Sähköautosta apu ilmastokriisiin - Insinööri

3/2010
Jenni Mäkinen
Valmet Automotive:
Sähköautosta
apu ilmastokriisiin
sisältö
Pääkirjoitus ............................................... 5
• Veljeni ja minä
Uutisia ..................................................... 6
Kolumni.................................................... 8
• Kujanjuoksusta uuteen kukoistukseen
Puheenjohtajan palsta ................................ 9
• Miksi palkansaajat lakkoilevat?
Edunvalvontaa – eläkeiät ja työurat ............ 10
•
•
•
•
•
•
•
•
10
Insinöörit suhtautuvat realistisesti
työurien pidentämiseen. Tärkeintä
on, että kaikilla insinööreillä on työtä. Ilman työtä työurat eivät pitene.
Työuraneuvottelut laajenivat
PT: Työvoiman kysyntä on tärkeää
Etla: Elinaikakerroin nostaa eläkeikärajaa
Guy Ahonen esittää tietoista työn väljentämistä
Nivakoski: Valintoja ja joustavuutta
Insinöörin eläke 60 prosenttia palkasta
Elinaikakerroin huomioi
Vielä on jaksettava työelämässä pari vuotta
Edunvalvontaa – sopimusaloilta................. 20
•
•
•
•
Napakka nainen teknon edunvalvojana
Yt-neuvottelut kypsyttivät liiton töihin
Tes sai aikaan tyytyväisiä jäseniä kemian alalla
Energia-alan sopimuskiertue starttasi Espoosta
Edunvalvontaa – koulutusta ...................... 24
• Inssi-foorumi kokosi vaikuttajat
• Parhaat käytänteet palkittiin
Osaaminen .............................................. 26
• Sähköautostako ilmastokriisin pelastaja
• Afrikka tutuksi opiskelemalla
Totta ja tutkittua ...................................... 30
• Insinöörien työuriin pituutta omilla
vaikutusmahdollisuuksilla
Maailmalta .............................................. 32
• EU:n uusi perussopimus vaikuttaa työelämään
Oikeutta.................................................. 34
• Fujitsu tuomittiin miljoonakorvauksiin
• EK rikkoi yt-lakia
Opiskelija-asiaa ....................................... 36
Uusi jäsen............................................... 38
Jäsentietopalvelu tiedottaa ....................... 39
26
Kannen kuva: Tuulikki Holopainen
2
Jenni Mäkinen uskoo sähköautotuotannon vähentävän ratkaisevasti hiilidioksidipäästöjä ilmakehään.
Mennen tullen ......................................... 40
Järjestöasiaa ........................................... 42
UIL:n mökit esittelyssä ............................. 43
22.4. numero 3/2010
Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.
Aikakauslehtien liiton jäsen.
Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry
Nya Ingenjörsförbundet UIL rf
Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs
00520 Helsinki
Puhelin, vaihde 0201 801 801
Faksi 0201 801 880
www.uil.fi
Päätoimittaja/Toimituspäällikkö
Ilona Mäenpää 0201 801 826
Toimittaja
Kirsi Tamminen 0201 801 819
28
Metropolia ammattikorkeakoulun
Afrikka2010 –projektissa opiskelevat työskentelevät Afrikassa kolmen kuukauden ajan.
Taitto
Kaaripiste Oy
Ilmestymispäivät 2010
3.6., 19.8., 16.9., 14.10., 18.11., 16.12.
Tarkastettu levikki 61 141 kpl (25.3.2010)
Painos 63 000
Osoitteenmuutokset
puh. 0201 801 877
opiskelijat 0201 801 864
Painopaikka Acta Print Oy
Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi
Ilmoitushinnat
Aukeama
mv 3 800 € / 4-väri 5 500 €
Sivu
mv 2 150 € / 4-väri 3 000 €
1/2 sivu
mv 1 500 € / 4-väri 2 200 €
1/4 sivu
mv 1 100 € / 4-väri 1 600 €
Tilaushinta 50 €/vuosikerta
38
UUSI
INSINÖÖRI
Uuden Insinööriliiton uusi jäsen
Tero Piirainen arvostaa liiton tarjoamia neuvontapalveluja työsuhde- ja sopimusasioissa.
Ilmoitukset ja tilaukset
Kirsi Tamminen 0201 801 819
ISSN 1796-8178
3
8CNOKUVWXCKPUKPÒÒTK
6WTXCCVWNGXCKUWWVGUK
NKKV[NKKVVQQP
0[VQPQKMGCCKMCXCTOKUVCC
LÀUGPGFWVO[ÒULCVMQUUC
,ÀUGP[[U7WFGUUC+PUKPÒÒTKNKKVQUUCVWQMQPMTGGVVKUKCGVWLCLCCWVVCCWTCNNC
GVGGPRÀKP-CVVCXKUVCRCNXGNWKUVCOOGNÒ[V[[OQPKRWQNKUVCVKGVQCLC
QJLGKVCLQVMCCWVVCXCVV[ÒGNÀOÀÀPLCV[ÒUWJVGGUGGPNKKVV[XKUUÀMÀ[VÀPPÒP
CUKQKUUC#MVKKXKUGNNCPGWXQVVGNWLCXCKMWVVCOKUVQKOKPPCNNC7+.JWQNGJVKK
PKKPLÀUGPVGPUÀJ[XKPXQKPPKUVCMWKPMQMQ[JVGKUMWPPCPMGJKV[MUGUVÀ
1RKUMGNWPNQRRWGUUCGNÀOÀOQPGNNCVCXCNNCXCUVCCNMCC0[VQPQKMGC
CKMCJWQNGJVKCV[ÒGNÀOÀÀPNKKVV[XÀVCUKCVRCTJCCNNGOCJFQNNKUGNNG
OCNNKNNG,QUQNGV+PUKPÒÒTKQRKUMGNKLCNKKVQPLÀUGPVCTXKVUGGUKPWPXCKP
KNOQKVVCCXCNOKUVWOKUGUVCUKQUQKVVGGUUCYYYKQNƂOWWVQUNQOCMG
sUCOCNNCXCTOKUVCVGPUKOOÀKUKNNGLÀUGP[[UXWQUKNNGUKVWPVWXCVLÀUGP
OCMUWCNGPPWMUGV7WFGVLÀUGPGVXQKXCVNKKVV[ÀQUQKVVGGUUCYYYWKNƂVCK
NÀJGVVÀÀUÀJMÒRQUVKCQUQKVVGGUGGPLCUGP"WKNƂ
6WNGXCKUWWFGPVWTXCC
pääkirjoitus
Veljeni ja minä
Huhtikuu 2010
anhempi veljeni lähti eläkkeelle heti täytettyään
60 vuotta. Tämän eteen hän oli tehnyt järjestelyt valmiiksi työnantajansa kanssa jo hyvissä ajoin
etukäteen. Nyt hän nauttii ansaituista eläkevuosista vaimonsa kanssa – matkustellen, golfia pelaten, lapsenlapsia
hoitaen ja mökkeilyä harrastaen.
V
Itse en usko jääväni eläkkeelle vielä tuon ikäisenä, vaan
näillä näkymin toivon voivani jatkaa työelämässä 65-vuotiaaksi, ehkä jopa 68-vuotiaaksi. Mikäli työnantaja suo
ja kuntoa riittää. Tuo kunto ja hyvinvointihan useimmilla ensiksi alkaa reistailla, sitten tulee väsymys ja haluttomuus pakertaa.
Miten pitkään itse kunkin pitäisi jaksaa tehdä töitä? Koska
olisi oikea aika poistua työelämästä? Auttaisivatko joustot
ja porkkanat jatkamaan pitempään vai onko pakko ainoa ratkaisu? Näitähän nyt mietitään työryhmiä myöten.
Uudenmaan Insinööri ins -lehden lukijaraadilla on selvä
näkemys asiasta (ins. 2/2010): irtisanomiset vaikeammiksi, työsuhteet kuntoon, nuoret työelämään, työtaakan
kevennys ikääntyville, parempaa johtamista, ikärasismi
kuriin ja eläkeiän nostamiseen ei pakkoja vaan houkuttimia.
UUSI
INSINÖÖRI
Ilona Mäenpää
ilona.maenpaa@uil.fi
Kyllä insinöörit tietävät! Näitä samoja lääkkeitä ehdottavat myös useat tutkijat. Työnantajapuolella tuntuu linja
olevan kovempi; pitäisi jopa tutkia, miten suuri haitta
työn tuottavuudelle ja tehokkuudelle on se, että työssä
voi jatkaa 68-vuotiaaksi.
Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan palkansaajien halu pysyä töissä vielä eläkeiän jälkeenkin on
lisääntynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Pidempään
työelämässä pysymistä edesauttaisivat työn keventäminen, joustot ja raha.
Entä nuoret, jotka eivät tällä hetkellä saa töitä ja maksavat
kuitenkin aikanaan eläkkeistä yli 80 prosenttia! Olisiko
kohtuutonta saada heidät nopeammin opiskelujen parista työelämään rikastuttamaan myös työyhteisöä osaamisellaan.
Tässä lehdessä käsitellään työurien pituutta ja eläkeasioita
s. 10–19. Tutkimuspalstalla esitellään insinöörien näkemyksiä työuran pidentämisen keinoista Työmarkkinatutkimuksen aineiston valossa. Niistä selviää, mikä saisi
insinöörit pidentämään työuriansa ja minkä ikäisenä insinöörit tällä hetkelle suunnittelevat jäävänsä eläkkeelle.
5
uutisia
Valtiosektori sai sopimuksen
JUKO, Pardia ja JHL hyväksyivät ja
allekirjoittivat valtiosektorin virka- ja
työehtosopimuksen maaliskuussa. Uusi
virka- ja työehtosopimus (ves) koskee
noin 88 000 valtion virkamiestä ja työntekijää. Noin 26 000 jukolaisen joukossa
on runsas 600 Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen jäsentä, jotka työskentelevät
valtiosektorilla yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä.
Virka- ja työehtosopimukseen sisältyvät 0,55 prosentin suuruinen yleiskorotus 1.3. lukien sekä paikallinen 0,43 prosentin suuruinen virastoerä 1. syyskuuta
lukien. Vuodelle 2011 sovittiin tarkastelulausekkeesta, jonka mukaan osapuolet
tarkastelevat sopimusta 31.1.2011 mennessä.
Paikallisen virastoerän suuntaamisella
edistetään valtionhallinnon ja sen toimintayksiköiden tuloksellisuutta sekä parannetaan kilpailukykyä osaavan henkilöstön
saatavuudesta ja pysymistä palveluksessa.
Samalla parannetaan sekä naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa. Lisäksi sovittiin lukuisista selvityksistä ja työryhmistä.
Sopimuksessa saatiin torjuttua muun
muassa lomarahojen leikkaukset. Valtion
palkkausjärjestelmiä kehitetään edelleen
ja mahdollisuuksia työaikajoustoihin lisätään. Henkilöstön edustajien asema ja
tietojensaanti paranee.
■
LTY-sektorille sopimus
LTY:n sopimuskausi on 1.3.2010–
28.2.2012. Palkankorotuksista sovittiin,
että 1.3.2010 alkaen maksetaan yleiskorotus 0,6 prosenttia ja 1.10.2010 alkaen
maksetaan yrityskohtainen järjestelyvaraerä 0,6 prosenttia.
Tästä erässä on puoliperälauta viime
sopimuskauden malliin siten, että 0,2
prosenttia yleiskorotuksena ja 0,4 prosenttia työnantajan määrittelemänä.
Vuoden 2011 palkankorotuksista
neuvotellaan marraskuun 2010 loppuun
mennessä. Sopimuskauden alusta otetaan käyttöön palkallinen, kuuden päivän
isyysvapaa. Vuosilomissa siirrytään ”viiden päivän” laskentaan. Tavoitteena on
saada viimeisteltyä vuosilomatekstit siten,
että meneillään olevan lomavuoden lomat
■
6
voidaan pitää jo uuden mallin mukaan.
Vuosilomien niin sanotut pidennyspäivät muuttuvat varsinaisiksi lomapäiviksi.
Virkasuhteisten ehdot siirretään erilliseen liitteeseen. Liikelaitosten työ- ja virkaehtosopimuksen uusi nimi on Yleinen
työehtosopimus.
Työryhmissä käsitellään muun muassa
työaikakysymykset, matka-aika, etätyö,
vuokratyö, koulutus, työurien pidentäminen ja korvaava työ sekä LTY:n yleisten sopimusten päivittäminen.
Palkansaajapuolen sopijaosapuolina
ovat Ylemmät Toimihenkilöt YTN, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja
Palkansaajajärjestö Pardia sekä työnantajapuolen Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat LTY. LTY-alalla työskentelee noin
2 000 YTN-liittojen jäsentä.
LTY:n sopimukset koskevat Destia
Oy:tä, Finavia Oy:tä, Labtium Oy:tä,
Metsähallitusta, Luotsausliikelaitosta,
Arctia Shipping Oy:ta, Meritaito Oy:ta,
Suomen Lauttaliikenne Oy:ta, Senaattikiinteistöä, Haus Oy:tä ja Inspecta konsernia.
Yliopistosektorille sopimus
Yksityisen Opetusalan Liitto ja Suomen yliopistojen työnantajayhdistys Syty
sekä JUKO, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Palkansaajajärjestö Pardia
sopivat ensimmäisestä, yksinomaan yliopistoja koskevasta työehtosopimuksesta.
Sopimuskausi 1.3.2010–29.2.2012.
Vuodelle 2010 on sovittu palkankorotuksesta 1.11. Korotus on yhteensä 0,98 prosenttia, josta yleiskorotus on 0,4 prosenttia ja järjestelyerä 0,58 prosenttia. Marraskuun palkanmaksun yhteydessä maksetaan kuukausipalkasta laskettava 5,5
prosentin kertaerä.
Vuoden 2011 palkankorotukset sovitaan helmikuun 2011 loppuun mennessä.
Uusi yliopistojen työehtosopimus sisältää muutoksia aikaisemmin yliopistoissa sovellettuun valtion virka- ja työehtosopimukseen verrattuna. Uudistuksia tehtiin muun muassa opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikamääräysten soveltamisalaan, yleiseen työaikaan, palkkausjärjestelmien prosessiin sekä sairausajan
palkkaan, jonka osalta hyväksyttiin pal-
kansaajapuolen tekemä esitys kahden aikaisemmin voimassa olleen järjestelmän
yhdistämiseksi.
Uuden työehtosopimuksen perusteella jokaiseen yliopistoon neuvotellaan
jukolainen luottamusmiesjärjestelmä ja
valitaan pääluottamusmies, varapääluottamusmies, luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet. Heidän tehtävänään on tukea yliopistotasolla jukolaisten liittojen
jäseniä ja neuvotella tessin mukaisesti paikallisesti sovittavista asioista.
Uudelta sivustolta tietoa
työelämän kysymyksistä
■ Työmarkkinajärjestöt ovat julkaisseet
sivuston työelämän keskeisistä kysymyksistä. Työmarkkina-avaimesta selviävät
tärkeimmät työelämän säännökset ja sopimukset sekä työntekijöiden ja työnantajien oikeudet ja velvollisuudet.
Aiemmin vastaava julkaisu on ilmestynyt painotuotteena, mutta sivusto on
nyt korvannut opaskirjasen.
Sivuston sisällön ovat tuottaneet
Akava, SAK, STTK, EK, KT, VTML
sekä KiT. Sivusto on osoitteessa www.
tyomarkkina-avain.fi.
■
Työttömyysturvahakemusten
määrä on tasaantunut
Helmikuun aikana IAET-kassaan tuli
1136 ensihakemusta, kun tammikuussa
2010 hakemuksia oli 1 480. Hakemuksia
tuli helmikuussa kaikkiaan 10 445 kappaletta.
Helmikuun aikana kassasta sai erilaisia korvauksia yhteensä 9 977 kassan
jäsentä. Määrä oli noussut tammikuusta
muutamalla sadalla. Korvauksia saavien
lukumäärä on pysynyt samalla tasolla jo
useamman kuukauden.
Helmikuussa ansiopäivärahaa IAETkassasta sai noin kahdeksan prosenttia
Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen jäsenistä. Heistä 52 prosenttia oli kokonaan
työttömänä, 42 prosenttia lomautettuna
ja loput tekivät lyhennettyä työviikkoa.
Käsittelyaika on tällä hetkellä ensihakemusten kohdalla noin kaksi viikkoa ja
jatkohakemusten osalta viikko.
■
UP/Heikki Lehtinen
UIL edellyttää pääsykokeiden
säilyttämistä
Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja
Pertti Porokari vaatii, että insinöörikoulutuksen pääsykokeet on säilytettävä.
Ammattikorkeakouluihin tekniikan alalle
pyrkivillä ja koulutukseen valituilla pitää
olla riittävästi motivaatiota, loogista päättelykykyä ja matemaattista osaamista.
– Pelkät ylioppilastutkinnon arvosanat eivät kerro, kuinka hyvät edellytykset
nuorella on suoriutua insinöörin opinnoista.
Tehdessään opiskeluvalintojaan hänellä pitäisi olla käsitystä siitä, mitä tulevat opinnot sisältävät ja millaisiin tehtäviin hän voi sijoittautua valmistumisensa
jälkeen. Pääsykokeisiin valmistautuessaan
nuori saa jo jotain käsitystä alansa opinnoista.
Porokarin mukaan pakollinen työharjoittelu ennen insinööriopintojen alkua
pitäisi ottaa käyttöön. Harjoittelun myötä
insinööriopintojen korkeat keskeyttämisluvut saattavat laskea. Tällä hetkellä lähes
puolet insinööriopiskelijoista keskeyttää
opintonsa.
■
SKOL liittyy
Teknologiateollisuuteen
■ Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen lii-
ton SKOLin vuosikokous on hyväksynyt
liittymisen Teknologiateollisuus ry:n toimialayhdistykseksi vuoden 2011 alusta.
Liittojen yhdistyminen lisää teknologiateollisuuden ja asiantuntijayritysten
yhteistyömahdollisuuksia kehityshankkeissa ja parantaa molempien alojen asemia kansainvälisessä kilpailussa. Teknologiateollisuuden rooli asiantuntijayritysten
edustajana vahvistuu.
Työmarkkinoille muodostuu entistä vahvempi toimija, kun SKOLin jäsenkunnan Suomessa työllistämät noin
10 000 ylempää toimihenkilöä ja 4 000
toimihenkilöä tulevat Teknologiateollisuuden piiriin.
Liittymisen jälkeen Teknologiateollisuuden yritykset edustavat noin 35 000
toimihenkilöä ja yli 60 000:ta eli puolta
yksityisen sektorin ylemmistä toimihenkilöistä.
UUSI
INSINÖÖRI
SKOL hoitaa edelleen itsenäisesti suunnittelu- ja konsulttialaa koskevat elinkeinoja yrittäjäpoliittiset tehtävät. Teknologiateollisuuden organisaatio puolestaan vastaa
alan työmarkkinatoiminnasta ja yleisestä
elinkeinopolitiikasta strategisina aihealueinaan innovaatioympäristö, koulutus ja
osaaminen sekä energia ja ilmasto.
Rakennussuunnitteluun
tarvitaan lisäväkeä
■ Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja
Pertti Porokari vaatii rakennusarkkitehti
(amk) -koulutuksen uudelleen käynnistämistä. Rakennussuunnittelun osaajista
on pulaa etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Muuallakin maassa on pulaa pätevistä rakennussuunnittelijoista.
Tällä hetkellä työelämässä on noin
900 rakennusarkkitehdin koulutuksen
saanutta henkilöä. Lähivuosina työelämästä jää eläkkeelle arviolta satoja rakennusarkkitehteja ja arkkitehteja. Näin
suuren suunnitteluosaamisen korvaaminen on haasteellista.
– Vuonna 1996 lopetetun rakennusarkkitehdin koulutus pitäisi käynnistää
pikaisesti uudelleen, jotta työmarkkinoilla olisi jatkossakin päteviä rakennussuunnittelijoita. Rakennusarkkitehdeiltä
puuttuu myös väylä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, joka koulutuksen käynnistämisellä aukeaisi, Porokari
sanoo.
Rakentamisen pätevyysvaatimukset on kytkettävä selkeästi oppilaitosten,
ympäristöministeriön sekä opetusministeriön toimintaan.
– Osa opiskelijan oikeusturvaa on se,
että valmistuessaan ammattikorkeakoulusta hän on lain, asetusten ja määräysten mukaisesti pätevä tiettyihin suunnittelutehtäviin ja voi nostaa pätevyystasoaan
työkokemuksen ja täydennyskoulutuksen
karttuessa, Porokari sanoo.
Teollisuuden työvoimatarpeet
vaihtelevat alalta toiselle
Työvoimaa tarvitaan 15 vuoden päästä
saman verran kuin nyt. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan kummassakin
jopa 60 000 työntekijää lisää. Teollisuuden työvoimatarve sen sijaan vähenee
runsaan viidenneksen eli lähes 90 000
henkeä. Työvoiman tarve-arviot sisältyvät
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen
VATT:n julkaisemaan raporttiin kansantalouden kehityksestä ja muutosten vaikutuksista työntekijätarpeisiin.
Muutoksiin vaikuttaa sekä ulkopuolinen maailma että kotimaan kehitys.
Esimerkiksi elintarvikeala joutuu kokemaan entistä kovempaa tuontikilpailua.
Väestön vanheneminen lisää sosiaali- ja
terveyspalvelujen kysyntää. ”Kypsyessään” Suomi muuttuu entistä palveluvaltaisemmaksi.
Teollisuudessa jahdataan
tuottavuutta
Osassa teollisuutta arvioidaan tuotannon
pienenevän. Monilla aloilla arvonlisäyksen taso voi kuitenkin säilyä ja jopa noustakin suhteellisen nopeasti. Mutta kasvu
perustuu pääomavaltaistumiseen ja voimakkaaseen tuottavuuden kasvuun, jolloin työvoiman tarve vähenee.
Erityisen paljon eli lähes puolella
VATT arvioi työvoiman tarpeen vähenevän metallien ja kulkuneuvojen valmistuksessa, elintarvike- ja kännykkäteollisuudessa sekä paperinvalmistuksessa. Sen sijaan koneiden ja laitteiden
valmistuksessa työvoiman tarve kasvaisi
hieman. Myös rakentajia VATT arvioi
tarvittavan 15 vuoden päästä noin kymmenentuhatta eli vajaat kymmenen prosenttia enemmän kuin nyt.
VATT arvioi teollisuuden ja muun
jalostustoiminnan työntekijämäärän pienenevän viime vuoden 595 000 hengestä
15 vuoden kuluessa 509 000 henkeen.
Teollisuuden osuus arvonlisäyksestä ei
putoa läheskään samassa suhteessa, sillä
tuottavuus kasvaa edelleen.
Palvelualoilla työntekijämäärä kasvaa
VATT:n arvion mukaan 1,75 miljoonasta
1,86 miljoonaan eli noin 110 000 henkeä.
7
kolumni
Rehtori Veijo Hintsanen on puheenjohtajana sekä Inssi-hankkeen
ohjausryhmässä että Arenen tekniikan alan ryhmässä.
Kujanjuoksusta uuteen kukoistukseen
I
nsinöörikoulutus on viimeisten 25 vuoden aikana ollut jatkuvassa myllerryksessä. 1980-luvulla vastattiin
rakenteellisilla muutoksilla Nokia-ilmiön rajuihin
vaatimuksiin, 1990-luvulla koko pakka laitettiin uusiksi
lopetetun teknikkokoulutuksen ja monialaisten ammattikorkeakoulujen uusien rakenteiden vaatimusten puristuksessa. 2000-luvulla on käyty taistelua koulutuksen
vetovoimasta ja läpäisyasteista sekä koulutusohjelmarakenteista ja toimipisteverkostosta.
