Tes tarjoaa palkallista isyysvapaata - Insinööri

4/2011
Tes tarjoaa
palkallista
isyysvapaata
sisältö
Pääkirjoitus ............................................... 5
• Edunvalvontaontärkeinjäsenetu
Uutisia ..................................................... 6
Kolumni.................................................... 8
• Innovatiivisetinsinööritbulkkipaineiden
puristuksessa
Puheenjohtajan palsta ................................ 9
• Valmistautukaakesälomaanhuolella
Edunvalvontaa – jäsenetuja ja -palveluja .... 10
• Testakaaisillekuusipäivääpalkallistavapaata
• Edunvalvontakoulutusonkysyttyä
• Ala-Kymessäopiskeltiintyösuhteenpelisääntöjä
• Ottysparraatyöttömiä
• Jäsenetujamoneenlähtöön
• Ammattikuntaylpeyttä
ammattikuntatunnuksilla
13
• Nokia-kiertueellakatsottiintulevaan
• Liittokohtaisiinsopimuksiin
Osaaminen .............................................. 22
Niina Salmi (oik.) ja Anna-Maija Kankare
järjestävät Ala-Kymen Insinööreille edunvalvontakoulutusta.
• Taitaja-kilpailussanuortenammattitaitoesiin
• KuopionInssit-lehtipalveleejäsenkuntaa
Vapaa-ajalla ............................................ 26
• Unohdalomallaturhatieto
Maailmalta .............................................. 28
• Mittatäynnäloputontajoustamista
Totta ja tutkittua ..................................... 30
• Mitäinsinööritarvostavattyöelämässä
• Oikeutta
• Lakiavopuolisoidenyhteistalouden
purkamisesta
Tapahtumia ............................................. 33
Opiskelija-asiaa ....................................... 34
Edustajakokouksessa päätettyä ................. 36
SATI 70 vuotta ........................................ 38
18
Kannen kuva: Timo Hartikainen
2
Vetoomus insinöörikoulutuksen
laadun puolesta ....................................... 39
Kakuro ja 10 kysymystä............................ 40
Tommi Grönholm (vas.) ja Markku Korsumäki ihastelivat UIL:n stressipalloja Nokia-kiertueella.
Jäsentietopalvelu tiedottaa ....................... 41
Järjestöyhteydet....................................... 42
6.6. numero 4/2011
Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti.
Aikakauslehtien liiton jäsen.
Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry
Nya Ingenjörsförbundet UIL rf
Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs
00520 Helsinki
Puhelin, vaihde 0201 801 801
Faksi 0201 801 880
www.uil.fi
Päätoimittaja/Toimituspäällikkö
Ilona Mäenpää 0201 801 826
Toimittaja
Kirsi Tamminen 0201 801 819
22
Taitto
Kaaripiste Oy
Taitaja-kilpailu nostaa esille
nuorten ammattitaidot ja kannustaa insinööriopettajia, tietää
kilpailujohtajana toiminut insinööri Ilkka T. Kemppainen.
Ilmestymispäivät 2011
1.9., 6.10., 10.11., 15.12.
Tarkastettu levikki 60 995 kpl (26.1.2011)
Painos 63 000
Osoitteenmuutokset
puh. 020 693 877
Painopaikka Oy Scanweb Ab
Verkkolehti: www.insinoori-lehti.fi
Ilmoitushinnat
Aukeama
mv 3 800 € / 4-väri 5 500 €
Sivu
mv 2 150 € / 4-väri 3 000 €
1/2 sivu
mv 1 500 € / 4-väri 2 200 €
1/4 sivu
mv 1 100 € / 4-väri 1 600 €
Hyvää kesää
Uusi Insinööri -lehden lukijoille
UUSI
InsInöörI
Tilaushinta 50 €/vuosikerta
Ilmoitukset ja tilaukset
Kirsi Tamminen 0201 801 819
ISSN 1796-8178
3
NETISTÄ
-10 %
AJATTELE MUITA.
VAKUUTA ITSESI.
NYT VOIT SAADA HENKI- JA
TAPATURMAVAKUUTUKSEN
JOPA 50 % EDULLISEMMIN.
www.henkivakuutuskuntoon.fi
Tiesithän, että järjestömme jäsenenä voit saada itsellesi ja perheellesi henki- ja tapaturmavakuutuksen jopa puoleen hintaan.
Tutustu vakuutukseen osoitteessa
henkivakuutuskuntoon.fi. Samalla voit
tehdä laskelman siitä, kuinka perheesi
pärjäisi jos et olisi huolehtimassa heistä.
Kun ostat vakuutuksen verkkokaupasta,
säästät ensimmäisen vuoden maksusta
10 % lisää.
pääkirjoitus
Edunvalvonta on
tärkein jäsenetu
Ilona Mäenpää
[email protected]
Kesäkuu 2011
A
mmattiyhdistysliikkeen tärkein tehtävä on
veluita laidasta laitaan. Kerromme korkealaatuisesta
työntekijöiden etujen valvonta. Sellaiset itses-
koulutustarjonnasta, työllistymistä edistävistä mahdol-
täänselvyydet kuin viisipäiväinen työviikko, vä-
lisuuksista, konkreettista rahanarvoisista jäseneduista
himmäispalkka, palkalliset lomat tai säännöllinen työ-
sekä myös tes-toiminnan myötä jäsenille saaduista
aika ovat aikoinaan olleet vallankumouksellisia ideoita.
eduista.
Palkka on työsuhteen tärkein ehto. Tälläkin hetkellä
Uunituoreen järjestötutkimuksen mukaan paras ar-
insinöörien ja muiden ylempien toimihenkilöiden vuo-
vosana liitolle irtoaa asiantuntijapätevyydestä ja jäsen-
den palkankorotuksista neuvotellaan neljällä eri alalla
palvelutarjonnasta. Liitto koetaan ammattikunnan etu-
– teknologiateollisuudessa, ICT-alalla, suunnittelu- ja
järjestönä, joka toimii jäsentensä tukena ja myös eetti-
konsulttialalla sekä energia-alalla.
sesti.
Edunvalvonnan lisäksi liitto tarjoaa jäsenilleen mo-
Summa summarum, tärkeimpinä kehitysalueina
nipuolisia ja korkealaatuisia jäsenetuja, kuten asiantun-
järjestötutkimukseen vastanneet pitävät vaikuttamista
tijapalveluita, koulutusta, toimenvälitystä, vakuutuksia
palkkaukseen ja työsuhteen ehtoihin. Työsuhteen ehto-
ja mökkejä vapaa-ajan viettoon liittyen sekä monen-
jen säilyminen ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Jokai-
laista kulttuuritarjontaa jäsenyhdistysten kautta.
sen ehdon pysyvyys on kiinni ay-liikkeen tehokkuu-
Tässä lehdessä esittelemme liiton jäsenetuja ja -pal-
UUSI
InsInöörI
desta. Ja tehokkuus taas luodaan järjestäytymällä.
5
uutisia
Sture Fjäder valittiin Akavan puheenjohtajaksi
Laura Oja
n Akavan liittokokous valitsi toukokuussa
Akavan uudeksi puheenjohtajaksi Sture
Fjäderin, joka oli Suomen Ekonomiliiton
ehdokkaana puheenjohtajakilvassa. Hän
on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja valtiotieteiden kandidaatti.
Sture Fjäder, 53, siirtyy Akavan puheenjohtajan tehtävään kaudelle 2011–
2015 Suomen Ekonomiliiton edunvalvontajohtajan tehtävästä. Fjäder on työskennellyt Suomen Ekonomiliitossa
useissa eri tehtävissä vuodesta 1989 alkaen. Hänellä on pitkä kokemus luottamustehtävistä Akava-yhteisössä, ja hän on
ollut Akavan hallituksen jäsen vuodesta
1995.
Fjäder haluaa tehdä Akavasta nykyistä merkittävämmän yhteiskuntapoliittisen vaikuttajan ja keskustelijan.
– Aktiivisuus ja aloitteellisuus suhteessa puolueisiin, yhteiskunnallisiin toimijoihin ja sidosryhmiin ovat avain-
asioita uuden ajan Akavassa, Fjäder toteaa.
Akavan painoarvo tulee niin sen aktiivisesta kasvusta kuin siitä tosiasiasta,
että akavalaiset toimivat laajasti yhteiskunnan eri sektoreilla asiantuntija-, esimies- ja johtotehtävissä. Näiden faktojen
tulee Fjäderin mukaan näkyä entistä
enemmän myös vaikuttamistyössä.
Fjäder listaa yhdeksi päätehtävistään
Akavan johdossa myös yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön pitämisen sujuvana.
– Toimiva ja tehokas julkinen sektori
on ollut perinteisesti Suomen kilpailuvaltteja kansainvälisestikin. Akavan puheenjohtajana teen työtä, jotta näin tulee
olemaan jatkossakin. Julkisen sektorin
toimivuuden tulee perustua talouden
kasvuun, tuottavuuden lisääntymiseen
taloudessa yleisesti ja tarvittaviin resursseihin, Fjäder kertoo.
Liittokokous äänesti puheenjohtajan
valinnasta. Vaali ratkesi Fjäderin hyväksi
ensimmäisellä kierroksella. Äänestyksessä annettiin 792 ääntä.
UIL:n ja RIA:n
yhteistyösopimus päivitettiin
n Uusi Insinööriliitto UIL ry ja Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA ry päivittivät helmikuussa yhteistyösopimuksensa. Yhdistykset pyrkivät yhteisillä toimenpiteillään parantamaan edustamiensa ammattikuntien ammatillisia valmiuksia, työskentelyedellytyksiä, edunvalvontaa ja työsuhdeturvaa.
RIA on meille läheinen yhteistyökumppani ja meidän on helppo löytää
yhteisiä linjauksia eri asioissa, kuten
viime aikoina A2-kysymyksessä ja IAETkassan hallinnossa, sanoo UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari.
RIA:n puheenjohtaja Pekka Kampman (vas.) ja Pertti Porokari allekirjoittivat yhteistyöasiakirjan.
6
neuvottelujohtajan palsta
Ismo Kokko
neuvottelujohtaja
Teknologiateollisuus neuvottelee
tosissaan vasta syksyllä
Voimalamuseo avautui
yleisölle
Helsingin Vanhankaupunginkoskella
sijaitseva Voimalamuseo on avautunut
jälleen yleisölle. Voimalamuseoon voivat
tutustua niin ryhmät kuin yksittäiset kävijät 5.4.–30.9.2011 Tekniikan museon
aukioloaikoina.
– Voimalamuseo ja Tekniikan museo
muodostavat ainutlaatuisen kokonaisuuden, jossa osa rakennuksista on säilynyt
lähes autenttisina teollisuusperintökohteina. Museot tutustuttavat alueen vuosisataisiin teollisuusperinteisiin, iloitsee
museonjohtaja Marjo Mikkola.
Voimalamuseo kertoo Helsingin teollisuusperinteistä. Entisen vesilaitoksen
turbiinipumppulaitos, vesivoimalaitos ja
höyryvoimala muodostavat Voimalamuseon. Esillä ovat alkuperäiset vesivoimalla toimivat pumput, joiden avulla
kaupunkilaiset saivat juomavetensä vuodesta 1876. Vesilaitoksen toiminta Vanhassakaupungissa päättyi 1970-luvun
alussa.
Voimalamuseo vaalii alueen teollista
perintöä tuottamalla kuluttajille ympäristöystävällisesti sähköä. Helsingin Energia
on kunnostanut vesivoimalaitoksen vanhan turbiinin ja generaattorin, jotka on
alun perin otettu käyttöön vuonna 1911.
Helsingin kaupunginmuseo luopui
kesällä avoinna olleen Voimalamuseon ylläpidosta elokuussa 2010. Nyt uudelleen
avattu Voimalamuseo sijaitsee Vantaanjoen suulla osoitteessa Hämeentie 163.
n
UUSI
InsInöörI
Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden neuvotteluja käytiin
voimassa olevan työehtosopimuksen
mukaisesti toukokuussa. Varsinaista sananmukaista neuvottelua ei mielestäni
kuitenkaan käyty, vaan noina päivinä
täytettiin lähinnä sopimuksen tuomaa
velvoitetta istua vastapuolen kanssa saman pöydän ääreen. Uskon molempien
osapuolten miettineen jo todellisia neuvotteluja syksyllä, siinä määrin kesyä
käyty keskustelu todellisuudessa oli.
Teknisesti katsoen neuvottelut kariutuivat ensisijaisesti palkankorotusmalliin.
Meidän tavoitteemme neuvotteluihin
lähtiessä on ollut selkeä valtakunnallinen yleiskorotus kaikille sopimusalueen
ylemmille toimihenkilöille. Teknologiateollisuus puolestaan haluaa viedä palkanmuodostuksen ja palkkaneuvottelut
työpaikkatasolle luottamusmiesten ja
yritysjohdon neuvoteltavaksi.
Työpaikoilla lähdettäisiin heidän
mallissaan puhtaalta pöydältä ja palkankorotusten kohdistuminen jäisi siis
luottamusmiehen ja yrityksen välille.
Tämä ei meidän näkemyksemme mukaan ole oikeudenmukainen eikä näin
hyväksyttävissä oleva malli, vaan liittotasolla on sovittava korotuksista, jotka
tulevat jokaiselle pärstäkertoimeen katsomatta.
Tämä lisäksi yritys voi palkita omasta mielestään tuloksekkaita työntekijöitään oman halunsa mukaan – omasta
rahapussistaan. Voidaan siis sanoa, että
periaatteelliset näkemyserot ovat varsin
suuret ja kun todellinen takaraja on vasta syyskuun lopussa, ei varsinaista neuvotteluyritystä suoraan sanoen syntynyt.
Palkankorotustasosta ei oikeastaan keskusteltu, sillä teknologiateollisuus ei
pyynnöstä huolimatta suostunut esittämään tarjousta palkankorotusten kustannusvaikutukseksi. Me esitimme
oman näkemyksemme 4,3 prosentin
yleiskorotuksesta avoimesti ja perustelimme sen yritysten hyvällä taloudellisella tilanteella.
Kaikilla teknologiateollisuuden päätoimialoilla menee tilausten, talouden ja
työllisyyden osalta kohtuullisen hyvin.
Vientiteollisuuden odotetaan tänä vuonna nousevan tuotannossa lähelle lamaa
edeltävää tasoa ja meidän näkemyksemme mukaan on oikeudenmukaista, että
tätä menestystä jaetaan myös ylemmille
toimihenkilöille. Me osallistuimme kahden viime vuoden aikana talkoisiin menetettyjen työpaikkojen, minimitason
palkankorotusten ja tulospalkkioiden
pudotuksen kautta, joten nyt täytyy olla
myös meidän vuoromme.
Ristiriita pelkästään palkankorotusmallista on niin suuri, että odotamme syksylle kohtuullisen vaikeaa neuvottelukierrosta. Neuvottelujen tueksi tarvitaan myös vahvaa jäsenten tukea. Rohkaisevia viestejä on tullut, että olemme
oikealla tiellä ja se luo mahdollisuuksia
onnistumiselle.
Rohkaisevaa on myös se, että olemme pystyneet hyvään yhteistyöhön sekä
Metalliliiton että Ammattiliitto Pron
kanssa ja uskallan sanoa meillä olevan
enemmän yhdistäviä kuin erottavia intressejä tällä kertaa. Uskon tämän pitävän paikkansa myös meidän yhteisillä
työpaikoillamme. Jatkakaamme tällä
tiellä hyvin ansaitun kesäloman jälkeen.
7
kolumni
Juha Siltala
Suomen historian professori,
työelämätutkija
Innovatiiviset insinöörit
bulkkipaineiden puristuksessa
R
aha on tiukalla niin yrityksissä kuin julkisella sektorillakin, mutta jossain isännätöntä rahaa riittää
väljemmin. Tekesin, Sitran, eläkeyhtiöiden ja Työsuojelurahaston voimavarat on valjastettu todistelemaan Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n alaisten tutkimuslaitosten tueksi työelämän auvoisuutta, jotta työuria
suostuttaisiin pidentämään alusta, keskeltä ja lopusta.
On kuulemma pelkkää itseään toteuttavaa negatiivisuusharhaa, että työntekijät joutuisivat tekemään enemmän ja
epävarmemmilla ehdoilla saavuttaakseen edes entisen ansiotasonsa. Ja jos niin kenties olisikin, parantunut tuottavuus
on toki nähtävä yhteisenä etuna.
Kiristyneet vaatimukset kompensoidaan sellaisilla myönteisillä muutoksilla kuin organisaatiomullistukset, jatkuva
uuden oppimisen pakko, pakollinen tiimityö ja aikajoustot.
Koska näitä ei ole viime ajoilta puuttunut, työelämän laatu
on siis todistettavasti parantunut.
Kun 70 prosenttia ylemmistä toimihenkilöistä siis kokee
työpaineita uupumuksen rajoille, he kokevat ilmeisen harhaisesti: päät tai ainakin asenteet pitäisi vaihtaa. Ylempien
toimihenkilöiden omat kyselyt korostavat kaiketi vain ongelmia, kun työtahdin kerrotaan kuluneen laman aikana
vain kasvaneen, vaikka stressinhän piti olla häviämään päin.
Ennakoimattomat muutokset ja jäljelle jäävien työmäärän kasvu jokaisten yt-neuvottelujen jälkeen pelottavat vallan suotta asiantuntija-ammateissa työskenteleviä.
Finanssitalouden kriisi on ovelasti kanavoitu muutosvaatimuksiksi työntekijöille, vaikka nämähän olisivat hyvin perustein voineet suunnata omat muutosvaatimuksensa tuotantotaloutta ahdistavaan finanssivaltaan.
