Ympäristöteknologiasta Suomelle uusi vientivaltti - Insinööri
3/ 3/2012 /20 012 Energonin Leif Ekholm: Ympäristöteknologiasta Suomelle uusi vientivaltti sisältö Pääkirjoitus ............................................... 5 t 5ZÚOUFPOLVMVUPJLFBBOPTPJUUFFTFFO Uutisia ..................................................... 6 Kolumni.................................................... 8 t "ZMJJLFUUÊUBSWJUBBOZIÊ Puheenjohtajan palsta ................................ 9 t ,BJLJMMBPOPJLFVTLVOOPOUZÚPMPJIJO Edunvalvontaa ......................................... 10 t -BIEFTUBDMFBOUFDIJOWFUVSJ t /BOPUFLOJJLLBPO#FOFRJODMFBOUFDILPSUUJ t 4VPNJDMFBOUFDIJOLÊSLJNBBLTJ t &OFSHJBUFIPLLVVEFTUB0VNBOJOVVTJ LJMQBJMVUFLJKÊ t 7FTJPTBBNJOFOKBLJFSSÊUZTFTJMMÊ 0TBBNJTGPPSVNJTTB t 7ÊÊOUÚQBMLJOUP5PNNJ1JIMBKBTBMPMMF t &8$QÚZEÊTUÊUVLFBNZÚTLSJJTJIFULJJO t *OTJOÚÚSJUVPPTUBNJTFFOPTBBNJTFO Maailmalta .............................................. 22 t &6OLSJJTJUFTUBBUZÚNBSLLJOBKÊSKFTUÚKFO 10 Cleantech-liiketoiminta uudistaa vanhaa teollisuutta ja synnyttää uutta liiketoimintaa. Lahden tiede- ja yrityspuisto johtaa Suomen ympäristöteknologian osaamisklusteria, Risto Mauno kertoo. VTLPUUBWVVUUB Osaaminen .............................................. 24 t )PMMBOOJTTBQVMBBJOTJOÚÚSFJTUÊ t .BSBUPPOBSJKBLTBBUÚJUÊLJO Potkua insinööriuralle muuntokoulutuksesta 26 Tutkittua ................................................. 28 t 5ZÚUUÚNZZTUJMBTUPLFSUPPTVIEBOUFJTUB Oikeutta.................................................. 30 18 Noin tuhannessa yrityksessä Euroopassa on aktiivisesti toimivia eurooppalaisia yritysneuvostoja eli EWCtoimintaa. t :UMBJONVLBJTFOUJFEPUVTWFMWPJUUFFO MBJNJOMZÚOOJTUÊUVPNJP t 4BJSBVTQPJTTBPMPUKBPJLFVTTBJSBVTBKBOQBMLLBBO Uutisia ................................................... 32 Opiskelija-asiaa ....................................... 34 Jäsenetuna vakuutukset ........................... 36 Politiikalla vaikutetaan järjestäytymisintoon 38 Kisat ...................................................... 40 Jäsenpalvelu ........................................... 41 Järjestöyhteydet....................................... 42 Mennen tullen ......................................... 43 Kannen kuva Hannu Salmi. 2 26.4. numero 3/2012 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja Jari Rauhamäki 0201 801 801 Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 20 Teknisen kaupan alalla insinööri Matti Hotari kykenee käyttämään koulutustaan ja kokemustaan monipuolisesti ja vaihtelevasti. Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2012 7.6., 30.8., 4.10., 8.11., 13.12. Tarkastettu levikki 63 584 kpl (2.3.2012) Painos 72 000 Osoitteenmuutokset puh. 020 693 877 Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta 38 UUSI INSINÖÖRI Palkansaajat osoittivat yhdessä mieltään hallituksen ja työnantajan politiikkaa vastaan vuonna 1991 Senaatintorilla. Yhä vielä politiikalla on vahva vaikutus järjestäytymisintoon. Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178 3 Moni luottaa onneensa, eikä siksi hanki henkivakuutusta. Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit yksin pitämään huolta perheestäsi? Tee laskelma osoitteessa KHQNLYDNXXWXVNXQWRRQÀ6XPPDWYRL vat yllättää. Onneksi suuriin riskeihin voi varautua pienin panoksin. Tarkista heti, oletko VLQlNLQRLNHXWHWWX6XRPHQHGXOOLVLP paan henkivakuutukseen*. Testaa laskuria, katso hinta ja osta vakuutus verkkokaupasta vaikka heti. * Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011 pääkirjoitus huhtikuu 2012 Jari Rauhamäki päätoimittaja Työnteon kulut oikeaan osoitteeseen altiolla on pulaa verotuloista, joten hyvät neuvot ovat arvokkaita. Uusia veronmaksajia ja verokohteita pitää löytää, mutta ne ovat kiven alla. Monen poliitikon katse onkin kääntynyt heihin, jotka jo nyt käyvät töissä ja maksavat veronsa sen enempää mukisematta. Jos pelkkä veroprosentin nosto ei riitä, huomion voi aina kääntää verovähennyksiin tai työnantajan maksamiin verottomiin korvauksiin. Kukaties niitä läpikäymällä voi löytyä lisää euroja valtion rahakirstun pohjalle. Näitä ideoita tupsahtaa julkisuuteen tasaiseen tahtiin. Liikenneministeri Merja Kyllönen esitti muutama viikko sitten matkatöitä tekevien verottomia kilometrikorvauksia pantaviksi verolle yli 15 000 kilometrin ylimenevältä osalta. Oman auton käytöstä korvataan tällä hetkellä 45 senttiä kilometriltä ja sen on laskettu kattavan autosta aiheutuvat kulut. Ministeri laskeskeli, että laittamalla verovapaudelle yläraja valtiolle kilahtaisi 70 miljoonaa euroa nykyistä enemmän. Liikenneministerillä oli ehdotusta tehdessään varmasti hyviäkin tarkoitusperiä. Voi esimerkiksi ajatella, että muutos ohjaa työssään paljon liikkujia joukkoliikenteen käyttäjiksi. Valitettavasti vain ajatus on hyvä, toteutus ei vain toimi. Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa joukkoliikennettä ei saada koskaan niin V UUSI INSINÖÖRI toimivaksi, että läheskään kaikki voivat hoitaa päivittäiset työn tekemiseen liittyvät matkansa bussissa tai junassa istuen. Esitys ei muutenkaan ollut loppuun saakka harkittu. Työntekoon pitää kannustaa ja sitä tulee helpottaa. Kyllösen ehdotus toimii päinvastoin. Verottomien kilometrikorvausten leikkaaminen jarruttaa työvoiman liikkuvuutta ja heikentää näin työllisyyttä. Jos esitys menee läpi, paljon työssään ajava laitetaan verotuksen kautta maksamaan työantajalle kuuluvia, työn tekemisestä aiheutuvia kuluja. Se ei ole oikein. Kansanedustajien jos kenen pitäisi tietää, mitä työn tekeminen Suomen kaltaisessa maassa maksaa, etenkin jos työ vaatii paljon liikkumista. Maakunnista tulevilla edustajilla lienee myös käsitys matkatöiden ihanuudesta ja kurjuudesta sekä vieraalla paikkakunnalla työskentelyn hintavuudesta. Kustannuksia syntyy ja niitä pitää korvata. Kansanedustajien osalta asia on järjestetty asuinpaikasta riippuen noin 1 000–1 800 euron verottomalla kulukorvauksella. Se kilahtaa tilille kerran kuukaudessa ilman vuokrakuitteja, ajopäiväkirjoja ja muita selityksiä. Erikoiselta tuntuu, jos nämä ihmiset ovat eturivissä vaatimassa työn tekemisestä aiheutuvien kustannusten korvauksia verolle. 5 uutisia Oletko ehdolla kunnallisvaaleissa? Arvoisa UIL:n jäsen, kerro ehdokkuudestasi muille liiton jäsenille. Esittelemme ehdokkaita nettisivuilla. Lähetä tietosi osoitteeseen viestinta@uil.fi: – nimi – ikä – paikkakunta, jossa olet ehdolla – puolue tai muu ryhmittymä – ammatti – linkki yhdelle nettisivullesi tai sähköpostiosoitteesi roja. Toinen tärkeä aihe voisi olla laajemmin miettiä luovasti, miten vientiin tähtääville Cleantech-yrityksille saadaan kotimarkkinareferenssejä julkisten hankintojen avulla, Häkämies jatkaa. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Tekes ovat jo julkistaneet omat lupauksensa: TEM lupaa edistää Suomen nousua kestävän talouden, vihreän kasvun ja Cleantech-liiketoiminnan edelläkävijäksi rohkeilla ja älykkäillä ratkaisuilla. Tavoitteena on Suomi, joka on maailman eturintamassa ympäristöystävällisessä, resurssi- ja materiaalitehokkaassa taloudessa. Tekes lupaa vauhdittaa kestävää kasvua tukevaa innovaatiotoimintaa suuntaamalla rahoitusta sellaisille aihealueille, jotka rakentavat kestävää taloutta Suomeen ja tarjoavat suomalaisyrityksille merkittäviä uudistumisen ja kasvun mahdollisuuksia. Lupauskampanja vauhdittaa ympäristöliiketoiminnan edelläkävijyyttä Finnair säästää väärästä päästä NTyö- ja elinkeinoministeriö ja Tekes ovat N Ylemmät käynnistäneet haastekampanjan, jossa eri organisaatioilta pyydetään konkreettisia lupauksia siitä, millä tavalla ne sitoutuvat edistämään Suomen edelläkävijyyttä ympäristöliiketoiminnassa osana kestävää talouskasvua. Lupausprosessin ensimmäisessä vaiheessa mukaan haastettiin ministeriöt ja julkisen sektorin organisaatioita. Annetut lupaukset julkistetaan 6.6.2012 Helsingissä pidettävässä ”Green Growth Summit” -tapahtumassa. Seuraavassa vaiheessa lupausprosessiin haastetaan mukaan yritykset, kunnat ja muut toimijat. – Haastamme kaikki toimijat mukaan lupausprosessiin, sillä vain kansallisella yhteistyöllä Suomi nostetaan Cleantechin kärkimaaksi. Esimerkiksi monessa kunnassa on jo hyvää toimintaa. Nyt sitä on mahdollista esitellä lupausten muodossa ja sitoutua kansalliseen tavoitteeseemme, sanoo elinkeinoministeri Jyri Häkämies. – Konkreettinen esimerkki haasteeseen osallistuvan toimenpiteestä voisi olla asteittainen siirtyminen sähköautoihin, joiden edellyttämän infrastruktuurin kehittämiseen myös TEM ja Tekes panostavat parhaillaan kymmeniä miljoonia eu6 toimihenkilöt YTN:n puheenjohtaja Pertti Porokari on huolissaan Finnairin uusimmista käänteistä. Tänään julkistetun aiesopimuksen mukaan Finnair ulkoistaa moottori- ja laitehuoltopalvelut sveitsiläiselle SR Technicsille: 280 ihmistä saattaa joutua lähtemään. – Finnair on päässyt turvallisen ja luotettavan lentoyhtiön maineeseen äärimmilleen hiottujen ja tarkkojen huoltoprosessiensa ansiosta. Nyt Finnair säästää väärästä päästä, Porokari sanoo. Hän huomauttaa, että lentotoiminnassa huollon luotettavuudella on ensiarvoisen suuri merkitys. – Väistämättä tulee mieleen, pystyykö Finnair enää toimimaan riittävällä varmuudella, kun väkeä vähennetään ulkoistuksen lisäksi noin paljon. Porokarin mukaan Finnairin moottori- ja laitehuoltopalvelulla on sellaista osaamista, joka on nyt vaarassa hävitä Suomesta kokonaan. Finnairin ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Hannu Juppi kertoo, ettei ilmoitus yt-neuvotteluista tullut yllätyksenä. – Mutta on tuo vähennettävien määrä iso luku ja vakava paikka meille. Yksi- suuntaista tietä tässä mennään. Jos moottori- ja laitehuoltopalveluista nyt luovutaan, takaisin niitä ei tule, Juppi arvelee. Ammattikorkeakoulujen aloituspaikoista päätös ensi vuodelle NOpetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnan vähentämisestä. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaa vähennetään yhteensä 2 030 aloituspaikalla vuodesta 2013 alkaen. Tekniikan alalla vähennys on 781 paikkaa vuoteen 2011 verrattuna. Ensi vuonna aloituspaikkoja on 6 644. OKM esitti omat näkemyksensä viime lokakuussa. ammattikorkeakoulut vastasivat niihin helmikuussa, minkä jälkeen OKM päätti aloituspaikoista maaliskuun lopussa. Jyväskylän, Kajaanin, Keski-Pohjanmaan, Savonia- ja Turun ammattikorkeakoulujen aloituspaikat vähennys oli pienempi kuin OKM:n lokakuisessa esityksessä. Sen sijaan Mikkelin ja Satakunnan ammattikorkeakouluissa paikat vähenivät lokakuisesta esityksestä. Muissa ammattikorkeakouluissa tekniikan aloituspaikat säilyivät ennallaan. Uusi nimi 3T:n julkaisijalle N Suomen Rakennuslehti Oy vaihtoi nimeään. SMF:n tytäryhtiön uusi nimi on Sanoma Tekniikkajulkaisut Oy. Nimenvaihdos tuli ajankohtaiseksi, kun yhtiö alkoi julkaista tammikuussa Rakennuslehden ja Kodinrakentajan rinnalla myös tekniikan viikkolehti 3T:tä. – Uusi nimi kertoo kustannustoimintamme laajenemisesta rakennusalan julkaisuista tekniikkaan ja teollisuuteen sekä tukee meitä tavoitteessamme kasvattaa liiketoimintamme. Nimi tuo meille uskottavuutta ja hyötyä sekä nykyisten että potentiaalisten yhteistyökumppaneiden silmissä, kun yhtiömme yhdistetään välittö- neuvottelujohtajan palsta Ismo Kokko neuvottelujohtaja mästi Sanoma-konserniin, toimitusjohtaja Heikki Nurmela toteaa. Sanoma Tekniikkajulkaisut julkaisee Rakennuslehteä, 3T:tä ja Kodinrakentajaa. SMF omistaa yhtiöstä 60 prosenttia. Muut omistajat ovat Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry, Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry, Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry ja Rakennusteollisuus RT ry. Irtisanomisista on tullut muoti-ilmiö N Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari paheksuu yritysten irtisanomisintoa. Hänen mielestään henkilöstön vähennyksistä on tullut muoti-ilmiö, jolla testataan jäljelle jäävien venymiskykyä. – Irtisanomisia perustellaan pääasiassa kahdella asialla, kilpailukyvyn ja tehokkuuden parantamisella. Työ ei siis ole oleellisesti ja pysyvästi vähentynyt. Suomeksi sanottuna tämä tarkoittaa sitä, että aikaisempaa pienempi porukka tekee vähintään samat työntehtävät. Näin ei voi loputtomasti jatkaa, Porokari sanoo. Viimeksi tänään tietoliikenneyhtiö DNA perusteli enimmillään 150 työntekijän vähennyksiä kilpailukyvyllä ja tehokkuudella. Porokarin mukaan meno alkaa joillain aloilla muistuttaa 1990-luvun lamavuosia, jolloin yritykset irtisanoivat väkeä lähes paniikinomaisesti. – Vaarana on, että kilpailukyvyn, tehokkuuden ja tuloksenteon tavoittelussa yritykset laihduttavat itsensä hengiltä. Henkilöstömäärä ajetaan pakolla liian pieneksi, mikä alkaa vähitellen heijastua työviihtyvyyteen, sairauspoissaoloihin, työssä jaksamiseen ja ennenaikaiseen eläköitymiseen. Porokari huomauttaa näiden tekijöiden vaikuttavan haitallisesti myös työurien pituuteen ja koituvan lopulta työnantajille kalliiksi. – Lisääntyvät sairauspoissaolot ja uupuminen vain lisäävät kustannuksia ja heikentävät tehokkuutta. Eikö 1990-luvun huonoista käytännöistä ja kokemuksista ole otettu yhtään opiksi, Porokari ihmettelee. UUSI INSINÖÖRI Työurasopimus jalkautettava kentälle V iime kuun lopulla solmittiin keskusjärjestöjen välillä työurasopimus, jonka tarkoituksena on edesauttaa suomalaisten hyvinvointia niin, että meillä on tulevaisuudessakin varaa julkisiin palveluihin suurin piirtein samassa mittakaavassa kuin nyt. Näin olen asian taustat ymmärtänyt. Sopimuksessa sanotaan heti alkuun, että ”suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen väestön ikääntyessä edellyttää kilpailukykyisiä yrityksiä, nykyistä korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria”. Solmitulla sopimuksella yritetään siis paikata tätä yhtä kohtaa kolmen kohdan yhtälössä. Sopimuksen eri osat puolestaan muodostavat kolme osa-aluetta: työelämän laadullinen kehittäminen työurien pidentämiseksi, sitoutuminen työeläkejärjestelmän kehittämiseen vuoteen 2017 mennessä ja välittömät toimenpiteet vuosille 2014 ja 2015. Näistä työurien pidentämisen kannalta tärkein on ehdottomasti työelämän laadullinen kehittäminen. Sopimuksessa on lueteltu monta tärkeää kokonaisuutta, kuten nuorten työelämään pääsyn helpottaminen, työssä jaksamista tukevien prosessien kehittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen. Juuri näiden toimenpiteiden avulla työurien on realistista pidentyä. Työurasopimuksen henki on kuitenkin enemmän ohjaava ja suosittava, joten meille liittotasolle jää aika paljon vastuuta siitä, että nämä asiakokonaisuudet oikeasti edistyvät ja työpaikoilla tosiaan tartutaan työhyvinvoinnin haasteeseen. Muutoinhan olemme taas keskustelemassa vain vanhuuseläkeiän mekaanisesta nostamisesta, joka ei johda toivottuun lop- putulokseen. Työurasopimus on siis jalkautettava kentälle, ihan niin kuin työehtosopimuksetkin. Eläkejärjestelmään ei vielä varsinaisesti nyt puututtu. Osapuolet sitoutuivat siihen, että työmarkkinaosapuolet neuvottelevat eläkejärjestelmän uudistuksesta siten, että uudistukset tulisivat voimaan viimeistään 2017. Varsinaiset ikävät asiat, kuten eläkejärjestelmän ikärajat sekä eläkekarttumista ja eläkemaksuista neuvotteleminen siirrettiin tulevaisuuteen. Välissä ovat myös vuoden 2015 eduskuntavaalit, joissa aihe nousee varmasti yhdeksi vaaliteemaksi. Meille UIL:n jäsenille ehkä kaikkein ikäviä lainsäädännöllisiä toimenpiteitä sovittiin työnantajan vaatimuksesta kaksi. Ensimmäinen on osa-aikaeläkkeen ikärajan korottaminen 61 vuoteen 1954 tai sen jälkeen syntyneillä. Ikäraja nousee yhdellä vuodella. Toinen ikävä asia on lisäpäiväoikeuden (nk. työttömyysputki) ikärajan korottaminen myös yhdellä vuodella 1957 ja myöhemmin syntyneillä. Nostan nämä kaksi muutosta esille erityisestä syystä. UIL:n jäsenistä yli 55-vuotiaita on tilastomme mukaan 23 prosenttia. Tiedän tämän ikäryhmän olevan lähes poikkeuksetta yt-neuvotteluissa vähennettävien henkilöiden listan kärkipäässä. Näille jäsenille uudistukset ovat elävää elämää, eikä vain lukuja taulukkolaskennassa. Jos työurien toivotaan yhteiskunnassamme pidentyvän, on työn kysynnän lisäännyttävä myös tässä ryhmässä. Nyt heille on liian usein tarjolla irtisanomisilmoitus. 