Vakka n Seurakunnan tervehdys vihtiläisiin koteihin 4.2.2011 Ville Asikainen Oikealla Helder Musab, joka huolehtii yksin neljästä sisaruksestaan, ja vieressä hänen tukihenkilönsä Ludovina Langa, joka auttaa sisaruksia arjesta selviytymisessä. Yhteisvastuukeräys alkaa 6.2. Yhteisvastuukeräys torjuu yksinäisyyttä Suomessa ja Mosambikissa. Ole arkienkeli ja auta! Kinkerien He edustavat Vauva teemana on sinua kirkkomuuttaa s. 3 Pyhä s. 5 valtuustossa s. 6–7 parisuhdetta s. 8 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Eija Vuorela Paimenen palsta Yksinäisyyden kanssa Rukous Hyvä Jumala, anna meidän nähdä maailman pimeydessä myös valon pilkahduksia. Vapahtaja, anna meille rohkeutta tuoda sinun valoasi vastoinkäymisten ja pelkojen pimeyteen. Pyhä Henki, kiitos pienestäkin liekistä, joka kertoo meille annetusta toivosta. Aamen Eija Vuorela Saksittua n Kirkon on myös osattava elää erimielisten ja eri tavalla ajattelevien ihmisten yhteisönä. Kansankirkko ei voi olla yhden teologisen aatesuunnan kirkko. Yhdessä eläminen edellyttää toinen toisensa arvostamista, oman rajallisuuden tunnustamista ja lähimmäisenrakkautta. Simo Repo, pk, Esse 7.1.2011 n Kun me puhumme maailmantaloudesta, silloin olemme yksi, globaali kylä. Kaikki kuulumme yhteen. Mutta kun tulee puheeksi tämän kylän asukkaiden yhdenvertainen asema ihmisenä oikeuksine ja velvollisuuksineen, emme olekaan enää yksi kylä. Jokainen huolehtikoon omista asioistaan. n Reilun kaupan takuuhinnan ansiosta Wilo pystyy nyt elättämään perheensä. Ecuadorissa 18,14 kilon banaanilaatikosta maksetaan Reilun kaupan takuuhintaa 8,40 dollaria eli valuuttakurssista riippuen noin 6,40 euroa. Takuuhinnan lisäksi maksetaan banaanilaatikosta myös Reilun kaupan lisää yksi dollari, joka käytetään koko yhteisöä hyödyttäviin elinolojen parannuksiin. El Guabon Reilun kaupan lisillä on esimerkiksi palkattu opettajia lähikouluihin ja ostettu välipalaa koulujen oppilaille. Pirjo Virtaintorppa, Reilun kaupan edistämisyhdistyksen toiminnanjohtaja, Reilu blogi 14.1.2011 Hannu Nyman, pk, Sana, 20.1.2011 Seuraava Vakka ilmestyy 15.4.2011 Paino Salon Lehtitehdas 2 Vakan toimitus Niuhalanraitti 6b, 03400 Vihti puh. (09) 3478 5018 www.vihdinseurakunta.fi Päätoimittaja Pekka Valkeapää puh. (09) 3478 5014 [email protected] Toimitus: Heikki Nieminen Susanne Vuorinen puh. (09) 3478 5018 [email protected] Kustantaja Kuvankäsittely ja taitto Ilmoitusmyynti Jaana Mehtälä [email protected] p. 020 754 2309, 040 509 4962 Tämä Vakka-lehden numero esittelee Yhteisvastuukeräystä. Keräämme rahaa nuorten yksinäisyyden lievittämiseen ja ennaltaehkäisyyn Suomessa ja Mosambikissa. Yksi nuori kymmenestä kärsii yksinäisyydestä. Yksinäisiä poikia on enemmän kuin tyttöjä. Joka viidennellä yläkouluikäisellä pojalla ei ole yhtään läheistä ystävää. Jokainen meistä ymmärtää yksinäisyyden haittavaikutukset. Ei ole ketään, jonka kanssa jakaa elämänsä ilot ja surut. Ei ole ketään, jolle avautua elämänsä kipeimmistä asioista. Ei ole ketään turvana, kun omaa persoonaa kohti käy sisäinen epätoivon hyökkäys ja ulkoisen maailman kaoottisuus. Kukaan meistä ei pärjää yksin ja sen tähden yksin jäänyt vaipuu helposti masennukseen ja epätoivoon. Omanarvontunto ja itseluottamus ovat silloin poistuneet kauas tavoittamattomiin. Elämästä puuttuu ilo ja myös innostus. Yksinäisyyteen on tärkeää puuttua jo nuoruudessa, jotta elämänpurren suunta saadaan reivattua kohti yhdessä tekemisen ja ystävyyden ulapoita. Sosiaalisen median ja erilaisten harrastusten merkitys on ensiarvoisen tärkeää tässä kontaktipinnan luomisessa. Syvällä yksinäisyydessä elävän oma toimintatarmo on hiipunut. Sen tähden yksinäistä on hyvässä mielessä potkittava liikkeelle pois yksinäisyyden koloista. Yksinäisen on ensin päästävä pahimman yli solmimaan joitakin kontakteja. Näistä kontakteista voi sitten viritä jopa ystävyydeksi nimitettävää yhteyttä toisiin nuoriin ja aikuisiin. Seurakunta ja sen nuortentoiminta on tarjonnut ystävyyden ja yhdessä tekemisen tapoja vuosikymmenten ajan. Ystävyys ja yhteys toiseen nuoreen syntyy useimmiten yhteisen harrastuksen, arvomaailman tai uskon ympärille. Tämän lisäksi yhteyttä ja ystävyyttä synnyttää suloisesti erilaisuuden ja jopa omituisuuden hyväksyminen seurakunnan keskellä. Saat olla täällä mitä olet ja me otamme sinut vastaan. Teemme yhdessä kaikenlaista hauskaa ja vakavaa. Olet lämpimästi tervetullut joukkoomme. Jos yhdenkin yksinäisen olo helpottuu Yhteisvastuukeräyksen kautta, niin on saatu paljon aikaan. Jos satojen ja tuhansien olo helpottuu Yhteisvastuukeräyksen varoilla, on saatu hyvin paljon hyvää aikaan. Näin on, koska yksikin yksinäinen ja epätoivoinen on sydäntä särkevällä tavalla liikaa Suomessa ja Mosambikissa. Pekka Valkeapää, kirkkoherra Luottamushenkilön kynästä Uteliaana uuteen luottamustehtävään Vakka-lehden kysymykseen, millaisin odotuksin lähden uutena kirkkovaltuutettuna seurakunnalliseen luottamustehtävään, vastaan otsikossa mainitsemallani tavalla. Kirkon toiminta sinällään ei ole vierasta. Sen sanoma kuuluu niihin elämänarvoihin, jotka olen saanut kodin perintönä. Ensimmäiset kosketukset ”sanan kuuloon” olen saanut äitini pitämästä pyhäkoulusta. Kuriositeettina voisin mainita yhden pienen ”työnäytteen” syntymäseurakuntani hallinnosta. Joskus 1950-luvun puolivälin paikkeilla koulupoikana kirjoitin kirkollisverokuitteja isäni apulaisena. Hän toimi tuolloin vuosikausia seurakunnan oto-taloudenhoitajana. Olen aina ollut aktiivinen järjestötoimija. Ensimmäiset järjestötehtäväni liittyivät urheiluseuraan ja 4Hkerhoon. Sittemmin olen toiminut kymmenissä luottamustehtävissä monissa järjestöissä ja yhteisöissä niin kotipaikkakunnillani kuin myös maakunnallisissa ja valtakunnallisissa tehtävissä. Työurani olen tehnyt järjestö-, tiedotus- ja lehtialalla. Harrastusaktiivisuuteni johtuu varmaankin siitä, että olen helposti innostuva, tykkään toimia yhdessä mui- den kanssa ja vaikuttaa asioihin näkemykseni ja arvovalintojeni pohjalta. Pentti Kurunmäki Pentti Kurunmäki on uusi kirkkovaltuutettu ja viestintäjohtokunnan puheenjohtaja. 4.2.2011 n Vakka Yhteisvastuu torjuu nuorten yksinäisyyttä men Punaisen Ristin ja Suomen Mielenterveysseuran kautta. Mosambikissa nuorille koulutetaan tukihenkilöitä, jotka auttavat heitä selviytymään arjesta. Avun toimittaa perille Kirkon Ulkomaanapu. Keräykseen voi lahjoittaa myös puhelimitse 0600 1 7010 (10,18 e / puh. + pvm) tai 0600 1 7020 (20,12 e / puh + pvm) ja osoitteessa www.yhteisvastuu.fi. Yhteisvastuukeräys on Suomen suurin vuosittain järjestettävä kansalaiskeräys. Se auttaa hädänalaisia Suomessa ja kehitysmaissa. Vuonna 2010 Yhteisvas- tuu keräsi Suomen ja Haitin köyhille lapsiperheille ennätykselliset 6,8 miljoonaa euroa. Keräyksen suojelijana on tasavallan presidentti Tarja Halonen. Vuoden 2011 keräyksen esimiehenä toimii Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo. Keräyksen avajaisjumalanpalvelus lähetetään Pirkkalan kirkosta suorana TV1:ssä sunnuntaina 6. helmikuuta kello 10. Tasavallan presidentin keräyksen avauspuhe lähetetään samalla kanavalla kello 14.55. http://evl.fi, www.yhteisvastuu.fi J Yksinäiset nuoret vuoden 2011 keräyskohteena Kiitämme jokaista viimevuotiseen keräykseen osallistunutta erinomaisesta avusta niin kotimaassa kuin Haitissa! Tämän vuoden keräyksen kohteena on nuorten