Vuosikertomus 2011-2012
Lahden Rudolf Steiner -koulu Eeronkatu 2 a 15900 LAHTI puh. 0103 212 600 www.lahdensteiner.fi Rehtori: [email protected], puh. 0103 212 602 Opettajainhuone: puh. 0103 212 603 Talouspäällikkö: [email protected], puh. 0103 212 601 Koulusihteeri: [email protected], puh. 0103 212 600 Kouluisäntä: puh. 0103 212 615 Terveydenhoitaja: puh. 0103 212 616 Päiväkoti: puh. 0103 212 613 ja 0103 212 614 Iltapäiväkerho Pihlaja: puh. 0103 212 611 Kuvaluettelo Etukansi: 8.luokan näytelmä. Arsenikkia ja vanhoja pitsejä (kuva: Juha Tanhua) Kansilehti: Lastenjuhlan wieniläiskahvilan keväistä tunnelmaa Takakannen lehti: 8.luokan taidetta Takakansi: Näytelmät 8., 4. ja 5. luokilta 1 Oppia ja oivallusta, kasvua ja kehitystä 2 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4 Ensiaskeleita steiner-äitinä 5 Pihlajassa on aikaa leikkiä 6Sirkustelua 7 5. lk näytelmä Peppi Pitkätossu 8 Ihana kokemus Leireily kannattaa aina 10 Kahdeksan vuotta yhdessä 11 Toimintaa tuntien tiimellyksessä 12 12. luokan näytelmä: Pikku Pietarin piha 13 Steinerkoulu päättyi voittoisasti 14 Mitä iloa on säännöistä? 16 10 vuotta sitten koulusta lähteneet 19 Kasvunpaikka II 21 Uusi opettajien sukupolvi – perehdyttämisryhmä steinerpedagogiikkaan 23 I and body – kansainväliset opettajapäivät Sveitsin Dornachissa 24 Koulumme kestävän kehityksen viikko 16.-20.4.2012 26 Missäs tyttö ne moottorisahat on? 28 Lahden Rudolf Steiner -koulun kannatusyhdistys ry:n vuosikatsaus 2011 30 Henkilökunta 2011-2012 32 Lahden Rudolf Steiner -koulun oppilaat lukuvuonna 2011-2012 38 Kouluvuoden 2011-2012 tapahtumia ja juhlia 39Kiitokset 40 Lukuvuoden 2012-2013 työ- ja loma-ajat Vuosikertomuksen kokoajat haluavat lämpimästi kiittää kaikkia vuosikertomukseen kirjoittaneita ja kuvanneita. Erityiskiitos Andreja Valtaselle kannen toteutuksesta Toimitus Materiaalin kokoaminen: Susanna Lindman Graafinen suunnittelu ja kannen taitto: Andreja Valtanen Taitto, kuvankäsittely ja painatus: Markprint 3 7.luokan afrikkalaiset naamiot 4 Oravia ja heppoja päiväkodilta 5 Pihlajan pienet puuhaajat 6 Taikurin korvien puhdistusoperaatio 7 Ella: ”Hopsula hei sulahopsansaa!” 8 Veeti, Matias ja Tuukka kisatunnelmissa Matilda, Bea ja Reko valmiina koitokseen 9 Lumileikit Parinpellossa 10 Murhaavan hyviä roolisuorituksia 11Oppilaskunta 12 12.luokan näytelmä Pikku Pietarin piha: Klory lausuu runoa, Pietari saa uudet pöksyt, Kloryn ja Vennun lempeä 13Penkkaririemua 15 Reetta Multasen jääkarhut 16 Viisaat vuosien takaa 19 Juontajana Janne Järvinen 20 Nykyiset seiskat esiintyvät entisille oppilaille 21 Pery-ryhmä eli Pertsa: Antero Karimo, Juhana Marjomäki, Kirsi Peräjärvi, Susanna Lindman, Sanna Paananen ja Sanna Parviainen-Sahin. Kuvasta puuttuu Satu Pentikäinen. 23 Goetheanumin vaikuttava julkisivu. Sanna ja Kirsi pajatyössä. 25 Emppu-tonttu mietteissään 27 Kirppuilu on kivaa 29 Laura-Marian kissat 30 Koulun henkilökunta lukuvuonna 2011-2012 32 Onni rohkeusradalla 33 Väinämöinen aalloissa, Lindan lokki lennossa, Laurin käärme kerällä 34 4.lk:n Kalevala-esitys, Kaisla-Kiisa egyptologina 35 Taidetta eri kulttuureista 36 Wanhat tanssivat, 13.luokka kulttuurimatkalla Barcelonassa 37 Karnevaaliherkuttelua päiväkodilla 39 5.luokan Egypti-jakson sarkofagit 40 Steinerkasvatus-lehden kansi Oppia ja oivallusta, kasvua ja kehitystä Kulunut kouluvuosi on ollut täynnä toiminnan tohinaa ja puuhailun puhinaa. Olemme saaneet oppia paljon, elää vahvasti ja kasvaa ihmisinä. Kun selaa kalenteria taaksepäin, muistuu mieleen monia henkilöitä ja tapahtumia. Kouluelämä suuntautuu usein niin vauhdikkaasti eteenpäin, että saa oikein pinnistellä muistaakseen menneitä. Kouluvuoden jälkitarkastelu havahduttaa huomaamaan, kuinka paljon koulussa tapahtuu ja kuinka monesta asiasta saamme olla ylpeitä ja kiitollisia. Tämän vuosikertomuksen loppuun koottiin kiitoksia. Listasta tuli pitkä ja kaikkia ei edes voitu kirjata. Oppilaskunta on toiminut uutterasti. He ovat järjestäneet kivoja tempauksia, kuten lapsiparkkeja, pikkujouluja, vappuhulinat, ovikilpailuja ja KeKe-keksijä –kisan. Ideoita he kokosivat ruokailun ja keilauksen lomassa. Tukioppilaiden herkkuvälkät ja postipäivät ovat ilahduttaneet kaikkien mieltä. Kouluvuotena valmistetut isommat näytelmät olivat 4. luokan Kalevala, 5. luokan Peppi Pitkätossu, 8. luokan Arsenikkia ja vanhoja pitsejä ja 12. luokan Pikku Pietarin piha. Näytelmien aikana tilat kävivät taas ahtaaksi. Onneksi uusi salihanke on herännyt. Siitä voitte lukea tarkemmin Kasvunpaikka II –kirjoituksesta. Luokat ovat retkeilleet ja järjestäneet leirikouluja. Pisimmät luokkaretket ovat vieneet 8. luokan oppilaat Islantiin, 9. luokan oppilaat Viroon ja lukiolaiset Lappiin sekä Berliiniin. Kestävän kehityksen teemat ovat olleet aktiivisesti esillä. Teemoja on laajennettu jätteiden lajittelusta ja kierrätyksestä hyvinvointiin ja hyviin tapoihin, sillä kestävään kehitykseen sisältyvät myös sosiaaliset ja henkiset arvot, kuten miten huolehdimme terveydestämme, ihmissuhteistamme ja jaksamisestamme? Millaiset asiat tuottavat elämänvoimaa ja mitkä sitä heikentävät? Lahden kouluverkkokeskusteluun on liittynyt vahvasti rakennusten kunto ja ilmanvaihto. Kuntotarkastusten ja sisäilmamittausten mukaan steinerkoulu on ikäänsä nähden hyvässä kunnossa ja sisäilmaongelmia ei ole. Tästä aiheesta voitte lukea lisää johtokunnan vuosikatsauksesta. Terveeseen kouluumme mahtuu lisää oppilaita lähes kaikille perusopetuksen luokille ja lukioon; siksi markkinointia miettimään lähti keväällä uusi Mari-ryhmä. Kotisivut uudistettiin ja koulun näkyvyyttä lisättiin sosiaalisessa mediassa. Lukion osalta siirrytään yhteishakuun vuonna 2014. Uusi yhteistyömuoto, josta toivottavasti tulee perinne, oli eskareiden toivottaminen tervetulleiksi kouluun. Ekojen ja eskareiden perheet tapasivat toisensa toukokuussa Lepakko-laavulla ja tutustuivat toisiinsa luonnon keskellä. Yhteisöllisyys on yksi koulumme vahvuuksista ja tämän kipinän toivomme syttyvän heti koulutaipaleen alussa nuotiotulen äärellä. Mitä sitten ensi vuonna? Steinerpedagoginen mediakasvatus ja tvt-opetus on ollut esillä rehtoreiden ja koulujaoston tapaamisissa. Aihe on ajankohtainen ja tärkeä. Ensi vuonna paneudumme muun muassa siihen. Tähän tarkoitukseen tarvitaan myös uusi atk-luokka. Nyt tarvitaan viisaita päitä miettimään, miten se parhaiten toteutetaan. Opettajakunnan puolesta kiitän kaikkia kuluneesta kouluvuodesta ja toivotan virkistävää kesälomaa. Aloitetaan uusi kouluvuosi uusin voimin maanantaina 13.8.12 klo 9. Ensimmäisen luokan oppilaat aloittavat koulunkäyntinsä klo 10. Outi Vallius 1 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 2 Uusi oppilashuoltoa ja oppilaan koulunkäynnin tukea koskeva laki, joka astui voimaan 1.1.2011, jakaa tarkemmin vastuuta ja vaikuttaa koulujen toimintatapoihin. Tuen tarpeet pyritään tunnistamaan ajoissa, ja tukitoimet suunnitellaan sekä toteutetaan yksilöllisesti. Suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa korostetaan yhteistyötä. Monet uuden lain velvoitteet ovat jo olleet koulumme käytäntöinä. Uutta on entistä tarkempi asioiden kirjaaminen. Meilläkin asiat sovitaan usein suullisesti. Nyt opetellaan kirjoittamaan sopimukset tarkasti muistiin. Laki jakaa tuen yleiseen tukeen, tehostettuun tukeen ja erityiseen tukeen. Koulunkäynnin yleinen tuki – milloin ja mitä tehdään? Koulunkäynnissä voi tulla hetkiä, jolloin asiat eivät suju odotusten mukaisesti. Vanhemmilla tai opettajilla herää huoli. Silloin on syytä tavata ja suunnitella yhdessä, mitä kukin voi tehdä koulutyön tukemiseksi. Asiasta keskustelemassa voi olla vanhempien, luokanopettajan tai -valvojan lisäksi aineenopettajia tai erityisopettaja. Yhdessä sovitaan tukemisen tavoista ja ne kirjataan. Tuki voi olla esimerkiksi opetuksen eriyttämistä: oppilaalle annetaan omia tehtäviä, erilaisia kokeita, lisäharjoituksia, tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, kouluavustajan tukea tai muuta. Jos tukitoimet ovat jatkuvat pidemmän ajan, voidaan laatia oppimissuunnitelma. Koulunkäynnin tehostettu tuki – milloin ja mitä tehdään? Jos perusopetuksen yleinen tuki ei riitä, niin siirrytään tehostettuun tukeen. Se on yleistä tukea vahvempaa, yksilöllisempää ja pitkäjänteisempää. Tehostettuun tukeen kuuluvat kaikki tukimuodot, joita koululla on käytössä. Tehostettua tukea varten laaditaan pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma. Oppilaan hyvinvointiin ja kokonaiskehitykseen liittyen on ehkä hyvä saada arvioita myös muilta asiantuntijoilta. Pedagogisen arvio tehdään moniammatillisena yhteistyönä ja oppimissuunnitelma yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppimissuunnitelmaan kirjoitetaan myös, miten arvioidaan ja seurataan tavoitteiden saavuttamista ja tuen riittävyyttä. Jos tehostettu tuki ei riitä, siirrytään erityiseen tukeen. Erityinen tuki on kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista. Tavoitteena on, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa. Kaikki