Onko Tanskan mallista suoma laisten opettajaksi? 4
6000 S P E C I A RY: N J Ä S E N T I E D O T E 3 2010 5000 4000 3000 2000 2010 2005 2000 1995 Yhdistysvuodet 1990 0 1985 Specialaiset 1000 Onko Tanskan mallista suomalaisten opettajaksi? 4 Neuvottelutuloksia järjestöalalla 8 Haastattelussa SPECIAn . jäsen 12 Pääkirjoitus V iime vuosisadan loppupuolella keskusteltiin paljon otsonikerroksen rappeutumisesta. Maat löivät hynttyyn-sä yhteen ja sopivat freonien valmistuksen ja käytön lakkauttamisesta. Nykyään uskotaan, että otsonikerros saattaa palautua ennalleen tämän vuosisadan loppupuolella. Oheinen esimerkki osoittaa, että asioihin pystytään oikeasti vaikuttamaan, kunhan on tarpeeksi voimaa ja tahtoa. Samat periaatteet pätevät työmarkkinoilla ja työmarkkinoista sovittaessa. SPECIAlla ylittyi 6 000 jäsenen raja kesäkuussa. Jäsenmäärän lisääntyminen ei kuulu pelkästään juhlapuheissa, vaan se hyödyttää myös yksittäisiä jäseniä. Mitä enemmän jäseniä on, sitä enemmän on vaikutusvaltaa ja resursseja, joilla valvotaan etuja työelämässä. Lisääntyneillä resursseilla parannetaan myös SPECIAn näkyvyyttä työpaikoilla. 0,7 prosenttia SPECIAn vuosibudjetista osoitetaan kehitysyhteistyöhön. Sillä tarkoitetaan köyhemmän maan kansalaisten auttamista, joko tukemalla yksittäistä projektia tai jatkuvaa toimintaa. SPECIAn jäsenenä voit ehdottaa tuelle kohdetta. Asiasta lisää kotisivullamme. Mielekästä syksyä, Simon Huldén vt. toiminnanjohtaja Puheenjohtajan mietteitä Ikäjohtamisen haasteet työpaikoilla teitaan. Osaamisen siirtämiseen ja työn odotusten avaamiseen käytetään myös mentorointi- ja koulutusohjelmia. On mielenkiintoista, että iäkkäät työntekijät ovat perinteisesti ylentyneet kokemuksensa ja koulutuksensa ansiosta, mutta nyt korkeakoulutuksen ja työmarkkinoiden kehitys ovat avanneet esimiestehtäviä myös suoraan yliopistosta valmistuneille. Asetelma on jännitteinen sekä nuorelle että vanhemmalle työntekijälle. Ei ole reilua, että kaikki radikaali ja muutokseen tähtäävä määrittyy nuorten ominaisuudeksi. Kun vanhempi työntekijä esittää uusia ja kriittisiä näkökulmia, se tulkitaan usein muutosvastarinnaksi. Ikäjohtamisen tulee olla osa organisaation toimintaa, eri-ikäisten johtamista siten, että jokaisen työntekijän ominaisuudet tulevat hyödynnettyä parhaalla mahdollisella tavalla ja että jokainen toimija tuntisi itsensä tarpeelliseksi, hyödylliseksi ja jopa merkittäväksi organisaatiossa. Ikäjohtaminen vaatii todella paljon herkkyyttä ja viisautta, tunneälyä ja keskustelua. Se vaatii työnjohdolta kykyä jakaa vastuuta ja ehkäistä konfliktien syntymistä. Tässä kehityksessä on myös työmarkkinajärjestöillä oma selkeä roolinsa, esimerkiksi kun käydään keskustelua opintojen vauhdittamisesta ja eläkeiän pidentämisestä. Tutkija Hannu Simströmin havainto esimiestyöstä ja alaistaidoista sopinee ohjeeksi meille kaikille. ”Avoin keskustelukulttuuri ja esimiehen kommunikointitaidot ovat organisaation yhteistyön ja toiminnan jatkuvan kehittämisen perusta. Kaikenikäiset työntekijät voidaan saada muutosten taakse keskustelemalla, kuuntelemalla ja arvostamalla erilaisia mielipiteitä.” (Simström 2009, 220.) Leena-Maija Talikka [email protected] LEENA LOUHIVAARA K äytetäänkö ikää usein syntipukkina, jonka alle peittyy työpaikan ongelmia, kuten huonoa töiden organisointia tai epäreilusti jaettuja työtehtäviä. Tätä mieltä on ainakin ikästereotypioista väitellyt tutkija Sari Irni. Ikäjohtaminen on mielestäni yksi muutosjohtamisen kynnyskysymyksistä. Ihmiset puhuvat usein erikseen johtamisesta ja työkyvyn ylläpitämisestä, joka käsitetään enemmän henkilöstöhallinnoksi. Kyse ei ole ainoastaan ikääntyvien työntekijöiden aseman parantamisesta, vaan ikäjohtaminen on hyvää henkilöstöpolitiikkaa työkykyisyyden, työhyvinvoinnin ja osaamisen edistämiseksi. Koska henkilöstö koostuu eri-ikäisistä ja eri kulttuurista tulevista työntekijöistä, arvojen, asenteiden ja elämäntilanteiden hajanaisuus on ilmeistä. Nyt jos koskaan tarvitaan puhetta siitä, mitä kukakin odottaa työltä ja työnteon ehdoilta. Työnantajat ovat kyllä tiedostaneet uuden tilanteen, jossa osaavaa työvoimaa tarvitaan enemmän kuin sitä on tarjolla. Organisaatiot ovat käynnistäneet ikäjohtamisen hankkeita, joissa ne pohtivat omia ikäasen- 2 a s i a n t u n t i j a 3 • 2010 Päätoimittaja: Simon Huldén Vastaava toimitussihteeri: Mikko Lehtonen Ulkoasu: Public Design Oy Paino: Forssan kirjapaino Oy PL 38, 30101 Forssa Painos: 6500 SPECIAn toimisto Vt. Toiminnanjohtaja Simon Huldén Puh. 0201 235 371 [email protected] Kehittämispäällikkö Mikko Lehtonen Puh. 0201 235 372 [email protected] Faksi (09) 147 242 [email protected] www.specia.fi Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki SPECIA ry:n puheenjohtaja Leena-Maija Talikka Puh. 040 506 0455 leena-maija.talikka@ specia.fi Jäsenmaksut ja jäsenyyttä koskevat kysymykset Akavan Erityisalojen jäsensihteerit Puh. 0201 235 370 (toimistoaika 9.00–15.00) jaana.honni@ akavanerityisalat.fi katja.kosonen@ akavanerityisalat.fi mary.luokkamaki@ akavanerityisalat.fi Jäsentiedot voi päivittää myös henkilökohtaisesti sähköisessä asioinnissa www.specia.fi/ specialaiset/jasenmaksu/ Työttömyysturvaneuvonta ja etuudet Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Puh. (09) 7206 4343 Faksi (09) 272 1212 www.erko.fi päivystys: ma–to klo 12–15 ISNN 1797-6626 Lehti on Aikakauslehtien liiton jäsen 3 • 2010 asiantuntija L evin lomahuoneistomme haku- ja varausaika vuodelle 2011 on 30.9.