaseman verkkoja on noin 90. Euroopassa uusimmat maanlaajuiset verkot valmistuvat
lähivuosina Saksaan ja Norjaan.
7HWUDQPHQHVW\VWXNHHVLWlHWWlVHNlYLUven verkkoelementit että päätelaitteet kehittyvät ja työtä virven häiriöttömyyden eteen voidaan jatkaa.
VIRANOMAISVERKKOJEN
TEKNOLOGIAT EUROOPAN
VALTAKUNNALLISISSA
VERKOISSA
HYVIEN YHTEYKSIEN JA KATTAVIEN
VARMENNUSJÄRJESTELMIEN KONESALEJA
Leijonaverkot Oy omistaa ja hallinnoi yhteiskunnan elintärkeitä tieto- ja viestijärjestelmätiloja.
<KWL|OOlRQKDOOLQQDVVDDQȘHULSXROLOOD6XRPHD
sijaitsevaa suojatilaa. Aiemmin tilat ovat toimiQHHWSllDVLDVVDYLHVWLDVHPDNl\W|VVl7HOHMlUMHVtelmien kehittymisen myötä tilaa on vapautunut
ja sitä voidaan hyödyntää myös konesalikäytössä.
Suojatilat täyttävät viranomaisten korkeimmat
turvallisuusvaatimukset. Suojatilat sijaitsevat suurissa kaupungeissa maamme televerkon solmupisteissä ja tarjoavat täten hyvät yhteydet. Lisäksi tiloissa on olemassa kattavat varmennusjärjestelmät.
Leijonaverkot vuokraa konesaleja sellaisille
valtion osoittamille toimijoille, joille on uskottu
yhteiskunnan toimintojen tai turvallisuuden kannalta merkityksellisiä tehtäviä ja joiden toiminta
vaatii näin ollen erityistä turvallisuutta konesalien osalta. Saleja vuokrataan niin ikään Erillisverkkoihin perustetulle Palveluoperaattoritoimijalle, jonka asiakkaina ovat kaikki julkisen sektorin turva-alan toimijat.
ZZZOHLMRQDYHUNRWÀ
Tetra-verkko operatiivisessa
käytössä tai rakennusvaiheessa
(Belgia, Bulgaria, Englanti,
Hollanti, Irlanti, Islanti, Italia,
Itävalta, Kreikka, Kroatia,
Liettua, Makedonia, Portugali,
Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi,
Tanska, Unkari ja Viro)
Tetrapol-verkot
(Espanja, Ranska, Romania,
Slovakia, Sveitsi ja Tšekki)
Teknologiaa ei ole vielä
valittu, verkkoprojekti on
suunnitteluvaiheessa.
(Latvia, Puola ja Turkki)
THINKSTOCK
IN MEMORIAM MARKKU ÖSTERMAN
Suomen Erillisverkot Oy:n perustaja ja
ensimmäinen toimitusjohtaja, insinööri
Markku Österman menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen 14.5.2013. Markku Österman tunnettiin kokeneena yhtiön ja tehtaanjohtajana sekä Suomessa että kansainvälisesti. Vahvan johtajakokemuksen
hän oli hankkinut Nokia Kaapelin palveluksessa sekä 1990-luvun alusta lähtien
Telecom Finlandin Tele-Engineering rakentamisyksikön yhtenä perustajajohtajana, vastuualueenaan tuotanto.
1990-luvun lopussa Österman kutsuttiin perustamaan silloiseen Soneraan
viranomaisverkkoihin keskittyvää uutta
tytäryhtiötä Suomen Erillisverkot Oy:tä.
Erillisverkoissa hän toimi toimitusjohtajana vuodesta 1999 vuoden 2005 loppuun, ja hänen aikanaan Suomeen
28 VIRVE 2/2013
rakennettiin maailman ensimmäinen
maanlaajuinen tetra-teknologiaan perustuva viranomaisradioverkko virve. Östermanin toimitusjohtajakaudella Suomen
Erillisverkot Oy siirtyi Soneran omistuksesta valtion kokonaan omistamaksi
osakeyhtiöksi.
Markku Österman oli toiminnassaan
hyvin ihmisläheinen ja keskusteli kaikkien henkilökuntaan kuuluvien kanssa
myös muista kuin työasioista. Esimiehenä hän tuki alaistensa työtä antaen
heidän tehdä vastuualueensa linjaukset
ja valita toteutustavat. Alaiset kokivat
toimintaansa kohdistuvan vahvaa luottamusta.