Työajan lisäämisvaatimusten peruste, velkakriisi, syntyi
jälleen kerran siitä, että yksityisten keinottelijoiden tappiot
kaatuivat pankeille ja pankit puolestaan valtioille, jotka nyt
ovat joutuneet säästökurimukseen samalla kun yksityinen
talous notkahti syvään kuoppaan ennen horjuvaa paluutaan
kasvu-uralle.
Viime vuosikymmeninä talouskasvua on luotu painamalla rahaa ja johtamalla likviditeettiä johdannaisinstrumenteista monikymmenkertainen määrä verrattuna reaalitalouden arvon. Virtuaalivaluutta haihtuu savuna ilmaan,
jollei se löydä tuottavia sijoituskohteita.
8
Siksi jäljellä olevien teollisuusyritysten on kilpailtava velkavivulla toimivien rahastojen kanssa tuotoista ja valtiot saneerataan yritystaloudellisesti.
Kun pääoman tuottavuusvaatimus ulottuu entistä laajemmalle, elämän vauhti kiihtyy ja yksilölliset riskit kasvavat. Yksittäisen työntekijän on tulosyksikkönsä tavoin todisteltava ylivertaisuuttaan ja äärellisen ihmisen haalittava portfolioonsa äärettömän maailman kaikki tarjonta ollakseen
riittävän hyvä.
Riittävyys pakenee benchmarkien myötä ulottuvilta,
kun eilisen huippusuoritusta tarjotaan tulosneuvottelujen
itsestään selväksi lähtökohdaksi. Ihmiset masentuvat, jos
haasteet ylittävät resurssit. Työntekijät eivät enää kohtuullisin ponnistuksin selviä kohtuulliseen elämään; ellei etene,
uhkaa pudota ihmisarvoisesta elämästä. Kohtuus on kielletty. Ahneus ei ole vain asennevamma vaan adaptaatio. Statusahdistus tekee kanssakäymisestä kovaa.
Kun kustannussäästöt korvaavat strategian, päädytään
kilpailemaan hinnalla ja mittakaavalla. Suomi pärjää Kiinan
ehdoilla harvoin. Tihentyvin tarkistusvälein tehtävät tuottavuusmittaukset ja saneeraukset heikentävät työntekijöiden
luovuutta. Kognitiivinen jousto kävisi mahdolliseksi, jos työssä
Kohtuus on kielletty.
koettaisiin mielihyvää.
Ollakseen joustava Ahneus ei ole vain
ihmisen täytyy olla jossain suhteessa turvassa. asennevamma vaan
Silloin luokittelukate- adaptaatio.
goriat avartuisivat näkemään yhtäläisyydet
erojen takaa ja innovaatioita syntyisi. Voimavaroja vapautuisi keskinäisestä riitelystä.
Uusin työolobarometrikin todistaa, että vuonna 2010
tuottavuus parani vain niissä organisaatioissa, joissa työelämän laatu parani. Olen yhtä mieltä Tekesin tutkimusjohtajan Tuomo Alasoinin kanssa ainakin siitä asiasta, ettei suomalaisen insinöörin osaamista osata käyttää nykyisessä numerotuottavuustaloudessa hyödyllisimmällä tavalla.
puheenjohtajan
palsta
Valmistautukaa
kesälomaan huolella
Pertti Porokari
Kesäkuu 2011
T
ätä tekstiä kirjoittaessani ovat Akavan puheenjoh-
tään painoarvoa niin kauan kuin järjestöt ovat eripu-
tajavaalit vielä käymättä. Akava tarvitsee puheen-
raisia keskenään. Puheenjohtajalla on suuri merkitys,
johtajakseen vahvan persoonan, jolla on vankka
sillä yhteistyö perustuu paljolti henkilöominaisuuksiin.
kokemus liittojohtamisesta sekä riittävästi neuvottelu-
Keskusjärjestön on vietävä asioita eteenpäin niin kuin
kokemusta ja -taitoa. Erittäin tärkeätä on myös ymmär-
sen jäsenliitot sitä ohjaavat. Järjestö ei voi koskaan sa-
tää talouden mekanismit ja omata valmiiksi hyvät suh-
nella, mitä mieltä sen jäsenten tulee olla.
teet kaikkiin keskeisiin sidosryhmiin. Meidän hallituk-
YTN:n tutkimuksen mukaan ylempiä toimihenki-
semme päätti tukea Tekniikan Akateemisten TEK:in
löitä kutsutaan yhä useammin työtehtäviin kesken lo-
toiminnanjohtajaa Heikki Kauppia Akavan puheenjoh-
man. Työnantajat tekevät tässä työntekijälle todellisen
tajaksi.
karhunpalveluksen, joka koituu lopulta vielä yrityksen
Keskusjärjestöillä on edelleen merkittävä rooli kol-
tappioksi. Loman tarkoitushan on auttaa työntekijää
mikantaneuvotteluiden osapuolena sosiaali-, yhteis-
palautumaan. Vaikka työ olisi miten mielenkiintoista
kunta- ja veropoliittisissa kysymyksissä. Roolijako kes-
ja antoisaa, on hetkeksi syytä levähtää. Jos ehdoton
kusjärjestön ja neuvottelujärjestöjen välillä tulee olla
pakko loman keskeytykselle tulee, muistakaa vaatia riit-
selkeä, että resursseja ei hukata päällekkäisyyksiin.
tävä kompensaatio niin, että lomaa on riittävästi yhtä-
Akavan jäsenmäärä saattaa ohittaa hyvinkin pian
jaksoisesti. Liitto auttaa mielellään vuosilomalain tul-
keskusjärjestö STTK:n. Pelkkä jäsenmäärä ei kuiten-
kinnassa ja kompensaation sopimisessa. Pitäkää siis
kaan tuo vaikutusvaltaa. Akavan on nostettava profiili-
huoli, että rentoudutte riittävästi lomalla ja unohdatte
aan ja tehtävä parempaa yhteistyötä muiden keskusjär-
työkiireet ja nautitte kesästä täysin siemauksin.
jestöjen kanssa. Palkansaajakeskusjärjestöillä ei ole mi-
UUSI
InsInöörI
Kiireetöntä ja rentouttavaa lomaa!
9
edunvalvonta – Tessit tuovat lisäetuja
Teksti: Ilona Mäenpää n Kuvat: Timo Hartikainen
Tes takaa isille
kuusi päivää palkallista vapaata
S
Kuusi palkallista vapaapäivää
KOL:in TES takaa 18 arkipäivän
pituiseen isyysvapaaseen liittyen
isyyslomaan liittyen! Suunnittelupalkan kuuden arkipäivän pituija konsulttialan työehtosopimus
selta isyysvapaajaksolta.
on tarjonnut jäsenilleen tätä
Jouni Heikkinen piti isäkuukauden
tämän vuoden keväällä helmi-maalismahdollisuutta viime vuodesta
kuussa 14.2.–26.3. Isyysloman hän piti
lähtien.
jo viime vuoden huhtikuussa heti Arttupojan syntymän jälkeen. Näin hän ei
vielä päässyt nauttimaan Suunnittelu- ja
konsulttialan työehtosopimuksen tarjo-
10
amasta uudesta etuudesta. Se saatiin neuvoteltua viime vuonna.
Jouni Heikkinen tietää kuitenkin,
että etu tulee tarpeeseen.
– Lisäetuus on erittäin hyvä, sillä se
antaa isille mahdollisuuden lapsen kanssa
olemiseen täydellä palkalla 6 arkipäivää,
Heikkinen sanoo. Hän vastailee kysymyksiin sunnuntai-illan ratoksi, kun äitienpäivä on juhlittu ja Arttu on päässyt
unten maille.
Isäkuukausi
Lapsen syntymän jälkeen pidetyn
isyysvapaan lisäksi isä voi pitää kokonaisen isäkuukauden lapsensa
kanssa.
Kun isä käyttää vanhempainrahakaudesta vähintään 12 viimeistä arkipäivää, hän saa 1–24 ylimääräistä
arkipäivää vapaata. Tätä vapaata kutsutaan isäkuukaudeksi. Isäkuukausi
voi olla siis 13-36 arkipäivää, ja vapaa on pidettävä yhdenjaksoisesti. Arkipäiviin luetaan päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät.
Myös ottoisällä on oikeus isäkuukauteen. Sillä rekisteröidyn parisuhteen osapuolella, joka adoptoi puolisonsa lapsen tai ottolapsen, on sukupuolestaan riippumatta oikeus isäkuukauteen. Naiselle myönnettävää
isäkuukautta kutsutaan isäkuukautta
vastaavaksi etuudeksi.
Tuet isäkuukauden aikana
Jouni Heikkinen viihtyy Arttu-pojan kanssa.
Jouni Heikkinen on töissä Pöyryn
Kuopion toimistoilla. Siellä on muitakin
isäkuukautta pitäneitä. Ja asiaan suhtaudutaan hyvin myönteisesti.
– Toivottavasti etuudet saadaan muillekin aloille seuraavissa neuvotteluissa.
Neuvottelukeinoja en tunne, ehkäpä pitäisi vedota eri alojen työntekijöiden tasapuoliseen kohteluun.
Näin juuri on useissa yrityksissä tehtykin. On haluttu lisätä tasa-arvoa henkilöstön keskuudessa ja kannustaa tasaarvoisempaan perhevapaiden käyttöön.
Aikaa vierailuille
maan lomalla sekä isovanhempien luona
vierailulla, Heikkinen muistelee isävapaan hyötyjä.
– Isäkuukaudella ollessani pääsin paremmin osallistumaan normaaliin lapsiperheen arkeen sekä seuraamaan lapsen nopeaa kehittymistä. Puheen kehittyminen sekä ruokailun muuttuminen
omatoimisemmaksi osuivat kyseiselle
ajalle.
Loman ajalle sattui myös lapsen liikkumisen kannalta vilkas vaihe. Heikkinen pääsi näkemään kävelyharjoittelua
sekä sitä, kuinka nopeasti kävely muuttuu ”juoksemiseksi”. n Vapaan aikana olimme pääasiassa kotona
Kuopiossa, mutta kävimme viikon koti-
”
Isäkuukaudella ollessani pääsin paremmin
osallistumaan normaaliin lapsiperheen arkeen
sekä seuraamaan lapsen nopeaa kehittymistä.
UUSI
InsInöörI
Isäkuukauden ensimmäisiltä 12 arkipäivältä saat vanhempainrahaa ja
seuraavien 1–24 arkipäivän ajalta
isyysrahaa.
(Kela)
SKOL:in tes takaa palkan 6 päivältä
Suunnittelu- ja konsulttialan SKOL:in
ylempien toimihenkilöiden työehtosopimus, joka on voimassa 30.9.2012
saakka, takaa järjestäytyneelle ylemmälle toimihenkilölle sairausvakuutuslain mukaisen 18 arkipäivän pituisen isyysvapaaseen liittyen säännöllisen työajan palkan luontoisetuineen yhdeltä kuuden (6) arkipäivän
isyysvapaajaksolta. Isyysajan palkan
maksussa noudatetaan samoja edellytyksiä ja muita säännöksiä kuin äitiysvapaan palkan maksamisessa.
(SKOLin tes)
Myös YTN:n energia-alan TES:in piirissä oleville maksetaan 6 päivän
palkka ja ICT alalla viikon palkka.
11
edunvalvonta – liitto tarjoaa koulutusta
Lisää koulutuksesta www.ytn.fi/koulutus
Tekstit ja kuvat: Ilona Mäenpää
Mikko Itäranta (vas.) ja Pasi Loutti luottamusmieskoulutuksessa.
Edunvalvontakoulutus on kysyttyä
Nämä kurssit ovat parasta, mitä liitosta saa, kommentoi Pasi Loutti
Luottamusmiesavain 3 -kurssin monipuolista ohjelmaa. Loutti toimii aluepäällikkönä STX Finlandilla Raumalla.
N
euvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN tarjoaa edunvalvonnasta kiinnostuneille insinööreille paljon korkealaatuista koulutusta.
Luottamusmiesavain 1, 2 ja 3 -kurssit
ovat niin suosittuja, että saatat joutua jonottamaan paikkaasi jopa vuoden.
Kurssi antaa työpaikan ylempien
edunvalvonnasta kiinnostuneille riittävät
tiedot ja taidot toimia niissä työsuhteen
ehtoihin liittyvissä kysymyksissä, joissa
tarvitaan yhteistä edunvalvontaa.
Luottamusmiesavain -kursseilla saat
valmiudet toimia ylempien paikallisena
edunvalvojana. Tutuiksi tulevat niin
luottamusmiesjärjestelmän perusperiaat-
12
teet kuin työpaikan työehtoihin vaikuttavat normit ja työlainsäädännön keskeiset kohdat.
Sinulle kirkastuvat henkilöstön vaikuttamismahdollisuudet yrityksen henkilöstöpoliittisiin linjauksiin.
Parasta, mitä liitosta saa
Luottamusmiehet Mikko Itäranta ja
Pasi Loutti osallistuivat toukokuussa pidettyyn Luottamusmiesavain 3 -kurssille
Helsingissä. Ohjelmassa oli ajankohtaisen työlainsäädännön esittelyn ohella tutustumista tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen työpaikalla, työaikaan ja työaika-
pankkijärjestelmään, työsopimuksen ehtojen muuttamiseen, yksityisyyden suojaan työelämässä, etätyöhön ja kilpailukieltolausekkeisiin.
Luottamusmieskursseista on todella
paljon hyötyä, totesi myös Itäranta, joka
toimii prosessisuunnittelupäällikkönä
Valmet Automotivessa Uudessakaupungissa. Myös työnantaja suosittelee niille
osallistumista.
Itärannan mukaan työnantajakin
hyötyy siitä, että luottamusmies on tietoinen työelämän kimuranttisista kysymyksistä. Tällöin luottamusmies voi hoitaa
työsuhteeseen liittyviä asioita työpaikalla
kollektiivisesti, niin ettei työnantajan tarvitse keskustella jokaisen kanssa erikseen.
Työnantajalta edellytetään muutoksen myllerryksessä ihmisläheisempää
johtajuutta. Silloin on hyvä, että luottamusmies tukee näitä pyrkimyksiä, Loutti
sanoo. n
Ala-Kymessä opiskeltiin työsuhteen pelisääntöjä
Mitkä ovat palkkaedut, minkälaiset ovat työajat, maksetaanko
ylitöistäkin tai vapaa-ajalla matkustamisesta? Nämä kysymykset askarruttavat insinöörejä.
A
la-Kymen Insinöörit AKI ry:n koulutustilaisuuteen oli tultu ottamaan
selvää omista oikeuksista. Rantasauna luentosaleineen täyttyi alueen yrityksissä
toimivista insinööreistä. Työaikaan, työsopimuksiin ja vapaa-ajalla matkustamiseen liittyvät kysymykset askarruttivat
kuulijoita eniten.
AKIn edunvalvontatyöryhmän järjes-
tämään tilaisuuteen osallistui yli 20 insinööriä.
– Ihmisiä kiinnostaa oikeasti, mitä
työelämänoikeudet ovat, tietävät koulutustapahtuman järjestäneet yhdistyksen
aktiivit Niina Salmi ja Anna-Maija
Kankare.
Seudulla on viime vuosina ollut suuria organisaatiomuutoksia, työpaikanvaihdoksia ja lomautuksia.
Ala-Kymen Insinöörien järjestämässä
tilaisuudessa käytiin läpi työsuhteen pelisäännöt, työlainsäädännön perusteet ja
yt-menettelyn periaatteet.
– Työaika puhuttaa eniten pitämissäni koulutustilaisuuksissa, tietää tilaisuudessa kouluttanut Uuden Insinööriliiton asiamies Tomi Seppä. n
Niina Salmi (oik.) ja Anna-Maija Kankare
vetävät Ala-Kymen Insinöörien edunvalvontatyöryhmää.
Otty sparraa työttömiä
Viimeisen palkanmaksupäivän
jälkeen keväällä 2010 Risto
Säynäväjärvi ei jäänyt kotiin
makaamaan. Ottyn toiminnassa
hän tapasi ihmisiä, oppi uutta
ja pääsi mukaan sparraamaan
kohtalontovereitaan.
L
ähes 35 vuotta työuraa jäi taakse, kun
tuli ilmoitus ”olemme pakotetut päättämään työsuhteesi…”. Yt-neuvottelut
olivat juuri päättyneet suuressa teknologia-alan yrityksessä.
Säynäväjärvi kuuli kuitenkin yritysyhdistyksen muilta jäseniltä OTTY:stä ja
lähti ottamaan selvää yhdistyksen tarjoamista mahdollisuuksista.
– OTTY:n tilaisuudet ovat ajankoh-
taisia ja tehokkaita, hän kehuu ja suosittelee niitä kaikille työttömille.
Viime vuoden syksyllä OTTY:ssä alkoi vertaistuki- ja pienryhmien toiminta.
Säynäväjärvi oli heti valmis vapaaehtoistyöhön.
Pienryhmien tavoitteena on parantaa
osallistujien työnhakutaitoja, aktivoida
työnhakua, antaa ja saada tukea työnhakuun, kirkastaa oman osaamisen keihäänkärjet ja uratoiveet, antaa ja saada
vertaistukea sekä kehittää verkostoja.
– Ryhmässä hyödynnetään eri ammattiryhmien monipuolista kokemusta
työelämästä kaikkien hyödyksi, Säynäväjärvi tietää.
Oltuaan mukana viime vuoden ryhmässä ja toimittuaan nyt ryhmän vetäjänä hän tietää, miten tärkeätä oikean
sparraamisen kannalta on tutustua toi-
Omaehtoisen työllistymisen projekteja
OTTY Uudellamaalla
OTTY Tampereella
OTTY Oulussa (Uranoste)
Työllistymisprojekti Porissa (Salpa)
UUSI
InsInöörI
http://otty.tek.fi/
http://www.pirkanmaanotty.fi/
http://uranoste.fi/
http://www.satakunnansalpa.net/
Risto Säynäväjärvi.
siin ja esittää muillekin selkeästi omat tavoitteet ja odotukset.
