Savo-Karjala AF1_11

Savo-Karjalan
AJAN FAKTA
Nro 1 / Kevät-Kesä 2011
Internetpalvelumme: www.ajanfakta.fi
Kristillinen ilmaisjakelulehti 32.000 talouteen: Savonlinna, Juva, Rantasalmi, Sulkava, Heinävesi, Enonkoski, Kerimäki, Savonranta, Punkaharju, Kitee.
Myös Juvan ABC-asema, Punkaharjun S-market, Särkisalmen Neste, Parikkalan K-market ja Kesälahden S-market.
JARKKO Malinen
Hyvää
kevättä ja
pääsiäisen
aikaa!
Opettaja Outi
Vesalainen s.5
EDUSKUNTA
VAALIT
2011
Poliitikkojen
gallup s.6–7
Ohjaaja Mikael
Kokko s.9
2
Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011
Voiko alkoholiongelmaa ehkäistä?
PÄÄKIRJOITUS | Kari Pölönen
Onnellisuuden Via Dolorosa
ja Via Dolorosan onnellisuus
”Onko ihmisillä nykyään velvollisuus olla onnellisia? Kokevatko ihmiset näkymätöntä painostusta ja arvottomuuden tunteita, jos he eivät ole
onnellisia tai eivät vietä täysipainoista, itseään toteuttavaa elämää? Joku
voi vastata kysymykseen kieltävästi,
mutta luulen monen joutuvan myöntämään olevansa himpun verran onnettomampi, koska ei ole niin onnellinen, kuin luulee muiden olevan. Vaatimus nimittäin on ilmassa. Ei tarvitse
muuta kuin lukea naistenlehtiä, miestenlehtiä, sisustuslehtiä ja käydä elokuvissa.”
Jertta Blomstedt viittaa yllä osittain lainatussa kolumnissaan (Ykkösaamu 16.2.2011 / YLE Radio 1)
ranskalaisen filosofi Pascal Brucknerin kirjoituksiin salakavalasti asetetusta velvollisuudesta olla onnellinen.
Brucknerin mukaan tämä ideologia
ikään kuin vaatii kaikkea mitattavaksi
mielihyvällä tai tyytymättömyydellä.
Onnellisuuden velvoite on kutsua euforiaan, mielihyvään. Ellei sitä saavuteta, koetaan häpeää tai ollaan ainakin
vaivautuneita. Epäonnistuminen onnellisuuden saavuttamisessa on rangaistava ja masentava teko.
Bruckner päättelee, että onnen hauras tunne on muutettu kuin huumeeksi, josta riippuvaiseksi meidän kaikkien on tultava kemiallisesti, henkisesti, psykologisesti, digitaalisesti ja uskonnollisesti.
Onnellisuusriippuvaisuuden huumetta markkinoivat asettavat meille malliksi ihmisiä, jotka koko ajan
nuorenevat ja täydellistyvät. Eri alojen onnellisuus- ja hyvinvointigurut tarjoavat käytännöllistä sopimusta: tee, kuten me sanomme, niin voit
päästä lähemmäksi näitä hämmästyttäviä olentoja, joita joka viikko esittelemme.
hon hallintaan mietiskelyllä, joogalla
ja mantroilla.
Brucknerin mukaan onnellisuusideologiasta on tullut länsimaisen nykyihmisen Via Dolorosa, tuskien taival. Onni on siunaus, mutta toisaalta
epävarmuudessaan kavala, koska siunatut – eli kauniit, onnelliset ja menestyneet – voivat menettää kaiken
millä hetkellä tahansa.
Tämä Ajan Fakta-lehti kertoo kärsimyksestä ja onnesta. Nuo paljon pohditut teemat ovat aina ja kaikille ajankohtaisia. Yllättävän usein ne liittyvät
toisiinsa. Tämän voi havaita esimerkiksi niistä tämän lehden artikkeleista,
joissa ihmiset erilaisten vaikeuksien
kautta lopulta löytävät itselleen sopivan ammatin. Oikea asennoituminen
koetuksiin saa vaikeudet toimimaan
ihmisen hyväksi ja auttaa huomioimaan toisten tunteita.
Artikkeli Rakas Risti -teemavuodesta havahduttaa muistamaan, että
onni, joka tulee turvallisesta Jumalasuhteesta, ei ole halpahintaista. Sovitussanoma on kuin eteemme heitetty
timantti. Siihen ei voi suhtautua välinpitämättömästi. Teemavuosi rohkaisee kantamaan Jeesuksen seuraamisen
ja lähetystehtävän toteuttamisen henkilökohtaista ristiä. Ristin tien kulkijat tietävät, ketä he seuraavat ja miksi. Heidän askeliaan siivittää luottamus Jumalan armoon. He uskovat, että tämä vaihtelevien kokemusten elämäntaival on edeltä suunniteltu, eikä
se pääty kuolemaan. Kärsimyksilläkin
on tarkoitus. Tämä tietoisuus on Via
Dolorosan onnellisuutta. Käsittämättömän kallisarvoista.
Mielihyvän metsästämisen tuskalliseen kierteeseen saatetaan valitettavasti koukuttaa myös uskonnollisin
perustein. Äärimmäisenä esimerkkinä
mainittakoon menestysteologia, joka
tuomitsee köyhyyden sekä sairauden
epäuskona ja syntinä. Uutuustuotteina
tällä saralla ovat erilaiset itämaisten
uskontojen hämäristä taustoista tulevat sivistyneesti länsimaalaistuneet
liikkeet. Niissä ohjataan mielen ja ke-
Ajan Fakta
TOIMITUS
Savo-Karjalan Ajan Fakta
Kaartilantie 10,
57230 Savonlinna
KUSTANTAJA
Helluntaiseurakunnat
MAINOSMYYNTI/
MARKKINOINTI
Jarkko Malinen
Puh. 0500 180 300
[email protected]
TAITTO
Aluelehti Savonmaa Oy, Savonlinna
Seppo Turunen
Miellyttäviä AF-lukuhetkiä,
ja siunattua pääsiäisaikaa!
t. Kari Pölönen
pastori
Sln:n helluntaiseurakunta
KRISTILLINEN
ILMAISJAKELULEHTI
PAINO
Savon Paino Oy
Varkaus
LASKUTUS
Tmi Freedom Way/Jarkko Malinen
Mediakeskus
Kaartilantie 10, 57230 Savonlinna
puh. 0500 180 300
JAKELU
Suoralähetys Oy / Itella Oyj
AJAN FAKTAN PÄÄKONTTORI
Euroll Oy / Reijo Ruotsalainen
Kokkola
Alkoholikuolemat vuodessa ovat ylittäneet 4000
rajan, joka on jo 10 prosenttia kuolleisuudesta,
ohittaen sydän- ja verisuoniongelmien osuuden.
Lisäksi ainakin 700 lasta
vuosittain syntyy alkoholilla vammautettuina.
Itä-Suomi ja Lappi kuuluvat vaikeimpiin riskialueisiin. Savonlinnassa juodaan
11,2 litraa 100 prosenttista
alkoholia asukasta kohden
vuodessa. Pertunmaalla peräti 27,2 litraa, Parikkalassa
ja Savitaipaleella 10,4 litraa. WHO:n ongelmallisen
juomisen raja on kahdeksan
litraa vuodessa.
Kun kriittiset rajat kroonisessa juomisessa ylitetään,
kuolleisuus kasvaa nopeasti. Maksasairaudet lisääntyivät jyrkästi vuoden 2004
alkoholin hinnanalennuksen jälkeen: samana vuonna 30 prosenttia ja vuonna 2005 vielä 17 prosenttia.
10 prosenttia väestöstä juo
puolet kaikesta alkoholista.
Tällä riskiryhmällä on suuri
alkoholikuolleisuus.
Humalajuominen
nuorisokulttuurissa
Humalajuominen on nuorisokulttuuriksi mielletty tapa ja
aiheuttaa alkoholisoitumista,
rikoksia ja sosiaalisia ongelmia. Mitä positiivisemmaksi
alkoholin kokee, sitä todennäköisemmin aloittaa juomisen ja saa alkoholiongelman.
Juomisen aloitusikä ja humalan kokeminen aloitettaessa lisäävät alkoholiongelman todennäköisyyttä – pojilla enemmän kuin tytöillä.
Kehittyvät aivot ovat suojattomat. Hermosolutuhot (mm.
hippokampuksessa) voivat olla pysyviä. Oppimis- ja muistamisongelmat voivat tuhota
lapsen kehityksen.
Alkoholisteista 40 prosenttia on aloittanut nuorena humalajuomisen. Jos on
aloitettu alle 15-vuotiaana,
riski alkoholisoitua on nelinkertainen yli 20-vuotiaina aloittaneisiin. Jos pidettäisiin kiinni Suomen alkoholilain mukaan lasten ja
Kari
Pölönen
päätoimittaja/
pastori
Puh. 0400 173 365
kari.polonen@
helluntaikirkko.org
Irma
Räsänen
Toimittaja,
Punkaharjun
yhteyshenkilö
nuorten alkoholin saannin
rajoituksista, alkoholiongelma ainakin puolittuisi.
Alkoholiongelman
taustat
Kuntoutuksen keinot ovat
olleet tehottomia, paitsi parhaissa hengellisissä hoitojärjestelmissä. Lupauksia liittyy Minnesota-malliin, jossa
yhdistyy AA:n eli Nimettömien alkoholistien hengellinen ohjelma ravintohoitoon.
Ehkäisevät toimet olisivat
tärkeimpiä, mutta ne ovat
olleet tehottomia tai jopa
ristiriitaisia. Olisivatko syyt
yhteiskunnan, jopa lääketieteen taustafilosofioissa, joita
valtamedia tukee?
Media mainostaa tehokkaasti alkoholia ja luo
myönteisiä mielikuvia alkoholin käytöstä. Se yhdessä alkoholiteollisuuden ja
kaupan kanssa on ajanutkin alkoholin vapauttamista
ja myötävaikuttanut alkoholikuolleisuuden kasvuun
taustafilosofiana postmodernismi. Joka tapauksessa terveydenhuollolla on aina taustafilosofiansa ja sillä vaikutuksensa sairauksien ehkäisemiseen.
Materialistisessa ateismissa Jumalaa ei ole. Tiede tai
yhteiskunta päättää oikean
ja väärän. Tieteen positivismi on aluksi tuottanut hyviä
tuloksia parantamalla kriittisyyttä ja syrjäyttämällä uskomuksia ja taikuutta lääketieteessäkin. Terveydenhuollon
vastuu rajoittuu kuitenkin
helposti pikaisiin toimenpiteisiin, diagnoosiin ja terapiaan. Vaikean ja hyödyttömän
ihmisen tai potilaan asema
on ongelmallinen. Parhaiten
tilanne tulee esille suhteessa
alkoholiongelmaisiin.
Ateistisessa postmodernismissa ei myöskään ole Jumalaa. Ihmisyksilö päättää
oikean ja väärän. Postmodernismi on taistellut ihmisille
‘vapauksia’. Toteutettu alkoholin vapausliike ei ole välittänyt ongelmien eikä edes
kuolleisuuden kasvusta.
kaana kehityksen selkärankana, vaikka se onkin usein
koettu vanhoillisuutena tai
vastavoimana.
Kristillisyys on muodostanut kivijalan tieteen, yliopistojen, lääke- ja hoitotieteen, terveydenhuolto(lasaretti)järjestelmän, koulu- ja oikeuslaitoksen, ja
koko länsimaisen kulttuurin synnylle. Kristillisyydestä luopumisen mukana
ovat lisääntyneet päihteitten käyttö ja levottomuus,
rikollisuus ja avioerot.
Kristillinen perhemalli on
romutettu, totuus ja rakkaus ovat raunioituneet.
Peruskoulun uskonnonopetustuntien määrän, erikoisesti keskeisten kristillisten perusteiden opetuksen ja nuorison alkoholin
kulutuksen välillä on vahva
vastakkainen yhteys. Kristillinen alkoholistien hoito on tehokkaampaa kuin
muitten mallien mukainen
hoito, jossa syntien lunastus ja armo eivät toimi yhtä selkeästi.
Rakasta lasta -projektissa, jota suunnitellaan, pyritään määrätietoisesti ehkäisemään lasten alkoholisoitumista elämän perusteista alkaen. Silloin kristilliset
aamunavaukset, rukoukset ja hartaudet tulisi sallia uudelleen. Opetus saisi
olla tunnustuksellista ja sisällyttää raittiuden. Raittius tulisi olla kantavana ideana läpi nuoriso-, liikuntaja kulttuuritoimen sekä kylä- ja kaupunginosien paikallistoiminnan.
Kyläyhteisöjä kannustettaisiin yhteistyöhön tukemaan lasten kasvamista raittiuteen teemalla ‘Kylä lapsensa kasvattaa.’ Vanhuksia koulutettaisiin koulujen
luokkakummeiksi
tukemaan arvokasvatusta
ja jopa rukoilemaan lasten
puolesta, ja tukemaan opetusta ja kasvamista empatiaan ja rakkauteen.
Kristillisyys kehityksen
selkärankana
Kristillisyys on ollut tehok-
Jarkko
Malinen
toimitussihteeri,
myyntipäällikkö
Erkki
Lehtonen
Toimittaja,
Juvan yhteyshenkilö
Puh. 0500 180 300
savokarjalan.ajanfakta@
gmail.com
Puh. 0400 950 344
[email protected]
Marita
Hietala
Toimittaja
Tiia
Pöyhönen
Toimittaja
Kirjoittaja on Kuopion
yliopistosta eläkkeelle siirtynyt
informaatikko-tutkija/FK.
Aiheesta voi kysyä lisätietoja
kirjoittajalta osoitteesta:
[email protected].
Juhani
Karvinen
Toimittaja
Jukka
Ahonen
Toimittaja
Puh. 040 718 5261
[email protected]
Ajan Faktassa kunnoitamme kaikkia kristillisiä seurakuntia ja julkaisemme terveeseen
kristillisyyteen kuuluvaa sisältöä. www.ajanfakta.fi
3
Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011
Ketä kiinnostaa Raamattu?
JARKKO Malinen
Jarkko Malinen
Jotkut ystävät ovat sanoneet savonlinnalaiselle
Jouni Koskelalle, että hänet on luotu kulkemaan.
Koskelaa ajatus hymyilyttää.
– Todellisuudessa istun paikallani tai löhöän sohvalla suurimman
osan päivästä. Päivät kuluisivat sujuvasti pelkästään sanoma- ja aikakauslehtiä lueskellessa tai internetistä tietoa
kaivellessa.
Joensuusta kotoisin olevan
Jouni Koskelan puheisiin
on selvästikin tarttunut hieman savolaisuutta. Mies on
nimittäin viimeisen kolmen
vuoden aikana asunut kaksi vuotta Espanjassa ja puoli vuotta Sveitsissä. Sieltä
käsin hän on käynyt muun
muassa Kiinassa, Intiassa,
Pakistanissa ja Nepalissa.
Sveitsistä hän muutti Vantaalle, ja tämän vuoden helmikuusta alkaen kotikaupunki on ollut jälleen Savonlinna.
Espanja sytytti
Ennen Espanjan Malagaan
muuttoa Koskela työskenteli Savonlinnassa lähes 10
vuotta biologina Metsähallituksella, päätyönään saimaannorpan suojelu. Espanjasta käsin Koskela kävi Suomen eläinmuseoista keräämässä materiaalia
tekeillä olevaan väitöskirjaansa, joka käsittelee saimaannorpan käyttäytymistä ja ekologiaa.
– Kävin läpi yli 1 200 saimaan-, itämeren- ja laatokannorpan kalloa ja tutkin
niiden epäsymmetriaa. Kallojen epäsymmetria kertoo
populaatioon kohdistuvasta
ulkoisesta tai perinnöllisestä häiriöstä.
Koskela tutustui Fuengirolassa
ulkomaalaisiin
järjestöihin, jotka toimittavat humanitääristä apua sekä Raamattuja eri maihin.
Eräälle
avustusmatkalle
Aasiaan Koskela lähti mukaan ja näki Raamatun Jumalan toimivan.
– Vierailimme kirkoissa ja jaoimme ilmaiseksi
Raamattuja näille ihmisille. Kouluissa jaoimme lasten kuvaraamattuja. Kaikki
olivat todella innostuneita
ja iloisia saamastaan lahjasta. Väkisinkin tuli mieleen,
mihin eurooppalaiset ovat
unohtaneet lapsenomaisen
luottamuksen
Jumalaan,
Koskela kertoo.
Kohta Koskelaa pyydettiin Sveitsiläisen avustusjärjestön palvelukseen ja
Raamattujen
jakaminen
muuttui kokopäiväiseksi
työksi.
– Tehtäväni oli tavata eri
maiden yhteistyökumppaneita, tutustua työhön ja
JOUNI Koskela
JOUNI Koskela
5Kristillisyydestä luopuminen Suomessa
johtunee osittain materialistumisesta, pohtii
Jouni Koskela.
3Markuksen evankeliumit vietiin käsistä Nepalin kouluilla.
33Kathmandulaisen
orpokodin lapset tutkivat innolla lasten kuvaraamattua.
Jumala tarjoaa Raamatun
kautta mahdollisuuden
muutokseen. Mutta sydän ja
sisin on avattava Jumalalle.
neuvotella toiminnan kehittämisestä.
Haastattelin myös Raamatun saaneita paikallisia ihmisiä, otin
valokuvia ja keräsin muuta materiaalia uutiskirjeitä
varten.
Paluu Suomeen
– Kun palasin tämän vuoden alussa Suomeen, huomasin että täällä oli alettu
puhumaan hengellisistä asioista. Iltapäivälehdestä luin
syksyllä, että eräässä viihdeohjelmassa Jari Tervo
oli heittänyt Raamatun lattialle. Raamattu ja sen sanoma kyllä kestää kovatkin kolhut, mutta ehkä tämä
kertoo tästä ajasta.
Viime vuosikymmeninä
Suomessa kristillisyys ja
yleensä hengelliset asiat on
hylätty ja lokeroitu arkielämän ulkopuolelle. Raamattu on kirjahyllyssä, mutta sitä ei lueta. Tämä johtunee osittain materialismista. Monilla on hirveä kiire
kerätä tavaraa ja omaisuutta, ja toisaalta on aikaa katsoa kolme tuntia päivässä
televisiota.
Koskelan mukaan Jumala tarjoaa Raamatun kautta mahdollisuuden muutokseen. Mutta sydän ja sisin
on avattava Jumalalle. Silloin Raamatun ilmoituksen
kautta Jumalan Pyhä Henki saa aikaan muutosta ihmisessä.
Jumala käyttää
ihmisiä
Raamatun sanoman Koskela kiteyttää seuraavasti:
– Sanoman ydin on Jeesuksessa Kristuksessa, Jumalan Pojassa. Vanhassa
Testamentissa ennustetaan,
että meille on syntyvä Vapahtaja. Uusi Testamentti kertoo Jeesuksen syntymästä, elämästä, kuolemasta, ylösnousemuksesta ja
sen jälkeen seurakunnasta.
On yksi Jumala ja yksi välimies Jumalan ja ihmisen
välillä, Jeesus Kristus. Uskomalla Jeesukseen me pelastumme.
– Minusta ei tule ikinä niin hyvää ihmistä, että
kelpaisin Jumalalle. Ja näin
se on muidenkin kohdalla. Juuri siksi Jumala lähetti
oman poikansa, joka sovitti
kuolemallaan meidän syntimme, että voimme päästä
yhteyteen Jumalan kanssa
ja pelastua.
Koskela kertoo, että hänen elämässään oli monen
vuoden jakso, jolloin hän
ei käynyt missään kirkossa eivätkä hengelliset asiat olleet tärkeysjärjestyksen kärjessä. Mutta reilut
10 vuotta sitten hän halusi saada omaan jumalasuhteensa selvyyttä. Tuolloin
hän Savonlinnaan muutettuaan tapasi muutamia henkilöitä, joilla oli hänelle tärkeä merkitys.
– Kutsun näitä ihmisiä
”hengenpelastajiksi”. He
antoivat minulle tarvitsemani avun, jota tarvitsin
noissa hetkissä. Sitä kautta kristinusko tuli minulle
uudella tavalla eläväksi ja
muuttui osaksi jokapäiväistä elämää.
– Jumala auttaa suoraan.
Mutta näyttää siltä, että Jumala puhuu hyvin usein
myös uskovien ihmisten
kautta, rakentaen ja vahvistaen toisia.
Eteenpäin
Nyt Koskela aikoo taas paneutua enemmän väitöskirjansa valmisteluun. Siinä
ohessa hän pyörittää Suomeen reilu vuosi sitten pe-
rustettua Raamattu Kaikille -yhdistystä, jonka kautta lahjoitetaan Raamattuja
niille, keneltä se vielä puuttuu.
– Pohdinnan alla on, että mitä alkaisin päätyökseni tehdä toukokuun alusta lukien. Biologin tai muu
luonnonsuojelutyö ei ole
poissuljettua. Ei myöskään
politiikkaan liittyvät tehtävät, koska olen kiinnostunut yhteiskunnassa tapahtuvista asioista.
– Jumala osoittaa ajallaan
työn mitä tehdä. Sitä odotellessa jokaiselle päivälle
löytyy kyllä jotain mielenkiintoista ohjelmaa, luottaa
Jouni Koskela.