– 13.10.2010. Hakutoiveet pyydetään lähettämään sähköpostitse [email protected]. Etusijalla ovat ensikertaa hakevat ja he, jotka eivät ole varanneet lomahuoneistoa viimeisen kahden vuoden aikana. Mikäli samaa viikkoa toivoo usea hakija, arpa ratkaisee. Ilmoita siten myös toissijainen toiveesi. Mahdollisia vapaita viikkoja voi tiedustella marraskuussa ja myöhemmin vuoden 2011 aikana. Lomahuoneiston varausehdot ja hinnat löytyvät verkkosivuiltamme www.specia.fi. Tiedustelut Vapaat viikot ja mahdolliset peruutukset ilmoitetaan SPECIAn verkkosivuilla. Kaikki tiedustelut ja esitepyynnöt [email protected]. Hakijoille vastataan henkilökohtaisesti lokakuun lopussa, kun vuoden 2011 varausjärjestys on selvillä. Toivotamme specialaisille antoisia lomahetkiä vuoden ympäri. Hirvasporo on moderni mökki perheille ja pienryhmille Lomahuoneisto vuokrataan viikoksi kerrallaan, lauantaista lauantaihin. Vuonna 2004 valmistunut paritalo Hirvasporo sijaitsee Etelä-Rakassa, vain reippaan kävelymatkan päässä Levin palveluista ja laskettelurinteistä. Suksibussilla pääsee sesonkiaikaan sekä keskustaan että rinteisiin maksutta. Valaistu hiihtolatu kulkee aivan vieressä. Lomahuoneisto on suunniteltu vapaaajan käyttöön noin kymmenelle hengelle. Mielekkyyttä ja iloa työhön työelämän muutoksissa Historian Opiskelijain Liitto HOL ja SPECIA etsivät uratarinoita M illaisia ovat historia-aineista valmistuneiden urapolut? Entä, mitkä asiat ovat vaikuttaneet työhön sijoittumiseen? Historian Opiskelijain Liitto HOL ry ja SPECIA etsivät esimerkkejä historia-aineita (FM, HuK) opiskelleista asiantuntijoista ja esimiehistä. Kirjoita vapaamuotoisesti urastasi ja osaamisestasi tai pohdi historiaa ammattina ja ammatti-identiteettinä. Historia-alan asiantuntijoiden uratarinat julkaistaan HOL ry:n verkkosivuilla Historia ammattina –osiossa. Tutustu tarkemmin www.hol.fi. Lähetä tekstisi sähköisesti [email protected] tai postitse Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki 6.10. mennessä. Kirjoittajien kesken arvotaan lahjakortti, minkä lisäksi jokainen kirjoittaja saa elokuvalipun. Lisätietoja [email protected] S PECIA järjestää Et ole yksin -työhyvinvointipäivän 30.10.2010 Allergiatalon Kongressikeskuksessa Helsingissä (Paciuksenkatu 17, 00270 Helsinki). Pääpuhuja on varatuomari ja ammatillisten aineiden opettaja Liisa Hakala. Tutustu tapahtumaan ja ilmoittaudu mukaan sähköisesti SPECIAn verkkosivuilla www.specia.fi. Ilmoittautumiset viimeistään 13.10. mennessä. Työhyvinvointipäivään ei ole osallistumismaksua. Vt. toiminnanjohtaja Simon Huldén, [email protected], 0201 235 371 antaa lisätietoja. 3 Jäsenuutisia Julkaisija: SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Lomahuoneiston kalusteissa ja kodinkoneissa on huomioitu niin lapsiperheet kuin aktiiviset lomalaisetkin. Lemmikkieläimiä ei voi ottaa mukaan lomalle, koska Hirvasporo on allergiahuoneisto. Hirvasporoon on hyvät julkiset kulkuyhteydet. Tarjoamme jäsenillemme lisäetuna kaksi hissilippua. Myös opiskelijajärjestöt voivat vuokrata lomahuoneiston. MARJA SIVONEN Asiantuntija, ilmestynyt vuodesta 1991 Viikoksi Leville jäsenhintaan Työvoimapolitiikka Tanskan malli ja nuoret T anskan malliksi kutsutaan joustoturvaan perustuvaa työmarkkinapolitiikkaa. Se eroaa suomalaisesta työvoimapolitiikasta, ja pari vuotta sitten keskusteltiin vilkkaasti siitä, voisiko Suomi ottaa mallia Tanskasta Hollannin tavoin. Nuorisotyöttömyyden hoito soveltuu benchmarkkohteeksi. Seuraavassa esitellään Tanskan (jousto-)turvamalli. Artikkelissa pohditaan myös sitä, kuinka se suhteutuu Nuoret työmarkkinoilla 2020 –seminaarin alustajien näkemyksiin suomalaisesta nuorisotyöttömyydestä. Artikkelin päättää matka- ja mielipidepäiväkirja Tanskan opintomatkalta. Teksti: Mikko Lehtonen Kuvat: Mikael Vänskä Joustoturvaa — Flexicurity Tanska sijoitti voimakkaasti työvoimapolitiikkaan 1980- ja 1990-luvuilla, mutta joustoturvasta neuvoteltiin jo aiemmin. Palkansaaja- ja työnantajakeskusjärjestöjen sekä maan hallituksen kolmikannalla on jo satavuotinen perinne — Lähes puolet pidempi kuin Suomessa. Joustavuus ja turvallisuus kuvaavat sekä aktiivista että passiivista työvoimapolitiikkaa. Joustavuus perustuu ’easy to hire and fire’ –politiikkaan eli matalaan työllistymisja työllistämiskynnykseen sekä alhaiseen työsuhdeturvaan. Lähes olematon irtisanomissuoja ei sopine suomalaisen ammattiyhdistysliikkeen puhetapaan. Se on tanskalaisille palkansaajille kolmikantainen neuvottelutulos, jonka vastineena on kattava työttömyysvakuutusjärjestelmä, turvallisuus. Suomessa toistaiseksi voimassa oleva työsuhde luo työlainsäädännön kanssa turvallisuudentunteen, tanskalainen voi sen sijaan luottaa neuvoteltuun joustoturvaan. Työministeri Sinnemäki kuvaa suomalaisen työvoimapolitiikan ottavan verkon lailla vastaan, mutta se ei työnnä työtöntä työnhakijaa Tanskan tavoin uudelleen työmarkkinoille. Eri tutkimukset kuitenkin osoittavat, että turvattomuus on alkanut lisääntyä myös Tanskassa. saalta SAK:n ekonomisti Laukkanen toteaa Palkansaaja-verkkolehdessä, ettei tanskalainen työvoimapolitiikka ole suomalaista aktiivisempaa, jos aktiivisuuden mittarina on aktiivinen työvoimapolitiikka kaikista työvoimapolitiikan menoista. Olennaisempaa on pohtia, kuinka tärkeäksi työvoimapolitiikka koetaan ja kuinka paljon siihen sijoitetaan, esimerkiksi suhteessa bruttokansantuotteeseen. Passiivinen työvoimapolitiikka tarkoittaa, Suomessakin, työttömyyskorvauksia, ansiopäivärahaa ja työttömyyseläkkeitä. Tanskalaisen työntekijän irtisanominen on helppoa, työttömyyskorvaus on sitä Aktiivinen ja passiivinen työvoimapolitiikka Tanskan joustoturvamallin etuna on aktiivinen työvoimapolitiikka, kuten työvoimakoulutus, tuettu työllistäminen ja urasuunnittelu. Ja juuri sen vuoksi sen sanotaan soveltuvan huonosti suomalaisen työvoimapolitiikan