7 kolumni Jani-Petri Semi on Valkeakosken Insinöörien puheenjohtaja Ay-liikettä tarvitaan yhä T utkijoiden mukaan suomalainen ammattiyhdistysliike on vaikeuksissa muuttuneessa yrityselämässä. Heidän mielestään yritysten globalisoituminen ja perinteisen duunarityön väheneminen näkyy ay-liikkeessä neuvottomuutena. Samaan aikaan työntekijät näkevät ayliikkeen vain palkankorotusneuvottelijana sekä työttömyysturvana. Yleiskorotukset tulevat automaattisesti kaikille ja työsopimusehdot ovat itsestäänselvyys. Järjestäytymätön insinööri kokee, ettei liiton jäsenyydestä saa suoraa hyötyä jäsenmaksua vastaan. Työpaikoilla hiipuva yhteisöllisyys ei automaattisesti aja insinöörejä liiton haaviin. Edellä mainitut asiat ovat johtaneet siihen, että alle 30-vuotiaista vain 20 prosenttia on jonkun ammattiliiton jäsenenä. Miksi järjestäytyminen kuitenkin on tärkeää? Ennen vanhaan, kun liittoon kuuluminen oli lähes automaattista ja järjestäytymisaste oli korkea, ulosmarssit olivat arkipäivää. Yhtenäinen joukko ajoi vaikka yksittäisen henkilön asiaa miettimättä omaa etuaan. Sama yhtenäisyys on edelleen vahva voimavara, jolla muutokset mahdollistetaan. Myös työnantajaosapuoli hyötyy siitä, että se voi neuvotella sopimuksista yhden työntekijöitä edustavan tahon kanssa yksittäisten yritysten sijaan. Mitä yhtenäisempi ja laajempi taustajoukko neuvottelijoilla on takanaan, sitä paremmat neuvotteluasetelmat saavutetaan. Nykyiset kirjaukset työehtosopimuksessa eivät ole itsestäänselvyyksiä. Työnantajapuoli ehdottaa joka neuvottelukierroksella heikennyksiä ja vastustaa jokaista parannusta viimeiseen asti. Palkallinen loma ja viisipäiväinen työviikko ovat asioita, jotka ay-liike on saanut neuvoteltua osaksi sopimuksia. Nykymallin mukaan vain se, mitä jää viivan alle, merkitsee. Mittaustiheys on tiivistynyt vuosineljänneksiin, mikä pakottaa työnantajat tekemään nopeita ratkaisuja. Henki- 8 löstöön kohdistuvat yt-neuvottelut ovat valitettavan yleinen keino korjata tulosta. Isommissa yrityksissä neuvottelut ovat ammattimaisia, usein lakimiesten johtamia, jolloin luottamusmiehen keinot vaikuttaa asiaan ilman yhtenäistä joukkoa ovat heikot. Mikäli sopimisneuvottelut siirtyvät tulevaisuudessa paikalliseen sopimiseen, korostuu järjestäytymisen tärkeys entisestään työpaikoilla. Maailmalla, varsinkin maissa, joihin töitä Euroopasta nyt siirretään, ammattiyhdistysliikettä ei ole ja työehdot ja työolot ovat sen mukaiset. Kansainvälinen vaikuttaminen on yksi suomalaisen ay-liikkeen keino tasoittaa eroja ja vähentää työnantajan halua siirtää työtä pois Suomesta. Toisaalta Euroopassa on maita, joissa ay-liike on vahvempi kuin Suomessa. Esimerkkinä voi mainita Saksan. Siellä Nokia sulki Bochumin tehtaan ja joutui neuvottelujen tuloksena maksamaan työntekijöille korvauksia satoja miljoonia euroja. Kansainvälisen edunvalvonnan ohella pitää huolehtia siitä, että suomalainen ay-liike pysyy vahvana. Näin vältetään työehtojen ajautuminen takaisin tasolle, josta ay-liike aikoinaan kumpusi. Jos näin kävisi, kärsijöinä olisivat sekä järjestäytyneet että etuja automaattisina pitävät insinöörit. Ay-liikettä tarvitaan yhä ja yksittäisen jäsenen panos tässä yhteisessä savotassa on tärkeä. Yhdessä olemme enemmän. Myös työnantajaosapuoli hyötyy siitä, että se voi neuvotella sopimuksista yhden työntekijöitä edustavan tahon kanssa yksittäisten yritysten sijaan. puheenjohtajan palsta huhtikuu 2012 Pertti Porokari Kaikilla on oikeus kunnon työoloihin ari viikkoa sitten Helsingin Sanomat uutisoi Kiinassa toimivan taiwanilaisen suuryrityksen Foxconnin parantaneen työoloja. Kyseinen yritys piipahti takavuosina Suomessakin, osti muutaman tehtaan, lakkautti ne hyvin nopeasti ja siirsi toiminnat maihin, joissa ay-liike ja työlainsäädäntö ovat heikolla tasolla. Muun muassa matkapuhelinjättien Nokian ja Applen alihankintaa tekevä Foxconn on lopulta taipunut kohentamaan työntekijöiden oloja Kiinassa. Työskentelyolot olivat niin kehnot, että työntekijät joutuivat turvautumaan äärimmäisen epätoivoisiin tekoihin, jopa lukuisiin itsemurhiin, ennen kuin yritys saatiin neuvottelemaan ay-liikkeen kanssa ja puuttumaan kurjiin työoloihin. Kyseinen yritys on vain jäävuoren huippu Aasiassa toimivien yritysten tilasta. Näissä yrityksissä työntekijät ovat vailla oikeuksia ja täysin työnantajiensa armoilla. Työurien pituudet eivät ole montaa vuotta ja loppuun käytetyn työntekijän tilalle tulee aina uusi. Tilanne on vieläkin kehnompi Afrikan ja Etelä-Amerikan mantereilla. Näissä maissa toimii usein yrityksille lojaaleja niin sanottuja yellow foot -liittoja, joihin yritykset liittävät työntekijänsä ilman, että he edes tietävät siitä. Myös P UUSI INSINÖÖRI suomalainen PKC Group on saanut kyseenalaista mainetta estäessään työntekijöitä vapaasti järjestäytymästä Meksikossa. Suomalaiset teollisuusliitot UIL mukaan lukien ovat puuttuneet tähän ongelmaan. Työolot ovat kuitenkin jonkin verran jo kohentuneet Kiinassa, kun henkilöstö on alkanut järjestäytyä oikeisiin ammattiliittoihin, jotka ajavat heidän asioitaan. Suomalainen sopimusyhteiskunta takaa vakaat olot niin työpaikoilla kuin laajemmin yhteiskuntarauhan osalta. Suomalaisen työntekijän oikeudet, hyvinvointivaltion säilymisen ja positiivisen kehityksen takaavat toimivat, sopimiseen perustuvat työmarkkinat. Suomessa on 2,1 miljoonaa työntekijää, joiden etua ajavat ainoastaan palkansaajaliitot, kuten UIL. Tätä toimivaa järjestelmää on siis syytä tukea kannustamalla palkansaajapuolta järjestäytymään muun muassa säilyttämällä liittojen jäsenmaksujen verovähennysoikeus. Työnantajapuoli on järjestäytynyt lähes sataprosenttisesti ja nauttii sekin jäsenmaksujen verovähennysoikeudesta. Palkansaajien, kuten ylempien toimihenkilöiden, järjestäytyminen on vastavoima työnantajille ja se tasapainottaa työmarkkinoiden oikeudenmukaisuutta. Hyvää kevättä! 9 edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää | Kuvat: Hannu Salmi Lahdesta cleantechin veturi Cleantech ja teollinen muotoilu ovat Lahden tiede- ja yrityspuiston kärjet. Näille aloille yrityshautomo etsii kasvavia ja globaaleille markkinoille pystyviä yrityksiä. Niille on myös tarjolla rahoitusta ja tiimikumppanuutta kansainvälisiin ponnistuksiin, kertoo yrityshautomon johtaja Risto Mauno. iinan markkinoilla kaupanteon väylänä toimii Lahden tiede- ja yrityspuiston koordinoima FECC (Finnish Environmental Cluster for China). FECC:n toiminnassa on mukana jo noin 100 yritystä. Venäjän markkinoita varten on perustettu sekä lahtelaisyritysten muodostama alueellinen Venäjä-klusteri että kansallisessa Cleantech-klusterissa toimivat jätehuolto- ja energiaklusterit. Venäjä-klustereissa on aktiivisesti mukana nyt noin 40 yritystä. Vesiosaamiskeskuksessa on koulutettu 1 000 ihmistä. K < Risto Mauno on yrityshautomon johtaja. ahden tiede- ja yrityspuisto johtaa Suomen ympäristöteknologian osaamisklusteria. Maailmalla sen cleantech-osaaminen on jo tunnettu ja palkittukin. Lahden ammattikorkeakoulun ympäristötekniikan linja on yksi neljästä cleantech-alan opetusta antavasta oppilaitoksesta paikkakunnalla. Lahden tiede- ja yrityspuisto tarjoaa kansainvälistymiseen liittyviä palveluja Lahden alueella toimiville yrityksille ja yritysryhmille. Erityisen hyvät yhteydet sillä on Kiinaan, Venäjälle ja Intiaan. Nyt esihautomomallia ollaan muuttamassa. Liiketoimintaosaamisen, tekniikan, markkinoinnin ja rahoituksen toimijoita yhdistetään tiimeiksi jo esihautomovaiheessa. Tämä tuo synergiaetuja ja nopeuttaa yritysaihioiden kehitystyötä. Kiihdyttämön loppuvaiheessa tärkeintä L 10 roolia näyttelevät Risto Maunon mukaan rahoitus ja kansainvälisille markkinoille lähteminen. Uutta toimintamallia pilotoidaan käytännössä tämän kevään aikana. Tosin jo nykyisinkin kannustetaan yrityksiä yhteistyöhön kansainvälisissä ponnistuksissa. Oikeiden kumppanien kanssa maailman valloittaminen käy helpommin. – Tiimiys korreloi menestyksen kanssa, se on yrityshautomossa huomattu, Mauno sanoo. Hän mainitsee esimerkkeinä Demolan, Protomon, Innovation Millin ja Garagen, jotka näyttävät mallia yhteistyöstä. Ikärakenteen muutos suosii Maunon mukaan yrittäjyyttä; opiskelijat ryhtyvät yrittäjiksi ja työllistävät itsensä lisäksi muita, näin saadaan bruttokansantuotetta. Yrittäjyyden kynnystä pyritään ma- daltamaan jatkuvilla luennoilla myös ammattikorkeakoulussa – Yrittäjyys on lisääntynyt kolmena peräkkäisenä vuotena, Mauno sanoo. Asenteet ovat muuttuneet ja opiskelijat aktivoituneet. Yrittäjyys tarjoaa kenties sellaisen elämäntyylin, jota nuoret hakevat. Energonissa tutkitaan uusiutuvaa energiaa Lahden tiede- ja yrityspuiston rakennuttaman Energon-tutkimuskeskuksen rahoittivat Euroopan aluekehitysrahasto, Lahden tiede- ja yrityspuisto ja Lahden ammattikorkeakoulu. Vuonna 2010 avattu tutkimuskeskus tarjoaa huippuympäristön monipuoliseen uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden tutkimukseen sekä uuden teknolo- gian pilotointiin. Vuokralaisia on jo kymmeniä, suurin niistä Oilon Oy. Laitetekninen kehitystyö kaupallisiksi tuotteiksi on yksi Energonin keskeisistä tavoitteista. Lahden ammattikorkeakoulun opiskelijat voivat siellä suorittaa työharjoittelua ja tehdä päättötöitä uusiutuvan energian eri prosesseissa. – Testaamme täällä uusiutuvaa energiaa nestemäisessä, kaasumaisessa ja kiinteässä muodossa sekä kehitämme aurinkoenergian hyödyntämiseen sopivia laitteita, maalämpö- ja ilmalämpöpumppuratkaisuja sekä hybridiratkaisuja, kertoo asiakaspalvelupäällikkö, insinööri Leif Ekholm. Tällä hetkellä suuri kiinnostuksen kohde niin Suomessa kuin maailmallakin on metsän biomassan käyttö polttoaineena. Pyrolyysiöljyä valmistetaan puujätteestä ensin pilkkomalla ja sitten kuivatislaamalla hapettomassa tilassa. Pyrolyysiöljyn hiilidioksidipäästöt voivat olla jopa 90 prosenttia alhaisemmat kuin fossiilisten polttoöljyjen. Siitä povataan niille todellista haastajaa. Energonissa ovat Suomen oloissa ainutlaatuiset maa- ja ilmalämpöpumppujen mittausjärjestelmät, joista saadaan erittäin pitkälle vietyä tietoa pumppujen toiminnasta. Tehokkaan tutkimuksen ja laitteiden kehityksen mahdollistaa myös laaja valikoima erityyppisiä kattiloita ja polttimia sekä erilliset säiliöt muun muassa bioöljyille. Lisäksi poltinlaitosta voidaan ajaa tietyiltä osin miehittämättömänä. Cleantech-sijoittaminen kasvussa – Cleantech-sijoitusmaailma on kasvanut koko 2000-luvun, suurinta kasvu on ollut aurinkoenergian, liikenteen ja energian toimialoilla, sanoo ympäristöteknolo- giaklusterin ohjelmajohtaja Mika Sulkinoja Lahden tiede- ja yrityspuistosta. Sulkinojan mukaan alan seuranta on vielä haasteellista, sillä monet teollisuuden ratkaisut, jotka esimerkiksi vähentävät energiankulutusta, eivät automaattisesti näy tilastoissa. Helpompaa on seurata perinteistä ympäristöteknologiaa, siis vaikkapa vedenpuhdistusta sekä muuta ”piipunpääteknologiaa”. Cleantech Finlandin arvion mukaan koko globaali markkina olisi noin 1 600 miljardia euroa, josta Suomen osuus olisi 20 miljardia euroa. Suomen viennin osuus on näissä arvioissa 12 miljardia, eli noin viidennes Suomen kokonaisviennistä. Suomen kärkinä ovat energiatehokkuus, uusiutuvat energiat, vedenkäsittelyratkaisut ja kaupunkien ympäristöongelmien ratkaiseminen. Vuonna 2011 alan arvioitiin kasvaneen lähes 10 prosenttia Riskirahan kanavointi cleantech startuppeihin pitäisi Sulkinojan mielestä olla paljon voimakkaampaa. Tähän voisivat vaikuttaa muun muassa reilusti ekoetukenossa olevat julkiset hankinnat. Hallituksen koko start-up- ja riskirahakenttään kehysriihessä tekemät päätökset T&K- verohelpotuksista ja verohelpotuksista sijoittajille listaamattomille on suunnattu koko start-up -kentälle, ei erikoisesti cleantechille. Mekatroniikasta apuri Mekatroniikkaklusterissa Lahden seudulla aktiivisin ydinjoukko käsittää noin 50 yritystä, joissa on yli 4 000 henkeä töissä. Tietotekniikan, robotiikan ja elektroniikan yhdistäminen ohjauksessa ja automatisoinnissa cleantechin eduksi luo entistä älykkäämpiä ratkaisuja ympäristön hyväksi. Projektipäällikkö Ville Uimonen. UUSI INSINÖÖRI Leif Ekholm esittelee kiinnostuneille tutkimuskeskus Energonia. Päättötöitä haetaan ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta klusterin yrityksiin. Yrityspuisto tarjoaa markkinointiapua. – Ottaa toki aikansa ennen kuin perinteiset koneenvalmistajat saavat uusia näkemyksiä, mutta niin vain uusia ympäristöystävällisiä ratkaisuja on alkanut syntyä, projektipäällikkö Aleksi Mäkelä kertoo. Hän on ollut yli kaksi vuotta kehittämässä mekatroniikkaklusterin ympäristöliiketoiminta-alueita päämääränä muuttaa olemassa olevat tuotteet ympäristöystävällisemmiksi, siis energiatehokkaammiksi, taloudellisemmiksi ja eliniältään pitemmiksi. Monet yritykset ovat jo tehneet täyskäännöksen tuotannossaan, Mäkelä mainitsee Oilonin, Ferroplanin ja Orferin menestystarinat. – Parhaiten menestyvät ne yritykset, jotka alkavat tehdä vientiponnistuksia yhdessä. Kilpailukykyä puurakentamiseen Lahden tiede- ja yrityspuisto on mukana SouthWood Päijät-Häme -hankkeessa, joka kehittää yritysten kilpailukykyä tuottamalla tietoa puurakentamiseen sidoksissa oleville yrityksille. Kilpailukyvyssä keskitytään energia- ja materiaalitehokkuuteen, liimapuurakenteiden kehittämiseen sekä pientalorakentamisen kokonaisuuksiin. Projektipäällikkönä on insinööri Ville Uimonen. N 11 edunvalvonta Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Nanotekniikka Kalle Hasu esittelee aurinkosähkölasin koelinjaa. on Beneqin cleantech-kortti Vuonna 2005 perustettu Beneq on lyhyessä ajassa raivannut tiensä maailman puhtaan tekniikan kehittäjien kärkeen. – Ohutkalvotekniikka on ollut meidän cleantech-korttimme, sanoo suunnittelupäällikkö Kalle Hasu. vainkysymys yritystä perustettaessa oli, mitä kaikkea ohutkalvo- eli nanomittakaavan pinnoituksella voidaan saada aikaan. Hyvin nopeasti selvisi, että muun muassa aurinkoenergiateollisuudessa oli kasvava ohutkalvo-osaamisen kysyntä. Niinpä Beneq keskitti osaamisensa tämän alan tutkimiseen ja sen valmistuslaitteistojen kehittämiseen. Siitä alkoi yrityksen hurja kehitys ja kasvu. Kymmenen hengen yrityksenä startannut Beneq työllistää yli 80 henkilöä Suomessa ja yli 30 edustajaa eri puolilla maailmaa. – Olemme menneet aallonharjalla viime vuodet ja käyttäneet nanotekniikan A 12 osaamista cleantech-korttinamme, Kalle Hasu kertoo. Liikevaihto on kaksinkertaistunut vuosittain. Siihen on tarvittu uskollisia yhteistyökumppaneita ja rahoitusta. Niitä on löytynyt, mutta töitä sen eteen on myös tehty. Aurinkosähkölasia aurinkokennoihin Automaatioinsinööri Kalle Hasu toimii suunnittelupäällikkönä Beneqillä. Vastuualueena hänellä on aerosol-tuoteryhmän ohjelmistosuunnittelu ja resurssointi. – Aurinkosähkötekniikka menee nyt jättiharppauksin eteenpäin, Hasu sanoo. Cleantechin eri tekniikoilla on maail- manlaajuisesti nousevaa kysyntää. Uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisen ja energiatehokkuuden tärkeyteen on herätty niin EU-maissa kuin myös Aasiassa. Beneqillä on menossa useita projekteja maailmalla, joissa teollinen tuotanto ajetaan käyntiin. Suurimmat, jopa sata metriä pitkät lasin pinnoituskoneet valmistetaan Suomessa yhteistyössä tamperelaisen Glastonin kanssa. Ensimmäinen ohutkalvopinnoitetun lasin tuotantolinja aloittaa tuotannon Kiinassa tänä vuonna. Se vastaa ohutkalvotekniikan kysyntään maan kovaa vauhtia kasvavassa aurinkoenergiateollisuudessa. Aurinkosähkölasia tehdään aurinkokennoihin. Mielikuvitus rajana Beneq panostaa nyt täysillä aurinkosäteilyn hyödyntämiseen aurinkokennotekniikalla. Perusteluna on se, että yritys panos- taa vihreisiin arvoihin ja uusiutuvien luonnonvarojen parempaan käyttöön. Nanotekniikkaa voidaan tosin käyttää lasin lisäksi muidenkin materiaalien pinnoittamiseen. Nanometrin paksuinen kalvo mitä tahansa materiaalia minkä tahansa pinnan – paperin, muovin, kankaiden – pinnoittamisessa saa aikaan uusia ominaisuuksia, joita vasta tutkitaan. Nanopinnoitteella saadaan aikaan haluttuja ominaisuuksia, kuten lasin pintaan sähköä johtava kerros tai valonsäteen hajaantumista eli sirontaa. Kun sirontaa saadaan aikaan tietyntyyppisessä aurinkokennossa, parannetaan sen hyötysuhdetta ja saadaan enemmän valoa sisään. Päinvastaisessa tapauksessa lasin pinta saadaan heijastamaan valo pois pinnasta, jolloin se ei ime valoa. – Mahdollisuuksia on rajattomasti, vain mielikuvitus asettaa rajat, Hasu sanoo. Ja mainitsee esimerkkeinä tapetin, jossa on valot, paperinohuen television ja reppuun liimattavan taipuisan aurinkolaturin. Näiden markkinoille tuloa saadaan kuitenkin odottaa vielä muutama vuosi. Tiimissä sen salaisuus Beneqillä fyysikot, kemistit, teknikot ja insinöörit toimivat tiimeissä. Erityisen tärkeätä on ohjelmistosuunnittelijoiden – automaatio-, sähkö-, prosessi- ja mekaniikkainsinöörien – tiivis yhteistyö. Paraskin yksilö tarvitsee tiimin antaman tuen. – Tieteellinen lähestyminen ja konkreettinen työ kulkevat näin koko ajan käsi kädessä ja asiakas saa haluamansa prosessin, Hasu