Haastattelun jälkeen Koskela kertoi saaneensa mielenkiintoisen työtarjouksen puolen vuoden pestistä Hong Kongissa heinäkuun lopusta alkaen. Työ
olisi kristillisen kirjallisuustyön koordinointia sillä
maailman kolkalla. Muutaman päivän mietittyään hän
vastasi tarjoukseen myöntävästi.
4
Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011
Savonlinnalaisen
perheen elämää
espanjassa
Jarkko Malinen
Silasen perheen kotikaupunki oli vielä viime kesänä Savonlinna, mutta nyt
se on 11 000 asukkaan Cocentaina Espanjan itärannikolla. Katsotaanpa, miten he sinne päätyivät ja
millaista on ollut asua toisessa maassa?
Sami ja Noora Silanen remontoivat parin vuoden
ajan Savonlinnan Pihlajaniemessä ollutta rintamamiestaloa. Oma talo oli ollut heille suuri unelma ja
sen täyttyminen sai aikaan
kysymyksen: ”mitä seuraavaksi?”
– Emme halunneet seuraavaksi unelmaksi autotallia, uutta venettä tai jotain muuta. Sydän kaipasi
enemmän ja syvempää tyydytystä tuovaa, kuin mitä
materia voi tarjota. Meissä
molemmissa syttyi kaipaus
laittaa elämästämme vielä
enemmän likoon Jumalan
asialle, Noora kertoo.
– Sitten kuulimme ystävältämme hänen uudesta
elämänvaiheestaan Espanjassa. Se jätti meihin kipinän ja alkoi kasvaa. Koimme monenlaista Jumalan
johdatusta ja vahvistusta, ja
löysimme yhteistyökumppaneita. Asian kypsyminen
kesti yhteensä puolitoista
vuotta. Nyt olemme tääl-
lä perheenä, Naomin (5 v),
Lalan (3 v), Carloksen (3
kk) ja Lilli-koiran kanssa.
Sopeutumista
Silasilla on Cocentainan
keskustan tuntumassa kolmikerroksinen, 200-neliöinen asunto.
– Rakennus on aika tyypillinen espanjalainen koti
ja vuokra on edullinen. Lattiat on laatoitettu, tuulisäällä ovi-ikkunat heiluvat, tuuli ujeltaa ja veto käy. Kaikki välillä vähän espanjalaiseen tapaan repsottaa, mutta
paikkoja laitellaan kuntoon
tarpeen mukaan, puuseppä
Sami kertoo ja jatkaa:
– Täällä on rakentaminen
”Isä, hetki on tullut. Sinä
olet uskonut kaikki ihmiset
Poikasi valtaan, jotta hän
antaisi ikuisen elämän kaikille, jotka olet hänelle uskonut. Ja ikuinen elämä on
sitä, että he tuntevat sinut,
ainoan todellisen Jumalan,
ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.
Minä olen kirkastanut sinut
täällä maan päällä saattamalla päätökseen työn, jonka annoit tehdäkseni. Isä,
ota minut luoksesi ja anna
minulle se kirkkaus, joka
minulla oli sinun luonasi jo
ennen maailman syntyä.”
(Jeesuksen jäähyväisrukous: Joh.17:1-3)
Ylipapit, kansan vanhimmat ja kirjanoppineet van-
– Espanjalaiset puhuvat paljon, mutta sanoihin
ei ole aina luottamista. Jos
kysyy tietä johonkin, aina
saa opastuksen, tiesipä neuvoja kohdetta tai ei! Täällä
on paljon välittömiä ja puheliaita ihmisiä. Kadulla
on luontevaa pysähtyä juttelemaan
ventovieraiden
kanssa. Yhteisöllisyys on
vahvaa ja kommunikointi
on värikästä, Noora kertoo.
– Kaupungeissa on kape-
Silasista on ollut mielenkiintoista tutustua espanjalaisiin ihmisiin ja kulttuuriin.
Jeesus elää
Minna Tuunanen
toisenlaista kuin Suomessa. Eristämisestä ei ole tietoakaan. Plussana on lyhyt
talviaika. Ullakkokerroksessa meillä on iso tila jossa on petejä. Sinne voidaan
majoittaa vieraita.
gitsivat Jeesuksen. He väittivät, että Jeesus oli pilkannut Jumalaa, kun oli sanonut
olevansa Jumalan poika. Jumalan pilkkaamista pidettiin
siihen aikaan niin pahana rikoksena, että siitä tuomittiin
kuolemaan. Niinpä vangitsijat luovuttivat Jeesuksen
kuulusteluiden jälkeen roomalaisille sotilaille ristiinnaulittavaksi.
Kun Jeesus oli ristillä, aurinko pimeni keskipäivällä.
Pimeyttä kesti kolme tuntia.
Jeesus huusi Jumalalle: ”Isä,
sinun käsiisi minä annan henkeni”. Sillä hetkellä temppelin väliverho repesi kahtia ylhäältä alas asti ja maa vavahteli. Kun roomalaisten sotilaiden päällikkö näki maan
vavahtelun ja muut tapahtumat, hän sanoi: ”Tämä mies
oli todella Jumalan poika!”
Illan tultua Joosef niminen mies otti Jeesuksen
ruumiin, kääri sen pellavavaatteeseen ja pani kallioon
hakattuun hautaan. Hän
vieritti hautakammion suulle suuren kiven ja lähti pois.
Naiset, jotka olivat Jeesuksen kanssa tulleet Galileasta, näkivät mihin Jeesus
haudattiin. Sapatin he viettivät levossa, mutta viikon
ensimmäisenä päivänä he
menivät haudalle. He havaitsivat, että kivi oli vieritetty haudan suulta. Kun he
menivät sisälle hautaan, he
eivät löytäneet Herran Jeesuksen ruumista.
Yhtäkkiä heidän edessään seisoi kaksi miestä sädehtivän kirkkaissa vaatteissa. Miehet sanoivat heille: ”Miksi te etsitte elävää
kuolleitten joukosta? Ei hän
ole täällä, hän on noussut
ylös. Muistakaa, mitä hän
sanoi teille ollessaan vielä Galileassa: ’Näin täytyy
käydä: Ihmisen Poika annetaan syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulitaan, mutta kolmantena päivänä hän
nousee kuolleista.’” Silloin
he muistivat, mitä Jeesus oli
puhunut. Haudalta palattu-
Lapsille rannalla käynti on mieluista.
at kadut ja kova vauhti, eikä ihme että uudetkin autot
ovat useimmiten lommoilla. Espanja on Suomeen
verrattuna suurpiirteisempi,
rennompi ja taiteellisempi,
Sami lisää.
Nooralla menee suuri osa ajasta kodin arkiaskareita pyörittäessä ja lapsia hoitaessa. Samilla on
kirppis-pöytä naapurikaupungissa, missä hän samalla jakaa kristillisiä kirjoja
ilmaiseksi keskiviikkona,
perjantaina ja lauantaina.
Kielikoulua on kolme kertaa viikossa ja sunnuntaisin jumalanpalvelukset aamulla englanniksi ja illalla
espanjaksi.
Silaset on otettu ystävällisesti vastaan. He ovat päässeet tutustumaan jo moneen
paikalliseen ja läheisempiä
ystäviäkin on jo jonkin verran.
– Kieli asettaa omat haasteensa, mutta kaikki opi-
taan ajallaan. Naomi ja Lala puhuvat jo aika sujuvasti
espanjaa ja ymmärtävät sitäkin enemmän. Sopeutumiskipuja heilläkin on ollut, mutta nyt puolen vuoden jälkeen tuntuvat sopeutuneen mukavasti. Molemmat ovat paikallisessa
koulussa ja oppivat siis kaiken espanjaksi, Noora sanoo.
Elämäntehtävä
Espanjassa pääuskontona
on katolisuus.
– Tavalliselle espanjalaiselle katolisuus on käytännössä vain lapsikaste, hääja hautajaismenot. Evankelisia seurakuntia on koko
maassa alle kolmesataa ja
yli 7000 kaupunkia on vailla omaa seurakuntaa, Sami
kertoo.
Nooran mukaan Espanjassa suhtaudutaan nykypäivänä enimmäkseen kielteisesti kaikkeen uskonnol-
MINNA TUUNANEN
aan naiset veivät tästä sanan
Jeesuksen opetuslapsille.
Samana iltana opetuslapset olivat koolla lukittujen
ovien takana. Yhtäkkiä Jeesus seisoi heidän keskellään
ja sanoi: ”Rauha teille!” Ilo
valtasi opetuslapset, kun he
näkivät Herran. Yksi opetuslapsista, Tuomas, ei ollut muiden joukossa. Toiset opetuslapset kertoivat
hänelle: ”Me näimme Her-
ta kuulostavaan.
– Kuitenkin ihminen on
sama pohjimmiltaan, oli
maa tai kulttuuri mikä tahansa. Ihminen kaipaa suhdetta Jumalaan, luojaansa,
myös espanjalaiset.
– Kerromme ihmisille
elävästä, rakastavasta Jumalasta. On helppoa kertoa omia kokemuksia ja rukousvastauksia Jumalan ihmeellisestä avusta, kuinka
Jeesus pelastaa ja parantaa
tänäkin päivänä.
– Toivomme, että mahdollisimman moni saisi välit kuntoon Jumalan kanssa
ja sitä kautta toivon tulevasta päämäärästä, taivaasta,
sekä mielekkään ja tarkoituksellisen elämän. Olemme nähneet miten Jumalan
rakkauden kohtaaminen voi
auttaa kaikenlaisia ihmisiä.
Siitä haluamme kertoa tavalla ja toisella koko elämämme ajan, Noora ja Sami Silanen toteavat.
ran.” Mutta Tuomas sanoi:
”Jos en itse näe naulanjälkiä hänen käsissään ja pistä sormeani niihin, minä en
usko.”
Viikon kuluttua opetuslapset olivat taas koolla, Tuomas toisten joukossa. Yhtäkkiä Jeesus seisoi
heidän keskellään ja sanoi:
”Rauha teille.” Sitten hän
sanoi Tuomaalle: ”Ojenna
sormesi; tässä ovat käteni.
Älä ole epäuskoinen, vaan
usko.” Silloin Tuomas sanoi: ”Minun Herrani ja Jumalani!” Jeesus sanoi hänelle: ”Sinä uskot, koska
sait nähdä minut. Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka
eivät näe.”
Monia muitakin tunnustekoja Jeesus teki opetuslastensa nähden, mutta niistä ei ole kerrottu tässä. Tämä on kirjoitettu siksi, että
te uskoisitte Jeesuksen olevan Kristus, Jumalan Poika,
ja että teillä, kun uskotte,
olisi elämä hänen nimensä
tähden.
(Raamatussa: Matt. luvut 27 ja 28, Mark. luvut 15
ja 16, Luuk. luvut 23 ja 24,
Joh. luvut 19, 20 ja 21.)
5
Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011
Arasta tytöstä herkkäkorvaiseksi opettajaksi
Tiia Pöyhönen
Kaunis nuori nainen istuu
sohvalla miehensä vieressä ja käy läpi elämäänsä
mietteliäänä. Kun häneltä kysyy, mitä mieltä hän
on johdatuksesta elämässään, hän vastaa iloisesti:
“Jumala ei tarjoa huonoja vaihtoehtoja!”
Outi Vesalainen (o.s. Sarja) kertoo aina rukoilleensa
pieniä ja arkipäiväisiä asioita. Jumalan johdatus on
luettavissa juuri niistä merkeistä, joita rukousvastauksina on tullut.
Tärkeä kuiskaus
Outi kiinnostui uskonasioista ollessaan 11-vuotias.
– Pääsin tätini mukana
seurakuntaan, ja siellä kysyttiin kuka haluaisi antaa
elämänsä Jeesukselle.
Arka tyttö kuiskasi mielessään: minä haluan. Hän
ei uskaltanut ilmaista ääneen haluaan tulla uskoon,
sillä pelkäsi, ettei häntä
nuoren ikänsä vuoksi otettaisi vakavasti. Jumala ei
kuitenkaan pidä lapsen halua ja sanoja alempi arvoisina, vaan kuuli Outia siitäkin eteenpäin. Sisällä ollut
suuri ilo kanavoitui parhaiten ylistyslauluja kuuntelemalla ja laulamalla.
Pari vuotta uskonratkaisunsa jälkeen Outi sai ison
lahjan: uskovan ystävän. Hänen kanssaan Outi luki yökylässä olleessaan Raamattua.
– Uskon, että Jumala vastaa, kun pyydämme Hänen mielenmukaisia asioita, Outi iloitsee.
Edestakaisin
Äänekosken lukiosta ylioppilaaksi kirjoitettuaan Outi haki ja sai opiskelupaikan
nykyiseltä Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampukselta, käsityöopettajankoulutuksesta. Muutto vanhempien luota omaan asun-
Tiia Pöyhönen
toon oli nuorelle raskas prosessi.
– Podin koti-ikävää, mikä vaikeutti opinnoissa etenemistä. Taakkaa ei keventänyt tieto käsityöopettajien
huonoista mahdollisuuksista
työllistyä omalle alalle. Olin
tosin halunnut alun pitäen
opiskella kotitalousopettajaksi. Opinnot etenivät hitaasti, enkä ollut yhtään motivoitunut, Outi muistelee.
Hän kertoo myös miettineensä oliko hänestä opettajaksi ollenkaan. Vaikka
hän oli 14-vuotiaana opettanut 5-vuotiaan pikkuveljensä lukemaan ja toiminut
ohjaajana seurakunnan tyttökerhossa, nyt hän kyseenalaisti kaikki alalla vaadittavat taitonsa.
Alakuloisena ja pettyneenä Outi keskeytti opettajaopinnot ja palasi Äänekoskelle. Elämänhalu ei ollut kuitenkaan kadonnut ja
niinpä ahkeralla neidolla
riitti intoa hankkia lähihoitajan tutkinto. Työharjoittelujaksoilla kävi kuitenkin selväksi, ettei uusi alavalinta ollut osunut kohdalleen.
– Pyysin Jumalalta johdatusta ja apua kurjaan tilanteeseeni. Olin edelleen
innostunut opettamisesta ja
aineista, joita minulla olisi
mahdollisuus opiskella Savonlinnassa. Moni oli kuitenkin sitä vastaan, että vielä palaisin opintojeni pariin,
niin ahdistunut olin ollut.
Muutoksia
Epävarmana siitä, mitä tulevaisuudessa ryhtyisi tekemään, Outi punnitsi valintoja. Hän toivoi, että saisi
varmuuden eli rauhan, niin
kuin uskovat asian usein ilmaisevat. Eräässä seurakunnan tilaisuudessa Outi meni rukouspalveluun
”vain” siunattavaksi.
– Rukouspalvelija sanoi
näkevänsä edessäni paljon
kirjoja ja minut opettamas-
voin vilkas kesäkaupunki.
Molemmat ovat myös satamakaupunkeja, vaikkakin
toinen sisämaassa ja toinen
Suomenlahden ja Itämeren
rannalla. Outi työskentelee Karjaan yhteiskoulussa
ja Mika opiskelee Hangon
Santalassa, Suomen teologisessa opistossa pastoriksi.
– Mika oli jo pitkään halunnut Santalaan. Kun huomasin vapaana olevan opettajan paikan lähellä opistoa,
kysyin häneltä, vieläkö hän
haluaisi opiskella, jos saisin
paikan. Ja yhtäkkiä muutimme Hankoon.
Herkkyys opettajan
voimavarana
– Opetan käsitöitä, kotitaloutta ja uskontoa. Koen työssäni voivani seurata Jeesusta. Teen niin kuin tahtoisin
itselleni tehtävän. Pyrin puhumaan nuorille kunnioittavasti ja ystävällisesti. Olen
huomannut, että jotkut lähtevät käyntiin vasta kiitoksella. Kannustan heitä ennemmin kuin komennan.
Rakkaus Jumalaan ja rakkaus lähimmäisiä kohtaan ovat Outin sydäntä lähellä olevia asioita.
Tiia Pöyhönen
Outi harrastaa vapaa-aikanaan monipuolisesti käsitöitä. Kuvassa Barbi-minisänky sukulaistytölle.
sa. Nauroimme yhdessä,
kun kerroin hänelle olevani
kirjoilla opettajakoulussa.
– Palatessani Savonlinnaan olin muuttunut. Toki
varmasti ihan vain kasvanut
ja tullut vanhemmaksi, mutta tällä kertaa Jumala oli vahvistanut, että olen oikeassa
paikassa. Pyysin Jumalalta
viisautta käytännönasioissa
ja järjestelyissä. Tein myös
kovasti töitä valmistumiseni
eteen. Tällä kertaa olin tosi
motivoitunut, Outi kertoo.
Tänään Outi asuu miehensä Mikan kanssa Hangossa.
Hanko on Savonlinnan ta-
Olen huomannut, että jotkut lähtevät käyntiin vasta
kiitoksella.
Nuoresta opettaja-iästään
huolimatta Outi Vesalainen
puhuu kokemuksella. Hänen
mietteensä ovat kuin Jeesuksen sanoja, evankeliumi sovellettuina koulumaailmaan.
Mutta Outi tahtoo olla aidosti sitä mitä hän on.
– Joskus tulen neuvottomaksi, enkä löydä sanoja,
kun joku kertoo esimerkiksi,
ettei ole nähnyt vanhempaansa vuosiin. Nuorilla on paljon
puhuttavaa, jos on joku aikuinen joka kuuntelee, on läsnä
ja oikeasti kiinnostunut.
Oppilaita kohtaan on tärkeä olla hienotunteinen.
– On oltava herkkä huomaamaan nuorten tunnetiloja. Kovuudella ja jyräävällä asenteella saisi helposti rikki pienen, vasta rakentumassa olevan maailman.
Pe 15. – Su 17.4.
PUHALLA JUMALAN TUULI -viikonloppu
Julistusta, ylistystä, esirukouspalvelua
Tilaisuudet pe klo 19 (nuorisopainotteinen)
la klo 18, Su klo 11.
Puhujavieraana aiemmista vierailuistaan tuttu
Tero Ojasalo
Eskilstunan helluntaiseurakunnasta
Lauantaina kahvio ja lastenhoito, toimintaa ja
hengellistä opetusta alle 10 vuotiaille.
Olet tervetullut!
Tottinkatu 4,57139 Savonlinna www.helluntaikirkko.org
6
Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011
Gallup-kysely kansanedustajaehdokkaille
Neljä vuotta on kulunut edellisestä eduskuntavaalista ja pian suomalaiset valitsevat uuden 200-jäsenisen
kokoonpanon tuohon vastuulliseen tehtävään. Halusimme Ajan Faktassa kysyä muutamilta Savonlinnan
seudun vaaliehdokkailta jotain heidän ajatus- ja arvomaailmastaan. Kaikille tehtiin samat kysymykset.
1. Mitä sinulle henkilökohtaisesti merkitsevät Raamattu, rukous ja seurakunta?
2. Miten ihmisen kristillinen tai muu vakaumus vaikuttaa hänen toimintaansa politiikassa?
3. Mikä on ollut kristillisten seurakuntien ja yhteisöjen merkitys yhteiskunnan hyvinvointiin?
4. Miten leipäjonot saataisiin loppumaan ja kenelle kuuluu vastuu tilanteen korjaamisessa?
5. Haluaisitko päättäjänä jollain tavoin tukea kristillisten seurakuntien ja kolmansien sektoreiden toimintaa?
1. Ne merkitsevät minulle pysyvää arvopohjaa,
toivoa ja
yhteisölliKirsi Torikka
syyttä.
Savonlinna
RaamaSuomen Keskusta
tun sanomaan sisältyy yhteiskuntajärjestyksen peruspilarit, joiden kautta olisi mahdollisuus
ylläpitää vakautta ja järjestystä ihmisten elämässä. Rukous antaa toivoa ja mahdollisuuden kiittää elämän perusasioista päivittäin.
Seurakunta luo sitä yhteisöllisyyttä mitä aikojen saatossa on kadotettu.
2. Oikeudenmukaisuuden
käsitys on kirkkaampi. Vähäosaisiin kohdistuvat päätökset tuntuvat omimmilta
alueilta. Päätöksentekijänä
pyrin ajattelemaan niin, että
kaikki kuntalaiset kokisivat
elämänsä arvokkaaksi.
3. Mielestäni suuri. Yhteisöjen merkitys on korostunut aina silloin, kun kriisiajat ovat olleet pahimmillaan. Yksittäiset henkilöt ja
perheet ovat voineet hakea
apua ilman häpeän ja nöyryytyksen tunnetta. Matalan kynnyksen lähestymisperiaate on hyvä.
4. Perustoimeentulon käsittelyä on jouhevoitettava byrokraattisesta käsittelystä asiakaslähtöisempään
suuntaan.
Lakisääteisten ja tarveharkintaisten etuuksien käsittelyn lisäksi on tehtävä
myös jalkautuvaa havainnointia ihmisten koteihin,
jotta todellisuus aukenisi.
Vastuu kuuluu valtiolle, ei
kunnille.
5. Seurakuntakuntayhtymät ovat itsellisiä toimijoita. Kolmansia sektoreita kannustaisin kovasti ottamaan jalansijaa välityömarkkinoiden sisällön tuottamisessa.