Markku Österman oli syntynyt
18.3.1945. Häntä jäivät kaipaamaan vaimo
ja kolme aikuista poikaa perheineen.
OHJEET VIESTINNÄSTÄ
POIKKEUSOLOISSA
Valtioneuvoston kanslia julkaisi 20.5.2013
ohjeet valtionhallinnon viestinnästä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Uudessa ohjeessa korostetaan varautumisen, johtamisen ja viestinnän tiivistä
kokonaisuutta ja toimivaa tiedonkulkua.
Ohjeen perustana ovat yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvatut uhkamallit,
joihin myös viestinnässä on varauduttava.
Luotettava, tehokas ja oikea-aikainen
viestintä on erottamaton osa häiriötilanteiden hallintaa. Ohje korvaa vuonna
2007 annetun ohjeen, ja se on voimassa
toistaiseksi.
www.vnk.fi/julkaisut
2/2013 VIRVE 29
>
SVENSK RESUMÉ
Flygplatsens räddningsberedskap
Ökningen av gränstrafiken
förändrar verksamhetssätten
(QVlNHURFKVPLGLJJUlQVWUDÀNI|UXWVlWWHUDWWPHUVDWVDVSnJUlQVNRQWUROOHURFK
infrastruktur.
î'HQ|NDGHJUlQVWUDÀNHQRFKYLVXPIULKHWHQPHOODQ(8RFK5\VVODQGVRPKlJrar vid horisonten ger ett ökat tryck, säger gränsbevakningsavdelningens chef
överstelöjtnant Jaakko Ritola.
Vi har försökt att hitta den bästa möjliga verksamhetsmodellen för utveckling
DYJUlQV|YHUJnQJVVWlOOHQD6RPHQQ\
YHUNVDPKHWVPRGHOOI|USHUVRQWUDÀNHQV
del tar vi i bruk den i övriga världen vanOLJDN|UÀOVNRQWUROOHQµLQJHWDWWI|UWXOODµ
Förändringarna och utbyggnaderna
VRPN|UÀOVNRQWUROOHQI|UXWVlWWHUEOLUVQDUW
30 VIRVE 2/2013
PlUNEDUDYLGJUlQV|YHUJnQJVVWlOOHQD
i Imatra, Nuijamaa och Vaalimaa, där det
NRPPHUDWWÀQQDVWRWDOWNRQWUROOÀOHU
RFKȘNRQWUROORNDOHU(WWVHSDUDWJUlQV|YHUJnQJVVWlOOHE\JJVI|UJRGVWUDÀNHQ
3ODWVHUQDPHGN|UÀOVNRQWUROOHUP|MOLJJ|UDWWJUlQVWUDÀNHQNDQ|NDWLOOGHW
dubbla jämfört med den nuvarande.
î9LVXPDQV|NDQRFKSULVHWELGUDUWLOO
DWWEHJUlQVDUHVOXVWHQWUDÀNPlQJGHQ
|NDURXQGYLNOLJHQQlUYLVXPSOLNWHQQnJRQ
JnQJDYVNDŲDVI|UHVSnU5LWROD
Samarbetet med Ryssland är en nycNHOIUnJDI|UJUlQVWUDÀNHQ0nOVlWWQLQJHQ
för arbetsgruppen för utredandet av gränsWUDÀNHQVYHUNQLQJDUVRPWLOOVDWWHVSnQ\WW
LPDUVlUHWWJHPHQVDPWV\QVlWWSnWUDÀNHQV|NQLQJRFKQ|GYlQGLJLQIUDVWUXNWXUVnDWWI|UOXVWLQYHVWHULQJDUXQGYLNV
î9DUMHI|UYDOWQLQJVRPUnGHKDUHJQD
fungerande förbindelser över gränsen,
PHQSnU\VNDVLGDQÀQQVGHWPnQJDROLND
DNW|UHU9LPnVWHInDOODDWWVlWWDVLJYLG
samma bord, säger Ritola.
,KDPQDUQDRFKSnÁ\JSODWVHUQDVWUlvar man efter en smidigare gränskontroll
genom automatisering. Användningen av
automater begränsas tills vidare av att de
NODUDUNRQWUROODY(8RFK(7$PHGERUgare samt schweiziska medborgare, men
PHGERUJDUHLWUHGMHODQGPnVWHIRUWIDUDQde tilltalas och passet stämplas.