tukimuodot ovat käytettävissä. Rehtori tekee päätöksen erityisestä tuesta sen jälkeen, kun asia on käsitelty oppilashuoltoryhmässä, on laadittu pedagoginen selvitys ja oppilasta sekä vanhempia on kuultu. Oppilaalle laaditaan vanhempien, oppilaan ja opettajien yhteistyönä henkilökohtaisen opetussuunnitelman järjestämistä koskeva suunnitelma. Erityisen tuen tarpeellisuus tarkastetaan lain edellyttämissä vaiheissa ja tuen tarpeen muuttuessa. Erityisen tuen päätös on hallinnollinen päätös ja siitä on valitusoikeus. Oppilaan oppimista ja edistymistä seurataan Opettajien ja vanhempien huomiot sekä oppilaan omat kokemukset ovat tärkein tapa havainnoida lapsen oppimista. Ollaan kiinnostuneita lapsen asioista, iloista ja suruista, kasvusta ja kehityksestä, kotiläksyjen ja koulutehtävien tekemisestä. Seurataan kokonaisvaltaista hyvinvointia. Perusopetuksessa lukemisen, kirjoittamisen ja laskennon osaamista seurataan 3 myös perusopetuksen tasotesteillä. Oppilashuoltoryhmässä seurataan monista eri näkökulmista luokkien kuulumisia. Opetussuunnitelman terapeuttisuus ja koulutyön muut tukimuodot Koulumme opetussuunnitelmassa on jo monia sisäänrakennettuja työmuotoja ja opetusmenetelmiä, jotka tukevat oppilai- ta: koko opetuksen läpäisevä taiteellinen työskentely, steinerkoulun omat oppiaineet, juhlat ja tapahtumat, luonnehtiva kevätlausunto, yhtenäiskoulumuoto kokonaisuutena, tiivis yhteistyö kodin ja koulun välillä. Jo steinerpedagogiikan lähtökohta, oppilaslähtöisyys ja lapsikeskeisyys, auttaa meitä toimimaan ratkaisukeskeisesti ja oppilaan edun mukaisesti. Koulutyötä tukevat myös iltapäivätoi- minta, kerhot, kummioppilastoiminta, tukioppilaat ja oppilaskuntatoiminta. Uusien työtapojen opettelu on aina vaativaa, mutta myös innostavaa ja palkitsevaa. Yhteistyössä oppiminen sujuu. Oppilashuoltoryhmän puolesta Outi Vallius Ensiaskeleita steiner-äitinä 4 Muistan sen jännityksen viime elokuun alussa, juuri ennen päiväkodin aloitusta. Päiväkoti oli jatkuva keskustelunaihe perheessämme, kaikkia jännitti. Olin luvannut eskariin menevälle esikoiselleni, että en lähtisi pois tarhalta ensimmäisenä päivänä ennen kuin hän löytää leikkikavereita. Siihen menikin huimat viisi minuuttia! joka antaa lasten olla lapsia turvallisten ja välittävien aikuisten ympäröimänä. Onnistumisen elämykset, joita lapsemme saavat kokea päivittäin, antavat hienon ja vakaan perustan tiedonjanolle ja uskallukselle kokeilla uusia asioita. Miten ylpeinä lapset esittelevät tekemiään taideteoksia ja miten ylpeinä me vanhemmat ne otamme vastaan! Minulla ei ollut mitään aikaisempaa kokemusta Steinerpäiväkodin ja -koulun toiminnasta. En siis oikein tiennyt mitä odottaa ennen kuin ihana steiner-arkemme alkoi. Inhimillinen ja yhteisöllinen arki, Käsitöitä itsekin rakastavana ihmisenä, minusta on ollut upeaa huomata, että jo päiväkodissa lapsille annetaan mahdollisuus tutustua käsitöiden ihmeelliseen maailmaan. Pannunalusia, joulukoristeita, pääsiäistipuja ja -pupuja ja kaikkea muuta ihmeellistä on kotiin kulkeutunut. Niin ja ne kaarnalaivat! On myös ollut upeaa huomata, että vanhemmat ovat kiinnostuneita päiväkodin hyvinvoinnista. Yhdessä tekeminen antaa meille vanhemmillekin mahdollisuuden tutustua toisiimme ja se luo yhteishengen, joka on nykypäivänä hyvin harvinaista. Päiväkoti on yhä suosittu pöytäkeskustelujemme aihe. Jännitys on kadonnut kuin tuhka tuuleen ja lapset juttelevat päiväkodin touhuista, kavereista ja aikuisista niin innostuneena, että me vanhemmat emme voi kuin kuunnella ja olla onnellisia onnistuneesta valinnasta. Onni on ihana päiväkoti! Leena Adler Pihlajassa on aikaa leikkiä Lukuvuosi on vietetty iltapäiväkerho Pihlajassa leikin ja touhun merkeissä ensimmäisen ja toisen luokan oppilaiden kanssa. Ryhmä saatiin tänäkin vuonna täyteen 26 kerholaisen voimin. Meillä iltapäivätoiminnassa tavoitteena on, että koulun jälkeen lapset saavat leikkiä ja olla yhdessä raskaankin koulupäivän jälkeen. Lapsille vapaa-aika on tärkeää vastapainoa koulun ja harrastusten lomassa. Iltsissä lapset pääsevät viettämään yhteistä vapaa-aikaa turvallisesti tuttujen ohjaajien kanssa. Touhukas talvi alkaa olla takanapäin, ja kevätaurinko houkuttaa pihaleikkeihin niin lapset kuin meidät ohjaajatkin. Voimme ilolla todeta, että lapset ovat tämän työn suola! Terveisin iltsin väki 5 Sirkustelua 2. luokka esitti saksan kielellä hilpeän der Zirkus Tortellini –esityksen. 6 5.lk:N näytelmä Peppi Pitkätossu Peppi Pitkätossu täytti 65v vuonna 2010. Pepistä on käyty aikanaan kiivasta väittelyä ja yleisesti nähtiin, että Peppi antoi kasvattamattomuudellaan huonon esi kuvan lapsille. Näin opettajan näkökulmasta tarkasteltuna Peppi näytelmä vapautti luokassa uusia voimia oppilaissa ja luokan yhteishenki parani huomattavasti. Peppi paljastaa käytöksellään yhteiskunnalliset ja kasvatukselliset näkemykset ja kyseenalaistaa ne. Pepissä on aikuisiin kohdistuvaa näsäviisautta. Hän on mistään säännöistä piittaamaton, hän on maailman vahvin ja puolustaa lapsia. Ahdasmielisyys, pahantahtoinen juoruilu ja tekopyhyys saavat kyytiä. Peppi pukeutuu epäsiististi, valvoo myöhään ja leikkii hengenvaarallisia leikkejä, kohtelee epäkunnioittavasti vanhempia ihmisiä ja pilkkaa auktoriteetteja – opettajia, tätejä, setiä. Ei siis ole ihme, jos lapset innostuvat Pepistä. Jokaisessa oppilaassa uinuu Peppi. On varmasti riemullista saada ilmaista luokan kanssa yhdessä näytelmän avulla lasten oma näkemys koulun ja yhteiskunnan luutuneista asenteista. Peppi kanavoi monet lasten pelot ja ahdistukset ja antaa samalla rohkeutta ja lohtua kasvaa aikuiseksi. Peppi on peruspositiivisuuden perikuva. Peppi puhuttaa kaikenikäisiä. Oli upeata huomata, miten arinkin oppilas, uskalsi, vaikka pienemmän roolin kautta, tuoda itsessään olevaa kapinallista esille. Itse opettajana uskon, että kun lapset saavat eläytyä Pepin anarkismiin, he löytävät itsessään uudenlaisen tavan esittää eriäviä mielipiteitään, nimittäin huumorin. Kasvatuksessa olisi opittava kohtaamaan lapsen uhma. Se on meille aikuisille joskus vaikeata, sillä emme ole itse saaneet sitä ilmaista. Uhma on kuitenkin sisäisen voiman, oman tahdon ilmaus. Peppi antaa meille esimerkin siitä, kuinka voimme ilmaista uhmaa, ja samalla sisäisesti kasvaa viisaaksi, lämpimäksi ja ystävälliseksi toisia kohtaan. Kirsti Temmes 7 8 Ihana kokemus Leireily kannattaa aina! Hiihtokisoissa oleminen oli aivan loistava kokemus. Hiihto kisojen tunnelma oli hauska. Se jäi mieleen aina kun kuuluttaja kertoi kuka tuli maaliin ja kuka lähti matkaan. Kisoissa oli koko ajan kova hälinä. Jouduimme odottamaan kisapaikalla ennen Matildan ja minun Bean hiihtoa, joimme sillä aikaa lämmintä mehua. Hiihtokisoissa oleminen oli ihana kokemus. Voisin mennä uudestaankin. Steinerkoulujen eräs erityinen piirre lienee lukuisien retkien ja leirien järjestäminen eri luokka-asteilla. Jo kolmasluokkalaiset suuntaavat useita kertoja lukuvuoden aikana tutustumaan nk. vanhoihin ammatteihin ja kädentyötaitoihin. Monilla luokilla on tapana viettää sitten myöhemmin vaikkapa ystävänpäiväleirejä tai tähtileirejä (öisen tähtitaivaan tutkimista) ja muitakin oppiaineen otsikolla järjestettyjä leirejä. Monet luokat ovat suunnistaneet 6.-7-luokilla käsivarren Lappiin ja Norjankin puolelle. Leirit ovat olleet poikkeuksetta suuria elämyksiä täynnä, ja opettajat sekä mukana olleet vanhemmatkin ovat palanneet runsaasti rikkaampina leireiltä. Tässä muutamia leirimuistoja nykyiseltä 7.luokan teksteistä koottuna. Viivyimme leireillämme yhdestä yöstä jopa viikkoon, riippuen leiristä. Leireillä meillä on ollut paljon ohjattua toimintaa sekä omaa vapaa-aikaa. Ohjatun toiminnan aikana olemme tehneet ryhmätöitä, draamaleikkejä sekä paljon muuta. Joskus olemme harjoitelleet näytelmiä. Yksi suosittu yhteistoimintaleikki on ollut Parinpellonleirillä se kuuluisa ”norjalainen lumisota”, missä kaksi joukkuetta rakentaa ensin lumivalleja ja piilottavat oman joukkueen lipun. Sitten pillin soidessa on tarkoitus saada vastapuolen lippu haltuun, mutta reitti lipulle on onkin täynnä lentäviä lumipalloja. Peli voi kestää pitkäänkin, ennen kuin tilanne ratkeaa. Leiri-iltaisin olemme rakentaneet hauskoja sketsejä ja sketsihahmokilpailujakin tai istuskelleet kodassa leiritulen äärellä, lettuja ja makkaraa paistellen. Kaikki tähän mennessä olleet luokkaleirimme ovat olleet hauskoja ja tulevat varmasti aina olemaan, sillä onhan mukanamme hyvää seuraa ja iloinen leirimieli. Nora Luokkamme on perinteisesti käynyt melkein joka vuosi Parinpellon leirillä. Onhan vuoteen mahtunut muitakin leirejä, eripituisia ja erilaisia. Suurin leirikoulumme oli Lapinleiri, joka kesti viikon. Sen aikana vaelsimme käsivarren Lapissa ja vierailimme kaksi kertaa Norjankin puolella ihmettelemässä vuonoja ja jäätiköitä. Luokkaretkiltä olemme aina oppineet jotain uutta ja myös tuntemaan toisemme paremmin. Leireillä riittää jännitystä ja hullunkurisia tapahtumia. Kotiin palaamme yleensä