Myllerrysten yhteydessä insinöörikoulutus on menettänyt erityisasemansa ammatillisen koulutuksen kruununjalokivenä. Tekniikan opetushenkilöstö on vuosikymmenten myötä huolestuttavasti harmaantunut ja
tekemisen ilon tilalle on tullut väkinäistä puurtamista.
Tekniikan ala on mielletty vanhakantaiseksi ja hitaasti
uudistuvaksi koulutusalaksi, jolle monessa ammattikorkeakoulussa on haluttu näyttää uusi kaapin paikka.
On korkea aika oivaltaa, että korkeatasoinen tekniikan osaaminen on edelleen Suomen hyvinvoinnin ykkösmoottori, jonka kunnosta riippuu koko maan kansainvälinen kilpailukyky. Kadotettu henki ja terve itsetunto on saatava tekniikan kouluttajille takaisin. Samalla
on valmistauduttava eläkeikää lähestyvien suurten ikäluokkien korvaamiseen sekä oppilaitoksissa että muussa
työelämässä.
Rivejä kootaan ja henkeä puhalletaan
Ammattikorkeakoulujen tekniikan kouluttajat ovat
koonneet rivejään ongelmien poistamiseksi. Rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä on toteutettu
Koulutusohjelmarakenteita on uudistettu. Valtakunnallisilla pitkäkestoisilla kehittämishankkeilla, kuten tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämishankkeella vuosina 2002–2007 ja insinöörikoulutuksen kehittämishankkeella eli Inssi-hankkeella vuosina 2008–
2010, on tehty kehitystyötä.
Inssi-hankkeessa ovat mukana kaikki insinöörikoulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut. Sen tavoitteena
on sekä vetovoiman että läpäisyasteen kohottaminen vähintään 10 prosenttiyksiköllä vuosien 2008–2010 aikana
sekä parhaiden käytäntöjen esille nostaminen ja aktiivinen levittäminen. Hanke jakautuu kolmeen kehittämiskohteeseen: opetusprosessin kehittäminen, koulutusrakenteen kehittäminen ja vetovoiman kehittäminen. Vetovoiman kehittämisessä viestintäkampanjan nettipoh-
8
jaisilla toteutuksilla on keskeinen rooli (www.insinooriksi.fi ja www.inssihanke.fi). Kannattaa käydä sivuilla
vaikkapa testaamassa omat insinööritaidot Inssivisassa.
Opetusprosessien kehittämisestä on hankkeessa
koottu noin 70 case-tapausta parhaista käytännöistä.
Niitä esiteltiin menestyksellisesti ensimmäisessä Inssifoorumissa maaliskuussa noin 350 osanottajalle (ks. s.
22–23).
Rakenteellisen kehittämisen osalta tilanne on ristiriitainen. Koulutuspolitiikassa vaaditaan nyt koulutusverkoston rajua supistamista, koulutusohjelmien määrän
pudottamista ja aloituspaikkojen oleellista vähentämistä.
Samalla kuitenkin vaaditaan alueellisen vaikuttavuuden
parantamista, tutkintojen määrän pysyttämistä jokseenkin nykyisellä tasolla ja tekniikan koulutuksen vetovoiman parantamista.
Verkoston raju karsimistavoite on ristiriidassa alueellisen vaikuttavuuden ja maakuntien kehittämisen kanssa.
Koulutusohjelmien määrän raju vähentäminen suurentaisi jäljelle jäävien ohjelmien aloituspaikkatavoitteet niin
suuriksi, että opiskelijahankinnan ongelmat syvenisivät Taloustaantuman
nykyisestään. Aloituspaikkojen oleellinen vähentäminen jälkeen tulee
johtaisi myös valmistuvien
määrän vähenemiseen ja as- kasvusuhdanne,
teittain kasvavaan insinööri- joka ajoittuu
pulaan.
Taloustaantuman jäl- suurten ikäluokkien
keen tulee kasvusuhdanne,
joka ajoittuu suurten ikä- eläkkeelle siirtymisen
luokkien eläkkeelle siirtymi- aikajaksoon.
sen aikajaksoon. Samaan aikaan nuorten ikäluokat (19–21-vuotiaat) pienenevät ja
haasteet tekniikan alan opiskelijahankinnassa kasvavat.
Työperäinen maahanmuutto koulutuksen keinoin on
yksi kasvavista kehittämiskohteista ja haasteista myös
tekniikan koulutuksessa.
Nykyinen tekniikan koulutusohjelmavalikoima ei
ole erityisesti nuoria naisia houkutteleva. Tilannetta pahentavat myös vanhahtavat koulutusohjelmanimikkeet,
joilla luodaan kielteisiä mielikuvia nuorten hakijoiden
joukossa. Kun rakenteita ja nimikkeitä lähitulevaisuudessa hartaasti mietitään, tulisi näihin epäkohtiin kiinnittää erityistä huomiota. ■
puheenjohtajan
palsta
Miksi ylemmät
toimihenkilöt ja
muut palkansaajat
lakkoilevat?
Pertti Porokari
Huhtikuu 2010
linkeinoelämän keskusliitto EK:n suunnalta on
viestitetty, että vanhat työmarkkinapelisäännöt
ovat unohtuneet. Havaittavissa onkin ollut huomattavasti koventunut linja heti EK:n perustamisesta
lähtien. EK hoiti muodostuessaan oman henkilöstöpolitiikankin niin, että sai sakot yt-lain noudattamisen laiminlyönnistä. Myös Espoon Kilossa vuonna 2000 suljetun tietokonetehtaan omistaja Fujitsu-Siemens tuomittiin yt-lain laiminlyönnistä korkeammassa oikeudessa lähes 10 vuotta kestäneen oikeudenkäynnin seurauksena.
Liittoon kuuluneet palkansaajat saivat noin 11 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Myös työelämän lait
ovat siis säädetty noudatettavaksi.
E
Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n neuvottelijat UIL:sta
ja TEK:sta saivat sovittelussa ratkaisun aprillipäivän
aamuyöstä kemian teollisuudessa työskenteleville ylemmille toimihenkilöille. Alalle syntyi vasta nyt aito oikea
työehtosopimus, joka muun muassa takaa työelämän
perusoikeuksien, kuten ylityökorvauksien, valvontavelvollisuuden työnantajaliitolle. Ylityökorvausten suoritevelvoite taas tulee työaikalaista. Jotta työehtosopimus-
UUSI
INSINÖÖRI
neuvotteluissa päästiin edes alkuun, vaati se yli kahden
viikon laillisen lakon sekä varoituksen lakon laajentumisesta.
Yritykset teettävät mielellään ylitöitä ylemmillä toimihenkilöillä, mutta lainmukaisen korvauksen saaminen
on usein hankalaa. Jopa ylityöilmoitusprosessi on tehty
alusta loppuun niin haastavaksi, että työtehtävissään kiireinen ylempi toimihenkilö voi kyllästyä jo alkumetreillä. Ylitöiden korvaamattomuudella on kuitenkin laajoja kielteisiä vaikutuksia. Korvausvelvoitteen tai ilmoituksen laiminlyönti on todellista harmaata taloutta, josta
ei makseta veroja ja jolla viedään usean muun työpaikka.
Sillä myös näännytetään työntekijä, kun ylitöiden määrää ei kukaan seuraa, kun niitä ei ole ”olemassakaan”.
Onnittelut ylemmille toimihenkilöille ja neuvottelijoille,
sekä voimia ja rohkeutta niiden alojen ylemmille toimihenkilöille, joilta vielä puuttuu työelämän perusoikeudet
takaava sopimus, työehtosopimus.
Hyvää kevättä!
9
edunvalvonta – eläkeiät ja työurat
Teksti: Minna Helle, edunvalvontajohtaja / Akava ■ Kuva: Tuulikki Holopainen
Työuraneuvottelut laajenivat
kasvuohjelman rakentamiseksi
mistä. Veroratkaisujen on tuettava tulevaa kasvua.
Työmarkkinakeskusjärjestöt ja maan
hallitus ovat käynnistäneet neuvottelut kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelmasta.
Eläkepolitiikkaa ei ole haudattu
Vaikka neuvottelujen pääpaino ei ole
eläkepolitiikassa, aihetta ei ole haudattu.
Työurat ovat ohjelman asialistalla, ja työnantajapuoli tuo varmasti neuvottelupöytään vaatimuksia eläketurvan rakenteellisista uudistuksista. Maan hallituskaan
ei ole lopullisesti haudannut ajatuksiaan
vanhuuseläkeiän nostamistarpeesta.
On tärkeää, että neuvottelujen lopputuloksena saadaan aikaiseksi eläkerauha,
jotta pitkään jatkunut spekulointi eläketurvan sisällöstä loppuu. Eläketurvamme
rahoitus on vakaalla pohjalla ja vuoden
2005 eläkeuudistus toimii toivottuun
suuntaan: eläkkeellesiirtymisikä on nousussa.
Akava nostaa työuraneuvotteluissa
asialistalle ainakin työaikakysymykset,
kuntoutuksen tehostamisen sekä työnantajien vastuun lisäämisen ikääntyvien
irtisanomisesta.
Minna Helle
dessä on tiukka puserrus nopealla
aikataululla. Akava tuo asialistalle
muun muassa työnantajien vastuun
lisäämisen iäkkäiden irtisanomisesta.
Kolmikantainen työ on jatkoa työurien pidentämiseen tähdänneelle työlle.
Tavoitteena ovat edelleen toimet, jotka
uskottavasti nostavat keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä.
E
Suomen kilpailukyky
globaalissa toimintaympäristössä edellyttää
huippuluokan osaamista
ja koulutusta.
10
Toinen painava perustelu jatkotyölle
on olennaisesti heikentynyt taloustilanne.
Taustalla lymyilee julkisen talouden kestävyysvaje, joka hoitamattomana johtaa
liialliseen velkaantumiseen ja uhkaa hyvinvointipalveluja. Työurien pidentämisellä on tässä yhtälössä iso merkitys.
Tammikuussa päättyneissä työuraneuvotteluissa päähuomio kiinnittyi eläkepolitiikkaan. Etenkin eläketurvan heikennysesitykset, jotka palkansaajapuoli torjui, olivat julkisuuden valokeilassa. Tämä
oli nurinkurista, sillä ajankohtaisempi ongelma on työttömyys. Ilman työtä työurat
eivät pitene. Toinen eläkepolitiikkaa kiireellisempi haaste on tulevaisuuden kasvun varmistaminen. Tarvitaan uusia työpaikkoja ja parempaa tuottavuutta.
Suomen kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä edellyttää lisäksi huippuluokan osaamista ja koulutusta sekä
uusia innovaatioita ja niiden hyödyntä-
Valmista viimeistään syyskuussa
Talouskasvun ja työllisyyden ohjelman
toteuttamiseksi on perustettu kuusi työryhmää:
• Talouden kasvu ja tuottavuus
• Julkisen sektorin tuottavuus
• Työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden torjunta
• Ostovoima ja kilpailukyky
• Työurat
• Työttömyysvakuutusrahaston talous.
Monet käsiteltävistä asioista kytkeytyvät valtion ensi vuoden budjetin valmisteluun. Näiltä osin esitysten on oltava valmiina jo kesän loppuun mennessä. Muilta osin takarajaksi on asetettu
syyskuun 2010 puoliväli. Näiden esitysten eteenpäinvieminen jää käytännössä
vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen
muodostettavan hallituksen toteutettavaksi. ■
Teksti: Ilona Mäenpää ■ Kuva: Pekka Sipola
Palkansaajat:
Työvoiman kysyntä tärkeää
Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan keskittyminen eläköitymisiän muuttamiseen ei ratkaise
työuriin liittyvää ongelmaa. Ikärajoja nostamalla voidaan rajoittaa eläkkeelle pääsyä, mutta ei estää
työttömyyttä eikä vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä.
alkansaajien tutkimuslaitos PT:n
arvion mukaan kasvun ja työllisyyden kannalta keskeistä on talouden
kilpailukyvyn ja teknologisen kehityksen
turvaaminen ja työvoiman osaamispääoman kehittäminen.
– Työvoiman tarjonnan ohella tärkeää
on myös työvoiman kysyntä. Jos työpaikkoja ei ole, suurestakaan työvoiman tarjonnasta ei ole apua, vaan tuloksena on
vain korkea työttömyys, tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander sanoo.
Työpaikkojen luomisen ja yritystoiminnan edellytysten turvaamisen pitäisi
nyt olla talouspolitiikan keskiössä.
Työikäisen väestön määrän kehityksen ennakointi on vaikeampaa kuin eläkeläisten määrän arviointi, sillä työikäisten määrän tulevaan kehitykseen vaikuttavat paitsi nykyisten ikäluokkien koko
myös tulevaisuuden maahanmuutto ja
syntyvyys.
– Väestöllistä huoltosuhdetta tärkeämpi muuttuja on taloudellinen huoltosuhde, joka kuvaa eläkkeellä olevan
väestön suhdetta työssäolevaan väestöön.
Siihen vaikuttaa työssäolevien työurien
pituuden lisäksi myös työhönosallistumisaste.
P
Jaakko Kiander.
vanhuuseläkkeeseen: jos työvoimasta olisi
pulaa, työnantajat pyrkisivät luomaan
kannustimia sille, että ikääntyneet työntekijät lykkäisivät eläköitymistään.
Kiander uskoo, että kun työvoiman
kysyntä kääntyy kasvuun, työurat lähtevät myös uudelleen kasvuun. Vuoden
2005 uudistukset luovat tähän pysyvän
kannustimen.
– On syytä odottaa, että pitkällä aikavälillä elinaikakerroin luo tehokkaan
työssäolokannustimen, jolla on kasvava
merkitys työurien kannalta. Jostain syystä
tätä keskeistä tekijää ei ole huomioitu tämänhetkisessä eläkekeskustelussa.
Työllistävää talouskasvua
Uusia työpaikkoja
Lähivuosina kasvun kannalta Kianderin
mukaan kriittinen tekijä on uusien työpaikkojen luominen, ei niinkään pula
työnhakijoista.
– Jos ikääntyneiden työpanokselle
olisi riittävästi kysyntää, työntekijöitä ei
siirrettäisi eläkeputkeen. Sama pätee myös
UUSI
INSINÖÖRI
Avainasemassa työurien pidentymisen
kannalta ovat Kianderin mukaan toisaalta työttömyyden alentaminen ja toisaalta nuorten ikäluokkien työskentelymahdollisuuksien parantaminen mm.
opintoja tehostamalla.
Ahtelan työelämäryhmän tärkein tavoite on työkyvyttömyyseläkkeiden mää-
rän merkittävä vähentäminen. Tähän tavoitteeseen pyritään paitsi tehokkaan ja
kattavan työkykyä tukevan terveydenhuollon avulla kuin myös työhyvinvoinnin kehittämisen keinoin.
Palkansaajien tutkimuslaitoksessa tehdyt laskelmat osoittavat, että työkyvyn ja
työolojen kehittäminen sisältävät merkittävän työurien pidentämiseen liittyvän potentiaalin.
Työurien pidentämisen esteenä ei
Suomessa ole liian alhainen eläkeikä.
Työuria lyhentävät ennen kaikkea työttömyys ja työkyvyttömyys. Näihin ongelmiin ei voida puuttua eläköitymisikää
muuttamalla. Lähivuosina suurimpana
haasteena ei ole työvoimapula vaan työttömyyden voittaminen työllistävän talouskasvun avulla.
Samalla työelämän laatuun ja työhyvinvointiin liittyvät tekijät muodostuvat
entistä tärkeämmiksi. On syytä uskoa,
että työterveyttä ja työhyvinvointia sekä
johtamista kehittämällä työelämä voidaan
tehdä entistä houkuttelevammaksi myös
ikääntyneiden työntekijöiden kannalta. ■
11
edunvalvonta
Teksti: Ilona Mäenpää
Etla: Elinaikakerroin nostaa eläkeikärajaa
tlan ekonomistit huomauttavat, että
elinaikakertoimen vaikutuksesta täyden eläkkeen ikäraja nousee. Täyteen
eläkkeeseen oikeuttava eläkeikä nousee
samaa vauhtia kuin elinajan odote.
E
Toteatte arviossanne, että ”Asia, josta työelämäryhmän raportissa ei juuri keskustella, on työnantajien kannusteet lisätä
työhyvinvointia”. Mitä kannusteita työnantajille pitäisi antaa työhyvinvoinnin lisäämiseksi?
Työhyvinvointia parantavista toimista syntyy yleensä myös kustannuksia työnantajalle. Jollei työantaja saa kustannuksia vastaavaa hyötyä esimerkiksi vähentyneiden
sairauspoissaolojen tai korkeamman tuottavuuden kautta, ei ole perusteltua odottaa niiden toteutuvan. Kyselyjen mukaan
työtyytyväisyys on korkealla tasolla (yli
90% on melko tai erittäin tyytyväisiä), joten suurten parannusten saaminen aikaan
kustannustehokkaasti voi olla vaikeaa.
Toteatte arviossa myös, että ”Ikääntyneiden työntekijöiden lähteminen on parantanut yritysten kannattavuutta. Eläkejärjestelmän yksi tehtävä on saada työelämästä pois henkilöitä, joiden tuottavuus
ei enää vastaa työvoimakustannuksia tai
jotka vaikuttavat muiden tuottavuuteen
negatiivisesti.”
Nyt pitäisi kerätä tietoa siitä, minkälaisissa työpaikoissa ja tehtävissä subjektiivinen oikeus jatkaa työssä 68-vuotiaaksi
on haitallinen organisaation työn tehokkuudelle, ja ovatko haitat suuria.
Mikä merkitys työtyytyväisyydellä ja hyvinvoinnilla voisi olla työurien pituuteen?
Varmasti sillä on merkitystä, mutta asiaa
on vaikea kvantifioida ja siihen voi olla
vaikea vaikuttaa julkisen vallan käytössä
olevilla politiikkavälineillä.
Näettekö, että työurien pituudella ja eläköitymisiällä on vaikutusta talouskasvuun?
Ne vaikuttavat suoranaisesti tuotantoon
kasvavan työpanoksen kautta.
Tämä ei ole suuri asia, talouskasvu perustuu lähinnä työvoiman tuottavuuden
kasvuun. Välillisesti merkittävä vaikutus
tulee veroasteen kautta. Mitä pitempään
ollaan töissä, sitä enemmän maksetaan
veroja.
Tällöin pärjätään matalammilla veroprosenteilla. Tämä tekee työnteon entistä
enemmän kannustavaksi. Pitkään työelämässä oleminen vähentää myös syrjäyty-
mistä ja on jopa terveyden kannalta hyvä,
mikä parantaa paitsi tietysti yksilöiden
omaa hyvinvointia myös julkisen talouden tilannetta.
Myös huono kierre on mahdollinen.
Jotkut eurooppalaiset tutkijat pelkäävät
seuraavaa noidankehää. Suuret julkiset
menot, esimerkiksi väestön ikääntymisen
vuoksi, pitävät verot korkeina; työnteko
ei ole taloudellisesti kannustavaa, ja tästä
seuraa varhaisen eläköitymisen yleisyys.
Koulutuksella hankitun inhimillisen pääoman tuottoaika on lyhyt. Lyhyt työura
antaa niukasti aikaa lasten hankkimiselle,
ja seurauksena on matala syntyvyys. Tämä
pahentaa väestön ikärakennetta edelleen.
Työikäisten verorasitus kasvaa ja kannustavuus heikkenee. Tällaiseen yhteiskuntaan voi liittyä myös matala innovaatiotaso ja poliittinen epävakaus.
Miten luodaan uusia työpaikkoja ja talouskasvua?
Yritteliäisyydellä, voiton tavoittelulla, ahkeruudella ja nokkeluudella, tutkijat vastaavat. ■
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, Niku
Määttänen, Tarmo Valkonen ja Jukka Lassila
Teksti: UP/Mika Peltonen
Guy Ahonen esittää tietoista työn väljentämistä
yöterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Guy Ahosen mukaan pienet korjaukset eivät riitä työurien pidentämiseen.
Hänen laskelmiensa mukaan Suomessa
menetetään joka vuosi puoli miljoonaa
työvuotta ennenaikaisen eläköitymisen
takia. Kansantaloudellinen työpanosmenetys on 21 miljardia euroa.
Ahonen vaatii etsimään radikaaleja
ratkaisuja. Pelkäätkö, että kaksi työtään
tekevää eläketyöryhmää eivät saavuta tavoitettaan?
– Pelkään pahoin, että lopputuloksessa vain viilataan nykyisiä järjestelmiä.
Korjataan vähän joitakin ikärajoja sinne
tänne. Sillä ei päästä tuloksiin.
T
Guy Ahonen.
12
Ahonen ei usko myöskään, että virallisen eläkeiän nostamisella pystyttäisiin
pidentämään työuria.
– Muutos olisi vain marginaalinen. Jo
nyt on niin, että alaikäraja on 63 vuotta,
mutta ihmiset siirtyvät eläkkeelle 58-vuotiaina.
Väljyys parantaisi jaksamista
Ahonen esittää, että työhön pitäisi ryhtyä
luomaan tietoisesti väljyyttä.
– Kaikkien työtä pitäisi väljentää,
mutta erityisesti ikääntyneiden. Olen aika
vakuuttunut, että tämä on ratkaiseva elementti työssä jaksamisessa.
>>
Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää
Valintoja ja joustavuutta työelämään
ykyisiä työpaikkoja on pikaisesti vapautettava nuorten käyttöön. Kun
vanhemmille työntekijöille suodaan
mahdollisuus työpanoksen vähentämiseen, saavat nuoret tilaisuuden kokopäiväiseen työhön, laskeskelee Markku Nivakoski Ivalosta.
Insinööri Markku Nivakoski suuttuu
joka kerta, kun hän kuulee uutisen nuorisotyöttömyydestä. Miksi asialle ei tehdä
mitään? Työurien pidentämistä pohtineissa työryhmissä ei edes ollut nuoriso- ja
opiskelijajärjestöjen edustusta, vaikka asia
koskee heitä mitä suurimmassa määrin.
Nivakoski näkee, miten nuoret passivoituvat ja turhautuvat, kun eivät pääse
työmarkkinoille. Ikääntyneiltä taas laatuelämä pakenee, kun he eivät pääse joustavasti irti työstä. Ja yritysten työvoiman
uudistuminen sekä osaamisen ja hiljaisen
tiedon siirto kärsivät. Julkisen talouden
alijäämä voi riistäytyä hallitsemattomaksi.
Nyt jo ilmoitetaan masennuksen aiheuttaman työkyvyttömyyden menoiksi 6,6
miljardia euroa vuodessa.
Nivakoskella on resepti asiaan.
– Kun palkkaamme vähintään 50 000
nuorta yrityksiin nopeasti eli kahden vuoden sisällä siten, että annamme vanhemmille työntekijöille mahdollisuuden luopua hallitusti osittain nykyisestä työmäärästä, siitä hyötyvät kaikki.
Nuoret saavat työtä ja vanhemmat
työntekijät voivat valmistautua laadukkaaseen seniorielämään joustavasti. Tämä
edellyttää sitä, että työpaikoille luodaan
mahdollisuus joustavaan uudistumiseen,
mikä edellyttää muutoksia ennen muuta
asenteisiin, mutta myös eläkkeelle siirty-
N
Työn väljyydellä voitaisiin Ahosen
mukaan tukea myös terveyttä ja antaa
mahdollisuuksia työn kehittämiseen. Samalla kohennettaisiin koko väestön elämänlaatua.
– Väljyys toisi sitä, että ihmiset ylipäätään jaksavat. Tällä hetkellä kaikki yli
viisikymppiset odottavat vain sitä päivää,
että pääsevät pois.
Ahosen mukaan työn pitäisi olla sellaista, että se koetaan mielekkääksi ja että
siinä jaksetaan.
UUSI
INSINÖÖRI
mistä koskeviin säännöksiin.