yksinäisyyden torjuminen Suomessa ja Mosambikissa. Syksyllä 2010 Maria Inocência Chilêngue oli 15-vuotias orpo, joka unelmoi sairaanhoitajan ammatista. Hän sai HIV-tartunnan äidiltään syntymässä. Maria kuoli 10.11.2010. Yhteisvastuu tukee yksinäisten ja haavoittuvassa asemassa olevien nuorten selviytymistä Mosambikissa pääkaupunki Maputon köyhälistöalueella Xikhelenissä. Kahdeksan vuotta kiusattuna E Erilainen ei saa olla Alkuun Minttu ei edes ymmärtänyt olevansa yksinäisempi kuin muut. Olihan hänellä kaveri. Vasta kun kaveri oli kipeänä, koulunpihalla ei ollut ketään, kenen luokse olisi uskaltanut mennä. ”Olin tosi ujo. Hukutin ikävät ajatukset läksyihin.” Miellyttäjäksi Minttu ei ryhtynyt. Pikemminkin hän tunsi olevansa vahvasti oma itsensä ja ajatteli asioista omalla tavallaan. Ehkä se oli samaan muottiin sovittautuvalle enemmistölle liikaa. Silti kiusaamiseen oli vaikea keksiä todellista syytä. Eikä siihen ollut helppoa lääkettäkään, Minttu ajattelee jälkikäteen. ”Muistan, miten aikanaan yhtä aikaa toivoin, että joku tulisi puhumaan, ja pelkäsin, että joku oikeasti tulee. Ymmärrän nyt myös sen, että tiiviistä joukosta on vaikea irrottautua yksin olevan luo.” vaikka isoskoulutus ja kouvolalainen lukio ovat tuoneet tukun myötätuntoisia ystäviä. Minttu ei viihdy kotikylällä. Siellä vilkkuvat kiusaajien kotitalot. Kiusaajista pahimman kanssa olisi vaikea olla edes samassa huoneessa. ”On vaikea antaa anteeksi jotakin sellaista, mikä on pilannut elämästä niin monta vuotta. Pienempänä minulla oli tarve näyttää, että pärjään ja onnistun kiusaajiani paremmin.” Huonot kokemukset seuraavat tahtomattakin mukana. ”Pelkään, että menetän kaverini. Varmistan heiltä koko ajan, haluavatko he minut todella mukaan, vaikka olisivat itse minut kutsuneet. Uusilta kavereilta kysyn uudelleen ja uudelleen, kestävätkö he minua ihan oikeasti.” Anteeksi on vaikea antaa Kiusaamisesta jäi pysyvä jälki, Miksi? Joka kymmenes suomalaisnuori kokee itsensä yksinäiseksi. Neljäsosalla nuorista on vain yksi läheinen ystävä. Mosambikissa 12 prosenttia lapsista on orpoja. Monien vanhemmat ovat kuolleet aidsiin ja nuorista tulee sisarustensa huoltajia. Aikuisen turva puuttuu. si ja kerää vapaa-ajallasi yhdessä tai yksin. Lippaita ja listoja voi kuittausta vastaan noutaa maanantaista 7.2. lähtien Vihdin seurakuntatalon kirkkoherranvirastosta (Päivi Putkonen-Hegazi, p. 09 3478 5048) tai Nummelan seurakuntakeskuksesta vahtimestareilta. Tervetuloa myös messuun kynttilänpäivänä su 6.2.2011 klo 10 Vihdin kirkkoon! Messun jälkeen on kirkkokahvit ja kerääjien lähettäminen Vihdin seurakuntatalolla. Älä unohda muitakaan upeita mahdollisuuksia auttaa: Esim. Yhteisvastuutapahtumaa, virsimaratonia, yhteisvastuulounasta ja konsertteja, ym. Kauppojen lipaskeräys toteutetaan kauppojen ovilla viikolla 6 (maanantai 7.2.– lauantai 12.2.) Tule Sinäkin mukaan! Ole arkienkeli! Miten? Peruskouluvuodet jättivät jälkensä Minttu Koskelaan. nsimmäisen luokan ensimmäisestä kouluviikosta se alkoi, vaikkei inkeroislainen Minttu Koskela, 16, muista tarkkaa syytä. Muut ottivat tavakseen huudella ja haukkua. Sitä kesti kahdeksan vuotta. ”Salaa toivoin, että järjestyisi siirto toiseen kouluun, mutta en uskaltanut sanoa sitä ääneen. Kotona kerroin vasta tosi myöhään, koska pelkäsin kiusaamisen pahenevan. Koulussa asiaa ei otettu vakavasti edes silloin, kun päätäni oli lyöty ikkunalautaan”, Minttu Koskela kertoo. Pojat olivat kiusaajista pahimmat, mutta tytötkin syrjivät. ”Liikuntatunnilla olin aina se viimeinen, joka valitaan joukkueeseen.” Arkienkelin kutsu käy oka päivä jokaisen koulun pihalla on joku nuori aivan yksin. Miten Sinä ja minä voisimme auttaa tällaista nuorta? Yksi vastaus on tämän vuotinen Yhteisvastuukeräys. Ole Sinäkin arkienkeli! Ville Asikainen Y hteisvastuukeräys käynnistyy sunnuntaina 6.2.2011. Lahjoituksilla autetaan yksinäisiä nuoria Suomessa ja Mosambikissa. 40 000 vapaaehtoista kautta maan lähtee liikkeelle Yhteisvastuu-tunnuksilla varustettujen lippaiden ja keräyslistojen kanssa. Joka kymmenes suomalaisnuori on yksinäinen. Joka viidennellä yläkouluikäisellä pojalla ei ole yhtään läheistä ystävää. Mosambikissa lapset jäävät ilman aikuisen turvaa, kun aids vie perheiden vanhempia ennenaikaiseen hautaan. Mosambikilaislapsista 12 prosenttia on orpoja. ”Kaikkein pahinta on yksinäisyyden mukanaan tuoma toivottomuus”, sanoo ala- ja yläkoulussa yksinäisyydestä kärsinyt Veera Nylander. ”Eniten olisi auttanut se, että olisi ollut joku aikuinen, jolle puhua.” Nyt 18-vuotias Nylander kertoo kokemuksistaan Yhteisvastuun Yleisradiolle tuottamassa tv-dokumentissa. ”Yksinäisyys tekee nuoressa pahaa jälkeä, ellei siihen puututa ajoissa”, sanoo Yhteisvastuukeräyksen johtaja Tapio Pajunen. ”Suomalaisilla on suuri sydän ja paljon talkoohenkeä. Ei jätetä nuoria yksin. Jokainen lahjoittaja on lähimmäiselleen arkienkeli.” Yhteisvastuuvaroin tuodaan yksinäisyydestä kärsivät nuoret entistä varhemmin avun piiriin uudenlaisen tukioppilastoiminnan, ystävävälityksen ja vertaistukiryhmien avulla. Suomessa apu tavoittaa nuoret Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Suo- Kaisa Raittila Suomessa autetaan 13–20-vuotiaita yksinäisyydestä kärsiviä nuoria pääsemään avun piiriin entistä varhemmin uudenlaisen tukioppilastoiminnan, ystävävälityksen ja vertaistukikurssien avulla. Mosambikin pääkaupungissa Maputossa tuetaan yksinäisiä ja turvattomia nuoria kouluttamalla heille tukihenkilöitä. Miten Sinä pääset parhaiten mukaan? Hae lipas tai lista omalle kylälle- Sampo Luukkonen, keräyspäällikkö & Vihdin seurakunnan Yhteisvastuutiimi 2011 ,, Yksinäisyys Kenelle soittaisin, kenelle lähettäisin tekstiviestin? Kuka lähtisi kanssani ulos kävelylle tai vaikka elokuviin? En uskalla edes kysyä. Kaikilla on omat juttunsa ja kaverinsa. Minulla ei ole ketään." 3 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Iltalaulu – puhutteleva teos Vihdin kirkossa S Paavo Hacklin Sinustako kirkkoväärti? Haluaisitko toimia aika ajoin jumalanpalvelusavustajana messussa Vihdin kirkossa, Nummelan seurakuntakeskuksessa tai Vihtijärven kappelissa? Vihdin seurakunnassa luottamushenkilöt ja yksittäiset seurakuntalaiset ovat tähän asti voineet toimia kirkkoherran päätöksellä jumalanpalvelusavustajina. Siirrymme käytäntöön, jossa seurakunnan jumalanpalveluavustajan tehtävistä kiinnostuneet seurakuntalaiset koulutetaan tehtäväänsä. Etsimme kirkkoväärteiksi koulutettaviksi seurakuntalaisia, joilla ei ole teologista koulutustaustaa, mutta jotka haluavat toimia aika ajoin vapaaehtoistyössä kirkkoväärtinä seurakunnan jumalanpalveluksissa. Kirkkoväärtin työ käsittää raamatuntekstien lukemista jumalanpalveluksessa, ehtoollisen jaossa avustamista, kolehdin keräämistä ja muita mahdollisia avustustehtäviä seurakunnan jumalanpalveluksissa ja messuissa tai niihin liittyvissä tilaisuuksis- sa. Avustustehtäviin voit ilmoittautua oman kiinnostuksen ja elämäntilanteen pohjalta. Koulutettavilta tullaan myöhemmin kysymään heidän mahdollisuuksiaan avustaa jumalanpalveluksissa heidän ennakolta ilmoittamiensa toiveitten pohjalta. Koulutuspäivät ovat Nummelan seurakuntakeskuksessa (Nummelan kirkossa, Kappelitie 5) lauantaina 2.4. klo 11.30– 14.00 ja Vihdin kirkossa lauantaina 16.4. klo 12.00–14.30. Koulutuspaikan voi valita itse vapaasti, mutta Nummelassa erityisesti toimivien suositellaan osallistuvan Nummelan koulutustapahtumaan ja Vihdin kirkolle painottuvien Vihdin kirkon koulutustilaisuuteen. Koulutukseen tulee ilmoittautua kirkkoherranvirastoon Päivi Putkonen-Hegazille 23.3. mennessä, puhelin 09-3478 5048 (arkisin klo 9–14). Tiedusteluihin vastaa pastori Kari Tuovinen la–ke, puh. 040 1460 480. Tervetuloa mukaan! Susanne Vuorinen Tule mukaan kirkkoväärtikoulutukseen huhtikuussa! Kirkkoväärtin tehtäviä ovat mm. raamatuntekstien lukeminen, kolehdin kerääminen ja erilaiset muut avustustehtävät jumalanpalveluksissa. 