malliksi. Työttömälle työnhakijalle järjestetään Tanskassa alusta alkaen aktiivitoimia, mikä tarkoittaisi Suomessa miljoonia euroja. Toi- 4 Joustoturvamalli on ammattiliiton edustajan mielestä paras työmarkkinaratkaisu Tanskassa. a s i a n t u n t i j a 3 • 2010 työmarkkinoilla 2010—2020 vastoin neuvoteltu korkeaksi ja se Tanskan mallia on yltääkin usein 90 % palkkatuloista. kutsuttu The Sitä myönnetään kaksi vuotta, jonGolden Triangle ka jälkeen arvioidaan oikeus harof Flexicurity kinnanvaraiseen sosiaaliturvaan. –nimellä. Viime Preisler arvioi työttömyyskorvauksen laskevan Arbeidsliv i Nor- vuosina malliin den –verkkokolumnissa. Korvausas- on lisätty kouluteen madaltuminen heikentää myös tus-ulottuvuus ammattiliittoja, sillä yhä useampi elinikäisen oppinuori aikuinen eroaa ammattiliitosmisen arvojen ta petyttyään joustoturvaan. Työttömyyskorvausta sai esimerkiksi vie- mukaisesti. lä muutama kuukausi sitten neljän vuoden ajan. Tanskalaisten työelämäturva on syntynyt aina luottamuksesta ammattijärjestöjen kykyyn ja tahtoon edistää aktiivista työvoimapolitiikkaa. Preislerin mukaan ammattiliittojen vaikutusvallan kaventuminen on uhka joustoturvamallille: Työvoimatoimistojen siirtäminen kunnille kavensi alueellisten työllisyysneuvostojen, ja siten ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa. Tuotantokoulujen vastuuhenkilon mukaan kunnilla on rahoitusvastuu nuorten tukemisessa. Nuorisotyöttömyyden hoito Tanskassa ja Suomessa Tanskan opetusministeriön tavoite on kunnianhimoinen: Ministeriö haluaa, että 95 % kustakin ikäryhmästä on suorittanut yleisen tai ammatillisen toisen asteen koulutuksen vuoteen 2015 mennessä. Se merkitsisi 15 % prosentin kasvua viidessä vuodessa. Niin kutsutut ohjauskeskukset saavat tiedon mahdollisista koulupudokkaista (drop-outs) tai pop-upeista, kuten tanskalaiset heitä kutsuvat. Ketään alle 19-vuotiasta ei näin ollen jätetä koulutuksen tai työn ulkopuolelle. Esimerkiksi tuotantokoulut auttavat syrjäytymisvaarassa olevia nuoria selvittämään tavoitteitaan ja koulutussuunnitelmiaan. Kunnallisesti rahoitetut tuotantokoulut rinnastuvat tarkoitukseltaan ja toiminnaltaan suomalaisiin työpajoihin. Ansioluettelon teko on kaikille työnhakijoille pakollista, ja se osoitetaan — yllättäen — työttömyyskassalle, eikä Suomen tavoin esimerkiksi työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen järjestäjille ja TE-toimistojen työnhakukeskuksille. Tanska panostaa selkeästi ammatilliseen koulutukseen. Opetus jakautuu noin puolen vuoden mit- Tuotantokoulun rehtori suhtautuu joustoturvamalliin kriittisesti. 3 • 2010 a s i a n t u n t i j a 5 taiseen tuettuun opiskeluun sekä kolmeen työssäoppimis- ja –erikoistumisvuoteen. Se muistuttaakin suomalaista oppisopimuskoulutusta. Suomessakin on herätty aktiiviseen työvoimapolitiikkaan juuri koulutuksen keinoin SAK:n varapuheenjohtaja Huutola lausuu: ”Suomi on aktiivisen työvoimapolitiikan kehitysmaa.” Työministeri Sinnemäki kuitenkin muistuttaa, että omaehtoisen ja työllistymiseen tähtäävän (aikuis-)opiskelun tukeminen on hyvä viimeaikainen uudistus maamme aktiivisessa työvoimapolitiikassa. Tuen myöntää ELY-keskus, ja vuonna 2010 noin 3 000 henkilöä on jo aloittanut koulutuksen etuudella. Sekä Suomen 4H-liiton kehityspäällikkö Alanko että ministeri Nuorisotyöllisyys Sinnemäki ehdottavat yhteiskunnalja –työttömyys lista yrittäjyyttä keinoksi puuttua nuokuuluvat työmarkrisotyöttömyyteen. Myös Suomessa uskinajärjestöjen kotaan ammatilliseen koulutukseen koulutuspolitiikja yrittäjyysopintoihin. kaan, koska nuoNuorten aikuisten työllistyminen kiinnostaa myös korkeasti koulutetturiksi aikuisiksi luejen ammattijärjestöjä ja lukiolaistentaan kaikki 16—29 -vuotiaat. Korkeas- liittoa. Tekniikan Akateemisten TEK ry:n toiminnanjohtaja Kauppi viittaa ti koulutettuja valakavalaiseen tutkimustulokseen: ”Valmistuu määrällimistumisen jälkeinen aika suuntaa sesti eniten ikäryh- työntekijän uraa merkittävästi, viime laman aikaan työttömäksi jääneiden mässä 24—29. työura on huomattavasti heikompi suhteessa muihin valmistuneisiin.” Nykyinen taloustilanne on haastava, eikä uutta rakennetyöttömyyden aaltoa toivota. 16—24-vuotiaiden työttömyysprosentin ennustetaan kuitenkin nousevan tänä vuonna lähes 25 %. Lukiolaistenliiton puheenjohtaja kysyi ministeriltä, tarjotaanko myös yleissivistävän lukiokoulutuksen saaneille mahdollisuus ammatilliseen koulutukseen tai korkeakouluopintoihin. Sinnemäki totesi, että välivuodet karsiutuvat, jos pääsykoejärjestelmää uusitaan. Aihetta käsiteltiin Asiantuntijan numerossa 2/2010 koulutuspoliittisena näkökulmana. Puhuuko Huutola asiaa toivoessaan toisen asteen koulutuksen lukeutuvan oppivelvollisuuden piiriin? kanssa — ainakin suomalaisittain tulkittuna. Esimerkiksi koulutuksesta ei voi kieltäytyä, sillä aktiivitoimiin osallistuminen on ehto taloudelliselle tuelle. Kaikki työ on otettava vastaan aiemmasta koulutuksesta tai asuinpaikasta huolimatta. Ministeri peräänkuuluttaa myös työn merkityksellisyyttä ja palkitsevuutta. Kouluttautumisessa tunnistettu kasautuminen, Matteus-vaikutus, on tunnustettu ongelmalliseksi myös Tanskassa. Noin puoli miljoonaa tanskalaista vaihtaa vuosittain työpaikkaansa ’easy to hire and fire’ –politiikan seurauksena. Irtisanomisajat perustuvat ammattijärjestöjen solmimiin sopimuksiin, ei työlainsäädäntöön, ja siten tanskalaiset ammattijärjestöt ovat keskeisiä mallin puolustajia. Tanskalaiset työmarkkinat sopeutuvat joustavasti kysynnän muutoksiin, ja uusia pk-yrityksiä perustetaankin tiuhaan. Kynnys ryhtyä yrittäjäksi on matalampi kuin Suomessa. Näyttäisi siltä, että Tanskan malli perustuu