Julkiset organisaatiot eivät pysty siihen haasteeseen vastaamaan. Tarve on
valtava syrjäytymisen estämiseksi.
1. En ole
minkään
uskontokunnan jäsen.
2. Kristillisyydellä
tai muullakaan vakaumuksella ei mielestäni
saa, eikä voi olla vaikutusta kenenkään toimintaan politiikassa, sillä politiikassa
päätetään yksinomaan yhteisistä verorahoista mahdollisimman oikeudenmukaisesti.
Esa Valkonen
Savonlinna
Vasemmistoliitto
3. En tunne kovin hyvin
kristillisten seurakuntien tai
muiden yhteisöjen toimintaa, mutta päätökset tehdään
kaupunkien- ja kuntien valtuustoissa poliittisina päätöksinä, eikä niissä yleensä ole kyse uskonnosta tai
yhteisöstä. Toki tiedän, että niin poliittiset järjestötkin
kuin myös kristilliset yhteisöt tekevät työtä köyhyyden
poistamiseksi.
4. Suomalaisessa järjestelmässä, kuin myös koko maailmassa se kuuluu
poliittiselle järjestelmälle,
mutta ikävä kyllä, suuntaus
on juuri päinvastainen.
5. Teen omalta osaltani lahjoituksia joka vuosi heikompiosaisten hyväksi, enkä näe tarvetta olla seurakuntien tai kolmannen sektorin toiminnassa.
1.
Kun
olin pieni,
kotona pidimme iltarukouksia.
SeuraAri Hölsä
kunta
on
Sulkava
minulle aiSuomen Sosiaalina ollut lädemokraatit
hellä ja toimin tälläkin hetkellä Sulkavan seurakunnan diakoniatyöryhmässä. Raamattu on
pyhä kirja, jota kunnioitan
ja arvostan.
2. Uskon sillä olevan vaikutusta. Lähimmäisenrakkautta nykyajan yhteiskuntaan tarvittaisiin lisää, jota kristillinen ihminen puntaroi myös päätöksenteoissaan.
3. Seurakunnilla on oma
yhteiskunnallinen arvonsa ja merkitys yhtenäisessä
Suomessa.
4. Itsekkyyden sijaan jokainen voisi olla valmis luopumaan hiukan myös toisten eduksi ja hyväksi.Työn
mahdollistaminen mahdollisimman monelle korjaa
samalla sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Monisyinen asia ja yhteiskunnan tulee kantaa kaikista vastuuta.
5. Autamme jo Pietarin
katulapsityössä ja meillä on ollut myös 5-vuotias
PLAN-kummilapsi Ugandasta. Päättäjänä haluan
puolustaa seurakuntia ja
heidän toimintaansa.
Heli Järvinen
Kerimäki
Vihreät
1. Yhdessä
ne muodostavat yhden
tavan erottaa hyvä ja
paha, oikea
ja väärä.
2. Vakaumus, tietous ja ymmärrys muodostavat sen arvopohjan, jolta
työtä tekee. Omalla arvoasteikollani työ planeetan pelastamiseksi on hyvin korkealla.
3. Uskon yhteisöllisyyteen
kaikessa toiminnassa.
4. Valtiolle eli meille päättäjille kuuluu vastuu. Köyhyystutkijoiden mielestä
oleellisinta on parantaa perusturvaa eli nostaa kaikkein pienituloisimpien tukia.
Näin on tehtykin esimerkiksi isyys-, äitiys-, sairauspäivärahojen, opintotukien ja pienimpien eläkkeiden kohdalla, mutta
työttömyysturvan parantaminen sekä omaishoidon
tuki odottavat toimia seuraavaksi.
5. Haluan tukea kolmatta
sektoria sekä päättäjänä sekä kansalaisena. Siitä syystä olen osallistunut aktiivisesti esimerkiksi mielenterveysseuran toimintaan
omalla alueellani.
1.
Olen
kristitty ja
uskon Jeesukseen Vapahtajana.
Raamattu, rukous
Teuvo V.
ja seuraRiikonen
kunta ovat
Savonlinna
osa uskoaKristillisdemokraatit
ni. Rukoilen paljon
vanhojen rukousten ja rukouskirjojen pohjalta. Seurakunta on osa Kristuksen
kirkkoa.
Minulle tärkeä osa seurakuntaa on esim. miesten sählyporukka, joka pelaa viikoittain. Työni puolesta saan paljon osallistua seurakunnalliseen toimintaan.
2. Kyllä vakaumus saa
näkyä ja pitääkin näkyä
taustalla. Toisen vakaumusta tulee myös kunnioittaa.
Minulle kristillinen vakaumus on sitä, että jokainen ihminen on arvokas. Ihmisarvo on aina markkinaarvoa suurempi.
Politiikassa erotan regimentit eli seurakunnassa
on hengellinen työ ja politiikassa yhteiskunnallinen
työ.
3. Merkitys on enemmän
kuin suuri. Kristilliset
seurakunnat ja yhteisöt tekevät myös yhteiskunnallisesti erittäin merkittävää
työtä.
Ajatellaan vaikka lapsi- ja nuorisotyötä, diakoniatyötä, yhteiskunnallista työtä ja monia muita
työaloja. Niiden merkitystä ei voi laskea vain taloudellisesti.
4. Yhteiskunnan yksi suurimpia ongelmia on kansan
kahtiajako, joka näkyy köyhyyden lisääntymisenä. Tuloerojen kasvu on kansallinen häpeätahra.
Jokainen leipäjono kertoo, että emme ole onnistuneet politiikassa. Vastuu kuuluu meille kaikille,
mutta kyllä istuvan hallituksen pitää kantaa suurin
vastuu.
5. Tuen koko ajan seurakuntien toimintaa ja haluan
vaikuttaa taustalla, että esimerkiksi seurakuntien tekemä arvokas työ huomioitaisiin eri tavalla.
Osallistun myös itse eri
hankkeisiin ja pyrin kanta-
Savo-Karjalan
AJAN FAKTA
maan oman osuuteni. Kolmannen sektorin toiminta
on arvokas osa kansalaisyhteiskuntaa.
1. Haluaisin joskus
lukea Raamatun kokonaisena
editoimattomana alRiikka Söyring
kuperäisHeinävesi
Itsenäisyyspuolue versiona.
Rukous
on henkilökohtainen luojasuhde ja keskusteluyhteys,
se on voimauttamista. Itse
en kuulu kirkkoon.
Seurakunnalla taas on useampia merkityksiä sanastossani; alkukirkko, samaa
uskontoa tunnustavien organisaatio ja kirkolliseen
hierarkiaan kuuluva järjestelmä. Henkilökohtaisesti
pyrin noudattamaan kymmentä käskyä.
2. Toivottavasti kristillinen
vakaumus vaikuttaa mahdollisimman paljon kymmenen käskyn noudattamisen suuntaan, nöyryyttä
unohtamatta.
Nöyrä ei pidä itseään
erehtymättömänä,
vaan
kuuntelee muidenkin mielipiteitä ja antaa niille arvoa pyrkien saamaan kokonaiskuvan ennen toimintaan ryntäämistä.
3. Merkitys on ollut eri
ajanjaksoina erilainen ja
kristillisten ryhmien kesken eroavaisuuksia on laaja kirjo.
Kirkosta kehittyi aikojen
saatossa maallinen hierarkia, joka toimii väliportaana maallisissa asioissa vaikka sen tehtävä on toisaalla:
hengellisissä asioissa.
4. Vastuu kuuluu meille
kaikille, joka ainoalle meistä. Syrjäytyneet ovat peilimme, kertomus moraalistamme ja etiikastamme.
Sanoja on paljon, teot ovat
usein päinvastaisia. Matalapalkkaisten alle kasvatetaan kurjalistoa.
5. Haluaisin, mutta se on
mahdotonta, ellei talousjärjestelmää muuteta.
Britit ovat lanseeraamassa nk. Big Society -mallia,
jossa työ ja vastuu siirretään kolmannelle sektorille, mutta varoja ei myönnetä. Suomessa ollaan menossa samaan suuntaan.
Internetpalvelumme:
www.ajanfakta.fi
7
Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011
1. Raamattu ja rukous ovat minulle henkilökohtaisia asioita.
SeurakunSampsa Kokko
ta on jäsenSavonlinna
tensä henKansallinen
gellinen yhKokoomus
teisö.
Seurakunnassa kuten yhteiskunnassakin kaikkia on
kohdeltava tasa-arvoisesti.
lopulta yhteiskunnalle. Toivoisin, että voisimme auttaa
vaikeuksissa olevia lähimmäisiä ilman että tukeudumme yhteiskunnan apuun.
2. Ihmisen vakaumus on
perustavaa laatua oleva
asia, jota ei voi erottaa hänen ajattelustaan. Politiikan
asiakysymyksissä en kuitenkaan usko niiden merkittävästi vaikuttavan.
Ajan Fakta kiittää kaikkia kysymyksiin vastanneita. Pyydämme Jumalan runsasta siunausta
kaikille edellisille ja tuleville kansanedustajille!
3. Kristillisten seurakuntien
merkitys yhteiskunnan hyvinvointiin on ollut merkittävä. Paitsi näkyvinä tekoina,
se on vaikuttanut myös suomalaisten ajatteluun ja tämän
”näkymättömän” hyvinvoinnin merkitys kasvaa tänä materialistisena aikakautena.
4. Leipäjonot ovat valitettava tosiasia eikä tähän kysymykseen ole olemassa vain
yhtä ratkaisua. Vastuu ihmisen hyvinvoinnista kuuluu ensisijaisesti hänelle itselleen, toiseksi läheisille ja
5. Kristillisten seurakuntien ja kolmannen sektorin toiminnalla sekä muulla
vapaaehtoistyöllä on suuri merkitys hyvinvoinnillemme. Niille on annettava
toimintamahdollisuuksia ja
työtä on tuettava.
Kehotan ennen kaikkea anomaan, rukoilemaan, pitämään esirukouksia ja kiittämään kaikkien ihmisten puolesta, kuninkaiden ja kaikkien vallanpitäjien puolesta,
jotta saisimme viettää tyyntä
ja rauhallista elämää, kaikin
tavoin hurskaasti ja arvokkaasti. Tällainen rukous on
oikea ja mieluisa Jumalalle,
meidän pelastajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset
pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.
Paavalin 1. kirje
Timoteukselle 2:2-4:
Vähäosaiset tarvitsevat
päättäjiltä toimenpiteitä
Markku Mattila
Jarkko Malinen
Laupeudentyö ry:n perustajan Veikko Hurstin siirryttyä pois tästä
ajasta, tuli hänen poikansa Heikki Hursti vuonna 2005 jatkamaan isänsä toimintaa. Isänsä Veikon tavoin Heikki tekee
uhrautuvasti työtä vähäosaisten auttamiseksi ja
ottaa rohkeasti kantaa
yhteiskunnallisiin asioihin. Heikki Hursti nimitettiin Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden 2010 lähettilääksi Suomessa.
Monet suomalaiset ovat tietoisia Hurstien Laupeudetyö ry:n toiminnasta tiedotusvälineiden kautta. Yhdistys jakaa Helsingin seudulla viikoittain valtavat
määrät ruokaa ja vaatteita vähäosaisille. Tilanne ei
miellytä Heikki Hurstia.
Seuraavassa hänen tuoreita
ajatuksiaan.
Kansalaisten lähimmäistä auttava asenne on Heikki
Hurstin mukaan kasvanut.
– Vähävaraisten joukko
on vain kasvanut vuosien
varrella. Kun aloitin työn
isän kuoleman jälkeen, oli
jonoissamme noin 300 henkilöä. Nyt ruuan hakijoi-
Kun aloitin työn isän kuoleman jälkeen, oli jonoissamme noin 300 henkilöä.
Nyt ruuan hakijoita on joka jakokerralla noin 1000–
1200 henkilöä.
ta on joka jakokerralla noin
1000–1200 henkilöä. Tämä
kertoo meidän päättäjien
huonosta toiminnasta.
– Koko ajan on firmoja
laitettu alas. Pörssi houkuttelee ja kun duunareita laitetaan pois, niin voittoa tietenkin tulee enemmän. Ahneus on yksi pahimmista
asioista. Työpaikkojen säilyttäminen on yksi tärkeä
asia sekä uusien luominen.
Toinen asia on, että perus-
Hektinen elämä varastaa
aikaa ihmissuhteilta
Jarkko Malinen
Suomen kouluilla käy toisinaan kristillisilta tahoilta vierailijoita, joilla on
oma kutsumuksensa lasten ja nuorten kasvatuksen tukijoina. Yksi heistä
on koulutyöntekijä Reijo
Tiitinen.
– Elämä on muuttunut hektisemmäksi, arvot ja asiat
tuntuvat muuttavan monien kohdalla muotoaan. Jonkinlainen levoton juurettomuus on lisääntynyt ja menestyksen mittarit ovat aiheuttaneet paineen, joka tuntuu monista liian painavalta
kantaa, pohtii Reijo Tiitinen
nykyistä elämän menoa.
– Aikamme nuoret joutuvat kiristämään juoksun
täyteen vauhtiin mielestäni
liian varhain ja aivan kuin
lapsuus jäisi monien kohdalla elämättä.
Reijo Tiitinen muistaa
omat kokemuksensa kouluajoilta. Hän oli koulukiusattu, josta tuli koulukiusaaja
ja joka erotettiin peruskoulusta 9-luokan puolivälissä. Reijon elämä oli lähellä tuhoutua nuoruusvuosien
väärien valintojen takia.
Kun Reijo tuli uskoon,
hän sai hyvin pian varmuuden, että hänen työnsä tulee
liittymään jollakin tapaa lapsiin ja nuoriin. Nyt hän on
tehnyt työtä lasten ja nuorten parissa noin 15 vuotta.
Reijo on Savon alueen koulutyöntekijä ja yhdyshenkilö
Hyvä Sanoma ry:ssä. Yhdistyksellä on yhteensä noin 30
koulutyöntekijää eri puolilla
Suomea sekä vapaaehtoisia
avustajia.
Valoisat
mahdollisuudet
Reijo Tiitisen mukaan aikamme suuri ongelma on
ajan riittävyys hoitaa suhteita toisiin ihmisiin. Materiaalinen hyvinvointi ei ole
voinut korvata ihmistä lämmön ja ymmärtäjän antajana.
– Jokainen ihminen kaipaa turvallisia ihmisiä ympärilleen joihin voi luottaa. Myös monien aikuisten
maailmaa kalvaa tänä päivänä yksinäisyys.
– Monella nuorella on
kuitenkin positiivista uskallusta suhteessa tulevaan.
Valoisat
mahdollisuudet
ovat olemassa. Lapsille tärkeintä on ajan antaminen.
On tärkeä kertoa lapselle ja
nuorelle, että hän on arvokas ja kelpaa vaikka ei aiJarkko Malinen
– Se on parasta, kun lapset ja nuoret tulevat oppitunnin jälkeen juttelemaan ja kertovat, kuinka tunti heitä
rohkaisi, sanoo Reijo Tiitinen.
turvaan, kansaneläkkeisiin
ja opintotukeen pitäisi tulla
korotus ja ne sidottaisiin indeksiin. Tämä olisi täytynyt
tehdä jo 20 vuotta sitten.
– Jeesus sanoi hyvin osuvasti; ”mitä te olette tehneet yhdelle minun vähemmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle”. Siinä
on meille kaikille opittavaa.
Tällä hetkellä tuntuu siltä,
että ihmiset ovat heränneet
ja kyselevät miten minä
voisin olla mukana auttamassa. Tällainen kyllä ilahduttaa. Meilläkin tulijoita
olisi tulossa enemmän kuin
voimme vastaanottaa.
– Vaalit ovat vaalit ja lupauksia tulee jälleen roppakaupalla. Aika näyttää pystytäänkö niitä toteuttamaan.
Nyt meillä on vastuu ja
mahdollisuus äänestämällä
valita, ketkä sinne pääsevät
meidän yhteisiä asioita hoitamaan.
– Jumalan suhtautuminen
ihmiseen ei ole muuttunut.
Hän välittää, rakastaa ja
on täynnä armoa ja laupeutta kaikkia kohtaan. Meidän tulisi vain se vastaanottaa ja elää sen kanssa jokaisessa arkipäivän elämässä,
Heikki Hursti toteaa.
na onnistukaan. Rajojen ja
sääntöjen selkeys on huomioitava koska se luo ympärilleen
turvallisuuden
tunteen, Tiitinen kertoo.
Lopuksi Tiitinen kertoo
vielä erään tosikertomuksen lähiajalta.
– Sain puhelun eräältä
nuorelta yhtenä iltana nyt
kevät-talvella. Nuori kertoi, että hän oli mielessään
kantanut jo pitempään aikomusta päättää päivänsä,
koska elämä oli kohdellut
häntä niin kovalla kädellä.
Puhelun aikana kaveri kertoi kuitenkin, kuinka hän
oli saanut joltakin kristityltä
hengellisen äänitteen. Yksi
laulu siinä oli häntä koskettanut ja oli estänyt häntä toteuttamasta tekoaan.
– Ajattelin kuunnellessani häntä, miten Jumala oli
laittanut orkesterin tekemään tuon laulun ehkä tämän kaverin pelastukseksi.
Seuraavana päivänä tapasin
tuon nuorukaisen ja olemme ystävystyneet.
– Nyt eduskuntavaalien lähestyessä toivon sydämestäni, että ne arvot, joiden varaan Suomi on rakennettu ja jotka nousevat
kunnioituksesta pyhyyttä
kohtaan, voisivat määritellä
myös tulevaisuudessa kansakuntamme suuntaa, Reijo Tiitinen toteaa.
8
Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011
Valoa kansalle satamassa
Savonlinnan keskustan
rantamaisemissa sijaitseva Sataman Valo on rauhallinen paikka poiketa
kahville tai teelle.
Ja aika moni poikkeaakin.
Iltapäivisin ovi avautuu
tunnin sisällä useaan otteeseen, kun joku tulee tai lähtee. Toiset turisevat sohvalla, joku lukee Raamattua,
jotkut hörppivät pöydässä kahvia ja jossain tapaillaan kitaran säveliä. Kaikki näyttävät olevan vapaasti omana itsenään ilman turhaa jännitystä.
Ohjaajien näkökulma
Savonlinnalainen Sari Matikainen on ollut jo useamman vuoden mukana Sataman Valon toiminnassa, lähes sen perustamisesta alkaen. Hän on tykännyt olla
ihmisten parissa.
– Täällä on käynyt hyvin
monenlaisissa elämäntilanteissa olevia ihmisiä, eriikäisiä ja kaikista yhteiskuntaluokista. Olen huomannut, että monet kaipaavat juttukumppania.
– Päältäpäin ei voi aina
nähdä, mitä toisen sisällä
tapahtuu. Toisinaan olemme yhdessä rukoilleet Jumalalta apua henkilökohtaisiin asioihin, ohjaaja Sari
Matikainen kertoo.
Toinen ohjaajista Anssi
Nykänen on ollut Sataman
Valon toiminnassa mukana
kaksi vuotta. Anssi on elänyt
Sataman
Valossa
voi viettää
yhteistä
aikaa tai
ilmapiiriä
voi tunnustella ihan
itsekseen.
nuorempana rankkoja vaiheita läpi elämässään, mutta
on päässyt niistä selville vesille Jumalan avulla. Päihteet
ja väkivaltaelämä ovat nyt jo
vuosien päässä takanapäin.
Nyt Anssi nauttii elämästä
hyväntuulisena ja haluaa olla toisten tukena.
– Tää on rento mesta.
Kahta samanlaista päivää
ei ole. Minun päätoimenkuva on kahvijuonti ja juttelu,
mies nauraa.
Raamattu on Anssille
mielenkiintoinen kirja.
– Tykkään lueskella sitä
välillä kahvipöydässä. Raamatusta löytyy juttuja, jotka soveltuu hyvin nykypäivänkin arkielämään. Kirjoituksista syntyy usein hyviä
keskusteluja, sanoo Anssi
Nykänen.
Yhteistyössä toimitaan
Yksi Sataman Valon henkilökunnasta on Savonlinnan vapaaseurakunnan pastori Antti Kautto. Hän on
Sataman valon vastuuhenkilö, mutta ei mielellään
käytä itsestään toiminnan-
johtaja -nimikettä tai muuta titteliä.
– Pyrin olemaan positiivinen taustavaikuttuja, vapaaehtoisten työntukija ja
ihminen ihmisten rinnalla, Antti Kautto luonnehtii
omaa tehtäväänsä.
– Pyrimme antamaan Sataman Valon kautta myös
käytännön apua monin tavoin. Tilat toimivat myös
seurakuntien ja kristillisten
yhdistysten ”matalan kynnyksen” kohtaamispaikkana niin kahvilan kuin myös
iltaisin pidettävien teemallisten tilaisuuksien kautta.
Sataman Valon hallinta
siirtyi Savonlinnan vapaaseurakunnalle tämän vuoden alussa, kun Sataman
Valon perustaja Pirkko
Muhonen muutti Jyväskylään. Toiminnan perusajatus on edelleen pitkälti samankaltainen kuin se on ollut aiemminkin.
Sataman Valo toimii kansankirkon ja muiden kristillisten kirkkojen rinnalla
ja tekee yhteistyötä niiden
kanssa.
KOLUMNI | Tiina Pöyhönen
Mitä hel…?