4 Juha Auvinen Tule mukaan Nuttuprojektiin tai Naisten Käsityökahvilaan. Nuttuprojektiryhmä kokoontuu Nummelan seurakuntakeskuksessa seuraavan kerran 14.3. ja 23.5. klo 18-20. Teemme nuttuja afrikkalaisiin synnytyssairaaloihin lähetettäväksi, ohje www. tuppurainen.fi/blogit/nuttu/ Naisten käsityökahvila kokoontuu kirkonkylän seurakuntatalossa su 13.2., 20.3., 17.4. ja 29.5. klo 16-19. Voit tulla tekemään valmiiksi omia keskeneräisiä käsitöitä, aloittaa uuden tai tehdä Nuttuprojektiin nuttuja. Lisätiedot molemmista ryhmistä Maarit Tampio 0405764016. Syyskauden 2010 päätteeksi Nutturyhmä lähetti 334 pientä nuttua ja kymmeniä pipoja, sukkia ja lapasia synnytyssairaaloihin Afrikkaan. unnuntaina 13.2. klo 19 Vihdin kirkossa on luvassa poikkeuksellinen, kaunis ja koskettava elämys. Pirkko Kelan johtama Produktiokuoro esittää teoksen Iltalaulu, johon yhdistyvät Juha Auvisen ja Juha Ahvenharjun upeat valokuvat. Multivisioesityksen säestyksestä vastaa pianisti Juho Keränen. Produktiokuoron esitykset ovat tunnetusti taattua laatua, ja valitut kappaleet jälleen puhuttelevia ja herkkiä. Luonto, ihmisen elämänkaari, ilo, ihmettely ja rakkaus ovat läsnä sekä valokuvissa että laulujen sanoissa. Teos alkaa ja päättyy iltalaululla. Osallistuja saa istahtaa kirkon penkkiin lepäämään, nauttia kauniista musiikista ja hienoista valokuvista, virkistyä kiireisen arjen keskellä. Iltalaulussa 1+1 on kolme, kuvat yhdessä musiikin kanssa saavat ajatuksen lentämään. Konsertista saa monella tavalla hyvän mielen; musiikki ja kuvat ilahduttavat ja virkistävät, lisäksi osallistuessasi voit tehdä hyvää, sillä pois lähtiessä ovella kerätään vapaaehtoinen kolehti Yhteisvastuukeräykselle. Yhteisvastuu torjuu tänä vuonna nuorten yksinäisyyttä kotimaassa ja Mosambikissa. Tääll’ yksinäni laulelen, kun ilta tullut on; Nyt päivän työt jo loppuneet ja pääsen lepohon. Susanne Vuorinen Leipää ja suolaa Simeonin ilo Yhteisvastuumme pohjalla Raamatussa kerrotaan, että nähdessään Jeesuksen ehkäpä 112-vuotiaan Simeonin ilo oli käsin kosketeltavaa! Ehkäpä mieliimme painuneet muistot omien isovanhempien ilosta lastenlastensa äärellä on juuri samanlaista iloa. Simeon olisikin saattanut olla Jeesukseen nähden lähes viidennen polven edustaja. Luepa kotona kertomus Simeonista (Luuk. 2:25-40). Kynttilänpäivänä, jolloin useimmiten aloitamme Yhteisvastuukeräystä, muistelemme erityisesti Simeonia ja sitä, miten hän näki Jeesuksen ja iloitsi. Hän sai kokea evankeliumin vapauttavan voiman ja ilon omakohtaisesti ja hän iloitsi tästä. Simeonin ehkäpä heikko ja arvailevakin, mutta vakaa uskon hapuilu muuttui todelliseksi kynttilän valoksi, usko näkemiseksi. Taivaat avautuivat hänelle. Hän sai katsella Jeesusta kasvoista kasvoihin. Hän näki kynttilän valossa jotain aivan muuta, mitä maailmassa emme näe. Eri kertomukset kertovat Simeonin olleen viisas ja oppinut juutalainen, joka saattoi olla omana aikanaan jopa Raamatun kääntäjä hepreasta kreikaksi. Simeonin ja monien muidenkin Raamatun ajan kristittyjen vahva esimerkki antaa meille ilon osallistua jälleen yhteisiin talkoisiin heikkojen puolesta. Ehkäpä jonkun isovanhempi voisi konkreettisestikin auttaa yksinäistä nuorta pääsemään kiinni valoisampaan elämän syrjään. Useimmiten meillä menee kuitenkin hyvin täällä kotimaassa, paremmin kuin orvoilla Mosambikissa tai joillakin nuorilla kotimaassamme. Keskuudessamme on paljon kipeää nuorten yksinäisyyttä. Mistä me saisimme Simeonin iloista mieltä auttaa näitä rakkaitamme? Simeon uskoi Jeesukseen, se toi hänelle sydämen pohjaan levollisen ilon. Hänellä oli synnit anteeksi. Mekin saamme astella Simeonin ja Kristuksen iloisella mielellä yksinäisen ihmisen lähelle. Siellä, missä ilot ja surut jaetaan, siellä on myös elämän syvin onnen lähde. Saamme jakaa toinen toistemme elämän kuormaa, vaikeuksia ja valon pilkahduksia, saamme pyytää ja antaa anteeksi. Simeonin askeleet olivat kevyet, olkoon Sinunkin askeleesi liikkeelle lähtiessäsi. Jumala antakoon meille Simeonin mielen, siunatkoon kynttilänpäivän valo keräyksemme. Osallistu ilolla Yhteisvastuuseen, pienikin ropo on ehkä jonkun kyyneleen poistaja tänä vuonna! Sampo Luukkonen, pastori 4.2.2011 n Vakka Hetkiä historiassa Ankara vaatimus lukutaidosta Vihdin pitäjänkokousten 25.10. 1778 ja 30.5.1779 tekemien päätösten mukaisesti oli jokaisen lapsen seitsemän vuoden iässä kyettävä tavaamaan ja osattava ABCkirjasta jotakin ulkoa. Kaksitoistavuotiaan täytyi hallita Lutherin Katekismus ulkoa ja olla sisälukutaitoinen. Vanhemmalla oli velvollisuus huolehtia lasten opetuksesta, ja laiminlyöty lastenopetus, samoin kuin poissaolo kinkereiltä saattoi tuottaa asianomaiselle jopa sakkorangaistuksen. Esimerkiksi Haapkylän Alitalon renki Eric Wihl (s. 1778) oli heikko lukija ja ollut useiden vuosien ajan pois kinkereiltä. Vuoden 1815 pitäjänkokouksessa hän joutui vastaamaan rippikoulun laiminlyömisestä ja pitäjän- kokous osoitti hänet maalliseen oikeuteen. Tätä ennen hän oli kaksi kertaa istunut jalkapuussa. Vuosittaiset kinkerit olivatkin pelätty tapahtuma varsinkin niille, joiden lukutaito oli heikko. Vihdissä oli hyvinkin vaativia pappeja, ja kerrotaan, että eräässä talossa komennettiin kinkeritalon isäntäkin pöydän alle häpeämään, koska oli heikko lukija. Pitäjään oli tullut uusi pappi, joka ei vielä tuntenut talon isäntää. Kun kinkerit oli pidetty ja oli kinkerien jälkeen pidot, oli pappi kysynyt emännältä, että missä talon isäntä oli? Tähän oli emäntä vastannut: ”Siellä se on pöydän alla!” Pappi ei ollut käskenyt isäntää pois pöydän alta. Mikko Yli-Rosti Kinkerit kasteopetusta, kristillistä kasvatusta. Kinkereiden merkityksen ovat korvanneet kunnallinen kouluopetus ja seurakunnallinen rippikoulutoiminta, jotka vastaavat nykyisin sivistystyöstä ja kristinopin juurruttamisesta. Nykyisin kinkerit ovat teemallisen keskustelu- ja opetushetken lisäksi eräänlaisia seurakunnan vuosikokouksia, joissa esitellään kyläläisille uudet seurakunnan työntekijät, kerrotaan seurakunnan työstä ja sovitaan kylän kerho- ja pyhäkoulutoiminnasta. Kinkereitä pidetään kodeissa, kouluilla ja seurakuntataloissa. Lukukinkerit. Piispa Gezeliuksen lukukinkerit. Kuva kirjasta Isänmaan historiaa tuokiokuvina, WSOY, Porvoo 1954. Piirros on vuodelta 1936 ja sitä on käytetty myös kansakoulun opetustauluna. Kaupungeista kinkeritoiminta on hiipunut. Silti Suomessa järjestetään kinkereitä vuosittain runsaat 3000. Kinkereillä käy vuosittain noin 65 000 suomalaista. Lukuun eivät sisälly koululaiskinkerit. (Luvut vuodelta 2007) Lähde: evl.fi/sanasto Tervetuloa seurakunnalliseen kyläkokoukseen, kinkereille! Alun perin kinkerit tai lukuset, olivat kirkon pitämiä kris- tinopin kuulustelutilaisuuksia. Vihdin seurakunnan kinkereil- Kevään 2011 kinkereiden teemana