Sähköautosta apu ilmastokriisiin - Insinööri
3/2010 Jenni Mäkinen Valmet Automotive: Sähköautosta apu ilmastokriisiin sisältö Pääkirjoitus ............................................... 5 • Veljeni ja minä Uutisia ..................................................... 6 Kolumni.................................................... 8 • Kujanjuoksusta uuteen kukoistukseen Puheenjohtajan palsta ................................ 9 • Miksi palkansaajat lakkoilevat? Edunvalvontaa – eläkeiät ja työurat ............ 10 • • • • • • • • 10 Insinöörit suhtautuvat realistisesti työurien pidentämiseen. Tärkeintä on, että kaikilla insinööreillä on työtä. Ilman työtä työurat eivät pitene. Työuraneuvottelut laajenivat PT: Työvoiman kysyntä on tärkeää Etla: Elinaikakerroin nostaa eläkeikärajaa Guy Ahonen esittää tietoista työn väljentämistä Nivakoski: Valintoja ja joustavuutta Insinöörin eläke 60 prosenttia palkasta Elinaikakerroin huomioi Vielä on jaksettava työelämässä pari vuotta Edunvalvontaa – sopimusaloilta................. 20 • • • • Napakka nainen teknon edunvalvojana Yt-neuvottelut kypsyttivät liiton töihin Tes sai aikaan tyytyväisiä jäseniä kemian alalla Energia-alan sopimuskiertue starttasi Espoosta Edunvalvontaa – koulutusta ...................... 24 • Inssi-foorumi kokosi vaikuttajat • Parhaat käytänteet palkittiin Osaaminen .............................................. 26 • Sähköautostako ilmastokriisin pelastaja • Afrikka tutuksi opiskelemalla Totta ja tutkittua ...................................... 30 • Insinöörien työuriin pituutta omilla vaikutusmahdollisuuksilla Maailmalta .............................................. 32 • EU:n uusi perussopimus vaikuttaa työelämään Oikeutta.................................................. 34 • Fujitsu tuomittiin miljoonakorvauksiin • EK rikkoi yt-lakia Opiskelija-asiaa ....................................... 36 Uusi jäsen............................................... 38 Jäsentietopalvelu tiedottaa ....................... 39 26 Kannen kuva: Tuulikki Holopainen 2 Jenni Mäkinen uskoo sähköautotuotannon vähentävän ratkaisevasti hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Mennen tullen ......................................... 40 Järjestöasiaa ........................................... 42 UIL:n mökit esittelyssä ............................. 43 22.4. numero 3/2010 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs 00520 Helsinki Puhelin, vaihde 0201 801 801 Faksi 0201 801 880 www.uil.fi Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää 0201 801 826 Toimittaja Kirsi Tamminen 0201 801 819 28 Metropolia ammattikorkeakoulun Afrikka2010 –projektissa opiskelevat työskentelevät Afrikassa kolmen kuukauden ajan. Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät 2010 3.6., 19.8., 16.9., 14.10., 18.11., 16.12. Tarkastettu levikki 61 141 kpl (25.3.2010) Painos 63 000 Osoitteenmuutokset puh. 0201 801 877 opiskelijat 0201 801 864 Painopaikka Acta Print Oy Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi Ilmoitushinnat Aukeama mv 3 800 € / 4-väri 5 500 € Sivu mv 2 150 € / 4-väri 3 000 € 1/2 sivu mv 1 500 € / 4-väri 2 200 € 1/4 sivu mv 1 100 € / 4-väri 1 600 € Tilaushinta 50 €/vuosikerta 38 UUSI INSINÖÖRI Uuden Insinööriliiton uusi jäsen Tero Piirainen arvostaa liiton tarjoamia neuvontapalveluja työsuhde- ja sopimusasioissa. Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen 0201 801 819 ISSN 1796-8178 3 8CNOKUVWXCKPUKPÒÒTK 6WTXCCVWNGXCKUWWVGUK NKKV[NKKVVQQP 0[VQPQKMGCCKMCXCTOKUVCC LÀUGPGFWVO[ÒULCVMQUUC ,ÀUGP[[U7WFGUUC+PUKPÒÒTKNKKVQUUCVWQMQPMTGGVVKUKCGVWLCLCCWVVCCWTCNNC GVGGPRÀKP-CVVCXKUVCRCNXGNWKUVCOOGNÒ[V[[OQPKRWQNKUVCVKGVQCLC QJLGKVCLQVMCCWVVCXCVV[ÒGNÀOÀÀPLCV[ÒUWJVGGUGGPNKKVV[XKUUÀMÀ[VÀPPÒP CUKQKUUC#MVKKXKUGNNCPGWXQVVGNWLCXCKMWVVCOKUVQKOKPPCNNC7+.JWQNGJVKK PKKPLÀUGPVGPUÀJ[XKPXQKPPKUVCMWKPMQMQ[JVGKUMWPPCPMGJKV[MUGUVÀ 1RKUMGNWPNQRRWGUUCGNÀOÀOQPGNNCVCXCNNCXCUVCCNMCC0[VQPQKMGC CKMCJWQNGJVKCV[ÒGNÀOÀÀPNKKVV[XÀVCUKCVRCTJCCNNGOCJFQNNKUGNNG OCNNKNNG,QUQNGV+PUKPÒÒTKQRKUMGNKLCNKKVQPLÀUGPVCTXKVUGGUKPWPXCKP KNOQKVVCCXCNOKUVWOKUGUVCUKQUQKVVGGUUCYYYKQNƂOWWVQUNQOCMG sUCOCNNCXCTOKUVCVGPUKOOÀKUKNNGLÀUGP[[UXWQUKNNGUKVWPVWXCVLÀUGP OCMUWCNGPPWMUGV7WFGVLÀUGPGVXQKXCVNKKVV[ÀQUQKVVGGUUCYYYWKNƂVCK NÀJGVVÀÀUÀJMÒRQUVKCQUQKVVGGUGGPLCUGP"WKNƂ 6WNGXCKUWWFGPVWTXCC pääkirjoitus Veljeni ja minä Huhtikuu 2010 anhempi veljeni lähti eläkkeelle heti täytettyään 60 vuotta. Tämän eteen hän oli tehnyt järjestelyt valmiiksi työnantajansa kanssa jo hyvissä ajoin etukäteen. Nyt hän nauttii ansaituista eläkevuosista vaimonsa kanssa – matkustellen, golfia pelaten, lapsenlapsia hoitaen ja mökkeilyä harrastaen. V Itse en usko jääväni eläkkeelle vielä tuon ikäisenä, vaan näillä näkymin toivon voivani jatkaa työelämässä 65-vuotiaaksi, ehkä jopa 68-vuotiaaksi. Mikäli työnantaja suo ja kuntoa riittää. Tuo kunto ja hyvinvointihan useimmilla ensiksi alkaa reistailla, sitten tulee väsymys ja haluttomuus pakertaa. Miten pitkään itse kunkin pitäisi jaksaa tehdä töitä? Koska olisi oikea aika poistua työelämästä? Auttaisivatko joustot ja porkkanat jatkamaan pitempään vai onko pakko ainoa ratkaisu? Näitähän nyt mietitään työryhmiä myöten. Uudenmaan Insinööri ins -lehden lukijaraadilla on selvä näkemys asiasta (ins. 2/2010): irtisanomiset vaikeammiksi, työsuhteet kuntoon, nuoret työelämään, työtaakan kevennys ikääntyville, parempaa johtamista, ikärasismi kuriin ja eläkeiän nostamiseen ei pakkoja vaan houkuttimia. UUSI INSINÖÖRI Ilona Mäenpää ilona.maenpaa@uil.fi Kyllä insinöörit tietävät! Näitä samoja lääkkeitä ehdottavat myös useat tutkijat. Työnantajapuolella tuntuu linja olevan kovempi; pitäisi jopa tutkia, miten suuri haitta työn tuottavuudelle ja tehokkuudelle on se, että työssä voi jatkaa 68-vuotiaaksi. Työterveyslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan palkansaajien halu pysyä töissä vielä eläkeiän jälkeenkin on lisääntynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Pidempään työelämässä pysymistä edesauttaisivat työn keventäminen, joustot ja raha. Entä nuoret, jotka eivät tällä hetkellä saa töitä ja maksavat kuitenkin aikanaan eläkkeistä yli 80 prosenttia! Olisiko kohtuutonta saada heidät nopeammin opiskelujen parista työelämään rikastuttamaan myös työyhteisöä osaamisellaan. Tässä lehdessä käsitellään työurien pituutta ja eläkeasioita s. 10–19. Tutkimuspalstalla esitellään insinöörien näkemyksiä työuran pidentämisen keinoista Työmarkkinatutkimuksen aineiston valossa. Niistä selviää, mikä saisi insinöörit pidentämään työuriansa ja minkä ikäisenä insinöörit tällä hetkelle suunnittelevat jäävänsä eläkkeelle. 5 uutisia Valtiosektori sai sopimuksen JUKO, Pardia ja JHL hyväksyivät ja allekirjoittivat valtiosektorin virka- ja työehtosopimuksen maaliskuussa. Uusi virka- ja työehtosopimus (ves) koskee noin 88 000 valtion virkamiestä ja työntekijää. Noin 26 000 jukolaisen joukossa on runsas 600 Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen jäsentä, jotka työskentelevät valtiosektorilla yleisen virka- ja työehtosopimuksen piirissä. Virka- ja työehtosopimukseen sisältyvät 0,55 prosentin suuruinen yleiskorotus 1.3. lukien sekä paikallinen 0,43 prosentin suuruinen virastoerä 1. syyskuuta lukien. Vuodelle 2011 sovittiin tarkastelulausekkeesta, jonka mukaan osapuolet tarkastelevat sopimusta 31.1.2011 mennessä. Paikallisen virastoerän suuntaamisella edistetään valtionhallinnon ja sen toimintayksiköiden tuloksellisuutta sekä parannetaan kilpailukykyä osaavan henkilöstön saatavuudesta ja pysymistä palveluksessa. Samalla parannetaan sekä naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa. Lisäksi sovittiin lukuisista selvityksistä ja työryhmistä. Sopimuksessa saatiin torjuttua muun muassa lomarahojen leikkaukset. Valtion palkkausjärjestelmiä kehitetään edelleen ja mahdollisuuksia työaikajoustoihin lisätään. Henkilöstön edustajien asema ja tietojensaanti paranee. ■ LTY-sektorille sopimus LTY:n sopimuskausi on 1.3.2010– 28.2.2012. Palkankorotuksista sovittiin, että 1.3.2010 alkaen maksetaan yleiskorotus 0,6 prosenttia ja 1.10.2010 alkaen maksetaan yrityskohtainen järjestelyvaraerä 0,6 prosenttia. Tästä erässä on puoliperälauta viime sopimuskauden malliin siten, että 0,2 prosenttia yleiskorotuksena ja 0,4 prosenttia työnantajan määrittelemänä. Vuoden 2011 palkankorotuksista neuvotellaan marraskuun 2010 loppuun mennessä. Sopimuskauden alusta otetaan käyttöön palkallinen, kuuden päivän isyysvapaa. Vuosilomissa siirrytään ”viiden päivän” laskentaan. Tavoitteena on saada viimeisteltyä vuosilomatekstit siten, että meneillään olevan lomavuoden lomat ■ 6 voidaan pitää jo uuden mallin mukaan. Vuosilomien niin sanotut pidennyspäivät muuttuvat varsinaisiksi lomapäiviksi. Virkasuhteisten ehdot siirretään erilliseen liitteeseen. Liikelaitosten työ- ja virkaehtosopimuksen uusi nimi on Yleinen työehtosopimus. Työryhmissä käsitellään muun muassa työaikakysymykset, matka-aika, etätyö, vuokratyö, koulutus, työurien pidentäminen ja korvaava työ sekä LTY:n yleisten sopimusten päivittäminen. Palkansaajapuolen sopijaosapuolina ovat Ylemmät Toimihenkilöt YTN, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Palkansaajajärjestö Pardia sekä työnantajapuolen Liikenne- ja Erityisalojen Työnantajat LTY. LTY-alalla työskentelee noin 2 000 YTN-liittojen jäsentä. LTY:n sopimukset koskevat Destia Oy:tä, Finavia Oy:tä, Labtium Oy:tä, Metsähallitusta, Luotsausliikelaitosta, Arctia Shipping Oy:ta, Meritaito Oy:ta, Suomen Lauttaliikenne Oy:ta, Senaattikiinteistöä, Haus Oy:tä ja Inspecta konsernia. Yliopistosektorille sopimus Yksityisen Opetusalan Liitto ja Suomen yliopistojen työnantajayhdistys Syty sekä JUKO, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Palkansaajajärjestö Pardia sopivat ensimmäisestä, yksinomaan yliopistoja koskevasta työehtosopimuksesta. Sopimuskausi 1.3.2010–29.2.2012. Vuodelle 2010 on sovittu palkankorotuksesta 1.11. Korotus on yhteensä 0,98 prosenttia, josta yleiskorotus on 0,4 prosenttia ja järjestelyerä 0,58 prosenttia. Marraskuun palkanmaksun yhteydessä maksetaan kuukausipalkasta laskettava 5,5 prosentin kertaerä. Vuoden 2011 palkankorotukset sovitaan helmikuun 2011 loppuun mennessä. Uusi yliopistojen työehtosopimus sisältää muutoksia aikaisemmin yliopistoissa sovellettuun valtion virka- ja työehtosopimukseen verrattuna. Uudistuksia tehtiin muun muassa opetus- ja tutkimushenkilöstön työaikamääräysten soveltamisalaan, yleiseen työaikaan, palkkausjärjestelmien prosessiin sekä sairausajan palkkaan, jonka osalta hyväksyttiin pal- kansaajapuolen tekemä esitys kahden aikaisemmin voimassa olleen järjestelmän yhdistämiseksi. Uuden työehtosopimuksen perusteella jokaiseen yliopistoon neuvotellaan jukolainen luottamusmiesjärjestelmä ja valitaan pääluottamusmies, varapääluottamusmies, luottamusmiehet ja varaluottamusmiehet. Heidän tehtävänään on tukea yliopistotasolla jukolaisten liittojen jäseniä ja neuvotella tessin mukaisesti paikallisesti sovittavista asioista. Uudelta sivustolta tietoa työelämän kysymyksistä ■ Työmarkkinajärjestöt ovat julkaisseet sivuston työelämän keskeisistä kysymyksistä. Työmarkkina-avaimesta selviävät tärkeimmät työelämän säännökset ja sopimukset sekä työntekijöiden ja työnantajien oikeudet ja velvollisuudet. Aiemmin vastaava julkaisu on ilmestynyt painotuotteena, mutta sivusto on nyt korvannut opaskirjasen. Sivuston sisällön ovat tuottaneet Akava, SAK, STTK, EK, KT, VTML sekä KiT. Sivusto on osoitteessa www. tyomarkkina-avain.fi. ■ Työttömyysturvahakemusten määrä on tasaantunut Helmikuun aikana IAET-kassaan tuli 1136 ensihakemusta, kun tammikuussa 2010 hakemuksia oli 1 480. Hakemuksia tuli helmikuussa kaikkiaan 10 445 kappaletta. Helmikuun aikana kassasta sai erilaisia korvauksia yhteensä 9 977 kassan jäsentä. Määrä oli noussut tammikuusta muutamalla sadalla. Korvauksia saavien lukumäärä on pysynyt samalla tasolla jo useamman kuukauden. Helmikuussa ansiopäivärahaa IAETkassasta sai noin kahdeksan prosenttia Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen jäsenistä. Heistä 52 prosenttia oli kokonaan työttömänä, 42 prosenttia lomautettuna ja loput tekivät lyhennettyä työviikkoa. Käsittelyaika on tällä hetkellä ensihakemusten kohdalla noin kaksi viikkoa ja jatkohakemusten osalta viikko. ■ UP/Heikki Lehtinen UIL edellyttää pääsykokeiden säilyttämistä Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari vaatii, että insinöörikoulutuksen pääsykokeet on säilytettävä. Ammattikorkeakouluihin tekniikan alalle pyrkivillä ja koulutukseen valituilla pitää olla riittävästi motivaatiota, loogista päättelykykyä ja matemaattista osaamista. – Pelkät ylioppilastutkinnon arvosanat eivät kerro, kuinka hyvät edellytykset nuorella on suoriutua insinöörin opinnoista. Tehdessään opiskeluvalintojaan hänellä pitäisi olla käsitystä siitä, mitä tulevat opinnot sisältävät ja millaisiin tehtäviin hän voi sijoittautua valmistumisensa jälkeen. Pääsykokeisiin valmistautuessaan nuori saa jo jotain käsitystä alansa opinnoista. Porokarin mukaan pakollinen työharjoittelu ennen insinööriopintojen alkua pitäisi ottaa käyttöön. Harjoittelun myötä insinööriopintojen korkeat keskeyttämisluvut saattavat laskea. Tällä hetkellä lähes puolet insinööriopiskelijoista keskeyttää opintonsa. ■ SKOL liittyy Teknologiateollisuuteen ■ Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen lii- ton SKOLin vuosikokous on hyväksynyt liittymisen Teknologiateollisuus ry:n toimialayhdistykseksi vuoden 2011 alusta. Liittojen yhdistyminen lisää teknologiateollisuuden ja asiantuntijayritysten yhteistyömahdollisuuksia kehityshankkeissa ja parantaa molempien alojen asemia kansainvälisessä kilpailussa. Teknologiateollisuuden rooli asiantuntijayritysten edustajana vahvistuu. Työmarkkinoille muodostuu entistä vahvempi toimija, kun SKOLin jäsenkunnan Suomessa työllistämät noin 10 000 ylempää toimihenkilöä ja 4 000 toimihenkilöä tulevat Teknologiateollisuuden piiriin. Liittymisen jälkeen Teknologiateollisuuden yritykset edustavat noin 35 000 toimihenkilöä ja yli 60 000:ta eli puolta yksityisen sektorin ylemmistä toimihenkilöistä. UUSI INSINÖÖRI SKOL hoitaa edelleen itsenäisesti suunnittelu- ja konsulttialaa koskevat elinkeinoja yrittäjäpoliittiset tehtävät. Teknologiateollisuuden organisaatio puolestaan vastaa alan työmarkkinatoiminnasta ja yleisestä elinkeinopolitiikasta strategisina aihealueinaan innovaatioympäristö, koulutus ja osaaminen sekä energia ja ilmasto. Rakennussuunnitteluun tarvitaan lisäväkeä ■ Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari vaatii rakennusarkkitehti (amk) -koulutuksen uudelleen käynnistämistä. Rakennussuunnittelun osaajista on pulaa etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Muuallakin maassa on pulaa pätevistä rakennussuunnittelijoista. Tällä hetkellä työelämässä on noin 900 rakennusarkkitehdin koulutuksen saanutta henkilöä. Lähivuosina työelämästä jää eläkkeelle arviolta satoja rakennusarkkitehteja ja arkkitehteja. Näin suuren suunnitteluosaamisen korvaaminen on haasteellista. – Vuonna 1996 lopetetun rakennusarkkitehdin koulutus pitäisi käynnistää pikaisesti uudelleen, jotta työmarkkinoilla olisi jatkossakin päteviä rakennussuunnittelijoita. Rakennusarkkitehdeiltä puuttuu myös väylä ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, joka koulutuksen käynnistämisellä aukeaisi, Porokari sanoo. Rakentamisen pätevyysvaatimukset on kytkettävä selkeästi oppilaitosten, ympäristöministeriön sekä opetusministeriön toimintaan. – Osa opiskelijan oikeusturvaa on se, että valmistuessaan ammattikorkeakoulusta hän on lain, asetusten ja määräysten mukaisesti pätevä tiettyihin suunnittelutehtäviin ja voi nostaa pätevyystasoaan työkokemuksen ja täydennyskoulutuksen karttuessa, Porokari sanoo. Teollisuuden työvoimatarpeet vaihtelevat alalta toiselle Työvoimaa tarvitaan 15 vuoden päästä saman verran kuin nyt. Sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan kummassakin jopa 60 000 työntekijää lisää. Teollisuuden työvoimatarve sen sijaan vähenee runsaan viidenneksen eli lähes 90 000 henkeä. Työvoiman tarve-arviot sisältyvät Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n julkaisemaan raporttiin kansantalouden kehityksestä ja muutosten vaikutuksista työntekijätarpeisiin. Muutoksiin vaikuttaa sekä ulkopuolinen maailma että kotimaan kehitys. Esimerkiksi elintarvikeala joutuu kokemaan entistä kovempaa tuontikilpailua. Väestön vanheneminen lisää sosiaali- ja terveyspalvelujen kysyntää. ”Kypsyessään” Suomi muuttuu entistä palveluvaltaisemmaksi. Teollisuudessa jahdataan tuottavuutta Osassa teollisuutta arvioidaan tuotannon pienenevän. Monilla aloilla arvonlisäyksen taso voi kuitenkin säilyä ja jopa noustakin suhteellisen nopeasti. Mutta kasvu perustuu pääomavaltaistumiseen ja voimakkaaseen tuottavuuden kasvuun, jolloin työvoiman tarve vähenee. Erityisen paljon eli lähes puolella VATT arvioi työvoiman tarpeen vähenevän metallien ja kulkuneuvojen valmistuksessa, elintarvike- ja kännykkäteollisuudessa sekä paperinvalmistuksessa. Sen sijaan koneiden ja laitteiden valmistuksessa työvoiman tarve kasvaisi hieman. Myös rakentajia VATT arvioi tarvittavan 15 vuoden päästä noin kymmenentuhatta eli vajaat kymmenen prosenttia enemmän kuin nyt. VATT arvioi teollisuuden ja muun jalostustoiminnan työntekijämäärän pienenevän viime vuoden 595 000 hengestä 15 vuoden kuluessa 509 000 henkeen. Teollisuuden osuus arvonlisäyksestä ei putoa läheskään samassa suhteessa, sillä tuottavuus kasvaa edelleen. Palvelualoilla työntekijämäärä kasvaa VATT:n arvion mukaan 1,75 miljoonasta 1,86 miljoonaan eli noin 110 000 henkeä. 7 kolumni Rehtori Veijo Hintsanen on puheenjohtajana sekä Inssi-hankkeen ohjausryhmässä että Arenen tekniikan alan ryhmässä. Kujanjuoksusta uuteen kukoistukseen I nsinöörikoulutus on viimeisten 25 vuoden aikana ollut jatkuvassa myllerryksessä. 1980-luvulla vastattiin rakenteellisilla muutoksilla Nokia-ilmiön rajuihin vaatimuksiin, 1990-luvulla koko pakka laitettiin uusiksi lopetetun teknikkokoulutuksen ja monialaisten ammattikorkeakoulujen uusien rakenteiden vaatimusten puristuksessa. 