Vähintään joka toinen mainos, aikakausilehden kansi ja oma ajatuksemme viittaa elämän muutokseen: Tarvitset sitä! Tulisi ajatella eettisemmin,
puolustaa kestävää kehitystä, huolehtia ihmisten ja eläinten hyvinvoinnista;
pitäisi saada enemmän lihaksia, enemmän älyä, hankkia unelma-ammatti ja
päästä tekemään unelmaduunia. Ilman
näiden unelmien toteutumista elämämme valuu hukkaan.
KristalliraKeita
saila seurujärvi
Omintakeista musiikkia tunturiluonnon hengessä! saila seurujärven
lauluesityksissä aistii tuulen raikkautta
ja tunturipuron solinaa, lasse Heikkilä
luo tukevaa rytmikudosta, jota värittää
anni Kaisa Karolan virtuoosimainen
viulunkäsittely.
Hinta 20 €
Isän ja äIdIn
käsIkIrja
Nicky & sila lee
Kirja täynnä kallisarvoisia neuvoja
ja käytännön vinkkejä — ehtymätön
ideapankki vanhemmille!
Hinta 39 €
www.paiva.fi
saatavilla Kauppiaaltasi!
On totta, ettei elämä tunnu elämisen
arvoiselta, jos jatkuvasti joutuu huomaamaan, ettei saavuta asettamiaan tavoitteita. En puhu riman alentamisen
puolesta. Uskon vain, että usein tavoitteemme muutokseen muodostuvat niistä asioista, jotka olisivat luonnollinen
seuraus todellisen muutoksen tapahduttua.
Pohjimmiltaan pyrimme olemaan tasapainossa ja elämään onnellisina. Tiedämme viisaiden kirjoittaneen tuhansia sivuja toimintaohjeita lähes jokaisen maailman ihmisen saataville. Miksi maailmassa kuitenkin on niin paljon
pahoinvointia ja onnettomia ihmisiä,
jos kaikki viisaus ja onni on silmiemme edessä, vain pienen vaivannäön takana?
Vaihdoin kuulumisia tekstiviesteillä
tuttavani kanssa monen vuoden tauon
jälkeen. Kun hänelle selvisi että opiskelen tavoitteenani suorittaa pastorin tut-
kinto, sain vastausviestinä huudahduksen: Mitä helvettiä?!
Ymmärrän häntä. Elämäni on muuttunut paljon, enkä välttämättä tunnistaisi itseäni niistä valinnoista, joita tein
puoli vuosikymmentä sitten. Lyhyessäkin ajassa ihmisille tapahtuu paljon
sekä hyvää että huonoa. Usein emme
voi vaikuttaa olosuhteisiimme ja kaikki tuntuu menevän siksi päin seiniä.
Toisinaan meille tarjotaan vaihtoehtoa,
kuin kultaista korua hopeatarjottimella
ja silti potkaisemme tarjottimen huutaen mennessämme, ettei ketään kiinnosta, vaikka kuolisimme.
En tarkoita, että pastorius olisi elämän jaloin päämäärä tai että opiskelemalla teologiaa ihminen voi saavuttaa
tasapainon. Jeesus opettaa Luukkaan
evankeliumiin talletetussa vuorisaarnassa, että ihminen puhuu sitä mitä sydämessään kantaa; ja ettei huono puu
voi kantaa hyviä hedelmiä. Sama pätee
myös toisinpäin. Ymmärrettyäni todellisen muutoksen lähtevän ihmisen sisimmästä olen päässyt elämäni alkuun.
Ihmisille on annettu toivo Jeesuksessa Kristuksessa. Saamme pyytää häntä
puhdistamaan sisimpämme ja tekevän
sydämestämme hänen kotinsa. Todellisesta muutoksesta ei tule kunniaa ihmiselle, joka on luotu, vaan Luojalle, joka tuntee tekeleensä ja voi muovata siitä uutta. Todelliset muutokset saavat ihmiset huutamaan ihmetyksestä.
9
Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011
Ohjaajan unelmaproduktio
Jarkko Malinen
Jarkko Malinen
Mikael toteaa, että Jeesus on vapauttanut hänet
monesta asiasta ja on tullut
auttamaan sisimmän siivouksessa. Mikael pystyy ottamaan eri tavalla vastuuta
elämästään ja perheestään.
– Tunnen, että Jumala haluaa vielä hioa kulmia minussa ja jatkaa aloittamaansa hyvää muutostyötä. Olen
saanut rohkaistua ja tulla yhä enemmän tietoiseksi Jumalan armollisuudesta,
Mikael luonnehtii.
Savonlinnalainen ammattinäyttelijä Mikael Kokko
kertoo, että Via Dolorosa
-pääsiäisdraaman ohjaaminen on parasta, mitä
hänen työuralleen on sattunut. Pääsiäisdraama on
hänen kolmas produktio
ohjaajana. Kokolla on syy
uskoa Raamatun kertomuksen aitouteen.
Via Dolorosa -pääsiäisdraama esitetään Savonlinnan
Riihisaaressa pääsiäisviikolla yhteensä viisi kertaa,
torstaista sunnuntaihin. Tänä vuonna Via Dolorosa toteutetaan ensimmäistä kertaa kokonaan harrastajanäyttelijöiden voimin, eli
mukana ei ole yhtään ammattinäyttelijää. Draaman
Käsikirjoittaja on Kimmo
Lavaste. Esitykset kuuluvat Teatterimyllyn ohjelmistoon.
Harjoituksissa
Via Dolorosan harjoituksia on pidetty Savonlinnan
kristillisellä opistolla. Harjoituksia seuratessa näyttää, niin kuin kaikki harrastajat olisivat ammattilaisia.
Mutta ammattilaisen silmä on maallikkoa tarkempi. Välillä ohjaaja Mikael Kokko keskeyttää ja selittää kertomuksessa vallitsevaa tilannetta ja roolihahmojen ajatusmaailmaa. Hän
ohjaa näyttelijöitä muuttamaan äänenpainoa ja käyttämään tilanteeseen sopivaa kehon kieltä.
– Mielestäni harjoituksissa on ollut pääasiassa rento,
rauhallinen ja mukava ilmapiiri. Alussa tehtiin ryhmäytymisharjoituksia, jotka näyttelijät kokivat varsin
mukaviksi. Toki mutkiakin on matkassa ollut, kaikki ei ole aina helppoa, Kokko kertoo.
– Via Dolorosa on kertomuksena niin vahva, että se
ei kaipaa ketään kuuluisaa
näyttelijää vetääkseen ih-
Pääsiäisdraaman kertomus merkitsee Mikael Kokolle
hyvin paljon myös hänen henkilökohtaisessa elämässään.
misiä katsomaan. Jeesuksen rooliin valitsin Kari Komosen, hän sopii mielestäni
tehtävään erittäin hyvin.
Päähenkilön
kohtaaminen
Mikael Kokon kanssa jutellessa käy selville, miksi
tämä Raamatun kertomus
on hänelle merkittävä. Hän
kertoo kohdanneensa henkilökohtaisesti Via Dolorosan alkuperäisen päähenkilön.
– Pääsiäisdraaman ohjaaminen saa minut todella
kiitolliselle mielelle. Kaksi vuotta sitten tunsin ikään
kuin ilmestyksenä puheen,
jossa sanottiin että ”Olen
täällä sinua varten”. Tiesin että se on Jumalan puhetta ja koin miten Hän veti minua puoleensa. Eräänä iltana, tarkalleen ottaen
15.3.2009, sain vastaanottaa Hänet elämääni.
– Jeesus on tullut suurimmaksi rakkauden lähteeksi
ja kohteeksi, en voi sanoin
kuvailla sitä, kiittää Mikael
peittelemättä löytöään.
Konkreettisia muutoksia
Mikael Kertoo olleensa aiemmin itsekeskeinen, vihainen, katkera ja ylpeä,
hän ei ottanut mitään tosissaan.
– Pakenin vastuuta ja
olin täysi huithapeli. Mietin
myös, miksi maailmassa on
niin paljon pahaa, miksi Jumala sallii pahan ja kaikki
kärsimykset, minkä tähden
sitä ja tätä? Ajattelin myös,
että mistä kaikesta joudun
luopumaan, jos tulen uskoon, muistaa Mikael pohtineensa.
Mutta Jumalan aikaansaama muutos oli radikaali.
– Uskoon tultuani huomasin, että kyse ei olekaan
luopumisesta, vaan vapautumisesta. Tunsin, että se
paha, joka aiemmin oli ollut sisäpuolellani, on nyt ulkopuolella. Olo tuntui autuaalta.
– Kaikki miksi-kysymykset katosivat. Olin helpottunut. Nyt asiat selvisivät,
eivätkä ne enää askarruta
mieltä. Myös ylpeys vietiin
ja nöyryys annettiin tilalle.
Umpikujasta uuteen
mahdollisuuteen
Reilu kaksi vuotta sitten
Mikaelille ja hänen vaimolleen Erja Kokolle oli tulossa avioero. He olivat olleet naimisissa vasta lyhyen aikaa, mutta suhde oli
jo aivan umpikujassa. Mutta Mikaelin uskoontulo oli
käännekohta. Erja oli ihmeissään Mikaelissa tapahtuneesta muutoksesta. Eikä kulunut kuin kaksi viikkoa, kun Erjakin halusi tehdä oman valintansa ja antoi
elämänsä Jumalan hallintaan. Ilo ja rauha täyttivät
Erjan sydämen.
– Erjalla oli lapsena ystävä, jonka perheessä oli uskovat vanhemmat. Tämä
perhe oli jotenkin erityisen
mukava ja onnellinen. Erja aina haaveili, että kunpa
hänellä itselläänkin olisi aikuisena semmoinen perhe.
– Jumala siis huomioi
lastenkin toiveet, hymyilee onnellinen aviomies ja
kolmen lapsen isä Mikael
Kokko.
Via Dolorosan ohjaajana
Mikael toivoo eniten sitä,
että ihmiset voisivat draaman kautta saada kosketuksen Jumalalta. Mikael Kokko tietää omasta kokemuksesta, että se on mahdollista, koska Jeesus Kristus ei
jäänyt hautaan vaan elää tänäkin päivänä kohdatakseen ihmisiä.
Lasten Raamattupuistossa puuhailtavaa
Lasten Raamattupuisto on
lapsille suunnattu toimintakeskus Parikkalan Särkisalmella Kodintiellä. Perusidea on ”Raamattua luovalla tavalla”. Alueelle on
rakennettu Raamattua havainnollistavaa toimintaa,
jossa käytetään taiteen keinoja, nukkeja, pienoismalleja, seikkailupolkuja, rukoilla yhdessä tai yksin,
opiskellaan Raamattua, pelataan tai pidetään muuten
hauskaa.
Raamattupuistossa pidetään koululuokille, rippikouluille ja muille ryhmille vierailuja, joihin liittyy
havaintoesityksiä Raamatun maailmasta. Suuren navetan saleissa on raamattuaiheisia kuvia ja pienois-
Raamatun maailmasta kerrotaan luovalla Lasten Raamattupuistossa.
malleja kuten lammastarha, Golgata, sotilas ja Raamattutalo. Ne avaavat ovia
Raamatun maitten ihmeel-
lisyyksiin. Tiedesalin näyttely kertoo maailmankaikkeuden, maan, elämän ja
ihmisen synnystä.
Lasten Raamattupuistoa
ylläpitää Lasten Raamattupuiston ystävät – Kid´s
Bible Park Fellowship ry.
Yhdistyksen puheenjohtaja
on Riitta Ahvonen.
Raamattupuisto on auki
kesäaikana ja sen toimintaa
kehitetään jatkuvasti. Yhdistys vastaanottaa vapaaehtoisia mukaan talkoisiin
ja muihin tehtäviin. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia lasten henkisen hyvinvoinnin puolesta ja edistää
samalla kristillistä lastenkulttuuria.
Lisätietoja:
sites.google.com/
site/raamattupuisto
Riitta Ahvonen, 044 271 6418
[email protected]
ICEJ Suomen osasto - www.icej.fi
”Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani” (Jes.40:1)
Näiden sanojen ohjaamina seisomme edelleen Israelin rinnalla. Tilaa ilmainen Sana Jerusalemista -lehtemme ja tutustu
työhömme. Nuorten aikuisten Grafted-työstä saat lisätietoa
netistä: www.grafted.icej.fi
Os. ICEJ Suomen osasto, PL 91, 00521 Helsinki
p. 0207 181 280 www.icej.fi [email protected]
10
Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011
Rukous on mahdollista kaikille
Jarkko Malinen
Jarkko Malinen
Rauhalinna
Juhlatiloja ja majoituspalveluja
www.veikkoheinonen.fi
Veikko Heinonen, p. 0400 100 854
Jos ihmisellä on jollekin
toiselle ihmiselle asiaa –
joko kysyttävää, pyydettävää, kiitettävää tai mitä
tahansa – hän ottaa tähän
yhteyttä ja kertoo asiansa. Sama pätee Jumalan
kanssa. Kännyköitä tai
muita härveleitä yhteydenottoon ei tarvita, koska Jumala on yliluonnollinen ja kuulee kaikkialla
sanomisemme ja ajatuksemme.
Rukous on ihmiseltä Jumalalle päin tapahtuvaa viestintää. Jumalalta ihmiselle päin tulevaa viestintää
sanotaan Jumalan puheeksi. Myös Raamatun tekstejä
sanotaan Jumalan puheeksi tai Jumalan ilmoitukseksi. Usein ihmiset puhuvat
myös Jumalan antamista
rukousvastauksista.
Seuraavassa
kerrotaan
kolmesta savonlinnalaisesta kristitystä, joille rukous
on tärkeä asia.
Pia Ikäheimonen kertoo, että rukous on hänelle
jokapäiväistä puhumista ja
kuuntelemista.
– Ennen uskoontuloa rukoukseni oli vähäistä ja tein
sitä vain silloin, kun tarvitsin kipeästi apua jossain tilanteessa. Tänä päivänä rukous merkitsee minulle hyvin luonnollista vuorovaikutusta Jumalan kanssa.
Koen että yhteyttä Jeesukseen ei ole rajattu mistään
Rukous ei ole omaa ponnistusta, vaan luovuttautumista kaikkivaltiaalle Jumalalle ja Hänen muutettavakseen.
tilanteesta pois, olinpa kotona, työssä, lasten kanssa
tai missä vain.
– Olen rukoillut ihmisten puolesta ja minun puolestani on rukoiltu. On ollut
ihmeellistä saada vastauksia Jumalalta siinä hetkessä, kun Jumala puhuu rukoilijan kautta sanoja, jonka merkityksen vain minä
ja Jumala tietävät. Joskus
rukousvastaukset tulevat
vähän myöhemmin, mutta
juuri oikeaan aikaan Jumalan viisaassa suunnitelmassa, Pia kertoo.
Tapio Kangas on niin
ikään vakuuttunut rukouksen ainutlaatuisuudesta.
Hän sai kokea vallankumouksellisen muutoksen rukouksen kautta. Entisestä vankila- ja päihdekierteessä
olevasta miehestä tuli uusi
ihminen.
– Sain armon Jumalalta
ja Jeesuksen todellisuus tuli elämääni, sain yhteyden
Jeesukseen
Kristukseen.
Rukoilen joka päivä Jumalan tahtoa omaan ja toisten elämään. Kiitä ja ylistän Häntä ja osoitan Hänelle kunniaa.
– Esirukous on todella
tärkeä asia. Jumala itse toimii rukouksien kautta ja me
saamme olla välikappaleita.
Jeesus pelastaa ja parantaa,
ja antaa monenlaisia apu-
ja ihmisen elämään. Jokainen ihminen pystyy ja voi
rukoilla, vaikka aloittaminen tuntuisi joskus vaikealta, Tapio kertoo.
Pian tavoin Anne-Marita Kuutti rukoili ennen
uskoontuloaan iltarukouksen silloin kuin muisti sekä
hädän hetkellä. Uskoon tulon myötä hänelle tuli tarve
kääntyä päivittäin Isän puoleen, kun ymmärsi, että Jumala on elävä, Hän kuulee
ja vastaa lastensa rukouksiin.
– Raamatussa sanotaan,
että ”Hän johdattaa teitä,
kun te kuljette rukoillen”.
Rukous on minulle lähestymistä Jumalan puoleen sekä
henkilökohtaisen suhteen
rakentamista Häneen.
– Rukoilen läheisille pelastusta, itselleni viisautta
toimia oikein sekä erilaisten rukouspyyntöjen puolesta. Kiitän ja anon, välillä kuuntelen hiljaa. Kaikki
voivat rukoilla, Jumala ei
tarvitse hienoa sanankäänteitä vaan sydämen halua
kääntyä hänen puoleen, Anne-Marita opastaa.
Kaikki edellä mainitut henkilöt ovat toimineet
jo vuosia seurakuntien rukouspalvelutehtävissä. Heidän mielestä hyviä rukoushetkiä syntyy myös ihan
kahden kesken tai pienryhmissä. He ovatkin kaikki
mukana myös pienryhmissä, joissa yhtenä tärkeänä
asiana on rukous.
KOLUMNI | Satu Valkonen-Lindbald
Kohtaamisia vuoteiden äärellä
”Mistä Jumala minua rankaisee
kun tämä syöpä minulle tuli?”
potilas kysyy luokseen tulleelta sairaalapastorilta. Tästä kehkeytyy keskustelu, jossa käydään läpi potilaan elämänhistoriaa, sairautta, pelkoja ja tulevaisuutta. Sairaalapastori kuuntelee
kuten monen vuoteen vierellä aiemmin. Hän aistii hädän ja
ahdistuksen, ottaa sen vastaan
ja rauhoittelee, rukoilee, antaa
synninpäästön. Sairaalapapilla
on turvallinen olo, sillä hän tietää olevansa Suuremman asialla, Jeesuksen, kipujen miehen
ja sairauden tuttavan kutsumassa työssä.
Sairaus on kriisi, joka pysäyttää. Tulee tarve puhua jonkun kanssa. Moni ei tahdo rasittaa läheisiään. Tulevaisuus pelottavat (tutkimukset, leikkaukset, hoidot), mielessä käy ajatus:
entäpä jos kuolenkin tähän sairauteen? Joku katuu tekemiään
syntejä ja ripittäytyy nuoruuden
hairahduksestaan, jotta saa rauhan sydämeensä. Monenlaiset
kysymykset ovat mielessä. Hengelliset asiat nousevat helposti
mieleen sairasvuoteella. Voi miten usein olenkaan kuullut lau-
seen: ”En minä ennen näistä uskonasioista välittänyt, mutta nyt
kun tuli tämä sairaus...” Moni on
löytänyt lapsuuden uskon uudelleen sairauden myötä. Ne ovat
taivashetkiä sairaalapastorillekin.
Sairaalassa maatessa ihmisellä on aikaa ajatella elämäänsä.
Monesti potilasta ei ahdistakaan
eniten oma sairaus tai edessä
oleva leikkaus vaan jokin muu
asia elämässä. Lasten huolet tai
vaikea parisuhde saattavat tulla
kipeinä mieleen. On tarve puhua
jonkun kanssa elämän kivuista
ja murheista. Voi miten paljon
kipua ja kärsimystä voikaan ihmisten elämään sisältyä. Sairaalapastorina olen sitä varten, että
minulle voi puhua kaikesta. Mikään alue ei ole vieras. Olen tottunut kuulemaan monenlaista,
enkä pelästy. Eikä ole väliä sillä, kuuluuko ihminen kirkkoon
vai ei.
Yhä uudelleen erilaiset kohtaamiset vuoteiden äärellä jaksavat ihmetyttää tässä työssä.
Jokainen kohtaaminen on ainutlaatuinen. Joskus Jumalan läsnäolo potilashuoneessa on kä-
sin kosketeltavaa. On ihmeellistä, miten konkreettisesti Jumalan läsnäolon ja lohdutuksen
voi tuntea keskellä kärsimystä
ja sairautta, kuolemaakin. Ehtoollishetki omaisten ja potilaan
kanssa on pyhä hetki, joka kantaa heitä pitkään. Tutut virret,
hengelliset laulut ja rukoukset
antavat voimaa ja lohduttavat.
Kosketus, välittäminen, lähellä
olo tuovat lohdutusta sairaalle.
Se, että joku on lähellä, kuuntelee, välittää.
Jos käy niin, että potilas kuolee sairauteen, läheisten on mahdollista jättää hänelle jäähyväiset järjestämällä saattohartaus. Nämä hetket olen kokenut
omaisille hyvin sielunhoidollisiksi. Kuoleman hyväksyminen
vie aikaa ja usein läheinen viedään liian pian pois ja laitetaan
arkkuun. Saattohartaus mahdollistaa sen, että voi rauhassa vielä
katsoa läheistään ja sanoa hänelle jotakin samalla kun hänet siunataan matkaan rukouksin.
Itselleni on luontevaa rukoilla potilaan kanssa ja hänen puolesta. Siksi kysyn aina saanko
rukoilla, mitä tahdot että rukoilisin? Monta kertaa aivan kuin
konkreettisesti kokee miten
huoneeseen laskeutuu levollisuus ja potilas rauhoittuu silmin nähden. Silloin ei voi olla
kuin kiitollinen Jumalalle Hänen läsnäolostaan. Itse olen aina nöyrällä ja pienellä paikalla kun astun potilashuoneeseen.