on Pyhä. Hilkka Olkinuoran ja Jaakko Heinimäen käsialaa oleva Puhetta Pyhästä-kirja sisältää 52 lyhyttä kirjoitusta, joissa pohditaan oivaltavasti ja syvällisesti pyhän teemaa erilaisista näkökulmista. Tule sinäkin pohtimaan pyhää kotoisasti kinkereille! Kinkerit 2011 Kinkerit, lukukinkerit tai lukuset ovat olleet alun perin kirkon pitämiä kristinopin kuulustelutilaisuuksia. Kinkerit kehittyivät aikoinaan keskiajan papiston ripitysmatkoista. Lukukinkereiden pitäminen kirjattiin vuoden 1686 kirkkolakiin. Vanhempien, isäntien, palkollisten ja muun työväen sekä lukuiässä olevien lasten tuli kokoontua lukupiireittäin. Ennen oppivelvollisuuden tuloa voimaan lukukinkereillä oli lukutaidon ja katekismuksen tuntemisen kuulustelutilaisuuksina erittäin huomattava kansansivistyksellinen vaikutus. Kinkerit olivat osa kirkon le osallistuvan ei tänä päivänä kuitenkaan tarvitse pelätä ulkoläksyjen tai lukutaidon kuulustelua tai henkilökohtaisten rikkeitten selvittämistä kirkon kirjoista. Kinkereillä ei läsnäolijoita tentata, mutta jotain voi aina keskustelun, puheen ja virrenveisuun lomassa oppia. Tänä vuonna kinkereillä puhutaan Pyhästä! Katekismus opettaa, että Jumala on pyhä. Sama kirja opettaa myös, että Jumala lähestyy meitä keskellä elämää. Onko siis mahdollista kohdata pyhä arjessa? ”Pyhä kurkistaa kaikkialta”, todetaan kirjassa Puhetta pyhästä. Tässä kirjassa muistutetaan myös, että pyhän vastakohta ei ole arki, vaan epäpyhä, maallinen, ajallinen! Lähde kinkereille pohtimaan Pyhää ja veisaamaan pyhäaiheisia virsiä! Tule seurakunnalliseen kyläkokoukseen keskustelemaan ja vaihtamaan kuulumisia! Te e m a n a P y h ä VANJÄRVI Vanjärven seurojentalo, Vanjärventie 480 su 6.2.2011 klo 15.00. Matti Hanhisuanto, Hanna Noro HUHMARNUMMI Koulukinkerit koululla, Pihtisillantie 109 ma 7.2.2011 klo 10.30. Sampo Luukkonen, Ulla EhoSaario Nummelan, Hiidenrannan ja Enärannan yhteinen Rakel ja Reijo Kaarrolla, Matinkuja 1 su 13.2.2011 klo 16.00. Aino Rossi, Ulla Eho-Saario SELKI Siru Sahramaa, Selintie 505 ti 15.2.2011 klo 18.30. Kari Tuovinen, Hanna Noro VIHTIJÄRVI Pirkko ja Helge Putkonen, Koulunummentie 111 Ke 16.2.2011 klo 19.00. Aino Rossi, Pirkko Kela HERRAKUNTA Monitoimitalo, Kauppilantie 21 Ke 2.3.2011 klo 18.30. Matti Hanhisuanto, Ulla EhoSaario TERVALAMPI Koulukinkerit koululla, Tervalammentie 408 to 3.3.2011 klo 10.15 Pekka Kankkunen/Kari Tuovinen, Hanna Noro IRJALA Henrik Degerman, Irjalantie 304 b ti 8.3.2011 klo 18.30. Timo Paattiniemi HAIMOO Ekku ja Jukka Ahonen, Haimoontie 645 to 10.3.2011 klo 18.30. Pekka Valkeapää, Ulla EhoSaario OJAKKALA Seurakunnan kerhotila, Kenttätie 2 su 13.3.2011 klo 14.00 . Tuula Kiiski, Pirkko Kela OLKKALA Riuttarannan leirikeskus, Moksintie 365 ke 16.3.2011 klo 18.30. Tuula Kiiski, Pirkko Kela KIRKONKYLÄ seurakuntatalossa, Niuhalanraitti 6b su 20.3.2011 klo 14.00. Jari Hiekkanen, Hanna Noro JOKIKUNTA Pirkko ja Harri Orakoski, Härtsiläntie 91 a ti 22.3.2011 klo 18.30. Pekka Valkeapää, Pirkko Kela Tuula Kiiski 5 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Uusi kirkkovaltuusto aloitti toimikautensa V ihdin seurakunnan uusi kirkkovaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran torstaina 27.1.2011. Kokouksessa valtuusto valitsi puheenjohtajakseen vuosiksi 2011–12 Timo Romsin ja varapuheenjohtajaksi Hanna Jokelan. Lisäksi kirkkovaltuusto valitsi kirkkoneuvoston sekä johtokuntien jäsenet ja varajäsenet. Kirkkoherra toimii virkansa puolesta kirkkoneuvoston puheenjohtajana. Kirkkovaltuusto valitsi kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi Pentti Aspilan toimikaudeksi 2011–12. Neuvoston jäseniksi (henkilökohtainen varajäsen suluissa) kirkkovaltuusto valitsi toimikaudeksi 2011–12 Pentti Aspilan (Vesa Valtonen), Päivi Pousarin (Rakel Kaarto), Pekka Niemisen (Vilja Helminen), Tuovi Litjan (Asko Autelo), Timo Pietiläisen (Pia Hägglund-Viljanen), Raija Korpelan (Mikko Yli-Rosti), Rauno Pulkkisen (Raimo Pilvi) ja Outi Huitun (Seija Hacklin). Kirkkovaltuusto valitsi johtokunnat n Lapsi- ja perhetyön johtokunta: n Ystävyysseurakuntatyön johtokunta: Seurakunnan eri työalojen toimintaa yhdessä työntekijöiden kanssa johtavien johtokuntien jäseniksi kirkkovaltuusto valitsi: Tiina Laitinen (pj.), Kristiina Nieminen, Ulla Kallio, Miikka Laitinen, Risto Peltola. Varajäsenet: Heikki Isoaho, Raija Korpela. Tytti-Kaarina Kaipainen (pj.), Reijo Kaarto, Esa Hyvärinen, Ritva Luukkonen, Katriina Väre. Varajäsenet: Raili Ketola, Pentti Kurunmäki. n Lähetystyön johtokunta: n Musiikkijohtokunta: Yrjö Rossi (pj.), Jukka Ketola, Anneli Lippo, Henrik Degerman, Mirja-Liisa Neuvonen. Varajäsenet: Rakel Kaarto, Jim Engberg. n Aikuistyön johtokunta: Annikki Kuusisto (pj.), Timo Niemi, Kyösti Kaartinen, Niko Leppänen, Irene Kontia. Varajäsenet: Henrik Degerman, Katariina Kaiponen. Johanna Ranta (pj.), Hannu Kiiski, Arja Purje, Kirsi Hynnälä, Asko Autelo. Varajäsenet: Suvi Almgren, Timo Neuvonen. n Nuorisotyön johtokunta: Vilja Helminen (pj.), Esa Välimäki, Mari Havukorpi, Pia Hägglund-Viljanen, Raimo Pilvi. Varajäsenet: Anne Saario, Jukka Ketola. n Diakonia- ja yhteiskuntatyön johtokunta: Paula Jalava (pj.), Hanna Jokela, Mikko Yli-Rosti, Senja Vikgren, Erkki Vikström. Varajäsenet: Liisa Karjalainen, Esa Leikkaa. Länsi-Uudenmaan seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen johtokuntaan toimikaudeksi 2011–14 kirkkovaltuusto valitsi Outi Huitun ja Esa Välimäen, varajäseniksi Annikki Kuusiston ja Raimo Pilven. Uudenmaan sairaalasielunhoitotyön seurakuntainliiton liittovaltuustoon toimikaudeksi 2011– 14 kirkkovaltuusto valitsi jäseneksi Sirkku Timisjärven ja varajäseneksi Raija Korpelan. n Viestintäjohtokunta: Pentti Kurunmäki (pj.), Anne Saario, Mika Kriikku, Jyrki Kivelä, Minna-Karoliina Heino. Varajäsenet: Vilja Helminen, Jaripekka Turtiainen. Sinäkin voit vaikuttaa M ikä mättää seurakunnassa? Pitäisikö virrenveisuuta lisätä, vai onko kylälläsi liian vähän toimintaa lapsille? Seurakunnan jäsenenä sinulla on mahdollisuus tehdä seurakun- nan ja koko kirkon toimintaan liittyviä aloitteita. Voit joko tehdä aloitteen itse, osoittaa sen Vihdin seurakunnan kirkkoneuvostolle ja toimittaa kirkkoherranvirastoon, tai ottaa yhteyttä esimer- kiksi tuntemaasi luottamushenkilöön ja pyytää häntä tuomaan sinulle tärkeän asian esille. Jos kysymys kuuluu kirkkovaltuuston päätösvaltaan, kirkkoneuvosto valmistelee sen valtuustol- le. Jos taas ehdotuksesi liittyy koko kirkon toimintaan, se voi edetä kirkkoneuvoston kautta aina kirkon eduskuntaan eli kirkolliskokoukseen saakka. On tärkeää saada tietää, mikä seurakunnan jäseniä askarruttaa ja mikä toiminnassa kaipaisi parannusta. Tekemällä aloitteen voit vaikuttaa siihen, että Vihdin seurakunta voi palvella sinua ja muita vihtiläisiä entistä paremmin. Susanne Vuorinen Vihdin seurakunnan uusi kirkkovaltuusto aloitti nelivuotisen toimikautensa 27.1.2011 kirkonkylän seurakuntatalossa. 