2000-luvulla on käyty taistelua koulutuksen vetovoimasta ja läpäisyasteista sekä koulutusohjelmarakenteista ja toimipisteverkostosta. Myllerrysten yhteydessä insinöörikoulutus on menettänyt erityisasemansa ammatillisen koulutuksen kruununjalokivenä. Tekniikan opetushenkilöstö on vuosikymmenten myötä huolestuttavasti harmaantunut ja tekemisen ilon tilalle on tullut väkinäistä puurtamista. Tekniikan ala on mielletty vanhakantaiseksi ja hitaasti uudistuvaksi koulutusalaksi, jolle monessa ammattikorkeakoulussa on haluttu näyttää uusi kaapin paikka. On korkea aika oivaltaa, että korkeatasoinen tekniikan osaaminen on edelleen Suomen hyvinvoinnin ykkösmoottori, jonka kunnosta riippuu koko maan kansainvälinen kilpailukyky. Kadotettu henki ja terve itsetunto on saatava tekniikan kouluttajille takaisin. Samalla on valmistauduttava eläkeikää lähestyvien suurten ikäluokkien korvaamiseen sekä oppilaitoksissa että muussa työelämässä. Rivejä kootaan ja henkeä puhalletaan Ammattikorkeakoulujen tekniikan kouluttajat ovat koonneet rivejään ongelmien poistamiseksi. Rakenteellisen kehittämisen toimenpiteitä on toteutettu Koulutusohjelmarakenteita on uudistettu. Valtakunnallisilla pitkäkestoisilla kehittämishankkeilla, kuten tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen kehittämishankkeella vuosina 2002–2007 ja insinöörikoulutuksen kehittämishankkeella eli Inssi-hankkeella vuosina 2008– 2010, on tehty kehitystyötä. Inssi-hankkeessa ovat mukana kaikki insinöörikoulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut. Sen tavoitteena on sekä vetovoiman että läpäisyasteen kohottaminen vähintään 10 prosenttiyksiköllä vuosien 2008–2010 aikana sekä parhaiden käytäntöjen esille nostaminen ja aktiivinen levittäminen. Hanke jakautuu kolmeen kehittämiskohteeseen: opetusprosessin kehittäminen, koulutusrakenteen kehittäminen ja vetovoiman kehittäminen. Vetovoiman kehittämisessä viestintäkampanjan nettipoh- 8 jaisilla toteutuksilla on keskeinen rooli (www.insinooriksi.fi ja www.inssihanke.fi). Kannattaa käydä sivuilla vaikkapa testaamassa omat insinööritaidot Inssivisassa. Opetusprosessien kehittämisestä on hankkeessa koottu noin 70 case-tapausta parhaista käytännöistä. Niitä esiteltiin menestyksellisesti ensimmäisessä Inssifoorumissa maaliskuussa noin 350 osanottajalle (ks. s. 22–23). Rakenteellisen kehittämisen osalta tilanne on ristiriitainen. Koulutuspolitiikassa vaaditaan nyt koulutusverkoston rajua supistamista, koulutusohjelmien määrän pudottamista ja aloituspaikkojen oleellista vähentämistä. Samalla kuitenkin vaaditaan alueellisen vaikuttavuuden parantamista, tutkintojen määrän pysyttämistä jokseenkin nykyisellä tasolla ja tekniikan koulutuksen vetovoiman parantamista. Verkoston raju karsimistavoite on ristiriidassa alueellisen vaikuttavuuden ja maakuntien kehittämisen kanssa. Koulutusohjelmien määrän raju vähentäminen suurentaisi jäljelle jäävien ohjelmien aloituspaikkatavoitteet niin suuriksi, että opiskelijahankinnan ongelmat syvenisivät Taloustaantuman nykyisestään. Aloituspaikkojen oleellinen vähentäminen jälkeen tulee johtaisi myös valmistuvien määrän vähenemiseen ja as- kasvusuhdanne, teittain kasvavaan insinööri- joka ajoittuu pulaan. Taloustaantuman jäl- suurten ikäluokkien keen tulee kasvusuhdanne, joka ajoittuu suurten ikä- eläkkeelle siirtymisen luokkien eläkkeelle siirtymi- aikajaksoon. sen aikajaksoon. Samaan aikaan nuorten ikäluokat (19–21-vuotiaat) pienenevät ja haasteet tekniikan alan opiskelijahankinnassa kasvavat. Työperäinen maahanmuutto koulutuksen keinoin on yksi kasvavista kehittämiskohteista ja haasteista myös tekniikan koulutuksessa. Nykyinen tekniikan koulutusohjelmavalikoima ei ole erityisesti nuoria naisia houkutteleva. Tilannetta pahentavat myös vanhahtavat koulutusohjelmanimikkeet, joilla luodaan kielteisiä mielikuvia nuorten hakijoiden joukossa. Kun rakenteita ja nimikkeitä lähitulevaisuudessa hartaasti mietitään, tulisi näihin epäkohtiin kiinnittää erityistä huomiota. ■ puheenjohtajan palsta Miksi ylemmät toimihenkilöt ja muut palkansaajat lakkoilevat? Pertti Porokari Huhtikuu 2010 linkeinoelämän keskusliitto EK:n suunnalta on viestitetty, että vanhat työmarkkinapelisäännöt ovat unohtuneet. Havaittavissa onkin ollut huomattavasti koventunut linja heti EK:n perustamisesta lähtien. EK hoiti muodostuessaan oman henkilöstöpolitiikankin niin, että sai sakot yt-lain noudattamisen laiminlyönnistä. Myös Espoon Kilossa vuonna 2000 suljetun tietokonetehtaan omistaja Fujitsu-Siemens tuomittiin yt-lain laiminlyönnistä korkeammassa oikeudessa lähes 10 vuotta kestäneen oikeudenkäynnin seurauksena. Liittoon kuuluneet palkansaajat saivat noin 11 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen. Myös työelämän lait ovat siis säädetty noudatettavaksi. E Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n neuvottelijat UIL:sta ja TEK:sta saivat sovittelussa ratkaisun aprillipäivän aamuyöstä kemian teollisuudessa työskenteleville ylemmille toimihenkilöille. Alalle syntyi vasta nyt aito oikea työehtosopimus, joka muun muassa takaa työelämän perusoikeuksien, kuten ylityökorvauksien, valvontavelvollisuuden työnantajaliitolle. Ylityökorvausten suoritevelvoite taas tulee työaikalaista. Jotta työehtosopimus- UUSI INSINÖÖRI neuvotteluissa päästiin edes alkuun, vaati se yli kahden viikon laillisen lakon sekä varoituksen lakon laajentumisesta. Yritykset teettävät mielellään ylitöitä ylemmillä toimihenkilöillä, mutta lainmukaisen korvauksen saaminen on usein hankalaa. Jopa ylityöilmoitusprosessi on tehty alusta loppuun niin haastavaksi, että työtehtävissään kiireinen ylempi toimihenkilö voi kyllästyä jo alkumetreillä. Ylitöiden korvaamattomuudella on kuitenkin laajoja kielteisiä vaikutuksia. Korvausvelvoitteen tai ilmoituksen laiminlyönti on todellista harmaata taloutta, josta ei makseta veroja ja jolla viedään usean muun työpaikka. Sillä myös näännytetään työntekijä, kun ylitöiden määrää ei kukaan seuraa, kun niitä ei ole ”olemassakaan”. Onnittelut ylemmille toimihenkilöille ja neuvottelijoille, sekä voimia ja rohkeutta niiden alojen ylemmille toimihenkilöille, joilta vielä puuttuu työelämän perusoikeudet takaava sopimus, työehtosopimus. Hyvää kevättä! 9 edunvalvonta – eläkeiät ja työurat Teksti: Minna Helle, edunvalvontajohtaja / Akava ■ Kuva: Tuulikki Holopainen Työuraneuvottelut laajenivat kasvuohjelman rakentamiseksi mistä. Veroratkaisujen on tuettava tulevaa kasvua. Työmarkkinakeskusjärjestöt ja maan hallitus ovat käynnistäneet neuvottelut kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelmasta. Eläkepolitiikkaa ei ole haudattu Vaikka neuvottelujen pääpaino ei ole eläkepolitiikassa, aihetta ei ole haudattu. Työurat ovat ohjelman asialistalla, ja työnantajapuoli tuo varmasti neuvottelupöytään vaatimuksia eläketurvan rakenteellisista uudistuksista. Maan hallituskaan ei ole lopullisesti haudannut ajatuksiaan vanhuuseläkeiän nostamistarpeesta. On tärkeää, että neuvottelujen lopputuloksena saadaan aikaiseksi eläkerauha, jotta pitkään jatkunut spekulointi eläketurvan sisällöstä loppuu. Eläketurvamme rahoitus on vakaalla pohjalla ja vuoden 2005 eläkeuudistus toimii toivottuun suuntaan: eläkkeellesiirtymisikä on nousussa. Akava nostaa työuraneuvotteluissa asialistalle ainakin työaikakysymykset, kuntoutuksen tehostamisen sekä työnantajien vastuun lisäämisen ikääntyvien irtisanomisesta. Minna Helle dessä on tiukka puserrus nopealla aikataululla. Akava tuo asialistalle muun muassa työnantajien vastuun lisäämisen iäkkäiden irtisanomisesta. Kolmikantainen työ on jatkoa työurien pidentämiseen tähdänneelle työlle. Tavoitteena ovat edelleen toimet, jotka uskottavasti nostavat keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. E Suomen kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä edellyttää huippuluokan osaamista ja koulutusta. 10 Toinen painava perustelu jatkotyölle on olennaisesti heikentynyt taloustilanne. Taustalla lymyilee julkisen talouden kestävyysvaje, joka hoitamattomana johtaa liialliseen velkaantumiseen ja uhkaa hyvinvointipalveluja. Työurien pidentämisellä on tässä yhtälössä iso merkitys. Tammikuussa päättyneissä työuraneuvotteluissa päähuomio kiinnittyi eläkepolitiikkaan. Etenkin eläketurvan heikennysesitykset, jotka palkansaajapuoli torjui, olivat julkisuuden valokeilassa. Tämä oli nurinkurista, sillä ajankohtaisempi ongelma on työttömyys. Ilman työtä työurat eivät pitene. Toinen eläkepolitiikkaa kiireellisempi haaste on tulevaisuuden kasvun varmistaminen. Tarvitaan uusia työpaikkoja ja parempaa tuottavuutta. Suomen kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä edellyttää lisäksi huippuluokan osaamista ja koulutusta sekä uusia innovaatioita ja niiden hyödyntä- Valmista viimeistään syyskuussa Talouskasvun ja työllisyyden ohjelman toteuttamiseksi on perustettu kuusi työryhmää: • Talouden kasvu ja tuottavuus • Julkisen sektorin tuottavuus • Työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden torjunta • Ostovoima ja kilpailukyky • Työurat • Työttömyysvakuutusrahaston talous. Monet käsiteltävistä asioista kytkeytyvät valtion ensi vuoden budjetin valmisteluun. Näiltä osin esitysten on oltava valmiina jo kesän loppuun mennessä. Muilta osin takarajaksi on asetettu syyskuun 2010 puoliväli. Näiden esitysten eteenpäinvieminen jää käytännössä vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen muodostettavan hallituksen toteutettavaksi. ■ Teksti: Ilona Mäenpää ■ Kuva: Pekka Sipola Palkansaajat: Työvoiman kysyntä tärkeää Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan keskittyminen eläköitymisiän muuttamiseen ei ratkaise työuriin liittyvää ongelmaa. Ikärajoja nostamalla voidaan rajoittaa eläkkeelle pääsyä, mutta ei estää työttömyyttä eikä vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä. alkansaajien tutkimuslaitos PT:n arvion mukaan kasvun ja työllisyyden kannalta keskeistä on talouden kilpailukyvyn ja teknologisen kehityksen turvaaminen ja työvoiman osaamispääoman kehittäminen. – Työvoiman tarjonnan ohella tärkeää on myös työvoiman kysyntä. Jos työpaikkoja ei ole, suurestakaan työvoiman tarjonnasta ei ole apua, vaan tuloksena on vain korkea työttömyys, tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander sanoo. Työpaikkojen luomisen ja yritystoiminnan edellytysten turvaamisen pitäisi nyt olla talouspolitiikan keskiössä. Työikäisen väestön määrän kehityksen ennakointi on vaikeampaa kuin eläkeläisten määrän arviointi, sillä työikäisten määrän tulevaan kehitykseen vaikuttavat paitsi nykyisten ikäluokkien koko myös tulevaisuuden maahanmuutto ja syntyvyys. – Väestöllistä huoltosuhdetta tärkeämpi muuttuja on taloudellinen huoltosuhde, joka kuvaa eläkkeellä olevan väestön suhdetta työssäolevaan väestöön. Siihen vaikuttaa työssäolevien työurien pituuden lisäksi myös työhönosallistumisaste. P Jaakko Kiander. vanhuuseläkkeeseen: jos työvoimasta olisi pulaa, työnantajat pyrkisivät luomaan kannustimia sille, että ikääntyneet työntekijät lykkäisivät eläköitymistään. Kiander uskoo, että kun työvoiman kysyntä kääntyy kasvuun, työurat lähtevät myös uudelleen kasvuun. Vuoden 2005 uudistukset luovat tähän pysyvän kannustimen. – On syytä odottaa, että pitkällä aikavälillä elinaikakerroin luo tehokkaan työssäolokannustimen, jolla on kasvava merkitys työurien kannalta. Jostain syystä tätä keskeistä tekijää ei ole huomioitu tämänhetkisessä eläkekeskustelussa. Työllistävää talouskasvua Uusia työpaikkoja Lähivuosina kasvun kannalta Kianderin mukaan kriittinen tekijä on uusien työpaikkojen luominen, ei niinkään pula työnhakijoista. – Jos ikääntyneiden työpanokselle olisi riittävästi kysyntää, työntekijöitä ei siirrettäisi eläkeputkeen. Sama pätee myös UUSI INSINÖÖRI Avainasemassa työurien pidentymisen kannalta ovat Kianderin mukaan toisaalta työttömyyden alentaminen ja toisaalta nuorten ikäluokkien työskentelymahdollisuuksien parantaminen mm. opintoja tehostamalla. Ahtelan työelämäryhmän tärkein tavoite on työkyvyttömyyseläkkeiden mää- rän merkittävä vähentäminen. Tähän tavoitteeseen pyritään paitsi tehokkaan ja kattavan työkykyä tukevan terveydenhuollon avulla kuin myös työhyvinvoinnin kehittämisen keinoin. Palkansaajien tutkimuslaitoksessa tehdyt laskelmat osoittavat, että työkyvyn ja työolojen kehittäminen sisältävät merkittävän työurien pidentämiseen liittyvän potentiaalin. Työurien pidentämisen esteenä ei Suomessa ole liian alhainen eläkeikä. Työuria lyhentävät ennen kaikkea työttömyys ja työkyvyttömyys. Näihin ongelmiin ei voida puuttua eläköitymisikää muuttamalla. Lähivuosina suurimpana haasteena ei ole työvoimapula vaan työttömyyden voittaminen työllistävän talouskasvun avulla. Samalla työelämän laatuun ja työhyvinvointiin liittyvät tekijät muodostuvat entistä tärkeämmiksi. On syytä uskoa, että työterveyttä ja työhyvinvointia sekä johtamista kehittämällä työelämä voidaan tehdä entistä houkuttelevammaksi myös ikääntyneiden työntekijöiden kannalta. ■ 11 edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää Etla: Elinaikakerroin nostaa eläkeikärajaa tlan ekonomistit huomauttavat, että elinaikakertoimen vaikutuksesta täyden eläkkeen ikäraja nousee. Täyteen eläkkeeseen oikeuttava eläkeikä nousee samaa vauhtia kuin elinajan odote. E Toteatte arviossanne, että ”Asia, josta työelämäryhmän raportissa ei juuri keskustella, on työnantajien kannusteet lisätä työhyvinvointia”. Mitä kannusteita työnantajille pitäisi antaa työhyvinvoinnin lisäämiseksi? Työhyvinvointia parantavista toimista syntyy yleensä myös kustannuksia työnantajalle. Jollei työantaja saa kustannuksia vastaavaa hyötyä esimerkiksi vähentyneiden sairauspoissaolojen tai korkeamman tuottavuuden kautta, ei ole perusteltua odottaa niiden toteutuvan. Kyselyjen mukaan työtyytyväisyys on korkealla tasolla (yli 90% on melko tai erittäin tyytyväisiä), joten suurten parannusten saaminen aikaan kustannustehokkaasti voi olla vaikeaa. Toteatte arviossa myös, että ”Ikääntyneiden työntekijöiden lähteminen on parantanut yritysten kannattavuutta. Eläkejärjestelmän yksi tehtävä on saada työelämästä pois henkilöitä, joiden tuottavuus ei enää vastaa työvoimakustannuksia tai jotka vaikuttavat muiden tuottavuuteen negatiivisesti.” Nyt pitäisi kerätä tietoa siitä, minkälaisissa työpaikoissa ja tehtävissä subjektiivinen oikeus jatkaa työssä 68-vuotiaaksi on haitallinen organisaation työn tehokkuudelle, ja ovatko haitat suuria. Mikä merkitys työtyytyväisyydellä ja hyvinvoinnilla voisi olla työurien pituuteen? Varmasti sillä on merkitystä, mutta asiaa on vaikea kvantifioida ja siihen voi olla vaikea vaikuttaa julkisen vallan käytössä olevilla politiikkavälineillä. Näettekö, että työurien pituudella ja eläköitymisiällä on vaikutusta talouskasvuun? Ne vaikuttavat suoranaisesti tuotantoon kasvavan työpanoksen kautta. Tämä ei ole suuri asia, talouskasvu perustuu lähinnä työvoiman tuottavuuden kasvuun. Välillisesti merkittävä vaikutus tulee veroasteen kautta. Mitä pitempään ollaan töissä, sitä enemmän maksetaan veroja. Tällöin pärjätään matalammilla veroprosenteilla. Tämä tekee työnteon entistä enemmän kannustavaksi. Pitkään työelämässä oleminen vähentää myös syrjäyty- mistä ja on jopa terveyden kannalta hyvä, mikä parantaa paitsi tietysti yksilöiden omaa hyvinvointia myös julkisen talouden tilannetta. Myös huono kierre on mahdollinen. Jotkut eurooppalaiset tutkijat pelkäävät seuraavaa noidankehää. Suuret julkiset menot, esimerkiksi väestön ikääntymisen vuoksi, pitävät verot korkeina; työnteko ei ole taloudellisesti kannustavaa, ja tästä seuraa varhaisen eläköitymisen yleisyys. Koulutuksella hankitun inhimillisen pääoman tuottoaika on lyhyt. Lyhyt työura antaa niukasti aikaa lasten hankkimiselle, ja seurauksena on matala syntyvyys. Tämä pahentaa väestön ikärakennetta edelleen. Työikäisten verorasitus kasvaa ja kannustavuus heikkenee. Tällaiseen yhteiskuntaan voi liittyä myös matala innovaatiotaso ja poliittinen epävakaus. Miten luodaan uusia työpaikkoja ja talouskasvua? Yritteliäisyydellä, voiton tavoittelulla, ahkeruudella ja nokkeluudella, tutkijat vastaavat. ■ Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla, Niku Määttänen, Tarmo Valkonen ja Jukka Lassila Teksti: UP/Mika Peltonen Guy Ahonen esittää tietoista työn väljentämistä yöterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Guy Ahosen mukaan pienet korjaukset eivät riitä työurien pidentämiseen. Hänen laskelmiensa mukaan Suomessa menetetään joka vuosi puoli miljoonaa työvuotta ennenaikaisen eläköitymisen takia. Kansantaloudellinen työpanosmenetys on 21 miljardia euroa. Ahonen vaatii etsimään radikaaleja ratkaisuja. Pelkäätkö, että kaksi työtään tekevää eläketyöryhmää eivät saavuta tavoitettaan? – Pelkään pahoin, että lopputuloksessa vain viilataan nykyisiä järjestelmiä. Korjataan vähän joitakin ikärajoja sinne tänne. Sillä ei päästä tuloksiin. T Guy Ahonen. 