Ei ole valmiita sanoja tai kaavoja siihen, miten sairas ja kärsivä kohdataan. Mutta tieto siitä, etten mene huoneeseen yksin, vaan Jeesus on kanssani,
rohkaisee.
Sairaalapastorin tehtävät ovat
moninaiset. Hän auttaa niin potilasta kuin omaisiakin surun,
sairauden ja kärsimyksen kohtaamisessa ja kestämisessä. Hoitohenkilökunta voi saada työnohjausta siihen koulutuksen saaneilta sairaalapastoreilta. Sairaalapastori kuuluu hoitotiimiin yhdessä muun hoitohenkilökunnan
kanssa tavoitteena potilaan paras mahdollinen hoito.
Kohtaamiset sairaalassa ovat
inhimillisesti ajatellen raskaita
– onhan kyseessä usein parantumattomasti sairas aikuinen, lapsesta puhumattakaan. Silti sairaalassa pappina koen olevani
oikeassa paikassa. Koen kulkevani Vapahtajan askelissa kärsivien ja sairaiden rinnalla. Harva on kieltäytynyt keskustelusta sitä tarjottuani, vaikka ei olisi
pappia luokseen pyytänytkään.
Parhaita hetkiä työssä on, kun
saa kuulla iloisia viestejä: että rukoukset on kuultu ja potilas kaikista ennusteista huolimatta toipuu tai leikkaus onnistuikin paremmin kuin odotettiin.
On myös tutkittu että potilaan
omalla asenteella on merkitystä
paranemiseen. Jos hän saa purkaa tuntojaan jollekin ja oma olo
näin helpottuu, se voi auttaa fyysisestikin toipumaa nopeammin.
Satu Valkonen-Lindbald
sairaalapastori
Savonlinna
11
Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011
Auttamisenhalu syntyi oman
eheytymisen kautta
Saveloitten albumi
Irma Räsänen
Sari Savela on espoolainen
kauppatieteiden
maisteri. Viimeiset seitsemän vuotta hän on työskennellyt ABC+ -lehden
päätoimittajana.
– Tämän seitsemän vuoden
aikana olen joutunut opettelemaan toimittajan työtä ja
se on ollut tavattoman innostavaa. Olen huomannut,
että kirjoittaminen on kivaa
ja toisinaan jopa helppoa.
Hassua tässä on se, että en
ole koskaan pitänyt itseäni kirjoittajana, kertoo Sari Savela. Tämä on yllättävää, sillä Sarin kirjoituksia
ja blogia lukiessa voi ajatella hänen syntyneen kynä
kädessä. Kerronta on luontevaa, arkista pohdiskelua,
joka opettaa lämpimästi.
Sarin aloittaessa Perheiden ABC+ -lehden päätoimittajana vuonna 2004, lehti kuului Kristillisen Kasvatuksen Keskus ry:lle. Sen
tehtävänä oli kertoa kristillisestä koulukasvatuksesta ja tukea kristillisiä kouluja ja päiväkoteja. Sarin
myötä lehden toiminta-ajatus muuttui. Hän sai ajatuksen muokata siitä perheiden
yhteisen kristillisen lehden,
jonka kivijalkana ovat parisuhde, kasvatus ja vanhemmuus.
Eheyttä ja elämisen
rohkeutta
Sarille vanhemmuus on
ollut kasvua aikuisuuteen,
joka on nostanut esiin vajavaisuuden ja rikkinäisyyden. Ilman eheytymistä,
Sari arvelee, hänellä ei olisi
ollut uskallusta ryhtyä päätoimittajaksi.
– Monesti olen sanonut,
että olen kokenut ihmeparantumisen sisäisesti.
Ollessaan äitiys- ja hoitovapaalla nuorimman lapsensa kanssa, Sari koki
hengellisen uudistumisen.
Silloin hän alkoi työstää
omia sisäisiä kipujaan menemällä mukaan erilaisiin
sisäisen eheytymisen ryhmiin. Hän on ollut uskossa 15-vuotiaasta asti, mutta vasta 20 vuotta myöhemmin hän löysi, mitä Jumalan rakkaus on. Sari kutsuu
tätä sisäisen paranemisen
prosessiksi.
Sarille vanhemmuus on ollut kasvua aikuisuuteen,
jossa on tarvittu parantumista omasta rikkinäisyydestä.
– Hoitovapaalla ollessani sydämelle nousi rukous,
että Jumala ohjaisi tehtävään, joka olisi minulle räätälöity.
Tuossa vaiheessa Sarilla oli avioliittotyötä takana pari vuotta ja lähes 13
vuotta työtä Sanoma Oyj:n
palveluksessa. Kohta ystävän kautta tuli tieto, että silloisen ABC+ -lehden
päätoimittajan paikka olisi auki.
– Ihmettelin tarjolla olevaa mahdollisuutta. Eihän minulla ollut vastaavaa koulusta, eikä oikeastaan edes kiinnostusta tehtävään. Kuitenkin jotain jäi
itämään, Sari muistelee.
Hän alkoi pohtia asiaa
vakavasti ja tutustui lehden näytenumeroon. Kehitysideoita alkoi syntyä.
Rohkeasti hän soitti KKK:n
toimitusjohtajalle ja kertoi ajatuksistaan. Siellä innostuttiin uusista teemoista, ja uusi työsopimus kirjoitettiin.
– Oman rikkinäisyyden
kohtaaminen ja sen käsitte-
leminen kärsivällisesti ovat
varmasti rohkaisseet jakamaan apua kanssaihmisille. Yhdeksi lehden teesiksi
muodostuikin: ”Perheiden
ABC+ -lehti – rohkea, rohkaiseva ja armollinen”, Sari kertoo.
Avioliittojen ja
perheiden tila Suomessa
Suurin osa perheistä voi
hyvin. Sarin mielestä on
kuitenkin huolestuttavaa,
kuinka sitoutuminen on rapautunut kahdenkymmenen
vuoden aikana.
– Parisuhteen lähtökohta pitäisi olla sitoutuminen, mutta niin ei ole. Yhä
enemmän ajatellaan, että
jos ei toimi, niin erotaan.
Toisaalta hän arvelee, ettei uskalleta sitoutua, kun
pelätään suhteen menevän
pieleen. Ihmisillä on syvä kaipuu tulla rakastetuksi
ja rakastaa. Toisinaan parisuhteita solmitaan hyvinkin
epäkypsin perustein.
– Ihmiset ovat monella tapaa rikkinäisempiä kuin en-
nen, Sari toteaa. Hän ei spekuloi miksi näin on, mutta kertoo, että tavallisimpia parisuhdekriisin taustalla olevia seikkoja ovat
kommunikaatio-ongelmat,
ihmisten erilaiset taustat,
kuormittava elämä, kotitöiden epätasainen jakautuminen ja uskottomuus. Myös
kiire ja ajanpuute taakoittavat perheitä.
– Työelämä on vaativaa,
eikä siltä enää jää riittävästi
voimavaroja lapsille ja parisuhteen hoitoon.
Sari uskoo, että monet
ongelmat ja pahoinvointi
ovat seurausta siitä, että on
luovuttu Jumalan säätämistä hyvän elämän rajoista.
Yhdessä puolisonsa Juha Savelan kanssa he
ovat aktiivisesti mukana
HNMKY:n avioliittotyössä
ja valtakunnallisessa Parisuhteen palikat -hankkeessa. He kiertävät pitämässä
parisuhdeaiheisia luentoja.
– Avioliittotyössä olemme huomanneet, että mikään inhimillinen ei ole
vierasta perheissä. On monia asioita, joista ihmiset
tarvitsisivat Jumalan rakkauden parantavaa kosketusta.
Vaikeuksista on tie
voittoon
Sarin mukaan avioliitto
koostuu yksilöistä. Aluksi
on parisuhde, josta parhaimmillaan muodostuu lapselle
turvallinen koti. Parisuhde
on perheen perusyksikkö,
ilman sitä perhe ei voi syntyä. Parisuhteissa on paljon
erilaisia ongelmia ja haasteita, siksi Sari haaveilee
ehyemmistä perheistä. Parisuhteet ja perheet todella
tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen.
– Perheiden hyvinvointi säteilee ympäröivään yhteiskuntaan.
Rukouksen
avulla myös vaikeat, jopa
mahdottomat, perhetilanteet voivat muuttua.
Vaikeuksista on tie voittoon.
– Kun Jeesus Kristus saa
tulla eläväksi todellisuudeksi ihmisille, on seurauksena muutos. Älä luovuta.
Kestävyyttä ja uskollisuutta tarvitaan. Jumala on luvannut auttaa meitä meidän
heikkouksissamme.
Hän
antaa voiman jaksaa, Sari
Savela kannustaa.
“Kaiken kansan olohuone”
Sataman Valo
Satamakatu 9, Savonlinna
Avoinna arkisin 13–17.
Iltaisin ohjelman mukaan: www.satamanvalo.net
Rantasalmen
KATULÄHETYS
Kylätie 47 Rantasalmi
SUNNUNTAIN TILAISUUS KLO 13
TORSTAISIN KLO 19 SANA JA RUKOUS
Olet tervetullut tilaisuuksiimme!
12
Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011
Rakas risti on vuoden 2011 teema
Jari Sippola
Kristittyjen yhteinen Rakas
risti -teemavuosi 2011 muistuttaa, että risti kuuluu erottamattomana ja keskeisimpänä
perustana kristinuskoon.
Teemavuosi
rohkaisee
seurakuntia pitämään esillä ristikeskeistä julistusta.
Jokaista ihmistä kutsutaan
miettimään, mitä kaikkea
risti merkitsee hänelle.
Synti ja sovitus
Sovinto on tärkeää ihmisten välillä. Sovituksen syvin
merkitys on kuitenkin ristillä tapahtunut, iankaikkisuuteen ulottuva sovinto Jumalan ja ihmisen välillä. Sovitus haastaa pohtimaan, miksi
tarvittiin Jeesuksen verinen
uhrikuolema ja millainen on
pyhä ja vanhurskas Jumala,
joka vihaa syntiä mutta haluaa samalla antaa anteeksi. Mihin synti johtaa ihmisen, joka torjuu ristin antaman turvan? Onko kristityillä vaara suhtautua armoon ja
ristiin liian kevyesti?
Uskoessaan Jeesukseen
ihminen saa syntinsä armosta anteeksi, mutta sovitus ei ollut ilmainen, vaan
se maksoi Jumalalle kalleimman hinnan ristillä.
Rakas risti -teemoja
ovat lisäksi ristin kauheus ja loukkaavuus sekä ristin teologia ja parannuksenteko menestysteologiasta.
Risti on rakas mutta myös
raskas. Jeesuksen seuraajille kuuluu ristin kantaminen
omassa elämässään.
Nikkaroi tai
askartele oma risti
Konkreettisena
haastee-
R I S T I
2 0 11
www.rakasristi.fi
rakaslahetys.f i
na Rakas risti -teemavuosi kannustaa kristittyjä askartelemaan, nikkaroimaan
tai luomaan muulla omalla tyylillään ristin ja lähettämään siitä kuvan teemavuoden nettisivuille, jossa saa äänestää vuoden ristiä. Sivut www.rakasristi.
fi on avattu tammikuussa.
Teemavuoden käynnistänyt
Suomen Evankelinen Alli-
anssi (SEA) kutsuu seurakuntia ja järjestöjä soveltamaan ja painottamaan Rakas risti -teemaa omassa
toiminnassaan.
Rakas risti 2011 on jatkoa
Rakas Raamattu 2007, Rakas
rukous 2008, Rakas ihminen
2009 ja Rakas lähetys 2010
-teemavuosille. Rakas lähetys -vuodessa oli mukana 94
seurakuntaa ja järjestöä.
Ajankohtaista Ajan Faktasta
Huomasit ehkä tätä lehteä
lukiessa, että Ajan Faktan
ulkoasu on uudistunut. Tämä johtuu sivunvalmistajan vaihtumisesta.
Ajan Faktan toimitusryhmässä olemme uuteen ulkoasuun
tyytyväisiä. Kiitos siitä Aluelehti Savonmaa Oy:n sivunvalmistajille.Muutoksen yhteydessä oli luontevaa vaihtaa myös lehden painopaikkaa. Tämä Ajan Fakta on
painettu Savon Painossa
Varkaudessa.
Muutosten taustalla oli
pyrkimys tuoda Savo-Karjalan Ajan Faktan tekemiseen lisää jouhevuutta. Aiemmin Ajan Faktan sivunvalmistus ja paino tapahtuivat länsirannikolla Kokkolassa, Pohjanmaan Ajan
Faktan 16 vuotta sitten perustaneen Reijo Ruotsalainen toimesta. Välimatka toi
omat haasteensa työhön.
Yhteisellä päätöksellä sivunvalmistuksen ja painon
hallinnointi siirtyivät muutoksen myötä Savo-Karjalan
Ajan Faktan toimitussihteerille Jarkko Maliselle. Hän
toimii myös Itä-Suomen
Ajan Fakta -koordinaattorina, auttaen seurakuntia uusien paikallisten Ajan Faktojen perustamisessa. Yhteistyö Reijo Ruotsalaisen
kanssa jatkuu Ajan Faktan
internet-sivujen parissa, joita Ruotsalainen on uudistamassa lähiaikoina.
Tärkeintä on, että Ajan
Faktan lukijoista mahdollisimman moni voisi hyötyä
artikkeleista. Todisteet osoittavat ihmisten kohdalla ympäri maailman, että Jumalan todellinen tuleminen ih-
AJAN FAKTA -TYÖN TUKEMINEN
SAAJAN TILINUMERO: 113730-613404
SAAJA: Elim ry mediatyö
VIITENUMERO, Savonlinnan alue:..................... 30009
VIITENUMERO, Punkaharjun alue:..................... 13013
VIITENUMERO, Juvan alue:................................. 14012
SUMMA: valitse haluamasi lahjoitussumma
MUISTATHAN LAITTAA VIITENUMERON!
Kiitos tuestasi
misen sisimpään ja elämään
tuottaa hänelle hyvinvointia. Olemme vajavaisia kuolemaan saakka, mutta Jumalalla on hyvä tahto meitä
kohtaan. Hän saa meissä hyvää muutosta aikaiseksi.
Loppujen lopuksi tärkeintä on se ”voittopalkinto”, taivas, ikuinen onnellisuuden paikka, jonne uskovina saamme astua tämän
lyhyen elämämme jälkeen.
Siunausta kevääseesi ja
elämääsi,
Jarkko Malinen,
AF toimitussihteeri
SAVONLINNAN ALUE (viite-numero 30009)
Savonlinna, Sulkava, Rantasalmi, Enonkoski,
Kerimäki, Savonranta
PUNKAHARJUN ALUE (viitenumero 13013
Punkakaharju, Parikkala, Kesälahti
JUVAN ALUE (viitenumero 14012)
Juva
Myöntäjä: Etelä-Suomen lääninhallitus, nro OKH319A
(20.5.2009). Toimeenpanoaika ja -alue: 20.5.2009-4.5.2011,
koko maa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.
MUURATUT
UUNIT
JA TAKAT
Puh. 050 567 1946
Risto Salmi
www.uunisuutari.com
siellä monta uunin mallia on...
13
Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011
Uusia tilaisuuksia uusille ihmisille
Jarkko Malinen
Suomalaiset osallistuvat
hengellisiin tilaisuuksiin
vaihtelevasti. Aktiivisimmat käyvät niissä monta kertaa viikossa. Toiset
puolestaan käyvät vain
muutaman kerran vuodessa ja jotkut eivät käy
koskaan. Mutta nyt heille on laitettu kynnys matalaksi tulla.
Seurakunnissa monet kristityt toivovat, että ihmiset
osallistuisivat tilaisuuksiin
enemmän, koska yleensä
niistä saa aina jotain hyvää
elämänsä rakennusaineiksi. Siksi useissa seurakunnissa on alettu uudistamaan
jumalanpalveluksia monimuotoisemmaksi. Tämän lisäksi on nähty tarpeelliseksi pitää aivan uudentyyppisiä tilaisuuksia, joissa huomioidaan myös heidät, joita
hengelliset tilaisuudet eivät yleensä kiinnosta. Seuraavassa on lyhyet esittelyt
kolmesta tämmöisestä tilaisuudesta Savonlinnasta.
Puhalla Jumalan
tuuli (PJT)
Savonlinnan helluntaiseu-
Jarkko Malinen
rakunnan PJT-viikonloppuina järjestetään aina kolme tilaisuutta: perjantai- ja
lauantai-iltoina sekä sunnuntaina jumalanpalveluksen aikaan. Perjantai-ilta on
nuorisopainotteinen, joka
ilmenee muun muassa nuorekkaassa musiikkityylissä.
Lauantai-iltoina tilaisuuden
aikaan pidetään lapsiparkkia ja tilaisuuksien jälkeen
on tarjolla iltapalaa. Sunnuntaisin on pyhäkoulu.
PJT-viikonloppujen puhujavieraina on tunnettuja pastoreita ja evankelistoja pääasiassa suomalaisista vapaiden suuntien seurakunnista. Sama puhuja on
PJT-viikonloppuna mukana
kaikissa kolmessa tilaisuudessa. Tilaisuuksien lopussa on tarjolla esirukouspalvelua sitä haluaville.
PJT:ssä voi vapaasti kuunnella kaikessa hiljaisuudessa
musiikkia ja puheita, tai voi
laulaa ylistyslauluja musiikkiryhmän mukana, istuen tai
seisten. Tyyli on vapaa.
Hevosenkenkäillat
Savonlinna-säämingin seurakunta järjestää Hevosenkenkäiltoja noin kuukauden
välein seurakuntakeskuksen juhlasalissa. Aikuistyön
teologi Jaana Paju kertoo,
että ne ovat niin sanottuja
matalan kynnyksen iltoja,
joissa profaanit ja hengelliset asiat kulkevat rinnakkain, mutta niitä ei sekoiteta toisiinsa. Musiikkia on
paljon ja illat ovat hoitavia,
ihmisen kokonaisuutta huomioivia. Mukana on vierailevia puhujia, myös muista
kristillisistä seurakunnista.
Iltojen isäntänä on kirkkoherra Sammeli Juntunen. Hän pitää myös oman
puheensa. Se liittyy usein
jollain tavalla tilaisuuksissa
käsiteltävään Mika Waltarin Valtakunnan salaisuus
-monologiin.
Tilaisuuksien lopussa on
mahdollisuus saada rukouspalvelua. Tilaisuuksien jälkeen on tarjolla kahvit ja
pientä iltapalaa.
Hevosenkenkäilloissa voi
saada vahvistusta omaan
uskoonsa tai siellä voi löytää aivan uudella tavalla oman paikkansa Jumalan suunnitelmissa. Hevosenkenkäiltoihin myös lapset ovat tervetulleita. Tilaisuuksissa ei haittaa, että
lasten ääniä kuuluu ja heitä
kävelee käytävillä.
Loisto-illat
Loisto-illat on tuorein uutuus tilaisuusrintamalla Savonlinnassa. Ensimmäinen
ilta pidettiin tämän vuoden
helmikuussa ja toinen maaliskuussa. Tilaisuudet järjestettiin keskustassa Olavinkadulla, elokuvateatteriksi aikoinaan rakennetus-
Rakkaus on vastaus
eriarvoisuuden ongelmaan
– Tänä päivänä meidän
yhteiskunnassamme on
lähimmäisen rakkauden
arvo hukassa. Itsekkyys
sen sijaan on kovassa
kurssissa. Tätä mieltä on
värikäs ja suorapuheinen
Ritu Yli-Pahkala, joka on
ollut monessa mukana.
Evankelista Ritu Yli-Pahkala tietää mistä puhuu, sillä hänellä on kosolti näkemystä myös politiikan keinosta saattaa asioita paremmalle tolalle. Ritu työskenteli kymmenen vuotta
eduskunnassa pohjoissavolaisen kansanedustajan
Marja-Liisa Tykkyläisen
eduskunta-avustajana. Ritu oli Suomen ensimmäinen tuossa ammatissa toiminut. Hommiin kuuluivat
Tykkyläisen sihteerin tehtävät sekä yhteydenpito Pohjois-Savon kuntiin ja kaupunkeihin.
Mikä on lainsäädäntötyötä aitiopaikalta seuranneen
Ritun viesti eduskuntavaaleihin valmistautuville Ajan
Faktan lukijoille? Mistä
löytyy vastaus ja paras lääke tämän päivän ihmisten
moninaisiin ongelmiin?
– Jumala rakastaa kaikkia ihmisiä ja haluaa pelastaa jokaisen, Ritu sanoo yksinkertaisesti.
– Usko ja antautumi-
kunnissa kertomassa Jeesuksesta ja on tulossa huhtikuussa myös Juvalle puhumaan.
Evankelistan työnkuva on monipuolinen. – Julistustyön lisäksi siihen kuuluu koulu- ja katutyötä, syrjäytyneitten auttamista ja niin edelleen, kertoo Ritu
Yli-Pahkala.
nen Jumalan johdatettavaksi muuttaa ihmisen elämää
henkilökohtaisella
tasolla, mikä on kaikkein tehokkainta.
Työkenttä ulottuu
pultsarista ministeriin
Helsingin Saalemin evankelistana Ritun toimenkuvaan kuuluu ennen kaikkea
kartsatyö ja koulutyö.