kertoo. Hänellä on aiempaa kokemusta paperi- ja elintarviketeollisuudesta. Nyt hän on nanotekniikan palveluksessa. Insinööriosaaminen ei ole kiinni siitä, mitä se osaaminen on, vaan siitä, miten sitä voidaan soveltaa eri teollisuudenaloille, hän tiivistää. N Beneq ykkönen kansainvälisessä cleantech-kilpailussa Maailman eturivin cleantech-klustereiden yhdistys Global Cleantech Cluster Association (GCCA) järjestämässä kansainvälisessä Later Stage Award -kilpailussa Uudet materiaalit -kategorian voitti teollisuuden ohutkalvopinnoitteisiin laitteita, tekniikoita ja sovelluksia toimittava Beneq Oy. Finaaliin valittiin 30 parasta cleantech-yritystä 4 000 eurooppalaisen, pohjoisamerikkalaisen ja aasialaisen yhtiön joukosta. Voittajien valinnan kriteereinä olivat muun muassa liiketoimintamalli, markkina-asema, kannattavuus sekä kyky luoda ja vallata markkinaosuuksia. Tekes on rahoittanut Beneq Oy:n tutkimus- ja kehitystoimintaa useassa vaiheessa. ttt Beneq sai myös Tasavallan presidentti Tarja Halosen kansainvälistymispalkinnon vuonna 2012. UUSI INSINÖÖRI Suomi Cleantechin kärkimaaksi Cleantech-liiketoiminta on Suomessa jo samaa kokoluokkaa kuin metsäteollisuus, noin 18 miljardia euroa. Suurin osa liikevaihdosta on syntynyt perinteisen teollisuuden uudistuessa ja löytäessä uusia liiketoiminta-alueita Cleantechista. – Suomessa on nopeasti vastattu kansainvälisen markkinatilanteen ja energian hinnan nousun asettamiin haasteisiin, sanoo hallituksen ympäristöliiketoiminnan strategisen ohjelman johtajana helmikuussa aloittanut dosentti Mari Pantsar-Kallio. Hän on aiemmin toiminut Suomen ympäristöteknologiaklusterin ohjelmajohtajana Lahden tiede- ja yrityspuistossa. Cleantech-liiketoiminta on asetettu yhdeksi Suomen elinkeinopolitiikan painopisteeksi. Myös hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi nostaa Suomi ympäristöliiketoiminnan ja Cleantechin kärkimaaksi. – Yhteistyötä useiden julkisesti toimivien organisaatioiden välillä on tarkoitus tiivistää ja lisätä, Pantsar-Kallio sanoo. Myös isojen ja pienten yritysten yhteistyötä varsinkin kansainvälisissä projekteissa on tarkoitus tiivistää. Tähän ollaan luomassa selkeää strategiaa sekä indikaattoreita sille, miten monta työpaikkaa alalle on syntynyt ja mitkä ovat tavoitteet tulevaisuuteen. Myös tukimuotojen tehokkuutta on tarkoitus arvioida. Pantsar-Kallion mukaan Suomessa on jo noin 50 000 työpaikkaa tällä sektorilla. Kasvu on ollut noin 10 prosenttia vuosittain. Uusia työpaikkoja syntyy lähinnä teollisuuden uudistuessa, yritysten kasvaessa ja uusien yritysten perustamisten myötä. Vanhoilla toimintamalleilla ja -tuotteilla ei yksinkertaisesti enää pärjätä. Vanhoja prosesseja on uusittava energiatehokkaammiksi ja samalla kehitettävä uusia ympäristön kannalta parempia energiaa ja materiaaleja säästäviä tekniikoita. Pantsar-Kallion mukaan monet rakennemuutoksen kourissa elävän ict-alan osaajat ovat löytäneet cleantechalan yrityksistä itselleen uuden työpaikan. Ict-alan osaajien vahvuus on siinä, että he tuovat oman osaamisensa – mittaamisen, analysoinnin ja optimoinnin – hyödyntämään energiatehokkuuttaan parantavia yrityksiä. Tämä on jo synnyttänyt uutta business-osaamista muun muassa Oulun seudulle, jota alan rakennemuutos ehkä pahiten on kohdannut. Teksti: Ilona Mäenpää 13 edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää | Kuva: Markus Jokelainen Energiatehokkuudesta uusi kilpailutekijä Ouman Kempeleessä satsaa energiatehokkuuden parantamiseen lämmönsäädössä ja ilmastointiratkaisuissa. Yritys on saanut Nokialta vapautuneita ict-alan osaajia vahvistamaan pääsyään kansainvälisille markkinoille, kertoo yrityksen toimitusjohtaja Martti Jokelainen. eljännesvuosisadan älykästä ja helppokäyttöistä kiinteistöautomaatiota valmistanut Ouman Kempeleessä Oulun kupeessa tähtää nyt kansainvälisille markkinoille. Viennin osuutta on tarkoitus kasvattaa. – Tähtäämme kotimarkkinoiden lisäksi kansainvälisille markkinoille, lähinnä Itämeren ympärille Ruotsiin, Venäjälle, Puolaan ja Baltian maihin, Martti Jokelainen sanoo. Vientiponnistelujen vauhdittamiseksi hän on onnistunut rekrytoimaan Nokiasta N osaajia omaan yritykseensä ja uudelle työuralle. – Energiatehokkuuden tulevaisuuden mahdollisuudet ja jatkuvan kasvun näkymät uusine bisnessmahdollisuuksineen houkuttelevat, Jokelainen visioi. Hän on vakuuttunut siitä, että energiatehokkuuteen liittyvät ratkaisut ovat Suomen uusin myyntivaltti. Suomalainen kaukolämpöosaaminen on jo maailman huippua. Potentiaalia on Jokelaisen mukaan kuitenkin talotekniikan eri järjestelmien järkevässä yhteiskäytössä. Martti Jokelainen yhdessä palveluliiketoiminnan johtajan Timo Huttusen (oik.) ja varatoimitusjohtajan Pekka Hintikan (vas.) kanssa. 14 Teksti: UIL ja TEK Ohjaustekniikoiden nivominen yhteen automaation avulla lisää käyttäjäystävällisyyttä ja tuo myös tehokkuutta energiankäyttöön. Tutkimus ja tuotekehitys a ja o Ouman satsaa jopa viidenneksen liikevaihdostaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Kiinteistöjen internet-pohjaiset etäohjaus- ja säätöjärjestelmät ovat tulevaisuuden juttu. Niiden on oltava myös helppokäyttöisiä. – Säätö- ja ohjaustekniikka sekä niihin liittyvät palvelut ovat meillä tärkeimmät kehittämisen kohteet, yrityksen perustaja Martti Jokelainen sanoo. Elektroniikka- ja ohjelmistosuunnittelijoilta vaaditaan korkeatasoista osaamista. Nokialta Oulusta on viime aikoina vapautunut ammattitaitoisia ja kansainvälistä kokemusta omaavia työntekijöitä, joita yritys on rekrytoinut. – Energiatehokkuuden kehittämisessä tarvitaan juuri kansainvälisen toiminnan ja tuotekehityksen ammattilaisia, ja sellaisia olemme saaneet Nokialta, Jokelainen kertoo. Huomattaviin säästöihin Kerros- ja rivitalojen automaatiojärjestelmät ja palvelut ovat Oumanin tärkeintä markkina-aluetta. Siellä on suuri säästöpotentiaali olemassa, tapauksesta riippuen säästöt voivat olla 10–30 prosenttia vuotuisesta energian kulutuksesta. – Tämä näkyy jo taloyhtiön hoitovastikkeessakin, Jokelainen sanoo. Rakennusten lämmitystarve vaihtelee jatkuvasti ulkolämpötilan mukaan. Aamulla saattaa olla vesikeli ja seuraavana yönä pakkanen paukkuu nurkissa. Talot, joissa lämmitystä ja ilmastointia ei ole optimoitu todellisen tarpeen mukaiseksi, hukkaavat lämpöä ja energiaa lähes hallitsemattomasti. Jo yhden asteen lisäys huonelämmössä kasvattaa energiankulutusta noin 5 prosenttia. Oumanin osaaminen tähtää kiinteistöjen energiankulutuksen parantamiseen kehittyneen automaation avulla. N UUSI INSINÖÖRI Vesiosaaminen ja kierrätys tapetilla Green Growth -Osaamisfoorumissa uoli turvallisuudesta, ympäristöstä, puhtaudesta ja energiahuollosta kasvaa. Myös luonnonvarojen käyttöön kiinnitetään yhä enemmän yhteiskunnallista huomiota. Cleantech-liiketoiminta kehittyy voimakkaasti ja tarjoaa sekä uusia markkinoita että hyvinvointia suomalaisille. Uuden Insinööriliiton ja TEKin julkaisemassa Insinöörien ilmasto-ohjelmassa (2009 ja 2011) nousi merkittävänä tekijänä esiin jätteiden vähentäminen ja syntyvän jätteen hyödyntäminen esimerkiksi energiana. Vesiosaamisen merkitys taas korostuu globaalilla tasolla tulevaisuudessa. Insinöörien ilmasto-ohjelman mukaan on perusteltua olettaa, että Suomessa kestävän teknologian kasvu on lähellä kansainvälisen kasvuarvion 10–30 prosentin maksimia. Merkittäviä ajureita ovat teknologian kehittyminen, kuluttajien arvojen muuttuminen ja poliittinen ohjaus, jotka lisäävät muun muassa säästävien energiaratkaisujen roolia tulevissa investoinneissa. Muutoksen mittasuhde on yksi historian suurimmista ja verrattavissa teollistumisen ja digitalisaation seurannaisvaikutuksiin. Tämän muutoksen vaikutuspiirissä on tavalla tai toisella lähes jokainen insinööri. Uusien suomalaisyritysten murtautuminen kansainvälisen kehityksen kärkeen myös globaaleilla markkinoilla voi mahdollistaa ennakoitua voimakkaamman suomalaisen insinööriosaamisen kysynnän. – UIL ja TEK ovat luonnollisesti kiinnostuneita insinöörien roolista tässä kehityksessä, siis työpaikkojen luomisesta ja työmahdollisuuksien hyödyntämisestä, sanoo elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari. Liitot pyrkivät tuomaan esille insinöörien ja insinöörityön merkitystä isojen kysymysten ratkaisemisessa. Samalla voidaan parantaa insinöörityön arvostusta ja insinöörien vaikuttavuutta yhteiskunnassa. H Heidi Husari. Osaamisfoorumi kierrätystaloudesta UIL, TEK sekä Tekes järjestävät yhteistyössä sosiaalista mediaa hyödyntävän osaamisfoorumin. Siellä etsitään ideoita globaalin vihreän talouden kehityspoluista, sen synnyttämästä liiketoiminnasta sekä insinöörikunnan laadukkaan osaamisen luomasta kilpailukyvystä. Ensimmäisen osaamisfoorumin aiheena on kierrätystalous, joka käsitetään veden ja jätteen tehokkaana käyttönä, suljettuina kiertoina sekä näihin liittyvinä palvelu- ja teknologiaratkaisuina. N Vihreän talouden osaamisfoorumi Osaamisfoorumi koostuu kolmesta toisiaan täydentävästä tapahtumasta. 31.5.2012 toteutetaan etäyhteyksiä hyödyntäen seminaareja, joissa asiantuntija-alustusten ja case-esimerkkien pohjalta tarkastellaan vihreän talouden nykytilaa, parhaita käytäntöjä ja kehittymismahdollisuuksia. 12. ja 14.6.2012 järjestetään teemoitetut ja fasilitoidut verkkotapahtumat, ns. verkkojamit. Kuka tahansa voi tulla mukaan verkkokeskusteluun, näkemyksiään voi esittää esimerkiksi seminaarissa esille nousseista kysymyksistä. 15 edunvalvonta Teksti: Marketta Harinen | Kuva: Jari Rauhamäki Vääntö-palkinnolla palkitun Tommi Pihlajasalon tietä Vapon ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistyksen puheenjohtajaksi on pohjustanut aktiivinen toiminta Insinööriopiskelijaliitto IOL:ssä. Organisaattorina työssä ja edunvalvonnassa Tommi Pihlajasalo sanoo olevansa luonteeltaan määrätietoinen organisoija. Sekä työssään että ylempien toimihenkilöiden edunvalvojana hän on päässyt ratkaisemaan isoja haasteita, neuvottelemaan tuloksia ja viemään suunnitelmiaan käytäntöön. 16 lemmät toimihenkilöt YTN:n yritysyhdistysryhmän vuoden 2011 Vääntö-palkinnon maaliskuun lopussa pokannut Tommi Pihlajasalo on otettu saamastaan tunnustuksesta. – Onhan tämä mukava kannustin, joka toivottavasti innostaa muitakin ottamaan tärkeitä asioita esille työpaikallaan, hän tuumaa. Vapon ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistyksen puheenjohtajana Pihlajasalo on edistänyt ylempien toimihenki- Y löiden edunvalvontaa tavallista haastavimmissa oloissa, sillä mekaanisessa metsäteollisuudessa ei ole työehtosopimusta turvana. Pihlajasalon mukaan yritysyhdistys edusti aiempina vuosina koko ylempien toimihenkilöiden joukkoa esimerkiksi ytneuvotteluissa, mutta ilman statusta tai turvaa. – Yt-neuvottelut olivat melkoisia torikokouksia, kun kellään ei ollut selkeää statusta edustaa toisia. Toisaalta ei uskallettu ilmaista näkemyksiä, kun pelättiin työsuhteen puolesta. Tarve luottamusvaltuutetuille on selvästi olemassa. Yritysyhdistys ajoi Vapossa luottamusvaltuutettujen vaalin järjestämistä. Työnantaja ymmärsi, että ylemmät tarvitsevat oman edustajansa, vaikka yrityskohtaiseen työehtosopimukseen ei ollutkaan halua. Luottamusvaltuutetuille sovittiin myös kuukausittainen korvaus, joka vaihtelee 110 eurosta 200 euroon edustettavien määrästä riippuen. Luotot saivat irtisanomissuojan ja kuuden kuukauden jälkisuojan. Lisäksi ajankäytöstä päästiin yhteisymmärrykseen. Vapon ja Vapo Timberin ensimmäiset ylempien toimihenkilöiden luottamusvaltuutetut aloittivat pestinsä vuoden vaihteessa. – Hyvä oli, että saimme heidät. Uudet yt-neuvottelut alkoivat heti tammikuussa. Pelkkää iloa aktiivisuudesta Vapon Biofuels liiketoiminta-alueella Oulun yksikössä operaatiopäällikkönä työskentelevän Pihlajasalon vastuulla on tilaus/toimitusketju ja sen toiminta. Toimitustiimin esimiehen toimenkuva on monipuolinen. Pihlajasalo tekee sopimukset toimitusyrittäjien kanssa ja huolehtii biopolttoaineiden toimittamisesta kaupunkien, kuntien ja teollisuuden energialaitoksille. Pihlajasalon vetämän tiimin vastuulla ovat pohjoisen alueen bioenergiatoimitukset: polttoturpeet, puuenergiahakkeet ja muut biopolttoaineet on toimitettava ajallaan tilaajille. – Työssä ja edunvalvonnassa pätevät samat asiat. Onnistuminen kumpuaa yhteisestä tavoitteesta, hyvästä tiimityöskentelystä ja yhteistyöstä, Pihlajasalo toteaa. Seinäjoen ammattikorkeakoulusta tuotantotalouden insinööriksi 2005 valmistunut Pihlajasalo on ollut nyt Vapolla 4,5 vuotta. Vapon 100-jäsenisen yritysyhdistyksen puheenjohtaja hänestä tuli kaksi vuotta sitten. – Aktiivisesta toiminnasta ei ole ollut haittaa, päinvastoin! Tämä on ollut hyvä rooli opetella henkilöstöpolitiikkaa ja neuvottelutaitoja. Näkee, mitä pitäisi tehdä ja miten ei kannata toimia. On päässyt verkostoitumaan ja oppinut ymmärtämään yhtiön toimintaa kokonaisuudessaan, Pihlajasalo tuumaa. Hän on myös ollut ylempien edustajana yt-neuvottelutoimikunnassa ja Vapon hallintoneuvostossa henkilöstön edustajana. 700 miljoonan liikevaihdon ja 1 300 henkeä suoraan työllistävän yrityksen hallintoneuvosto on näköalapaikka, josta koituu iloa joka lähtöön – omalle urallekin. – Luottamuksellisista ja hyvistä suhteista yrityksen johtoon on apua kaikissa tilanteissa. Silloin on helpompi ottaa asioita rohkeasti puheeksi ja viedä niitä eteenpäin, Pihlajasalo sanoo. Vääntö-palkinnon tuhannella eurolla hän aikoo ujuttautua kesään jo ennakkoon, vaikka sitten Välimeren auringon alla. N UUSI INSINÖÖRI Akavalaisten määrä kasvoi reippaasti kavan jäsenjärjestöjen yhteenlaskettu jäsenmäärä jatkoi reipasta kasvuaan vuonna 2011. Kun mukaan lasketaan huhtikuussa Akavaan liittyneen Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL:n jäsenet, akavalaisia on yhteensä 573 400. Kasvua vuoden takaiseen on yli 14 000 jäsentä. Uusi Insinööriliitto UIL, Tradenomiliitto TRAL, Suomen Ekonomiliitto SEFE, Akavan Erityisalat ja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia kasvattivat jäsenmääräänsä lukumäärällisesti eniten. Uusi Insinööriliitto kasvoi myös suhteellisesti eniten, 12 prosenttia. Merkittävin tekijä oli Tietoalan Toimihenkilöiden siirtyminen syksyllä 2011 sen jäsenjärjestöksi. Kaikkiaan 24 akavalaisen liiton jäsenmäärä kasvoi. Kymmenellä liitolla oli hienoista laskua. – Akavalaiset liitot ovat ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa opiskeleville sekä niistä valmistuneille luonteva valinta järjestäytymiselle. Liitot kiertävätkin paljon korkeakouluja ja tekevät itseään tutuksi opiskelijoille, Akavan johtaja Risto Kauppinen toteaa. A Akavan opiskelijamäärän kehitys 1 000 henkilöä 107 110 101 100 91 90 80 70 64 60 50 49 40 30 20 10 0 1996 2000 2005 2010 1.4.12 Palkka- ja työsuhdeturva sekä ansiosidonnainen työttömyysturva ovat akavalaisille merkittävimmät syyt kuulua ammattiliittoon. Turvan lisäksi jäsenyydessä pidetään tärkeinä mahdollisuutta ammatilliseen kehittymiseen, verkostoitumiseen ja henkilökohtaiseen apuun työelämän ongelmatilanteissa. Akavalaisten mielestä keskusjärjestö on onnistunut edunvalvonnassa viimeisen neljän vuoden aikana selvästi aikaisempaa paremmin. Lisäksi akavalaisten usko oman keskusjärjestön vaikutusvallan kasvuun on noussut. Tämän taustalla on myös liittojen jäsenmäärän kasvu: Akava on maksavissa jäsenissä mitattuna noussut jo toiseksi suurimmaksi palkansaajien keskusjärjestöksi. N 17 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen | Piirros: Markku Haapaniemi EWC-pöydästä tukea myös kriisihetkiin Hyvän EWC-kokousedustajan pitää tuntea konsernin sisäisiä, oman maansa asioita ja saada suunsa auki kokouksissa – kielitaidolla ei ole väliä. Kyllä koodari aina sen verran englantia osaa. un tietotekniikkkayritykset, suomalainen Tieto ja ruotsalainen Enator yhdistyivät 1990-luvun lopulla, uuteen yritykseen perustettiin eurooppalainen yritysneuvosto eli EWC. Silloin tehty EWC-sopimus on edelleen voimassa. Organisaatiomuutosten yhteydessä siitä on päivitetty ja siihen on tullut muutama lisäpöytäkirja. – Pari vuotta sitten sopimuksen nimi päätettiin virallisesti muuttaa EWC-sopimukseksi, sillä siitähän on ollut koko ajan kyse, sanoo Tieto konsernin EWC:n puheenjohtaja Esa Koskinen. Tieto Oyj:ssä väkeä oli noin 18 000 vuoden vaihteessa. Noin kymmenestä maasta henkilöstönedustaja voisi olla mukana EWC-pöydässä, mutta kaikista ei ole saatu edustusta. Varsinkin niistä eteläeurooppalaisista maista, joissa Tiedolla on vähän työntekijöitä, ei ole ilmaantunut edustajia. K Pienistä maista hankala saada edustajia Tietotekniikka-alalla henkilöstöä ei jaotella eri henkilöstöryhmiin, ainoastaan 18 johto on erillään. Tämä koskee niin Suomen