12 Ahonen ei usko myöskään, että virallisen eläkeiän nostamisella pystyttäisiin pidentämään työuria. – Muutos olisi vain marginaalinen. Jo nyt on niin, että alaikäraja on 63 vuotta, mutta ihmiset siirtyvät eläkkeelle 58-vuotiaina. Väljyys parantaisi jaksamista Ahonen esittää, että työhön pitäisi ryhtyä luomaan tietoisesti väljyyttä. – Kaikkien työtä pitäisi väljentää, mutta erityisesti ikääntyneiden. Olen aika vakuuttunut, että tämä on ratkaiseva elementti työssä jaksamisessa. >> Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää Valintoja ja joustavuutta työelämään ykyisiä työpaikkoja on pikaisesti vapautettava nuorten käyttöön. Kun vanhemmille työntekijöille suodaan mahdollisuus työpanoksen vähentämiseen, saavat nuoret tilaisuuden kokopäiväiseen työhön, laskeskelee Markku Nivakoski Ivalosta. Insinööri Markku Nivakoski suuttuu joka kerta, kun hän kuulee uutisen nuorisotyöttömyydestä. Miksi asialle ei tehdä mitään? Työurien pidentämistä pohtineissa työryhmissä ei edes ollut nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen edustusta, vaikka asia koskee heitä mitä suurimmassa määrin. Nivakoski näkee, miten nuoret passivoituvat ja turhautuvat, kun eivät pääse työmarkkinoille. Ikääntyneiltä taas laatuelämä pakenee, kun he eivät pääse joustavasti irti työstä. Ja yritysten työvoiman uudistuminen sekä osaamisen ja hiljaisen tiedon siirto kärsivät. Julkisen talouden alijäämä voi riistäytyä hallitsemattomaksi. Nyt jo ilmoitetaan masennuksen aiheuttaman työkyvyttömyyden menoiksi 6,6 miljardia euroa vuodessa. Nivakoskella on resepti asiaan. – Kun palkkaamme vähintään 50 000 nuorta yrityksiin nopeasti eli kahden vuoden sisällä siten, että annamme vanhemmille työntekijöille mahdollisuuden luopua hallitusti osittain nykyisestä työmäärästä, siitä hyötyvät kaikki. Nuoret saavat työtä ja vanhemmat työntekijät voivat valmistautua laadukkaaseen seniorielämään joustavasti. Tämä edellyttää sitä, että työpaikoille luodaan mahdollisuus joustavaan uudistumiseen, mikä edellyttää muutoksia ennen muuta asenteisiin, mutta myös eläkkeelle siirty- N Työn väljyydellä voitaisiin Ahosen mukaan tukea myös terveyttä ja antaa mahdollisuuksia työn kehittämiseen. Samalla kohennettaisiin koko väestön elämänlaatua. – Väljyys toisi sitä, että ihmiset ylipäätään jaksavat. Tällä hetkellä kaikki yli viisikymppiset odottavat vain sitä päivää, että pääsevät pois. Ahosen mukaan työn pitäisi olla sellaista, että se koetaan mielekkääksi ja että siinä jaksetaan. UUSI INSINÖÖRI mistä koskeviin säännöksiin. – Kun ikääntynyt työntekijä luopuu osasta bruttopalkkaansa, vaikkapa puolesta (haarukka 1/3 – 2/3) ja tekee palkkaan suhteutettua työpanosta, voi yritys säästyneillä palkkamenoilla palkata 1–2 nuorta työntekijää. Säilyttäessään työsuhteen seniori saa edelleen palkkaa, kerryttää eläkekertymää ja on hyödyksi yritykselle sekä yhteiskunnalle. Nuorille töitä Nuori taas pääsee oikeisiin töihin. Korkeasti koulutetut nuoret pääsevät näyttämään osaamistaan. Samoin tehtäväkierto nykyiselle henkilöstölle on mahdollinen, kun seniorit antavat tilaa. Sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja yhteisvastuun henki vahvistuvat työpaikalla. Asiat ovat myös taloudellisesti hallinnassa. Kun seniori luopuu omasta tahdosta osasta tuloja, hän varmistaa tulevien eläkkeenmaksajien työllisyyden ja toiminnan jatkuvuuden, niin juniori saa normaalin työsuhteen ja asiallisen palkan. Työnantajan kustannukset eivät oleellisesti muutu. Julkinen talous säästää työttömyys-, sosiaali- ja koulutusmenoissa. Nivakoski perustelee aloitettaan sillä, että suurten ikäluokkien yhtäaikainen eläköityminen jo muutaman vuoden sisällä vaatii joustomekanismeja. – Muuten me kaikki menetämme työkyvyn yhtä aikaa – vanhemmat ikääntymisen ja nuoremmat masennuksen johdosta. – Viiden vuoden kuluttua meillä on sellainen jytinä päällä, että silloin ei asiaa – Jos ei näin ole, pyritään pois hinnalla millä hyvänsä. Tilanne on ihan mahdoton. Nelipäiväinen työviikko voisi pidentää uria Ahonen puhuu jopa siirtymisestä nelipäiväiseen työviikkoon. – Se on äärimmäinen vaihtoehto nykyiselle menolle. Kun tällä hetkellä siirrytään eläkkeelle keskimäärin 58-vuotiaana, tilanne olisi sama, jos siirtyisimme ylei- Markku Nivakoski toimii energiapäällikkönä Inergiassa. enää pystytä nykymenolla hanskaamaan, Nivakoski sanoo. Asiaan on tartuttava aikaisemmin. Vuorotteluvapaa on hyvä yritys samaan suuntaan, mutta on käytännön sovelluksena turhan kaavamainen, pätkäratkaisu. Taantumasta johtuen luonnollinen kysynnän kasvu ei nyt työllistä riittävästi. – Jos talous elpyisi jostain syystä ja työvoimapula iskee, olisivat seniorit vielä todellista reserviä kunnostaan riippuen, kun yhteys työyhteisöön on ollut jatkuvaa. Lisäksi joustavuus ja sopiminen asiassa tehdään työyhteisön sisällä. – Asuntovelkansa maksanut ja lisäeläkesäästöjen kanssa painiva seniori voisi nauttia pätkätöistäkin enemmän kuin perheen perustamisen ja asuntovelkojen kanssa tuskaileva juniori. Ratkaisu vähentäisi nopeasti työttömien kanssa puuhastelua ja koulutusrumbaa sekä antaisi vaihtoehdon kaavamaisille eläkeratkaisuille, Nivakoski pohtii. ■ sesti nelipäiväiseen työviikkoon ja ihmiset sen seurauksena työskentelisivät 65-vuotiaaksi. Ahonen sanoo, että jos fiksusti toimittaisiin, vähemmän voisi olla enemmän. Ahosen mielestä osa nykyisestä vuotuisesta 21 miljardin työpanosmenetyksestä voitaisiin siirtää työhyvinvoinnin edistämiseen ja saada huomattavasti paremmat tuotot. Nykyisin työhyvinvoinnin edistämiseen käytetään vuosittain 1,9 miljardia euroa. ■ 13 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen ■ Piirrokset: Markku Haapaniemi Insinöörin eläke on 60 prosenttia viimeisestä palkasta Eläketurvakeskus laski kolmelle eri-ikäiselle, kuvitteelliselle insinöörille heidän tulevat eläkkeensä. aikka insinöörien urapolut ovat keksittyjä, heidän työuriensa taustatiedot perustuvat Uuden Insinööriliiton tutkimuksiin. Kaikki esimerkkiinsinöörit ovat vertailtavuuden takia määritelty asiantuntijatehtävissä yksityissektorilla työskenteleviksi. Tapaukset voisivat olla todellisia. – Kaikki laskelmat ovat tehty nykyisten voimassaolevien eläkesääntöjen mukaisesti, sanoo erityisasiantuntija Antti Mielonen Eläketurvakeskuksesta. Laskelmien pohjana ovat oletukset vuodesta 2010 lähtien arvioidusta keskimääräisestä ansionoususta 3 prosenttia vuodessa, inflaatiosta 1,5 prosenttia vuodessa ja näistä saadusta palkkakertoimesta 2,7 prosenttia vuodessa, jolla tarkistetaan karttuneita eläkeoikeuksia eläkkeen alkamisvuoden tasoon. – Laskelmien esimerkkihenkilöiden oma urakehitys noudattelee suurin piirtein keskimääräistä ansionousua, joskin lähtötiedoissa annetut palkkatasot vaikuttavat palkkakehitykseen eli heille on laskettu kertamääräisiä palkankorotuksia, Mielonen kertoo. Esimerkeissä annetut henkilöiden palkat on oletettu olevan vuoden 2010 tasossa. Uusi Insinööri -lehti pyysi kolmea, suunnilleen esimerkin kanssa samanikäistä insinööriä kommentoimaan sukupolvensa eläkkeitä. V 14 Varttuneen insinöörin työura katkeaa Vuonna 1952 syntynyt insinööri valmistuu insinööriksi 24-vuotiaana. Sitä ennen hän on ollut harjoittelu- ja kesätöissä 1,5 vuotta, josta puoli vuotta on 23 vuoden iässä, jolta ajalta karttuu eläkettä. Palkka tuolta ajalta on keskimäärin 1 100 euroa kuukaudessa. Varttuneen insinöörin työhistoriaan mahtuu pari työpaikanvaihtoa sekä viisikymppisenä nimitys esimieheksi. 58-vuotiaana hänet irtisanotaan ja hän päätyy työttömyysputkeen. Siitä lähtien hän on ansiosidonnaisella työttömyyskorvauksella ja sen lisäpäivillä 63-vuotiaaksi, jolloin hän jää eläkkeelle. Palkkaa hän saa 40-vuotiaana 3 600 euroa ja kymmenen vuotta myöhemmin 5 000 euroa. Ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen ajalta karttuu eläkettä, mutta huonommin kuin palkasta. Esimerkiksi 58–62-vuotiaana 1,9 prosentin korotettu karttuma jää pois. Kun vanhuuseläke koittaa vuonna 2015, varttuneen henkilön eläke on 2 960 euroa kuukaudessa vuoden 2010 tasossa. Henkilön eläke voidaan ilmaista myös niin sanottuna korvaussuhteena, joka on 0,58. Toisin sanoen, hänen bruttoeläkkeensä on 58 prosenttia viimeisestä ansaitsemastaan bruttopalkasta. Elinaikakerroin on 0,963 vuonna 1952 syntyneelle. Kaikki laskelmat sisältävät elinaikakertoimen vaikutuksen. (Elinaikakertoimesta tarkemmin seuraavalla aukeamalla.) Eläkkeitä ei kerätä ennakkoon Tieinsinööri ja pääluottamusmies Pekka Liimatainen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- eli ELY-keskuksesta pitää eläkettä kohtuullisena, vaikka esimerkissä eläkettä leikkautuu eläkkeen saajalta jonkin työttömyyskorvausputken takia. – Eläkerahat eivät tallennu tilille odottamaan, vaan suurimmalla osalla kerättävistä työeläkemaksuista eli noin 85 prosenttia maksetaan nykyisten eläkeläisten eläkkeitä. Vain noin 15 prosenttia menee tienestiin, Liimatainen muistuttaa. – Suurten ikäluokkien eläköitymisen jälkeen töihin jäävät sukupolvet ovat aiempaa pienempiä, joten maksutaakka on kova. Liimataisen mielestä pohjoismainen hyvinvointimalli toimii esimerkki-insinöörin kohdalla hyvin. – Yleisesti ottaen pidän tienattua esimerkin mukaista eläkettä hyvänä ja sillä eläkkeelle siirtyvä insinööri kyllä pärjää. Eläkkeellä työssäkäyntiin liittyvät kulut jäävät pois. Näitä kuluja ovat esimerkiksi työmatkat, jokapäiväinen ravintolalounas sekä työvaatteet, joita työssäkävijä ei välttämättä tule ajatelleeksi. – Ammattikirjallisuus, lehdet ja kouluttautuminen vaativat oman osansa, vaikka työnantajat näihin yleensä hyvin osallistuvatkin, Liimatainen huomauttaa. – Insinööri on yleensä myös liikkuvaa sorttia, joten auton yläpitoon kuluu rahaa. Eläkkeellä autonkäyttö ja tarve ovat todennäköisesti vähäisempää ja jossain vaiheessa on turvallisempaa ja mukavampaa siirtyä joukkoliikenteen käyttäjäksi. Tähän houkuttelevat jo eläkeläisille suunnatut alennuksetkin. Keski-ikäisellä tasainen urapolku Vuonna 1968 syntyneen insinöörin opinnot ja kesätyöt etenevät kuten vanhemmalla kollegallakin. Palkkaa hän saa 1,5 vuoden kesä- ja harjoittelutyöstä keskimäärin 1 200 kuukaudessa. Neljästä tonnista 40-vuotiaan palkka nousee huippunsa 4 500 euroon 55-vuotiaana. Eläkkeeksi muodostuu 3 130 euroa kuukaudessa vuoden 2010 tasossa, kun hän jää vanhuuseläkkeelle 65-vuotiaaana vuonna 2033. Esimerkkihenkilöllä karttuu eläke katkeamattomasti ikävuosien 23–64 ajalta. 4,5 prosentin kannustinkarttuma kerryttää eläkettä ikävuosien 63 ja 64 aikana. Karttunut vanhuuseläke tarkistetaan elinaikakertoimella, joka on vuonna 1968 syntyneelle 0,872. Korvaussuhteeksi muodostuu 62 prosenttia viimeisestä palkasta. – Tällä hetkellä tuo laskennallinen summa kuulostaa ihan hyvältä. Ylittää varmastikin kipurajan, ettei tarvitse ihan joka asian kanssa pihistellä, arvioi projektipäällikkö Mika Paukkeri Nokialta eläkkeen suuruutta. – Tuolla määrällä eläkeiässä tämän hetken verotuksella ja kulurakenteilla pärjää kohtuudella, jos ei ole lainoja eikä mitään normaalista elämästä poikkeavaa jatkuvaa kuluerää rasitteena. Nuorelle eläkettä kertyy pitkältä ajalta Esimerkki-insinööri valmistuu keskelle 1990-luvun lamaa ja ura ei ehdi edes kunnolla alkaa, kun eteen tulee puolen vuoden työttömyys. Vuonna 2009 hän on lomautettuna puoli vuotta. Molemmilta työttömyysajoilta karttuu myös työeläkettä niin sanotun työeläkelisän ja ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen kautta. UUSI INSINÖÖRI Vuonna 1984 syntyneen insinööriopiskelijan työura alkaa 21-vuotiaana kesäharjoittelulla. Tästä, yli 18-vuotiaana tehdystä työstä kertyy nykysääntöjen mukaisesti eläkettä. Lisäksi nuorelle kertyy opinnoista eläkettä yhteensä neljältä vuodelta. Insinööriksi hän valmistuu 25-vuotiaana ja ensimmäisessä työpaikassa alkupalkka on 2 500 euroa. Pitkän, 67-vuotiaaksi jatkuvan uran katkaisee kaksi perhevapaata. Esimerkin henkilö saa kaksi lasta. Ensimmäisen hän saa 29-vuotiaana ja toisen 32-vuotiaana. Molempina kertoina hän saa äitiys- ja vanhempainrahaa yhteensä noin 10 kuukautta. Sen jälkeen hän on 8 kuukautta kotihoidontuella hoitamassa lasta, kunnes lapsi on 1,5-vuotias, jolloin hän palaa töihin. Yhteensä kotonaolo kestää kolme vuotta, jolta ajalta karttuu myös eläkettä. Palkka nousee 35-vuotiaana 3 100 eu- roon, 45-vuotiaana 3 500 euroon ja lopulta 55-vuotiaana 4 000 euroon. Nuoren, 1984 syntyneen eläkkeen määräksi muodostuu 2 870 euroa kuukaudessa vuoden 2010 tasossa, kun hän jää vanhuuseläkkeelle 68-vuotiaana vuonna 2052. Eläkettä karttuu siis 21–67 vuosien välillä joka vuosi. Erityisen hyvä eläkekarttuma on vuosien 63–67 välillä, jolloin hänen eläkkeensä karttuu niin sanotun kannustinkarttuman mukaisesti 4,5 prosenttia vuodessa. Korvaussuhteeksi muodostuu 0,61 suhteessa viimeiseen ansaittuun palkkaan. Tämän hetken arvioitu elinaikakerroin vuonna 1984 syntyneelle on 0,809. – Ensi näkemältä opiskelijan silmin tuo vaikuttaa suurelta summalta. Opintotukihan eli opintoraha ja asumislisä yhteensä on verojen jälkeen noin 470 euroa kuussa, sanoo insinööriopiskelija Jenni Huhtapelto. – Tuo 2 870 euroa taitaa osua aika lähelle nykyistä keskiansiota Suomessa, joten miellän sen melko sopivaksi eläkesummaksi. Huhtapelto arvelee, että varttuneeseen ikään ehtineellä menot ovat aivan eri suuruiset opiskelijaan verrattuna. – Eläkeläisen voisi kuvitella haluavan muun muassa matkustella, tukea jälkikasvuaan rahallisesti ja muutenkin nauttia vuosikymmenten uurastuksen tuloksista. Hänen mielestään eläkkeellä pärjää, mikäli asuntolainat, autolainat ja muut suuremmat velat on maksettu pois. – Suurimman osuuden lohkaisevat asumiskustannukset. Ilman suurempia yllättäviä menoeriä, kuten äkkinäisiä remonttitarpeita, rahan voi laskea riittävän mukavaan eläkeläiselämään. ■ 15 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen ■ Piirros: Markku Haapaniemi Nykyinen eläkeikä sopii insinöörille Vuoden 2005 eläkeuudistuksen myötä eläkkeelle voi siirtyä ikävuosien 63–68 välillä. Mitä myöhemmin jää eläkkeelle, sen enemmän eläkettä kertyy. Eläkeiän nostamisesta jopa 70 ikävuoteen on puhuttu julkisuudessa paljon. mmattiyhdistysliike näkee työurien pidentämisen mieluummin työssäoloajan pidentämisenä ikävuosien 18–63 välillä eikä niinkään eläkeiän nostamisena, sanoo Elinkeino-, liikenne- ja ympäristö- eli ELY-keskuksessa työskentelevä tieinsinööri ja pääluottamusmies Pekka Liimatainen. – Työikäisen työntekijän työssäoloaika teoreettisesti on noin 45 vuotta. Insinöörin työurassa on huomioitava opiskelu, mahdolliset jatko-opinnot sekä perhe- ja muut vapaat, jolloin työuran mitaksi jää noin 40 vuotta. Liimatainen ei pidentäisi aikaa enempää, koska insinööri ylempänä toimihenkilönä joutuu yleensä joustamaan päivittäisestä työajastaan ja ylitöitä insinöörille kertyy normaalia enemmän. Myös Nokian projektipäällikkö Mika Paukkeri kannattaa eläkerajan pitämistä paikallaan. – Näen suurena huolenaiheena nykyisen stressaavan ja kiireisen työtahdin sekä työympäristön ja yhteiskunnan aiheuttaman paineen. Insinööriopiskelija Jenni Huhtapelto ei näe työuran pituudella olevan standardimittaa, jos pystyy alansa osaajana kehittymään. – Jatkuva kehitys saattaa myös toimia piristävänä kannustimena ja osaltaan pidentää työ uria, kun samatkaan tehtävät eivät tunnu vuosi toisensa jälkeen samalta. -A 16 Toiseksi tärkeimpänä hän pitää työpaikan johtamiskulttuuria ja työpaikan henkeä. Paukkeri painottaa tasa-arvoisen kohtelun tärkeyttä työelämässä. – Suuria jaksamiseen liittyviä kysymyksiä ovat myös järkevät työkuormat sekä työn ja vapaa-ajan erottaminen toisistaan. Huhtapelto nostaa työn mielekkyyden, mahdollisuuden kehittyä tehtävissään sekä yleisen hyvinvoinnin tärkeiksi tekijöiksi, jotta jaksaa pidempään työelämässä. – Työn mielekkyys varmasti kärsii, jos tehtävät ovat vuodesta toiseen samaa tasapaksulta tuntuvaa puurtamista. Opiskelija ei vielä pohdi työskentelyä eläkeläisenä. Sen sijaan sekä Liimatainen että Paukkeri voivat kuvitella tekevänsä keikkatöitä eläkkeellä, jos tarjolla on mielekästä työtä ja terveys sekä elämäntilanne sen mahdollistavat. Rahan lisäksi muita kannustimia pitkään työuraan Eläkkeet kuuluvat päivään jokaiseen Parempi eläkekertymä ei ole välttämättä riittävä porkkana työuran pidentämiseen. Muut arvot saattavat vaikuttaa enemmän kuin parempi eläke. Liimataisen mukaan oma terveys on tärkein muista arvoista. Pekka Liimataiselle eläkeasiat eivät ole kaukaisia, sillä pääluottamusmiehenä hän joutuu paneutumaan niihin muita aiemmin. Hän arvelee, että kaikkia työntekijöitä eläkeasiat kiinnostavat, sillä jo- kainen maksaa eläkettä. – Eläke on merkittävä osa kunkin meidän työhistoriaa. Eläkeasiat ovat myös osa jokapäiväistä politiikkaa. Liimataisen mukaan pitkäjänteisimmät aloittavat vapaaehtoisen eläkesäästämisen jo kolmikymppisenä. Viimeisimmät havahtuvat eläkeiän lähestymiseen pari kolme vuotta ennen eläkkeelle siirtymistä järjestettävässä eläkeläisinfossa. – Perusturvan vakituisessa työsuhteessa olleelle antaa työeläkejärjestelmä eli siitä ei kannata olla huolissaan, pääluottamusmies huomauttaa. Itse hän arvioi jäävänsä eläkkeelle noin 64-vuotiaana seuraavan vuosikymmenen aikana. Mika Paukkeri ennakoi jäävänsä eläkkeelle 60–63-vuotiaana, kun asia tulee ajankohtaiseksi 2030-luvulla. Eläkeasiat tuntuvat hieman kaukaisilta, mutta eläkkeet jo puhuttavat. – Mahtaako meidän ikäluokkamme päästä eläkkeelle järkevässä iässä, jääkö meille terveyttä ja aikaa nauttia eläkkeestä tai onko meidän eläkkeillemme edes maksajia, hän kertoo puheenaiheista. Vielä kaukaisemmalta eläkeasiat tuntuvat opiskelija Jenni Huhtapellolle, jonka varsinainen työura ei ole vielä alkanutkaan. Kuitenkin median kohina eläkkeistä on ollut niin voimakasta, että opiskelijoidenkin kahvipöydissä aihetta on pohdittu. – Koska kaikki täysi-ikäisenä tehty työ vaikuttaa eläkkeeseen, eiköhän asian olisi syytä käväistä mielessä jo työntekoa aloitellessa, hän aprikoi. – Ensimmäinen toistaiseksi voimassa oleva työsopimus kädessä minäkin lupaan istua alas miettimään asiaa. ■ Teksti: Eila Parkkonen, tiedottaja, Ilmarinen Elinaikakerroin ottaa eläkkeessä huomioon elinajan pitenemisen Elinaikakerroin voi tästä vuodesta alkaen pienentää kaikkien työeläkelakien mukaisia uusia alkavia vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeitä. Eläke ei kuitenkaan pienene, jos jatkaa työssä hieman pitempään. linaikakerroin kehitettiin osana vuoden 2005 eläkeuudistusta jarruttamaan eläkekustannusten ja maksutason nousua. Eläkkeen pienentäminen elinaikakertoimella nähtiin vaihtoehdoksi eläkeiän korottamiselle. Menettely pidentää työssäoloaikaa, jos eläkkeelle siirrytään vasta sen jälkeen, kun pienennys on kuitattu, kuten ennakoidaan. Suomalaisten elinaika on pidentynyt viimeisen 10 vuoden aikana noin kahdella vuodella. Tuoreen ennusteen mukaan 63-vuotiaan miehen elinajanodote vuonna 2008 oli 18,8 vuotta, vuonna 2030 se on 22,8 vuotta ja vuonna 2050 se on 25,9 vuotta. Myös naisten elinikä pitenee edelleen: 63-vuotiaan naisen eliniän odote vuonna 2008 oli 22,8 vuotta, vuonna 2030 sen arvioidaan olevan jo 26,7 vuotta ja vuonna 2050 se on 29,3 vuotta. Todennäköisesti nuoremmat ikäpolvet elävät keskimäärin huomattavasti elinajanodotteen mukaan laskettua ikää vanhemmiksi. E Osa lisävuosista työelämälle Vuonna 1948 syntynyt ikäluokka on ensimmäinen, jonka vanhuuseläke elinaikakertoimen vuoksi pienenee. Tämän ikäluokan eläke pienenee 0,83 prosenttia, jos jää varhennetulle vanhuuseläkkeelle 62-vuotiaana, alennetussa iässä alkavalle vanhuuseläkkeelle tai myöhemmin vanhuuseläkkeelle 63–68-vuotiaana. Jos vuonna 1948 syntyneen henkilön karttunut eläke on esimerkiksi 1 500 euroa kuukaudessa, pienennyksen jälkeen eläke on noin 1 488 euroa kuukaudessa. Työskentelemällä noin kuukauden pitempään saa pienennyksen korvattua. Kerroin lasketaan vuosittain jokaiselle UUSI INSINÖÖRI ikäluokalle 62 vuoden iässä viiden viimeisen vuoden kuolevuustilastojen mukaan. Alkuvuosina vaikutus on vähäinen, mutta se kasvaa sitä mukaan kuin yleinen elinaika pitenee. Vuonna 1957 syntyneen eläke pienenisi noin 7 prosenttia. Saadakseen eläkkeensä pienentämättömänä tämän ikäluokan pitäisi työskennellä lähes 64 vuoden ikään saakka. Vuonna 1967 syntyneen eläke pienenisi noin 12 prosenttia, ja sen kompensoimiseksi pitäisi työskennellä 64 vuoden 9 kuukauden ikäiseksi. Elinajan pidentyessä pidetään kohtuullisena, että osa lisävuosista oltaisiin työssä eikä kokonaan eläkkeellä. Väestön terveydentilan paraneminen luo tähän hyvät edellytykset. Elinaikakertoimen pienennyksen korvaamisessa riittää, että noin puolet pidentyneestä elinajasta käytettäisiin työskentelyyn. Jokainen voi itse valita, haluaako parantaa eläkettään jatkamalla työssä vai tyytyykö pienempään kuukausieläkkeeseen, jos arvostaa enemmän vapaa-aikaa. Työn jatkamiseen kannustaa se, että eläkettä kertyy 63 vuoden iän täyttämisestä alkaen 4,5 prosenttia vuodessa. Vaikutus työkyvyttömyyseläkkeeseen pienempi Elinaikakerroin leikkaa myös työkyvyttömyyseläkettä sen alkaessa. Työkyvyttömyyseläkkeessä käytetään sen alkamisvuodelle vahvistettua 62-vuotiaiden kerrointa, olipa eläkkeensaaja minkä ikäinen tahansa. Pienennys koskee eläkettä, jos työkyvyttömyys on alkanut vuonna 2010 tai myöhemmin. Kerroin pienentää vain työssäoloajalta kertynyttä työkyvyttömyyseläkkeen osaa, ei vanhuuseläkeikään jäljellä olevalta ajalta laskettua osaa. Elinaikakertoimen vaikutus työkyvyttömyyseläkkeeseen on sitä lievempi, mitä nuorempana