– Torstaisin pidän kohtaamispaikkaa seurakun-
nassamme, autan syrjäytyneitä, jaamme heille ruokaa
ja vaatteita.
– Työkenttänä on Helsinki, ja se työkenttä ulottuu pultsarista ministeriin,
nauraa Ritu, jonka kokemuksia voi kuulla ja nähdä myös TV7:ssä sekä Radio Deissä. Youtubesta Ritun kertomuksen voit käydä kasomassa osoitteessa:
http://www.youtube.com/
watch?v=MW07TV5JfMc
Ritu kiertää myös maa-
Loistoilloissa ovi
on auki
kaikille ja
tilaisuudet
ovat nuorekkaita.
Huumekierteestä
syrjäytyneiden
auttajaksi
Ritu Yli-Pahkala syntyi
Imatralla, mutta muutti jo
15-vuotiaana Helsinkiin.
Seitsemän vuotta kestänyt päihteiden käyttö alkoi
16-vuotiaana.
– Vedin hasista eli pilvee,
erilaisia rauhoittavia lääkkeitä ja viimein LSD:tä.
Elämä sai uuden suunnan
vuonna 1972, kun Ritu löysi Jeesuksen henkilökohtaisena Vapahtajana ja tuli uskoon Helsingissä Vihreän
Keitaan teetuvassa. Silloin
jäivät taakse myös hippeilyt ja huumehörhöilyt.
Sen jälkeen Ritu on omistautunut täysin kutsumuksensa toteuttamiseen ennen
kaikkea syrjäytyneitten parissa. Työsarkaa sillä sektorilla riittää, mutta Ritu ei
anna periksi. Rakkaus pakottaa toimimaan.
Mitä Ritu Ylipahkalalle
kuuluu maaliskuussa 2011?
– Oikein hyvää! Iloinen
mieli on siitä, että monet
alkoholistit ja narkomaanit
ovat saaneet apua. Moni on
tullut uskoon ja löytänyt itselleen seurakuntakodin.
sa ja viime vuosina ravintolakäytössä olleissa tiloissa.
Tästä eteenpäin tilaisuuksia on tarkoitus pitää kahden viikon välein, mahdollisesti samoissa tiloissa.
Loisto-illoista vision saanut muusikko ja ylistyksenjohtaja Pekka Hautakangas kertoo, että illat on
tarkoitettu kaikille. Kulttuurisesti tilaisuudet ovat
nuorekkaita ja erityisesti
pyritään huomioimaan nuoret aikuiset ja lapsiperheet.
Loisto-illoissa kuullaan
lähinnä paikallisten pastoreiden ja muiden henkilöiden opetuksia sekä muita
puheenvuoroja. Ylistysmusiikista huolehtii osaavista
muusikoista koostuva bändi. Iltojen lopuksi on tarjolla esirukousta.
Loisto-iltojen kahvio on
auki tunti ennen tilaisuutta
ja tunti tilaisuuden jälkeen.
Tilaisuuden aikana kahvilassa järjestetään lapsille
omaa ohjelmaa.
Loisto-illat toimivat yhteiskristillisellä periaatteella. Yhteistyössä on mukana
Savonlinnan helluntaiseurakunta, Savonlinna-säämingin seurakunta ja Savonlinnan vapaaseurakunta.
SEITSEMÄN asiaa,
jotka muuttavat elämäsi
Voit solmia yhteyden Jumalan kanssa
rukoilemalla näin:
Juhani Karvinen
1. Jumala, tunnustan, että olen syntinen ihminen ja
tarvitsen pelastusta. (Matt. 9:12 ja Luuk.
19:10.)
2. En voi itse pelastaa itseäni. (Room
7:18. )
3. Sinä, Jumala, olet jo tehnyt kaiken pelastaaksesi
minut. (2 Kor. 5:19 ja 21. )
4. Minä otan pelastuksen Kristuksessa Jeesuksessa
vastaan henkilökohtaisesti. (Mark. 1:15 ja 2 Kor. 5:20. )
5. Uskon sydämessäni ja tunnustan uskoni
suullani. (Room. 10:9. )
6. Haluan vahvistua uskossani Raamatun
tuntemisen kautta. (2 Piet. 1:10 ja 1 Piet. 2:2. )
7. Odotan että Jeesus tulee takaisin aikojen
lopulla ja ottaa minut taivaalliseen valtakuntaansa. (Fil. 3:20-21.)
Kun sinä tunnustat uskosi ihmisille, saat uutta voimaa ja pelastut synnin houkutuksilta. Kun luet rukoillen Raamattua, opit vaeltamaan oikein elämän
tietä. Sinä löydät itsellesi hengellisen kodin, jossa
yhdessä toisten uskovien kanssa saat palvella Jumalaa ja odottaa Jeesuksen toista tulemusta, autuaallisen toivosi täyttymistä.
14
Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011
Kärsivä ihminen
SANAN ÄÄRELLÄ
Juhani Karvinen
Kärsimys on yleisinhimillinen tila, johon maailman kaikki uskonnot
ovat joutuneet ottamaan kantaa omalla tavallaan. Buddhalaisuus on ääriesimerkki tässä suhteessa. Wikipedian mukaan ”Buddhalaisuuden neljä
totuutta käsittelevät kärsimystä, sanskriitiksi duhkha.
Duhkha käännetään usein ’kärsimykseksi’, mutta sana kattaa koko kirjon kielteisiä tunteita aina tyhjyyden
tunteesta kovaan henkiseen ja fyysiseen kipuun”. Tämän opin mukaan
kärsimyksestä vapaudutaan pääasiassa
mielentilaharjoitusten kautta. Buddhalaisuuden vaikutteet ovat havaittavissa
myös länsimaisessa ajattelussa nykyisessä ns. jälkikristillisessä ajassa.
Mikä on raamatullinen käsitys
kärsivästä ihmisestä?
Kärsimys ei kuulu Jumalan alkuperäiseen luomistekoon. Kärsimys on syntiinlankeemuksen seuraus, mutta salliessaan kärsimyksen maailmaan, Jumala näki hyväksi kätkeä inhimilliseen
kärsimykseen myös siunauksen. Langenneelle ihmiselle annettiin tehtäväksi elättää itseään ”otsa hiessä”, kunnes hän tulisi maaksi jälleen. Työnteko on kuitenkin osoittautunut parhaaksi elämänmuodoksi terveelle ihmiselle
ja kuoleman kautta oli ihmiselle avautuva tie iankaikkiseen elämään. Tässä
tarkoitetaan Kristuksen kuolemaa ihmiskunnan syntien edestä ja uskovan
yksilön iankaikkisuusosaa maallisen
kuoleman jälkeen.
Raamattu avaa eteemme inhimillisen
kärsimyksen koko kirjon. Löydämme
Pyhästä Kirjasta rehellisen tilityksen
suhteessa sairauteen, köyhyyteen, ihmissuhdeongelmiin, kuolemaan ynnä
muuhun. Puhuessaan avoimesti ihmisten kärsimyksistä Raamattu tuo esille
samalla ihmisen vaikeuden ymmärtää
tai hyväksyä kärsimystä. Jobin kirja on
hyvä esimerkki tästä.
Jumala ja inhimillinen kärsimys
Niissä Raamatun teksteissä, jotka kertovat inhimillisestä kärsimyksestä, käy
ilmi, että Jumala haluaa olla lähellä kärsivää ihmistä, jopa kärsiä hänen
kanssaan. Nähdessään kuollutta Lasarusta surevien tuskan, Jeesuskin itki.
Psalmit ovat avoin ikkuna kärsivän
ihmisen sielunmaisemaan. Yhä uudelleen nuo Vanhan Testamentin virsirunot kuvaavat Jumalan ja kärsivän ihmisen suhdetta inhimillisen kokemuksen tasolla. Jumalan ihmiset löytävät
psalmirunoudessa turvansa Jumalassa.
Ps. 55:5-6:
Sydän hakkaa rinnassani, kuoleman
kauhut hyökkäävät kimppuuni. Pelko vavisuttaa sisintäni, kauhu saartaa
minut. Kunnes jakeessa 23: Jätä taakkasi Herran käteen, hän pitää sinusta huolen. Hän ei ikinä salli hurskaan
sortua.
Kärsimyksen siunaus
Puhuttaessa kärsimyksen siunauksesta tätä aihetta on lähestyttävä suurella
nöyryydellä. Mikään kärsimys ei tunnu siunaukselta silloin kun se on konkreettisena kokemuksena ihmisen elämässä. Jälkeenpäin voidaan kuitenkin havaita myös eletyn kärsimyksen
mahdolliset rakentavat vaikutukset.
Paavali kirjoittaa toisessa korinttolaiskirjeessä, ehkä omasta kokemuksestaan, seuraavat sanat, 4:16-18:
Sen tähden me emme lannistu; vaan
vaikka ulkonainen ihmisemme menehtyykin, niin sisällinen kuitenkin päivä
päivältä uudistuu. Sillä tämä hetkisen
kestävä ja kevyt ahdistuksemme tuottaa meille iankaikkisen ja määrättömän kirkkauden, ylenpalttisesti, meille, jotka emme katso näkyväisiä, vaan
näkymättömiä; sillä näkyväiset ovat
ajallisia, mutta näkymättömät iankaikkisia.
Paavali kokee maallisen kärsimyksen tuottavan loppupelissä positiivisen tuloksen, iankaikkisen kirkkauden. Paavalin kielenkäytössä uskovan
kirkastuminen viittaa tavallisesti pelastuksen lopulliseen päämäärään.
Ihmisen pelastuminen ja kirkastuminen eivät kuitenkaan ole tulosta ihmisen kärsimyksestä.
Jumalan pelastusteko perustuu kokonaan Jeesukseen kärsimykseen ja kuolemaan ihmiskunnan puolesta, mutta
ihmiselle sallittu kärsimys on useasti
tie, jolla Jumalan tahto pääsee tapahtumaan yksilön elämässä.
Ihmisen valinta
Kirkastuminen kärsimyksen loppumääränä ei ole itsestään selvää. Paavalin mukaan kirkkaus on luvattu ”meille jotka emme katso näkyväisiä, vaan
näkymättömiä”. Apostolin päätelmään
voidaan hyvällä syyllä yhtyä.
Jos ihmisen koko huomio on kiintynyt maallisiin ja ajallisiin asioihin, ja
kun häntä kohtaava kärsimys puhaltaa
pois varallisuuden, terveyden, ystävät
ynnä muut kiintymyksen kohteet, ihminen kirkastumisen sijaan helposti katkeroituu. Kun yksilö saa jo tässä
ajassa kiinnittää mielensä iankaikkisiin arvoihin, voi kärsimyksen pelkistämään todellisuutteen jäädä vielä jäljelle arvokkain pääoma, Jumala itse ja
kaikki se, mitä Hän edustaa.
KANNASHOVI
Viihtyisä ja kotoisa juhla- ja
kokouspaikka Juvalla.
Majoitustilaa 30 hengelle.
www.kannashovi.fi
Kauko 0400-251760
Eija 040-7427150
Lasten Sateenkaarikuoro kokoontuu harjoituksiin noin kahden viikon välein. Kuvassa lauletaan helluntaiseurakunnan joulujuhlassa.
Lapset ovat tärkeitä Kiteellä
- Lapsille järjestettävä toiminta ei ole itsestäänselvyys seurakunnissa, vaan
siihen tarvitaan monia resursseja. Tärkein niistä on
rukous, vasta sitten tulevat
tekijät, tilat, toiminta ja varat.
Näin kertoo Kiteen helluntaiseurakunnan
lapsityöstä vastaava Jaana Ollikainen. Hän on ollut mukana seurakunnan lapsityössä jo useita vuosia ja tietää
jo kokemuksesta lapsityön
haasteet. Muutaman viime
vuoden ajan hän on toiminut Kiteen helluntaiseurakunnan lapsityön vastuuhenkilönä.
Vapaaehtoisvoimin
Lapsityö on tärkeä osa seurakunnan toiminnassa. Lapsille järjestettävät useat toiminnat, kuten kerho, pyhäkoulu ja kesäleiri vaativat monelta vapaaehtoiselta suurta panosta. Jostain
on saatava myös itselle voimaa ja virikkeitä vapaaehtoistoimintaan. Vastaus tulee yllättävän läheltä.
- Paras kannustin kristilliseen lasten toimintaan on
lasten ilo ja tekemisen riemu ja se, että tulee tutuksi
lasten ja heidän perheidensä kanssa. Lasten parissa
tehtävä työ on merkityksellistä ja arvokasta, Jaana
kertoo.
Seurakuntien lapsityön ja
vapaaehtoisten toimijoiden
arvokkuus tulee esiin myös
lapsilta ja heidän vanhemmiltaan saadusta palautteesta.
- Toimintaamme osallistuvilta lapsilta ja heidän
perheiltään on tullut kiitosta ja kannustusta, kun järjestämme lapsille toimin-
taa. Kristillisellä lasten toiminnalla on kysyntää ja sille on tarvetta.
Monenlaista
toimintaa
Kiteellä useampi eri seurakunta järjestää toimintaa lapsille. Helluntaiseurakunta antaa oman panoksensa lasten hyvinvointiin
pyhäkoulun, kerhon, lasten kuoron ja leirien kautta. Lisäksi helluntai- ja vapaaseurakunta järjestävät
yhdessä Kid’s Action Night
-tapahtumia. Näissä tapahtumissa käy lapset, aikuiset
ja ohjaajat mukaan lukien
yli 100 henkilöä. Ulkoiset
puitteet toiminnalle on tarjonnut Arppen koulun liikuntasali.
Uusimpana tulokkaana
helluntaiseurakunnan lasten toiminnassa on noin
vuoden ajan toiminut Sateenkaarikuoro. Kuoroon
ei ole ikärajaa eikä laulutaitoakaan kysytä. Kuoroon on siis helppo tulla
mukaan. Muutoinkin helluntaiseurakunnan lasten
toimintaan voi osallistua
kuka tahansa.
- Seurakuntamme lasten toimintaan ovat tervetulleita kaikki lapset. Myös
kaikkein pienimmätkin lapset voivat tulla aikuisen tai
vanhemman sisaruksen seurassa. Seurakuntamme lapsityön on tarkoitus olla yli
seurakuntarajojen, olemmehan kaikki saman Isän
lapsia, Jaana sanoo.
Aikuisten seura on
hyväksi lapsille...
Jaana Ollikaisen mielestä
tämän päivän lapsen on hyvä viettää aikaansa kristilli-
sessä ympäristössä.
- Kiireisessä arjessa aikuisilla ei aina ole aikaa
lapsille ja on tärkeää, että
järjestämme tällaista lapsille suunnattua monimuotoista kristillistä toimintaa.
Lapsella on oikeus kuulla
evankeliumi ja kristittyjen
aikuisten velvollisuus on
kertoa hänelle rakastavasta Jumalasta, pelastuksesta
ja uskovan elämästä lapsen
tasoisin keinoin.
Lapsityön ammattilainen
kantaa myös huolta nykyajan lapsen oikeuksista.
- Jokainen lapsi on arvokas ja ainutlaatuinen, Jumalan luoma ja rakastama yksilö. Lapsen tulee saada olla
lapsi ja toimia niin kuin lapsi. Liian aikainen vastuun
ottaminen ja aikuisten maailmaan tutustuminen lyhentää huoletonta lapsuutta.
...ja lasten seura
hyväksi aikuisille
Pieni tuokio lasten maailmaan perehtyneen henkilön
kanssa vaikuttaa omaankin
käsitykseen lasten tärkeydestä. Lapset eivät pelkästään vie aikuisten voimavaroja vaan antavat paljon
ajattelemisen aihetta. Ehkäpä lasten ei tulekaan niin
hanakasti olla aikuisia vaan
aikuisten tulisi olla lasten
kaltaisia. Näin voi päätellä
Jaana Ollikaisen antamasta
evästyksestä:
- Perheessä ja seurakunnassa on annettava tilaa
lapsen luontaiselle kyvylle
leikkiä ja toteuttaa itseään.
Lapsen usko on riittävää ja
oikean laatuista. Jeesus kehotti aikuisiakin uskomaan
lapsen tavalla, luottamalla
ja kyseenalaistamatta Taivaan Isän rakkautta.
15
Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011
Pienen pieni veturi…
vai miten se olikaan?
Leevi Kosunen
Jarkko Malinen
Heinävedellä asuva Martti Pusa on työskennellyt
veturinkuljettajana
36
vuotta. Hän on tykännyt
työstään. Mies on vielä
hyvässä kunnossa ja täyttää ensi kesänä 55 vuotta. Silloin on aika siirtyä
viettämään eläkepäiviä.






Lastenlaulujen sanoitukset
ovat usein mielikuvituksellisia ja saavatkin olla. Oikeastihan veturit ja junat
eivät ole kovin pieniä.
Veturinkuljettaja Martti
Pusa on toisinaan ajanut jopa 4,5 miljoonan kilon painoista junayhdistelmää. Pituutta sellaisella on ollut lähes kilometrin verran. Vaunuja vetävässä uudenaikaisessa sähköveturissa tehoa
on noin 6000 kW, joka on
saman verran kuin 70 keskikokoisessa henkilöautossa. Joskus vetureita on yhdistetty kaksi toisiinsa.
Ura urkenee
Martti Pusa laittoi hakemukset vetämään veturinkuljettajakouluun 17-vuotiaana, ammattikoulun viimeisellä luokalla. Hakijoita oli 225 nuorta miestä.
Martti pääsi soveltuvuuskokeeseen. Koe osoitti
Martin kelvolliseksi koulutukseen ja viimeisenä
vaiheena oli vielä lääkärintarkastus. Sieltäkin tuli puhtaat paperit. Näin tulevaisuus alkoi hahmottua.
Ammattikoulun
jälkeen
suuntana olisi veturimieskoulu 24 muun valitun
kanssa.
– Silloin minulla ei ollut
vielä oikein järkeä päässä
eikä koko homma hirveästi kiinnostanut. Mutta sain
onneksi siskon mieheltä kannustusta ja hän rohkaisi menemään kouluun.
Alkuun päästyä se alkoikin hyvin nopeasti tuntua
omalta ammatilta.
Suuria junia ja niissä olevia tavaroita sekä ihmisiä
siirreltäessä myös vastuu on
suuri. Martin mukaan veturinkuljettajalta vaaditaan
ennen kaikkea rauhallisuutta ja keskittymiskykyä.
– Arviointikykyä ja monien asioiden yhtäaikaista hallintaa toki tarvitaan







Veturinkuljettajan työssä Martti Pusa on tuntenut olevansa omalla paikallaan.
myös, mutta nämä kehittyvät kokemuksen myötä. Siksi vastavalmistuneita
veturinkuljettajia ei päästetä heti yksin ajamaan veturia, vaan mukaan tarvitaan
aina joku kokeneempi.
Martti on viimeiset 15
vuotta kuljettanut veturia
yksin. Hänen työpaikkansa
tukikohta sijaitsee Pieksämäellä. Työ on epäsäännöllistä vuorotyötä, vuoroja
on keskimäärin 3-4 viikossa. Työreissut suuntautuvat 250 kilometrin säteelle Pieksämäestä. Pisimmät
reissut voi olla vuorokaudenkin mittaisia, jolloin pitää yöpyä hotellissa.
Ovatko junat
turvallisia?
Myös Suomessa on tapahtunut ikäviä junaonnettomuuksia, vaikkakin ne
ovat harvinaisia. Vuonna
1998 Jyväskylän junaonnettomuudessa 10 ihmistä
kuoli ja 98 loukkaantui.
Onko juna turvallinen tapa matkustaa?
– Jyväskylän onnettomuus oli traaginen. Hyvä
työkaverini menehtyi onnettomuudessa, se tuntui
pahalta. Tuon onnettomuuden myötä alkoi junien turvalaitteiden voimakas kehitys. Juniin on asennettu paljon turva-antureita ja muita
laitteita, ja kulunvalvontaa
on kehitetty. Pidän siis junassa matkustamista hyvin
turvallisena, Martti toteaa.
Hyvä olla
Vaikka Martti on aina ollut
perusluonteeltaan rauhallinen, ei sisimmässä ole ollut
aina rauhaa.
– Hoidin kyllä työni ja
asiani hyvin, mutta viikonloppuisin viina tuli mukaan
kuvioihin. Sen jälkeen olin
rauhaton ja oli pelkoja. Selvin päinkin olin pohjimmiltani hyvin ihmisarka.
Kun Martin isä kuoli
vuonna 1996, viinanhimo
lähti pois. Martti koki, että
se oli Jumalan yliluonnollinen teko hänelle.
– Jumala kutsui minua
omakseen. Kipuilin joitakin
viikkoja ratkaisuni kanssa
ja viimeinen viikko olikin
aika taistelua. Sielunviholli-
nen vastusti ankarasti ja halusi pitää otteessaan. Lopulta rohkenin tehdä päätökseni ja luovutin itseni Jumalalle. Huomasin saman tien,
miten rauha laskeutui sydämeeni. Ja se on pysynyt tähän päivään asti. Myös ihmispelko on hävinnyt pois,
ei tarvitse jännittää ketään.
