METSO ENDRESS+HAUSER OY:N ASIAKASLEHTI kenttäväylä Metsoa yhtä kaikki Jyväskylän Voima Keljonlahden kokonaistoimitus Kunnossapito on ydinosaamista TVO Olkiluodon ydinvoimala on käytettävyyden mallioppilas Elmeri Etunoja Uusi blogi Kenttäväylän verkkolehdessä No. 1/2011 PÄÄKIRJOITUS ”Automaation ja instrumentoinnin osaamista ei lisätä vastuualueita laajentamalla.” - Ilpo Nopanen Mistähän löytyisi instrumenttiosaamista? Monella taholla kuulutetaan, että perinteisen instrumentoinnin osaajia löytyy yhä vähemmän. On laitoksia, joille säätöpiirien ja kenttälaitteiden ylläpito tuottaa suuria haasteita. Tai niitä, joissa perusasioiden selvittely ja kuntoon saattaminenkin tuppaavat venymään – jos edes onnistuvat. Tuotannon ja laadun näkökulmasta edellä mainitut murheet käyvät kalliiksi. Eikö instrumenttiosaaminen ole enää seksikästä? Ovatko puhtain kynnenalusin hoituvat näppishommat ajaneet kenttätöiden ohi? Joidenkin kohdalla näin voi olla. Rakennemuutoksen kourissa moni yritys on saanut huomata, että automaation ja instrumentoinnin osaamista ei lisätä vastuualueita laajentamalla. Erityisosaaminen muuttuu yleistason osaamiseksi, ja paljosta tiedetään vähän. Toinen tunnettu fakta on se, että automaation ja laitetekniikan kehitys ei pysähdy, vaan etenee jopa kiihtyvällä tahdilla. Osaamisen ylläpidosta ja rakennemuokkausten tavoitteista on tullut mahdottomia yhtälöitä käytännön osaamistarpeen hoitamisen ja säilyttämisen kannalta. Tuotantolaitosten lisäksi sama haaste koskee enenevässä määrin myös insinööritoimistoja ja laitoksilta ulkoistettuja kunnossapitotoimintoja. Käyntikorttien mukaan joka alan erityisosaajia ja kokemusta näyttäisi piisaavan. Käytännön tasolla yleis- 2 Kenttäväylä 1/2011 osaaminen on epäilemättä lisääntynyt, mutta erikoisosaaminen on vastaavasti vähentynyt. Tässäkin asiassa mennään monen laitoksen tarpeita vastaan. Haasteet kasvavat entisestään, kun resurssien tuottavuus pyritään maksimoimaan. Suomen kielellä kysymys on siitä, että todelliseen koulutukseen ja osaamisen ylläpitoon annetaan yhä vähemmän aikaa. Vitsit alkavat olla vähissä. Mielestäni yksi tärkeä tosiasia on unohtunut. Vahvat automaation laitetoimittajat tekevät hyvää liiketoimintaa kenttälaitteilla ja niihin liittyvillä instrumenttiosaamisella ja asiantuntijapalveluilla. Osaamisen ylläpito ja sen lisääminen on menestyvän laitetoimittajan elinehto. Sillä pysyy mukana pelissä ja saavuttaa paremman asiakasuskollisuuden. Instrumenttiosaamista ja asiantuntijuutta löytyy luultua enemmän – sitä ei vain osata hyödyntää tai sitten sitä haetaan väärästä paikasta. Olisiko aika tarkistaa toimintatapoja. Nopeat syövät hitaat. Muutosterveisin, Ilpo Nopanen Toimitusjohtaja Tässä numerossa kenttäväylä Toukokuu 2011 Metso Endress+Hauser Oy:n asiakaslehti, ilmestyy 2 kertaa vuodessa Julkaisija ja toimitus: Metso Endress+Hauser Oy PL 304 (Vanha Porvoontie 229), 01301 Vantaa Puh. 020 483 160, faksi 020 483 161 [email protected] www.metsoendress.com Päätoimittaja: Katri Kukkanen [email protected] Toimitusneuvosto: Katri Kukkanen, Ilpo Nopanen, Jorma Huttunen, Jyrki Koskela, Juha Taipale, Tuomo Saukkonen, Tapani Leppänen ja Tuomas Teräsvuori Lehden tilaukset ja osoitteenmuutokset: [email protected] Toimitustyö: RADIKAL Advertising, Metso Endress+Hauser Oy Taitto, sivunvalmistus: RADIKAL Advertising Paino: Libris Oy Kannen kuva: Shutterstock Lähde on mainittava materiaalia lainattaessa. Tässä julkaisussa esiintyvät tuotenimet ovat Metson tai sen asiakasyhtiöiden tai yhteistyökumppaneiden tavaramerkkejä. 2 Pääkirjoitus OPERAATIO Jyväskylän Voima Keljonlahti: Metsoa yhtä kaikki 17 Memocheck Sim: Memosens-tekniikkaa 8 Botnia Kemi: Suorituskykysopimukset 18 iTEMP TMT82 HART: Uuden sukupolven 4 ovat strateginen valinta 10 TVO Olkiluoto: Kunnossapito on ydinosaamista 12 Kalmar Energi AB: Vihreää energiaa 13 Lahti Energia: Metso Endress+Hauser toimittaa uuden kaasutuslaitoksen venttiilit MONITORI tukeva anturisimulaattori HART-lämpötilalähetin pippuri kasvaa 18 Mobile RSPlatform: Tukea sinne missä 19 Ympäristöraportointi: Metson uusi palvelu parantaa ympäristösovellusten suorituskykyä 20 Uudistunut turbiinisäätäjä: Turbiinisäätäjä Metso DNA -järjestelmän osana 14 Nelprof 6: Venttiilien mitoitus- ja FAKTA 21 Elmeri Etunoja bloggaa Kenttäväylän valintaohjelmisto laajentui 15 Metso FieldCare: Kenttälaitteiden hallintatyökalu päivittyi 16 Metso iESD: Tarjonta kasvaa pehmeätiivisteisillä SIL-sertifioiduilla venttiileillä 16 Endress+Hauser Prosonic Flow 92F: kustannustehokas 2-johdin ultraäänivirtausmittari 17 Endress+Hauser FQG60: Radiometrisen säteilijän suojukset kompaktissa koossa verkkolehdessä venttiilitehdas uusissa tiloissa 21 Pääkaupunkiseudun toimisto ja 22 Donau Schnellaster F800: Venttiilimiehen iltapuhde 24 Mittaava kunnonvalvonta parantaa käytettävyyttä VISIO 26 Eilen talkoot – tänään joukkoistaminen Kenttäväylä 1/2011 3 Jyväskylän Voima Keljonlahti Metsoa yhtä kaikki Keljonlahden voimalaitos on Metsolle merkittävä järjestelmä- ja laitepuolen kokonaistoimitus. Kun projekti poistuu paikalta, laitoksella alkaa arki. Sen toimivuudesta vastaa Metson paikallistoimisto. TEKSTI: Tapani Leppänen KUVAT: Katri Kukkanen Uutuuttaan kiiltävästä voimalaitoksesta tuli Jari Ihalaisen (vas.) ja Tero Saarnon työpaikka. 4 Kenttäväylä 1/2011 OPERAATIO Talven tuiskussakin laitoksen sijainti tekee vaikutuksen. Jyväskylän Keljonlahden voimala seisoo Päijänteen rannalla ja tuottaa sähköä ja kaukolämpöä kasvavan talousalueen tarpeisiin. Projekti on ollut värikäs ja kokoluokassaan huomattava. Yksi haasteeseen tarttuneista on voimalaitoskonkari Pentti Huumo, silloinen ÅF-Consultin projektipäällikkö, joka siirtyi myöhemmin Jyväskylän Voiman projektijohtajaksi ja edelleen Jyväskylän Energian tuotantojohtajaksi. ”Suunnittelun alkaessa olin toisessa projektissa. Keljonlahden hanketta tuli seurattua sivusta ihan ammatillisesta mielenkiinnosta. Puoli vuotta myöhemmin tarjottiin vetovastuuta, ja hyppäsin isoon liikkuvaan junaan.” Seuraavalta seisakkeelta mukaan liittyi sähköautomaation hankintavastuun energiayhtiön puolella kantanut Jari Ihalainen. Hänen elämänsä kaksi suurinta automaatiohanketta seurasivat toisiaan. Botnia Äänekosken modernisointi jäi harmittavasti kesken, mutta Keljonlahti kutsui. Projektin jälkeen Ihalaisen käyntikorttiin kirjoitettiin sähköautomaation kunnossapitopäällikkö. Huumon tapaan myös käyttöpäällikkö Tero Saarno oli projektin aikana konsultin palveluksessa. Itse asiassa mies oli saanut projektityöstä tarpeekseen ja katseli kokonaan toisenlaisia hommia, mutta Keljonlahden kutsusta hänkään ei voinut kieltäytyä. ”Mukanaolo oli ammatillinen haaste. Oman työuran kohdalle ei osu montaa vastaavan kokoista ja vastaavalla tekniikalla toteutettua laitosta.” Projektin aikana Tero Saarno teki laitehankintoja, valvoi asennuksia ja käyttöönottoa. Kun Pentti Huumo sitten tarjosi käyttöpäällikön hommaa, tutulle laitokselle oli helppo jäädä. ”Mukanaolo oli ammatillinen haaste. Oman työuran kohdalle ei osu montaa vastaavan kokoista ja vastaavalla tekniikalla toteutettua laitosta.” - Tero Saarno Endress+Hauser painelähetin mittaa prosessin painetta turbiiniympäristössä. Saumaton kokonaisuus Turvetta ja puuperäisiä polttoaineita käyttävän voimalaitoksen yhteistuotannon polttoaineteho on 480 megawattia. Suomen mittakaavassa vastaavan kokoisia toteutuksia nähdään harvoin. Toteutus on laaja myös Metson toimittamana kokonaisuutena, joka sisältää prosessiautomaation, suojajärjestelmät, kunnonvalvonnan ja raportoinnin sekä säätöventtiilit ja kenttälaitteet. Saumaton kokonaisuus ja kattavat ylläpidon palvelut Kenttäväylä 1/2011 5 Metson Jyri Tiihonen ja Jyväskylän Voiman Jari Ihalainen ovat tyytyväisiä järjestelmäpalvelusopimukseen. keräävät kiitosta, mutta hyvistä kokemuksista huolimatta vastaavaan päästään vain harvoin. Konsulttiyhtiön palveluksesta Keljonlahteen siirtynyt Pentti Huumo tietää syyn: Projekteja pilkotaan säästöjen toivossa. Siinä mielessä Keljonlahti ei tee poikkeusta, että tämäkään kokonaisuus ei syntynyt yhdestä kyselystä. ”Automaatio, kunnonvalvonta ja raportointi muodostivat kokonaisuuden. Se oli julkinen kilpailu, jonka Metso voitti. Jälkeenpäin ajateltuna meillä oli hirvittävän hyvä onni, että Metso pärjäsi myös niissä pienemmissä hankinnoissa. Saimme kokonaisuuden, joka on yhtä Metsoa mittalaitteista valvomon pöytään.” Metson turbiinisäätäjä Metson kokonaisuuteen olisi hyvin voinut lisätä myös kattilan, mutta sen kilpailun voitti Foster Wheeler. ”Kattilan viritysasiat sujuivat hyvin. Metsolla on kattilapuolen automaatio hyvin hanskassa”, Pentti Huumo sanoo. Erityiskiitoksensa hän lähettää koko laitoksen pääsäädöistä vastanneelle Pekka Niemelle. Yhteistyö pelasi myös Metson ja turbiinitoimittaja Power Machinesin välillä, sillä Metso toimitti turbiinin ohjaus- ja suojausjärjestelmän. Kysymys oli asiakkaan toiveesta. Tyypillisesti