eläke alkaa. Lisäksi tämän vuoden alusta parannettiin nuorena työkyvyttömäksi tulevan eläkkeen tasoa. ■ Elinaikakerroin ja kompensoiva työskentely Syntymävuosi 63 vuoden iän täyttämisvuosi Elinaikakerroin Kompensoiva työskentely eläke 60 % palkasta 1947 2010 1,00000 0 kk 1948 2011 0,99170 1 kk 2 kk 1949 2012 0,984 2 kk 4 kk 1950 2013 0,978 3 kk 7 kk 63-vuotiaan elinajan muutos vuodesta 2010 0 kk 1951 2014 0,971 5 kk 9 kk 1952 2015 0,963 6 kk 11 kk 1953 2016 0,956 7 kk 1 v 1 kk 1954 2017 0,949 8 kk 1 v 3 kk 1955 2018 0,943 9 kk 1 v 5 kk 1956 2019 0,937 10 kk 1 v 7 kk 1957 2020 0,930 11 kk 1 v 9 kk 1962 2025 0,902 1 v 4 kk 2 v 7 kk 1967 2030 0,876 1 v 9 kk 3 v 5 kk 1977 2040 0,833 2 v 6 kk 4 v 11 kk 1987 2050 0,799 3 v 1 kk 6 v 2 kk 17 edunvalvonta Teksti ja kuvitus: Valeria Gasik Vielä on jaksettava työelämässä pari vuotta Työntekijöiltä kaivataan yhä tehokkaampia ja pidempiä työuria. Mikä auttaisi akavalaisia jaksamaan pidempään? uomalaisen työelämän arvot ovat kovat. Vaikka työhyvinvoinnin merkitystä on tutkittu ja todistettu, työntekijöiltä odotetaan jatkuvaa tuottavuutta kaikissa elämäntilanteissa. Pitää olla innovatiivinen ja tehokas. Akavan työelämätutkijan Ulla Aitan näkökulmasta arvot ja pyrkimykset ovat kohdallaan juhlapuheissa, mutta arjessa työhyvinvointi ja tuottavuusvaatimusten kohtuullisuus eivät kohtaa. – Tuottavuutta mitataan liian yksipuolisesti panos ja tuotos -laskelmilla, jolloin tuottavuus saadaan lyhyellä tähtäyksellä nousemaan helpommin henkilöstökustannuksia leikkaamalla. Kestävän tuottavuuden tielle päästään tekemällä oikeita asioita tai tekemällä asioita uudella tavalla eli fiksummin, Aitta esittää. Hän näkee, että liian kireälle vedetyt henkilöstöresurssit johtavat ennen pitkään henkilöstön työhyvinvoinnin heikkenemiseen. Uupuneet työntekijät eivät kehitä mitään uutta, he vain yrittävät selviytyä rutiinilla päivästä toiseen. – Kestävää tuottavuutta voivat saada aikaan myös ikääntyneet työntekijät, sillä kyse ei aina ole siitä, kuinka paljon määrällisesti tekee. Kyse on siitä, että tekee oleellisia asioita ja jättää vähemmän oleelliset tekemättä. Näissä ”enemmän tai vähemmän tärkeissä” -arvioinneissa iäkkäät S 18 yleensä pitkän työkokemuksensa avulla päihittävät nuoremmat. Akavan viime syksynä teettämässä hallitusohjelmakyselyssä etsittiin akavalaisten pidemmän työuran avaimia. Yllättäen palkan lisääminen ei kuulunut kärkeen – hieman alle puolet vastasi asialla olevan merkitystä. Myös Tilastokeskuksen vuoden 2008 työolotutkimuksen tulos oli samansuuntainen. Yli 45-vuotiaista korkeasti koulutetuista vastaajista palkan lisäystä koki olennaiseksi vain noin viidennes. – Ikääntyneillä ryhmillä palkankorotukset eivät ehkä yksinään kuulu niiden tekijöiden kärkijoukkoon, joilla eläkeikää lähestyvät työntekijät punnitsevat, jatkavatko työssään vai siirtyvätkö eläkkeelle. Päätös työuran jatkamisesta syntyy usein monen tekijän yhteisvaikutuksesta, Aitta arvelee. Tutkijan mukaan ratkaisevaan eläkepäätökseen voi vaikuttaa esimerkiksi yksi harmillisuus työyhteisössä, tarpeettomuuden tunne tai epäoikeudenmukainen kohtelu. Työyhteisössä vallitseva ilmapiiri, esimiehen johtamistapa, joustavat työajat ja työntekijän kokemat vaikutusmahdollisuudet ovat niitä työpaikan myönteisiä voimavaratekijöitä, jotka myötävaikuttavat työssä jatkamiseen. – Luonnollisesti palkkauksen oikeu- denmukaisuus ja palkankorotustenkin oikeudenmukainen kohdistaminen vaikuttavat siihen, miten työntekijä kokee, että hänen työpanostaan arvostetaan, Aitta muistuttaa. Oma aika ja varma työpaikka Akavan hallitusohjelmakyselyyn vastanneiden mielestä työssä jaksetaan parhaiten, kun työpaikan säilyminen on varma. Akavalaisten ikääntyneiden työsuhdeturva riippuu ratkaisevasti siitä, millä toimialalla työskentelee. Alasajon kohteena olevilla metsä- ja paperiteollisuuden toimipaikoilla myös koulutetut ammattiryhmät joutuvat elämään irtisanomis- tai lomautusuhkien alla. – Yrityksissä, jotka aikovat jatkaa ja kehittää toimintaansa, ymmärrettäneen koulutettujen ja kokeneiden työntekijöiden arvo yritysten avainhenkilöinä, joiden työtä on hyvin vaikea korvata, Aitta arvioi. Esimiesten toimenkuvissa ei monestikaan ole huomioitu sitä aikaa, jota työntekijä tarvitsee esimiestyönsä kunnialliseen hoitamiseen. Työmäärän ollaan akavalaisen kyselyn mukaan kohtuullisen tyytyväisiä – puolet vastaajista ei pitänyt työmäärän vähentämistä erityisen tärkeänä työuran venyttämisen kannalta. Sen sijaan kiireen vähentämistä koettiin hyvänä houkuttimena. Myös muut työaikakysymykset nousivat selvästi esille. Liki 60 prosenttia kyselyn vastanneista näki joustavampia työaikoja tärkeänä kannustinkeinona. Vuorottelu- ja sapattivapaita sekä osa-aikaeläkejärjestelyjä kaipasi noin puolet vastaajista. Kiireen kokeminen voi johtua muustakin kuin yksinomaan työn määrästä. Kireät ja päällekkäiset aikataulut ovat yksi syy. – Koulutettujen ammattiryhmien työ itsessään voi sisältää hyvin vaikeita ja vastuullisia osa-alueita, jotka vaativat paljon aikaa, mutta niitä ei kuitenkaan voida delegoida muillekaan. Tällaisia työkokonaisuuksia ovat esimerkiksi esimiestehtävät. Tutkija muistuttaakin esimiesten tärUUSI INSINÖÖRI keästä roolista. Esimiesten toimenkuvissa ei monestikaan ole huomioitu sitä aikaa, jota työntekijä tarvitsee esimiestyönsä kunnialliseen hoitamiseen. – Henkilöstöresurssit ovat lähes kaikilla työpaikoilla vedetty liian tiukalle. Tämä lienee yksi tärkeimmistä syistä siihen, miksi eläkeikää lähestyvät alkavat miettiä helpompaakin elämisen muotoa. Toimivaa työterveydenhoitoa ja ikäjohtamista Työterveydenhuollolla ja työsuojelulla on tärkeät roolit työurien pidentämisessä. Esimerkiksi psykososiaalisiin riskeihin on syytä kohdistaa entistä enemmän huomiota. Vuonna 2007 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä liki kolmannes kärsi mielenterveyden häiriöistä, joista lähes puolet diagnosoitiin masennukseksi. Myös ennaltaehkäisevä terveydenhuolto on avainasemassa. Työpaikkojen terveelliseen elämäntapaan ohjaavat toi- minta- ja tukitavat kannustaisivat työntekijöitä huolehtimaan paremmin omasta jaksamisestaan. Aitta korostaa työterveyshuollon ja työpaikan välistä yhteistyötä. Työpaikoille on luotava toimintamalleja, joiden avulla työterveyshuollon on helppo puuttua ennakolta toteamaansa työntekijän työkyvyn heikentymiseen. – Näissä tilanteissa voidaan työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon ammattilaisten kanssa yhteistyössä räätälöidä työntekijälle vähemmän vaativa toimenkuva tai muita tilannetta helpottavia työjärjestelyjä. Lisäksi Aitta toivoo työpaikoille toimivaa ikäjohtamista, kokonaisvaltaista esimiestoimintaa ja joustoa. Esimiehiä pitää kouluttaa, jotta he ymmärtävät erilaisten ja eri-ikäisten työntekijöiden erilaiset vahvuudet ja heikkoudet sekä erilaiset odotukset ja tarpeet. – Useimmiten pienetkin joustot tai vastaantulot työantajan puolelta tilanteissa, joissa työntekijä oman terveytensä tai yksityiselämänsä johdosta kokee työkykynsä tilapäisesti heikenneen, johtaa pidemmällä aikavälillä työntekijän parempaan motivaatioon ja sitoutumiseen, Aitta summaa. ■ 19 edunvalvonta Teksti: Marketta Harinen ■ Kuva: Olli Häkämies Napakka nainen teknon edunvalvojana – Mitään ei saavuteta yksin. Yhteistyöllä ja verkostoitumalla, kauemmas katsomalla päästään eteenpäin, Kirsi Kaasinen sanoo. Kaasisella on vahva edunvalvonnan vaikuttajan paikka teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden taustaryhmän puheenjohtajana. YTN on Kirsi Kaasisen mukaan melko haasteellinen pelikenttä eri tavoin ajattelevine liittoineen. – Päätöksenteko on turhan monimutkaista ja hidasta. Ne päättävät, joita asia koskee -periaate tahtoo hukkua byrokratiaan. utotecin ylempien toimihenkilöiden luottamusmies Kirsi Kaasinen luotsaa Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n suurimman alan teknologiateollisuuden taustaryhmää seuraavat kaksi vuotta. Tampereen Lokomon teräsvalimon, Harjavallan Outokummun kuparisulaton ja Outokumpu Technologyn kautta Outotecin projektipäälliköksi päätynyt Kirsi Kaasinen on ollut työpaikkansa ylempien luottamusmiehenä yli kymmenen vuotta. Kymmenen vuotta on tullut täyteen myös YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmässä. O Yhteistyössä on onnistumisen ydin YTN:n teknon taustaryhmän puheenjohtajuus ei tullut Kaasiselle pyytämättä ja yllätyksenä. Napakka ja sanavalmis nainen halusi tehtävään kolmen varapuheenjoh20 tajakauden jälkeen. Toiminnan ydinlinjaukset ovat valmiina. – Yhteistyö on edunvalvonnan avainsana niin työpaikoilla kuin YTN:ssäkin, Kaasinen sanoo. Hän haluaa nähdä yhteistyön laajana, myös muihin henkilöstöryhmiin ja järjestöihin ulottuvana tavoitteena. Yhteiset viritykset Metalliliiton ja Toimihenkilöunionin kanssa ilahduttivat viime keväänä, vaikka niistä ei lopulta tullutkaan mitään. Metalliliitto teki omat ratkaisunsa, ja Toimihenkilöunioni ryhtyi riitelemään työehtosopimusten soveltamisrajoista YTN:n kanssa. – TU:ssa ollaan ihan hukassa siitä, mitä vastaan pitäisi kamppailla, Kaasinen huokaa. Kaasisen mielestä on outoa, että edunvalvonnassa eri henkilöstöryhmät elävät omaa elämäänsä, vaikka työpaikoilla erot ovat hämärtyneet. – Ääri-individualismista pitää edetä kohti yhteisöllisyyttä. Kyse on myös oikeudenmukaisuudesta, siitä että huolehditaan heikommistakin. Työnantajat ovat yhdistäneet rivinsä, ja palkansaajatkin ovat heränneet, tosin hieman kankeasti ja hitaasti jälkijunassa. Reviiristä luopuminen on vaikeaa. – Nyt tarvitaan ay-liikkeen vallankumousta. Pitää yhdistää hyvät ajatukset ja tahdot, pitää pyristellä ulos vanhoista hämähäkin seiteistä. Kaasisen mielestä uudistuminen olisi paikallaan myös YTN:ssä. – En tiedä, miten kauan enää selviämme koulutuspohjaisilla rakenteilla – insinööritkin kahdessa eri järjestössä. Luottamusmiehiä ja yritysyhdistyksiä Kirsi Kaasisen mielestä YTN:n on panostettava paljon nykyistä enemmän paikallisen toiminnan vahvistamiseen. – Luottamusmiehiä tarvitaan lisää. Luottamusmiesverkosto tarvitsee myös jälkikasvua, hän muistuttaa. Alkuvuoden teknologiateollisuuden luottamusmiesseminaarin perusteella ei tosin tarvitse olla kovin huolissaan. Joukossa oli paljon nuoria, vasta valittuja luottamusmiehiä. Huomionarvoista oli myös naisten suuri määrä. YTN:n paikallinen edunvalvonta kiteytyy yritysyhdistyksissä, joita perustetaan hiljalleen lisää, joka vuosi aina jokunen. – Ne ovat luottamusmiesten tukena vahvistamassa paikallista neuvottelutyötä. Niitä tarvitaan entistä enemmän, kun paineet paikalliseen sopimiseen lisääntyvät. Uusi Insinööriliitto maksaa omien jäsentensä jäsenmaksun yritysyhdistyksissä. – Niin pitäisi tehdä myös muiden YTN-liittojen. Hidasta työtä Pitkään järjestötyössä mukana olleena Kaasinen tietää, että mitään ei saavuteta hetkessä. – Työmarkkinatoiminta on pitkäjän- teistä työtä. Ei voida reagoida vain päivän tilanteeseen, vaan pitää olla visio, näkemys siitä, mihin pyritään ja mitä halutaan. Teknologiateollisuuden taustaryhmän jäsenet tulevat eri yrityksistä ja eri puolilta Suomea. Taustaryhmässä tiedetään eri yritysten tilanteesta, tutkaillaan tulevaisuutta ja pohditaan edunvalvonnan tilaa ja tavoitteita. – Teknologiateollisuuden työehtosopimus on ratkonut suuren osan alan ongelmista, mutta vapaa-aikana työasioissa matkustaminen ei ole vieläkään kaikkialla kunnossa. Luottamusmiesten asemassa on edelleen parantamista, ja erityisesti tiedonsaannin ongelmista kuulee jatkuvasti, Kaasinen listaa puutteita. Hän näkee työnantajaleirissä hinkua palata entiseen patruunavaltaan, jossa kaikista palkankorotuksista päätti työnantaja. – Yleiskorotukset on turvattava ja paikallisissa erissä on oltava perälauta eli jos paikallisesta jaosta ei synny sopua, erä jaetaan tasaisesti kaikille. ■ Teksti ja kuva: Marketta Harinen Yt-neuvottelut kypsyttivät liiton töihin Ylempien toimihenkilöiden järjestön YTN:n suurin ja merkittävin ala teknologiateollisuus on saanut uuden vastaavan asiamiehen. Jani Huhtamella aloitti työssä huhtikuun alussa. Jani Huhtamella. ululaisen Elektrobitin luottamusmiehen ja YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmän monivuotisen jäsenen tie YTN:n riveihin on edennyt vikkelästi. Viime keväänä Jani Huhtamella päätti etsiä muita vaihtoehtoja, kun neljännet yt-neuvottelut vuoden sisällä kypsyttivät luottamusmiehen lopullisesti. Uusi Insinööriliitto haki alueasiamiestä Uudellemaalle ja niin ohjelmistosuunnittelija vaihtoi uraa ja päätyi Helsinkiin. UIL:n Uudenmaan pestiä kesti yhdeksän kuukautta, kun miestä kysyttiin teknologiateollisuuden vastaavaksi asiamieheksi. Siitä tarjouksesta ei kieltäydytä. Ivalosta kotoisin oleva Huhtamella opiskeli Oulun yliopistossa matematiikkaa, fysiikkaa ja tietojenkäsittelyä. Tutkinto ei koskaan valmistunut. – En ollut 19-vuotiaana kypsä itsenäiseen yliopisto-opiskeluun. Ensimmäiset vuodet ovat tärkeitä myöhemmän opiskelumenestyksen kannalta, sillä matematiikka on kumulatiivinen tiede, Huhtamella miettii. Perheellistyneen miehen oli pakko olla milloin karaokejuontajana, milloin kuorma-autonkuljettajana tai matematiikan opettajana. Kun kuorma-autonkuljettaja rahtasi lattiamattoa elektroniikka-alan ilmastoi- O UUSI INSINÖÖRI tuun ja siistiin yritykseen kesähelteellä, tietojenkäsittely vaikuttikin kiehtovammalta alalta kuin matematiikan opettaminen. Työ Elektrobitin tytäryhtiössä Softbitissä järjestyi pian. Luottamusmiehenä kaiken aikaa Fuusioituminen emoyhtiöön sai Huhtamellan huolestumaan ylemmistä toimihenkilöistä, joilla ei ollut edustajaa yrityksen myllerryksessä. – Herkästi käy niin, että kun suunsa avaa, joutuu itse töihin, hän nauraa. Huhtamellasta tuli Elektrobitin ylempien toimihenkilöiden luottamusmies, jolla oli parhaimmillaan 800 edustettavaa. – Jos aikoo hoitaa luottamustehtävän kunnolla, siitä tulee äkkiä käytännössä kokopäiväinen työ. Vaikka loppuaikoina toinen toistaan seuraavat yt-neuvottelut olivat raskaita, Huhtamella kehuu silti EB:n työnantajaporrasta kohtuullisen hyväksi neuvottelukumppaniksi. Asiat etenivät yleensä keskustelemalla, ja yrityksessä saatiin esimerkiksi hyvä matkustussopimus. – On tärkeää, että myös yrityksen johto luottaa luottamusmieheen. Teknologiateollisuuden taustaryhmässä vuodesta 2005 toiminut Huhta- mella tuntee YTN:n sekä alan luottamusmiehet ja ongelmat hyvin. – Taustaryhmässä kuulee Suomen tärkeimmän teollisuuden haaran tilan. Kun siellä kerrotaan yt-neuvotteluista, tietää, ettei Suomen vienti vedä. Hän toivoo, että YTN jalkautuisi entistä enemmän jäsentensä pariin kentälle ja lisäisi luottamusmieskoulutuksien ja -seminaarien määrää. – Ymmärrettävästi se on pitkälti kiinni resurssien riittävyydestä. Vaikeat neuvottelut edessä Kevään palkankorotusneuvotteluihin Huhtamella ei halua ottaa kantaa. Aika näyttää, miten asioissa edetään. – Vaikeaa tulee olemaan, mutta lopputulosta en lähde veikkaamaan. Aiempi teknologiateollisuuden vastaava asiamies, UIL:n neuvottelujohtaja Ismo Kokko jatkaa alalla pääneuvottelijana. Muut neuvottelijat ovat Huhtamellan lisäksi TEKin neuvottelujohtaja Yrjö Taivainen ja lakimies Jan Degerlund. Alan ylempien työehtosopimuksen palkantarkistusneuvottelut käydään huhti- ja toukokuussa. Jos rahasta ei päästä sopuun, työehtosopimus voidaan sanoa irti 31.5. päättymään syyskuun lopussa. ■ 21 edunvalvonta Teksti: Ilona Mäenpää Tes sai aikaan tyytyväisiä jäseniä kemian alalla Marja Virtasen kotialbumi Orionilla ehdittiin usean muun kemian alan yrityksen tavoin olla lakossa kaksi päivää maaliskuun alussa. Lakolla tuettiin ja vauhditettiin kemianteollisuuden ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusneuvotteluja. Logistiikkapäällikkönä työskentelevän Marja Virtasen mielestä työehtosopimus on tärkeä, sillä se takaa, että ylitöistä ja vapaa-ajalla matkustamisesta saadaan nyt oikeudenmukaiset korvaukset. Marja Virtanen oli lakossa muiden orionilaisten kanssa. Veikko Somerpuro arja Virtaselle työsuhdeturva on työttömyysturvan ohella tärkeä järjestäytymisen syy. Ilman työehtosopimuksia ja työsuhdeneuvontaa työntekijä olisi avuton nykypäivän työelämässä. M Sirpa Pelttari (vas.) ja Heidi Silvennoinen lakkovahteina Orionin porteilla. 22 Mitä työehtosopimuksen saavuttaminen sinulle ja muille ylemmille merkitsee? – Nyt kaikilla Orionin ylemmillä on samat pelisäännöt. Aikaisemmin yleisten työsuhteen ehtojen, kuten sairauslomaajan palkan ja lomarahan maksamisen, noudattaminen oli työnantajan hyvän tahdon varassa. Nyt tilanne on toinen, kun ylemmillä on oma työehtosopimus ja sitovat kirjaukset. Osastokohtaisia eroja on ollut lähinnä ylitöiden korvaamisen suhteen. Luottamusvaltuutettujen aseman virallistaminen on uusi asia. Heidän irtisanomissuojansa on nyt samalla tasolla kuin muilla luottamusmiehillä. Pistelakko ja lakon uhka sai monet miettimään ammattiliittoon liittymistä. Entä ylipäänsä järjestäytyminen, kannattaako se? – Työsuhdeturva, joka sisältää työehtosopimuksen ja työsuhdeneuvonnan on jäsenelle korvaamattoman tärkeätä ammattiapua. Pistelakko ja lakon uhka sai monet meilläkin miettimään ammattiliittoon liittymistä. Pistelakkoon osallistui Orionilla ammattiliittoon kuulumattomiakin. Mitkä ovat työehtosopimuksen vaikutukset työpaikallasi? – Kun tulee tarve tehdä ylitöitä, on hyvä tietää, että niistä maksetaan. En itse matkusta, joten vapaa-ajan korvaaminen ei ole minulle henkilökohtaisesti merkityksellinen. Ymmärrän kyllä, että paljon matkustavilla täytyy olla oikeus saada korvaus vapaa-ajastaan. ■ Työtaistelulla saavutettiin kemian alalle tes emian ylempien toimihenkilöiden pitkäaikainen tavoite on ollut saada kattava työehtosopimus. Nyt se vihdoin saavutettiin työtaistelutoimilla. Työnantaja kieltäytyi aluksi neuvottelemasta ylempien kanssa tessistä, mutta työtaistelutoimien ja pistelakkojen edetessä se johtui vihdoin nöyrtymään. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ja työnantajaa edustava Kemianteollisuus KT ry hyväksyivät sitten työriitojen sovittelijan Heikki Pohjan tekemän sovintoesityksen. Näin kemianteollisuuden ylemmille toimihenkilöille saatiin työehtosopimus. Samalla peruuntuivat suunnitellut työtaistelutoimet, ulosmarssi ja työnseisaus 1.4. sekä työnseisaus 20 suurimmassa yrityksessä 6.4. Myös YTN:n 12.2. julistama ylityö- ja vapaa-aikana työasioissa matkustamisen kielto päättyi. Ylemmät toimihenkilöt ehtivät olla pistelakoissa 9.–26.3. välisen ajan. Työehtosopimus on voimassa 1.4.2010–31.1.2013. Se takaa työsuhteen perusehdot kaikille ylemmille toimihenkilöille. Sopimuksessa on asetettujen tavoitteiden mukaiset sitovat kirjaukset ylitöiden korvaamisesta K työaikalain mukaan, äitiys-, vanhempain- ja isyysvapaasta, lomarahasta ja luottamushenkilön asemasta. Matkustamiseen liittyvän ongelman käsittelemistä varten perustettiin työryhmä, joka tekee selvityksen ylempien toimihenkilöiden matkustamiseen liittyvistä käytännöistä. Palkankorotukset ovat yleisen linjan mukaisia. 