– Kun panee itsensä peliin, oppii itse
ja antaa muille.
Ryhmässä käydään läpi ammatilliset
osaamisalueet, tehdään CV:t ja mietitään, minkälainen omalta kohdalla voisi
olla unelmatyö ja -työnantaja sekä analysoidaan työpaikkailmoituksia.
Viime syksyn pilottiryhmässä mukana olleista yhdestätoista kahdeksan on
jo työllistynyt. Kevään 2011 aikana pienryhmiä on kokoontunut kaksi ja toukokuussa aloitti kolmas ryhmä. Seuraavat
ryhmät aloittavat syksyllä. n
13
jäsenetuja moneen lähtöön
nen
Matkavakuutus on ajankohtai
jäsenetu kesät talvet
oh teet
Miel en kiinto iset lom ak
jäseniä
ä
kutsuvat tänäkin kesän
UIL on
matkakumppaneineen.
aa-ajan
ottanut Ifistä jäsenille vap
, jos ta
ma tku sta javak uu tuk sen
een takorvataan matkalla sattun
aneen
alk
lla
tka
paturman tai ma
euroan
ilm
a
sairauden hoitokuluj
määräistä ylärajaa.
uluAlle 20-vuotiaat lapset ku
mhe
vat Ifissä vakuutetun van
n sapansa matkavakuutuksee
n lapsi
malla matkalla oltaessa. Ku
isovanmatkustaa esimerkiksi
tarvitsee
hempiensa kanssa, hän
ksen.
utu
aku
oman matkustajav
Tarvitsetko lisäturvaa?
s korosMatkavakuutuksen tärkey
lla joutuu, jos ulkomaan matka
liiseen
dutaan turvautumaan kal
n puhusairaan- ja sairaalahoitoo
paluumattakaan siitä, että kotiin
uljetus
nk
raa
sai
matkaan tarvitaan
lentäen.
45
Jos lomamatka kestää yli
voi täyvuorokautta, UIL-jäsen
aisella
dentää turvaa Ifin määräaik
lla.
kse
matkustajavakuutu
ensä
UIL on vakuuttanut jäsen
ratu
rm
atu
myös vapaa-ajan tap
tesaa
a
valla. Tätä tärkeää jäsenetu
en niin
taan tarvita ympäri vuod
rrastukkodin askareissa kuin ha
sissa.
Matkalle mukaan vain
tarpeellinen
tkoilla
UIL-jäsenen vapaa-ajan ma
uuvak
on
mukana olevat tavarat
n
roo
eu
tettu enintään 1004
on
a
ara
saakka. Mikäli matkatav
istaa,
mu
aa
att
nn
ka
enemmän,
s toimii
että Ifin laaja kotivakuutu
sena.
myös matkatavaravakuutuk
kaan
mu
i
rtt
ko
Ota insinööri
matkalle!
Hotelli ja kylp ylät
Puhelinneuvonta issa
yksityisoikeudellis
asioissa tapahtuu jotain ikävää
Jos lomalla
sta neuvontaa yk
ja tarvitset juridi
it
vo
issa asioissa
sityisoikeudellis
zojotoimisto Büt
kääntyä asiana
n.
431 531) puolee
win (puh. (09)
jalle nimesi ja jä
Ilmoita asianaja
ö
eskustelun sisält
sennumerosi. K
nia
as
ä
jä
llinen ja
on luottamukse
ilvollisuuden pi
ve
lo
ajajan vaitio
ak
nm
sältyy jäse
riin. Palvelu si
n
ne
se
myös jä
suun ja koskee
ien
lo
ta udessa asuv
kanssa samassa
asioita.
perheenjäsenten
14
Jäsensivuilla esitellä
än seuraavat yhteistyökum
ppanien
alennuksia ja tarjouk
sia:
• Radisson Blu H
otels &
Resorts
• Holiday Club -k
ylpylähotellit
• Sokos Hotellit
• Restel Hotel Gro
up
• Kylpylä Kivitip
pu
• Levi Snow Whi
te
• Hotel Katajanok
ka
Lisäinformaatiota
www.uil.fi
Mökit ja majoitukset
Jäsenet voivat vuokrata keskusliiton
omaa mökkiä Ruska Rukaa ja Vierumäen
kahden huoneiston paritaloa sekä Kopparön lomamajoja jäsenetuhintaan.
Lisäksi tarjolla on myös seuraavia
mökkejä:
• Vuokatissa Valtion Insinöörien tukisäätiön mökki
• Levillä Rautateiden Insinöörien
mökki.
• Pärnussa Rautateiden Insinöörien
osakehuoneisto.
• Kolin huvilat Kainalolahti ja Kainaloranta.
• Myynnin ja Markkinoinnin Ammattilaiset SMKJ:n lomahuoneistot
Levillä.
• Majoituspalveluja Rukan ja Kuusamon alueilla. Valittavana on noin
300 majoituskohdetta. Jäsenet saavat 5–10 %:n alennuksen. Jäsensivujen ProLoman online-palvelun
kautta voit tutustua kohteisiin ja
tehdä varauksen.
edut.fi
WWW.jäsena käydä tutustumassa
– kannatta kavalaisten ammattiliittedoujenn-
fi on A
illa on 80
Jäsenedut.
lvelu. Sivu etua. Palvelu
a
p
tu
e
n
se
yhteinen jä kaksisataa erilaista
yli
tarjoajaa ja isteröitymistä.
rek
edellyttää
Talentumin lehtipalvelut ja alennukset
Tekniikka & Talous -lehti lähetetään jäsenille jäsenetuna.
Vaihtoehtoisesti voi valita yhden seuraavista lehdistä: Fakta,
Markkinointi & Mainonta, Metallitekniikka, MikroPC tai
Tietoviikko. Huom! Opiskelijajäsenillä ei ole lehden vaihtooikeutta. Insinööriopiskelijoille Tekniika&Taloutta ei lähetetä automaattisesti, mutta IOL:n jäsenet voivat tilata lehden
kotiin maksutta.
Jäsenet voivat lisäksi tilata jäsenetuhintaan 40 prosentin
alennuksella Talouselämän, Faktan, Markkinointi & Mainonnan, Metallitekniikan, MikroPC:n, Arvopaperin, Tekniikka
& Talouden sekä Ny Teknik- ja Affärsvärlden-lehdet. Tietoviikko-lehden saa 70 prosentin alennuksella. Alennus lasketaan 12 kuukauden kestotilauksen hinnasta. Kerro jäsenyydestäsi Uudessa Insinööriliitossa tilauksen yhteydessä.
Laivayhtiöt
(vaihtuvia tarjouksia)
otekoodi:
• Tallink Silja; (tu
FRIEND)
• Viking Line
• Eckerö Line
Insinöörikortti on myö
polttoaineen alennusk s
or
tti
Jäsenkortilla saat se
uraavat edut kaikilt
a Suomen
noin 300 Teboil-as
emalta lukuun otta
m
atta nettohintapohjaisia Te
boil Express -autom
aa
ttiasemia. Liiton jäsenko
rttialennus on bens
iinistä ja
dieselöljystä 2,5 se
nttiä/litra (normaa
lialennus
1,7 snt). Erikoistarjo
us on voimassa koko
kesän
ajan 1.6. – 31.8.201
1. Lisäksi10 % alenn
usta voiteluaineista näyttäm
ällä jäsenkortin kassa
lla (koskee 10 litran ja sitä
pienempiä astioita).
Jäsenkorttialennuk
set automaatista ja ka
ssalta
saa seuraavilla maksu
välineillä: käteinen,
pa
nkkikortti, Visa, MasterC
ard. Automaattiin en
sin jäsenkortti ja sitten m
aksu.
Lukemista lomalle
Uusi Insinöörilehti
Uusi Insinöörilehti, insinöörien pää-äänenkannattaja, on ajan hermolla insinöörien asioissa.
Jos tämä lehti jää kotiin, niin voit lukea sitä
myös osoitteessa www.insinoori-lehti.fi.
Expatrium-lehti
Expatrium-lehti lähetetään jäsenetuna ulkomailla työskenteleville, jotka ovat ilmoittaneet
ulkomaisen osoitteensa jäsentietopalveluun
(sähköposti to [email protected]).
Otavamedia Oy:n lehtiä
jäsenhintaan
jestö
Suomen Retkeilymajajär
SRM:n jäsenMed-kuetjut n hostelleissa alennusta majoitushin• Jäsen saa SR
ittämällä Uuden
nkilö/vuorokausi es
he
a/
ro
eu
50
2,
a
ist
no
kohtainen.
rtin. Etu on henkilö
ko
en
jäs
on
iit
ril
öö
Insin
kailija tarvitsee
lliin ulkomailla mat
ste
ho
an
ssa
ue
itt
kortin hin• Majo
rtin. Jäsenet saavat
ko
lli
ste
ho
en
lis
vä
kansain
a).
maalihinta 17 euro
taan 12 euroa (nor
UUSI
InsInöörI
Otavamedia tarjoaa jäsenille erikoisalennuksen
lehtitilauksista. Otavamedian lehtiä ovat esimerkiksi: Kaksplus, Koululainen, Metsästys ja
Kalastus, Seura, Suomen Kuvalehti, Suosikki,
Tekniikan Maailma ja Vene.
Jäsenillä on mahdollisuus tilata jäsenhintaan Kemia-lehti, Uusiouutiset sekä Ympäristö
ja Terveys -lehti
Lisäinformaatiota
www.uil.fi
jäsensivuilta
15
edunvalvonta – stipendejä ja ammattikuntatunnuksia
Teksti ja kuva: Kirsi Tamminen
Insinöörisäätiö jakaa vuosittain stipendejä insinööreille insinööritutkintoa täydentävään koulutukseen tai
insinööritieteitä hyödyntävään tutkimukseen. Säätiö ei tue opintoja, jotka
tähtäävät toiseen tutkintoon kuten esimerkiksi diplomi-insinöörin tai maisterin tutkintoon.
Hakijoiden on oltava Uuden Insinööriliiton jäsenjärjestöjen jäseniä ja
jo valmistuneita insinöörejä.
Insinöörisäätiön hallitus käsittelee hakemukset yleensä kerran vuodessa. Tänä vuonna hakuaika päättyy lokakuun lopussa. Hakuilmoitus
on julkaistu Uusi Insinööri -lehdessä
3/2011.
Insinööri Ksenia Ruuska sai stipendin kaksi vuotta sitten ja pätevöityi sen avulla.
Stipendin avulla
ura nousuun
Uusi työpaikka uudella osaamisella
Insinööri Ksenia Ruuska näki Insinöörisäätiön stipendi-ilmoituksen
Uusi Insinööri -lehdessä. Ensimmäisellä kerralla hakuaika ehti mennä
umpeen, mutta seuraavana vuonna hakemus oli ajoissa liikkeellä.
K
senia Ruuska opiskeli talotekniikkaa. lvi suuntautumisvaihtoehtoonaan, ammattikorkeakoulu
EVTEK:ssä. Heti opintojen alussa hän
aloitti työskentelyn pienessä suunnittelutoimistossa.
Harjoittelun myötä työpaikka vaihtui
suurempaan konsulttifirmaan, jonne
Ruuska teki myös insinöörityön. Aiheena
oli ilmavaihtolaitteiden hiukkas- ja kuitupäästöjen vaikutus sisäilman laatuun ja
16
giatodistuksen antajaksi. Senaikainen
työnantaja ei olisi pitänyt tarpeellisena
maksaa koulutusta. Siinä vaiheessa Insinöörisäätiön myöntämä 800 euron stipendi tuli tarpeeseen. Se kattoi pätevöitymiseen liittyvän kurssin ja tentin.
– Pätevöitymisen hankkiminen olisi
siirtynyt ilman stipendiä, Ruuska sanoo.
Vuonna 2008 voimaan tullut laki velvoittaa, että lähes kaikilla kiinteistöillä on
nykyisin oltava erilliset energiatodistukset. Todistukset ovat voimassa 10 vuotta.
Koska pätevöityminen on ollut mahdollista suhteellisen lyhyen ajan, erillisen
energiatodistusten tekijöitä ei vielä ole
paljon.
työntekijöiden terveyteen. Aiheen perusteella valmistui ohje mittauksiin.
Valmistumisen jälkeen työt jatkuivat
pari vuotta samassa yrityksessä. Tietokoneella piirtämisen ja suunnittelun sijaan
Ruuska halusi kuitenkin jotain muuta.
Pätevöityminen mahdollistui
Koska energia-asiat kiinnostivat, lvi-insinööri halusi pätevöityä erillisen ener-
Kun seitsemän vuotta voimassa oleva pätevyys oli suoritettu, Ksenia Ruuska alkoi
katsella uusia töitä. Fatman Asiantuntijat
haki lvi-asiantuntijaa ja sinne hän päätyi.
Vajaan vuoden aikana hän on tehnyt
kymmenkunta erillistä energiatodistusta.
Ruuska arvelee viiden vuodenkin kuluttua tekevänsä energiatehtäviä. Hän
täydentää jatkuvasti osaamistaan. Tällä
hetkellä hän suorittaa energiatehokkuusasiantuntijan pätevyyttä opetus- ja
kulttuuriministeriön maksamassa pilottihankkeessa.
– Mielelläni kouluttaudun lisää. Lisätieto ei ole koskaan pahaksi, vaan helpottaa työn tekemistä. n
Vappuna otetaan inssilakit esiin
KoIOn hallitus Mikko
Kiiski (takarivi vas.),
Marko Jussila, Ville
Salo, Asta Peltola,
Teemu Malinen ja Petrus Hänninen (eturivi
vas.) Noora Nieminen,
Jenni Kontusalmi, Sami Gröndahl yhdessä
Popovin kanssa.
I
nssilakki ja Laulumatti kuuluvat vappuun! Silloin saavat ensimmäisen vuoden insinööriopiskelijatkin asettaa lakin
päähänsä.
Kotkan Insinööriopiskelijat lakittivat
vappuaattona kello 12 venäläisen fyysikon Aleksandr Popovin patsaan ja jatkoivat juhlaa piknikillä, jossa Laulumatti
käytiin läpi kannesta kanteen.
Lakituksen toivotaan juurtuvan syvälle yhdistyksen perinteisiin. Popovin
lakituksella haluttiin sekä näkyvyyttä yhdistykselle että kiinnostusta insinöörialaa
ja insinöörien rakkautta fysiikkaa ja tekniikkaa kohtaan.
Lakituskohteeksi on valittu Popovin
osittain hänen fysiikan ja matematiikan
Tekstin ja kuvat hankki Jenni Kontusalmi
Insinöörilakki
Insinöörisormus ja rintamerkki
Legendaarisen insinöörilakin, tuttavallisemmin
imppulakin, ideoi vuonna 1969 helsinkiläinen
insinööriopiskelija Heikki Silván.
Kahdeksankulmainen mustalla tupsulla/
nyörillä varustettu violetin värinen samettilakki on jokaisen insinöörin ja insinööriopiskelijan päätunnus ensimmäisen opintovuoden vapusta alkaen.
Lakki on myös mainio lahja – se sopii yhtä hyvin valmistujaislahjaksi kuin 50 vuotta
täyttävälle.
Insinöörisormus ja rintamerkki ovat ammattikunnan näyttäviä tunnuksia, jotka kertovat
ammattikunniasta ja perinteestä.
Insinöörisormuksella on pitkä historia ja tuhansia kantajia. Vuodesta 1962 lähtien sormuksessa on ollut taidegraafikko Olof Erikssonin
Insinööriliitolle suunnittelema tunnus, suhdeviivaimen poikkileikkaus.
Sormuksia valmistetaan keltakullasta ja palladiumista. Malleja on
kaksi: perinteinen (rungon leveys 4,8 mm) ja siro malli (rungon leveys 3,3 mm).
Insinöörisormusta pidetään vasemmassa keskisormessa.
InsInöörI
UUSI
tutkimukselle omistautumisensa takia,
mutta myös Kotkan historian takia. Popov muodosti tammikuussa 1900 yhden
maailman varhaisimmista radioyhteyksistä Suursaaren ja Kotkassa sijaitsevan
Kuutsalon välille. Sen ansiosta erään
haaksirikkoutuneen laivan 400-henkinen miehistö pystyttiin pelastamaan.
Juhlassa puhuivat KoIO ry:n puheenjohtaja Ville Salo ja Insinööriopiskelijaliiton edustajan Minna Suominen. n
17
edunvalvonta
Teksti ja kuvat: Kirsi Tamminen
Nokialaiset pistäytyivät
juttelemassa Nokia-projektin väen kanssa tilaisuuksissa eri puolella
maata.
Nokia-kiertueella
katsottiin tulevaan
UIL:n Nokia-projektin väki kiersi toukokuussa Nokian saitit. Yhteensä kahdeksassa tilaisuudessa oli mukana myös IAET-kassa ja muita
YTN-liittoja.
N
okia-prokjektissa mukana olevat
UIL:n asiamiehet ja työsuhdejuristit esittelivät liiton tarjoamia
palveluita. Nokia on suuressa murroksessa ja lukuisia siellä työskenteleviä askarruttavat työsuhdeasiat.
Kahdeksana eri päivinä projektilaiset
päivystivät työpaikkaruokaloiden yhteydessä. Insinöörien ja muiden ylempien
18
toimihenkilöiden oli helppo piipahtaa
juttelemassa lounasaikaan. Kiertue alkoi
Tampereelta ja päättyi Salon sekä Oulun
kautta pääkaupunkiseudulle.
Vaikka asioiminen liiton väen kanssa
oli tehty mahdollisimman helpoksi, osa
ei halunnut pysähtyä keskustelemaan.
