MATKOJA MAISEMIA - Archive
F I N AV I A VUOSIKERTOMUS M AT K O J A MAISEMIA 2009 Finavia PL 50, 01531 Vantaa • Käyntiosoite: Lentäjäntie 3, Vantaa • Puhelin (09) 82 771 • faksi (09) 8277 2099 • [email protected] • www.finavia.fi 1 F I N AV I A VUOSIKERTOMUS 2009 New F I N AV I A N VUOSIKERTOMUS 2009 Yo r k8 :40 Bos S I S Ä LT Ö ton To r 8:3 ont o8 0 To k 5 Seo :35 ul 8:3 5 9 ILMAILULAITOS FINAVIAN VUOSIKERTOMUS 2009 ya go 45 :40 Na k j av ik 3 sak a9 Toimitus:Mediafocus Oy :35 : g 9: 50 ng 7 :40 Ko n g Hon Projektin koordinointi: Nina Pinjola Beiji K AT S A U S 55 Kertomusosan tekstit: Sami Laakso ai 8: angh Sh Visuaalinen suunnittelu: Lasse Rantanen 45 ok 9: Tärkeimmät tapahtumat vuonna 2009 Taitto: Jaska Poikonen Toimitusjohtajan katsaus Petr oz av odsk Bang k 1:20 Painopaikka: Libris 2010 Paperi: kansi 300 g Galerie Art Matt sisus 130 g Galerie Art Matt Finavia lyhyesti Bergen 1:55 Lentämisen merkitys Oslo 1:30 Lentoasema, asiakas ja ympäristö Bi K ra k o gue Pra 0 2:5 :30 :35 Budap e s t 2 :2 Vien Zu 0 a 2: 35 3:0 va ljan Ljub 3:10 0 ice 5 3:1 an S p li t D u b ro v n ik 3: 30 a2 Pis :35 e3 Nic :00 a4 a3 o rc lon all Rom e 3: 35 rce eM 0 Ba 4:4 ad on lm b Lis Pa Tilintarkastuskertomus :45 Tilinpäätöksen liitetiedot 3:00 :55 Ma Mil lag Rahoituslaskelma Ve n 4:2 5 na 2 h2 nic Mu :55 h2 ric rid 0 a4 d Ma 3:4 :45 Tase itz ne rr Bia Ge Tuloslaskelma w 1: 4 5 W a rs a 2:2 0 2:4 fu nk Fra Stu ttg art :05 1:45 Tunnusluvut is 3 0 Par Eka b u r gt a r i n 2:45 TAKASISÄKANSI (APINA) w 1: 4 5 5 rda ste 2:2 rf Am :40 ldo 2 e s s l s se Dü rus Hallituksen toimintakertomus 45 Larna ca 4: 00 Paph os 4: 15 Rh od es 4: e6 5 Ko s 3: 50 rif 6:0 a4 5 5 He rak lio n 3:5 ne as de ter 4:2 Cha nia 3:50 00 Te sP La :20 alm rez ro n nte Sa m os 3: 50 Je F la ca Ali 3: 15 o4 :35 Athe ns 3:40 Fa r :45 4 :0 5 l 5: M a lt a cha Is ta nb ul Fun 40 :00 5 0 B 5 rt elga 10 1:5 D el h i 6: Kiev ta D n 3: rg 1:50 Bu ch ar es t 2:3 Pon do Lon :3 m2 u mb cow 35 n2 Ha T I L I N PÄ ÄT Ö S n 1: 0 00 Hallitus ja johtoryhmä :10 da 6 C age 1:3 rli Helsinki-Vantaalla muutosten vuosi Man er 3 : chest nh ope by Be 3 :1 0 :20 Vis Mos Vilnus 1:15 D u b li n d2 llun N 5 Ri ga 0: 55 G Henkilöstö ja Finavia työnantajana b othen :25 urg 1 orrk o lm 0 :5 S to ck h 20 : g1 öpin Valokuvat: Finavia, iStockphoto, Rodeo HELSINKI St. Petersburg 0:55 Tallinn 0:35 Lentoliikenne ja toimintaympäristön muutos H A L L I T U K S E N T O I M I N TA K E R T O M U S J A 42 55 56 57 58 59 73 9:2 O Päätoimittaja: Irmeli Paavola, Finavia Rey 4 6 10 12 18 24 28 34 40 yo Dub ai 5 :55 To k Na yo go 9:2 ya 9 5 Seo :35 ul 9:4 5 Osa ka Hon g Ko 8:3 ng 9 5 :50 :40 ng 7 Beiji 8:55 i gha Shan kok 9 :45 D el h i 6: 40 Bang Petr Bergen 1:55 Oslo 1:30 Ri ga 0: 55 Eka b u r gt a r i n 2:45 :00 5 w 1: 4 5 n2 1:5 1:50 35 rli urg n 1: cow 5 w 1: 4 5 2:2 0 2:4 rt fu Pra K ra k o gue nk 0 :55 1:45 Fra ai 5 35 a 2: va 5 Rom e 3: 35 D u b ro v n ik 3: 30 S p li t Pis Nic e3 :35 a2 3:00 :55 Mil an Ve n 3:1 ice 5 3:10 Ljub Ge ljan ne e s t 2 :2 Budap Zu 3:0 0 ric h2 :55 Mu Vien nic na 2 h2 :30 :35 Stu ttg art 0 2:5 Dub Kiev 0 5 rda ste 2:2 Am :40 orf d l 2 s sse sel Dü rus Bu ch ar es t 2:3 B b am age 1 Mos W a rs a 3:10 C nh ope by :30 Be H :3 m2 2:20 Vis 1:20 Vilnus 1:15 und Bill No 5 odsk HELSINKI St. Petersburg 0:55 Tallinn 0:35 G othe 1:25 nburg o lm 0 :5 S to ck h 20 : 1 ping rrkö oz av Is ta nb ul 3: 15 Larna Sa m os 3: 50 Athe ns 3:40 ca 4: os 4: 15 Rh od es 4: M a lt a 4 :0 5 00 Paph Ko s 3: 50 Cha nia 3:50 5 He rak lio n 3:5 F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 3 00 2009 Tärkeimmät tapahtumat Helsinki-Vantaan pysäköinti- Kehäradan rakentaminen Helsinki- Finavia avasi heinäkuun aikana paikkojen määrä kasvoi 2 400:lla, Vantaalla käynnistyi. Pääradalta maksuttoman avoimen Internet- kun Finavia avasi 3.2 uuden Helsinki-Vantaan lentoaseman yhteyden 13 lentoasemalla: pysäköintitalon. kautta Vantaankoskelle rakennet- Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, tava rata valmistuu vuonna 2014. Kittilä, Kruunupyy, Kuopio, Oulu, Pori, Rovaniemi, NORACON-sopimus allekirjoitettiin 9.2. NORACON-yhteenliit- Finavian hallitus päätti, että Savonlinna, Tampere-Pirkkala, tymässä Finavialla on mahdolli- kaikki Suomen aluelennonjohto- Turku ja Vaasa. Helsinki-Vantaan suus olla mukana lennonvarmis- palvelut annetaan Tampereen lentoasemalla maksuton tuksen järjestelmien ja teknolo- Aitovuoressa sijaitsevasta Etelä- yhteys on ollut käytössä gian kehittämiseen keskittyväs- Suomen lennonvarmistuskeskuk- jo aiemmin. sä EU:n tutkimus- ja kehitysohjel- sesta. Uusi toimintamalli otetaan ma SESARissa. Ohjelman kustan- käyttöön vuoden 2010 aikana. nusarvio on 2,1 miljardia euroa. NORACONsopimus Kehäradan rakentaminen alkoi Kuusamon laajennus valmistui Maksuton Internet-yhteys Ympäristöluvat Jyväskylään ja Kuopioon Terminaalijako muuttui Finavia, Oulun kaupunki sekä seutukunta sopivat Oulun lentoKuusamon lentoaseman laajennus- aseman kapasiteetin laajentami- osan saapuvien matkustajien sesta sekä terminaalin ja rakentei- puoli avattiin 24.2. Siellä sijait- den uudistamisesta Valtioneuvos- Helsinki-Vantaalla sevat saapuvan matkatavaran ton elvytyspäätöksen mukaisesti. luovuttiin 5.8. terminaalien käsittely- ja luovutustilat sekä kaksi matkatavarakuljetinta. 4 jaosta kotimaan- ja Itä-Suomen ympäristö- ulkomaanterminaaleihin. lupavirasto myönsi Lennolle lähdetään ja Finavissa käytiin maalis–kesäkuussa ympäristönsuojelulain matkalta saavutaan sen yhteistoimintaneuvottelut, joiden mukaiset ympäristöluvat mukaan, missä terminaa- tavoitteena oli saada aikaan noin Jyväskylän sekä lissa oma lentoyhtiö viiden miljoonan euron säästöt. Kuopion lentoasemille. operoi. M AT K O J A . M A I S E M I A Helsinki-Vantaan lentoasemal- Finavia alensi lentoasema- ja Helsinki-Vantaan lentoaseman la avattiin 27.8. terminaalilaa- lennonvarmistusmaksuja sekä terminaalilaajennus avattiin jennuksen ensimmäinen osa turvamaksuja kaupalliselle siviili- 11.12.2009 kaukolento- matkustajille. Laajennukseen lentoliikenteelle. Määräaikainen matkustajien käyttöön. tulee lisäksi uusi matka- alennuskausi alkoi 1.9.2009 ja tavarakeskus. 280 metriä alennusprosentti vuoden Finavia sopi Palace Kämp pitkä tunneli yhdistää loppuun oli noin 10 prosenttia. Hotellit Oy:n kanssa Helsinki- ulkomaanterminaalin nykyiset Vantaalla sijaitsevan hotellin ja uudet matkatavaratilat operoinnista. Terminaali toisiinsa. 2:ssa sijaitseva Palace Airport avattiin 1.1.2010. Uusi matkatavarakeskus Maksujen alennus Verkkopalvelu uudistettiin Terminaalilaajennus käyttöön Maarianhaminasta vuoden lentoasema Finavia yhtiöitettiin Maarianhamina valittiin vuoden Ilmailulaitos Finavia yhtiöitet- 2009 lentoasemaksi. Valintaan tiin vuoden 2010 alussa. Ta- vaikutti muun muassa kulu- louspoliittinen ministerivalio- kehityksen hallitseminen lasku- kunta puolsi 28.4.2009 lii- suhdanteessa. Lisäksi kenne- ja viestintäministeri- Finavian verkkopalvelu lentoaseman henkilökunta on ön ehdotusta Finavian yhtiöit- uudistettiin entistä paremmin omaksunut uuden, muutokseen tämisestä 1.1.2010 alkaen. lentomatkustajia palvelevaksi. tähtäävän toimintamallin. Eduskunnan käsittelyssä Uudistus koski konserni- 4.11.2009 varmistui Finavian sivustoa (finavia.fi) sekä muuttaminen osakeyhtiöksi. muiden lentoasemien paitsi Helsinki-Vantaan kotisivuja. Lisää vuoden 2009 tapahtumista www.finavia.fi/tiedotearkisto F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 5 2009 Toimitusjohtajan katsaus V uosi 2009 oli haastava niin Finavialle kuin koko lentoliikennetoimialalle. Jo edellisen vuoden puolella tapahtunut pitkän nousukauden kääntyminen globaalin talouden jyrkäksi alamäeksi veti lentoliikenteen matkustusluvut miinukselle kaikkialla maailmassa. Niin Suomessakin, jossa matkustajamäärä supistui 7,7 %. Vähennystä oli erityisesti kotimaan lentoliikenteessä, jossa pudotusta edelliseen vuoteen tuli 12,2 %. Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajamäärä väheni 4,8 %. Muutokset heijastuivat koko toimialan kannattavuuteen. Lentoyhtiöiden taloudellista tilannetta heikensi myös hintaeroosio, kun asiakkaat vähenivät etenkin kalliimman luokan paikoilta. Investointi asiakkaisiin, vastuuta koko ilmailualasta Finavia ymmärtää roolinsa ilmailualan keskeisenä toimijana ja haluaa kantaa oman vastuunsa. Koko alaa koskevassa vaikeassa tilanteessa Finavian hallitus päätti valtioneuvoston budjettiriihessään esittämien linjausten mukaisesti lentoasema- ja lennonvarmistusmaksujen sekä turvamaksujen alennuksista kaupalliselle siviililentoliikenteelle. 1.9.2009 voimaantullut määräaikainen alennus oli suuruudeltaan noin 10 %. Näin parannettiin lentoliikenteen toimintaedellytyksiä, erityisesti haasteellisessa tilanteessa olevaa kotimaan liikennettä. Hinnanalennuksella oli käänteinen vaikutus Finavian talouteen, sillä se merkitsi vuositasolla noin 20 miljoonan euron tulojen menetystä. Finavian panostukset toiminnan tehostamiseen auttavat osaltaan kannattavuushaasteiden kanssa kamppailevia lentoyhtiöitä. Niiltä perittävät liikennemaksut ovat reaalisesti laskeneet jo useiden vuosien ajan, vaikka Finavian lentoyhtiöiden asiakaskysyntään perustuva investointiohjelma on samanaikaisesti ollut mittava. Hinnat ovat nousseet korkeintaan puolet 6 M AT K O J A . M A I S E M I A inflaatiosta, väliin jäävä erotus on saatu aikaan parantamalla oman toiminnan tehokkuutta. Finavia pyrkii aktiivisella hinnoittelulla luomaan edellytyksiä lentoliikenteen tarjonnan positiiviselle kehitykselle. Finavian hintataso on eurooppalaisessa vertailussa alimmassa kolmanneksessa. Esimerkiksi turvamaksu on Suomessa alle puolet siitä mitä monilla Keski-Euroopan kentillä. Vuonna 2010 pääsemme vielä tätäkin edullisemmalle tasolle palvelujen kilpailutuksen ja uusien sopimusrakenteiden ansiosta. Lentoasemien lennonvarmistuspalveluista perittävät maksut ovat puolestaan selvästi alikatteelliset. Niitä rahoitetaan Finavian kaupallisen liiketoiminnan tuotoilla, jotka pysyivät matkustajamäärien vähentymisestä huolimatta edellisen vuoden suuruisina ja luovat edellytyksiä tarjonnalle. Kulujen sopeuttamista vähentyneisiin tuloihin Lentoyhtiöille annetun alennuksen lisäksi lentomarkkinoiden kangistuminen koetteli Finavian taloutta. Kulujen sopeuttamiseksi pienentyneisiin asiakastuloihin jouduimme käymään historiamme ensimmäiset koko henkilökuntaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Maaliskuusta kesäkuuhun kestäneet neuvottelut olivat avoimet ja hengeltään hyvät. Yt-neuvottelukunnassa pohdittiin rakentavasti, millaisten toimenpiteiden avulla viiden miljoonan euron säästötavoitteisiin voidaan päästä. Yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa sovittiin lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi sekä lomautuksista. Hyvästä lopputuloksesta huolimatta avoin ja vuorovaikutteinen neuvotteluprosessi oli osallistujille raskas. Haluan antaa kiitosta henkilöstön edustajille siitä, että he ymmärsivät hyvin kansainvälisen talouskriisin vaikutukset toimialaan ja Finavian tarpeen turvata pitkän aikavälin kehitysmahdollisuudet. F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 7 Finavian toiminta edistää suomalaista kilpailukykyä Lentoliikenne sitoo Suomen alueet muuhun maailmaan Taloussuhdanteet muuttuvat ja niiden myötä myös lentoliikenteen matkustajamäärissä on nousuja ja laskuja. Lentoliikenteen merkitys Suomelle ei kuitenkaan muutu. Suomi on merien eristämä laaja pohjoinen maa, josta on pitkä matka niin elinkeinoelämän tärkeisiin vientikohteisiin, maailman kulttuuri- ja tiedekeskuksiin, Euroopan unionin päätöksentekopaikkakunnille kuin lämpimiin lomakohteisiinkin. Lentoliikenne on suomalaisen yhteiskunnan elinvoimaisuuden kannalta keskeinen tekijä, sille ei ole vaihtoehtoa. Lentoliikenteen palvelujen kautta Suomi on läsnä sekä Euroopassa että globaalisti. Finavia on vahvasti sitoutunut edistämään suomalaista kilpailukykyä ja hyvinvointia. Kehitämme lentoasemien palveluja yhdessä seutukuntien kanssa, jotta asemamme palvelevat parhaalla mahdollisella tavalla paikallisten toimijoiden tarpeita. Alueellista tasa-arvoa edistävän vaikutuksen lisäksi 25 lentoaseman verkosto vähentää maaliikenteen aiheuttamia ympäristövaikutuksia. Tiheän verkoston ansiosta maaliikenteelle on kaikkialla Suomessa vaihtoehtona lentoliikenne, joka on joukkoliikennevälineenä nopea ja turvallinen sekä parhaimmillaan energiatehokas. Liikenteestä aiheutuu kasvihuonekaasuja ja lentoliikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on globaalisti noin 2 %. Toimimalla järkevästi liikenteen ympäristörasitusta saadaan pienemmäksi. Lentokoneiden lähestymisvaiheen päästöjä voidaan vähentää 10–30 % jatkuvan korkeuden vähentämisen menetelmällä. Helsinki-Vantaalla jo 60 % kaikista laskeutumisista on näitä ympäristöystävällisempiä. Helsinki-Vantaa kannattaa koko lentoasemaverkostoa Taantuma ei ole muuttanut Helsinki-Vantaan asemaa Aasian ja Euroopan välisen lentoliikenteen hubina eli solmukohtana. Tämä on näkynyt myös siinä, että Aasian lennot ovat säilyneet Finnairin strategian keskeisenä osana. Helsinki-Vantaan lentoasema on Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikennekenttä Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä, sen kautta Aasian kulki 1 335 100 matkustajaa. Helsinki-Vantaan hub-aseman tuoma matkustajamäärä mahdollistaa monipuolisen lentoreittiverkoston, joka muuten olisi näin vähäväkisessä maassa mahdoton ylläpidettävä. Esimer- 8 M AT K O J A . M A I S E M I A kiksi Eurooppaan suuntautuvassa liikenteessä merkittävä osa suorista kohteista rakentuu Aasian liikenteen varaan. Siksi Helsinki-Vantaan aseman säilyttäminen kilpailtaessa kansainvälisestä vaihtomatkustuksesta on koko maan kannalta keskeistä. Siitä syystä myös investoinnit Helsinki-Vantaaseen on katsottava sijoituksiksi paitsi koko Suomen lentokenttäverkostoon ja lentoliikenteeseen myös Suomen kilpailukykyyn ja läsnäoloon. Panostukset Helsinki-Vantaan kilpailukyvyn ylläpitoon ja parantamiseen ovatkin olleet mittavat. Lentoaseman uuden, elämyksellisiin palveluihin ja matkustuksen sujuvuuteen satsaavan terminaalilaajennuksen juhlalliset avajaiset järjestettiin 10. joulukuuta. Kuluvan vuoden aikana käyttöön otetaan terminaalitiloihin sijoitettu uusi matkatavaran käsittelykeskus. Huippumodernin järjestelmän kapasiteetti ja nopeus ovat ensiarvoisen tärkeitä kilpailutekijöitä Helsinki-Vantaalle, jonka tavoitteena on olla maailman nopein transferkenttä. Markkinoinnissa Helsinki-Vantaan hub-asemaa on tuotu esiin Via Helsinki -konseptilla, joka korostaa Helsinki-Vantaan merkitystä tärkeänä vaihtokenttänä. Finavian luomien kilpailukykyisten puitteiden lisäksi ehyen matkustusketjun ja erinomaisen matkustajakokemuksen takaaminen sekä lentoaseman hyvän maineen säilyttäminen kuitenkin edellyttävät, että kaikkien lentoasemalla operoivien toimijoiden omat prosessit ovat kunnossa ja että työmarkkinat toimivat. Loppusyksyn kaltaiset viiveet ja peruuntumiset voivat syödä sitä kilpailukykyä, jota kaikki välttämättä tarvitsemme. Helsinki-Vantaan investoinneista päätettiin vuonna 2006. Vaikka matkustajamäärissä tapahtui vuonna 2009 selvää vähenemistä, investoinnin perustana ollut Aasian liikenteen volyymi on toteutunut, ja terminaali 2 on maksimikäytössä ruuhka-aikoina. Lentoaseman kehittämistä jatketaan. Finavia osallistuu esimerkiksi Kehäradan rakentamisen rahoitukseen neljän vuoden ajan vuodesta 2010 alkaen. Radan valmistuttua lentoasemalta on rautatieyhteys Helsingin keskustaan. Muita lentoasemaverkostoon vuonna 2009 tehtyjä investointeja olivat muun muassa Kuusamon lentoaseman laajennus ja tilojen uudistaminen sekä hallituksen elvytysohjelmaan sisältynyt Oulun terminaalin laajennushankkeen käynnistäminen. Liikelaitoksesta osakeyhtiöksi samat arvot säilyttäen Vuosi 2009 oli viimeinen, jolloin Finavia toimi valtion liikelaitoksena. Eduskunta vahvisti lakiesityksen, joka muutti Ilmailulaitos Finavian 1.1.2010 alkaen valtion kokonaan omis- ja hyvinvointia. tamaksi osakeyhtiöksi Finavia Oyj:ksi. Vuoden aikana tehtiin runsaasti yhtiöittämistä valmistelevia töitä. Yhtiömuodon muuttuminen, kuten uusi aina, voi herättää yhtiön henkilöstössä ja asiakkaissa epäilyksiä toimintalinjausten pysyvyydestä. Yhtiömuodon muutos on kuitenkin luonnollinen askel Finavian kehityksessä. Se ei vaikuta strategisiin linjauksiin, mutta antaa lisää edellytyksiä niiden toteuttamiseen. Esimerkiksi henkilöstö siirtyy perustettuun yhtiöön jatkuvuusperiaatteella niin työsuhteen pysyvyyden, työehtojen kuin eläkerahoituksenkin suhteen. Olemme sitoutuneet vahvasti lentokenttäverkoston ylläpitoon siinä laajuudessa kuin reittiliikenteellä on kysyntää. Haluamme myös jatkossa tuottaa palveluita kaikille asiakkaillemme – sekä siviililentoyhtiöiden että ilmavoimienkin – asiakastarpeista lähtien. Toteutamme Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n ja EU:n periaatteita hinnoittelun läpinäkyvyydestä, kustannusvastaavuudesta ja syrjimättömyydestä. Yhtiöittämisen yksi peruslähtökohta on, että asiakkaat saavat mahdollisimman kustannustehokkaasti toteutettuja palveluja ja maksavat tarvitsemastaan palvelusta. Kustannusperusteinen hinnoittelu antaa mahdollisuuden kilpailukykyisten hintojen tarjoamiseen jokaiselle asiakasryhmälle. Samalla se luo pohjan palvelujen tasapainoiselle kehittämiselle ja koko lentokenttäverkoston ylläpidolle. Muutosvalmiina uuden ajan kynnyksellä Vuodesta 2010 tulee Finavian tähänastisista vuosista haasteellisin. Näkemyksemme mukaan kotimaan liikenteen matkustajamäärät vähenevät noin viidellä prosentilla, kansainvälisen liikenteen matkustajamäärät puolestaan pysyvät samana tai kasvavat hieman, osittain vertailuvuoden 2009 alhaisista matkustajamääristä johtuen. Matkustajamäärien kehitys on kuitenkin hyvin pitkälle riippuvaista sekä koko maailmantalouden että erityisesti Suomen yleisen taloustilanteen kehityksestä. Yhtiön talouden kannalta haasteita tuovat etenkin asiakkaille annettu hinnanalennus tulovirrassa sekä yhtiöittämiseen liittyvä siirtymävaiheen eläkeratkaisu, joka rasittaa taloutta 35 miljoonalla eurolla. Tiukassa taloustilanteessa meidän on korostetusti tutkittava kaikkia mahdollisuuksia tulojen kehittämiseksi ja kustannusten hallitsemiseksi. Meidän on myös arvioitava omaa toimintaamme kriittisesti ja pohdittava, kannattaako kaikki nyt tehtävät asiat tehdä itse ja onko nyt ylläpidetty palvelutaso koko verkostossa toiminnan kannalta järkevin. Samalla omistajaratkaisuin luotiin kestävät edellytykset yh- tiölle, kun sille apporttina annettu omaisuus, tuotannontekijämme, arvostettiin uudelleen alan tuotto-odotusten mukaiseen alempaan arvoon. Tehty arvonalennus on suuruudeltaan 230 miljoonaa euroa ja se heikensi Finavian viimeisen toimintavuoden tulosta, samoin kuin varauksena käsitelty Kehäradan 45 miljoonan euron rahoitusosuus. Ennen näitä yhtiöittämiseen liittyviä eriä konsernin tulos oli 25,4 miljoonaa euroa positiivinen. Taantumasta on aiheutunut lentoliikennealalle pysyviä muutosvaikutuksia, entinen aika ei sellaisenaan palaa. Monet lentoyhtiöt ovat kannattavuuskriisissä ja alalla on odotettavissa konsolidaatiokehitystä. Halpalentoyhtiöt ovat kasvattaneet markkinaosuutensa Suomessakin jo 9 %:iin ja ovat omalla tarjonnallaan tavoittaneet uusia asiakasryhmiä. Olemme Finaviassa kehittäneet asiakasyhteistyötä jotta kykenemme paremmin vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin sekä tarjoamaan asiakaslähtöisempiä ratkaisuja kustannustehokkaasti. Finavia on perustaltaan vahvassa kunnossa ja uudistettu organisaatiorakenne tukee päivittäistä toimintaa sekä tulevaisuuden haasteisiin vastaamista. Osaava ja motivoitunut henkilöstömme on osoittanut tiukassa taloustilanteessa uudistumiskykynsä ja sen, kuinka se kykenee toimimaan sekä Finavian että koko ilmailualan hyväksi. Tällä tiellä me jatkamme Finavia Oyj:ssä. Samuli Haapasalo Toimitusjohtaja F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 9 Finavia lyhyesti Finavia tarjoaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä, turvallisia ja luotettavia lentoasema- ja lennonvarmistuspalveluja. Lentoasemaliiketoiminta vastaa Finavian lentoasemaverkosta. Se tuottaa lentoasemapalvelut ja vastaa lentoasemien prosesseista, terminaalien ulko- ja sisäpuolisesta infrastruktuurista ja palveluista alkaen tilojen rakentamisesta aina palveluketjun sujuvuuteen. Lennonvarmistusliiketoiminnan tehtävänä on parantaa asiakkaiden toimintaedellytyksiä tuottamalla turvallisia ja lisäarvoa antavia palveluja. Se vastaa ilmatilan käytön hallinnasta ja lennonvarmistuspalveluista vastuualueellaan Suomen ja kansainvälisen merialueen yläpuolisessa ilmatilassa. Koko maan kattavat lennonvarmistuspalvelut takaavat turvallisen ja viiveettömän lentoliikenteen Suomen ilmatilassa, joka on Keski-Eurooppaan verrrattuna melko ruuhkaton. Kaupallinen liiketoiminta vastaa keskitetysti Finavian lentoasemien kaupallisten palvelujen suunnittelusta ja kehittämisestä yhteistyössä lentoasemalla toimivien yritysten kanssa. Palvelut kattavat lentoasemien myymälä-, kioski-, ravintola- ja kokouspalvelut sekä pysäköinti- ja mainostilat. Lentoasemilla toimivat eri yhteistyökumppanit tuottavat pääosan palveluista. Airpro-liiketoiminta. Finavian tytäryhtiö Airpro Oy kehittää ja tuottaa liikenne-, lentoasema- ja matkapalveluita sekä matkustajille että liikenne- ja matkailuyrityksille. Airpron vahvuus on sen henkilöstön moniosaajuus, jonka ansiosta erilaiset lentoasemilla vaadittavat tehtävät hoituvat laadukkaasti. Kiinteistöliiketoiminta. LAK – Lentoasemakiinteistöt Oyj on Finavian tytäryhtiö. LAK:n tavoitteena on tarjota parhaat toimitilaratkaisut lentoasemilla. LAK vuokraa lentoasemilla omistamistaan rakennuksista toimitilaa lähinnä lentoliikenteen piirissä toimiville yrityksille. Yhtiön omistuksessa on toimisto- ja logistiikkakiinteistöjä sekä lentokoneiden säilytykseen ja huoltoon tarvittavaa tilaa pääasiassa HelsinkiVantaan lentoasemalla. Yhtiö myös rakennuttaa tarpeen mukaan kohteita asiakkaidensa käyttöön. 10 M AT K O J A . M A I S E M I A Finavian arvot T U R VA L L I S U U S > > > > TEHOKKUUS JA Ilmaliikenteen turvallisuus UUDISTUMISKYKY >>>> on toimintamme Olemme oma-aloitteisia, lähtökohta, josta emme kehitämme ammatti- tingi. Turvallisuus syntyy taitoamme ja olemme ammattitaidostamme, valmiita uudistuksiin. yhteistyöstämme ja Otamme huomioon vastuullisuudestamme. ympäristönäkökohdat. ASIAKASHYÖTY >>>> YHTEISTYÖ >>>> Asiakkaan hyöty on Arvostamme toimintamme kannustin. toistemme työtä. Asiakas voi luottaa Yhteistyömme meihin kaikissa tilanteissa. perustuu keskustelulle, Reagoimme asiakas- avoimuudelle palautteeseen nopeasti ja keskinäiselle ja tehokkaasti. luottamukselle. F I N AV I A N T O I M I N TA A N L I I T T Y V I Ä L I N K K E J Ä : Finavian kotisivut: www.finavia.fi Finavian ympäristökatsaus julkaistaan vuosittain Airpro Oy: www.airpro.fi erikseen painettuna. Myös verkossa: LAK-lentoasemakiinteistöt Oyj: www.lak.fi www.finavia.fi/ymparisto/ymparistojulkaisut Turvallinen kiitotie -kampanja: www.kiitotie.fi Ilmailutiedotusjulkaisut: www.ais.fi www.lentoliikennejailmasto.fi F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 11 Lentämisen merkitys S uomi on vahvasti mukana globalisaatiokehityksessä: Maan talous on kansainvälisessä vertailussa poikkeuksellisen riippuvainen ulkomaankaupasta, vuonna 2008 bruttokansantuotteesta 45 % tuli viennistä. Vaikka taantuma on pudottanut hieman ulkomaankaupan osuutta, viennin merkitys Suomen hyvinvoinnin kannalta on edelleen keskeinen. Verkostoituneessa taloudessa yritykset hakevat kumppaneita eri puolilta maailmaa. Suomessa on kehittynyt monia oman alansa globaaleja kärkiyrityksiä ja niiden ympärille rakentuneita alihankintayritysten verkostoja. Samalla kun yritykset ovat säilyttäneet toimintojaan kotimaassa, ne ovat aktiivisesti laajentaneet toimintaansa muualle Eurooppaan ja muille mantereille. Nopeat yhteydet tärkeille markkinoille ja yhteistyökumppaneiden luokse ovat olleet edellytys näiden koko maan hyvinvointia rakentavien yritysten ja yritysverkostojen menestymiselle avoimessa taloudessa. Vaikka teknologian kehitys tuo uusia mahdollisuuksia yhteydenpitoon, henkilökohtaiset tapaamiset ja työvoiman liikkuvuus ovat säilyneet tärkeinä. Monet yritykset valitsevat sijaintinsa toimivien lentoliikenneyhteyksien perusteella. Samalla kun kansainväliset lentoreitit ovat sitoneet suomalaiset yritykset osaksi globaalia taloutta, kansalliset lentoyhteydet ovat ylläpitäneet ja lisänneet koko maan elinvoimaa ja alueiden tasa-arvoisuutta. 