.QXWSXQNWHQI|UGHQÀQOlQGVNDÁ\JWUDÀNHQlUHWWDYGHYLNWLJDVWHVN\GGVREjekten för Mellersta Nylands RäddningsYHUN0155lGGQLQJVEHUHGVNDSHQSn
+HOVLQJIRUV9DQGDÁ\JSODWVK|MVFLUND
JnQJHURPnUHW
Arbetsfördelningen är tydlig om en
RO\FNDLQWUlŲDUSnIlOWHW'HWÀQQVSODner för allt och ett koncist regelverk, och
olika typer av händelser övas regelbundet.
)O\JSODWVHQVHJHQEUDQGNnUVOlFNHU
SODQHWPHGVLQVSHFLDOXWUXVWQLQJ'lUefter utförs räddningen av människorna
av Räddningsverket som transporterar
GHPWLOOORNDOHUI|UDNXWYnUGGlUEHK|YDQGHJHVVN\QGVDPYnUGRFKYLGEHKRY
WUDQVSRUWHUDVWLOOVMXNKXVI|UIRUWVDWWYnUG
Jourhavande brandmästaren koordinerar
YHUNVDPKHWHQSnIlOWHW
Ledningscentralen som inrättas i Räddningsverkets lokaler leds av jourhavande
räddningschefen, som organiserar nödvändiga stödfunktioner. Polisen spärrar
DYRPUnGHWDQRUGQDUN|UYlJDUI|UDPEXODQVHURFKOHGHUVW|GIXQNWLRQHUVnsom mottagning av anhöriga och information till dem.
015KDUȘHQKHWHULEHUHGVNDSYLGWLR
UlGGQLQJVVWDWLRQHU'HQHJQDSHUVRQDOHQ
SnSHUVRQHUNRPSOHWWHUDVDYSHUVRQHUIUnQDYWDOVEUDQGNnUHU
î5lGGQLQJVFKHIHQVXSSJLIWlUDWWWD
hand om den totala resursfördelningen,
VnDWWEHUHGVNDSHQVRPI|UXWVlWWVLUlGGQLQJVSODQHQELEHKnOOVLKHODYHUNVDPKHWVRPUnGHWEHUlWWDU015VUlGGQLQJVFKHI
Jyrki Landstedt.
I praktiken innebär det att avtalsbrandNnUHUQDI|UVlWWVLUlGGQLQJVEHUHGVNDS
i erforderlig omfattning.
î9LPnVWHKHODWLGHQKDLnWDQNHDWW
RFNVnDQGUDVWRUDRO\FNRUNDQLQWUlŲDVDPWLGLJW2PGHWÀQQVPnQJDSDUDOOHOODXSSgifter samtidigt och manskapet börjar tryta,
InUYLYLGEHKRYKMlOSDYYnUDJUDQQDU(Q
VnGDQVLWXDWLRQVNXOOHWLOOH[HPSHONXQQD
YDUDDWWWYnVWRUDSDVVDJHUDUSODQNROOLGHUDU
Lärdom av chocken
Flexibilitet, förtroende och samarbetsI|UPnJDlU)LQODQGVWUXPINRUWLHQDOOW
osäkrare värld.
î/lUGRPHQDYVWRUPHQSn+DQQXGDgen är inte de utbetalda ersättningarna,
XWDQLQVLNWHQDWWHOQlWHWPnVWHE\JJDVVn
att det inte är lika känsligt för kommande
VWRUPDUVRPLQWUlŲDURIWDUH
'HWVlJHU Leena Ilmola, forskare vid
IIASA, Internationella institutet för tilllämpad systemanalys. Man borde ju kunna
använda en yttre chock, dvs. en oväntad
RFKYnOGVDPI|UlQGULQJI|ULQLWLHULQJDY
en förnyelse.
IIASA:s forskning 7 Shocks in Finland
kartlade Finlands möjligheter att klara sig.
– Med hjälp av sju olika chockscenaULHURSWLPHUDGHRFKV|NWHYLGHQHŲHNWLYDVWP|MOLJDnWJlUGVNRPELQDWLRQHQ9L
sökte efter lösningar som skapar framJnQJRFKKMlOSHU)LQODQGVQDWLRQDOHNRnomi att lyckas.
Vikten av att bygga upp resiliens, dvs.
ÁH[LELOLWHWIUDPNRPW\GOLJW²$YFKRFNHQVNDPDQnDQGUDVLGDQOlUDVLJDWWPDQ
PHGDOODPHGHOVNDI|UV|NDnWHUJnWLOOGHW
JDPOD(WWVnGDQWDOWHUQDWLYH[LVWHUDUKHOW
enkelt inte.