– Työttömyysturva, liiton palvelut
yleensä sekä miksi kuulua liittoon olivat
eniten tapetilla, listaa työsuhdejuristi
Niina Suvanto puheenaiheita.
Järjestäytyminen herätti kysymyksiä
ja ajatuksia sekä jäsenissä että ei-jäsenissä.
Tukipaketit pohdituttivat
Asiamies Tommi Grönholmilta puolestaan kysyttiin muun muassa, mitä tehdä,
jos tarjotaan irtisanomispakettia. Vastauksena oli, että rautalankaohjeet ovat jäsensivulla, mutta aina kannattaa ottaa yhteyttä liittoon ennen allekirjoitusta.
– Miten kassan jäsen- ja työssäoloehto määräytyy ja koska pitää liittyä vii-
meistään, että ehdot täyttyvät, oli myös
yleinen kysymys.
Grönholmin mukaan Nokialla välittyi odottava ja rauhallinen tunnelma,
kun ei ole vielä varmuutta tulevasta.
– Toisaalta jatkuvat yt-neuvottelut
ovat passivoineet niin, että ihmiset tekevät vain työtä, eikä neuvottelujen lopputulos tai oma kohtalo jaksa kiinnostaa.
Esimerkiksi Salossa osalle porukasta
oli jo kerrottu, että työt jatkuvat. Se toi
levollisuutta. Myönteisenä pidettiin
myös Nokian varautuminen tilanteeseen
pitkillä irtisanomisajoilla sekä esimerkiksi patenttiluovutusmahdollisuutta.
– Silti liiton aktiivisuutta ja aputoimia pidettiin tarpeellisina, Grönholm
korostaa.
Siirto Accenturelle edessä
Insinööri Markku Korsumäki on työskennellyt toistakymmentä vuotta
Nokialla. Hän arvelee olevansa siinä porukassa, joka siirtyy Accenturelle, sillä
hän työskentelee ohjelmointikehityksessä Symbianin parissa.
Kun yt-neuvottelukutsujen yhteydessä työnantaja kertoi mahdollisten irtisanottavien määrän, Korsumäki työkavereineen reagoi rauhallisesti, mutta ristiriitaisesti. Hän arvioi, että Accenture-kuvio voi olla hyvä ratkaisu.
– Itse ei sitä tullut ajatelleeksikaan.
Korsumäki suhtautuu luottavaisesti
tulevaan. Työt jatkunevat alkuun samoissa tiloissa ja töitä riittänee.
– Kuvittelen, että Accenture tarjoaa
paljon vaihtoehtoja ja valinnan varaa on
jatkossa enemmän.
Neuvottelut kestävät aikansa
Työsuojeluvaltuutettu Mikko T. Niemen
mukaan ihmisiä kiinnostaa oma jatko. Ilmassa on epävarmuutta. Osa tietää, etteivät omat työt jatku. Esimerkiksi motivaationpuute tuntuu vaivaavan.
– Monia mietityttää, onko mahdollisuuksia uuteen työhön Nokialla vai onko
kaikki loppu. Neuvotteluista johtuen
kestää oman aikansa, ennen kuin saa lisätietoja.
Työsuojeluvaltuutettuna Niemi
muistuttaa, että on tärkeää ottaa aikaa läUUSI
InsInöörI
Työsuojeluvaltuutettu Mikko T. Niemi (oik.) arvostaa sitä, että liitot näkyvät Nokialla.
Kaikki insinöörit eivät halua poiketa juttelemassa, mutta nyt he näkevät ja tietävät,
mistä pyytää apua. Juttelemassa Tommi Grönholm.
Insinöörit hakivat UIL:n
standilta stressiä lievittävää ”UIL – koko urasi
käyttöjärjestelmä” -palloa.
heisten kanssa ja rauhoittaa loma-aika.
Loman jälkeen voi palata rentoutuneena.
Siten jaksaminen pysyy paremmassa
kunnossa.
– Työsuojeluvaltuutettuun ja luottoihin kannattaa olla yhteydessä, jos siltä
tuntuu.
Niemi toivoo, että liitto kertoo hyvissä ajoin, mitä kaikkea palveluita nokialaisille tarjotaan syksyllä.
– Kun on jäsenyys kunnossa, niin saa
”
esimerkiksi työsuhdepalvelua ilman ylimääräistä rahaa. Järjestäytynyt saa luottojen ohella liitosta vastauksia kysymyksiin.
Niemi muistuttaa myös te-toimistossa vierailusta, jos jää työttömäksi.
Sinne kannattaa ilmoittautua heti ensimmäisenä päivänä töiden loppumisen jälkeen. Siitäkin huolimatta että työnantaja
tarjoaa paketin, sillä kassa jaksottaa paketin ajan. n
Monia mietityttää, onko mahdollisuuksia
uuteen työhön Nokialla vai onko kaikki loppu.
19
edunvalvonta – liittokohtaiseen sopimiseen
Voima ja vastavoima
Viereisellä sivulla Pekka Laakso on insinöörimäisen tehokkaasti
tiivistänyt muutamaan kuvaan sen, kuinka sopimustoiminnan
neuvottelurakenteet ovat muuttuneet.
M
uutoksen lisäksi kuvista on
helppo huomata myös sopimustoiminnan perusasetelman säilyminen ennallaan. Yhä edelleen tältäkin
pelikentältä löytyvät voima ja vastavoima. Työnantaja ja työntekijät, sekä
heidän edunvalvontajärjestönsä.
Tätä todellisuutta on pyritty häivyttämään ihmisten mielistä. Tyypillisiä haihatuksia, tyyliin ”Vastakkainasettelun
aika on ohi”, tupsahtaa esiin sieltä sun
täältä. Arkirealismi, johon nimenomaan
yritysten työntekijät ja liittojen toimijat
törmäävät liiankin usein, on kuitenkin
täysin toisenlainen.
Samalla kun Elinkeinoelämän Kes-
kusliitto vasalleineen puhuu paikallisen
sopimisen puolesta julkisuudessa, he
yhtä aikaa tiivistävät työnantajajärjestöjen ja jäsenyritystensä muodostamaa verkostoa, sekä neuvotteluiden koordinaatiota. Eihän tämä tunnu reilulta, eihän?
Mitä meidän pitäisi tähän sanoa tai
miten reagoida? Onneksi olkoon EK!
Loistavaa kiekollista peliä! Niin tähän pitää suhtautua ja samalla ottaa opiksi.
Juuri siksi Pekka Laakso puuttuu todella
tärkeään asiaan ja oikealla tavalla.
Emme voi keskittyä vain siihen,
kuinka väärin tai oikein neuvottelukumppanimme toimivat, vaan on sopeuduttava uuteen asetelmaan ja pantava
Jani Huhtamella.
omat rivit kuntoon. Lätkätermein sanottuna: Rakennetaan momentumia oman
pelin kautta…
Lämmintä kesää ja kuuma syksyä toivottaen,
Jani Huhtamella
vastaava asiamies,
YTN-Teknologiateollisuus
Kevät 2011
Akavaaka
Tietoa akavalaisista työelämässä
Akavaaka-verkkojulkaisu antaa monipuolista tietoa akavalaisista työelämässä. Siinä kerrotaan akavalaisten sijoittumisesta
työmarkkinoille, työurien pidentämisestä,
työhyvinvoinnista, palkoista, verotuksesta, koulutuksesta, yrittäjyydestä ja järjestäytymisestä. Julkaisu löytyy osoitteesta
www.akava.fi.
Glance at Akava - Representing the highly
educated in the Finnish labour market
In this pdf you will find information
of employment prospects, extending
working careers, wellbeing at work,
salaries, taxation of salary earners,
education and entrepreneurship.
20
TYÖEHTOSOPIMUSKENTÄN MUUTOS
Tuposta
liittokohtaiseen
sopimiseen
T
yöehtosopimusten solmimisen puitteet ovat muutoksessa. Tulopoliittisista kokonaisratkaisuista
TUPO:ista on luovuttu.
Neuvottelut käydään tulevaisuudessa liittokohtaisina.
Sopimuskäytännön muutos
johtaa myös siihen, että palkansaajien keskusjärjestöjen,
Akavan, STTK:n ja SAK:n
tehtävät on arvioitava uudelleen. Edelleen sopimusalakohtaisesti on arvioitava yhteistyömahdollisuudet muiden alan
henkilöstöryhmien kanssa. n
TULOPOLIITTINEN KOKONAISRATKAISU TUPO
TYÖNANTAJALIITOT / YRITYKSEN JOHTO
EK
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT
YTN
TES
TES
AKAVA
TOIMIHENKILÖT
TES
TES
STTK
TYÖNTEKIJÄT
TES
TES
SAK
TEKNO
PAPERI
Tulopolii'nen kokonaisratkaisu TUPO muodoste'in siten, e6ä keskusjärjestöt ja maan hallitus sopivat tulopolii'sen raamisopimuksen. Keskusjärjestöillä oli suuri rooli sopimusten koordinoijana. RAAMISOPIMUS TUPO
TULOPOLIITTINEN KOKONAISRATKAISU TUPO
TYÖNANTAJALIITOT / YRITYKSEN JOHTO
EK
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT
YTN
TES
TES
AKAVA
TOIMIHENKILÖT
TES
TES
STTK
TYÖNTEKIJÄT
TES
TES
SAK
TEKNO
Teksti ja kaaviot Pekka Laakso,
puheenjohtaja, Helsingin Insinöörit HI ry
Lähes kaikki työehtosopimukset sovi'in keskusjärjestöjen sopiman raamisopimuksen pui6eissa. Kun työehtosopimuksia oli syntynyt ka6ava määrä, niin voi@in todeta tulopolii'sen kokonaisratkaisun TUPO:n syntyneen PAPERI
RAAMISOPIMUS TUPO
LIITTOKOHTAISET SOPIMUKSET
EK KOORDINOI
OMAT LIITTONSA TYÖNANTAJALIITOT / YRITYKSEN JOHTO
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT
YTN
EK
TES
TES
TOIMIHENKILÖT
TES
TES
TYÖNTEKIJÄT
TES
TES
TEKNO
PAPERI
PALKANSAAJIEN
KESKUSJÄRJESTÖILLÄ
EI ROOLIA SOPIMUKSISSA ?
EK:n toimenpiteiden seurauksena tulopolii'sista kokonais-­‐
ratkaisuista TUPO:ista on luovu6u. Palkansaajien keskusjärjestöjen rooli työehtosopimusten solmimisessa on kadonnut. EK koordinoi työnantajien sopimustoimintaa tehokkaas@. Jokainen työehtosopimus neuvotellaan erikseen. Asetelma maksimoi EK:n neuvo6eluaseman. LIITTOKOHTAISET SOPIMUKSET
TYÖNANTAJALIITOT / YRITYKSEN JOHTO
YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT
YTN
TOIMIHENKILÖT
TYÖNTEKIJÄT
EK
TES
TES
TES
TES
TES
TES
TEKNO
A
PAPERI
Teollisuuden
Palkansaajat
UUSI
InsInöörI
Palkansaajien on pohdi6ava neuvo6eluasetelma uudelleen. Ver@kaalisen yhteistyön rinnalle on tuotava ala – ja yrityskohtaisen sopimisen tueksi kaikki alan / yrityksen henkilöstöryhmät ka6ava yhteistyö. Tämän yhteistyön koordinoijaksi jo olemassa oleva Teollisuuden Palkansaajat sopisi hyvin. 21
osaaminen
Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää
Taitaja-kilpailussa nuorten a
Ilkka T. Kemppainen lempilajinsa, viherrakentamisen äärellä.
Ammattikoulutuksen ja osaavan työn merkitys kirkastui
Taitaja-kilpailussa Kuopiossa.
Lähes 400 finalistia kisasi
ulkomaisten kilpakumppaniensa
kanssa parhaasta osaamisesta
yli 40 lajissa.
22
T
ämä on ammatillisen koulutuksen
kotimainen näyteikkuna, josta parhaat jatkavat Lontooseen syksyllä
järjestettäviin maailmanmestaruuskisoihin, kertoo kilpailujohtajana toiminut
insinööri Ilkka T. Kemppainen.
Tapahtuman suojelijan EU:n talouskomissaari Olli Rehnin mukaan myös
Unionin päämääränä on kehittää eurooppalaisten taitoja erityisesti kasvavilla
aloilla. Osaamista pitää hyödyntää työmarkkinoilla.
Kuopiossa pidetty Taitaja 2011 -kil-
pailu keräsi kilpailun historian suurimman kävijämäärän, lähes 67 000 kävijää.
– Pohjois-Savosta löytyy vielä yhteen
hiileen puhaltamista, Kemppainen toteaa tyytyväisenä.
Mukaan oli saatu pienyrityksiä ja yhteistyökumppaneita laajemmaltakin alueelta aina Kajaania, Pohjois-Karjalaa ja
Keski-Suomea myöten.
Taitaja-kisa on samalla suuri rekrytoijatapahtuma, jossa tulevaisuuden osaajia
kohdataan.
Yhteistyökumppanuuksia on tehty
ammattitaidot esiin
yli 500 kappaletta yritysten ja yhteisöjen
kanssa. Myös UIL, Kuopion Insinöörit
olivat mukana palkintojen lahjoittajina.
Yleisössä oli enimmäkseen peruskoululaisia ja muita ammattikoulutuksesta
kiinnostuneita, mutta ensimmäistä kertaa tapahtuma houkutteli paikalle eri
ikäisiä kaupunkilaisia. Alueella oli Kemppaisen mukaan eläkeläisiä, päiväkotiryhmiä ja perheitä runsain määrin.
Lähes kolmen vuoden homma alkaa
olla lopuillaan ja virkavapaa Kemppaisella päättymässä vuoden lopussa. Sitten
koittaa paluu leipätyöhön Savon ammatti- ja aikuisopistoon, joka on myös
isännöinyt kisoja yhdessä Ylä-Savon ammattiopiston kanssa.
Insinööriopettajilla merkittävä rooli
Taitaja-kilpailu on vuosittain järjestettävä ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma, jossa tällä kertaa ratkottiin 41
eri lajin Suomen mestaruudet. Suunnitteluryhmässä on ollut 15 henkilöä töissä.
– Insinööriopettajat ovat olleet mukana monissa lajeissa suunnittelemassa ja
rakentamassa, Kemppainen tietää.
Erityisesti auto- ja kuljetustekniikan,
it- ja viestintäteknologian, rakentamisen
Timo Auvinen (vas.) ja Johanna Kinnunen Kuopion Insinööreistä luovuttamassa yhdistyksen maksamia palkintoja maalaus ja tapetointi –luokassa. Yhdistys jakoi palkinnon myös automaatioasennuksessa. Uusi Insinööriliitto jakoi palkinnot CAD-suunnittelusta.
ja teollisuuden lajeissa oli mukana paljon
insinööriopettajia.
Lukion ja ammatillisen koulutuksen
suhde on Kemppaisen mukaan muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana niin,
että ammatillisen koulutuksen arvostus
on noussut. Mutta monet finalisteista
jatkavat tutkinnon saatuaan korkeakouluasteelle.
– Tämän kisan finalistista tulee takuulla taitava insinööri, Kemppainen tietää. Käytännön tekemisen pohja on todella vahva.
Ulkomaiset osallistujat
kiittivät järjestelyjä
Muurauksen hallitseva maailmanmestari
Ville Rämö (oik.) lähtee syksyllä mukaan
Lontoon kisaan. Jatko-opiskelut kenties
vielä kiinnostavat häntä.
UUSI
InsInöörI
Suomalaisten noin 400 finalistin lisäksi
kilpailuihin osallistui 25 kansainvälistä
kilpailijaa ja useita kymmeniä huoltajia ja
eksperttejä ympäri maailmaa. Kansainvälisyys oli yksi Taitajien neljästä teemasta.
Kansainvälisiltä osallistujilta tuli kiitosta kilpailun korkeasta tasosta, hyvistä
järjestelyistä ja rehdistä hengestä.
Kansainvälisyys ja maarajat ylittävä
yhteistyö kulminoituu vuoro vuosin pi-
dettäviin EuroSkills -Euroopanmestaruus- ja WorldSkills -maailmanmestaruuskilpailuihin.
Suomen WorldSkills maajoukkueeseen kuuluu 46 kilpailijaa ja 40 eksperttiä ja näin ollen joukkue on suurin Lontoon WorldSkills-kilpailuihin osallistuva
joukkue. n
Taitaja-kilpailujen
tarkoituksena on
• lisätäammatillisenkoulutuksen
tunnettavuutta,vetovoimaaja
arvostusta
• edistääammatinoppimistaja
oppimistulostenvertailua
• lisätäopiskelijoidenkiinnostusta
jatkuvaankehittymiseenjayrittäjyyteen
• lievittäätyöelämänrekrytointiongelmiakehittämälläammattitaitoa
kilpailu-javalmennustoiminnallasekäkoulutuksenjatyöelämän
yhteistyöllä
23
osaaminen
Teksti ja kuva: Ilona Mäenpää
Kuopion Inssit -lehti
palvelee jäsenkuntaa
Kun jäsenet tekevät lehteä oman yhdistyksen jäsenille,
on viesti täsmälleen sitä, mitä jäsenet haluavat.
Y
hteiset tapahtumat, tehnyt matkat
ja tarjolla olevat palvelut kiinnostavat, mutta myös insinöörien aikaansaannoksista tai oman yhdistyksen
historiasta halutaan tietoa. Johanna
Kinnunen ja Matti Hukkanen eivät ole
laskeneet tunteja, kun he vapaa-ajallaan
kokoavat lehteä jäsenkunnalle.
Teimme lukijatutkimuksen ja sen
mukaan lehteä lukee koko perhe, myös
nuoret, Kinnunen ja Hukkanen tietävät.
Huhut printtilehden kuolemasta ovat siis
vähintäänkin liioiteltuja.