6 4.2.2011 n Vakka He edustavat sinua seurakunnassa V ihdin seurakunnan uusi kirkkovaltuusto valittiin seurakuntavaaleissa marraskuussa 2010. Äänestysvilkkaus nousi edellisiin, vuoden 2006 vaaleihin nähden reilusti. Jäseniä kirkkovaltuustossa on 33. Eniten paikkoja uuteen, kaudelle 2011 – 2014 valittuun valtuustoon sai Kotiseurakunnan parhaaksi – poliittisesti sitoutumaton ehdokaslista, joka sai 11 paikkaa. Kirkkovaltuusto on seurakunnan ylin päättävä elin. Valtuus- to tekee merkittävät, seurakunnan taloutta ja henkilöstöä koskevat päätökset, kuten kirkollisvero, rakennushankkeet ja uudet virat. Kirkkovaltuustossa valitaan myös seurakunnan työalojen johtokunnat, joissa käsitellään työ- muodon tärkeitä ja ajankohtaisia kysymyksiä. Kirkkovaltuuston puheenjohtajana toimii maallikko. Kirkkoneuvosto, jonka kirkkovaltuusto valitsee joka toinen vuosi, johtaa seurakunnan käy- tännön toimintaa ja hallintoa, se mm. valmistelee kirkkovaltuustossa päätettävät asiat. Kirkkoneuvoston puheenjohtaja on seurakunnan kirkkoherra. Ali-Mattila, Liisa Kotiseurakunnan parhaaksi Aspila, Pentti Kotiseurakunnan parhaaksi Autelo, Asko Keskiryhmä Hacklin, Seija Seurakunta arkielämän keskellä Havukorpi, Mari Keskiryhmä Helminen, Vilja Kotiseurakunnan parhaaksi Hägglund-Viljanen, Pia Kappeli Keskellä Kylää Jalava, Paula Kotiseurakunnan parhaaksi Jokela, Hanna Sosialidemokraatit ja sitoutumattomat Kaarto, Rakel Kotiseurakunnan parhaaksi Kallio, Ulla Keskiryhmä Ketola, Jukka Kotiseurakunnan parhaaksi Kiiski, Hannu Kotiseurakunnan parhaaksi Korpela, Raija Keskiryhmä Kurunmäki, Pentti Keskiryhmä Laitinen, Tiina Keskiryhmä Leikkaa, Esa Seurakunta arkielämän keskellä Litja, Tuovi Keskiryhmä Neuvonen, Mirja-Liisa Sosialidemokraatit ja sitoutumattomat Nieminen, Kristiina Kotiseurakunnan parhaaksi Pietiläinen, Timo Keskiryhmä Pilvi, Raimo Sosialidemokraatit ja sitoutumattomat Pousar, Päivi Kotiseurakunnan parhaaksi Pulkkinen, Rauno Sosialidemokraatit ja sitoutumattomat Ranta, Johanna Sosialidemokraatit ja sitoutumattomat Ranta, Juhani Kotiseurakunnan parhaaksi Roms, Timo Keskiryhmä Saario, Anne Keskiryhmä Sistonen, Pertti Seurakunta arkielämän keskellä Säiläkivi, Paavo Seurakunta arkielämän keskellä Valtonen, Vesa Kotiseurakunnan parhaaksi Vikgren, Senja Kappeli Keskellä Kylää Yli-Rosti, Mikko Keskiryhmä 7 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Vauva tuo muutoksia parisuhteeseen kee myös ihanana ja hyvänä isänä, niin rakkaus vain kasvaa.” Vauvan syntymä, ja etenkin ensimmäinen vuosi sen jälkeen, on haaste parisuhteelle. Kasvaminen kahden suhteesta kolmeksi, parisuhteesta perheeksi, vie aikaa. Äidillä on luontaisesti läheinen suhde vauvaan, on kuitenkin tärkeää ottaa isä mukaan vauvan hoitoon alusta lähtien. Äitien on hyvä muistaa, ettei ole yhtä oikeaa tapaa tehdä asioita, vaan isillä on omat tapansa olla vauvan kanssa. Vauvaperheen arjen pyörittämiseen tarvitaan molempia. Parisuhteen vaaliminen on tärkeää. Puolisot kaipaavat toisiltaan paljon ymmärrystä ja huomiota. Toisen arvostaminen ja me-henki auttavat arjen jaksamisessa. Isän ja äidin kannattaa varata kalenteriin yhteistä kahdenkeskistä aikaa. Läheiset tai ystävät voivat olla ”vauvanvahtina” yhden illan, jotta vanhemmat saavat kaivattua yhteistä lepoa ja vapaata. Välillä on tärkeää saada olla muutakin kuin vain isä ja äiti. Sanonta ”lapsen koti on isän ja äidin parisuhde” pitää paikkansa. Kun vanhemmat voivat hyvin, on lapsellakin hyvä olla. Mieltä painavat asiat olisi hyvä pystyä puhumaan heti, etteivät ne jää painamaan. Kotityöt on tärkeää jakaa, eikä sii- tä miltä kotona näyttää kannata ottaa stressiä. ”Ekan lapsen kanssa sitä tekee kaiken ihan ekaa kertaa, kaikki on uutta ja ihmeellistä. Tulee tietenkin myös uudet aiheet, kotitöiden jako, jne. Muuten sitä elää suloisessa äiti-lapsi symbioosikuplassa... nyt kolmannen lapsen myötä tiedostaa oman ajan tärkeyden, ja sen, että parisuhdetta todella kannattaa hoitaa. On myös Satu, eikä vain äiti ja vaimo..:)” Lapsen saaminen on naiselle iso muutos fyysisesti ja psyykkisesti. Olotilat ja jaksaminen vaihtelevat. Fyysinen läheisyys puolison kanssa ei ole äidille helppoa, roolin vaihto äidistä rakastajaksi voi tuntua mahdottomalta, vauva vie voimat ja huomion. Isien tulisikin hemmotella puolisoaan, antaa hoivaa ja hellyyttä äidille, joka antaa itsestään niin paljon vauvalle. Turhautua ei pidä vaikkei kumppani haluaisi rakastella. Odotukset voivat mennä ristiin myös toisen palatessa työelämään. Kotona oleva odottaa kumppania töistä kotiin ja yhteiseen tekemiseen, töistä palaava puolestaan voi olla työpäivän jälkeen ihan poikki ja odottaa koti-illalta vain yhteistä olemista ja lepoa. Toiveista ja odotuksista on tärkeää keskustella yhdessä. ”Äiti antaa lapselleen 24/7 hoivaa just4you/www.sxc.hu J utussa lainausmerkkien sisällä olevat tekstikohdat on Facebookin kautta saatuja vastauksia kysymykseen ”Miten ensimmäinen lapsi muuttaa parisuhdetta?” Lämpimät kiitokset kaikille, jotka osallistuivat jutun tekemiseen Facebookissa! ”Enemmän riitoja, vähemmän yhteistä aikaa. Ekan kerran uskalsin jättää lapsen isovanhemmille hoitoon kun hän oli 1,5 vuotias. Silloin hääpäivän kunniaksi oltiin ulkona syömässä. Tietenkin mahdollisimman lähellä ravintolassa eikä muutaku kolme tuntia pois, mutta se oli iso askel. Huvitti oikein, että nytkö sitä ollaan ihan treffeillä. Silti suhde on kyllä entistäkin parempi, koska toisesta tulee aivan korvaamaton lapsen myötä. Arvostus kasvaa, kun näkee miten toinen on hyvä vanhempi ja paljon tulee tilanteita, että tuntuu ettei vois selvitä ilman sitä toista esim. kun lapsi on sairas.” ”Perheen elämä saa suuntaa ja suuruutta. Tässä evoluutioteoria ja kristinusko lyövät kättä: elämän tarkoitus on lisääntyä ja täyttää maa.” ”Mitä parisuhdetta =) Vapaaajan ongelmia ei ole, mutta toisaalta mitään läheskään näin upeaa kuin oma lapsi en ole ikinä kokenut. Suhde on entistä parempi, koska toinen on todellakin korvaamaton lapsen myötä. Ja kun oman miehensä nä- ja hellyyttä ja kaipaa sitä mieheltään, jotta jaksaa olla itse antaja. Omat tarpeet voi laittaa sellaisenaan hetkeksi narikkaan ja muuttaa niitä enemmän sen hetkiseen elämään sopivammiksi. Yhteinen aika tulee kortille mutta sen ei aina tarvitse olla jotain valtaisaa vaan se voi olla pienimuotoista helposti toteutettavaa. Kännykät pois, telkka kiinni ja kysyä ”mitä sulle kuuluu?” Isinä ja äitinä oleminen on onnen ja ihanuuden lisäksi myös raskasta, ja apua kannattaa pyytää, jos on jotain huolia. Perheasiainneuvottelukeskus auttaa perheen ja parisuhteen kysymyksissä veloituksetta. Seu- rakunnassa toimivasta ensimmäistä lastaan odottavien Eka erä -ryhmästä saa jo odotusaikana vertaistukea ja vinkkejä uuteen elämäntilanteeseen. Toukkatupaan voi tulla jo odotusaikana tai vauvan kanssa jakamaan ja oppimaan vauva-arkea muiden samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Ystävät ja läheiset ovat tärkeä tukiverkko vauvaperheelle. Lisätietoa Eka erä-ryhmästä, Toukkatuvista ja perhekerhoista osoitteessa www.siivensuojassa.net Susanne Vuorinen Isosen taidot kantavat elämässä 8 Isosseikkailuun osallistui yli 500 nuorta Kuoppanummen koulukeskuksessa järjestettiin 22.1. valtakunnallinen Isosseikkailu. Yli 500 nuorta eri puolilta läntistä ja eteläistä Suomea osallistui Vihdin seurakunnan ja Kansan Raamattuseuran yhteistyössä järjestämään tapahtumaan. Vihdin seurakunnan nuoret toimivat tapahtumassa vapaaehtoisina. He hoitivat tehtävänsä esimerkillisesti mm. roudaus-, siivous-, infopiste- ja iltapalaryhmissä sekä kanavaemäntinä ja -isäntinä. Isosseikkailussa opiskeltiin isosentaitoja mm. yhteislaulu-, ensiapu-, itsetunto-, draama-, skräppäys- ja hartauskanavissa. Yhteislaulukanavassa oli mahtava fiilis, kun satapäinen