1.6.2010 alkavan palkanmaksukauden alusta alkaen tulee 0,5 prosentin yleiskorotus. Lisäksi tulee samana ajankohtana yritys- tai työpaikkakohtaisesti päätettävä 0,4 prosentin suuruinen paikallinen erä, joka lasketaan toukokuun 2010 palkkasummasta. Jos erän käytöstä ei työnantajan ja luottamushenkilön kesken päästä sopimukseen, työnantaja päättää 0,2 prosentin käytöstä ja loppuosa erästä maksetaan 0,2 prosentin suuruisena yleiskorotuksena. Palkkoja tarkistetaan sopimuskaudella lisäksi 1.2.2011 ja 1.2.2012. Sopimus on luettavissa osoitteessa www.ytn.fi/kemia -> Sopimus 2010 - 2013. Energia-alan sopimuskiertue starttasi Espoosta eskusjärjestörajat ylittävää edunvalvontaa tehdään, kun energia-alan työehtosopimuksista neuvottelevat ammattiliitot valmistautuvat tes-kierrokselle yhteisillä jäsentapahtumilla. Energiaalalla työskentelevien YTN:läisten työehtosopimus päättyy 30. huhtikuuta. Energia-alalla on töissä 3 000 ylempää toimihenkilöä. Ylemmät Toimihenkilöt YTN, Sttk:laiset Toimihenkilöunioni ja Konepäällystöliitto sekä Sak:lainen Sähköliitto starttasivat tien päälle maaliskuussa. Neuvotteluissa tavoitteina ovat muun muassa kunnon korvaus matka- K UUSI INSINÖÖRI ajalta ja ylitöistä. Liitot ovat kutsuneet kaikki energia-alan työehdoista kiinnostuneita kuulemaan ja keskustelemaan tulevien neuvottelujen kulusta. Kiertue alkoi maaliskuussa Espoon Keilaniemestä ja jatkui Kuopiossa, Olkiluodossa, Oulussa, Rovaniemellä. Helsingin tilaisuus on keskiviikkona 27.4. Toimihenkilöunionin tiloissa, Selkämerenkuja 1A, klo 16.30 ja Vantaan tilaisuus torstaina 28.4. Tikkurilassa, Sokos Hotelli Vantaalla, Hertaksentie 2, klo 16.30. ■ Juha Simell 23 edunvalvonta Teksti ja kuvat: Inssihanke ■ Kuvat: Matti Luiro Foorumi kokosi insinöörikoulutuksen vaikuttajat nsinöörikoulutus on nostettu Suomen nykyisessä hallitusohjelmassa erityiseksi kehityskohteeksi. Ammattikorkeakoulut ovat käynnistäneet asian edistämiseksi yhteisen valtakunnallisen INSSI-hankkeen, johon osallistuvat insinöörejä kouluttavat ammattikorkeakoulut sekä alan järjestöjä. I Insinöörikoulutuksen hyvistä käytännöistä myös julkaisu Insinöörikoulutuksen foorumissa julkaistiin insinöörikoulutuksen hyviä käytäntöjä esittelevä julkaisu ”Insinöörikoulutuksen uusi maailma II”. Julkaisun voi ladata sähköisessä muodossa maksutta Insinöörikoulutuksen foorumin sivuilta www.inssihanke.fi/foorumi2010. Julkaisussa esitellään 69 tapausta, jotka on kerätty eri puolilta Suomea eri koulutusohjelmista. 24 Hankkeen järjestämässä Insinöörikoulutuksen foorumissa 2010 insinööripedagogiikkaa lähestyttiin käytännön esimerkkien pohjalta ja kokemuksia vertailemalla. Foorumi kokosi Hämeenlinnaan noin 350 insinöörikoulutuksen vaikuttajaa maaliskuussa. Foorumissa esiteltiin 55 insinöörikoulutuksen hyvää käytäntöä useissa rinnakkaisissa sessioissa. Aiheina olivat opetusmenetelmät, opetussuunnitelmat, opiskelijan ohjaus, yritysyhteistyö opetuksessa, projektioppiminen sekä matemaattisluonnontieteelliset aineet insinööritutkinnossa. Myös sosiaalisen median hyödyntämistä oppilaitoksissa käsiteltiin. Teknologiateollisuuden osaamistarpeista ja odotuksista insinöörikoulutukselle puhui ABB Oy:n Service-liiketoiminnan johtaja Kalle Mattila. – Insinöörien tehtäväkuvissa painottuvat käytännönläheisyys, kehittäminen ja kansainvälisyys. Teknologiaosaamiseen kuuluu paitsi teknillinen ja matemaattis-luonnontieteellinen tietotaito Veijo Hintsanen avasi Inssifoorumin. myös viestinnälliset ja sosiaaliset valmiudet ja kyky nähdä mahdollisuuksia uusiin innovaatioihin tai yrityksen toiminnan kehittämiseen. Näitä kaikkia tarvitaan, jotta pystymme kehittämään ja myymään kannattavasti asiakkaillemme heidän liiketoimintaansa edistäviä teknologiaratkaisuja ja palveluita kilpailuilla kansainvälisillä markkinoilla, Mattila sanoo. – Insinööriopintoihin tulisikin kuulua kansainvälistymistä tukeva osio sekä työelämän kanssa yhdessä tehtävä projekti normaalin harjoittelun ja lopputyön lisäksi. Toivon, että foorumissa esiteltävät käytännöt innostavat ammattikorkeakoulujen opettajia ja johtoa nostamaan nämä tavoitteet ykkösasiaksi kaikissa insinöörikoulutusohjelmissa, Mattila totesi. Opiskelijoiden näkökulman esitti SAMOKin hallituksen jäsen Joonas Laukkanen. ■ Teksti: Hannu Saarikangas, johtaja Tavoite hyvä, keinot hakusessa yöuran pidentämistalkoissa on huomiota kiinnitetty myös uran alkuun. Opetusministeriön virkamiestyöryhmä jätti oman raporttinsa maaliskuun puolivälissä ja ehdotti siinä joukon toimenpiteitä, joilla nopeutettaisiin lähinnä korkeakouluopintoihin sijoittumista sekä opintoaikoja. Kirjoituspöydän ääressä virkatyönä tehtynä asiat näyttävät yksinkertaisilta ja selkeiltä. Jos asioita vaivautuu pohtimaan yksittäisen nuoren tai koulutuksen järjestäjän näkökulmasta, vaikeuskerroin kasvaa, eikä kaikkia tehtyjä ehdotuksia voi suinkaan pitää kannatettavina. Työryhmä ehdotti korkeakoulujen yhteistä valtakunnallista yhteishakua, jolloin samassa yhteydessä sähköiset hakujärjestelmät yhdistetään. Yhteishaku parantaa korkeakoulujen ”osumatarkkuuta” sen suhteen, keitä seuraavana syksynä on tulossa opintojaan aloittamaan. Ehdotuksella on merkitystä insinöörikoulutusta tarjoaville ammattikorkeakouluille, sillä T ehdotuksen voi olettaa pienentävän syksyn uusintahakujen tarvetta ja vähentävän muita erityistoimenpiteitä, joilla syksyisin koulutusohjelmissa olevia tyhjiä paikkoja on koetettu täyttää. Työryhmän ehdotus lisätä korkeakouluopiskelijoiden suoria todistusvalintoja sen sijaan herättää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Lukuisilla koulutusaloilla soveltuvuus alalle on huomattavasti tärkeämpi valintaperuste kuin jossain aineessa saatu hyvä numero ylioppilastodistuksessa. Yksi keskeinen syy esimerkiksi insinöörikoulutuksen keskeyttämiseen on tutkimusten mukaan ollut motivaation puute ja alan soveltumattomuus nuoren omiin odotuksiin. Numerovalinta ei ole omiaan nopeuttamaan lukion suorittamista. Nykysäännösten mukaan oppilailla on mahdollisuus numeroidensa korottamiseen, jota mitä ilmeisimmin myös käytettäisiin hyväksi. Preppauskurssien kilpavarustelu- kierre siirtyisi siten lukioon ja aiheuttaisi nykyistäkin enemmän paineita sekä oppilaille että opetushenkilökunnalle lisääntyvän oppilaanohjaustarpeen muodossa. Entä kuinka monelle nuorelle on lukion alussa selvää se, mitä isona aikoo? Numerovalinta saattaisi eri väyliä myöten etenevät nuoret myös eriarvoiseen asemaan, sillä ylioppilastutkinnon ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen päästötodistuksen tasapuolinen arvioiminen ei ole kaikkein helpoimpia tehtäviä. Hieman kärjistäen voisikin sanoa, että lukioiden tyttöistyessä myös korkeakouluissa tapahtuu vielä nykyistä selkeämpi jako sukupuolten välillä. Muodostuu entistä enemmän ammatteja, joissa on vain toisen sukupuolen edustajia. Tämä ei liene tarkoitus. ■ Insinööriopetuksen parhaat käytänteet palkittiin yöelämän ja opiskelijoiden edustajat palkitsivat seitsemän ammattikorkeakoulujen insinööriopetuksesta vastaavaa tiimiä opetuksen hyvistä käytänteistä. Palkinnot menivät Oulun seudun, Seinäjoen (2 kpl), Tampereen (2 kpl), Turun ja Vaasan ammattikorkeakouluihin. Arviointiraati valitsi palkittavat käytänteet lähes 70 esimerkistä, joita insinöörikouluttajat esittelivät ammattikorkeakoulujen ja työelämän yhteisessä INSSI-hankkeessa. Valintaa tehdessään arviointiraati kiinnitti erityistä huomiota opetuskäytänteen uutuusarvoon, sen avulla saavutettuihin oppimistuloksiin, yritysyhteistyöhön opetuskäytänteen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä käytänteen hyödynnettävyyteen ammattikorkeakouluissa ja muissa oppilaitoksissa yleisemmin. Parhaiden käytänteiden kehittämi- T UUSI INSINÖÖRI sestä ja soveltamisesta vastanneet tiimit palkittiin kunniakirjalla ja 1 000 euron stipendillä. Arviointiraadin puheenjohtajana toimi Konecranes Oyj:n toimitusjohtaja Pekka Lundmark ja jäseninä Teknologiateollisuuden, Elinkeinoelämän Keskusliiton, Toimihenkilöunionin, Uuden Insinööriliiton ja SAMOK:in edustajat. 3. 4. 5. Palkitut käytänteet ja tiimit ovat: 1. Education Support Centre (ESCfi) -oppimisympäristö, Turun ammattikorkeakoulu, Degree Programme in Information Technology ja Kirjastoja Tietopalvelun koulutusohjelmat 2. ”Hyppy tuntemattomaan” -ongelmanratkaisun käyttäminen ja yritysyhteistyö tekstiilien testauksen opetuksessa, Tampereen ammattikorkea- 6. 7. koulu, Tekstiili- ja vaatetustekniikan koulutusohjelma Projektipaja-koulutusmalli ja yritysyhteistyö, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö Kylmätekniikka 2 -kurssin opetusmenetelmä, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Talotekniikan koulutusohjelma Lukiseteli-tukiseteli -käytänne, Tampereen ammattikorkeakoulu, Opintoohjaajat Matematiikan ja laskennallisten ammattiaineiden opetuksen synkronisointi ja yhteensovittaminen, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Rakennustekniikan koulutusohjelma VirtuaaliAnkka: Virtuaalista insinöörimatematiikkaa -opetusmenetelmä, Vaasan ammattikorkeakoulu, Tekniikan ja liikenteen yksikkö. ■ 25 osaaminen Teksti: Ilona Mäenpää ■ Kuvat: Tuulikki Holopainen Jenni Mäkinen viihtyy koordinaattorina Eva-sähköautoprojektissa. Hän uskoo sähköautotuotannon laajetessaan sekä lisäävän insinöörityöpaikkoja että vähentävän ratkaisevasti hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. enni Mäkinen on esitellyt Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaan uutuutta tänä keväänä Geneven autonäyttelyssä sekä firmojen yhtiökokouksissa ja lehdistötilaisuuksissa. Kiinnostus sähköautoa kohtaan on kaikkialla maailmassa suurta. Genevessä oli tungosta ovien aukenemisesta päivän päätökseen asti. Sähköautosta odotetaan pelastajaa niin ilmasto- kuin talouskriiseihin. Se, että auto ei tuota hiilidioksidipäästöjä ei kuitenkaan vielä tee siitä täysin ympäristöystävällistä. Nollapäästöinen se on vasta, kun sähkö tulee uusiutuvista energialähteistä. Tätä nyt selvitellään EU:n komissiota myöten. Siellä on valmisteilla strategia kohti puhtaampaa autoa. Tarkoituksena on selvittää toimenpiteitä ympäristöystävällisten autojen kehittämiseksi. Jenni Mäkinen on esitellyt Evaa tänä keväänä myös yhtiökokouksissa ja lehdistötilaisuuksissa sekä suurille autoalan toimijoille. J Koordinaattorina sähköautoprojektissa Kun Valmet Automotiven tehtaalla Uudessakaupungissa viime vuonna käynnistettiin oman sähköisen konseptiauton kehittäminen, tarvittiin sähköautoprojektiin koordinaattoria. – Työtä tarjottiin minulle ja tietysti lähdin mukaan uusiin haasteisiin, Jenni Mäkinen kertoo. Tämän kaltaista sähköautoprojektia ei autotehtaallakaan ole aiemmin toteutettu, joten projekti on erittäin mielenkiintoinen. Mäkinen viihtyy työssään projektikoordinaattorina loistavasti. Työ on mielenkiintoista ja vaihtelevaa. Kahta samanlaista päivää ei ole. Työhön kuuluu raportointia auton rakennusprojektin etenemisestä, laatudokumenttien ylläpitoa ja laatimista, kustannusten seurantaa, tilausprosessien käynnistämistä, eri osaajien vä26 Sähköautostako ilmastokriisin pelastaja Auto- ja kuljetustekniikan opiskelu Turun ammattikorkeakoulussa johti insinööri (amk) tutkintoon kolmen vuoden opiskelun jälkeen. Ripeätahtista päiväopiskelua ei haitannut edes perheen kolme pientä lasta, Jenni Mäkinen kertoo. ” Eva on hieno yksilö, joka edustaa autotehtaan ja yhteistyökumppaneiden osaamista. lisenä linkkinä toimiminen. On varmistettava, että auton valmistus pysyy aikataulussa ja tieto kulkee kaikkien osa-alueiden välillä ongelmitta. Mäkinen oli mukana myös auton studiokuvauksissa. Suomalainen osaaminen kysyttyä Eva-sähköautoprojektissa on mukana yrityksiä, ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. Suomalaista osaamista viedään tällä konseptilla kovaa vauhtia maailmalle. – Valmet Automotive on johtanut projektia ja suomalaista suunnitteluosaamista on hyödynnetty muotoilussa, korin rakennuksessa, sisustuksen suunnittelussa ja sähkötekniikassa eli käytännössä siis läpi koko autonvalmistusprosessin, Jenni Mäkinen kertoo. Auto oli maaliskuun alussa esillä kaksi viikkoa Geneven autonäyttelyssä, joka on suurimpia autoalan tapahtumia Euroopassa. Siellä Suomen sähköauto-osaaminen sai paljon julkisuutta myös yhteistyökumppaneiden osalta. – Eva on hieno yksilö, joka edustaa autotehtaan ja yhteistyökumppaneiden osaamista. Eva herättää myönteistä huomiota omalla olemuksellaan. UUSI INSINÖÖRI Fortum on kehittänyt auton lataamistekniikan ja Nokia älypuhelimen uusimmat hienoudet. – Huipputeknologioiden käytössä vain mielikuvitus on asettanut rajoja. Evassa esimerkiksi kaikki älypuhelimen toiminnot ovat käytettävissä. Mahdollisuuksia voisi lisätä laittamalla isommat näytöt myös takamatkustajille. Näin myös he voisivat katsella tv:tä puhelimen kautta ja surfata netissä. Sarjatuotanto odottaa Uudenkaupungin tehtaalla toivotaan, että konsepti saadaan vietyä sarjatuotantoon saakka, ehkä jo parin vuoden sisällä. – Auto on täysin ajettava, mutta yksittäiskappale. Tarjoamme sen sisältämiä teknisiä ratkaisuja, ja tietenkin koko konseptin, jos joku autonvalmistaja haluaa ostaa sen, Mäkinen sanoo. Paljon on nyt kiinni siitä, miten valtiot tukevat uusiutuvia energioita ja sähköautojen käyttöä. Suomessa ei ole asiassa vielä virallista kantaa. Tosin ministeri Mauri Pekkarinen totesi istuessaan Evan ratissa Metson yhtiökokouksen yhteydessä tapahtuneessa esittelyssä, että päästöttömillä autoilla pitää olla tuki. Uudenkaupungin autotehtaalla valmistetaan tällä hetkellä kahta sähköllä kulkevaa autoa, Garia-golfautoa ja THINK City -kaupunkiautoa. Verkosta ladattavan Fisker Karma -hybridiauton tuotanto aloitetaan loppuvuonna. Porschen valmistussopimus päättyy vuonna 2012. Sähköauto sopisi Mäkisen mielestä hyvin suomalaiseenkin kaupunkikuvaan. – Se on näppärä jakeluliikenteessä, ketterä lyhyiden matkojen kuljettaja ja huomattavasti edullisempi kuin bensiinitai dieselkäyttöinen auto. Yhdellä latauksella Eva kulkee jo 160 kilometriä. Vielä kun saadaan latausajat lyhyemmiksi, latauspisteitä enemmän ja valtio mukaan tukitoimiin, voi sähköautobisnes olla suomalaisille insinööreille uusi työllistäjä. Norja näyttää tässä asiassa esimerkkiä maailman edistyksellisimpänä maana. Siellä sarjatuotantoon viime vuoden lopulla tullut THINK City -sähköauto saa sekä ilmaiset pysäköintipaikat että verovapautuksen. Auton tuotanto onkin nousussa Uudessakaupungissa ja jälleenmyyntiverkostoa luodaan. ■ 27 osaaminen Tekstit on koonnut Katri Korkalainen ■ Kuvat ovat ryhmäläisten ottamia Afrikka tutuksi opiskelemalla Metropolia ammattikorkeakoulun tuotantotalouden toisen vuosikurssin opiskelijat tekevät ryhmätöitä tänä keväänä Etelä-Afrikassa. Afrikka2010projektiiin osallistuvat 30 opiskelijaa ovat jakaantuneet kuuteen ryhmään. He asuvat Pretoriassa ja Johannesburgissa huhtikuun loppuun. iime syksynä alkanut yhteydenpito yritysten kanssa johti lopulta tulokseen ja saimme hankittua kuusi mielenkiintoista projektia, kertovat projektin ohjaajat ja valvojat Taina Tukiainen ja Katri Korkalainen. Alkunsa projekti sai Euroopan komission työryhmässä ”Strengthening e-Skills for Innovation in Europe” kahvikeskustelun lomassa. Ohessa lyhyet raportit kultakin ryhmältä paikan päältä. -V Projekti Momo Katja Nuutilainen, Annamari Linna, Jere Siponen, Teemu Virta ja Hanna Puolakoski Ryhmä työskentelee Innovation Hub’issa Pretorian itäpuolella Scientiassa Mobiletools International Oy’n toimistossa. Suomesta kotoisin oleva yritys keskittyy mobiilioppimisen ratkaisuihin. Projektissa tutustutaan muun muassa Mobiletoolsin tarjoamiin palveluihin ja mobiilioppimisen tilanteeseen Afrikassa. Apuna toimivat Google ja Mobiletoolsin tarjoamat materiaalit. Ryhmä on jo tutustunut eri yritysten partneri/yhteistyökumppaniohjelmiin ja tehnyt kilpailija-analyysin Mobiletoolsin 28 tuotteelle, suunnitellut uuden käyttöliittymän sovellukseen sekä kehittänyt yrityksen partneriohjelmaa. Osa ryhmästä on tehnyt benchmarkingia Subsolarille ja osa on kehittänyt toisen suomalaisen yrityksen Mobile Monday’n Johannesburgin yksikön toimintaa. Projekti Softstart Janne Inkinen, Eero Pajunen, Sonja Uotila, Kati Hyvönen ja Asta Lindström Ryhmän projektina on yrityksen perustaminen Etelä-Afrikkaan. Se perehtyy ongelmiin, joita aloittava yrittäjä kohtaa. Tehtävä on saatu paikalliselta yrityshautomolta, Softstart Business & Technology Incubator’ilta (Softstart BTI), joka auttaa IT-alan henkilöitä ja yrityksiä busineksen alkuun. Projektissa kartoitetaan hautomotoiminnan hyötyjä Etelä-Afrikassa. Ryhmä kerää tietoja haastattelemalla hautomon piirissä olevia yrityksiä. Se selvittää myös hautomon ulkopuolella olevien yritysten perustamiskustannuksia ja muita perustamiseen liittyviä asioita Pretorian ympäristössä. Ryhmä työskentelee Pretorian eteläpuolella sijaitsevassa Midrandissa, johon on keskittynyt sekä paikallisia että monikansallisia yrityksiä. Projekti Living Lab Tuukka Kempas, Henri Juutila, Antti Levomäki, Iiro Nuutinen ja Jesse Saharanta Living Lab projektissa yhteistyöyritykset ovat GeoMed ja Venture Solutions. Ryhmä tekee Venture Solutionsin kanssa ”e-Health Living Lab” liiketoimintasuunnitelman, jonka ensimmäiseksi toteuttajaksi toivotaan Tshwanen kaupunkia. Jatkossa suunnitelmaa on tarkoitus käyttää myös muiden tahojen kanssa. GeoMedin kanssa ryhmä tekee ”eHealth Living Lab” kotisivun nettiin, sieltä löytyy tietoa siitä mikä Living Lab on, wiki -tieto-osio ja mahdolliset kontaktitiedot. Ryhmä työskentelee huhtikuun Cape Townissa GeoMedin toimistossa. Projekti Sibesonke Health Janne Gartman, Harri Lehtovaara, Jussi Riikonen, Jukka Rippinen ja Santeri Sillanpää Projekti tutkii matkapuhelimella tapahtuvaa terveysinformaatiota, erityisesti ai- heena on HIV. Ryhmä tekee kilpailijaanalyysin Sibesonke-nimiselle yritykselle ja tutkii sen palvelujen käyttöä sekä kilpailijoita. Yritys tarjoaa kasvavien ja kehittyvien maiden vähäosaisille matkapuhelinpalveluja. Ryhmä on haastatellut ihmisiä matkapuhelimen käyttöön sekä yleisesti terveydenhoitoon ja HIV-ongelmaan liittyvistä asioista mm. Soweton ostoskeskuksessa. Eri ikäryhmiä edustavat haastateltavat ovat olleet samaa mieltä HIV-ongelmasta sekä terveydenhuollosta yleisesti – tilanne huononee. Projekti Sibesonke Segmentation Martin Smith, Dani Söderling, Santeri Leimu, Jarkko Surakka ja Olli Rapanen Kouluvierailuista ryhmälle jäi toivo siitä, että he pystyivät motivoimaan oppilaita sekä kirkastamaan heidän tulevaisuudenkuvaansa. Projektissa tutkitaan Sibesonken mobiilipalvelun asiakaskuntaa ja markkinoita asiakassegmentointia tehden. Tutkimuskohteeksi on valittu Diepslootin lähiö Johannesburgin ja Pretorian välissä, koska kännykkäpalvelu Sibesonke