Matti Hukkanen teki lehteä vuodesta
1997 lähtien vuoden 2010 loppuun
saakka pitkälti yksin. Kuopion Insinöörein hallituksessa oli kuitenkin puhuttu
jo useamman vuoden ajan, että hänelle
pitäisi saada kaveri lehden tekoon.
Niinpä minä sitten lähdin vuoden
vaihteessa mukaan touhuun, Johanna
Kinnunen kertoo. Hänellä on kova
halu haastaa itseänsä myös tällaisella
työllä. Ja kun johonkin uuteen lähtee mukaan, niin aina myös oppii
uutta.
Pienellä yhdistyksellä ei ole
mahdollisuutta palkata ulkopuolista lehden tekijää kuten isoilla
yhdistyksillä, vaan lehti on tuotettava talkootyöllä. Jutuista ja
haastatteluista ei myöskään makseta. Hallituksen jäsenet on velvoitettu hankkimaan juttuvinkkejä tai kiinnostavia haastattelun kohteita.
Vapaa-ajalla lehden taittoa
Johanna Kinnunen on aina
pitänyt kirjoittamisesta ja
tietokone-ohjelmien kanssa leikkimisestä. Nyt hän taittaa Kuopion Inssit
24
-lehden painokelpoiseksi versioksi Mikrosoft Publisher -ohjelmalla.
Lehden kasaamiseen menee paljon
vapaa-aikaa, iltoja ja viikonloppuja,
mutta pidän tätä kuitenkin palkitsevana
ja tärkeänä työnä, Kinnunen sanoo.
Tämän vuoden ensimmäisen lehden
teemana oli koulutus. Savonia ammattikorkeakoulusta oli helppo saada juttuja
ja kirjoittajia. Kesäkuussa ilmestyvän
lehden teemana on yrittäjyys. Kinnunen
on haastatellut siihen neljää yrittäjää
Pohjois-Savossa. Lokakuussa ja joulukuussa ilmestyvät vuoden kaksi viimeistä
numeroa.
Kuopion Insinöörien 1 400 jäsentä
saavat kesäkuun alussa luettavakseen
tuhdin paketin insinöörejä kiinnostavaa
asiaa. n
Johanna Kinnunen ja Matti Hukkanen omistautuvat vapaa-ajallaan jäsenlehden kokoamiseen.
UIL:n jäsenyhdistysten lehdet
Insu
päätoimittaja Jyrki Koskinen
Keski-Suomen Insinöörit
päätoimittaja Sanna Lehtinen
Kuopion Inssit
päätoimittaja Matti Hukkanen
Lapin Insinöörit
Satikka
päätoimittaja Heidi Kaipiainen
Uudenmaan insinööri ”Ins.”
päätoimittaja Pekka Laakso
Uusi Lousi
Pekka Härkönen/Jonna Aaltonen
UUSI
InsInöörI
25
vapaa-aika
Teksti: Kirsi Tamminen n Kuva: Karin Smeds / Gorilla
26
Unohda lomalla turha
tieto ja helli aivojasi
Kuormittavasta, turhasta informaatiotulvasta voi vapautua lomalla.
Tulvaa on torjuttava kuitenkin joka päivä.
S
tressitöntä elämää ei ole, mutta ihmiset ymmärtävät stressillä yleensä sen kielteisiä tuotoksia eli
stressisairauksia.
– Aivomme pystyvät käsittelemään normaalitilanteessa kaiken sen infon, joka sinne tulee, muistuttaa työeläkevakuutusyhtiö Eteran ylilääkäri, professori Juhani Juntunen.
Aivot käskevät elimistöä toimimaan tarkoituksenmukaisesti. Jos informaatiota tulee joko liikaa tai
aivot toimivat huonosti esimerkiksi sairauden takia,
niin ne eivät pystykään käsittelemään kaikkea. Seurauksena on informaatiokaaos aivoissa.
Riskiryhmässä sairastua infoähkyyn ovat esimerkiksi asiantuntijatehtävissä toimivat. Nykyinen teknologia sallii joka puolelta vyöryvän tietotulvan.
– Yksikään asiantuntija ei selviä ilman googlaamista, jonka kautta tulee myös turhaa informaatiota,
Juntunen sanoo.
Turhan informaation torjunta säästää aivoja
myös lomaillessa.
– Kesäloma on sitä varten, että ihmisillä on tilaisuus tehdä mitä lystää.
mäntavoilla. Tietyt elämäntavat vahingoittavat varmuudella aivoja.
– Minkään tutkimuksen mukaan tupakasta tai
huumeista ei ole terveydellisiä hyötyjä, Juntunen
huomauttaa.
– Alkoholista tulee kiusallisen paljon nykyaikanakin tutkimuksia, jotka osoittavat sen, että kohtuullinen alkoholin käyttö lisää kognitiivista kapasiteettia.
Sen sijaan alkoholin suurkulutus on aina vahingollista aivoille.
Neljäs huolto-ohje on hoitaa aivoja. Säännöllinen liikunta ja monipuolinen ravinto ovat myös aivojen kannalta hyviä. Aivot tykkäävät myönteisestä
asenteestakin.
– Jos minulla olisi valta, niin komentaisin kaikki
myönteisiksi. Sillä kertaheitolla työyhteisöongelmatkin ratkeisivat, Juntunen unelmoi.
– Myönteinen työtoveri herättää mielessä aivan
eri asioita kuin nipottaja.
Aivoja hoidetaan myös riittävällä levolla ja mieluisilla harrastuksilla. Näihin on aikaa nimenomaan
kesälomalla.
Neljä ohjetta aivojen hyvinvointiin
Juntusen mukaan ihmisen hyvinvointi edellyttää sitä,
että jatkuvasti pystyy torjumaan ylenmääräistä stressiä. Hän vinkkaa, että jos noudattaa neurologien laatimia aivojen huolto-ohjeita, niin pärjää.
Ensinnäkin aivoja pitää käyttää: käyttö parantaa
niiden toimintaa. Juntunen kehottaa esimerkiksi
ratkomaan ristisanoja tai kirjoittamaan runoja, mikä
vaatii aktiivisempaa ajattelua eikä liity suoranaisesti
työntekoon. Työ sinänsä on hyvää aivojumppaa,
kunhan sen ohella on muutakin.
Toisekseen on muistettava aivojen suojaus, sillä
aivot ovat erittäin haavoittuvaisia.
Riskittömällä elämäntavalla suojataan aivoja mekaanisilta vammoilta. Pyöräilykypärän on pysyttävä
päässä ja tuntemattomaan veteen ei hypätä pää edellä.
Kolmas ohje on säästää aivoja kohtuullisilla eläUUSI
InsInöörI
Arkena voi rentoutua
Elämä ei jakaudu on/off -tilaan eli lomaan ja työhön.
Töissä ollessakin täytyy muistaa se, että ihminen on
vain kolmanneksen töissä, kolmanneksen hän on vapaalla ja kolmanneksen hän nukkuu.
– Aivojen kannalta kahden kolmanneksen ajan
on hyvä huolehtia aivoistaan ja relata. Töitä ei pidä
paiskoa yötä myöten, Juntunen painottaa.
Aivot eivät lakkaa toimimasta unen aikana. Ne
toimivat usein aktiivisemmin unen aikana kuin valveilla ollessa. Kun aivoissa on syntynyt lukuisia
muistijälkiä, niin unen aikana ne järjestetään tiettyihin hierarkkisiin arkistoihin.
– Moni kokee, että jos jokin asia ei tunnu ratkeavan illalla, niin hyvin nukutun yön jälkeen se on
itsestään ratkennut. n
27
maailmalta
Teksti: Liisa Folkersma, kansainvälisten asioiden asiamies, Akava
Alihankintaketjun päätepisteessä
Mitta täynnä loputonta joustamista
Intiassa alhaiset palkat, pitkät työpäivät ja vähäiset vaikutusmahdollisuudet nostavat työntekijöiden protestihenkeä, ja ay-toiminta
hakee uomaansa. Toimivimpana ay-mallina pidetään demokraattisesti valittavia työpaikkakohtaisia ammattiliittoja, jotka työnantaja
tunnustaa.
G
lobaalit tuotantoketjut, kansainvälinen työnjako ja yritysten sijoittuminen painottuvat yhä useammin Intiaan kuin Kiinaan. Intian vahvan kasvupotentiaalin kääntöpuolena
ovat koulutuksen ja infrastruktuurin valtavat puutteet, laajalle levittäytynyt korruptio, hyväksytyt tuloerot sekä epätasaarvo.
Maan 1,2 miljardista asukkaasta puolet elää alle kahdella dollarilla päivässä.
Työvoimasta lähes 60 prosenttia työsken-
28
telee maataloudessa. Lukutaitoisia on 65
prosenttia ja kymmenesosa osaa englantia.
Toisaalta joka kymmenes viime vuosien opiskelijaikäluokkien nuorista opiskelee korkeakoulussa. Pelkästään insinöörejä valmistuu Intiassa vuosittain
300 000.
Bangalore – koko maailman it-keskus
Intian bruttokansantuotteesta 5 prosenttia tulee informaatiotekniikan alalta.
Alan keskus on kymmenen miljoonan
asukkaan Bangalore, joka on ollut
1990-luvulta lähtien sekä kansainvälisen
ulkoistamiskehityksen että maan sisäisen
muuttoliikkeen polttopisteessä. It-ala
työllistää Bangaloressa suoraan satoja tuhansia työntekijöitä, välillisesti jopa miljoonia.
Kaupungissa on 17 000 it-yritystä,
joista suuria on vain 100. Pienet yritykset luovivat globalisaation pyörteissä
luottaen pitkiin asiakassuhteisiin. Intialaistyöpaikoilla joustavuus ja ulkoistaminen on viety äärimmilleen, usein yksittäiseen työntekijään saakka. Monet yritykset työllistävät pysyvillä työsuhteilla
vain 30–40 prosenttia työntekijöistä ja
loput henkilöstöstä työskentelee joko välitysyrityksen kautta tai ”konsultteina”.
It-alalla erityisesti naiset tekevät työtä
Valtaosa monikansallisista yrityksistä
toimii Intiassa erityistalousalueilla.
usein kotoa käsin, mutta välitysyritys
saattaa silti viedä kolmanneksen palkasta.
Koulutetun parempi asema
suhteellinen juttu
Protesteja nousee
Korkeasti koulutetun työntekijän palkka
takaa intialaisittain vähintään keskiluokkaisen elämäntavan. Työviikot ovat kuitenkin pitkiä ja tulostavoitteet korkealla.
Usein jopa puolet palkasta määräytyy yrityksen voiton mukaan. Huonoina aikoina työntekijöiden palkat joustavat.
Työnantajat katsovat yleisesti, ettei
palkka- tai työehtoneuvotteluita tarvita,
kun lainmukaiset minimiehdot täytetään. Säännöllisiä viikkotyötunteja on
periaatteessa 48, mutta kukaan ei valvo
itsensä työllistävien työaikoja.
Valtaosa monikansallisista yrityksistä
toimii Intiassa erityistalousalueilla. Alueilla on erityisesti elektroniikka- ja tekstiiliteollisuutta. Ne ovat juridisesti ”valtioita
valtiossa”, joissa monet lait eivät päde ja
tuotteet on pitkälti vapautettu veroista.
Intian poliisilla ei ole pääsyä alueille, työsuojelutarkastajista puhumattakaan.
Intian työelämään ennustetaan jatkossa
lisää levottomuuksia ja väkivaltaa. Intian
virallinen investointipolitiikka ja erityistalousalueiden suosiminen aiheuttaa eripuraa.
Erityisesti hiljattain maahan tulleet
monikansalliset yritykset yrittävät usein
toimia ilman ammattiliittoja, kun taas
intialaiset ja pidempään maassa toimineet yritykset yleensä hyväksyvät yhteistyön. Niillä työpaikoilla, jotka kieltäytyvät tunnustamasta ammattiliittoja ja
kieltävät henkilöstöedustajavaalien järjestämisen, toimii tavallisesti useita hajanaisia ja populistisia ammattiliittoja.
Lakkoja ja protesteja on vaikeaa ratkaista,
kun työntekijöitä edustavaa virallista
neuvotteluosapuolta ei ole keskustelemaan työnantajan kanssa.
Työn tuottavuuden ja työntekijöiden
sitoutumisen kannata toimivimmaksi
malliksi on todettu työpaikan vaaleissa
demokraattisesti valittavat ammattiliitot,
jotka työpaikan johto tunnustaa. Työntekijöitä edustavan vahvan liiton perustaminen tukee paikallisyhteisöä ja toteuttaa mitä parhaimmalla tavalla yrityksen
yhteiskuntavastuuta. Tähän on ylletty
esimerkiksi Intian länsirannikon kaupungin Punen monissa yrityksissä. n
Akavalla, sen viidellä jäsenjärjestöllä
ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASKilla on käynnissä
Intiassa toimivien yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvä hanke. Akavan ja
jäsenjärjestöjen edustajat vierailivat
kevään opinto- ja tarkastusmatkallaan
Intiassa useilla työpaikoilla. Hankkeen
tutkimusraportti julkaistaan syksyllä
2011.
Euroopan ay-liike haluaa vastuullisen eurooppalaisen talousmallin
Eurooppalainen ay-liike aikoo
puolustaa julkista sektoria, vastustaa kohtuuttomia leikkauksia, edistää uusien työpaikkojen
syntyä ja valvoa työntekijöiden
etua työsuhteen muodosta riippumatta.
E
uroopan ay-keskusjärjestön ETUCin
kongressi hyväksyi Ateenassa toimintaohjelman alkavalle nelivuotiskaudelle.
Ammattiyhdistysliikkeen projektina
pitkään ollut sosiaalinen Eurooppa on
ajettu talouskurimuksessa sivuraiteelle.
Ihmisten oikeudet ovat joutuneet väistymään, kun Eurooppaa on rakennettu talouden ehdoilla, ETUC katsoo.
UUSI
InsInöörI
Leikkauksiin perustuvan talouspolitiikan sijaan ay-liike haluaa olla mukana
rakentamassa vastuullista eurooppalaista
talousmallia. Palkat ovat kasvun moottori, eivät este, ETUC muistuttaa. Työehtojen ja palkkojen polkumyyntiä ja
niistä seuraavaa epäreilua kilpailua ayliike haluaa kitkeä etenkin vuoropuhelussa työnantajien kanssa.
Kongressin asialistaa hallitsi talousja työllisyyskriisi. Monien mielestä ongelmat ovat laajentuneet Euroopassa jo
poliittiseksi kriisiksi, kun tyytymättömyys kanavoituu äärioikeiston kannatuksen nousuun. ”Ateenan manifestissa”
ETUC jäsenjärjestöineen torjuukin pontevasti muukalaisvihamielisyyden.
Muita toimintaohjelmassa mainittuja asioita olivat muun muassa työntekijöiden aseman huomioiva oikeuden-
mukainen siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan, lakko-oikeuden puolustaminen
kaikkialla Euroopassa ja työsuojelu työaikakysymykset mukaan lukien.
Nainen eurooppalaisen
ay-liikkeen ykköstehtävään
ETUCin uudeksi pääsihteeriksi kongressissa valittiin ranskalainen Bernadette
Ségol. Palvelualojen eurooppalaisesta liitosta UNI-Europasta ETUCiin siirtyvä
Ségol on ensimmäinen nainen sihteeristön johdossa.
Vuonna 1973 perustettuun ETUCiin kuuluu 83 eurooppalaista työntekijäkeskusjärjestöä 36 maasta sekä 12 sektorikohtaista eurooppalaista liittoa. Suomalaiset jäsenjärjestöt ovat SAK, STTK
ja Akava. n
29
totta & tutkittua
Teksti: Taina Hämäläinen, tutkimusasiamies
Mitä insinöörit arvostavat työelämässä?
Työelämään liittyvien arvojen tutkiminen auttaa ymmärtämään yksilöiden toimintatapoihin,
asenteisiin, uravalintoihin sekä työtehtävien ja työantajan valintaan liittyviä motiiveja.
T
-median toteuttamasta Työnantajamielikuva 2010 -tutkimuksessa
kartoitettiin korkea-asteen opiskelijoiden ja työelämässä olevien korkeakoulutettujen arvoja. Tutkimuksessa löydettiin neljä erilaista työuraan liittyvää
arvosegmenttiä: eettiset, turvallisuushakuiset, työkeskeiset ja urasuuntautuneet.
Samankaltaisia työelämän arvosegmenttejä on Uuden Insinööriliiton toteuttaman vuonna 2009 valmistuneiden
insinöörien sijoittumistutkimuksen aineistossa.
T-median toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 22 000 vastaajaa. Yli tuhat vastausta kertyi työelämässä olevilta insinööreiltä ja lisäksi kyselyyn vastasi runsaat 700 insinööriopiskelijaa.
Tutkimuksesta ilmeni, että työelämässä olevien insinöörien arvomaailmaa
kuvastaa erityisesti taloudellisen menestyksen tärkeys, työsuhteen jatkuvuus ja
niin ikään henkilökohtainen työhön sitoutuneisuus.
Insinöörit osoittautuivat suhteellisen
kilpailuhenkisiksi ja seikkailunhaluisiksi.
Työtehtävistä tutkimustehtävät ja työnantajista etenkin suuret teollisuusyritykset kiinnostavat insinöörejä selvästi koko
vastaajajoukkoa enemmän.
Insinöörit työkeskeisiä
Arvosegmenteillä tarkasteltuna kaikkiin
työelämässä oleviin korkeakoulutettuihin nähden insinööreille tärkeitä ovat
työkeskeisemmät arvot. He esimerkiksi
sitoutuvat työhön enemmän ja arvostavat palkitsemista, taloudellista menestystä sekä yleisesti mielekästä työtä.