12 M AT K O J A . M A I S E M I A Kanssakäymisen verkosto palvelee työ- ja vapaa-ajanmatkailua Tiiviit yhteydet muuhun maailmaan ovat tärkeitä talouden lisäksi myös yhteiskunnan muille sektoreille. Esimerkiksi yliopistoille kanssakäyminen kansainvälisen tiedeyhteisön kanssa on muodostunut elinehdoksi, Euroopan unionin käytännöt edellyttävät jäsenmaiden tiivistä yhteistyötä ja kulttuurista toivotaan vientituotetta. Kattava lentokenttäverkosto on myös tuonut sekä Suomen että muiden maiden vapaa-ajan kohteet jokaisen matkustajan saavutettaviksi, asuinpaikkakunnasta riippumatta. Liikenne on kaksisuuntaista; Suomesta mennään ulkomaille ja muualta tullaan Suomeen. Siinä missä suomalaisyrityksen myyntimies matkaa Helsinki-Vantaalta Euroopan nopeimmalla yhteydellä kymmenessä tunnissa Tokioon tärkeään asiakastapaamiseen, sadat puolalaiset ammattimiehet pääsevät kotiseudultaan suoralla lentoyhteydellä vaivattomasti ja nopeasti rakentamaan uutta ydinvoimalaa Olkiluotoon. Lapin matkailuelinkeino puolestaan luo kymmenilletuhansille brittituristeille aidon joulutunnelman samanaikaisesti, kun suomalaiset nauttivat auringonvalosta kaukana kotimaasta. Lennonvarmistuksen ohjaus ja regulaatio on Euroopan- tai maailmanlaajuista. Euroopassa lentoliikenteen haasteena on ilmatilan ruuhkautuminen, minkä johdosta Euroopan unioni haluaa kehittää ilmatilan käyttöä jäsenmaidensa rajoista riip- H elsinki – P ietari 1 h, 18 lentoa viikossa Aikoinaan vierailijan piti tuoda mukanaan kivi suolle rakennetun Pietarin rakennusaineeksi. Nykyisin passi ja viisumi riittävät pääsyksi uuteen loistoon nousseeseen noin 5 miljoonan ©iStockphoto.com/Anton_Sokolov asukkaan metropoliin. F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 13 Nopeat lentoyhteydet markkinoille ja yhteistyökumppan pumatta. Unionin jäsenmaiden ilmatilojen yhteisaluetta nimitetään Single European Sky -kokonaisuudeksi (SES). EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi on käynnistetty ilmaliikenteenhallinta ja kehitysohjelma SESAR. Finavian vastuulla on Suomen ilmatilan käytön hallinta sekä lennonvarmistuspalvelut maan lentoasemilla, yhtiö osallistuu myös alan kansainväliseen toimintaan. Finavian lennonvarmistusliiketoiminnan suunnittelujohtaja Matts-Anders Nyberg toimii Pohjois-Euroopan lennonvarmistuspalveluiden tarjoajien (NEAP) projektitoimiston vetäjänä. Lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja Anne Ilola on puolestaan NEAP-yhteenliittymän ylimmän päättävän elimen puheenjohtaja. Finavian intressi toimia aktiivisesti eurooppalaisilla päätöksentekoareenoilla perustuu tarpeeseen saada suomalaiset erityisolosuhteet huomioiduiksi, kun lennonvarmistuksen kansainvälisistä kehityslinjauksista päätetään. Kansainvälisillä foorumeilla tuodaan esiin myös Suomessa hyväksi havaitut kustannustehokkaat toimintamallit. SES-kehitykseen liittyy EU:n komission vaatimuksesta tapahtuva toiminnallisten ilmatilan lohkojen perustaminen vuoden 2012 loppuun mennessä. Sen mukaisesti Eurooppa jaetaan yhdeksään ilmatilan lohkoon, joista Suomi kuuluu Pohjois-Euroopan lohkoon (NEFAB). Ilmatilan muutoksilla tavoitellaan sitä, että koneet pääsisivät kohteisiinsa suorinta tietä. Se sujuvoittaisi liikennettä, vähentäisi polttoaineenkulutusta ja samalla liikenteestä aiheutuvia päästöjä. Valtioiden rajat ylittävien ilmatilan lohkojen käyttöönotto edellyttää valtioilta yhtenäisiä lennonvarmistuspalveluja ja työmenetelmiä. Suomi tekee käytäntöjen kehittä- Liikevaihto liiketoiminnoittain Miljoonaa euroa Aluelennonjohdon rakenteet uudistettu SES-regulaatio edellyttää palveluntarjoajilta mahdollisimman kustannustehokasta toiminnan ja palveluiden kehittämistä. Finavian osalta se on edennyt palveluiden rakenteellisiksi uudistuksiksi. Finavian lennonvarmistuspalveluiden tuotanto perustuu vuonna 2008 määriteltyyn neljään valtakunnalliseen palvelukonseptiin (Enroute Services-, kansainvälinen lentoasema-, yhteistoiminta-lentoasema- sekä peruslentoasemakonsepti). Toimintamalli selkeyttää ja tehostaa toimintaa, kun konseptit määrittävät yhtenäiset menetelmät palveluiden tuottamiseksi. EU:n vaatimat tehostamistoimenpiteet keskittyvät pääsääntöisesti Enroute Services -palvelukonseptiin. Siihen sisältyviä palvelukokonaisuuksia ovat ilmaliikennepalvelu, ilmatilan hallintapalvelu, ilmaliikennevirtojen hallintapalvelu, ilmailun etsintä ja pelastuspalvelu, lennonneuvontapalvelu sekä ilmatilan valvontapalvelu. Enroute Services -palvelukonseptin lennonvarmistuspalveluiden tuotannosta vastaa Suomen aluelennonjohto. Tehostamistoimien yhteydessä alueorganisaatiot purettiin vuonna 2009 ja aluelennonjohto siirrettiin suoraan tuotannonohjauksen alaisuuteen. Finavian hallitus on lisäksi päättänyt, että kaikki Suomen aluelennonjohtopalvelut annetaan Tampereen Aitovuoressa sijaitsevasta Etelä-Suomen lennonvarmistuskeskuksesta. Sen mukaisesti Rovaniemen ja Tampereen aluelennonjohdot yhdistetään marraskuussa 2010. Samalla lentopelastustoiminta keskitetään Tampereelle. Organi- Lennonjohdosta aiheutuneet viiveet euroa % 5,0 mistyötä yhdessä muiden Pohjois-Euroopan ilmatilan lohkoon kuuluvien maiden kanssa. 800 800 10 10 700 700 88 64,8 Lennonvarmistus- ja lentoREITTImaksut 2009 Konety yppi A320 Lentoreittimaksut Lennonvarmistusmaksu 600 600 500 500 400 400 44 22 Lentoasemaliiketoiminta Lennonvarmistusliiketoiminta Kaupallinen liiketoiminta Muut 14 M AT K O J A . M A I S E M I A 00 2005 2006 2007 2008 2009 Viivästyneiden lentojen osuus kaikista lennoista (%) Suomesta johtuvien viivästyneiden lentojen osuus (%) 300 300 200 200 100 100 0 0 Keflavik Tallinn Riga Dublin Warsaw St. Petersburg Helsinki Prague Athens Lisbon Stockholm - Arlanda Vilnius Vienna Paris - CdG Copenhagen Oslo Amsterdam Rome London - Heathrow Frankfurt Zurich Brussels Madrid 59,2 66 lähde Eurocontrol: CFMU 165,7 eiden luo ovat edellytys maan hyvinvoinnille. saatiomuutoksella halutaan tehostaa suunnittelua ja selkiyttää johtamista. Palveluiden keskittämisellä saavutetaan vuoteen 2019 mennessä runsaan 4 miljoonan euron säästöt verrattuna aiempaan toimintamalliin. 25 lentoaseman verkosto tuo elinvoimaa koko maahan Suomalaisen sanonnan mukaan maantieteelle emme voi mitään. Sijainti meren takana kaukana pohjoisessa eristää Suomen muusta Euroopasta, sen nopeista maaliikenneyhteyksistä. Tavaroiden kuljettamiseen on usein järkevää käyttää meri-, rautatie- ja maakuljetuksia, mutta ihmisten kulkuvälineeksi lentokone on usein ainoa mahdollinen vaihtoehto, toisin kuin esimerkiksi Keski-Euroopan tiheään asutuilla alueilla. Eikä tavarankaan tulo saa aina kestää ylimääräisiä päiviä. Jos esimerkiksi tehtaan tuotanto seisoo puuttuvan varaosan takia, silloin jokainen tunti maksaa todella paljon. Finavian strategiana on luoda lentoliikenteessä välttämättömät kilpailuedellytykset Suomelle ja sen talousalueille. Finavia haluaa toimia asiakaslähtöisesti ja on sitoutunut edistämään suomalaista kilpailukykyä ja hyvinvointia. Suomessa on maan väkilukuun suhteutettuna yksi maailman tiheimmistä lentoasemaverkostoista. Sen ansiosta jokainen suomalainen asuu varsin lyhyen matkan päässä lentoasemalta. Maakuntalentokenttien ohuet liikennevirrat eivät mahdollista suoria lentoja Euroopan pääkohteisiin, mutta Helsinki-Vantaan kautta suomalaisilla on yhteys auki kaikkialle maailmaan. Lentoasemilla on myös suuri merkitys alueen elinvoimaisuuden lisääjänä. Vuonna 2007 Helsingin kappakorkeakoulun tuottamassa tutkimusprojektissa selvitettiin Helsinki-Vantaan taloudellisia vaikutuksia. Tutkimus osoitti, että lentoasema tuo suorasti noin 14 000 työpaikkaa ja epäsuorasti noin 72 000 työpaikkaa. Niiden yhteenlaskettu osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 3,17 %. Lentoasemien palveluja kehitetään yhdessä seutukuntien kanssa vastaamaan yhä paremmin paikallisia asiakastarpeita. Hinnoittelu on läpinäkyvää, kustannusvastaavaa ja tasapuolista Finavian lentoasemaverkosto koostuu 25 lentoasemasta, joista 21 on säännöllisen reittiliikenteen piirissä. Lisäksi verkostoon kuuluu kolme sotilaslentoasemaa. Lentoasemien rahoitus perustuu Finavian liiketoimintojen kokonaiskannattavuuteen ja siihen rakentuvaan niin sanottuun verkostoperiaatteeseen. Tämä merkitsee, että valtio saa koko lentoasemaverkoston puhtaasti kaupallisena liiketoimintona käyttöönsä ilman, että sen tarvitsee käyttää budjettirahaa lentoliikenteen infrastruktuuriin. Verkostomalli on Euroopassa käytössä harvaanasutuissa, pinta-alaltaan isohkoissa maissa sekä valtioissa, joissa lentoja tarvitaan saaristoyhteyksiä sisältävien yhteyksien hoidossa. Finavia saa kaksi kolmasosaa tuloistaan lentoliikenteen maksuista, jotka ovat eurooppalaisessa vertailussa alimmassa kolmanneksessa. Maksujen edullisuus vahvistaa suomalaisten lentoasemien tilannetta kansainvälisessä kilpailussa, jota lentoasemat käyvät saadakseen lentoja kentilleen. Kolmasosa tuloista tulee muusta toiminnasta. Finavian perimät palveluhinnat lentoyhtiöiltä ovat samat kaikilla Finavian ylläpitämillä lentoasemilla, ainoastaan erilaisesta palvelutasosta seuraa hintoihin pientä vaihtelua. Finavia noudattaa Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n ja EU:n periaatteita hinnoittelun läpinäkyvyydestä, kustannusvastaavuudesta ja syrjimättömyydestä. Kaupallisen liiketoiminnan tuloilla tuetaan pieniä lentoasemia Euroopan unionin lentoasemamaksudirektiivi hyväksyy kansalliset lentoasemaverkostot sekä verkoston sisällä yhtenäiset hinnat. Sen mukaisesti taloudellisesti kannattavat isot lentoasemat voivat tukea pieniä lentoasemia. Direktiivi on jo voimassa ja siinä on myös Suomea velvoittavaa laisäädäntöä. Siirtymäsäännösten puitteissa direktiivi tullaan implementoimaan suomalaiseen lainsäädäntöön todennäköisesti vuoden 2010 aikana. Finavian pienten lentoasemien vähät operaatiot eivät riitä kattamaan lentoaseman toiminnasta aiheutuvia kuluja. Pienten lentoasemien taloudelliset tappiot katetaan direktiivin periaatteiden mukaisesti muun muassa kaupallisen liiketoiminnan tuotoilla. Finavian kaupalliset tuotot syntyvät pääosin Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Näitä ovat terminaalien liiketilavuokrat, pysäköintituotot, mainosvuokrat ja tax-free-myyntituotot. Lentoaseman sisällä lentoyhtiöiden haluamat palvelut voivat vaihdella ja sen myötä myös palveluista perittävä hinta. Finaviassa katsotaan, että sen pitää kehittää palvelutarjontansa sellaiseksi, että kaikille toimijoille löytyy toiminnan edellyttämät optimaaliset palvelut. Tämän periaatteen mukaisesti Tampereen ja Turun lentoasemilla on myös low cost -terminaalit, joissa Finavia toimii alemmalla palvelutasolla. Näitä kaikille operaattoreille avoimia terminaaleja ovat hyödyntäneet tietyt F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 15 Lentoliikenteen vaatima infrastruktuuri on kevyt: halpalentoyhtiöt, joiden tarjoamat uudet reitit ovat rikastuttaneet reittitarjontaa ja edullinen hintataso on houkutellut uusia asiakasryhmiä matkustajiksi. Halpalentoyhtiöiden kasvattama liikennemäärä parantaa lentoasemien käyttöastetta ja auttaa samalla koko asemaverkoston ylläpidossa. Lentoasemat vastuullisena osana ympäröivää yhteiskuntaa Lentoliikenne sitoo Suomen alueet yhteen ja kytkee ne tiiviisti muuhun maailmaan, mutta lentoliikenteen tarvitsema infrastruktuuri on maantie- tai rautatieliikenteeseen verrattuna vähäinen. FIN-MIPS Liikenne -hanke on tutkinut luonnonvarojen kulutusta Suomen liikenteessä. Tutkimuksen mukaan ilmaliikenne menestyy rautatieliikennettä paremmin tarkasteltaessa liikenteen ja sen tarvitseman infrastruktuurin kuluttamia luonnonvaroja suhteessa kuljetettuihin henkilö- ja tonnikilometreihin. Finavian tavoitteena on, että lentoliikenne rasittaa ympäristöä mahdollisimman vähän. Finavian paikallista ympäristövastuuta korostaa ympäristölainsäädäntö, joka edellyttää koko lentoaseman toiminnan ja siihen liittyvät ympäristövaikutukset käsittävää ympäristölupaa. Lupahakemuksen yhteydessä lentoaseman toiminta ja sen ympäristövaikutukset arvioidaan perusteellisessa julkisessa prosessissa, jonka tuloksena saadaan toimintalupa ja toimintaa koskevat määräykset. Lupaprosessien kautta Finavia on kytketty toimimaan tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Esimerkiksi Helsinki-Vantaalla on tehty aktiivista asukasyhteistyötä, ja viran- K ansainvälisen liikenteen matkustajien kohteet 2009 omaiset järjestivät ympäristölupahakemukseen liittyvän julkisen kuulemistilaisuuden Tikkurilan lukiossa. Siihen osallistui noin sata asiasta kiinnostunutta. Vuonna 2009 päätökset saatiin Kuopion, Jyväskylän ja Hallin lentoasemien ympäristöluvista. Lisäksi kahden aseman luvat ovat käsittelyssä hallinto-oikeuksissa ja kuuden luvan käsittely on lupavirastoissa kesken. Vuonna 2009 tehtiin meluselvitys viidelle lentoasemalle sekä ympäristölupien mukaiset melunhallintasuunnitelmat laadittiin kahdelle lentoasemalle. Finavian ympäristöyksikkö julkaisee kertomusvuodesta erillisen ympäristöraportin. Lentoliikenne kantaa oman osansa ilmastotalkoissa Ilmaston lämpenemisen haaste koskettaa koko maailmaa ja yhteiskunnan kaikkia osa-alueita. Liikenne tuottaa kasvihuonekaasuja, niiden osuus ihmisten aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on 13 %. Lentoliikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on 2 % globaalisti ja päästöjen ilmastovaikutus 3–4 %. Lentoliikenne on edelläkävijä kasvihuonekaasujen vähentämiseen tähtäävien taloudellisten ohjauskeinojen käytössä. Euroopan unioni on ollut asiassa aktiivinen ja vienyt lentoliikenteen osaksi EU:n päästökauppajärjestelmää vuoden 2012 alusta lukien. Suuntaus on oikea, sillä lentoliikenne on kansainvälistä, joten myös sen aiheuttamien päästöjen vähentämiskeinojen on perustuttava kansainvälisiin sopimuksiin. Finavia on ollut mukana laatimassa liikenne- ja viestintäministeriön ilmastopoliittista ohjelmaa ja toimeenpanee sen Kotimaan liikenteen matkustajien kohteet 2009 Matkustajien määrä Euroopassa ja Aasiasta Eurooppaan 300 000 000 250 000 000 200 000 000 150 000 000 74,8 % 100 000 000 50 000 000 EU Aasia Muu Eurooppa Pohjois-Amerikka 16 Afrikka Lähi-Itä Etelä-Amerikka M AT K O J A . M A I S E M I A Helsinki-Vantaa Oulu Rovaniemi Kuopio Vaasa Kittilä Muut (15 kpl) 0 2005 Eurooppa Eurooppa-Aasia 2006 2007 2008 2009 Lähde: AEA. Tilastoissa vain eurooppalaisten yhtiöiden (pl. halpalentoyhtiöt) matkustajat. 6 kilometriä kiitotietä vie Helsingistä Kajaaniin. tavoitteita usein eri tavoin. Finavia kehittää yhteistyötään liikennejärjestelmän suunnittelijoiden kanssa lentoasemien paikallisten joukkoliikenneyhteyksien turvaamiseksi. Finavia osallistuu esimerkiksi Helsinki-Vantaan maaliikenneyhteyksiä merkittävästi parantavan Kehäradan rakentamisen rahoitukseen neljän vuoden ajan vuodesta 2010 alkaen. Valmistuttuaan Kehärata yhdistää lentoaseman rautatieverkostoon, jolloin lentoasemalle pääsee junalla niin Helsingin keskustasta kuin muualtakin Suomesta. FINAVIA Taloudelliset tunnusluvut (milj. euroa) Liikevaihto - muutos- (%) 2008 312,4 294,8 7,6 % -5,7 % Käyttökate - käyttökate- (%) liikevaihdosta Liikevoitto - liikevoitto (%) liikevaihdosta Voitto - voitto (%) liikevaihdosta Sijoitetunpääoman tuotto- (%) Tuotto peruspääomalle (%) Tuotto koko pääomalle (%) Omavaraisuusaste (%) Investoinnit Investoinnit (%) liikevaihdosta 86 74,1 27,5 % 25,1 % 41,4 -203,9 13,3 % -69,2 % 34,7 -252,3 11,1 % -85,6 % 5,3 % -44,8 % 18,8 % -136,7 % 4,1 % -39,0 % 71,2 % 51,6 % 108,0 76,2 34,6 % 25,8 % Liikenteen hintamuutos (%) keskimäärin Henkilötyövuodet (htv) Palkat ja palkkiot 2009 1,1 -2,4 1 721 1 721 76,7 78,8 FINAVIA-KONSERNI Taloudelliset tunnusluvut (milj. euroa) Liikevaihto - muutos- (%) Liikevoitto - liikevoitto (%) liikevaihdosta Voitto - voitto (%) liikevaihdosta Sijoitetunpääoman tuotto- (%) Tuotto koko pääomalle (%) Omavaraisuusaste (%) Investoinnit euroa 2008 2009 336,1 321,0 8,3 % -4,5 % 46,6 -197,0 13,9 % -61,4 % 35,4 -249,6 10,5 % -77,8 % 5,5 % -35,6 % 3,7 % -32,4 % 61,8 % 44,7 % 112,7 78,4 33,5 % 24,4 % Taseen loppusumma 966,4 769,4 Henkilötyövuodet (htv) 2202 2218 Investoinnit (%) liikevaihdosta Henkilötyökertymä henkilötyövuosina = henkilöstö keskimäärin. F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 17 Lentoliikenne ja toimintaympäristön muutos V uotta 2009 leimasi nopeasti syventynyt kansainvälinen talouskriisi, joka ulotti vaikutuksensa kaikkialle maailmaan. Talouden kangistuminen ja kasvulukujen kääntyminen miinusmerkkisiksi heijastuivat lentoliikenteeseen: matkustajamäärät vähenivät niin Suomessa kuin muuallakin. Euroopassa matkustuskilometrit lentoliikenteessä vähenivät vuodessa 5 %. Vuonna 2009 Finavian lennonvarmistusliiketoiminta huolehti 310 760 lennosta. Kotimaan lentoja oli 135 328, kansainvälisiä lentoja 135 344 ja ylilentoja 40 088. Tavaraliikenteen tonnimäärä oli 133 735, vähennystä edelliseen vuoteen oli 16 %. Matkustajamäärät vähenivät erityisesti kotimaan liikenteessä Vuonna 2009 lentoliikenteen matkustajamäärä supistui Suomessa 7,7 %. Finavian lentoasemien kautta kulki yhteensä 16 193 529 matkustajaa, joista 30 % oli kotimaan liikenteen matkustajia. Juuri kotimaan matkustajamäärät putosivat eniten. Matkustajia oli 4 756 571, mikä merkitsi 12,2 % vähennystä edelliseen vuoteen. Kysyntä supistui etenkin työmatkustuspainotteisilla lentoreiteillä, esimerkiksi liikenne Ouluun väheni 14 %. Taantuma vähensi matkojen kysyntää, ja lisäksi lentoliikenne joutui maantie- ja junaliikenteen kanssa entistä kovempaan kilpailuun matkustajista. Kilpailua käytiin erityisesti alle kolmen 18 M AT K O J A . M A I S E M I A tunnin ajomatkan päässä olevien kohteiden osalta. Kustannusten karsimisen korostuminen on näkynyt joissakin yrityksissä lisääntyneinä telekonferensseina ja vähentyneenä matkustamisena. Samalla yritykset ovat katsoneet vähentävänsä matkustamisen päästöjä. Ihmisten vapaa-ajan lentomatkustamiseen keskustelu päästöistä ei juuri ole vaikuttanut. Lentoasemien matkustajamäärät vähenivät kauttaaltaan, ainoastaan Kemi-Tornion matkustajamäärä 96 000 pysyi edellisvuoden tasolla. Matkustajamääriltään suurimmat lentoasemat olivat: Helsinki-Vantaa 12 609 000 (-6 %), Oulu 688 600 (-14 %), Tampere-Pirkkala 627 700 (-11 %), Rovaniemi 309 400 (-23 %), Vaasa 294 400 (-14 %), Turku 278 000 (-12%). Kotimaan liikenteessä lentoyhtiöiden markkinaosuudet olivat: Finnair 57 %, Finncomm Airlines 23 %, Blue1 17 % ja muut 2 %. Lapin tilausliikenteessä jäätiin edellisen vuoden volyymistä Lapin kotimaan liikenteen matkustajamäärä väheni 8,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kokonaisliikenne Lappiin väheni 12,8 %, kun kansainvälisen liikenteen matkustajamäärät vähenivät selkeästi. Ympärivuotisessa Lapin liikenteessä kotimaan matkustajia on noin 70 % ja ulkomaisia matkustajia 30 %. Pohjois-Suomen tilausliikenne laski 500 lennosta (2008) 388 lentoon, mikä tarkoittaa 22,4 % prosentin vähennystä edelliseen vuoteen. Kehitystä selittää suurelta osalta se, että noin H elsinki – T okio 9 h 45 min, 7 lentoa viikossa Helsingistä on Pohjois-Euroopan nopein reitti Tokioon. Helsinki-Vantaalta pääsee suoraan 60 kohteeseen Euroopassa, joten Helsingin ja Tokion väliselle reitille on myös ©iStockphoto.com/bbossom hyvät jatkolentoyhteydet. F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 19 Helsinki-Vantaa on johtava vaihto FINAVIA-KONSERNI Konsernin tunnusluvut (milj. euroa) 2008 2009 muutos, % Liikevaihto 336,1 321,0 -4 % Liikevoitto 46,6 -197,0 -523 % 13,9 % -61,4 % 35,4 -249,6 - liikevoitto % liikevaihdosta Voitto - voitto % liikevaihdosta Sijoitetunpääoman tuotto- % Tuotto koko pääomalle % Omavaraisuusaste % Investoinnit Investoinnit % liikevaihdosta Henkilötyövuodet 10,5 % -77,8 % 5,5 % -35,6 % 3,7 % -32,4 % 61,8 % 44,7 % 112,7 78,4 33,5 % 24,4 % 2 202 2 218 -806 % -30 % 1% Lisää tunnusluvuista sivulla 55. FINAVIA-KONSERNI Muut tunnusluvut Lentoasemien pinta-ala yhteensä, ha 2008 2009 10 393 10 365 0% 27 30 11 % Säännöllisten reittiliikennekohteiden määrä (ka) Helsinki-Vantaa 93 90 -3 % 17 545 308 16 193 529 -8 % 328 856 310 765 -6 % 5 210 000 4 800 000 -8 % Lentojen määrä, yhteensä Käsiteltyjen matkatavaroiden määrä Helsinki-Vantaa, kpl Rahtimäärä, tonnia 145 085 120 656 -17 % Kuljetetun postin määrä, tonnia 14 083 13 079 -7 % Lentokoneiden paikoituspaikkoja 192 195 2% 8 210 10 371 26 % n. 10 500 n. 12 625 3 326 3 539 Vuokrattavat myyntitilat HelsinkiVantaa, yhteensä m2 Autojen pysäköintipaikat, kpl yhteensä, Helsinki-Vantaa Vuodepaikkoja Aviapoliksen alueella Lisää tunnusluvuista sivulla 55. 20 M AT K O J A . M A I S E M I A Helsinki-Vantaa pärjäsi pohjoismaisia kilpailijoitaan paremmin Kansainvälisen liikenteen matkustajia Finavian lentoasemilla vuonna 2009 oli 11 436 958, mikä merkitsi 5,7 % vähennystä edellisvuoteen. Suomen kansainvälisten lentojen päälentoasemalla Helsinki-Vantaalla säännöllistä reittiliikennettä operoi 30 lentoyhtiötä 90 kohteeseen ympäri maailmaa. Helsinki-Vantaan kautta kulki yhteensä 12 608 962 matkustajaa (-6,2 %), ja kansainvälisen liikenteen matkustajia oli 10 236 447 (-4,7 %). Koko Finavian liikenteen tärkeimmät kohdemaat olivat: Saksa 1 465 300 matkustajaa (-1,1 %), Ruotsi 1 105 600 matkustajaa (-12,2 %) ja Iso-Britannia 936 200 matkustajaa (-1,9 %). Matkustajamäärä kasvoi merkittävästi Portugaliin (+21,5 %) ja Latviaan (+19,4 %) liikennetarjonnan merkittävän kasvun myötä. muutos, % Säännöllistä reittiliikennettä operoivien yhtiöiden määrä (ka) Helsinki-Vantaa Matkustajamäärät, liikenneilmailu yhteensä 80 % joulukuun tilauslennoista on tullut Iso-Britanniasta, jossa lentomarkkina supistui merkittävästi. 6% Via Helsinki ylläpitää lentoasema- ja reittiverkostoa Helsinki-Vantaan matkustajamäärän pudotus oli pienempi kuin muilla pohjoismaisilla päälentoasemilla. Kansainvälisiä vaihtomatkustajia kulki Helsinki-Vantaan kautta yli 2 miljoonaa (-5 %). Vaihtomatkustus muodostaa noin 20 % lentoaseman kansainvälisestä matkustajamäärästä. Helsinki-Vantaa tarjoaa Pohjois-Euroopan kattavimmat suorat lentoyhteydet Aasiaan ja on johtava vaihtolentoasema Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Tärkeimmät Aasian kohdemaat olivat: Thaimaa (348 900 matkustajaa), Japani (321 500 matkustajaa) ja Kiina (287 100 matkustajaa). Matkustajamäärä Hongkongiin kasvoi (+8 %). Liikenne Intiaan supistui 39 % Mumbain reitin lopettamisen vuoksi. Myös Kiinan liikenne väheni 20 % Kantonin reitin lopettamisen vuoksi. Matkustajamäärä Yhdysvaltoihin kasvoi 10 % kasvaneen liikennetarjonnan myötä. Helsinki-Vantaa on maantieteellistä sijaintiaan hyödyntävä liikenteen solmukohta eli hub. Suorin reitti Aasiasta Eurooppaan ja esimerkiksi Delhistä New Yorkiin kulkee Suomen yli. Via Helsinki -konseptin mukaisesti Helsinki-Vantaa tarjoaa nopeat vaihtoyhteydet Aasiasta Eurooppaan. Via Helsinki -reitin (Helsingin kautta) merkitys koko Suomen lentoasema- ja reittiverkoston ylläpidolle on keskeinen. Merkittävä osa Euroopan 113 lentokohteesta ja lentovuorois- lentoasema Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. ta on suoraan sidoksissa siihen, että niitä tarvitaan syöttö- ja jatkolentoina Aasiasta tuleville matkustajille. Markkinointia Helsinki-Vantaan ja Lapin lentoasemien tunnettuuden parantamiseksi Matkustajavirtojen lisäämiseksi Finavian markkinointi teki monipuolista työtä ja toi vahvasti esiin Helsinki-Vantaan hubasemaa. Helsinki-Vantaan lentoasemalle luotiin oma, ensisijaisesti kansainvälisen markkinoinnin käyttöön tarkoitettu brändi-identiteetti ”Helsinki Airport”. Brändilupaus kiteytyy sanoihin ”for smooth travelling”. Finavia perusti myös englanninkielisen Via Helsinki -lehden profiloimaan Helsinki-Vantaan lentoasemaa sekä vahvistamaan mielikuvaa Helsingistä ja koko Suomesta matkustamisen arvoisena paikkana. Lapin kansainvälistä tunnettuutta matkakohteena Finavia pyrkii lisäämään markkinointiyhteistyöllä Lapin matkailupalveluiden tuottajien kanssa. Kuusi pohjoista lentoasemaa (Ivalo, Enontekiö, Kittilä, Rovaniemi, Kuusamo, Kemi-Tornio) on koottu yhteisen Lapland Airports -brändin alle, jonka markkinoinnissa käytettäväksi myyntilauseeksi lanseerattiin ”North is near”. Erityisesti Keski-Eurooppa ja Venäjä nähdään alueina, joilla Lappia ja sen matkailumahdollisuuksia kannattaa markkinoida. Lisäksi talvisesongin pidentämisen uskotaan antavan mahdollisuuksia matkailijoiden määrän kasvattamiseen. Lentoreittien kehittämiseen liittyen Finavia osallistui keväällä Prahassa järjestettyyn Routes Europe -tapahtumaan sekä syksyllä Pekingissä järjestettyyn World Routes -tapahtumaan. Niissä parannettiin Helsinki Airportin tunnettuutta ja markkinoitiin lentoaseman tarjoamia mahdollisuuksia amerikkalaisille, aasialaisille ja eurooppalaisille lentoyhtiöille. Helsinki Airport vaihtoasemana tuotiin esille myös lentoyhtiöiden kanssa toteutetuilla yhteisillä markkinointivierailuilla Euroopan keskeisissä kohdekaupungeissa. pahtuva laskusuhdanteen kääntyminen nousukaudeksi ja matkustajamäärien kasvu ei automaattisesti korjaa tilannetta, sillä kulutuksen lisääntymisestä johtuva polttoaineen hinnan nousu syö osaltaan lentoyhtiöiden kannattavuutta. Ihmisten ja yritysten hintatietoisuuden lisääntyminen on kiihdyttänyt muutoksia lentoliikenteen rakenteessa, kun halpalentoyhtiöt ovat ottaneet matkustajamääristä itselleen aiempaa suuremman siivun. Halpalentojen osuus kaikista Euroopan sisäisistä lennoista on Keski-Euroopassa jo yli 20 prosenttia. Tämä muualla Euroopassa aiemmin alkanut halpalentoliikenteen suosion kasvu näkyi vuonna 2009 selkeästi myös Suomessa. Lisäystä halpalentoyhtiöiden matkustajamääriin tuli 25 % ja liikenteeseen 30 % edelliseen vuoteen verrattuna. Näiden yhtiöiden markkinaosuus kipusi 9 %:iin kokonaismarkkinoista. Halpalentoyhtiöiden tuoma lisätarjonta reittikohteisiin ja edullinen hintataso houkuttelevat uusia asiakasryhmiä lentoLentoasema LASKEUTUMISET 2009 (MUUTOS %) MATKUSTAJAMÄÄRÄ 2009 (MUUTOS %) liikenteen palvelujen käyttäjiksi. Lentoasema LASKEUTUMISET 2009 (MUUTOS %) MATKUSTAJAMÄÄRÄ 2009 (MUUTOS %) Enontekiö 204 (+134%) 17 681 (-17%) Kittilä 1 330 (-3%) 244 957 (-8%) Enontekiö Rovaniemi 204 (+134%) 8 66217 (+6%) 681 (-17%) 309 401 (-23%) Oulu 10 993 (+7%) 688 554 (-14%) Kruunupyy 2 831 (-13%) 92 087 (-6%) Vaasa 7 071 (+3%) 294 442 (-14%) Rovaniemi 8 662 (+6%) 309 401 (-23%) Kajaani 1 037 (-1%) 73 397 (-13%) Kuusamo 753 (-6%) 94 081 (-9%) Kemi-Tornio 2 420 (+17%) 95 976 (+0 %) jontaa ja kasvattavat markkinaosuuttaan Ivalo 872 (-7%) 130 436 (-5 %) Kuusamo Kittilä 753 (-6%) 1 330 (-3%) 94 081 (-9%) 244 957 (-8%) Kemi-Tornio 2 420 (+17%) 95 976 (+0 %) Halpalentoyhtiöt monipuolistavat reittitar- Vähenevät matkustajamäärät ovat kova haaste koko lentoliikennealalle ja monet lentoyhtiöt ovat vakavassa kannattavuuskriisissä. Liikennemäärien