– Kun ikääntynyt työntekijä luopuu
osasta bruttopalkkaansa, vaikkapa puolesta (haarukka 1/3 – 2/3) ja tekee palkkaan suhteutettua työpanosta, voi yritys
säästyneillä palkkamenoilla palkata 1–2
nuorta työntekijää. Säilyttäessään työsuhteen seniori saa edelleen palkkaa, kerryttää
eläkekertymää ja on hyödyksi yritykselle
sekä yhteiskunnalle.
Nuorille töitä
Nuori taas pääsee oikeisiin töihin. Korkeasti koulutetut nuoret pääsevät näyttämään osaamistaan. Samoin tehtäväkierto
nykyiselle henkilöstölle on mahdollinen,
kun seniorit antavat tilaa. Sosiaalinen
yhteenkuuluvuus ja yhteisvastuun henki
vahvistuvat työpaikalla.
Asiat ovat myös taloudellisesti hallinnassa. Kun seniori luopuu omasta tahdosta osasta tuloja, hän varmistaa tulevien eläkkeenmaksajien työllisyyden ja
toiminnan jatkuvuuden, niin juniori saa
normaalin työsuhteen ja asiallisen palkan.
Työnantajan kustannukset eivät oleellisesti muutu. Julkinen talous säästää työttömyys-, sosiaali- ja koulutusmenoissa.
Nivakoski perustelee aloitettaan sillä,
että suurten ikäluokkien yhtäaikainen eläköityminen jo muutaman vuoden sisällä
vaatii joustomekanismeja.
– Muuten me kaikki menetämme työkyvyn yhtä aikaa – vanhemmat ikääntymisen ja nuoremmat masennuksen johdosta.
– Viiden vuoden kuluttua meillä on
sellainen jytinä päällä, että silloin ei asiaa
– Jos ei näin ole, pyritään pois hinnalla
millä hyvänsä. Tilanne on ihan mahdoton.
Nelipäiväinen työviikko
voisi pidentää uria
Ahonen puhuu jopa siirtymisestä nelipäiväiseen työviikkoon.
– Se on äärimmäinen vaihtoehto nykyiselle menolle. Kun tällä hetkellä siirrytään eläkkeelle keskimäärin 58-vuotiaana,
tilanne olisi sama, jos siirtyisimme ylei-
Markku Nivakoski toimii energiapäällikkönä Inergiassa.
enää pystytä nykymenolla hanskaamaan,
Nivakoski sanoo. Asiaan on tartuttava aikaisemmin. Vuorotteluvapaa on hyvä yritys samaan suuntaan, mutta on käytännön sovelluksena turhan kaavamainen,
pätkäratkaisu.
Taantumasta johtuen luonnollinen
kysynnän kasvu ei nyt työllistä riittävästi.
– Jos talous elpyisi jostain syystä ja
työvoimapula iskee, olisivat seniorit vielä
todellista reserviä kunnostaan riippuen,
kun yhteys työyhteisöön on ollut jatkuvaa. Lisäksi joustavuus ja sopiminen
asiassa tehdään työyhteisön sisällä.
– Asuntovelkansa maksanut ja lisäeläkesäästöjen kanssa painiva seniori voisi
nauttia pätkätöistäkin enemmän kuin
perheen perustamisen ja asuntovelkojen
kanssa tuskaileva juniori. Ratkaisu vähentäisi nopeasti työttömien kanssa puuhastelua ja koulutusrumbaa sekä antaisi vaihtoehdon kaavamaisille eläkeratkaisuille,
Nivakoski pohtii. ■
sesti nelipäiväiseen työviikkoon ja ihmiset
sen seurauksena työskentelisivät 65-vuotiaaksi.
Ahonen sanoo, että jos fiksusti toimittaisiin, vähemmän voisi olla enemmän.
Ahosen mielestä osa nykyisestä vuotuisesta 21 miljardin työpanosmenetyksestä voitaisiin siirtää työhyvinvoinnin
edistämiseen ja saada huomattavasti paremmat tuotot. Nykyisin työhyvinvoinnin edistämiseen käytetään vuosittain 1,9
miljardia euroa. ■
13
edunvalvonta
Teksti: Kirsi Tamminen ■ Piirrokset: Markku Haapaniemi
Insinöörin eläke on 60 prosenttia
viimeisestä palkasta
Eläketurvakeskus laski kolmelle eri-ikäiselle, kuvitteelliselle
insinöörille heidän tulevat eläkkeensä.
aikka insinöörien urapolut ovat
keksittyjä, heidän työuriensa taustatiedot perustuvat Uuden Insinööriliiton tutkimuksiin. Kaikki esimerkkiinsinöörit ovat vertailtavuuden takia määritelty asiantuntijatehtävissä yksityissektorilla työskenteleviksi. Tapaukset voisivat
olla todellisia.
– Kaikki laskelmat ovat tehty nykyisten voimassaolevien eläkesääntöjen mukaisesti, sanoo erityisasiantuntija Antti
Mielonen Eläketurvakeskuksesta.
Laskelmien pohjana ovat oletukset
vuodesta 2010 lähtien arvioidusta keskimääräisestä ansionoususta 3 prosenttia
vuodessa, inflaatiosta 1,5 prosenttia vuodessa ja näistä saadusta palkkakertoimesta
2,7 prosenttia vuodessa, jolla tarkistetaan
karttuneita eläkeoikeuksia eläkkeen alkamisvuoden tasoon.
– Laskelmien esimerkkihenkilöiden
oma urakehitys noudattelee suurin piirtein keskimääräistä ansionousua, joskin
lähtötiedoissa annetut palkkatasot vaikuttavat palkkakehitykseen eli heille on
laskettu kertamääräisiä palkankorotuksia,
Mielonen kertoo.
Esimerkeissä annetut henkilöiden palkat on oletettu olevan vuoden 2010 tasossa.
Uusi Insinööri -lehti pyysi kolmea,
suunnilleen esimerkin kanssa samanikäistä insinööriä kommentoimaan sukupolvensa eläkkeitä.
V
14
Varttuneen
insinöörin työura
katkeaa
Vuonna 1952 syntynyt insinööri valmistuu insinööriksi
24-vuotiaana. Sitä ennen hän on ollut
harjoittelu- ja kesätöissä 1,5 vuotta, josta
puoli vuotta on 23 vuoden iässä, jolta
ajalta karttuu eläkettä. Palkka tuolta ajalta
on keskimäärin 1 100 euroa kuukaudessa.
Varttuneen insinöörin työhistoriaan
mahtuu pari työpaikanvaihtoa sekä viisikymppisenä nimitys esimieheksi. 58-vuotiaana hänet irtisanotaan ja hän päätyy
työttömyysputkeen. Siitä lähtien hän on
ansiosidonnaisella työttömyyskorvauksella ja sen lisäpäivillä 63-vuotiaaksi, jolloin hän jää eläkkeelle.
Palkkaa hän saa 40-vuotiaana 3 600
euroa ja kymmenen vuotta myöhemmin
5 000 euroa. Ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ajalta karttuu eläkettä,
mutta huonommin kuin palkasta. Esimerkiksi 58–62-vuotiaana 1,9 prosentin
korotettu karttuma jää pois.
Kun vanhuuseläke koittaa vuonna
2015, varttuneen henkilön eläke on 2 960
euroa kuukaudessa vuoden 2010 tasossa.
Henkilön eläke voidaan ilmaista myös
niin sanottuna korvaussuhteena, joka on
0,58. Toisin sanoen, hänen bruttoeläkkeensä on 58 prosenttia viimeisestä ansaitsemastaan bruttopalkasta.
Elinaikakerroin on 0,963 vuonna
1952 syntyneelle. Kaikki laskelmat sisältävät elinaikakertoimen vaikutuksen.
(Elinaikakertoimesta tarkemmin seuraavalla aukeamalla.)
Eläkkeitä ei kerätä ennakkoon
Tieinsinööri ja pääluottamusmies Pekka
Liimatainen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- eli ELY-keskuksesta pitää eläkettä
kohtuullisena, vaikka esimerkissä eläkettä
leikkautuu eläkkeen saajalta jonkin työttömyyskorvausputken takia.
– Eläkerahat eivät tallennu tilille odottamaan, vaan suurimmalla osalla kerättävistä työeläkemaksuista eli noin 85 prosenttia maksetaan nykyisten eläkeläisten
eläkkeitä. Vain noin 15 prosenttia menee
tienestiin, Liimatainen muistuttaa.
– Suurten ikäluokkien eläköitymisen jälkeen töihin jäävät sukupolvet ovat
aiempaa pienempiä, joten maksutaakka
on kova.
Liimataisen mielestä pohjoismainen
hyvinvointimalli toimii esimerkki-insinöörin kohdalla hyvin.
– Yleisesti ottaen pidän tienattua esimerkin mukaista eläkettä hyvänä ja sillä
eläkkeelle siirtyvä insinööri kyllä pärjää.
Eläkkeellä työssäkäyntiin liittyvät kulut jäävät pois. Näitä kuluja ovat esimerkiksi työmatkat, jokapäiväinen ravintolalounas sekä työvaatteet, joita työssäkävijä
ei välttämättä tule ajatelleeksi.
– Ammattikirjallisuus, lehdet ja kouluttautuminen vaativat oman osansa,
vaikka työnantajat näihin yleensä hyvin
osallistuvatkin, Liimatainen huomauttaa.
– Insinööri on yleensä myös liikkuvaa
sorttia, joten auton yläpitoon kuluu rahaa. Eläkkeellä autonkäyttö ja tarve ovat
todennäköisesti vähäisempää ja jossain
vaiheessa on turvallisempaa ja mukavampaa siirtyä joukkoliikenteen käyttäjäksi.
Tähän houkuttelevat jo eläkeläisille suunnatut alennuksetkin.
Keski-ikäisellä tasainen urapolku
Vuonna 1968 syntyneen insinöörin opinnot ja kesätyöt etenevät kuten vanhemmalla kollegallakin. Palkkaa hän saa 1,5
vuoden kesä- ja harjoittelutyöstä keskimäärin 1 200 kuukaudessa.
Neljästä tonnista 40-vuotiaan palkka
nousee huippunsa 4 500 euroon 55-vuotiaana.
Eläkkeeksi muodostuu 3 130 euroa
kuukaudessa vuoden 2010 tasossa, kun
hän jää vanhuuseläkkeelle 65-vuotiaaana
vuonna 2033.
Esimerkkihenkilöllä karttuu eläke katkeamattomasti ikävuosien 23–64 ajalta.
4,5 prosentin kannustinkarttuma kerryttää eläkettä ikävuosien 63 ja 64 aikana.
Karttunut vanhuuseläke tarkistetaan elinaikakertoimella, joka on vuonna 1968
syntyneelle 0,872.
Korvaussuhteeksi muodostuu 62 prosenttia viimeisestä palkasta.
– Tällä hetkellä tuo laskennallinen
summa kuulostaa ihan hyvältä. Ylittää
varmastikin kipurajan, ettei tarvitse ihan
joka asian kanssa pihistellä, arvioi projektipäällikkö Mika Paukkeri Nokialta
eläkkeen suuruutta.
– Tuolla määrällä eläkeiässä tämän
hetken verotuksella ja kulurakenteilla
pärjää kohtuudella, jos ei ole lainoja eikä
mitään normaalista elämästä poikkeavaa
jatkuvaa kuluerää rasitteena.
Nuorelle eläkettä kertyy pitkältä ajalta
Esimerkki-insinööri valmistuu keskelle 1990-luvun lamaa ja ura ei ehdi edes
kunnolla alkaa, kun eteen tulee puolen
vuoden työttömyys. Vuonna 2009 hän on
lomautettuna puoli vuotta. Molemmilta
työttömyysajoilta karttuu myös työeläkettä niin sanotun työeläkelisän ja ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen kautta.
UUSI
INSINÖÖRI
Vuonna 1984 syntyneen insinööriopiskelijan työura alkaa 21-vuotiaana kesäharjoittelulla. Tästä, yli 18-vuotiaana tehdystä työstä kertyy nykysääntöjen mukaisesti eläkettä. Lisäksi nuorelle kertyy
opinnoista eläkettä yhteensä neljältä vuodelta.
Insinööriksi hän valmistuu 25-vuotiaana ja ensimmäisessä työpaikassa alkupalkka on 2 500 euroa. Pitkän, 67-vuotiaaksi jatkuvan uran katkaisee kaksi perhevapaata.
Esimerkin henkilö saa kaksi lasta. Ensimmäisen hän saa 29-vuotiaana ja toisen
32-vuotiaana. Molempina kertoina hän
saa äitiys- ja vanhempainrahaa yhteensä
noin 10 kuukautta. Sen jälkeen hän on
8 kuukautta kotihoidontuella hoitamassa
lasta, kunnes lapsi on 1,5-vuotias, jolloin
hän palaa töihin. Yhteensä kotonaolo kestää kolme vuotta, jolta ajalta karttuu myös
eläkettä.
Palkka nousee 35-vuotiaana 3 100 eu-
roon, 45-vuotiaana 3 500 euroon ja lopulta 55-vuotiaana 4 000 euroon.
Nuoren, 1984 syntyneen eläkkeen
määräksi muodostuu 2 870 euroa kuukaudessa vuoden 2010 tasossa, kun
hän jää vanhuuseläkkeelle 68-vuotiaana
vuonna 2052.
Eläkettä karttuu siis 21–67 vuosien
välillä joka vuosi. Erityisen hyvä eläkekarttuma on vuosien 63–67 välillä, jolloin hänen eläkkeensä karttuu niin sanotun kannustinkarttuman mukaisesti 4,5
prosenttia vuodessa.
Korvaussuhteeksi muodostuu 0,61
suhteessa viimeiseen ansaittuun palkkaan. Tämän hetken arvioitu elinaikakerroin vuonna 1984 syntyneelle on 0,809.
– Ensi näkemältä opiskelijan silmin
tuo vaikuttaa suurelta summalta. Opintotukihan eli opintoraha ja asumislisä yhteensä on verojen jälkeen noin 470 euroa
kuussa, sanoo insinööriopiskelija Jenni
Huhtapelto.
– Tuo 2 870 euroa taitaa osua aika
lähelle nykyistä keskiansiota Suomessa,
joten miellän sen melko sopivaksi eläkesummaksi.
Huhtapelto arvelee, että varttuneeseen
ikään ehtineellä menot ovat aivan eri suuruiset opiskelijaan verrattuna.
– Eläkeläisen voisi kuvitella haluavan
muun muassa matkustella, tukea jälkikasvuaan rahallisesti ja muutenkin nauttia
vuosikymmenten uurastuksen tuloksista.
Hänen mielestään eläkkeellä pärjää,
mikäli asuntolainat, autolainat ja muut
suuremmat velat on maksettu pois.
– Suurimman osuuden lohkaisevat
asumiskustannukset. Ilman suurempia
yllättäviä menoeriä, kuten äkkinäisiä remonttitarpeita, rahan voi laskea riittävän
mukavaan eläkeläiselämään. ■
15
edunvalvonta
Teksti: Kirsi Tamminen ■ Piirros: Markku Haapaniemi
Nykyinen eläkeikä sopii insinöörille
Vuoden 2005 eläkeuudistuksen myötä eläkkeelle voi siirtyä ikävuosien 63–68 välillä.
Mitä myöhemmin jää eläkkeelle, sen enemmän eläkettä kertyy. Eläkeiän nostamisesta
jopa 70 ikävuoteen on puhuttu julkisuudessa paljon.
mmattiyhdistysliike näkee työurien
pidentämisen mieluummin työssäoloajan pidentämisenä ikävuosien 18–63
välillä eikä niinkään eläkeiän nostamisena, sanoo Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- eli ELY-keskuksessa työskentelevä
tieinsinööri ja pääluottamusmies Pekka
Liimatainen.
– Työikäisen työntekijän työssäoloaika
teoreettisesti on noin 45 vuotta. Insinöörin työurassa on huomioitava opiskelu,
mahdolliset jatko-opinnot sekä perhe- ja
muut vapaat, jolloin työuran mitaksi jää
noin 40 vuotta.
Liimatainen ei pidentäisi aikaa enempää, koska insinööri
ylempänä toimihenkilönä joutuu
yleensä joustamaan päivittäisestä
työajastaan ja ylitöitä insinöörille
kertyy normaalia enemmän.
Myös Nokian projektipäällikkö Mika Paukkeri kannattaa
eläkerajan pitämistä paikallaan.
– Näen suurena huolenaiheena nykyisen stressaavan ja kiireisen työtahdin sekä työympäristön ja yhteiskunnan aiheuttaman
paineen.
Insinööriopiskelija Jenni Huhtapelto
ei näe työuran pituudella olevan standardimittaa, jos pystyy alansa osaajana kehittymään.
– Jatkuva kehitys saattaa myös toimia
piristävänä kannustimena ja osaltaan pidentää työ uria, kun samatkaan tehtävät
eivät tunnu vuosi toisensa jälkeen samalta.
-A
16
Toiseksi tärkeimpänä hän pitää työpaikan
johtamiskulttuuria ja työpaikan henkeä.
Paukkeri painottaa tasa-arvoisen kohtelun tärkeyttä työelämässä.
– Suuria jaksamiseen liittyviä kysymyksiä ovat myös järkevät työkuormat
sekä työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan.
Huhtapelto nostaa työn mielekkyyden, mahdollisuuden kehittyä tehtävissään sekä yleisen hyvinvoinnin tärkeiksi
tekijöiksi, jotta jaksaa pidempään työelämässä.
– Työn mielekkyys varmasti kärsii, jos
tehtävät ovat vuodesta toiseen samaa tasapaksulta tuntuvaa puurtamista.
Opiskelija ei vielä pohdi työskentelyä
eläkeläisenä. Sen sijaan sekä Liimatainen
että Paukkeri voivat kuvitella tekevänsä
keikkatöitä eläkkeellä, jos tarjolla on mielekästä työtä ja terveys sekä elämäntilanne
sen mahdollistavat.
Rahan lisäksi muita
kannustimia pitkään työuraan
Eläkkeet kuuluvat päivään jokaiseen
Parempi eläkekertymä ei ole välttämättä
riittävä porkkana työuran pidentämiseen.
Muut arvot saattavat vaikuttaa enemmän
kuin parempi eläke. Liimataisen mukaan
oma terveys on tärkein muista arvoista.
Pekka Liimataiselle eläkeasiat eivät ole
kaukaisia, sillä pääluottamusmiehenä
hän joutuu paneutumaan niihin muita
aiemmin. Hän arvelee, että kaikkia työntekijöitä eläkeasiat kiinnostavat, sillä jo-
kainen maksaa eläkettä.
– Eläke on merkittävä osa kunkin
meidän työhistoriaa. Eläkeasiat ovat myös
osa jokapäiväistä politiikkaa.
Liimataisen mukaan pitkäjänteisimmät aloittavat vapaaehtoisen eläkesäästämisen jo kolmikymppisenä. Viimeisimmät havahtuvat eläkeiän lähestymiseen
pari kolme vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä järjestettävässä eläkeläisinfossa.
– Perusturvan vakituisessa työsuhteessa olleelle antaa työeläkejärjestelmä
eli siitä ei kannata olla huolissaan, pääluottamusmies huomauttaa.
Itse hän arvioi jäävänsä eläkkeelle noin 64-vuotiaana seuraavan vuosikymmenen aikana.
Mika Paukkeri ennakoi jäävänsä
eläkkeelle 60–63-vuotiaana, kun asia
tulee ajankohtaiseksi 2030-luvulla.
Eläkeasiat tuntuvat hieman kaukaisilta, mutta eläkkeet jo puhuttavat.
– Mahtaako meidän ikäluokkamme päästä eläkkeelle järkevässä
iässä, jääkö meille terveyttä ja aikaa
nauttia eläkkeestä tai onko meidän
eläkkeillemme edes maksajia, hän
kertoo puheenaiheista.
Vielä kaukaisemmalta eläkeasiat tuntuvat opiskelija Jenni Huhtapellolle,
jonka varsinainen työura ei ole vielä alkanutkaan. Kuitenkin median kohina
eläkkeistä on ollut niin voimakasta, että
opiskelijoidenkin kahvipöydissä aihetta
on pohdittu.
– Koska kaikki täysi-ikäisenä tehty työ
vaikuttaa eläkkeeseen, eiköhän asian olisi
syytä käväistä mielessä jo työntekoa aloitellessa, hän aprikoi.
– Ensimmäinen toistaiseksi voimassa
oleva työsopimus kädessä minäkin lupaan
istua alas miettimään asiaa. ■
Teksti: Eila Parkkonen, tiedottaja, Ilmarinen
Elinaikakerroin ottaa eläkkeessä
huomioon elinajan pitenemisen
Elinaikakerroin voi tästä vuodesta alkaen pienentää kaikkien työeläkelakien mukaisia uusia alkavia vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä.
Eläke ei kuitenkaan pienene, jos jatkaa työssä hieman pitempään.
linaikakerroin kehitettiin osana vuoden 2005 eläkeuudistusta jarruttamaan eläkekustannusten ja maksutason nousua. Eläkkeen pienentäminen
elinaikakertoimella nähtiin vaihtoehdoksi
eläkeiän korottamiselle. Menettely pidentää työssäoloaikaa, jos eläkkeelle siirrytään
vasta sen jälkeen, kun pienennys on kuitattu, kuten ennakoidaan.
Suomalaisten elinaika on pidentynyt
viimeisen 10 vuoden aikana noin kahdella vuodella. Tuoreen ennusteen mukaan 63-vuotiaan miehen elinajanodote
vuonna 2008 oli 18,8 vuotta, vuonna
2030 se on 22,8 vuotta ja vuonna 2050
se on 25,9 vuotta.
Myös naisten elinikä pitenee edelleen:
63-vuotiaan naisen eliniän odote vuonna
2008 oli 22,8 vuotta, vuonna 2030 sen arvioidaan olevan jo 26,7 vuotta ja vuonna
2050 se on 29,3 vuotta.
Todennäköisesti nuoremmat ikäpolvet elävät keskimäärin huomattavasti elinajanodotteen mukaan laskettua ikää vanhemmiksi.
E
Osa lisävuosista työelämälle
Vuonna 1948 syntynyt ikäluokka on ensimmäinen, jonka vanhuuseläke elinaikakertoimen vuoksi pienenee. Tämän ikäluokan eläke pienenee 0,83 prosenttia,
jos jää varhennetulle vanhuuseläkkeelle
62-vuotiaana, alennetussa iässä alkavalle
vanhuuseläkkeelle tai myöhemmin vanhuuseläkkeelle 63–68-vuotiaana.
Jos vuonna 1948 syntyneen henkilön
karttunut eläke on esimerkiksi 1 500 euroa kuukaudessa, pienennyksen jälkeen
eläke on noin 1 488 euroa kuukaudessa.
Työskentelemällä noin kuukauden pitempään saa pienennyksen korvattua.
Kerroin lasketaan vuosittain jokaiselle
UUSI
INSINÖÖRI
ikäluokalle 62 vuoden iässä viiden viimeisen vuoden kuolevuustilastojen mukaan.
Alkuvuosina vaikutus on vähäinen, mutta
se kasvaa sitä mukaan kuin yleinen elinaika pitenee.
Vuonna 1957 syntyneen eläke pienenisi noin 7 prosenttia. Saadakseen eläkkeensä pienentämättömänä tämän ikäluokan pitäisi työskennellä lähes 64 vuoden
ikään saakka. Vuonna 1967 syntyneen
eläke pienenisi noin 12 prosenttia, ja sen
kompensoimiseksi pitäisi työskennellä 64
vuoden 9 kuukauden ikäiseksi.
Elinajan pidentyessä pidetään kohtuullisena, että osa lisävuosista oltaisiin
työssä eikä kokonaan eläkkeellä. Väestön
terveydentilan paraneminen luo tähän hyvät edellytykset. Elinaikakertoimen pienennyksen korvaamisessa riittää, että noin
puolet pidentyneestä elinajasta käytettäisiin työskentelyyn.
Jokainen voi itse valita, haluaako parantaa eläkettään jatkamalla työssä vai
tyytyykö pienempään kuukausieläkkeeseen, jos arvostaa enemmän vapaa-aikaa.