kuin muidenkin maiden organisaatioita. Yhteensä EWC-pöydässä on parisenkymmentä henkilöä. Sopimuksen mukaan henkilöstöllä on korkeintaan 30 paikkaa. Vajaaedustus syntyy pienempien maiden innottomuudesta osallistua. Tiedon isoista maista kuten Ruotsista, Saksasta, Suomesta ja Tsekistä on kaksi edustajaa. Ruotsissa ja Suomessa järjestäytymisaste on hyvä ja ammattiyhdistysliike osallistuu yrityksen toimintaan muutenkin. Sen tähden kummankin maan järjestöt saavat kaksi lisäpaikkaa. Kullakin maalla on omat käytäntönsä valita edustajansa ja valintakriteerit poikkeavat toisistaan. Saksassa henkilöstö valitsee edustajat omille paikoilleen. Jostain pienemmästä maasta johto on saattanut valita johdon sihteerin osallistujaksi kokoukseen. Suomalaisten neljä paikkaa jakaantuvat siten, että kaksi valitaan yhteistoimintaneuvottelukunnassa ja kaksi on Tietoväen eli henkilöstöyhdistyksen valitsemia. TietoEnatorin EWC-kokousten alkutaipaleella kokouksissa oli usein runsaasti edustajia Suomesta ja Ruotsista sekä muutama poikkeus muista maista. – Silloin mukana saattoi olla ihmisiä, jotka olivat vuosikausia mukana, mutta eivät puhuneet sanaakaan – edes pyydettäessä, Koskinen kertoo. Hän arvioi, että osittain puhumattomuus johtui arkuudesta käyttää vierasta kieltä, osittain osa ihmisistä ei puhunut suomenkielisissäkään kokouksissa – Turha olla liian paljon osallistujia, jos osa ei puhu lainkaan. Ilman tulkkia selvitään Konsernin virallinen kieli on englanti ja EWC-sopimuksen mukaan myös kokouksissa käytetään englantia. Kokouksissa ei ole järjestetty tulkkausta, vaikka EU:n direktiivin mukaan pitäisi olla tulkkaus. Koskinen perustelee käytäntöä parilla eri syyllä. Tulkkaus vaatii kokouksiin konsernin ulkopuolisia ihmisiä. – Kuinkahan paljon toimitusjohtaja kertoisi siinä vaiheessa vielä luottamuksellisista asioista, Koskinen aprikoi. Tulkkaus vie jonkun verran myös lisäaikaa, joten ilman tulkkausta jää enem- män aikaa käsitellä kokouksen asioita. – Ei meillä suomalaisillakaan ole todella hyvää kielitaitoa, mutta ymmärrämme ihan hyvin keskustelua. On enemmänkin kysymys siitä, että uskaltaa puhua. Tiedossa varsinaisia EWC-kokouksia on kaksi kertaa vuodessa, lisäksi on puhelinkokouksia sekä työvaliokunnan puhelinkokouksia. Kokouksia on vuorotellen Suomessa, vuorotellen Ruotsissa. Saksalaiset ja ruotsalaiset vaativat enemmän tietoa Viime kesänä saatiin Suomen lainsäädäntöön muutama vuosi sitten uudistettu EU-direktiivi. Tärkeimmät muutokset koskivat tiedottamista ja kuulemista. Tiedossa on erittäin vahva edustus Saksasta ja Ruotsista. Molemmissa on perinteisesti tiedottamisvelvollisuus ja -säännöt tarkemmat kuin Suomessa. Koskinen sanoo, että Tiedossa on noudatettu jo pidempään suomalaista käytäntöä tiukempaa tiedottamista. – Aika ajoin olemme törmänneet siihen, että saksalaiset ja ruotsalaiset ovat UUSI INSINÖÖRI olleet tyytymättömiä tiedotukseen etenkin useiden organisaatiomuutosten yhteydessä. Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa työnantajan täytyy esitellä uudet johtajat etukäteen. Henkilöstönedustajilla on oltava aikaa tutustua asiaan ja kokoontua päättämään näkemyksistään. Koskisen mukaan muutaman kerran näissä asioista on oikaistu, koska Suomessahan ei ole vastaavaa käytäntöä ei ole. – Siitä ruotsalaiset ja saksalaiset ovat olleet käärmeissään: varsinkin saksalaiset haluavat pitää kiinni oikeudestaan saada tietoa riittävän ajoissa. Kokouksissa vallitsee avoimuus Esa Koskinen on ollut neljän toimitusjohtajan aikana tilaisuuksissa. Hän arvioi, että EWC-pöydän ihmisiä on arvostettu ja heihin on luotettu. Kaikki toimitusjohtajat ovat olleet erilaisia ihmisinä, mutta yhteistä heille on, että he ovat oikeasti kertoneet luottamuksellisia asioita ja vastanneet suoraan kysymyksiin. – Tiedon uudesta, maaliskuussa julkaistusta strategiasta meille kerrottiin luottamuksellisesti jo EWC-kokouksessa, vaikkei sitä vielä ollut edes vahvistettu hallituksessa ja siten myöskään tiedotettu julkisuudessa, Koskinen sanoo. – Henkilöstön vähennystarpeista ei tässä yhteydessä keskusteltu. Konsernissa on käynnissä nyt yhteistoimintaneuvottelut. Kaikkiaan yt-neuvottelut voivat johtaa 1300 henkilön irtisanomiseen: Suomessa 500 henkilöä voi menettää työpaikkansa. – Työvaliokunnassa meillä on yhteisesti todettu tarve vähintäänkin käydä tilanne kokonaisuudessaan läpi, koska maittain työntekijöillä ei ole selvää kuvaa, mikä tilanne muissa maissa on, Koskinen kertoo. Varsinaista yhteistyötä eri maiden työntekijöillä ei ole ollut, sillä neuvottelut ja niiden aikataulut ovat maakohtaisia. Maakohtaiset laitkin eroavat toisistaan paljon. – Myös eri maiden liitot eivät näköjään näe hyväksi rajojen ylitse menevää yhteistyötä, Koskinen harmittelee. N 19 edunvalvonta Teksti: Birgitta Suorsa / UP | Kuvat: Annika Rauhala Insinööri tuo ostamiseen osaamista – Ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin ja oikeanlaisia tuotteita tarjolle sopiva määrä, kiteyttää insinööri Matti Hotari tuotepäällikön tehtävänsä. Kaupan alalla insinöörikoulutuksesta on hänen mukaansa hyötyä etenkin tuotteiden ostamisessa. uotepäällikkö Matti Hotari kulkee Hyvinkään Ahlsellin jättimäisessä varastossa esitellen jakoavaimia, hitsauspuikkoja ja laakereita. Hän painottaa, että oikeat tuotteet ja tavaramäärän oikea mitoitus pitävät varaston liikkeessä. Jättimäistä myymättömän tavaran kasaa, monumenttia, ei ole päässyt syntymään hänen jäljiltään tänne eikä hänen edellisellekään työpaikalle Rautakeskolle. – Insinööritaitoa tarvitaan, jotta tavarat osataan ostaa oikein. Tässä Suomella olisi kasvun paikka. T Asiakas hakee ratkaisuja Palveluasteen pitämiseen oikealla tasolla tarvitaan markkinoiden, asiakkaiden tar- peiden ja tuotteiden tuntemusta. Kauppakoulutus ei Hotarin mukaan anna riittäviä taitoja. – Kun asiakas tulee, hänellä ei ole ostoslistaa mukanaan, vaan ratkaisua vaativa ongelma, Hotari kertoo. Tulilinjalle joutuvat myyjät, joista monella on insinöörin koulutus. Varmistuksena on kolmen tuotepäällikön tiimi, joista ainoastaan Hotarilla on insinöörikoulutus. Hänen vastuullaan ovat työkalut ja koneet. – Keräämme tiimissämme valtavasti tietoa markkinoista ja tuotteista, jonka ”pureskelemme valmiiksi näille linnunpojille”, Hotari vertaa. Hän järjestää myyjille koulutusta ja sisäistä markkinointia uusista tuotteista, toisinaan tuotevalmistajan kanssa. Tuotekehittelyä ja ideointia Asiakkaille on Hotarin mukaan löydyttävä koko tuotepaketti, vaikkapa jakoavaimet 5 millistä 50 milliin. 20 Myös tavaravirran toisessa päässä tarvitaan teknistä osaamista. – Tuotteita ei voi valikoida pelkästään tavarantoimittajan hinnastosta. Kun ollaan teknisellä alalla, tuotteissa on oikeasti vaikeusasteita, Hotari toteaa. Tavarantoimittajiin täytyy luoda hyvät suhteet. – Meidän täytyy tietää, mitä laatutasoa meille tarjottavat tavarat ovat. Meidän pitää osata kertoa, millaiseen käyttöön ja kulttuuriin tuote tulee. Näillä leveysasteilla työkalupakin pitää kestää kovatkin pakkaset, joten muoviin täytyy lisätä flataatteja. Hotarin uralle on sattunut monta vastaavaa tapausta. Joskus tarvitaan myös uskallusta. Yhdeltä työmatkaltaan Italiaan – Insinööritoimistossa en olisi nähnyt näin monta tehdasta ja näin monta alaa. Minulle on avattu ovet vaikka mihin ja kerrottu tekeillä olevista tuotteista, Hotari kertoo. hän toi työkavereidensa kanssa halkojen pilkkomiskoneen, vaikka Suomessa klapit pilkottiin kirveellä. Nyt markkinat vetävät, koska nuoret eivät pilko puita ja vanhat eivät jaksa heiluttaa kirvestä. – Työhön kuuluu myös syvempää bisnesalueen pohdiskelua, jotta valikoima kykenee tarjoamaan asiakkaalle ehjän tarjoaman eli että asiakas saa meiltä kaiken. Kaupan tuloksentekijät Kaupan tuloksentekijät -kampanja kiersi alkuvuonna alan yrityksissä tapaamassa ylempiä toimihenkilöitä. Tilaisuuksissa käytiin vilkasta keskustelua alan tulevaisuudesta sekä työhyvinvoinnista. Pohdintaa aiheuttivat myös ylitöiden korvaaminen sekä palkkaan liittyvät kysymykset. Kampanjan aikana saatiin ajatuksia kaupan alan edunvalvonnan kehittämiseksi. Kaupan alan edunvalvontaa YTN:ssä linjaa taustaryhmä, joka valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Taustaryhmän jäsenet ovat järjestäytyneet akavalaisiin liittoihin ja he työskentelevät ylemmän toimihenkilön tehtävissä kaupan alalla. Markkinointi innosti heti Hotari valmistui vuonna 1982 autoinsinööriksi. – Viimeisenä opintovuonna Harri Nykänen kertoi meille valmistuville insinööreille markkinoinnista. Silloin päähäni syttyi lamppu: Tätä haluan tehdä. Valintaa helpotti, että Suomessa autoinsinöörille on Hotarin mukaan tarjolla vain vähän mielenkiintoisia tehtäviä. Insinööritoimistossa istumisen ja perävaunun runkopalkkien lujuuslaskelmien laatimisen sijaan Hotari ryhtyi myymään liikennöitsijöille linja- ja kuorma-autoihin keskusvoitelulaitteita. UUSI INSINÖÖRI – Se oli myynnin korkeakoulu, hän tuumii. Parin vuoden kuluttua hän siirtyi Rautakeskolle, jossa vierähti 24 vuotta. Autoinsinöörin koulutuksessa saa Hotarin mukaan paljon osaamista, jota voi käyttää ostoissa. – Koulutuksessa tutustutaan sähköön, lujuusoppiin, materiaalitekniikkaan ja tietysti autotekniikkaan. Myös logistiikan opinnoista on näissä töissä hyötyä. Hotari kertoo, että Ahlsell toimittaa tavaran asiakkaan ovelle vuorokauden kuluessa tilauksesta. Suomessa yhtiöllä on 36 myyntipistettä ja liki 600 työntekijää. Varasto ja pääkonttori sijaitsevat Hyvinkäällä. Palkkakuopassa ei tarvitse olla Ahlsellille Hotari siirtyi vuonna 2008 juuri taantuman alla. Elokuussa pidettyihin läksiäisiin Rautakeskolla kuuluivat vielä kahvit ja kukat, marraskuussa kollegat joutuivat yt-neuvotteluihin. Palkkapyyntö pitää Hotarin mukaan asettaa tilanteen mukaan. Vaikka Ahlsellillä noudatetaan kaupan työehtosopimusta, Hotari kertoo ansioidensa ylittävän insinöörien keskipalkan. – Ei kaupan alan insinöörin tarvitse olla palkkakuoppalainen. N 21 maailmalta Teksti: Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö, Akava | Kuva: Frank Rumpenhorst / DPA / Lehtikuva EU:n kriisi testaa työmarkkinajärjestöjen uskottavuutta ETUCin liittosihteeri Patric Itschertin mielestä työmarkkinajärjestöt on otettava tiiviisti mukaan EU:n taloustalkoisiin. uroopan unionin talouskriisi ja poliittiset vaikeudet ovat saaneet katseet kääntymään myös työmarkkinaosapuoliin. Monilla tahoilla pohditaan, mikä EU:n tehtävä ylipäänsä on ja mikä työmarkkinajärjestöjen asema on tällaisessa tilanteessa. Euroopan palkansaajien keskusjärjestön ETUCin liittosihteerin Patric Itschertin mukaan työmarkkinajärjestöjen tehtävänä on olla mukana saattamassa unioni takaisin raiteilleen. E EU-tason kolmikanta Euroopan unionissa on monia kolmikantaisia rakenteita. Se onkin yksi maailman kolmikantaisimmista kansainvälisistä yhteisöistä. Komission lausuntopyyntöjen ja järjestösopimusten neuvostohyväksymisten lisäksi sosiaalinen huippukokous kokoaa työmarkkinajärjestöjen, EU:n toimielinten ja jäsenmaiden korkeinta johtoa keskustelemaan säännöllisesti ajankohtaisista aiheista. Komission yhteydessä toimii monia kolmikantaisia komiteoita, kuten työntekijöiden liikkuvuutta tai rakennerahastoja valvovat komiteat. EU:lla on myös kolme kolmikantaisesti hallinnoitua laitosta: työsuojelukeskus Bilbaossa, ammatillisen koulutuksen keskus Thessalonikissa ja työelämäkeskus Dublinissa. 22 – Ensimmäiseksi on tartuttava nuorisotyöttömyyteen. Lisäksi selvitämme yhdessä työnantajien kanssa, miksi joidenkin maiden työmarkkinapolitiikka on ollut onnistuneempaa kuin muilla. Erityistä kiinnostusta herättää tällä hetkellä Saksa, joka on uudistanut talouttaan ja työmarkkinoitaan jo usean vuoden ajan, Itschert mainitsee. EU-tason työmarkkinaosapuolet, eli palkansaajia edustava ETUC ja työnantajien BusinessEurope, ovat valmistelleet yhteisen toimintaohjelman vuosille 2012–2014. Osapuolten tavoitteena on myös selvittää, mitä siirtyminen niin sanottuun vihreään talouteen vaatii. Siihen kuuluu esimerkiksi tuotannon hiili- ja vesijalanjälkien kartoitusta. Siirtyminen vihreään talouteen edellyttää uusia tietoja ja valmiuksia sekä työnantajilta että työntekijöiltä. Talouskeskustelua laajennettava Päivänpolttava aihe on edelleen talouspolitiikka, joka on yksi työmarkkinajärjestöjen toimintaohjelman painopistealueista. Itschertin mielestä on myönteistä, että työnantajat ovat valmiita keskustelemaan talousasioista kaksikantaisesti. Asetelmat ovat silti vaikeat. – Eurooppalaiset toimielimet ovat astuneet työmarkkinajärjestöjen perinteisille toimialueille, eivätkä mielestämme aina myönteisellä tavalla. Hampaankoloon on jäänyt muun muassa Euroopan keskuspankin kirje Italian pääministerille, jossa vaadittiin työmarkkinaneuvottelujen hajauttamista. – Eivätkö neuvottelujen tulokset ole ratkaisevampia kuin neuvottelumalli, haastaa Itschert, joka toimii ETUCin neuvottelupäällikkönä. Itschert haluaa, että sosiaalinen puoli otettaisiin eurooppalaisessa talouskeskustelussa paremmin huomioon. Tähän asti keskusteluja on käyty lähinnä valtiovarainministerien kesken, mutta muitakin toimijoita on saatava mukaan. Lisäksi Itschert muistuttaa, että työmarkkinajärjestöjen ja Euroopan keskuspankin niin sanottua makrotaloudellisesta vuoropuhelua on tarpeen vahvistaa. Työaikaneuvottelut liikkeelle EU-tason työmarkkinaosapuolet käyvät parhaillaan neuvotteluja työaikadirektiivin tarkistamisesta. Kun asiasta ei päästy sopuun jäsenmaiden hallituksissa ja Euroopan parlamentissa, komissio antoi sen järjestöille neuvoteltavaksi. Tuloksia odotetaan tämän vuoden loppuun mennessä. – Työantajapuoli on lähtenyt liikkeelle kapealla neuvottelulistalla. Se haluaa ensisijaisesti käsitellä esimerkiksi päivystysaikakysymyksiä, eli milloin päivystys on työtä ja milloin ei, sekä EU:n tuomioistuimen päätösten vaikutusta työaikakäytäntöihin. Palkansaajapuoli on liikkeellä kunnianhimoisemmalla listalla. Se vaatii, että neuvotteluihin saataisiin mukaan muun muassa viikoittainen enimmäistyöaika. EU-tason työmarkkinajärjestöt Palkansaajan etuja EU-tasolla ajaa Euroopan palkansaajien keskusjärjestö ETUC (European Trade Union Confederation). Lisäksi korkeasti koulutettujen puolestapuhujana toimii Euroopan ylempien toimihenkilöiden ja koulutettujen neuvottelukunta Eurocadres. Akava on jäsenenä molemmissa järjestöissä. Alakohtaisia eurooppalaisia liittoja on toistakymmentä Euroopan metallista opettajien ETUCE:en. Työnantajia EU-tasolla edustaa Elinkeinoelämän keskusliittoa vastaava BusinessEurope. Lisäksi on olemassa joukko alakohtaisia työnantajajärjestöjä, kuten metsäteollisuuden CEPI. Työmarkkinajärjestöjen toimintaan kytkeytyy tiiviisti Euroopan pienyrittäjäjärjestö UEAPME, jossa Suomen Yrittäjät on mukana. Julkisia, rautateiden ja postin kaltaisia työnantajia edustaa CEEP, jossa Suomesta on mukana valtiovarainministeriön edustajia. Euroveistos sijaitsee Euroopan keskuspankin edessä Frankfurtissa, Saksassa. Palkansaajien neuvottelukuntaa johtava Itschert ei ole pessimistinen osapuolten näkemyseroista huolimatta. Hänestä neuvotteluilmapiiri on ollut alusta alkaen rakentava. Stressisopimus stressaa Selvitykset osoittavat, että EU-tason työUUSI INSINÖÖRI markkinajärjestöjen kaksikantaisten sopimusten kansallinen toimeenpano on ollut heikkoa. Esimerkiksi työstressiä koskeva sopimus on jäänyt toteuttamatta kymmenessä EU-maassa. Kaksikantaisten sopimusten kansallisesta toimeenpanosta vastaavat työmarkkinajärjestöt itse. – Palkansaajapuoli ei ole erityisen halukas jatkamaan kaksikantaisten sopimus- ten solmimista, ellei meno muutu ja sopimukset tehoa, Itschert painottaa. Vaikka kaksikantasopimukset ovat osoittautuneet heikoiksi, Itschert iloitsee alakohtaisen työmarkkinavuoropuhelun vahvistumisesta. Esimerkiksi opetusalan ja metsäteollisuuden vuoropuhelua on saatu selvästi vahvistettua. – Julistuksista ja tunnustelevista kokouksista on siirrytty kohti käytännön toimintaa ja toimenpiteitä. Alakohtainen vuoropuhelu ja keskusjärjestötason toiminta ovat alkaneet ruokkia ja tukea toisiaan, toteaa Euroopan ay-neuvottelupäällikkö tyytyväisenä. N 23 osaaminen Teksti: Ilona Mäenpää | Kuva: Dewitec Hollannissa pulaa insinööreistä nsinööreistä on huutava pula Saksan lisäksi myös Hollannissa, arviot vaihtelevat 10 000:sta ylöspäin. Ivo de Wildt välittää Dewitecin kautta suomalaisia insinöörejä paikallisille työmarkkinoille. Ensimmäiset työpaikat olivat liiton jäsenten haettavissa Insinööripörssissä tammikuussa. Ivo de Wildt hollantilaisesta Dewitecistä otti yhteyttä liiton Insinööripörssiä pyörittävään Seija Utriaiseen viime vuoden lopulla. – Hollannissa on huutava pula eri koulutusohjelmista