ammattijärjestöjen vahvaan asemaan ja tanskalaiseen mielipideilmastoon. Vaikka työttömyys saa yhtä kielteisiä merkityksiä kuin Suomessa, sitä ei pelätä. Suomalainen osaamisyhteiskunta arvostaa tutkintoja ja työuraa, tanskalaiset näyttäisivät pitävän meitä enemmän kiinni yhteisesti neuvotelluista ja saavutetuista eduista. Varmaa on, että Tanskan malli perustuu suotuisaan makrotalouteen, työpaikat eivät synny pelkästään työvoimapoliittisesti. Vaikka perinteikkään mallin siirtäminen kulttuurista toiseen on vaikeaa, se on hyvä työvoimapoliittisen inspiraationlähde. Kriittisiä puheenvuoroja Tanskan mallista — Onko joustoturvamalli hyvä mentori? Työministeri Sinnemäki suhtautuu varauksin Tanskan sanktiomalliin. Se on yksilöllisesti haastava ja se ristiriitautuu elämänlaajuisen oppimisen eetoksen 6 a s i a n t u n t i j a 3 • 2010 MATKA- JA MIELIPIDEPÄIVÄKIRJA Maanantai 31.5.2010: Avoimin mielin Oli hienoa tavata nuoria multimedia-, taide-, ravintola- ja ompelimotyöpajoissa. He harjoittelevat yhteistyötaitoja, saavat kyvykkyyden kokemuksia ja kotoutuvat tanskalaiseen kulttuuriin. Ajatus ’dare, care and share’ kuvaa hyvin myös suomalaisia työpajoja, jotka toimivat samankaltaisin periaattein. Selkein ero on taloudellinen. Tuotantokoulut saavat rahoituksensa kunnallisesti oppilasvuoden mukaan. Tanskalaisen nuoren työvoimapoliittinen, vuotuinen sijoitus 15 000 euroa on lähes puolet enemmän kuin vastaavassa suomalaisessa tilanteessa. Ensimmäisenä iltana pohdittiin osallistujien odotuksia. Vaikka Kööpenhaminan opintomatka oli saanut nimekseen Nuorten työllistyminen Tanska-mallissa, mielenkiinto kohdistui myös tanskalaiseen työmarkkinajärjestelmään ja koulutuspolitiikkaan yleisesti. On mukava kuulla, miten tanskalaiset kokevat opintomatkan ennakkomateriaalissakin puolesta ja vastaan arvioidun mallin. Tiistai 1.6.2010: Joustoturva on ammattiliiton saavutus Torstai 3.6.2010: Elinikäinen oppiminen ja koulutus nähdään arvokkaaksi Vierailu Suomen suurlähetystössä taustoitti Tanskan poliittista ilmastoa ja valotti tanskalaista arvo- ja ajattelumaailmaa. Ryhmä tutustui joustoturvamalliin Tanskan ammattijärjestöjen keskusliitto LO:ssa. Oli kuvaavaa, että puhujat arvostivat joustoturvaa neuvottelutuloksena ja olivat hieman hämilläänkin sen saamasta huomiosta. Toisaalta puheenvuoro kuulosti elinikäisen oppimisen näkökulmasta viileältä, sillä se korosti joustoturvan taloudellista näkökulmaa: Ei ole väliä mitä työtä tehdään ja mihin työllistytään, kunhan työllisyys paranee. Kun vierailua pohti seuraavan päivän tuotantokouluvierailun jälkeen, kontrasti kasvoi. Kööpenhaminan kaupungin työvoimayksikkö kertoi keinoistaan ennaltaehkäistä työttömyyttä ja sijoituksistaan koulutukseen. Tarve suorittavan työn tekijöille kasvaa. Tanska ei ole yhtä tutkintokeskeinen maa kuin Suomi, korkeakoulutettujen määrä ei ole läheskään yhtä suuri kuin Suomessa. Suomen ja Akavan pohtiessa osaamisen tuotteistamista, tanskalaiset luovat paikallisia työpaikkoja. Toki myös tanskalaiset tunnustivat sen, että tuotanto alkaa siirtyä halpatuotantomaihin. Kunnilla on kuitenkin monipuoliset yhteistoiminnalliset keinot työttömyyden ennaltaehkäisyyn: Mentorointi, oppisopimus, lakiin kirjattu velvollisuus tarjota töitä ja kauppaketjujen kaltaiset työnantajat, jotka osallistuvat yhteisiin talkoisiin. Se on enemmän kuin työvoimapolitiikkaa. Keskiviikko 2.6.2010: Joustoturva vuotaa paikoin Paikallisen tuotantokoulun rehtori suhtautui joustoturvaan kriittisesti: ”There’s flexibility in there, but where’s the security in it?” Koulupudokkaat tai esiin tulevat nuoret eivät hyödy joustoturvasta, sillä he juoksevat kauan kiinni koulutettuja ikäryhmätovereitaan. Pelkästään pääsy ammatilliseen koulutukseen on vaikeaa. Työllistyminenkään ei ole heille itsestään selvää. Perjantai 4.6.2010: Onko joustoturvasta suomalaiseksi malliksi? Oli yllättävää, ettei yksikään joustoturvan esittelijöistä ollut huolissaan mallin sietokyvystä taloustaantuman aikana. Rakennetyöttömyyttä ei pelätty, ainahan malli on toiminut. Valtion nuorisoasian neuvottelukunta Nuora, Suomen Nuorisoyhteistyö — Allianssi sekä Akava järjestivät seminaarin nuorten työllisyydestä ja työttömyydestä 9.6.2010. Puheenvuoron saivat muiden muassa työministeri Anni Sinnemäki, SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola ja Tekniikan Akateemisten TEK ry:n toiminnanjohtaja Heikki Kauppi. Heidän yhteinen viestinsä kuului: Vuoden 2020 nuorten työelämävalmiudet ja –osaaminen rakennetaan nyt. 3 • 2010 a s i a n t u n t i j a 7 SPECIA osallistui yhdessä Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n ja Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat NUOLI ry:n kanssa Leonardo liikkuvuushankkeeseen. Nuorten työllistyminen Tanska-mallissa -opintomatka järjestettiin 31.5.— 4.6.2010, ja siihen osallistui kaksitoista asiantuntijaa ja opiskelijaa. Sopimusedunvalvonta Kuinka työehtosopimus syntyy? irjoitimme toukokuisessa Asiantuntijassa 2/2010 järjestösektorista ja toiminnanjohtajan tehtävästä. Mainitsimme työehtosopimukset järjestösektorin keskeisiksi edunvalvontatavoitteiksi. Suomen Ylioppilaskuntien Liitto SYL ry työntekijöiden kevättunnelmat ovat olleet odottavat, sillä järjestön henkilöstölle on neuvoteltu uutta talokohtaista työehtosopimusta. Neuvottelutulos syntyi, ja siihen oltiin kaikin puolin tyytyväisiä. Pyysimme SYL:n henkilöstön edustaja Juhana Harjua kuvailemaan ensimmäistä, työehtosopimuksiin liittyvää, neuvottelukokemustaan. ”Sopimusneuvottelut muistuttavat paljolti sitä edunvalvontatyötä, jota teen arjessani. Toisaalta yhteisen tahtotilan luominen on intensiivistä ja henkilöstön mielipiteen muodostaminen