Työn jatkamiseen kannustaa se, että eläkettä kertyy 63 vuoden iän täyttämisestä
alkaen 4,5 prosenttia vuodessa.
Vaikutus työkyvyttömyyseläkkeeseen pienempi
Elinaikakerroin leikkaa myös työkyvyttömyyseläkettä sen alkaessa. Työkyvyttömyyseläkkeessä käytetään sen alkamisvuodelle vahvistettua 62-vuotiaiden kerrointa, olipa eläkkeensaaja minkä ikäinen tahansa. Pienennys koskee eläkettä,
jos työkyvyttömyys on alkanut vuonna
2010 tai myöhemmin. Kerroin pienentää vain työssäoloajalta kertynyttä työkyvyttömyyseläkkeen osaa, ei vanhuuseläkeikään jäljellä olevalta ajalta laskettua osaa.
Elinaikakertoimen vaikutus työkyvyttömyyseläkkeeseen on sitä lievempi, mitä
nuorempana eläke alkaa. Lisäksi tämän
vuoden alusta parannettiin nuorena työkyvyttömäksi tulevan eläkkeen tasoa. ■
Elinaikakerroin ja kompensoiva työskentely
Syntymävuosi
63 vuoden iän
täyttämisvuosi
Elinaikakerroin
Kompensoiva
työskentely
eläke 60 %
palkasta
1947
2010
1,00000
0 kk
1948
2011
0,99170
1 kk
2 kk
1949
2012
0,984
2 kk
4 kk
1950
2013
0,978
3 kk
7 kk
63-vuotiaan elinajan
muutos vuodesta 2010
0 kk
1951
2014
0,971
5 kk
9 kk
1952
2015
0,963
6 kk
11 kk
1953
2016
0,956
7 kk
1 v 1 kk
1954
2017
0,949
8 kk
1 v 3 kk
1955
2018
0,943
9 kk
1 v 5 kk
1956
2019
0,937
10 kk
1 v 7 kk
1957
2020
0,930
11 kk
1 v 9 kk
1962
2025
0,902
1 v 4 kk
2 v 7 kk
1967
2030
0,876
1 v 9 kk
3 v 5 kk
1977
2040
0,833
2 v 6 kk
4 v 11 kk
1987
2050
0,799
3 v 1 kk
6 v 2 kk
17
edunvalvonta
Teksti ja kuvitus: Valeria Gasik
Vielä on jaksettava
työelämässä pari vuotta
Työntekijöiltä kaivataan yhä tehokkaampia ja pidempiä työuria.
Mikä auttaisi akavalaisia jaksamaan pidempään?
uomalaisen työelämän arvot ovat
kovat. Vaikka työhyvinvoinnin
merkitystä on tutkittu ja todistettu,
työntekijöiltä odotetaan jatkuvaa tuottavuutta kaikissa elämäntilanteissa. Pitää
olla innovatiivinen ja tehokas.
Akavan työelämätutkijan Ulla Aitan
näkökulmasta arvot ja pyrkimykset ovat
kohdallaan juhlapuheissa, mutta arjessa
työhyvinvointi ja tuottavuusvaatimusten
kohtuullisuus eivät kohtaa.
– Tuottavuutta mitataan liian yksipuolisesti panos ja tuotos -laskelmilla,
jolloin tuottavuus saadaan lyhyellä tähtäyksellä nousemaan helpommin henkilöstökustannuksia leikkaamalla. Kestävän
tuottavuuden tielle päästään tekemällä oikeita asioita tai tekemällä asioita uudella
tavalla eli fiksummin, Aitta esittää.
Hän näkee, että liian kireälle vedetyt
henkilöstöresurssit johtavat ennen pitkään henkilöstön työhyvinvoinnin heikkenemiseen. Uupuneet työntekijät eivät
kehitä mitään uutta, he vain yrittävät selviytyä rutiinilla päivästä toiseen.
– Kestävää tuottavuutta voivat saada
aikaan myös ikääntyneet työntekijät, sillä
kyse ei aina ole siitä, kuinka paljon määrällisesti tekee. Kyse on siitä, että tekee
oleellisia asioita ja jättää vähemmän oleelliset tekemättä. Näissä ”enemmän tai vähemmän tärkeissä” -arvioinneissa iäkkäät
S
18
yleensä pitkän työkokemuksensa avulla
päihittävät nuoremmat.
Akavan viime syksynä teettämässä hallitusohjelmakyselyssä etsittiin akavalaisten pidemmän työuran avaimia. Yllättäen
palkan lisääminen ei kuulunut kärkeen –
hieman alle puolet vastasi asialla olevan
merkitystä.
Myös Tilastokeskuksen vuoden 2008
työolotutkimuksen tulos oli samansuuntainen. Yli 45-vuotiaista korkeasti koulutetuista vastaajista palkan lisäystä koki
olennaiseksi vain noin viidennes.
– Ikääntyneillä ryhmillä palkankorotukset eivät ehkä yksinään kuulu niiden
tekijöiden kärkijoukkoon, joilla eläkeikää
lähestyvät työntekijät punnitsevat, jatkavatko työssään vai siirtyvätkö eläkkeelle.
Päätös työuran jatkamisesta syntyy usein
monen tekijän yhteisvaikutuksesta, Aitta
arvelee.
Tutkijan mukaan ratkaisevaan eläkepäätökseen voi vaikuttaa esimerkiksi
yksi harmillisuus työyhteisössä, tarpeettomuuden tunne tai epäoikeudenmukainen
kohtelu. Työyhteisössä vallitseva ilmapiiri,
esimiehen johtamistapa, joustavat työajat
ja työntekijän kokemat vaikutusmahdollisuudet ovat niitä työpaikan myönteisiä
voimavaratekijöitä, jotka myötävaikuttavat työssä jatkamiseen.
– Luonnollisesti palkkauksen oikeu-
denmukaisuus ja palkankorotustenkin oikeudenmukainen kohdistaminen vaikuttavat siihen, miten työntekijä kokee, että
hänen työpanostaan arvostetaan, Aitta
muistuttaa.
Oma aika ja varma työpaikka
Akavan hallitusohjelmakyselyyn vastanneiden mielestä työssä jaksetaan parhaiten, kun työpaikan säilyminen on varma.
Akavalaisten ikääntyneiden työsuhdeturva riippuu ratkaisevasti siitä, millä toimialalla työskentelee.
Alasajon kohteena olevilla metsä- ja paperiteollisuuden toimipaikoilla myös koulutetut ammattiryhmät joutuvat elämään
irtisanomis- tai lomautusuhkien alla.
– Yrityksissä, jotka aikovat jatkaa ja
kehittää toimintaansa, ymmärrettäneen
koulutettujen ja kokeneiden työntekijöiden arvo yritysten avainhenkilöinä, joiden työtä on hyvin vaikea korvata, Aitta
arvioi.
Esimiesten toimenkuvissa ei
monestikaan ole huomioitu
sitä aikaa, jota työntekijä
tarvitsee esimiestyönsä
kunnialliseen hoitamiseen.
Työmäärän ollaan akavalaisen kyselyn
mukaan kohtuullisen tyytyväisiä – puolet
vastaajista ei pitänyt työmäärän vähentämistä erityisen tärkeänä työuran venyttämisen kannalta. Sen sijaan kiireen vähentämistä koettiin hyvänä houkuttimena.
Myös muut työaikakysymykset nousivat selvästi esille. Liki 60 prosenttia kyselyn vastanneista näki joustavampia työaikoja tärkeänä kannustinkeinona. Vuorottelu- ja sapattivapaita sekä osa-aikaeläkejärjestelyjä kaipasi noin puolet vastaajista.
Kiireen kokeminen voi johtua muustakin kuin yksinomaan työn määrästä. Kireät ja päällekkäiset aikataulut ovat yksi
syy.
– Koulutettujen ammattiryhmien työ
itsessään voi sisältää hyvin vaikeita ja vastuullisia osa-alueita, jotka vaativat paljon
aikaa, mutta niitä ei kuitenkaan voida delegoida muillekaan. Tällaisia työkokonaisuuksia ovat esimerkiksi esimiestehtävät.
Tutkija muistuttaakin esimiesten tärUUSI
INSINÖÖRI
keästä roolista. Esimiesten toimenkuvissa
ei monestikaan ole huomioitu sitä aikaa,
jota työntekijä tarvitsee esimiestyönsä
kunnialliseen hoitamiseen.
– Henkilöstöresurssit ovat lähes kaikilla työpaikoilla vedetty liian tiukalle.
Tämä lienee yksi tärkeimmistä syistä siihen, miksi eläkeikää lähestyvät alkavat
miettiä helpompaakin elämisen muotoa.
Toimivaa työterveydenhoitoa
ja ikäjohtamista
Työterveydenhuollolla ja työsuojelulla
on tärkeät roolit työurien pidentämisessä. Esimerkiksi psykososiaalisiin riskeihin on syytä kohdistaa entistä enemmän huomiota. Vuonna 2007 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä liki kolmannes
kärsi mielenterveyden häiriöistä, joista lähes puolet diagnosoitiin masennukseksi.
Myös ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on avainasemassa. Työpaikkojen
terveelliseen elämäntapaan ohjaavat toi-
minta- ja tukitavat kannustaisivat työntekijöitä huolehtimaan paremmin omasta
jaksamisestaan.
Aitta korostaa työterveyshuollon ja
työpaikan välistä yhteistyötä. Työpaikoille
on luotava toimintamalleja, joiden avulla
työterveyshuollon on helppo puuttua ennakolta toteamaansa työntekijän työkyvyn heikentymiseen.
– Näissä tilanteissa voidaan työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon ammattilaisten kanssa yhteistyössä räätälöidä
työntekijälle vähemmän vaativa toimenkuva tai muita tilannetta helpottavia työjärjestelyjä.
Lisäksi Aitta toivoo työpaikoille toimivaa ikäjohtamista, kokonaisvaltaista
esimiestoimintaa ja joustoa. Esimiehiä
pitää kouluttaa, jotta he ymmärtävät erilaisten ja eri-ikäisten työntekijöiden erilaiset vahvuudet ja heikkoudet sekä erilaiset
odotukset ja tarpeet.
– Useimmiten pienetkin joustot tai
vastaantulot työantajan puolelta tilanteissa, joissa työntekijä oman terveytensä
tai yksityiselämänsä johdosta kokee työkykynsä tilapäisesti heikenneen, johtaa pidemmällä aikavälillä työntekijän parempaan motivaatioon ja sitoutumiseen, Aitta
summaa. ■
19
edunvalvonta
Teksti: Marketta Harinen ■ Kuva: Olli Häkämies
Napakka nainen
teknon
edunvalvojana
– Mitään ei saavuteta yksin. Yhteistyöllä ja verkostoitumalla, kauemmas katsomalla päästään eteenpäin, Kirsi
Kaasinen sanoo.
Kaasisella on vahva edunvalvonnan vaikuttajan paikka
teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden taustaryhmän puheenjohtajana.
YTN on Kirsi Kaasisen mukaan melko haasteellinen pelikenttä eri tavoin ajattelevine
liittoineen. – Päätöksenteko on turhan monimutkaista ja hidasta. Ne päättävät, joita asia koskee -periaate tahtoo hukkua byrokratiaan.
utotecin ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Kirsi Kaasinen luotsaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n suurimman alan teknologiateollisuuden taustaryhmää seuraavat
kaksi vuotta.
Tampereen Lokomon teräsvalimon,
Harjavallan Outokummun kuparisulaton
ja Outokumpu Technologyn kautta Outotecin projektipäälliköksi päätynyt Kirsi
Kaasinen on ollut työpaikkansa ylempien
luottamusmiehenä yli kymmenen vuotta.
Kymmenen vuotta on tullut täyteen myös
YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmässä.
O
Yhteistyössä on onnistumisen ydin
YTN:n teknon taustaryhmän puheenjohtajuus ei tullut Kaasiselle pyytämättä ja yllätyksenä. Napakka ja sanavalmis nainen
halusi tehtävään kolmen varapuheenjoh20
tajakauden jälkeen. Toiminnan ydinlinjaukset ovat valmiina.
– Yhteistyö on edunvalvonnan avainsana niin työpaikoilla kuin YTN:ssäkin,
Kaasinen sanoo.
Hän haluaa nähdä yhteistyön laajana,
myös muihin henkilöstöryhmiin ja järjestöihin ulottuvana tavoitteena.
Yhteiset viritykset Metalliliiton ja
Toimihenkilöunionin kanssa ilahduttivat viime keväänä, vaikka niistä ei lopulta tullutkaan mitään. Metalliliitto teki
omat ratkaisunsa, ja Toimihenkilöunioni
ryhtyi riitelemään työehtosopimusten soveltamisrajoista YTN:n kanssa.
– TU:ssa ollaan ihan hukassa siitä,
mitä vastaan pitäisi kamppailla, Kaasinen huokaa.
Kaasisen mielestä on outoa, että edunvalvonnassa eri henkilöstöryhmät elävät
omaa elämäänsä, vaikka työpaikoilla erot
ovat hämärtyneet.
– Ääri-individualismista pitää edetä
kohti yhteisöllisyyttä. Kyse on myös oikeudenmukaisuudesta, siitä että huolehditaan heikommistakin.
Työnantajat ovat yhdistäneet rivinsä,
ja palkansaajatkin ovat heränneet, tosin
hieman kankeasti ja hitaasti jälkijunassa.
Reviiristä luopuminen on vaikeaa.
– Nyt tarvitaan ay-liikkeen vallankumousta. Pitää yhdistää hyvät ajatukset ja
tahdot, pitää pyristellä ulos vanhoista hämähäkin seiteistä.
Kaasisen mielestä uudistuminen olisi
paikallaan myös YTN:ssä.
– En tiedä, miten kauan enää selviämme koulutuspohjaisilla rakenteilla – insinööritkin kahdessa eri järjestössä.
Luottamusmiehiä ja yritysyhdistyksiä
Kirsi Kaasisen mielestä YTN:n on panostettava paljon nykyistä enemmän paikallisen toiminnan vahvistamiseen.
– Luottamusmiehiä tarvitaan lisää.
Luottamusmiesverkosto tarvitsee myös
jälkikasvua, hän muistuttaa.
Alkuvuoden teknologiateollisuuden
luottamusmiesseminaarin perusteella ei
tosin tarvitse olla kovin huolissaan. Joukossa oli paljon nuoria, vasta valittuja
luottamusmiehiä. Huomionarvoista oli
myös naisten suuri määrä.
YTN:n paikallinen edunvalvonta kiteytyy yritysyhdistyksissä, joita perustetaan hiljalleen lisää, joka vuosi aina jokunen.
– Ne ovat luottamusmiesten tukena
vahvistamassa paikallista neuvottelutyötä.
Niitä tarvitaan entistä enemmän, kun paineet paikalliseen sopimiseen lisääntyvät.
Uusi Insinööriliitto maksaa omien jäsentensä jäsenmaksun yritysyhdistyksissä.
– Niin pitäisi tehdä myös muiden
YTN-liittojen.
Hidasta työtä
Pitkään järjestötyössä mukana olleena
Kaasinen tietää, että mitään ei saavuteta
hetkessä.
– Työmarkkinatoiminta on pitkäjän-
teistä työtä. Ei voida reagoida vain päivän
tilanteeseen, vaan pitää olla visio, näkemys siitä, mihin pyritään ja mitä halutaan.
Teknologiateollisuuden taustaryhmän
jäsenet tulevat eri yrityksistä ja eri puolilta Suomea. Taustaryhmässä tiedetään
eri yritysten tilanteesta, tutkaillaan tulevaisuutta ja pohditaan edunvalvonnan tilaa ja tavoitteita.
– Teknologiateollisuuden työehtosopimus on ratkonut suuren osan alan ongelmista, mutta vapaa-aikana työasioissa
matkustaminen ei ole vieläkään kaikkialla
kunnossa. Luottamusmiesten asemassa
on edelleen parantamista, ja erityisesti
tiedonsaannin ongelmista kuulee jatkuvasti, Kaasinen listaa puutteita.
Hän näkee työnantajaleirissä hinkua
palata entiseen patruunavaltaan, jossa kaikista palkankorotuksista päätti työnantaja.
– Yleiskorotukset on turvattava ja paikallisissa erissä on oltava perälauta eli jos
paikallisesta jaosta ei synny sopua, erä jaetaan tasaisesti kaikille. ■
Teksti ja kuva: Marketta Harinen
Yt-neuvottelut kypsyttivät liiton töihin
Ylempien toimihenkilöiden järjestön YTN:n suurin ja merkittävin ala
teknologiateollisuus on saanut uuden vastaavan asiamiehen. Jani
Huhtamella aloitti työssä huhtikuun alussa.
Jani Huhtamella.
ululaisen Elektrobitin luottamusmiehen ja YTN:n teknologiateollisuuden
taustaryhmän monivuotisen jäsenen tie
YTN:n riveihin on edennyt vikkelästi.
Viime keväänä Jani Huhtamella
päätti etsiä muita vaihtoehtoja, kun neljännet yt-neuvottelut vuoden sisällä kypsyttivät luottamusmiehen lopullisesti.
Uusi Insinööriliitto haki alueasiamiestä
Uudellemaalle ja niin ohjelmistosuunnittelija vaihtoi uraa ja päätyi Helsinkiin.
UIL:n Uudenmaan pestiä kesti yhdeksän kuukautta, kun miestä kysyttiin
teknologiateollisuuden vastaavaksi asiamieheksi. Siitä tarjouksesta ei kieltäydytä.
Ivalosta kotoisin oleva Huhtamella
opiskeli Oulun yliopistossa matematiikkaa, fysiikkaa ja tietojenkäsittelyä. Tutkinto ei koskaan valmistunut.
– En ollut 19-vuotiaana kypsä itsenäiseen yliopisto-opiskeluun. Ensimmäiset
vuodet ovat tärkeitä myöhemmän opiskelumenestyksen kannalta, sillä matematiikka on kumulatiivinen tiede, Huhtamella miettii.
Perheellistyneen miehen oli pakko
olla milloin karaokejuontajana, milloin
kuorma-autonkuljettajana tai matematiikan opettajana.
Kun kuorma-autonkuljettaja rahtasi
lattiamattoa elektroniikka-alan ilmastoi-
O
UUSI
INSINÖÖRI
tuun ja siistiin yritykseen kesähelteellä, tietojenkäsittely vaikuttikin kiehtovammalta
alalta kuin matematiikan opettaminen.
Työ Elektrobitin tytäryhtiössä Softbitissä järjestyi pian.
Luottamusmiehenä kaiken aikaa
Fuusioituminen emoyhtiöön sai Huhtamellan huolestumaan ylemmistä toimihenkilöistä, joilla ei ollut edustajaa yrityksen myllerryksessä.
– Herkästi käy niin, että kun suunsa
avaa, joutuu itse töihin, hän nauraa.
Huhtamellasta tuli Elektrobitin ylempien toimihenkilöiden luottamusmies,
jolla oli parhaimmillaan 800 edustettavaa.
– Jos aikoo hoitaa luottamustehtävän
kunnolla, siitä tulee äkkiä käytännössä kokopäiväinen työ.
Vaikka loppuaikoina toinen toistaan
seuraavat yt-neuvottelut olivat raskaita,
Huhtamella kehuu silti EB:n työnantajaporrasta kohtuullisen hyväksi neuvottelukumppaniksi. Asiat etenivät yleensä
keskustelemalla, ja yrityksessä saatiin esimerkiksi hyvä matkustussopimus.
– On tärkeää, että myös yrityksen
johto luottaa luottamusmieheen.
Teknologiateollisuuden taustaryhmässä vuodesta 2005 toiminut Huhta-
mella tuntee YTN:n sekä alan luottamusmiehet ja ongelmat hyvin.
– Taustaryhmässä kuulee Suomen tärkeimmän teollisuuden haaran tilan. Kun
siellä kerrotaan yt-neuvotteluista, tietää,
ettei Suomen vienti vedä.
Hän toivoo, että YTN jalkautuisi entistä enemmän jäsentensä pariin kentälle
ja lisäisi luottamusmieskoulutuksien ja
-seminaarien määrää.
– Ymmärrettävästi se on pitkälti kiinni
resurssien riittävyydestä.
Vaikeat neuvottelut edessä
Kevään palkankorotusneuvotteluihin
Huhtamella ei halua ottaa kantaa. Aika
näyttää, miten asioissa edetään.
– Vaikeaa tulee olemaan, mutta lopputulosta en lähde veikkaamaan.
Aiempi teknologiateollisuuden vastaava asiamies, UIL:n neuvottelujohtaja
Ismo Kokko jatkaa alalla pääneuvottelijana. Muut neuvottelijat ovat Huhtamellan lisäksi TEKin neuvottelujohtaja Yrjö
Taivainen ja lakimies Jan Degerlund.
Alan ylempien työehtosopimuksen palkantarkistusneuvottelut käydään
huhti- ja toukokuussa. Jos rahasta ei päästä
sopuun, työehtosopimus voidaan sanoa
irti 31.5. päättymään syyskuun lopussa. ■
21
edunvalvonta
Teksti: Ilona Mäenpää
Tes sai aikaan tyytyväisiä
jäseniä kemian alalla
Marja Virtasen kotialbumi
Orionilla ehdittiin usean muun kemian
alan yrityksen tavoin olla lakossa kaksi
päivää maaliskuun alussa. Lakolla tuettiin ja vauhditettiin kemianteollisuuden
ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusneuvotteluja. Logistiikkapäällikkönä
työskentelevän Marja Virtasen mielestä
työehtosopimus on tärkeä, sillä se takaa,
että ylitöistä ja vapaa-ajalla matkustamisesta saadaan nyt oikeudenmukaiset korvaukset.
Marja Virtanen oli lakossa muiden orionilaisten kanssa.
Veikko Somerpuro
arja Virtaselle työsuhdeturva on
työttömyysturvan ohella tärkeä
järjestäytymisen syy. Ilman työehtosopimuksia ja työsuhdeneuvontaa
työntekijä olisi avuton nykypäivän työelämässä.
M
Sirpa Pelttari (vas.) ja Heidi Silvennoinen lakkovahteina Orionin porteilla.
22
Mitä työehtosopimuksen saavuttaminen sinulle ja muille ylemmille merkitsee?
– Nyt kaikilla Orionin ylemmillä on
samat pelisäännöt. Aikaisemmin yleisten
työsuhteen ehtojen, kuten sairauslomaajan palkan ja lomarahan maksamisen,
noudattaminen oli työnantajan hyvän
tahdon varassa. Nyt tilanne on toinen,
kun ylemmillä on oma työehtosopimus
ja sitovat kirjaukset. Osastokohtaisia eroja
on ollut lähinnä ylitöiden korvaamisen
suhteen. Luottamusvaltuutettujen aseman virallistaminen on uusi asia. Heidän
irtisanomissuojansa on nyt samalla tasolla
kuin muilla luottamusmiehillä.
Pistelakko ja lakon uhka
sai monet miettimään
ammattiliittoon liittymistä.
Entä ylipäänsä järjestäytyminen, kannattaako se?
– Työsuhdeturva, joka sisältää työehtosopimuksen ja työsuhdeneuvonnan on
jäsenelle korvaamattoman tärkeätä ammattiapua. Pistelakko ja lakon uhka sai
monet meilläkin miettimään ammattiliittoon liittymistä. Pistelakkoon osallistui Orionilla ammattiliittoon kuulumattomiakin.
Mitkä ovat työehtosopimuksen vaikutukset
työpaikallasi?