turbiinitoimittaja myy oman automaatiojärjestelmänsä, mutta Keljonlahdessa turbiininsäätäjä haluttiin integroida osaksi pääjärjestelmää. Metsolle kyseessä oli tärkeä pelinavaus uuden toimittajan kanssa. Yhden järjestelmän ympärille rakennettu 6 Kenttäväylä 1/2011 kokonaisuus on ollut ennen kaikkea Jari Ihalaisen tahtotila. Muutamia erillislogiikoitakin löytyy, vielä, kuten hän asian ilmaisee. Niiden hankintaan mies ei ehtinyt mukaan. ”Mitä enemmän toimintoja integroidaan, sitä helpommin koko laitos on operoitavissa”, hän sanoo. ”Turbiininsäätäjä on hyvä esimerkki. Siitä on ollut kiistatonta hyötyä, kun sovellusmuutoksia on tehty etänä. Täytyy sanoa, että olemme olleet tähän ratkaisuun valtavan tyytyväisiä.” Käyttöpäällikkö Tero Saarno jakaa Ihalaisen mielipiteen. ”Nyt kun tämän on nähnyt, tulee vähän sellainen olo, että miksi ihmeessä turbiininsäätäjän tai minkään muunkaan järjestelmän pitäisi olla oma logiikkansa. Hankintasopimuksissa pitäisi edellyttää, että automaatio toteutetaan pääautomaation sisään. Turbiinin lisäksi näin toimittiin muun muassa kuljetinlaitteiden kohdalla, ja homma toimii.” Muutamat laitoksella olevat erillislogiikat Saarno laittaa tilausvaiheessa puuttuneiden resurssien piikkiin. ”Eihän tällaisessa pienessä keskisuomalaisessa energiayhtiössä ollut valvontaorganisaatiota siinä vaiheessa, kun tilauksia tehtiin. Organisaatio kasvoi vasta projektin myötä.” Ylläpitoa palveluna Laite- ja järjestelmätoimituksen lisäksi Metson vastuulla on koko joukko ylläpitoon liittyviä palveluita. Kun projektiorganisaatio poistui paikalta, vastuu siirtyi Metson Jyväskylän paikallistoimistolle ja sen toiminnoista vastaavalle Jyri Tiihoselle. Jyväskylän Voimalla ja Metsolla on järjestelmäpalvelusopimus. Keljonlahden omassa organisaatiossa Jari Ihalaisen alaisuudessa toimii kunnossapitomestari ja kaksi asentajaa. Palvelusopimus on samaan aikaan sekä valittu linja että nykytekniikan tarjoama mahdollisuus. ”Nykyjärjestelmillä nähdään prosessista aika paljon enemmän kuin ennen. Toisaalta yksi mies ei hallitse järjestelmää alusta loppuun. Järjestelmäverkon ja infon syvää osaamista meillä ei ole, ja siinä järjestelmäpalvelusopimus on mielestäni järkevä ratkaisu”, Ihalainen sanoo. Pentti Huumo muistuttaa, ettei käytettävyyttä voi rakentaa yhden miehen varaan. ”Jokainen asiantuntija tarvitsee paitsi huippukoulutuksen, myös varamiehen. Kun täysipäiväistä työtä ei ole edes yhdelle, se on järkevämpää ostaa palveluna.” Ylläpidon kannalta laitoksen ensimmäinen vuosi pitää sisällään takuuseen liittyviä muutoksia, mutta myös paljon järjestelmään liittyviä lisäyksiä ja laajennuksia. Järjestelmän osalta Metso kantaa vastuun 99,95 % käytettävyydestä. ”Kaikissa päälaitesopimuksissa on käytettävyystakuu ja kaikissa niissä se on lähemmäs 100 prosenttia”, kertoo käyttöpäällikkö Tero Saarno. Ympärivuorokautiset yhteydet Jyväskylän paikallistoimistossa Keljonlahden asioihin ottavat kantaa nimetyt henkilöt. Järjestelmäpuolen asiat kuuluvat Ari Moilaselle, info Timo Jeloselle ja sovelluspuoli Markku OPERAATIO ”Nykyjärjestelmillä nähdään prosessista aika paljon enemmän kuin ennen. Toisaalta yksi mies ei hallitse järjestelmää alusta loppuun. Järjestelmäverkon ja infon syvää osaamista meillä ei ole, ja siinä järjestelmäpalvelusopimus on mielestäni järkevä ratkaisu” - Jari Ihalainen Pitkäselle. Heidän kauttaan yhteydet avautuvat Metson organisaation sisällä, ja jokaiseen kysymykseen vastaa paras asiantuntija. Yleensä kysymys on etäyhteydestä. ”Käytännössä kaikki muu paitsi mekaanisten laitteiden vaihtaminen voidaan hoitaa etänä. Paikallistoimiston tukena on koko organisaatio maantieteellisestä sijainnistaan riippumatta. Se nopeuttaa hirvittävän paljon ja näkyy kustannuksissa”, Metson Jyri Tiihonen sanoo. Tiihosen mukaan Metson malli on strateginen valinta. ”Mikään toinen järjestelmätoimittaja ei tarjoa Suomessa vastaavaa palveluverkostoa ja yhtä kattavaa tukea projektin jälkeen”, hän sanoo. Jari Ihalainen kiittelee Metson ympärivuorokautista päivystystä. Puhelimeen vastaa Ari Moilanen tai joku muu Metson alueellisista järjestelmäasiantuntijoista. Ongelmiin päästään kiinni etäyhteydellä. Ihalainen ja Saarno vakuuttavat tyytyväisyyttään projektin ja käyttöönoton aikaiseen palveluun. Ylläpidon roolia on vaikea arvioida, kun takana ei ole vielä edes yhtä ehjää vuotta. Todellinen arki alkaa takuuajan jälkeen. Isojen laitteiden kunnonvalvontaa Jari Ihalainen halusi Keljonlahden mekaanisen puolen kunnonvalvontaan Sensodecohjelman, joka seuraa isompien pyörivien laitteiden värähtelytasoja. ”Olen ymmärtänyt, että voimalaitospuolella näitä ei ole kovinkaan yleisesti käytössä. Ehkäpä Sensodecia on pidetty paperitehtaiden työkaluna, mutta isoja pyöriviä laitteita on täälläkin. Minulle se oli tuttu juuri sellupuolelta, enkä oikein edes osannut ajatella että sellaista ei laitettaisi.” Ihalaisen mukaan Sensodec on päivittäisessä käytössä. Pienellä miehityksellä toimivalle laitokselle se on erinomainen apuväline, jonka avulla huoltotoimenpiteitä voidaan kohdistaa oikeisiin paikkoihin. Värähtelytasojen tulkinta on oma tieteenalansa. Jyväskylän Energiassa osaaminen henkilöityy kunnossapidon revisiosuunnittelija Toni Hultiin. Tarvittaessa käytössä ovat Metson asiantuntijat, sillä sopimuspohjainen ylläpito ulottuu myös Sensodeciin. Samaan kokonaisuuteen kuuluu myös kenttälaitteiden kunnonvalvontaohjelmisto DNA Field Assessor, jonka käyttöönotto on vielä osin tekemättä. PA-laitteiden määrä on vähäinen eikä niiden kunnonvalvonta liity laitoksen suurimpiin haasteisiin. Tärkeimmät venttiilitkin ovat paineilma- tai moottoritoimilaitteellisia. ”Yksittäisiä laitteita hajoaa vain harvoin. Tällaisilla kiinteän polttoaineen bio-turvelaitoksilla yli 90 prosenttia häiriötilanteista johtuu polttoaineesta ja polttoaineen syötöstä”, käyttöpäällikkö Tero Saarno sanoo. Venttiilien osalta alku oli kuitenkin hankalaa. Ensimmäisessä huoltoseisokissa jouduttiin paikkailemaan tiiveysongelmia, jotka johtuivat suurimmaksi osaksi asennusvaiheen jälkeisistä epäpuhtauksista prosessissa. ”Meidän kannalta oli tärkeintä, että Metso reagoi nopeasti, ja ongelmat ratkesivat kahdessa viikossa”, Saarno sanoo ja lähettää kiitoksia Jämsänjokilaakson aluehuoltoon. Automaattista raportointia Yksi Keljonlahden pisimmälle viedyistä kehityshankkeista on yhdessä Metson kanssa rakennettu raportointi. Infojärjestelmän tuottama tieto soveltuu suoraan viranomaisraportointiin. ”Minulla oli se lähtökohta, että raportoinnista pitää saada mahdollisimman automaattista. Tässä Metson infopuolen pääsuunnittelija Matleena Lammi teki upeaa työtä. Tunteja ei säästetty, mutta saatiinpahan sellaiset pohjat, joille on varmasti käyttöä myöhemmissäkin hankkeissa”, Tero Saarno kiittää. Saarno arvioi, että kuukausiraportin läpikäymiseen kuluu yksi työpäivä. Esimerkiksi ympäristöraportti syntyy suoraan järjestelmästä. Vertailun vuoksi samojen tietojen kerääminen ja käsittely on Rauhalahden voimalaitoksessa noin viikon työ. ”Se mitä olen näitä raportointeja nähnyt, niin aika paljon niihin liittyy käsityötä uudemmissakin laitoksissa”, hän sanoo. Puheen taustalla uutuuden kiiltävä laitos pauhaa matalalla äänellään. Välitulistuksella varustettu kiertopetikattila syö lähiruokaa: oman maakunnan turvetta ja puupolttoainetta, jolla keitetään voimalan vesilaitoksella valmistettua vettä. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto vähentää ympäristön kuormitusta ja nostaa Jyväskylää uusiutuvan energian kärkikaartiin. Seuraamme laitoksen kattoterasilta turveautojen katkeamatonta liikennettä. Pakkanen kiristyy, ja kaupunki tarvitsee lisää lämpöä. Lue lisää turbiinisäätäjästä ja Metson ympäristöraportoinnista sivuilta 19–20. Kenttäväylä 1/2011 7 OPERAATIO Suorituskykysopimuksen asiakasetuja • • • • Botnia Kemi Tehokkuutta prosessiin Sidoksissa tuloksiin Säännöllinen raportointi Asiantuntijapalvelut käytettävissä Kemissä sekä Botnia että Metso panostavat yhteistyöhön. Vasemmalta oikealle: Tero Kasala (Metso), Mervi Liedes (Botnia), Timo Malmi (Botnia), Jari Pietilä (Metso). Suorituskykysopimukset ovat strateginen valinta Suorituskykysopimukset ylätason säätöineen ovat strateginen valinta Botnian Kemin sellutehtaalla. Vuosien mittaan asiakas on oppinut luottamaan Metson asiantuntijoihin. Nykyään Kemin sopimukset tehdään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. TEKSTI: Soili Städter KUVA: Soili Städter 8 Kenttäväylä 1/2011 OPERAATIO Metso hallitsee automaatiojärjestelmän, ylätason säädöt, kenttälaitteet sekä selluprosessin. Tämä kombinaatio luo hyvän pohjan Metsä-Botnian kanssa tehtävälle yhteistyölle. Sopimukset on tehty yhteistyössä Metson eri yksiköiden kanssa. Kemin-tehtaan kuitulinjan käyttöpäällikkö Mervi Liedes vakuuttaa, että prosessia kehitetään yhdessä. Selkeät tavoitteet Yhteistyösopimusten tehtävänä on tukea sellutehtaan suorituskykyä. Parhaimmillaan tavoitteet on määritelty