vaatii hyvää taustatyötä.” Harju toteaa, että uusia sopimustavoitteita alettiin pohtia jo kauan ennen kuin edellinen työehtosopimus umpeutui. ”Oikeastaan katseet käännettiin uuteen työehtosopimukseen heti sen jälkeen kuin edellinen allekirjoitettiin eli noin 2,5 vuotta sitten.” K Teksti: Mikko Lehtonen Kuva: Juhana Harju Työnantaja valitsee neuvottelukumppaninsa SYL neuvotteli aiemman työehtosopimuksensa Toimihenkilöliitto ERTOn kanssa. Henkilöstö ei kuitenkaan kokenut samaistuvansa Toimihenkilöliittoon, vaan he toivoivat korkeasti koulutettuina saavansa akavalaisen työehtosopimuksen. ”Sopimuksen edustavuus oli keskeinen tavoite”, Harju kuvailee. ”Henkilöstöstämme moni on järjestäytynyt SPECIAan - lähes kaikki ovat olleet akavalaisissa liitoissa opiskeluajoistaan lähtien.” Liittoedustavuus ei ole kuitenkaan itsestään selvää. Työnantaja päättää aina sopimuskumppaninsa. Ja tällä kertaa SYL:n hallitus hyväksyi akavalaisen neuvottelujärjestön Ylemmät toimihenkilöt YTN ry:n kumppanikseen neuvottelupöytään.” Työehtosopimuksin ei sovita ainoastaan palkoista tai työnteon ehdoista. Harjun mielestä myös työntekijän asemaa on arvioitava – on mietittävä sitä, kuinka työnantaja kokee henkilöstönsä. ”Esimerkiksi titteleillä ei ole kustannusvaikutuksia, mutta siinä 8 on suuri ero, puhutaanko työntekijöistä vai toimihenkilöistä. Ja talokohtaisessa työehtosopimuksessa tällaiseen pohdintaan on hyvä mahdollisuus. Se on vaikeampaa, kun puhutaan valtakunnallisista työehtosopimuksista.” On päätettävä missä joustetaan, sillä kaikkea ei voi saadaä SYL:n hallitus ja YTN saavuttivat neuvottelutuloksen muutamassa kuukaudessa. Sopijaosapuolet tapasivat sinä aikana useasti. ”On tärkeää valmistautua hyvin. Selvitin muun muassa, mitä mieltä henkilöstömme oli X ja laadin taulukoita X neuvotteluiden tueksi. Ensimmäinen etappi on kuitenkin käsitteiden määrittely: Esimerkiksi työntekijöiden ja työnantajan näkemys työajasta voi olla erilainen. Vaihtelevat laskukaavat tekevät neuvotteluista taitolajin”, Harju virnistää. a s i a n t u n t i j a 3 • 2010 STOCK Jos työehtosopimus tai työsopimus askarruttaa, tilaa toimistoltamme avuksi maksuton Työsuhdeopas tai kysy lisää [email protected] ”Neuvottelut ovat yksinkertaisimmillaan saamista ja vastineeksi antamista. Vastapuoli edellytti tällä kierroksella muun muassa työajan pidennystä”, Harju tiivistää. ”Nyt odotamme, että SYL:n ja YTN:n hallitukset allekirjoittavat työehtosopimuksen. Neuvottelutuloshan ei välttämättä johda työehtosopimukseen. Siinä tapauksessa työnteon ehdoista sovitaan henkilökohtaisin työsopimuksin työlainsäädäntö perälautana. Neuvottelemista saatetaan myös jatkaa.” me on luoda foorumi akavalaisille järjestötyöntekijöille ja kehittää korkeasti koulutettujen työnteon ehtoja.” YTN on mukana jo kahdessa neuvotellussa työehtosopimuksessa. YTN on tänä vuonna neuvotellut SYL:n lisäksi Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry talokohtaisesta työehtosopimuksesta. SYL:n työehtosopimusta ei oltu vielä allekirjoitettu tämän Asiantuntijan mennessä painoon. Kehittyvä järjestösektori — akavalaisia sopimuksia syntyy YTN ry:n järjestösektorin taustaryhmä aloitti toimintansa viime vuonna. Harju luonnehtii taustaryhmän työtä vaihtoehtoiseksi näköalapaikaksi sopimusedunvalvontaan: ”Saamme taustaryhmässä tiedon talokohtaisista työehtosopimuksista, toisaalta annamme suosituksia valtakunnallisiin työehtosopimuksiin. Tavoitteem- 3 • 2010 asiantuntija Vaasan vaalipiirin Vihreät ry:n toiminnanjohtaja Suvi Syrjän valokuvan oli ottanut Tuire Hautala, eikä Tuija Hautala, kuten mainitsimme edellisessä Asiantuntijassa. 9 Mukaan järjestötoimintaan SYYSKOKOUS 27.11.2010 HELSINGISSÄ S PECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n sääntömääräinen syyskokous järjestetään lauantaina 27.11.2010 klo 13.00 Hotel Haagassa (Best Western Hotel Haaga). Osoite Nuijamiestentie 10, 00320 Helsinki, lisätietoja www.hotelhaaga.fi. Johtamisoppien johtaminen Kasvatustieteen tohtori, Deeplead Oy:n tutkimus- ja kehitysjohtaja, Tommi Kinnunen luennoi ennen kokousta esimiestyöstä ja esimiestaitojen oppimista aiheenaan Johtamisoppien oppiminen. Osallistujille tarjotaan tervetulokahvi ja lounas. Korvaamme osallistujien matkakulut halvimman julkisen kulkuneuvon mukaan. Emme maksa päivärahoja. Tilaisuus on avoin kaikille SPECIA ry:n jäsenille. Pyydämme ilmoittautumaan perjantaihin 12.11.2010 mennessä joko puhelimitse 0201 235 371 tai sähköpostitse [email protected]. Voit myös ilmoittautua verkkosivuillamme sähköisellä lomakkeella. Mainitsethan ilmoittautumisen yhteydessä mahdollisen erityisruokavaliosi. AIKATAULU 10.00 10.30 12.00 13.00 Tulokahvi ja ilmoittautuminen, Mestari-sali Johtamisoppien johtaminen Lounas Syyskokous ESITYSLISTA 1. Kokouksen avaus, SPECIAn ry:n puheenjohtaja Leena-Maija Talikka 2. Kokouksen järjestäytyminen • Kokouksen puheenjohtajan valinta • Kokouksen sihteerin valinta • Kokouksen pöytäkirjantarkastajien valinta • Kokouksen ääntenlaskijoiden valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Esityslistan vahvistaminen 5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2011 6. Vahvistetaan jäsenmaksun suuruus vuodelle 2011 7. Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle seuraavaksi kahdeksi kalenterivuodeksi 8. Valitaan hallituksen kolme varajäsentä yhden kalenterivuoden toimikaudeksi 9. Valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastajat 10. Vahvistetaan luottamushenkilöiden palkkiot ja matkakustannusten korvausperusteet 11. Muut asiat Haku SPECIAn hallitukseen on käynnissä nyt SPECIAn vaalivaliokunta valmistelee toimikaudeksi 2011 valittavan hallituksen vaalin ja tekee perustellun esityksen hakijoista syyskokoukselle 27.11.2010. Vaalivaliokunta varmistaa, että yhdistyksen hallitus edustaa jäsenistöä työnantajasektoreittain ja sekä ammatillisesti, koulutuksellisesti että sosiaalisesti. Aiempi järjestökokemus ja esimerkiksi luottamusmiestoiminta luetaan myös eduksi. SPECIA hakee jäseniä myös edunvalvonta-, viestintä- ja hyvinvointityöryhmiinsä. Tutustu asiantuntijatyöryhmiin verkossa www.specia.fi ja hae mukaan toimintaamme. Hakuohjeet, hallitusesittely ja sekä sähköinen että perinteinen hakulomake löytyvät verkosta www.specia.fi. Ansioluettelon voi liittää hakemuksen oheen. Hakemukset pyydetään lähettämään postitse vt. toiminnanjohtaja Simon Huldénille osoitteeseen SPECIA ry, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki. Hakemusten tulee olla perillä 10.10. mennessä. SPECIAn jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan, hallituksen ja työryhmien jäsenet syyskokouksessa. 12. Kokouksen päättäminen 10 a s i a n t u n t i j a 3 • 2010 Specialaiset tilastotiedoin S PECIAn jäsenprofiilia havainnollistetaan ohessa tilastotiedoin. Voit esimerkiksi pohtia, minkä jäsensektorin etuja sinä ajaisit hallituksessamme. Esittelemme yhdistyksen 6 000. jäsenen Eeva Äärelän tämän numeron Speciaalissa. Häntä voitaneen luonnehtia tyypilliseksi specialaiseksi, kun hänen koulutustaan ja työtehtäviään verrataan jäsentilastoihin. Eeva palkittiin myös jäsenyydestään ja hän oli iloisesti yllättynyt huomionosoituksesta. Eeva liittyi yhdistykseen 16. päivänä kesäkuuta 2010. Jäsenprofiili Noin 4 500 specialaista on työ- tai virkasuhteessa. Opiskelijajäseniä on jo yli 900. Yhdistykseen kuuluu myös muutamia kymmeniä itsenäisiä ammatinharjoittajia, eläkeläisiä ja kannatusjäseniä. Yli puolet työsuhteisista specialaisista toimii yrityksissä ja järjestöissä. Pari tuhatta jäsentä työskentelee julkisorganisaatiossa joko valtio- tai kuntasektorilla. Sosiaalinen jakauma 80 % specialaista on naisia. Specialaisten keskiikä on noin 40, sillä ikäryhmässä 30—50-vuotiaat on eniten jäseniä, kun opiskelijoita ei huomioida. Kuudennes specialaisista on alle 30-vuotiaita. Ikäryhmä 51—60-vuotiaat on yhtä suuri verrattuna kunta-, valtio- ja yritystyönantajia toinen toisiinsa. Heitä on yhteensä noin 800. Specialaiset on luokiteltu ohessa seitsemään suurimpaan jäsenalueeseen. Alue Uusimaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Lappi Pohjois-Karjala Jäsenmäärä 2 710 577 512 470 324 216 152 Tutkinnot ja koulutusaste Specialaisten yleisimmät tutkinnot ovat edelleen FM, 1 400 jäsentä ja KM, 1 000 jäsentä, minkä lisäksi humanististen tieteiden ja kasvatustieteiden kandidaatteja on yhteensä noin 250. Myös muiden tieteenalojen jäsenmäärät ovat kasvaneet: Sekä yhteiskunta- että valtiotieteiden kandidaatteja ja maistereita on lähes 200. Myös yhä useampi tietojenkäsittely- ja liikuntatieteen asiantuntija järjestäytyy SPECIAan. Sata specialaista on saanut tutkijakoulutuksen. Yliopistot ja korkeakoulut ovat specialaisten suurimpia työnantajia. Moni toimii myös ICT- ja viestintäalan yrityksessä. Valtion virastot, koulutuskuntayhtymät ja kaupungit työllistävät useita kymmeniä yhdistyksen jäseniä. Jäsenprofiiliin ja sosiaaliseen jakaumaan voi suhtautua varauksetta, sen sijaan tehtävänimikkeet voivat johtaa harhaan. Esimerkiksi HR-asiantuntijat ja –päälliköt tai viestintäalan ammattilaiset muodostavat selkeät, suuret jäsenryhmät. Ne eivät kuitenkaan korostu oheisessa tilastossa nimikkeiden moninaisuuden ja vaihtelevien päätteidensä vuoksi— vastaavanlainen tilanne on projekteissa toimivilla jäsenillämme. TOP 10 tehtävät Tehtävänimike (Koulutus-)suunnittelija Projektipäällikkö Tutkija Toiminnanjohtaja Kouluttaja Ylitarkastaja 3 • 2010 a s i a n t u n t i j a Jäsenmäärä Tehtävänimike 523 179 120 88 67 53 Koulutuspäällikkö Assistentti Kehittämispäällikkö Sihteeri Amanuenssi Asiamies 11 Jäsenmäärä 48 45 41 36 27 13 Speciaali H Hallinnon toimihenkilöliitto perustettiin vuonna 1985, ja nimi muutettiin nykyiseen muotoonsa keväällä 1999. Tämänkertaisen Asiantuntijan kansi kuvaa järjestömme 25 kasvu- ja kehitysvuotta. 5 000. jäsentämme juhlittiin pari vuotta sitten. Kuinka yhdistyksemme 6 000. jäsen Eeva Äärelä löysi SPECIAn? Annetaan Eevan kertoa, mitä hän odottaa 25-vuotiaalta ammattijärjestöltämme. Teksti ja kuvat: Mikko Lehtonen Humanistisen alan opinnot antavat vahvan erityisosaamisen Eeva Äärelä on hiljattain valmistunut filosofian maisteri pääaineenaan sukupuolentutkimus. Hän työskentelee ulkoasiainministeriössä Katajanokalla projektiavustajana. ”Valmistuin Lapin yliopistosta yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi kansainvälisistä suhteista, jonka jälkeen aloin opiskella humanistisessa tiedekunnassa Helsingissä.”Eeva pohtii opintojensa valmentaneen hänet hyvin nykyiseen tehtävään. ”Maisteriopinnoissani kehitin erityisosaamistani ja sain muun muassa valmiudet työskennellä erilaisten sukupuolikysymysten parissa sekä edistää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä.” SPECIAn puheenjohtaja LeenaMaija Talikka ojensi Eevalle kunniakirjan jäsenyydestään. 