on aloittanut toimintansa sieltä vajaa vuosi sitten. Ryhmä tekee vastaavan tutkimuksen myös kahdessa muussa slummissa. Ryhmän raportin mukaan yrittäjyys on kovaa hommaa asukkaiden keskuudessa. Kylän alueella on useita partureita, autopesuloita, supermarketteja, katukeittiöitä, karkki- ja hedelmäkojuja sekä puhelinkoppeja. Banaaneja voi ostaa yhden randin kappalehintaan ja karkkikojut myyvät maksimissaan viittä erilaista yksittäispakattua makeista. Suurin ihmetys on ollut, miten nämä ihmiset tulevat toimeen. Eräskin parturi kertoi olleensa kiireinen, kun hänellä ja apulaisellaan oli yhteensä seitsemän asiakasta koko päivän aikana. Hiustenleikkuun ja -pesun slummissa saa noin eurolla. Diepslootin slummissa on viisitoista Extensioniksi kutsuttua osaa. Siellä on helpointa selittää olevansa ”over seas”, kuin kertoa mitään Euroopasta tai Suomesta. Yleistiedon puute on ymmärrettävää, kun valtaosa Diepslootin väestöstä koostuu Zimbabwesta tulleista pakolaisista ja koulun kesken jättäneistä nuorista aikuisista. Ihmisillä on kuitenkin suuria unelmia. Haastatellut aikovat kouluttautua enemmän ja suurin osa aikoo muuttaa pois Diepslootista. Projekti Safipa UUSI INSINÖÖRI Saija Koskivuori, Iiro Piippo, Petteri Rekomaa, Petteri Streng ja Elisa Wirkkala Ryhmä tekee projektia yhteistyössä SAFIPAN (South Africa-Finland Knowledge Partnership on ICT Programme) kanssa. Tavoitteena on tutkia paikallista afrikkalaista elämäntapaa ja kulttuuria sekä saada pintaa syvempi käsitys perinteisten yhteisöjen hyvistä ja huonoista puolista, sekä keksiä ideoita olojen parantamiseksi. Ryhmälle järjestettiin matka maaseudulle pieneen kylään Kgautswanessa, noin 5 tunnin ajomatkan päähän Pretoriasta. Paikallisena ”sijaisäitinä” toimi kyläyhteisön kehityskeskuksen johtaja Mama Clara Masinga, hyvin arvostettu henkilö EteläAfrikassa. Viikon ajan ryhmä eli, hengitti, söi, suri ja juhli paikallisten kanssa. Omien sanojensa mukaan he avasivat sydämensä, silmänsä sekä vatsansa ottaakseen vastaan mahdollisimman paljon kokemuksia. Mieluisimpia tehtäviä oli vierailla alueen kouluissa, missä ryhmä puhui oppilaille niin matematiikan kuin yleisesti koulutuksen tärkeydestä ja vaikutuksista tulevaisuuteen. He halusivat painottaa sitä, että kovan työn avulla kuka tahansa voi saavuttaa unelmansa. Paikallinen sanonta, ubuntu – I am because we are, kuvastaa parhaiten ihmisten elämänasennetta ja ystävällisyyttä. Ketään ei koskaan jätetä ulkopuolelle, vaan yhdessä toimiminen ja muiden auttaminen on yhteisön toiminnan perusta. ■ 29 totta & tutkittua Teksti: Jaakko Koivumäki, tutkimusasiamies Insinöörien työuriin pituutta omilla vaikutusmahdollisuuksilla Insinöörien mielestä parhaita keinoja työurien pidentämiseen ovat vaikutusmahdollisuudet omaan työhön sekä työn organisointi. yöelämää käsittelevän keskustelun yksi kuumimmista aiheista on viimeisen reilun vuoden aikana ollut työurien pidentäminen. Hallitus pääministeri Matti Vanhasen johdolla yritti aluksi yksipuolisesti korottaa lakisääteistä eläkeikää, mutta joutui perääntymään hankkeesta, koska palkansaajajärjestöt hyvin yksituumaisesti vastustivat esitystä. Nyt on sovittu, että työurien pidentämisen keinoista sovitaan kolmikantaisesti työnantajien, palkansaajien ja hallituksen kesken. Tavoitteena on pidentää nykyistä eläkkeellesiirtymisikää kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. Viime lokakuussa toteutetussa insinöörien Työmarkkinatutkimuksessa yhtenä teemana kysyttiin, kuinka insinöörit pidentäisivät työuria. Aineistoa käsiteltiin faktorianalyysin avulla ja keinot ryhmiteltiin viiteen kategoriaan: vaikutusmahdollisuudet työssä, työyhteisön toimivuus, työn organisointi, arvostava johtaminen ja sosiaalipoliittiset keinot. Peräti neljä viidestä nostaa tärkeimmäksi keinoksi vaikutusmahdollisuudet työssä. Koko kysymyspatteriston suosituin keino on hyvä palkan vastaavuus työn vaativuuteen ja työmäärään nähden. Se ilmentää vaikutusmahdollisuuksia epäsuoremmin kuin mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin, työn sisältöön ja työn vaativuuteen. Palkan vastaavuus työn vaativuuden ja määrään kanssa voidaan tulkita myös rahalliseksi kannustimeksi. T Etätyömahdollisuus sivuttu keskusteluissa Etätyön mahdollisuuksien lisääminen nousee tärkeäksi keinoksi. Kolme vii30 destä pitää sitä merkityksellisenä keinona. Tätä keinoa ei ole juurikaan keskusteluissa esiintynyt. Etätyön lisääminen on faktorianalyysin perusteella osa työn organisointiin liittyviä keinoja. Samaan sarjaan kuuluvat osa-aikatyö, vuorotteluvapaan ja vastaavien käytäntöjen kehittäminen, mentori-/senioriohjelmien kehittäminen sekä työssä matkustamisen vähentäminen. Työyhteisön toimivuus -faktorin suosituimmat keinot ovat palkitsemistapojen kehittäminen, yhteistyökulttuurin kehittäminen ja mahdollisuus käydä omaa työtä koskevia keskusteluja esimiehen kanssa. Arvostavaan johtamiseen kuuluvista keinoista suosituimpia ovat esimiestyön kehittäminen, paremmat mahdollisuudet ura-/työkiertoon sekä oman työn arvostuksen parantaminen. Oman työn arvostuksen parantaminen koetaan ennen kaikkea osaksi hyvää johtamista ja esimiestyötä. Insinöörikunta tyrmää Vanhasen ajatelman Valtion toissa talvena esittämää keinoa eli eläkeiän nostamista lainsäädännöllä pitää erittäin merkittävänä keinona vain joka kymmenes. Melko tärkeänä sitä pitää 26 prosenttia, joten myös insinöörikunta tyrmää hallituksen toissatalvena esittämän keinon. Sosiaalipoliittisista keinoista selvästi suosituimpia ovat eläkekarttuman nostaminen työuran loppupäässä ja se että ikääntyvistä työntekijöistä työssä pitämisestä tehtäisiin työnantajalle kannattavampaa. Eläkekarttuman nostamista työuran loppupäässä pitää erittäin tärkeänä keinona 28 prosenttia ja melko tärkeänä 36 prosenttia insinööreistä. Näiden osuuksien perusteella keino vaikuttaa potentiaalisesti lähes kahden kolmasosan eläkeaikeisiin. Elämänvaihe vaikuttaa arvostuksiin Eläkekarttuman nostaminen työuran loppupäässä arvioitiin yhtä tärkeäksi kaikissa ikäluokissa. Eläkeiän nosto lainsäädännöllä ei ole suosittu missään ikäluokassa. Yleisesti nuoremmat ikäluokat arvioivat suurimman osan keinoista tärkeämmiksi kuin vanhemmat ikäluokat. Esimerkiksi alle nelikymppisistä 40 prosenttia kokee erittäin tärkeäksi mahdollisuuden vaikuttaa omiin työaikoihinsa, kun taas 40–59-vuotiaista noin kolmannes on sitä mieltä. Vähintään 60-vuotiaista vain viidennes ajattelee samoin. Osaltaan kyse lienee siitä, että vanhemmilla ikäluokilla vaikutusmahdollisuudet ovat tällä hetkellä keskimäärin paremmalla tolalla, jolloin niiden merkitystä ei yhtä herkästi tiedosteta. Insinöörien työhyvinvointitutkimuksessa parin vuoden takaa havaittiin vastaava ilmiö esimerkiksi hyväksi koetun esimiestyön ja työhyvinvoinnin suhteesta. Esimieheensä tyytyväiset arvioivat esimiestyön yhteyden työhyvinvointiin vähäisemmäksi kuin esimieheensä tyytymättömät. Vanhemmissa ikäluokissa tärkeimpiä keinoja työuran pidentämisessä ovat ikääntyvien erityistarpeiden huomioiminen, mentori-/senioriohjelmien kehittäminen, henkisen työsuojelun kehittämi- nen sekä kuntoutusjärjestelmien kuten Aslak-mallin kehittäminen. Tärkeäksi mielletään keinot, joilla ikääntyvien työntekijöiden työssä pitäminen tehdään työnantajalle kannattavammaksi. Työuraa pidentää vanhemmilla ikäluokilla työssä matkustamisen lisääminen, kun taas nuoremmilla ikäluokilla työssä matkustamisen vähentäminen on suhteellisesti suositumpi keino. Sopiva eläkeikä on reilu 62 vuotta Työmarkkinatutkimuksessa kysyttiin myös sitä, minkä ikäisenä suunnittelee itse lähtevänsä eläkkeelle. Keskimäärin insinööri haluaa jäädä nykyisestä työelämästä eläkkeelle 62,4-vuotiaana. Vähintään 60-vuotiaiden ikäluokassa keskiarvoikä on korkein eli lähes 64, mutta hehän eivät voi kääntää aikakonetta takaisinpäin ja jäädä eläkkeelle ennen 60 ikävuotta. Alle 30-vuotiaiden vastauksien tulkinta on hankalaa, sillä heidän joukossaan on runsaasti vähäisen työkokemuksen omaavia, vastavalmistuneita. Arviot eivät voi perustua samalla tavalla omiin kokemuksiin kuin vanhemmilla ikäluokilla. Merkillepantava ja huolestuttava tulos on 30–39-vuotiaiden muita ikäluokkia matalampi arvioitu omakohtainen eläkeikä, joka tosin sekin on lähes 62 vuotta. Tämä ikäluokkahan joutuu ensimmäisenä kokonaisuudessaan kohtaamaan pidennetyt työurat. Työurien pidentämisen keinoista tämä ikäluokka nostaa muita ikäluokkia tärkeämmäksi mahdollisuudet vaikuttaa oman työn sisältöön, etätyön sekä vuorotteluvapaan ja vastaavien käytäntöjen kehittämisen. Tutkimuksen perusteella on mahdotonta vastata, missä määrin kyse on eri sukupolvien erilaisista työelämäkokemuksista tai arvoista tai missä määrin ikään liittyvästä elämäntilanteesta ja toisaalta myös biologisesta ikääntymisestä. Havaitut erot ikäluokkien välillä lienevät kaikkien edellä mainittujen yhteisvaikutuksen tuotosta. ■ UUSI INSINÖÖRI Keinolla erittäin suuri merkitys (%). Palkka vastaa työn vaativuutta ja työmäärää 37 % Mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin 35 % Mahdollisuus vaikuttaa oman työn sisältöön 33 % Eläkekarttuman nostaminen työuran loppupäässä 28 % Mahdollisuus vaikuttaa oman työn vaativuuteen 26 % Etätyömahdollisuuksien lisääminen 25 % Ikääntyvistä työntekijöistä työssä pitäminen tehdään työnantajalle kannattavammaksi 24 % Esimiestyön kehittäminen 22 % Palkitsemistapojen kehittäminen 21 % Paremmat mahdollisuudet ura/työkiertoon 19 % Osa-aikatyön mahdollisuuksien lisääminen 19 % Oman työn arvostuksen parantaminen 18 % Vuorotteluvapaan tms. käytäntöjen kehittäminen 17 % Yhteistyökulttuurin kehittäminen työpaikalla 17 % Työnkuvan selkeyttäminen 16 % Mahdollisuus ammatilliseen lisäkoulutukseen 16 % Mahdollisuus käydä omaa työtä koskevia keskusteluja esimiehen kanssa 16 % Ikääntyvien erityistarpeiden huomioiminen 16 % Työn ja yksityiselämän välisen rajan selkiyttäminen 14 % Työteveyshuollon parantaminen 14 % Henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen 13 % Kuntoutusjärjestelmien (esim. Aslak) kehittäminen 12 % Eläkeiän nosto lainsäädännöllä 10 % Henkisen työsuojelun kehittäminen 10 % Mentori-/senioriohjelmien kehittäminen 9% Työyhteisön vapaa-ajan toimintojen kehittäminen 8% Työssämatkustamisen vähentäminen 6% Työssämatkustamisen lisääminen 3% % 0 10 20 30 40 Minkä ikäisenä suunnittelet lähteväsi eläkkeelle. Vastaajien ikä 62,4 yhteensä 63,9 vähintään 60 v. 62,9 50-59 v. 62,6 40-49 v. 30-39 v. alle 30 v. 61,9 62,2 31 maailmalta Teksti: Markus Penttinen, kansainvälisten asioiden päällikkö/Akava EU:n uusi perussopimus vaikuttaa työelämään Euroopan unionin uusi perussopimus, niin sanottu Lissabonin sopimus, luo uuden pohjan yhteisön toiminnalle. Se lisää EU:n toimintatehoa, avoimuutta ja vahvistaa perusoikeuksia. Parlamentin vallan kasvun myötä työmarkkinajärjestöt saavat lisää vaikutusmahdollisuuksia. uroopan unioni sai uuden perustamissopimuksen joulukuussa. Siinä on kyse perustuslaista, jolla määritellään toimintatavat, valtasuhteet ja tehtävät unionille. Sopimuksen täysi toimeenpano vie vielä kauan, sillä se sisältää lukuisia uudistuksia – monet niistä merkittäviäkin. Julkisuudessa on eniten näkynyt EU:n presidentin ja ulkoministerin valinta. Näiden vallanpitäjien linjauksilla on suuri merkitys. EU:n ulkoministerin Catherine Ashtonin ratkaistavana on muuan muassa kysymys työelämäasioiden asemasta EU:n globalisaatiopolitiikassa. E Perusoikeuskirja oikeudellisesti sitovaksi Perussopimuksessa on tärkeitä uudistuksia, jotka ovat saaneet vähemmän julkisuutta. Unionin perusoikeuskirja tulee oikeudellisesti sitovaksi. Se takaa esimerkiksi oikeuden työehtosopimusneuvotteluihin sekä lakko- ja järjestäytymisoikeuden. Perusoikeuskirjaan voidaan jatkossa vedota EU:n päätöksien yhteydessä tai jäsenmaiden soveltaessa unionin oikeutta. Mikäli EU laajenee Turkkiin, on tällä myös miesten ja naisten tasa-arvon sisältävällä kirjalla vahva vaikutus. Kansalaisaloite kiinnostaa Uuteen perussopimukseen sisältyy merkittävä periaatteellinen avaus: kansalaisaloite. Miljoona EU-kansalaista useasta jäsenvaltiosta voi kehottaa komissiota tekemään esimerkiksi direktiiviehdotuksen. Epäilemättä kansalaisjärjestöt ja eu32 rooppalaiset ammattiyhdistykset alkavat pohtia aloitteen käyttöä. Eri järjestöjen kaavailuissa aloiteaiheet ulottuvat ympäristönsuojelusta julkisten palvelujen puolustamiseen. Työelämäkysymyksissä yksimielisyysvaatimus jäi voimaan Yhtä suurta läpimurtoa ei saavutettu mahdollisuudessa tehdä määräenemmistöpäätöksiä. Tosin 17 eri toiminta-alueella tämä onnistui. Esimerkiksi maasta toiseen muuttavien työntekijöiden sosiaaliturvasta päättäminen ei enää edellytä kaikkien maiden täyttä yksimielisyyttä. Suurin pettymys oli, että monissa työelämä- ja verotuskysymyksissä yksimielisyysvaatimus jäi edelleen voimaan. Siksi EU:n on vaikea luoda esimerkiksi vääristynyttä kilpailua poistavia vähimmäisverotasoja tai yhtenäistää työntekijöiden irtisanomissäädöksiä, jotka vaihtelevat suuresti maasta toiseen. Parlamentille lisää valtaa Tärkeä harppaus oli, että Euroopan parlamentille annettiin rutkasti lisää valtaa. Parlamentti on kansanvaltainen, vaaleilla valittu elin, joten uudistus edistää avoimuutta. Lisäksi parlamentti on perinteisesti tukenut linjauksissaan palkansaajia, esimerkiksi työaikadirektiivissä. Se on myös vaatinut aktiivisuutta palkansaajille tärkeissä kysymyksissä. Komissio sen sijaan on ollut aloitteissaan laiskanpulskea, ja työministerit ovat jopa heikentäneet työntekijöiden asemaa. EU:lta vähimmäisvaatimuksia julkisille palveluille? Sopimuksen myötä unioni saa toimivaltaa uusilla alueilla. Näitä ovat esimerkiksi urheilu, energia ja yleishyödylliset palvelut. Viimemainittu saattaisi käytännössä tarkoittaa julkisten palvelujen vähimmäislaatutasojen luomista EU:ssa. Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso on väläyttänyt laatukehyksen luomista julkisille palveluille ja sosiaalipalveluille. Muita muutoksia on esimerkiksi se, että kulttuuri, koulutus sekä sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät unionin yksinomaiseen kauppapoliittiseen toimivaltaan. Tämä ensi silmäyksellä hätkähdyttävältä vaikuttava asia on kuitenkin käytännössä lähinnä hallinnointia. Kyseisiä aloja ei olla myymässä millään kauppapoliittisilla markkinoilla. Asioista, jotka uhkaisivat muodostua vahingollisiksi, olisi päätettävä yksimielisesti. Lisäksi Euroopan parlamentti saa veto-oikeuden mahdollisiin kulttuuri-, koulutus- sekä sosiaali- ja terveysalan kauppasopimuksiin. Edistysaskel Kaikkiaan uusi sopimus on edistysaskel. Se lisää EU:n toimintatehoa, avoimuutta ja vahvistaa perusoikeuksia. Parlamentin vallan kasvun myötä Akavan kaltaiset työmarkkinajärjestöt saavat lisää vaikutusmahdollisuuksia. Puutteena sopimuksessa on, että jossain kohdin se on pienin yhteinen nimittäjä. Tämä näkyy esimerkiksi määräenemmistöpäätöksiin siirtymisissä tai vaillinaisessa talouspolitiikan yhteistyön vahvistamisessa. EU on kuitenkin aina edennyt askel askeleelta. Tämäkin sopimus on nähtävä yhtenä askeleena eteenpäin. ■ Kasvu katosi jonnekin Erilaisia edusmiehiä Meillä liitot sopivat Työttömyys pitkittyy Kansantuote kasvoi meillä vuodesta 2000 vuoteen 2007 keskimäärin runsaat kolme prosenttia vuodessa. Sillä pääsimme OECD-maiden keskikastiin. Mutta kansalaisten reaalitulot kasvoivat vain 2,5 prosenttia, viidenneksen vähemmän. Tanskassa kansantuote kasvoi keskimäärin vain 1,6 prosenttia vuodessa, mutta kansalaisten tulot keskimäärin pari kymmenystä enemmän. Australiassa kansantuote kasvoi vähän nopeammin kuin meillä, mutta kansalaisten tulot lähes kaksinkertaista vauhtia. Suomi pääsikin kärkikaartiin yhdessä Japanin, Irlannin ja Korean kanssa siinä, että kansalaisten tulot kasvoivat selvästi hitaammin kuin kansantuote. (Lähde: OECD) ■ Pohjoismaissa noin seitsemällä kymmenestä yli kymmenen hengen työpaikasta on yritys- tai työpaikkakohtainen pysyvä luottamusmies tai vastaava järjestely. Saksassa sellainen löytyy vain joka neljänneltä työpaikalta. Mutta siellä 40 prosenttia työpaikoista on sellaisia, joissa on joku epävirallisempi työntekijöiden edusmies. Samanlaisia järjestelyjä on paljon Itävallassa, Irlannissa, Liettuassa ja Hollannissa. Virossa ei ole paljoa luottamusmiehiä, mutta noin puolella työpaikoista on meidän työsuojeluvaltuutettuamme vastaava ihminen. Vähän samanlainen on tilanne Italiassa. (Lähde: Eurofound) ■ EU-maissa vain puolta työntekijöistä koskee suoraan valtakunnallinen tai osavaltiotason työehtosopimus. Meillä lähes 80 prosenttia työntekijöistä on valtakunnallisten sopimusten piirissä. Paikallisesti tai yrityskohtaisesti solmitut sopimukset kattavat vain runsaat kymmenen prosenttia työntekijöistä. Muualla noin 40 prosenttia työntekijöistä on paikallisesti tai yritystasolla tehdyn sopimuksen piirissä. Kymmenyksellä on osin paikallisesti, osin ylemmällä tasolla sovittu sopimus tai sitten ylemmän tason sopimuksesta poikkeuksin soviteltu tessi. (Lähde: Eurofound) ■ Latviassa ja Espanjassa työttömyys oli jo viime syksynä 18 prosenttia. Slovakiassa se oli "vain" 13 prosenttia. Mutta Slovakiassa yli puolet työttömistä oli ollut ilman töitä yli vuoden ja neljäsosa jopa yli neljä vuotta. Lähes puolet työttömistä oli ollut yli vuoden työttömänä myös Saksassa, Italiassa, Belgiassa ja Portugalissa, vaikka niiden työttömyys kokonaisuudessaan ei ollut poikkeuksellisen suurta. Meillä yli vuoden työttömänä olleiden osuus oli alhaisimpia EU-maista, noin viidesosa. Tanskassa työttömyys oli muutenkin pientä ja pitkäaikaistyöttömiä ei ollut juuri lainkaan. (Lähde: Eurostat) ■ Haku Namibiaan ja Uruguayhin on alkanut Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK järjestää tänä vuonna kaksi talkoomatkaa, toisen Namibiaan Afrikassa ja toisen Uruguayhin Etelä-Amerikassa. Namibiaan matka järjestetään 4.–27. lokakuuta. Haku on jo auki SASKin nettisivuilla osoitteessa www.sask. fi/mukaan/talkoomatkalle. Uruguayn-matkapäivät ovat 21.11.–18.12. UUSI INSINÖÖRI Kummankin talkoomatkan hinta on noin 2300 euroa osallistujaa kohti. Matkoille ilmoittaudutaan nettilomakkeella joko suoraan netissä tai tulostamalla se ja lähettämällä SASKiin, osoitteeseen SASK ry, Lintulahdenkatu 10, 00500 Helsinki. Hakuaika on alkanut ja päättyy maanantaina 26. huhtikuuta. 