selkeästi. Mervi Liedeksen mukaan niiden tulee olla realistisia, mutta tavoiteltavaakin pitää olla. Timo Malmi, kuitulinjan suunnitteluinsinööri, on samaa mieltä. Hänen mukaansa kepin ja porkkanan pitää olla tasapainossa keskenään. Metson ylätason säätöjä on kuitulinjalla, keittämössä, pesulinjalla ja valkaisussa. ”Sopimukset Metson kanssa ovat strateginen valintamme, koska meillä ei ole varattu varsinaisia resursseja järjestelmän ylläpitoon. Metsolta saamme tukea ylläpitoon ja kehitystyöhön”, hän sanoo. Talteenottolinjan osastomestari Kalle Kostamo painottaa, että lipeälinjan tavoitteet liittyvät vahvasti laatuun ja käytettävyyteen. Jos soodakattila on poissa käytöstä, menetetään tuhansia tuotantotonneja. Talteenottolinjalla on käytössä ylätason säätöjä soodakattilassa ja kaustisoinnissa sekä kehittämissopimus haihduttamossa. Metson asiantuntijuus on arvossaan ”Emme ole ulkoistaneet kehitystyötä, vaan teemme sitä yhdessä Metson kanssa. Ideat tulevat pääosin meiltä”, Mervi Liedes kertoo. Timo Malmin mukaan yhteistyö tuottaa tulosta, koska Metsossa järjestelmätietämys yhdistyy prosessiosaamiseen. Suorituskykysopimuksissa Botnia on tehnyt yhteistyötä Metson kanssa jo toistakymmentä vuotta. Sinä aikana tehtaan laatu ja käytettävyys ovat parantuneet selvästi. Mervi Liedeksen mukaan sellutehtaalla korostuu tasaisen laadun merkitys. Viimeisimmät sopimukset on laadittu kolmeksi vuodeksi. Vaikka tiettyjä töitä voidaan tehdä etänä Metson toimistosta käsin, Botnia pitää tärkeänä, että Metson väki käy säännöllisesti tehtaalla. Paikalliset asiantuntijat ovat keskeisiä suorituskykysopimusten hoidossa; heidät saa tarvittaessa pikaisesti paikalle ja he tuntevat tehtaan prosessinhoitajat. Metson Tero Kasala, Jari Pietilä ja Teijo Salonpää ovat tehtaalla tuttuja osaajia. Botnia Kemi on Metsolle myös pitkäaikainen testikumppani. ”Me emme sano koskaan ei kehitykselle. Meillä on ollut testattavana monia laitteita ja säätöjä, vaikka kaikkia ei välttämättä olekaan otettu käyttöön. Silti olemme aina avoimesti tarjonneet Metsolle testiympäristöä ja tukea testien tekemiseen. Se on hyvä perinne, emmekä jätä sitä. En usko, että kaikki tehtaat ovat valmiita tähän”, Timo Malmi korostaa. Säännölliset tapaamiset tehtaalla Tehtaalla pidetään joka aamu yhteinen palaveri. Osallistujat ovat läheisiä yhteistyökumppaneita, esimerkiksi Metso ja Botnia Mill Service. Tilaisuuksissa käydään läpi muun muassa luottamuksellisia prosessitietoja tai aikataulutetaan lähestyvää alasajoa koskevia valmisteluja. Aamupalaverin tehtävänä on myös tiedottaa, mikäli jotakin odottamatonta on sattunut tai tulossa. Jos uutisia ei ole, tässä palaverissa se on yleensä hyvä uutinen. Venttiilit tuovat toimintavarmuutta Botnian tehtaalla on käytössä tuhansia Nelesventtiileitä. Näiden ja oheislaitteiden tarve on varmennettu varastointi- ja palvelusopimuksin. Asiakkaan kanssa on yhdessä määritelty, millä tuotteilla tehtaan häiriötön käynti voidaan taata venttiilien osalta 24/7 kaikissa tilanteissa. Kun tehtaalla ilmenee varalaitteen tarvetta, Metson vastaava asentaja kokoaa laitteen ja virittää sen asiakkaan määrittelyjen mukaan. Tehtaalla asiakkaan asennusryhmä asentaa laitteen sopivassa seisokissa putkistoon. Vanha laite palautuu Metson huoltopisteeseen kuntoarviota varten. Laite kunnostetaan ja se palautuu Metson ylläpitämään varastoon. Toimintaa tarkastellaan ja kehitetään yhdessä Botnian, Botnia Mill Servicen ja Metso Endress+Hauserin kesken yhteisissä vuosipalavereissa. Sopimukset tuovat lisäarvoa kaikille osapuolille. Asiakkaalle hyödyt näkyvät alentuneina varastointikustannuksina sekä nopeina vasteaikoina tuotteiden saannissa. Lisätiedot: Aluepäällikkö Jarmo Harjuoja, p. 040 543 4726, [email protected] Kenttäväylä 1/2011 9 ”Tämä on kokonaan toinen maailma. Me tiedämme mitä teemme, ja kunnossapidon huolellinen suunnittelu on tärkeää. Kun muualla maailmassa ratkaisee raha, meillä turvallisuusseikat punnitaan ensin” - Marko Burjam Marko Burjam ja Olli Tuominen vastaavat ydinvoimalan venttiileistä. TVO Olkiluoto Kunnossapito on ydinosaamista Olkiluodon ydinvoimala on käytettävyyden mallioppilas. Kunnossapidon kannalta se on täysin poikkeava maailma, jossa omavaraisuus ja luotettavat yhteistyökumppanit ovat valttia. TEKSTI: Tapani Leppänen KUVAT: Tapani Leppänen Tie seurailee tavallista vahvempaa suurjännitelinjaa. Mikään muu ei kerro lähestyvästä ydinvoimalasta, kunnes silta vie Olkiluodon saarelle. Vastassa ovat ydinvoimalan venttiilihuollosta vastaavat miehet, ryhmäpäällikkö Olli Tuominen ja kunnossapitoinsinööri Marko Burjam. Molemmat ovat pitkän linjan olkiluotolaisia, Burjam viime vuosien paluumuuttajia. Olkiluoto ykkönen ja kakkonen ovat tuottaneet suomalaista perusenergiaa 70-luvun lopulta lähtien. Kolmas reaktori on rakenteilla ja käynnistynee vuonna 2013. Neljännelle on eduskunnan hyväksymä periaatepäätös ja valmiiksi katsottu paikka. Nykyiselläänkin Olkiluodon osuus on noin kuudesosa Suomen sähkönkäytöstä. Siinä yhtälössä korkea käytettävyys on avainasemassa. Jos jompikumpi Olkiluodon reaktoreista on alhaalla, vaikutus tuntuu välittömästi Suomen kantaverkossa. Onneksi niin tapahtuu vain äärimmäisen harvoin. Tuominen ja Burjam tietävät, että Olkiluoto edustaa käytettävyyden huippua. Teollisuuden Voima 10 Kenttäväylä 1/2011 on yhtiö, jota seurataan maailmalla. Ruotsin televisiossa talvella esitetty dokumentti vahvistaa miesten puheet. SVT:n mukaan Ruotsin ydinvoimaloissa on ollut lukuisia suunnittelemattomia seisokkeja, joista kansalaiset maksavat sähkölaskuissaan. Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n tilastojen mukaan maan ydinvoimaloiden käyttöaste on ainoastaan 67 prosenttia. Saman tilaston kärjessä on Suomi omalla kymmenluvullaan yli 90 prosentin käyttöasteella. Miten ihmeessä se on mahdollista? Uudenveroinen laitos Marko Burjam muistuttaa, että prosenteista riippumatta käytettävyys tulee vasta kakkosena. Ydinvoimalassa kun turvallisuus menee kaiken muun edelle. Olkiluodon korkeat käyttökertoimet selittyvät oikein kohdistetulla kunnossapidolla, jatkuvalla modernisoinnilla ja huolellisella käytöllä. ”Viranomainen myöntää käyttöluvan 20 vuodeksi kerrallaan. Meidän on osoitettava, että laitos on suunnitteluperusteiden mukaisessa kunnossa. Omassa ajattelussa lähdem- me kuitenkin siitä, että laitoksen käyttöikä mahdollistaa seuraavan 40 vuoden ajon.” Yli 30-vuotias laitos on käynyt läpi monta turvallisuuden kannalta merkittävää parannusta. Burjamin mukaan se on paremmassa kunnossa kuin uutena. Käytännössä kaikki liikkuvat ja pyörivät osat on kertaalleen vaihdettu. Vähintäänkin ne ovat käyneet läpi kattavan perushuollon useaan kertaan. Viime kesän huoltoseisokissa Olkiluoto ykkösen matalapaineturbiinien sisäosat uusittiin. Samassa yhteydessä laitos sai uudet päähöyryventtiilit. Ensi kesänä kakkonen seuraa perässä. Modernisointi on laitoksen historian laajin. ”Tietenkin se on kallis tie, mutta pitkässä juoksussa saamme sekä käytettävyyttä että turvallisuutta. Nyt tehdyllä investoinnilla lisäsimme tehoa pysyvästi noin 20 megawatilla. Näin laskemme, että muutostyöt maksetaan muutamassa vuodessa.” Oma osaaminen ratkaisee Ydinvoimalan toimintakulttuuri poikkeaa täysin muusta teollisuudesta. Lyhyesti sanottuna OPERAATIO kysymys on omavaraisuudesta. Se koskee myös kunnossapitoa: omaa osaamista, käytettävissä olevia resursseja, varaosia ja osaavia yhteistyökumppaneita. ”Tämä on kokonaan toinen maailma. Me tiedämme mitä teemme, ja kunnossapidon huolellinen suunnittelu on tärkeää. Kun muualla maailmassa ratkaisee raha, meillä turvallisuusseikat punnitaan ensin”, Burjam sanoo. Olkiluodon mekaanisessa kunnossapidossa työskentelee noin 80 miestä ja sähköautomaation puolella toinen mokoma. Ero on merkittävä, sillä konventionaalisessa laitoksessa kunnossapito ostetaan yleensä ulkoa, ja oma väki keskittyy laitoksen ajamiseen. ”Pidämme osaamisen sellaisella tasolla, että tiedämme itse miten hommat tehdään. Ulkopuolista apua tarvitaan, jotta asiat saadaan tehtyä halutussa aikataulussa”, Olli Tuominen kertoo. Hänen mukaansa laitoksella ei ole sellaista venttiiliä, jota siellä ei pystyttäisi itse huoltamaan. Käytönaikainen kunnossapito koostuu suurimmaksi osaksi ennakkohuollosta ja määräaikaistarkastuksista. Tuomisen ja Burjamin työ ei liity niinkään siihen, vaan huoltoseisokinaikaisten töiden suunnitteluun. Koko ajan mietitään, millä tavoin laitosta on syytä huoltaa tai mitä uusia laitteita pitää hankkia. Käytön aikana venttiilien korjaaminen on käytännössä mahdotonta, eikä kaikkiin tiloihin edes päästä. Jos jotain tehdään, se tarkoittaa yleensä osatehoja tai laitoksen alasajoa. Kunnostustyöt pyritään kohdistamaan vuosihuoltoihin. Vuodesta toiseen laitokselle kutsutaan samoja urakoitsijoita, mahdollisuuksien mukaan paikallisia osaajia. Näin taataan, että osaavaa porukkaa on saatavilla nopeasti myös käynninaikaisiin ongelmiin. Miehillä on valmiit kulkuluvat ja tieto siitä, minne he tulevat. turvallisempaa täällä on työskennellä. Suurin osa vuosihuollonaikaisesta työstä tapahtuu valvonta-alueella. Kun säteilytaso on vähän tavallista korkeampi, kohteessa kuluvaa aikaa seurataan tarkasti. Riittävien resurssien varaaminen onkin tärkeä osa Tuomisen ja Burjamin tekemää kunnossapidon suunnittelua. Olli Tuominen muistuttaa, että venttiilit ovat samanlaisia venttiilejä muuallakin. ”Ei niiden toiminta eroa millään tavalla konventionaalisista laitoksista, mutta ne työrutiinit. Miten sitä varaosaa tai venttiiliä hallitaan, se on oma maailmansa täällä.” varastoon. Jos puhutaan ykkös- ja kakkosluokan tavarasta, niin kyllä meillä pitää ne osat olla omassa varastossa. Toisaalta on sanottava, että ilman omaa varastoa ja vaihtolaitteita emme koskaan pääsisi nykyisen kaltaisiin käyttökertoimiin.” Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta ydinvoimalan venttiilit huolletaan ja koestetaan omissa tiloissa. Seisokin aikanakin saarelta liikkuu ulos vain hyvin vähän tavaraa. ”Osat ovat enemmän tai vähemmän aktiivisia. Vaikka pystymmekin ne pääsääntöisesti puhdistamaan, on yksinkertaisesti järkevämpää pitää tietyt toiminnot tällä valvotulla alueella”, Marko Burjam kertoo. Varaosat omasta takaa Olkiluodossa vuosittainen polttoaineenvaihtoseisokki pysäyttää toisen laitoksen viikoksi ja toisen kahdeksi. Pidemmässä joka toinen vuosi suoritettavassa huoltoseisokissa tehdään kattava ennakkohuolto ja toteutetaan suuremmat muutostyöt. Putkistorakenteen vuoksi seisokinaikaiset venttiilihuollot tehdään yleensä paikan päällä. Venttiilit, jotka voidaan irrottaa prosessista, huolletaan talven aikana. Tätä varten TVO:lla on paljon vaihtolaitteita. ”Seisokissa varoventtiilin huolto tarkoittaa yleensä vanhan irrotusta ja uuden kiinnitystä. Tärkeimmät varoventtiilit vaihdetaan joka vuosi. Meillä on kolme identtistä sarjaa. Kun kaksi on kiinni, kolmatta huolletaan seisokkien välillä”, Olli Tuominen kertoo. Arvokkaimmat varaosat ovat satojen tuhansien eurojen arvoisia. Tuomisen mukaan se on kuitenkin ainoa tie, sillä turvaluokiteltujen venttiilien toimitusajat venyvät vuosiin. Pelkkä rauta ei riitä. Pitää olla dokumentit ja hyväksynnät. Mitä lähemmäs reaktoria mennään, sitä korkeampi turvaluokitus – ja mitä korkeampi turvaluokitus, sitä suurempi nippu sertifikaatteja. ”Ei sellaisia tuotteita mikään valmistaja tee Kansainvälistä yhteistyötä Olkiluoto voi vaikuttaa suljetulta paikalta, mutta yhteys ulkomaailmaan pidetään auki. Loviisankin kanssa vaihdetaan kokemuksia, mutta laitostyypistä johtuen yhteisiä laitteita ja varaosia on vain vähän. Tärkeimmät sisarlaitokset löytyvät Ruotsin Forsmarkista. ”Muiden laitosten poikkeamista saadaan nopeasti tietoa. Niiden perusteella arvioidaan, onko meillä mahdollista tapahtua samaa”, Burjam kertoo. Kerran vuodessa kokoontuvassa Nordisk Ventil Gruppenissa kollegat jakavat kokemuksia. ”Jos keksitään parannuksia tai hyviä muutoksia laitteistoon, niin kyllä sen tiedon jakaminen on meidän kaikkien etu.” Jos mahdollista, ydinvoimalan venttiileiltä vaaditaan vastaavissa kohteissa saatuja referenssejä. Sitä mukaa kun viranomaisten vaatimukset tiukentuvat, myös turvaluokiteltujen venttiilien toimittajat vähentyvät. Metsonkin tehdas on auditoitu sekä TVO:n että Säteilyturvakeskuksen toimesta. Vierailun päätteeksi Marko Burjam ja Olli Tuominen innostuvat kehumaan Metson venttiileitä. Ne kun ovat luotettavia ja pitkälti alkuperäisiä, kunnossapitäjän kannalta mieluisia. Vaativa työympäristö Kun kuljemme Olkiluoto ykkösen sokkeloisissa käytävissä, on helppo ymmärtää kuinka tärkeää laitoksen tunteminen on. Monen tarkastuksen jälkeen pukeudumme valkoisiin takkeihin ja tossuihin. Ylitämme kenkärajan, joka varmistaa, ettei kontaminoitunutta pölyä kulkeudu jalkineiden mukana ulos laitokselta. Taskussa oleva dosimetri mittaa ympäristön säteilytasoa. Pienet huonetilat muodostavat biologisia suojia. Mitä enemmän betonia on välissä, sen Käytävän seinämaalaus havainnollistaa Olkiluodon prosessia. Kenttäväylä 1/2011 11 Oikeat valinnat polttotekniikassa, mittaustekniikassa ja automaatiotekniikassa johtivat onnistuneeseen tulokseen. Saavutuksena on 100 000 tonnin vuosittainen vähennys hiilidioksidipäästöissä. Kalmar Energi AB Vihreää energiaa Kalmarin uusi biovoimalaitos korvasi vanhat kaukolämpökattilat ja leikkasi 100 000 tonnin vuosittaiset hiilidioksidipäästöt. Metson Energia- ja ympäristöteknologiasegmentin yhteistoimitus on testattu ankarassa talvessa. TEKSTI: Juha Taipale KUVA: Juha Taipale Ruotsalainen Kalmar Energi investoi uuteen ympäristöystävälliseen biopolttoainetta käyttävään voimalaitokseen vuonna 2009. Nyt reilun vuoden käytössä ollut Kalmarin Moskogenissa sijaitseva laitos keventää omalta osaltaan paikallista ympäristökuormaa merkittävästi. Oikeat valinnat polttotekniikassa, mittaustekniikassa ja automaatiotekniikassa johtivat onnistuneeseen tulokseen. Saavutuksena on 100 000 tonnin vuosittainen vähennys hiilidioksidipäästöissä. Laitoksen kokonaistoimituksesta vastasi Metson Energia- ja ympäristöteknologiasegmenttiin kuuluva Metso Power. Toimivuuden ja päästöjen kannalta tärkeän automaation toimitti Metso Automation. Kenttäautomaation osalta laitoksessa päädyttiin digitaaliseen signalointiin, protokolla- 12 Kenttäväylä 1/2011 na Profibus DP/PA. Mittausten luotettavuuden ja kentänhallinnan kannalta oli luontevaa päätyä jo sadoissa projekteissa koeteltuun ajan hengen mukaiseen väylätekniikkaan. Yhteinen toimitus ja toimintatapa Metso-konsernissa omaksuttu eri yksiköiden välinen yhteisöllinen toimintatapa johti onnistuneeseen lopputulokseen. Metso Power, Metso Automation ja Metso Endress+Hauser Oy edustavat kukin oman osa-alueensa huippuosaamista. Lisäksi yhteisöllinen toimintatapa antoi mahdollisuuden poiketa totutuista toimintatavoista ja soveltaa siten parasta osaamista sekä viimeisintä tekniikkaa onnistuneesti. Todellisen toimivuutensa laitos paljastaa vasta käytännön tuotantotilanteessa. Kalmarin Moskogenin osalta tositoimiin päästiin heti, sillä laitos valmistui juuri sopivasti vuoden 2009 lopulla lähestynyttä kylmää talvea vasten. Kaksi peräkkäistä pakkastalvea on pitänyt huolen, että voimantuotannon luotettavuutta on päästy testaamaan maksimiteholla. Vihreää sähköä Kerrosleijutekniikalla toteutetun voimakattilan (90 MWth) polttoaineena käytetään biomassaa. Se korvaa vanhat kaukolämpökattilat ja vähentää öljynkulutusta. Toimitukseen kuului myös savukaasujen lauhdutuslaitos, joka lisää kaukolämmön tuotantokapasiteettia. Voimalaitosinvestoinnin myötä Kalmar Energi Värme aloitti myös vihreän sähkön tuotannon. Kaukolämpöä yritys tuottaa noin 20 000 asiakkaalle Kalmarin kaupungissa ja sen ympäristökunnissa. OPERAATIO Uuden laitoksen myötä Lahti Energia voi muuttaa kierrätetyn jätteen energiaksi tehokkaalla ja ympäristöystävällisellä tavalla. Käyttämällä CFB-kaasutinta jäte muutetaan palavaksi kaasuksi, joka jäähdytetään, puhdistetaan ja poltetaan kaasukattilassa höyryksi höyryturbiinin käytettäväksi. Lahti Energian venttiilien lopputarkastusta suorittamassa Kari Lahti ja Timo Parpala Metso Automationista sekä Juha Rajala Metso Powerista. Lahti Energia Metso Endress+Hauser toimittaa uuden kaasutuslaitoksen venttiilit Metso toimittaa Lahti energialle uuden sukupolven voimalaitoksen, joka muuttaa kierrätetyn jätteen kaasuksi ja edelleen sähkö- ja lämpöenergiaksi. Metso Endress+Hauserin venttiilitoimitus pitää sisällään noin sata säätö- ja sulkuventtiiliä. TEKSTI: Katri Kukkanen KUVAT: Niina Luoma Metso toimittaa Lahti Energialle uutta kaasutusteknologiaa käyttävän voimalaitoksen, joka otetaan tuotantokäyttöön vuoden 2012 aikana. Uuden laitoksen myötä Lahti Energia voi muuttaa kierrätetyn jätteen energiaksi tehokkaalla ja ympäristöystävällisellä tavalla. CFB-kaasuttimen avulla jäte muutetaan palavaksi kaasuksi, joka jäähdytetään, puhdistetaan ja poltetaan kaasukattilassa höyryksi ja edelleen höyryturbiinin käytettäväksi. Täydessä tuotannossa laitos käyttää vuodessa 250 000 tonnia jätettä, josta saadaan 160 megawattia energiaa. Tästä 50 megawat- tia on sähköä ja 90 megawattia kaukolämpöä. Metso Endress+Hauser toimittaa laitokselle noin sata säätö- ja sulkuventtiiliä. Osa venttiileistä toimii haastavissa turvatehtävissä mm. polttimien pikasulkuventtiileinä suuressa kokoluokassa DN900. Toimitukseen kuuluu myös soihtuventtiileitä, jotka avautuvat tarvittaessa samalla kun pikasulut menevät kiinni. Ennen toimitusta suoritetaan venttiilien tarkastus. Moitteeton toimintakunto tarkastetaan tiiveys-, paine- ja operointitestin avulla Metson asiakastarkastuksen tiloissa. Samassa yhteydessä käydään läpi venttiilien dokumentointi. Suurimman pikasulkuventtiilin halkaisija on lähes metrin. Kuvassa Juha Rajala. Kenttäväylä 1/2011 13 MONITORI Nelprof on helppokäyttöinen, sillä kaikki vaikuttavat parametrit ovat näytöllä ja