valmistuneista insinööreistä, Utriainen kertoo Wildtin viestittäneen. Erityisesti kone-, rakennus- ja sähköinsinöörit ovat kysyttyjä, mutta myös ohjelmistosuunnittelijoita ja prosessi-insinöörejä tarvitaan. Dewitec keskittyy projekteihin, jotka tukevat sen asiakkaiden rekrytointia kaikkiin insinööritehtäviin. – Pystymme työllistämään kymmenisen suomalaista insinööriä vuodessa, Wildt kertoi käydessään Suomessa vuoden alussa. Asiakasyrityksissä on puutetta Wildtin mukaan kokeneista prosessi-insinööreistä sekä laivanrakennus- ja kemian insinööreistä. Mutta nuoretkin insinöörit ovat kysyttyjä. Ja asiakkaat näkisivät mielellään enemmän naisinsinöörejä projekteissaan. I Tartu tilaisuuteen Wildtin mukaan kieliongelmaa ei työpaikoilla ole, sillä englanti on yleisesti hyväksytty työskentelykielenä. Toki on hyötyä, jos hallitsee maan kieltä hollantia edes jonkun verran. Yritys auttaa löytämään sopivia kielikursseja, joita ainakin yliopistossa järjestetään ulkomaalaisille. Dewitec auttaa myös asunnon hankinnassa. Vuokra-asuntoja on ollut tarjolla sopuhintaan. Palkkatasosta Wildt kertoo sen verran, että se on suunnilleen sama kuin Suomessa. Etuna voisi mainita sen, että kol24 Dewitec haluaa suomalaisia insinöörejä Hollantiin, Ivo de Wildt sanoo. mannes palkasta on verovapaata. Entä erot työkulttuureissa? – Suomalaiset insinöörit ovat hollantilaisia enemmän innovaatio-, tekniikkaja sisältösuuntautuneita, Wildt sanoo. Suomalaisilta sujuu itsenäisesti tehtävät työt ja erityisesti uuden digitaalisen tekniikan käyttöönottaminen. Hollantilaiset puolestaan ovat synnynnäisiä kauppamiehiä ja hyviä markkinoimaan ja luomaan kauppasuhteita. Hollantilaisilta sujuu ”small talk”, kun taas suomalaiset eivät ehkä ole niin hyviä siinä. Mutta kunhan päästään yhdessä baariin, eiköhän ystävystyminen ala nopeasti. N Insinööripörssissä haettavana työtehtäviä Liittomme toimenvälityspalvelu, Insinööripörssi, on julkaissut alkuvuoden aikana jäsenkunnan haettavaksi lähes 600 työtehtävää. Hakuajat ovat toisinaan hyvinkin lyhyitä, joten aktiivisen työnhakijan kannattaa vierailla sivustolla viikoittain. Insinööripörssi löytyy liiton kotisivujen www.uil.fi jäsenpalvelusivuilta. Jos olet kiinnostunut työstä Saksassa tai Hollannissa, ota yhteyttä Seija Utriaiseen, seija.utriainen@uil.fi. Teksti: Marketta Harinen | Kuva: Mari Männnistö Maratoonari jaksaa töitäkin Hämmästyttävä mies, totisesti! aimo Kiikko juoksi viime vuonna seitsemän maratonia ja parina edellisenä vuotena yhteensä kymmenen. Kaikkiaan maratoneja on kertynyt saavutusten kirjaan jo noin 50. Juosten on tullut nähtyä Pariisi, Barcelona, Berliini, Nizza – ja useita muita Euroopan kaupunkeja. Monte Carlo on ollut yksi hienoimmista maratonpaikoista, mutta Tukholma nousee hienojen järjestelyjensä vuoksi ykköseksi maratoonarin listalla. Muiden mantereiden juoksut ovat vielä korkkaamatta. – New York on liian kallis, kun vaimo on aina mukana. Hän kiertää tavaratalot, minä maratonin, Kiikko naurahtaa. Kiikon kunto on erinomaisen yläpuolella, 18-vuotiaan hyväkuntoisen tasolla. Polvetkin ovat kestäneet maratonien ja juoksuharjoittelun rasitukset hyvin. – Lopetin maratonien juoksemisen 1970-luvulla välillä vuosiksi ja aloitin uudelleen 2008. Jalat menivät niiltä tutuilta, jotka jatkoivat. Juoksukunto terästyy kuntosalilla. Lisäksi Kiikko hiihtää ja golfaa, joskin golfin pelaamiseen ei tahdo jäädä aikaa. Tasoitus on silti 17. – Olen urheillut pikkupojasta lähtien, ikiturkulainen selittää. R Aina Turussa Turussa syntynyt Kiikko kävi kotipaikkakunnallaan niin teknisen opiston kuin armeijankin. Turun Wärtsilästä järjestyi aikoinaan myös harjoittelupaikka. Ja sinne mies jäi, Turkuun ja Wärtsilälle. Wärtsilä-vuosia Kiikolle tulee tänä vuonna täyteen 48. Koneinsinööristä tuli työpaikkansa luottamusmies 15 vuotta sitten. Vuonna 2004 jysähti: Wärtsilä lopetti tuotannon Turussa ja siirsi suurten moottoreiden valmistuksen Italian Triesteen. – Sinä vuonna olin luottamusmiehenä mukana noin sadassa yt-neuvottelussa, UUSI INSINÖÖRI Varsinainen työurien pidentäjä tämä insinööri Raimo Kiikko. Maratoonari ja luottamusmies aikoo jäädä eläkkeelle vasta kun on pakko, 68-vuotiaana. päätoimiseksi työksi asti. Ihmisiä sanottiin irti lähes 400. Nyt Wärtsilän tilanne vaikuttaa turkulaisesta näkökulmasta hyvältä. Kiikon mukaan tilauksia on saatu ja väkeä otettu lisää. Vuosien 2010 ja 2011 tulospalkkiot jaettiin lähes maksimissaan. Turussa on tätä nykyä noin 300 wärtsiläläistä, joista pari sataa on ylempiä toimihenkilöitä. – Itse työskentelen ostotehtävissä. Toi- menkuva on pysynyt samana jo vuosikausia. Kiikko suunnittelee jäävänsä eläkkeelle 68-vuotiaana. Kesällä hän täyttää vasta 67 vuotta. Maratoonarin urankin Kiikko aikoo lopettaa vielä joskus – ehkä Havajilla. – Siellä maraton päättyy valtameren rantaan ja kaikki juoksevat suoraan mereen. Otan juoksutossut jalasta viimeisen kerran ja heitän ne ulapalle. N 25 osaaminen Teksti: Ilona Mäenpää Insinööriuralle uutta potkua muuntokoulutuksella ietoteollisuuden rakennemuutos on kohdellut kovalla kädellä tietotekniikan alalla työskentelevää insinöörikuntaa. Viimeisimpinä ilmiöinä on koettu Nokian ja Nokia Siemens Networksin sekä niiden lukuisten alihankkijoiden mittavat irtisanomiset. Työttömien määrä on niin suuri, ettei läheskään kaikille ole uutta työtä tarjolla heti tai ilman merkittävää koulutuspanosta. Alan insinöörikunta on vielä poikkeuksellisen nuorta, joten eläköityminen ei ratkaise heidän ongelmiaan. Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari ja koulutus- ja tutkimusyksikön johtaja Hannu Saarikangas kävivät maaliskuun alussa tapaamassa opetusministeri Jukka Gustafssonia ja työministeri Lauri Ihalaista, jotta insinööritutkintojen päivityksiin ja muuntokoulutukseen saataisiin vauhtia. Liiton edustajat tekivät ministereille muutamia ehdotuksia, joiden toteuttamisessa ammattikorkeakouluilla olisi merkittävä rooli. Mahdolliset toimenpiteet koskettavat erityisesti Turun, Tampereen, Oulun ja pääkaupunkiseudun insinöörejä, sillä irtisanomisia on näilla alueilla ollut merkittävässä määrin. Porokarin mukaan työtä vailla jäävillä alan ammattilaisilla on vankka työkokemus. Yritysten ja yhteiskunnan on otettava erityiskohteeksi tietotekniikan ammattilaisten täydennys- ja muuntokoulutus vastaamaan muuttuneiden työmarkkinoiden kysyntää. Liiton ehdotukset koskivat lähinnä insinööritutkinnon päivitystä amk-tutkinnoksi, insinööritutkinnon uudelleen suuntausta, ylempien ammattikorkeakoulututkintojen suorittamista, erityispätevyyksien tuottamista ja pedagogisten opintojen tarjoamista opettajiksi aikoville insinööreille. – Kaikki nämähän kuuluvat mitä par- T 26 haiten ammattikorkeakoulujen aluevaikuttamistehtävän toteuttamiseen, Saarikangas sanoo. Salossa räätälöidään koulutusta Turun ammattikorkeakoulun vararehtorin Olli Mertasen mukaan monenlaista on suunniteltu ja tarjollakin on muun muassa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamista teknologiajohtamisen koulutusohjelmassa ja ympäristötekniikassa. Jälkimmäiseen erityisesti saattaa nyt olla kiinnostusta, kun Nokialta Salossa vähennetään niin paljon. Mertasen mukaan Salossa saattaa olla jopa peruskoulutettavia muutama sata, sillä Nokialla on tehty pitkää it-uraa kenties pelkällä yo-tutkinnolla. – Olemme keskustelleet Salon kaupungin, Nokian ja elykeskuksen kanssa räätälöidystä koulutuksesta, Mertanen kertoo. Yhteistä tahtoa riittää ja eväitä on järjestää erilaista koulutusta yhdessä ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa. Tampereella valmiutta muuntokoulutukseen Tampereella ollaan valmiita toteuttamaan tietotekniikan insinöörien tietojen ja tutkinnon täydentämisen muuntokoulutuksena, mikäli opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää siihen rahoituksen. – Tietotekniikka on erittäin nopeasti muuttuva ala, jonka vuoksi monet tiedot, joita insinööri ei ole joutunut käyttämään, vanhenevat nopeasti. Tästä syystä erityisesti ICT-alalla tarve päivitykselle on suuri, sanoo koulutusjohtaja Eino Palo Tampereen ammattikorkeakoulusta. Palon mukaan opiskelija, jolla on insinöörinä vähintään kolmen vuoden työkokemus, voisi jatkaa TAMKissa englanninkielisessä tietotekniikan YAMK-koulutusohjelmassa, joka voidaan toteuttaa myös suomenkielisenä. Englanninkielinen toteutus kuitenkin auttaisi opiskelijoita kehittämään kielitaitoaan ja verkostoitumaan myös kansainvälisesti. – Työmarkkinatuen kannalta opiskelua ei saa tulkita työnhakua haittaavaksi, vaan sitä edistävänä, Palo sanoo. Opiskelu järjestetään aikuisopiskeluna siten, että se mahdollistaa opiskelun myös opiskelijan työllistyessä. Oulussa elinikäisen oppimisen pimisen näkökulma Muuntokoulutus k l tuli l tutuksi k O Oulun l ammattikorkeakoulussa 1990-luvun tietotekniikkabuumin ja samanaikaisten suhdannevaihtelujen synnyttämien ylitarjontatilanteiden vuoksi. – Nykyisin koulutusta tarkastellaan elinikäisen oppimisen näkökulmasta ja UIL:n esittämät toimenpiteet sopivat hyvin tähän ajatusmalliin, sanoo Oulun ammattikorkeakoulun vararehtori Risto Kimari. Avoimen ammattikorkeakouluopetuksen käyttöä voidaan Kimarin mukaan lisätä varsin nopeasti. Sen avulla koulutusta voidaan kohdentaa joustavasti työvoiman tarpeen mukaisesti. Aina ei ole perusteltua ajatella uuden ikäluokan kouluttamista perusteista lähtien. Jo ammatissa toimineilla henkilöillä on perusvalmiudet, jolloin voidaan keskittyä suoraan ammattitaitoa lisääviin ja sitä päivittäviin opintoihin. Metropoliassa erikoistumisopintoja Metropolian keskeinen tavoite on kouluttaa asiantuntijoita ja kehittäjiä metropolialueen työelämän tarpeisiin myös tekniikan alalle. Metropolia uudistaa korkeakoulutusta vastaamalla tietoalan muutoksiin. Metropolian tieto- ja viestintäteknologian yksikkö on vastannut alan rakenteiden ja ekosysteemien muutokseen uusimalla opetussuunnitelmat osaamisperustaisiksi. Opetussuunnitelmien uudistustyössä on otettu huomioon tietoalan trendit, kuten Cloud Computing, Green ICT ja peliohjelmointi. Insinöörit voivat päivittää osaamistaan Metropoliassa osallistumalla erikoistumis- opintoihin, joiden aiheita ovat muun muassa avoimen lähdekoodin järjestelmät, tietoturva, tietoverkot ja terveydenhuollon tietojärjestelmät. Näitä opintoja voi suorittaa osin myös avoimessa ammattikorkeakoulussa. – Yksi mahdollisuus insinöörille osaamisen uudistamiseen on päivittää vanha tutkinto ammattikorkeakouluinsinööriksi ja näin nostaa omaa arvoa työmarkkinoilla, sanoo tieto- ja viestintäteknologian yksikön johtaja Seija Ristimäki. Aikuisille suunnatuissa koulutusohjelmissa opiskeleville tehdään henkilökohtaiset opetussuunnitelmat. Niissä aiemmat opinnot ja työssä opittu luetaan hyväksi joko suoraan tai osaamisen näytön kautta. Aiempi osaaminen on voitu hankkia korkeakouluopinnoissa, muussa koulutuksessa, työelämässä, vapaa-aikana tai harrastuksissa. Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on laajuudeltaan yleisesti 60 opintopis- tettä ja opiskelu tapahtuu työn ohessa. Tutkinnon tavoitteena on antaa laajat ja syvälliset tiedot kyseiseltä alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten. Ylempää tutkintoa ei välttämättä suoriteta oman vanhan osaamisalueen pohjalta, vaan se tarjoaa mahdollisuuden uran uudelleen suuntaamiseen ja osaamisprofiilin laajentamiseen Metropoliassa insinööreille sopivia ylempiä tutkintoja ovat Information Technology, suuntautumisvaihtoehtoina ohjelmistoarkkitehtuurit ja mobiiliohjelmointi, jonka sisältö on uusittu kokonaan 2012. Lisäksi Business Informatics, Industrial management, Health Business Management, maanmittaustekniikka, korjausrakentaminen, hankintatoimi sekä yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen sopivat insinööreille. N Insinöörikoulutus sata vuotta – on aika juhlia! okakuun ensimmäinen viikko on omistettu insinööreille ja 100-vuotiaalle insinöörikoulutukselle. Pyöreitä vuosia juhlitaan Tampereella, jossa on tarjolla erilaisia tapahtumia koko viikon ajan. Osallistujiksi odotetaan insinöörejä, opiskelijoita, opettajia, työelämän edustajia ja yhteiskunnan vaikuttajia. Viikon järjestelyistä vastaa Tampereen ammattikorkeakoulu. TAMKin tekniikan alan opiskelijoille on juhlaviikolla erikoisluentoja ja yritysvierailuja sekä muuta ohjelmaa. Tapahtumat ovat osa heidän opintojaan. Loppuviikosta järjestettävä insinöörikoulutuksen pedagoginen foorumi kutsuu kouluttajat keskustelemaan tärkeistä, yhteisistä teemoista. Tavoitteena on jakaa hyviä ideoita ja toimintamalleja opetustyön kehittämiseen. Osana foorumia palkitaan parhaat insinöörikoulutuksen käytännöt. Reilusti tapahtumia sisältävä viikko huipentuu Tampere-talolla järjestettävään valtakunnalliseen pääjuhlaan. Juhlassa palataan insinöörikoulutuksen historiallisiin L UUSI INSINÖÖRI hetkiin. Mutta katse suunnataan myös tiukasti tulevaan, sillä juhlapaneelissa yritysten johtajat sekä liittojen puheenjohtajat pureutuvat insinöörikoulutuksen merkitykseen Suomelle ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Yhteiset juuret Tampereella Uusi Insinööriliitto on yksi juhlavuoden tapahtumien pääyhteistyökumppaneista. Sekä insinöörikoulutuksen että Insinööriliiton yhteiset juuret löytyvät Tampereelta. Tampereen teknillinen opisto aloitti toimintansa vuonna 1912. Ja jo vuonna 1919 samaisen opiston neljäkymmentä entistä oppilasta perusti Tampereen Teknilliset -yhdistyksen. Sadassa vuodessa on suoritettu noin 140 000 insinööritutkintoa. Nykyään insinöörejä koulutetaan 22 ammattikorkeakoulussa ja koulutusohjelmia on 32. N www.insinooritsatavuotta.fi www.facebook.com/satavee 27 totta & tutkittua Teksti: Anneli Haaksivuori, tutkimussihteeri Työttömyystilasto kertoo suhdanteista Työttömät insinöörit 1972–2012 Tilanne neljännesvuosittain ilman lomautettuja Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilasto 8000 7000 6000 Lkm 5000 4000 3000 2000 1000 0 72 75 78 81 84 usi Insinööriliitto on saanut työvoimatoimistojen työnvälitystiedoista työttömien insinöörien määriä kuukausittain jo 40 vuoden ajan. Ensimmäiset tiedot ovat vuodelta 1972 ja siitä lähtien liitolla on katkeamaton aikasarja joka kuukauden työttömyysmääristä. Pitkän aikakauden työttömyyskäyrästä voi lukea paljon. Siitä on nähtävissä maata koetelleet lama-ajat samoin kuin insinöörikoulutusmäärien lisäyksetkin. Vuonna 1972 työttömiä insinöörejä oli maassa ainoastaan 126 ja insinöörejä noin 15 000. Työttömyysaste oli alle prosentin luokkaa. IAET-kassa oli perustettu vuonna 1969 ennakoimaan muuttuvia tilanteita työmarkkinoilla. Heti 1970-luvun puolessavälissä koettiin ensimmäinen lama-aika, joka näkyi työttömyyden lisäyksenä myös insinöörien työmarkkinoilla. Tarkasteltavan 40 vuoden aikana insinöörien työttömyys oli alimmillaan maaliskuussa 1974, jolloin koko maasta löytyi ainoastaan 52 työtöntä insinööriä eli voi- U 28 87 90 93 Vuosi 96 99 02 05 08 daan puhua täystyöllisyydestä. Vuonna 1994 eli tasan 20 vuotta myöhemmin nähdään tilastoista insinöörityöttömyyden tähänastinen huippu – 7 138 työtöntä. Työttömyysaste kohosi yli 14 prosentin. Työttömien määrässä olivat mukana ainoastaan kokonaan työttömät, lomautetut eivät sisältyneet lukuun. Tuon 20 vuoden aikana insinööritutkintojen määrä kasvoi lähes 40 000:llä. 1990-luvun laman aikana insinöörien työttömyys lisääntyi lähes kolmen vuoden ajan, mutta lamasta toipuminen vei kaksinkertaisen ajan. Vuonna 2000 päästiin työttömyysmäärissä jo alle 3 000:n. 1990-luvun lopulla IT-ala koki valtavaa puutetta tietotekniikan osaajista. Tuolloin insinöörien koulutusmääriä tietotekniikan alalle lisättiin reilusti ja kun nämä insinöörit valmistuivat 2000-luvun alussa, oli IT-kupla puhjennut ja alan insinööreistä olikin ylitarjontaa. Tämä 2000-luvun alkupuolen lisäys työttömyysmäärissä näkyy selvästi oheisesta käyrästä. Viimeisin eli 2000-luvun lopun taantuma-aika 11 näkyy insinöörien kohdalla myös selvästi. Tämä lama-aika koetteli erityisesti vientiteollisuuden aloja, jotka ovat insinöörikunnan suurimpia työllistäjiä. Mikä on muuttunut 40 vuodessa? Suurin muutos insinöörikunnan työmarkkinoilla viimeisen 40 vuoden aikana on insinöörikoulutusmäärien raju kasvu. Tämä on johtanut insinöörien ”ylituotantoon” ja siihen, että työmarkkinat eivät varsinkaan lama-aikana ole vetäneet tulvivaa insinöörimäärää. Tällä hetkellä työmarkkinoiden käytettävissä olevia työikäisiä on maassamme noin 100 000 insinöörin verran ja viimeisimmän työttömyystilaston mukaan työtä vailla on 4 347 insinööriä. Insinöörikunnan työttömyysaste on nyt siis noin reilun neljän prosentin luokkaa. Työttömyyden heilahteluista huolimatta insinöörikunnan työttömyysaste on kuitenkin aina ollut selvästi alle valtakunnallisen työttömyysasteen. N Teksti: Outi Moilanen, PHT | Kuva: Petteri Kivimäki / KKI-ohjelma mät 1askel PHT:n järjestä t ovat 1.5.2012 so -hyvinvointijak a www.pht.fi. ss ee tt alkaen osoi puurtamista, sanoo PHT:n toiminnanjohtaja Pasi Ylitalo. Kuntotestit vertailukelpoisempia 1askel -hyvinvointijaksolla on mahdollisuus harrastaa esimerkiksi luontoliikuntaa. On aika ottaa loppuelämän ensimmäinen askel Palkansaajalomajärjestöt yhteistyössä liikunnan ja terveyden edistämisen asiantuntijoiden kanssa ovat kehittäneet ja uudistaneet työikäisille suunnattua kuntoremonttia viimeisen vuoden aikana. alkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT lanseeraa parhaillaan 1askel hyvinvointijakso -palveluitaan työikäisille ja heidän perheilleen. 