30
Insinööreistä sekä urasuuntautuneiksi että eettiset arvot omaaviksi ryhmittyi neljännes. Joka kuudes omasi työkeskeisesti suuntautuneet arvot. Kaikista
työelämässä olevista korkeakoulutetuista
vastaajista neljä kymmenestä sijoittui
segmenttiin eettiset ja kymmenes luokittui työkeskeiseksi. Tutkimustulosten
mukaan turvallisuushakuisiksi insinööreistä luokittui lähes kolmannes.
Työnantajamielikuvatutkimuksen
mukaan myös insinööriopiskelijat arvostavat kilpailukykyisen palkan ansaitsemista ja sitoutuvat mielekkääseen työhön. Työantajan valinta tapahtuu, muita
vastaajia hieman todennäköisemmin, samanhenkisten työkaverien ja työaikojen
joustavuuden perusteella.
Insinööriopiskelijat korostavat työkeskeisiä arvoja jopa insinööriammattilaisiakin enemmän. Tutkimuksen mukaan työkeskeiset arvot on joka neljännellä, samoin on urasuuntautuneiden arvojen.
Työelämässä olevien insinöörien tavoin turvallisuushakuiset arvot korostuvat myös insinööriopiskelijoilla. Kolmannes sijoittui turvallisuushakuisten
joukkoon.
Harvinaisempi arvo-ominaisuus insinööriopiskelijoilla oli eettisyys: vain joka
kuudennes sijoittui tähän segmenttiin.
Kaikista opiskelijavastaajista eettisiä
arvoja edustaviksi luokittui vajaa kolmannes ja työkeskeiset arvot omasi kuudennes opiskelijavastaajista.
Työelämää arvioidaan itsestä käsin
Vastaajajoukon arvojen moninaisuus ja
erilaiset työelämän tarpeet näkyvät tutki-
mustuloksissa. Työelämän arvot ovatkin
usein yksilöllisiä ja kokemusperäisiä.
Insinöörien ja insinööriopiskelijoiden arvovalintojen taustaa voi puntaroida arvojen muutoksen ja pysyvyyden
näkökulmasta sekä taloustilanteenkin
näkökulmasta.
Tutkimuksen toteutusajankohdan
suhdannetilanne heijastelee mahdollisesti
insinöörien arvojen arviointiin. Oletettavasti taantuma muokkasi arvovalintoja –
turvallisuushakuiset arvot korostuivat ja
urasuuntautuneisuus alikorostui.
Toisaalta esimerkiksi työhyvinvointi,
ammattitaidon kehittäminen sekä kannustava palkitseminen luovat pohjaa työelämän perustarpeille. Työelämää on
puolestaan muokannut pidemmällä aikavälillä työn haasteellisuuden ja työelämän epävarmuuden lisääntyminen.
Myös nämä tekijät vaikuttanevat työelämän arvoihin.
Uran alkuvaiheessa olevien
insinöörien arvojen tutkiskelu
Vuonna 2009 valmistuneiden insinöörien UIL:n sijoittumistutkimuksessa kysyttiin työelämän kannalta tärkeitä arvoja. Tulosten mukaan uran alkuvaiheessa olevien insinöörien arvot painottuvat vahvimmin työhyvinvoinnin ja
työpaikan turvaamiseen sekä ammattitaidon kehittämiseen.
Insinöörien arvojen painotuksesta ja
työhön liittyvistä odotuksista saadaan lisätietoa, kun tarkastellaan arvojen eroja.
Analyysin perusteella vastavalmistuneista insinööreistä joka kuudes sijoittuu
urakeskeiset arvot omaavaan ryhmään ja
Työhyvinvointi
Vaihteluhaluisuus
Turvattu työpaikka
Ammattitaidon
kehittäminen
Tasa-arvoasiat
Uralla eteneminen
Kaikki
”Urasuuntautuneet”
”Eettiset”
”Työkeskeiset”
”Turvallisuushakuiset”
Työn ja perheen
yhteensovittaminen
Palkitseminen
Työn haasteellisuus
Arvojen tärkeys uran alkupuolella olevilla insinööreillä.
Lähde: Vuonna 2009 valmistuneiden insinöörien sijoittumistutkimus
eettisiä arvoja edustavaan ryhmään reilu
viidennes.
Työkeskeiset arvot omaavia on
useampi kuin joka kolmas. Runsaalle neljännekselle tärkeää ovat turvallisuutta arvostavat arvot.
Erityisesti työkeskeiset arvot omaavien ryhmä on siis suurempi sijoittumistutkimuksen analyysin pohjalta, kun verrataan tuloksia T-median tutkimukseen.
Tulokset voivat erota myös siitä syystä,
että sijoittumistutkimuksen aineiston
vastausten hajonta on pienempi.
Arvovalintojen erot eri ryhmillä
Mielenkiintoisempaa on kuitenkin anaUUSI
InsInöörI
lysoida, millaisia erilaisia arvovalintoja
näiden ryhmien taustalla on. Urasuuntautuneet arvostavat muihin vastaajiin
nähden enemmän uralla etenemistä, palkitsemista ja vaihtelevia työtehtäviä kuten esimerkiksi kansainvälisiä tehtäviä ja
urakiertoa.
Eettisiin arvoihin taipuvaisilla korostuvat työn haasteellisuus, tasa-arvoasiat
sekä työn ja perheen yhteensovittaminen. Palkitseminen saa suhteellisesti pienemmän painoarvon eettisesti suuntautuneilla ja puolestaan työkeskeiset arvostavat palkitsemista enemmän.
Turvallisuushakuiset arvostavat
enemmän turvattua työpaikkaa, tasa-arvoasioita sekä työn ja perheen yhteen-
sovittamista. Vaihtelevat työtehtävät ja
uralla eteneminen ovat tälle joukolle vähemmän tärkeitä tekijöitä työelämässä.
Tässä esitellyt tulokset ovat vain yksi
näkökulma, kuinka insinöörien heterogeenisesta joukosta voidaan yhdellä tavalla saada arvovalintoihin perustuvaa
tietoutta. Arvovalinnat heijastelevat niin
ikään työuran tarpeita sekä työpaikan ja
työtehtävien valintaa. n
Lähteet: Työnantajamielikuva 2010
-tutkimus, T-media
Vuonna 2009 valmistuneiden insinöörin
sijoittumistutkimus, Uusi Insinööriliitto UIL ry
31
oikeus
Teksti: Tuuli Vapaavuori, oikeusinformaatikko, LL.M, OTM vastaavuus, asianajotoimisto Bützow Oy
Laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta
– selkeyttä vai sekaannusta luova säädös?
H
uhtikuun alussa 2011 astui voimaan uusi avoliittoja koskeva
laki. Ensimmäistä kertaa Suomen
oikeusjärjestelmässä mahdollistetaan lakisääteinen avoliitto. Lain kutsumanimi
avoliittolaki menee helposti sekaisin
avioliittolain kanssa. Näillä kahdella on
kuitenkin suuri oikeudellinen ero. Nähtäväksi jää selkiyttääkö laki oikeustilaa
Apua yksityiselämän
oikeusasioissa
Uudella Insinööriliitolla on Asianajotoimisto Bützowin kanssa sopimus
puhelinneuvonnasta jäsenten yksityiselämän oikeusasioissa. Palvelu
on ilmainen ja koskee myös jäsenen
kanssa samassa taloudessa asuvien
perheenjäsenten asioita.
Neuvonta koskee yksityiselämän
oikeusasioita. Neuvoa voi kysyä esimerkiksi perinnöistä ja testamentista,
avioehdosta, osituksesta ja lahjoista.
Aihepiirin ulkopuolella jäävät työ- ja
virkasuhteeseen sekä työtehtäviin liittyvät kysymykset. Niissä on käännyttävä Uuden Insinööriliiton työsuhdeneuvonnan puoleen.
Kun tarvitset oikeudellista neuvontaa
Ota esiin jäsenkorttisi valmiiksi. Soita asianajotoimistoon, puh. (09) 431
531, ma-pe klo 10-16. Mainitse, että
haluat UIL:n jäsenelle kuuluvaa puhelinneuvontaa. Ilmoita asianajajalle
nimesi ja jäsennumerosi. Keskustelun
sisältö on luottamuksellinen ja jää asianajajan vaitiolovelvollisuuden piiriin.
32
avoliittojen osalta, vai aiheuttaako se tarpeetonta sekaannusta.
Avoliittolain soveltamisala
Uutta lakia sovelletaan vain sellaisiin avopuolisoihin, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta ja joilla
on, tai on ollut yhteisen talouden lisäksi
yhteinen tai yhteisessä huollossa oleva
lapsi. Jos toinen tai molemmat avopuolisoista ovat naimisissa, ei lakia sovelleta
kyseiseen avoliittoon.
On tärkeää huomata että laki on
taannehtiva. Toisin sanoen sen vaikutukset yltävät myös avoliittoihin, jotka ovat
alkaneet jo ennen lain voimaantuloa. Jos
avoliitto on kuitenkin loppunut ennen
lain voimaantuloa, ei lakia voida soveltaa.
Avoliittolain sisältö
Avoliittolailla on vaikutus avopuolisoihin ainoastaan avoliiton päättyessä joko
eroon tai toisen avopuolison kuolemaan.
Lain soveltamisalan piiriin kuuluvat avoparit voivat tällöin hakea pesänjakajaa
omaisuuden erottamisen toimittamiseksi, mikäli omaisuuden jakamisesta ei
muutoin päästä sovintoon. Pääsääntönä
tällöinkin on, että kumpikin puolisoista
säilyttää oman omaisuutensa.
Toinen lain tuoma uutuus on avopuolison oikeus saada hyvitystä siitä panoksesta, jonka puoliso on antanut yhteistalouteen. Tällaiseksi panokseksi luetaan muun muassa yhteistalouden hyväksi tehty pitkäaikainen koti-, lapsenhoito-, tai rakennustyö, joka on mahdollistanut muun omaisuuden kartuttamisen toisen avopuolison nimiin. Jotta hy-
vitys on mahdollinen, ei epäsuhta avopuolisoiden panostuksissa saa olla vähäinen. Hyvitys ei kuitenkaan vastaa avioliittolain mukaista elatusapua.
Uusi avoliittolaki ottaa huomioon
myös tilanteet, joissa toinen avopuoliso
kuolee ja joissa toinen, edesmenneestä
avopuolisosta taloudellisesti riippuvainen puoliso, jää yllättäen heikkoon taloudelliseen tilanteeseen. Lain mukaan
avopuoliso voi vastaavissa tilanteissa
saada harkinnanvaraista avustusta kuolinpesästä. Käyttöoikeus tiettyyn omaisuuteen voidaan katsoa tällaiseksi avustukseksi. Varsinaista perintöoikeutta avopuoliso ei saa edesmenneen avopuolisonsa omaisuuteen.
Avoliittolain vaikutukset
Kuten sanottu, avoliittolailla on vaikutuksia vain tilanteessa, jossa avoliitto
syystä tai toisesta päättyy. Jo vuosia avoliitossa elänyt ei siis voi tuudittautua siihen ajatukseen, että uusi laki soisi samanlaisen taloudellisen turvan kuin avioliitto. Toisaalta myöskään avoliitossa pitkään elänyt henkilö ei voi enää ajatella
elävänsä taloudellisesti täysin sääntelemättömässä suhteessa. Jos avopuolisot
haluavat, että uusi laki ei koske heitä, on
heidän sovittava tästä erikseen.
Uuden avoliittolain tarkoituksena on
ollut suojan antaminen avopuolisoille
erotilanteissa. Nähtäväksi jää, kokevatko
avopuolisot lain hankalia erotilanteitaan
selkeyttäväksi vai hankaloittavaksi tekijäksi. n
mennen tullen
HeLsingin insinöörit Hi
Toimistomme on muuttanut! Uusi osoite
on Ratavartijankatu 2 A, 00520 Helsinki
Lisätiedot ja ilmoittautuminen kaikkiin tapahtumiin osoitteessa www.helins.
fi/Tapahtumat tai HI:n toimistolle p.
050 403 2363.
n
Koko perheen kesäteatteri Ronja ryövärintytär, to 18.8. klo 19.
Hyvän Omantunnon Linnake, Suomenlinna.
Liput: Aik. 20 €, lapset 7-16 v. 10 €.
Päiväksi Porvooseen M/S J.L. Runebergilla su 21.8. klo 10 Helsingin Kauppatorilta, paluu klo 19.55. Hinta sis. menopaluu matkat ja lounaan: Aik. 45 €, eläk.
40 € ja lapset 7-16 v. 22 €.
Musiikkitalon avajaiskonsertti to 1.9.
klo 19.00
Orkestereina esiintyvät Helsingin
kaupunginorkesteri, Radion sinfoniaorkesteri ja Sibelius-Akatemia kapellimestareinaan Esa-Pekka Salonen, John Storgårds ja Sakari Oramo sekä solistina sopraano Soile Isokoski.
Liput á 40 €, eläk. á 25 €.
Lounais-suomen insinöörit
Lousi
n
Kesäteatterissa Blondi-musikaalikomedia torstaina 11.8.
Golf-mestaruuskisa tulossa syyskuussa.
Molempiin lisätiedot www.lousi.fi turun insinöörit tuiKe ry
Vares ja nuoruustango -teatteriesitys
Emma-teatterissa Naantalin Muumimaailmassa torstaina 18.8. klo 19.
n
TUIKElaiset juoksemaan kesällä 2011!
Haasta itsesi ja avekkisi Paavo Nurmen maratonille 2.7.2011 ja/tai Kaarinan syysmaratonille 29.10.2011. Tutustu tarjontaan tapahtumien www-sivuilla: www.paavonurmisports.fi ja www.
kaarinansyysmaraton.fi
Ilmoittautumiset osoitteeseen [email protected]
Ooppera Eerik XIV Logomossa lauantaina 26.11.
Lisätietoa näistä ja monista muista tapahtumista www.tuike.fi
Itäsuomalaiset insinöörit Olkiluodon ydinjätteen loppusijoitusluolissa
i
täsuomalaiset insinööriyhdistykset Mikkelistä, Pieksämäeltä,
Savonlinnasta ja Varkaudesta tekivät yhteisen matkan Olkiluodon ydinvoimala alueelle, jossa insinöörit tutustuivat mm.
ydinjätteiden loppusijoitustekniikoihin ja -luolastoihin.
Mukana olivat Pieksämäen Seudun, Mikkelin ja Savonlinnan insinööriyhdistysten puheenjohtajat ja joitain johtokuntien jäseniä sekä runsaasti asiasta kiinnostuneita insinöörejä.
Liiton edustajista matkalle oli lähtenyt alueasiamies Seppälä
UUSI
InsInöörI
ja erikoisvieraana puolessavälissä matkaa ryhmään liittyi myös
UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari.
Iäkkäin matkalle osallistunut insinööri, Matti Parkkinen,
oli jo saavuttanut kunnioitettavan 80-vuoden iän. Insinööriliiton jäsenenä hän on ollut reilut 50 vuotta: siinäpä oivaa mallia
nuoremmille insinöörisukupolville!
Matkan vastuullisena johtajana toimi Pieksämäen Seudun
Insinöörien puheenjohtaja Matti Häkkinen. n
33
opiskelijat
www.iol.fi
inen
Juho Mäk
Valmistuitko tänä keväänä?
Lari Pulkkinen
IOP Turku 2007. Insinööriopiskelijapäivien avajaistilaisuus kokoaa yhteen imput
ympäri Suomen.
Insinööriopiskelijapäivillä pääsee toteuttamaan monenlaisia
asioita. Kuva Tampereen 2010
IOP:n rastikierrokselta.
Tampereen IOP
2003 keräsi imput Tampereen
Keskustorille.
Insinööriopiskelijapäivät 2012 haku avattu
Insinööriopiskelijaliiton hallitus on
avannut haun vuoden 2012 Insinööriopiskelijapäivistä. Insinööriopiskelijapäivien historia ulottuu aina vuoteen 1992,
jolloin järjestettiin ensimmäiset IOP:t
Raahessa. Vuonna 2012 Insinööriopiskelijapäivät järjestetään siis 20. kerran, joten edessä on tapahtumalle merkittävä
rajapyykki ja varmasti upeat juhlat.
Haku on avoin kaikille liiton paikallisyhdistyksille. Hakemus saa olla vapaa34
muotoinen, mutta toivomme sen kuitenkin sisältävän alustavan talousarvion sekä
suunnitelman tapahtuman kulusta, majoituksesta ja ohjelmasta.
Hakemukset osoitteisiin hallitus@
iol.fi ja [email protected] tai Insinööriopiskelijaliitto IOL ry, Ratavartijankatu
2, 00520 Helsinki. Hakemusten on oltava perillä 30.7.2010 mennessä.
Lisätietoja: [email protected].
Insinööriopiskelijaliitto haluaa onnitella
sinua lämpimästi insinööritutkintosi
johdosta. Opiskelu-urakka on nyt onnellisesti loppuun suoritettu ja edessä on ura
arvostettuna ja ammattitaitoisena insinöörinä.
Muistathan tehdä meille liittoon valmistumisilmoituksen. Valmistumisesi
jälkeen jäsenyytesi Uudessa Insinööriliitossa jatkuu ja sinut ohjataan asuinpaikkakuntasi mukaiseen UIL:n alueyhdistykseen.
Jos työskentelet julkisella sektorilla,
voit halutessasi liittyä UIL:n kunta- tai
valtiosektorin järjestöön. Lisätietoja:
www.uil.fi -> jäsenyhdistykset.
Valmistumisen jälkeen jäsenmaksusi
koostuu kahdesta osasta: liittomaksusta,
joka sisältää työttömyyskassamaksun ja
alueyhdistysmaksusta. Yhteensä jäsenmaksu on 30,50–38,50 euroa kuukaudessa.