tulostuksissa. Ohjelman avulla työskentely tehostuu ja virheiden määrä voidaan minimoida. Nelprof 6 Venttiilien mitoitus- ja valintaohjelmisto laajentui Metson uusi venttiilien mitoitus- ja valintaohjelmisto Nelprof 6 on täydellinen valintatyökalu kaikille älykkäille automaattisille prosessiventtiileille – ja nyt myös on/off- ja turvaventtiileille. Venttiilien mitoitus- ja valintaohjelma Nelprofista on julkaistu uusi, järjestysnumeroa 6 kantava ohjelmaversio. Aiempi Nelprof-versio laajentuu kahdella uudella laskentamoduulilla mahdollistaen nyt myös älykkäiden automaatioprosessien on/off- ja turvaventtiilien valinnan. Uusien työkalujen ansiosta voidaan nyt myös arvioida erityiset turvavaatimukset kuten toimilaitteen mitoituksen turvakerroin tai koko venttiilikokoonpanon turvallisuuden eheystaso SIL (Safety Integrity Level). Suorituskyvyn analysointia Nelprof-ohjelmisto julkistettiin ensimmäisen kerran 1981 älykkäiden säätöventtiilien valintaominaisuudella. Nykyisellä Nelprof-ohjelmistolla voidaan valita myös kaikki Metson automaattiset on/off- ja turvaventtiilit. Säätöventtiilin suorituskyvyn analysointi on ollut alusta asti yksi lisäarvoa tuovista toiminnoista säätöventtiilien mitoitustyökalussa. Sen avulla voidaan analysoida venttiilin suorituskykyä suljetussa säätöpiirissä. Lisäksi moduuli sisältää mm. monifaasivirtauksen (multi-phase flow) mitoituksen sekä melutason ja kavitaation ennustuksen. 14 Kenttäväylä 1/2011 Nopea on/off-venttiilien valinta On/off-venttiilien laskentatyökalu mahdollistaa kaikkien Metson metalli- ja pehmeätiivisteisien on/off-venttiilien valinnan helppokäyttöisellä toimilaitteen mitoituksella. Ohjelma tarjoaa joustavan turvakertoimen käytön ja kattavan vääntömomenttien määrityksen. Nelprofin avulla toimilaitteen voi valita nopeasti ja tarkasti jo suunnitteluvaiheessa. Massalaskentatyökalujen (mass calculation tools) avulla usean mitoituksen kanssa voidaan työskennellä samanaikaisesti ja tehokkaasti. Mitoitusten muutokset ja dokumentointi ovat toteutettavissa helposti missä tahansa projektin vaiheessa. Helppokäyttöinen ja luotettava Nelprof 6 tarjoaa markkinoiden ensimmäisen turvallisuuskriittisten järjestelmäkomponenttien optimoinnin turvaventtiilin valinnassa. SIL-moduulin PFD-laskenta (Probability of Failure on Demand) mahdollistaa venttiiliyhdistelmän turvallisuuden eheystason laskennan ottaen huomioon käytetyn venttiilin, toimilaitteen ja Neles ValvGuard™ -turvaventtiiliohjaimen. Lisäksi laskennassa voidaan huomioida yhdestä useampaan pneumaattista komponenttia. Kenttäolosuhteissa nämä kaksi uutta moduulia auttavat lyhentämään suunnitteluaikaa. Varmennetun tiedon ansiosta on/off- ja ESD-venttiilien valinta on helppoa. Nelprof on helppokäyttöinen, sillä kaikki vaikuttavat parametrit ovat näytöllä ja tulostuksissa. Ohjelman avulla työskentely tehostuu ja virheiden määrä voidaan minimoida. Nelprof-ohjelmisto hyödyntää useiden vuosikymmenien aikana kenttäolosuhteista kerättyä tietoa auttaen käyttäjää venttiilivalinnassa ja parhaimman venttiiliratkaisun löytämisessä. www.metso.com/nelprof www.metso.com/iesd Lisätiedot: tuotepäällikkö Jussi Koukkuluoma, p. 041 452 0828 [email protected] MONITORI Metso FieldCare • Riippumaton ratkaisu kaikkien valmistajien laitteiden hallintaan • Helppokäyttöinen verkkotopologia näkymä kaikkiin kytkettyihin laitteisiin ja uusien laitteiden liittämiseen • Laitetyyppikohtaisten ajurien eli DTM:ien elinkaarihallinta • Käytönaikainen 24/7 laitteiden kunnonvalvonta • Huoltohistorian raportointi ja laitedokumenttien hallinta Metso FieldCare Kenttälaitteiden hallintatyökalu päivittyi Kunnonvalvontaan ja älykkäiden kenttälaitteiden hallintaan tarkoitettu Metso FieldCare -ohjelmisto päivittyi versioon 1.6. Käytettävyyttä parantavien uudistusten lisäksi uusi ohjelmaversio tarjoaa kunnonvalvontatuen FF-kenttäväylälle. Metso FieldCare on kommunikaatioprotokollasta riippumaton kenttälaitteiden tukityökalu, jonka avulla asiakas voi hallita kaikkia automaatiojärjestelmänsä kenttälaitteita. Ohjelmisto soveltuu älykkäiden kenttälaitteiden konfigurointiin, diagnostiikkaan ja kunnonvalvontaan. Uusi ohjelmaversio korvaa kesäkuussa 2008 julkaistun FieldCare 1.5 -version. Metso FieldCare perustuu FDT (Field Device Tool) -teknologialle. Avoin ratkaisu mahdollistaa kenttäväylälaitteiden laitetoimittajasta riippumattoman integroinnin saumattomaksi osaksi automaation konfigurointia ja prosessilaitteiden hallintaa. Metso FieldCare auttaa asiakasta ohjaamaan prosessia tehokkaammin prosessin elinkaaren kattavan tiedon avulla. Kunnonvalvontaratkaisu antaa nopean yleiskuvan kaikkien automaatiojärjestelmän älykkäiden kenttälaitteiden vikatilanteista. Se voi lähettää automaattisen varoituksen tai hälytyksen sähköpostitse tai tekstiviestinä. Metso FieldCaren kunnonvalvontaratkaisun työkalut auttavat myös vian analyysissä. Ohjelma on ladattavissa Metson sivuilta. Uudesta FieldCare Professionalista voi tilata demo CD:n, joka sisältää 10 laitelisenssiä 90 päivän ajaksi. Koeajan täytyttyä ohjelma vaihtuu Device Setup -versioksi. Maksuton Device Setup -versio Metso FieldCare -ohjelmasta on tarjolla kolme versiota: Professional, Professional IPC ja maksuton Device Setup. FieldCare Professional IPC sisältää teollisuustietokoneen ja lisenssin 100 laitteelle. FieldCare Professional -toimituksessa FieldCare ohjelmisto ja kapasiteettilisenssit on ostettava erikseen. Standard-versio poistuu. Ilmainen Device Setup -versio korvaa aiemman maksullisen FieldCare Liten. Ohjelma ei sisällä kunnonvalvontaa, ja samanaikaiset laiteyhteydet on rajoitettu yhteen. Uutena ominaisuutena projektiin voi tallentaa 400 laitteen tiedot. Device Setup ei vaadi lisenssiä. www.metso.com/fieldcare Metso FieldCare 1.6:n uudet pääominaisuudet • • • • Mini-kenttäraportti – 10 viimeisintä tilamuutosta Tuki Fieldbus Foundation kunnonvalvonnalle Kriittisten laitteiden valinta kunnonvalvontaan NAMUR-tilatiedot kunnonvalvonnassa Lisätiedot: tuotepäällikkö Ilkka Nissinen, p. 040 570 3749, [email protected] Kenttäväylä 1/2011 15 MONITORI Metso iESD Tarjonta kasvaa pehmeätiivisteisillä SILsertifioiduilla venttiileillä Uudet SIL-luokitellut pehmeätiivisteiset venttiilit ja toimilaitteet laajentavat entisestään Metson kattavaa iESD-tarjontaa (Intelligent Emergency Shutdown). Älykkäät turvaventtiiliratkaisut saa kätevästi samalta toimittajalta. TÜV Rheinland on myöntänyt IEC 61508 -sertifioinnin Jamesbury 4000-, 7000- ja 9000-sarjan palloventtiileille (SIL3 luokka), WaferSphere®-läppäventtiilille (SIL2 luokka) sekä VPVL-sarjan rack-and-pinion-toimilaitteelle (SIL 3 luokka). Metson luotettavat iESD-venttiilit ja toimilaitteet parantavat yhdessä Neles ValvGuard -turvaventtiiliohjainten kanssa laitoksen turvallisuutta kustannustehokkaasti. Metso iESD-tuotteet (Intelligent Emergency Shutdown) yhdistävät venttiili- ja sovellusosaami- sen, standardit ja järjestelmäosaamisen sekä älykkäät venttiiliohjaimet turvaventtiiliyhdistelmään, joka on huolella testattu ja konfiguroitu osaksi turvajärjestelmää. www.metso.com/iesd Lisätiedot: tuotepäällikkö Taija Hämäläinen, p. 050 317 4286, [email protected] Endress+Hauser Prosonic Flow 92F Kustannustehokas 2-johdin ultraäänivirtausmittari Endress+Hauser Prosonic Flow 92F on maailman ensimmäinen 2-johdin ”inline“ ultraäänivirtausmittari. Kustannustehokas ratkaisu ei vaadi erillistä jännitesyöttöä ja tarjoaa etuja Atex/Ex-asennuksissa. Prosonic Flow 92F on yhdistelmä 2-johdintekniikkaa ja monisäde-ultraääniteknologiaa. Mittarissa on 2, 3 tai 4 paria antureita asennettuna laipalliseen haponkestävään runkoon molemmin puolin putkea. Tällä järjestelyllä saadaan tarkka mittaus ja päästään lyhyisiin suoriin osuuksiin ennen ja jälkeen mittarin. Rakenne on täysin hitsattu, eikä siinä ole sisäisiä tiivisteitä eikä liikkuvia osia. Suositusta mittarista on nyt julkaistu uusia kokoja ja lämpötilaluokkia. Maksimilämpötila nousee 200 asteeseen ja suurin koko on nyt DN300, virtausmäärät 0…2400 m3/h. Neljä ulostuloversiota Prosonic Flow 92 vahvistin perustuu Endress+Hauserin menestykselliseen Prosonic Flow ultraäänivirtausvahvistimeen. Saatavilla on neljä ulostuloversiota: • • • • 4...20 mA HART 4...20 mA HART status-/pulssilähdöllä Profibus PA Foundation Fieldbus Plug and play… Vahvistin tukee DTM/FDT-teknologiaa. Käyttöönottovaiheessa mittari ei vaadi käytännös- sä lainkaan ohjelmointia. Mittausalueen saa valmiiksi tehtaalla aseteltuna, jolloin mittari on todellinen asenna ja käytä -laite. Prosonic Flow 92F soveltuu moniin sovelluksiin, joissa magneettista virtausmittaria ei voida käyttää esim. matalan johtokyvyn takia. Tällaisia väliaineita ovat esimerkiksi liuottimet, öljyt, ultrapuhtaat vedet, lauhteet ja kaukolämpövedet. Se ei muuta virtausprofiilia, eikä aiheuta painehäviötä. 