12 a s i a n t u n t i j a 3 • 2010 Opiskelijan ammattijärjestö on monelle vielä vieras ”Työpaikallemme ollaan kiinnostuneita ammatillisesta järjestäytymisestä ja jäsenyyttä arvostetaan. Esimerkiksi kollegani ohjeisti minua etsimään itselle parhaiten soveltuvan ammattijärjestön. Löysin SPECIAn verkosta — ensin yhdistyksen kotisivulta, myöhemmin Facebookista. En kokenut ammattijärjestön jäsenyyttä ajankohtaiseksi opiskeluaikanani” Eeva muotoilee. ”Ehkä se kulttuuri oli hieman vieras ja kaukana opintoarjesta.” Ammattijärjestö tarkoittaa opiskelijalle eri asiaa kuin työsuhteiselle asiantuntijalle tai esimiehelle. Siitäkin huolimatta, että jäsenedut ja -palvelut ovat kaikilla samat ja samanarvoiset. Opiskelijan ammattijärjestö kouluttaa, valmen- taa ja tukee sekä opinnoissa, työharjoittelussa että työllistymisessä. Ne ovat Eevan mielestä tärkeitä jäsenpalveluita. Toiveita ”Toivoisin työelämäohjausta ja tukea asiantuntijuuden kehittämiseen: tietoa työnteon ehdoista ja palkkauksesta eli ihan niitä ammattijärjestön perustehtäviä.”Eeva kokee pätkätyöt ongelmalliseksi. ”On vaikea suunnitella tulevaisuutta ja kehittää omaa osaamista pienissä erissä.”Eeva ei ole yksin kokemustensa kanssa, sillä määräaikaiset työsuhteet ovat hyvin yleisiä julkisorganisaatioissa. Eeva arvioi, että työsuhde- ja palkkaneuvonta ovat tärkeitä niin oppaina kuin luentojenkin aiheina. LA N GOL KUV A PA NKK I Eeva Äärelälle ojennettiin kunniakirja SPECIAn jäsenyydestä ja jäsennumerosta 6 000. Kunniakirjan ulkoasu on sama kuin uudistetussa Reilu Pomo –todistuksessa (aiemmin Vihreä Kortti). Katso lisätietoja verkkosivuiltamme www.specia.fi Jäsenet voivat edelleen ehdottaa aiheita Speciaaliin sähköpostitse [email protected]. Osallistujien kesken arvotaan Gollan Laptopsleeve –tuotepalkinto (15,4”). Laukku on vuoden 2008 mallistosta, ja eroaa hieman kuvan värityksestä ja kuvituksesta. 3 • 2010 a s i a n t u n t i j a 13 Korkeakoulutus kehittyy Tutkittua tietoa pysyvätkö työmarkkinat perässä? Opetus- ja kulttuuriministeriö on selvittänyt Suomen väestön koulutustason vahvuuksia ja heikkouksia politiikka-analyysissään 2010:3. Akavan näkemys Suomesta osaamistaloutena ja korkean osaamisen vientimaana on yhteneväinen koulutuksen ja kehittämisen tutkimussuunnitelma 2007—2012 kanssa. Luovuus ja osaaminen nähdään kansainvälisen kilpailukyvyn edellytyksinä. Työelämän laatu on kuitenkin heikentynyt, todetaan vuoden 2009 työolobarometrissä. Työmarkkinat eivät ole vielä kehittyneet vastaamaan korkeasti koulutettujen tarpeita ja odotuksia. O petus- ja kulttuuriministeriön selvityksessä todetaan, ettei korkeakoulutus ole jakautunut tasaisesti. Koulutuserot ovat sukupuolisia, alueellisia ja ikään liittyviä. Vanhempien ikäryhmien koulutustaso ei saavuta OECDmaiden vertailutasoa, toisaalta nuorten miesten kouluttautumattomuus huolestuttaa tutkijoita. Esimerkiksi yli 40 %:lla 24—35-vuotiaista naisista on alempi tai ylempi korkeakoulututkinto; miehillä vastaava luku on 25 %. Vajaalla 20 %:lla sekä 35—64-vuotiasta naisista ja miehistä on korkeakoulutus. Nuorten korkeasti koulutettujen aikuisten lukumäärä on kärkitasoa EU- ja OECD-vertailumaissa. Ainoastaan Norja ja Alankomaat kirivät edelle. Alueellinen ja toimialakohtainen edunvalvonta korostuu Alueelliset erot ovat selkeimmät tutkijakoulutusasteella. Alueellista jakautumista selitetään muun muassa elinkeino- ja toimialarakenteilla sekä aluepolitiikalla. Aluekehityksessä on jatkossa huomioitava koulutusmahdollisuudet esimerkiksi innovaatio-, kehitys- ja yritystoiminnan houkuttelemiseksi, ja päinvastoin. Opettajankoulutuksen lopettaminen Kajaanissa puhuu toisenlaisen kehityksen kieltä. Vastaavanlaiset päätökUudenmaan korset eivät vaikuta ainoastaan korkeakoulutukkea koulutustaso sen saavutettavuuteen, vaan myös specialais(ja koulutuksen tenkin työ- ja palvelussuhteisiin. Yliopistot saavutettavuus) ovat suurin yksittäinen työnantajamme, ja eroaa edukseen myös SPECIAn on kyettävä vaikuttamaan valtiomuista maakuntyönantajien alueellisiin ja toimialakohtaisiin nista. Se heijasmuutoksiin. tuu myös SPECIAn jäsenalueisiin. Pätkä- ja ketjutyöt Palkansaajat kokevat työelämän laadun heikentyneen, koska työ on aiempaa epävarmempaa. Työtehtävien vaativuus on noussut koulutus- ja osaamistason noustessa. Epävarmuus- ja vaativuustekijät ovat välillisesti yhteydessä myös työn mielekkyyteen: Koska työ 14 on aiempaa vaativampaa, omalle työpanokselle koetaan saatavan hyvä vastine. Koulutuksen on perinteisesti uskottu tarjoavan varman työpaikan ja merkitykselliset työtehtävät. Nykyään näyttää siltä, että epätyypilliseksi tulkittu määräaikainen työsuhde on korkeasti koulutetuilla tyypillisempi kuin koskaan. Olipa syynä sitten korkeakoulutettujen määrä, tutkintojen eriarvoisuus tai määräaikaisten sijaisten tarve. Varmuus, vastuullisuus ja vaativuus eivät kulkene käsikkäin niillä joka seitsemällä työntekijällä ja toimihenkilöllä, joiden työsuhde on määräaikainen tai joiden pätkät ketjuuntuvat ilman kesälomia ja kehityskeskusteluita. Korkeasti koulutettujen määräaikaisia työsuhteita nimitetään moderneiksi pätkätöiksi. Tehtävien laatu tai luonne ei edellytä työsuhteen määräaikaisuutta. Ne ovat sen sijaan Tyypillinen määrätyönantajien arvovalintoja. 65 % aikainen työntekijä akavalaiseen kyselyyn vastanneista korkeasti koulutetkokee määräaikaisuuden ongelmak- tu nainen, joka toisi. Määräaikainen työsuhde koetaan mii julkisorganisaatiossa ja 40-vuotias Tiina Hyttisen mukaan pettymykseprojektityöntekijä nä. Se tuntuu korkeakoulutuksen jäl(mies) ilmenee Tiikeen epäoikeudenmukaiselta ja pena Hyttisen tutkieltetyksi tulemiselta. Hyttisen mielesmassa Sinnittelyä, tä määräaikaiset työsuhteet näh- selviytymistä ja medään tutkimusmatkana työelämään nestymistä (2008). ja toistaiseksi voimassa oleva työsuhde mielletään oppirahojen jälkeiseksi palkinnoksi. Näin ei kuitenkaan ole. Hyttisen tutkielman voi lukea kokonaisuudessaan SPECIAn gradupankissa. Kuinka koulutus ja työmarkkinat suunnistavat 2020-luvulle? Koulutuksen ja kehittämisen tutkimussuunnitelman kirjattu tavoite on, että Suomessa työskentelee yli 40 % korkeasti koulutettua nuorta miestä ja naista vuoteen 2020 