1askel korvaa aiemmin järjestetyn kuntoremonttija perhekuntolomatoiminnan. Ryhmämuotoisia hyvinvointijaksoja työikäisille aikuisille järjestetään ympäri Suomea lähes 30 eri kohteessa. – Aiempia hyviksi todettuja käytäntöjä ei heitetty uudistuksessa romukoppaan, vaan toimintaa on hiottu järjestävien kohteiden vahvuuksia ja kokemusta hyödyntäen. Tästä esimerkkinä on kuntotestausosion keventyminen, jotta aikaa jää enemmän paljon toivotulle henkilökohtaiselle keskustelulle, sanoo projektipäällikkö Kaisa Koivuniemi Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKESistä. 1askel-jaksojen tavoitteena on tukea elämänhallintaa, työssäjaksamista sekä terveyttä ja toimintakykyä. Jakson aikana osallistujille tehdään kuntotestejä, pidetään tietoiskuja, keskustellaan ja liikutaan. P UUSI INSINÖÖRI Kaikessa tekemisessä ajatellaan loppuelämää, ei vain viikon pituista jaksoa. Parhaimmillaan jaksolta löytyy kotiin viemisiksi intoa edistää omaa terveyttä ja hyvinvointia. – 1askel-jaksoilla liikkuminen on elämyksellisempää eikä hampaat irvessä Yksi isoimmista uudistuksista on se, että 1askel -jaksot järjestetään samassa kohteessa ennalta määrättynä ajankohtana. – Pilottijaksojen osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että perus- ja seurantajakso pitää järjestää samassa kohteessa ja niin että seurantajakson ajankohta on ennalta määrätty. Myös samat ja siten vertailukelpoiset testit molemmilla jaksoilla tukevat elämäntapamuutosta, Koivuniemi muistuttaa. Ylitalon mukaan osallistujia ei unohdeta jaksojen välilläkään ja sparraukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Aiemmin kuntoremonttiin on hakeutunut pääasiassa suhteellisen hyväkuntoisia, työuran loppupuolella olevia naisia. Jatkossa PHT:n toiveena on, että myös miehet ja nuoremmat ikäryhmät löytävät hyvinvointijaksot. 1askel perhejaksot myös haussa PHT:n 1askel tuoteperheen toinen jäsen on hyvinvointijaksot lapsiperheille. Perhejaksot ovat kodin ulkopuolella järjestettäviä ryhmämuotoisia liikuntapainotteisia ja virikkeellisiä jaksoja, joiden aikana annetaan sekä lapsille että aikuisille mahdollisuus uusien harrastusten löytämiseen. Jaksoja on haettavissa parissakymmenessä kohteessa eri puolilla Suomea. Aiemmin vastaavat jaksot ovat olleet perhekuntolomia. N Kuntoremonttilomia yli 20 vuotta Kuntoremonttilomia on toteutettu vuodesta 1990 lähtien RAY:n avustuksella osana palkansaajalomajärjestöjen toteuttamaa työkykyä ylläpitävää kansanterveystyötä. Toteuttajatahoina ovat olleet Akavan A-lomat, SAK:n SAL-lomat ja STTK:n T-lomat. Palkansaajalomajärjestöt yhdistyivät 1.1.2012 Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry:ksi. Uudistuneita sisältöjä kokeiltiin käytännössä pilottiprojektissa, johon pyydettiin asiantuntijaorganisaatioksi Liikunnan ja kansanterveyden kehittämissäätiö LIKES. Kesän 2011 ja kevään 2012 aikana järjestettiin 18 pilotti- ja seurantajaksoa kuudessa pilottikohteessa eri puolella Suomea. Projektiryhmässä oli mukana palkansaajalomajärjestöjen ja LIKESin edustajia. Teksti: Noora Moilanen 29 oikeus Teksti: UIL:n lakimiehet Tuomio yt-lain mukaisen tiedotusvelvoitteen laiminlyönnistä antaan käräjäoikeus tuomitsi tuoreessa ratkaisussaan suomalaisyhtiön johtohenkilöitä yhteistoimintalain mukaisen tiedotusvelvoitteen laiminlyömisestä liikkeenluovutuksen yhteydessä. Henkilöstön edustaja sai tiedon liikkeenluovutuksesta vasta liikkeenluovutusta seuraavana päivänä luettuaan aiheesta tiedotteen yhtiön intranetistä. Sittemmin liikkeenluovutuksen yhteydessä toiseen yhtiöön siirretyt, eläkeikää lähestyvät työntekijät irtisanottiin taloudellisin ja tuotannollisin syin. Kahden suomalaisen suuren yrityksen välinen tietohallintopalvelujen ulkoistamiseen liittyvä liikkeenluovutus ei kaikilta osin tapahtunut kesällä 2009 lain mukaisesti. Tapauksessa suurehko rakennusalan yritys ulkoisti liikkeenluovutuksella tietohallintopalvelunsa toiselle yhtiölle ja sen mukana liikkeenluovutuksessa siirrettiin kolme työntekijää luovutuksensaajan palvelukseen. Yhteistoimintalain mukaan tässä tilanteessa liikkeen luovuttaja – työnantajan on hyvissä ajoin selvitettävä niiden henkilöstöryhmien edustajille, joita luovutus koskee, luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta, luovutuksen syyt, luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset sekä suunnitellut työntekijöitä koskevat toimenpiteet. Tämän velvollisuuden rikkominen on yhteistoimintalain mukaan rikos. Kihlakunnansyyttäjä vaati kyseisessä yhteistoimintavelvoitteen rikkomista koskevassa rikosasiassa rangaistusta yhtiön henkilöstöjohtajalle, liikkeenluovutuk- V 30 sessa siirretyn liiketoiminnan osastopäällikölle sekä toimitusjohtajalle siitä, että he olivat työnantajan edustajina kukin tahallaan tai huolimattomuudesta laiminlyöneet yhteistoimintalain mukaisen tiedotusvelvollisuuden. Asianomistajina jutussa olivat olleet liikkeenluovutuksessa siirretyt työntekijät, heidän henkilöstöryhmänsä edustaja ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry. Yhtiön edustajien mukaan riittävät tiedot tiedottamiselle ja varmuus siitä, että liiketoimintakauppa toteutuu, on ollut vasta kauppakirjan allekirjoittamisen jälkeen. Kuitenkin liikkeenluovutusta koskeva tiedotustilaisuus siirrettäville henkilöille on alun perin ollut tarkoitus pitää jo noin kolme viikkoa ennen liikkeenluovutuksen toteutumista. Käräjäoikeus on pitänyt kiistattomana, että henkilöstön edustajalle ei ole annettu yhteistoimintalaissa tarkoitettuja tietoja. Vantaan käräjäoikeus katsoi tuomiossaan, ettei yhtiön johto tiedottanut luovutuksessa siirtyneiden työntekijöiden edustajaa ennen luovutuksen toteutumista eli luovutusta koskevan yritysten välisen kauppakirjan allekirjoittamista ja katsoi henkilöstöjohtajan ja osastopäällikön syyllistyneen yhteistoimintavelvoitteen rikkomiseen, mutta jätti heidät rangaistuksen tuomitsematta rikoksen vähäisyyden perusteella. Lisäksi käräjäoikeus hylkäsi henkilöstön edustajaa ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:tä lukuun ottamatta asianosaisten aseman asianosaisena ja tuomitsi siirretyt työntekijät maksamaan osittain yhtiön edustajien oikeudenkäyntikuluja. N TUOMIOLAUSELMA SYYKSI LUETUT RIKOKSET 1) Yhteistoimintavelvoitteen rikkominen RANGAISTUSSEURAAMUKSET Syyksi luettu rikos 1 Jätetään rangaistukseen tuomitsematta LAINKOHDAT 1) Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 41 § ja 67 § 1 Rikoslaki 6 luku 12 § /1 KORVAUSVELVOLLISUUS Yhteisvastuullinen korvausvelvollisuus yhteisellä tuomiolauselmalla. Teksti: Niina Suvanto, työsuhdelakimies Sairauspoissaolot ja oikeus sairausajan palkkaan airauspoissaolot ja niistä aiheutuvat kustannukset ovat viime aikoina puhuttaneet. Tavoitteena on ylipäätään sellaisten sairauspoissaolojen vähentäminen, joiden syynä ei tosiasiallisesti ole sairaus tai tapaturma, vaan kyse on stressistä tai työilmapiiriongelmista. Työterveyden parantamiseen saa ohjeistusta muun muassa omasta työterveyshuollosta ja työterveyslaitokselta. Työntekijä voi olla työkyvyttömyyden vuoksi poissa työpaikalta. Sairaus tai tapaturma ei ole sama asia kuin työkyvyttömyys. Työkyvyttömyys on määritelty sairausvakuutuslaissa niin, että työntekijän sairaus tai tapaturma estää työntekijää suoriutumasta tavanomaisista tehtävistään tai siihen läheisesti verrattavasta työstä. Kyse on nimenomaan siitä, ettei työntekijä pysty tekemään normaaleja työtehtäviään. S Korvaavaa työtä Työnantaja voi joissain tapauksissa osoittaa vaihtoehtoisia työtehtäviä ja työolosuhteissa voidaan tehdä muutoksia, jolloin työntekijä voi työskennellä sairaudesta tai vammasta huolimatta. Korvaava tai kevennetty työ ei saa vaarantaa työntekijän terveyttä ja toipumista eikä haitata vamman tai sairauden hoitoa. Korvaava työ voi olla myös perehdyttämistä tai koulutusta. Korvaavan tai kevennetyn työn tekeminen perustuu työntekijän ja työterveyslääkärin yhteiseen aloitteeseen ja työntekijän vapaaehtoisuuteen. Tavoitteena on UUSI INSINÖÖRI tukea työntekijän työkykyä ja työelämässä pysymistä sekä aikaistaa hänen työhön paluutaan. Mikäli korvaavaa työtä on tarkoitus tehdä pidempään, on asiasta syytä laatia erillinen sopimus. Ennen sopimuksen tekemistä kannattaa kysyä liitosta, mitä sopimuksessa on hyvä sopia. Korvaavan tai kevennetyn työn tulee olla tarkoituksenmukaista ja mahdollisuuksien mukaan vaativuudeltaan ainakin työntekijän tavanomaista työtä vastaavaa. Henkilön tulee saada korvaavasta tai kevennetystä työstä sekä mahdollisista saamistaan sairauspäivärahaetuuksista yhteensä vähintään normaali, työsopimuksensa mukainen palkka. Korvaavan tai kevennetyn työn tekeminen tulee keskeyttää, jos se vaarantaa työntekijän työkyvyn palautumisen. Palkanmaksuvelvollisuus Työnantajalla on tietyin edellytyksin maksettava sairausajan palkkaa työkyvyttömyysajalta. Lain mukaan palkkaa maksetaan yhdeksältä sairastumista seuraavalta päivältä, joka vastaa Kelan maksaman sairauspäivärahan karenssiaikaa. Työehtosopimusten mukaan sairausajan palkkaa maksetaan työsuhteen pituudesta riippuen jopa kolmelta kuukaudelta. Palkanmaksuvelvollisuutta on kuitenkin rajoitettu niissä tapauksissa, joissa työntekijä on aiheuttanut työkyvyttömyyden tahallaan tai törkeällä huolimattomuudella. Työsopimuslain ja työehtosopimusten mukaan tällaisissa tapauksissa työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa työkyvyttömyysajalta. Tästä syystä esimerkiksi kosmeettiset leikkaukset ja niistä aiheutuva työkyvyttömyysaika ovat yleensä palkanmaksuvelvoitteen ulkopuolella. Poissaolosta ilmoittaminen Poissaolosta tulisi ilmoittaa työnantajalle mahdollisimman pian. Työsopimuslaissa ei varsinaisesti ole säännöstä sairauspoissaolosta ilmoittamisesta. Poissaolosta on kuitenkin hyvä ilmoittaa, koska lain mukaan työnantaja voi seitsemän päivän poissaolon jälkeen pitää työsuhdetta purkautuneena, jos työntekijä ei ole esittänyt poissaololle pätevää syytä. Monessa työpaikassa muutaman päivän työkyvyttömyysajalle ei tarvitse hakea lääkärintodistusta poissaololle vaan selvitykseksi kelpaa oma ilmoitus. Lain mukaan työnantaja voi vaatia poissaolosta luotettavan selvityksen, mikä on yleensä edellytys sairasajan palkan maksulle. Useiden työehtosopimusmääräysten mukaan selvitys tulisi lähtökohtaisesti saada omalta työterveyslääkäriltä, mikäli se on mahdollista. Jos työnantaja ei hyväksy työntekijän esittämää selvitystä ja ohjaa työntekijän muulle lääkärille, työnantajan tulee korvata tästä aiheutuvat kulut. N 31 jäsenyys Jäsenedut.fi – hyödynnä akavalaisten yhteiset edut uden Insinööriliiton omien etujen lisäksi liiton jäsenillä on käytössään akavalaisten yhteinen palvelu jäsenedut.fi. Yhteyspäällikkö Marja-Liisa Häklin mukaan palvelussa on tällä hetkellä mukana noin 160 yritystä. Näiden joukossa on sekä valtakunnallisia ketjuja, paikallisia yrityksiä että nettikauppoja. Etuja ja tarjouksia on tarjolla erilaisista tuotteista, palveluista, tapahtumista ja matkoista Kaikkiin etuihin pääsee tutustumaan ja niitä hyödyntämään kirjautumalla jäsenedut.fi -palvelun käyttäjäksi. Rekisteröitymiseen tarvitaan UIL:n jäsennumero. Myymälöissä edut saa käyttöönsä UIL:n jäsenkorttia näyttämällä ja verkkokaupoissa käytetään alennuskoodeja. U Stipendejä insinööreille Insinöörisäätiön hallitus on päättänyt jakaa stipendejä, joita voivat hakea valmiit, jo opintonsa suorittaneet insinöörit. Säätiön sääntöjen mukaan stipendien tarkoituksena on tukea insinööritutkintoa täydentävää koulutusta tai insinööritieteitä hyödyntävää tutkimustyötä. Toiseen tutkintoon, esimerkiksi DI tai maisterin tutkinto, tähtäävää koulutusta ei ole säätiön puitteissa mahdollista tukea. Stipendinhakijan pitää olla Uuden Insinööriliiton jäsenyhdistyksen jäsen. Stipendin saajien on stipendin myöntämisen jälkeen toimitettava säätiölle todistus suoritetusta opinnäytteestä, laaditusta raportista tai tutkimusselosteesta sen valmistuttua Älä siis lähetä todistusta vielä hakemuksen mukana. Ajan tasalla alennuksista Säätiön hallitus käsittelee hakemukset pääsääntöisesti – Parhaiten kaikkiin etuihin pääsee kiinni käyttämällä kategoriahakua. Alueellista hakua käytettäessä verkkokaupat eivät tule mukaan tuloksiin, Häkli opastaa. Uusia yrityksiä ja etuja päivitetään palveluun jatkuvasti, joten ajan tasalla pysyminen on tärkeää. Rekisteröitynyt käyttäjä voi tilata sähköpostiinsa kerran kuukaudessa ilmestyvän uutiskirjeen. – Osa eduista on nopeita kampanjatarjouksia, joissa voimassaoloaika on rajoitettu. Näistä saa helpoiten reaaliaikaista tietoa jäsenedut.fi -facebooksivua seuraamalla ja tykkäämällä, Häkli jatkaa. kerran vuodessa marraskuussa. Myönnetyistä stipendeistä tiedotetaan Uusi Insinööri -lehdessä. Hakemus on oltava enintään yhden sivun mittainen ilman liitteitä ja siinä on oltava seuraavat tiedot: – stipendin tarkoitus – henkilön täydellinen nimi – henkilötunnus – osoite – puhelinnumero tai sähköpostiosoite – jäsenyhdistys Kysyntä lisää tarjontaa – pankkiyhteys. Jäsenedut.fi -palvelua kehitetään koko ajan vastaamaan käyttäjien tarpeita. Myös tarjontaa laajennetaan ja etuja pyritään saamaan ympäri Suomea. – Mitä enemmän palvelussa on rekisteröityneitä käyttäjiä, sitä helpompi on saada mukaan myös uusia yrityksiä. Meille saa myös laittaa palautetta ja kehitysvinkkejä, MarjaLiisa Häkli summaa. Jäsenpalvelut.fi -palvelun tuottaa InMind Production Oy. N Rekisteröidy Esimerkkejä tarjonnasta K1 Katsastajat, EasyPark Isku Koti, Fenno Optikka Lady Line, Hotel Vip Club Seuraa www.facebook.com/jasenedut www.kultatahti.fi, www.apteekkituotteet.fi www.jäsenpalvelut.fi 32 Stipendihakemukset osoitetaan Insinöörisäätiön hallitukselle ja ne toimitetaan lokakuun 31. päivään mennessä. Katuosoite: Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki. Sähköpostiosoite: merja.parkkinen@uil.fi Lisätietoja saa alla mainituilta säätiön hallituksen jäseniltä. Pertti Porokari pertti.porokari@uil.fi Matti Häkkinen [email protected].fi Pekka Liimatainen pekka.liimatainen@ely-keskus.fi Juha Manu juha.manu@uil.fi Hannu Saarikangas hannu.saarikangas@uil.fi Raimo Sillanpää raimo.sillanpaa@anvianet.fi Mikko Wikstedt mikko.wikstedt@uil.fi jäsenyys Tilaa kollegalle 3T-näytelehti usi Insinööriliitto järjestää jäsenilleen. 3T-näytelehtikampanjan ja tarjoaa heille mahdollisuuden ilahduttaa tuttaviaan. Jäsenet voivat antaa insinöörikavereilleen tai muille tekniikan alan ammattilaiselle lukuelämyksen. Kampanjan aikana jäsen tilaa 3T-näytenumeron järjestäytymättömälle kaverilleen tai kollegalleen. 