Martti on paluumuuttaja, hän on asunut Heinävedellä nyt puolitoista vuotta
vaimonsa Leenan ja tyttären Inkan kanssa. He kokivat muuton Heinävedelle
Jumalan johdatuksena, oikeana asiana.
Tulevaisuuteen
Martti
suhtautuu avoimesti ja mielenkiinnolla.
– Olen tykännyt junan
ajosta, mutta kiva on jäädä
eläkkeellekin. Jää enemmän aikaa kaikenlaisille puuhasteluille ja rakenteluille.
Metsänhoitokin
on mieluista ja polttopuita tykkään tehdä mönkijän
kanssa. Pihassa oleva navetta pitäisi kunnostaa ja
tehdä siihen työtilat ja autotalli, suunnittelee hyväntuulinen Martti Pusa.
16
Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011
Tussaava teologi
Tiia Pöyhönen
Tiia Pöyhönen
Jos joku miettii, että voiko uskovainen tehdä taidetta, niin toivottavasti seuraava tarina selventää asiaa. Haastateltavana on sarjakuvataiteilija
Veli Loponen joka valmistuu pian pastoriksi.
– Vasta harrastukseni myötä aloin tykkäämään kuviksen tunneista, nykyään ammatikseen piirtävä Loponen (34 v) myöntää. Hänelle sarjakuvien tekeminen
on tullut kuin sivutuotteena
luku- ja keräilyharrastuksen kautta.
– Ekat kuvat piirsin alaasteella. Ne olivat kung-fu
tikku-ukkoja. Virallisesti
olen harrastanut sarjakuvia
vuodesta 1987 asti. Suostuttelin tätini ostamaan mulle
3/87 Tähtien Sota -lehden,
ja siitä se sitten lähti.
Piirtämisinnostus
kasvaa
Veli Loponen vietti 199394 lukuvuoden Oriveden
opistolla kuvataidelinjalla.
Tuona aikana sarjakuvan
tekeminen ei häntä paljonkaan kiinnostanut. Orivedeltä hän kuitenkin sai ammattitaidon lisäksi hyvän
ystävän, jonka kanssa hän
edelleenkin pitää yhteyttä kirjeenvaihdon merkeissä. Piirtäjälle kynän pitele-
Lapsena aloitetusta piirtämisharrastuksesta tuli Veli
Loposelle ammatti.
minen ei ole vierasta, mutta 2000-luvun nuoren mielestä voi kuulostaa ihmeelliseltä, että nuoret miehet
ovat kirjoittaneet toisilleen
jopa 20-sivuisia kirjeitä.
Hänen kanssaan Loponen
pohti uskonasioitakin.
– Vuonna 1995 innostuin kuvien piirtämisestä
taas enemmän. Olin tuona
vuonna suorittamassa siviilipalvelustani Vaasassa vuosi kirjekaverini jälkeen. Sivariin kuuluvan työjakson
suoritin Kellokosken mieli-
sairaalan keittiöllä. Vaasassa ollessani kävin Vapaaseurakunnan tilaisuuksissa ja lopulta tein päätöksen
ottaa vastaan uskon Jeesukseen. En tiedä oliko uskoontulolla vaikutusta piirtämisinnostuksen lähtemiseen uuteen nousuun, sillä
en ole mieltänyt sarjakuvaa
milloinkaan kutsumuksenani, Loponen kertoo.
Kielen kannoilla
Netin saatuaan 2000-luvulla Loponen tutustui muihin
uskoviin sarjakuvantekijöihin ympäri maailman.
Loposen tekemiä strippejä on julkaistu Amerikassa saakka. Suomessa häneltä on ilmestynyt
sarjakuvaa lastenlehti Levels´ssa säännöllisesti vuodesta 2005 alkaen.
Ensimmäisessä sarjakuvassa Joona ja
Eveliina kiertävät ympäri maailmaa. He keräävät eri kieliä eri aikakausina. Lasten täti paljastuu professoriksi. Hän
on kehittänyt koneen, jonka avulla ihminen pystyy
ymmärtämään jopa eläinten
puhetta.
Joonan ja Eveliinan seikkailuista ilmestyy kokoelma Kielen kannoilla (Päivä
Oy) keväällä 2011.
– Toimitan Mikael Mäkisen kanssa Kompastuskivi
sarjakuvalehteä. Se on perustettu vuonna 2006. Tutuilta tekijöiltä saadaan paljon materiaalia, joten omia
juttuja siinä ei paljonkaan
ole.
Ujo saarnaaja
Sarjakuvataiteilija Veli Loponen kokee, että hänen
varsinainen tehtävänsä on
opettaminen kristillisellä
kentällä. Uskoontulosta alkaen hän tiesi haluavansa
saarnaajaksi. Siitäkin huolimatta, että omien sanojen-
Strippi on Veli
Loposen sarjakuvasta, jossa
Joona ja Eveliina liikkuvat eri
ajoissa kieliä
keräämässä.
TIETOA:
Tussaaminen = tussilla lyijykynäjäljen päälle piirtämistä
Strippi = sarjakuva
sa, tai vaimonsa, mukaan
hän ei ole ollut koskaan kovin sosiaalinen tapaus, vaan
ujo ja syrjään vetäytyvä.
– Vaimollani alkoi Tartossa vuonna 2006 kevätlukukauden kestävä opiskelijavaihtojakso. Silloin
päätin, että jos vielä Virosta palatessani tunnen kutsua, lähden lukemaan teologiaa.
Ja niin Veli löysi itsensä
paikallissaarnaajakoulutuksesta ja lopulta teologisesta
seminaarista.
Paikallissaarnaajakoulutus on osa metodistikirkon
pastorikoulutusta,
ikään
kuin ensimmäinen askel
kohti kirkontyöntekijän vir-
kaa. Metodisteja on Suomessa n.1500, joista ruotsinkielisiä noin puolet.
Monena vuonna Loponen on ollut opettajana Metodistikirkon nuortenleireillä sekä parina kesänä Ryttylässä Life-leirillä (ent. Taiteiden kesä) sarjakuvapajan
vetäjänä.
– Uskoontulo paransi elämänlaatuani. Jumala on vapauttanut minua vähitellen
kaikenlaisista peloista. Pastoriksi opiskelu on tehnyt
minusta myös sosiaalisemman. Ehkä se johtuu tästä
sisäoppilaitosmaisesta elämästä, Veli Loponen summaa ja jatkaa uuden kuvan
tussaamista.
Kauppinen ja karjalanpiirakat
Juhani Karvinen
Onni Kaappinen, entinen
Kauppinen, savolaisen kansan suussa Kuappinen, selvyyden vuoksi pelkkä OK,
valmistautui
perheineen
pääsiäiseen ja rouva paistoi
Karjalan piirakoita. Koska pääsiäinen on suuri juhla, OK päätti avustaa emäntäänsä. Emännältä meni
huuli pyöreäksi moisesta
ehdotuksesta. Apu oli kuitenkin tarpeen. Niinpä sovittiin, että OK ryhtyisi ummistamaan piiraita.
Emäntä kaulitsi taikinan.
OK kävi pesemässä kätensä
ja ryhtyi tuumasta toimeen.
Rouva antoi hyviä neuvoja
yritteliäälle miehelleen.
– Laita pari lusikallista
puuroa kuoren päälle ja sitten eikun ummistelemaan.
Ennakkoluulottomana miehenä OK teki työtä käskettyä
ja asetteli sormiaan piirakan
päälle sillä seurauksella, että
kuori meni läjään, muistuttaen enemmänkin jotain mitä lehmät jättävät kesäisellä
kukkaisniityllä.
– Mitenkäs tämä oikein…
– No, ei kukaan ole seppä
syntyessään, lohdutteli rouva. Laita sormen näin ja ry-
pistele kuorta tällä tavalla.
OK laittoi sormet niin ja rypisteli sillä tavalla. Nyt syntynyt piirakkaluomus muistuttu jo enemmän sitä, joka
tunnetaan kansan keskuudessa karjalan piirakkana.
– Hyvähän siitä tuli, virkkoi vaimo, kyllä työ tekijäänsä neuvoo.
– Jospa vielä näyttäisit miten se menikään, virkkoi OK
nöyrästi. Rouva näytti uudelleen miten kuori ummistetaan. Nähdessään rouvan tekemän karjalanpiirakan OK
huokaisi raskaasti ja yritti vaipua epätoivoon omien
mahdollisuuksiensa suhteen.
– Minulla on niin kömpelöt sormet, ei nämä taivu
tällaiseen, huokaisi OK.
– Kyllä sen oppii kun sitkeästi yrittää, lohdutti vaimo.
Ei tämä minullakaan ensimmäisellä kerralla paljon tuon
kummemmin onnistunut.
Ensimmäinen pellillinen
OK:n muotoilemia piirakoita oli varsin eksoottinen
luomus.
– Näitä ei kyllä näytetä
kenellekään, tuumasi OK.
– Ei se makua haittaa,
lohdutti vaimo.
– Jos laitat nämä pääsiäispöytään, se ateria syödään himmeässä kynttilän
valossa, aprikoi OK.
Piirakan paistoa kuitenkin jatkettiin ja toinen pel-
lillinen muistuttu jo paljon
enemmän perinteisiä karjalanpiirakoita. Kolmas pellillinen näyttikin jo oikein
sievältä, ja OK:n itsetunto alkoi saavuttaa tasapainonsa. Päätettiin sitten, että
se ensimmäinen pellillinen
syödään yhdessä aviopuolisoiden kesken kynttilän valossa, toinen pellillinen syödään arkiruokana ja kolmas
asetetaan juhlapöytään.
Täytyy vielä todeta, että
se ensimmäinen pellillinen
kynttilän valossa oli oikein
romanttinen iltahetki vanhenevan pariskunnan elämässä,
mutta ei siitä sen enempää.
Kun sitten käytiin levolle, OK mietiskeli kuluneen päivän saldoa. Hän otti puolisoaan kädestä kiinni
ja puki ajatuksensa vakaiksi sanoiksi.
– Kyllä sinä sitten out
niin kultainen vaimo kun et
moitinu minuva niistä piirakan kuvatuksista. Minulta meinas jo luonto männä,
kun sormet ei meinanna totella tuossa piirakkahommassa. Vua niipä se Taivaan
Isäkii meitä kohteloo. Ei se
lyö halolla ohtaan, jos ei
ens alakuun meinoo hommat sujuva. Hyvvee pääsiäisenalustoo sinulle ja meille kaikille.
17
Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011
Lounasta hyvällä mielellä
Vuokko ja Raimo Roikosen keskiviikkoaamu alkaa noin kello puoli kahdeksalta Juvan helluntaiseurakunnan temppelillä.
Kattilat pistetään porisemaan ja aloitetaan valmistelevat työt keskiviikkolounaita varten. Herkut
ovat valmistuneet puoli
yhdeksitoista, jolloin avataan ovet keskiviikkolounaan merkeissä.
Keskiviikkoruokailuja on
järjestetty seurakunnassa
viiden vuoden ajan ja suosio on säilynyt tasaisena.
Aiemmin ruokailut olivat
kahden viikon välein, mutta
viime syksystä lähtien ne tihentyivät jokaviikkoisiksi.
Monelle varsinkin iäkkäämmälle ihmiselle on
helpotus, kun saa käydä
valmiiseen pöytään. Etenkin kun tarjolla on kotiruokatasoista, alusta pitäen itse
valmistettua ruokaa. Tavallisesti lounaalla on kolmenlaista pääruokaa salaattei-
Roikoset kokevat keskiviikkolounaiden tarjoamisen
kutsumustehtäväkseen.
neen ja jälkiruokakahveineen.
– Ostamme tarvikkeet ja
ainekset kaupasta rahalla,
toki alennukset hyödyntäen.
Joskus joku yksityishenkilö saattaa lahjoittaa jotakin,
Vuokko Roikonen kertoo.
Hyvää ruokaa ja
tarinointia
Raimo jäi pois työelämästä
jokunen vuosi sitten, ja on
ollut kuviossa mukana nyt
parisen vuotta. Työlleen antautunut pariskunta voi tehdä tätä työtä nyt järjestelmällisesti, kun aikaisempien avustajien elämäntilanteet muuttuivat tuon tuosta.
Toki auttavia käsiä yhä riittää talkoisiin jatkuvasti.
– Joskus on ollut tilanne,
että olemme olleet tässä aivan kahden, kun kukaan ei
ennättänyt avuksi. Silloin
Raimon monitaitoisuus on
paljastunut, Vuokko kehuu.
Keskiviikkolounas on kaikille avoin. Tavallisesti Vuokolle jää aikaa istua pöydissä ja jutella ihmisten kanssa.
Puheenaiheet liikkuvat laidasta laitaan aivan tavallisissa arkipäivän asioissa.
– Monille tämä ruokailu
on myös sosiaalinen tapahtuma. Täältä ei tarvitse kiirehtiä mihinkään, vaan voi
jäädä syötyäänkin pöytiin
tarinoimaan vanhojen tuttujen kanssa tai solmimaan
uusia tuttavuuksia.
– Tämä paikka on kaikille
avoin ja kaikenlaisia ihmisiä täällä myös käy, Vuokko ja Raimo toteavat.
Tulot hyvään
tarkoitukseen
Keskiviikkoruokailut ovat
yksi Juvan helluntaiseurakunnan työmuoto. Kaikki
mitä Vuokko ja Raimo tekevät, samoin kuin muut hei-
Toivon Torstaihin saavat
kaikki tulla
ja olla ikään
kuin kotonaan.
Mukavaa olemista Kerimäen
Toivon Torstaissa
Maisa Lundén
Kahvikuppien kutsuva kilinä
toivottaa tervetulleeksi, kun astuu sisään päiväkeskuksen eteiseen.
Aune häärii kahvinkeittimen ja
pöydän välillä ja huikkaa iloiset
huomenet. Pertti istuu jo pöydän
ääressä ja odottelee Juhania palaavaksi kahvileivän hakumatkalta.
Torstaipäivä on mukava aloittaa
miestenvälisellä biljardiottelulla,
mutta ensiksi tietenkin juodaan
aamukahvit pullan kera. Aina hyväntuulinen Jari istahtaa seuraan
”shalom”-tervehdyksineen.
Ovi käy tuon tuostakin ja puheensorina kahvipöydän ympärillä sen kuin tihenee. Juttua riittää
niin luonnonkatastrofeista, koti-Suomen ongelmista kuin Raamatun totuuksistakin. Raija tuntee Raamattunsa ja hetkessä löytää vahvistuksen asiaan kirjan sivuilta. Kari sutkauttaa huumorilla
asiat ylösalaisin ja nauraa kihertää silmät vilkkuen.
Mutta missäs on Toini, onko
hän lähtenyt lapsia katsomaan Venäjälle? Amalia haluaisi vaihtaa
kuulumisia, paluumuuttajia kun
ovat kumpikin. Ja kuka laittaa ensi torstaina ruoan? Raakel lupautuu keittämään lihakeiton, asia on
sillä sovittu.
Monipuolista ravintoa
Kello lähenee jo yhtätoista ja eteisestä kuuluu odotettu iloinen tervehdys: Raija-diakoni saapuu
seurakuntakodin keittiöltä mukanaan lämmin perunalaatikko, joka kiireesti työnnetään vielä uuniin. Tuoreet leivät leikataan valmiiksi pöytään ja sitten siirrytään
biljardihuoneen puolelle tutkistelemaan hetkeksi Raamattua. Biljardiottelun tämänkertainen lopputulos selviää saman tien Pertin
myhäilevistä kasvoista.
Tuttu ”päivää” kajahtaa vielä
ovelta, kun Reijo ilmestyy Sanaa
kuuntelemaan. Tekstikohta luetaan ääneen ja sitten pohditaan,
ihmetellään ja kysellään.
Kiperät paikat osoitetaan Juhanille, joka vahvan Raamattu-tietämyksensä pohjalta rauhalliseen
tapaansa selvittelee mahdollisia vastauksia kysymyksiin. Puoli tuntia kuluu hujauksessa ja kun
vatsakin jo ilmoittaa olemassaolostaan, siirrytään keittiön pöydän ääreen. Ateria on maukas, ja
yhteinen ateriointi pöydän ympärillä luo mukavan perheenomaisen tunnelman.
Pois lähtiessä kiitän vielä Eilaa kutomistaan lämpöisistä villasukista ja vaihdan perinteiset
huumorilla höystetyt puheenvuorot Oivan kanssa. Aamupäivään
on mahtunut niin ruumiin, sielun
kuin hengenkin ravintoa. Raija ja
Juhani toivovat, että seuraavalla
viikolla Toivon Torstaihin löytäisi tiensä monta muutakin kerimäkeläistä.
dän kanssaan työskentelevät, tapahtuu talkoilla ja täysin vapaaehtoisesti. Tasoonsa nähden edulliset lounaat
maksavat kolmesta viiteen
puoleen euroon. Ruokailujen tuotoista yksi osa menee
suoraan sosiaaliseen -ja diakoniatyöhön. Osa kohdistuu
helluntaiseurakunnan muun
työn tukemiseen; esimerkiksi lapsi- ja varhaisnuorisotyöhön.
Muun muassa Kids Action -toiminta, joka on yhteistä luterilaisen seurakunnan kanssa, mahdollistuu
ruokailuista tulleilla varoilla. Täsmäkohteita voivat olla erilaiset tapahtumat, kuten kesällä jälleen Juvalle
tuleva ’Lauluista kaunein’,
joka viime vuonna sai suuren yleisömenetyksen.
Palkitsevaa työtä
Sairastelleen äidin hoitoon paljon vapaa-aikaansa käyttänyt Vuokko halusi
tämän kuoltua toteuttaa pit-
käaikaisen haaveensa.
– Kysyin seurakunnalta, saisinko alkaa laittaa
ruokaa. Ja vastaus oli, että tuossa on keittiö. Laita
niin paljon kuin jaksat, samaiseen saumaan itse eläkkeelle jäänyt Vuokko kertoo. Siitä kaikki alkoi.
– Tämä on hyvin palkitsevaa. Syömään tulevat ihmiset ovat hyväntuulisia, ja
siinä itsekin virittyy positiiviselle mielelle, Vuokko
perustelee.
Entäs Raimo. Kuinkas tulit miehisenä miehenä lähteneeksi keittiöhommiin?
– Sama juttu. Tästä saa
hyvän mielen, kun voi auttaa ihmisiä. Kotona en laita
ruokaa. Aamupuuron saatan joskus keittää, Raimo
naureskelee.
Kesällä keskiviikkolounaissa on kolmen ja puolen kuukauden tauko, mutta
sitä ennen Vuokko ja Raimo Roikosen valmistamista lounaista voi nauttia vielä kevään ajan.
Taustatietoa
Ajatus päiväkeskustyyppisen
toiminnan aloittamisesta Kerimäellä syntyi Raija Nuopposen ja Juhani Karvisen
yhteistuumailun seurauksena.
Ensimmäisen kerran Toivon
Torstai avasi ovensa keväällä 2010.
Päiväkeskus sijaitsee keskellä kylää päiväkeskus Pysäkin viereisessä piharakennuksessa. Toiminnan taustatukijoina ovat Kerimäen seurakunta ja Savonlinnan Helluntaiseurakunta..
Toivon Torstai on kaikille
avoin kohtaamispaikka, jonne voi pistäytyä juomaan aamukahvit, juttelemaan ja vaikka kisaamaan biljardissa. Puolen tunnin raamattuhetkeen
voi osallistua kello 11 ja 11.30
ruokaillaan. Aterian hinta on
2 €.
Savonlinnassa Toivon Tupa
ja Sulkavalla
työttömien ruokailut
Savonlinnan
helluntaiseurakunnan alakerrassa Toivon Tupa on toiminut noin 10
vuotta, aluksi yhdessä A-killan kanssa mutta sitten itsenäisesti jo vuosia. Toivon Tupa on suunnattu työttömille ja
kaikille hengellistä, sosiaalista ja aineellista apua tarvitseville. Ihmisille, jotka ovat syrjäytyneitä tai syrjäytymässä.
Toivontupa toimii elo-kesäkuu välisenä aikana perjantaisin klo 11.30 alkaen. Ensin pidetään hartaus ja sitten on ruokailu, joka on maksuton.
Toivo Tupa on myös tärkeä
yhdessäolon paikka monelle,
ehkä ainut mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Toivon Tuvalla on kävijöitä
perjantaisin yhteensä noin
100 henkilöä.
Työntekijöille Toivon- Tupa on merkityksellinen paikka antaa aikaansa lähimmäisten hyväksi.
Toivon Tupaa olivat alkujaan perustamassa Juhani ja
Aune Karvinen, jotka ovat
edelleen työssä mukana monien muiden vapaaehtoisten kanssa. Toiminta on yhteiskristillistä. Yhteyshenkilö
on helluntaiseurakunnan Rainer Takanen.
Sulkavan seurakunnan lähetystuvan tiloissa pidetään
työttömien ruokailu joka toinen keskiviikko klo 12. Toiminta on samantyyppistä kuin
Savonlinnan Toivon Tuvalla. Ensin on hartaus ja sen jälkeen on maksuton ruokailu.
Kaikki työttömät ja pienituloiset ovat tervetulleita.
Yhteyshenkilönä työskentelee Sulkavan seurakunnan
diakoni Anne Borén.