joukko lauloi salissa tuttuja riparibiisejä laadukkaan housebandin johdolla. ”Tanssii pastorin kanssa! Gospel-lattarit” -kanavassa jammailtiin menevien rytmien tahdissa ja hiottiin tanssiesitystä Isosseikkailun iltagaalaan. Isosseikkailun keskeisenä opetuksellisena teemana oli Pyhä, jota käsiteltiin niin opetuksen, toiminnan kuin musiikinkin kautta. Isosseikkailutapahtuma päättyi iltagaalan jälkeen yhteiseen ehtoollisjumalanpalvelukseen Vihdin kirkossa. Johanna Jutila & Susanne Vuorinen Susanne Vuorinen I soset toimivat ryhmänjohtajina seurakuntien rippi- ja lastenleireillä. Isoskoulutukseen pääsee rippikoulun käynyt nuori. Kuka tahansa siis voi tulla mukaan koulutukseen. Isoseksi leireille asti pääsevät ne, ketkä jaksavat käydä koulutuksen loppuun ja osoittautuvat lupaaviksi isosiksi. Vihdissä isoskoulutus on vuoden mittainen, elokuusta seuraavan vuoden toukokuuhun. Kokoontumisia on joka toinen viikko joko Nummelan tai kirkonkylän seuriksella. Tapaamiset kestävät kaksi tuntia ja niissä opiskellaan ryhmätöiden ja harjoitusten avulla isoselle välttämättömiä taitoja, kuten ryhmän ohjaamista, ryhmädynamiikkaa, ihmissuhdetaitoja, itsetuntemusta, hartauksien pitämistä, Raamatun tuntemusta, näyttelemistä ja ensiaputaitoja. Isoskoulutukseen kannattaa lähteä mukaan, vaikkei koskaan edes toimisi isosena, sillä koulutuksesta saatavilla taidoilla on käyttöä elämässä muutenkin. Isoskoulutus on hyvä tapa tulla mukaan seurakunnan nuortentoimintaan ja halutessaan muihinkin vapaaehtoistehtäviin. Isosena toimiminen on hyödyllistä myös urapolun kannalta, monessa ammatissa katsotaan plussaksi, jos on toiminut isosena. Yli 500 nuorta eri puolilta Suomea osallistui Nummelassa järjestettyyn Isosseikkailuun. Nelisenkymmentä vihtiläisnuorta toimi vapaaehtoisina tapahtumassa vastaten monenlaisista tapahtumajärjestelyistä, mm. eväspussien jakamisesta iltapalalla. 4.2.2011 n www.sxc.hu ”Tuulet, tuiskut, pyryt, pakkaset, puhaltelee lapsosille posket punaiset” Lähtekää koko perheen voimin reippaasti ulos; luistelemaan, hiihtämään, kävelemään tai retkeilemään! Ottakaa pienimmätkin lapset pulkassa mukaan, lapselle jo pienikin matka on seikkailu. Ja ulkonahan eväät maistuvat taivaallisen hyvälle! Pakatkaa siis mukaan pienet eväät. Vinkkejä ulos ja retkille: Tehkää lumienkeleitä, kuka on isoin ja kuka pienin? Leikkikää hippaa yksi suksi jalassa. Muistatko leikin Kuka pelkää jäämiestä? Tehkää jäälyhtyjä; ämpäriin tai johonkin muuhun astiaan vettä ja ulos jäätymään, Rakentakaa lumiveistosnäyttely. Jos pakkaset kiristyvät liian koviksi, sisällä voi vaikka askarrella lumihiutaleita tai keksiä talvisia lumitarinoita. Lastenohjaajat: Helena Kumpulainen, Merja Ahonvala ja Janita Sisto Vakka Kirkkoniemen katit Kolehti Miksi kolehti kerätään? K irkoissa on aina kerätty kolehti. Kolehti on ihmisten kiitoslahja Jumalalle. Kirkon alkuaikoina ihmiset toivat jumalanpalveluksiin ruokaa, jota sitten jaettiin seurakunnan köyhimmille ihmisille. Aikojen kuluessa kolehti muuttui rahalahjaksi. Rahalla autetaan avun tarpeessa olevia ihmisiä. Kolehdin keräämisestä huolehti suntio, joskus myös lukkari. Hän kulki messun aika- na pitkävartinen haavi kädessään. Haavin varressa oli tiuku, joka helinällään muistutti ihmisiä auttamisen tärkeydestä. Joskus kolehtirahat taas laitettiin isoon kolehtikirstuun. Me kissat emme kyllä ymmärrä, miksi haaviin laitetaan rahaa… sinnehän kuuluisi laittaa kalaa! Kuva ja teksti: Tarja Rae Teijo Kemppainen Enkelipoika 9 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Tervetuloa mukaan Vihdin seurakunnan toimintaan! Aikuisille MIESTEN VAPAAILLAT JA LIIKUNTAILLAT keväällä 2011 Miesten vapaaillat Riuttarannassa klo 18–21. Saunomista, iltapalaa ja yhteistä keskustelua. Kuljetus: Nummelan srk-keskus klo 17.30 ja kk:n srk-talolta klo 17.40. Juha Auvinen 0400-235691 ja Osmo Vapalahti 040-5780328. Liikunnassa mukana erityisliikunnanohjaaja Sami Hakala-Bergman p. 09-4258 3492 Kuljetukset kimppakyydein vapaaja liikuntailtoihin. 10.2. Vapaailta Pentti Aspila 17.2. Miesten vapaailta liikkuu Lumikenkävaellus Kokkokallion maastossa ja tulistelua nuotiolla. Kello 17 lähtö Päivölän virkistyskodin pihalta. Lumikenkiä löytyy ja joitakin sauvoja, ota omat sauvat mukaan. NUMMELAN KULTAISEN IÄN KERHO ke 16.2. klo 13–14.30, jatkuen kahden viikon välein huhtikuun loppuun saakka. Kuljetustarpeissa voi ottaa yhteyden Osmo Vapalahteen p. 040-578 0328. Kerhon vastaava Eija Vuorela p.040-530 6452 KIRKONKYLÄN KULTAISEN IÄN KERHO keskiviikkoisin klo 13. Kerhon vastaava Sirkku Peltoniemi p.040-176 1356. Seuraavat kerrat: 23.2., 30.3. ja 4.5. VANJÄRVEN DIAKONIAKERHO ke 9.3. klo 18.30 Irma Hyytiäisen luona, Kauniementie 144, mukana Matti Hanhisuanto. Seuraava kerhokerta 6.4. Airi ja Terho Taposella, Merramäentie 416. AIKUISTEN VIRKISTYSPÄIVÄ Riuttarannassa ti 1.3. klo 10–15. Ilmoittautumiset Päivi PutkonenHegazi 09-3478 5048. 3.3. Vapaailta Kari Tuovinen KEHITYSVAMMAISTEN ROVASTIKUNNALLINEN JUHLAPYHÄ 20.3. Vihdin kirkossa klo 10 alkaen jumalanpalveluksella, ja jatkuen ruokailulla ja juhlalla seurakuntatalolla. Ilmoittautumiset ja allergiat 5.3. mennessä Sirkku Peltoniemelle 040-176 1356. 10.3. Miesten vapaailta liikkuu Luistelu Vihdin kirkonkylän jäällä. Kello 16.45 lähtö Nummelan uimahallilta ja kello 17 luistelu. Kysy lainaluistimia Samilta. Alkuvuodesta 70, 75, 80, 85 ja 90 vuotta täyttävien syntymäpäiväjuhla su 10.4. Messu klo 10 Vihdin kirkossa, jonka jälkeen lounas ja juhlahetki seurakuntatalossa. 17.3. Vapaailta Sampo Luukkonen 24.3. Miesten vapaailta liikkuu Vesijumppa matalassa päädyssä. Kello 18–18.45 Nummelan uimahalli. 31.3. Vapaailta 7.4. Miesten vapaailta liikkuu Vesijumppa syvässä päädyssä. Kello 18-18.45 Nummelan uimahalli. 14.4. Vapaailta Pekka Valkeapää NAISTEN SAUNAILLAT Riuttarannassa klo 18, ke 9.2. ti 15.3., to 7.4. ja ti 3.5. Ilm. Päivi Putkonen-Hegazi p.09-34785048. NAISTEN KÄSITYÖKAHVILA (Nyyttäri-periaatteella, mukaan voi tulla ilmankin tuomisia) kirkonkylän seurakuntatalolla keväällä 2011 (käynti pääovesta) klo 16–19 seuraavina sunnuntaiiltapäivinä 13.2., 20.3., 17.4. ja 29.5. Ota mukaasi keskeneräinen käsityösi ja tule tekemään se loppuun tai aloita kokonaan uusi käsityö Voit myös tehdä nuttuja Etiopiaan lähetettäväksi. Ohjeita saat paikanpäältä tai netistä www.tuppurainen.fi /blogit/nuttu Lisätietoja Maarit Tampio 040-576 4016 AIKUISTEN KERHOT OJAKKALAN KYLÄKERHO ma klo 10–12. 7.2. Urheilutalolla. Jatkuu kahden viikon välein. Kerhon vastaavat Matti ja Raili Kotamäki. SELIN KYLÄKERHO Monitoimitalolla joka kuukauden neljäs torstai klo 13, mutta ruokailu alkaa jo klo 12.00, 24.2., 24.3. ja 28.4. Kerhon vastaavat Liisa Ali-Mattila ja Ritva Luukkonen. 10 Poikkea kahville! Pysäkki-kahvila toimii Nummelan srk-keskuksen diakoniasiivessä, Kappelitie 5, ti, to ja pe klo 12–15. Olkkari-kahvila maanantaisin klo 12–15 kirkonkylän seurakuntatalossa. Sururyhmä alkaa to 3.3. Nummelan srk-keskuksessa, Kappelitie 5. Ohjaajina pastori Timo Paattiniemi ja diakonissa Eija Vuorela. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Eija Vuorela p. 0405306452. LEVÄHDÄ LAPISSA seurakuntamatka Vuontispirtille 17.