– Kun tulee tarve tehdä ylitöitä, on
hyvä tietää, että niistä maksetaan. En itse
matkusta, joten vapaa-ajan korvaaminen
ei ole minulle henkilökohtaisesti merkityksellinen. Ymmärrän kyllä, että paljon
matkustavilla täytyy olla oikeus saada korvaus vapaa-ajastaan. ■
Työtaistelulla saavutettiin kemian alalle tes
emian ylempien toimihenkilöiden
pitkäaikainen tavoite on ollut saada
kattava työehtosopimus. Nyt se vihdoin
saavutettiin työtaistelutoimilla. Työnantaja kieltäytyi aluksi neuvottelemasta ylempien kanssa tessistä, mutta työtaistelutoimien ja pistelakkojen edetessä se johtui vihdoin nöyrtymään.
Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ja
työnantajaa edustava Kemianteollisuus KT ry hyväksyivät sitten työriitojen sovittelijan Heikki Pohjan tekemän sovintoesityksen. Näin kemianteollisuuden ylemmille toimihenkilöille
saatiin työehtosopimus.
Samalla peruuntuivat suunnitellut
työtaistelutoimet, ulosmarssi ja työnseisaus 1.4. sekä työnseisaus 20 suurimmassa yrityksessä 6.4. Myös YTN:n
12.2. julistama ylityö- ja vapaa-aikana
työasioissa matkustamisen kielto päättyi. Ylemmät toimihenkilöt ehtivät olla pistelakoissa 9.–26.3. välisen ajan.
Työehtosopimus on voimassa
1.4.2010–31.1.2013. Se takaa työsuhteen perusehdot kaikille ylemmille toimihenkilöille. Sopimuksessa on
asetettujen tavoitteiden mukaiset sitovat kirjaukset ylitöiden korvaamisesta
K
työaikalain mukaan, äitiys-, vanhempain- ja isyysvapaasta, lomarahasta ja
luottamushenkilön asemasta.
Matkustamiseen liittyvän ongelman käsittelemistä varten perustettiin työryhmä, joka tekee selvityksen
ylempien toimihenkilöiden matkustamiseen liittyvistä käytännöistä.
Palkankorotukset ovat yleisen linjan mukaisia. 1.6.2010 alkavan palkanmaksukauden alusta alkaen tulee
0,5 prosentin yleiskorotus. Lisäksi tulee samana ajankohtana yritys- tai työpaikkakohtaisesti päätettävä 0,4 prosentin suuruinen paikallinen erä, joka lasketaan toukokuun 2010 palkkasummasta. Jos erän käytöstä ei työnantajan ja luottamushenkilön kesken
päästä sopimukseen, työnantaja päättää 0,2 prosentin käytöstä ja loppuosa
erästä maksetaan 0,2 prosentin suuruisena yleiskorotuksena.
Palkkoja tarkistetaan sopimuskaudella lisäksi 1.2.2011 ja 1.2.2012.
Sopimus on luettavissa osoitteessa
www.ytn.fi/kemia -> Sopimus 2010
- 2013.
Energia-alan sopimuskiertue starttasi Espoosta
eskusjärjestörajat ylittävää
edunvalvontaa tehdään, kun
energia-alan työehtosopimuksista neuvottelevat ammattiliitot
valmistautuvat tes-kierrokselle yhteisillä jäsentapahtumilla. Energiaalalla työskentelevien YTN:läisten
työehtosopimus päättyy 30. huhtikuuta. Energia-alalla on töissä
3 000 ylempää toimihenkilöä.
Ylemmät Toimihenkilöt
YTN, Sttk:laiset Toimihenkilöunioni ja Konepäällystöliitto sekä
Sak:lainen Sähköliitto starttasivat
tien päälle maaliskuussa. Neuvotteluissa tavoitteina ovat muun
muassa kunnon korvaus matka-
K
UUSI
INSINÖÖRI
ajalta ja ylitöistä.
Liitot ovat kutsuneet kaikki
energia-alan työehdoista kiinnostuneita kuulemaan ja keskustelemaan tulevien neuvottelujen kulusta.
Kiertue alkoi maaliskuussa Espoon Keilaniemestä ja jatkui Kuopiossa, Olkiluodossa, Oulussa,
Rovaniemellä.
Helsingin tilaisuus on keskiviikkona 27.4. Toimihenkilöunionin tiloissa, Selkämerenkuja
1A, klo 16.30 ja Vantaan tilaisuus
torstaina 28.4. Tikkurilassa, Sokos
Hotelli Vantaalla, Hertaksentie 2,
klo 16.30. ■
Juha Simell
23
edunvalvonta
Teksti ja kuvat: Inssihanke ■ Kuvat: Matti Luiro
Foorumi kokosi
insinöörikoulutuksen
vaikuttajat
nsinöörikoulutus on nostettu Suomen
nykyisessä hallitusohjelmassa erityiseksi
kehityskohteeksi. Ammattikorkeakoulut ovat käynnistäneet asian edistämiseksi
yhteisen valtakunnallisen INSSI-hankkeen, johon osallistuvat insinöörejä kouluttavat ammattikorkeakoulut sekä alan
järjestöjä.
I
Insinöörikoulutuksen
hyvistä käytännöistä
myös julkaisu
Insinöörikoulutuksen foorumissa julkaistiin insinöörikoulutuksen hyviä
käytäntöjä esittelevä julkaisu ”Insinöörikoulutuksen uusi maailma II”.
Julkaisun voi ladata sähköisessä
muodossa maksutta Insinöörikoulutuksen foorumin sivuilta www.inssihanke.fi/foorumi2010.
Julkaisussa esitellään 69 tapausta, jotka on kerätty eri puolilta Suomea eri koulutusohjelmista.
24
Hankkeen järjestämässä Insinöörikoulutuksen foorumissa 2010 insinööripedagogiikkaa lähestyttiin käytännön esimerkkien pohjalta ja kokemuksia vertailemalla. Foorumi kokosi Hämeenlinnaan
noin 350 insinöörikoulutuksen vaikuttajaa maaliskuussa.
Foorumissa esiteltiin 55 insinöörikoulutuksen hyvää käytäntöä useissa rinnakkaisissa sessioissa. Aiheina olivat opetusmenetelmät, opetussuunnitelmat, opiskelijan ohjaus, yritysyhteistyö opetuksessa,
projektioppiminen sekä matemaattisluonnontieteelliset aineet insinööritutkinnossa. Myös sosiaalisen median hyödyntämistä oppilaitoksissa käsiteltiin.
Teknologiateollisuuden osaamistarpeista ja odotuksista insinöörikoulutukselle puhui ABB Oy:n Service-liiketoiminnan johtaja Kalle Mattila.
– Insinöörien tehtäväkuvissa painottuvat käytännönläheisyys, kehittäminen
ja kansainvälisyys. Teknologiaosaamiseen kuuluu paitsi teknillinen ja matemaattis-luonnontieteellinen tietotaito
Veijo Hintsanen avasi Inssifoorumin.
myös viestinnälliset ja sosiaaliset valmiudet ja kyky nähdä mahdollisuuksia uusiin
innovaatioihin tai yrityksen toiminnan
kehittämiseen. Näitä kaikkia tarvitaan,
jotta pystymme kehittämään ja myymään
kannattavasti asiakkaillemme heidän liiketoimintaansa edistäviä teknologiaratkaisuja ja palveluita kilpailuilla kansainvälisillä markkinoilla, Mattila sanoo.
– Insinööriopintoihin tulisikin kuulua kansainvälistymistä tukeva osio sekä
työelämän kanssa yhdessä tehtävä projekti
normaalin harjoittelun ja lopputyön lisäksi. Toivon, että foorumissa esiteltävät
käytännöt innostavat ammattikorkeakoulujen opettajia ja johtoa nostamaan nämä
tavoitteet ykkösasiaksi kaikissa insinöörikoulutusohjelmissa, Mattila totesi.
Opiskelijoiden näkökulman esitti SAMOKin hallituksen jäsen Joonas Laukkanen. ■
Teksti: Hannu Saarikangas, johtaja
Tavoite hyvä, keinot hakusessa
yöuran pidentämistalkoissa on huomiota kiinnitetty myös uran alkuun.
Opetusministeriön virkamiestyöryhmä
jätti oman raporttinsa maaliskuun puolivälissä ja ehdotti siinä joukon toimenpiteitä, joilla nopeutettaisiin lähinnä korkeakouluopintoihin sijoittumista sekä
opintoaikoja. Kirjoituspöydän ääressä
virkatyönä tehtynä asiat näyttävät yksinkertaisilta ja selkeiltä. Jos asioita vaivautuu
pohtimaan yksittäisen nuoren tai koulutuksen järjestäjän näkökulmasta, vaikeuskerroin kasvaa, eikä kaikkia tehtyjä ehdotuksia voi suinkaan pitää kannatettavina.
Työryhmä ehdotti korkeakoulujen yhteistä valtakunnallista yhteishakua, jolloin
samassa yhteydessä sähköiset hakujärjestelmät yhdistetään. Yhteishaku parantaa
korkeakoulujen ”osumatarkkuuta” sen
suhteen, keitä seuraavana syksynä on tulossa opintojaan aloittamaan. Ehdotuksella on merkitystä insinöörikoulutusta
tarjoaville ammattikorkeakouluille, sillä
T
ehdotuksen voi olettaa pienentävän syksyn uusintahakujen tarvetta ja vähentävän
muita erityistoimenpiteitä, joilla syksyisin
koulutusohjelmissa olevia tyhjiä paikkoja
on koetettu täyttää.
Työryhmän ehdotus lisätä korkeakouluopiskelijoiden suoria todistusvalintoja sen sijaan herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Lukuisilla
koulutusaloilla soveltuvuus alalle on huomattavasti tärkeämpi valintaperuste kuin
jossain aineessa saatu hyvä numero ylioppilastodistuksessa. Yksi keskeinen syy esimerkiksi insinöörikoulutuksen keskeyttämiseen on tutkimusten mukaan ollut motivaation puute ja alan soveltumattomuus
nuoren omiin odotuksiin.
Numerovalinta ei ole omiaan nopeuttamaan lukion suorittamista. Nykysäännösten mukaan oppilailla on mahdollisuus numeroidensa korottamiseen, jota
mitä ilmeisimmin myös käytettäisiin hyväksi. Preppauskurssien kilpavarustelu-
kierre siirtyisi siten lukioon ja aiheuttaisi
nykyistäkin enemmän paineita sekä oppilaille että opetushenkilökunnalle lisääntyvän oppilaanohjaustarpeen muodossa.
Entä kuinka monelle nuorelle on lukion
alussa selvää se, mitä isona aikoo?
Numerovalinta saattaisi eri väyliä myöten etenevät nuoret myös eriarvoiseen asemaan, sillä ylioppilastutkinnon ja toisen
asteen ammatillisen koulutuksen päästötodistuksen tasapuolinen arvioiminen ei ole
kaikkein helpoimpia tehtäviä. Hieman kärjistäen voisikin sanoa, että lukioiden tyttöistyessä myös korkeakouluissa tapahtuu
vielä nykyistä selkeämpi jako sukupuolten
välillä. Muodostuu entistä enemmän ammatteja, joissa on vain toisen sukupuolen
edustajia. Tämä ei liene tarkoitus. ■
Insinööriopetuksen parhaat käytänteet palkittiin
yöelämän ja opiskelijoiden edustajat
palkitsivat seitsemän ammattikorkeakoulujen insinööriopetuksesta vastaavaa
tiimiä opetuksen hyvistä käytänteistä. Palkinnot menivät Oulun seudun, Seinäjoen
(2 kpl), Tampereen (2 kpl), Turun ja Vaasan ammattikorkeakouluihin.
Arviointiraati valitsi palkittavat käytänteet lähes 70 esimerkistä, joita insinöörikouluttajat esittelivät ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteisessä
INSSI-hankkeessa. Valintaa tehdessään
arviointiraati kiinnitti erityistä huomiota opetuskäytänteen uutuusarvoon,
sen avulla saavutettuihin oppimistuloksiin, yritysyhteistyöhön opetuskäytänteen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä
käytänteen hyödynnettävyyteen ammattikorkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa yleisemmin.
Parhaiden käytänteiden kehittämi-
T
UUSI
INSINÖÖRI
sestä ja soveltamisesta vastanneet tiimit
palkittiin kunniakirjalla ja 1 000 euron
stipendillä.
Arviointiraadin puheenjohtajana
toimi Konecranes Oyj:n toimitusjohtaja
Pekka Lundmark ja jäseninä Teknologiateollisuuden, Elinkeinoelämän Keskusliiton, Toimihenkilöunionin, Uuden
Insinööriliiton ja SAMOK:in edustajat.
3.
4.
5.
Palkitut käytänteet ja tiimit ovat:
1. Education Support Centre (ESCfi)
-oppimisympäristö, Turun ammattikorkeakoulu, Degree Programme in
Information Technology ja Kirjastoja Tietopalvelun koulutusohjelmat
2. ”Hyppy tuntemattomaan” -ongelmanratkaisun käyttäminen ja yritysyhteistyö tekstiilien testauksen opetuksessa, Tampereen ammattikorkea-
6.
7.
koulu, Tekstiili- ja vaatetustekniikan
koulutusohjelma
Projektipaja-koulutusmalli ja yritysyhteistyö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö
Kylmätekniikka 2 -kurssin opetusmenetelmä, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Talotekniikan koulutusohjelma
Lukiseteli-tukiseteli -käytänne, Tampereen ammattikorkeakoulu, Opintoohjaajat
Matematiikan ja laskennallisten ammattiaineiden opetuksen synkronisointi ja yhteensovittaminen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Rakennustekniikan koulutusohjelma
VirtuaaliAnkka: Virtuaalista insinöörimatematiikkaa -opetusmenetelmä,
Vaasan ammattikorkeakoulu, Tekniikan ja liikenteen yksikkö. ■
25
osaaminen
Teksti: Ilona Mäenpää ■ Kuvat: Tuulikki Holopainen
Jenni Mäkinen viihtyy koordinaattorina
Eva-sähköautoprojektissa. Hän uskoo
sähköautotuotannon laajetessaan
sekä lisäävän insinöörityöpaikkoja
että vähentävän ratkaisevasti hiilidioksidipäästöjä ilmakehään.
enni Mäkinen on esitellyt Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaan uutuutta tänä keväänä Geneven autonäyttelyssä sekä firmojen yhtiökokouksissa ja lehdistötilaisuuksissa.
Kiinnostus sähköautoa kohtaan on kaikkialla maailmassa suurta. Genevessä oli tungosta
ovien aukenemisesta päivän päätökseen asti.
Sähköautosta odotetaan pelastajaa niin ilmasto- kuin talouskriiseihin. Se, että auto ei
tuota hiilidioksidipäästöjä ei kuitenkaan vielä
tee siitä täysin ympäristöystävällistä. Nollapäästöinen se on vasta, kun sähkö tulee uusiutuvista
energialähteistä.
Tätä nyt selvitellään EU:n komissiota myöten. Siellä on valmisteilla strategia kohti puhtaampaa autoa. Tarkoituksena on selvittää toimenpiteitä ympäristöystävällisten autojen kehittämiseksi.
Jenni Mäkinen on esitellyt Evaa tänä keväänä
myös yhtiökokouksissa ja
lehdistötilaisuuksissa
sekä suurille autoalan
toimijoille.
J
Koordinaattorina sähköautoprojektissa
Kun Valmet Automotiven tehtaalla Uudessakaupungissa viime vuonna käynnistettiin oman
sähköisen konseptiauton kehittäminen, tarvittiin sähköautoprojektiin koordinaattoria.
– Työtä tarjottiin minulle ja tietysti lähdin
mukaan uusiin haasteisiin, Jenni Mäkinen kertoo. Tämän kaltaista sähköautoprojektia ei autotehtaallakaan ole aiemmin toteutettu, joten
projekti on erittäin mielenkiintoinen.
Mäkinen viihtyy työssään projektikoordinaattorina loistavasti. Työ on mielenkiintoista
ja vaihtelevaa. Kahta samanlaista päivää ei ole.
Työhön kuuluu raportointia auton rakennusprojektin etenemisestä, laatudokumenttien
ylläpitoa ja laatimista, kustannusten seurantaa,
tilausprosessien käynnistämistä, eri osaajien vä26
Sähköautostako
ilmastokriisin
pelastaja
Auto- ja kuljetustekniikan opiskelu Turun ammattikorkeakoulussa johti insinööri (amk) tutkintoon kolmen vuoden
opiskelun jälkeen.
Ripeätahtista päiväopiskelua ei haitannut edes perheen
kolme pientä lasta,
Jenni Mäkinen kertoo.
”
Eva on hieno yksilö, joka edustaa autotehtaan ja yhteistyökumppaneiden osaamista.
lisenä linkkinä toimiminen. On varmistettava, että auton valmistus pysyy aikataulussa ja tieto kulkee kaikkien osa-alueiden välillä ongelmitta. Mäkinen oli mukana myös auton studiokuvauksissa.
Suomalainen osaaminen kysyttyä
Eva-sähköautoprojektissa on mukana yrityksiä, ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. Suomalaista osaamista viedään tällä
konseptilla kovaa vauhtia maailmalle.
– Valmet Automotive on johtanut
projektia ja suomalaista suunnitteluosaamista on hyödynnetty muotoilussa, korin rakennuksessa, sisustuksen suunnittelussa ja sähkötekniikassa eli käytännössä
siis läpi koko autonvalmistusprosessin,
Jenni Mäkinen kertoo.
Auto oli maaliskuun alussa esillä kaksi
viikkoa Geneven autonäyttelyssä, joka on
suurimpia autoalan tapahtumia Euroopassa. Siellä Suomen sähköauto-osaaminen sai paljon julkisuutta myös yhteistyökumppaneiden osalta.
– Eva on hieno yksilö, joka edustaa
autotehtaan ja yhteistyökumppaneiden
osaamista. Eva herättää myönteistä huomiota omalla olemuksellaan.
UUSI
INSINÖÖRI
Fortum on kehittänyt auton lataamistekniikan ja Nokia älypuhelimen uusimmat hienoudet.
– Huipputeknologioiden käytössä
vain mielikuvitus on asettanut rajoja.
Evassa esimerkiksi kaikki älypuhelimen
toiminnot ovat käytettävissä. Mahdollisuuksia voisi lisätä laittamalla isommat
näytöt myös takamatkustajille. Näin
myös he voisivat katsella tv:tä puhelimen
kautta ja surfata netissä.
Sarjatuotanto odottaa
Uudenkaupungin tehtaalla toivotaan, että
konsepti saadaan vietyä sarjatuotantoon
saakka, ehkä jo parin vuoden sisällä.
– Auto on täysin ajettava, mutta yksittäiskappale. Tarjoamme sen sisältämiä
teknisiä ratkaisuja, ja tietenkin koko konseptin, jos joku autonvalmistaja haluaa
ostaa sen, Mäkinen sanoo.
Paljon on nyt kiinni siitä, miten
valtiot tukevat uusiutuvia energioita ja
sähköautojen käyttöä. Suomessa ei ole
asiassa vielä virallista kantaa. Tosin ministeri Mauri Pekkarinen totesi istuessaan Evan ratissa Metson yhtiökokouksen yhteydessä tapahtuneessa esittelyssä,
että päästöttömillä autoilla pitää olla tuki.
Uudenkaupungin autotehtaalla valmistetaan tällä hetkellä kahta sähköllä kulkevaa autoa, Garia-golfautoa ja THINK
City -kaupunkiautoa. Verkosta ladattavan Fisker Karma -hybridiauton tuotanto
aloitetaan loppuvuonna. Porschen valmistussopimus päättyy vuonna 2012.
Sähköauto sopisi Mäkisen mielestä
hyvin suomalaiseenkin kaupunkikuvaan.
– Se on näppärä jakeluliikenteessä,
ketterä lyhyiden matkojen kuljettaja ja
huomattavasti edullisempi kuin bensiinitai dieselkäyttöinen auto. Yhdellä latauksella Eva kulkee jo 160 kilometriä.
Vielä kun saadaan latausajat lyhyemmiksi, latauspisteitä enemmän ja valtio
mukaan tukitoimiin, voi sähköautobisnes olla suomalaisille insinööreille uusi
työllistäjä.
Norja näyttää tässä asiassa esimerkkiä maailman edistyksellisimpänä maana.
Siellä sarjatuotantoon viime vuoden lopulla tullut THINK City -sähköauto saa
sekä ilmaiset pysäköintipaikat että verovapautuksen. Auton tuotanto onkin
nousussa Uudessakaupungissa ja jälleenmyyntiverkostoa luodaan. ■
27
osaaminen
Tekstit on koonnut Katri Korkalainen ■ Kuvat ovat ryhmäläisten ottamia
Afrikka tutuksi
opiskelemalla
Metropolia ammattikorkeakoulun tuotantotalouden toisen vuosikurssin opiskelijat tekevät ryhmätöitä tänä keväänä Etelä-Afrikassa. Afrikka2010projektiiin osallistuvat 30 opiskelijaa ovat jakaantuneet kuuteen ryhmään. He asuvat Pretoriassa ja
Johannesburgissa huhtikuun loppuun.
iime syksynä alkanut yhteydenpito
yritysten kanssa johti lopulta tulokseen ja saimme hankittua kuusi mielenkiintoista projektia, kertovat projektin
ohjaajat ja valvojat Taina Tukiainen ja
Katri Korkalainen.
Alkunsa projekti sai Euroopan komission työryhmässä ”Strengthening e-Skills
for Innovation in Europe” kahvikeskustelun lomassa. Ohessa lyhyet raportit kultakin ryhmältä paikan päältä.
-V
Projekti Momo
Katja Nuutilainen, Annamari Linna,
Jere Siponen, Teemu Virta ja Hanna
Puolakoski
Ryhmä työskentelee Innovation Hub’issa
Pretorian itäpuolella Scientiassa Mobiletools International Oy’n toimistossa. Suomesta kotoisin oleva yritys keskittyy mobiilioppimisen ratkaisuihin.
Projektissa tutustutaan muun muassa
Mobiletoolsin tarjoamiin palveluihin ja
mobiilioppimisen tilanteeseen Afrikassa.
Apuna toimivat Google ja Mobiletoolsin
tarjoamat materiaalit.
Ryhmä on jo tutustunut eri yritysten
partneri/yhteistyökumppaniohjelmiin ja
tehnyt kilpailija-analyysin Mobiletoolsin
28
tuotteelle, suunnitellut uuden käyttöliittymän sovellukseen sekä kehittänyt yrityksen partneriohjelmaa. Osa ryhmästä
on tehnyt benchmarkingia Subsolarille ja
osa on kehittänyt toisen suomalaisen yrityksen Mobile Monday’n Johannesburgin
yksikön toimintaa.
Projekti Softstart
Janne Inkinen, Eero Pajunen, Sonja
Uotila, Kati Hyvönen ja Asta Lindström
Ryhmän projektina on yrityksen perustaminen Etelä-Afrikkaan. Se perehtyy ongelmiin, joita aloittava yrittäjä kohtaa.
Tehtävä on saatu paikalliselta yrityshautomolta, Softstart Business & Technology
Incubator’ilta (Softstart BTI), joka auttaa
IT-alan henkilöitä ja yrityksiä busineksen alkuun.
Projektissa kartoitetaan hautomotoiminnan hyötyjä Etelä-Afrikassa. Ryhmä
kerää tietoja haastattelemalla hautomon
piirissä olevia yrityksiä. Se selvittää myös
hautomon ulkopuolella olevien yritysten
perustamiskustannuksia ja muita perustamiseen liittyviä asioita Pretorian ympäristössä.
Ryhmä työskentelee Pretorian eteläpuolella sijaitsevassa Midrandissa, johon
on keskittynyt sekä paikallisia että monikansallisia yrityksiä.
Projekti Living Lab
Tuukka Kempas, Henri Juutila, Antti Levomäki, Iiro Nuutinen ja Jesse Saharanta
Living Lab projektissa yhteistyöyritykset
ovat GeoMed ja Venture Solutions.
Ryhmä tekee Venture Solutionsin
kanssa ”e-Health Living Lab” liiketoimintasuunnitelman, jonka ensimmäiseksi toteuttajaksi toivotaan Tshwanen kaupunkia. Jatkossa suunnitelmaa on tarkoitus
käyttää myös muiden tahojen kanssa.