mennessä. Kimmo Kevätsalon mukaan tavoite toteutuu, koska vähemmän koulutetut siirtyvät eläkkeelle korkeasti koulutettuja aiemmin. Jäänee nähtäväksi, pysyvätkö työmarkkinat mukana korkeakoulutuksen kehityksessä. Uusintavatko työpaikat ne sukupuoleen, paikkakuntaan ja ikään liittyvät käytännöt, jotka näyttäytyvät jo nyt koulutuksessa ja tutkinto-opintoihin valikoitumisessa? Vai muuttavatko korkeasti koulutetut asiantuntijat ja esimiehet työilmapiirin uuvuttavasta innostavaksi rakentaen koko yhteiskunnan kannalta kestävää kehitystä työelämässä, työpaikoilla ja työsuhteissa. Teksti: Mikko Lehtonen a s i a n t u n t i j a 3 • 2010 Undervisnings- och kulturministeriet har analyserat den finska befolkningens utbildningsnivåns för- och nackdelar i en nyutkommen publikation. Det framgår att finländska ungdomar är högt utbildade i förhållande till sina gelikar övriga OECD-länder. Löntagarna upplever att arbetslivskvaliteten försämrats på grund av ökad osäkerhet. Kraven på arbetsuppgifterna har höjts i och med att utbildningsnivån stigit. Utbildning har traditionellt sett uppfattats som en säker väg till en säker arbetsplats med betydelsefulla arbetsuppgifter. Idag verkar dock visstidsanställningar vara typiska för högt utbildade. Tiina Hyttinen påpekar i sin pro gradu –avhandling att snuttjobb känns orättvist efter en lång och krävande utbildning. Det finns heller inga garantier för att snuttjobb är en inkörsport till fastanställningar. Trots att högre högskoleutbildning inte garanterar välavlönade fasta jobb, så är målet att öka antalet högt utbildade till över 40 procent av arbetskraften. Denna ökning sker i och med att flera lägre utbildade går i pension, samtidigt som utbildningsnivån bland unga höjs. Det gäll- 3 • 2010 a s i a n t u n t i j a er att se till att efterfrågan på arbetsmarknaden går denna högre grad av utbildning till mötes. Specia kallar sina medlemmar till höstmöte den 27.11.2010. Mötet hålls i Hotell Hagas utrymmen. Adressen är Klubbekrigarvägen 10, Helsingfors. Dagen inleds klockan 10 med välkomstkaffe varefter Deepleads forsknings- och utvecklingschef, ped.dr Tommi Kinnunen, berättar om utvecklandet av ledarskap. Själva mötet börjar klockan 13. Specia bjuder på lunch klockan 12. Specia står även för mötesdeltagarnas resekostnader (buss eller tåg). För att underlätta arrangemanget ber vi dig att anmäla dig före den 12.11.2010 till adressen toimisto@ specia.fi. För mera information kan du ringa mig på numret 040 -719 3328. Nu är det snart dags att ansöka om semesterveckorna i Specias stuga i Levi. Stugan ligger på gångavstånd (2 km) från skidbackarna och ett upplyst skidspår går alldeles utanför dörren. Stugan är planerad för fritidsboende och rymmer upp till åtta personer. Eftersom stugan även är menad för allergiker kan man tyvärr inte ta med husdjur. Stugan består av två sovrum, ett loft, ett vardagsrum, ett kök, en bastu, ett tvättrum, en stor uteterass och en balkong. Stugan är möblerad och har alla nödvändiga kärl och hushållsmaskiner. Stugan lämpar sig väl för barnfamiljer. I priset ingår två liftkort. En fritt formulerad ansökan om stugan i Levi kan skickas före den 30.9 till adressen [email protected]. Semesterveckorna går i första hand till personer som inte tidigare ansökt eller inte ansökt om dem under de senaste två åren. Ha en trevlig fortsättning på hösten, Simon Huldén 15 Svensk resumé S PECIAs medlemsantal översteg 6 000 i början av sommaren. En ökning av antalet medlemmar är någonting som alla medlemmar i SPECIA gynnas av. Ju högre antal medlemmar desto bättre möjligheter att påverka. Dessutom för ett ökat antal medlemmar med sig resurser som även förbättrar den övriga medlemsservicen. Av dessa 6 000 medlemmar är cirka 80 procent kvinnor och de flesta är mellan 30 och 50 år gamla. Över hälften av medlemmarna arbetar inom företag eller föreningar och cirka 2 000 inom den offentliga sektorn. De vanligaste examina bland medlemmarna är filosofie och pedagogie magistersexamen. TTyötä yyöötä elämään eläämä mään ä --urapäivä u apäi ur ä vä V Vanha an a ha ylioppilastalo, yliooppilastalo, alo He Helsinki elsinki M itä nnuo nu ret Mitä nuoret odo ttavat odottavat ty öltä ja ja työltä työe lämältä? työelämältä? Millaisia Millaisia valmiu lmi ksia jjaa kyky jä valmiuksia kykyjä tulevaisuudessa tulevaisuudessa tarvitaan? tarvitaan? Millaiinen on Millainen ttulevaisuuden ulevaisuuden uu työe lämä? työelämä? TTervetuloa ervvetuloa vastavalmistuneiden opiskelijoiden op iskelilijoiden ja ja vastavalmistuneiden uurapäivään rapäivään VVanhalle aanhalle 4.11.! Päivä al Päivä alkaa kaa aaamukahvein amukahvein kklo lo 9 jjaa ppäättyy äättyy kklo lo 116.15. 6.15. Urapäivässä U rapäivässä oovat vat ppuhumassa uhumassa mm. entinen oimitusjohtaja, SDP:n SDP:n puoluesihteeri puoluesihteeri Mi Mikael YYlen len en tinen ttoimitusjohtaja, M kael JJungner, ungne ner, Ite llan työsuhdejohtaja työsuhdejohtaja P Itellan Pekka ekka K Kähkönen, äh äähk hkönen nen, ne Eilakaislan ttoimialapäällikkö oimialapäällikkkö Anna Anna Leino, Leino, Eilakaislan ppääministerin ääministerin erityisavustaja erityisavustaja Anni nnika Saarikko Saarikko Annika ja AAkavan kavan Erity isalojen ttoiminnanjohtaja oimin iminnanjohtaja Salla Salla LLuomanmäki. uomanmäki. ja Erityisalojen Tilaisuuden uden juon ontaa Aamu-tv:stä A Aamutv:stä tuttu tuttu Tomi Tom To omi o Korhonen. Korhonen onen n. Tilaisuuden juontaa Lisää www.akavanerityisalat.fi L sää ttietoa Li ie oa ttilaisuudesta iet ilaisuudesta oosoitteessa soitteessa ww w.akavanerity aner isalat.fi M ite löy iten dänn Miten löydän työpai paikan? työpaikan?
© Copyright 2024