väsyneinä, mutta jo seuraavaa leiriä odotellen. Anne Luokkamme käy melko usein leireilemässä. Leirit ovat olleet hauskoja. Ne ovat kestäneet kahdesta päivästä viikkoon. Ohjelma on ollut aina vaihtelevaa. Uskon, että leirikoulu vahvistaa luokkahenkeä. On aina hauskempaa olla leirillä kuin koulunpenkillä, joten toivottavasti niitä tulisi vielä lisää! Pienet luvattomuudet, kuten tyttöjen huoneisiin tunkeutuminen kuuluu asiaan. Pitää vaan muistaa raja hauskan ja ei hauskan välillä. Oskari Minä olen aina pitänyt leirikouluista. Ne ovat kivaa vaihtelua koulunpenkillä istumiseen. Leireillä saa olla kivan luokan kanssa yhdessä, pelaten ja leikkien. Yleensä ohjattu toiminta ja pienet koulutyöt ovat kiva osa leiriä. Upeaa on, että saa olla yhdessä niiden luokkakavereiden kanssa, joita ei tunne vielä niin hyvin. Juho Hassuja muistoja leireiltä Paistoimme lapinleirillä tyttöjen kanssa pannukakkuja koko luokalle. Unohdimme sokerin, joten lopputulos muistutti mahtavaa Saanatunturia, joka kohosi uunin kattoon asti. Elvira Savonlinnan leirin leirikasteesta jäi ikuinen ”trauma, kun joimme leirilitkut (resepti salainen) ja kylvimme mudassa ym. Nette On ikijäätikkö nyt meille tuttu ja huolehtimisen arvoinen juttu. Koskemattomana Saana on nätti ja luonnossa oikea JÄTTI Pieni puro solisee ja sen juurella kirmailevien porojen kellot kolisee Savonlinnassa neitojen huone nähtiin ja illalla katsoimme taivaan tähtiin. Lapin luonnossa vaelsimme ja taivaan rantaan taivalsimme. 9 Kahdeksan vuotta yhdessä Kahdeksannen luokan aikana saimme kokea yhdessä kirkkaan tähtiyön, tosin klo 3.30 ei innokkaita tähtien tarkkailijoita oikein enää löytynyt kovin montaa. Teimme näytelmän Arsenikkia ja vanhaa pitsiä. Oppilaat tekivät uutterasti töitä näytelmän eteen. He muokkasivat käsikirjoitusta, suunnittelivat puvustusta ja hoitivat maskeerauksen. Ne, jotka eivät 10 Kahdeksan vuotta sitten aloitti 25 energistä lasta koulutaipaleensa. Samalla alkoi kahdeksan vuoden yhteinen taival luokanopettajan kanssa. Näihin vuosiin mahtuu mitä ihmeellisimpiä asioita. Alaluokilla retkiemme kohteina olivat mm. nukketeatteri, pellavatila, vanhan ajan maatila ja monet museot. Kuudennella luokalla teimme neljän päivän kiertomatkan eri steinerkouluihin ja tapasimme niiden kuudesluokkalaisia. Retki oli ikimuistoinen. Seitsemännellä luokalla saimme Helsingissä mahdollisuuden tehdä animaatioelokuvan. Se oli oikein onnistunut. nähneet kahta viimeistä esitystä, jäivät paljosta paitsi. Mikkeliin matkustimme katsomaan samaista näytelmää ammattilaisten tekemänä. Kahdeksan vuoden yhteiselo huipentui leirikouluun Islannissa. Johanna Ruokosalmi Toimintaa tuntien tiimellyksessä Oppilaskuntamme hallituksen ensimmäinen vuosi on sujunut hyvin. Syksyllä aloimme muodostaa hallitusta Sanna Paanasen ja Kirsi Peräjärven johdolla. Melko nopeasti tämän jälkeen aloimme suunnitella omia lyhytelokuviamme Steiner-päiville Turkuun, johon matkustimme yhdessä 19.11.2011. Joulun alla pidimme yhteisen joulutapahtuman tukioppilaiden kanssa. Heti uudenvuoden jälkeen, ensimmäisellä kouluviikolla, pidimme nuorten presidenttivarjovaalien ensimmäisen kierroksen. Nyt kevätkaudella olemme myös pitäneet mm. suurkokouksen yhdessä koulumme lukion oppilaskunnan hallituksen kanssa ja olemme perustaneet kouluumme oppilaskunnan hallituksen kahvilan, joka on avoinna joka maanantai. Pidimme myös vapputapahtuman tukioppilaiden kanssa, jonka tarkoituksena oli tuoda vanhaa taideiltaperinnettä takaisin. Kevätkaudella perusopetuksen oppilaskuntaamme kuuluivat Stiina Luoma, Hanna Laakso, Elma Varjos, Opri Korhonen, Pihla Punkanen, Claudia Toivonen, Emma Määttä, Lempi Leinonen, Elvira Korhonen ja Julia Kvist. Lukion oppilaskunnan hallituksen muodostivat puolestaan Hiljalotta Savola, 11 Roope Ulmanen, Mari Auranen, Aino Varjos ja Reetta Multanen. Päijät-Hämeen lukioiden oppilaskunnat ovat pitäneet suurkokouksia yhdistääkseen toimintaansa. Tänä vuonna muut koulut vierailivat steinerissa. Vierailu meni hyvin, ja muut koulut saivat varmasti hieman uutta tietoa koulustamme! Lukion oppilaskunta on järjestänyt koulupäivien koristukseksi vuodenaikoihin ja juhlapyhiin liittyviä ovikilpailuja ja järjestänyt lukion epä virallisen maskottikisan. Yläasteen oppilaskunnan kanssa on yhdessä järjestetty vappupäivä. Steinerpäivien videokisassa lukion 11.luokan video tuli jaetulle 1.sijalle. Wohoo! 12. LUOKAN NÄYTELMÄ Näytelmä Pikku Pietarin piha on Aapelin eli kirjailija Simo Puupposen käsialaa vuodelta 1958. Puutalokortteli 1920-luvun pienessä Kuopiossa heräsi eloon Satu Säävälän ohjauksessa. Näytelmässä esiintyivät ja runsaasti kehuja saivat: Jerry Aakala, Sebastian Behrmann, Eetu Hirvonen, Dino Hämäläinen, Melissa Juola, Simo Lähderinne, Lilli Merinen, Timo Nurminen, Jarkko Sumanen ja Julia Taulo 12 Steinerkoulu päättyi voittoisasti Tämän vuoden Lahden steinerlukion abiturientit saavuttivat omien hienojen ylioppilastulostensa lisäksi näkyvän palkinnon. Yhteisellä vanhusteemalla tuunattu auto äänestettiin parhaaksi Etelä-Suomen Sanomien lukijaäänestyksessä. 13 Mitä iloa on säännöistä? Otsikon kysymys on hyvä. Maailmassa on paljon sääntöjä fysiikan lakien kirjosta yhteiskunnan normeihin ja kielioppiin. Kautta aikojen ihminen on myös rikkonut sääntöjä. 14 Minäkin rikon sääntöjä harva se päivä. Kirjoitan tahallani erikseen kuuluvia sanoja yhteen, syön aamiaiseksi jäätelöä, roikun netissä kun väitän lukevani matikkaa ja piirrän kissoja muistiinpanovihkoon. Sääntöjen rikkominen tuo elämään jännitystä ja vaihtelua (on esim. tosi ihokarvat nostattavaa huomata, että siinä missä pitäisi olla lista hyvistä esseen lopetustavoista, maukuukin lauma lihavia siamilaisia). Minun tapani poiketa vallitsevista ihanteista on vielä harmitonta tavausharjoittelua boheemielämän esikoulussa, mutta toiset vievät sääntöjen rikkomisen eriparisukkia pidemmälle. Alkoholista löytyy vastike monen nuoren kapinankaipuulle, kun taas jotkut pääsevät kosketuksiin luovuutensa kanssa spraymaalit kourassa. Siinä missä minä saan hykerryttävät vibat minihameesta ja överimeikeistä, esimerkki-Erkin adrealiinit virtaavat vasta, kun naapurin Audista on kumit puhki ja tuulilasi sirpaleina. Kaikilla on omat mit- tapuunsa siinä mikä on hurjaa ja erilaiset tapansa päästää sisäinen anarkistinsa valloilleen. Joitakin vuosia sitten televisiosta tuli piirretty nimeltä Henrin maailma. Sarjan nimikkohenkilön äiti kokkasi tälle taikaporkkanoita, jotka toteuttivat pojan hurjimmatkin toiveet. Eräässä jaksossa Henriä alkoi ärsyttää vanhempien asettamat kiellot ja velvollisuudet, joten hän toivoi porkkanoilta tulevansa merirosvoksi, sillä merirosvoilla ei ole sääntöjä lainkaan. Niinpä hän pääsi parrakkaan kapteenin luotsaamaan laivaan, jossa vapauden idea ilmeni riemukkaana riehumisena, mutta käytäntö yksinkertaisten asioiden sekä erilaisten pelien ja leikkien mahdottomuutena. Lopulta Henristä ei ollut yhtään kivaa elää ilman sääntöjä ja hän palasi tyytyväisenä takaisin kotinsa hierarkiaan. Kuten Henrikin joutui myöntämään, säännöt ovat ihan hyvä juttu, vaikka päällisin puolin ne vaikuttavat tylsiltä ja kurjilta. On kieltämättä ikävää, että pitää opiskella päästäkseen töihin ja vielä ikävämpää, että pitää tehdä töitä saadakseen rahaa. Punaisissa liikennevaloissa seisominen uuvuttaa, kaupassa jonottamisesta puhumattakaan. Näiden sivistyneen elämän pienten epäkohtien ketuttavuudesta huolimatta kaikki tietävät, että ilman niitä järjestelmä kaatuisi alta aikayksikön. Jos bussikuski tai Fazerin työntekijä voisivat tulla ja mennä miten huvittaa, muut kiireiset kansalaiset myöhästyisivät töistä eivätkä voisi ostaa konvehteja kahvin kanssa (tai sitten taksifirmat ja Haribo kaappaisivat vallan). Sama pätee kaikkiin talouden ja elämän aloihin ylipäätään, ilman inhoamiani liikennesääntöjä suojateiden viivat muuttuisivat punaisiksi ja jos kielikokeissa saisi luntata, en lukisi niihin ja harva ruotsin sana jäisi muistiin. Sitä paitsi, jos kaikki olisi sallittua, mitä mieltä missään kielletyssä enää olisi? Moni ihana asia varhaisteinityttöjen yön yli valvomisesta konservatiivisen liikemiehen korsettifetissiin menettää merkityksensä, jos sitä ei katsota pahalla. Jos äiti ja isä roudaavat Ärrältä energiajuomaa, uni alkaa luultavasti yllättäen maistua, eikä rautatienkadun erikoisputiikeista ostettu ällösäläkään ole varmana enää niin siistiä, kun mieskuorokaverit hienoilla illalliskutsuilla alkavat avautua omista pitsipöksyistään ja yöpöydän lukitun laatikon sisällöstä. Minuakaan ei huvittaisi lähetellä lappuja tunnilla, jos opettaja sanoisi: ”Hei kaikki, puhukaa niin paljon kuin tahdotte ja mielellään niin kovaa, ettei opetuksesta kuulu sanaakaan! Kiroilusta saa tänne kalenteriin oikein kunniamerkinnän!” Jos koulussa tarjottaisiin joka päivä hampurilaisia, ranskalaisia ja pitsaa ja maitoautomaatti korvattaisiin pehmiskoneella, luulen, etten olisi ainoa, joka toisi lounaalle omat salaatit ja kevytmaidot. Ja jos hankkisin neonpinkin irokeesin ja äiti sanoisi sitä kauniiksi, pistäisin pipon päähän ja palaisin parturiin. Elämä olisi yksioikoista, jos kaikki tekisivät niinkuin sopivaksi katsotaan. Lehtitalot kaatuisivat myyvien uutisten puutteeseen ja kulttuuri junnaisi muutenkin paikoillaan, kun kukaan ei uskaltaisi rikkoa tabuja ja kokeilla uutta. Luulen, että kuten kuulut sanonnat kuuluvat, säännöt on tehty rikottaviksi ja mitä vaan saa tehdä, kunhan ei jää kiinni. 