Jäsenmaksun voi maksaa joko itse tai
laittaa sen työnantajaperintään, jolloin
kuukausittainen osuus lähtee automaattisesti palkastasi. Tarkista työnantajaperinnän mahdollisuus omalta työnantajaltasi.
Muistathan, että saat liittomaksusta
alennusta kahden ensimmäisen jäsenvuoden aikana, jos olet ollut Insinööriopiskelijaliiton jäsen opiskeluaikana. Nyt valmistumisvuonna alennus on kalenterivuoden loppuun asti - 70 prosenttia ja toisena kalenterivuotena -50 prosenttia. n
IOL:n toimisto lomailee
Opiskelijatoiminta hiljenee kesäksi.
IOL:n toimisto on kokonaan suljettuna
viikot 27–28. Muina aikoina toimistolla
on aina joku tavoitettavissa.
Jäsentietoihin liittyvissä asioissa palvelee jäsentietopalvelu numerossa 020
693 877 (ma–ti ja to–pe klo 10–14) ja
työsuhdeasioissa työsuhdepäivystys numerossa 020 693 858 (ma–pe klo
9–13.30). n
Suomen paras kesätyönantaja -kilpailu
käynnistyy jälleen
Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVA haluaa kiinnittää kilpailulla huomion työpaikkojen hyviin käytäntöihin ja nostaa esiin esimerkillisimmät
työnantajat.
Voittajan valitsee raati, jonka jäseninä ovat AOVAn 1. varapuheenjohtaja Tiina Lehto, AOVAn työjaoston jäsenet Elina Halkola, Kari Hankia,
Juha Manu, Katri Haakana, Enni Räisänen ja Vesa Engström sekä Akavan opiskelija-asiamies Elina Havu. Raati valitsee puheenjohtajansa myöhemmin.
Suomen parasta kesätyönantajaa voi ehdottaa sähköisellä lomakkeella.
Siinä kysytään työsuhteen perusasioiden lisäksi muun muassa työtehtävistä, ohjauksesta ja oikeuksien toteutumisesta. Sekä kesätyöntekijät että
-työnantajat voivat ehdottaa Suomen parasta kesätyönantajaa.
Suomen paras kesätyönantaja 2011 -kilpailun voittaja julkistetaan loppusyksyllä. n
Lisätietoja: www.akava.fi/paraskesatyonantaja
Tarkista yhteystietosi
Yhteystietojen ajan tasalla pitäminen myös ammattiliiton suuntaan on
tärkeää. Postiosoitetiedot päivittyvät myös meille, kun teet osoitteenmuutoksen väestörekisteriin, mutta puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet jäävät usein päivittämättä.
Käythän tarkistamassa omat yhteystietosi osoitteessa www.iol.fi/muutoslomake. Lomake vaatii kirjautumisen jäsensivuille jäsenkortissa olevalla
jäsennumerolla. n
Palveluiden markkinointi
Perinteinen Palveluiden markkinointi -koulutus PalMa järjestetään tänä
vuonna 19.–21.8. Espoon Nuuksiossa.
Kurssilla käsitellään rennossa ympäristössä IOL:n ja UIL:n toimintaa
ja harjoitellaan henkilökohtaista markkinointia ja esiintymistaitoa erilaisissa markkinointitilanteissa. Kurssilla opituista taidoista on paljon hyötyä myös järjestötoiminnan ulkopuolella.
Paikallisyhdistykset: Olettehan muistaneet ilmoittaa osallistujanne,
sillä tätä koulutusta ei kannata jättää väliin? n
Työttömyyskassan jäsenyys: insinööriopiskelijan kannattavin vakuutus, mitä voi ottaa! Liity työttömyyskassaan, kun olet kesätöissä.
Tero Rinne
puheenjohtaja
Insinööriopiskelijaliitto
IOL ry
Kesä ja sen tuulet
R
askas kevät niin opiskelujen, työnhaun
kuin järjestötoiminnan osalta on kääntynyt kohti kesää. Toivottavasti kaikki ovat
saaneet kesätöitä ja pääsevät näin hengähtämään opiskeluista.
Mikäli kuitenkaan vielä ei ole töitä löytynyt, ei kannata heittää kirvestä kaivoon.
Kannattaa jatkaa aktiivisesti työnhakua ja
nauttia samalla hyvin ansaitusta kesälomasta.
Kesä on aikaa, jolloin opiskelijoilla ja
opiskelija-aktiiveilla on aikaa hengähtää ja
ladata akkuja syksyn koitoksia varten.
Tämä tauko kannattaakin käyttää hyvin
hyödyksi. Näin vältetään sitä, että polttaa
itsensä loppuun.
Suomessa kesä on lyhyt, joten siitä
kannattaakin nauttia kiertämällä tapahtumissa, harrastamalla tai ihan vain oleskellen.
Insinööriopiskelijaliiton hallitus ja toimistokin levähtävät kesäaikana. Kuitenkaan täysin lomalaitumille ei mennä, vaan
hallitus on tavoitettavissa myös kesällä.
IOL:n toimisto lomailee heinäkuussa.
Kuitenkin työsuhde- ja jäsentietopalvelu
palvelevat normaalisti myös kesällä. Mikäli
tulee ongelmia esimerkiksi työsuhteeseen
tai työttömyyskassaan liittyen, niin ottakaa rohkeasti yhteyttä.
Kesän aikana Insinööriopiskelijaliiton
toimistolla tapahtuu myös muutoksia.
Osalla toimiston työntekijöistä loppuvat
sopimukset kesän aikana ja syksyllä näemme niin uusia kasvoja kuin myös työtehtäviin palaavia.
Syksyllä on luvassa paljon tekemistä
sekä uusia tuulia, mutta annetaan näiden
odottaa kesän ylitse.
Oikein hyvää kesää kaikille ja muistakaahan rentoutua.
Lisätietoja: www.iol.fi > Opiskelijana työelämässä > työttömyyskassa
UUSI
InsInöörI
35
Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää
Puheenjohtaja Pertti Porokari ja edustajakokouksen puheenjohtaja Arto Isomäki joutuivat kysymään neuvoa liiton juristeilta visaiseksi
muuttuneessa äänestystilanteessa.
Sopuisa edustajakokous
Edustajakokous sujui sopuisasti, vaikka esityslistalla oli paljon
asioita. Säännöt hyväksyttiin nyt toisessa käsittelyssä ja ohjesäännöt muokattiin niiden mukaisiksi. Kokous vahvisti tilinpäätöksen
vuodelta 2010 ja myönsi hallitukselle vastuuvapauden. Monissa
puheenvuoroissa tuli esille liiton hyvin hoidettu talous, mikä onkin
oleellista sen toimintaedellytysten kannalta.
36
E
dustajakokouksen puheenjohtaja
Arto isomäki onnitteli edustajakokousta siitä, että se sai paljon vatvotun sääntömuutosasian nyt käsiteltyä.
Puheenjohtaja Pertti Porokari totesi
avauspuheenvuorossaan, että talouden
tasapainoon saattaminen on huikea suoritus, josta kiitos kuuluu kaikille. Ajankohtaisesta Akava-keskusjärjestön puheenjohtajavaalista hän totesi, että sen
Koeäänestyksiin päästiin pariinkin otteeseen.
puheenjohtajalla on suuri merkitys, kun
keskusjärjestö nostaa profiiliaan ja tekee
toivottavasti parempaa yhteistyötä muiden keskusjärjestöjen kanssa.
Kevään neuvottelukierroksista hän
mainitsi sen, että ne työllistävät todella
paljon liiton neuvotteluyksikköä. YTN:llä
on yhtä aikaa menossa neljän alan palkankorotusneuvottelut: teknologiateollisuuden, suunnittelu- ja konsulttialan, puhelinoperaattorien eli ICT:n sekä energian.
Pro-liiton järjestämistä työtaisteluista tulee Porokarin mukaan merkittävästi ku-
Äänestystauolta.
UUSI
InsInöörI
luja myös UIL:lle.
Tilinpäätöksen 2010 lisäksi talouspäällikkö Paula Mauno esitti katsauksen
vuoden 2011 talousnäkymistä. Vuoden
ensimmäisen neljänneksen luvuissa on
huomioitu vuoden alussa toteutettu organisaatiomuutos ja myös historiatiedot
on muokattu uuden organisaation mukaisiksi.
Varapuheenjohtajien toimenkuvat
vahvistettiin seuraavalle nelivuotiskaudelle 2011–2015 hallituksen esityksen
mukaisesti. Toimenkuvat ovat koulutusja elinkeinopolitiikka, järjestötoiminta
sekä julkinen sektori.
Vaalivaliokunta jatkaa toimintaansa.
Puheenjohtajaksi valittiin Sampo Häkli
Tampereen Insinööreistä. Jäseniksi Ali
Heiskanen Oulun Insinöörit ja Matti
Häkkinen Pieksämäen Insinöörit, Juhani Kaukosuo ja Aki Pöyry Julkisen
alan Insinöörien liitosta kevätkokoukseen 2015 asti sekä insinööriopiskelijoiden edustajaksi Juho Niemelä kevätkokoukseen 2013 asti.
UIL:n hallitukseen valittiin Insinööriopiskelijaliitto IOL:n varaedustajaksi
Reima Pentikäinen HIO:sta.
Piirien taloutta ja toimintaa esiteltiin
ja todettiin, että piirien ohjesääntö esitellään syksyn edustajakokouksessa.
Järjestötutkimuksen tuloksia
Tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner
esitteli uunituoreen järjestötutkimuksen
tuloksia. Tämänkertainen järjestötutkimus oli seitsemäs liiton historiassa toteutettu, ensimmäinen järjestötutkimus tehtiin 25 vuotta sitten.
– Jäsenet antavat liitolle kokonaisuutena varsin hyvän arvosanan, Tähtitanner
kertoi. Parhaimman arvosanan saavat liiton asiantuntijapätevyys sekä jäsenpalvelutarjonta. Liittoa kuvataan ennen kaikkea ammattikunnan etujärjestönä.
Tähtitannerin mukaan vastaajien
tyytyväisyys sisäiseen viestintään on vahvaa, jäsenet vaikuttavat hyvin tyytyväisiltä tiedonsaannin määrään ja laatuun.
Painetun tiedottamisen ohella www-sivujen merkitys on selvästi kasvanut.
Tärkeimmäksi kehittämisalueeksi
vastaajat nostivat työllisyyden turvaamisen, kakkosena tulevat palkkaukseen ja
työsuhteen ehtoihin vaikuttaminen. n
37
Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää
Satakunnan Insinöörit juhli
S
ATI on juhlinut 70-vuotista taivaltaan näyttävästi jo ainakin kaksi kertaa tänä vuonna. Maaliskuussa juhlittiin
Porin teatterilla jäsenkunnan voimin.
Toukokuussa juhlittiin kutsuvierasjoukon kesken juhlavuotta ja 70-vuotishistoriikin julkistamista.
Porin Mies-Laulun talolla oli juhlan
tuntua, kun kutsuvieraat saapuivat juhlistamaan 70-vuotishistoriikin julkistamista ja yhdistystoiminnassa ansioituneiden ansiomerkkien jakoa.
Pertti Sihvonen ja Kristiina Nieminen esittelivät historiikin. Yhdistyksen
puheenjohtaja Markku Uusitalo jakoi
ansiomitalit ansioituneille. n
Satakunnan Insinöörien 70-vuotisjuhlien iltajuhlissa vieraita vastaanottivat varapuheenjohtaja Heidi Kaipiainen (vas.) ja yhdistyksen puheenjohtaja Markku Uusitalo. Neuvottelujohtaja Ismo Kokko kättelemässä, vuoroaan odottavat varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen ja Tampereen Insinöörien puheenjohtaja Laura Katainen.
SATI sai täydennyksen historiikkiin
S
ain mielenkiintoisen tehtävän; Satakunnan Insinöörit ry:n 70-vuotishistoriikin kirjoittamisen. Haasteena oli 20
vuoden tapahtumien kirjaaminen ja yhdistäminen ympäröivään yhteiskunnalliseen ympäristöön.
SATIn 50-vuotishistoriikissa selvitettiin jo varsin perusteellisesti muun muassa
yhdistyksen perustaminen, kasvu ja toimitilojen hankinta. 1990-luvun lama vaikutti insinöörien työllisyyteen ja asemaan, teknilliset opistot muuttuivat ammattikorkeakouluiksi, suuria teollisuusyrityksiä katosi tai pirstaloitui pieniin yksiköihin ja ympäristökysymykset nousivat esiin.
Insinöörihaastatteluilla ajankuvaa
Vielä 1970-luvulla valmistuneet insinöörit lähes haettiin koulusta töihin, mutta
jo 1980-luvun puolivälissä tilanne oli toinen. Varsinkin naisinsinöörien työllistyminen oli alussa hankalaa.
– Sitten kun töitä sai, niin esimiesten
oli hankala hahmottaa sitä, että nainen
38
on yksi suunnittelijoista eikä sihteereistä,
kertoi eräs haastattelemistani naisinsinööreistä.
Haastattelin myös vanhoja herroja.
He vaikuttavat tällä hetkellä SATIn isännistössä. Kuulin hauskoja tarinoita opiskeluajoilta ja työelämästä. Aivan kaikki
eivät ole vielä painokelpoisia, ehkä sitten
100-vuotishistoriikissa... Sanoisin, että
kyllä insinööri on insinööri, oli mikä
vuosikymmen tahansa.
Kirjassa vähän kaikkea
SATIn historiikissa voisi olla alaotsikkona ”Kootut teokset”. Kirjassa on vanhojen tapahtumien lisäksi tuotu esiin
myös tämän päivän satakuntalaista elinkeinoelämää haastattelujen ja artikkeleiden kautta. Tietenkin historiikissa käydään läpi Satakunnan Insinöörit ry:n toiminta vuosilta 1991–2011. Selasin pöytäkirjoja ja toimintakertomuksia ja luin
kaikki SATIKKA-lehdet. Kirjoiksi sidottuina ne ovat jo oma historiikkinsa.
Tukenani olivat Sihvosen Pertti sekä
Kristiina Nieminen on tehnyt suuren työn
kerätessään historian kirjoihin yhdistyksen
historiaa 1990- ja 2000-luvuilta.
historia/juhlatoimikunta: Pia Luovula,
Heidi Kaipiainen, Markku Uusitalo ja
Jari Vihervirta. Ilman heidän apuaan ja
varsinkin Pertin muisteluita historiikin
kirjoittaminen olisi ollut aika vaikeaa. n
Kristiina Nieminen, historiikin kirjoittaja
Vetoomus insinöörikoulutuksen
laadun ja kehittämisen puolesta
Uusi Insinööriliitto vetosi yhdessä Teknologiateollisuuden, TOOL:n ja Insinööriopiskelijaliitto IOL ry:n kanssa opetus- ja kulttuuriministeriöön insinöörikoulutuksen
paremman laadun, vaikuttavuuden ja ajantasaisen sisällöllisen kehittämisen puolesta. Vetoomus luovutettiin johtaja Hannu Sirenille toukokuun puolivälissä.
S
uomi elää viennistä. Kansantalouden kestävyysvajeen paikkaamiseksi sekä hyvinvointiyhteiskunnan
rakenteiden ylläpitämiseksi jokainen viennistä saatava euro on tarpeen.
Vientitulot perustuvat suurelta osin teollisen tuotannon ja sitä tukevan palveluliiketoiminnan tuottoihin,
joiden tekemisessä insinöörikunta on avainasemassa,
UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari totesi vetoomuksen
luovutustilaisuudessa.
Opetus- ja kulttuuriministeriöön jätetyn kirjelmän
allekirjoittajat olivat koonneet insinöörikunnan ammattitaidon ja sen ylläpidon kannalta keskeisiä toimenpiteitä, joita pitäisi kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan ja
toteuttaa seuraavan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman aikana.
Yhtenä merkittävimmistä toimenpiteistä nähtiin olevan ammattikorkeakoulujen rahoituksen ja hallinnon
uudistaminen. Rahoituksen pitäisi tulla suoraan valtiolta
ja hallinto pitäisi järjestää osakeyhtiö- tai säätiömuotoisena. Rahan jaossa pitäisi painottaa laadun ja tuloksellisuuden palkitsemista, jolloin ammattikorkeakouluille
syntyisi aito halu kehittää toimintaansa tähän suuntaan.
Ammattikorkeakoulujen hallintoon kaivataan lisäksi
vahvaa elinkeinoelämän edustusta, jota kautta vahvistetaan ammattikorkeakoulujen ja ympäröivän elinkeinoelämän yhteistyötä entisestään. Työnantajapuolta edustava Teknologiateollisuus on lisäämässä merkittävästi
ammattikorkeakoulujen ja alueiden pk-sektorin yritysten yhteistyötä.
Ammattikorkeakoulujen rahoitukseen ei ole luvassa
lisäystä, joten nykyiset voimavarat on pystyttävä kohdentamaan nykyistä paremmin opetukseen. Prosessien
virtaviivaistaminen vapauttaisi resursseja opetukseen,
UUSI
InsInöörI
opettajien ammattitaidon ylläpitoon ja parantamiseen
sekä opiskelijoiden tukemiseen nykyistä paremmin.
Puheenjohtaja Porokari nosti harjoittelun yhdeksi
isoksi asiaksi. Ennakkoharjoittelulla voitaisiin osaltaan
mitata opiskelijoiden motivaatiota tekniikan alaan. Nykyistä paremmin suunniteltu sekä ohjattu opintojen aikainen harjoittelu parantaisi vastavalmistuneiden insinöörien työmarkkinakelpoisuutta.
Ennakkoharjoittelun painoarvoa valinnassa pitäisikin korostaa. Porokarin mielestä myös aloituspaikkamäärää pitäisi leikata nykyisestä. Vapautuneita paikkoja
voitaisiin käyttää nyt kokeiluvaiheessa olevan toisen asteen ammatillisen koulutuksen piirissä olevaan työnjohtajakoulutuskokeilun laajentamiseen kokeilun vakinaistamisen jälkeen.