33 oikeus Fujitsu tuomittiin miljoonakorvauksiin yt-lain rikkomisesta orkein oikeus (KKO) on tuominnut Fujitsu Technology Solutions Oy:n (Fujitsu) maksamaan vanhan yhteistoimintalain mukaisia hyvityksiä 11 ammattiliitolle (mukana muun muassa UIL, TEK, SVAL, AE ja SEFE). Liitot toimittavat hyvityksen v. 2001 liittojen kanteeseen yhtyneille jäsenilleen. Syynä hyvityksiin on yhtiön laiminlyönti, joka koski yhteistoimintalain mukaisen neuvotteluvelvoitteen toteuttamista. Fujitsun Espoon Kilossa sijainnut tietokonetehdas ja tuotekehitys oli lopetettu vuoden 2000 keväällä ja noin 450 tehtaan työntekijää oli irtisanottu. Suuri osa irtisanotuista oli siirtänyt hyvityssaatavansa ammattiliitoille perittäväksi. Työnantajana ollut Fujitsu oli alankomaalaisen emoyhtiön suomalainen tytäryhtiö. Ammattiliitot väittivät asiassa, että emoyhtiö oli tehnyt tosiasiallisen päätöksen Kilon tehtaan ja tuotekehityksen lopettamisesta jo ennen kuin yhteistoimintaneuvottelut tytäryhtiössä oli edes aloitettu. KKO pyysi asiassa ennakkoratkaisun Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelta (EYT) niin sanotun joukkovähentämisdirektiivin tulkinnasta. EYT antoi asiassa ratkaisun syyskuussa 2009. KKO tulkitsi yhteistoimintalakia joukkovähentämisdirektiivin valossa niin, että tytäryhtiön olisi tullut käydä yhteistoimintaneuvottelut ennen kuin emoyhtiö oli tehnyt sellaisen tuotannon keskittämistä konsernissa koskevan lopullisen ratkaisun, joka oli merkinnyt tytäryhtiön toiminnan olennaista supistamista. KKO katsoi ratkaisussaan, että emoyhtiö oli tehnyt tosiasiallisesti tällaisen ratkaisun ennen kuin yhteistoimintaneuvottelut tytäryhtiössä oli edes aloitettu. Näin K ollen suomalainen tytäryhtiö eli Fujitsu oli työnantajana laiminlyönyt neuvotteluvelvoitteensa ja se velvoitettiin suorittamaan irtisanotuille työntekijöille hyvitystä. KKO:n arvio kohtuullisesta hyvityksestä tässä tapauksessa oli kuuden kuukauden palkka työntekijää kohden, mikä tarkoittaa yhteensä noin 2,5 milj. euroa ja tähän päälle viivästyskorot 15.5.2001 lukien. KKO:n ratkaisussa sovellettiin vanhaa yhteistoimintalakia, mutta nykyisenkin yt-lain mukaan neuvottelut on käytävä, jos työnantaja harkitsee toimenpiteitä, jotka voivat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. Eli työnantaja ei saa tehdä päätöstä mahdollisista työvoiman vähentämiseen vaikuttavista kysymyksistä ennen yt-neuvotteluita. Työnantajalla on siinä vaiheessa vain oikeus suunnitella toimenpiteitä, joilla saattaa olla vaikutuksia työvoiman määrään. Lopullisen päätöksen työnantaja saa tehdä vasta käytyjen neuvotteluiden jälkeen. Pitkän taistelun tulos Fujitsun jutussa alusta saakka, vuoden 2000 marraskuusta, mukana ollut EUasiantuntija Jari Hellsten on tyytyväinen, kun jupakka on vihdoin ohi. Hellstenin mukaan tuomio tuli olennaisesti EU:n joukkovähentämisdirektiivin tulkintavaikutuksen varassa. Kun juttu vietiin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen, sieltä saatiin kaksi tärkeää tulkintaa. – Ensinnäkin, onnistuimme saamaan tulkinnan siitä, onko emoyhtiön strategi- Jari Hellsten. nen liikkeenjohtopäätös direktiivin piirissä. EYT:n mukaan se on. Toiseksi EYT:ltä tuli sääntö siitä, että tytäryhtiössä on käytävä yt-neuvottelut loppuun asti ennen kuin emoyhtiössä voidaan tehdä välittömästi joukkoirtisanomiseen johtavaa liiketoimintapäätöstä. Jos tätä neuvottelujärjestystä rikotaan, työnantajana oleva tytäryhtiö joutuu vastuuseen. Hellsten painottaa myös sitä, että liitoilla oli resursseja ajaa juttu loppuun asti. Kilon tehtaan ja tuotekehityksen järjestäytymättömät työntekijät ja toimihenkilöt jättivät jutun hovioikeuden hylkäävän päätöksen varaan. – Järjestäytymättömien näyttää aivan turhalta unelmoida nyt yhdenvertaisuuden tai muunkaan perusteen varassa hovioikeuden heitä koskevan tuomion purkamisesta, Hellsten sanoo. KKO:n ratkaisu antaa Hellstenin mukaan aiheen pohtia myös vuonna 2007 voimaantulleen nykyisen yt-lain säännöksiä. – On vähintään kyseenalaista, voivatko tytäryhtiöiden johtajat lukea laista neuvotteluvelvoitteita niin kuin EU-tuomioistuin ja KKO ne määrittivät. Muutakin pohdittavaa saattaa löytyä. ■ (I.M) EK rikkoi yhteistoimintalakia alvelutyönantajat PT sekä Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto TT yhdistivät toimintansa perustamalla keväällä 2004 uuden yhdistyksen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n. Kaikki PT:n P 34 ja TT:n toiminnat siirtyivät EK:lle liikkeen luovutuksella vuoden 2005 alusta. PT:n ja TT:n henkilöstöt siirtyivät tuolloin EK:n palvelukseen. EK oli jo ennen liikkeen luovutuk- sen toteutumista käynnistänyt yhdessä PT:n ja TT:n kanssa yhteistoimintaneuvottelut henkilöstöjen kanssa. Neuvotteluesityksen mukaan neuvottelut olivat tarpeen yhdistysten yhdistämisestä, pääl- lekkäisyyksien poistamisesta ja toiminnan uudelleen suuntaamisesta aiheutuvien uudelleen järjestelyjen vuoksi. Neuvottelujen ilmoitettiin koskevan henkilöstön vähentämistä ja työtehtävien muutoksia. Henkilöstön arvioitu vähentämistarve oli runsaat 60 henkilöä vuoden 2005 aikana. Henkilöstötilaisuudessa henkilöstöille ilmoitettiin, että EK:n uusi organisaatio oli perustettu ja toiminnan painopisteet määritelty. EK:n hallitus oli päättänyt, että PT:n aiempien seitsemän ja TT:n kahdeksan aluetoimiston sijasta EK:lla on neljä aluetoimistoa ja näistä kussakin kolme työtehtävää. EK:sta ilmoitettiin, että aluetoimistot muodostettaisiin kolmen hengen yksiköiksi siten, että kussakin toimistossa oli päällikön tehtävä, lakimiestehtävä ja elinkeinopolitiikan asiantuntijatehtävä. Alueasiamies N:ää henkilökohtaisesti koskeneissa neuvottelutilaisuuksissa käsiteltiin hänen työtehtäviään ja osaamistaan sekä työpaikkavaihtoehtoja. EK irtisanoi N:n työsopimuksen 3.1.2005 ilmoittaen irtisanomisen perusteeksi toiminnan uudelleen suuntaamisen ja uudelleen järjes- telyn aiheuttamat tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Irtisanomisilmoituksen mukaan työsopimuksen irtisanomisen perusteena olivat toiminnan uudelleen suuntaamisen ja uudelleen järjestelyn aiheuttamat tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Uudelleen organisoinnin kohteena oli EK:lle PT:ltä ja TT:ltä liikkeen luovutuksella siirtynyt toiminta. Korkeimman oikeuden mukaan asiassa oli riidatonta, että EK:n hallitus oli ennen yhteistoimintaneuvotteluja tehnyt päätöksen aluetoimistojen ja niiden henkilöstön määrästä. EK oli siten laiminlyönyt neuvotella näistä kysymyksistä yt-lain mukaisesti. Käydyissä yt-neuvotteluissa oli käsitelty vain sisällöltään jo päätetyn alueorganisaation muutoksen aiheuttamia henkilöstövähennyksiä seurauksineen. Lisäksi korkein oikeus toteaa, että neuvottelujen on ensin kohdistuttava aiotun toimenpiteen perusteisiin ja vaikutuksiin, minkä jälkeen erikseen on käsiteltävä toimenpiteen vaihtoehtoja vähentämisen kohteena olevan henkilöpiirin rajoittamisen ja vähentämisestä aiheutuvien Korkein oikeus on ottanut kantaa kahdessa tapauksessa yt-lain soveltamiseen – yt-neuvottelut on käytävä ennen päätöksen tekemistä! seurausten lieventämisen osalta. Koska tässä tapauksessa ei irtisanomisten perusteiden osalta käyty neuvotteluja lainkaan, EK rikkoi yt-lain säännöksiä. Korkein oikeus katsoi, että EK oli laiminlyönyt yhteistoimintavelvoitteen jättämällä neuvottelematta irtisanomisen perusteesta. Neuvottelut oli siten laiminlyöty olenanisesti työntekijän kannalta. Tämän vuoksi korkein oikeus hyväksyi N:n vaatimuksen 10 kuukauden palkkaa vastaavasta hyvityksestä. ■ Varmista IAET-kassasta ryhmäeläkkeen jaksotuspäätös AET-kassa on virheellisesti jaksottanut työnantajan ottamia ryhmäeläkkeitä työsuhteen päättymiseen liittyvänä etuutena, kun ihminen on jäänyt työttömäksi. Näin on käynyt muun muassa Finnairilta vuonna 2006 yt-neuvotteluissa irtisanotuille sekä Outokumpu Chromilta ja Bemis Valkeakoskelta työttömiksi joutuneille ryhmäeläkkeen saajille. Kassan mukaan näitä tapauksia on kymmeniä useamman vuoden ajalta ja myös muista, pienemmistä yrityksistä. Kassa ei kuitenkaan pysty jäljittämään niitä kaikkia. Siksi työttömäksi jääneiden, ryhmäeläkkeensä jaksotuspäätöksen saaneiden IAET-kassan jäsenien pitää itse ottaa yhteyttä kassaan, jotta jaksotuspäätökset saadaan korjattua pikaisesti. Vakuutusoikeus antoi päätöksen I UUSI INSINÖÖRI asiasta parin vuoden käsittelyn jälkeen, kun ammattiliitot veivät jäsentensä epäoikeudenmukaisen kohtelun korjattavaksi. Sitä ennen jaksotusasiaa oli puitu työttömyysturvan muutoksenhakulautakunnassa. Siellä IAET-kassan tulkinta oli hyväksytty. Tapaus Finnair Finnairilla työnantaja päätti ottaa käyttöön kollektiivisen lisäeläkevakuutuksen, jolla kompensoitiin työttömyyden aiheuttamaa eläkemenetystä vuonna 2006 irtisanotuille. Eläkkeen voi nostaa aikaisintaan 60-vuotiaana. Jos ei elä 60-vuotiaaksi, lisäeläke-edun menettää. IAET-kassa jaksotti kuitenkin lisäeläkkeen arvon työttömyysajan ensimmäisille kuukausille saatuna etuna, joten irtisanotut joutuivat olemaan ilman työttömyysturvaa tai muutakaan tuloa kolmesta kuuteen kuukauteen. Vakuutusoikeuden mukaan kassan tulkinta oli virheellinen, koska taloudellinen etuus ei ollut käytettävissä työttömyyden aikana, siitä ei ollut varmuutta ja työnantajalla oli oikeus päätöksentekoon. IAET-kassasta kerrotaan, että se on ottanut välittömästi korjattavaksi vakuutusoikeudesta palautetut asiat. Myös muut parhaillaan muutoksenhakuasteissa olevat päätökset pyritään oikaisemaan mahdollisimman nopeasti. ■ (MH) iaet@iaet.fi (09) 4763 7600, arkisin klo 13:00–15:00 www.iaet.fi 35 opiskelijat www.iol.fi Tekniikan opiskelijat kokoontuivat yhteen neuvottelupäiville TONP on perinteinen, 1960-luvulta saakka säännöllisesti järjestetty tapahtuma, johon tekniikan alan opiskelijat kokoontuvat keskustelemaan tekniikan alan ja koulutuksen ajankohtaisista asioista. änä vuonna tapahtuma järjestettiin 26.–28. maaliskuuta. Mukana olivat Insinööriopiskelijaliitto IOL, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ja Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU. Näin mukana oli jälleen edustettuna kaikki kolme tekniikan alan koulutusastetta. Seminaari aloitettiin kokoontumalla Espooseen ammattiopisto Omniaan, jossa TONPin avaussanat lausui Akavan puheenjohtaja Matti Viljanen. Seminaarin päiväohjelmassa keskityttiin työurien pidentämiseen. Opetusneuvos Maarit Palomäki avasi opetusministeriön alaisen nuorten työelämään siirtymistä pohtineen työryhmän mietintöjä, minkä jälkeen STTK:n koulutuspoliittinen johtaja Petri Lempinen pohti työelämässä jaksamista ja elinikäistä oppimista. Seminaari jatkui laivalla, jossa neuvot- T Neuvottelupäivillä keskusteltiin kiivaasti työurien pidentämisestä. telupäivien osallistujat pääsivät harjoittelemaan työelämän pelisääntöjä yt–neuvotteluharjoituksen tunnelmissa. Toisena seminaaripäivänä työelämästä siirrettiin katse nuorten näkökulmasta kauaksi tulevaisuuteen – eläkeasioihin. Työeläkevakuuttajat TELAn tiedottaja Janne Pelkonen sai osallistujat ymmärtämään, miksi eläkkeistämme pitäisi olla kiinnostunut jo nyt, eikä vasta eläkkeelle jäädessä. Osallistujat kuulivat myös mielenkiintoisen katsauksen Ruotsin kovin eri- laisesta eläkejärjestelmästä. Seminaarin päätteeksi UIL:n koulutus- ja tutkimusyksikön johtaja Hannu Saarikangas kävi läpi ajankohtaiskatsauksen tekniikan alan koulutuspoliittisiin asioihin. TONPin osallistujat olivat erittäin tyytyväisiä seminaarin antiin ja etenkin siihen, miten kiinnostavasti eläkeasiat voi esittää. Myös ryhmätyöstä tykättiin kovasti ja sitä kuvailtiin hyvin opettavaiseksi. ■ Muista! Kesätöistä kannattaa tehdä kirjallinen työsopimus TYÖSOPIMUS syntyy, kun työntekijä sopii tekevänsä työtä työnantajalle tämän ohjauksen ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Periaatteessa olet siis tehnyt työsopimuksen siinä vaiheessa, kun sovit auttavasi kaveriasi muutossa, ja kaverisi tästä hyvästä tarjoaa sinulle saunaoluet. Ehkä aivan kaikista tuttaville tehtävistä palveluksista ei tarvitse tehdä kirjallisia sopimuksia. Sensijaan kun menet niin sanottuihin oikeisiin töihin, kirjallinen työsopimus on ehdottomasti aiheellinen. Työsopimus voidaan tehdä joko suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Jos so- 36 pimusta ei tehdä kirjallisena, työnantaja on velvoitettu toimittamaan työntekijälle selvityksen työsuhteen keskeisistä ehdoista. Näitä ovat muiden muassa työntekopaikka, palkan määräytyminen ja pääasialliset työtehtävät. Molempien edun mukaista on kuitenkin sopia työsuhteesta kirjallisesti. Vaikka suullinenkin sopimus on täysin pätevä, sovittuja yksityiskohtia on vaikea osoittaa toteen esimerkiksi työsuhteen ongelmatilanteita ratkottaessa. Kun sekä työnantajalla että työntekijällä on molempien allekirjoittama kirjallinen sopimus, mo- lemmat voivat helposti osoittaa, mitä on sovittu. Jos työsopimukseen myöhemmin tulee muutoksia vaikkapa työtehtävien sisältöön, tulee myös nämä muutokset sopia kirjallisesti. Voihan olla, että mukavan esimiehen kanssa saa helposti sovittua asioita suullisestikin mutta jos esimies vaihtuu, voi ilman kirjallista sopimusta olla hankalaa yrittää selvittää mitä edellisen kanssa on sovittu. ■ Muista aina kirjallinen työsopimus! Muista työttömyysvakuutus! lähestyvät ja työttömyyskassan jäsenyys tulee ajankohtaiseksi. Kassaan kannattaa liittyä heti, kun olet työsuhteessa. Opiskelijana sinun on mahdollisuus kerryttää ansiopäivärahan edellyttämät ehdot täyteen jo opiskeluaikana. Insinöörien ja insinööriopiskelijoiden työttömyyskassa eli IAET-kassa turvaa tulevaisuutesi, jos valmistuttuasi työttömyys kohtaa. Lue lisää työttömyyskassasta ja sen ehdoista osoitteessa www.iol.fi. Liittyminen käy helpoiten IOL:n nettisivuilla www.iol.fi/muutoslomake. Lomake vaatii kirjautumisen jäsensivuille. Kirjautumiseen vaadittavan jäsennumero on jäsenkortissasi. Liittymislomakkeita saat myös oman paikallisyhdistyksesi toimistolta. ■ KESÄTYÖT Kesäkissa on jälleen liikkeellä IOL:n oma toimenvälityspalvelu Kesäkissa on taas herännyt henkiin. Osoit- teessa www.iol.fi -> Kesäkissa voit käydä katsastamassa avoimia työpaikkoja ja poimimassa joukosta omasi. Varsinkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa ammattikunnan yhteishenkeä tarvitaan, joten älä ota kesäkissaa – ota insinööriopiskelija! ■ UUSI INSINÖÖRI Joona Haavisto puheenjohtaja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry Opiskelijat tarvitsevat opintoja tukevaa työharjoittelua yöharjoittelu on todella merkittävässä osassa tekniikan alan ammattikorkeakouluopintoja. Laadukas työharjoittelu tuo opiskelijalle hyviä valmiuksia valmistumisen jälkeiseen työelämään. Harjoittelussa opitaan työelämätaitoja ja saadaan arvokasta oman alan kokemusta. Siksi on tärkeää vaatia työharjoittelulta haasteita ja kokemusta kartuttavia tehtäviä. Valitettavasti taloussuhdanteet ovat nostaneet esille ongelman, joka saattaa heikentää myös ammattikuntamme mainetta. Onko työharjoittelujen laatu heikentynyt? Hyväksytäänkö opiskelijan harjoittelut liian kevein perustein? Kelpaako mikä tahansa omaan alaan viittaava työ harjoitteluksi? Opiskelijan työharjoittelun laadusta ovat vastuussa työnantaja, harjoittelujakson hyväksyjä ja myös opiskelija itse. Olennaisena osana insinööriopiskelijan työharjoittelua on myös siitä saatu korvaus eikä vaikeina aikoinakaan opiskelijan pidä ottaa vastaan työharjoittelua ilman palkkaa. Mutta mistä töitä sitten löytäisi – etenkin laadukkaita insinööriopiskelijan opintoja ja oman alan kokemusta kartuttavia töitä? Olen huolissani opiskelijoiden kesätöistä, sillä tilanne näyttää olevan edelleen erityisen vaikea. Nyt on löydettävä ja hyödynnettävä kaikki verkostot opiskelijoidemme työllistymisen edistämiseksi. Yksi esimerkki tällaisesta on Insinööriopiskelijaliiton ja Uuden Insinööriliiton Kesäkissakampanja, johon kannattaa käydä tutustumassa siihen verkkosivuillamme. Suhdanteista ja työllisyystilanteista huolimatta ottakaa kaikki ilo ja riemu irti opiskelijan vapun ajasta. Eli hauskaa vappua kaikille ja muistakaa, että insinöörin ja insinööriopiskelijan tunnistaa vappuna insinöörilakista! T 37 uusi jäsen Teksti: Kirsi Tamminen ■ Kuva: Tuulikki Holopainen Maanmittaus tarjoaa laajan ja monipolvisen urapolun Paikkatietosuunnittelija Tero Piirainen valmistui amk-insinööriksi maanmittaustekniikasta viime syksynä. Maanmittausala ei ole hänelle vieras, päinvastoin. Uuden tutkinnon myötä hän päätti järjestäytyä insinöörien liittoon. o 1990-luvun alussa Tero Piirainen työskenteli Kainuun vesi- ja ympäristöpiirissä vaaitsijan nimikkeellä. – Kartoitimme veneilyreittiä Kuhmossa parina kesänä. Talvella määrittelimme metsälampien korkeuksia ja syvyyksiä. Tai voi uran alun määritellä kauemmaksikin. Kuten hyvin monet muutkin maanmittaajat Piirainen harrasti nuorena suunnistusta. – Noin 7-vuotiaasta kuljin oravapoluilla ja suunnistin teini-ikään saakka. Harrastuksessa oppi luontevasti lukemaan karttaa ja ensimmäisessä työpaikassa osasi pitää karttaa oikein päin sekä tiesi, mihin suuntaan kulkea kompassin kanssa. 