92F:n tarkkuusluokka on 0,5 % (optiona 0,3 %). Saatavana ovat koot DN25 (1”)… DN300 (12”). Lisätiedot: tuotepäällikkö Ari Kettunen, p. 040 512 6082, [email protected] 16 Kenttäväylä 1/2011 MONITORI Endress+Hauser FQG60 Radiometrisen säteilijän suojukset kompaktissa koossa Endress+Hauserin uudet FQG60-sarjan radiometrisen säteilijän suojukset sopivat pienempiä säteilyvoimakkuuksia käyttäviin sovelluksiin. Uusi rakenne pienentää laitteen kokoa. Endress+Hauser on kehittänyt radiometristen mittausten tuotesarjaa vuodesta 1962. Tuloksena on syntynyt mittausmenetelmä, joka tarjoaa merkittäviä etuja erityisesti vaikeissa olosuhteissa olevissa mittauskohteissa, joissa mittausjärjestelmä joudutaan sijoittamaan prosessin ulkopuolelle. Uusi FQG60-sarjan säteilijän suojus laajentaa jo nyt saatavilla olevaa FQG61...62 -tuoteperhettä. Uusi suojus on kehitetty sovelluksiin, joissa voidaan käyttää pienempiä säteilyvoimakkuuksia: max 1.1 GBq (Cs 137 30 mCi). Tyypillisiä kohteita ovat nesteen tiheysmittaukset (putkikoot 48…273 mm) ja esimerkiksi kiintoaineen pinnanmittaukset voimalaitosten syöttösuppiloissa. Yksi merkittävä etu on uusi mekaaninen rakenne, jonka avulla suojuksen paino ja ulkomitat on saatu huomattavasti nykyistä sarjaa kompaktimmiksi. Uuden FQG60 suojuksen paino on alle puolet (noin 17 kg) verrattuna tämän hetken rakenteeseen. Lisäksi uuden suojuksen asennusta on helpotettu siten, että suojus voidaan valita sovelluksesta riippuen 20, 30 tai 40 asteen avautumiskulmalla. Tuotekehitystyön rinnalla Endress+Hauser on optimoinut tuotantoa ja logistiikkaa. Sen ansiosta suojusten ja niihin asennettavien säteilijöiden toimitusajat lyhentyvät. Lisätietoja: tuotepäällikkö Jukka Salonen, p. 0400 446 146, [email protected] Memocheck Sim Memosens-tekniikkaa tukeva anturisimulaattori Memocheck Sim -anturisimulaattorin avulla digitaalista Memosens-teknologiaa käyttävät mittausketjut voidaan tarkistaa nopeasti ja luotettavasti. Simuloitu toimintatapa ja raaka-arvot kuten myös lämpötila, kalibrointiarvot ja virheet voidaan valita vapaasti ja vaihtaa kaikkiin yleisiin analyysiparametreihin. Näin varmistetaan soveltuvuus kulloiseenkin prosessiin mukaan lukien vaaralliset sovellukset. pH, ORP, johtokyky, liuennut happi, kloori, sameus, nitraatti ja orgaanisen liuenneen aineen mittaukset. Yhdellä Memocheck Sim CYP03D -laitteella huolletaan kaikki edellä mainitut parametrit. Asennus, käyttöönotto ja vianetsintä voidaan suorittaa nopeasti ja helposti. Digitaalisen Memosens-teknologian ansiosta simulointiarvot säilyvät aina tarkkoina. Käsikäyttöinen Memocheck Sim on huoltovapaa eikä tarvitse jälkisäätöä, joten se on ideaalinen laite Memosens-digitaaliantureiden simulointiin. Lisätiedot: tuotepäällikkö Juha Kesti, p. 040 571 3663, [email protected] Kenttäväylä 1/2011 17 MONITORI iTEMP TMT82 HART Uuden sukupolven HART -lämpötilalähetin Endress+Hauser TMT82 HART käynnistää uuden aikakauden iTemplämpötilalähetinsarjassa. Uudet ominaisuudet parantavat turvallisuutta ja auttavat riskien minimoimisessa. Endress+Hauserin iTemp-lämpötilalähetinsarja on ollut markkinoilla 10 menestyksekästä vuotta. Tänä aikana lähettimiä ja antureita on myyty satoja tuhansia kappaleita, ja Endress+Hauser on noussut yhdeksi maailman johtavista toimittajista myös lämpötilamittausten osalta. Uuden iTEMP TMT82 HART -lähettimen myötä koko tuotesarja saavuttaa merkittävän käännekohdan. TMT82:ssa on merkittäviä uusia ominaisuuksia, kuten kahden anturin kytkentämahdollisuus sekä back up -toiminto ja ryöminnän ilmaisu, jotka parantavat turvallisuutta ja minimoivat riskejä. Välttyäkseen liialliselta ja hallitsemattomalta kenttälaitteiden diagnostiikkainformaa- tiolta käyttäjä voi ohjelmoida eri diagnostiikkasignaalien vaikutusta statustietoon NAMUR NE107 -standardin mukaisesti. FieldCare:n uusi diagnostiikkamoduuli mahdollistaa diagnostiikkatiedon paremman hallinnan. Vikatilanteessa se osoittaa mikä virhetila on aktiivisena, mikä sen aiheuttaa ja kuinka se voidaan korjata. Näin vika saadaan nopeasti paikannettua ja korjattua. Näyttö voidaan kytkeä lähettimeen käytön aikana mittauksen häiriintymättä. Käynnistyessään se näyttää automaattisesti lähettimen positionumeron, anturin tyypin, kytkennän tyypin ja mittausalueen. Tämä informaatio helpottaa mittapisteen kunnossapitoa ja kalibrointia. Samaa TID10-näyttöyksikköä voidaan käyttää myös TMT84 (PROFIBUS PA) sekä TMT85 (FOUNDATION Fieldbus) -lähettimien kanssa. Paikallisnäyttönä TID10 Uusi iTEMP TMT82 tukee TID10-paikallisnäyttöä. Sen lisäksi että TID10 voidaan kytkeä paikallisnäytöksi, sitä on mahdollisuus hyödyntää myös tilapäisenä huolto- ja diagnostiikkatyökaluna. www.temperature.endress.com Lisätiedot: tuotepäällikkö Ari Kettunen, p. 040 512 6082, [email protected] Mobile RSPlatform Tukea sinne missä pippuri kasvaa Metso Endress+Hauserin uusi palvelualusta tuo laite- ja prosessituntemuksen sinne missä sitä tarvitaan. Mobile RSPlatformin avulla asiantuntija on aina etäyhteyden päässä. Laitteet ja ohjelmistot päivittyvät yhä kiihtyvällä tahdilla. Versioiden elinkaari on lyhentynyt sukupolvesta sukujuhlaan, kymmenistä vuosista vuosiin tai kuukausiin. Laiteversio-osaaminen ei voi eikä sen tarvitse olla vain paikallisen ylläpitäjän leipälaji. Yli 80% laitemaahantuojan huoltoon tulevista kenttälaitteista on toiminnallisesti kunnossa. Vika löytyy tyypillisesti laitteen parametroinnista. 18 Kenttäväylä 1/2011 Mobile RSPlatform on Metso Endress+Hauserin tarjoama kollektiivinen palvelualusta loppukäyttäjille, kontraktoreille ja laitosrakentajille. Se tuo asiantuntijan paikalle etäyhteydellä, missä ja milloin tahansa apua tarvitaankin. Lisätiedot: Juha Taipale, p. 040 501 8351, [email protected] MONITORI Metso on toimittanut yli 50 päästöjen valvonta- ja raportointisovellusta, jotka tuottavat lakien ja ympäristölupaehtojen vaatimaa tietoa päästöistä ja laitoksen ympäristönsuorituskyvystä. Ympäristöraportointi Metson uusi palvelu parantaa ympäristösovellusten suorituskykyä Metso täydentää energiateollisuudelle tarjoamiaan päästöjen valvonta- ja raportointisovelluksia uudella palvelukonseptilla. Sen avulla asiakas saa sovelluksesta parhaan mahdollisen hyödyn. Metso on toimittanut yli 50 päästöjen valvonta- ja raportointisovellusta, jotka tuottavat lakien ja ympäristölupaehtojen vaatimaa tietoa päästöistä ja laitoksen ympäristönsuorituskyvystä. Uuden palvelun avulla minimiresursseilla ja jatkuvasti tiukentuvien päästörajoitusten ehdoilla toimivat voimalaitokset saavat käytössään olevista sovelluksista parhaan hyödyn ja käytettävyyden. Ympäristösovellusten suorituskykypalvelut vahvistavat Metson elinkaaripalvelukonseptia ja voimalaitosten päästöjen valvontajärjestelmien laadunvarmistustoimenpiteitä. Asiakkaat voivat valita itselleen sopivat palvelut ja liittää ne osaksi palvelusopimusta tai käyttää niitä tarpeen mukaan. Kattava auditointi Sovellusauditointi luo perustan muille palveluille ja sovelluksien elinkaarisuunnitelmalle. Auditointi sisältää ennakkovalmistelut, laitoskäynnin, sovelluksien ja järjestelmän tilakartoituksen, käyttäjähaastattelut ja kirjallisen loppuraportin jatkotoimenpidesuosituksineen. Metson asiantuntijat kartoittavat mm. mahdolliset prosessimuutokset, muutokset mittausjärjestelmissä, laitoksen ympäristölu- vassa tai tarkkailusuunnitelmassa ja arvioivat niiden vaikutukset käytössä oleviin sovelluksiin. Samalla tutkitaan sovelluksien käyttöliittymän, raporttien ja näyttöjen parannus- ja kehitystarpeet sekä selvitetään mahdolliset epäselvyydet ja poikkeamatilanteet. Myös eri käyttäjäryhmien koulutustarpeet arvioidaan. Ensimmäisessä auditoinnissa laaditaan sovellusten elinkaarisuunnitelmat, jotka jatkossa päivitetään jokaisen auditoinnin jälkeen yhteistyössä asiakkaan kanssa. Näin varmistetaan tulevien ylläpitotoimien ja päivitysten kustannustehokkuus ja järjestelmällisyys. Oma yhteyshenkilö Uudessa palvelukonseptissa yhteydenpito ja asiakkaan ja Metson väliset palvelupyynnöt hoituvat Metso DNA Report Diary -päiväkirjasovellusta hyödyntäen. Kullekin asiakkaalle nimetään oma yhteyshenkilö, joka auttaa ongelmatilanteissa ja varmistaa, että Metson organisaatiosta löytyy kuhunkin tilanteeseen juuri oikea asiantuntija. Jos asiakas tarvitsee ulkopuolisia resursseja, saatavilla on myös raportointi- ja analysointipalveluja. Lisätiedot: tuotepäällikkö Tiina Stenvik, p. 040 821 6886, [email protected] Kenttäväylä 1/2011 19 MONITORI Uudistunut turbiinisäätäjä Turbiinisäätäjä Metso DNA -järjestelmän osana Metso on tuonut turbiinisäätäjäänsä uusia ominaisuuksia ja integroinut sen osaksi Metso DNA -automaatiojärjestelmää. Uusi ratkaisu merkitsee asiakkaille kustannustehokkuutta ja entistä helpompaa kunnossapitoa. Kahdennettu säätö käsittelee jopa viiden millisekunnin säätösyklejä turbiinin koosta riippumatta. Uusi I/O-kortti pystyy säätämään minkä tahansa milliampeeriluokan servoventtiilejä. Yleensä säätö on kahdennettu, mutta se on saatavilla myös kolmennettuna. Uudet, nopeat milliampeeri- tai LVDTtulot rekisteröivät tiedon venttiilien asennosta. Koko konfiguraatio koostuu Metson testatuista standardiblokeista, mikä helpottaa kunnossapitoa jatkossa. 