GeoMedin kanssa ryhmä tekee ”eHealth Living Lab” kotisivun nettiin,
sieltä löytyy tietoa siitä mikä Living Lab
on, wiki -tieto-osio ja mahdolliset kontaktitiedot. Ryhmä työskentelee huhtikuun
Cape Townissa GeoMedin toimistossa.
Projekti Sibesonke Health
Janne Gartman, Harri Lehtovaara,
Jussi Riikonen, Jukka Rippinen ja
Santeri Sillanpää
Projekti tutkii matkapuhelimella tapahtuvaa terveysinformaatiota, erityisesti ai-
heena on HIV. Ryhmä tekee kilpailijaanalyysin Sibesonke-nimiselle yritykselle
ja tutkii sen palvelujen käyttöä sekä kilpailijoita. Yritys tarjoaa kasvavien ja kehittyvien maiden vähäosaisille matkapuhelinpalveluja.
Ryhmä on haastatellut ihmisiä matkapuhelimen käyttöön sekä yleisesti terveydenhoitoon ja HIV-ongelmaan liittyvistä asioista mm. Soweton ostoskeskuksessa. Eri ikäryhmiä edustavat haastateltavat ovat olleet samaa mieltä HIV-ongelmasta sekä terveydenhuollosta yleisesti
– tilanne huononee.
Projekti Sibesonke Segmentation
Martin Smith, Dani Söderling, Santeri
Leimu, Jarkko Surakka ja Olli Rapanen
Kouluvierailuista ryhmälle jäi toivo siitä, että he pystyivät motivoimaan oppilaita sekä
kirkastamaan heidän tulevaisuudenkuvaansa.
Projektissa tutkitaan Sibesonken mobiilipalvelun asiakaskuntaa ja markkinoita
asiakassegmentointia tehden. Tutkimuskohteeksi on valittu Diepslootin lähiö Johannesburgin ja Pretorian välissä, koska
kännykkäpalvelu Sibesonke on aloittanut toimintansa sieltä vajaa vuosi sitten.
Ryhmä tekee vastaavan tutkimuksen
myös kahdessa muussa slummissa.
Ryhmän raportin mukaan yrittäjyys
on kovaa hommaa asukkaiden keskuudessa. Kylän alueella on useita partureita,
autopesuloita, supermarketteja, katukeittiöitä, karkki- ja hedelmäkojuja sekä puhelinkoppeja.
Banaaneja voi ostaa yhden randin
kappalehintaan ja karkkikojut myyvät
maksimissaan viittä erilaista yksittäispakattua makeista. Suurin ihmetys on ollut, miten nämä ihmiset tulevat toimeen.
Eräskin parturi kertoi olleensa kiireinen,
kun hänellä ja apulaisellaan oli yhteensä
seitsemän asiakasta koko päivän aikana.
Hiustenleikkuun ja -pesun slummissa saa
noin eurolla.
Diepslootin slummissa on viisitoista
Extensioniksi kutsuttua osaa. Siellä on
helpointa selittää olevansa ”over seas”,
kuin kertoa mitään Euroopasta tai Suomesta. Yleistiedon puute on ymmärrettävää, kun valtaosa Diepslootin väestöstä
koostuu Zimbabwesta tulleista pakolaisista ja koulun kesken jättäneistä nuorista
aikuisista.
Ihmisillä on kuitenkin suuria unelmia. Haastatellut aikovat kouluttautua
enemmän ja suurin osa aikoo muuttaa
pois Diepslootista.
Projekti Safipa
UUSI
INSINÖÖRI
Saija Koskivuori, Iiro Piippo, Petteri Rekomaa, Petteri Streng ja Elisa Wirkkala
Ryhmä tekee projektia yhteistyössä SAFIPAN (South Africa-Finland Knowledge
Partnership on ICT Programme) kanssa.
Tavoitteena on tutkia paikallista afrikkalaista elämäntapaa ja kulttuuria sekä saada
pintaa syvempi käsitys perinteisten yhteisöjen hyvistä ja huonoista puolista, sekä
keksiä ideoita olojen parantamiseksi.
Ryhmälle järjestettiin matka maaseudulle pieneen kylään Kgautswanessa, noin
5 tunnin ajomatkan päähän Pretoriasta.
Paikallisena ”sijaisäitinä” toimi kyläyhteisön kehityskeskuksen johtaja Mama Clara
Masinga, hyvin arvostettu henkilö EteläAfrikassa.
Viikon ajan ryhmä eli, hengitti, söi,
suri ja juhli paikallisten kanssa. Omien
sanojensa mukaan he avasivat sydämensä,
silmänsä sekä vatsansa ottaakseen vastaan
mahdollisimman paljon kokemuksia.
Mieluisimpia tehtäviä oli vierailla
alueen kouluissa, missä ryhmä puhui oppilaille niin matematiikan kuin yleisesti
koulutuksen tärkeydestä ja vaikutuksista
tulevaisuuteen.
He halusivat painottaa sitä, että kovan työn avulla kuka tahansa voi saavuttaa unelmansa.
Paikallinen sanonta, ubuntu – I am because we are, kuvastaa parhaiten ihmisten
elämänasennetta ja ystävällisyyttä. Ketään
ei koskaan jätetä ulkopuolelle, vaan yhdessä toimiminen ja muiden auttaminen
on yhteisön toiminnan perusta. ■
29
totta & tutkittua
Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies
Insinöörien työuriin pituutta omilla
vaikutusmahdollisuuksilla
Insinöörien mielestä parhaita keinoja työurien pidentämiseen ovat
vaikutusmahdollisuudet omaan työhön sekä työn organisointi.
yöelämää käsittelevän keskustelun yksi
kuumimmista aiheista on viimeisen
reilun vuoden aikana ollut työurien pidentäminen. Hallitus pääministeri Matti
Vanhasen johdolla yritti aluksi yksipuolisesti korottaa lakisääteistä eläkeikää,
mutta joutui perääntymään hankkeesta,
koska palkansaajajärjestöt hyvin yksituumaisesti vastustivat esitystä.
Nyt on sovittu, että työurien pidentämisen keinoista sovitaan kolmikantaisesti
työnantajien, palkansaajien ja hallituksen
kesken. Tavoitteena on pidentää nykyistä
eläkkeellesiirtymisikää kolmella vuodella
vuoteen 2025 mennessä.
Viime lokakuussa toteutetussa insinöörien Työmarkkinatutkimuksessa yhtenä teemana kysyttiin, kuinka insinöörit
pidentäisivät työuria.
Aineistoa käsiteltiin faktorianalyysin
avulla ja keinot ryhmiteltiin viiteen kategoriaan: vaikutusmahdollisuudet työssä,
työyhteisön toimivuus, työn organisointi,
arvostava johtaminen ja sosiaalipoliittiset keinot.
Peräti neljä viidestä nostaa tärkeimmäksi keinoksi vaikutusmahdollisuudet
työssä. Koko kysymyspatteriston suosituin keino on hyvä palkan vastaavuus
työn vaativuuteen ja työmäärään nähden. Se ilmentää vaikutusmahdollisuuksia epäsuoremmin kuin mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin, työn sisältöön ja työn
vaativuuteen. Palkan vastaavuus työn vaativuuden ja määrään kanssa voidaan tulkita myös rahalliseksi kannustimeksi.
T
Etätyömahdollisuus sivuttu
keskusteluissa
Etätyön mahdollisuuksien lisääminen
nousee tärkeäksi keinoksi. Kolme vii30
destä pitää sitä merkityksellisenä keinona.
Tätä keinoa ei ole juurikaan keskusteluissa
esiintynyt. Etätyön lisääminen on faktorianalyysin perusteella osa työn organisointiin liittyviä keinoja.
Samaan sarjaan kuuluvat osa-aikatyö,
vuorotteluvapaan ja vastaavien käytäntöjen kehittäminen, mentori-/senioriohjelmien kehittäminen sekä työssä matkustamisen vähentäminen.
Työyhteisön toimivuus -faktorin suosituimmat keinot ovat palkitsemistapojen kehittäminen, yhteistyökulttuurin kehittäminen ja mahdollisuus käydä omaa
työtä koskevia keskusteluja esimiehen
kanssa.
Arvostavaan johtamiseen kuuluvista
keinoista suosituimpia ovat esimiestyön
kehittäminen, paremmat mahdollisuudet ura-/työkiertoon sekä oman työn arvostuksen parantaminen. Oman työn arvostuksen parantaminen koetaan ennen
kaikkea osaksi hyvää johtamista ja esimiestyötä.
Insinöörikunta tyrmää
Vanhasen ajatelman
Valtion toissa talvena esittämää keinoa eli
eläkeiän nostamista lainsäädännöllä pitää
erittäin merkittävänä keinona vain joka
kymmenes. Melko tärkeänä sitä pitää 26
prosenttia, joten myös insinöörikunta tyrmää hallituksen toissatalvena esittämän
keinon.
Sosiaalipoliittisista keinoista selvästi
suosituimpia ovat eläkekarttuman nostaminen työuran loppupäässä ja se että
ikääntyvistä työntekijöistä työssä pitämisestä tehtäisiin työnantajalle kannattavampaa.
Eläkekarttuman nostamista työuran
loppupäässä pitää erittäin tärkeänä keinona 28 prosenttia ja melko tärkeänä 36
prosenttia insinööreistä. Näiden osuuksien perusteella keino vaikuttaa potentiaalisesti lähes kahden kolmasosan eläkeaikeisiin.
Elämänvaihe vaikuttaa arvostuksiin
Eläkekarttuman nostaminen työuran
loppupäässä arvioitiin yhtä tärkeäksi kaikissa ikäluokissa. Eläkeiän nosto lainsäädännöllä ei ole suosittu missään ikäluokassa.
Yleisesti nuoremmat ikäluokat arvioivat suurimman osan keinoista tärkeämmiksi kuin vanhemmat ikäluokat.
Esimerkiksi alle nelikymppisistä
40 prosenttia kokee erittäin tärkeäksi
mahdollisuuden vaikuttaa omiin työaikoihinsa, kun taas 40–59-vuotiaista
noin kolmannes on sitä mieltä. Vähintään 60-vuotiaista vain viidennes ajattelee samoin.
Osaltaan kyse lienee siitä, että vanhemmilla ikäluokilla vaikutusmahdollisuudet ovat tällä hetkellä keskimäärin paremmalla tolalla, jolloin niiden merkitystä
ei yhtä herkästi tiedosteta.
Insinöörien työhyvinvointitutkimuksessa parin vuoden takaa havaittiin vastaava ilmiö esimerkiksi hyväksi koetun
esimiestyön ja työhyvinvoinnin suhteesta.
Esimieheensä tyytyväiset arvioivat esimiestyön yhteyden työhyvinvointiin vähäisemmäksi kuin esimieheensä tyytymättömät.
Vanhemmissa ikäluokissa tärkeimpiä keinoja työuran pidentämisessä ovat
ikääntyvien erityistarpeiden huomioiminen, mentori-/senioriohjelmien kehittäminen, henkisen työsuojelun kehittämi-
nen sekä kuntoutusjärjestelmien kuten
Aslak-mallin kehittäminen.
Tärkeäksi mielletään keinot, joilla
ikääntyvien työntekijöiden työssä pitäminen tehdään työnantajalle kannattavammaksi.
Työuraa pidentää vanhemmilla ikäluokilla työssä matkustamisen lisääminen,
kun taas nuoremmilla ikäluokilla työssä
matkustamisen vähentäminen on suhteellisesti suositumpi keino.
Sopiva eläkeikä on reilu 62 vuotta
Työmarkkinatutkimuksessa kysyttiin
myös sitä, minkä ikäisenä suunnittelee
itse lähtevänsä eläkkeelle. Keskimäärin
insinööri haluaa jäädä nykyisestä työelämästä eläkkeelle 62,4-vuotiaana.
Vähintään 60-vuotiaiden ikäluokassa
keskiarvoikä on korkein eli lähes 64,
mutta hehän eivät voi kääntää aikakonetta takaisinpäin ja jäädä eläkkeelle ennen 60 ikävuotta.
Alle 30-vuotiaiden vastauksien tulkinta on hankalaa, sillä heidän joukossaan on runsaasti vähäisen työkokemuksen omaavia, vastavalmistuneita. Arviot
eivät voi perustua samalla tavalla omiin
kokemuksiin kuin vanhemmilla ikäluokilla.
Merkillepantava ja huolestuttava tulos
on 30–39-vuotiaiden muita ikäluokkia
matalampi arvioitu omakohtainen eläkeikä, joka tosin sekin on lähes 62 vuotta.
Tämä ikäluokkahan joutuu ensimmäisenä
kokonaisuudessaan kohtaamaan pidennetyt työurat.
Työurien pidentämisen keinoista
tämä ikäluokka nostaa muita ikäluokkia
tärkeämmäksi mahdollisuudet vaikuttaa
oman työn sisältöön, etätyön sekä vuorotteluvapaan ja vastaavien käytäntöjen
kehittämisen.
Tutkimuksen perusteella on mahdotonta vastata, missä määrin kyse on eri
sukupolvien erilaisista työelämäkokemuksista tai arvoista tai missä määrin ikään
liittyvästä elämäntilanteesta ja toisaalta
myös biologisesta ikääntymisestä. Havaitut erot ikäluokkien välillä lienevät kaikkien edellä mainittujen yhteisvaikutuksen
tuotosta. ■
UUSI
INSINÖÖRI
Keinolla erittäin suuri merkitys (%).
Palkka vastaa työn vaativuutta ja työmäärää
37 %
Mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin
35 %
Mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön
33 %
Eläkekarttuman nostaminen työuran loppupäässä
28 %
Mahdollisuus vaikuttaa oman työn vaativuuteen
26 %
Etätyömahdollisuuksien lisääminen
25 %
Ikääntyvistä työntekijöistä työssä pitäminen
tehdään työnantajalle kannattavammaksi
24 %
Esimiestyön kehittäminen
22 %
Palkitsemistapojen kehittäminen
21 %
Paremmat mahdollisuudet ura/työkiertoon
19 %
Osa-aikatyön mahdollisuuksien lisääminen
19 %
Oman työn arvostuksen parantaminen
18 %
Vuorotteluvapaan tms. käytäntöjen kehittäminen
17 %
Yhteistyökulttuurin kehittäminen työpaikalla
17 %
Työnkuvan selkeyttäminen
16 %
Mahdollisuus ammatilliseen lisäkoulutukseen
16 %
Mahdollisuus käydä omaa työtä koskevia
keskusteluja esimiehen kanssa
16 %
Ikääntyvien erityistarpeiden huomioiminen
16 %
Työn ja yksityiselämän välisen rajan selkiyttäminen
14 %
Työteveyshuollon parantaminen
14 %
Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen
13 %
Kuntoutusjärjestelmien (esim. Aslak) kehittäminen
12 %
Eläkeiän nosto lainsäädännöllä
10 %
Henkisen työsuojelun kehittäminen
10 %
Mentori-/senioriohjelmien kehittäminen
9%
Työyhteisön vapaa-ajan toimintojen kehittäminen
8%
Työssämatkustamisen vähentäminen
6%
Työssämatkustamisen lisääminen
3%
%
0
10
20
30
40
Minkä ikäisenä suunnittelet lähteväsi eläkkeelle.
Vastaajien ikä
62,4
yhteensä
63,9
vähintään 60 v.
62,9
50-59 v.
62,6
40-49 v.
30-39 v.
alle 30 v.
61,9
62,2
31
maailmalta
Teksti: Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö/Akava
EU:n uusi perussopimus
vaikuttaa työelämään
Euroopan unionin uusi perussopimus, niin sanottu Lissabonin
sopimus, luo uuden pohjan yhteisön toiminnalle. Se lisää
EU:n toimintatehoa, avoimuutta ja vahvistaa perusoikeuksia.
Parlamentin vallan kasvun myötä työmarkkinajärjestöt saavat
lisää vaikutusmahdollisuuksia.
uroopan unioni sai uuden perustamissopimuksen joulukuussa. Siinä
on kyse perustuslaista, jolla määritellään toimintatavat, valtasuhteet ja tehtävät unionille. Sopimuksen täysi toimeenpano vie vielä kauan, sillä se sisältää lukuisia uudistuksia – monet niistä merkittäviäkin.
Julkisuudessa on eniten näkynyt EU:n
presidentin ja ulkoministerin valinta. Näiden vallanpitäjien linjauksilla on suuri
merkitys. EU:n ulkoministerin Catherine Ashtonin ratkaistavana on muuan
muassa kysymys työelämäasioiden asemasta EU:n globalisaatiopolitiikassa.
E
Perusoikeuskirja
oikeudellisesti sitovaksi
Perussopimuksessa on tärkeitä uudistuksia, jotka ovat saaneet vähemmän julkisuutta. Unionin perusoikeuskirja tulee oikeudellisesti sitovaksi. Se takaa esimerkiksi
oikeuden työehtosopimusneuvotteluihin
sekä lakko- ja järjestäytymisoikeuden.
Perusoikeuskirjaan voidaan jatkossa
vedota EU:n päätöksien yhteydessä tai jäsenmaiden soveltaessa unionin oikeutta.
Mikäli EU laajenee Turkkiin, on tällä
myös miesten ja naisten tasa-arvon sisältävällä kirjalla vahva vaikutus.
Kansalaisaloite kiinnostaa
Uuteen perussopimukseen sisältyy merkittävä periaatteellinen avaus: kansalaisaloite. Miljoona EU-kansalaista useasta
jäsenvaltiosta voi kehottaa komissiota
tekemään esimerkiksi direktiiviehdotuksen. Epäilemättä kansalaisjärjestöt ja eu32
rooppalaiset ammattiyhdistykset alkavat
pohtia aloitteen käyttöä. Eri järjestöjen
kaavailuissa aloiteaiheet ulottuvat ympäristönsuojelusta julkisten palvelujen puolustamiseen.
Työelämäkysymyksissä
yksimielisyysvaatimus jäi voimaan
Yhtä suurta läpimurtoa ei saavutettu
mahdollisuudessa tehdä määräenemmistöpäätöksiä. Tosin 17 eri toiminta-alueella
tämä onnistui. Esimerkiksi maasta toiseen
muuttavien työntekijöiden sosiaaliturvasta päättäminen ei enää edellytä kaikkien maiden täyttä yksimielisyyttä.
Suurin pettymys oli, että monissa työelämä- ja verotuskysymyksissä yksimielisyysvaatimus jäi edelleen voimaan. Siksi
EU:n on vaikea luoda esimerkiksi vääristynyttä kilpailua poistavia vähimmäisverotasoja tai yhtenäistää työntekijöiden irtisanomissäädöksiä, jotka vaihtelevat suuresti maasta toiseen.
Parlamentille lisää valtaa
Tärkeä harppaus oli, että Euroopan parlamentille annettiin rutkasti lisää valtaa.
Parlamentti on kansanvaltainen, vaaleilla
valittu elin, joten uudistus edistää avoimuutta.
Lisäksi parlamentti on perinteisesti tukenut linjauksissaan palkansaajia, esimerkiksi työaikadirektiivissä. Se on myös vaatinut aktiivisuutta palkansaajille tärkeissä
kysymyksissä. Komissio sen sijaan on ollut aloitteissaan laiskanpulskea, ja työministerit ovat jopa heikentäneet työntekijöiden asemaa.
EU:lta vähimmäisvaatimuksia
julkisille palveluille?
Sopimuksen myötä unioni saa toimivaltaa uusilla alueilla. Näitä ovat esimerkiksi
urheilu, energia ja yleishyödylliset palvelut. Viimemainittu saattaisi käytännössä
tarkoittaa julkisten palvelujen vähimmäislaatutasojen luomista EU:ssa. Komission
puheenjohtaja José Manuel Barroso on
väläyttänyt laatukehyksen luomista julkisille palveluille ja sosiaalipalveluille.
Muita muutoksia on esimerkiksi se,
että kulttuuri, koulutus sekä sosiaali- ja
terveyspalvelut siirtyvät unionin yksinomaiseen kauppapoliittiseen toimivaltaan. Tämä ensi silmäyksellä hätkähdyttävältä vaikuttava asia on kuitenkin käytännössä lähinnä hallinnointia.
Kyseisiä aloja ei olla myymässä millään kauppapoliittisilla markkinoilla.
Asioista, jotka uhkaisivat muodostua vahingollisiksi, olisi päätettävä yksimielisesti. Lisäksi Euroopan parlamentti saa
veto-oikeuden mahdollisiin kulttuuri-,
koulutus- sekä sosiaali- ja terveysalan
kauppasopimuksiin.
Edistysaskel
Kaikkiaan uusi sopimus on edistysaskel.
Se lisää EU:n toimintatehoa, avoimuutta
ja vahvistaa perusoikeuksia. Parlamentin
vallan kasvun myötä Akavan kaltaiset
työmarkkinajärjestöt saavat lisää vaikutusmahdollisuuksia.
Puutteena sopimuksessa on, että jossain kohdin se on pienin yhteinen nimittäjä. Tämä näkyy esimerkiksi määräenemmistöpäätöksiin siirtymisissä tai vaillinaisessa talouspolitiikan yhteistyön vahvistamisessa.
EU on kuitenkin aina edennyt askel
askeleelta. Tämäkin sopimus on nähtävä
yhtenä askeleena eteenpäin. ■
Kasvu katosi jonnekin
Erilaisia edusmiehiä
Meillä liitot sopivat
Työttömyys pitkittyy
Kansantuote kasvoi meillä
vuodesta 2000 vuoteen 2007
keskimäärin runsaat kolme
prosenttia vuodessa. Sillä pääsimme OECD-maiden keskikastiin. Mutta kansalaisten
reaalitulot kasvoivat vain 2,5
prosenttia, viidenneksen vähemmän.
Tanskassa kansantuote
kasvoi keskimäärin vain 1,6
prosenttia vuodessa, mutta
kansalaisten tulot keskimäärin
pari kymmenystä enemmän.
Australiassa kansantuote
kasvoi vähän nopeammin kuin
meillä, mutta kansalaisten tulot
lähes kaksinkertaista vauhtia.
Suomi pääsikin kärkikaartiin yhdessä Japanin, Irlannin
ja Korean kanssa siinä, että
kansalaisten tulot kasvoivat
selvästi hitaammin kuin kansantuote. (Lähde: OECD)
■ Pohjoismaissa noin seitsemällä kymmenestä yli kymmenen hengen työpaikasta on
yritys- tai työpaikkakohtainen
pysyvä luottamusmies tai vastaava järjestely. Saksassa sellainen löytyy vain joka neljänneltä työpaikalta. Mutta siellä
40 prosenttia työpaikoista on
sellaisia, joissa on joku epävirallisempi työntekijöiden
edusmies. Samanlaisia järjestelyjä on paljon Itävallassa,
Irlannissa, Liettuassa ja Hollannissa.
Virossa ei ole paljoa luottamusmiehiä, mutta noin
puolella työpaikoista on meidän työsuojeluvaltuutettuamme vastaava ihminen. Vähän samanlainen on tilanne
Italiassa.
(Lähde: Eurofound)
■ EU-maissa vain puolta työntekijöistä koskee suoraan valtakunnallinen tai osavaltiotason työehtosopimus. Meillä
lähes 80 prosenttia työntekijöistä on valtakunnallisten sopimusten piirissä. Paikallisesti
tai yrityskohtaisesti solmitut sopimukset kattavat vain
runsaat kymmenen prosenttia
työntekijöistä.
Muualla noin 40 prosenttia työntekijöistä on paikallisesti tai yritystasolla tehdyn
sopimuksen piirissä. Kymmenyksellä on osin paikallisesti,
osin ylemmällä tasolla sovittu
sopimus tai sitten ylemmän
tason sopimuksesta poikkeuksin soviteltu tessi.