10.luokan opiskelijan essee 15 10 vuotta sitten koulusta lähteneet 16 Maria Engren (Heino) Kymmenen vuotta olen ollut turkulainen ja tänne olen oman perheeni perustanut. Eli Turusta on muodostunut oma kotikaupunkini ja viihdynkin täällä erinomaisesti. Muutama vuosi sitten valmistuin sairaanhoitajaksi ja töitä olen tehnyt lasten parissa. Viimeisin työpaikkani oli TYKSin vastasyntyneiden teho-osasto. Pikkuruisin vauveli, jota olen hoitanut oli painoltaan 700 g. Mutta nyt on hetkeksi aika unohtaa työt ja olla kotona. Nuorimmaiseni Emil on 3 kuukautta ja esikoiseni My 3-vuotta. Heidän kanssaan aika ei todellakaan käy pitkäksi. Maailman ihanimmat muksut! Arvi Korhonen Koulun jälkeen suoritin siviilipalveluksen Sylvia-kodissa ensimmäisen luokan avustajana. Siviilipalveluksen loputtua pakkasin laukkuni ja muutin vähin kamppein ja suunnitelmin siellä tutustumani saksalaisen tytön perässä Berliiniin. Tein vuoden pari töitä pyörälähettinä, jonka jälkeen aloin opiskelemaan Humboldtin yliopistolla egyptologiaa, klassista arkeo logiaa ja kulttuuritieteitä pääaineina. Siinä sivussa myös mm. latinaa, arabiaa, sosiaalitieteitä ja filosofiaa. Opintojeni ohella olen käynyt vuosittain, jopa silloin tällöin kaksi kertaa vuodessa, eri puolilla Egyptiä 1-2kk kestävillä arkeologisilla kaivauksilla. Vaatimattoman elantoni tienaan yliopistolla, pitämällä vuosittain hieroglyfien kieliopin ja tieteellisen työskentelyn alkeiskursseja. Maisteriksi valmistun (toivottavasti) syksyn aikana. Mitä tulevaisuus tuo tullessaan, sen saa nähdä sitten. Mitäs siitä murehtia, mikä ei vielä ole ajankohtaista. Muuten skeittaan yhtä paljon tai jopa enemmän kuin 10 vuotta sitten. Sini Pankka Olen tällä hetkellä asiakkuusjohtajana & Digital Managerina mainostoimisto NetBooster Finlandissa. Asiakkaitani ovat mm. WWF, Lumene, Sanoma Magazines ja Ulkoministeriö. Koulun jälkeen ehdin opiskella markkinointia mm. Intiassa ja asua joitain kuukausia Englannissa. Ostimme viime kesänä poikaystäväni kanssa asunnon yli 100 vuotta vanhasta tornitalosta Helsingin keskustasta. Lapsia meillä ei ole, mutta häät on suunnitteilla kesäksi 2013. Täti minusta tuli ensimmäistä kertaa viime syksynä, kun siskoni sai pienen tyttövauvan. Paula Orpana 10 vuotta sitten päätin jatkaa heti opiskeluja, joten valmistuin merkonomiksi ja restonomiksi. Koulujen ohella tein töitä ravintoloissa ja avarsin maailmaani muutamalla työharjoittelulla USA:ssa. Koulujen päätyttyä tein hetken töitä hotellissa Helsingissä. Työmatka oli kuitenkin liian pitkä ja nykyisin työskentelen Vierumäen Scandicissa. Tällä hetkellä olen kuitenkin äitiyslomalla pienen Toomaksen, 5kk kanssa. Vauhtia elämään tuo myös esikoiseni Eelis 2,5 vuotta. Asun edelleen Lahdessa yhden isomman ja kahden pienen pojan kanssa. Selina Sillanpää Asun tällä hetkellä Helsingissä. Valmistuin Lahden Ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinjalta keväällä 2008 ja jatkoin seuraavana syksynä musiikin opintoja Sibeliusakatemiassa, jossa yhä opiskelen. Toimin pop/jazz laulun opettajana kahdessa koulussa Helsingin keskustassa ja teen freelancerina muita opetustöitä. Toimin aktiivisesti laulajana ja muusikkona sekä omassa yhtyeessäni että muissa projekteissa. Paljon teen myös sävellys- ja sanoitustyötä. Teatteriakaan en ole unohtanut. 17 18 Maria Koiranen Kirjoitusten jälkeen vietin neljä välivuotta, joista ensimmäiset puolivuotta olin Yhdysvalloissa au-pairina ja loput Lahdessa koulunkäyntiavustajana. 2007 syksyllä muutin Vantaalle ja aloitin opinnot sairaanhoitajaksi. Kolmannen vuoden olin vaihdossa Yhdysvalloissa ja Unkarissa, joissa suoritin hoitoalan kaksoistutkintoa. 2010 sain opinnot päätökseen ja valmistuin sairaanhoitajaksi ja sen jälkeen olen työskennellyt alan töissä PHKS:ssa. 2011 keväällä valmistuin myös Nazareth Collegesta Yhdysvalloista sairaanhoitajaksi. Tällä hetkellä asun Lahdessa avomieheni kanssa ja odotamme esikoistamme syntyväksi ensi syksynä. kanssa ja töitä tehden. Kävin kiertämässä Eurooppaa ja Etelä-Amerikkaa. Jälkimmäisen matkan jälkeen olin vielä vuoden Sylvia-kodissa töissä. Tällöin tutustuin myös nykyiseen tyttöystävääni. Sylvia-kodissa vietetyn vuoden jälkeen aloitin opiskelun Helsingin yliopistolla Matematiikan ja tilastotieteen laitoksella. Kolmantena opiskeluvuotena pidin kevään vapaata opiskeluista ja lähdin Aasiaan kiertelemään tyttöystäväni sekä yhteisten ystäviemme kanssa. Nykyään asumme opiskelija-asunnossa Helsingissä. Tarkoitukseni on valmistua ensi syksynä, mutta en vielä tiedä haluanko siirtyä sitten työelämään vai jäänkö vielä jatkamaan opintoja. Essi Nevalainen (Kaipio) Heippa! Olen valmistunut huonekaluentisöinti- ja taidekehystäjäartesaaniksi Käsi- ja taideteollisesta oppilaitoksesta v. 2005. Tällä hetkellä olen naimisissa ja 2- ja 4-vuotiaiden lasten äiti. Työskentelen Isku Oy:lla verhoilijana. Lasse Ursin Lähdin suureen maailmaan 2002, kun sain lukion päättötodistuksen Lahden Rudolf Steinerkoululta. Tein pätkätöitä ennekuin minut laitettiin armeijaan. Hennalan ratsujääkäripataljoonassa viihdyin 8 päivää, jonka jälkeen vaihduin siviilipalvelusmieheksi. Espoon Steinerkoulu palkkasi minut kouluisännäksi kahdeksi vuodeksi, siviilipalveluksen päätyttyä kyseisessä koulussa. Sisälläni kuitenkin kutitti päästä opiskelemaan kuvataiteili- Jonathan Holopainen Lukion jälkeen suoritin siviilipalveluksen Sylvia-kodissa. Sen jälkeen meni muutama vuosi matkustellessa kavereitten jaksi ja Lahden Taideistituutista valmistuin vuonna 2011. Nykyään teen töitä vapaana taiteilijana, näyttelyjä pidellen ja omalla työhuoneella työskennellen. Teen veistoksia ja maalauskoneita, jotka liikkuvat sähkömoottorien avulla. Teokset ovat haastavia ja palkitsevia tekijälleen, kuin myös katsojalleen. Anne Hännikäinen Lähdin koulun jälkeen suoraan meikkitaiteilijakouluun ja sen jälkeen toimin hetken teatterilla maskeeraajana ja tein muutamaan elokuvaan päämaskeeraajan hommia, sitten muutin Helsinkiin ja menin kampaamokouluun hakemaan lisäosaamista. Nyt minulla on pari vuotta ollut oma kauneudenalanyritys Lahdessa ja seuraavaksi olisi suunnitelmat lähteä sisustuspuolta ulkomaille opiskelemaan ja jättää muut pyörittämään yritystä tänne. Luokalla oli myös Hanna Haverinen, Anne Hoffren, Totte Koskelainen ja Juho Korkala. Kasvunpaikka II Yhdistyksen tarkoitus on edistää juhlasalihanketta hankkimalla juhlasalia varten varoja sekä tekemällä yhteistyötä koulun, sen opettajien ja arkkitehdin kanssa. Tavoitteena on saada syntymään Lahden Steiner-koululle sen arvoinen juhlasali. Alustavia piirustuksia, ajatuksia ja hahmotelmia juhla/monitoimisalista esitteli arkkitehti Pauli Lindström. Kasvunpaikka II 24.3.2012 -tapahtuma kokosi yhteen koulun vanhoja oppilaita kertomaan kokemuksistaan maailmalta vuosien varrelta. Illan juontajana toimi Janne Järvinen. Illan kuluessa esiintyi 1. luokka Kaija Taskisen johdolla, Simo Hiilamo kertoi Kazakstanin aroista ja uudesta pääkaupungista Astanasta ja Anu Huistinoja sekä Eveliina Aaltonen kertoivat kokemuksistaan e lämän aalloilla. Liisa Pylvänäinen saatteli 7. luokkalaiset suoraan leirikoulusta estradille laulamaan, soittamaan ja näyttelemään. Ohjelmanumeroiden jälkeen Reinald Witters kertoi juhlasalin merkityksestä koulun toiminnalle. Juhlasalin rakentamiseksi Lahden Steinerkoululle on perustettu Lahden Rudolf Steiner-koulun juhlasalin kannatusyhdistys ry, josta kertoi Markku Lappalainen. Juhlasali on oleellinen osa Steinerkoulua. Lahden Steinerkoulun nykyiset tilat eivät mahdollista opetuksen ja pedagogiikan kannalta välttämättömien yhteisten juhlien ja näytelmien toteuttamista. Sali toimisi myös liikuntatilana. Lisäksi juhlasalihankkeen yhteydessä on mahdollista rakentaa muita tiloja, sillä esimerkiksi lakisääteinen väestönsuoja puuttuu. Vasta juhlasalin rakentamisen myötä Lahden koulurakennuksesta saadaan sellainen kokonaisuus, joksi se alun perin suunniteltiin. Yhdistys toimii rinnan ja yhteistyössä koulun kannatusyhdistyksen ja johtokunnan kanssa. Organisaatio on kuitenkin erillinen eikä tarkoituksena ole tuottaa taloudellisia tai toiminnallisia vastuita koulun nykyisen organisaation kannettavaksi. 24.3.2012 järjestetty toinen Kasvun paikka –juhlatilaisuus oli aloitus niin yhdistyksen kuin alumnitoiminnankin käynnistämiseksi. Alumnitoimintaan kutsutaan kaikki koulun entiset oppilaat, alumnit. Tarkoituksena on jatkossakin tavata mukavissa merkeissä toisiamme sekä viedä juhlasalihanketta konkreettisesti eteenpäin. Niin juhlasaliyhdistys kuin alumnitoimintakin hakevat vielä muotojaan ja toimintatapojaan. Yhdistys tarjoaa vakaan ja luotettavan tavan toimia juhlasalin hyväksi. 