20 Kenttäväylä 1/2011 Integroitu kunnonvalvonta Uudessa turbiinisäätäjäratkaisussa on hyödynnetty Metson vahvaa kunnonvalvontaosaamista. I/O-kortteihin ja prosessisäätäjiin on nyt integroitu värähtelynvalvonta- ja suojausominaisuuksia. Uudet I/O-kortit pystyvät lukemaan tavallisia kiihdytys- ja pyörrevirta-antureita, mikä minimoi turbiinin alkuperäispiirrosten mukaisten vaihdettavien antureiden määrän. Integroitu kunnonvalvonta parantaa järjestelmän diagnostiikkaa ja tekee erillisen järjestelmän tarpeettomaksi. Mittaustuloksia voidaan käyttää suojauksessa, jokapäiväisessä online-kunnonvalvonnassa sekä vaativimmissa diagnostiikkatarkoituksissa. Automaatiojärjestelmän osana Integraatio tekee monet turbiinisäätäjän perinteiset lisälähettimet ja -vahvistukset turhiksi, mikä parantaa säätäjän toimivuutta ja joustavuutta. Suunnittelu, käyntiinajo ja myöhemmät huoltotoimenpiteet helpottuvat ja vievät vähemmän aikaa, kun mustaa laatikkoa ei enää tarvita. Pitkälle viety integraatio tekee ratkaisuista kustannustehokkaan ja mahdollistaa tarkat toimitusaikataulut. Metso on toimittanut lukuisia turbiinisäätöjä niin uusiin kuin modernisoituihin höyry-, kaasu- ja vesiturbiineihin sekä automatisoinut Metso DNA -järjestelmällä yli 50 turbiinia eri puolilla maailmaa. Lisätiedot: Juha-Pekka Jalkanen, p. 040 831 0398, [email protected] FAKTA Elmeri Etunoja bloggaa Kenttäväylän verkkolehdessä Elmerin blogi löytyy osoitteesta www.kenttavayla.fi/artikkelit/blogi/ Metso Endress+Hauser Oy:n viralliseksi blogikirjoittajaksi on nimitetty Elmeri Etunoja. Hän aloitti nykyisessä tehtävässään 3.1.2011 ja julkaisee uuden kirjoituksen lähes viikoittain. Uusi blogi löytyy kenttavayla.fi-sivustolta. Elmeri Etunojan blogi on yritysblogi, jonka takaa löytyy useita kirjoittajia. Henkilönä Elmeri on ajanmukainen edelläkävijä ja insinöörikoulutuksen saanut perusjätkä. Elmeri ei turhaan käytä itsestään asiantuntijan titteliä, sillä aiempaa työkokemusta löytyy niin myynnin, huollon, kouluttajan, markkinoinnin, projekti- päällikön kuin tilaustenkäsittelynkin saralta. Elmerin kirjoitukset käsittelevät toimialaan ja työelämään liittyviä asioita, joiden kautta hän haluaa aikaansaada uutta keskustelua. Jätäthän siis kommenttisi blogiin, etenkin silloin kun se herättää ajatuksia. Pääkaupunkiseudun toimisto ja venttiilitehdas uusissa tiloissa Samaan aikaan kun Metso Endress+Hauser -yhteisyritys täyttää kymmenen vuotta, olemme ottaneet myös toisen merkittävän askeleen. Istumme nyt uusissa yhteisissä tiloissa Vantaan Hakkilassa. Metson venttiilitehdas, pääkaupunkiseudun kenttälaite- ja järjestelmäihmiset sekä Metso Power ovat muuttaneet yhteen. Ison porukan yhdistäminen ja koko venttiilitehtaan tuotannon ja huollon siirtäminen uuteen paikkaan on ollut haastava projekti, jota voisi hyvinkin verrata tekemiimme automaation toimitusprojekteihin. On tarvittu suunnittelijoita, projektijohtoa ja tietenkin paljon käytännön tekijöitä ja asiantuntijoita. Talouspuoli on vahtinut budjetin pitävyyttä ja ohjeistanut omalta osaltaan mahdollisimman kustannustehokkaaseen toimintaan. Tavoitteet on nyt saavutettu! Toimintamme uusissa tiloissa on juuri alkanut. Viimeistelytöitä tehdään vielä, ja ne saataneen päätökseen ennen kesää. Virallisia avajaisia vietetään syksyllä, mutta on varmaa, että tulemme muutenkin esittelemään uusia tiloja ja tuotantoa asiakkaillemme. Tervetuloa Hakkilaan! Automaatio’11 Helsingin Messukeskuksessa 4.–6.10.2011. – Itämeren alueen suurin automaatioalan tapahtuma Helsingissä jälleen lokakuussa Tervetuloa tutustumaan Metson tuotteisiin ja ratkaisuihin näyttelyosastolle 6a19. Samaan aikaan Messukeskuksessa järjestetään neljä muuta tapahtumaa: Elkom, Eltek, Mecatec sekä Hydrauliikka&Pneumatiikka. Yhdessä nämä viisi muodostavat kokonaisuuden, joka esittelee teknologiateollisuuden merkittävimmät uutuudet ja näkymät. Olethan sinäkin mukana! Kenttäväylä 1/2011 21 Donau Schnellaster F800 Donau Schnellaster F800 Venttiilimiehen iltapuhde Viime keväänä Metso Endress+Hauserin Kemin aluehuoltopisteen asentaja Kari Arponen, 48, teki pitkää päivää. Samalla pieteetillä, jolla huolletaan Pohjois-Suomen venttiilit, syntyi kauniisti entisöity Donau Schnellaster. TEKSTI: Tapani Leppänen KUVAT: Janne Halmkrona, Mobilisti Donaun nimellä Suomessa myyty pakettiauto on saksalaisen DKW:n ensimmäisiä sodanjälkeisiä malleja. Arposen yksilö valmistui vuonna 1955. Se päätyi Suomeen John Deere Lanzin Lapin alueen huoltoautoksi, mikä selittää paitsi herkullisen värityksen, myös traktoriharrastajana tunnetun Kari Arposen kiinnostuksen. ”Useimmille automiehille DKW on lähinnä kirosana. Omallakin kohdalla nämä kaksitahtiset on tullut aiemmin kierrettyä kaukaa”, Arponen puhuu yllättävästä rakkaudestaan. Kemijärveltä löytynyt Schnellaster odotti tekijäänsä siinä asussa, missä se vuonna 1964 poistui rekisteristä. Ajan syömää kuntoa ei voinut kehua kaksiseksi, mutta entisöijän kannalta mahdollisimman alkuperäinen yksilö on se kaikista halutuin. Alkoi puolitoista vuotta kestänyt urakka, joka huipentui viime kesänä Suomen automobiili-historiallisen klubin kokoontumisajoissa. Arposen Schnellaster voitti ensimmäisen tason entisöintipalkinnon. Tutkimista ja purkamista Kari Arponen on työskennellyt Kemin venttiilihuollossa toistakymmentä vuotta. Sitä ennen tuli kierrettyä pohjoisen metallipajoja, joten työkalut pysyvät kädessä. Harrastuksen siemen kylvettiin kuitenkin poikavuosina. ”Mopoajoilta asti nämä rassailut ovat seuranneet. Pienestä pitäen on pitänyt kaikki koneet purkaa ja katsoa, mitä ne ovat syöneet.” Juuri sitä on vanhan ja harvinaisen auton entisöinti: loputonta tutkimista ja purkamista. DKW:n kaltaisista kulkupeleistä ei ole olemassa korjaajan käsikirjoja – paitsi nyt, kun Arponen on oman työnsä dokumentoinut. Vanhat osat on kunnostettava tai kopioitava ja valmistettava itse. Jokainen nippeli on käyty läpi, ja uutta on rakennettu taka-akselin jousituksesta ovenkahvojen mansetteihin. Viimeksi mainitut Arponen muotoili raakakumista ja paistoi uunissa. ”Jos tiedät, että joku tietää, niin menet kysymään. Muiden harrastajien tieto täydentää omaa vuosien varrella karttunutta kokemusta”, hän kertoo. Schnellaster kerää huomiota Puolitoista vuotta kului siivillä. ”Se oli kovaa, mutta loppujen lopuksi yksinkertaista työtä. Nykyautoihin verrattuna osia on vähän, eivätkä ne ole tekniikaltaan John Deeren huoltoauto sai uuden elämän ja alkuperäisen värityksen. 22 Kenttäväylä 1/2011 Valmistusvuosi 1955 2-sylinterinen, kaksitahtinen, nestejäähdytteinen rivimoottori Iskutilavuus 792 cm3 Teho 30 hv 3800 r/min Etuveto Huippunopeus yli 80 km/h myötämäessä Pituus 4,18 m Leveys 1,70 m Korkeus 1,95 m Massa 1 100 kg kovin monimutkaisia”, hän sanoo ja vähättelee urakkaa, kuten tapoihin kuuluu. Suurimmaksi osaksi Arposen autot syntyvät kotona. Työpaikalla onnistuvat paremmin esimerkiksi pienten osien hiekkapuhallustyöt. Ymmärrystäkin löytyy, sillä lähin esimies jakaa Arposen harrastuksen. ”Rimpisalon Karin kanssa tulee näitä kokoontumisajoja paljon kierrettyä.” Muut kollegat seuraavat Arposen projekteja lehtien sivuilta, sillä mies ja auto ovat saaneet runsaasti palstatilaa. Ylpeä omistaja on syystäkin hyvillään. ”Vähän yllätyin siitä huomiosta, jota tämä on saanut osakseen. Onhan se tietysti harvinainen auto, eikä varmasti kovinkaan tyypillinen valinta entisöitäväksi”, hän miettii. Ennen kaikkea Arposen auto on taidokkaasti tehty pienintä yksityiskohtaa myöten. Torniossa asuva perhe nauttii harrastuksesta istumalla isän kyytiin. Viime kesänä Donaun mittariin tuli 2500 kilometriä. ”Välillä pitää osata vain ajella ja nautiskella.” FAKTA Mies ja auto. Kari Arponen nauttii työnsä tuloksista. Kenttäväylä 1/2011 23 Automaatiojärjestelmällä on merkittävä osuus kenttälaitteiden ja mekaanisten laitteiden kunnonvalvonnassa. Mittaava kunnonvalvonta parantaa käytettävyyttä Jokainen kone- tai laiterikko, joka aiheuttaa ennalta suunnittelemattoman huoltoseisokin, heikentää prosessin käytettävyyttä ja tuottavuutta. Kun mittaava kunnonvalvonta toteutetaan osana koko prosessia ohjaavaa automaatiojärjestelmää, vikaantumiset voidaan ennakoida. TEKSTI: Harri Mustonen KUVAT: Metso Kun laitteiden kunto on tiedossa, huoltotarpeet voidaan ennakoida, ja kunnossapito tehostuu. Korjaustyöt voidaan ajoittaa tehtäväksi seuraavan suunnitellun huoltoseisokin aikana, jolloin ne eivät aiheuta ylimääräistä tuotantokatkoa. Ennakointi tuo myös kustannussäästöjä. Tarvittaviin korjauksiin voidaan valmistautua hyvissä ajoin varaamalla oikeat varaosat, työkalut ja tekijät. Äkillisissä laiterikoissa – siis 24 Kenttäväylä 1/2011 lyhyellä varoitusajalla – näiden kaikkien kokoon haaliminen voi olla haastavaa. Samaan aikaan prosessi seisoo. Ennakoiva kunnonvalvonta vähentää odottamattomista