1990-luvun puolivälissä oli vuorossa muutto pääkaupunkiseudulle ja maanmittaustekniikan peruskoulutus. Sen jälkeen oli vuorossa alan insinööriopinnot, mutta ne jäivät muiden kiireiden alle. Vuonna 2006 Piirainen aloitti uudelleen insinöörin tutkinnon suorittamisen iltaopintoina. Hän oli vuotta aiemmin siirtynyt Espoosta Keravan kaupungille maastomittaajan työhön. Puolitoista talvea hän oli opintovapaalla ja opiskeli tiiviiseen tahtiin. Vapaan välisen kesän hän mittasi maastossa Keravan kaupungille uuden runkoverkon, jonka pohjalta hän teki insinöörityön. Uusi geodeettinen runkoverkko on ajankohtainen, sillä vanhasta kartastokoordinaatistojärjestelmästä on siirrytty koko maan kattavaan, yhtenäiseen EUREF-FIN -järjestelmään. J 38 Vaativimpiin töihin koulutuksella Opintojen jälkeen Piirainen siirtyi maastomittauksesta paikkatietosuunnittelijaksi, johon vaaditaan insinöörin koulutus. Tehtäviin kuuluu muun muassa kaluston eli gps-paikantimista vastaaminen. Kun kalustoa päivitettiin, niiden käyttökuntoon saattamisessa työllisti. Parhaillaan kunnan kiinteistörekisteriä päivitetään. – Tarkistan, että rakennukset sijaitsevat oikeissa kiinteistöissä ja jos eivät sijaitse, niin on selvitettävä syitä sekä korjailtava virheitä. Keravan mittausosastolla työskentelee toistakymmentä ammattilaista. Piirainen sijaistaa tarvittaessa myös paikkatietoinsinööriä. Keravalla kuten muissa radanvarsikunnissa rakennetaan aika paljon. Kaupunki on asukastiheydeltään Suomen kolmanneksi tihein, Helsinki ja Kauniainen ovat edellä. – Tonttimaa on kohtuullisen arvokasta, joten tarkkana saa olla, kun mittailee, paikkasuunnittelija huomauttaa. Tutkinto mahdollistaa laajan tehtäväkentän Tero Piirainen arvostaa maanmittausalan monipuolisuutta. Maanmittausinsinöörin tutkinto antaa pohjan moneen eri ammattiin. Yksityissektorilla kiinteistökauppa työllistää tai teollisuus tarvitsee erilaisia mittauksissa esimerkiksi tehtaiden pystytyksissä. Valtiolla suurin työl- – Maanmittausinsinööriä voi käyttää kaikkeen mahdolliseen, sanoo Tero Piirainen samalla, kun tarkistaa takymetriä, jota käytetään esimerkiksi rakennuspaikkojen maastoon merkintään. listäjä on Maanmittauslaitos, joka tarjoaa myös yksittäisille kansalaisille useita eri palveluita. – Kuntapuolellakin maanmittausinsinööri voi työskennellä vaikka kaavoituksessa, toimitusinsinöörinä tai katupuolella suunnittelijana. Piirainen itse ei tällä hetkellä uraa juuri eteenpäin mieti. Pian 3-vuotiaan tyttären kanssa arki menee omalla painollaan. Jäljelle jäävästä vapaa-ajasta suuren osan vie kaverusten kanssa perustettu orkesteri, joka soittaa raskasta rockia ja harjoittelee epäsäännöllisen säännöllisesti. Oma instrumentti on kitara, joka on kuulunut elämään yli puolet elämästä. Alkuvuodesta tuore maanmittausinsinööri liittyi Uuden Insinööriliiton jäsenyhdistyksen jäseneksi. Hän oli aiemmin Julkisten ja hyvinvointialojen liiton jäsen, mutta halusi järjestäytyä tutkintopohjaisesti muiden insinöörien joukkoon. – Liitto on taloudellinen turva, jos oikein huonosti käy. Piirainen pitää tärkeänä, että liitosta saa myös neuvoja työsuhteeseen ja sopimuksiin liittyvissä kysymyksissä. – Arvostan 5-päiväistä työviikkoa, hän naurahtaa vastatessaan kysymykseen ammattiyhdistysliikkeen saavutuksista. Sen tavoitteen ay-liike saavutti muutama vuosi ennen miehen syntymää. ■ jäsentietopalvelu tiedottaa Pidäthän tietosi ajantasaisina Jotta voisimme palvella sinua paremmin, on tärkeää, että tietosi pysyvät ajantasaisina. Jos esimerkiksi työpaikkasi tai yhteystietosi ovat muuttuneet, ilmoitathan meille muutoksista. Ilmoituksen teet helpoimmin jäsensivujen kautta tai sähköpostitse. Jos olet opiskelijajäsen ja opintosi ovat viivästyneet tai olet valmistunut, voit tehdä muutoksen osoitteessa www.iol.fi/ muutoslomake. Jäsenmaksut hoidat helpoiten siirtämällä ne työnantajaperintään tai suoraveloitukseen. Lisätietoa ja tarvittavia lomakkeita löydät jäsensivuilta. Ongelmia jäsenpostituksissa Uudet jäsenkortit ja vuoden 2010 jäsenmaksulaskut ovat saapuneet ajoissa perille noin 96 prosentille jäsenistä. Loput ovat tuotannossa. Poikkeuksena ovat ne, joilla on vielä jäsenmaksurästejä viime vuodelta – heille kortit lähetetään, kun edellisen vuoden maksuasiat ovat kunnossa. Myös pieni osa opiskelijajäsenistä ei ole saanut jäsenkorttiaan, koska varmaa tietoa opiskelujen / jäsenyyden jatkumisesta ei ole vielä saatu. Joulukuussa tehdyssä korttiajossa oli järjestelmäteknisiä ongelmia, mistä johtuen noin 1 600 jäsenen tiedot olivat jääneet tulostumatta jäsenkortti ja jäsenmaksulaskun postituslistaan. Ongelma on nyt korjattu ja kortit lähtevät matkaan lähipäivinä. Toinen syy pienessä osassa korttien ja laskujen myöhästymiseen on ollut se, että korttifirmassa oli parin erän osalta lähes kuukauden viive. Olemme pahoillamme niiden jäsenten osalta, jotka ovat joutuneet näiden syiden vuoksi korttejaan ja laskujaan odottelemaan. Ellei korttisi vielä ole perillä ja olet lähdössä matkalle lähiaikoina, voit tulostaa mukaasi matkavakuutustodistuksen jäsensivuille kirjauduttuasi kohdasta Jäsenpalvelu tiedottaa > Vakuutusasiat. kevat, tähän mennessä tulleet alennushakemukset hoidetaan seuraavaksi nopeasti ajan tasalle. Kiitämme jäsenkuntaa pitkämielisyydestä. Vuoden 2010 jäsenmaksualennukset Kuluvan vuoden osalta voit hakea alennusta heti, kun sinulla on tosite, jolla voit osoittaa alennukseen oikeuttavan syyn kestävän vähintään viisi kuukautta tänä vuonna. Suosittelemme toimittamaan alennushakemuksen heti sen ollessa mahdollista, kuitenkin viimeistään vuoden loppuun mennessä. Vuoden 2009 jäsenmaksualennukset Vuoden 2009 jäsenmaksualennushakemuksia, sähköposteja ja puheluita tuli vuoden 2010 alkukuukausina huomattavasti runsaammin kuin aikaisempina vuosina. Tämä on työllistänyt jäsentietopalvelua äärimmilleen ja apuvoimia ruuhkan purkamiseen on tarvittu. Nyt nämä ruuhkat on lähes purettu. Vuotta 2010 kos- Muista hyödyntää jäsenetujasi! Jäsenenämme olet oikeutettu lukuisiin etuisuuksiin ja alennuksiin eri tahoilta. Ethän unohda käyttää sinulle kuuluvia etuja? Jäsensivuilta löydät tietoa jäseneduista ja lisäksi paljon muuta hyödyllistä palkkanosturista oppaisiin. Jäsentietopalvelu toivottaa mukavaa alkanutta kevättä! ■ Pirkanmaan Otty-projekti toimii: Osallistuneista 17 on työllistynyt oka kymmenes projektiin ilmoittautuneesta 170 henkilöstä on työllistynyt projektin tarjontaan osallistuttuaan. Palautteen perusteella projektin ansioksi voidaan lukea paitsi työnhaun yleisen aktivoitumisen paraneminen, niin myös haastatteluihin valmistautumisen tärkeyden ymmärtäminen. Työnhaun asiakirjoihin perehtyminen on ollut monelle tärkeä kehityskohde, hakemuksen ja CV:n avulla päästään haastatteluun ja luodaan ensivaikutelma omasta osaamisesta. Luennoilta saatujen ohjeiden lisäksi myös projektin tarjoamat keskustelutilaisuudet ja vertaistuki on koettu mer- J UUSI INSINÖÖRI kittäväksi avuksi työnhaussa. Moni on maininnut tulleensa työnhaussa jo ammattilaiseksi, hakeminen on terävöitynyt ja hakuprosessista on tullut tutumpi ja suunnitellumpi. Keväällä koulutuksia Oman osaamisen tunnistaminen, itsetuntemus, elämänmuutoksen aiheuttaman stressin hallinta sekä toimivien tavoitteiden asettaminen ovat huhtikuun alkupuoliskon luentojen punaisena lankana. Omien vahvuuksien tunnistaminen, kyky vaihtaa näkökulmaa uusien haasteiden edessä sekä itseensä ja kykyihinsä uskominen paranevat, kun osallistuu projektin huhtikuun tilaisuuksiin. Tilaisuudet on suunniteltu siten, että niiden sisältö tukee toisiaan ja kerryttää kerta kerralta osallistujan henkistä pääomaa. Jos joskus on peräänkuulutettu työnhakuun tsemppausta ja henkistä valmennusta, nyt sitä on projektissa tarjolla! yhteystietojen jättämistä kontaktihenkilöille. Projektin tilaisuuksissa on noussut esille tarve suunnitella työnhakuun profiloitu käyntikortti. Käyntikortteja suunnitellaan projektin keskustelutilaisuuksien yhteydessä osana työnhaun asiakirjojen parantelua. Projekti toiselle kierrokselle Työnhakuun innovaatio Työnhakuverkostojen luominen ja ylläpitäminen vaatii vähintään yhtä aktiivista hoitamista kuin työn ohessa luotujen verkostojenkin. Käyntikortin puuttuminen voi hankaloittaa tavoitettavuutta ja Tilaisuuksissa on nyt hyvin tilaa. Huhtikuun puolivälissä alkoi toistua helmi-maaliskuun tilaisuuksien teemat. Uusia osallistujia otetaan mukaan koko ajan. Kuukausikirjeillä pyritään tavoittamaan uusia osallistujia. ■ 39 mennen tullen ■ TURUN INSINÖÖRIT TUIKE Koko perheen kesäretki Linnanmäelle Lauantaina 19.6. lähdetään perinteiselle kesäretkelle Linnanmäelle. Valittavana on joko Linnanmäen laiteranneke tai teatterilippu Arenateatterin näytökseen JuuTupen Rapinat. ■ TAMPEREEN INSINÖÖRIT Wappubrunssi la 1.5. klo 11.00–12.30. Ilmoittautumiset ke 28.4. mennessä. Paintball, la 22.5.2009 klo 12–18. Lähde kokeilemaan värikuulasotaa Tampereen lähimaastoon 30 €/hlö (ei sis.kuulia)! Ks. Insu 2/2009. Työmarkkinaristeily touko-kesäkuussa Perinteisen Työmarkkinaristeilyn kohderyhmänä ovat yksityisen sektorin, kuntasektorin ja valtiosektorin luottamusmiehet Pirkanmaalla. Ohjelmassa on alustuksia, iltapala, vapaata keskustelua ja tutustumista. Tilaisuudessa tarjoillaan iltapala. Ks. Insu 2/2009. Insinööri Kakriaisesta kunniatohtori Venäjällä Insinööri Markku Kakriaiselle on myönnetty kunniatohtorin arvonimi Pietarin ympäristössä olevassa Hatsinan (Gatchina) valtiollisessa talous-, finanssi-, oikeus- ja teknillisessä korkeakoulussa. Promootiotilaisuus pidettiin helmikuussa. Etelä-Savon kauppakamarin toimitusjohtajana työskentelevä Kakriainen on ensimmäinen ulkomaalainen, jolle on myönnetty Hatsinan korkeakoulun tunnustus arvokkaasta työstä korkeakoulujärjestelmän kehittämisessä ja yhteistyön rakentamisessa suomalaisten korkeakoulujen ja oppilaitosten välille. Kakriainen on ollut Etelä-Savon maakuntahallituksen puheenjohtajana rakentamassa myös Hatsinan alueen ja kaupungin yhteistyötä Etelä-Savon viranomaisten välille. Markku Kakriainen on Mikkelin Insinöörien jäsen. ■ Porokari kiertää kenttää Uuden Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari on osallistunut kevään aikana alueyhdistysten vuosikokouksiin (Varkaus, Kemi ja Oulu) ja tavannut jäsenistöä. Kemissä 8.4. Pertti Porokari ja LänsiPohjan Insinöörien Juhani Tolvanen tapasivat Kemian seudun toimittajia ja kertoivat insinöörien edunvalvonnasta. YLEn Perämeriradio ja Pohjolan Sanomat uutisoivat näyttävästi siitä, että Uusi Insinööriliitto vaatii insinöörikoulutuksen pääsykokeiden säilyttämistä ja pakollista harjoittelua ennen insinööriopintojen alkua. Oulussa 14.4. Pertti Porokari, UIL:n alueasiamies Harri Haapasalo ja Oulun Insinöörien puheenjohtaja Tiina-Maria Siipola tapasivat Oulun seudun toimittajia. Porokari otti kantaa muun muassa rakennusarkkitehtien koulutuksen käynnistämisen puolesta. ■ yritysvakuutukset ALOITA YRITTÄMINEN IFISTÄ. 20 us on voimassa rajoitetun ajan. Tarjo Olet matkalla kohti yrittäjyyttä. Jotta voisit keskittyä riskien sijasta liikeideasi jalostamiseen, ota If Oikeusturvavakuutus sopimuksiasi turvaamaan. Varaa samalla aika maksuttomaan If Oikea Turva -kartoitukseen. Saat lyhyen keskustelun aikana arvokasta tietoa toimialasi vakuutusriskeistä. Varaa aika: if.fi/omayritys tai 010 19 15 00 40 Ole huoletta. Me autamme. järjestöasiaa KESKUSTOIMISTO ALUEASIAMIEHET TOIMINTA-ALUEITTAIN Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880 auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi sähköposti:etunimi.sukunimi@uil.fi Etelä-Suomi alueasiamies Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki TOIMINNAN JOHTO Länsi-Suomi alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856 Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810 1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412 varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988 Pirkanmaa ja Kanta-Häme varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 050 530 8242 alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855 varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen, 0400 524 191 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811 Keski-Suomi ja Päijät-Häme alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116 HALLINTO- JA LAKIYKSIKKÖ Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814 taloushallinto: Itä- ja Kaakkois-Suomi talouspäällikkö Marjut Lehtikari 0201 801 860 alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857 talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866 Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867 talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865 Pohjois-Suomi lakimiehet: alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052 työelämän oikeudelliset palvelut alueasiamies Mikko Sormunen, 040 7216 879 0206 93 858 Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu lakimiehet@uil.fi johtava lakimies Kati Hallikainen assistentti Paula Tapani JÄRJESTÖ- JA KEHITTÄMISYKSIKKÖ työsuhdelakimiehet johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 Jemina Fabritius, Maria Harju, Olli Nurminen, assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823 Hanne Salonen ja Juha Teerimäki Järjestötoiminta työsuhdeneuvojat johtaja Ari Impivaara, 0201 801 822 Liisa Reunanen ja Tiina Savikko asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824 toimistoemäntä Pirjo Takala, 0201 801 868 TYÖSUHDE-JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ johtaja Ismo Kokko 0201 801 840 assistentti Tea Tähkäpää 0201 801 851 Yksityisen sektorin asiamiehet Jani Huhtamella, 0201 801 835 Tomi Seppä, 0201 801 844 Björn Wiemers, 0201 801 836 Julkisen sektorin asiamies Juha Särkkä, 0201 801 843 Elinkeinoasioiden päällikkö Heidi Husari, 0201 801 839 Jäsentietopalvelu 0206 93 877 palveluaika klo 10–14 ma-ti, to-pe jasen@uil.fi jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862 kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837 jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman, Anne Kyllönen ja Tarja Mörsky työnantajaperintä 0201 801 833 Viestintä toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826 tiedottaja Päivi-Maria Isokääntä, 0201 801 827 toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819 Atk atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825 järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu, 0201 801 816 KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY PL 454, 40101 Jyväskylä Kivääritehtaankatu 8, 4. krs. www.ksinsinoorit.com KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393 lsi@lsi.fi www.lsi.fi johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 assistentti Anne Herne, 0201 801 841 Koulutus- ja urapalvelut johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820 urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen, 0201 801 821 LAPIN INSINÖÖRIT Korkalonkatu 18 C 96200 Rovaniemi Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828 www.uil.fi/lappi tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori, 0201 801 829 LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT Meripuistonkatu 16, 5krs. Opiskelija-asiat 94100 Kemi info@iol.fi opiskelija-asiamies (IOL:n toiminnanjohtaja) MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry Ulla-Mari Pasala, 0201 801 830 Olympiakatu 16 projektiasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 832 65100 Vaasa assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834 assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831 MIKKELIN INSINÖÖRIT RY kenttäasiamiehet Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli Anu Kaasalainen, 040 552 7990 faksi (015) 361 832 Annika Kujansuu, 040 518 0058 Tiina Lahtiluoma, 040 745 1749 SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY PL 129, 24101 Salo sai@sai.fi YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT www.sai.fi HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY Tietäjäntie 4, 02130 Espoo Isolinnankatu 24, 28100 PORI puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442 puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313 järjestösihteeri Jaana Kälviäinen sati@satakunnaninsinoorit.fi jaana.kalviainen@helins.fi asiamies Kari Ritvasalo TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY puh. (09) 477 45 410, 045 314 8400 Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere kari.ritvasalo@helins.fi puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444 toimisto@helins.fi toimistosihteeri Tarja Virtanen www.helins.fi tarja.virtanen@tampereeninsinoorit.fi toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY gsm 0400 338 024 Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki jyrki.koskinen@tampereeninsinoorit.fi toimisto@hyri.fi toimisto@tampereeninsinoorit.fi www.hyri.net www.tampereeninsinoorit.fi HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinna www.uil.fi/hml Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30. Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse lakimiehet@uil.fi. Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja sähköpostitse jasen@uil.fi. 42 Uuden Insinööriliiton mökit esittelyssä Kopparön Lomamajat Vierumäki ammisaaren Skåldön saarella on Kopparön Lomamajojen kaksi mökkiä. Lomamajat sijaitsevat rauhallisella Kopparön virkistysalueella suojaisassa merenpoukamassa männikkömetsän siimeksessä. Maa-alue on 65 hehtaaria ja rantaviivaa Kiinteistö Oy Kopparön Lomamajojen alueella on 1,3 kilometriä. Lomalaisten käytettävissä on maaalueen lisäksi 320 hehtaarin suuruinen merialue muun muassa kalastukseen. Alueella on mahdollisuus nauttia läpi vuoden merestä ja saaristoluonnosta, seurata lintuja sekä tutustua mantereella Länsi-Uudenmaan kulttuurinähtävyyksiin. Saarelle on säännöllinen yhteys Skåldön autolossilla kolme kertaa tunnissa. Lossimatka kestää noin 5 minuuttia. UIL on remontoinut lomamajojen sisätilat. Molemmissa lomamajoissa on laadukas peruskalustus ja astiastot, (sähkö)sauna, tavanomaiset kodinkoneet, vuodevaatteet ja perussiivousvälineet. Vuokralainen tuo liinavaatteet mukanaan. Lämmitys toimii sähköllä ja lisäksi lomamajoissa on takka ja takkapuut. Kopparö 21 lomamajassa majoitus on 8 henkilölle. Mökissä on makuuhuone (2 sänkyä), alkovi (kerrossänky lähinnä lapsille), parvi (2 sänkyä), keittiö ja tupa (avattava 2 hengen sohva), sauna- ja pesuhuone. Pikkulapsiperheitä varten on myös pinnasänky. Kopparö 32 lomamajassa majoitus on 6 henkilölle. Mökissä on makuuhuone (2 sänkyä), parvi (2 sänkyä), keittiö ja tupa (avattava 2 hengen vuodesohva), sauna- ja pesuhuone. V T Ruska Ruka ukalla sijaitsevassa Ruska Rukan viihtyisässä ja edustavassa mökissä on tilat 12 henkilölle. Mökissä on kolme makuuhuonetta, joista kahdessa on neljä vuo- R UUSI INSINÖÖRI Lomamajojen verannalta on näkymä merenlahdelle ja saariin. Yhteisellä ranta-alueella molemmilla mökeillä on käytössään oma soutuvene ja pelastusliivit. Veneisiin sopii 5 hevosvoiman perämoottori, jonka lomailija voi tuoda tullessaan. Varauspyynnöt Kopparön Lomamajoille tehdään joko www.a-lomat.fi tai ALomien palvelunumerosta p. 020 1112 770, arkisin klo 9–12. Kopparön Lomamajat ovat kaikkien akavalaisten jäsenjärjestöjen jäsenten käytettävissä. UIL:n jäsenet saavat listahinnoista 30 prosentin alennuksen, jäsenyys todetaan varauksen yhteydessä. Mökkejä vuokrataan ensisijaisesti viikoksi, mutta jos varaustilanne sallii, on myös mahdollista tehdä varauksia viikonlopuiksi (vähintään 3 vrk) tai arkipäiviksi (vähintään 3 vrk). depaikkaa sekä yläparvi lähinnä lapsille ja yhdessä kerrosparisänky sekä yläparvi lähinnä lapsille. Mökin iso tuvassa sohvalla voi nukkua. Lisäksi on parvi, jossa on patjat kah- ierumäen alueella Uudella Insinööriliitolla on kahden huoneiston paritalo hyvien kuntoilumahdollisuuksien äärellä (Kuntoharju 121 A ja B). Talossa on neljä yhtäaikaista golfpelioikeutta. Kumpaankin asuntoon kuuluu kaksi pelioikeutta. Mikäli toisen asunnon vuokraajat eivät pelaa, on mahdollisuus käyttää kaikkia neljää pelioikeutta. Yhteen huoneistoon kuuluu kaksi makuuhuonetta, parvi, sauna, keittiö, terassi ja ulkovarasto. Makuupaikkoja on kuudelle. Varaukset tehdään A-lomiin, puh. 020 111 2770 arkisin klo 9–12 tai www.a-lomat.fi. UIL:n jäsenet saavat listahinnoista 30 prosentin alennuksen, jäsenyys todetaan varauksen yhteydessä. Tietoa Vierumäen palveluista ja alueen kartta ovat osoitteessa www.vierumaki.fi. delle (hätätapauksessa useammallekin). Pesuhuoneessa on kaksi suihkua. Mökin vuokrausta hoitaa ProLoma Oy, puh. 0207 929 700, [email protected], www.proloma.fi. 43 LIVE Helsinki , n i y t i i l , n i l Tu 62 000 insinööriä ei voi olla väärässä! Kyllä insinööri insinöörin tuntee – Ja Uusi Insinööriliitto yhdistää. Se on tutkitusti insinöörien asiantuntevin ja suurin edunvalvoja Suomessa. Saat myös urasuunnittelu- ja palkkaneuvontaa, taloudellista turvaa ja monia muita rahanarvoisia jäsenetuja. Uuteen Insinööriliittoon kuulutaan jäsenjärjestön kautta. Jo 62 000 insinööriä on valinnut meidät. Jos et vielä ole jäsen, tänään on hyvä päivä liittyä. Osoite on www.uil.fi www.uil.fi
© Copyright 2024