volyymimuutosten lisäksi lentoyhtiöiden tuloksentekokykyä on syönyt hintaeroosio; erityisesti kalliimman hintaluokan lippujen kysyntä on vähentynyt voimakkaasti sekä yksityis- että liikematkailijoiden suosiessa aiempaa enemmän edullisempia istuinpaikkoja. Taantuma muuttaa alan rakennetta ja lentoyhtiöiden osalta on odotettavissa konsolidaatiokehitystä. Ennen pitkää ta- Ivalo 872 (-7%) 130 436 (-5 %) Oulu 10 993 (+7%) Kuopio 688 554 (-14%) 11 137 (-4%) 250 501 (-14%) Kauhava 7 094 (+17%) Varkaus 714 (+65%) 9 858 (+54%) Jyväskylä 13 293 (+1%) 104 147 (-19%) Kruunupyy Halli Kuorevesi 2 831 (-13%) 2 274 (+31%) 92 087 (-6%) Pori 10 986 (+15%) 62 071 (-7%) Vaasa 7 071 (+3%) 294 442 (-14%) Turku 13 867 (-8%) 277 999 (-12%) Mariehamn 3 521 (-19%) 56 216 (-9%) Tampere-Pirkkala 17 684 (-15%) 627 738 (-11%) Kauhava Helsinki-Vantaa 88 347 (-7%) 12 608 962 (-6%) Pori 10 986 (+15%) 62 071 (-7%) Utti 7 094 (+17%) 2 819 (-1%) Joensuu 2 672 (-1%) Kajaani 122 720 (-8%) 1 037 (-1%) 73 397 (-13%) Savonlinna 895 (+32%) 17 799 (+17%) Kuopio Lappeenranta 11 137 (-4%) 1 425 (-22%) 250 501 (-14%) 14 340 (-38%) Varkaus 714 (+65%) Jyväskylä 9 858 (+54%) 13 293 (+1%) 104 147 (-19%) Helsinki-Malmi 47 033 (-15%)Halli Kuorevesi 2 274 (+31%) F I N AV I A . Tampere-Pirkkala 17 684 (-15%) 627 738 (-11%) Joensuu 2 672 (-1%) 122 720 (-8%) Savonlinna 895 (+32%) 17 799 (+17%) VUOSIKERTOMUS Utti Lappeenranta 1 425 (-22%) 14 340 (-38%) 21 Suorin reitti Aasiasta Eurooppaan ja Finavia-konsernin toiminnallinen tulos oli 25,4 miljonaa euroa Finavia-konsernin kokonaistulos oli 249,6 miljonaa euroa tappiollinen johtuen yhtiöittämiseen liittyvästä omaisuuden arvonalennuksesta ja Kehäradan rahoitukseen liittyvästä satunnaisesta kulusta. Toiminnallinen tulos oli 25,4 miljoonaa euroa. Tulos sisältää kertaluonteisia eriä lähes 7 miljoonaa euroa, joten tulos varsinaisesta liiketoiminnasta oli 18,5 miljoonaa euroa ja se heikkeni selvästi viime vuoden tuloksesta (30,7). Liikenteen tuotot vähenivät 5,7 %. Tämä johtui kysynnän heikkenemisestä ja hintojen alenemisesta. Vaikka lentoasemien kautta kulkevien matkustajien määrä väheni vuonna 2009 lähes 8 %:ia, Finavian kaupallisen liiketoiminnan liikevaihto pysyi edellisen vuoden tasolla ja kaupallisen liiketoiminnan tulot muodostivat 22 % Finavian tuloista. Suhdanteeseen nähden hyvään tulokseen päästiin tehostamalla tilankäyttöä sekä kehittämällä myymälöiden tarjontaa paremmin asiakaskysyntää vastaavaksi. Lisäksi tulosta paransivat yhteistyökumppaneiden kanssa solmitut uudet sopimukset. Tuottojen merkittävän vähenemisen seurauksena käynnistettiin toiminnan tehostamisohjelma, jossa tavoiteltiin noin 20 miljoonan euron säästöjä vuositasolla. Keväällä käydyissä yhteistoimintaneuvotteluissa sovittiin henkilöstöjärjestöjen kanssa lomarahojen vaihtamisesta vapaaksi sekä henkilöstön lomautuksista. Syyskuusta lähtien tehdyt henkilötyökuukaudet vähenivät ja asetettuihin viiden miljoonan euron säästötavoitteisiin päästiin. lisoimista selvitettiin ja konkreettisena toimenpiteenä Helsinki-Vantaan vesilaitos myytiin Vantaan kaupungille. Merkittävimmät säästötoimenpiteet toteutettiin lentoasemaliiketoiminnassa. Nämä liittyivät muun muassa turvatarkastuspalveluihin, aine- ja materiaaliostoihin sekä kunnossapitotoimintaan. Tukitoimintoja ulkoistettiin ja viestintäratkaisujen osalta etsittiin uusia toimintamalleja ja uuden tekniikan parempaa hyödyntämistä. Säästöjä pyrittiin saamaan myös hankintojen uudelleen organisoinnilla. Hankinnat keskitetään yhteiseen järjestelmään, jolla hallinnoidaan tilauksia ja kontrolloidaan kulutusta jo ennen varsinaista hankintaa. Hankintajärjestelmä on pilottikäytössä Helsinki-Vantaalla. Käyttöönottoa laajennetaan vuonna 2010. Toiminnan tehostamispyrkimykset ja kulujen karsiminen heijastuivat Finavian toimintaan. Henkilöstö osoitti koko alaa kurittavassa laskusuhdanteessa valmiuden kehittää niin omaa kuin koko Finaviankin toimintaa. Tällä perusteella Finavia valitsi Maarianhaminan vuoden 2009 lentoasemaksi. Päätökseen vaikutti muun muassa kulukehityksen hallitseminen hankalassa laskusuhdanteessa. Lisäksi Maarianhaminan lentoaseman henkilökunta on omaksunut uuden, muutokseen tähtäävän toimintamallin. Terminaalilaajennuksessa panostettiin elämyksellisyyteen ja sujuvuuteen Tiukasta taloustilanteesta huolimatta käynnissä olleita investointihankkeita vietiin eteenpäin. Vuonna 2009 Finavia in- Toimintaa tehostettiin, säästöjä etsittiin ja omaisuutta realisoitiin Toiminnan tehostamisessa keskeiseksi tuli lentokenttäverkoston kannattavuuden parantaminen. Kustannussäästöihin tähtäävän peruslentoasemakonseptin jalkautus käynnistyi. Sen mukaisesti työvoiman määrä pyritään optimoimaan ja työntekijöitä kannustetaan moniosaajuuteen, jolloin he toimivat useissa eri tehtävissä. Myös suuremmilla kentillä on käynnistetty henkilöstön optimointiohjelma. Henkilöresurssien tehokkaampaan käyttöön pyrittiin vuorosuunnitteluprojektilla. Sen puitteissa pilottilentoasemien henkilöstöresurssit käytiin läpi ja yhdessä henkilöstön kanssa laadittiin uusia työvuorosuunnitelmia. Vuorosuunnittelun aktiivinen hyödyntäminen jatkuu vuonna 2010 sekä lentokentillä että konsernihallinnossa. Ydinliiketoiminnan kannalta tarpeettoman omaisuuden rea- 22 M AT K O J A . M A I S E M I A LIIKEVAIHTO, KONSERNI 350 milj. euroa 350 300 300 250 250 200 200 150 150 100 100 50 50 00 2006 2007 2008 2009 esimerkiksi Delhistä New Yorkiin kulkee Suomen yli. vestoi 76,2 miljoonaa euroa. Investoinnit mahdollistettiin ottamalla lainaa sekä myymällä perusliiketoimintoihin kuulumatonta omaisuutta. Helsinki-Vantaan pääasiassa kaukoliikennettä palvelevan terminaali 2:n laajennusosa valmistui ja otettiin käyttöön. Laajennuksen kokonaiskustannusarvio on 143 miljoonaa euroa, josta yli puolet on investoitu uuteen matkatavaran käsittelykeskukseen. Helsinki-Vantaan niin sanotun keskiterminaalin saneeraus aloitettiin. Finavia sai saneeraukseen elvytystukena 10 miljoonaa euroa. Tämä tuki toteutettiin siten, että liikenne- ja viestintäministeriö omistajana pienensi Finavian vuoden 2008 osinkoa 10 miljoonalla eurolla. Saneeraustyö jatkuu vielä vuonna 2010. Lisäksi Helsinki-Vantaalla avattiin helmikuussa P3-pysäköintitalon laajennusosa. Kuusamon lentoaseman laajennuksella varaudutaan kasvuun Kuusamon lentoaseman uudistetut tilat otettiin käyttöön 2. marraskuuta 2009. Laajennuksen ja uudistettujen tilojen myötä aseman kapasiteetti lähes kolminkertaistui. Lentoaseman noin 5 000 m²:n laajennusalueella on lähtevien matkustajien alue, henkilöturvatarkastusalue, lähtevien ja saapuvien matkatavaroiden kuljetinjärjestelmät sekä saapuvien matkatavaroiden luovutusalue. Noin 2 000 m²:n kokoinen vanha osa saneerattiin lähtevien ja saapuvien matkustajien tiloiksi. Asemarakennuksen laajennuksen ja saneerauksen kustan- LIIKEVOITTO, KONSERNI nukset olivat 7,7 miljoonaa euroa. Finavian osuus tästä on noin puolet. Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ja Euroopan aluekeskusrahoittaja on rahoittanut hanketta noin 40 %:lla. Kuusamon kaupungin ja ympäristökuntien osuus on 10 %. Myös hallituksen elvytysohjelmaan sisältynyt Oulun terminaalin laajennussuunnitelma eteni. Vuonna 2009 saatiin valmiiksi rakennussuunnittelu sekä kunnallistekniset liittymät, varsinainen rakentaminen käynnistyy vuonna 2010. Töiden kokonaiskustannukset ovat 21 miljoonaa euroa, joista Finavian osuus on 9 miljoonaa. Talousalueen kunnat maksavat 2 miljoonaa, valtion budjetista hankkeeseen myönnetään 6 miljoonaa ja Euroopan aluekehitysrahaa saadaan 4 miljoonaa euroa. Uusien investointien suunnittelua jatkettiin vuonna 2009, jotta ne voidaan tarvittaessa käynnistää nopeasti. Myös Helsinki-Vantaan pitkän ajan suunnitelmaa eli ”masterplania” viedään eteenpäin. Siinä katse ulotetaan jopa kolmenkymmenen vuoden päähän ja liikennemäärien skenaarioissa otetaan huomioon kasvu aina 40 miljoonaan matkustajaan. Jatkuvilla investoinneilla varmistetaan, että puitteet lentoliikenteen harjoittamiselle pysyvät hyvinä. Suomalainen ilmailuliikenteen infrastruktuuri on tasoltaan huippuluokkaa. Laajaan asiantuntijatyöskentelyyn perustuva rakennetun omaisuuden tilaa ja kehitystä mittaava vuoden 2009 ROTI-tutkimus antoi Finavialle arvosanaksi 9 ½, kun koko liikenneverkon yleisarvosana oli 8- (maantieverkostot 7, katuverkosto 7, raideliikenneverkosto 7 ½, vesiliikenneverkosto 8-). Edellisessä vuoden 2007 ROTI-arviossa Finavia sai arvioksi niin ikään 9 ½. INVESTOINNIT, KONSERNI INVESTOINNIT, ILMAILULAITOS 120 milj. euroa 120 50 milj. euroa 50 100 100 00 80 80 -50 -50 60 60 -100 -100 40 40 -150 -150 20 20 -200 -200 00 2006 2007 2008 2009 2005 2006 2007 2008 2009 Talonrakennus Koneet ja laitteet Lentokenttien rakentaminen Muut investoinnit F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 23 Henkilöstö ja Finavia työnantajana S uomen 25 lentoaseman operoinnista ja samalla koko maan lentoliikenteen toiminnasta vastaa lähes kolmentuhannen finavialaisen joukko. Henkilöstöstä löytyy ammattinimikkeitä lennonjohtajasta kunnossapidon työntekijöihin ja talousjohtajasta palveluneuvojiin. Eniten työntekijöitä on lennonjohtaja nimikkeellä (304), kaikkiaan eri ammattiryhmiä on 23. Finavia konsernin henkilöstömäärä pysyi lähes samana kuin vuonna 2008. Vuoden lopussa konsernin palveluksessa oli 2 719 (2 700) henkilöä. Finaviassa henkilöstön määrä pieneni, vuoden lopussa palveluksessa oli 1 870 (1 907). Syynä trendin kääntymiseen oli lentoliikenteen taantumasta johtuva kulujen karsiminen ja henkilöresurssien entistä tehokkaampi hyödyntäminen. Naisten osuus Finavian työntekijöistä on 31 %. Suurin naisten osuus on nuorimmassa ikäluokassa: alle 25-vuotiaista naisia on 43 %. Vaikka finavialaisten lukumäärä väheni, isossa konsernissa on tarvetta rekrytoinneille työntekijöiden siirtyessä eläkkeelle ja muihin töihin. Vuonna 2009 Finaviassa tehtiin 99 (215) rekrytointia. Yritys sai vuoden aikana kaikkiaan noin 5 700 hakemusta. Toiminnan tehostamistarpeiden vuoksi jokainen rekrytointipäätös kulki pääjohtajan kautta. Konsernin henkilöstömenot olivat 117,5 miljoonaa euroa, mikä on 5,5 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Henkilöstömenot olivat noin 48 % Finavian kustannuksista. 24 M AT K O J A . M A I S E M I A Finavian historian ensimmäiset koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut Matkustusmäärien vähenemisen johdosta Finaviassa käytiin historian ensimmäiset koko henkilökuntaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Ne käynnistyivät 12. maaliskuuta ja neuvotteluita jatkettiin kesäkuuhun asti. Yt-neuvottelukunnassa sovittiin pelisäännöistä hyvässä hengessä henkilöstöjärjestöjen kanssa. Neuvotteluiden lopputuloksena päädyttiin siihen, että henkilöstö sai valittavakseen erilaisia vaihtoja noin 5 miljoonan euron säästöjen toteuttamiseksi. Lomarahansa vapaaksi vaihtoi 800 henkilöä, mistä koitui 1,86 miljoonan euron säästöt. 400 henkilön lomautuksista kertyi noin 6 000 lomautuspäivää ja noin 0,9 miljoonan euron säästöt. Lomautusten lopulliset säästöt selviävät huhtikuussa 2010. Säästötoimet toteutettiin osa-aikaeläkkeen, hoitovapaan, opintovapaan tai vastaavan järjestelyn kautta 442 työntekijän osalta. Tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottuja oli 6, ja heille tarjottiin irtisanomispaketit. Konsernin johtoryhmä osallistui säästötoimenpiteisiin luopumalla yhden kuukauden palkasta. Säästötoimenpiteisiin liittyen työnantaja loi irtautumispaketteja, joihin yksittäiset työntekijät saattoivat ilmoittautua. Lopullisen päätöksen irtautumispaketin myöntämisestä työntekijälle teki alue- tai liiketoimintajohtaja. Näitä paketteja myönnettiin 17 henkilölle. Henkilöstö luopui myös virkistysrahoista ja ylitöitä tehtiin selkeästi aiempia vuosia vähemmän. M anchester – H elsinki – P ekin g 3 h Manchester–Helsinki 7 h 55 min Helsinki–Peking 14 lentoa Manchesterista Helsinkiin viikossa 60 lentoa Helsingistä Aasiaan viikossa Nopea vaihtolentoasema Helsinki-Vantaa tarjoaa Pohjois-Euroopan kattavimmat suorat lentoyhteydet Aasiaan. Lentojen vaihtaminen on sujuvaa ja miellyttävää, aivan toista kuin ©iStockphoto.com/setimino ruuhkaisilla jättilentokentillä. F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 25 Finavia tarjoaa mielenkiintoisia ja haastavia Vastinparityöskentely aloitettiin ja moniosaajuuteen kannustettiin Henkilöstökuluissa pyrittiin saamaan säästöjä monin eri keinoin ja kehityshankkeiden etenemistä läpi koko lentokenttäverkoston pyrittiin parantamaan aloittamalla vastinparityöskentely. Sen mukaisesti samaan tiimiin sijoitettiin samoista asioista vastaavat henkilöt liiketoiminnoista sekä lentoasemilta. Tammikuussa käynnistettiin henkilöstön käytön optimointi- ja vuorosuunnittelun keskittämishanke, jossa pilottina toimi Länsi-Suomen alue. Keskittämishankkeessa lentoasemien työntekijöitä koulutetaan moniosaajiksi, minkä ansiosta alihankintana ostettavia palveluita voidaan selkeästi vähentää. Esimerkiksi Länsi-Suomen osalta tavoitteena on vähentää ulkoisia hankintoja 30 henkilötyövuoden verran. Osa tavoitteista toteutui jo vuonna 2009. Moniosaajuus kytkeytyi tiiviisti vähäliikenteisille lentoasemille kehitettyyn peruslentoasemakonseptiin, jossa operaatiot järjestetään niin, että lentoasema palvelee yhtä reittitai tilausliikennekonetta kerrallaan. Näin toimien Finavian oman henkilöstön työpanos voidaan hyödyntää täysimääräisesti mahdollisimman vähillä ostopalveluilla, eikä hiljaisempina aikoina jouduta pitämään kustannuksia aiheuttavaa ylimiehitystä. Esimerkiksi kunnossapidon, teknisen puolen sekä toimistohenkilöstöä koulutettiin turvatarkastustehtäviin. Moniosaajuuteen kannustettiin palkkauksen avulla. Peruslentoasemia on kymmenen: Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kemi-Tornio, Kruunupyy, Lappeenranta, Maarianhamina, Pori, Savonlinna ja Varkaus. Neljä matkailulentoasemaa toimii peruslentoasemina sesonkiajan (15.11.–30.4.) ulkopuolella. Näitä ovat Kittilä, Ivalo, Enontekiö ja Kuusamo. Työntekijöiden ja esimiesten vastuu osaamisen kehittämisestä korostui Helsinki-Vantaalle perustettiin keskitetty vuorosuunnitteluyksikkö, joka tekee jatkossa Finavian kaikkien yksiköiden henkilöstönkäytön vuorosuunnittelun hyödyntämällä liikenne- ja matkustaja-analyysejä resurssien mitoituksessa. Käytäntöön siirrytään portaittain vuosien 2009 ja 2010 aikana ja sillä lasketaan saavutettavan 5–10 %:n säästöt henkilöstökuluista ja ostopalveluista. Ensimmäisinä vuorosuunnittelun piiriin siirtyy kunnossapidon, asematason, kiinteistöhuollon ja palokunnan henkilöstöä. Myöhemmin järjestelmä otetaan käyttöön myös kaupallisessa liiketoiminnassa. 26 M AT K O J A . M A I S E M I A Osaamiskartoitusten avulla pyrittiin selvittämään, millaista osaamista Finaviassa on ja millaista osaamista tarvitaan lisää tavoitteiden saavuttamiseksi. Työntekijät arvioivat oman osaamisensa kerran vuodessa ennen esimiehen ja alaisen välistä kehityskeskustelua. Eri osaamisille on määritelty tavoitetaso työntekijän roolin mukaan. Esimies hyödyntää kartoitusta sekä työntekijän että koko yksikön osaamisen kehittämisessä, ja työntekijä voi kartoituksessa ilmaista halunsa osallistua koulutukseen. Kartoitus tuo ammattitaidon kehittämiseen tukea ja suunnitelmallisuutta ja korostaa sekä esimiehen että työntekijän omaa vastuuta osaamisesta ja sen kehittämisestä. Uudella toimintamallilla kehityskeskustelujen laatu paranee, kun sekä työntekijä että esimies valmistautuvat hyvin keskusteluihin. Jokainen esimies on koulutettu käyttämään järjestelmää. Osaamisen arviointi sekä kehityskeskustelut käydään webpohjaisessa järjestelmässä, jota hyödynnetään myös rekrytoinneissa. Käyttöön otettiin eLomake-järjestelmä, jonka mukaisesti esimies täyttää ja lähettää eteenpäin henkilön palvelussuhteeseen liittyviä sähköisiä lomakkeita. eLomakkeella haetaan henkilökorttia ja käyttäjätunnusta sekä tehdään palvelussuhteen alkamis- ja päättymisilmoitukset. Lentoasemien esimiehet koulutettiin järjestelmän käyttäjiksi. Myös rekrytointi siirrettiin keskitetyksi sähköiseksi prosessiksi. Koulutuksessa panostettiin esimiestoiminnan parantamiseen Merkittävin panostus koulutukseen oli lentoasemien henkilöstön kouluttaminen moniosaajuuteen sekä työterveyshuollon kanssa toteutettu kuntoutussuunnitelma, jossa kunnossapidon henkilöstön palo- ja pelastuskelpoisuutta parannettiin. Vuonna 2008 käynnistetyn esimiesarvion tulokset valmistuivat alkuvuodesta 2009. Sen perusteella esimiehet laativat henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat, jotka käytiin läpi HRyksikössä. Tulosten perusteella esimiehet näkevät tarpeelliseksi panostaa erityisesti muutoksen johtamiseen, palautteen antamiseen ja ajankäytön hallintaan. HR tukee esimiehiä heidän ammatillisessa kehittymisessään muun muassa työhyvinvointikeskusteluilla. Lisäksi esimerkiksi puheeksioton sekä hankaliin tilanteisiin puuttumisen käytäntöjä on täsmennetty ja ohjeita päivitetty. Toiminnassa hyödynnetään Finavian sisäisen AviaNetin esimies-sivustoa. Esimiesten kehityssuunnitelmien ja palautteiden pohjalta sivustoa päivitetään muun muassa palaverikäytäntöjä ja esimiehen viestintätyökaluja päivittämällä. työtehtäviä. Johtoryhmän jäsenten ja johtajien valmennus jatkui koko vuoden. Valmennukseen sisältyi henkilökohtainen kartoitus ja arvio jokaisen johtamistyylistä. Sen perusteella on tehty henkilökohtainen kehittämissuunnitelma, jota toteutettiin yhdessä valmentajan kanssa. Finavia panosti aktiivisesti henkilöstön hyvinvointiin vuonna 2009 ja yhtiö jatkaa työtä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Yhtiöittämistä valmistettiin organisaation eri osissa Finavia muuttui 1. tammikuuta 2010 liikelaitoksesta valtion kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi Finavia Oyj:ksi. Vuoden 2009 aikana konsernissa tehtiin sen vuoksi runsaasti valmistelutyötä etenkin HR-, talous- ja lakitoiminnoissa. Henkilöstöjärjestöjä informoitiin yhtiöittämisen etenemisestä ja yhtiömuodon vaihtumisesta aiheutuvista muutoksista. Muutokseen liittyen kartoitettiin yhtiömuodon edellyttämiä hyvän hallintotavan vaatimuksia. Myös koko taseessa oleva omaisuus ja omaisuuden arvostus käytiin läpi. Yhtiöittämiseen liittyivät suuret eläkevakuutusratkaisut sekä vahinko- ja vastuuvakuutusten kilpailutukset. Normaalin työeläkelain mukaisen eläkevakuutusyhtiöltä otettavan työeläkevakuutuksen lisäksi Finavia otti henkivakuutusyhtiön myöntämän lisäeläkevakuutuksen, koska osa työntekijöistä on ollut työeläkelain edellyttämää tasoa paremmin eläkevakuutettuja. Tästä kertyi Finavialle 35 miljoonan euron kustannus. Avainluvut 2008 2009 muutos, % Henkilötyökertymä Liikelaitos 1 721 1 721 0% 4 4 0% 0% Tytäryhtiöt Lentoasemakiinteistöt Oyj Kiinteistö Oy Turun lentorahti 2 2 AirPro Oy 475 491 3% Tytäryhtiöt yhteensä 481 497 3% 2 202 2 218 1% Konserni Yhteensä Liikelaitos Vakinaisessa työsuhteessa Naisten osuus, % 2008 1558 28,3 % 29,8 % Naisia johtotetävissä Naisten osuus johtotehtävissä, % Avainluvut 2009 1582 21 23 20,2 % 22,8 % 2008 2009 muutos, % Henkilömäärät vuoden lopussa Liikelaitos Vakinaiset Määräaikaiset 1 582 1 558 -2 % 325 312 -4 % 1 907 1 870 -2 % Vakinaiset 4 3 Määräaikaiset 0 2 Vakinaiset 2 2 Määräaikaiset 0 0 Yhteensä Tytäryhtiöt Lentoasemakiinteistöt Oyj Kiinteistö Oy Turun lentorahti AirPro Oy Naisten ja miesten määrä Finavian henkilöstöstä Vakinaiset 390 433 Määräaikaiset 416 409 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Miehiä % 70,40 70,40 69,60 69,27 70,48 69,60 68,58 Tytäryhtiöt yhteensä Naisia % 29,60 29,60 30,31 30,78 29,52 30,40 31,42 Konserni Yhteensä 812 849 5% 2 719 2 719 0% Vuoden 2008 luvut poikkeavat vuoden 2008 vuosikertomuksesta johtuen raVuonna 2009 naisten määrä edelliseen vuoteen verrattuna kasvoi. Naisten portointijärjestelmän muutoksesta. Tämä on vaikuttanut jakoon vakituiset ja osuus Finavian työntekijöistä oli 31 prosenttia. määräaikaiset, jotka saadaan eroteltua nyt tarkemmalla tasolla. F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 27 Lentoasema, asiakas ja ympäristö F inavia omistaa Suomen 25 lentoasemaa, jotka palvelevat sekä matkustajia että sijaintipaikkansa koko seutukuntaa. Lentoasemien ja lentoliikenteen palvelutarjonnasta vastaa Finavia yhdessä monien muiden toimijoiden kanssa. Tässä työssä onnistuminen mitataan niin lentomatkustajien kuin esimerkiksi lentorahtia käyttävien yritysten saamina palvelukokemuksina. Asiakastyytyväisyyden edellytys on, että kaikki palveluketjun tuottamiseen osallistuvat hoitavat oman osuutensa hyvin. Vuonna 2009 Finavian lentoasemien kautta kulki yhteensä 16 193 529 matkustajaa. Heistä 70 % oli kansainvälisen liikenteen matkustajia ja 30 % kotimaan liikenteen matkustajia. Lentorahtia kuljetettiin 133 735 tonnia (-16 %). vilapalveluista, viihtyisyydestä ja wc-tilojen siisteydestä sekä turvatarkastajien palveluasenteesta ja turvatarkastuksen sujuvuudesta. Uutena asiana vuonna 2009 kysyttiin ostosmahdollisuuksista. Matkustajat arvottivat palvelut vastauksissaan viisiportaisella asteikolla erittäin huonosta erittäin hyvään. Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoista palautetta. Finnairin lennoilla jaetuissa lomakkeissa matkustajilta pyydettiin myös yleisarvosana lentoasemalle. Tutkimusten mukaan matkustajien tyytyväisyyteen vaikuttavat eniten lentoaseman tunnelma, odotus- ja porttialueiden viihtyisyys ja terminaalin siisteys. Systemaattista tietojenkeruuta asiakas- Vastausten perusteella matkustajien kokonaistyytyväisyys Finavian tarjoamiin palveluihin on noussut kahden vuoden aikana. Lentoasemien kokonaisarvosana vuonna 2009 oli 3,35 (3,22) asteikolla 1–5. Selvästi tyytyväisimpiä asiakkaat olivat pysäköintijärjestelyihin, turvatarkastuksen sujuvuuteen sekä wc-tilojen siisteyteen. Eniten kehitettävää asiakkaat löysivät kahvilapalveluista ja ostosmahdollisuuksista, joiden tason he arvioivat heikoksi. Tutkimuksessa liikematkustusasemiksi luokitellaan Helsinki-Vantaa, Kuopio, Oulu, Turku, Tampere ja Vaasa. Matkailuasemia ovat Ivalo, Kuusamo, Kittilä, Rovaniemi sekä Kemi. Peruslentoasemiksi tutkimuksessa on luokiteltu Jyväskylä, tarpeiden selvittämiseksi Finavia haluaa kehittää toimintaansa asiakaslähtöisemmäksi. Apuna kehityssuunnan määrittelyssä käytetään asiakastyytyväisyysmittauksia, jotka ovat tärkeitä toiminnan tason indikaattoreita ja parannuskohteiden osoittajia. Finavia kerää matkustajien antamaa palautetta systemaattisesti Finnairin ja Finncommin kotimaan lennoilla. Lentokoneessa jaettavassa ja täytettävissä tutkimuslomakkeessa matkustajat arvioivat koko matkustusketjua. Vuonna 2009 asemapalautteita antoi yhteensä 4 737 matkustajaa, lomakkeissa arvioitiin 15 lentoasemaa. Matkustajilta kysyttiin muun muassa lähtölentoaseman kah- 28 M AT K O J A . M A I S E M I A Matkustajien kokemukset palvelujen laadusta vaihtelevat H elsinki – T ukholma 1 h, 110 lentoa viikossa Ruotsalaiset ovat löytäneet Helsinki-Vantaan ja sen kattavat vaihtolentoyhteydet Aasiaan, Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Ennen jatkoyhteyden lähtöä Helsinki-Vantaalla voi ©iStockphoto.com/poppycocks kerätä voimia vaikkapa ainutlaatuisessa Via Spassa. F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 29 Lentäminen on järkevää joukko Joensuu, Kokkola ja Kajaani. Asemapalautteessa on tyypillisesti ollut selkeä ero matkailu- ja liikematkustusasemien välillä, ja myös vuonna 2009 liikematkustusasemat saavat asiakkailta muita asemia heikompia arvioita. Ainoastaan viihtyisyydestä ja ostosmahdollisuuksista liikematkustusasemat saavat matkailu- ja peruslentoasemia parempia arvioita. Parhaiksi lentoasemiksi vuonna 2009 arvioitiin Kajaani, Ivalo ja Rovaniemi. Näiden lisäksi Kuopio ja Kokkola arvioitiin hyvälle tasolle. Edelliseen vuoteen verrattuna seitsemän lentoasemaa paransi kokonaistulostaan, eikä yhdenkään lentoaseman saama arvio laskenut merkittävästi. Tyytyväisimpiä asiakasryhmiä ovat vapaa-ajalla matkustavat, harvoin matkustavat sekä yli 64-vuotiaat. Asiakkaiden tarpeet määrittelevät kehityssuunnan Helsinki-Vantaan palvelutasoa mitataan myös kansainvälisen ASQ-tutkimuksen (Airport Service Quality) avulla. Vastauslomakkeita, joissa matkustajat arvioivat esimerkiksi lentoaseman siisteyttä ja kahvilapalveluita, kerättiin vuonna 2009 yli 2 000. ASQ-tutkimukseen osallistuu yli 130 lentoasemaa maailmanlaajuisesti. Tutkimuksen tuloksista raportoidaan vuosineljänneksittäin. Lentoasemien saamia arvosanoja verrataan toisiinsa maailmanlaajuisesti, maanosittain ja kokoluokittain. Helsinki-Vantaa on menestynyt kansainvälisessä vertailussa hyvin. Vuonna 2009 sen sijoitus eurooppalaisten 5–15 miljoonan vuotuisen matkustajan lentoasemien joukossa oli kol- Matkustajat, liikenneilmailu (2005–2009) mas. Vuotta aikaisemmin Helsinki-Vantaa oli arvostettu tässä kokoluokassa parhaaksi lentoasemaksi. Euroopan kaikkien lentoasemien joukossa Helsinki-Vantaa oli vuonna 2009 sijalla 11 (2008 sijalla 6). Maaliskuussa 2010 julkistetun Skytrax-kyselytutkimusten mukaan Helsinki-Vantaa on Pohjois-Euroopan paras lentoasema. Skytraxin tuoreimpaan kyselytutkimukseen vastasi yli 9,8 miljoonaa matkustajaa vuosien 2009 ja 2010 aikana. He arvioivat lentoasemapalvelujen laatua 39 eri tekijän osalta. Tutkimuksessa oli mukana yli 190 lentoasemaa ympäri maailmaa. Oman toiminnan parantamisen lisäksi Finavia käyttää tutkimustuloksia ja asiakkailta tullutta suoraa palautetta, kun se kehittää koko lentoaseman toimintaa muiden toimijoiden kanssa. Finavia painottaa yhteistyökumppaneiden valinnoissa matkustajien tarpeita ja haluaa varmistaa, että lentoasemien tuotteiden ja palvelujen kokonaistarjonta ja laatu vastaavat markkinoiden kysyntää. Lentomatkustajien