19 20 Kutsumme nyt kaikki teidät koulun entiset oppilaat, vanhemmat, opettajat ja muut Lahden Rudolf Steiner -koulun ystävät yhdistykseen ja alumnitoiminaan mukaan. myös heti. Mikäli olet halukas liittymään jäseneksi, lähetä yhteystietosi Markulle ([email protected]). Markulta saat myös yhdistyksen säännöt sekä muuta tietoa. Lahden Rudolf Steiner-koulun juhlasalin kannatusyhdistys ry:n jäseneksi voi liittyä Kiitos kaikille järjestelyihin osallistuneille ja erityisesti Heli Ahteelle, joka teki järjestelyissä suuren työn. Terveisin Reinald Witters Ilse Witters Markku Lappalainen (pj.) Oliver Ifill Marko Varjos Lahden Rudolf Steiner-koulun juhlasalin kannatusyhdistys ry: johtokunta Uusi opettajien sukupolvi – perehdyttämisryhmä steinerpedagogiikkaan Koulumme opettajakunnassa on aineenopettajien osalta tapahtunut viime vuosina voimakasta nuorentumista. Äidinkieleen, ruotsiin, saksaan, pitkään matematiikkaan, biologiaan ja maantietoon sekä musiikkiin on astunut uusia raikkaita voimia. Kaikki ovat olleet omien aineidensa hallinnan suhteen jo rautaisia ammattilaisia, mutta perehtyminen steinerpedagogiseen opettamiseen on heillä taloon tullessaan ollut joko melko vähäistä tai täysin olematonta. Tämän vuoksi koulussamme on jo joitakin vuosia toiminut opettajien perehdyttämiskoulutus. Päävastuullisena koulutuksesta on ollut allekirjoittanut, arvokasta apuaan ovat antaneet muutkin, etenkin luokanopettaja Marianne Sädekoski ja eurytmiaopettaja Aarne Väisänen. Koulun ulkopuolisiakin apuvoimia on käytetty. Mitä sitten steinerpedagogiikkaan perehdyttävässä koulutuksessa tehdään? Yksi keskeinen seikka on lapsen ja tässä tapauksessa erityisesti nuoren ymmärtäminen. Aineenopettajathan opettavat paljolti ylimmillä luokilla. Luokanopettajavaihe on yleisesti ottaen steinerpedagogiikassa perinteisesti kohtalaisen selvä, mitä milloinkin on hyvä opetuksessa huomioida. Aineenopettajavaihe on kansainvälisestikin arvioiden paljon tuntemattomampaa aluetta, käytännöt eivät ole samalla tavalla vakiintuneet itsestään selviksi. Nuorison kouluttamisen pohtimisessa riittää siten työtä, muutenkin kuin maailman muuttumisen aiheuttamana. jälkeiseen aikaan astunut”, tarvitsee aivan erilaista lähestymistapaa kuin kirkassilmäinen viaton alaluokkalainen. Minkälaisista asioista steinerpedagogiikka sitten koostuu? Yhdellä tavalla jaoteltuna voisi sanoa, että opetuksen sisällöistä, opetuksen menetelmistä sekä opettajan persoonasta. Nämä kaikki kyllä kietoutuvat osaltaan toinen toisiinsa, keskiössään lapsi tai nuori ikäkautensa edustajana, mutta samalla kuitenkin ehdottomasti yksilönä. Yksilönä, jonka tulolla tähän maailmaan on oma ainutkertainen merkityksensä. Tämänkaltaisia seikkoja ja steinerpedagogiikan filosofista taustaa on perehdyttämisryhmä kokoontunut pohtimaan, pyrkimyksenä viikoittainen työskentely. Käytännön syistä taukoja on välillä tullut, joskus toisaalta on kokoonnuttu jonkin teeman ympärille pitemmäksikin aikaa. Tänä lukuvuonna esimerkiksi tutustuimme maailman laatujen havainnoimiseen nauttimalla itse tekemäämme ruokaa. Oppaana tutkimiseen oli teksti laajennetusta ravitsemusopista sekä tekstin kirjoittajan, Maria Sannamon, vetämän antroposofisen ruuanlaiton koulutuksen läpikäynyt entinen steinerpäiväkodin kokki. Tämän merkityksen toteutumista pyrkivät steinerpedagogiikassa tukemaan niin kunkin vuosiluokan ikäkaudelle sopiva opetusaineisto kuin opetuksen menetelmät. Vaikka sisällöt aineenopettajavaiheessa ovatkin pinnallisesti katsottuna paljolti luokanopettajavaiheen kertausta, ovat ne kuitenkin aivan eri sisältöjä tarkemmin tutkittuna. Samoin opetuksen menetelmien on muututtava, murrosiän läpikäynyt nuori, ”syntiinlankeemuksen Koska uudet opettajat ovat yliopistokoulutuksen läpikäyneitä alansa osaajia, steinerpedagogiikkaan perehdyttämisen tärkeä tehtävä on ollut herättää ajatuksia asioiden näkemisestä laajemmin, myös toisella tavalla. Ei vain nykytieteen lempilapsen, määrällisen mittaamisen, vaan myös asioiden laadullisen tarkastelun kautta. Merkitysten ymmärtäminen ja elävä ajattelu tarvitsevat laatujen ymmärtämistä, laatujen avulla määrällisesti mitatut 21 tiedon ”luurangot” saavat yllensä elävän ”lihan ja veren” ymmärryksen. Opetukselle on tärkeää olla paitsi laatuja tarkastelevaa, myös laadukasta opetusta. Ei helposti sulavaa, kätevästi opiskelijan päälle kaadettavaa pintatietoa, vaan syvempiä merkityksiä avaavia tarkoin harkittuja kokonaisuuksia, opettajan oman persoonansa kautta työstämiä. Tämänkaltaisten asioiden omaehtoiseen löytämiseen perehtyneisyyskoulutus on pyrkinyt antamaan eväitä. 22 Koska asiat pitää jokaisen työstää oman persoonansa kautta, ei koulutus ole niinkään ollut luennointia, vaan keskustelua. Pyrkimyksenä on ollut voimaannuttavan ja dialogisen, vuoropuhelua herättävän, henkilökohtaisen prosessin synnyttäminen. Uudet opettajat ovat prosessin ottaneet hienosti ja vastuullisesti vastaan, ryhmän vetäjä on voinut jättäytyä vain ajatusten herättäjäksi ja prosessin mahdollistajaksi. Ryhtiä prosessille on toki antanut aineisto, Rudolf Steinerin omat tekstit – mm. Vapauden filosofia –teos on keskusteltu läpi - kuin myös esimerkiksi Bernard Lievegoedin, Tony Dunderfeltin, Marja Dahlströmin ja Kaisu Virkkusen tekstit. Työskentely on ollut innokasta, ryhmän vetäjä on voinut usein jättäytyä itse oppimaan ryhmäläisiltä, ehkä välillä vähän palauttamaan keskustelua varsinaiseen aiheeseen. Muun muassa elämänkaariajattelusta keskusteltaessa monia nuoria äitejä sisältävä ryhmä pyrki palaamaan pienten lasten vaiheeseen, silloinkin kun varsinaisena aiheena oli lukioikäisten vaihe. Koulumme voi olla tyytyväinen pätevistä uusista opettajistaan. Heidän intonsa ja tarmokkuutensa tehdä uusia asioita ja halunsa perehtyä koulunsa pedagogiik- kaan on ollut käsin kosketeltavaa – juuri kaksi uutta perehdyttämisryhmäläistä oli oppimassa vielä lisää kansainvälisillä steinerkoulujen opettajapäivillä Sveitsissä, aiemmin ennen lukuvuoden alkua monet heistä olivat Steinerfoorumin koulutuksessa Helsingissä. Koulumme aineenopettajien uusi sukupolvi on hyvää vauhtia tulossa myös kokeneiksi steinerpedagogeiksi. Antero Karimo, perehtyneisyysryhmän vetäjä I and body - Kansainväliset opettajapäivät Sveitsin Dornachissa Tämän vuoden kansainvälisille opettajapäiville lähdimme me, nuoret opettajat Kirsi Peräjärvi ja Sanna Paananen. Kuusipäiväiset opettajapäivät kokosivat yhteen yli tuhat steinerkasvattajaa noin 50 eri maasta, jopa Uudesta-Seelannista asti. Päivät koostuivat akateemisista luennoista, pienryhmätyöskentelystä, taidepajoista ja upeasta iltaohjelmasta. Konferenssin myötä vahvistui käsitys steinerkasvatuksen kansainvälisyydestä, ammattimaisuudesta ja siitä, kuinka samat kysymykset, ilot ja surut koskettavat meitä kaikkia steinerkasvattajia ympäri maailmaa. 23 Koulumme kestävän kehityksen viikko 16.-20.4.2012 ”Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville sekä turvata ympäristön kantokyvyn, luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurien kirjon säilyminen. Kestävä kehitys on tavoitteellista yksilöiden ja yhteisöjen toiminnan muuttamista siten, että ihmisen toiminta sovitetaan luonnon asettamiin ekologisiin reunaehtoihin.” 24 Tämä keken hieno määritelmä ei meillä ollut päällimmäisenä mielessämme miettiessämme tämän kevään keke-viikon toimintaa. Vuosi sitten aloitimme varovaisesti haparoiden ja ikään kuin maistellen meidän koulullemme ja oppilaillemme soveltuvaa toimintaa, ja ainakin minä ajattelin, että toinen keke-viikko olisi jo suuri menestys, suorastaan spektaakkeli. Mutta niin siinä vaan kävi, että syksyn tapaamiset ja ideariihet hukkuivat jonnekin arjen pyöritykseen, ja luokkien erilaiset toiminnat jäivät suurelta osin opettajien itsensä harkittaviksi. Erilaista toimintaa riitti kuitenkin yllin kyllin jokaisessa luokassa. Ainoana järjestettynä tapahtumana oli Päijät-Hämeen jätehuollon tiedottajan, Kirsti Vaaran, vierailu. Hän kertoi 1-6-luokkalaisille erilaisten jätteiden lajittelusta. Sen lisäksi useat luokat järjestivät lelujen tai kirjojen vaihtotorin. Muista alaluokkien ideoista mainittakoon kotiaine (Miten meillä lajitellaan), roskien kerääminen pihamaalta, luetunymmärtämistehtävä kouluruuan biojätteestä ja Keksijä-kilpailuun osallistuminen. Kilpailun ideana oli saada koko koululta keksintöjä, joissa hyödynnetään jotakin roskaa, ja tehdään (askarrellaan, tuunataan) siitä jotakin uutta. Kaikki yli 60 työtä asetettiin ruokalan vitriiniin, ja jokainen oppilas sai äänestää mielestään parasta. Viikon aikana vielä yhdeksännen luokat pojat vierailivat ympäristöpalvelussa Elämäni ostoskori –näyttelyssä ja 10. luokan teemana oli ympäristö ja terveys. Lisäksi eri yläluokkien ja lukion luokissa tehtiin kyselyitä viihtyisästä koulusta. Kestävä kehitys ja uusien toimintatapojen oppiminen vaatii harjoittelua. Varmaan meidän koulun kaikissa kodeissa kestävää kehitystä toteutetaan jokapäiväisessä