Jos et tiedä, järjestetäänkö
paikkakunnallasi seurakuntien päiväkeskustyyppistä toimintaa tai työttömien ruokailua, niin kysy asiaa paikkakuntasi seurakunnista.
18
Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011
Masennus ei parane
ryhdistäytymällä
Marita Hietala
Psyykkisesti
sairaiden
kokemukset eivät laadullisesti poikkea terveiden kokemuksista. Kyse on määrällisistä eroista. Niinpä masennuskin
on tunne, jonka me kaikki joskus tunnemme. Se
on myös sairaus, jonka otteesta ei pääse ”ottamalla
itseään niskasta kiinni ja
ryhdistäytymällä”.
Kun alakuloisuus valtaa
mielen, saatat itkeä ilman
syytä tai huomata tunteidesi kadonneen kokonaan
– olet kuin jäässä. Voit tulla kiukkuiseksi, apaattiseksi tai araksi. Et jaksa tavata toisia ihmisiä. Koet itsesi ehkä syylliseksi. Mikään
ei kiinnosta. Paha olo tuntuu koko kropassa. Päässä voi pyöriä itsetuhoajatuksia. Olo jatkuu viikkoja,
kuukausia, jopa vuosia.
Suomessa 5-7 % aikuisista sairastaa masennusta. Masennus ja psyykkiset
ongelmat ovat 2000-luvulla kohonneet suurimmaksi
työkyvyttömyyseläkkeiden
syyksi. Masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt
räjähdysmäisesti 1990-luvun alusta.
Tilastot kuvaavat ongelman laajuutta. Yksilöllinen kokemus ilmentää ongelman syvyyttä. Sitä ei voi
mitata luvuissa eikä rahas-
sukseen piti pystyssä!” Jokaisella oli sama kokemus.
Silti usko oli jäädä pois seminaaripäivien teemoista.
sa, vaan inhimillisenä kärsimyksenä.
Voisiko joku auttaa?
Masennuksen Käypä hoito -suositus valmistui vuonna 2004. Siinä todetaan, että toimiva yhteistyösuhde
on tärkeä terapiamuodosta
riippumatta. Käypiin hoitomuotoihin kelpuutettiin
useimmat tunnetut psykoterapiat ja psykoedukaatio.
Suositeltiin, että psykoterapia yhdistetään lääkehoitoon, jos on kyse keskivaikeasta masennuksesta.
Sielunhoitoterapia on uusi, hengellinen hoitomuoto,
jota ei vielä vuoden 2004
Käypä hoito -suosituksessa
mainita. Seuraavassa Perheniemen Opiston rehtorin,
pastori Petri Välimäen ajatuksia, miten sielunhoitoterapiassa voi auttaa masentuneita.
Petri Välimäki,
mikä on sielunhoitoterapia?
– Sielunhoitoterapian pohjana on Raamatun kokonaisvaltainen kuva ihmisestä, jonka olemukseen kuuluvat ruumis, sielu ja henki.
Fyysisesti ihmistä voivat
vaivata rahahuolet, asunto-ongelmat, sairaudet sekä
unen, terveellisen ruuan tai
liikunnan puute.
Masennuksen takana on
usein aivotoiminnan kemi-
Jumalanpalvelukset
pyhäpäivisin
3.4. alkaen
kirkossa.
Rakkaus kuuntelee, mitä
vierellä oleva todella tarvitsee ja vastaa tähän tarpeeseen. Sielunhoitoterapeutit
auttavat ihmistä terapeuttisesti, mutta vastaavat myös
tämän hengelliseen hätään,
Välimäki kertoo.
– Sielunhoitoterapeutit auttavat ihmistä terapeuttisesti, mutta vastaavat myös tämän hengelliseen
hätään, kertoo Perheniemen opiston rehtori, pastori
Petri Välimäki.
allinen häiriö, johon lääke
auttaa.
oikeutta elää. Tai elämältä
puuttuu tarkoitus.
Psyykkisesti
ihmisellä
voi olla ongelmia ihmissuhteissa, yksinäisyyttä tai vaikeuksia voimakkaiden tunteiden kanssa. Hän voi olla haavoittunut jo pienenä,
jolloin perusturvallisuus on
jäänyt saavuttamatta.
Hengellisesti ihminen voi
epäillä omaa arvoaan. Hän
voi kokea itsensä niin syntiseksi, ettei hänellä ole edes
Länsimaisessa
yhteiskunnassa ihmisen hengellistä olemusta mitätöidään.
On ammatillisempaa pohtia aivokemiaa tai psyykkisiä ongelmia. Muistan kerran, kun suunnittelin Jyväskylässä seminaaria masennuksesta ammattiauttajien
kanssa. Päivän lopulla yksi
heistä tokaisi: ”Kun mulla
oli vaikeaa, vain usko Jee-
To 12.5. V-ARKKI lasten action-ilta
3.-6.luokkalaisille. Seurakuntakeskus
Kirkkokatu 17.
Ilmoittautuminen ma 9.5. mennessä
nuorisotoimistoon 015 576 8029
Usko ja
masennus
– Myös uskova voi olla masentunut. Jeesus ei tee meitä vähemmän ihmiseksi,
vaan auttaa, että me voisimme olla enemmän ihmisiä.
– Jos meille tapahtuu vaikeita asioita, on luonnollista, että masennumme. On
raskasta, jos toiset vaativat,
että täytyy olla reipas superuskova, tietää itsekin monta vaikeaa kriisiä läpi elänyt
Petri Välimäki.
”Olkaa kärsivällisiä,
antakaa
minun puhua”
Välimäki toteaa, että ohjeet
masentuneen kohtaamiseen
löytyvät Raamatusta.
– Job on mainio esimerkki ihmisestä, joka yritti tilittää tuskaansa, mutta sai ystäviltään vain ymmärtämättömiä neuvoja.
– On suostuttava jakamaan masentuneen tuska.
On annettava tilaa itkulle ja
oltava vierellä. Oikotietä ei
ole, Välimäki pohtii.
Välimäki kokee omaksi
kutsumuksekseen opettaa
toisia auttamaan. Kun hän
oli työssä Kriisipalvelussa, hän näki, kuinka vaikea
monien on auttaa toista.
– Me suomalaiset olemme hyväntahtoisia, mutta arkoja. Pelkäämme, että emme osaa. Minä haluan
rohkaista ja antaa valmiuksia, Välimäki kertoo.
Petri Välimäen ohjeet masentuneelle:
Tärkeintä on löytää Jumalan armo Kristuksessa Jeesuksessa. Jos et ole uskossa,
rukoile. Jos olet uskossa, rukoile, sillä tarvitset edelleen
tätä armoa.
Älä jää yksin. Etsi ihminen, joka tukee sinua.
Etsi yksi hyvä hoitokontakti ja asetu siihen. Tee itsekin parhaasi. Älä ryntäile
paikasta toiseen.
Mieti lääkehoitoa. Sitä
tarvitaan joskus. Se ei kuitenkaan yksin riitä.
Hoida fyysistä kuntoasi;
ei pakolla, vaan pienin askelin.
– Mikään näistä ohjeista ei ole sinulle vaatimus.
Muista, että olet Jumalalle
arvokas, vaikka olisit masentunutkin, Petri Välimäki toteaa lopuksi.
Kirjoittaja on psykologi ja
psykoterapeutti
Helluntaiseurakunnan tilaisuudet
Heinävedellä
Hakakuja 3 Rukoushuone
Sunnuntaina: Päiväkokoukset klo:11
Tiistaina: Rukouskokoukset klo:18.
Lähimmäisen päivä, torstaisin kerran kuussa
(soppaa tarjolla). Katso Heinävesi lehti.
19
Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011
Juvan Helluntaiseurakunta
Niittytie 2,
51900 Juva
Puh. 050 5716014
juvan.helluntaiseurakunta
@co.inet.fi
Kauppatie 9,
58500 Punkaharju
puh. 045 784 50612
[email protected]
www.punkaharjunhelluntaisrk.net
Tilaisuudet temppelillä:
Sunnuntaisin päivätilaisuudet klo 11.
Tiistaisin Rukoillaan yhdessä -tilaisuus klo 18
Kaarihallilla:
Toikkarikerho joka toinen perjantai klo 17.30-19.30 tytöille ja pojille.
Seuraava ilta laskettelun ja ulkoilun merkeissä Hasamäessä 25.3. Lähtö Kaarihallilta klo 17.30
Kids Action Night -toimintailta alakouluikäisille
Kaarihallilla pe 8.4. klo 17.30-19.30. Monenlaisia toimipisteitä, pelejä, pientä puhetta uskosta,tarjoilua ym. Illan
järjestävät Juvan ev.lut.-ja helluntaiseurakunta.
Muita tilaisuuksia temppelillä:
Lastenjuhla su 27.3. klo 11. Ohjelmaa vauvasta vaariin.
Ruokailu tilaisuuden päätyttyä.
Rakas risti -tapahtuma 10.-12.4.2011.
Tilaisuudet: su klo 16 sekä ma ja ti klo 18. Ritu Ylipahkala vierailee, musiikkia ja rukouspalvelua. Tarjoilua.
Ristin sanomaa sanoin ja sävelin pitkäperjantaina 22.4.
klo 16.
SUNNUNTAIN JUMALANPALVELUKSET:
Vuoroviikoin Punkaharjulla, Kesälahdella ja Parikkalassa klo
11. Ehtoollisjumalanpalvelus Punkaharjulla joka kuukauden
ensimmäinen sunnuntai. Katso lisätietoja ilm. lopussa.
Rukousillat:
Tiistaisin klo 19 Kesälahden rukoushuoneellla, Pyhäjärventie 1. Keskiviikkoisin klo 19 Punkaharjun rukoushuoneella.
Torstaisin klo 19 Parikkalan rukoushuoneella, Petäjiköntie 1.
Hengellisiä kirjoja ja äänitteitä:
Punkaharjulla ja Kesälahdella tilaisuuksien yhteydessä.
Kirpputori:
Kesälahden rukoushuoneella ke-to klo 16-19, puh. 045 784
50 613. Kirpputorilla otetaan vastaan lahjoituksena mm.
ehjiä ja puh-taita vaatteita ja taloustavaraa.
Lisätietoja:
Kotisivuiltamme www.punkaharjunhelluntaisrk.net sekä
torstaisin Puruvesi- ja Parikkala-Rautjärven Sanomat -lehdistä.
Tervetuloa tilaisuuksiin!
PUNKAHARJUN EV.LUT. SEURAKUNTA
Seurakuntatalo,
Oikotie 10, 58500 Punkaharju,
Puh. 020 7870 580
Muuta toimintaa:
Lauluista Kaunein -tapahtuma la 2.7. klo 13
Juvan ev.lut.kirkon parkkipaikalla.
Lastenleiri Kaislajärvellä 12.-15.7.2011.
Jippii-kuoro Soihdut toimii Juvalla.
Lisätietoa kuoron toiminnasta saa Päivi Kauraselta
puh. 040 964 8801.
Toiminnastamme saat lisätietoa kotisivuiltamme
osoitteesta: www.netmission.fi/srk/juva
tai Juvan lehden viikoittaisista ilmoituksistamme.
Olet lämpimästi tervetullut tilaisuuksiimme!
Savonlinnan Vapaaseurakunta
Lemminkäisenkatu 52
puh. 044 510 5700
www.savonlinna.svk.fi
svk.satamanvalo.net
Jumalanpalvelukset:
Su klo 11 Sunnuntaijuhla
To klo 19 Sanan ja rukouksen illat.
OLET SYDÄMELLISESTI TERVETULLUT!
KATSO / KUULE
Maksuton
kaupunkialueiden
kaapelitelevisiossa.
Internetissä: www.tv7.fi
Savonlinnan alueen
taajuus 91,3 Mhz.
Kirkko, Kirkkotie 10,
Puh. 020 7870 587
Kesäkoti, Pappilantie 54
Vuoriniemen seurakuntatalo,
Särkilahdentie 1535
Jumalanpalvelus tekee
sunnuntaista pyhäpäivän.
Tervetuloa kirkkoon klo 10!
Punkaharjun seurakunta
Pääsiäisajan
tilaisuudet Juvan
seurakunnassa
Su 17.4. klo 19 Passio
kirkossa Hiljaisen viikon
ahtisaarnat kirkossa klo 19
maanantaista torstaihin.
Ke 20.4. Hiljaisen viikon sana
Kuosmalassa Kosken Baarissa
klo 19.
Pe 22.4. Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus
kirkossa ja Koikkalassa klo 10.
Su 24.4 Pääsiäisaamun messu kirkossa klo 7,
Koikkalassa ja Vuorenmaalla messu klo 10.
Ma 25.4. Pääsiäisajan messu kirkossa klo 10.
Muista myös:
To 31.3. klo 18.30 Seurakuntatalolla Israel sanoin ja kuvin.
Tottinkatu 4, 57139 Savonlinna www.helluntaikirkko.org
Sunnuntaisin
• klo 11 Jumalanpalvelus • Pyhäkoulu klo 11.30 jumalanpalveluksen aikaan
Perjantaisin
• klo 11.30 Toivontupa, hartaus
ja maksuton ruokailu
• klo 19–23.30 Hifi-nuortenillat
Maanantaisin
• klo 17.00–18.00 Lasten ylistystanssiryhmä kokoontuu
Tilaisuuksia myös
Sulkavan, Rantasalmen,
Enonkosken ja Kerimäen rukouspiireissä sekä Haapakallion Löytölässä.
Tiistaisin
• klo 19.00 Yhteisen rukouksen illat ja teematilaisuudet
Torstaisin
• klo 13.00 Lähetyspiiri parillisilla viikoilla. Lähetyskahvit.
Torstaisin miestenpiiri (yhteyshenkilö Juhani Karvinen
040 519 0569)
Seuraa ilmoitteluamme Itä-Savo -lehden seurakunnallisissa
ilmoituksissa perjantaisin sekä kotisivuillamme Internetissä
www.helluntaikirkko.org.
ERITYISTAPAHTUMIA
• To LOISTO- illat 31.3.,14.4., 28.4., 12.5. ja 26.5. klo 18.00
Olavinkatu 34:ssä, Sln, pikkukirkkoa vastapäätä. Järjestetään
yhteiskristillisesti.
• Raamattuviikonloppu Kerimäellä ja Viiskulman kirkolla, vierailijana Pauli Sannelvuo Punkaharjun helluntaiseurakunnasta.
Tilaisuudet: pe 8.4. (paikka varmistuu myöhemmin), su 10.4.
klo 11 Viiskulman kirkolla, su 10.4. klo 17.00 Löytölässä Haapakalliossa (ent. kyläkauppa).
• Pe 15.-su 17.4. PUHALLA JUMALAN TUULI
-tapahtuma. Puhujavieraana aiemmista vierailuistaan tuttu
Tero Ojasalo. Pe klo 19, la klo 18, su klo 11. (pe nuorisopainotteinen). Rukouspalvelua saatavilla jokaisen tilaisuuden lopuksi.La lastenhoito tilaisuuden aikaan, ja lopuksi kahvio.
• 29.4.-1.5. Nuortenleiri Kerimäen pääkannassa teemalla Jumalan valtakunta. Ilmoittautumiset 17.4. mennessä Assi Venholle, 050-3462082, [email protected].
• To 12.5. V-ARKKI lasten action-ilta 3.-6.luokkalaisille. Seurakuntakeskus Kirkkokatu 17. Ilmoittautuminen ma 9.5. mennessä nuorisotoimistoon 015 576 8029. Järjestetään yhteiskristillisesti.
• Muistathan suositun lasten kesäleirin! Se pidetään 4.-7.7.
Kerimäen pääkannassa. Lisätietoja ja ilmoit-tautumiset Johannalle (yhteystiedot alla).
• INFO: Nuorisopastoreiden Anssi ja Satu
Helläkosken työsuhteen päätyttyä 31.3. he
siirtyvät muihin tehtäviin Etelä-Suomeen.
Sillä välin kun seurakunta etsii uutta nuorisopastoria, lapsi- ja nuorisotyön asioista voi kysyä kesätyöntekijä Johanna Pohjanheimolta,
045 124 3914, [email protected].
YHTEYSTIEDOT
Toimistopäivystys ti ja to klo 10-12
Tottinkatu 4, 57130 Savonlinna, puh. 0440 173 365.
[email protected], www.helluntaikirkko.org
Seurakuntapastori: Kari Pölönen, 0400 173 365
[email protected]
Nuorisopastorit:
Anssi Helläkoski, 040 841 4828
Satu Helläkoski, 0400 446 676
Lapsi- ja nuorisotyön kesätyöntekijä 1.5. alkaen:
Johanna Pohjanheimo, 045 124 3914.
[email protected]
Internetissä: www.radiodei.fi
PARIKKALAN SEURAKUNTA
Parikkalan kirkko, Kirkkokatu 1, toimii tiekirkkona 10.6. - 7.8.2011.
Kirkko on auki päivittäin klo 11 - 18.
Kirkossa on tuolloin opastus.
Jumalanpalvelus kirkossa sunnuntaisin klo 10.
Saaren kirkko, Kirkontie 599, kirkko auki 27.6.- 31.7.2011
klo 12 – 16, opas tuolloin paikalla. Jumalanpalvelus kirkossa sunnuntaisin pääsääntöisesti klo 10.
Uukuniemen kirkko, Uukuniementie 1012, kirkko auki
27.6.- 31.7.2011 klo 12 – 16, opas tuolloin paikalla. Jumalanpalvelus kirkossa sunnuntaisin pääsääntöisesti klo 13.
Kirkolliset ilmoitukset luettavissa viikoittain keskiviikkoisin
Itä-Savossa ja torstaisin Parikkalan-Rautjärven Sanomissa
sekä seurakunnan kotisivuilta www.evl.fi/srk/parikkala.
Tervetuloa mukaan Parikkalan seurakunnan kesään.
VIIKKOTAPAHTUMAT
Tiistaisin
klo 19 Rukousilta
Keskiviikkoisin klo 13 Lähetyspiiri (parilliset viikot)
Torstaisin
klo 9 Aamurukous
Sunnuntaisin klo 11 Jumalanpalvelus
NUORILLE
Perjantaisin
klo 19 Nuortenilta tai
klo 20 Kotailta kansanopiston kodalla
LAPSILLE
Maanantaisin klo 17.30 Maanantaikerho Hakatien
asukastuvalla
Keskiviikkoisin klo 18 Sateenkaarikuoro (parittomat viikot)
Sunnuntaisin klo 11.30 Pyhis
Kid's Action Night pe 1.4. klo 18-20.30 Arppen koululla.
Toimistoaika tiistaisin 9-11, puh. 045 134 1105.
Katso tarkemmat tiedot nettisivuiltamme! Tervetuloa!
Siunattua ristin ja
ylösnousemuksen
Pääsiäistä!
To 21.4. klo 19 Kiirastorstain
messu Talvikirkossa.
Pe 22.4. klo 10 Pitkäperjantain sanajumalanpalvelus
Talvikirkossa.
Su 24.4. klo 10 Pääsiäispäivän juhlamessu Talvikirkossa.
Kerimäen iso kirkko avoinna kesäkautena kesä-elokuun
päivittäin. Katso tarkemmin: www.kerimaenseurakunta.fi
20
Kristillinen AJAN FAKTA n Nro 1 / Kevät-Kesä 2011
Tartu hetkeen
1. – 3.4. Israel seminaari
1. – 3.4. Opiskelijoiden kevätleiri
8. – 10.4. Suuren hiljaisuuden miehiä -hiljaisuuden retriitti
16. – 17.4. Korukivihiontakurssi
16. – 17.4. Muotokuva - kuvataidekurssi
7. – 8.5. Puutarhakurssi maahanmuuttajille
20. – 22.5. Miespäivät, 20. – 22.5. Isien ja lasten leiri
5. – 15.6. Kesälukio, 6. – 10.6. Kesäleirit lapsille ja koululaisille.
6. – 10.6. Mosaiikkityökurssi, 13. – 17.6. Kasvivärjäyskurssi
16. – 17.6. Kirjallisuusseminaari (Lehtonen, Haavikko ja muut...)
17. – 19.6. Sanansaattajien kesäpäivät Savonlinnassa
19. – 26.6. Kuvataidekurssi venäjänkielellä
20. – 22.6. Musiikkileiri erilaisille oppijoille.
26.6. – 2.7. Mestarikurssi laulajille,
27. 6. – 1.7. Posliinimaalauskurssi
27.6. – 2.7. Kristillisten kasvattajien kesäkurssi
29.6. – 2.7. Kulttuurimatka Savonlinnan-seudulla.
30.6. – 2.7. Raamattukonferenssi
2. – 10.7. Valtakunnallinen musiikkileiri
10. – 15.7. Ooppera tutuksi kurssi 1
10. – 16.7. Kuvataidekurssi
18. – 22.7. Suomalainen kansanmusiikkikurssi
21. – 26.7. Koululaisten sarjakuvakurssi
22. – 25.7. Ooppera tutuksi kurssi 2,
25. – 29.7. Pajutyökurssi, 25. – 29.7. Kuvataidekurssi
29. – 31.7. Seurakuntien jalkapallon SM-turnaus.
1. – 5.8. Kudontapajakurssi, 8. – 12.8. Sisustustaulukurssi
SAVONLINNAN KRISTILLINEN OPISTO
Opistokatu 1, 57600 Savonlinna
015 572 910 [email protected]
www.sko.fi