–24.9.2011 Matkan ohjelmassa mm. retket lähituntureille, Saanalle ja Jäämerelle. Irtaudu arjesta ja koe Lapin rauha! Matkan hinta n. 500 €/hlö, tarkentuu myöhemmin. Ilmoittautumiset: Päivi putkonen-Hegazi 09-347 85048 huhtikuun loppuun mennessä Matkanvetäjinä toimivat Päivi Tapaninen 040-3532241, Sampo Luukkonen 044-5393939 ja Osmo Vapalahti 040-5780328 Diakoniatyöntekijöiden puhelinvastaanottoajat: Kirkonkylän diakoniatsto p. 09-347 85040 ti 9–11 Maria-Liisa Pakalén tai 040-189 9349 to 13–15 Päivi Tapaninen tai 040-353 2241 pe 9–11 Sirkku Peltoniemi p. 040-176 1356 Osmo Vapalahti p. 040-578 0328. Nummelan diakoniatsto: ma 13–15 Juha Auvinen p. 347 87745 tai 0400-235 691 ti 9–11 Eija Vuorela p. 347 87747 tai 040-530 6452 ke 13–15 Pirkko Orakoski p. 347 87748 tai 0400-362 707. Koululaisille ja nuorille Donkkis Big Night Simsalabim-kerho nuorille kehitysvammaisille (13–30 v.) kokoontuu Nummelan seurakuntakeskuksessa klo 16–17.30 joka toinen keskiviikko, seuraava kokoontuminen 16.2. (viimeinen kerta 11.5.) Ilm. Päivi Tapaninen p. 040-353 2241. Koululaisten retket hiihtolomalla Teatterimuseoon ke 23.2. Hinta 17 €. Huimalaan to 24.2. Hinta 27 € sis. matkat, pääsyliput ja ruokailun). Ilmoittautumiset 11.2. mennessä p. 09-34785048 tai [email protected] 10-synttärit kirkonkylän seurakuntatalossa lauantaina 2.4.2011 klo 12–14. Esiintyjänä Sananjalka-nukketeatteri esityksellä ”Ylös, alas, ympäri”. Kaikki vuonna 2001 syntyneet Vihdin seurakunnan jäsenet saavat kutsun juhliin postissa. www.sankarla.fi Lapsille ja perheille VAUVAKIRKKO v. 2010 syntyneille lapsille ja heidän läheisilleen Vihdin kirkossa klo 16 sekä kirkkokahvit srk-talossa. LASTEN KIRKKOVARTIT Nummelan kirkossa ke 9.3. klo 9.30 Vihdin kirkossa to 10.3. klo 9.30 PERHEMESSU Vihdin kirkossa su 27.3. klo 10. Messun jälkeen Yhteisvastuulounas kirkonkylän seurakuntatalossa. ILTAPÄIVÄKERHOT Seurakunnalla on iltapäiväkerhoja Nummelassa, Ojakkalassa ja kirkonkylällä Pappilassa. Haku seurakunnan iltapäiväkerhoihin kaudelle 2011–2012 tapahtuu sähköisesti osoitteessa www.siivensuojassa.net ajalla 24.1.–28.2. 2011. Lisätiedot Lotta Saine p. 040-3569217 tai [email protected] PÄIVÄKERHOT Haku seurakunnan päiväkerhoihin kaudelle 2011–2012 tapahtuu sähköisesti osoitteessa www.siivensuojassa.net ajalla 7.3.-3.4.2011. Lisätiedot Lotta Saine p. 040-3569217 tai [email protected] PYHÄKOULUT Pyhäkoulu on lasten oma sunnuntain pyhä hetki, jossa tutustutaan Taivaan Isään laulaen, leikkien, askarrellen ja iloiten. Kaikki yli nelivuotiaat lapset ovat tervetulleita mukaan itsekseen ja pienemmät lapset yhdessä vanhemman kanssa. Pyhäkouluhetki kestää noin 45 min. Vihdin kirkon sivusalissa, sunnuntaisin klo 10. Nummelan srk-keskuksessa, Kappelitie 5, sunnuntaisin klo 12. Ojakkalan päiväkodin tiloissa, Kenttätie 2 (srk:n kerhohuoneen remontin ajan), joka toinen sunnuntai (parillisilla viikoilla) klo 11. Selin monitoimitalolla periodipyhäkoulu, Selintie 529, sunnuntaisin klo 12, kevätkausi 23.1.–27.3. VIRSIMARATON Vihdin kirkossa su 6.3.klo 14–20. Kahvitarjoilu, jossa kolehti Yhteisvastuulle. PERHEIDEN PELIVUORO Pappilanpellon koulun liikuntasalissa perjantaisin klo 17–18 alk. 14.1. Tervetuloa lapset ja vanhemmat liikkumaan ja pelailemaan yhdessä! Kysy lisää Maaritilta: 040-576 4016 MUUT KONSERTIT EKA ERÄ –RYHMÄ ESIKOISTAAN ODOTTAVILLE alkaa Nummelan srk-keskuksessa ke 2.3. klo 18. Lisätiedot ja ilmoittautumiset pe 25.2. mennessä: Marika Korva p. 0400-235748 tai [email protected] KANTAATTIKUORON 30-VUOTISKONSERTTI Vihdin kirkossa su 27.3. klo 18. Joht. Martti Kilpeläinen Yhteisvastuukonsertit su 6.2. Nummelan kirkkosali klo 16 Raija Urama, huilu Irma Koskinen,piano Ohjelma+kahvitarjoilu 5 €, tuotto Yhteisvastuulle ILTALAULU-MULTIVISIOKONSERTTI Vihdin kirkossa su 13.2. klo 19 Produktiokuoro joht. Pirkko Kela Valokuvat Juha Ahvenharju ja Juha Auvinen. Kolehti Yhteisvastuulle Vihdin kirkossa su 20.2. klo 18 Markus Kaarto, klarinetti Kiril Kozlovsky, piano Ohjelmatuotto Yhteisvastuulle KONSERTTI Vihdin kirkossa su 13.3. klo 18 Mia Huhta, sopraano Teppo Ali-Mattila, viulu Markus Mäkinen, urut ”VALO VOITTAA” Vihdin kirkossa su 10.4. klo 18 Tyttökuoro Piritat joht. Ulla Eho-Saario Laurin Laulajat joht. Timo Saario Aikuisten pelikerho aloittaa Nummelan srk-keskuksessa ma 7.3. klo 13–15, kerhohuoneessa (pääaulan vieressä). Pelaamme lautapelejä, korttipelejä, shakkia, yms. Voit tuoda mukanasi myös omia pelejä, joita haluaisit pelattavan. Pelaamisen lomassa kahvittelemme. Kevään muut pelikerrat Nummelan srk-keskuksen diakoniakahvilan tiloissa ma 4.4., 2.5. ja 6.6. klo 13–15. Kun säät sallivat, pelaamme myös ulkopelejä, esimerkiksi mölkkyä. Tervetuloa mukaan! Järj. Vihdin seurakunnan vapaaehtoiset. 4.2.2011 n MAAILMAN USKONTOTILASTO Uskonto Kristittyjä Muslimeja Hinduja Uskonnottomia Kiinalaisperäisten uskomusten kannattajia Buddhalaisia Kansanuskontojen kannattajia Ateisteja Uusien uskontojen kannattajia Sikhejä Juutalaisia Muita 2008 Milj. henkilöä (% maailman väestöstä) 2 231,4 (33,3) 1 412,3 (21,1) 887,9 (13,2) 767,4 (11,4) 2009 Milj. henkilöä (% maailman väestöstä) 2271,7 (33,3) 1449,6 (21,2) 913,4 (13,4) 773,9 (11,3) 2010 Milj. henkilöä (% maailman väestöstä) 2292,4 (33,2) 1549,4 (22,4) 948,5 (13,7) 639,8 (9,2) 2011 Milj. henkilöä (% maailman väestöstä) 2306,6 (33,0) 1578,4 (22,5) 951,5 (13,6) 657,8 (9,4) 387,4 (5,7) 391,1 (5,8) 388,6 (5,7) 387,8 (5,7) 458,3 (6,6) 468,7 (6,7) 457,8 (6,5) 468,4 (6,7) 261,5 (3,9) 147,7 (2,2) 266,2 (3,9) 148,3 (2,2) 261,4 (3,7) 138,5 (1,9) 269,4 (3,8) 137,5 (1,9) 106,7 23,0 15,0 60,0 106,1 23,9 15,0 83,6 (1,6) (0,3) (0,2) (0,9) (1,6) (0,4) (0,2) (1,2) 64,4 24,5 14,6 46 (0,9) (0,3) (0,2) (1,2) 63,8 24,0 14,8 58 (0,9) (0,3) (0,2) (1,2) Missiologit David B. Barrett, Todd M. Johnson ja Peter F. Crossing ovat julkaisseet maailman lähetysja uskontotilaston jo 27. kerran. Tilaston mukaan maailman koko väestö vuonna 2011 on 6,9 miljardia. Heistä kristittyjä on 2,31 miljardia eli 33,0 prosenttia. Lähde: evl.fi/ajankohtaista (tiedotteet 11.1.2011) 90 vuotta luotettua hautauspalvelua VIHDIN HAUTAUSTOIMISTO JA KUKKAPALVELU KAUHANEN KY hautausjärjestelyt - pitopalvelu kukkasidonta - hautakivet - perunkirjoitukset Pisteenkaari 4, Nummela (09) 222 6615 www.hautauspalvelut.net Nurmijärventie 28, Vihti kk (09) 224 7371 www.kukkapalvelut.net n e e h r e p Koko Suomen Hautaustoimistojen Liitto Ry:n jäsen Vapaaehtoisena vaikutat! EU:n vapaaehtoistoiminnan teemavuosi Vuonna 2011 kaikissa Euroopan Unionin jäsenmaissa vietetään vapaaehtoistoiminnan teemavuotta. Teemavuoden tavoitteena on nostaa esiin vapaaehtoistoiminnan merkitystä, lisätä vapaaehtoistoiminnan arvostusta, parantaa sen toimintaedellytyksiä, saada uusia vapaaehtoisia mukaan ja kiittää ihmisiä, jotka tarjoavat osaamistaan ja aikaansa vapaaehtoistyöhön. Vuodella on Euroopan-laajuinen slogan: ”Volunteer! Make a difference”, joka suomeksi kuuluu ”Vapaaehtoisena vaikutat”. Vapaaehtoistoiminta on väylä vaikuttaa itselle tärkeiden asioiden puolesta. Vihtiläisille vapaaehtoistoiminta on sydäntä lähellä. Paikkakunnallamme toimii yli 300 aktiivista järjestöä. Monet meistä antavat aikaansa yhteisen hyvän rakentamiseksi. Myös Vihdin seurakunnassa toimii suuri joukko vapaaehtoisia, mm. luottamushenkilöinä, kuorolaisina, tukihenkilöinä, kahvilaemäntinä ja -isäntinä, lähetyspiireissä, nuttuprojektissa, jumalanpalvelusavustajina, Yhteisvastuun arkienkeleinä sekä pienpiirien ja kerhojen vetäjinä. Vuoden 2011 rukouspäiväjulistuksessa todetaan: ”Kristillisestä näkökulmasta jokaisella yhtei- Mukavaa ulkona j puuhaa a sisällä ! YHTEISVASTUUTAPAHTUMA Nummelan seurakuntakeskuksella Vakka sön jäsenellä on oikeus ja velvollisuus toimia kaikkien hyväksi. Vapaaehtoistoiminta seurakunnassa antaa mahdollisuuden toteuttaa kristityn palvelutehtävää, ja se muodostuu osaksi hengellistä elämää ja ihmisenä kasvamista. Kirkon jäsenyyden tulee johtaa aktiiviseen kansalaisuuteen kotikaupungissa ja yhteiskunnassa. Vapaaehtoistoiminta, joka tapahtuu avun tarpeessa olevien hyväksi, rakentaa yhteistä hyvinvointia.” Suomessa teemavuoden suojelija on tasavallan presidentti Tarja Halonen. Vuoden valtakunnallista toteutusta koordinoivat Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE ja Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssi. Teemavuoden toteutuksessa on mukana laajasti suomalainen järjestöja vapaaehtoistoiminnan kenttä. Vapaaehtoistoimintaa tuodaan esille vuoden aikana mm. viestintäkampanjalla, toimintaideoilla ja järjestämällä tapahtumia eri puolilla maata. Teemavuoden sivusto www. vapaaehtoistoiminta2011.fi Seurakunnan vapaaehtoistoiminnan sivusto www.suurellasydamella.fi Susanne Vuorinen Ilmoitusmyynti Jaana Mehtälä 020 754 2309, 040 509 4962 [email protected] lauantaina 12.2.2011 klo 10 - 13 KasvomaalausNukketeatteriAskarteluOngintaVaihtotori VerenpainemittausKeittolounasMakkaranpaistoTraktoriesittely TalutusratsastustaIslanninhevosilla(klo11-12.30)Hiljainenhuone Osa pisteistä maksullisia, lippuja tapahtumasta Tapahtuman tuotto Yhteisvastuukeräykselle Martat Mukana tapahtumassa IslanninhevostalliÒfeigur VihdinSydänyhdistysry. www.ofeigur.fi RIIHITIE 4 03400 VIHTI J. MYRSKYLÄ 11 Vakka n Tervehdys seurakunnasta Yhteistyön seurakunta Verenluovutukset järjestetään yhteistyöllä Mikko Yli-Rosti on toiminut Veripalvelun Nummelan yhdyshenkilönä 2000-luvun alkupuolelta lähtien. Hänen aloittaessaan verenluovutuksia oli 1–2 kertaa vuodessa, nykyään luovutuksia on Nummelassa kuusi kertaa vuodessa. ”Aloitin jo 1980-luvulla vapaaehtoisena, hoidin silloin luovutustilaisuuksissa potilaskortistoa. Nykyään Veripalvelu hoitaa kortiston sähköisesti”, Yli-Rosti sanoo. ”Olen itsekin saanut aikoinaan tärkeän avun verenluovutuksesta. Vuonna 1985 sattuneen tapaturman yhteydessä minulla oli lähes kahden litran verenhukka ja sain kuusi pussia verta”, YliRosti toteaa ja pohtii, että henkilökohtainen kokemus vaikutti osaltaan yhteyshenkilöksi ryhtymiseen. Verenluovutus toteutetaan Nummelassa aina monen eri tahon yhteistyönä. Veripalvelun henkilöstö tuo kaluston ja tarjottavat sekä hoitaa varsinaiseen verenluovutukseen liittyvät asiat. Nummelan Killan viisijäseninen toimikunta hoitaa tilojen järjestelyt ennen ja jälkeen luovutustilaisuuden. Kilta huolehtii myös verenluovutukseen liittyvästä paikallisesti tiedotuksesta. VPK:n Palonaisten vapaaehtoiset keittävät kahvit ja laittavat tarjoilut esille. Vihdin seurakunta tarjoaa tilat ja seurakunnan vahtimestarit auttavat ja neuvovat tarvittaessa järjestelyissä. Verenluovutus on hyvä ja todellinen tapa auttaa lähimmäistä. Yhdestä luovutetusta pussista voidaan auttaa useampaa ihmistä. Ja aina voi olla varma, että apu menee perille." Vuosittain 50 000 suomalaista saa apua verivalmisteista Mikko Yli-Rosti kannustaa vihtiläisiä osallistumaan verenluovutukseen. ”Reilu tunti on hyvä varata aikaa koko toimitukseen. Eniten ruuhkaa on yleensä heti aluksi klo 14 aikaan ja sitten iltapäivällä viiden jälkeen, kun väki pääsee töistä”, hän kertoo. ”Verenluovuttajan tulee olla terve, 18–65-vuotias, hemoglobiinin tulee olla miehillä 135–195 g/l ja naisilla 125–175 g/l, paino on oltava vähintään 50 kg”, Yli-Rosti ohjeistaa. Sopivuus verenluovuttajaksi arvioidaan ennen jokaista luovutuskertaa terveydentilakyselyssä. Potilaille ei siirretä luovutettua verta sellaisenaan, vaan veri jatkokäsitellään siten, että veren eri osat erotellaan toisistaan. Yhdestä veripussista voi saada avun moni potilas, kun sairaalat pystyvät siirtämään potilaalle juuri sitä veren osaa, jota hän tarvitsee, esim. punasoluja, plasmaa tai verihiutaleita. Vuosittain noin 50 000 suomalaista saa apua luovutetusta verestä. Suomessa verta luovuttaa vuosittain noin 160 000 eri henkilöä. Verta ja siitä tehtyjä valmisteita ei voida korvata lääkkeillä. Elintärkeitä verivalmisteita tarvitaan mm. leikkaus- ja syöpäpotilaille, onnettomuuksien uhreille ja keskosvauvoille. ”Nummelassa on uusia luovuttajia ollut mukana noin 10-12 henkilöä joka kerta. Tavoitteena on 90 veripussia luovutuspäivässä ja tavoite on yleensä hyvin saavutettu. Ennätysmäärä on ollut 355 luovuttajaa kerralla, tämä tapahtui 1990-luvun alussa, silloin tosin oli mahdollista käydä vain pari kertaa vuodessa verenluovutuksessa Nummelassa”, Mikko Yli-Rosti sanoo. Vuonna 2009 Nummelassa kävi luovuttamassa verta yhteensä 566 ja vuonna 2010 yhteensä 595 henkilöä. Vihdissä voi käydä verenluovutuksessa myös kirkonkylässä. Siellä verenluovutukset alkoivat jo 1950-luvun lopulla. Luovutuspaikkana on ollut yleensä seurakuntatalo tai taidetalo Siirilä. Lisätietoa verenluovutuksesta www.veripalvelu.fi Susanne Vuorinen Kuva ensimmäisestä verenluovutuksesta 1970-luvun alussa, jolloin Nummelan seurakuntakeskus oli vastavalmistunut. Kuva: Nummelan Killan arkisto. Susanne Vuorinen T orstaina 24.2.2011 klo 14–19 Nummelan seurakuntakeskuksessa järjestetään 100. Nummelassa toteutettu verenluovutus. Verenluovutukset alkoivat Nummelassa vuonna 1970 ja jo silloin paikkana oli edellisvuonna valmistunut seurakuntakeskus. Vihdin seurakunta antaa tilat Veripalvelun käyttöön veloituksetta verenluovutusta varten. ”Tiloja tarvitaan useampia, mm. ilmoittautumis-, luovutus-, tarjoilu- ja taukotilat. Seurakuntakeskus on hyvä paikka verenluovutuksia ajatellen, se on keskeisellä paikalla, parkkitilaa on riittävästi ja tilat ovat monipuoliset, lisäksi talo on logistisesti toimiva tarvikkeiden kuljetuksen kannalta”, Veripalvelun koulutettuna yhdyshenkilönä toimiva Mikko Yli-Rosti toteaa. ”Verenluovutus on hyvä ja todellinen tapa auttaa lähimmäistä. Yhdestä luovutetusta pussista voidaan auttaa useampaa ihmistä. Ja aina voi olla varma, että apu menee perille. Joskus omakin henki voi esimerkiksi onnettomuustilanteessa tai leikkauksen yhteydessä riippua verivalmisteiden saamisesta”, Mikko YliRosti sanoo. ”Suomen sairaaloissa päivittäinen verentarve on noin tuhat veripussia. Veripalvelu kerää määrän joka päivä verenluovuttajilta. Noin 40 % verenluovutuksia tapahtuu eri puolilla Suomea Liikkuvan Veripalvelun toimesta. Meitä lähin Veripalvelun kiinteä toimipiste on Kivihaantiellä Helsingissä”, Yli-Rosti kertoo. Nummelan Killan arkisto Nummelassa järjestetään 100. verenluovutus helmikuussa ,, Mikko Yli-Rosti toimii Veripalvelun Nummelan yhdyshenkilönä. Hän on ollut vapaaehtoisena auttamassa verenluovutuksissa jo 1980-luvulta lähtien. Mikko kannustaa vihtiläisiä mukaan verenluovutukseen. Verta luovuttamalla voi konkreettisesti auttaa lähimmäisiä. Vihdin seurakunta on jo neljän vuosikymmenen ajan antanut Nummelan seurakuntakeskuksesta tilat verenluovutuksia varten. Vihdin kirkkoherranvirasto ja seurakuntatalo n Niuhalanraitti 6b, 03400 Vihti n p. (09) 3478 500 n Faksi (09) 3478 5011 n Nummelan seurakuntakeskus ja kirkko n Kappelitie 5, 03100 Nummela, n p. (09) 34787755 (vahtimestarit) www.vihdinseurakunta.fi n 12