Sekä nuorisoasteen että aikuiskoulutusvaihtoehtona
toteutettuna uuden tyyppinen työnjohtajakoulutus olisi
omalta osaltaan tukemassa työurien pidentämistavoitetta kun myös pitkään työntekijätehtävissä olleille henkilöille avautuisi uusi mahdollisuus uralla etenemiseen
ja ammattitaidon kehittämiseen. Työnjohtajista on yhtäältä pulaa ja toisaalta toisen asteen koulutuksen arvostuksen nostoon tämän tyyppinen ammatillinen sopisi
mainiosti.
Järjestöt esittivät yhtenä ideana nyt käytävään korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen keskusteluun
sen, että metropolialueella selvitettäisiin mahdollisuus
jakaa nykyisten alueella toimivien ammattikorkeakoulujen tehtäviä niin, että pääkaupunkiseudulle muodostuisi teknologiaosaamiseen ja sen tuotteistamiseen sekä
kaupallistamiseen profiloitunut ammattikorkeakoulu. n
Hannu Saarikangas, johtaja
39
KaKuro
15 10
3
14
30
12
11
38
12
17
11
24
2
17
24
11
27
23
3
7
3
31
2
35
10
15
17
27 17 22 26
20
6
35
10
16
6
34
38
1. Mitä olivat jatulit, jotunit ja metelit?
2. Mikä on Suomen lyhin kunta?
17
3. Mikä on UIL:n missio?
© Bulls
KaKuro on japanilainen numeroristikko, jossa numerot ovat korvanneet
kirjaimet.
Jokaisessa ruudussa tulee olla luku
1–9. Rivin numeroiden summan tulee
vastata lukua mustassa ruudussa rivin
yläpuolella tai siitä vasemmalle.
Sama luku esiintyy vain yhden kerran jokaisessa summassa. Parittomat
luvut ovat harmaissa ruuduissa, parilliset valkoisissa ruuduissa.
Ratkaisu löytyy verkkolehden sivuilta www.insinoori-lehti.fi.
SM-suunnistuskilpailut 17.9.2011
Kainuun Insinöörit ry järjestää perinteiset 11. Insinöörien SM-suunnistuskilpailut 17.9. Sotkamon Vuokatissa.
Kilpailuihin voivat osallistua
kaikki insinöörit (ins. ja DI) ja opiskelijat (ins.opiskelijat ja teekkarit)
sekä kaikki UIL:n kuuluvat.
Kilpailujen aikana on mahdollisuus osallistua ohjattuun vaellukseen
Vuokatin komeissa vaaramaisemissa
Kilpailupaikka: Sotkamon Vuokatti
keskuksena uimahalli.
Aikataulu:
Lauantaina 17.9. klo 11.00 kilpailujen avaus. Klo 11.30 ensimmäinen
lähtijä.
Palkintojen jako välittömästi kilpailu40
Kymmenen Kysymystä
jen päätyttyä eli viimeistään klo 15.00.
Sarjat: D 21 ja 35, H 21, 35, 45, 55
ja 60 sekä kuntosarja (hallitusten jäsenet yms.).
Kartta: 1:10 000 tai 1:15 000 suunnistuskartta
Ilmoittautuminen:
1.9. mennessä maksamalla osallistumismaksu 10 euroa Sammon tilille
800014-79373962 tai kisapaikalla.
Tiedustelut:
Puheenjohtaja Risto Meriläinen 040
0912 723 tai risto.merilainen@tutka.
net
Sihteeri Sami Karjalainen 040 520
4381 tai [email protected]. n
4. Voiko UIL:n jäsen saada maksutonta
neuvontaa myös yksityiselämän oikeudellisissa asioissa?
5. Kuka oli Suomen euroviisuedustaja
Insinööriliiton 50. juhlavuonna 1969?
6. Montako torjuntaa merkittiin Suomen
maalivahti Petri Vehaselle Ruotsia vastaan käydyssä MM-finaalissa 2011?
a.) 26
b.) 32
c.) 30
7. Mitkä YTN:n työehtosopimukset takaavat niiden piirissä oleville insinööriisille kuusi palkallista lomapäivää isyyslomaan liittyen?
8. Kuinka monessa liiton aluetoimistossa Uuden Insinööriliiton jäseniä palvellaan?
9. Montako piiriä Uudessa Insinööriliitossa on tänään?
10. Onko lomaraha lakisääteinen vai
työehtosopimuspohjainen?
Oikeat vastaukset ovat
Uusi Insinööri -verkkolehdessä osoitteessa:
www.insinoori-lehti.fi
jäsentietopalvelu tiedottaa
K
evät on jo pitkällä ja kesälomakausikin alkanut. Muistathan, että jäsenenämme sinulla on käytössäsi myös kattava vakuutusturva; mm. vapaa-ajan
matkustajavakuutus ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus. Vakuutuksista löydät lisätietoa verkkosivuiltamme.
Mikäli mielessäsi siintää ajatus risteilystä tai lomailusta, kannattaa kurkata
myös jäsensivuille – sieltä löydät tietoa
mm. A-lomien Perhelomista, Kuntoremonttilomista ja Tsemppilomista,
tarjouksia risteilyistä ja majoituksesta ym.
Pidä tietosi ajan tasalla
Mikäli yhteystietosi muuttuvat, vaihdat
työpaikkaa tai haluat vaihtaa jäsenetulehtesi, ilmoita muutoksista jäsentietopalveluun [email protected]. Viestissä tulee olla mukana jäsennumerosi tai syntymäaikasi.
Työpaikkatietoja ilmoittaessasi kerro
työpaikkasi nimi ja yhteystiedot, työsuhteen aloitusajankohta ja tehtävänimik-
keesi. Jäsensivuille on tulossa keväällä
myös muutoslomake, jota kautta pääset
tarkistamaan jatkossa perustietosi ja tekemään muutoksia, mutta siihen saakka
pyydämme tekemään muutokset vielä
sähköpostitse.
Opiskelijajäsen, muistathan ilmoittaa valmistumisestasi, jotta jäsentietosi
pysyvät ajantasaisina.
Jäsentietopalvelu toivottaa aurinkoista ja nautinnollista alkukesää! n
Tietoa työmarkkinoista
Tunnetko Palkkanosturin
P
L
ärjätäksesi työelämässä sinun on hyvä tietää keskeiset
oikeutesi ja velvollisuutesi.
Työmarkkina-avaimesta selviävät tärkeimmät työelämän säännökset ja sopimukset sekä työntekijöiden ja
työnantajien oikeudet ja velvollisuudet.
Verkkosivut ovat tuottaneet yhdessä työmarkkinoiden
keskusjärjestöt, joiden kotisivuilta löydät syventävää työelämätietoutta. n
www.tyomarkkina-avain.fi
Guide to working in Finland
Succeeding in the work – by agreed standards
www.guidetoworkinginfinland.fi/cms/
Stipendejä insinööreille
Seinäjoki Areenassa
E
telä-Pohjanmaan Insinöörit ry on myöntänyt stipendit 20.5.2011 valmistuneille insinööreille hyvän opiskelumenestyksen ja insinööriksi valmistumisen johdosta. Stipendin saivat Ari Ahola, Ariko
Kristel, Jani Harju, Jari Hemminki, Juho
Humppi, Joonas Luoma, Jouko Mannila, Anni
Mäkipelto, Tuomas Paloviita, Jarno Viirumäki.
Uusi Insinööriliitto UIL ry on myöntänyt stipendit SeAMK Tekniikasta valmistuneille insinööreille Marko Jalopaasi ja Kaisa Saarimaa hyvän
opiskelumenestyksen ja insinööriksi valmistumisen sekä järjestötyön hyväksi tehdyn työn johdosta. n
UUSI
InsInöörI
iiton jäsensivuilta löytyy Palkkanosturi, joka on kätevä apuväline esimerkiksi silloin kun haluat verrata omaa palkkaasi insinöörien yleiseen palkkatasoon tai pohdit palkkatoiveen asettamista
uuteen tehtävään hakiessasi.
Palkkanosturin antamat arviot perustuvat tuoreimman Työmarkkinatutkimuksen palkka-aineistosta regressioanalyysin avulla
rakennettuun palkkamalliin.
Jäsensivuilta löytyvät lisäksi perinteinen palkkatilastojulkaisu
pdf-muodossa. Vinkkejä oman palkkakeskustelusi tueksi saat myös
”Paranna palkkaasi” -oppaasta, joka löytyy niin ikään jäsensivuilta.
Palkkanosturi, palkkatilastot ja ”Paranna palkkaasi” opas löytyvät jäsensivujen Edut ja palvelut -osion kohdasta Palkkaneuvonta. n
KESÄDUUNIPUHELIN
0800 179 279
ma–pe klo 9–15
41
järjestöyhteydet
KESKUSTOIMISTO
JÄRJESTÖ- JA KENTTÄYKSIKKÖ
KOULUTUS- JA TUTKIMUSYKSIKKÖ
Ratavartijankatu 2, 8. krs. 00520 HELSINKI
puhelin 0201 801 801, faksi 0201 801 880
auki 9–16 (la sulj.) www.uil.fi
sähköposti: [email protected]
järjestöjohtaja Mikko Wikstedt, 0201 801 872
assistentti Mervi Kinnunen, 0201 801 823
johtaja Hannu Saarikangas, 0201 801 820
assistentti Anne Herne, 0201 801 841
Järjestötoiminta
kehittämispäällikkö Ari Impivaara, 0201 801 822
asiamies Erik Sartorisio, 0201 801 824
asiamies Tomi Seppä, 0201 801 844
toimistoemäntä Seija Welling, 0201 801 868
Urapalvelut
urahallinta-asiantuntija Seija Utriainen,
0201 801 821
TOIMINNAN JOHTO
puheenjohtaja Pertti Porokari, 0201 801 810
1. varapuheenjohtaja Pekka Laakso, 0400 623 412
varapuheenjohtaja Timo Härmälä, 040 513 5988
varapuheenjohtaja Aulis Huikko, 040 1679 559
varapuheenjohtaja Pekka Liimatainen,
0400 524 191
johdon assistentti Teija Hyvärinen, 0201 801 811
HALLINTO- JA TALOUSYKSIKKÖ
johtaja Ari Kiiras, 0201 801 814
talouspäällikkö Paula Mauno 050 4390 499
talousasiainhoitaja Anneli Lohva, 0201 801 866
pääkirjanpitäjä Merja Parkkinen, 0201 801 867
talousassistentti Marja Riihimäki, 0201 801 865
Jäsentietopalvelu
jäsentietopäällikkö Satu Sjöstedt 0201 801 862
kehitysasiantuntija Tarja Salmi, 0201 801 837
jäsensihteerit Susanna Aintila, Tuula Bodman,
Juha Kauppila, Tarja Mörsky ja Anna-Maija
Tapojärvi
palveluaika klo 10-14 ma-ti, to-pe
0206 93 877
[email protected]
Viestintä
toimituspäällikkö Ilona Mäenpää, 0201 801 826
toimittaja Kirsi Tamminen, 0201 801 819
Tutkimustoiminta ja palkkaneuvonta
tutkimuspäällikkö Aila Tähtitanner, 0201 801 828
tutkimussihteeri Anneli Haaksivuori,
0201 801 829
tutkimusasiamies Taina Hämäläinen
0201 801 870
Opiskelija-asiat
[email protected]
opiskelija-asiamies Juha Manu, 0201 801 830
projektiasiamies Ville Välimäki, 0201 801 832
assistentti Pia Haveneth, 0201 801 834
assistentti Afsaneh Palomäki, 0201 801 831
YHDISTYSTEN ASIAMIEHET JA TOIMISTOT
TYÖSUHDE- JA NEUVOTTELUYKSIKKÖ
johtaja Ismo Kokko, 0201 801 840
assistentti Tea Tähkäpää, 0201 801 851
projektiasiamies Tommi Grönholm, 0201 801 848
projektiassistentti Saara Eriksson, 0201 801 842
Asiamiehet
Jani Huhtamella, 0201 801 835
Olli Nurminen, 0201 801 803
Mikko Sormunen, 040 7216 879
Juha Särkkä, 0201 801 843
Lakimiehet
työelämän oikeudelliset palvelut
0206 93 858
[email protected]
johtava lakimies Kati Hallikainen
Työsuhdelakimiehet
Maria Harju, Eeva Honkanen, Jukka Siurua,
Niina Suvanto ja Juha Teerimäki
Työsuhdeneuvojat:
Tiina Savikko ja Joel Uusi-Oukari
assistentti Paula Tapani
Atk
atk-päällikkö Kari Malinen, 0201 801 825
järjestelmäasiantuntija Satu Jaanu,
0201 801 816
it-harjoittelija Aleksi Eteläharju
Alueasiamiehet
Etelä-Suomi
alueasiamies Marjo Nykänen, 0201 801 836
Ratavartijankatu 2, 8. krs, 00520 Helsinki
Länsi-Suomi
alueasiamies Timo Ruoko, 0201 801 856
Isolinnankatu 24 A 5. krs. 28100 Pori
Pirkanmaa ja Kanta-Häme
alueasiamies Tapio Soltin, 0201 801 855
Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere
Keski-Suomi ja Päijät-Häme
alueasiamies Olli Backman, 040 579 5116
Kalevankatu 4, 5krs. 40100 Jyväskylä
Itä- ja Kaakkois-Suomi
alueasiamies Eero Seppälä, 0201 801 857
Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli
Pohjois-Suomi
alueasiamies Harri Haapasalo, 0400 585 052
Hallituskatu 29 A 4. krs. 90100 Oulu
LAHDEN SEUDUN INSINÖÖRIT RY
Rautatienkatu 19 A, 15100 Lahti
puhelin (03) 781 3392, faksi (03) 781 3393
[email protected]
www.lsi.fi
LAPIN INSINÖÖRIT
Korkalonkatu 18 C
96200 Rovaniemi
www.uil.fi/lappi
LÄNSI-POHJAN INSINÖÖRIT
Meripuistonkatu 16, 5krs.
94100 Kemi
[email protected]
www.uil.fi/lpi
MERENKURKUN INSINÖÖRIT MeKi ry
Olympiakatu 16
65100 Vaasa
MIKKELIN INSINÖÖRIT RY
Vuorikatu 11 A 5, 50100 Mikkeli
faksi (015) 361 832
HELSINGIN INSINÖÖRIT HI RY
Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki
puh. (09) 477 4540, faksi (09) 477 45442
järjestösihteeri Jaana Kälviäinen
[email protected]
asiamies Kari Ritvasalo
puh. (09) 477 45 410, 045 314 8400
[email protected]
[email protected]
www.helins.fi
SALON ALUEEN INSINÖÖRIT RY
PL 129, 24101 Salo
[email protected]
www.sai.fi
HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN INSINÖÖRIT RY
Eteläinen Asemakatu 2 B, 11130 Riihimäki
[email protected]
www.hyri.net
TAMPEREEN INSINÖÖRIT RY
Otavalankatu 9 A, 33100 Tampere
puhelin (03) 214 3931, faksi (03) 214 3444
toimistosihteeri Tarja Virtanen
[email protected]
toiminnanjohtaja Jyrki Koskinen
gsm 0400 338 024
[email protected]
[email protected]
www.tampereeninsinoorit.fi
HÄMEENLINNAN INSINÖÖRIT RY
Puusepänkatu 5, 2. krs., 13111 Hämeenlinna
www.uil.fi/hml
KESKI-SUOMEN INSINÖÖRIT RY
PL 454, 40101 Jyväskylä
Keskustie 22 A
www.ksinsinoorit.com
SATAKUNNAN INSINÖÖRIT RY
Isolinnankatu 24, 28100 PORI
toimistosihteeri Pia Luovula
puhelin (02) 641 4130, faksi (02) 641 4313
[email protected]
Elinkeinoasioiden päällikkö
Heidi Husari, 0201 801 839
Työelämän oikeudellisten palvelujen ja jäsentietopalvelujen puhelinajat
Uuden Insinööriliiton työelämän oikeudellisten palvelujen puhelinaika on klo 9–13.30.
Työelämän oikeudellisia palveluja saa arkisin puhelinnumerosta 0206 93 858 ja sähköpostitse [email protected].
Jäsentietopalvelun puhelinaika on ma-ti ja to-pe klo 10–14. Palveluja saa numerosta 0206 93 877 ja
sähköpostitse [email protected].
42
Mihin tämä maailma
on oikein menossa?
Teboilille. Sieltä saa
jäsenkortilla 2,5 snt/litra
edullisempaa menovettä.
Teboililla juuri sinä olet etuasiakas. Oman liittosi jäsenkortilla saat nyt erikoisalennuksen bensiinistä ja dieselöljystä -2
-2,5
snt/litra).
5 snt/litra (normaalialennus 11,7
7 snt/litra)
Alennuksen saat kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta*. Esitä jäsenkortti kassalla ennen maksua tai syötä kortti automaattiin ennen maksuvälinettä.
*Alennusta ei saa Teboil Express –automaattiasemilta. Erikoistarjous on voimassa 1.6.-31.8.2011.
www.teboil.fi/liitto
Uusi Insinööriliitto toivottaa
jäsenilleen ja muille tuttavilleen
hyvää kesää
Kiertueen aikataulu
kesäloma 15 pv
syyskiertue 100 pv
22.9.
23.9.
30.9.
5.10.
6.10.
11.10.
12.10.
17.10.
19.10.
25.10.
26.10.
Helsinki
Lahti
Jyväskylä
Joensuu
Kouvola
Rovaniemi
Oulu
Turku
Rauma
Seinäjoki
Tampere
Tulevaisuuden turvaa
www.uil.fi