3T-lehti seuraa teknologiaa, taloutta ja työelämää laajasti ja esittelee teollisuuden ja teknisten palvelualojen tärkeimmät uutiset ja tapahtumat meiltä ja maailmalta. Lehti ilmestyy 40 kertaa vuodessa, joka perjantai, ja kertoo silloin kaiken oleellisen, mitä lukijan pitää seuraavalla viikolla työssään tietää. Lehden kustantaja on Sanoma Tekniikkajulkaisut Oy. Uusi Insinööriliitto tilaa sitä jäsenistölleen jäsenetulehtenä. U Pääsiäisen jälkeen alkanut kampanja jatkuu vapun yli: se päättyy 3. toukokuuta Näytelehtiä voi tilata koko kampanjan ajan. Näytenumero postitetaan toukokuun lopulla. Näytenumeron tilaamisen tarvitaan oma jäsennumero sekä kaverin posti- ja sähköpostiosoite. Tilaukset ja lisätiedot kampanjasivulta: www.uil.fi/3Tkampanja. Uusi Insinööriliitto UIL ry on akavalainen ammattijärjestö, johon kuuluu jäsenjärjestöjen kautta 70 000 jäsentä. Uuden Insinööriliiton jäsenet ovat insinöörejä, insinööriopiskelijoita sekä muita tekniikan alan asiantuntijoita. www.uil.fi Haemme Pasilan keskustoimistoomme UUDENMAAN ALUEASIAMIESTÄ Tehtäviin kuuluvat muun muassa r puhelinneuvonta ja toimenpiteet työelämän oikeudellisissa asioissa r työ- ja virkasuhdeneuvottelut ja paikallisneuvottelujen tukeminen r yhteyksien hoitaminen alueen jäsenyhdistyksiin, elinkeinoelämään, oppilaitoksiin ja muihin sidosryhmiin Arvostamme r hyvää liittomme sopimustoiminnan tuntemusta, hyvää työ- ja virkaehtosopimuslainsäädännön tuntemusta r toiminta-alueen tuntemusta r järjestöelämän kokemusta ja tuntemusta r neuvottelu-, viestintä- ja ryhmätyötaitoja, oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta ja joustavuutta r valmiutta matkustamiseen JÄRJESTÖASIAMIESTÄ Järjestöasiamiehen tärkeimpänä tehtävänä on UIL:n järjestökoulutuksen suunnittelu ja toteutus yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Arvostamme r kokemusta koulutussuunnittelusta ja kouluttamisesta r järjestöelämän kokemusta ja tuntemusta r hyvää liittomme sopimustoiminnan tuntemusta, hyvää työ- ja virkaehtosopimuslainsäädännön tuntemusta r neuvottelu-, viestintä- ja ryhmätyötaitoja, oma-aloitteisuutta, aktiivisuutta ja joustavuutta r valmiutta matkustamiseen Tarjoamme mielenkiintoisia tehtäviä, viihtyisän työympäristön ja kilpailukykyiset työsuhteen ehdot. Lisätietoja tehtävistä antaa järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, puh. 050 3011 990 Vapaamuotoiset hakemukset palkkatoivomuksineen tehtäviin lähetään 15.5.2012 mennessä UÀJMÒRQUVKVUGOGTXKMKPPWPGP"WKNƂVCKRQUVKVUG7WUK+PUKPÒÒTKNKKVVQ7+.T[4CVCXCTVKLCPMCVW*GNUKPMK Sähköpostin otsikkokenttään tai kuoreen merkintä ”alueasiamies” tai ”järjestöasiamies”. Hakemuksia ei palauteta. UUSI INSINÖÖRI 33 opiskelijat www.iol.fi Teksti ja kuvat: Anu Kaasalainen Ständivaihdosta potkua jäsenhankintaan ja jäsenkortilla pientä lisää elämään aaliskuun viimeisellä viikolla Uudenmaan insinööriopiskelijat järjestivät jo aikaisemmilta vuosilta tutuksi käyneen ”Vilauta niin saat” -kampanjan, jossa jäsenkorttia näyttämällä jäsen sai matkaansa pientä purtavaa makaronipussin muodossa. Samalla käytiin läpi työttömyyskassajäsenyyttä ja muita liiton opiskelijoille tarjoamia palveluita. Ständikiertue tarjosi myös hyvän mahdollisuuden rekrytoida liittoon uusia jäseniä. Myyntityöhön lisäpotkua saatiin ständivaihdosta, jolloin apujoukoiksi saapuu väkeä toisesta paikallisyhdistyksestä. UIO:n avuksi väkeä saapui sekä Kotkasta että Lahdesta. Reippaat reissaajat innostivat koko porukkaa kontaktoimaan innolla ja tulokset olivat lupaavia. N M Kotkan insinööriopiskelijoiden varapuheenjohtaja ja Itä-Suomen insinööriopiskelijoiden puheenjohtaja Noora Nieminen oli yksi ständivaihtajista. Insinööriopiskelijaliiton puheenjohtaja Janne Juujärvi jututtamassa jäsenkorttiaan vilauttamassa ollutta Metropolian opiskelijakunta Metkan hallituksen jäsen Sameli Kestoa. Opiskelijoiden järjestövaikuttamisesta tälle aukeamalle kirjoittanut IOL:n hallituksen järjestövastaava Mikko Tuomivirta ja UIL:n opiskelijatoiminnan asiamies Juha Manu pystyttämässä ständiä. 34 Janne Juujärvi puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry Kohti insinööriyttä letään sitä aikaa keväästä, jolloin opiskeluvuosi häämöttää loppuaan. Opiskelijat valmistautuvat kesätöihin, jotka kartuttavat kokemusta tulevaisuutta varten, jossa siintää valmistuminen ja insinöörin paperit. Tänäkin keväänä kunniakkaita valmistumisia insinööriksi tapahtuu. Onnittelen Teitä, jotka olette uurastaneet insinööriopinnot päätökseen. Nyt saatte sitten kunniakkaasti kantaa titteliä Insinööri. Valmistuminen insinööriksi on ylpeyden aihe. Muistakaa juhlistaa sitä ja nauttia saavutuksestanne. Valmistuneet: Muistakaa valmistumisilmoitus! Tehkää se valmistuttuanne, jonka jälkeen siirrytte Uuden Insinööriliiton paikkakunnallanne toimivaan alueyhdistykseen. Jäsenetujanne valvoo sen jälkeen alueyhdistys ja Uusi Insinööriliitto. Valmistuminen myös mahdollistaa hankkimaan itsellenne Insinööritunnuksia eli Insinöörisormuksen ja rintamerkin. Näiden näyttävien ammattikunnan merkkien hankkimisessa auttavat IOL:n ja UIL:n toimiston henkilökunta. Hyvää vappua kaikille ja onnittelut vielä kerran uusille Insinööreille sekä menestyksekästä tulevaisuutta! E Teksti: Mikko Tuomivirta Viesti kulkemaan järjestössä okainen liitto on jäseniään varten, myös opiskelijapuolella. Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:ssä on 27 paikallista yhdistystä ja 17 000 jäsentä. Jäsenten suuri määrä ja heidän hajaantumisensa eri puolille Suomea tuo haasteen, miten jäsenet pystyvät osallistumaan päätöksen tekoon. Tätä varten opiskelijapuolella on yhteyshenkilöjärjestelmä. Tavoitteena on saada joka luokalle yksi tai kaksi yhteyshenkilöä, joiden tehtävänä on tiedottaa luokkatovereilleen ajankohtaisista asioista sekä ennen kaikkea tuoda jäsenten kuulumisia paikallisyhdistyksen tietoon. Asiassa, joka vaatisi vaikuttamista laajemmin, voivat paikallisyhdistykset keskustella opiskelijoiden piirikokouksissa. Lisäksi paikallisyhdistysten puheejohtajat pääsevät keskustelemaan ja vaihtamaan kokomuksia ensi kesällä IOL:n järjestöjohdon neuvottelupäivillä. Melkein jokaisessa alueyhdistyksessä on myös opiskelijaedustaja, jonka kautta paikallisyhdistys voi viedä tärkeitä asioita alueyhdistyksen tietoon. Opiskelijaedustajien välityksellä alue- ja paikallisyhdistykset voivat myös tehdä yhteistyötä jäsenpidon parantamiseksi valmistumisvaiheessa sekä tehdä yhteistyötä alueen insinöörikoulutuksen laadun turvaamiseksi. N J UUSI INSINÖÖRI 35 jäsenyys Koonnut: Ilona Mäenpää Vakuutusasiat kuntoon ennen kesää Uusi Insinööriliitto on vakuuttanut jäsenensä vapaa-ajan matka- ja tapaturmavahinkojen varalle. Vakuutusten piiriin kuuluvat Suomessa vakinaisesti asuvat jäsenjärjestöjen alle 70-vuotiaat jäsenet, joilla kotikuntalain mukainen vakinainen kotipaikka on Suomessa. Vakuutukset päättyvät sen vuoden lopussa, jona vakuutettu täyttää 70 vuotta. Vapaa-ajan vakuutukset pähkinänkuoressa Tapaturmavakuutus t 5BQBUVSNBOIPJUPLVMVUFOJOUÊÊOøé UBQBUVSNBPNBWBTUVVé t 5BQBUVSNBOBJIFVUUBNBQZTZWÊIBJUUB FOJOUÊÊOé t 5BQBUVSNBOBJIFVUUBNBLVPMFNBé Matkustajavakuutus t *MNBOFVSPNÊÊSÊJTUÊZMÊSBKBBKBJMNBO PNBWBTUVVUBFOJOUÊÊOWVPSPLBVUUB LFTUÊWJMMÊWBQBBBKBONBULPJMMBBJIFVUV OFJUBNBULBTBJSBVEFOIPJUPLVMVKBFOJO UÊÊOQÊJWÊOKBUBQBUVSNBOIPJUPLV MVKBFOJOUÊÊOLPMNFOWVPEFOBKBMUB t +ÊTFOFONVLBOBNBULVTUBWBUQFSIFFO BMMFWVPUJBBULVVMVWBUWBLVVUVLTFO QJJSJJO Matkatavaravakuutus t .BULBUBWBSBWBIJOLPFOJOUÊÊOé PNBWBTUVVé t +ÊTFOFOKBNVLBOBNBULVTUBWBO TBNBTTBUBMPVEFTTBBTVWBO QFSIFFOKÊTFOFONBULBUBWBSBULVVMVWBU WBLVVUVLTFOQJJSJJO Matkavastuuvakuutus t 7BLVVUVTNÊÊSÊéPNBWBTUVV éWBIJOLPUBQBIUVNB t 7BLVVUFUUVJOBPWBUNZÚTWBLVVUFUVO NVLBOBNBULVTUBWBUTBNBTTB UBMPVEFTTBBTVWBUQFSIFFOKÊTFOFU Matkaoikeusturvavakuutus t 7BLVVUVTNÊÊSÊéPNBWBTUVV LVMVJTUBNVUUBLVJUFOLJO WÊIJOUÊÊOé t 7BLVVUFUUVJOBPWBUNZÚTWBLVVUFUVO NVLBOBNBULVTUBWBUTBNBTTB UBMPVEFTTBBTVWBUQFSIFFOKÊTFOFU 36 11 kysymystä matkavakuutuksista Mikä matkavakuutuksessa on tärkeintä? Matkavakuutuksessa olennaista on sairauden ja tapaturman hoitokulut kattava turva, sanoo henkilövakuutusten asiantuntija Petri Laine Ifistä. Sen avulla voit saada nopeasti apua missä päin maailmaa tahansa. Matkavakuutuksessa ei ole euromääräistä korvauskattoa toisin kuin useimmissa muissa henkilövakuutuksissa. Jos esimerkiksi sairastut vakavasti ulkomailla ja sinut joudutaan lennättämään Suomeen hoitoon, matkavakuutus on välttämätön − vain harvalla on sukan varressa kymmeniä tuhansia euroja ambulanssilentoja varten. Matkavakuutus on voimassa enintään 45 vuorokauden pituisilla vapaa-ajan matkoilla. Suomessa vakuutus on voimassa vapaa-ajan matkoilla, jotka tehdään suoraan linnuntietä mitattuna vähintään 50 kilometrin etäisyydelle vakuutetun asunnosta, työpaikasta, opiskelupaikasta ja vapaaajan asunnosta. Vakuutus ei kuitenkaan ole voimassa edellä mainituissa paikoissa ja mainittujen paikkojen välisillä matkoilla. Mitä muuta matkavakuutus kattaa? Matkavakuutus tarjoaa turvaa matkalla alkavien sairauksien ja tapaturmien varalle. Lisäksi vakuutus sisältää turvan matkan peruuntumisen ja keskeytymisen varalle, jos matkustaja esimerkiksi sairastuu tai loukkaantuu vakavasti ennen matkaa tai matkan aikana. Matkavakuutus kattaa myös matkalta myöhästymisiä, jos matkustaja myöhästyy esimerkiksi matkan alkamispaikasta bussin rikkoutumisen takia. Millä tavoin matkavakuutus korvaa matkan peruuntumisesta aiheutuvia kuluja? Matkan peruuntumiskuluja korvataan silloin, kun peruuntuminen johtuu esimerkiksi vakuutetun vakavasta tapaturmasta tai sairaudesta ja perustuu lääkärin määräykseen. Tällöin matkavakuutus korvaa niitä etukäteen maksettuja kuluja, joista esimerkiksi matkatoimisto ei ole vastuussa. Jos kyseessä on pakettimatka, korvaa matkavakuutus matkatoimiston toimistokulut. Jos kyseessä on valmismatkaehdoissa tarkoitettu erityisehtojen mukainen matka, korvataan matkan peruuntumisesta aiheutuneita kuluja enintään 500 euroon asti ja sen ylittävältä osalta enintään 25 prosenttia. Mikäli kyseessä on omatoimimatka, korvataan kustannuksia enintään 3 000 euroon asti yhtä matkaa ja vakuutettua kohti. Tiedon siitä, onko matkasi pakettimatka vai erityisehtojen mukainen matka, saat omasta matkatoimistostasi. Sisältyvätkö matkalla olevat tavarat matkavakuutukseen? Liiton vakuutuksen matkatavaraturva koskee myös puolison ja lasten matkatavaroita ja korvaa matkatavaroille äkillisen ja ennalta arvaamattoman tapahtuman aiheuttamia vahinkoja. Vakuutuksen enimmäiskorvausmäärä yhtä vahinkotapahtumaa kohti on 1 042 euroa ja omavastuu 50 euroa. Tarvitsevatko lapset oman matkavakuutuksen? Liiton jäsenilleen ottamaan matkavakuutukseen sisältyy jäsenen mukana matkus- tavat alle 20-vuotiaat lapset. Ilman vanhempiaan matkustavat lapset tarvitsevat oman vakuutuksen. Kattaako matkavakuutus esimerkiksi reissussa tehtävät juoksulenkit? Entä sukelluksen? Vakuutus kattaa lenkkeilyn, mutta esimerkiksi laitesukellus, riippuliito ja benjihyppy eivät sisälly liiton jäsenilleen ottamaan vakuutusturvaan. Riskialttiit harrastukset vaativat erillisen vakuutuksen ja edellyttävät keskittäjäasiakkuutta Ifissä. Jos olet epävarma, kattaako liiton ottama matkavakuutus lomasi urheilulajit, ota yhteyttä Ifiin. Mitä matkalla useimmin sattuu? Suomalaiset kärsivät matkoilla useimmiten flunssaan tai vatsan toimintaan liittyvistä oireista. Myös allergiat ja ihon palaminen ovat yleisiä matkalaisten kiusaajia. Yleisimpiä tapaturmia ovat kaatumisten aiheuttamat ruhjeet tai murtumat. Mukaan otettavat peruslääkkeet, yleinen varovaisuus sekä matkavakuutus ovat parhaat keinot varautua vahinkoihin etukäteen. Tarvitsenko matkalle matkavakuutuskorttia tai -todistusta? Jäsenkorttisi toimii matkavakuutuskorttina. Kun esität lääkärissä tai sairaalassa matkavakuutuskorttisi Ifin yhteistyökumppanit laskuttavat suoraan Ifiä. Miten toimin, jos sairastun tai loukkaannun matkalla? Hakeudu ensin hoitoon. Jos olet Yhdysvalloissa, Kanadassa tai Etelä-Amerikassa ja tarvitset maksusitoumuksen, ota aina yhteys Ifin sopimuskumppani GMMI Globaliin. Yhdysvalloissa voit hoidattaa pieniä matkavaivoja ilman ajanvarausta myös apteekkien yhteydessä sijaitsevilla Take Care -klinikoilla. Esitä lääkärissä matkavakuutuskorttisi tai -todistuksesi. Ifin sopimussairaalat ja -lääkärit laskuttavat suoraan Ifiä. Jos lääkäri ei laskuta suoraan Ifiä, maksa kulut ensin itse tai ota yhteys Ifiin. Miten saan yhteyden Ifiin ulkomailta? If palvelee matkavakuutusasiakkaitaan seuraavasti: t Korvauspalvelu ja vahinkoilmoitukset +358 10 19 18 18 (arkisin kello UUSI INSINÖÖRI 9–18 Suomen aikaa) t If Hätäpäivystys +358 800 1 3800 (illat ja viikonloput) Voit ilmoittaa vahingoista vuorokauden ympäri Internetissä omassa If Kansiossasi osoitteessa if.fi Mistä saan lisätietoa matkavakuutukseni sisällöstä? Saat lisätietoa matkavakuutuksesi sisällöstä osoitteesta if.fi/uil, omasta If Kansiostasi tai soittamalla Ifiin. Vapaa-ajan tapaturmavakuutus Vakuutus on voimassa vapaa-aikana sattuvien tapaturmien varalta kaikkialla maailmassa. Opiskelijajäsenillä vakuutus on toissijainen, mikäli henkilö on oikeutettu saamaan korvauksia esim. oppilai- toksen vakuutuksen perusteella. Yrittäjillä vakuutus ei ole voimassa sinä aikana, kun he tekevät yrittäjän töitä. Jos jäsenellä ei ole työsuhdetta tai hän ei ole yrittäjä, vakuutus on kokopäiväinen (esim. tilapäisesti työttöminä tai hoitovapaalla olevat jäsenet). Rajoitukset ja lisätiedot Tapaturma on äkillinen, ruumiinvamman aiheuttava odottamaton tapahtuma, joka sattuu vakuutetun tahtomatta ja ulkoisen tekijän vaikutuksesta. Kilpaurheilun ja sen harjoittelun sekä ehdoissa erikseen mainittujen urheilulajien ja erikoisharrastuksien kohdalla on rajoituksia, jotka ilmenevät tarkemmin Ifin kulloinkin voimassaolevista Henkilövakuutusehdoista. N KÖSTÄ H Ä S A T OHTAIS K N A J A SÄHKÖALALLA TAPAHTUU %&! %#%! %& " ""! !! %!!!! ""!" %%& ".+.+(*)-'-!! $ / ../-. .,+*.)- 37 Teksti: Jari Rauhamäki | Kuva: Lehtikuva / Heikki Saukkomaa Politiikalla vaikutetaan järjestäytymisintoon uomessa, Ruotsissa ja Tanskassa palkansaajien järjestäytymisaste on Euroopan unionin mittakaavassa korkea, yli 70 prosenttia. Koko EU:ssa prosentti on alle 25 prosenttia. Järjestäytymishalukkuus on järjestäytymisen huippumaissa osoittanut laskemisen merkkejä jo pitkään. Vuonna 1994 Ruotsissa 84 prosenttia palkansaajista kuului ammattiliittoon. Nyt palkansaajien järjestäytymisaste on enää noin 70. Suurimmat jäsenmenetykset ovat kokeneet Ruotsin työntekijöitä edustavan keskusjärjestön LO:n liitot. UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari S pitää kehitystä huolestuttavana. Hänen mielestään ammatilliseen järjestäytymiseen on syytä kannustaa, ei kampittaa. – Järjestäytyminen on tärkeä osa sopimusyhteiskuntaa. Sopimisen avulla yhteiskuntaan luodaan vakautta, turvaa ja ennustettavuutta, hän tähdentää. Työttömyysturvan heikentämisellä vaikutusta Ruotsissa ammattiliittojen jäsenkadon yksi syy on työttömyysturvan uudistaminen. Ei liene sattumaa, että naapurimaassa jäsenmäärien suurin pudotus tapahtui vuosina 2007 ja 2008, kun hallitus kiristi ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ehtoja. Työttömyysturva heikkeni ja työttömyyskassan jäsenmaksut nousivat, koska maksulla oli katettava aikaisempaa suurempi osa työttömyyskorvauksista. Kun vielä ammattiliiton jäsenmaksun verovähennysoikeus poistettiin, moni ruotsalainen palkansaaja asetti lompakkonsa ammatillisen järjestäytymisen edelle ja hylkäsi liiton. – Ilman muuta hallituksen politiikalla on vaikutusta ammatilliseen järjestäytymiseen, etenkin jos leikkaukset kohdistuvat työttömyysturvaan, joka jäsentutkimusten Hallituskaudella 1991–95 maan hallitus ja ay-liike ajautuivat useita kertoja erimielisyyksiin. Lokakuussa 1991kymmenettuhannet ihmiset kokoontuivat Senaatintorille puolustamaan työllisyyttä. 