näkemysten ohella Finavia on kiinnostunut siitä, kuinka hyvin se pystyy toiminnallaan vastaamaan lentoyhtiöiden asiakastarpeisiin. Sen kartoittamiseksi Finavia tekee vuonna 2010 Airlines on Airports -tutkimuksen. Siinä lentoyhtiöasiakkailta kysytään muun muassa tyytyväisyyttä Finavian tarjoamiin palveluihin ja niiden hinnoitteluun sekä yhteistyön sujuvuuteen. Hello Café -ketju perustettiin täyttämään asiakastoiveita Asiakaspalautteella on merkitystä. Siitä osoituksena on len- LENNOT Kotimaan lentoasemien yleisarvosana 350000 350 000 5 300000 300 000 20000000 20 000 000 250000 250 000 4 200000 200 000 15000000 15 000 000 3 150000 150 000 10000000 10 000 000 100000 100 000 2 5050000 000 5000000 5 000 000 00 2005 00 2005 2006 2007 Kotimaan liikenne Kansainvälinen liikenne 30 M AT K O J A . M A I S E M I A 2008 2009 2006 2007 Kotimaan reittilennot Kotimaan tilaus-ja taksilennot Kansainväliset reittilennot Kansainväliset tilaus- ja taksilennot 2008 2009 Ylilennot Muu siviili-ilmailu Sotilasilmailu 1 0 2006 2007 2008 2009 liikennettä. toasemien kahvilapalveluiden saama kritiikki, johon Finavia on vastannut kehittämällä Hello Café -konseptin. Franchisingperiaatteella toimivan Hello Café -ketjun ensimmäinen kahvila avattiin helmikuussa Turussa. Finavian operoima kahvila toimii ketjun tuotekehitysyksikkönä, jossa testataan kehittyvän ketjun toimintatapaa ja valikoimaratkaisuja. Käytäntö noudattaa Suomen Franchising-Yhdistys ry:n eettisiä sääntöjä, joiden mukaan jokaisen franchising-antajan pitää itse operoida kohtuullisen ajan vähintään yhtä toimipaikkaa. Konseptin mukaisesti anniskeluoikeuksilla varustetuissa paikoissa on tarjolla kahvilatuotteita. Ensimmäinen yrittäjävetoinen Hello Café avattiin lokakuussa Kuusamoon. Ketjua laajennetaan vuonna 2010. Asiakaspalautteen seuraaminen on tärkeää ja vain muuttuviin tarpeisiin vastaamalla Finavian kaupallinen liiketoiminta voi päästä asetettuihin tuottotavoitteisiin. Tällä on merkitystä koko Suomen lentokenttäverkoston kannalta, sillä kaupallisen liiketoiminnan tuotoilla ylläpidetään vähäliikenteisiä lentoasemia ja tuetaan lennonvarmistusliiketoimintaa. Helsinki-Vantaalla saatiin asiakaspysäköintiin lisää parkkipaikkoja ja myös pysäköinnin hinnoittelussa tehty muutos osoittautui toimivaksi. Lisäksi lentoasemien palvelutasoa nostettiin ja samalla lisämyyntiä saatiin muun muassa avaamalla uusia myymälöitä Helsinki-Vantaalle ja Maarianhaminaan. Vuosi 2010 merkitsee kaupalliselle liiketoiminnalle pitkäjänteisen kehittämistyön jatkamista. Asiakastieto valjastetaan paremmin hyödynnettäväksi ja myymälöiden valikoimaa parannetaan. Käyttöön otetaan uusi kassajärjestelmä, joka mahdollistaa ostotapahtumien hyödyntämisen toiminnanohjauksen välineenä. Lisäksi kaupallisen liiketoiminnan konseptit dokumentoidaan ja implementoidaan käytäntöön. Konseptien laatu ja toimivuus lentoasemaverkostossa varmistetaan auditoinnin sekä mystery shoppingin avulla. Käsitykset lentoliikenteen ympäristövaikutuksista pohjautuvat pitkälti mielikuviin Finavia seuraa matkustajien yleistä suhtautumista lentomatkustamiseen liittyviin asioihin. Viime vuosina yleinen ympäristötietoisuuden kasvu on ollut huomattavaa. Runsaan julkisuuden myötä ihmiset ovat tulleet tietoisiksi siitä, että ilmastonmuutos on yksi suurimmista koko maailmaa kohtaavista haasteista. Lentoliikenne on usein nostettu keskustelussa esiin, kun on pohdittu hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. Keskustelua on kuitenkin usein käyty enemmän pelkkien mielikuvien va- F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 31 Lentoliikenteen osuus hiilidioksidi rassa kuin faktatietoon pohjautuen. Liikenteen osuus ihmisten aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on 13 %. Lentoliikenteen osuus hiilidioksidipäästöistä on 2 % globaalisti ja päästöjen ilmastovaikutus 3–4 %. Lentoliikenne on silti nostettu vaikutustaan merkittävämpään rooliin, kun on mietitty keinoja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että lentoliikenne on parhaimmillaan energiatehokas joukkoliikennemuoto, jolla liikutetaan turvallisesti suuria määriä ihmisiä. Ala haluaa kantaa oman vastuunsa kasvihuonekaasujen vähentämisestä ja se toimiikin edelläkävijänä: lentoliikenne on ainoa liikennemuoto, jonka hiilidioksidipäästöjen hallinta on päätetty järjestää kansainvälisen päästökaupan kautta. Lentoliikenteen päästökauppa alkaa Euroopan unionin sisäisillä lennoilla ja EU:n ja kolmansien maiden välisillä lennoilla vuoden 2012 alusta. Lentokoneiden energiatehokkuutta on parannettu Mielikuvissa lentoliikennettä pidetään helposti energiavaroja tuhlaavana kulkumuotona, vaikka täysi potkuri- tai laajarunkokone kuluttaa 2,5–3 litraa polttoainetta matkustajaa kohden. Vastaavasti vuonna 2009 myytyjen uusien bensiinikäyttöisten henkilöautojen keskimääräinen polttoaineenkulutus on 6,7 l/100 km. Suomessa liikenteessä olevien autojen keski-ikä on kuitenkin yli kymmenen vuotta ja koko autokannan keskimääräinen polttoaineen kulutus on huomattavasti suurempaa kuin uusien autojen. Maaliikenteen vaatimalla infrastruktuurilla on lentoliikennettä merkittävästi enemmän vaikutuksia ympäristöön. Lentomatkustaminen on myös tilastollisesti autoliikennettä huomattavasti turvallisempaa. Näin ollen liikenteen ympäristövaikutuksiin vedoten ei voi kestävästi perustella esimerkiksi lentokoneen sijaan autolla tehtävää kahden hengen matkaa Helsingistä Lappiin. Päästöjen määrää laskee myös lentoyhtiöiden pyrkimys vähentää merkittäviä kustannuksia aiheuttavaa polttoaineen kulutusta, mikä on ohjannut lentokoneteollisuutta rakentamaan energiatehokkaampia ja vähäpäästöisempiä lentokoneita. Esimerkiksi Finnair on ottanut kaukoreiteillään käyttöön uudet Airbus 330 -koneet, jotka ovat polttoainetaloudellisempia sekä ympäristöystävällisempiä vanhaan kalustoon verrattuna. ATRkoneet, jotka ovat kotimaan liikenteen yleisin konetyyppi, ovat potkuriturbiinikoneiden uusinta sukupolvea. Merkittävää kehitystä on tapahtunut, sillä polttoaineen käyttö on matkustajaa ja matkakilometriä kohden noin 70 prosenttia tehokkaampaa kuin 40 vuotta sitten. Jatkossa energiatehokkuuden kasvattaminen on hitaampaa, silti lentoliikenteen energiatehokkuus paranee nykytoimin noin yhden prosentin vuodessa. Tavoitteena lähdöstä perille ulottuva vihreä joukkoliikenneketju Polttoaineen kulutusta ja samalla myös lentoliikenteen aiheuttamia päästöjä voidaan vähentää uusilla menetelmillä. Finavia käynnisti vuonna 2008 Helsinki-Vantaalla jatkuvan korkeu- ERI SEKTOREIDEN OSUUS ihmistoiminnan K ASVIHUONEK AASUJEN päästöistä Eri kasvihuonekaasujen globaalit päästöosuudet sektoreittain vuonna 2004 (CO2-ekvivalentteina). Liikennesektorin (kuljetus) CO2-päästöistä lentoliikenteen osuus on 13 %. Kaikista ihmistoiminnan CO2-päästöistä lentoliikenteen osuus on noin 2 %. Lähde: IPCC Fourth Assessment Report, WGIII, 2007 ja ICAO, Environmental Report, 2007 Jätteet ja jätevesi Energiahuolto Kuljetus Asuin- ja liikerakennukset 32 M AT K O J A . M A I S E M I A Teollisuus Maatalous Metsätalous LentokonEMELUALUE Helsinki-vantaa Lden 55 db Vuosi Alue km2 2005 61 Asukkaat 7 700 2006 55 11 900 2007 54 6 500 2008 56 11 900 2009 56 12 000 Lentokoneiden melun leviäminen vuosina 2005–2009 Helsinki-Vantaan lentoaseman lähialueella. Lentokoneiden melu on vähentynyt voimakkasti: vuonna 1990 melualueen pinta-ala oli 165 km2 ja asukasmäärä 97 000 asukasta. päästöistä on 2 % globaalisti. den vähentämisen menetelmän kehityshankkeen (CD, Continuous Descent), joka tähtää ympäristöystävällisempien lentotapojen käyttöön. Jatkuvan korkeuden vähentämisen menetelmällä voidaan lähestymisvaiheen päästöjä vähentää 10–30 %. Suurilla lentokoneilla se tarkoittaa jopa 640 hiilidioksidikilon päästövähennystä eli 200 kilon polttoaineen säästöä lähestymistä kohden. Tuloksekas CD-menetelmien hyödyntäminen vaatii sekä ilmatilasuunnittelun, lennonjohdon että lentäjien yhteistyötä. Hanke on siirtynyt käytännön toimiksi. IATAn ja EUROCONTROLin tarkastuksen mukaan Helsinki-Vantaalla CD:n implementointi ja toteuma ovat eurooppalaista kärkitasoa, jo 60 % kaikista laskeutumisista on ympäristöystävällisempiä. Finavian tavoitteena on kotimaan vihreä joukkoliikenneketju, jossa matkustajalla on mahdollisuus tehdä koko matka joukkoliikennevälineillä. Sen toteutuminen edellyttää eri toimijoiden hyvää yhteistyötä, sitä että lentoliikennettä tuetaan muilla joukkoliikenneyhteyksillä sekä lähtö- että tulolentoasemalla. Askeleita tähän suuntaan on otettu. Esimerkiksi Vaasan paikallisbussiliikenne tukee hyvin lentoaseman toimintaa. Helsinki-Vantaalle on puolestaan hyvät joukkoliikenneyhteydet busseilla. Lisäksi Finavia osallistuu lentoaseman maaliikenneyhteyksiä merkittävästi parantavan Kehäradan rakentamisen rahoitukseen neljän vuoden ajan vuodesta 2010 alkaen. Valmistuttuaan Kehärata yhdistää lentoaseman rautatieverkostoon, jolloin lentoasemalle pääsee junalla niin Helsingin keskustasta kuin muualtakin Suomesta. Liukkaudentorjunta-aineista aiheutuva teorettinen hapenkulutus- ja t yppikuormitus talvikausittain 2004–2009 tonnia 1500 1 500 Liukkaudentorjunta-aineista aiheutuva hapenkulutus- ja typpikuormitus vuosittain 2004–2009. 1990-luvun lopusta hapenkulutuskuormitus on vähentynyt noin puoleen ja typpikuormitus noin kymmenesosaan, koska urean käytöstä on luovuttu. 2000-luvulla kuormitus on pysynyt tasaisena huolimatta liukkaudentorjuntaaineiden kulutuksen kasvusta. Syynä on siirtyminen vähiten ympäristöä kuormittavan nestemäisen formiaatin käyttöön. Vuonna 2009 kuormitus on laskenut käyttömäärän pienenemisen vuoksi. 1 200 1200 900 900 600 600 300 300 00 04–05 05–06 06–07 Kokonaishapenkulutus 07–08 08–09 Typpikuormitus F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 33 Helsinki-Vantaalla muutosten vuosi H elsinki-Vantaa on palvelutasoltaan yksi Euroopan parhaista lentoasemista. Kohteiden määrällä mitattuna Helsinki-Vantaa on Pohjois-Euroopan johtava kaukoliikennekenttä, vaihtolentoasemana se tähtää maailman nopeimmaksi. Maaliskuussa 2010 julkistetun Skytrax-kyselytutkimusten mukaan Helsinki-Vantaa on Pohjois-Euroopan paras lentoasema. Helsinki-Vantaalta lähtee noin 1 100 kansainvälistä ja 700 kotimaan lentoa viikoittain yli 120 kohteeseen maailmassa. Lentoaseman maksimikapasiteetti on 80 operaatiota tunnissa ja vuorokaudessa operaatioita on noin 700, vuodessa 184 000. Säännöllistä lentoliikennettä Helsinki-Vantaalla operoi 30 lentoyhtiötä. Vuonna 2009 matkustajia kertyi 12,6 miljoonaa, joista kansainvälisen liikenteen matkustajia oli 10,2 miljoonaa. Helsinki-Vantaan kansainvälisen liikenteen matkustajista noin 20 % oli kauttakulkumatkustajia, mikä teki osaltaan mahdolliseksi kattavan reittiverkoston ylläpidon. Helsinki-Vantaa tarjoaa Pohjois-Euroopan kattavimmat suorat lentoyhteydet Aasiaan ja on johtava vaihtolentoasema Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä. Aasiaan on 10 suoraa, pääosin päivittäistä kohdetta. Yksin Kiinaan on yli 100 kuukausittaista lentoa. Maantieteellinen sijainti tuo kilpailuedun Helsinki-Vantaalle, sillä se sijaitsee Aasian ja Euroopan sekä Pohjois-Amerikan ja Intian välisillä reiteillä. Pelkkä maantiede ja sen suoma liikenteen solmukohta-asema ei kuitenkaan riitä houkuttelemaan matkustajavirtoja. Siihen tarvitaan myös 34 M AT K O J A . M A I S E M I A toimivat palvelukonseptit sekä liikennöitäville reiteille kilpailukykyinen kalusto. Helsinki-Vantaa vastaa erilaisiin asiakastarpeisiin Finavian tehtävänä on varmistaa Helsinki-Vantaan kilpailukyky niin palvelujen hinnoittelun, laadun kuin varmuudenkin osalta. Palveluja on kehitetty systemaattisesti asiakastarpeiden pohjalta. Matkustajakokemus Helsinki-Vantaalla eroaa merkittävästi edukseen verrattuna Euroopan suuriin ja ruuhkaisiin lentokenttiin. Helsinki-Vantaan vahvuuksiksi kauttakulkulentoasemana ovat nousseet ketteryys ja viihtyisyys: koneiden vaihdot ovat nopeita ja miellyttäviä, kun lähtöporttien etäisyydet ovat lyhyet ja kentän palvelutaso hyvä. Matkustajan siirtyminen jatkolennolle on Helsinki-Vantaalla poikkeuksellisen sujuvaa. Esimerkiksi vaihtolento New Yorkista Varsovaan sujuu nopeimmillaan 35 minuutissa. Sujuvuus edellyttää koko prosessin saumatonta yhteenpelaamista ja esimerkiksi koneen oikeanlaista lastaamista jo lähtöasemalla, jotta matkustajien matkatavarat ehditään saada mukaan vaihtolennolle. Lentokentän menestystekijänä nopeus ei yksinään riitä. Kehitystyössä on huomioitu myös niiden matkustajien tarpeet, jotka viipyvät lentoasemalla pidempään. Heille Helsinki-Vantaa tarjoaa mahdollisuuden elämyksellisiin hetkiin monipuolisten palvelujen parissa. H elsinki – L appi ( L apland A irports ) 1 h 30 min, Useita lentoja päivittäin eri kohteisiin Reilun tunnin lentomatkan päässä Helsinki-Vantaalta aukeaa Lapin erämaa. Halutessaan lentokentältä hotelliin voi päästä vaikkapa moottorikelkalla. F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 35 Skytrax-tutkimuksen mukaan HelsinkiMuutosten vuosi antaa valmiuden palvella kasvavia matkustajamääriä Vuosi 2009 oli Helsinki-Vantaalle muutosten vuosi. Lentoasemalla siirryttiin 5. elokuuta kansainväliseen käytäntöön, kun jako kotimaan- ja ulkomaanterminaaliin jäi historiaan. Uuden käytännön mukaisesti lennolle lähdetään ja matkalta saavutaan sen mukaan, kummassa terminaalissa – T1 vai T2 – oma lentoyhtiö operoi. Finavia varmisti yhdessä lentoyhtiöiden kanssa uusien käytäntöjen sujuvuuden tiedottamalla muutoksesta matkustajille sekä varaamalla lisää henkilökuntaa opastustehtäviin lähtöauloihin ja porttialueelle. Panostus tuotti tulosta; uuden toimintamallin käyttöönotto sujui hyvin ja tutkimuksella mitattu asiakastyytyväisyys nousi. Aiemmin kotimaan terminaalina ollut terminaali 1 palvelee sekä kotimaan että kansainvälisen liikenteen matkustajia uudistuneissa tiloissa. Terminaalin saneerauksessa lähtöselvitysaluetta laajennettiin ja turvatarkastuksen kapasiteettia lisättiin. Helsinki-Vantaan lentoaseman terminaalien vanhojen osien saneeraus jatkuu vuonna 2010. Vuoden 2009 merkkitapaus oli 10. joulukuuta järjestetty terminaalilaajennuksen avajaisjuhla. Kaukolentomatkustajien käyttöön tarkoitetun terminaali 2 laajennusosan käyttöönotto kasvatti Helsinki-Vantaan palvelutarjontaa merkittävästi. Kolmikerroksisen terminaalilaajennuksen ylin kerros on matkustajien käytössä. Kaksi alinta kerrosta on varattu matkatavaroiden käsittelyyn, bussiporteille ja teknisille tiloille. Uudessa My yntitilan jakautuminen Helsinki-Vantaalla Euroa per800 800 lentotunti 700 700 laajennusosassa on tilaa yhteensä 39 000 neliömetriä. Terminaali 2:n laajennuksella varaudutaan Aasian ja Euroopan välisen vaihtomatkustusliikenteen kasvuun. Terminaali on mitoitettu 15–16 miljoonalle matkustajalle ja 13,5 miljoonalle matkatavaralle vuodessa. Laajennuksen valmistuttua Helsinki-Vantaalla on kahdeksan laajarunkokoneille tarkoitettua matkustajasiltaa. Terminaalilaajennus toi ainutlaatuisia palveluita matkustajille Terminaalilaajennus toi matkustajien käyttöön täysin uudenlaisia palveluja. Esimerkiksi koko maailmassa täysin ainutlaatuinen Via Spa -kylpylä on suunniteltu rentouttavaksi keitaaksi vilkasliikenteisen lentoaseman sydämessä. Via Span 600 neliön tilat pitävät sisällään neljä erilaista saunaa: suomalaisen saunan, kivisaunan, höyrysaunan sekä Alppien havusaunan. Näiden lisäksi kylpylässä on mineraalivesiallas kelluntaa varten sekä joenpohjaa muistuttava kylmä kahluuallas. Matkustaja voi virkistäytyä myös 250-paikkaisessa Via Loungessa, jossa matkan rasitukset voi pestä pois yksityisissä suihkuhuoneissa sekä nauttia välipalabuffetin ja viinibaarin antimista. Terminaalissa lanseerattiin avajaisten yhteydessä uusi ravintolakonsepti: 400-paikkainen My Helsinki -ravintolamaailma tarjoaa paitsi kansainvälisten matkustajien vaatimukset huomioivan ruokalistan, myös näköalan suomalaiseen muotoiluun, sillä sisustuksesta ovat vastanneet Artek, Iittala ja Marimekko. Lisäksi uudella terminaalialueella avattiin lukuisia liikkeitä: Stockmann, M-Boxi, Aseman Kello sekä Luxbag ja Mulberry. KV KUSTANNUSTEHOKKUUSVERTAILU Lennonvarmistus 2007 (ACE) 600 600 500 500 400 400 300 300 Lähde: Eurocontrol, Performance Review Unit, ATM cost effectiveness 200 200 100 100 36 M AT K O J A . M A I S E M I A 00 Belgocontrol Aena LVNL ROMATSA Skyguide ENAV NATS DFS ANS CR LPS MK CAA NAV Portugal ATSA Bulgaria Slovenia Control DSNA UkSATSE Austro Control Avinor MoldATSA NATA Atlantis HCAA SMATSA Oro Navigacija Croatia Control NAVIAIR IAA MATS Finavia DCAC Cyprus HungaroControl DHMI LVN/ANS Sweden PANSA LGS MUAC EANS Tax-free Vähittäiskauppapalvelut Ravintolat ja kahvilat Muut palvelut Vantaa on Pohjois-Euroopan paras lentoasema. Nopea matkatavarajärjestelmä on sujuvien vaihtolentojen edellytys Laajennuksen kokonaiskustannusarvio lisätöineen on 153 miljoonaa euroa. Investointimenosta noin puolet kohdentuu matkatavaroiden käsittelykeskuksen tiloihin ja laitteisiin. Lähtötilanne matkatavarajärjestelmän kehittämiselle on hyvä. Helsinki-Vantaan matkatavaroiden käsittely valittiin vuonna 2009 maailman parhaaksi Skytraxin the World Aiport Awards -tutkimuksessa, jossa matkustajia pyydettiin arvioimaan kokemuksiaan lentoasemien palveluista. Kyselyyn vastasi 8,6 miljoonaa matkustajaa ja vertailuun osallistui yli 190 lentoasemaa eri puolilta maailmaa. Finavian oman matkatavaratilaston mukaan Helsinki-Vantaan matkustajat saavat laukkunsa nopeasti, sillä 87 prosenttia saapuvista lennoista puretaan alle 30 minuutissa. Matkatavaroiden käsittely, lastaus, purku ja kuljetus ovat lentoyhtiöiden palvelua. Matkatavarajärjestelmä on Helsinki-Vantaalle merkittävä kilpailutekijä, sillä yksikään iso lentokenttä ei kykene vastaavanlaiseen nopeuteen. Helsinki-Vantaalla kolmen laajarunkokoneen matkatavarat kyetään jakamaan viidessätoista minuutissa. Nopeus tarkoittaa valmiutta käsitellä 7 000 laukkua tunnissa. Matkatavarajärjestelmä on varustettu viimeisimmällä teknologialla. Järjestelmässä käytettävissä kuljetuslaatikoissa on rfid-radiotunnisteet ja matkatavaroissa viivakoodit. Kuljetinlinjaston pituus on 10 kilometriä ja sen varrella on lukuisia rfid- ja viivakoodilukuasemia. Niissä laukku tunnistetaan ja sen etenemistä kontrolloidaan, joten järjestelmä tietää aina, missä kunkin matkustajan tavarat kulloinkin ovat. Laukkujen matkanteon sujuvuutta valvoo myös yli 100 videokameraa. Matkatavaroiden käsittelyssä olleiden poikkeustilanteidenkin aikana Finavian järjestelmät ovat toimineet normaalilla palvelutasolla. Finavian luomien kilpailukykyisten puitteiden ja järjestelmien lisäksi ehjä matkustusketju edellyttää, että kaikkien lentoasemalla operoivien toimijoiden omat prosessit ovat kunnossa. Uusi järjestelmä ohjaa lentokoneiden pysäköintiä ja nopeuttaa vaihtoliikennettä Vuonna 2008 Finavialla toteutettiin selvitys, jossa kartoitettiin liiketoimintojen tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvät tarpeet. Sen perusteella määritettiin suuntaviivat, joiden mukaisesti ICT:n tuottama tieto, kuten kerätyt liikennetiedot, pyritään valjastamaan liiketoimintojen johtamisen ja kehittämisen tukemiseen. Tätä varten perustettiin liikennetietokanta, josta F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 37 Polttoaineenkulutus lennoilla on pienen lentoaseman operatiivisen toiminnan kannalta keskeinen tieto löytyy ja on helposti hyödynnettävissä. Neljä vuotta käynnissä olleen liikennetietokannan ja laskutusjärjestelmän uudistamiseen tähtäävän projektin osana Helsinki-Vantaalla otettiin maaliskuun lopussa käyttöön lentokoneiden paikoituksen suunnittelu- ja koordinaatiojärjestelmä. Sillä ohjataan lentokoneiden pysäköintiä niin, että se sujuu liikenteen ja lentoaseman toiminnan kannalta mahdollisimman tehokkaasti. Tällä lentoaseman operatiiviselle toiminnalle keskeisellä järjestelmällä on lukuisia liityntäpintoja muihin järjestelmiin. Se esimerkiksi keskustelee lentokoneen pysäköimistä ohjaavien laitteiden kanssa ilmoittamalla lentokoneen konetyypin ja varmistamalla oikean pysähtymiskohdan kullekin konetyypille. Lentokoneiden paikoituksen suunnittelu- ja koordinaatiojärjestelmä on keskeisessä roolissa, kun nopeana vaihtoasemana palvelevan Helsinki-Vantaan toimintaa parannetaan. Järjestelmän hyödyt korostuvat ruuhka-aikoina. Jatkossa sen tietojen avulla voi esimerkiksi optimoida lentokoneen pysäköinnin matkustajien jatkolentoyhteyksien perusteella. Uudistunut hotelli lisäsi majoituspalveluiden tarjontaa, paikoitustilaan merkittävä lisäys Helsinki-Vantaan majoituspalvelut monipuolistuivat, kun Palace Kämp Hotellit Oy alkoi Finavian kanssa solmitun sopimuksen mukaisesti operoida terminaalissa 2 sijaitsevaa hotellia. Toimintansa vuoden 2010 alussa aloittanut Palace Airport -hotelli noudattaa Palace Kämp Hotellit Oy:n Lifestyle-konseptia. Hotellin keskeinen sijainti terminaalissa 2 tekee siitä luontevan majoitusvalinnan esimerkiksi jatkolentoa odottaville tai aikaisella lennolla matkustaville. Helsinki-Vantaan asiakaspysäköintipaikkojen määrä kasvoi 2 400:lla lähes 12 000:een, kun Finavia avasi P3-pysäköintitalon laajennusosan helmikuussa. Lisäksi henkilökunnan käytössä on reilu 1 000 pysäköintipaikkaa. Paikkamäärällä mitattuna Helsinki-Vantaan pysäköinti muodostaa Suomen suurimman pysäköintikokonaisuuden. Tulevaisuudessa kehittyvistä maaliikenneyhteyksistä huolimatta pysäköintipalvelujen kehittäminen on tärkeää, sillä yli kolmannes lentoaseman 12,6 miljoonasta matkustajasta saapuu nykyisin kentälle omalla autolla. Laajennuksen myötä entistä useammat asiakkaat pääsevät pysäköimään lähemmäs terminaaleja. Seitsemänkerroksisen uudisosan pinta-ala on yhteensä 66 132 brm². Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 27 miljoonaa euroa. Finavia kehitti pysäköinnin palveluita myös muulla tavoin. Helmikuussa lentoasemalla aloitti kansainvälisiltä kentiltä tuttu Valet Parking -palvelu eli niin sanottu palvelupysäköinti, jossa palveluhenkilökunta parkkeeraa auton asiakkaan puolesta. Vuodenvaihteessa pysäköintitalo P3:n viereen avattiin uusi huoltamo. Helsinki-Vantaan kansainvälistä tunnettuutta lisättiin markkinoinnilla Helsinki-Vantaan etuja kauttakulkulentoasemana ja runsasta Helsinki-Vantaan kansaiNvälinen kilpailuk yk y Rahti ja postiliikenne Helsinki-Vantaalla Lentoliikennemaksut yhteensä 2009, konetyyppi A320 Euroa 5 5000 000 Tonnia 150150000 000 4 4000 000 120120000 000 3 3000 000 2 2000 000 90 90000 000 1 1000 000 60 60000 000 00 38 Kotimaan liikenne Kansainvälinen liikenne 2005 2006 M AT K O J A . M A I S E M I A 2007 2008 2009 Keflavik Tallinn Dublin Riga Helsinki Rome Stockholm - Arlanda Madrid Oslo St. Petersburg Vilnius Warsaw Vienna Lisbon Athens Copenhagen Prague Brussels Frankfurt London - Heathrow Zurich Amsterdam Paris Charles de Gaulle 0 0 30 30000 000 tynyt istuinta kohti 70 % viimeisen 40 vuoden aikana. palvelutarjontaa tuotiin esiin markkinoinnissa. Lentoasemalle luotiin oma brändi-identiteetti ”Helsinki Airport”, jonka avulla pyritään kasvattamaan lentoaseman tunnettuutta ja erottuvuutta kansainvälisillä markkinoilla. Selkeä ja johdonmukainen visuaalinen ilme on keskeinen osa brändin rakennusta. Ilme toimii ensisijaisesti kansainvälisessä markkinoinnissa, jonka vuoksi tunnuksena on Helsinki Airport. Helsinki-Vantaa lentoasema ja Helsingfors-Vanda flygfältet -ilmaisut säilyvät suomen- ja ruotsinkielissä teksteissä. Tunnus tulee asteittain käyttöön vuoden 2010 aikana. Brändilupaus kiteytyy sanoihin ”for smooth travelling”, joilla kuvataan Helsinki-Vantaata dynaamisena, sujuvana, helposti lähestyttävänä ja vieraanvaraisena eurooppalaisena lentoasemana, jonne on mukava tulla uudelleen. Lentoyhtiöiden tarpeita selvitetään asiakkuudenhallintaprojektissa ja saatuja tuloksia käytetään toiminnan kehittämiseen. Tavoitteena on rakentaa asiakaslähtöisempi Finavia. Samaan pyrittiin myös Aalto-yliopiston kanssa tehdyllä matkustajien tarpeita kartoittavalla tutkimuksella. Sen avulla selvitettiin erityisesti kansainvälisten matkustajien odotuksia ja sitä, kuinka Finavia voi omaa toimintaa kehittämällä vastata niihin aiempaa paremmin. Osa tutkimustulosten paljastamista kehitystarpeista on jo implementoitu käytäntöön. Oppilaitosyhteistyötä tehtiin myös Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa. Sen oppilaat toteuttivat terminaali 2:een sijoitetun interaktiivisen matkaoppaan, jossa matkustaja voi todentuntuisesti esimerkiksi tuulen ja tuoksujen avulla tutustua Suomen eri lentokohteisiin. Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajat 15 000 000 15000000 12 000 000 12000000 9 000 000 9000000 6 000 000 6000000 3 000 000 3000000 Kansainvälisen liikenteen matkustajat Kansainväliset vaihtomatkustajat Kotimaan matkustajat 00 2005 2006 2007 2008 2009 Lentoaseman toiminnassa huomioidaan ympäristönäkökohdat Helsinki-Vantaalla otetaan kaikessa kehitystoiminnassa huomioon ympäristönäkökohdat ja toiminnasta aiheutuva ympäristörasitus pyritään minimoimaan. Lentoaseman palvelupisteissä kuten kahviloissa ja ravintoloissa tyhjät pullot ja tölkit menevät kierrätykseen. Lisäksi Finavia on järjestänyt Helsinki-Vantaan lentoaseman matkustajille mahdollisuuden jättää mukanaan olevat pullot ja tölkit kierrätettäviksi. Lennonvarmistus on vienyt aktiivisesti käytäntöön jatkuvan korkeuden vähennyksen menetelmää saapuvien koneiden lähestymisessä, ja Helsinki-Vantaalla jo 60 % kaikista laskeutumisista on näitä ympäristöystävällisempiä. Tulos on kansainvälisen ilmakuljetusliitto IATAn ja Euroopan lennonvarmistusorganisaatio EUROCONTROLin mukaan Euroopan ehdotonta kärkitasoa. Saavutus on ympäristövaikutusten kannalta merkittävä, sillä jatkuvan korkeuden vähennyksen menetelmällä lentokoneiden lähestymisvaiheen päästöjä voidaan vähentää 10–30 %. Melutaso voi laskea 3–6 desibeliä. Vuoden 2009 aikana Helsinki-Vantaalle luotiin pitkän aikavälin strategia pintavesien käsittelylle. Sen puitteissa laadittiin selvitys, kuinka valumavesien pääsy ympäristöön voidaan jatkossa minimoida kustannustehokkaalla tavalla. Tärkeänä osatavoitteena on ohjata lentoyhtiöt tekemään lentokoneiden jäänestokäsittelyt etäjäänpoistopaikoilla. Lentokoneiden jäänestoaineiden käyttöä säädellään kansainvälisillä määräyksillä, ja turvallisuus on kaiken toiminnan lähtökohtana. Lentokoneiden jäätymisenestoon sekä jäänpoistoon käytetään propyleeniglykolia, joka ei ole vaaralliseksi luokiteltua, mutta hajotessaan happea kuluttavaa. Helsinki-Vantaalla on käytössä ensimmäinen propyleeniglykolin keräilyä tehostava keskitetty etäjäänpoistoalue, josta valumavedet johdetaan jätevedenpuhdistamoon. Kiitoteiden liukkaudentorjunta-aineiden käyttö pyritään optimoimaan säätilan tarkalla seurannalla ja ennakoivilla toimilla. Kiitotien pinta pidetään sulana kalium- ja natriumformiaatilla, jotka ovat liukkaudentorjuntatuotteista ympäristöä vähiten kuormittavia. Ne eivät ole vaaralliseksi luokiteltuja aineita, mutta biologisesti hajotessaan ne kuluttavat happea. Kenttäalueen valumavedet johdetaan pääosin sadevesiviemäreihin. Jäänesto- ja liukkaudentorjunta-aineiden vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin seurataan lentoaseman lähialueilla säännöllisesti. Tulokset raportoidaan vuosittain lentoaseman toimintaa valvoville ympäristöviranomaisille. F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 39 Hallitus JUSSI JÄRVENTAUS s. 1951 Hallituksen puheenjohtaja 1.1.2000–31.12.2009 OTL, varatuomari Toimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät 1996– Keskeinen työkokemus oikeusministeri 1998–1999 Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto, toimitusjohtaja 1993–1995 Suomen Yrittäjien Keskusliitto, varatoimitusjohtaja 1990–1993 Henkivakuutusosakeyhtiö Nova, lainopillinen johtaja 1987–1990 oikeusministeriö, lainsäädäntöneuvos 1982–1986 Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto, ehtoasiamies 1977–1982 korkein hallinto-oikeus, ylimääräinen esittelijä 1977 RITA LINNA s. 1966 Varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen 1.11.2007– Oikeustieteen maisteri, MBA Neuvotteleva virkamies, liikenne- ja viestintäministerön liiketoimintayksikkö 2007– Keskeinen työkokemus liikenne- ja viestintäministeriön liikennepolitiikan osasto, hallitusneuvos ja vanhempi hallitusihteeri 2001–2007 maa-ja metsätalousministeriön maatalousosasto, ylitarkastaja 1998–2000 ERJA TAKALA s. 1950 Hallituksen jäsen 1.1.2009– Taloustieteiden maisteri Keskeinen työkokemus Kehitys-, ketjujohto- ja toimitusjohtajatehtävissä (SOK ja sen tytäryhtiöitä 1985–2008, Arctia Oy 1982–1985, HYY-yhtiöt 1976–1982, SOK 1973–1976) HANNU SERISTÖ s. 1962 Hallituksen jäsen 1.1.2006–30.9.2009 Kauppatieteiden tohtori Professori (kansainvälinen liiketoiminta) (2002–) ja vararehtori, Helsingin kauppakorkeakoulu (2007–2009) Keskeinen työkokemus kansainvälisen liiketoiminnan, erityisesti markkinoinnin tehtävät (Finnair Oyj, McKinsey&Co., Polar Electro ja Suunto Oy) Luottamustehtävät Hallituksen jäsen, Helsingin kauppakorkeakoulu (2007–2009) Hallituksen jäsen, Instrumentariumin tiedesäätiö (2008–) Luottamustehtävät Hallintoneuvoston puheenjohtaja, Kemijoki Oy 2008– Johtokunnan puheenjohtaja, Patentti ja rekisterihallitus 2004– EEVA NISKAVAARA s. 1953 Hallituksen jäsen 1.1.2003– Taloustieteiden maisteri Liikkeenjohdon konsultti, yrittäjä Keskeinen työkokemus Liikkeenjohdon konsultti vuodesta 1986 lähtien Luottamustehtävät Hallituksen puheenjohtaja, Suomen Autokatsastus Oy, 1.1.1996– Hallituksen puheenjohtaja, Valkeakosken Osuuspankki, 1.1.2003– Hallituksen jäsen, Valkeakosken Energia Oy, 11.5.2009– 40 M AT K O J A . M A I S E M I A PIRKKO JUNTTI s. 1945 Hallituksen jäsen 1.11.2007– Varatuomari Keskeinen työkokemus HSH-Nordbank Corporate Finence Oy, Senior Advisor 1998–2003 J.P. Morgan (Lontoo), johtaja, kansainvälisen rahoitusalanasiantuntija- ja johtotehtävät 1983–1998 Luottamustehtävät Hallituksen jäsen, Rautaruukki Oyj, 2003– Hallituksen jäsen, ABSvensk Eksportkredit (Tukholma), 2005–6.5.2009 Johtokunnan jäsen, Finanssivalvonta 2009– PAULI MANNINEN s. 1950 Hallituksen jäsen 1.1.2009– Valtiotieteiden maisteri Palveluesimies, pääluottamusmies, Finavia Keskeinen työkokemus Tutkimusassistentti, tutkija, toimittaja Luottamustehtävät Edustajiston jäsen, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, 2006 Johtoryhmä Samuli Haapasalo s. 1952 Toimitusjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja vuodesta 2005 OTK, varatuomari Finavian palveluksessa vuodesta 2005 Keskeinen työkokemus Liikenne- ja viestintäministeriö vuodesta 1986 alkaen: liikenne- ja viestintäministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja 2000–2005, hallitusneuvos ja muun muassa liiketoiminta- ja omistajaohjausyksikön päällikkö 1992–2000 Luottamustehtävät Hallituksen puheenjohtaja: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö 2006– Ari Haapanen s. 1955 Varatoimitusjohtaja 1.1.2008 alkaen KTM Finavian palveluksessa vuodesta 1990 Keskeinen työkokemus Ilmailulaitos Finavia, talousjohtaja 1998–2007, rahoituspäällikkö 1990–1998 Kanta-Hämeen Aluesäästöpankki luotto-, rahoitus- ja sijoituspäällikkö 1986–1990 Sampo-yhtiöiden luottopäällikkö 1980–1986 Luottamustehtävät Hallituksen jäsen: Luotsausliikelaitos (vuoden 2009 loppuun) Pekka HurtolA s. 1959 Johtaja, kehitys- ja strategiatehtävät vuodesta 2006 OTK Finavian palveluksessa vuodesta 2006 Keskeinen työkokemus Liikenne- ja viestintäministeriö, hallitusneuvos 2001–2006; vanhempi hallitussihteeri 1991–2001 Ilmatieteen laitos, toimistopäällikkö 1989–1991; esittelijä 1986–1988 North European Air Navigation Service Providers (NEAP), Strategy Comitee:n puheenjohtaja 2008–2009 Kirsti Lehtovaara-Kolu s. 1957 Talousjohtaja vuodesta 2008 KTM Finavian palveluksessa vuodesta 2007 Keskeinen työkokemus Hansel Oy, toimitusjohtaja 2003–2006; liikkeenjohdon konsultti 2007 Sonera Oyj, konsernin talousjohtaja 1996–2003 Telecom Finland Oy, laskenta- ja talouspäällikön tehtävissä 1989–1995 Irmeli Paavola s. 1943 Viestintäjohtaja vuodesta 2006 FM Finavian palveluksessa vuodesta 1987 Keskeinen työkokemus Ilmailulaitos Finavia, tiedotuspäällikkö 1988– 2005; tiedotussihteeri 1987–1988 Tampereen Työväen Teatteri, tiedotussihteeri 1975–1987 Juha-Pekka Pystynen s. 1960 Helsinki-Vantaan lentoasemajohtaja vuodesta 2007– lentoupseeri, yleisesikuntaeversti Keskeinen työkokemus Ilmavoimien operaatiopäällikkö 2006–2007 Satakunnan Lennoston esikuntapäällikkö 2003–2006 Suomen sotilasjäsen Euroopan Unionin Single European Sky (SES)-konseptissa 2000–2003 Suomen sotilasjäsen Eurocontrolissa ja Nato Air Traffic Management Committeessa (naTMC) 1998–2003 Ilmavoimien suunnittelupäällikkö 2000–2003 3. Pääjohtokeskuksen päällikkö 1997–2000 (aluevalvonta- ja ilmatilanhallintavastuu) Lentueen päällikkö ja laivueupseeri Hävittäjälentolaivue 21:ssä 1987–1997 Luottamustehtävät Puheenjohtaja: IImakuljetuspooli 2007– Jäsen: HVK:n kuljetuslogistiikkasektori 2007– Sotilaslento-onnettomuuksien tarkastuselin 2006– Avia Collegen johtokunnan jäsen 2009– Mats Rosin s. 1958 Kaupallisen liiketoiminnan johtaja 2007– 30.11.2009 LuK Finavian palveluksessa vuodesta 2006 Keskeinen työkokemus Ilmailulaitos Finavia, Länsi-Suomen aluejohtaja 2006–2009 Silja Oy Ab, Senior Vice President 2004–2006 Seawind Line Oy Ab, toimitusjohtaja 2003–2006 Silja Oyj Abp -konsernin Chief Controller 2001–2002 Seawind Line, operatiivinen ja hallinnollinen päällikkö 1991–2000 ja hallintopäällikkö 1989–1991 SF Line (nykyinen Viking Line), osastopäällikkö 1988–1989 Luottamustehtävät Valtuuston jäsen, Turun Kauppakamari Hallitusjäsenyyksiä muutamassa pienessä yhtiössä Kimmo Ruotsalainen s. 1963 Markkinointijohtaja vuodesta 2008 KTM, pääaine kansainvälinen liiketoiminta Finavian palveluksessa helmikuusta 2008 Keskeinen työkokemus Finavia, markkinointijohtaja 2008– Nokia Corporation, Senior Manager 2003–2008 Sonera, myynti- ja markkinointijohtaja 2000–2002 Blue1, markkinointijohtaja 1998–2000 UPS, myynti- ja markkinointijohtaja 1997–1998 Finpro Houston, kaupallinen avustaja 1995 Swissair, myyntipäällikkö 1990–1994 Sari Saari s. 1967 Kaupallisen liiketoiminnan vt johtaja eMBA, restonomi Finavian palveluksessa joulukuusta 2007 Keskeinen työkokemus Finavia, apulaisjohtaja 2007– Tallink Silja, linjajohtaja 2006–2007 Oy Silja Line Ab, palvelujohtaja 2004–2006 Reijo Tasanen s. 1948 Lentoliikeasematoiminnan johtaja vuodesta 2007 Insinööri Finavian palveluksessa vuodesta 1991 Keskeinen työkokemus Ilmailulaitos Finavia, kenttäosaston johtaja 2006–2007; Lentokenttätekniikan päällikkö 2004–2006; projektipäällikkö 2004–2006; Ilmailuhallituksen työpäällikkö/jaostopäällikkö 1974–1990 Luottamustehtävät Suomen edustaja CEN/TC227/ Airfields group 1992– Infra-toimialan johtoryhmän jäsen, RAKLI 1999– Kuvassa vas. Mats Rosin, Kimmo Ruotsalainen, Irmeli Paavola, Reijo Tasanen, Samuli Haapasalo, Anne Ilola, Sari Saari, Juha-Pekka Pystynen, Pekka Hurtola, Ari Haapanen ja Kirsti Lehtovaara-Kolu. Ari Haapanen s. 1955 Varatoimitusjohtaja 1.1.2008 alkaen KTM Finavian palveluksessa vuodesta 1990 Keskeinen työkokemus Ilmailulaitos Finavia, talousjohtaja 1998–2007, rahoituspäällikkö 1990–1998 Kanta-Hämeen Aluesäästöpankki luotto-, rahoitus- ja sijoituspäällikkö 1986–1990 Sampo-yhtiöiden luottopäällikkö 1980–1986 Luottamustehtävät Hallituksen jäsen: Luotsausliikelaitos (vuoden 2009 loppuun) Anne Ilola s. 1967 Lennonvarmistusliiketoiminnan johtaja vuodesta 2007 Kuljetusinsinööri, KTM, MBA Keskeinen työkokemus Merenkulkulaitos, johtoryhmän jäsen vastaten laitoksen strategisesta ohjaustoiminnasta ja kehitystyöstä 2004–2007 Elisa Oyj, konsernin yrityssuunnittelussa 2001–2004 Suomen Posti -konserni, eri liiketoiminta- ja kehitysvastuut, muun muassa suunnittelu- ja talouspäällikkö, myyntijohtaja ja kehityspäällikkö 1990–2001 Luottamustehtävät Avia Collegen johtoryhmän puheenjohtaja 2009– F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 41 Hallituksen toimintakertomus K ertomusvuosi oli Ilmailulaitoksen viimeinen toimintavuosi liikelaitoksena. Vuoden aikana liikelaitos yhtiöitettiin ja vuoden 2010 alusta lukien toimintaa on jatkettu Finavia Oyj nimisenä kokonaan valtion omistamana yhtiönä. Ilmailulaitoksen tytäryhtiöt siirtyivät Finavia Oyj:n tytäryhtiöiksi. Ilmailulaitos-konsernin toiminnallinen tulos oli 25,4 miljoonaa euroa. Yhtiöittämiseen liittyvät arvonalennukset ja satunnaiset erät veivät liikelaitos-konsernin viimeisen tilinpäätöksen 249,6 miljoonan euron tappiolle. Maailmantalouden lama ja lentoliikenteen heikko tilanne heijastuivat vahvasti myös Ilmailulaitoksen vuoden 2009 toimintaan. Vuodesta 2003 jatkunut matkustajamäärien kasvu kääntyi laskuun ja kysynnän heikentyminen sekä alentuneet hinnat painoivat konsernin liikevaihdon 4,5 prosenttia alle vuoden 2008. Konsernin liikevaihto oli 321,0 miljoonaa euroa (336,1 vuonna 2008). Lentoliikenteen kehittyminen Vuonna 2008 alkaneet lentoliikenteen globaalit ongelmat jatkuivat vuonna 2009. IATA:n tilastojen mukaan koko toimialan 42 M AT K O J A . M A I S E M I A volyymin kehitys osoitti matkustajaliikenteessä -3,5 prosentin vähennystä ja rahtiliikenteessä -10,1 prosentin vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna. Suomen kannalta tärkeimmät liikennesuunnat Eurooppa ja Aasia kehittyivät vielä keskimääräistäkin heikommin. Euroopassa matkustajaliikenne väheni -5,0 % ja rahtiliikenne peräti -16,1 %. Aasian liikenteessä vastaavat vähennykset olivat -5,6 % ja -9,2 %. Lentoyhtiöiden toteuttamat kapasiteetin leikkaukset vastaavat suurin piirtein liikenneluvuissa tapahtunutta vähentymistä, joten kuormitussuhteiden osalta on edellisen vuoden taso saatu likimain säilytettyä. Eurocontrolin tilasto- ja ennusteyksikön Statforin seurannan mukaan Euroopan lentoliikenne väheni lentojen määrällä mitattuna -6,6 % (edellisenä vuonna 0,1 % kasvua). Erityisen alavireistä kehitys oli Iso-Britannian, Espanjan ja Alankomaiden markkinoilla, joissa liikenteen vähentyminen oli -10 prosentin tienoilla. Monet Itä-Euroopan markkinat sekä toisaalta halpalentoyhtiöt ovat vähiten kärsineet lentoliikenteen heikosta kysynnästä. Suomessa lentojen kokonaismäärä väheni -5,3 % (+2,8). Kotimaan liikenneilmailun (reitti-, tilaus- ja taksilennot) määrä Hallituksen toimintakertomus väheni -2,7 % (+1,1). Vastaavasti kansainvälisten lentojen määrä väheni edellisestä vuodesta -6,9 % (+5,8). Kansainvälisiin lukuihin sisältyvät myös ylilennot. Ilmailulaitoksen hallinnoimilla lentoasemilla kulki -7,7 % vähemmän matkustajia kuin vuotta aikaisemmin (+1,4). Kotimaan liikenteen matkustajamäärä väheni jo kolmantena vuonna peräkkäin, nyt -12,2 % (-5,5). Kansainvälisen liikenteen matkustajamäärä väheni puolestaan -5,7 % (+4,8). Ilmailulaitoksen lentoasemien kautta kulki yhteensä 16,2 miljoonaa matkustajaa (17,5). Helsinki-Vantaan lentoasemalla matkustajamäärä väheni -6,2 % (+2,3) ja oli 12,6 miljoonaa matkustajaa. Operaatiomäärillä mitattuna Suomen lentoliikenne kehittyi suurin piirtein samaa tahtia kuin Euroopassa keskimäärin. Nousuja ja laskeutumisia oli -6,1 % vähemmän kuin edellisenä vuonna (+3,5). Kotimaan liikenteessä operaatioiden määrä väheni -2,7 % (+1,2) ja kansainvälisessä liikenteessä -9,1 % (+5,5). Kansainvälisen liikenteen osalta sekä Aasian että Euroopan operaatioissa oli tuntuva pudotus. Edelliset vähenivät -10,9 % (+21,7) ja jälkimmäiset -9,0 % (+4,7). Operaatioluvut sisältävät reitti-, tilaus- ja taksiliikenteen nousut ja laskeutumiset. Ylilentojen määrä jatkoi edelleen koko 2000-luvun kestänyttä kasvuaan. Vuonna 2009 ylilentoja oli 3,1 % enemmän kuin edellisenä vuonna (+9,7). Suomelle tärkeän Euroopan ja Aasian välisen Transpolar-reitin ylilennot sen sijaan vähenivät -15,5 % (+6,3), kun taas muilla ylilentoreiteillä koettiin 17,3 % kasvua (+12,4). Tavaraliikenteen, rahti ja posti, tonnimäärän kehitys noudatti melko tarkkaan muun Euroopan synkkää kaavaa ja oli -16,0 % pienempi kuin edellisenä vuonna (+2,8). Rahtiliikenteen -16,8 prosentin vähennys oli selkeästi postin -7,1 prosentin pudotusta raskaampi. Liikennemaksujen kehittyminen Ilmailulaitos toteutti vuoden 2009 alussa liikennemaksujen korotuksen, joka oli keskimäärin 1,1 % eli täsmälleen samansuuruinen kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Korotus koostui suurimmalta osin lennonvarmistuspalvelun TNmaksun niin sanotun SES-kaavan teknisestä muutoksesta ja lentoasemaluokittaisten yksikköhintojen korotuksesta. Lentoreittimaksujen osalta sen sijaan tapahtui lievä hintojen alennus, joka johtui Eurocontrolin hallinnollisen laskutuslisän alentamisesta. Lisäksi kokonaan uutena maksuna tuli käyttöön EY- asetukseen perustuva vammaisten ja liikuntarajoitteisten henkilöiden oikeuksia lentoliikenteessä turvaava PRM-maksu. Tämä maksu on suuruudeltaan 0,20 euroa per lähtevä matkustaja ja sitä peritään samoista matkustajista kuin varsinaista matkustajamaksuakin. Näiden muutosten lisäksi lentoonlähtöpainoiltaan enintään 2 000 kg:n ilma-alusten kausikorttihinnoissa toteutettiin 2 prosentin tasokorotus. Valtioneuvoston budjettiriihessä esittämien linjausten mukaan Ilmailulaitoksen hallitus päätti alentaa kaupallisen siviililentoliikenteen hintoja 1.9.2009 alkaen keskimäärin 10 %. Päätetyllä alennuspolitiikalla halutaan osaltaan parantaa lentoliikenteen toimintaedellytyksiä, erityisesti haasteellisessa tilanteessa olevaa kotimaan liikennettä. Alennukset kohdistuivat laskeutumis-, matkustaja-, turva- ja TN-maksuun. Toimenpiteen liikennemaksuja alentava vaikutus oli keskimäärin 10,3 % ja vuositasolle laskettu alennussumma yhteensä 20 miljoonaa euroa. Vuodelle 2009 alennusten vaikutus liikevaihtoon oli noin 6 miljoonaa euroa. Loppuvuoden liikennemaksuja koskevien päätösten johdosta vuoden 2009 keskimääräinen maksutaso aleni selkeästi. Edelliseen vuoteen verrattuna hintatason painotettu muutos oli -2,4 %. Vuoden lopulla käyttöönotettujen alennettujen hintojen osalta palattiin takaisin vuoden 2005 likimääräiselle hintatasolle. Taloudellinen tulos 2009 Ilmailulaitos-konsernin vuoden 2009 liikevaihto väheni -4,5 prosenttia ja oli 321,0 miljoonaa euroa (336,1 vuonna 2008). Konsernin toimintakulut olivat 242,4 miljoonaa euroa (243,1), eli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Konsernin tulos oli tappiollinen -249,6 miljoonaa euroa (35,4). Ennen yhtiöittämiseen liittyviä satunnaisia 275 miljoonan euron kuluja tulos oli 25,4 miljoonaa euroa (35,4). Yhtiöittämiskulujen lisäksi muita kertaluonteisia eriä on tuloksessa 6,7 miljoonaa euroa. Kertaluonteisista eristä oikaistu konsernitulos vuonna 2009 oli 18,5 miljoonaa euroa positiivinen (30,7). Ilmailulaitoksen liikevaihto väheni -5,7 prosenttia ja oli 294,8 miljoonaa euroa (312,4). Lentoliikenteen heikko kysyntä ja syyskuussa tehdyt hinnanalennukset olivat liikevaihdon laskun taustalla. Liiketoiminnan muita tuottoja oli 9,5 miljoonaa euroa (5,2). Ne kertyivät lähinnä käyttöomaisuuden myyntivoitoista, joista F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 43 suurimpana oli Helsinki-Vantaan vesilaitoksen myynti. Vuoden 2009 Ilmailulaitoksen toiminnallinen tulos oli 22,7 miljoonaa euroa (34,7) ja kokonaistulos oli -252,3 (34,7) miljoonaa euroa tappiollinen sisältäen yhtiöittämiseen liittyvät arvonalennuksen ja satunnaiset kulut. Yhtiöittämiseen liittyvänä arvonalennuksena kirjattiin 230 miljoonan euron erä kohdistuen liikelaitoksen käyttö- ja sijoitusomaisuuteen. Satunnaisena eränä kirjattiin Kehäradan toteutukseen liittyvä 45 miljoonan euron kulu. Liiketoimintaan liittyviä kertaluonteisia tuottoja ja kuluja sisältyy tulokseen verrattain paljon. Yhteensä niiden tulosvaikutus on 6,9 miljoonaa euroa. Tulosta parantavia kertaluonteisia eriä ovat omaisuuden myyntituotot 6,4 miljoonaa euroa, Valtiokonttorilta saatu eläkemaksujen palautus 2 miljoonaa euroa sekä luottotappiopalautukset ja viivästyskorkotuotot yhteensä 1,9 miljoonaa euroa. Viimeksi mainitut kaksi erää liittyvät saataviin, joiden oikeuskäsittely raukesi tilivuoden aikana Ilmailulaitoksen hyväksi. Tulosta heikentäviä kertaluonteisia kuluja ovat Valtiokonttorin lisäveloitus tapaturmavakuutuksesta 1,5 miljoonaa euroa, yhteistoimintamenettelyyn liittyvät irtautumisajan palkat ja lomapalkkavelat 0,7 miljoonaa euroa. Vuodenvaihteessa keskeneräisiä investointimenoja kirjattiin kuluksi yhteensä 1,2 miljoonaa euroa perustuen menojen aktivointiin liittyvien kirjausperiaatteiden muutokseen. Näistä eristä oikaistu vuoden 2009 liikelaitoksen tulos oli 15,9 mil-joonaa euroa (30,1). Ilmailulaitoksen toteutuneet toimintakulut olivat 230,0 miljoonaa euroa (231,6), mikä on hieman, eli 0,7 %, alle edellisvuoden. Ilmailulaitoksen kulut ovat kasvaneet voimakkaasti edellisten vuosien aikana. Vuonna 2009 kulujen kasvua saatiin hillittyä vuoden aikana toteutetuilla säästötoimilla huolimatta siitä, että monet Ilmailulaitoksen ostamien palvelujen hintatasot nousivat huomattavasti vuoden 2008 aikana ja muun muassa ylläpidettävien tilojen määrä kasvoi. Tehostamisohjelma Liikelaitos käynnisti tehostamisohjelman, jossa toteutettiin 20 miljoonan euron vuositason säästöt. Säästötoimenpiteet kohdentuivat kaikkiin menolajeihin ja valtaosalla uskotaan olevan vaikutus myös nyt kuluvan vuoden kustannustasoon. Osana tehostamisohjelmaa Ilmailulaitoksessa toteutettiin koko henkilökuntaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut joissa tavoitteena oli noin 5 miljoonan euron säästöt henkilöstö- 44 M AT K O J A . M A I S E M I A kuluihin. Yt-neuvotteluissa sovittiin muun muassa, että jokainen työntekijä vaihtoi lomarahat vapaaksi tai vaihtoehtoisesti suostui vastaavaan lomautukseen. Johtoryhmä lahjoitti yhden kuukauden palkan työnantajalle. Säästötoimenpiteisiin liittyen työnantaja tarjosi palvelusuhteen irtautumispaketteja, joita yksittäiset henkilöt saattoivat hakea. Näitä paketteja myönnettiin 17 henkilölle. Tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä irtisanottiin 6 henkilöä, kaikille tarjottiin irtisanomispaketti sekä mahdollisuus osallistua uudelleensijoituspalveluun. Ytneuvotteluissa tavoitteeksi asetettu 5 miljoonan euron säästöä ei täysin saavutettu. Henkilöstömenoissa saadut säästöt olivat lähes kaikki kertaluonteisia. Huolimatta siitä, että jokainen henkilö osallistui yt-menettelyssä sovittuihin säästötoimenpiteisiin, henkilöstömenot olivat silti vuoden 2008 tasolla. Toteutuneet henkilöstömenot olivat 102,6 miljoonaa euroa (100,0). Henkilöstömenoissa on mukana Valtiokonttorin eläkemaksujen tasauksesta johtuvia tilikausien yli meneviä eriä. Oikaistut henkilöstömenot olivat 100,6 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen kasvu johtui kokonaan työehtosopimusten mukaisista palkankorotuksista. Henkilöstömäärässä ei tapahtunut muutoksia. Säästötoimenpiteiden seurauksena palkankorotusten vaikutus tasaantui. Palkkamenot kasvoivat 2,7 %. Palkkojen sivukulut kasvoivat 7,7 %. Muissa henkilöstöme-noissa saavutettiin 13,7 % säästöt. Käyttökuluissa säästötoimenpiteillä etsittiin pysyviä keinoja parantaa kustannustehokkuutta. Materiaali- ja palveluostot ja liiketoiminnan muut kulut vähenivät edelliseen vuoteen verrattuna yhteensä 4,9 miljoonaa euroa, eli 3,6 prosenttia. Suurin säästö saavutettiin aineostoissa, jotka olivat 3,3 miljoonaa, eli 26,4 prosenttia pienemmät kuin edellisenä vuonna. Pitkään kohonneet kunnallistekniset maksut nousivat edelleen ja olivat 4,5 prosenttia suuremmat kuin 2008. Yhtiöittämiseen liittyvä arvonalennus ja satunnaiset kulut Ilmailulaitoksen viimeiseen tilinpäätökseen on kirjattu 275 miljoonan euron kulut. Tästä 230 miljoonaa euroa liittyy taseerien arvostamiseen ja 45 miljoonaa euroa Ilmailulaitokselle annettuun velvoitteeseen osallistua Kehäradan toteuttamisen. Ilmailulaitoksen toimintaa jatkavan Finavia Oyj:n avaa- Hallituksen toimintakertomus va tase muodostuu Ilmailulaitoksen omaisuudesta, joka siirtyi apporttina aloittavalle yhtiölle. Apportin arvo määriteltiin osakeyhtiölain mukaan. Liikelaitoksen omaisuuden kirjanpidolliset tasearvot olivat korkeammat kuin mitä tuottoarvolaskelmat edellyttivät. Tämä johtuu globaalista taantumasta, toimialan heikentyneistä kysyntänäkymistä, kotimaan lentoliikenteen alenevista volyymeista, harvaan liikennöidyn lentoasemaverkon ylläpitämisestä ja Ilmailulaitoksen palvelujen 10 % hinnanalennuksesta, joka tuli voimaan syyskuussa 2009 ja jatkuu vielä vuoden 2010 ja 2011. Ilmailulaitoksen hallitus päätti alentaa Ilmailulaitokselta uudelle yhtiölle siirtyvän omaisuuden arvoa 230 miljoonalla eurolla. Arvonalennuksesta 217 miljoonaa euroa kohdentuu lentoasemien käyttöomaisuuteen. Toteutettu arvonalennus edesauttaa tasahinnoitteluun perustuvan verkostoperiaatteen toteuttamista. Verkoston heikoimmin kannattavimpien lentoasemien poistot pienenevät eikä niille aseteta pääoman tuottovaadetta. Lisäksi tehtiin 13 miljoonan euron arvonalennus sijoitusomaisuuteen. Tämä liittyy IP- Kiinteistöt Oy:n osakkeiden arvoon. Tytäryhtiön käyttöomaisuuteen tehtiin vastaava 13 miljoonan euron arvonalennus, joka perustui heikentyneisiin tuotto-odotuksiin. Valtioneuvosto asetti vuoden 2009 lisätalousarviossa Ilmailulaitokselle velvoitteen osallistua Kehäratahankkeen toteutukseen yhteensä 45 miljoonan euron osuudella vuosina 2010–2013. Omistajastrategisen päätöksen mukaan näin voidaan osaltaan rahoittaa Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminnalle ja kehittämiselle tärkeä yhteys rautatieverkkoon ja sen palveluluihin. Kehärata tulee Liikenneviraston omistukseen. Edellä mainittu määrä on kirjattu Ilmailulaitoksen viimeiseen tilinpäätökseen satunnaisena kuluna. Taseessa velvoitteesta on kirjattu vuoden 2010 osuus, 10 miljoonaa euroa lyhytaikaisiin siirtovelkoihin ja vuosille 2011–2012 kuuluva 35 miljoonaa euroa on kirjattu pitkäaikaisiin muihin velkoihin. Ilmailulaitoksen viimeiseen tilinpäätökseen kirjatut yhtiöittämiseen liittyvä arvonalennus ja satunnaiset kulut heikentävät Ilmailulaitoksen vuoden 2009 tulosta. Kirjatun tuloksen kautta ne pienentävät Ilmailulaitokselta uudelle yhtiölle apporttina siirtyvän omaisuuden arvoa. Ilmailulaitoksen päättävän taseen loppusumma on 636,4 miljoonaa euroa (841,6) ja omavaraisuusaste on 51,8 prosenttia (62,0). Liikelaitoksen liiketoimintojen kehitys Lentoasemaliiketoiminta vastaa Ilmailulaitoksen lentoasemaverkosta. Se tuottaa lentoasemapalvelut, vastaa lentoasemien infrastruktuurista sekä näiden kehittämisestä. Lentoasemaliiketoiminnan tuottoihin vaikuttavat sekä matkustajamäärä että laskeutuvien koneiden määrä ja niiden paino. Matkustajamäärä lentoasemilla vähentyi -7,7 % ja laskeutumisten määrä -5,6 % vuoteen 2008 verrattuna. Koko vuoden jatkunut heikko liikenteen kehitys sekä syyskuussa toteutetut lentoliikenteen hinnanalennukset heikensivät tuottoja huomattavasti. Liiketoiminnan tuotot vuonna 2009 olivat 165,7 miljoonaa euroa (181,4), mikä tarkoittaa -8,7 prosentin vähennystä vuoteen 2008 verrattuna. Lennonvarmistusliiketoiminnan vastuulla ovat Suomen ilmatilan käytön hallinta sekä lennonvarmistuspalvelut Ilmailulaitoksen lentoasemilla. Vuonna 2009 lennonvarmistusliiketoiminnan tuotot vähentyivät -3,7 % verrattuna edelliseen vuoteen liikevaihdon ollessa 59,2 miljoonaa euroa (61,5). Tuotot muodostuvat pääosin lentoasemien lennonvarmistusmaksuista ja lentoreittimaksuista. Lennonvarmistusmaksujen perustana olevien yksiköiden (ns. TN-unit) määrä vähentyi -8,4 % verrattuna