arjessa ja käytäntöjä pidetään itsestään selvyytenä. Näinhän asian kuuluu ollakin, sillä silloin oppilas voi jatkaa koulun toimintakulttuuria myös kotona – ja päinvastoin. Kodeissa varmaan pohditaan myös jätteen synnyn ehkäisyä, käyttökelpoisen materiaalin kierrättämistä ja uudelleenkäyttöä, energiaa säästävää käyttöä, kestävien kulutusvalintojen tekemistä, ruokaan liittyviä käytänteitä, veden ja vesistöjen suojelua, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä, yhdenvertaisuutta, syrjinnän ehkäisyä, demokratiaa ja liikkumismuotojen valintaa, jotka kaikki kuuluvat keken aihealueisiin. Muutama innokas opettajamme on perustanut opintopiirin, jonka tehtävänä on kirjata koulumme lähtökohtiin sopiva tavoitteellinen ja toiminnallinen kestävän kehityksen ohjelma. Iloisella ryhmällämme on mahdollisuus käyttää WWF:n asiantuntija-apua tässä haastavassa mutta innostavassa työssä. Aiheesta kiinnostuneet vanhemmat ovat tervetulleita opintopiiriin! Toukokuussa järjestettiin myös ryhmähaastekilpailu. Sen ideana oli saada mahdollisimman moni koulumme oppilas ja aikuinen tekemään matkansa kouluun kävellen, pyöräillen tai muutoin lihasvoimaa käyttäen. Kaiken toimintamme ja siihen liittyvien päätösten takana on ihminen tai joukko ihmisiä. Jokainen on siksi vastuussa omasta toiminnastaan toisille ihmisille, muille eliöille ja tuleville suku- polville. Jokainen voi myös muuttaa elämäänsä ja vaikuttaa esimerkillään lähellä elävien mielipiteisiin ja toimintaan. Heitänkin haasteen jokaiselle lukijalle: Mikä voisi olla sinun seuraava askel – pienikin - eteenpäin kohti parempaa huomista? Kaija Taskinen PS. Kirpputorin tuotto oli noin 3400 euroa. Lämmin kiitos taas kerran kaikille talkoolaisille ja tavaroiden tuojille. Kirpputoritavaroita otetaan edelleenkin koko ajan erittäin mielellään vastaan. Suunnitelmissa on järjestää tästä eteenpäin yhden päivän lauantaikirppis syksyisin ja keväisin. Kaija Kirppu Hei! Minun nimeni on Emppu. Jos et vielä tunne minua, niin kerronpa, että olen koulutonttu. Koko vuoden olen seurannut ensimmäisessä luokassa ahkerien oppilaiden touhuja ja opettanut heitä lukemaan ja kirjoittamaan. Sinunkin kannattaisi tulla kuuntelemaan tarinoitani ja opettelemaan laulujani. Niitä minulla riittää! 25 Missäs tyttö ne moottorisahat on? Vuonna 1991 aloitti Steiner-koulun ensimmäisen luokan poikani Akseli, jonka veli Elmeri oli kolmannella luokalla. Sattumalta oli yhdeksän sisarusta näillä molemmilla luokilla, joten me vanhemmat tapasimme kaksi kertaa kuukaudessa toisemme vanhempainilloissa. Tutustuttuamme paremmin toisiimme meillä heräsi ajatus pitää yhdessä kirpputoria, saadaksemme näin luokkiemme tilille rahaa. Ensin värjöttelimme Lahden torilla, sitten meillä oli kirpputori Lastenjuhlien yhteydessä sekä viimeiseksi Saimaankadun Kirppuvintillä. Näin saimme vuosien aikana rahaa kerättyä kummallekin luokalle. 26 Vuonna 1996 olin Steiner-koulun silloisen viidennen luokan kanssa retkellä Ahvenanmaalla ja tulin jutelleeksi ääneen haaveesta järjestää koululle samankaltainen kirpputori, joissa olin käynyt asuessani seitsemän vuotta Oslossa Norjassa. Kerroin, kuinka siellä keväisin ja syksyisin järjestetyt koulujen kirpputorit (loppemarked) tuottivat hyvin rahaa, joka käytettiin esim. koulujen musiikkiluokkien hyväksi. Kaikki myynnissä olevat tavarat oli lahjoitettu ilmaiseksi kouluille myytäväksi. Olin innokas ostaja. Tapahtumat olivat aidatulla alueella ja portti aukesi täsmälleen klo10. Huonekalut myytiin pihamaalla, usein katoksien alla ja muu tavara koulujen sisätiloissa. Mitään tavaroita ei oltu hinnoiteltu etukäteen. Vaatteet kerättiin pinoon käsivarrelle ja myyjä ilmoitti hinnan. Jos ensimmäinen myyjä sanoi mielestäni liian kovan hinnan, vaihdoin myyjää. Ostin tinaa, sinistä lasia, vanhoja uusbarokkisia huonekaluja, lamppuja ja vaatteita. Paistetun vohvelin tuoksu oli huumaava. Opettaja Vesa Virtanen, nyk. Sädekoski ja retkellä mukana olleet vanhemmat innostuivat koko koulun Suurkirpputori-ajatuksesta. Vesa ehdotti, että tuotto olisi koko koulun hyväksi. Kävimme läpi kirpputorin hyviä ja huonoja puolia ja päätimme kokeilla, saammeko tarpeeksi tavaraa myyntiin. Tuoton kohde piti päättää etukäteen, ja sen tuli koitua kaikkien oppilaiden hyväksi. Päätimme ajankohdan ja vastuuhenkilöt. Teimme ilmoitukset lehtiin ja radioon. Organisoimme tavaroiden noudon, kantamisen, lajittelun, silityksen sekä esillelaiton. Lisäksi keräsimme myyntiin arpajaistavaroita kahvion yhteyteen. Teimme listan myyjistä. He saivat palkaksi ilmaisen ruuan ja kahvin vohvelin kera sekä edullisen etukäteisoston mahdollisuuden. Lopuksi laskimme rahat, teimme loppusiivouksen ja autoimme loppujen tavaroiden poisviennissä. Mainostimme myös kauppojen seinillä ja pylväissä. Kaksi oppilasta käveli lauantaina ja sunnuntaina pari tuntia mainoskyltit selässä kaupungilla ja tienasivat näin hampurilaiset itselleen. Meitä oli alussa mukana vain muutama innokas ihminen. Tavaroiden lajittelussa meni paljon aikaa, koska huonokuntoiset piti erotella pois. Olimme aika väsyneitä, ja perjantai meni lauantain puolelle, ennen kuin selvisimme kotiin. Lauantaina ja sunnuntaina me samat vanhemmat ja oppilaat myimme kaiken, minkä pystyimme ja loput lähetettiin Venäjälle avustusrenkaan kautta lähinnä Viipuriin ja Terijoen seudulle. Esim. siellä lastenkodissa oli lapsia, jotka pääsivät vain vuorotellen talvella ulos, koska heillä ei ollut kenkiä riittävästi. Myymättä jääneet tavarat menivät siis tosi tarpeeseen. Kerran tein lehteen mainoksen, jossa oli sanoja pinottu keoksi kysymysmerkillä varustettuna: Laattoja? Vaatteita? Moottorisa- hoja?… minusta se oli hyvä juttu, koska enhän tiennyt vielä mainosta tehdessäni, mitä tavaraa meillä on myynnissä. Kun lauantaiaamuna kirpputorimme aukesi, viereeni pysähtyi kookas, romuluinen mies ja kysyi äkäisellä äänellä: ”Missäs tyttö ne moottorisahat on, me ollaan tultu Orimattilasta saakka, kun huomattiin mainos lehdessä?” Hänen vieressään seisova nainen säesti miestä toistaen hänen sanat. Minulta valui kylmä hiki pitkin selkää ja änkytin, etten ole ihan varma, oliko niitä tullut myyntiin, kun koskaan ei tiedä…Molemmat vakuuttivat, että he olivat kiertäneet koko kirpputorin, eikä sahaa ollut löytynyt. Pahoittelin kovasti ja toivotin heille parempaa onnea tulevaisuudessa. Siirryin pelkistetympään ilmoitteluun. Toiminta kasvoi vuosi vuodelta. Hyvää tavaraa saatiin runsaasti, myös uusia. Useat luokat auttoivat opettajien johdolla niiden kantamisessa sekä järjestelyssä perjantaisin. Myyjiksi ilmoittautui koulun entisiä vanhempia, oppilaita ja asiakkaita. Ostajia tuli jonoksi asti tähän odotettuun tapahtumaan, jotkut tutustuivat ensimmäistä kertaa kouluumme. Sen kymmenisen vuoden aikana, jolloin vedin kirpputoria, kouluun hankittiin kirjoja, musiikkivälineitä, videotykki, dreija jne. Mikä sai vuodesta toiseen erilaiset ihmiset uurastamaan tämän tapahtuman eteen ja laajentamaan sitä? Iloinen ilmapiiri? Erinomainen talkooruoka? Edulliset ostokset? Löytöjen tekeminen? Toisten luokkien vanhempiin tutustuminen? Rahallinen hyöty? Yhdessä oleminen ja samaan hiileen puhaltaminen? Kaikki nämä yhdessä? Anneli Kokkonen 27 LAHDEN RUDOLF STEINER –KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N VUOSIKATSAUS 2011 Hallitus Lahden Rudolf Steiner –koulun Kannatusyhdistys ry:n johtokuntaan kuuluivat vuonna 2011 28 Kannatusyhdistyksen hallituksen jäseninä: Birgitta Grönholm Satu Kurkela Päivi Ronkainen-Forsius puheenjohtaja Sari A. Vainio Marko Varjos Janne Ylönen varapuheenjohtaja Varajäsenet: Sanna Parviainen-Sahin Pia Wellinger Opettajakunnan jäsenet: Maija Kauppila Susanna Lindman Outi Vallius päiväkodin edustaja apulaisrehtori rehtori Lahden kaupunginvaltuuston toimikauttaan vastaavaksi ajaksi valitsemat jäsenet: Hannupekka Huovilainen Helli Jalas Marja Kuningas Esa Rajala Johtokunnan sihteerinä toimi koulun talouspäällikkö Päivi Messo. Kannatusyhdistyksen tilintarkastajina toimivat KHT Timo Malin ja ekonomi Jaakko Ukkonen. Johtokunta kokoontui toimintavuonna yhteensä kymmenen kertaa. Yhdistyksen jäsenmäärä oli 259 (vuonna 2010 ja sen jälkeen jäsenmaksun maksaneet). Koulun oppilasmäärä oli yhteensä 276, josta perusopetuksessa 199 oppilasta, lukiokoulutuksessa 66 oppilasta sekä esiluokassa 11 oppilasta. Lisäksi yhdistyksen ylläpitämän päiväkodin 35 hoitopaikkaa ja koululaisten ilta päiväkerhon 26 kerhopaikkaa olivat täynnä. Edellisenä vuonna keski-iän saavuttanutta koulua juhlittiin ja muistettiin vielä useampien tapahtumien merkeissä. Aika oli kypsä myös koulun perustajaopettajien Reinald ja Ilse Wittersin toiveiden toteuttamiseen perustaa yhdistys, jonka tarkoituksena on aloittaa suunnitteluhanke koulun juhlasalin rakennuttamiseksi. Vuodesta 1988 lähtien koulurakennus on odottanut alkuperäiseen rakennussuunnitelmaan kuuluvaan juhlasalia. Kannatusyhdistyksen rakennuttama koulurakennus jouduttiin luovuttamaan vuonna 1991 varoineen ja velkoineen Lahden Rudolf Steiner –koulun Talo