Datorsalar för goda
förbindelser och
heltäckande
kontrollsystem
Leijonaverkot Oy äger och förvaltar
samhällets lokaler för livsviktiga dataoch kommunikationssystem. Bolaget
innehar skyddslokaler på 18 olika
platser runtom i Finland. Tidigare har
lokalerna huvudsakligen använts som
kommunikationsstationer. I takt med
telesystemens utveckling har utrymme frigjorts och detta utrymme kan
också användas till datorsalar.
Skyddslokalerna uppfyller myndigheternas högst ställda krav på
säkerhet. Skyddslokalerna är belägna
i stora städer, vid knutpunkter för
telenätet i vårt land, och erbjuder
således goda förbindelser. Dessutom
finns det omfattande kontrollsystem
i lokalerna.
Leijonaverkot hyr ut datorhallar
till sådana av staten utsedda aktörer
som har anförtrotts med avseende på
samhällets funktioner eller ur säkerhetssynpunkt betydelsefulla uppgifter, och vars verksamhet således
kräver särskild säkerhet när det gäller
datorsalar. Salarna hyrs ut till en
serviceoperatör som ursprungligen
grundades inom Erillisverkot, och vars
kunder består av alla aktörer inom
säkerhetsområdet för den offentliga
sektorn.
Översvämningscentral
startas 2014
Finlands miljöcentral och Meteorologiska institutet grundar en gemensam
Översvämningscentral. Centralen
kommer att svara för översvämningsprognoser och översvämningsvarningar samt upprätthålla en riksomfattande översvämningssituationsbild
i samarbete med NTM-centralerna
och räddningsmyndigheterna. Centralen som observerar och prognostiserar regn, vattennivåer och flöden
samt förändringar i dessa påbörjar
sin verksamhet i början av år 2014.
www.lvm.fi
2/2013 VIRVE 31
¿
SANASTOA
EES
EU:n Älykkäät rajat -hankkeen
asetusehdotus rajanylitysjärjestelmästä
EFHK
Helsinki-Vantaan lentoaseman
oma tetra-verkko ja aseman
kansainvälinen tunnus
ERICA
Hätäkeskustietojärjestelmä
KEJO
Kenttäjohtamisjärjestelmä, joka
tuo samat palvelut kaikkien
hälytysluontoista työtä tekevien
viranomaisten käyttöön.
JOKE
Pelastustoimen johtokeskus
KRIVAT
Huoltovarmuuskriittisten
PEKE
Pelastustoimen kenttäjohtojärjestelmä, joka on yhteiskäyttöinen Poliisin POKEjärjestelmän kanssa.
PETO
Pelastustoimi
POKE
Poliisin kenttäjohtojärjestelmä,
Viestintäkeskus, osa johtokeskusta.
joka on yhteiskäyttöinen
Pelastustoimen PEKE-järjestelmän kanssa.
PTR-rajatarkastustyöryhmä
Poliisi-Tulli-Raja-yhteistyön
kehittämisen työryhmä
RTP
EU:n Älykkäät rajat -hankkeen
asetusehdotus rekisteröityjen
matkustajien ohjelmasta
Säteilyturvakeskus
MOVI-ryhmä
Moniviranomaistehtävän yhteis-
STUVE
Suomen Turvallisuusverkko Oy,
Nuija-hanke
Tullin ja Rajavartiolaitoksen
toiminnan yhteen soveltaminen
rajanylityspaikoilla
TUVE
Hallinnon turvallisuusverkko.
Valtioneuvoston ja turvallisuusviranomaisten korkean varautumisen tietoliikenneratkaisu.
viranomais- ja elinkeinoelämän
toimijoiden hanke kriittisen
infrastruktuurin varautumisjärjestelmää varten
toimintaviestityksen puheryhmä
TOJE
Toiminta-alueen johtoelin
STUK
varmistaa valtion johdon ja yhteiskunnan turvallisuuden kannalta
tärkeiden viranomaisten sekä
muiden toimijoiden yhteistoimintaa ja viestintää koko Suomen
alueella.
VIKE
VIPU
Hätäkeskusten ja viranomaisten
välisen viestiliikenteen ja virvepuheryhmäkäytäntöjen
kehittämisen työryhmä
VITJA
Viranomaistietojärjestelmäprojekti. Poliisin toiminnan ja
tapahtumien hallintajärjestelmä.