(Lähde: Eurofound)
■ Latviassa ja Espanjassa työttömyys oli jo viime syksynä 18
prosenttia. Slovakiassa se oli
"vain" 13 prosenttia. Mutta
Slovakiassa yli puolet työttömistä oli ollut ilman töitä yli
vuoden ja neljäsosa jopa yli
neljä vuotta.
Lähes puolet työttömistä
oli ollut yli vuoden työttömänä myös Saksassa, Italiassa,
Belgiassa ja Portugalissa,
vaikka niiden työttömyys kokonaisuudessaan ei ollut poikkeuksellisen suurta.
Meillä yli vuoden työttömänä olleiden osuus oli alhaisimpia EU-maista, noin viidesosa. Tanskassa työttömyys
oli muutenkin pientä ja pitkäaikaistyöttömiä ei ollut juuri
lainkaan.
(Lähde: Eurostat)
■
Haku Namibiaan ja Uruguayhin on alkanut
Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK järjestää tänä vuonna kaksi talkoomatkaa, toisen Namibiaan
Afrikassa ja toisen Uruguayhin Etelä-Amerikassa.
Namibiaan matka järjestetään 4.–27. lokakuuta. Haku on jo auki SASKin nettisivuilla osoitteessa www.sask.
fi/mukaan/talkoomatkalle. Uruguayn-matkapäivät ovat
21.11.–18.12.
UUSI
INSINÖÖRI
Kummankin talkoomatkan hinta on noin 2300 euroa
osallistujaa kohti. Matkoille ilmoittaudutaan nettilomakkeella joko suoraan netissä tai tulostamalla se ja lähettämällä SASKiin, osoitteeseen SASK ry, Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki. Hakuaika on alkanut ja päättyy
maanantaina 26. huhtikuuta.
33
oikeus
Fujitsu tuomittiin miljoonakorvauksiin yt-lain rikkomisesta
orkein oikeus (KKO) on tuominnut
Fujitsu Technology Solutions Oy:n
(Fujitsu) maksamaan vanhan yhteistoimintalain mukaisia hyvityksiä 11 ammattiliitolle (mukana muun muassa UIL,
TEK, SVAL, AE ja SEFE). Liitot toimittavat hyvityksen v. 2001 liittojen kanteeseen yhtyneille jäsenilleen. Syynä hyvityksiin on yhtiön laiminlyönti, joka koski
yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluvelvoitteen toteuttamista.
Fujitsun Espoon Kilossa sijainnut
tietokonetehdas ja tuotekehitys oli lopetettu vuoden 2000 keväällä ja noin 450
tehtaan työntekijää oli irtisanottu. Suuri
osa irtisanotuista oli siirtänyt hyvityssaatavansa ammattiliitoille perittäväksi. Työnantajana ollut Fujitsu oli alankomaalaisen
emoyhtiön suomalainen tytäryhtiö. Ammattiliitot väittivät asiassa, että emoyhtiö
oli tehnyt tosiasiallisen päätöksen Kilon
tehtaan ja tuotekehityksen lopettamisesta
jo ennen kuin yhteistoimintaneuvottelut
tytäryhtiössä oli edes aloitettu.
KKO pyysi asiassa ennakkoratkaisun
Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta
(EYT) niin sanotun joukkovähentämisdirektiivin tulkinnasta. EYT antoi asiassa
ratkaisun syyskuussa 2009. KKO tulkitsi
yhteistoimintalakia joukkovähentämisdirektiivin valossa niin, että tytäryhtiön olisi
tullut käydä yhteistoimintaneuvottelut
ennen kuin emoyhtiö oli tehnyt sellaisen
tuotannon keskittämistä konsernissa koskevan lopullisen ratkaisun, joka oli merkinnyt tytäryhtiön toiminnan olennaista
supistamista.
KKO katsoi ratkaisussaan, että emoyhtiö oli tehnyt tosiasiallisesti tällaisen ratkaisun ennen kuin yhteistoimintaneuvottelut tytäryhtiössä oli edes aloitettu. Näin
K
ollen suomalainen tytäryhtiö eli Fujitsu
oli työnantajana laiminlyönyt neuvotteluvelvoitteensa ja se velvoitettiin suorittamaan irtisanotuille työntekijöille hyvitystä. KKO:n arvio kohtuullisesta hyvityksestä tässä tapauksessa oli kuuden kuukauden palkka työntekijää kohden, mikä
tarkoittaa yhteensä noin 2,5 milj. euroa
ja tähän päälle viivästyskorot 15.5.2001
lukien.
KKO:n ratkaisussa sovellettiin vanhaa
yhteistoimintalakia, mutta nykyisenkin
yt-lain mukaan neuvottelut on käytävä,
jos työnantaja harkitsee toimenpiteitä,
jotka voivat johtaa yhden tai useamman
työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen taloudellisilla
tai tuotannollisilla perusteilla. Eli työnantaja ei saa tehdä päätöstä mahdollisista
työvoiman vähentämiseen vaikuttavista
kysymyksistä ennen yt-neuvotteluita.
Työnantajalla on siinä vaiheessa vain oikeus suunnitella toimenpiteitä, joilla saattaa olla vaikutuksia työvoiman määrään.
Lopullisen päätöksen työnantaja saa tehdä
vasta käytyjen neuvotteluiden jälkeen.
Pitkän taistelun tulos
Fujitsun jutussa alusta saakka, vuoden
2000 marraskuusta, mukana ollut EUasiantuntija Jari Hellsten on tyytyväinen,
kun jupakka on vihdoin ohi.
Hellstenin mukaan tuomio tuli olennaisesti EU:n joukkovähentämisdirektiivin tulkintavaikutuksen varassa. Kun
juttu vietiin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen, sieltä saatiin kaksi tärkeää
tulkintaa.
– Ensinnäkin, onnistuimme saamaan
tulkinnan siitä, onko emoyhtiön strategi-
Jari Hellsten.
nen liikkeenjohtopäätös direktiivin piirissä. EYT:n mukaan se on.
Toiseksi EYT:ltä tuli sääntö siitä, että
tytäryhtiössä on käytävä yt-neuvottelut
loppuun asti ennen kuin emoyhtiössä voidaan tehdä välittömästi joukkoirtisanomiseen johtavaa liiketoimintapäätöstä. Jos
tätä neuvottelujärjestystä rikotaan, työnantajana oleva tytäryhtiö joutuu vastuuseen.
Hellsten painottaa myös sitä, että liitoilla oli resursseja ajaa juttu loppuun asti.
Kilon tehtaan ja tuotekehityksen järjestäytymättömät työntekijät ja toimihenkilöt jättivät jutun hovioikeuden hylkäävän
päätöksen varaan.
– Järjestäytymättömien näyttää aivan
turhalta unelmoida nyt yhdenvertaisuuden tai muunkaan perusteen varassa hovioikeuden heitä koskevan tuomion purkamisesta, Hellsten sanoo.
KKO:n ratkaisu antaa Hellstenin mukaan aiheen pohtia myös vuonna 2007
voimaantulleen nykyisen yt-lain säännöksiä.
– On vähintään kyseenalaista, voivatko tytäryhtiöiden johtajat lukea laista
neuvotteluvelvoitteita niin kuin EU-tuomioistuin ja KKO ne määrittivät. Muutakin pohdittavaa saattaa löytyä. ■ (I.M)
EK rikkoi yhteistoimintalakia
alvelutyönantajat PT sekä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT
yhdistivät toimintansa perustamalla keväällä 2004 uuden yhdistyksen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n. Kaikki PT:n
P
34
ja TT:n toiminnat siirtyivät EK:lle liikkeen luovutuksella vuoden 2005 alusta.
PT:n ja TT:n henkilöstöt siirtyivät tuolloin EK:n palvelukseen.
EK oli jo ennen liikkeen luovutuk-
sen toteutumista käynnistänyt yhdessä
PT:n ja TT:n kanssa yhteistoimintaneuvottelut henkilöstöjen kanssa. Neuvotteluesityksen mukaan neuvottelut olivat
tarpeen yhdistysten yhdistämisestä, pääl-
lekkäisyyksien poistamisesta ja toiminnan
uudelleen suuntaamisesta aiheutuvien
uudelleen järjestelyjen vuoksi. Neuvottelujen ilmoitettiin koskevan henkilöstön
vähentämistä ja työtehtävien muutoksia.
Henkilöstön arvioitu vähentämistarve oli
runsaat 60 henkilöä vuoden 2005 aikana.
Henkilöstötilaisuudessa henkilöstöille
ilmoitettiin, että EK:n uusi organisaatio
oli perustettu ja toiminnan painopisteet
määritelty. EK:n hallitus oli päättänyt,
että PT:n aiempien seitsemän ja TT:n
kahdeksan aluetoimiston sijasta EK:lla
on neljä aluetoimistoa ja näistä kussakin
kolme työtehtävää. EK:sta ilmoitettiin,
että aluetoimistot muodostettaisiin kolmen hengen yksiköiksi siten, että kussakin toimistossa oli päällikön tehtävä, lakimiestehtävä ja elinkeinopolitiikan asiantuntijatehtävä.
Alueasiamies N:ää henkilökohtaisesti
koskeneissa neuvottelutilaisuuksissa käsiteltiin hänen työtehtäviään ja osaamistaan
sekä työpaikkavaihtoehtoja. EK irtisanoi
N:n työsopimuksen 3.1.2005 ilmoittaen
irtisanomisen perusteeksi toiminnan uudelleen suuntaamisen ja uudelleen järjes-
telyn aiheuttamat tuotannolliset ja taloudelliset syyt.
Irtisanomisilmoituksen mukaan työsopimuksen irtisanomisen perusteena olivat toiminnan uudelleen suuntaamisen
ja uudelleen järjestelyn aiheuttamat tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Uudelleen
organisoinnin kohteena oli EK:lle PT:ltä
ja TT:ltä liikkeen luovutuksella siirtynyt
toiminta.
Korkeimman oikeuden mukaan
asiassa oli riidatonta, että EK:n hallitus oli
ennen yhteistoimintaneuvotteluja tehnyt
päätöksen aluetoimistojen ja niiden henkilöstön määrästä. EK oli siten laiminlyönyt neuvotella näistä kysymyksistä yt-lain
mukaisesti. Käydyissä yt-neuvotteluissa
oli käsitelty vain sisällöltään jo päätetyn
alueorganisaation muutoksen aiheuttamia
henkilöstövähennyksiä seurauksineen.
Lisäksi korkein oikeus toteaa, että
neuvottelujen on ensin kohdistuttava aiotun toimenpiteen perusteisiin ja vaikutuksiin, minkä jälkeen erikseen on käsiteltävä toimenpiteen vaihtoehtoja vähentämisen kohteena olevan henkilöpiirin rajoittamisen ja vähentämisestä aiheutuvien
Korkein oikeus on
ottanut kantaa kahdessa
tapauksessa yt-lain
soveltamiseen
– yt-neuvottelut
on käytävä ennen
päätöksen tekemistä!
seurausten lieventämisen osalta. Koska
tässä tapauksessa ei irtisanomisten perusteiden osalta käyty neuvotteluja lainkaan,
EK rikkoi yt-lain säännöksiä.
Korkein oikeus katsoi, että EK oli laiminlyönyt yhteistoimintavelvoitteen jättämällä neuvottelematta irtisanomisen
perusteesta. Neuvottelut oli siten laiminlyöty olenanisesti työntekijän kannalta.
Tämän vuoksi korkein oikeus hyväksyi
N:n vaatimuksen 10 kuukauden palkkaa
vastaavasta hyvityksestä. ■
Varmista IAET-kassasta ryhmäeläkkeen jaksotuspäätös
AET-kassa on virheellisesti jaksottanut työnantajan ottamia ryhmäeläkkeitä työsuhteen päättymiseen liittyvänä
etuutena, kun ihminen on jäänyt työttömäksi. Näin on käynyt muun muassa
Finnairilta vuonna 2006 yt-neuvotteluissa
irtisanotuille sekä Outokumpu Chromilta
ja Bemis Valkeakoskelta työttömiksi joutuneille ryhmäeläkkeen saajille.
Kassan mukaan näitä tapauksia on kymmeniä useamman vuoden ajalta ja myös
muista, pienemmistä yrityksistä. Kassa ei
kuitenkaan pysty jäljittämään niitä kaikkia.
Siksi työttömäksi jääneiden, ryhmäeläkkeensä jaksotuspäätöksen saaneiden
IAET-kassan jäsenien pitää itse ottaa yhteyttä kassaan, jotta jaksotuspäätökset saadaan korjattua pikaisesti.
Vakuutusoikeus antoi päätöksen
I
UUSI
INSINÖÖRI
asiasta parin vuoden käsittelyn jälkeen,
kun ammattiliitot veivät jäsentensä epäoikeudenmukaisen kohtelun korjattavaksi.
Sitä ennen jaksotusasiaa oli puitu työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa. Siellä IAET-kassan tulkinta oli hyväksytty.
Tapaus Finnair
Finnairilla työnantaja päätti ottaa käyttöön kollektiivisen lisäeläkevakuutuksen,
jolla kompensoitiin työttömyyden aiheuttamaa eläkemenetystä vuonna 2006 irtisanotuille. Eläkkeen voi nostaa aikaisintaan
60-vuotiaana. Jos ei elä 60-vuotiaaksi, lisäeläke-edun menettää.
IAET-kassa jaksotti kuitenkin lisäeläkkeen arvon työttömyysajan ensimmäisille
kuukausille saatuna etuna, joten irtisanotut joutuivat olemaan ilman työttömyysturvaa tai muutakaan tuloa kolmesta kuuteen kuukauteen.
Vakuutusoikeuden mukaan kassan
tulkinta oli virheellinen, koska taloudellinen etuus ei ollut käytettävissä työttömyyden aikana, siitä ei ollut varmuutta ja
työnantajalla oli oikeus päätöksentekoon.
IAET-kassasta kerrotaan, että se on ottanut välittömästi korjattavaksi vakuutusoikeudesta palautetut asiat. Myös muut
parhaillaan muutoksenhakuasteissa olevat
päätökset pyritään oikaisemaan mahdollisimman nopeasti. ■ (MH)
iaet@iaet.fi
(09) 4763 7600, arkisin klo 13:00–15:00
www.iaet.fi
35
opiskelijat
www.iol.fi
Tekniikan opiskelijat kokoontuivat
yhteen neuvottelupäiville
TONP on perinteinen,
1960-luvulta saakka säännöllisesti järjestetty tapahtuma,
johon tekniikan alan opiskelijat
kokoontuvat keskustelemaan
tekniikan alan ja koulutuksen
ajankohtaisista asioista.
änä vuonna tapahtuma järjestettiin
26.–28. maaliskuuta. Mukana olivat Insinööriopiskelijaliitto IOL, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ja Suomen
Opiskelija-Allianssi – OSKU. Näin mukana oli jälleen edustettuna kaikki kolme
tekniikan alan koulutusastetta.
Seminaari aloitettiin kokoontumalla
Espooseen ammattiopisto Omniaan, jossa
TONPin avaussanat lausui Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen.
Seminaarin päiväohjelmassa keskityttiin työurien pidentämiseen. Opetusneuvos Maarit Palomäki avasi opetusministeriön alaisen nuorten työelämään siirtymistä pohtineen työryhmän mietintöjä,
minkä jälkeen STTK:n koulutuspoliittinen johtaja Petri Lempinen pohti työelämässä jaksamista ja elinikäistä oppimista.
Seminaari jatkui laivalla, jossa neuvot-
T
Neuvottelupäivillä keskusteltiin kiivaasti työurien pidentämisestä.
telupäivien osallistujat pääsivät harjoittelemaan työelämän pelisääntöjä yt–neuvotteluharjoituksen tunnelmissa. Toisena
seminaaripäivänä työelämästä siirrettiin
katse nuorten näkökulmasta kauaksi tulevaisuuteen – eläkeasioihin. Työeläkevakuuttajat TELAn tiedottaja Janne Pelkonen sai osallistujat ymmärtämään, miksi
eläkkeistämme pitäisi olla kiinnostunut jo
nyt, eikä vasta eläkkeelle jäädessä.
Osallistujat kuulivat myös mielenkiintoisen katsauksen Ruotsin kovin eri-
laisesta eläkejärjestelmästä. Seminaarin
päätteeksi UIL:n koulutus- ja tutkimusyksikön johtaja Hannu Saarikangas kävi
läpi ajankohtaiskatsauksen tekniikan alan
koulutuspoliittisiin asioihin.
TONPin osallistujat olivat erittäin
tyytyväisiä seminaarin antiin ja etenkin
siihen, miten kiinnostavasti eläkeasiat
voi esittää. Myös ryhmätyöstä tykättiin
kovasti ja sitä kuvailtiin hyvin opettavaiseksi. ■
Muista! Kesätöistä kannattaa tehdä kirjallinen työsopimus
TYÖSOPIMUS syntyy, kun työntekijä sopii
tekevänsä työtä työnantajalle tämän ohjauksen ja valvonnan alaisena palkkaa tai
muuta vastiketta vastaan. Periaatteessa olet
siis tehnyt työsopimuksen siinä vaiheessa,
kun sovit auttavasi kaveriasi muutossa, ja
kaverisi tästä hyvästä tarjoaa sinulle saunaoluet. Ehkä aivan kaikista tuttaville tehtävistä palveluksista ei tarvitse tehdä kirjallisia sopimuksia. Sensijaan kun menet niin
sanottuihin oikeisiin töihin, kirjallinen
työsopimus on ehdottomasti aiheellinen.
Työsopimus voidaan tehdä joko suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Jos so-
36
pimusta ei tehdä kirjallisena, työnantaja
on velvoitettu toimittamaan työntekijälle selvityksen työsuhteen keskeisistä ehdoista. Näitä ovat muiden muassa työntekopaikka, palkan määräytyminen ja
pääasialliset työtehtävät.
Molempien edun mukaista on kuitenkin sopia työsuhteesta kirjallisesti. Vaikka
suullinenkin sopimus on täysin pätevä,
sovittuja yksityiskohtia on vaikea osoittaa toteen esimerkiksi työsuhteen ongelmatilanteita ratkottaessa. Kun sekä työnantajalla että työntekijällä on molempien
allekirjoittama kirjallinen sopimus, mo-
lemmat voivat helposti osoittaa, mitä on
sovittu.
Jos työsopimukseen myöhemmin tulee muutoksia vaikkapa työtehtävien sisältöön, tulee myös nämä muutokset sopia
kirjallisesti. Voihan olla, että mukavan esimiehen kanssa saa helposti sovittua asioita
suullisestikin mutta jos esimies vaihtuu,
voi ilman kirjallista sopimusta olla hankalaa yrittää selvittää mitä edellisen kanssa
on sovittu. ■
Muista aina kirjallinen työsopimus!
Muista työttömyysvakuutus!
lähestyvät ja työttömyyskassan jäsenyys tulee ajankohtaiseksi.
Kassaan kannattaa liittyä heti, kun olet työsuhteessa. Opiskelijana sinun
on mahdollisuus kerryttää ansiopäivärahan edellyttämät ehdot täyteen jo
opiskeluaikana. Insinöörien ja insinööriopiskelijoiden työttömyyskassa eli
IAET-kassa turvaa tulevaisuutesi, jos valmistuttuasi työttömyys kohtaa.
Lue lisää työttömyyskassasta ja sen ehdoista osoitteessa www.iol.fi. Liittyminen käy helpoiten IOL:n nettisivuilla www.iol.fi/muutoslomake. Lomake vaatii kirjautumisen jäsensivuille. Kirjautumiseen vaadittavan jäsennumero on jäsenkortissasi. Liittymislomakkeita saat myös oman paikallisyhdistyksesi toimistolta. ■
KESÄTYÖT
Kesäkissa on jälleen liikkeellä
IOL:n oma toimenvälityspalvelu Kesäkissa on taas herännyt henkiin. Osoit-
teessa www.iol.fi -> Kesäkissa voit käydä katsastamassa avoimia työpaikkoja
ja poimimassa joukosta omasi. Varsinkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ammattikunnan yhteishenkeä tarvitaan, joten älä ota kesäkissaa –
ota insinööriopiskelija! ■
UUSI
INSINÖÖRI
Joona Haavisto
puheenjohtaja
Insinööriopiskelijaliitto IOL ry
Opiskelijat tarvitsevat opintoja
tukevaa työharjoittelua
yöharjoittelu on todella merkittävässä
osassa tekniikan alan ammattikorkeakouluopintoja. Laadukas työharjoittelu tuo opiskelijalle hyviä valmiuksia valmistumisen jälkeiseen
työelämään. Harjoittelussa opitaan työelämätaitoja ja saadaan arvokasta oman alan kokemusta. Siksi on tärkeää vaatia työharjoittelulta
haasteita ja kokemusta kartuttavia tehtäviä.
Valitettavasti taloussuhdanteet ovat nostaneet esille ongelman, joka saattaa heikentää myös ammattikuntamme mainetta. Onko
työharjoittelujen laatu heikentynyt? Hyväksytäänkö opiskelijan harjoittelut liian kevein perustein? Kelpaako mikä tahansa omaan alaan
viittaava työ harjoitteluksi?
Opiskelijan työharjoittelun laadusta ovat
vastuussa työnantaja, harjoittelujakson hyväksyjä ja myös opiskelija itse. Olennaisena osana
insinööriopiskelijan työharjoittelua on myös
siitä saatu korvaus eikä vaikeina aikoinakaan
opiskelijan pidä ottaa vastaan työharjoittelua
ilman palkkaa.
Mutta mistä töitä sitten löytäisi – etenkin
laadukkaita insinööriopiskelijan opintoja ja
oman alan kokemusta kartuttavia töitä?
Olen huolissani opiskelijoiden kesätöistä,
sillä tilanne näyttää olevan edelleen erityisen
vaikea. Nyt on löydettävä ja hyödynnettävä
kaikki verkostot opiskelijoidemme työllistymisen edistämiseksi.
Yksi esimerkki tällaisesta on Insinööriopiskelijaliiton ja Uuden Insinööriliiton Kesäkissakampanja, johon kannattaa käydä tutustumassa siihen verkkosivuillamme.
Suhdanteista ja työllisyystilanteista huolimatta ottakaa kaikki ilo ja riemu irti opiskelijan vapun ajasta. Eli hauskaa vappua kaikille ja
muistakaa, että insinöörin ja insinööriopiskelijan tunnistaa vappuna insinöörilakista!
T
37
uusi jäsen
Teksti: Kirsi Tamminen ■ Kuva: Tuulikki Holopainen
Maanmittaus tarjoaa laajan
ja monipolvisen urapolun
Paikkatietosuunnittelija Tero Piirainen valmistui amk-insinööriksi
maanmittaustekniikasta viime syksynä. Maanmittausala ei ole
hänelle vieras, päinvastoin. Uuden tutkinnon myötä hän päätti
järjestäytyä insinöörien liittoon.
o 1990-luvun alussa Tero Piirainen
työskenteli Kainuun vesi- ja ympäristöpiirissä vaaitsijan nimikkeellä.
– Kartoitimme veneilyreittiä Kuhmossa parina kesänä. Talvella määrittelimme metsälampien korkeuksia ja syvyyksiä.
Tai voi uran alun määritellä kauemmaksikin. Kuten hyvin monet muutkin
maanmittaajat Piirainen harrasti nuorena
suunnistusta.
– Noin 7-vuotiaasta kuljin oravapoluilla ja suunnistin teini-ikään saakka.
Harrastuksessa oppi luontevasti lukemaan karttaa ja ensimmäisessä työpaikassa osasi pitää karttaa oikein päin sekä
tiesi, mihin suuntaan kulkea kompassin
kanssa.
1990-luvun puolivälissä oli vuorossa
muutto pääkaupunkiseudulle ja maanmittaustekniikan peruskoulutus. Sen jälkeen oli vuorossa alan insinööriopinnot,
mutta ne jäivät muiden kiireiden alle.
Vuonna 2006 Piirainen aloitti uudelleen insinöörin tutkinnon suorittamisen
iltaopintoina. Hän oli vuotta aiemmin
siirtynyt Espoosta Keravan kaupungille
maastomittaajan työhön.