Oy:lle, jonka osakepääomasta Lahden kaupungilla on noin 91,7 %:n omistusosuus ja jonka vuokralaisena kannatusyhdistys omistaa loput 8,3 %. Jotta Talo Oy pystyy selviytymään Lahden kaupungille olevista pääomalainan lyhennyksistä, alkoi kannatusyhdistys 1.4.2011 alkaen maksaa 5000 euron kuukausivuokraa. Sen lisäksi yhdistys hoitaa kaikki kiinteistöön kohdistuneet kulut. Kosteusvaurioepäilyjen vuoksi koulurakennuksessa suoritettiin perusteellinen ja luotettava tutkimus. Tutkimuksen suoritti Polygon Finland Oy. Saadussa raportista ei ilmennyt mitään kattoturvatuotteet uusittiin. Näiden korjauskohteiden lisäksi kiinteistössä on vuoden aikana tehty paljon erilaisia korjaustöitä, jotka parantavat ja tukevat päivittäistä koulutyötä ja ylläpitävät hyvää kiinteistön kuntoa. Terveyssuojelulain perusteella tehty tarkastus osoitti myös, että tilat ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa ja siistit. Voidaankin todeta, että koulurakennuksemme on monia ikäisiään koulurakennuksia paremmassa kunnossa ja tarjoaa terveen sekä turvallisen oppimis- ja työympäristön. terveydelle haitallisia tekijöitä. Esitettyjä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä tullaan hoitamaan kuntoon mahdollisimman pian. Sisäilman laadun parantamiseksi suoritettiin myös ilmastointikanavien nuohous. Musiikkiluokan akustiikkaa parannettiin, ullakkorakenteissa havaittuja lämpövuotoja korjattiin ja kaikki ulkokaton Yhdistyksen hallitus esitti syyskokoukselle yhdistyssääntöjen muuttamista, koskien lähinnä hallituksen jäsenten valintaperusteita ja toimikautta sekä nimenkirjoitusoikeutta. Syyskokous hyväksyi muutosesityksen ja toimitti sääntömuutoksen yhdistysrekisteriin vahvistettavaksi. Yhdistyksen maksuvalmius on ollut hyvä, ja kaiken kaikkiaan talousarvion toteutumisaste on ollut erittäin hyvä. Opetusministeriö teki oppilaskohtaisiin yksikköhintoihin tarkistuksen, jonka johdosta valtionapua saatiin normaalia indeksikorotusta enemmän. Opetushallitus myönsi 7000 euroa valtionapua kerhotoiminnan kehittämiseen sekä 12 000 euroa lukiokoulutuksen tieto- ja viestintätekniikan opetukseen. Toimintavuoden aikana johtokunta on useaan otteeseen keskustellut oppilasmäärän kehityksestä. Lähinnä lukiokoulutuksen saralla tulevaisuuden tuomat haasteet ovat steinerkouluissakin tiedostettu. Haasteita riittää, minkä vuoksi koulun kehittämiseen ja näkyvyyden lisäämiseen ollaan valmiita tekemään työtä. Kesällä saimme suruviestin, että hallituksen ja johtokunnan pitkäaikainen puheenjohtaja Jouni Nippala oli nukkunut pois ikiuneen. Kouluyhteisö muistelee Jounia lämmöllä. Johtokunta kiittää vanhempia, opettajakuntaa, muuta henkilökuntaa ja tietenkin oppilaita kuluneesta vuodesta. Lahdessa 18. päivänä huhtikuuta 2012 Janne Ylönen, puheenjohtaja Päivi Messo, sihteeri/talouspäällikkö 29 30 Henkilökunta 2011-2012 Autio Petteri iltapäiväkerhon ohjaaja/kouluavustaja Bergdahl Henrika varhaiskasvattaja Eloranta Anssi kouluisäntä Haarnio Anita luokanopettaja 4. luokka Hakulinen Yrjö liikunnan opettaja, opo Heinonen Kaija varhaiskasvattaja Hiitoluoma Saila koulunkäyntiavustaja Häkkänen Tiina eurytmian opettaja Hänninen Seija luokanopettaja 6. luokka Inkinen Elise siivooja Karimo Antero historian, yhteiskuntaopin, uskonnon ja filosofian opettaja, luokanvalvoja 12. luokka Kauppila Maija varhaiskasvattaja Koiranen Marja-Liisa emäntä Krohn Andrea kotitalouden ja saksan opettaja Lehtinen Olga fysiikan, kemian ja matematiikan opettaja, luokanvalvoja 10. luokka Lindman Susanna äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja, apulaisrehtori Lindroos Susanna koulunkäyntiavustaja Marjomäki Juhana fysiikan ja matematiikan opettaja, luokanvalvoja 9. luokka, yo-vastaava Messo Päivi talouspäällikkö Mikkola-Manninen Pirjo koulusihteeri 31.10.2011 asti Mung Huan keittiöapulainen Määttä Tuula englannin opettaja Nieminen Leena koulusihteeri 1.10.2011 alkaen Norri Eeva-Liisa kuvataideterapeutti Orpana Erja käsityön ja kuvaamataiteen opettaja, luokanvalvoja 13. luokka Paananen Sanna saksan opettaja Parviainen-Sahin Sanna ruotsin opettaja, luokanvalvoja 11. luokka Pentikäinen Satu musiikin opettaja Peräjärvi Kirsi maantiedon, biologian ja terveystiedon opettaja, oppilaskunnan ohjaaja Pylvänäinen Liisa luokanopettaja 7. luokka Riutto Paula siivooja Ruokosalmi Johanna luokanopettaja 8. luokka Skippari Tatjana eurytmian säestäjä Sädekoski Marianne luokanopettaja 3. luokka Taskinen Kaija luokanopettaja 1. luokka Temmes Kirsti luokanopettaja 5. luokka Tolppala Tiina keittäjä Tuominen Marja-Riitta varhaiskasvattaja 31.10.2011 asti Vallius Outi erityisopettaja, rehtori Vihreälehto Kaisa iltapäiväkerhon ohjaaja Väistö Tuuli luokanopettaja 2.luokka Väisänen Aarne eurytmian ja puutöiden opettaja 31 LAHDEN RUDOLF STEINER-KOULUN OPPILAAT LUKUVUONNA 2011 - 2012 1. luokka luokanopettaja Kaija Taskinen 32 Aziz Dijako Bejarano Olivia Bordi Vanessa Holmlund Solja-Linnea Ingervo Karoliina Jääskeläinen Ruusu Karekallas Onni Kivekäs Kamilla Koski Ella Kuusisto Kaarlo Kvist Tomas Laiho Veera Lumme Leevi Palviainen Oona Penkert Luca Perkola Saimi Peräjärvi Anni Päivinen Aino Röntynen Nico Siipola Aurora Soukkanen Joschka Tervonen Roope Tikka Eero Villberg Totti 2. luokka luokanopettaja Tuuli Väistö 3. luokka luokanopettaja Marianne Sädekoski Ertl Viljami Haukkajärvi Aapo Hämäläinen Anna Kallio Fiona Kari Aino Kirjavainen Samuli Koivisto Iida Kopra Siiri Kouvonen Anna Laakso Mikael Laiho Veeti Liukkonen Enni Mustasalo Ida Mälkönen Isa Mälkönen Siri Nyman Santtu Robenko Marja Sahin Aylin Sakanovic Leon Suutari Samuel Tanhua Kaisla Tikka Kia Aarnikoivu Bettiina Arola Justiina Aziz Zico Bejarano Noelia Careen Cody Heinonen Taika-Maria Ifill Nikolas Mohamed Umar Nagel Irene Paloniitty Neea Rasiranta Nico Rikkinen Elna Saares Axel Salo Emma Sipponen Okko Tuomi Miro Vahanen Verneri Viianen Piitu 4. luokka luokanopettaja Anita Haarnio 5. luokka luokanopettaja Kirsti Temmes 6. luokka luokanopettaja Seija Hänninen Aaltonen Annastiina Aaltonen Tuomas Heino Tuukka Heinonen Julian Kari Nea Korvenranta Hanna Kosenius Benrian Kuosmanen Tytti Kurkela Niila Kuusisto Joanna Lagus Lina Lahtinen Helen Leinonen Aarre Lumme Henna Lumpo Nuutti Merinen Lotta Mohamed Voosija Mälkönen Peter Niuta Matias Perkert Jerry Salmén Emmi Salomaa Veeti Tuovinen Matias Viianen Risto Ahti Akseli Holmlund Pihla-Maaria Häkkinen Oona Ilen Sara Kallio Bea Kopra Matilda Kuusisto Daniel Kvist Samuli Köngäs Katariina Multanen Emmi Mälkönen Oskar Popov Lauri Punkanen Kaisla-Kiisa Steensen Sigune Torppa Veeti Valtanen Veikka Virtanen Tomas Väätäjä Sanni Ylönen Ella Autio Lauri Haikonen Onni Hulkko Sanni Hämäläinen Wili Julin Linda Kari Aaro Korhonen Aaron Kumpula Elviira Kuusisto Clara Lahtinen Jaakob Malinen Sampo Mändmets Rika Pentikäinen Eemi Rantanen Fanny Rikkinen Reko Saares Emil Sipponen Immo Sore Neena Vahanen Venla 33 7. luokka luokanopettaja Liisa Pylvänäinen 34 Aakala Jimi Aaltonen Juho-Pietari Ahti Antti-Juhani Autio Aarne Bordi Paavo Heino Toni Ifill Miro Kivekäs Oskari Korhonen Elvira Kosenius Beanna Kuusisto Jose Kuusisto Julia Kvist Julia Lehtonen Nenna Leporanta Janna Lumpo Tatu Miettinen Nita Nipuli Vinski Norri Isa Ojanen Anniina Partanen Anne Puranen Ilona Rautio Pihla Torppa Venla Villberg Tirliina Vilppolainen Nette Virtanen Nora Ylönen Otto 8. luokka luokanopettaja Johanna Ruokosalmi 9. luokka luokanopettaja Juhana Marjomäki Arola Samuel Haikonen Santeri Hulkko Aleksanteri Kumpula Iivari Leinonen Lempi Leite-Ferraz Daniel Marttila Fanny Mutka Jonna Määttä Emma Ojanen Aatu Ojapalo Jani Oksman Susan Punkanen Pihla-Pinja Pynnönen Jose Tanhua Ilona Tillgren Ruusu Toivanen Claudia Valtanen Vikke Väisänen Sointu Väänänen Johanna Yli-Malmi Jasmin Alastalo Anniina Hartikainen Siri Hovi Simo Huovilainen Joonas Ilomäki Ida Julin Henna Kallio Rosa Karvonen Inka Korhonen Opri Kosenius Benjames Kouvonen Ella Kuusisto Simon Laakso Hanna Lahtinen Joona Lehtinen Hannariikka Lestinen Elias Lestinen Paul Luoma Stiina Martin Nici Marttila Lina Otsamo Vertti Pahkala Minni Savioja Vili Säynäjärvi Paavo Varjos Elma 10. luokka luokanopettaja Olga Lehtinen Heikkinen Aleksander Heinonen Kira Hulkko Milla-Maria Koivisto Noora Kuuluvainen Laura Mantila Kalle Mäkinen Roosa Nopsanen Nuutti Rabe Max Raita Nico Ryser Danja Tuominen Jenni 11. luokka luokanopettaja Sanna Parviainen-Sahin Aaltonen Veera Angelvuo Joonas Arola Tuomas Auranen Mari Järvinen Tuuli (vaihto-oppilas) Kallio Roosa Karjalainen Lotta Karvonen Ella Kaufmann Benjamin Koiranen Marika Lehtinen Santtu Leinonen Onni Multanen Reetta Mutka Jaakko Palkamo Sara Peltola Rosa Riekkinen Niki Santonen Lotta Savola Hiljalotta Siitari Annie Stenlund Johan Tuhkanen Aleksi Ulmanen Roope Varjos Aino Väänänen Joel 35 12. luokka luokanvalvoja Antero Karimo Aakala Jerry Behrmann Sebastian Hirvonen Eetu Hämäläinen Dino Juola Melissa 36 Lehtonen Artturi Leppänen Oona Lähderinne Simo Merinen Lilli Nurminen Timo Sumanen Jarkko Taulo Julia Wikman Björn 13. luokka luokanvalvoja Erja Orpana Arola Rafael Heikkinen Kristoffer Heino Jasmiina Hämäläinen Siru Jussila Kaisu Karimo Lauri Karvonen Paavo Kaufmann Samuli Lappalainen Leo Loihuranta Kirsi Mannelin Krista Nippala Elina Nyman Roosa Paronen Rasmus Salomaa Iiris Tuovinen Joonas Varjos Onni Väänänen Atte Tontunkolo opettaja: Kaija Heinonen Peiponpesä opettaja: Henrika Bergdahl Adler Matias Hietanen Alma Hietanen Elsa Koski Riiko Kouvalainen Juho Lahtinen Louise Norri Minéa Ojanen Tiitu Peräjärvi Ella Rantanen Johannes Rautio Paavo Vesalainen Helmi Virekoski Sofia Ylönen Aapo Adler Sofia Ertl Valo Knaup Daniel Kopra Antti Lång Tobias Niuta Peppi Sipponen Hilla Tervonen Lyydia Keijunkolo opettaja: Maija Kauppila Aarnikoivu Luka Hietanen Veetu Ilén Aapo Kirjavainen Kasperi Koivisto Saga Koski Sylvi Lyte Micaela Muukka Armas Mäkinen Nenna Penkert Martti Rastas Viivi Reinsaari Petrus Ukkonen Sara Vesalainen Iris 37 Kouluvuoden 2011-2012 tapahtumia ja juhlia 38 ke 10.8. klo 9 koulu alkaa ke 10.8. klo 10 1. luokan vastaanotto ti 16.8. klo 9.15 koulutyön aloitus-kirkko luokille 1-5 Salpausselän kirkossa to 18.8. klo 9.50 koulurauhan julistus to 1.9. koulukuvaukset to 25.8. opettajien työskentelyiltapäivä nälkäpäiväkeräys la 3.9. koulupäivä pe 9.9 Pulinapajan lopputapahtuma luokille 7, 8 ja 9 to –la 15.