vuoteen 2008. Lentoreittipalvelun maksujen määräytymisessä käytetään service unit -yksikköä, jonka perustana on lennettyjen kilometrien matka ja ilma-aluksen paino. Lentoreittipalvelujen volyymi vähentyi -7,7 %. Kaupallinen liiketoiminta vastaa Ilmailulaitoksen lentoasemien kaupallisista palveluista. Palvelut tarjotaan suoraan matkustajille tai yhteistyössä muiden lentoasemalla toimivien palvelutarjoajien kanssa. Kaupallisen liiketoiminnan tuotot vähentyivät vuonna 2009 -1,6 % verrattuna edelliseen vuoteen liikevaihdon ollessa 64,8 miljoonaa euroa (65,9). Pysäköintituotot ja vuokratuotot vähentyivät vuodesta 2008, mutta omasta myyntitoiminnasta saatavat tuotot olivat edelleen pienessä kasvussa. Tytäryhtiöt Airpro Oy kehittää ja tuottaa liikenne-, lentoasema- ja matkapalveluita liikenteen ja matkailun yrityksille sekä suoraan matkustajille. Airpron liikevaihto vuonna 2009 oli 31,1 mil- F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 45 joonaa euroa (27,6) kasvaen 12,4 % edellisestä vuodesta. Tilikauden voitto oli 2,3 miljoonaa euroa (0,4). Hyvän tuloskehityksen taustalla ovat uudet asiakassopimukset ja liiketoiminnan fokusointi. Yhtiön taseen loppusumma 31.12.2009 oli 8,8 miljoonaa euroa (6,9). Ilmailulaitoksen kiinteistöliiketoiminnasta vastaa Lentoasemakiinteistöt Oyj (LAK Oyj). Yhtiö tarjoaa toimitilapalveluja lentoasemalla toimiville yrityksille ja toimii erilaisten lentoasemien yhteydessä sijaitsevien rakennushankkeiden kehittäjänä ja rakennusten omistajana. LAK Oyj:n liikevaihto väheni vuonna 2009 -6,2 prosenttia vuokratuottojen vähenemisen myötä ja oli 9,4 miljoonaa euroa (10,0). Tilikauden voitto oli 0,8 miljoonaa euroa (0,8). Yhtiön tasearvo tilikauden lopussa oli 77,9 miljoonaa euroa (79,9). Muiden tytäryhtiöiden (IP Kiinteistöt Oy, Kiinteistö Oy Turun Lentorahti, Kiinteistö Oyj Lentäjäntie 1, Kiinteistö Oyj Lentäjäntie 3) yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2009 oli 5,6 miljoonaa euroa (5,5). Tilikauden yhteenlaskettu tappio niiden osalta oli -13,2 miljoonaa euroa (-0,3). Tappio on syntynyt IPKiinteistöt Oy:ssa. Yhtiön tilinpäätökseen sisältyy kiinteistöomaisuutta koskeva 13 miljoonan euron suuruinen kertaluontoinen arvonalennus perustuen tuotto-odotusten alenemiseen. Vastaavan suuruinen arvonalennus on tehty emoyhtiön taseessa IP Kiinteistöt -tytäryhtiön osakkeiden arvoon. Investoinnit Valtio antoi vuoden 2009 lisätalousarviossa Ilmailulaitokselle oikeuden investoida yhteensä 136 miljoonaa euroa vuonna 2009 (120). Ilmailulaitokselle annettiin valtuus tehdä investointeja koskevia sitoumuksia, joista aiheutuu menoja seuraavina vuosina yhteensä 329 miljoonaa euroa (300). Nämä enimmäisrajat alittuivat. Osana alkuvuodesta käynnistettyä toiminnan sopeuttamisohjelmaa Ilmailulaitos karsi myös investointimenojaan. Ilmailulaitoksen hallitus asetti investointien menokehyksen 93 miljoonan euroon siten, että kehykseen kuuluvat toteutetut investointimenot ja myös vuoden aikana leasing-rahoituksella toteutettavat hankkeet. Toteutuneet investointimenot olivat 76,2 miljoonaa euroa ja leasing-rahoitetut hankinnat 11,5 miljoonaa euroa eli yhteensä 87,7 miljoonaa euroa. Konsernin käyttöomaisuusinvestoinnit olivat vuonna 2009 yhteensä 78,4 miljoonaa euroa (112,7). Investoinneista 76,2 46 M AT K O J A . M A I S E M I A miljoonaa euroa toteutettiin Ilmailulaitoksessa ja IP Kiinteistöt Oy investoi 2,0 miljoonalla eurolla. Toteutuneiden käyttöomaisuusinvestointimenojen lisäksi Ilmailulaitos teki kertomusvuoden aikana hankintasopimuksia matkatavaroiden käsittelyjärjestelmästä yhteensä 11,5 miljoonan euron arvosta leasing-rahoitusehdolla. Koko toimitussopimuksen ja siihen liittyvän leasing-rahoitussopimuksen arvo oli 43 miljoonaa euroa. Sopimukset allekirjoitettiin vuonna 2008 ja ensimmäiset 13,5 miljoonan euron toimitukset tehtiin vuonna 2008. Toimitusten kokonaissumma kertomusvuoden lopussa oli 25,1 miljoonaa. Liikelaitoksen leasing-vastuisiin on merkitty 2,5 miljoonaa euroa, joka on vastaanotetun testausjärjestelmän arvo. Viimeiset toimitukset tapahtuvat vuonna 2011. Vuoden aikana tehtiin investointeja koskevia sitoumuksia, joista aiheutuu menoja tulevina vuosina yhteensä 39 miljoonalla eurolla. Vuoden lopussa Ilmailulaitoksen keskeneräisiin investointeihin oli sitoutunut 19 miljoonaa euroa (108). Ilmailulaitoksen investoinnit kohdentuivat pääosin Helsinki-Vantaan lentoaseman laajennukseen ja peruskorjaukseen. Helsinki-Vantaalla jako kotimaan ja ulkomaan terminaaleihin poistui elokuussa 2009. Terminaali 1 muutettiin palvelemaan myös kansainvälistä liikennettä. Terminaalissa 2 käynnistyi vanhojen terminaalitilojen peruskorjaus. Tämän muutos- ja peruskorjaushankkeen kokonaiskustannusarvio on 24 miljoonaa euroa. Ilmailulaitokselle osoitettiin Valtion elvytyspäätöksessä 10 miljoonaa euroa siten, että liikenne- ja viestintäministeriö alensi vuodelta 2008 maksettavaa voitontuloutusta 10 miljoonalla eurolla. Hanke valmistuu vuoden 2011 lopussa. Helsinki-Vantaan terminaalin 2 laajennus, niin sanottu kaukoliikenteen terminaali otettiin matkustajien käyttöön joulukuussa 2009. Terminaalin laajennus on suurin Ilmailulaitoksen käynnissä olevista investointihankkeista. Laajennukseen sijoittuva uusi matkatavarankäsittelykeskus on tuotannollisessa koekäytössä ja se otetaan käyttöön huhtikuussa 2010. Koko laajennushankkeen kustannusarvio lisätöineen on 153 miljoonaa euroa, josta 43 miljoonaa euroa toteutetaan leasing-rahoituksella. Hanke valmistuu kaikkine lisätöineen vuoden 2011 aikana. Investoinnit lentoasemaverkkoon olivat lähinnä ylläpitoon ja korjauksiin liittyviä hankkeita. Vuoden lopulla käynnistyi Oulun lentoaseman terminaalin laajennus. Rakentamistyöt ajoittuvat vuosille 2010 ja 2011. Hallituksen toimintakertomus Lennonvarmistusliiketoiminnassa käynnistyi 12,6 miljoonan euron hanke, jolla vuosien 2009–2013 aikana Suomessa otetaan käyttöön valtakunnallinen lennonhallinta- ja tutkanäyttöjärjestelmä. Kertomusvuonna hankkeen toteutuneet investointimenot olivat 2,4 miljoonaa euroa. Kaupallisessa liiketoiminnassa investoinnit kohdentuivat lähinnä Helsinki-Vantaan terminaalimuutoksen ja laajennuksen mahdollistamien kaupallisten tilojen viimeistelyyn. Kuusamon lentoaseman kaupalliset tilat otettiin käyttöön. Rahoitus ja kassavirta Valtioneuvosto oikeutti Ilmailulaitoksen ottamaan uutta pitkäaikaista lainaa yhteensä enintään 50 miljoonaa euroa (50). Tämän lisäksi Ilmailulaitos oikeutettiin antamaan vastavakuutta vaatimatta omavelkaisia takauksia yhteensä enintään 30 (30) miljoonan euron edestä lentokenttä- ja lennonvarmistuspalveluita tuottavien tytäryhtiöidensä tai Ilmailulaitoksen toimialaan liittyvien kiinteistöyhtiöidensä ottamien lainojen vakuudeksi. Toteutuneet lainat ja takausmäärä olivat tätä alemmat. Ilmailulaitos nosti vuoden aikana 40 miljoonan euron lainan Euroopan Investointipankista (40). Lainalla rahoitetaan Helsinki-Vantaan lentoasemalle rakennettavaa kaukoliikenteen terminaalin laajennusta. Ilmailulaitos ei antanut omavelkaisia takauksia tytäryhtiöidensä lainojen vakuudeksi vuoden 2009 aikana. Konsernin tytäryhtiöille ei nostettu vuoden 2009 aikana lainaa. Ilmailulaitos-konsernin korolliset lainat vuoden lopussa olivat yhteensä 332,6 (304,5) miljoonaa euroa. Pitkäaikaisia korollisia lainoja vuoden lopussa oli yhteensä 313,9 (289,8) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia korollisia lainoja 18,7 miljoonaa euroa (14,7). Uutta lainaa otettiin yhteensä 40 miljoonaa euroa (42,5) ja vanhoja lainoja lyhennettiin 13,1 miljoonalla eurolla (15,5). Korollisten lainojen määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 28,1 miljoonaa euroa (25,3). Konsernin korollisten lainojen keskikorko oli vuoden lopussa 2,1 % (3,9). Konsernin korkoriskipolitiikan mukaan lainakannasta on oltava suojattuna 25–100 prosenttia. Vuoden 2009 lopussa konsernin suojausaste oli 39 prosenttia (32). Suojaavien sopimusten vaikutus on huomioitu lainojen keskikorkoa laskettaessa. Korollisten lainojen keskimaturiteetti oli 12,2 vuotta. Kaikilla Ilmailulaitoksen pitkäaikaisilla lainoilla on valtion takaus. Tytäryhtiöiden lainoilla on Ilmailulaitos emo- yhtiön vakuus tai omavelkainen takuu. Ilmailulaitos-konsernin liiketoiminnan kassavirta ennen investointeja oli 35,8 miljoonaa euroa (83,2), joka on 47,8 miljoonaa euroa edellisvuotta heikompi. Kassavirta investointien jälkeen oli -33,9 miljoonaa euroa (-24,8). Rahoitusomaisuutena olleista pitkäaikaisista arvopaperisijoituksista kirjautui arvostusvoittoa vuoden aikana noin 1,8 miljoonaa euroa (0,9). Lyhytaikaisista sijoituksista kertyi 0,4 miljoonan euron tappio. Kaikki finanssisijoitukset on tilinpäätöksessä arvostettu hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan tulosvaikutteisesti. Ilmailulaitokselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vuonna 2009 Liikelaitoksista annetun lain (1185/2002) 8 §:n 2 momentin, valtioneuvoston ohjesäännön 6 &:n kohdan sekä asioiden käsittelystä valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa annetun valtioneuvoston määräyksen kohdan 2.4.2. kohdan nojalla liikenne- ja viestintäministeriö päätti Ilmailulaitokselle asetettavista palvelutavoitteista ja tulostavoitteesta vuodelle 2009. Ilmailulaitoksen liiketoiminnan perustehtävänä on luoda turvallisilla, laadukkailla ja kustannustehokkailla lentoliikenteen palveluilla ja infrastruktuurilla keskeinen edellytys suomalaisten ja suomalaisen yhteiskunnan ja alueiden kilpailukyvylle, liikkumiselle ja kansainvälisyydelle. Ilmailulaitoksen strategiana on vastata voimakkaaseen Suomen kautta kulkevan kansainvälisen lentomatkustuksen kasvuun, elinkeinoelämän globalisoitumiseen sekä kasvavaan ihmisten ja tavaroiden liikkumiseen. Kustannustehokkuuden vaatimukset tulevat entisestään lisääntymään myös Ilmailulaitoksen palveluiden osalta. Lentoasemapalveluiden tarkoituksenmukainen saatavuus maan eri osissa ja lentoasemaverkon ylläpito myös vähäisen lentoliikenteen olosuhteissa on keskeinen haaste Ilmailulaitoksen toiminnalle. Vuodelle 2009 asetetut palvelutavoitteet ja muut toiminnalliset tavoitteet on saavutettu seuraavasti: • ”pitää Ilmailulaitoksen turvallisuus- ja laadunhallintajärjestelmä eurooppalaisen regulaation mukaisena.” F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 47 Vuonna 2009 ei tapahtunut Ilmailulaitoksen toiminnasta johtuvia onnettomuuksia. Sen sijaan toiminnastamme johtuvia vakavia vaaratilanteita tapahtui 3 kappaletta. Hallituksen asettama tavoite on nolla. Onnettomuuden tai vakavan vaaratilanteen luonteesta johtuen, niitä ei koskaan pystytä eliminoi-maan tai ennakoimaan 100 % varmuudella. Siksi pääpaino kyseisenlaisten tilanteiden käsittelyssä on tilanteiden toistumisen ennaltaehkäisyssä. Kaikki turvallisuuspoikkeamat tutkitaan ja auditoidaan niin sisäisesti kuin myös viranomaisen toimesta. Kunkin poikkeaman aiheuttamien jatkotoimenpiteiden täytäntöönpanoa seurataan ja auditoidaan jälkikäteen. Vuonna 2009 valmistui kaksitoista tutkintaa ja selontekoa, joissa selvitettiin merkittävimmät toimintaympäristön laatuun ja turvallisuuteen vaikuttaneet poikkeamat. Tutkittuja tapauksia olivat muun muassa ilma-aluksen törmääminen matkustajasiltaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla, yhteentörmäysvaara ilmassa Oulun koillispuolella ja tulipalo terminaalissa Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Tutkinnan perusteena olivat paitsi ne tapaukset, jotka olivat tuottaneet merkittävän turvallisuuspoikkeaman, myös ne, joilla arvioitiin olevan merkitystä yhtiön toiminnan kannalta olennaisiin kehittämistarpeisiin, mahdollisiin taloudellisiin vaatimuksiin tai julkiseen kiinnostukseen. Näin haluttiin varmistaa, että yhtiön johdolla on riittävä tieto tapahtumien kulusta. Ilmailulaitoksen turvallisuudenhallinnassa otettiin vuoden 2009 helmikuun alussa käyttöön uusi sähköinen raportointijärjestelmä. Sen avulla saatiin laajennettua poikkeamaraportointimenettelyä sekä madallettua raportointikynnystä. Tämä näkyy voimakkaana teknisten raporttien määrän kasvuna. Poikkeamailmoitusten määrä kasvoi edellä mainituista syistä yhteensä 65 % ollen vuonna 2009 yhteensä 2 685 kappaletta. Vertailuluvut edellisiltä vuosilta ovat: 2006 1 210 kappaletta, 2007 1 257 kappaletta ja 2008 1 627 kappaletta. Osa ilmoituksista koskee samoja tapauksia, mikä vahvistaa sitä johtopäätöstä, että raportointimenettelyn kattavuus on parantunut. Tilikaudella auditoitiin kaikki Ilmailulaitoksen lentoasemayksiköt sekä liiketoiminnan esikuntayksiköitä tavoitteiden mukaisesti. Tällaisia sisäisiä auditointeja tehtiin yhteensä 32 kappaletta (2008 36 kpl). Auditoinnit toteutettiin ISO-standardin mukaisesti ja ne kattoivat sekä lentoasema- että lennonvarmistusliiketoiminnat. 48 M AT K O J A . M A I S E M I A Vuonna 2009 panostettiin merkittävästi ilmailumääräyksen edellyttämiin auditointeihin, jotka koskivat lentoasemalla toimivia ulkopuolisia yrityksiä. Vuoden loppuun mennessä tehtiin yhteensä 32 maahuolintayritysten auditointia, joista noin puolet Helsinki-Vantaalla ja puolet muilla lentoasemilla. Turvallisuus ja laatu -yksikkö toteutti auditoinnit yhdessä turvapalvelut-yksikön kanssa. Keväällä 2009 yksikkö järjesti Helsinki-Vantaalla toimiville yrityksille maahuolintaseminaarin, jossa käsiteltiin muun muassa auditointihavaintoja sekä turvallisuuteen (Safety) että turva-asioihin (Security) liittyviä velvoitteita ja menettelytapoja, joista lentoasemalla toimivien yritysten tulee olla tietoisia. Yksikkö raportoi maahuolinta-auditointien tuloksista Ilmailulaitoksen hallitukselle kaksi kertaa vuoden aikana. • ”pitää Ilmailulaitoksen lennonvarmistuksesta johtuvat viiveet alle eurooppalaisen keski-tason” • ”pitää Helsinki-Vantaan lentoasema Euroopan täsmälli simpien lentoasemien joukossa.” Lentoliikenteen säännöllisyyttä seurataan jatkuvasti sekä Eurocontrolin että Ilmailulaitoksen tilastoilla. Eurocontrolin tilastojen mukaan kaikkien lentojen keskiviiveellä mitattuna lennonjohdolliset viiveet Suomessa olivat vuoden kaikkina kuukausina selkeästi alle Euroopan keskiarvon. Ilmailulaitoksen toiminnan vuoksi kaikista lennoista viivästyi vain 0,3 %. kun edellisenä vuonna viivästyneiden prosenttiosuus oli 0,5 %. Ilmailulaitoksesta johtuneiden viivästyneiden lentojen lukumäärä oli yhteensä 721 kappaletta ja viiveminuutteja kertyi yhteensä 13 539. • ”pitää lentoliikenteen palveluhinnat tasolla, joka ei huononna suhteellista kilpailukykyämme lentoasemien joukossa” Lentoasemien välisessä kilpailussa palveluiden laadun lisäksi hinnoittelulla on suuri merkitys. Ilmailulaitos seuraa jatkuvasti Euroopan lentoliikennemaksujen kehittymistä, ja tavoitteena on vähintäänkin säilyttää nykyinen asema suhteessa muiden lentoasemien palveluiden hinnoitteluun. Kansainvälisessä maksuvertailussa ovat mukana Euroopan päälentoasemat (23 lentoasemaa) ja kaikki yleisimmät ilma-alustyypit. Vertailus- Hallituksen toimintakertomus sa otetaan huomioon kaikki lentoaseman ja lennonvarmistuksen maksut, myös Eurocontrolin säätelemät lentoreittimaksut. Helsinki-Vantaan lentoasema sijoittuu perinteisesti kymmenen edullisimman lentoaseman joukkoon. Sija vaihtelee hieman ilma-alustyypin mukaan. Yleisimmän Euroopan liikenteessä liikennöivän Airbus 320 -koneen vertailussa Helsinki-Vantaa oli vuonna 2009 ryhmän viidenneksi edullisin. Sijaluvussa on tapahtunut kolmen sijan parannus edelliseen vuoteen verrattuna. Tähän parannukseen vaikutti olennaisesti liikennemaksuissa syyskuun alussa toteutettu 10 prosentin keskimääräinen alennus. Kärkeen sijoittuivat Keflavikin, Tallinnan ja Dublinin lentoasemat, kun taas kalleimpiin lentoasemiin kuuluivat Pariisi (Charles de Gaulle), Amsterdam ja Zürich. Helsinki-Vantaan lentoliikennemaksut ovat 28 % halvemmat kuin vertailussa mukana olevien 22 muun lentoaseman maksut keskimäärin. Pohjoismaiden päälentoasemien (pl. Keflavik) keskinäisessä lentoliikennemaksujen vertailussa Helsinki-Vantaa sijoittuu hyvin. Airbus 320 -konetyypin maksujen osalta Helsinki-Vantaa on halvin. Pääkilpailijamme Tukholman Arlanda on hintatasoltaan 8 % korkeampi. Pohjoismaiden päälentoasemista kalleimmalla eli Kööpenhaminalla on keskimäärin 48 % Helsinki-Vantaata korkeammat liikennemaksut. rakäsittelyn maailman parhaaksi, ja Monocle-aikakausilehti arvioi Helsinki-Vantaan maailman parhaaksi lentoasemaksi. Ilmailulaitos kerää kotimaan lentoasemien asiakastyytyväisyystietoa yhteistyössä Finnairin ja vuodesta 2009 lähtien myös Finncommin kanssa. Tutkimuslomakkeita kerätään kotimaan lennoilla tasaisesti eri kuukausina. Yhteensä 4 737 matkustajaa arvioi 15 kotimaan lentoasemaa. Vuonna 2009 Ilmailulaitos paransi kyselyn rakennetta sekä arviointimenetelmää tarkemman tutkimustiedon saamiseksi. Lentoasemien yhteisarvosanalla (arvoasteikolla 1−5) mitattuna (3,35) palvelutaso oli lähes tavoitteessa. Kokonaistyytyväisyys on noussut kaksi vuotta peräkkäin vertailukelpoisten kysymysten keskiarvona mitattuna. Vuoteen 2008 verrattuna arvosanat olivatkin pääosin nousussa. Selvästi tyytyväisimpiä asiakkaat olivat pysäköintijärjestelyihin, WC-tiloihin sekä turvatarkastuksen sujuvuuteen. Eniten kehitettävää asiakkaat löytävät kahvilapalveluista ja ostosmahdollisuuksista. Vuonna 2009 viisi lentoasemaa arvioitiin kokonaisuutena hyvälle tasolle. Parhaimpia olivat Kajaanin, Ivalon ja Rovaniemen lentoasemat. Yhdenkään aseman kokonaistulos ei laskenut merkittävästi. • ”ylläpitää Helsinki-Vantaan lentoaseman palvelutaso viiden parhaan lentoaseman joukossa Euroopassa” • ”ylläpitää Ilmailulaitoksen lentoasemien palvelutaso hyvänä.” • ”tehdä turvatarkastukset niin, että lentoasemien toiminnan sujuvuudelle asetetut vaatimukset täyttyvät siten, että keskimääräinen turvatarkastuksen läpimenoaika on enintään 5 minuuttia ja ruuhka-aikoina läpimenoaika on enintään 15 minuuttia.” Ilmailulaitos jatkoi koko yritystä koskevaa asiakkuudenhallinnan kehittämistyötä. Tavoitteena on parantaa entisestään yhteistyötä lentoyhtiöasiakkaiden kanssa sekä lisätä asiakastyytyväisyyttä. Helsinki-Vantaan lentoasema on sijoittunut vuosien ajan kokoluokassaan Euroopan parhaiden lentoasemien joukkoon kansainvälisen lentoasemien järjestön ACI:n teettämässä Airport Service Quality (ASQ) -tutkimuksessa. Vuonna 2009 Helsinki-Vantaa sijoittui sijalle 11 (9) kaikkien Euroopan lentoasemien vertailussa ja omassa kokoluokassaan (Eurooppa 5−15 miljoonaa matkustajaa) sijalle kolme samoin kuin edellisenä vuonna. Palvelun parantamiseksi käynnissä olevat mittavat muutoslaajennustyöt ovat vaikuttaneet asiakastyytyväisyyteen. Skytrax-tutkimus arvosti Helsinki-Vantaan matkatava- Ilmailulaitos vastaa siitä, että turvatarkastuspalvelut kaikilla lentoasemilla vastaavat EY-asetusta 2320/2002 ja 300/2008 sekä sen nojalla annettuja asetuksia ja viranomaismääräyksiä. Tilikauden aikana on keskitytty viranomaismääräysten ohella koko turvatarkastusprosessin sujuvuuteen ja asiakaslähtöisyyteen osana palvelukokonaisuutta. Turvatarkastus on sujuvaa, eikä pitkiä odotusaikoja ole. Ruuhka-aikoinakin odotusajan tavoitetaso täyttyi lukuun ottamatta Helsinki-Vantaan lentoasemalla lokakuun alkupäivinä toteutunutta alihankkijana toimivan yrityksen vaihtumiseen liittyviä palvelutaso-ongelmia. Turvatarkastusprosessia kehitetään jatkuvasti osana terminaalipalveluja. Asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan asiakkaat kokivat sekä turvatarkastuksen sujuvuuden että palveluasenteen parantuneen edellisestä vuodesta. Lentoasemien F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 49 asiakastyytyväisyystutkimuksessa (arvoasteikolla 1−5) tyytyväisyys turvatarkastuksen sujuvuuteen ja turvatarkastuksen asiakaspalveluun nousi edellisen vuoden tyydyttävältä tasolta 3 tasolle hyvä eli 4. • ”tulostavoite ja tuloutustavoite” Liikenne- ja viestintäministeriön Ilmailulaitokselle asettama tulostavoite oli 29,4 miljoonaa euroa. Ilmailulaitoksen tulos ennen yhtiöittämisestä johtuvia satunnaisia kuluja oli 22,7 miljoonaa euroa. Asetetusta tavoitteesta jäätiin 7,7 miljoonaa euroa. Tulostavoitteen taustalla oli kesällä 2008 laadittu näkemys vuoden 2009 liikevaihdosta, joka oli 331,3 miljoonaa euroa. Tällöin ei vielä osattu ennakoida lentoliikenteen voimakasta kysynnän hiipumista, joka kääntyi negatiiviseksi jo loppuvuodesta 2008. Toteutunut liikevaihto oli 36,6 miljoonaa euroa pienempi johtuen voimakkaasta lentoliikenteen kysynnän laskusta ja loppuvuonna toteutetuista hinnanalennuksista. Kysynnän lasku heikensi liikevaihtoa 31 miljoonalla eurolla. Ilmailulaitos käynnisti heti vuoden alussa sopeuttamistoimenpiteet tuloksensa turvaamiseksi heikentyneessä kysyntätilanteessa. Tehostamistoimenpiteiden vaikutus oli 20 miljoonaa euroa ja se koostui kustannussäästöohjelmasta, omaisuuserien myynnistä ja investointiohjelman hallitusta karsimisesta. Valtion budjettiriihessä esitetyn linjauksen mukaan Ilmailulaitoksen hallitus päätti alentaa lentoliikenteen hintoja keskimäärin 10 %. Määräaikainen alennuskausi alkoi 1.9.2009. Tämä hinnanalennus pienensi vuoden 2009 liikevaihtoa 6,3 miljoonalla eurolla. Tehostamisohjelmalla ei pystytty vastaamaan tähän muutokseen ja hinnanalennuksen vaikutus heikensi tulosta 6,3 miljoonalla eurolla. Liikenne- ja viestintäministeriö asetti Ilmailulaitoksen vuoden 2009 tuloutustavoitteeksi 50 % tuloksesta, kuitenkin vähintään 5 miljoonaa euroa. Osana valtion budjettiriihen linjausta koskien lentoliikenteen hinnanalennuksia liikenne- ja viestintäministeriö alensi tuloutustavoitettaan 5 miljoonalla eurolla. Tuloutustavoitteeksi vahvistettiin 50 % tuloksesta vähennettynä 5 miljoonalla eurolla. Talouspoliittinen ministeriövaliokunta käsitteli liikenneja viestintäministeriön selvityksen Ilmailulaitoksen toimintaa jatkavan Finavia Oyj:n aloittavan taseen arvostamisesta. 50 M AT K O J A . M A I S E M I A Selvityksen perusteella Ilmailulaitoksen hallitus hyväksyi kokouksessaan 26.11.2009 yhteensä 230 miljoonan euron käyttöomaisuuden arvonalentamisen. Samassa selvityksessä vahvistettiin, ettei tehty arvonalennus vaikuta Ilmailulaitoksen tuloutusvaateeseen vuodelta 2009. Tuloutus perustuu tulokseen ennen yhtiöittämiseen liittyviä satunnaisia kuluja. Näin laskien tuloutus olisi 6,3 miljoonaa euroa. Valtioneuvoston kokouksessa 10.12.2009 apporttiomaisuuden luovutuskirjan käsittelyn yhteydessä edellytettiin 6 miljoonaan euron tuloutusta. Tämä kirjataan uuden yhtiön aloittavaan taseeseen pienentämään vapaata omaa pääomaa. Ilmailulaitoksen ympäristötyö Lentoasemien ylläpitämisen merkittävimmät ympäristönäkökohdat ovat kiitoteiden liukkaudentorjunta, lentokoneiden jäänesto ja -poisto sekä itse lentotoiminta. Liukkaudentorjunta on Ilmailulaitoksen omaa toimintaa, muuta toimintaa suorittavat maahuolintayritykset tai lentoyhtiöt. Ilmailulaitos ohjaa muita toimijoita lentoasemilla turvallisuus- ja ympäristösyiden vuoksi. Liukkaudentorjuntatarve lentoasemilla vaihtelee vuosittain sääolosuhteiden vuoksi. Talvikautena 2008–2009 kiitoteiden liukkaudentorjunta-aineita käytettiin yhteensä 1 844 tonnia. Määrä on 27 % pienempi kuin edellisenä talvikautena. Ilmaalusten melua seurataan pääasiassa laskennallisten selvitysten avulla, joita kertomusvuonna laadittiin Helsinki-Vantaan, Rovaniemen, Hallin, Ivalon ja Kemi-Tornion lentoasemien liikenteestä. Selvityksiä laadittiin yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa sotilas- ja yhteistoimintalentoasemilla. Lentoasemien pitäminen on ympäristönsuojelulain mukaista luvanvaraista toimintaa. Vuonna 2000 voimaan tulleen lain mukaisia ympäristölupahankkeita oli vuoden lopussa menossa kuudella lentoasemalla. Vuoden 2009 kuluessa Ilmailulaitos laittoi näistä vireille Rovaniemen, Ivalon ja Kemi-Tornion hakemukset. Kertomusvuonna lupaviranomaiset antoivat ympäristöluvan Kuopion, Jyväskylän ja Hallin lentoasemien toiminnalle. Kuopion sekä Jyväskylän määräyksissä edellytettiin imuriautoilla tehtävän lentokoneiden jäänestoaineiden keräilyn jatkamista ja toiminnan tehokkuuden vuosittaista raportointia. Lisäksi edellytettiin lentokonemeluselvityksiä ja melunhallintasuunnitelmien laatimista. Hallituksen toimintakertomus Ilmastonmuutosta koskeva keskustelu oli vuonna 2009 vilkasta Kööpenhaminan ilmastokokoukseen kohdistuneiden odotusten ansiosta. Suomessa lentoliikenteen energiatehokkuus ja päästöjen hallinta olivat esillä erityisesti sen vuoksi, että EUdirektiiviin perustuva laki lentoliikenteen päästökaupasta hyväksyttiin joulukuussa. Lentoyhtiöt aloittavat päästökaupan vuonna 2012. Päästökaupan välillisiä vaikutuksia Ilmailulaitoksen toiminnalle on toistaiseksi vaikea arvioida. Lentoliikenteen infrastruktuuri on varsin tehokas. Ilmailulaitos jatkoi kertomusvuonna oman energia- ja ilmasto-ohjelmansa toimeenpanoa muun muassa tutkimalla suurimpien työkoneiden käytön energiatehokkuuden parantamista ja siirtymällä kotimaista biopolttoainetta käyttävien lämpökeskusten käyttöön Kuopion ja Vaasan lentoasemilla. Lentoasemien ympäristötunnusluvut julkaistaan erikseen vuoden 2009 ympäristöraportissa, joka sisältää myös Helsinki-Vantaan lentoaseman tiedot. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Ilmailulaitoksen sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että yhtiön toiminta on tehokasta ja tuloksellista, informaatio luotettavaa ja että lakeja, säännöksiä sekä yhtiön toimintaperiaatteita noudatetaan. Hallitus vahvistaa yhtiön sisäisen valvonnan ja riskinhallinnan periaatteet sekä käsittelee yhtiön toimintaan liittyvät merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät. Ilmailulaitoksen muuttuminen osakeyhtiöksi vuoden 2010 alusta lukien on edellyttänyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan prosessien kehittämistä edelleen. Vuoden 2009 aikana Ilmailulaitoksessa kehitettiin riskienhallinnan organisointia ja päätettiin vahvistaa riskienhallinnan resursseja. Toimintariskien analysointia on edelleen jatkettu ja sopimuksiin liittyvien riskien hallintaa kehitetty. Osakeyhtiömuotoiseen toimintaan valmistautumisen yhteydessä toimintapolitiikkoja ja ohjeita uudistettiin vastaamaan hyvän hallintotavan vaatimuksia. Ilmailulaitoksen vahinkoriskit ja vakuutuskanta kartoitettiin vakuutusten kilpailuttamisen yhteydessä ja vakuutuspolitiikka uudistettiin. Työ riskienhallinnan prosessien kehittämiseksi ja riskienhallinnan saamiseksi kiinteäksi osaksi johtamista tulee jatkumaan yhtiössä tulevina vuosinakin. Keskeiset Ilmailulaitoksen toimintaa uhkaavat riskit ovat varsin pitkälti pysyneet ennallaan eikä uusia Ilmailulaitoksen toimintaa uhkaavia riskejä ole tunnistettu. Keskeisimmät ris- kit liittyvät edelleen vallitsevaan taloudelliseen tilanteeseen, poliittisiin päätöksiin ja viranomaispäätöksiin sekä lentoturvallisuuteen. Jo tunnistettujen riskien riskitasot ovat nousseet erityisesti Ilmailulaitoksen tuloskehitykseen liittyvien riskien osalta vallitsevassa varsin epävarmassa taloudellisessa tilanteessa. Kansainvälisen talouskehityksen ja toimialan heikon kysynnän lisäksi Ilmailulaitoksen toiminnan taloudellista riskiä ovat kasvattaneet toimialan henkilöstöryhmien aktivoituminen ja siihen liittyneet toiminnan häiriöt erityisesti loppuvuoden 2009 aikana. Alkuvuoden 2010 aikana neuvotellaan eräät keskeiset alan työehtosopimukset, mikä osaltaan saattaa lisätä riskiä säännöllisen toiminnan häiriöihin. Turvallisuudenhallintajärjestelmä on olennainen osa Ilmailulaitoksen valvonta- ja riskienhallintajärjestelmää. Turvallisuudenhallintajärjestelmän avulla hallitaan järjestelmällisesti turvallisuuskriittisiä toimintoja ja pyritään varmistamaan hyvän ja luotettavan turvallisuustason saavuttaminen Ilmailulaitoksen tuottamissa palveluissa ja tuotteissa. Järjestelmä perustuu toiminnan huolelliseen suunnitteluun, järjestelmälliseen tiedonkeruuseen, tapahtumien analysointiin, toimenpiteistä päättämiseen, selkeään vastuuttamiseen ja toteuttamiseen sekä toimenpiteiden tehokkuuden ja vaikutusten arviointiin. Järjestelmään sisältyvät menettelyt, joiden avulla arvioidaan uusien, käyttöön otettavien laitteiden, järjestelmien ja toimintatapojen turvallisuutta hankkeen suunnittelun ja toteutuksen eri vaiheissa. Turvallisuustasoa analysoidaan kattavasti ja korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet tehdään asian edellyttämällä kiireellisyydellä ja laajuudella. Turvallisuutta koskevat havainnot raportoidaan säännöllisesti hallitukselle vuoden aikana. Ilmailulaitoksen hallitus on hyväksynyt sisäisen tarkastuksen toimintaperiaatteet. Sisäinen tarkastus on myös sitoutunut noudattamaan sisäisen tarkastuksen kansainvälisiä ammattistandardeja. Vuoden 2009 aikana suoritetut tarkastukset perustuivat hallituksen hyväksymään sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelmaan. Tarkastukset kohdistuivat konsernin liiketoimintojen, konsernipalvelujen sekä konsernin esikunnan toimintaan ja prosesseihin. Tarkastuksissa arvioitiin muun muassa toimintojen tuloksellisuutta ja tehokkuutta, taloudellisen ja toiminnallisen raportoinnin luotettavuutta, toiminnan lainmukaisuutta ja varojen turvaamista. Vuoden 2009 aikana tehdyissä tarkastuksissa Ilmailulaitok- F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 51 sen riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintoprosessien toimivuudessa ja tehokkuudessa ei havaittu väärinkäytöksiä eikä liiketoiminnan tulokseen oleellisesti vaikuttavia valvontapuutteita. Tarkastushavainnot on käsitelty tarkastus-ten valmistuttua tarkastuskohteiden vastuuhenkilöiden kanssa ja tarvittavista kehittämistoimenpiteistä on sovittu. Tarkastushavainnot on raportoitu vuoden aikana Ilmailulaitoksen johdolle, hallitukselle sekä tilintarkastajille. Merkittävät viranomaismenettelyt Talouspoliittinen ministeriövaliokunta käynnisti tammikuussa 2008 selvityksen valtion liikelaitosten organisoitumisesta tulevaisuudessa. Selvitystyön perusteella kertomusvuoden aikana tehtiin päätös Ilmailulaitoksen yhtiöittämisestä vuoden 2010 alusta lukien sekä valmisteltiin ja saatettiin voimaan siihen liittyvät lait ja säädökset. Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi 28.4.2009 liikenne- ja viestintäministeriön ehdotusta Ilmailulaitoksen yhtiöittämisestä 1.1.2010 alkaen. Ehdotuksen mukaan Ilmailulaitoksen nykyiset liiketoi-minnot siirretään sellaisenaan perustettavalle osakeyhtiölle, joka on kokonaan valtion omistama. Perustettavan osakeyhtiön hallinnassa on Suomen lentoasemaverkon perusinfrastruktuuri ja lennonvarmistuspalvelujen tarjonta. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli 24.11.2009 liikenneministeriön ehdotuksesta Ilmailulaitokselta uudelle yhtiölle siirtyvän omaisuuden arvoa ja uuden yhtiön avaavaa tasetta. Esityksen mukaan liikenne- ja viestintäministeriö voi valmistella yhtiöittämiseen liittyvää omaisuuden luovutusta siten, että tasearvoihin tehdään merkittävä alaskirjaus, joka perustuu osakeyhtiönlain mukaiseen apporttiomaisuuden arvostamiseen. Valtioneuvoston myöntämien perustamisvaltuuksien perusteella 1.12.2009 allekirjoitettiin liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle perustettavan valtion osakeyhtiö Finavia Oyj:n perustamisasiakirjat. Perustettavan yhtiön nimeksi tuli Finavia Oyj (31.12.2009 saakka Finavia Holding Oyj). Uuden osakeyhtiön tehtävänä on ylläpitää ja kehittää valtion lentoasemaverkostoa ja Suomen lennonvarmistusjärjestelmää siviili- ja sotilasilmailun tarpeita varten sekä tarjota lennonvarmistuspalveluja Suomen ilmatilassa. Perustamispäätöksen mukaan Ilmailulaitoksen omaisuus ja 52 M AT K O J A . M A I S E M I A liiketoiminnot siirretään sellaisenaan perustettavalle osakeyhtiölle. Yhtiön tase tulee perustumaan Ilmailulaitoksen varoihin ja velkoihin 31.12.2009. Osakeyhtiö myös jatkaa Ilmailulaitoksen investointiohjelmaa suunnitellulla tavalla. Osakeyhtiön perustehtävistä säädetään toimialakohtaisella lainsäädännöllä. Valtakunnallisesta lentoasemaverkosta annetaan myöhemmin erillislakiehdotus, johon sisältyvät EU:n niin sanotun lentoasemamaksudirektiivin mukaiset uudet vaatimukset. Sotilasilmailun hinnoittelusta ja erillispalveluista säädetään myös erillislaissa. Tarvittavat lainsäädäntömuutokset ehdotettiin tulevan voimaan samanaikaisesti yhtiöittämisen kanssa. Yhtiöittämisen yhteydessä Ilmailulaitoksen palveluksessa 31.12.2009 oleva työsuhteinen henkilöstö siirtyy ja virkasuhteinen henkilöstö otetaan perustettavan osakeyhtiön palvelukseen. Ilmailulaitokseen virkasuhteessa olevien työntekijöiden virat muuttuvat työsuhteisiksi yhtiöittämislain mukaisesti. Henkilöstön eläketurvan nykyinen taso säilyy ja lisäeläketurva rahoitetaan perustettavan yhtiön taseen kautta. Yhtiöittäminen ei vaikuta Ilmailulaitoksessa meneillä oleviin sopeuttamistoimiin. Perustettavan yhtiön omistajaohjaus säilyy liikenne- ja viestintäministeriössä. Yhtiö tulee olemaan valtion kokonaan omistama yhtiö, johon valtiolla on strategisen omistuksen intressi. Valtioneuvosto oikeutti 10. joulukuuta 2009 ministeriön luovuttamaan valtion puolesta Ilmailulaitoksen hallinnassa olevan omaisuuden, immateriaaliset oikeudet ja liiketoiminnan Finavia Holding Oy:lle sekä allekirjoittamaan luovutusta koskevan luovutuskirjan. Euroopan unionin komissio teki 2007 päätöksen aloittaa valtiontukia koskevan EY 88(2) artiklan mukaisen muodollisen tutkintamenettelyn, joka koskee järjestelyjä TamperePirkkalan lentoaseman niin sanotussa low-cost-terminaalissa. Komissio tutkii ja arvioi, ovatko järjestelyt sopusoinnussa valtiontukea koskevan sääntelyn kanssa ja soveltuvatko ne yhteismarkkinoille. Suomi on vastauksessaan 13.11.2007 katsonut, että toteutetut toimet eivät sisällä valtion tukea. Vuoden 2008 syksyllä komissio on tehnyt asiaan liittyen lisäselvityksiä ulkopuolisen konsultin avustamana. Ilmailulaitos odotti ratkaisua alkuvuodesta, mutta asian käsittely on edelleen kesken. Henkilöstö Konsernin palveluksessa oli kertomusvuoden aikana keskimää- Hallituksen toimintakertomus rin 2 218 henkilöä (2 202), joista Ilmailulaitoksessa työskenteli 1 721 (1 721) henkilöä ja Airpro Oy:ssä 491 (475). Henkilöstön määrä vuoden lopussa oli konsernissa 2 719 (2 725) ja Ilmailulaitos-liikelaitoksessa 1 870 (1 907). Konsernin vakituisen henkilöstön määrä oli 1 996 (1 978) ja määräaikaisena työskenteli 723 (741). Tilikauden aikana henkilöstökuluissa pyrittiin saamaan säästöjä monilla tavoin. Käynnistettiin muun muassa henkilöstön käytön optimointi- ja vuorosuunnittelun keskittämishanke, jonka tarkoituksena on vähentää ostopalveluita ja kouluttaa oma henkilöstö moniosaajiksi. Helsinki-Vantaan lentoasemalle perustettiin keskitetty vuorosuunnitteluyksikkö, joka vastaa jatkossa Ilmailulaitoksen kaikkien yksiköiden vuorosuunnittelun laatimisesta hyödyntämällä liikenne- ja matkustaja-analyysejä resurssien mitoituksessa. Esimiesarvioinnin tulokset valmistuivat alkuvuodesta. Kertomusvuoden aikana keskityttiin esimiestyön kehittämiseen, erityisesti muutoksen johtamiseen, palautteen antamiseen ja ajankäytön hallintaan. Vuoden lopulla otettiin käyttöön lähes koko organisaatiossa web-pohjainen rekrytointi- ja osaamisen hallintajärjestelmä. Järjestelmään tallennetaan käydyt kehityskeskustelut sekä jokainen arvioi omaan rooliinsa liittyvät osaamiset. Osaamiskartoituksen kautta osaamisen kehittäminen saadaan toimivammaksi ja osaksi vuosisuunnittelua. Käyttöön otettiin myös sähköinen järjestelmä, jonka avulla esimies hallinnoi henkilön palvelussuhteeseen liittyviä asioita. Ilmailulaitoksessa on käytössä koko henkilökuntaa koskeva voittopalkkiojärjestelmä. Voittopalkkion suuruus riippuu asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja sen maksaminen edellyttää, että liikelaitos saavuttaa hallituksen asettaman tulostavoitteen. Kertomusvuonna taloudellinen tulos jäi alle tavoitteen, joten voittopalkkiota ei kertynyt. kala. Henkilöstöä edusti Pauli Manninen. Hallitus kokoontui tilikauden aikana 10 kertaa. Hallituksen keskuudestaan valitseman tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja oli Eeva Niskavaara sekä jäseninä Rita Linna ja Pirkko Juntti. Tarkastusvaliokunta kokoontui tilikauden aikana 7 kertaa. Hallitus valitsi keskuudestaan palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan tilikaudella 2009. Valiokunta kokoontui tilikauden aikana 5 kertaa. Sen puheenjohtajana toimi Jussi Järventaus ja jäseninä olivat Erja Takala ja Rita Linna. Hallituksen ja sen valiokuntien sihteerinä toimi kehitysjohtaja Pekka Hurtola. Ilmailulaitoksen pääjohtajana toimii Samuli Haapasalo. Ilmailulaitoksen tilintarkastajana oli KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy vastuullisena tarkastaja KHT Robert Kajander sekä JHTT Pasi Tervasmäki valtiontalouden tarkastusvirastosta. Hallinto ja tilintarkastajat Toiminta käynnistyi vuodenvaihteen jälkeen osakeyhtiön perustamispäätösten mukaan. Yhtiökokous valitsi 29.12.2009 Finavia Oyj:lle uuden hallituksen, jonka toimikausi alkoi vuoden 2010 alusta. Hallituksen puheenjohtajana toimii vuorineuvos Seppo Paatelainen. Hallituksen jäsenet ovat varatuomari Pirkko Juntti, neuvotteleva virkamies Rita Linna, liikenne- ja viestintäministeriö, ke- Hallituksen puheenjohtajana toimi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus. Hallituksen jäseninä olivat varatuomari Pirkko Juntti, neuvotteleva virkamies Rita Linna liikenne- ja viestintäministeriöstä, taloustieteiden maisteri Eeva Niskavaara, Helsingin kauppakorkeakoulun vararehtori Hannu Seristö (tammi-syyskuu) ja SOK:n kehitysjohtaja Erja Ta- Muutokset konsernirakenteessa ja hallinnossa Yhtiöittämisellä ei ollut vaikutusta konsernin liiketoimintarakenteeseen. Tytär- ja kiinteistöyhtiöt siirtyivät liikelaitokselta uuden osakeyhtiön tytäryhtiöiksi. Ville Vuori nimitettiin marraskuun alusta lukien Ilmailulaitoksen ylläpitämän toisen asteen ammatillisen erikoisoppilaitoksen Avia Collegen rehtoriksi. Mats Rosin, Ilmailulaitoksen kaupallisen liiketoiminnan johtaja, Turun lentoaseman päällikkö ja Länsi-Suomen aluejohtaja siirtyi 1.12.2009 lukien toimitusjohtajaksi uuteen valtion yhtiöön, jonka vastuulla on lauttaliiketoiminta. Joulukuun alusta lukien toistaiseksi kaupallisen liiketoiminnan tehtäviä hoitaa apulaisjohtaja Sari Saari, aluejohtajan tehtäviä Vaasan lentoaseman päällikkö Tapani Krooks ja Turun lentoaseman päällikön tehtäviä Juha Aaltonen. Olennaiset tilikauden jälkeiset tapahtumat F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 53 hitysjohtaja Erja Takala, SOK-yhtymä, logistiikkajohtaja Antti Vehviläinen, Stora Enso ja Pauli Manninen, joka on henkilöstön edustaja. Finavia Oyj:n toimitusjohtajana on Samuli Haapasalo. Finavia Oyj:n tilintarkastajana jatkaa KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy vastuullisena tarkastaja KHT Robert Kajander. Ilmailulaitoksen palveluksessa olevat noin 1 700 henkilöä siirtyivät Finavia Oyj:n palvelukseen 1.1.2010. Yhtiö otti perustamisasiakirjojen mukaisen lisäeläkevakuutuksen henkilöstölleen. Vakuutuksen suuruus on 35 miljoonaa euroa. Maksu suoritettiin 29.12. ja se on kirjattu vuoden 2009 tilinpäätöksessä ennakkomaksuihin. Vakuutus astui voimaan 1. tammikuuta. Lisäeläkevakuutus toteutettiin oman pääoman ehdoin ja se kirjattiin uuden yhtiön alkavaan taseeseen pienentämään muun sijoitetun oman pääoman rahastoa. Tämä alensi Finavia Oyj:n alkavaa tasetta, siten että taseen loppusumma emoyhtiössä on 611,4 miljoonaa euroa ja konsernissa 734,4 miljoonaa euroa. Avaavan taseen mukainen omavaraisuusaste on emoyhtiössä 48 % ja konsernissa 41 %. Tammikuun alusta lukien yhtiö otti myös muut toimintaansa liittyvät vakuutukset mukaan lukien liiketoiminnan vastuuvakuutus. Liikelaitoksen lainat siirtyivät yhtiön vastuulle. Siirtyneillä lainoilla säilyy valtion takaus. Tammikuun 4. päivänä Finavia Oyj ja Vantaan Energia solmivat kauppasopimuksen, jolla Helsinki-Vantaan lentoasemaalueen energiatoiminnot siirtyivät vuoden alusta lukien Vantaan Energia konsernille. Järjestelyn taustalla on Finavian tavoite keskittyä ydinliiketoimintaansa eli lentoasematoimintojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Helmikuussa Finavia Oyj:n yhtiökokous vahvisti Finavian hallituksen esityksestä Kehäradan 45 miljoonan euron maksuosuuden käsittelyn liikelaitoksen vuoden 2009 tilinpäätöksessä ja oikeutti yhtiön tekemään Liikenneviraston kanssa Kehärataa koskevat sopimukset. Kehäradan rahoitusosuus perustuu valtion vuoden 2009 toiseen lisätalousarvioon. Omistajastrategisen näkemyksen mukaan Finavia voi näin osaltaan rahoittaa Helsinki-Vantaan lentoaseman toiminnalle ja kehittämiselle tärkeitä yhteyksiä rautatieverkkoon ja sen palveluihin. Vuoden 2010 näkymät Lentoliikenteen kysynnän ei uskota kasvavan vielä vuoden 2010 aikana, vaan kasvuodotukset kohdistuvat vuoteen 2011. 54 M AT K O J A . M A I S E M I A Kuluvan vuoden aikana oletetaan että matkustajamäärä ei kuitenkaan enää laskisi viime vuoden tasosta. Finavia olettaa kysynnän jatkuvan lievästi alavireisenä vielä kuluvan vuoden ensimmäisinä kuukausina. Vuoden toisella puoliskolla odotetaan jo hienoista kasvua, joka tulee kansainvälisestä liikenteestä. Heikosta kysynnästä ja hinnanalennuksista johtuen tulostaso tulee jäämään alle vuoden 2009 tason. Finavian omassa toiminnassa jatketaan viime vuonna käynnistettyä tehostamisohjelmaa. Yhtiön haasteena on varsin kiinteä kulurakenne. Ydintoimintaan kuulumattomien toimintojen ja omaisuuden myyntimahdollisuuksia etsitään jatkossakin. Vuosien 2003–2009 aikana Finavia on toteuttanut merkittäviä lentoaseman laajennusinvestointeja ja palvelutason monipuolistamisen mahdollistavia hankkeita liittyen Via Helsinki -strategiaan. Tähän kuuluvat muun muassa kolmas kiitotie, hotelli, uusi pysäköintitalo sekä viime vuonna osittain käyttöönotettu kaukoliikenteen terminaali Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Tänä vuonna kokonaisuus valmistuu ja tämän vuoksi investointiaste alenee. Finavia keskittyy palveluyrityksenä asiakaslähtöiseen toimintaan ja palvelutuotannon tehostamiseen sekä etsii mahdollisuuksia lisätä liikevaihtoaan kehittämällä uusia palveluja lentoasemien ja asema-alueiden matkustajille ja yrityksille. Hallituksen esitys tuloutuksesta Valtioneuvoston kokouksessa 10.12.2009 Finavian apporttiomaisuuden käsittelyn yhteydessä on edellytetty 6 000 000 euron tuloutusta vuodelta 2009. Hallitus päätti esittää Valtioneuvostolle Ilmailulaitos Finavian tuloutukseksi vuodelta 2009 6 000 000 euroa. Toimintakertomuksen liite Tunnusluvut 2006–2009 FINAVIA-KONSERNI Tunnusluvut (milj. euroa) 2006 Liikevaihto - muutos- % Liikevoitto - liikevoitto % liikevaihdosta Voitto - voitto % liikevaihdosta Sijoitetunpääoman tuotto- % 2007 2008 2009 285,6 310,3 336,1 321,0 10,4 % 8,6 % 8,3 % -4,5 % 27,4 33,9 46,6 -197,0 9,6 % 10,9 % 13,9 % -61,4 % 23,7 28,7 35,4 -249,6 8,3 % 9,2 % 10,5 % -77,8 % 4,1 % 4,6 % 5,5 % -35,6 % 2,8 % 3,1 % 3,7 % -32,4 % 66,7 % 63,1 % 61,8 % 44,7 % 84,2 93,5 112,7 78,4 29,5 % 30,1 % 33,5 % 24,4 % Taseen loppusumma 844,2 919,9 966,4 769,4 Henkilötyövuodet (henkilötyökertymä henkilötyövuosina = henkilöstö keskimäärin) 2 182 2 239 2202 2218 Tuotto koko pääomalle % Omavaraisuusaste % (1) (3) (4) Investoinnit euroa Investoinnit % liikevaihdosta FINAVIA Tunnusluvut (milj. euroa) 2006 Liikevaihto - muutos- % Käyttökate - käyttökate- % liikevaihdosta Liikevoitto - liikevoitto % liikevaihdosta Voitto - voitto % liikevaihdosta 2007 2008 2009 266,9 290,2 312,4 294,8 9,8 % 8,7 % 7,6 % -5,7 % 64,9 75,8 86 74,1 24,3 % 26,1 % 27,5 % 25,1 % 23,3 33,1 41,4 -203,9 8,7 % 11,4 % 13,3 % -69,2 % 22,8 31,4 34,7 -252,3 8,5 % 10,8 % 11,1 % -85,6 % 3,9 % 5,1 % 5,3 % -44,8 % 12,4 % 17,0 % 18,8 % -136,7 % 3,1 % 4,0 % 4,1 % -39,0 % 77,4 % 73,4 % 71,2 % 51,6 % 59,9 74,4 108,0 76,2 22,4 % 25,6 % 34,6 % 25,8 % 4,1 5 1,1 -2,4 Henkilötyövuodet 1 707 1 703 1 721 1 721 Palkat ja palkkiot 69,5 71,5 76,7 78,8 Sijoitetunpääoman tuotto- % Tuotto peruspääomalle % Tuotto koko pääomalle % Omavaraisuusaste % (1) (2) (3) (4) Investoinnit euroa Investoinnit % liikevaihdosta Liikenteen hintamuutos % keskimäärin F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 55 Tilinpäätös TULOSLASKELMA 1.1.2009–31.12.2009 KONSERNI 2008 2009 2008 321 008 336 113 294 755 312 429 9 496 5 248 9 468 5 210 34 210 37 343 33 299 36 309 -45 -373 -28 -264 Ulkopuoliset palvelut 50 802 52 531 60 051 59 945 Materiaalit ja palvelut 84 967 89 501 93 322 95 990 94 801 90 395 78 840 76 666 17 692 15 537 14 864 13 162 5 025 5 448 4 165 4 635 117 518 111 380 97 870 94 464 Rakennukset ja rakennelmat 18 536 18 034 14 243 13 592 Koneet ja kalusto 19 204 17 653 18 257 16 636 Maarakenteet 16 224 15 354 14 512 13 720 1 054 681 1 050 677 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien hyödykkeistä 230 000 0 230 000 0 POISTOT 285 019 51 722 278 062 44 627 39 973 42 207 38 907 41 184 -196 973 46 550 -203 938 41 375 1000 € LIIKEVAIHTO Liiketoiminnan muut tuotot 2009 LIIKELAITOS MATERIAALIT JA PALVELUT Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana Varastojen lisäys(-)/vähennys(+) HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut HENKILÖSTÖKULUT YHTEENSÄ POISTOT JA ARVONALENTUMISET Suunnitelman mukaiset Aineettomat oikeudet LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT LIIKEVOITTO RAHOITUSTUOTOT JA KULUT Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muut korko- ja rahoitustuotot Arvonalentumiset pysyv.vastaav.sijoit. Korkokulut ja muut rahoituskulut VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ 5 7 405 107 3 547 4 543 2 419 3 092 477 -848 477 -848 -10 447 -14 536 -6 665 -9 019 -6 418 -10 834 -3 364 -6 668 -203 391 35 716 -207 302 34 707 -45 000 0 -45 000 0 -248 391 35 716 -252 302 34 707 -252 302 34 707 SATUNNAISET ERÄT Satunnaiset kulut VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA Tuloverot -1 066 -429 Laskennalliset verot -78 40 Vähemmistöosuudet -55 37 -249 591 35 365 TILIKAUDEN VOITTO 56 M AT K O J A . M A I S E M I A TASE 31.12.2009 1000 € KONSERNI 2009 LIIKELAITOS 2008 2009 2008 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 2 009 2 452 2 002 2 444 2 009 2 452 2 002 2 444 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Maarakenteet Ennakkomaksut ja keskener.hankinnat 44 373 47 694 41 916 45 244 319 664 340 559 208 830 218 716 84 493 123 990 78 408 116 691 163 889 229 533 149 706 209 025 21 405 109 578 19 015 108 131 633 825 851 354 497 875 697 808 8 8 22 786 35 786 345 491 336 483 1 400 3 590 0 3 590 1 753 4 090 23 122 39 859 2 356 Sijoitukset Osuudet osakkuusyrityksissä Osuudet saman konsernin tytäryht. Osakkeet ja osuudet Muut sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 2 323 2 356 2 156 Valmiit tuotteet/tavarat 2 109 2 088 2 039 1 867 4 432 4 444 4 195 4 223 30 161 32 571 27 153 28 952 Saamiset Lyhytaikainen Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Muut saamiset Siirtosaamiset 590 2 954 432 804 576 2 948 37 650 6 463 37 259 6 235 68 401 41 988 65 420 38 939 32 934 45 396 32 934 45 396 16 020 16 694 10 843 12 965 759 374 966 418 636 392 841 634 Peruspääoma 184 542 184 542 184 542 184 542 Muu oma pääoma 237 130 237 130 237 130 237 130 Edell.tilikausien voitto 157 565 139 553 159 316 141 963 -249 591 35 365 -252 302 34 707 329 646 596 591 328 687 598 342 4 571 4 516 4 035 2 900 4 035 2 784 313 912 289 825 209 477 180 787 35 770 2 384 37 388 4 002 1 857 1 778 351 539 293 988 246 865 184 789 18 691 14 676 11 310 8 532 1 474 1 199 1 329 1 025 12 345 21 528 11 625 20 147 1 114 1 364 Rahoitusarvopaperit Muut arvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Tilikauden voitto VÄHEMMISTÖOSUUS PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Laskennallinen verovelka Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat 3 607 7 399 2 413 6 284 Siirtovelat 33 465 23 621 29 014 18 368 69 582 68 423 56 805 55 720 759 374 966 418 636 392 841 634 F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 57 RAHOITUSLASKELMA KONSERNI 2009 1000 € LIIKELAITOS 2008 2009 2008 LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA Myynnistä saadut maksut 327 992 331 711 301 382 308 088 Maksut liiketoiminnan kuluista -247 451 -238 780 -234 350 -227 176 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 80 542 92 931 67 033 80 912 Maksetut korot ja rahoituskulut -11 050 1 850 -14 251 4 618 -5 983 731 -8 967 3 162 Saadut korot liiketoiminnasta Saadut osingot Ennakkomaksu lisäeläkevakuutuksesta 1) Maksetut välittömät verot Rahavirta ennen satunnaisia eriä Liiketoiminnan rahavirta 5 7 505 7 -35 000 0 -35 000 0 -487 -114 0 0 35 860 83 191 27 285 75 114 35 860 83 191 27 285 75 114 -107 965 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -78 443 -112 660 -76 194 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 7 880 5 189 7 981 5 189 Investoinnit muihin sijoituksiin -1 400 -1 206 0 -1 206 Investointien luovutustuotot 3 839 0 3 839 0 -14 0 0 0 -1 610 595 -1 610 589 -69 748 -108 082 -65 984 -103 393 Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin Liittymismaksut ja takuupidätykset Investointien rahavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut 1 300 0 0 0 -114 -1 462 0 0 40 000 Pitkäaikaisten lainojen nostot 40 000 42 500 40 000 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -13 084 -15 546 -8 532 -8 532 -7 353 -15 700 -7 353 -15 700 Rahoituksen rahavirta 20 749 9 792 24 115 15 768 RAHAVAROJEN MUUTOS -13 139 -15 099 -14 584 -12 511 62 091 77 190 58 361 70 872 3 0 0 0 48 954 62 091 43 777 58 361 Maksettu voitontuloutus Rahavarat 1.1. Ostettujen tytäryhtiöiden rahavarat Rahavarat 31.12. 1) Ilmailulaitoksen yhtiöittämiseen liittyen Finavia Oyj otti henkilöstölleen lisäeläkevakuutuksen. Arvioitu summa on 35 milj.euroa, mutta summa tarkentuu kevään aikana. Lisäeläkevakuutus erääntyi heti 1.1.2010, joten summa maksettiin vakuutusyhtiölle jo joulukuun lopussa. 58 M AT K O J A . M A I S E M I A Tilinpäätös Tilinpäätöksen liitetiedot 1. Konsernitilinpäätösperiaatteet Ilmailulaitoksen vuoden 2009 tilinpäätös on laadittu valtion liikelaitosten kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä annetun valtioneuvoston asetuksen 26.2.2004 (160/2004) mukaisesti. Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki konserniyhtiöt. Osakkuusyritys Taxi Point Oy (ent. Helsinki Vantaan Lentoaseman Taksipalvelut Oy) on jätetty huomioimatta sen epäoleellisen vaikutuksen takia konsernin omaan pääomaan. Tarkemmat tiedot konserniin kuuluvista yrityksistä annetaan liitetietojen kohdassa 10. Konserniyritykset. Liikelaitoskonsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat on eliminoitu. Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmällä. Vähemmistöosuudet on erotettu liikelaitoskonsernin omasta pääomasta ja tuloksesta sekä esitetty omana eränään taseessa. Tilinpäätössiirroista laskettu verovelka on esitetty omana eränään. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostusperiaatteet Käyttöomaisuus on aktivoitu välittömään hankintamenoon. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu konsernissa yhdenmukaisin periaattein käyttöomaisuuden taloudellisen pi- toajan perusteella. Ilmailulaitoksen omaisuus siirtyy 1.1.2010 apporttina aloittavalle yhtiölle Finavia Oyj:lle. Tuotto-odotuksiin perustuva arvonmääritys osoitti, että omaisuuden kirjanpidon tasearvot olivat suuremmat kuin mitä tuottoarvolaskelmat edellyttivät. Tähän perustuen Ilmailulaitoksen hallitus päätti kirjata Ilmailulaitoksen tilinpäätökseen 230 milj. euron arvonalentumiset. Pysyvien vastaavien erittelyssä esitetään arvonalentumisten kohdistuminen eri tase-eriin. Pysyvien vastaavien sijoituksiin sekä rahoitusomaisuusarvopapereihin sisältyvät arvopaperit on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan markkinahintaan. Vaihto-omaisuuden hankintameno on arvostettu keskihinnoin. Tilinpäätöksen liitetiedot sisältävät sähkömarkkinalain edellyttämät eriytetyt tilinpäätökset sähköverkko- ja sähkön myyntitoiminnasta. Tuloslaskelman liitetiedot Taulukoissa luvut ovat tuhansina euroina, ellei toisin ole mainittu. 2. Liikevaihdon jakautuminen 1000 € KONSERNI 2009 LIIKELAITOS 2008 2009 2008 Ilmailulaitoksen liikevaihto jakautuu liiketoiminnoittain seuraavasti: Lentoasemapalvelut 165 681 181 427 165 681 181 427 Lennonvarmistuksen palvelut 59 202 61 505 59 202 61 505 Kaupalliset palvelut 64 849 65 921 64 849 65 921 5 023 3 577 5 023 3 577 31 045 27 608 294 755 312 429 Muu liiketoiminta Airpron liikevaihto Kiinteistöliiketoiminta 15 119 15 509 - konsernieliminoinnit -19 911 -19 433 321 008 336 113 Lentoasema- ja lennonvarmistusliiketoimintojen liikevaihtoon sisältyy julkisista tehtävistä saatuja tuottoja 2.583 teuroa (2.484 teuroa vuonna 2008). Liiketoiminnan muissa tuotoissa on lähinnä maa-alueiden myynneistä saatuja käyttöomaisuuden myyntivoittoja. F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 59 6. Rahoitustuotot ja -kulut 3. Johdon palkat ja palkkiot KONSERNI 2009 Toimitusjohtaja ja sijainen Hallituksen jäsenet LIIKELAITOS 2008 2009 2008 2009 548 512 347 312 93 126 90 122 Liikelaitoksen henkilöstö kuuluu valtion yleiseen eläkejärjestelmään. Vuoden 2009 palkkasumman perusteella lasketut suoriteperusteiset eläkemaksut, jotka noudattavat täyden rahastoinnin vakuutusmatemaattista laskentaperustetta, on kirjattu täysimääräisenä tuloslaskelmaan. Eläkemaksuksi valtiokonttori vahvisti 19,72 % (2008; 19,69 %). Vuoden 2009 eläkekuluja pienentää Valtiokonttorilta saatu palautus vuoden 2008 eläkemaksusta 1.126.736 euroa. Lopulliseksi eläkemaksuprosentiksi vuodelle 2008 vahvistettiin 18,30%. Vuoden 2008 eläkekuluja pienentää Valtiokonttorilta saatu palautus vuoden 2007 eläkemaksusta 2.258.928 euroa. 400 100 7 5 7 0 5 3 547 4 543 2 419 3 087 477 -848 477 -848 -10 447 -14 536 -6 665 -9 019 -6 418 -10 834 -3 364 -6 668 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman kornsernin yrityksiltä Muilta Sijoitusten arvonalentumiset Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 7. Satunnaiset kulut 2009 LIIKELAITOS 2009 2008 Henkilöstö keskimäärin 2 218 2 202 1 721 1 721 Henkilöstö vuoden lopussa 2 719 2 700 1 870 1 888 1 996 2 077 1 558 1 681 723 623 312 207 vakinaisia määräaikaisia Määräaikaisessa henkilökunnassa ovat mukana myös tarvittaessa töihin kutsuttavat, sekä emoyhtiössä että konsernissa. 5. Tilintarkastajan palkkiot LIIKELAITOS KONSERNI 2009 2008 2009 2008 KHT-yhteisö Deloitte & Touche Oy Tilintarkastuspalkkiot Todistukset ja lausunnot Muut palkkiot 60 M AT K O J A . M A I S E M I A 26 35 21 5 2 5 25 1 88 43 88 41 2008 5 LIIKELAITOS KONSERNI henkilökunta 2008 2009 Saman kornsernin yrityksiltä 4. Liikelaitoskonsernin palveluksessa oleva 2009 2008 Osinkotuotot Muilta KONSERNI LIIKELAITOS KONSERNI Ilmailulaitos on velvoitettu osallistumaan Kehäradan rakentamiskustannuksiin 45 milj. eurolla vuosina 2010–2013. Valmistuva rata ja asema tulee Liikenneviraston omaisuudeksi. -45 000 2008 2009 0 -45 000 2008 0 Tilinpäätös Taseen liitetiedot 8. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä poistot Pitoajat ovat seuraavat: Vuotta Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 5 Tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 5 Tasapoisto 10–40 Tasapoisto Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Maarakenteet 3–15 Tasapoisto 10–40 Tasapoisto KONSERNI Muutokset tase-erissä: 2009 LIIKELAITOS 2008 2009 2008 Aineettomat oikeudet Hankintameno 1.1. 8 780 7 569 8 763 7 552 + Siirrot erien välillä 2 553 1 211 2 552 1 211 -394 0 -394 0 10 939 8 780 10 921 8 763 -5 642 - Vähennykset tilikaudella Hankintameno 31.12. -6 328 -5 647 -6 319 Vähennysten kertyneet poistot Kertyneet sumu-poistot 1.1. 394 0 394 0 Tilikauden poistot -997 -681 -993 -677 Arvonalentumiset -2 000 0 -2 000 0 - Kertyneet sumu-poistot 31.12. -8 931 -6 328 -8 919 -6 319 Kirjanpitoarvo 31.12. 2 009 2 452 2 002 2 444 Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno 1.1. 608 621 608 608 + Siirrot erien välillä 0 0 0 0 - Vähennykset tilikaudella 0 -13 0 0 Hankintameno 31.12. 608 608 608 608 Kertyneet poistot 1.1. -608 -621 -608 -608 Vähennysten kertyneet poistot 0 13 0 0 Tilikauden poistot 0 0 0 0 -608 -608 -608 -608 0 0 0 0 - Kertyneet sumu-poistot 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 61 KONSERNI 2009 LIIKELAITOS 2008 2009 2008 Maa- ja vesialueet Maa- ja vesialueet Hankintameno 1.1. + Lisäykset tilikaudella - Vähennykset tilikaudella 44 709 44 312 43 867 484 972 484 43 510 932 -72 -575 -72 -575 Arvonalentumiset -3 000 0 -3 000 0 Hankintameno 31.12. 42 121 44 709 41 279 43 867 2 985 2 734 1 378 1 378 17 251 10 0 -750 0 -750 0 2 253 2 985 638 1 378 44 373 47 694 41 916 45 244 551 276 541 690 400 588 393 095 0 0 0 0 93 553 9 931 93 439 7 611 Kiinteistöjen liittymismaksut Hankintameno 1.1. + Siirrot erien välillä - Vähennykset tilikaudella Hankintameno 31.12. Maa- ja vesialueet yhteensä Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1. + Lisäykset tilikaudella + Siirrot erien välillä - Vähennykset tilikaudella -520 -345 -462 -118 Hankintameno 31.12. 644 308 551 276 493 565 400 588 Kertyneet sumu-poistot 1.1. -210 717 -192 887 -181 872 -168 397 439 204 461 118 -18 536 -18 034 -14 243 -13 592 Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden poistot Arvonalentumiset -95 830 0 -89 082 0 -324 644 -210 717 -284 736 -181 872 319 664 340 559 208 830 218 716 370 802 354 060 354 936 338 589 45 407 19 704 45 275 19 281 -8 555 -2 962 -8 522 -2 933 Hankintameno 31.12. 407 653 370 802 391 689 354 936 Kertyneet poistot 1.1. -246 812 -232 061 -238 245 -224 482 7 856 2 902 7 824 2 873 -19 204 -17 653 -18 257 -16 636 - Kertyneet sumu-poistot 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. + Siirrot erien välillä - Vähennykset tilikaudella Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden poistot Arvonalentumiset - Kertyneet sumu-poistot 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. 62 M AT K O J A . M A I S E M I A -65 000 0 -64 604 0 -323 161 -246 812 -313 281 -238 245 84 493 123 990 78 408 116 691 KONSERNI 2009 LIIKELAITOS 2008 2009 2008 Maarakenteet Hankintameno 1.1. + Lisäykset tilikaudella + Siirrot erien välillä - Vähennykset tilikaudella 435 465 408 181 407 107 0 0 0 382 439 0 15 378 27 283 14 135 24 668 -1 872 0 -1 801 0 Hankintameno 31.12. 448 971 435 465 419 441 407 107 Kertyneet poistot 1.1. -205 932 -190 578 -198 082 -184 362 1 244 0 1 174 0 -16 224 -15 354 -14 512 -13 720 Vähennysten kertyneet poistot Tilikauden poistot Arvonalentumiset - Kertyneet sumu-poistot 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12. -64 170 0 -58 314 0 -285 082 -205 932 -269 735 -198 082 163 889 229 533 149 706 209 025 109 578 61 671 108 131 59 629 81 835 106 288 79 535 101 273 0 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1. + Lisäykset tilikaudella - vähennykset / kirjattu kuluksi -3 239 0 -3 241 -10 000 0 -10 000 0 -156 769 -58 381 -155 410 -52 771 21 405 109 578 19 015 108 131 499 499 36 269 36 269 0 0 0 0 -147 0 -147 0 0 0 -13 000 0 353 499 23 122 36 269 Hankintameno 1.1. 3 590 3 232 3 590 3 232 + Lisäykset tilikaudella 1 400 358 0 358 - Vähennykset tilikaudella -3 590 0 -3 590 0 Hankintameno 31.12. 1 400 3 590 0 3 590 1 528 291 1 424 569 1 365 236 1 266 300 83 859 107 618 80 019 102 563 0 0 0 0 -29 139 -3 896 -28 978 -3 626 Hankintameno 31.12. 1 583 010 1 528 291 1 416 277 1 365 236 Kertyneet poistot 1.1. -670 396 -621 794 -625 126 -583 491 9 933 3 120 9 853 2 991 Tilikauden poistot -54 961 -51 722 -48 005 -44 627 Arvonalentumiset -230 000 0 -230 000 0 -945 425 -670 396 -893 278 -625 126 637 586 857 895 522 999 740 110 - vähennykset / ennakko - Siirrot erien välillä Hankintameno 31.12. Osakkeet ja osuudet (tytäryhtiöt ja muut osakkeet ) Hankintameno 1.1. + Lisäykset tilikaudella - Vähennykset tilikaudella Arvonalentumiset Hankintameno 31.12. Muut pysyvien vastaavien sijoitukset YHTEENSÄ Hankintameno 1.1. + Lisäykset tilikaudella Siirrot erien välillä - Vähennykset tilikaudella Vähennysten kertyneet poistot - Kertyneet sumu-poistot 31.12 Kirjanpitoarvo 31.12. F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 63 9. Muut osakkeet ja osuudet Osakkeet / konserniyhtiöt Osakkeet / osakkuusyhtiöt Muut osakkeet ja osuudet 8 491 3 590 0 1 400 -147 -3 590 345 1 400 3 590 Muut sijoitukset Konserni Hankintameno 1.1. + Lisäykset tilikaudella - Vähennykset tilikaudella Hankintameno 31.12. 0 8 Emoyhtiö Hankintameno 1.1. 35 786 483 + Lisäykset tilikaudella 0 0 0 - Vähennykset tilikaudella 0 -147 -3 590 0 0 336 0 - Arvonalentumiset -13 000 Hankintameno 31.12. 22 786 0 Konsernin omistusosuus-% Emoyhtiön omistusosuus-% 10. Konserniyritykset Kiinteistö Oyj Lentäjäntie 1, Vantaa 51,2 51,2 Airpro Oy, Vantaa 100,0 100,0 Kiinteistö Oy Turun Lentorahti, Vantaa 100,0 100,0 Kiinteistö Oyj Lentäjäntie 3, Vantaa 60,9 60,9 100,0 100,0 IP-Kiinteistöt Oy, Vantaa 100,0 100,0 Kiinteistö Oy Lentokentän palvelutalo 100,0 0,0 Taseen loppusumma euroina Oma pääoma 31.12.2009 euroina 31 156 805,01 7 820 066,05 1 392 181,08 16 776,44 8 789 517,24 4 154 857,10 31 042 431,52 2 292 427,28 8 614 830,90 1 798 188,02 584 856,24 984,44 10 616 841,69 1 064 904,05 505 049,71 -118 010,29 Lentoasemakiinteistöt Oyj, Vantaa Kiinteistö Oyj Lentäjäntie 1, Vantaa Airpro Oy, Vantaa Kiinteistö Oy Turun Lentorahti, Vantaa Kiinteistö Oyj Lentäjäntie 3, Vantaa Liikevaihto euroina Tilikauden voitto/tappio euroina Lentoasemakiinteistöt Oyj, Vantaa 77 914 119,59 9 206 569,73 9 383 807,62 846 420,29 IP-Kiinteistöt Oy, Vantaa 22 310 793,79 9 335 845,42 3 146 848,16 -13 050 812,64 700 846,54 693 836,83 81 595,92 -2 747,64 Konsernin omistusosuus-% Emoyhtiön omistusosuus-% Oma pääoma 31.12.2009 euroina Tilikauden voitto/tappio euroina 25,0 0,0 240 294,83 111 032,03 Kiinteistö Oy Lentokentän palvelutalo, Vantaa Osuudet osakkuusyrityksissä Taxi Point Oy, Vantaa 64 M AT K O J A . M A I S E M I A 11. Saamiset saman liikelaitoskonsernin tytäryhtiöiltä KONSERNI 2009 LIIKELAITOS 2008 2009 Myyntisaamiset 2008 392 Siirtosaamiset Tilikauden lopussa 702 40 102 432 804 12. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät KONSERNI 2009 LIIKELAITOS 2008 2009 2008 Vuokrasaamiset 36 1 800 25 Korkosaamiset 13 108 3 107 975 3 604 975 3 604 363 Ulkopuolisten rahoittajien (TE-keskukset, 1 786 EU, kunnat) rahoitusosuus investointeihin Työterveyshuollon saamiset (KELA) Ennakkomaksu lisäeläkevakuutukseen 1) Muut Tilikauden lopussa 836 528 672 35 000 0 35 000 0 790 423 585 375 37 650 6 463 37 260 6 235 1) Ilmailulaitoksen yhtiöittämiseen liittyen Finavia Oyj otti henkilöstölleen lisäeläkevakuutuksen. Arvioitu summa on 35 milj.euroa, mutta summa tarkentuu kevään aikana. Lisäeläkevakuutus erääntyi heti 1.1.2010, joten summa maksettiin vakuutusyhtiölle jo joulukuun lopussa. F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 65 13. Oman pääoman erien lisäykset ja vähennykset KONSERNI 2009 LIIKELAITOS 2008 2009 2008 Peruspääoma Tilikauden alussa 184 542 184 542 184 542 184 542 184 542 184 542 184 542 184 542 237 130 237 130 237 130 237 130 0 0 0 0 237 130 237 130 237 130 237 130 170 100 150 359 176 670 157 663 4 818 4 894 + lisäykset / vähennykset Tilikauden lopussa Muu oma pääoma tilikauden alussa + lisäykset/- vähennykset Tilikauden lopussa Edell. tilikausien voitto / tappio Poistoerosta omaan pääomaan merkitty osuus Valtioneuvoston päätöksellä omasta pääomasta investointien rahoittamiseen Voitonjako omistajille Tilikauden voitto (+) tappio (-) -10 000 -15 700 -7 353 -15 700 157 565 139 553 159 316 141 963 -249 721 35 442 -252 302 34 707 130 -76 329 646 596 591 328 687 598 342 Poistoerosta omaan pääomaan merkitty osuus Oma pääoma yhteensä -10 000 -7 353 14. Varaukset KONSERNI 2009 Pakolliset varaukset 4 035 LIIKELAITOS 2008 2 900 2009 4 035 2008 2 784 Suurimmat erät pakollisissa varauksissa 31.12.2009:Eurocontrollin kattamattomasta eläkevastuusta on varattu vuonna 2004 Ilmailulaitoksen osuus 3,8 milj. euroa, jonka Ilmailulaitos tulee maksamaan tulevina vuosina Eurocontrollin eläkesäätiölle (eläkesäätiö perustettu 1.1.2005). Vuosina 2005–2009 maksettujen erien jälkeen varausta on jäljellä 2.535.494 euroa. Valtiokonttori on arvioinut, että se tulee laskuttamaan ennen yhtiöittämistä tapahtuneiden tapaturmavakuutuslain ja liikennevakuutuslain mukaisten vahinkojen kustannuksia syksyllä 2010 noin 1.500.000 euroa. Summa on varattu pakollisena varauksena. 66 M AT K O J A . M A I S E M I A 15. Pitkäaikainen vieras pääoma Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua. LIIKELAITOS KONSERNI 2009 Lainat rahoituslaitoksilta 2008 232 138 2009 216 909 150 474 2008 130 842 16. Muut pitkäaikaiset velat LIIKELAITOS KONSERNI 2009 Liittymismaksut (Sähkö- ja lämpöliitt.) 2008 2009 2008 766 2 376 2 384 Muut velat 35 004 8 35 004 3 994 8 Tilikauden lopussa 35 770 2 384 37 388 4 002 Muissa veloissa on 35 milj. euroa, jolla Ilmailulaitos tulee rahoittamaan Kehäradan rakentamista vuosina 2011– 2013. Vuoden 2010 osuus 10 milj. euroa sisältyy Siirtovelkoihin. 17. Laskennallinen verovelka LIIKELAITOS KONSERNI 2009 Tilinpäätössiirroista 2008 1 857 2009 2008 1 778 18. Velat saman liikelaitoskonsernin tytäryhtiöille KONSERNI 2009 2008 LIIKELAITOS 2009 2008 Ostovelat 464 Siirtovelat 650 245 1 114 1 364 Tilikauden lopussa 1 119 F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 67 19. Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät KONSERNI 2009 LIIKELAITOS 2008 2009 2008 Lomapalkkavelka sos.kuluineen 16 976 14 989 15 152 Palkkajaksotukset sos.kuluineen 1 543 1 500 1 084 899 TEL/VEL-maksut 1 229 1 439 1 286 1 356 668 Korkovelat Kehäratahankkeen kustannukset Muut Tilikauden lopussa 13 605 1 826 3 494 293 10 000 0 10 000 0 1 891 2 199 1 199 1 840 33 465 23 621 29 014 18 368 20. Palvelujen myynti valtion budjetista rahoituksensa saaville asiakkaille LIIKELAITOS 2009 2008 Palvelutuotantoa vastaan saatu rahoitus Ilmavoimille myydyt palvelut 12 139 10 738 Korvaus valmiustehtävistä 1 436 1 370 Ilmatieteenlaitokselle myydyt palvelut 1 665 1 578 Pelastuspalveluiden ylläpito 440 440 Suomen Ilmailuopiston toiminta Porin lentoasemalla 357 344 Turun yöaikainen aukiolo meripelastuspalvelua varten 350 329 3 104 2 549 19 490 17 348 Avustus ammattikoulutukseen Laki valtion liikelaitoksista (1185/2002) koskee Ilmailulaitosta vuoden 2006 alusta lukien siirtymässäännöksen perusteella. Lain 2 §:n mukaan liikelaitoksen on toimittava liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti. Saman lain 7 §:n mukaan valtion talousarvioon voidaan ottaa määräraha liikelaitokselle määrätyn, liiketaloudellisesti kannattamattoman tehtävän rahoittamista varten. Ilmailulaitos on saanut vuosina 2008–2009 valtion budjetista määrärahaa palvelutuotantoa vastaan korvaten Porin lentoaseman aukipidon Suomen Ilmailuopiston toimintaa varten sekä Turun lentoaseman yöaikaisen aukiolon korvaamisen meripelastuspalvelua varten. Lisäksi sisäasiainministeriö korvaa etsintä- ja pelastustoimesta aiheutuvat kustannukset täysimääräisinä. LIIKELAITOS 2009 2008 Osarahoitus investointihankkeiden toteuttamiseen ja käyttötoimintoihin Investointihankkeiden toteuttamiseen (TE-keskusten kautta) 233 1 176 Käyttötoimintoihin (Rikosseuraamusvirastolta) 750 1 015 983 2 191 68 M AT K O J A . M A I S E M I A 21. Valtion rahoituksen puitteissa oleva henkilöstö LIIKELAITOS 2009 Henkilökunnan määrä Maksetut palkat ja palkkiot 2008 18 21 242 282 22. EU:lta ja kunnilta saatu rahoitus LIIKELAITOS 2009 2008 Osarahoitus investointihankkeiden toteuttamiseen - kunnilta - TE-keskusten kautta EU:lta 800 1413 2 133 437 23. Annetut takaukset, pantit ja vastuut Summat ovat jäljellä olevien pääoma-arvojen mukaisia. KONSERNI 2009 LIIKELAITOS 2008 2009 2008 Tytäryhtiöiden velat, joiden vakuudeksi annettu takaus: Lainat rahoituslaitoksilta Pankkitilin limiitti Yritystodistusohjelma Annetut takaukset yhteensä 57 737 60 548 57 737 1000 1000 1000 60 548 1000 10 000 10 000 10 000 10 000 68 737 71 548 68 737 71 548 Tytäryhtiöiden velat, joiden vakuudeksi annettu pantti (kiinnitys vuokraoikeuteen ja tytäryhtiön rakennukseen) Lainat rahoituslaitoksilta 34 457 35 525 Pantit omasta puolesta yhteensä 38 523 38 523 5 714 6 055 Seuraavien lainojen vakuudeksi Ilmailulaitos ja tytäryhtiöt ovat sopineet rahoittajan kanssa kovenanteista: Kiinteistö Oy Turun Lentorahti Kovenanteissa Koy Turun Lentorahti Oy:n omavaraisuusaste on sitouduttu säilyttämään sovitulla tasolla. Ilman pankin kirjallista suostumusta velallinen ei saa pantata tai muuten antaa vakuudeksi omaisuuttaan. Ilmailulaitos sitoutuu säilyttämään nykyisen omistusosuutensa Koy Turun Lentorahdissa. IP-Kiinteistöt Oy 12 264 12 666 Kovenanteissa IP-Kiinteistöt Oy on sitoutunut säilyttämään omavaraisuusasteensa sovitulla tasolla ja Ilmailulaitos on sitoutunut säilyttämään omistuksensa IP-Kiinteistöt Oy:ssä. F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 69 KONSERNI 2009 Muut vastuusitoumukset LIIKELAITOS 2008 436 436 2009 2008 436 436 Leasingvastuut Tilikaudella 2010 maksettavat Myöhemmin maksettavat Annetut takaukset, pantit ja vastuut yht. 5 803 5 349 4 967 4 513 19 782 18 785 17 055 15 999 151 259 153 362 91 195 92 496 Muut vastuut Ilmailulaitos on suojannut johdannaissopimuksilla (termiineillä) sähkön hankintahintoja. Vuoden 2009 tilinpäätöksessä salkun nimellisarvo oli 8.726.066 euroa ja johdannaisten käypäarvo -1.117.853 euroa. Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi matkatavarakuljetinjärjestelmä on rahoitettu leasingrahoituksella. Vuosina 2008–2009 toimituksia järjestelmään on tehty 25,1 milj. euron arvosta, mistä on vastaanotettu ja otettu käyttöön 2,6 milj. euroa (matkatavaroiden läpivalaisulaitteet). Vain tämä osa on mukana leasingvastuiden erittelyssä edellä. Koko järjestelmän arvo tulee olemaan 41,3 milj. euroa ja se tullaan vastaanottamaan vuosina 2010–2011. Suomen valtio vastaa kaikista liikelaitoksen lainoista. Tytäryhtiöiden lainoilla on emoyhtiön vakuus tai omavelkainen takaus. 24. Ilmailulaitoksen sähköverkkotoiminta Sähkömarkkinalain (386/1995) mukainen sähköverkkotoiminnan ja myyntitoiminnan eriytetty tulos. Yhteisten kulujen ja tase-erien jakoperusteet Tuloslaskelma Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu Ilmailulaitos-konsernin yhteisten poistoperiaatteiden mukaan. Liiketoiminnan muut kulut Helsinki-Vantaan lentoasemalla toimivalle sähkölaitoksen sähköverkkotoiminnalle kohdistetaan suhteellinen osuus lentoaseman yleiskuluista henkilömäärien suhteessa. Lisäksi sähköverkkotoiminnalle kohdistetaan osuus Ilmailulaitoksen konserni/pääkonttorikuluista jaettuna budjetoitujen kulujen suhteessa. Tase Sähköverkkotoiminnan käynnistyessä vuonna 1996 avaava tase muodostettiin verkkotoiminnan käyttöomaisuudesta (laitteet ja rakennukset). Taseen vastattavissa omaisuus jaettiin peruspääomaan ja aloittamisvaiheen muuhun omaan pääomaan. Henkilöstö Sähköverkkotoiminnan henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana oli 5 (6). 70 M AT K O J A . M A I S E M I A TULOSLASKELMAT VERKKOTOIMINTA 2009 LIIKEVAIHTO MYYNTITOIMINTA 2008 2009 2008 2 411 2 152 5 572 5 045 223 0 0 0 679 697 5 306 4 826 119 259 11 7 234 275 18 22 Eläkekulut 46 51 3 4 Muut henkilösivukulut 10 15 1 1 Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Suunnitelman mukaiset poistot ja arvonalentumiset Aineettomat oikeudet 15 5 Rakennukset ja rakennelmat 35 35 Koneet ja kalusto 512 449 562 489 Liiketoiminnan muut kulut 297 239 15 12 LIIKEVOITTO 687 127 218 172 -56 -111 TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA 631 16 218 172 TILIKAUDEN TULOS 631 16 218 172 Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoituskulut TASE VERKKOTOIMINTA 2009 2008 Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 54 69 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 764 799 5 925 5 064 -1 784 6 688 6 647 253 346 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikainen Myyntisaamiset 253 346 6 995 7 062 F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 71 Vastattavaa OMA PÄÄOMA Peruspääoma Aloittamisvaiheen muu oma pääoma Edell. tilikausien voitto Tilikauden voitto 1 312 1 312 875 875 1 297 1 281 631 16 4 115 3 484 1 897 1 436 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Liittymismaksut Lyhytaikainen Ostovelat 244 463 Muut velat 682 1 519 Siirtovelat 57 161 983 2 143 6 995 7 062 Nettoinvestoinnit vuonna 2009 olivat 1.415.810,74 euroa. Sijoitetun pääoman tuotto-% Verkkotoiminnan osalta sijoitetun pääoman tuotto-% oli 10,59% (4,91% vuonna 2008) kaava: (liikevoitto/-tappio + korkokulut ja muut rahoituskulut) Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat 25. Päästöoikeudet Ilmailulaitoksen Energia ja vesi -yksikölle on myönnetty päästökiintiö 1.838,0 tn vuodelle 2009 (lämpökeskus). Omaa käyttöä ei vuoden aikana ollut ja päästöoikeuksia myytiin 1.000 tn arvosta. Jäljellä on siis 838 tn. 72 M AT K O J A . M A I S E M I A Tilintarkastuskertomus Valtioneuvostolle Olemme tarkastaneet Ilmailulaitoksen kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.– 31.12.2009. Tilinpäätös sisältää sekä Ilmailulaitoksen että liikelaitoskonsernin taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. tavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettava tavalla järjestetty. Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten. Tilintarkastajan velvollisuudet Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty liikelaitoksen hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta liikelaitoslain säännösten perusteella. Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvit- Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot Ilmailulaitoksen sekä liikelaitoskonsernin toiminnasta, taloudesta, taloudellisesta kehityksestä ja taloudellisista vastuista. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. Ilmailulaitoksen hallintoa on hoidettu lain ja asetusten sekä eduskunnan, valtioneuvoston ja ministeriöiden päätösten sekä muiden ohjauspäätösten mukaisesti. Ilmailulaitoksen sisäinen valvonta ja tarkastus on järjestetty asianmukaisesti. Vantaalla, 10. päivänä maaliskuuta 2010 Robert Kajander KHT Pasi Tervasmäki JHTT F I N AV I A . V U O S I K E R T O M U S 73 TILINPÄÄTÖKSEN JA TOIMINTAKERTOMUKSEN ALLEKIRJOITUKSET Vantaalla 23. päivänä helmikuuta 2010 Seppo Paatelainen Pirkko Juntti Rita Linna Pauli Manninen Erja Takala Antti Vehviläinen Samuli Haapasalo Toimitusjohtaja Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Vantaalla 10. päivänä maaliskuuta 2010 Robert Kajander, KHT Pasi Tervasmäki, JHTT 74 M AT K O J A . M A I S E M I A New F I N AV I A N VUOSIKERTOMUS 2009 Yo r k8 :40 Bos S I S Ä LT Ö ton To r 8:3 ont o8 0 To k 5 Seo :35 ul 8:3 5 9 ILMAILULAITOS FINAVIAN VUOSIKERTOMUS 2009 ya go 45 :40 Na k j av ik 3 sak a9 Toimitus:Mediafocus Oy :35 : g 9: 50 ng 7 :40 Ko n g Hon Projektin koordinointi: Nina Pinjola Beiji K AT S A U S 55 Kertomusosan tekstit: Sami Laakso ai 8: angh Sh Visuaalinen suunnittelu: Lasse Rantanen 45 ok 9: Tärkeimmät tapahtumat vuonna 2009 Taitto: Jaska Poikonen Toimitusjohtajan katsaus Petr oz av odsk Bang k 1:20 Painopaikka: Libris 2010 Paperi: kansi 300 g Galerie Art Matt sisus 130 g Galerie Art Matt Finavia lyhyesti Bergen 1:55 Lentämisen merkitys Oslo 1:30 Lentoasema, asiakas ja ympäristö Bi K ra k o gue Pra 0 2:5 :30 :35 Budap e s t 2 :2 Vien Zu 0 a 2: 35 3:0 va ljan Ljub 3:10 0 ice 5 3:1 an S p li t D u b ro v n ik 3: 30 a2 Pis :35 e3 Nic :00 a4 a3 o rc lon all Rom e 3: 35 rce eM 0 Ba 4:4 ad on lm b Lis Pa Tilintarkastuskertomus :45 Tilinpäätöksen liitetiedot 3:00 :55 Ma Mil lag Rahoituslaskelma Ve n 4:2 5 na 2 h2 nic Mu :55 h2 ric rid 0 a4 d Ma 3:4 :45 Tase itz ne rr Bia Ge Tuloslaskelma w 1: 4 5 W a rs a 2:2 0 2:4 fu nk Fra Stu ttg art :05 1:45 Tunnusluvut is 3 0 Par Eka b u r gt a r i n 2:45 TAKASISÄKANSI (APINA) w 1: 4 5 5 rda ste 2:2 rf Am :40 ldo 2 e s s l s se Dü rus Hallituksen toimintakertomus 45 Larna ca 4: 00 Paph os 4: 15 Rh od es 4: e6 5 Ko s 3: 50 rif 6:0 a4 5 5 He rak lio n 3:5 ne as de ter 4:2 Cha nia 3:50 00 Te sP La :20 alm rez ro n nte Sa m os 3: 50 Je F la ca Ali 3: 15 o4 :35 Athe ns 3:40 Fa r :45 4 :0 5 l 5: M a lt a cha Is ta nb ul Fun 40 :00 5 0 B 5 rt elga 10 1:5 D el h i 6: Kiev ta D n 3: rg 1:50 Bu ch ar es t 2:3 Pon do Lon :3 m2 u mb cow 35 n2 Ha T I L I N PÄ ÄT Ö S n 1: 0 00 Hallitus ja johtoryhmä :10 da 6 C age 1:3 rli Helsinki-Vantaalla muutosten vuosi Man er 3 : chest nh ope by Be 3 :1 0 :20 Vis Mos Vilnus 1:15 D u b li n d2 llun N 5 Ri ga 0: 55 G Henkilöstö ja Finavia työnantajana b othen :25 urg 1 orrk o lm 0 :5 S to ck h 20 : g1 öpin Valokuvat: Finavia, iStockphoto, Rodeo HELSINKI St. Petersburg 0:55 Tallinn 0:35 Lentoliikenne ja toimintaympäristön muutos H A L L I T U K S E N T O I M I N TA K E R T O M U S J A 42 55 56 57 58 59 73 9:2 O Päätoimittaja: Irmeli Paavola, Finavia Rey 4 6 10 12 18 24 28 34 40 yo Dub ai 5 :55 F I N AV I A VUOSIKERTOMUS M AT K O J A MAISEMIA 2009 Finavia PL 50, 01531 Vantaa • Käyntiosoite: Lentäjäntie 3, Vantaa • Puhelin (09) 82 771 • faksi (09) 8277 2099 • [email protected] • www.finavia.fi 1 F I N AV I A VUOSIKERTOMUS 2009
© Copyright 2024