Puolitoista talvea hän oli opintovapaalla ja opiskeli tiiviiseen tahtiin. Vapaan välisen kesän hän mittasi maastossa
Keravan kaupungille uuden runkoverkon,
jonka pohjalta hän teki insinöörityön.
Uusi geodeettinen runkoverkko on
ajankohtainen, sillä vanhasta kartastokoordinaatistojärjestelmästä on siirrytty
koko maan kattavaan, yhtenäiseen EUREF-FIN -järjestelmään.
J
38
Vaativimpiin töihin koulutuksella
Opintojen jälkeen Piirainen siirtyi
maastomittauksesta paikkatietosuunnittelijaksi, johon vaaditaan insinöörin koulutus. Tehtäviin kuuluu muun muassa kaluston eli gps-paikantimista vastaaminen.
Kun kalustoa päivitettiin, niiden käyttökuntoon saattamisessa työllisti.
Parhaillaan kunnan kiinteistörekisteriä päivitetään.
– Tarkistan, että rakennukset sijaitsevat oikeissa kiinteistöissä ja jos eivät sijaitse, niin on selvitettävä syitä sekä korjailtava virheitä.
Keravan mittausosastolla työskentelee
toistakymmentä ammattilaista. Piirainen
sijaistaa tarvittaessa myös paikkatietoinsinööriä.
Keravalla kuten muissa radanvarsikunnissa rakennetaan aika paljon. Kaupunki on asukastiheydeltään Suomen kolmanneksi tihein, Helsinki ja Kauniainen
ovat edellä.
– Tonttimaa on kohtuullisen arvokasta, joten tarkkana saa olla, kun mittailee, paikkasuunnittelija huomauttaa.
Tutkinto mahdollistaa laajan
tehtäväkentän
Tero Piirainen arvostaa maanmittausalan
monipuolisuutta. Maanmittausinsinöörin tutkinto antaa pohjan moneen eri
ammattiin. Yksityissektorilla kiinteistökauppa työllistää tai teollisuus tarvitsee
erilaisia mittauksissa esimerkiksi tehtaiden pystytyksissä. Valtiolla suurin työl-
– Maanmittausinsinööriä voi käyttää kaikkeen mahdolliseen, sanoo Tero Piirainen
samalla, kun tarkistaa takymetriä, jota
käytetään esimerkiksi rakennuspaikkojen
maastoon merkintään.
listäjä on Maanmittauslaitos, joka tarjoaa
myös yksittäisille kansalaisille useita eri
palveluita.
– Kuntapuolellakin maanmittausinsinööri voi työskennellä vaikka kaavoituksessa, toimitusinsinöörinä tai katupuolella
suunnittelijana.
Piirainen itse ei tällä hetkellä uraa
juuri eteenpäin mieti. Pian 3-vuotiaan
tyttären kanssa arki menee omalla painollaan. Jäljelle jäävästä vapaa-ajasta suuren osan vie kaverusten kanssa perustettu
orkesteri, joka soittaa raskasta rockia ja
harjoittelee epäsäännöllisen säännöllisesti.
Oma instrumentti on kitara, joka on kuulunut elämään yli puolet elämästä.
Alkuvuodesta tuore maanmittausinsinööri liittyi Uuden Insinööriliiton jäsenyhdistyksen jäseneksi. Hän oli aiemmin
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton jäsen,
mutta halusi järjestäytyä tutkintopohjaisesti muiden insinöörien joukkoon.
– Liitto on taloudellinen turva, jos oikein huonosti käy.
Piirainen pitää tärkeänä, että liitosta
saa myös neuvoja työsuhteeseen ja sopimuksiin liittyvissä kysymyksissä.
– Arvostan 5-päiväistä työviikkoa, hän
naurahtaa vastatessaan kysymykseen ammattiyhdistysliikkeen saavutuksista. Sen
tavoitteen ay-liike saavutti muutama
vuosi ennen miehen syntymää. ■
jäsentietopalvelu tiedottaa
Pidäthän tietosi ajantasaisina
Jotta voisimme palvella sinua paremmin,
on tärkeää, että tietosi pysyvät ajantasaisina. Jos esimerkiksi työpaikkasi tai yhteystietosi ovat muuttuneet, ilmoitathan
meille muutoksista. Ilmoituksen teet helpoimmin jäsensivujen kautta tai sähköpostitse. Jos olet opiskelijajäsen ja opintosi
ovat viivästyneet tai olet valmistunut, voit
tehdä muutoksen osoitteessa www.iol.fi/
muutoslomake.
Jäsenmaksut hoidat helpoiten siirtämällä ne työnantajaperintään tai suoraveloitukseen. Lisätietoa ja tarvittavia lomakkeita löydät jäsensivuilta.
Ongelmia jäsenpostituksissa
Uudet jäsenkortit ja vuoden 2010 jäsenmaksulaskut ovat saapuneet ajoissa perille
noin 96 prosentille jäsenistä. Loput ovat
tuotannossa. Poikkeuksena ovat ne, joilla
on vielä jäsenmaksurästejä viime vuodelta
– heille kortit lähetetään, kun edellisen
vuoden maksuasiat ovat kunnossa.
Myös pieni osa opiskelijajäsenistä ei
ole saanut jäsenkorttiaan, koska varmaa
tietoa opiskelujen / jäsenyyden jatkumisesta ei ole vielä saatu.
Joulukuussa tehdyssä korttiajossa oli
järjestelmäteknisiä ongelmia, mistä johtuen noin 1 600 jäsenen tiedot olivat jääneet tulostumatta jäsenkortti ja jäsenmaksulaskun postituslistaan. Ongelma on nyt
korjattu ja kortit lähtevät matkaan lähipäivinä. Toinen syy pienessä osassa korttien ja laskujen myöhästymiseen on ollut
se, että korttifirmassa oli parin erän osalta
lähes kuukauden viive.
Olemme pahoillamme niiden jäsenten osalta, jotka ovat joutuneet näiden syiden vuoksi korttejaan ja laskujaan odottelemaan. Ellei korttisi vielä ole perillä ja
olet lähdössä matkalle lähiaikoina, voit
tulostaa mukaasi matkavakuutustodistuksen jäsensivuille kirjauduttuasi kohdasta
Jäsenpalvelu tiedottaa > Vakuutusasiat.
kevat, tähän mennessä tulleet alennushakemukset hoidetaan seuraavaksi nopeasti
ajan tasalle.
Kiitämme jäsenkuntaa pitkämielisyydestä.
Vuoden 2010 jäsenmaksualennukset
Kuluvan vuoden osalta voit hakea alennusta heti, kun sinulla on tosite, jolla
voit osoittaa alennukseen oikeuttavan
syyn kestävän vähintään viisi kuukautta
tänä vuonna. Suosittelemme toimittamaan alennushakemuksen heti sen ollessa mahdollista, kuitenkin viimeistään
vuoden loppuun mennessä.
Vuoden 2009 jäsenmaksualennukset
Vuoden 2009 jäsenmaksualennushakemuksia, sähköposteja ja puheluita tuli
vuoden 2010 alkukuukausina huomattavasti runsaammin kuin aikaisempina
vuosina.
Tämä on työllistänyt jäsentietopalvelua äärimmilleen ja apuvoimia ruuhkan
purkamiseen on tarvittu. Nyt nämä ruuhkat on lähes purettu. Vuotta 2010 kos-
Muista hyödyntää jäsenetujasi!
Jäsenenämme olet oikeutettu lukuisiin
etuisuuksiin ja alennuksiin eri tahoilta.
Ethän unohda käyttää sinulle kuuluvia etuja? Jäsensivuilta löydät tietoa jäseneduista ja lisäksi paljon muuta hyödyllistä palkkanosturista oppaisiin.
Jäsentietopalvelu toivottaa mukavaa
alkanutta kevättä! ■
Pirkanmaan Otty-projekti toimii: Osallistuneista 17 on työllistynyt
oka kymmenes projektiin
ilmoittautuneesta 170 henkilöstä on työllistynyt projektin tarjontaan osallistuttuaan.
Palautteen perusteella projektin ansioksi voidaan lukea
paitsi työnhaun yleisen aktivoitumisen paraneminen, niin
myös haastatteluihin valmistautumisen tärkeyden ymmärtäminen. Työnhaun asiakirjoihin perehtyminen on
ollut monelle tärkeä kehityskohde, hakemuksen ja CV:n
avulla päästään haastatteluun
ja luodaan ensivaikutelma
omasta osaamisesta.
Luennoilta saatujen ohjeiden lisäksi myös projektin tarjoamat keskustelutilaisuudet
ja vertaistuki on koettu mer-
J
UUSI
INSINÖÖRI
kittäväksi avuksi työnhaussa.
Moni on maininnut tulleensa
työnhaussa jo ammattilaiseksi,
hakeminen on terävöitynyt ja
hakuprosessista on tullut tutumpi ja suunnitellumpi.
Keväällä koulutuksia
Oman osaamisen tunnistaminen, itsetuntemus, elämänmuutoksen aiheuttaman stressin hallinta sekä toimivien tavoitteiden asettaminen ovat
huhtikuun alkupuoliskon
luentojen punaisena lankana.
Omien vahvuuksien tunnistaminen, kyky vaihtaa näkökulmaa uusien haasteiden
edessä sekä itseensä ja kykyihinsä uskominen paranevat,
kun osallistuu projektin huhtikuun tilaisuuksiin.
Tilaisuudet on suunniteltu
siten, että niiden sisältö tukee toisiaan ja kerryttää kerta
kerralta osallistujan henkistä
pääomaa. Jos joskus on peräänkuulutettu työnhakuun
tsemppausta ja henkistä valmennusta, nyt sitä on projektissa tarjolla!
yhteystietojen jättämistä kontaktihenkilöille. Projektin tilaisuuksissa on noussut esille
tarve suunnitella työnhakuun
profiloitu käyntikortti.
Käyntikortteja suunnitellaan projektin keskustelutilaisuuksien yhteydessä osana
työnhaun asiakirjojen parantelua.
Projekti toiselle kierrokselle
Työnhakuun innovaatio
Työnhakuverkostojen luominen ja ylläpitäminen vaatii
vähintään yhtä aktiivista hoitamista kuin työn ohessa luotujen verkostojenkin. Käyntikortin puuttuminen voi hankaloittaa tavoitettavuutta ja
Tilaisuuksissa on nyt hyvin tilaa. Huhtikuun puolivälissä alkoi toistua helmi-maaliskuun
tilaisuuksien teemat. Uusia
osallistujia otetaan mukaan
koko ajan. Kuukausikirjeillä
pyritään tavoittamaan uusia
osallistujia. ■
39
mennen tullen
■ TURUN INSINÖÖRIT TUIKE
Koko perheen kesäretki Linnanmäelle
Lauantaina 19.6. lähdetään perinteiselle
kesäretkelle Linnanmäelle. Valittavana on
joko Linnanmäen laiteranneke tai teatterilippu Arenateatterin näytökseen JuuTupen Rapinat.
■ TAMPEREEN INSINÖÖRIT
Wappubrunssi la 1.5. klo 11.00–12.30.
Ilmoittautumiset ke 28.4. mennessä.
Paintball, la 22.5.2009 klo 12–18. Lähde
kokeilemaan värikuulasotaa Tampereen
lähimaastoon 30 €/hlö (ei sis.kuulia)! Ks.
Insu 2/2009.
Työmarkkinaristeily touko-kesäkuussa
Perinteisen Työmarkkinaristeilyn kohderyhmänä ovat yksityisen sektorin, kuntasektorin ja valtiosektorin luottamusmiehet Pirkanmaalla. Ohjelmassa on alustuksia, iltapala, vapaata keskustelua ja tutustumista. Tilaisuudessa tarjoillaan iltapala.
Ks. Insu 2/2009.
Insinööri Kakriaisesta
kunniatohtori Venäjällä
Insinööri Markku Kakriaiselle on
myönnetty kunniatohtorin arvonimi Pietarin ympäristössä olevassa Hatsinan (Gatchina) valtiollisessa talous-, finanssi-, oikeus- ja teknillisessä korkeakoulussa. Promootiotilaisuus pidettiin helmikuussa.
Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtajana työskentelevä Kakriainen
on ensimmäinen ulkomaalainen, jolle on
myönnetty Hatsinan korkeakoulun tunnustus arvokkaasta työstä korkeakoulujärjestelmän kehittämisessä ja yhteistyön rakentamisessa suomalaisten korkeakoulujen ja oppilaitosten välille.
Kakriainen on ollut Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtajana rakentamassa myös Hatsinan alueen ja kaupungin yhteistyötä Etelä-Savon viranomaisten välille.
Markku Kakriainen on Mikkelin Insinöörien jäsen.
■
Porokari kiertää kenttää
Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja
Pertti Porokari on osallistunut kevään
aikana alueyhdistysten vuosikokouksiin
(Varkaus, Kemi ja Oulu) ja tavannut jäsenistöä.
Kemissä 8.4. Pertti Porokari ja LänsiPohjan Insinöörien Juhani Tolvanen tapasivat Kemian seudun toimittajia ja kertoivat insinöörien edunvalvonnasta. YLEn
Perämeriradio ja Pohjolan Sanomat uutisoivat näyttävästi siitä, että Uusi Insinööriliitto vaatii insinöörikoulutuksen pääsykokeiden säilyttämistä ja pakollista harjoittelua ennen insinööriopintojen alkua.
Oulussa 14.4. Pertti Porokari, UIL:n
alueasiamies Harri Haapasalo ja Oulun
Insinöörien puheenjohtaja Tiina-Maria
Siipola tapasivat Oulun seudun toimittajia. Porokari otti kantaa muun muassa
rakennusarkkitehtien koulutuksen käynnistämisen puolesta.
■
yritysvakuutukset
ALOITA YRITTÄMINEN
IFISTÄ.
20
us on voimassa rajoitetun ajan.
Tarjo
Olet matkalla kohti yrittäjyyttä. Jotta voisit keskittyä riskien
sijasta liikeideasi jalostamiseen, ota If Oikeusturvavakuutus
sopimuksiasi turvaamaan. Varaa samalla aika maksuttomaan
If Oikea Turva -kartoitukseen. Saat lyhyen keskustelun aikana arvokasta tietoa toimialasi vakuutusriskeistä.
Varaa aika: if.fi/omayritys tai 010 19 15 00
40
Ole huoletta. Me autamme.
järjestöasiaa
KESKUSTOIMISTO
ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN
Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI
puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880
auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi
sähköposti:etunimi.sukunimi@uil.fi
Etelä-Suomi
alueasiamies
Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki
TOIMINNAN JOHTO
Länsi-Suomi
alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856
Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori
puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810
1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412
varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 Pirkanmaa ja Kanta-Häme
varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 050 530 8242
alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855
varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere
johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811
Keski-Suomi ja Päijät-Häme
alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116
HALLINTO- JA LAKIYKSIKKÖ
Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä
johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814
taloushallinto:
Itä- ja Kaakkois-Suomi
talouspäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860
alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857
talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866
Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli
pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867
talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 Pohjois-Suomi
lakimiehet:
alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052
työelämän oikeudelliset palvelut
alueasiamies Mikko Sormunen, 040 7216 879
0206 93 858
Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu
lakimiehet@uil.fi
johtava lakimies Kati Hallikainen
assistentti Paula Tapani
JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ
työsuhdelakimiehet
johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822
Jemina Fabritius, Maria Harju, Olli Nurminen,
assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823
Hanne Salonen ja Juha Teerimäki
Järjestötoiminta
työsuhdeneuvojat
johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822
Liisa Reunanen ja Tiina Savikko
asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824
toimistoemäntä Pirjo Takala, 0201 801 868
TYÖSUHDE-JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ
johtaja Ismo Kokko 0201 801 840
assistentti Tea Tähkäpää 0201 801 851
Yksityisen sektorin asiamiehet
Jani Huhtamella, 0201 801 835
Tomi Seppä, 0201 801 844
Björn Wiemers, 0201 801 836
Julkisen sektorin asiamies
Juha Särkkä, 0201 801 843
Elinkeinoasioiden päällikkö
Heidi Husari, 0201 801 839
Jäsentietopalvelu 0206 93 877
palveluaika klo 10–14 ma-ti, to-pe
jasen@uil.fi
jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862
kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837
jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman,
Anne Kyllönen ja Tarja Mörsky
työnantajaperintä 0201 801 833
Viestintä
toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826
tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 827
toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819
Atk
atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825
järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816
KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY
PL 454, 40101 Jyväskylä
Kivääritehtaankatu 8, 4. krs.
www.ksinsinoorit.com
KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ
LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY
Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti
puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393
lsi@lsi.fi
www.lsi.fi
johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820
assistentti Anne Herne, 0201 801 841
Koulutus- ja urapalvelut
johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820
urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 LAPIN INSINÖÖRIT
Korkalonkatu 18 C
96200 Rovaniemi
Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta
tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 www.uil.fi/lappi
tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829
LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT
Meripuistonkatu 16, 5krs.
Opiskelija-asiat
94100 Kemi
info@iol.fi
opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja)
MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry
Ulla-Mari Pasala, 0201 801 830
Olympiakatu 16
projektiasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 832
65100 Vaasa
assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834
assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831
MIKKELIN INSINÖÖRIT RY
kenttäasiamiehet
Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli
Anu Kaasalainen, 040 552 7990
faksi (015) 361 832
Annika Kujansuu, 040 518 0058
Tiina Lahtiluoma, 040 745 1749
SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY
PL 129, 24101 Salo
sai@sai.fi
YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT
www.sai.fi
HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY
SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY
Tietäjäntie 4, 02130 Espoo
Isolinnankatu 24, 28100 PORI
puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442
puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313
järjestösihteeri Jaana Kälviäinen
sati@satakunnaninsinoorit.fi
jaana.kalviainen@helins.fi
asiamies Kari Ritvasalo
TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY
puh. (09) 477 45 410, 045 314 8400
Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere
kari.ritvasalo@helins.fi
puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444
toimisto@helins.fi
toimistosihteeri Tarja Virtanen
www.helins.fi
tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi
toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen
HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY
gsm 0400 338 024
Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki
jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi
toimisto@hyri.fi
toimisto@tampereeninsinoorit.fi
www.hyri.net
www.tampereeninsinoorit.fi
HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY
Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinna
www.uil.fi/hml
Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat
Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30.
Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi.
Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja
sähköpostitse jasen@uil.fi.
42
Uuden Insinööriliiton mökit esittelyssä
Kopparön Lomamajat
Vierumäki
ammisaaren Skåldön saarella on
Kopparön Lomamajojen kaksi mökkiä. Lomamajat sijaitsevat rauhallisella
Kopparön virkistysalueella suojaisassa
merenpoukamassa männikkömetsän
siimeksessä. Maa-alue on 65 hehtaaria
ja rantaviivaa Kiinteistö Oy Kopparön
Lomamajojen alueella on 1,3 kilometriä. Lomalaisten käytettävissä on maaalueen lisäksi 320 hehtaarin suuruinen
merialue muun muassa kalastukseen.
Alueella on mahdollisuus nauttia läpi
vuoden merestä ja saaristoluonnosta,
seurata lintuja sekä tutustua mantereella Länsi-Uudenmaan kulttuurinähtävyyksiin. Saarelle on säännöllinen yhteys Skåldön autolossilla kolme kertaa
tunnissa. Lossimatka kestää noin 5 minuuttia.
UIL on remontoinut lomamajojen
sisätilat. Molemmissa lomamajoissa
on laadukas peruskalustus ja astiastot,
(sähkö)sauna, tavanomaiset kodinkoneet, vuodevaatteet ja perussiivousvälineet. Vuokralainen tuo liinavaatteet
mukanaan.
Lämmitys toimii sähköllä ja lisäksi
lomamajoissa on takka ja takkapuut.
Kopparö 21 lomamajassa majoitus
on 8 henkilölle. Mökissä on makuuhuone (2 sänkyä), alkovi (kerrossänky
lähinnä lapsille), parvi (2 sänkyä), keittiö ja tupa (avattava 2 hengen sohva),
sauna- ja pesuhuone. Pikkulapsiperheitä
varten on myös pinnasänky.
Kopparö 32 lomamajassa majoitus
on 6 henkilölle. Mökissä on makuuhuone (2 sänkyä), parvi (2 sänkyä),
keittiö ja tupa (avattava 2 hengen vuodesohva), sauna- ja pesuhuone.
V
T
Ruska Ruka
ukalla sijaitsevassa Ruska Rukan viihtyisässä ja edustavassa mökissä on tilat
12 henkilölle. Mökissä on kolme makuuhuonetta, joista kahdessa on neljä vuo-
R
UUSI
INSINÖÖRI
Lomamajojen verannalta on näkymä merenlahdelle ja saariin. Yhteisellä
ranta-alueella molemmilla mökeillä on
käytössään oma soutuvene ja pelastusliivit. Veneisiin sopii 5 hevosvoiman perämoottori, jonka lomailija voi tuoda
tullessaan.
Varauspyynnöt Kopparön Lomamajoille tehdään joko www.a-lomat.fi tai ALomien palvelunumerosta p. 020 1112
770, arkisin klo 9–12.
Kopparön Lomamajat ovat kaikkien akavalaisten jäsenjärjestöjen jäsenten käytettävissä. UIL:n jäsenet saavat
listahinnoista 30 prosentin alennuksen,
jäsenyys todetaan varauksen yhteydessä.
Mökkejä vuokrataan ensisijaisesti
viikoksi, mutta jos varaustilanne sallii,
on myös mahdollista tehdä varauksia
viikonlopuiksi (vähintään 3 vrk) tai arkipäiviksi (vähintään 3 vrk).
depaikkaa sekä yläparvi lähinnä lapsille
ja yhdessä kerrosparisänky sekä yläparvi
lähinnä lapsille.
Mökin iso tuvassa sohvalla voi nukkua. Lisäksi on parvi, jossa on patjat kah-
ierumäen alueella Uudella Insinööriliitolla on kahden huoneiston paritalo
hyvien kuntoilumahdollisuuksien äärellä
(Kuntoharju 121 A ja B).
Talossa on neljä yhtäaikaista golfpelioikeutta. Kumpaankin asuntoon kuuluu
kaksi pelioikeutta. Mikäli toisen asunnon
vuokraajat eivät pelaa, on mahdollisuus
käyttää kaikkia neljää pelioikeutta.
Yhteen huoneistoon kuuluu kaksi makuuhuonetta, parvi, sauna, keittiö, terassi ja
ulkovarasto. Makuupaikkoja on kuudelle.
Varaukset tehdään A-lomiin, puh. 020
111 2770 arkisin klo 9–12 tai www.a-lomat.fi. UIL:n jäsenet saavat listahinnoista
30 prosentin alennuksen, jäsenyys todetaan varauksen yhteydessä.
Tietoa Vierumäen palveluista ja
alueen kartta ovat osoitteessa www.vierumaki.fi.
delle (hätätapauksessa useammallekin).
Pesuhuoneessa on kaksi suihkua.
Mökin vuokrausta hoitaa ProLoma
Oy, puh. 0207 929 700,
[email protected], www.proloma.fi.
43
LIVE Helsinki
,
n
i
y
t
i
i
l
,
n
i
l
Tu
62 000 insinööriä ei voi olla väärässä!
Kyllä insinööri insinöörin tuntee – Ja Uusi Insinööriliitto yhdistää. Se on
tutkitusti insinöörien asiantuntevin ja suurin edunvalvoja Suomessa.
Saat myös urasuunnittelu- ja palkkaneuvontaa, taloudellista turvaa ja
monia muita rahanarvoisia jäsenetuja.
Uuteen Insinööriliittoon kuulutaan jäsenjärjestön kautta. Jo 62 000
insinööriä on valinnut meidät. Jos et vielä ole jäsen, tänään on
hyvä päivä liittyä.
Osoite on www.uil.fi
www.uil.fi