-17.9. nälkäpäiväkeräys pe 16.9. tukareitten disco oppilaille 5. luokasta ylöspäin ”Hyvästit kesälle 11” ti 20.9. klo 18 Steinerkoulu tutuksi, luokat 1 ja 2 ke 28.9. Mikael-näytelmä to 29.9. Mikael-seikkailu ja ateria WOW-tapahtuma pe 30.9. tukareiden Disney-disco luokille 2-5. pe 30.9. WOW-taksvärkki luokille 7-9 12.9.–5.10. yo-kirjoitukset to 13.10. klo 18-19.30 yhteinen vanhempainilta. Pia Katajala: lasten ja nuorten nettikäyttäytminen ti 18.10. klo 18 Steinerkoulu tutuksi, luokat 3 ja 4 19.–20.10. 5. luokan Peppi Pitkätossu -näytelmän esitykset 24.10.–28.10. viikko 43 SYYSLOMA ti 1.11. klo 9.15 ja 10.15 kansantanssikonsertit Luonto- ja ympäristökerho alkaa ke 9.11. Martinpäivän kuvaelma to 10.11. Martinpäivän lyhtyjuhla pe–la 18.–19.11. steinerkasvatuksen syyspäivät Turussa su 20.11. lastenjuhlat ja myyjäiset pe 25.11. adventtispiraali pe 25.11. tukareiden talvi –disko 5. luokasta ylöspäin ti 29.11. klo 18 Steinerkoulu tutuksi, luokat 5 ja 6 pe 2.12. itsenäisyyspäivän juhla ma 5.12. vapaapäivä pe 9.12. tukareiden disco Talven ihmemaa –disco 2-6 luokille ti 13.12. Lucia-kulkue pe 16.12. kauneimpia joululauluja musiikkiluokassa, luokat 1, 2, 5, 6 ja 8 ke 21.12. klo 18 joulujuhla, Felix Krohn -sali 23.12.2011–7.1.2011 JOULULOMA ma 9.1. koulu alkaa normaalisti to 12.1. klo 12.30-14 Presidentti-varjovaalit luokille 6-13 viikoilla 3 ja 4 8. luokan Arsenikkia ja vanhaa pitsiä -näytelmän esitykset ke 8.2. klo 18 Steinerkoulu tutuksi, luokat 7 ja 8 12. luokan päättötöiden esittelyt ti 14.2. klo 18 2.lk:n sirkusesitys ke 15.2. potkiaiset to 16.2. penkkarit pe 17.2. vanhojen tanssit Kalevala-näytelmä viikko 8 9. luokan työharjoittelu pe 24.2. ulkoilupäivä luokille 1-6 27.2.–2.3.2011 viikko 9 TALVILOMA 10.2.–15.2. yo-kirjoitukset ti 6.3. klo 18 Steinerkoulu tutuksi, luokka 9 ja luokka 10 24.3.2012 Kasvunpaikka II -tapahtuma 12.3.–28.3. yo-kirjoitukset viikko15 kestävän kehityksen viikko la-su 14.–15.4. suurkirpputori su 1.4. lastenjuhlat ja myyjäiset to 5.4. pääsiäisjuhla viikko 17 12. luokan näytelmä ke 11.4. klo 18 Steinerkoulu tutuksi, luokat 11 ja 12 pe 1.6. klo 18 kevätjuhla, Felix Krohn -sali la 2.6. klo 9 todistukset la 2.6. klo 10 ylioppilasjuhla 39 Koulusihteeri Pirjo saateltiin syksyllä eläkepäiville punaisissa huopatossuissaan. Läksiäislahjaksi ei kävelykeppiä ostettu, koska sitä hän ei todellakaan vielä tarvitse. Pirjon mieli on iloinen ja askel keveä, kun hän saa nyt kukkia hoitaa ja hymy on taatusti leveä. Kiitos Pirjolle 31 vuodesta ! Kouluisäntä Anssi heittää kesän jälkeen verkot vetehen ja käy luodolle onkimaan. Lapset ovat myös eläkepäivinä suuressa roolissa Anssi-vaarin elämässä. Työyhteisö jää odottelemaan Ahdin antimia ? Kiitos Anssille 20 vuodesta ! Kiitos tomeralle kirppisväelle. Saatiin vanha tavara kiertoon ja koululle varoja pihaliikuntavälineisiin. Kestävän kehityksen viikkoon liittyen oppilaat saivat kokemuksen, miten kierrätys kannattaa. Opettajat osallistuivat syyslukukaudella mm.yhteiseen veso-päivään. Kiitos lastenjuhlien ja myyjäisten ahkerille talkoolaisille ja myyjille. Yhteistyö Päijät-Hämeen lukioiden oppilaskuntien kanssa käynnistyi. Oppilaskuntien ensimmäinen tapaaminen oli syksyllä koulullamme. Vuoden aikana opettajat esittelivät luokkien oppisisältöjä sekä opetukseen liittyviä taiteellisia ja toiminnallisia harjoituksia Steinerkoulu tutuksi –illoissa. Kiitos ammattitaitoisille opettajille. Kiitos Lahden Ahkeralle Hese-kisoista ja kerhoyhteistyöstä ja Hauskat sävelet –musiikkikoululle yhteistyöstä. Ennen joulua LAMK:n liiketalouden opiskelijat suunnittelivat koulun markkinointia. Kiitos raikkaista ja nuorekkaista ideoista. Seitsemännen luokan inkkareille kiitos Hymyilevä aurinko –seikkailusta Enonsaareen! Yhteistyötä Päijät-Hämeen lukioiden ja Lahden peruskoulujen kanssa jatkettiin. Kiitos kaikille muillekin koulun arjen ja juhlan toteuttajille ja mukana olleille. Lukuvuoden 2012-2013 työ- ja loma-ajat Syyslukukausi alkaa ma 13.8.2012 ja päättyy la 22.12.2012. 40 Syyslomaa vietetään viikolla 43 eli 22.10. - 26.10.2012. Joululoma on 23.12.2012 - 6.1.2013 (Joululoma on meillä kaksi päivää pidempi kuin Lahden kaupungin kouluissa. Korvaamme torstain 3.1.2013 maanantaina 13.8. ja perjantain 4.1.2013 lauantaina 1.9.2012.) Kevätlukukausi alkaa ma 7.1.13 ja päättyy la 1.6.2013. Talviloma on viikon 9 eli 25.2. - 1.3.2013. Kuvaluettelo Etukansi: 8.luokan näytelmä. Arsenikkia ja vanhoja pitsejä (kuva: Juha Tanhua) Kansilehti: Lastenjuhlan wieniläiskahvilan keväistä tunnelmaa Takakannen lehti: 8.luokan taidetta Takakansi: Näytelmät 8., 4. ja 5. luokilta 1 Oppia ja oivallusta, kasvua ja kehitystä 2 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 4 Ensiaskeleita steiner-äitinä 5 Pihlajassa on aikaa leikkiä 6Sirkustelua 7 5. lk näytelmä Peppi Pitkätossu 8 Ihana kokemus Leireily kannattaa aina 10 Kahdeksan vuotta yhdessä 11 Toimintaa tuntien tiimellyksessä 12 12. luokan näytelmä: Pikku Pietarin piha 13 Steinerkoulu päättyi voittoisasti 14 Mitä iloa on säännöistä? 16 10 vuotta sitten koulusta lähteneet 19 Kasvunpaikka II 21 Uusi opettajien sukupolvi – perehdyttämisryhmä steinerpedagogiikkaan 23 I and body – kansainväliset opettajapäivät Sveitsin Dornachissa 24 Koulumme kestävän kehityksen viikko 16.-20.4.2012 26 Missäs tyttö ne moottorisahat on? 28 Lahden Rudolf Steiner -koulun kannatusyhdistys ry:n vuosikatsaus 2011 30 Henkilökunta 2011-2012 32 Lahden Rudolf Steiner -koulun oppilaat lukuvuonna 2011-2012 38 Kouluvuoden 2011-2012 tapahtumia ja juhlia 39Kiitokset 40 Lukuvuoden 2012-2013 työ- ja loma-ajat Vuosikertomuksen kokoajat haluavat lämpimästi kiittää kaikkia vuosikertomukseen kirjoittaneita ja kuvanneita. Erityiskiitos Andreja Valtaselle kannen toteutuksesta Toimitus Materiaalin kokoaminen: Susanna Lindman Graafinen suunnittelu ja kannen taitto: Andreja Valtanen Taitto, kuvankäsittely ja painatus: Markprint 3 7.luokan afrikkalaiset naamiot 4 Oravia ja heppoja päiväkodilta 5 Pihlajan pienet puuhaajat 6 Taikurin korvien puhdistusoperaatio 7 Ella: ”Hopsula hei sulahopsansaa!” 8 Veeti, Matias ja Tuukka kisatunnelmissa Matilda, Bea ja Reko valmiina koitokseen 9 Lumileikit Parinpellossa 10 Murhaavan hyviä roolisuorituksia 11Oppilaskunta 12 12.luokan näytelmä Pikku Pietarin piha: Klory lausuu runoa, Pietari saa uudet pöksyt, Kloryn ja Vennun lempeä 13Penkkaririemua 15 Reetta Multasen jääkarhut 16 Viisaat vuosien takaa 19 Juontajana Janne Järvinen 20 Nykyiset seiskat esiintyvät entisille oppilaille 21 Pery-ryhmä eli Pertsa: Antero Karimo, Juhana Marjomäki, Kirsi Peräjärvi, Susanna Lindman, Sanna Paananen ja Sanna Parviainen-Sahin. Kuvasta puuttuu Satu Pentikäinen. 23 Goetheanumin vaikuttava julkisivu. Sanna ja Kirsi pajatyössä. 25 Emppu-tonttu mietteissään 27 Kirppuilu on kivaa 29 Laura-Marian kissat 30 Koulun henkilökunta lukuvuonna 2011-2012 32 Onni rohkeusradalla 33 Väinämöinen aalloissa, Lindan lokki lennossa, Laurin käärme kerällä 34 4.lk:n Kalevala-esitys, Kaisla-Kiisa egyptologina 35 Taidetta eri kulttuureista 36 Wanhat tanssivat, 13.luokka kulttuurimatkalla Barcelonassa 37 Karnevaaliherkuttelua päiväkodilla 39 5.luokan Egypti-jakson sarkofagit 40 Steinerkasvatus-lehden kansi Lahden Rudolf Steiner -koulu Eeronkatu 2 a 15900 LAHTI puh. 0103 212 600 www.lahdensteiner.fi Rehtori: [email protected], puh. 0103 212 602 Opettajainhuone: puh. 0103 212 603 Talouspäällikkö: [email protected], puh. 0103 212 601 Koulusihteeri: [email protected], puh. 0103 212 600 Kouluisäntä: puh. 0103 212 615 Terveydenhoitaja: puh. 0103 212 616 Päiväkoti: puh. 0103 212 613 ja 0103 212 614 Iltapäiväkerho Pihlaja: puh. 0103 212 611
© Copyright 2024