38 mukaan on tärkein syy kuulua liittoon. Sen näköjään tietävät poliitikot niin meillä kun Ruotsissakin, Porokari sanoo. Jäsenyys tuo muutakin turvaa Suomessa järjestäytymisastetta on nakertanut yksityisen työttömyyskassan tulo markkinoille. Etenkin nuoremmissa ikäluokissa tunnetaan vetoa vuonna 1991 perustettuun niin sanottuun Loimaan kassaan, jonka jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2008 kassan jäsenmäärä puhkaisi 300 000 rajan. Porokarin mielestä valinta voi yksittäiselle työntekijälle osoittautua lyhytnäköiseksi ja koitua kalliiksi, olivat valinnan perusteet sitten taloudellisia tai ideologisia. Hän vertaa ammattiliiton jäsenyyttä vakuutukseen, joka otetaan pahan päivän varalle. – Ammattiliitot tarjoavat jäsenilleen muun muassa työsuhde- ja lakineuvontaa. Se on jäsenille ilmaista. Neuvot esimerkiksi työsuhteen päättämistapauksessa voivat merkitä jäsenelle myös selvää rahaa. Tällaista turvaa ei yksityinen kassa tarjoa, Porokari huomauttaa. Hänen mukaansa irtisanomisturva on kuitenkin vain pieni osa jäsenyyttä. – Jäsenyys tuo turvaa opiskeluajasta eläkkeelle, Porokari sanoo. Hän painottaa, että yksikään työehtosopimuksen kirjaus ei ole pysyvä. Työnantajat ovat järjestäytyneet Suomessa lähes sataprosenttisesti, mikä Porokarin mukaan näkyy työmarkkinapolitiikan koventumisena. –Jokaisesta kohdasta on pidettävä erikseen kiinni jokaisella neuvottelukierroksella. Tätä ei monikaan pelkkään työttömyyskassaan kuuluva tule ajatelleeksi, kun ay-liike on vielä kyennyt takaamaan säälliset työsuhteen ehdot kaikille, myös näille pelkkien kassojen vapaamatkustajille. Järjestäytymisasteessa paluu 1980-luvulle Porokari löytää järjestäytymisasteen laskulle muitakin syitä. Työelämä on viimeisen parin vuosikymmen aikana muuttunut rajusti. Työsuhteet ovat lyhentyneet ja määräaikaisten työsuhteiden osuus kasvanut. Muutos näkyy etenkin yksityisillä palvelualoilla, joilla järjestäytymisaste on selvästi alhaisempi kuin teollisuudessa. – Puheista ja hyvistä yrityksistä huolimatta palkansaajajärjestöt eivät ole päässeet kiinni pätkätyöläisten arkeen ja ongelmiin riittävän hyvin. Työnantajapuolella ja politiikalla on omat ansionsa siinä, ettei työntekijöiden turvaa ja oikeuksia ole saatu vastaamaan pirstoutuneen työelämän vaatimuksia, Porokari sanoo ja pitää epätyypillisten työsuhteiden torjumista ay-liikkeen suurimpina haasteina. Ruotsin tavoin myös Suomessa järjestäytymisaste on laskenut 1990-luvun alun lamavuosista. Itse asiassa järjestäytymishalukkuus osoitti laantumisen merkkejä jo 1980-luvulla, mutta lama ja työttömyyden kasvu nostivat liittojen jäsenmäärät kasvuun. Vuonna 1993 järjestäytymisaste kipusi yli 80 prosentin, kun se nyt on hieman yli 70 prosentissa. – Jos järjestäytyminen edelleen heikkenee, se näkyy suoraan ihmisten työsuhteiden ehdoissa, palkkapussissa ja muussa työelämässä, jossa pitäisi jaksaa yhä pidempään. Toivottavasti itsekäs ajattelutapa ei leviä palkansaajiinkin, vaan jokainen ymmärtää yhteisen vastuumme, Porokari sanoo. N UUSI INSINÖÖRI usi Insinööri -lehden viime numerossa Insinöörilaulajien puheenjohtaja Kari Oikkonen kertoi, että heidän jäsenkuntansa on erittäin aktiivista. Lauluharjoituksiin ja esiintymisiin osallistuu lähes 100 prosenttia jäsenistä. Oikkonen kysyy Tampereen Insinööreiltä, kannattaisiko tamperelaisten perustaa laulukerho jäsenten aktivoimiseksi. Kiinnostaisivatko yhteiset karaoketilaisuudet ja laulukilpailut, puheenjohtaja Laura Katainen? – Joskus meiltä on kysytty, miksi emme pelaa lentopalloa. Olemme vastanneet, että pelatkoon lentopalloa ne, jotka osaavat pelata. Järjestämme mieluummin massatapahtumia, jolloin voimme palvella mahdollisimman montaa jäsentä. Saamme liikutettua 1500 jäsentä vuosittain eri tapahtumiin. Kannustan toki yksittäisiä jäseniä laulamaan myös insinöörilaulajien kanssa. Mikä on paras tilaisuutenne viimeisen vuoden aikana? – Perinteisesti olemme järjestäneet uusille jäsenille eli insinööriopiskelijoista tulleille, suoraan liittyneille ja muualta siirtyneille leffaillan kahdesti vuodessa. Niissä on käynyt 50–70 henkilöä. – Tänä vuonna teimme hieman toisin. Kutsuimme opiskelijat ja liittyneet yhteiseen iltaan. Lisäksi kutsuimme tietotekniikka-alan väkeä, sillä Tampereen seudulla on aika lailla alan yrityksiä. Haastoimme heidät: tuomalla mukaan järjestäytymättömän kaverin kumpikin sai ilmaisen leffalipun. – Huhtikuisessa Iron Sky -leffaillassa oli noin 240 henkilöä. Tilaisuuden alussa, Tampereen suurimman elokuvasalin valkokankaalla sai ensiiltansa myös Tampereen Insinöörien uusi esittelyvideo. – Opiskelijat pääsivät samaan tilaisuuteen insinöörien kanssa, jolloin he tutustuivat toimintaamme jo opiskeluaikana. Tämä helpottaa tietä siirtyä jäseneksi opintojen jälkeen. – Vuoden suurin jäsentapahtumamme on tänä vuonna kesäteatteriesitys, johon olemme varanneet 800 paikkaa. Tapahtuma järjestetään yhdessä Hämeen ja Keski-Suomen piirin alueyhdistysten kanssa. Tamperelaiset lähettävät kysymyksensä toisen kosken äärellä sijaitsevan teollisuuskaupungin insinööreille: Varkauden Insinööreille. N U Teksti: Kirsi Tamminen 39 Bulls 14 25 7 3 17 23 17 42 21 34 22 7 34 26 17 26 24 26 10 15 7 16 9 16 41 12 23 13 6 5 7 11 29 3 36 14 9 1. Milloin työsopimus tai sen jokin ehto ei ole pätevä? 2. Voivatko työntekijä ja työnantaja sopia siitä, että yksi viikko vuosilomasta vaihdetaan rahaksi? 39 3. Jos työsopimuksessa on sovittu siitä, että työnantajalla on oikeus lukea KAKURO on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet kirjaimet. Jokaisessa ruudussa tulee olla luku 1–9. Rivin numeroiden summan tulee vastata lukua mustassa ruudussa rivin yläpuolella tai siitä vasemmalle. Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa. Ratkaisu on verkkolehden sivuilla www.insinoori-lehti.fi. työntekijän työsähköpostia, miten tätä ehtoa voidaan muuttaa? 4. Voidaanko työntekijä määrätä toiseen työtehtävään, jos palkka ei laske? 5. Voidaanko uudesta koeajasta sopia työsuhteen alun lisäksi silloin, kun työntekijä siirtyy uusiin työtehtäviin? 6. Milloin työsuhteen ehtoja voidaan muuttaa ilman työntekijän suostumusta? 7. Millä edellytyksillä työnantaja saa teettää ylitöitä? Insinööriopiskelijoiden kiusaamista karsiva ohjelmaidea menestyi urun ammattikorkeakoulun tietotekniikan koulutusohjelmasta juuri insinööreiksi valmistuneiden tai valmistumassa olevien Petteri Lehtosen, Kimmo Kosken ja Johannes Malirannan kehittämä Vigilis-sovellus pärjäsi jälleen teknologia-alan kilpailussa. Vigilis on tuoteidea, jolla pyritään ehkäisemään lasten ja nuorten mobiilija nettikiusaamista sekä seksuaalista ahdistelua. Tällä kertaa menestystä tuli Euroopan unionin järjestämässä e-skills-vii- T 40 kon finaalissa, jossa mukana oli yli 30 Euroopan maata. Viime kesänä Team 25k:n kehittämä Vigilis-sovellus sijoittui maailmanlaajuisessa Microsoftin Imagine cupin New Yorkin finaalissa 18. parhaan joukkoon. E-skills-viikon finaalin voittajat julkisteltiin huhtikuun alussa Kööpenhaminassa. Vigilis sijoittui toiseksi liettualaisen joukkueen voittaessa kategorian. Joukkueen jäsenet saivat palkinnoksi Nokia Lumia 800 -puhelimet ja 1000 euroa. N 8. Mille vapaille työntekijä voi jäädä omalla ilmoituksellaan ilman, että työnantaja voi sen kieltää tai siirtää? 9. os yritys aikoo rekrytoida uusia työntekijöitä, kenelle näitä töitä tulee ensin tarjota ja missä järjestyksessä? 10. Täytyykö työnantajan etsiä irtisanomisuhan alaiselle työntekijälle uutta työtä työnantajan kaikkialla Suomessa sijaitsevista toimipisteistä? Oikeat vastaukset ovat Uusi Insinööri -verkkolehdessä osoitteessa: www.insinoori-lehti.fi ajankohtaista jäsenpalvelusta Hyödynnäthän jäsenetujasi iesithän, että jäsenenämme sinulla on käytettävissäsi suuri määrä jäsenetuja. Osa niistä, kuten kattavat vapaa-ajan vakuutukset, ovat voimassa ilman, että sinun tarvitsee tehdä asian eteen mitään. Sinun kannattaa kuitenkin aktiivisesti tutustua jäsenetuihin myös esim. verkkosivuillamme, etteivät edut jää hyödyntämättä vain siksi, ettet ole niistä tietoinen. Tarjolla on mm. apua yksityiselämäänkin liittyvissä oikeusasioissa, alennuksia esimerkiksi matkoilla tai majoittumisessa, kursseja ja oppaita, urapalveluita jne. liiton ydintehtävän lisäksi. Myös ammattikuntatunnuksia voit hankkia meidän kauttamme. Liiton tarjoamien etujen lisäksi omalla jäsenjärjestölläsi voi olla paljonkin sinua hyödyttäviä etuja ja palveluita. Olemme sinua varten, joten älä epäröi ottaa yhteyttä, kun tarvitset apuamme. Kannattaa myös tarkistaa, löytyykö verk- T kosivuiltamme esimerkiksi usein kysytyistä kysymyksistä jo vastaus sinua mietityttäviin asioihin. Jäsentietojen ajantasaisuus on tärkeää! Pystyäksemme palvelemaan sinua mahdollisimman hyvin ja monipuolisesti, meidän on tärkeää pysyä ajan tasalla tietojesi suhteen. Verkkosivuiltamme voit tarkistaa tietosi ja ilmoittaa myös muutoksista. Kehitämme palvelua edelleen jatkuvasti. Jos siis tilanteesi muuttuu opiskelun, työpaikan tmv. suhteen, ilmoitathan siitä myös liitollesi. Onko sinulla oikeus jäsenmaksun alennukseen? Erilaisista elämäntilanteeseesi liittyvistä syistä sinulla voi olla oikeus hakea alen- nusta jäsenmaksustasi. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi ulkomailla asuminen, perhevapaat tai työttömyys. Alennus myönnetään ehtojen täyttyessä koko kalenterivuodelle, jos siihen oikeuttavia syitä kertyy yhteensä vähintään viisi kuukautta kalenterivuoden aikana. Lisätietoja alennuksen ehdoista ja hakemisesta löydät verkkosivuiltamme. Haethan alennusta heti, kun pystyt osoittamaan oikeutesi täyttyvän – näin vältät kiireisimmät ajat ja saat jäsenmaksuasiasi kuntoon jo hyvissä ajoin! N elämyksiä ja liikunnan iloa! hae a j u t s u tut teessa t i o s o e l l jakso .fi www.pht Ensimmäinen askel on hyvinvointijakso, jolla pääset matkalle kohti terveellisempiä elämäntapoja! PHT tarjoaa elämyksiä, onnistumisen iloa ja hyvän olon mahdollisuuksia ympäri Suomen. Haku alkaa 1.5.2012. ensimmäinen askel on tärkein. PHT ry, Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki. Puh. 020 144 1310 järjestöyhteydet KESKUSTOIMISTO JÄRJESTÖ- JA KENTTÄYKSIKKÖ KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 avoinna arkisin klo 9–16 www.uil.fi sähköposti: etunimi.sukunimi@uil.fi järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872 assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841 Jäsentietopalvelu jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt, 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Eero Husari, Atte Lepistö, Tarja Mörsky ja Miika Pernu Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 tutkimusasiamies Taina Hämäläinen, 0201 801 870 palveluaika klo 10-14 ma-ti, to-pe 0206 93 877 jasen@uil.fi Urapalvelut urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 Järjestötoiminta kehittämispäällikkö Ari Impivaara, 0201 801 822 asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868 Opiskelija-asiat info@iol.fi asiamies Anu Kaasalainen, 0201 801 871 asiamies Juha Manu, 0201 801 830 asiamies Ulla-Mari Pasala, 0201 801 832 assistentti Vassa Honkanen, 0201 801 834 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 kenttäasiamies Mikko Kinnunen, 0201 801 874 kenttäasiamies Jaana Kuorelahti, 0201 801 873 TOIMINNAN JOHTO puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 varapuheenjohtaja Matti Häkkinen, 040 552 4431 varapuheenjohtaja Raimo Sillanpää, 050 334 1191 johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811 HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 talouspäällikkö Paula Mauno, 0201 801 860 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840 assistentti Pia Haveneth, 0201 801 851 Asiamiehet Elina Das Bhowmik, 0201 801 844 Jani Huhtamella, 0201 801 835 Olli Nurminen, 0201 801 803 Tapio Soltin, 0201 801 855 Mikko Sormunen, 040 7216 879 Juha Särkkä, 0201 801 843 Projektiasiamiehet Tommi Grönholm, 0201 801 848 Saara Eriksson, 0201 801 842 Edunvalvontapäällikkö Jouko Malinen, 0201 801 817 Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839 Lakimiehet työelämän oikeudelliset palvelut palveluaika klo 9–13.30 0206 93 858 lakimiehet@uil.fi johtava lakimies Kati Hallikainen Työsuhdelakimiehet Jemina Fabritius, Maria Jauhiainen, Eeva Honkanen,Tiina Savikko, Jukka Siurua, Niina Suvanto ja Satu Tähkäpää työsuhdeneuvoja Joel Uusi-Oukari assistentti Paula Tapani Tietohallinto tietohallintopäällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Aleksi Eteläharju, 0201 801 818 järjestelmäasiantuntija Pirjo Pesonen, 0201 801 816 YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT Viestintä viestintäpäällikkö Jari Rauhamäki, 0201 801 847 toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 viestintäassistentti Minna Virolainen, 0201 801 827 Alueasiamiehet Etelä-Suomi alueasiamies Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki Häme ja Keski-Suomi alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 Kalevankatu 4, 5 krs, 40100 Jyväskylä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836 Microkatu 1, (PL 1199), 70211 Kuopio Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs, 28100 Pori Pohjois-Suomi alueasiamies Anu Kaniin, 0201 801 859 Hallituskatu 29 A 4. krs, 90100 Oulu Tietoala asiamies Minna Anttonen, 0201 801 886 Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki www.helins.fi järjestösihteeri Jaana Kälviäinen, 050 403 2363, jaana.kalviainen@helins.fi toimisto@helins.fi HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki toimisto@hyri.fi www.hyri.net HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs, 13111 Hämeenlinna www.uil.fi/hml KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 Jyväskylä Keskustie 22 A www.ksinsinoorit.com LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi www.lapininsinoorit.fi [email protected].fi LOUNAIS-SUOMEN INSINÖÖRIT LOUSI RY Rätiälänkatu 10, 20810 Turku www.lousi.fi LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5 krs, 94100 Kemi [email protected] www.uil.fi/lpi MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Olympiakatu 16 65100 Vaasa www.meki.fi MIKKELIN INSINÖÖRIT RY Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli faksi (015) 361 832 www.mikkelininsinoorit.fi SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY PL 129, 24101 Salo sai@sai.fi www.sai.fi SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Isolinnankatu 24, 28100 Pori puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 sati@satakunnaninsinoorit.fi toimistosihteeri Pia Luovula TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.tampereeninsinoorit.fi toimistosihteeri Tarja Virtanen tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen, 0400 338 024 jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392 lsi@lsi.fi www.lsi.fi Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30. Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi. Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi. 42 mennen tullen UIL:n aluetoimisto Kuopion Technopoliksessa usi Insinööriliitto on avannut uuden toimiston Kuopiossa. Jatkossa Itä- ja Kaakkois-Suomen aluetoimisto palvelee Technopolis Kuopion tiloissa osoitteessa Microkatu 1. Alueasiamies Marjo Nykäsen tilat ovat R -siiven toisessa kerroksessa ja kätevimmin toimistolle pääsee käyttämällä pääsisäänkäyntiä M. Technopolis Kuopion kahdessa kohteessa toimii yhteensä noin 150 yritystä ja yhteisöä. Lisäksi Technopoliksen lähellä sijaitsee muun muassa Savonia-ammattikorkeakoulu sekä monia tutkimuslaitoksia. Itä- ja Kaakkois-Suomen alueasiamieheksi Marjo Nykänen siirtyi Uudenmaan alueasiamiehen tehtävistä. – Odotan innolla yhteistyötä alueen ihmisten kanssa. Olen kotoisin Itä-Suomesta, joten alueelle palaaminen tuntuu oikein mukavalta, Nykänen summaa tunnelmiaan. – Toivon alueen toimijoilta ja jäseniltä paljon yhteydenottoja, jotta pääsemme mahdollisimman nopeasti rakentamaan yhteistyötä jäsenkunnan ja uuden asiamiehen välille, hän jatkaa. Itä- ja Kaakkois-Suomen alueen Mikkelin toimistokaan ei häviä kartalta, vaan tarvittaessa Nykänen on tavattavissa myös siellä. U HELSINGIN INSINÖÖRIT Lisätiedot ja ilmoittautuminen kaikkiin tapahtumiin osoitteessa www.helins.fi/ Tapahtumat. Seikkailu Jukolan yössä, 64. Jukolan viesti, Valio-Jukola Vantaalla 16.– 17.6.2012. HI:n Vappubooli Insinöörit-Ekonomit -talossa 30.4. klo 14–17.30. Perinteinen Vappumatinea 1.5. klo 14 Musiikkitalossa. Jäsenhinta 22 euroa/lippu. Naiset rantatiellä la 5.5. Tutustuminen Ainolaan ja Halosenniemeen. Ruokailu Onnelassa. Jäsenhinta 58 euroa/hlö. Etsitkö uusia työllistymismahdollisuuksia? Uudet työnteon muodot 15.5. klo 17.30–20 www.otty.fi Senioreiden kevätretki ke 23.5. Lähtö Kiasman edessä klo 9:15 tilausbussilla, paluu 17:30. Osallistumismaksu 35 euroa/ hlö sis. kuljetuksen, lounaan ja sisäänpääsymaksut. Valokuvauskerho 28.5. Kuvausreissu Nuuksion kansallispuistoon. Lisätiedot: [email protected]. TUIKE Paavo Nurmi Marathon lauantaina 30.6. Sitova ilmoittautuminen 25.6 mennessä [email protected] Kaarina maraton lauantaina 27.10.2012 Ilmoittautuminen 19.10 mennessä [email protected] LOUSI Lounais-Suomen Insinöörit LOUSI ry:n perinteinen Insinööri Petterssonin risteily järjestetään lauantaina 26.5. kello 10 alkaen. Tänä vuonna pääsemme tutustumaan Seiliin. Lisätiedot www.lousi.fi LOUSI:n ja TIO:n Koko perheen Wappuboolit maanantaina 30.4. kello 17–18 Ravintola Primassa. 26.–27.5. 2012 Kaukomaiden karnevaali Maailma kylässä Helsingin Rautatientorilla ja Kaisaniemen kentällä. Ammattiliittojen Kunnon työn teemateltta Rautatientorilla la 26.5. klo 11–20 ja su 27.5. klo 11–18. Mukana myös Akava, UIL, YKL ja Yhteiskunta-alan korkeakoulutetut. Ohjelmassa viikonloppuna DECENT WORK -KLUBI Komea Seppo & Rytmiorkesteri, maailmanmusiikkiyhtye Kuukumina ravintolalaiva Wäiskissä pe 25.5.2012 klo 20–02. TIETOISKUT Mekong- ja Taiga-lavoilla la ja su. KUNNON TYÖN TEEMATELTTA Ammattiliitot ja kampanjaverkostot Rautatientorilla la ja su. Lisätietoja www.sask.fi Marjo Nykänen Alueasiamies, Itä- ja Kaakkois-Suomi PL 1199, Microkatu 1, 70211 Kuopio Puh. 0201 801 836 [email protected] UUSI INSINÖÖRI 43 Uuden Insinööriliiton jäsen, tilaa kaverillesi kiinnostavaa luettavaa – UIL tarjoaa! Voit nyt tilata kaverillesi ilmaisen 3T-näytenumeron – toimi 3.5. mennessä Ohjeet: YYYWKNƂ6MCORCPLC UIL tekee työtä parempien työpäivien puolesta. Jäsenenä tiedät saavasi tukea, neuvontaa ja taloudellista turvaa urasi kaikissa vaiheissa. Ajankohtaisia teknologiaan, talouteen ja työelämään liittyviä aiheita käsitellään myös jäsenetuihisi kuuluvassa 3T-lehdessä. Uuteen Insinööriliittoon kuulutaan jäsenjärjestön kautta. Jos et vielä ole jäsen, liity nyt: YYYWKNƂ
© Copyright 2024