laiterikoista tai järjestelmähäiriöistä syntyviä turvallisuus- ja ympäristöriskejä. Suurella kiireellä tehdyissä korjaustöissä piilevät omat riskinsä, kun oikeita resursseja, työkaluja tai varaosia ei aina ole heti saatavilla. Diagnostiikkatieto päivittyy järjestelmään Laitokset hyötyvät mittaavasta kunnonvalvonnasta monella tavalla, ja jokaisella on omat tarpeensa sen toteuttamiseksi. Metso on jo vuosikymmeniä kehittänyt ja toimittanut prosessi- ja voimateollisuudelle kattavan valikoiman erilaisia kunnonvalvontaratkaisuja. Uusimpia niistä ovat konseptit, joissa kenttälaitteiden ja mekaanisten laitteiden kun- FAKTA nonvalvonta on toteutettu osana prosessia ohjaavaa automaatiojärjestelmää. Avoimeen FDT-teknologiaan pohjautuvan Metso DNA Field Device Manager -sovelluksen avulla älykkäät kenttälaitteet, esimerkiksi säätöventtiilit, voidaan liittää automaatiojärjestelmään Profibus- tai HART-väylän kautta. Lorem ipsum Diagnostiikkatieto välittyy koko ajan järjestelmään ja päivittyy trendeiksi ja raporteiksi, joita voidaan hyödyntää suunniteltaessa kenttälaitteiden ennakoivaa kunnossapitoa. Diagnostiikkatiedon aktiivinen seuranta ja analysointi auttavat kohdentamaan kunnossapidon resurssit toimenpiteitä vaativiin laitteisiin. Näin voidaan välttää esimerkiksi yllättävien venttiilirikkojen aiheuttamat alasajot. Huoltoseisokkien aikana ei huolleta turhaan sellaisia venttiileitä, jotka eivät huoltoa kaipaa. Prosessin ajettavuus voidaan optimoida huipputasolle, kun kenttälaitteiden toimintakykyä seurataan ja pienetkin muutokset huomataan. Lorem ipsum dolor sit amet Ongelmanratkaisu ja kunnossapito nopeutuvat Metso DNA Machine Monitoring on Metson uusi mekaanisen kunnonvalvonnan ratkaisu, jolla pyörivien koneiden värähtelymittaukset ja niiden analysointi toteutetaan osana automaatiojärjestelmää. Sen avulla operaattorit ja kunnossapidon henkilöstö pystyvät seuraamaan värähtelymittauksiin pohjautuvaa koneiden kuntotietoa suoraan prosessin ohjausjärjestelmän käyttöliittymästä omilta työasemiltaan. Yhteisen näkymän kautta mekaanisten laitteiden kuntoon liittyvät ongelmat ratkeavat nopeasti ja tehokkaasti. Operaattorit voivat seurata mekaanisten vikojen kehittymistä ja välittää tiedon kunnossapidolle vakavan vauriotilanteen uhatessa. Kunnossapidon henkilöstö saa saman informaation ja voi analysoida värähtelymittauksia yksityiskohtaisemmin. Näin päästään selvittämän häiriöiden syitä ja suunnittelemaan oikea-aikaisia toimenpiteitä. Kun kunnonvalvonta toteutetaan ohjausjärjestelmän osana, prosessimittauksista ja värähtelymittauksista saatavan informaation yhdistäminen helpottuu. Tulosten tulkinta ja johtopäätösten tekeminen tehostuvat, kun kaikki tarvittava informaatio saadaan koottua helposti yhteen. Erillisiä datalinkkejä tai manuaalista tietojen yhdistelyä eri tietolähteiden välillä ei enää tarvita. Investointikustannukset alenevat, kun sekä ohjaus- että kunnonvalvontasovellukset jakavat yhteisiä järjestelmäresursseja kuten käyttöasemia ja historiatietokantaa. Myös järjestelmän ylläpito tehostuu, kun kaikki sovellukset hallitaan samassa suunnitteluympäristössä. Toimivatko säätöpiirit luotettavasti? Prosessia ohjaavan automaatiojärjestelmän kuntoa ja kuormitusta on hyvä seurata jatkuvasti, jotta se toimii parhaalla mahdollisella tavalla koko elinkaarensa ajan. Erityisen tärkeää on valvoa säätöpiirien viritystilaa ja säätöjen toimintaa. Metso tarjoaa säätöpiirien valvontaan Metso DNA Loop Monitoring -palvelua, jossa sen asiantuntijat valvovat säätöpiirejä ja varmistavat niiden toimintaa. Säännöllinen raportointi kertoo asiakkaalle, mitä korjaavia toimenpiteitä säätöpiireille on tehty ja mitä on suunniteltu tehtäväksi. Tieto säätöpiirin suorituskyvyn heikentymisestä on hyödyllinen valmistauduttaessa huoltoseisokkeihin. Huoltotoimenpiteet ja niihin tarvittavat resurssit on helpompi suunnitella etukäteen, ja työ voidaan tehdä heti kun se on mahdollista. Laitteiden oikea-aikainen huolto parantaa myös tuotantoprosessin turvallisuutta ja vähentää suunnittelemattomia seisokkeja. Palvelu soveltuu kaikkiin prosesseihin, joita ohjataan laajoilla, kehittyneillä säätöratkaisuilla. Tieto siirtyy kunnossapitojärjestelmään Kunnonvalvonnan sovellusten tuottaman informaation hyödyntämistä kunnossapidossa voidaan helpottaa automaatiojärjestelmän ja kunnossapidon tietojärjestelmän välisillä tiedonsiirtoratkaisuilla. Esimerkiksi Metso DNA:n sähköiseen vuoropäiväkirjaan kirjautunut laiteviasta kertova häiriöilmoitus voidaan siirtää yhden napin painalluksella kunnossapidon tietojärjestelmään. Linkitys tehostaa kunnossapidon operatiivista prosessia ja tiedonkulkua talon sisällä. Parempi käytettävyys, tehokkaampi kunnossapito Metso tarjoaa laitoksille laajan valikoiman erilaisia palveluita, jotka tukevat henkilökuntaa kunnonvalvonnan saralla. Saatavilla on tukipalveluita muun muassa säätöpiirien viritykseen, kenttälaitteiden valvontaan ja mekaanisten laitteiden värähtelymittausten analysointiin. Lisäksi palveluun voidaan sisällyttää määrävälein tuotettavat valmiit kunnonvalvontaraportit, joita asiakas voi suoraan hyödyntää kunnossapidon suunnittelussa. Mittaavan kunnonvalvonnan tuotteet ja palvelut tarjoavat merkittäviä keinoja prosessin käytettävyyden parantamiseen ja kunnossapidon tehostamiseen. Kunnonvalvonnan toteuttaminen osana automaatiojärjestelmää luo uusia edellytyksiä laitoksen käyttöhenkilöstön ja kunnossapidon yhteistoiminnalle. Samalla se tarjoaa kustannustehokkaan tavan rakentaa ja ylläpitää kunnonvalvonnan järjestelmäratkaisuja. Metso DNA Machine Monitoring -käyttöliittymä yhdistää värähtely- ja prosessitiedot. Kenttäväylä 1/2011 25 VISIO Eilen talkoot – tänään joukkoistaminen Joukko ihmisiä kätkee sisäänsä uskomattoman määrän luovuutta, älykkyyttä ja mahdollisuuksia. Potentiaali on suurempi kuin jäsentensä summa. Joukossa tyhmyys tiivistyy ja äly kertautuu joukkoälyksi. TEKSTI: Juha Taipale KUVA: Shutterstock Suomalaisten juuret ovat syvällä yhdessä tekemisessä. Kylmän maan jäyhä kansa ei olisi selvinnyt ankaran talven ja lyhyen kesän välimaastossa ilman naapurin apua. Pirtit ja pärekatot rakennettiin koko kylän voimin talkoilla. Apua ei aina niinkään pyydetty. Sitä annettiin pyytämättä. Joukossa on voimaa. Samaan suuntaan johtavat ajatukset, ideat ja mielenkiinto kertautuvat rajoittamattomassa kohtaamisympäristössä. Kerrannaisvaikutus on eksponentiaalinen, tulokset selättävät nopeudessaan ja laadussaan tiukimmatkin aikataulut ja laatujärjestelmät. Vapaan tahdon painovoima on uskomaton. Joukkoistamisen tai talkoistamisen voimaa tarvitaan myös silloin, kun rikotaan teollisuuden käynnissäpidon rutiineja. Armeijassa opittujen johtamistaitojen päälle rakennettu kunnossapitokulttuuri joutuu väkevään happotestiin. Kauneusleikkaukset ja kasvojenkohotukset eivät enää riitä. Aito yhteistyö näyttää voimansa Tavarantoimittajat muuttuvat kehitys- ja ratkaisukumppaneiksi kukin oman erikoisalueensa näkökulmasta. Kommunikointi 26 Kenttäväylä 1/2011 muuttuu moniulotteiseksi. Kumppanit toimivat enemmän yhdessä ratkaistakseen yhteisen asiakkuuden ongelmia oppien samalla toisiltaan. Uhkailu- ja painostuskulttuurista siirrytään avoimen yhteistyön kulttuuriin. Sellainen ei onnistu ilman toimintatapojen radikaalia ravistelua. Joukkoistaminen, talkoistaminen, crowdsourcing – miten ikinä sitä kutsutaankin – perustuu vapaaseen tahtoon ja haluun osallistua. Paras joukko parhaita osaajia kokoontuu rakentamaan omaa ja samalla yhteistä. Vauhti on suorastaan käsittämätön. Pomot ja päälliköt – heillä on täysi työ pysyä vauhdissa mukana. Viestintä, viestintä, viestintä Onnistumisen haasteena on viestintä. Perinteinen, sähköpostiin ja puhelimeen perustuva viestintätapa ei yksinään toimi. Niiden lisäksi kunnossapitoyhteisö tarvitsee oman kommunikoinnin ja tiedonjaon alustan. Sen avulla pyöritetään toiminnan perusrutiinit, päivittäiset asiat, erikoistapaukset ja kehitysideat. Samalla muutos romuttaa perinteiset ansaintamallit. Sitä mukaa kun olemassa olevia tulonlähteitä tyrehtyy, avautuu uusia ansaintamahdollisuuksia. www.crowdcast.com www.crowdsourcing.org www.collaxion.com VISIO Joukkoistaminen, talkoistaminen, crowdsourcing – miten ikinä sitä kutsutaankin – perustuu vapaaseen tahtoon ja haluun osallistua. Kenttäväylä 1/2011 27 Metso iESD – Metson älykkäät turvaventtiilit Laitoksen turvallisuutta voidaan kohentaa kustannustehokkaasti käyttämällä älykkäitä Neles ValvGuard® -turvaventtiiliohjaimia yhdessä Metson luotettavien hätäsulkuventtiilien ja toimilaitteiden kanssa. Metso voi tarjota sinulle täyden tuen turvaventtiilien koko elinkaaren ajaksi; asennuksesta ja käyttöönotosta, ajon aikaiseen kunnonvalvontaan ja kunnossapitoon asti. Tutustu verkkosivuihimme, jos sinulla on mielessä kysymyksiä esimerkiksi turvaventtiilien käyttö- ja toimintavarmuuteen tai turvallisuuden eheystasoihin vaikuttavista tekijöistä. www.metso.com/iesd